Page 1

Kumppanuus- ja yhteistyöverkosto

1/2012

VÄ L K K Y

Kansainvälisyysaiheinen Välkky-verkkolehti

“Työssäoppimalla kansainväliselle uralle” “Abilympics” “Ulkomaalaisena opiskelijana”


Sisällysluettelo 4-5

Kansainvälisyyttä a´la Välkky-verkosto! 6-7 Kansainvälisyys - tämän päivän työelämätaito 8-9 Laos - todellisten hymyjen maa 10-11 Työssäoppimalla kansainväliselle uralle 12 Maahanmuuttajaopiskelijoiden mielipiteitä Suomesta 13-15 Namibialaisen Francon vierailu Suomeen 16-17 Kansainväliset ammattitaitokilpailut 18-21 Tutkimassa ammatillisen koulutuksen laatua 22-23 Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen 24-28 3 girls in Finland 29-31 Ranskalaiset opiskelijatytöt Suomessa

Tämän verkkojulkaisun ovat harjoitustyönään taittaneet Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Kansainvälisen kaupan merkonomitoteutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Sisällysluettelon sivunumerot toimivat linkkeinä artikkeleihin! 2

3


Kansainvälisyyttä a’la Välkky-verkosto!

Välkky-verkosto on seitsemän ammatillisen oppilaitoksen muodostama kumppanuusverkosto. Mukana on Faktia Koulutus Oy, Forssan ammattiinstituutti, Hyria koulutus Oy, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta lähes 8 000 opiskelijalle ja aikuiskoulutusta noin 4 000 opiskelijatyövuotta. Henkilöstön määrä on yhtensä 1 600.

4

Välkky-verkosto muodostettiin, koska maantieteellisesti melko pienellä alueella toimii monta ammatillista oppilaitosta. Työelämän yhteistyökumppanimme ovat suurelta osalta yhteisiä. Sopimusasiakirjan mukaan verkoston oppilaitokset haluavat kehittää yhdessä ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää.

Oppilaitokset lisäävät ja vahvistavat yhteistyötään, profiloivat toimintojaan, parantavat tuloksellisuuttaan ja koulutuksen laatua sekä hakevat aktiivisesti keinoja palvellakseen tehokkaasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti työelämää.

Välkky-verkoston kansainvälisyys ryhmä aloitti toimintansa muiden työryhmien tapaan syksyllä 2010. Totesimme heti, että kansainvälisyyden volyymit, toimintatavat ja organisointi Välkky-oppilaitoksissa on hyvin erilaista.

Välkky-verkoston toiminta tapahtuu työryhmissä. Kansainvälisyystyöryhmän tehtävänä on lisätä kansainvyyttä toiminta-alueella, yhtenäistää toimintakäytäntöjä, suunnitella ja toteuttaa yhteisiä hankkeita sekä hyödyntää yhteisesti oppilaitosten kansainvälisiä verkostoja. Kansainvälisyysasiat ovat oppilaitoksissa usein keskittyneet muutamalle toimijalle, joten vertaistuki oppilaitosten välillä on tärkeää.

Toiminta on sen vuoksi ollut haasteellista, mutta yhteistä kaikille on kansainvälisyyden merkityksen ymmärtäminen tärkeänä osana ammatillista koulutusta.

Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO teettivät vuonna 2008 tutkimuksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisestä. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälinen toiminta ilmenee oppilaitoksissa monin eri tavoin ja on hyvin eritasoista. Kansainvälisyydelle olennaista on se, että toiminnan on nivouduttava tutkintojen ammatillisiin tavoitteisiin. Kansainvälisyyden ohella kotikansainvälisyys, kuten monikulttuurisuus, tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisen kehityksen edistämiseen.

Tämä Välkky-kansainvälisyystyö ryhmän ensimmäinen verkkojulkaisu esittelee oppilaitostemme kansainvälisyyttä eri näkökulmista. Julkaisua suunnitellessamme totesimme, että materiaalista ei tule olemaan pulaa. Toivon, että lukija saa julkaisusta kipinän lähteä itse kansainvälistymään tai intoa kansainvälistyä täällä kotiSuomessa.

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

Kansainvälistyminen ja sen mukanaan tuoma vahva kielitaito ja suvaitsevaisuus ovat keskeisiä ammattitaitovaatimuksia kaikissa ammateissa toimimiselle.

Heini Kujala Rehtori Koulutuskeskus Tavastia

5


Kansainvälisyys – tämän päivän työelämätaito

K

kulttuurin hyväksyminen tai siihen ukaan ei voi tänä päivänä sopeutuminen jne. ovat arkea välttyä siltä, että elämme kaikkien työssä. maailmassa, jossa etäisyydet ovat Mitä tämä muutos merkitsee ammatpienentyneet, riippuvuus toisistioppilaitosten toimintaan? Ensinnäkin tamme lisääntynyt ja tieto on kaikissa oppilaitoksissa on otettava globaalisti kaikkien saatavilla. kansainvälisyys osaksi strategiaa: Suomalaiset yritykset ovat kansain- mitä tavoittelemme ja miten sen toteutamme. Kansainvälisyys on elimellivälistyneet tai kansainvälistyminen nen osa opetussuunnitelmaa, ei koskettaa niitä kotimaassa mm. mikään irrallinen päälle liimattu lisäke. ulkomaalaisten asiakkaiden muo- Kansainvälisyys kuuluu kaikille dossa.

