Page 37

Perhettä ei voi sivuttaa työelämässä Teksti: Hanna Ojanpää

Tutkimuksen mukaan monessa perheyrityksessä vallitsee laajennetun perheen ajattelu. Työntekijät palkitsevat puolestaan työnantajansa sitoutumalla yritykseen. Yhteisillä tavoitteilla ja joustavalla asenteella molemmat osapuolet hyötyvät.

Perheyritysten liitto toteutti vuoden 2013 aikana yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Perhe-elämän huomioiminen työelämässä -tutkimuksen. Tutkimustyön tavoitteena oli kartoittaa perhe-elämän huomioimisen hyviä käytäntöjä perheyrityksissä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija Niina Rahikka-Räsänen tutkimuksen tieteellisen johtajan, professori Juha Hämäläisen ohjauksessa. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: kesällä 2013 kaikkiin liiton jäsenyrityksiin lähti yritysjohdolle osoitettu sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi 42 yritystä, joista toiseen vaiheeseen valittiin kuusi yritystä syvempää tutkimushaastattelua varten. Perheyritysten liiton vuoden 2013 yhteiskuntavastuuteemana oli ”Terveisiä perheeltä”. Hämäläinen toteaakin tutkimuksen yhtenä tavoitteena olleen tuottaa - osana teemavuotta - tietoa, jonka pohjalta voidaan edistää perheystävällistä toimintakulttuuria liiton jäsenyrityksissä sekä laajemminkin työelämässä. – Lapsiperheet ja vanhemmat ovat

kovilla yhteiskunnan ja työelämän murroksissa. Positiivista on kuitenkin, että Suomessa on kehittyneet perhepoliittiset rakenteet ja perheiden tukemisen tarpeellisuus on ymmärretty, Hämäläinen toteaa. – Tässä tutkimuksessa keskityimme niihin hyviin käytöntöihin perheyrityksissä, jotka eivät ole lakisääteisiä vaan joita he toteuttavat vapaaehtoisesti. Halusimme tuoda esiin ja rohkaista perheyrityksiä kertomaan, mitä he tekevät työntekijöidensä ja työntekijöiden perheiden erilaisten elämäntilanteiden huomioimiseksi sekä perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. – Monet perheyritykset ovat toimineen jo useiden vuosikymmenten ajan ja luoneet sinä aikana omia toimintatapoja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vaikka kaikki käytännöt eivät olekaan suoraan siirrettävissä toisiin yrityksiin, esimerkit auttavat toisia yrityksiä kehittämään heille soveltuvia käytäntöjä. – Haastatelluissa yrityksissä ymmärretään perheystävällisen yrityskulttuurin tukevan niin työntekijöiden työhyvinvointia ja perhe-elämää kuin yritysten

tehokasta ja tuottavaa toimintaa. Toisaalta perheen ja työn yhteensovittamisen käytäntöjä ei ole luotu pelkästään tehokkaan yritystoiminnan takaamiseksi, vaan käytäntöjen kehittämistä on motivoinut ennen kaikkea halu tukea työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, Hämäläinen tiivistää. Toinen lähestymiskulma oli löytää vastauksia perheyritysten osallistumisesta paikallisyhteisöiden toimintaan ja tukemiseen. Tutkimus osoittaa, että perheyritykset paitsi tukevat ja sponsoroivat paikallisia urheilu- ja kulttuuriseuroja, myös hyödyntävät näiden palveluksia työntekijöidensä harrastus- ja hyvinvointitoiminnassa. Tyypillistä on myös, että perheyritykset tekevät yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten kanssa. – Myös historia on osoittanut perheyritysten merkittävän aseman paikallisyhteisöjen kanssa, sekä taloudellisesti että toiminnallisest. Paikallisyhteisöjen kehittämistä ja työntekijöiden perheiden huomioimista ei tarvitse nähdä erillisinä asioina, Hämäläinen päättää.

37

Profile for Perheyritysten liitto

Perheyritys 1/2014  

Perheyritys 1/2014