Kansainvälisyys on koko henkilöstön Työntekijöiden kielitaitovaatimuksissa asia, ei pelkästään kieltenopettajien, korostuivat aikaisemmin englanti, ruot- kuten se monasti on pyrkinyt olemaan. Mahdollisuudet kansainvälistymissi ja saksa - nyt niiden lisäksi venäjä, een on kyettävä tarjoamaan kaikille. portugali, kiina ja espanja. AikaisemOsittain se jo tapahtuu oppilaitosten min tehtiin yhteistyötä pohjoismaiden monikulttuuristumisen myötä: pääkauja ehkä Euroopan kanssa – nyt Aapunkiseudun ammatillisissa oppisian, Etelä-Amerikan ja Afrikan. Kansainvälistymisen haasteet tulevat laitoksissa yli kymmenen prosenttia opiskelijoista on taustaltaan jo muita siis samasta suunnasta kuin muutkin kuin kantasuomalaisia. ammatillisen koulutuksen haasteet – työelämä tarvitsee monenlaista Ammattioppilaitoksiin vaikuttavat vahkansainvälisyysosaamista, muutakin vasti myös EU:ssa yhdessä asetetut kuin kielitaitoa. Yrityksissä kansainvälistyminen ei tapahdu enää ammatillisen koulutuksen tavoitteet. Education and Training 2020, Kööpenpelkästään johdon tai markkinahaminan prosessi, Bruggen kommiesten toimesta vaan myös työnmunikea, EQF, ECVET, EQVAT jne. tekijätaso osallistuu eri tavoin siihen. eivät välttämättä kaikille kerro mitään, Työskentely monikulttuurisessa mutta ne näkyvät meillä jo arjessa tiimissä tai ulkomailla, vierasmaamm. laatujärjestelminä, osaamispelaisten asiakkaiden palveleminen, rusteisina opetussuunnitelmina, näytyhteydenpito vieraalla kielellä, toisen

6

töinä ja näyttötutkintoina, elinikäisen oppimisen korostamisena jne. Tulossa on lähivuosina opintojen pisteytys (ECVET) opintoviikkojen sijaan ja tutkintojärjestelmän edelleen kehittäminen eurooppalaisen luokituksen (EQF) mukaan. Tällaisista asioista sovitaan nykyisin Euroopan tasolla. Suomella on hyvän koulutusmaineensa ansiosta kuitenkin ollut kokoonsa nähden suuremmat mahdollisuudet em. linjauksiin vaikuttaa. Osa ammatillisten oppilaitosten kansainvälistymistä onkin osallistumista eurooppalaisille foorumeille, joilla näistä asioista keskustellaan. Miten kansainvälistymistä sitten käytännössä voidaan toteuttaa? On tiedostettava, että kansainvälistyminen on osa arkea ja osa kaikkea opetusta. Kannattaa hyödyntää laajasti oppilaitoksessa jo oleva kansainvälisyys: maahanmuuttajat, vaihtoopiskelijat, vierailijat, kansainvälisiä kokemuksia omaavat opiskelijat ja henkilökunta. Myös tiedotusvälineet ja verkko tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden monien asioiden käsittelyyn kansainvälisesti. EU:n erilaiset ohjelmat, kuten Leonardo da Vinci, Comenius ja Erasmus tarjoavat hyviä mahdollisuuksia opiskelija- ja henkilöstövaihtoon ja yhdessä

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

muiden oppilaitosten kanssa tehtäviin projekteihin. Kansainvälinen ammattitaitokilpailutoiminta, Taitaja, World Skills, Euro Skills, Abilympics, on varsin suosittu ja kasvava mahdollisuus kansainvälistymiseen. Jatkossa tukea saa myös Euroopan ulkopuolelle suuntautuviin hankkeisiin. Hankkeissa kannattaa rakentaa myös kotimaisia verkostoja, näin hallinnointi helpottuu ja voimavarat voidaan yhdistää. Hyviä esimerkkejä tästä on nyt jo meidänkin verkostossamme. Kansainvälisyys on nostettu vahvasti esiin vuosille 20122016 sijoittuvassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa tavoitellaan mm. 30%:n kasvua opiskelijavaihtoon ja 20%:n kasvua henkilöstövaihtoon. Kannattaa pitää mielessä Opetushallituksen asettama keskeinen tavoite oppilaitoksen kansainvälistymiselle: ”Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille.”

Markku Aunola Rehtori Kiipulan ammattiopisto

7


Laos – todellisten hymyjen maa Sabaidee!

N

e jotka tietävät jotain Laosin historiasta ja nykytilanteesta, eivät välttämättä voisi uskoa, kuinka omalla tavallaan rikasta ja onnellista elämää paikalliset pystyvät kaikista vastoinkäymisistä huolimatta elämään. En ole nähnyt missään muussa maassa yhtä iloista kansaa, joka pystyy näkemään jokaisessa asiassa edes pienen positiivisen vivahteen.

Suoritin kuusi viikkoa puolivuotisesta työssäoppimisesta Kaakkois-Aasiassa Laosin valtiossa, joka sijaitsee Thaimaan, Kiinan, Myanmarin, Vietnamin ja Kambodžan puristuksessa. Koska hallitus seuraa melkein maan jokaista liikettä, katsotaan myös ulkoapäin tulevaa apua pahalla silmällä.

omia ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on kouluttaa paikallisia esimerkiksi rakentamaan vessoja omin käsin. Valitettavasti useimmat kehitysyhteisöt tulevat kylään, rakentavat kaikki valmiiksi ja häipyvät. Itse pääsin muutaman kerran käymään kylissä näkemässä millaisissa oloissa oikeasti suurin osa Laosinkin ihmisistä joutuu asumaan. Ei sitä edes tajua ennen kuin sen näkee omin silmin. Useimmiten vietin kuitenkin työpäiväni toimistolla, jossa tein pääsääntöisesti yrityksen englanninkielistä kirjanpitoa ja hallinnoin erilaisia laskelmia. Työssäoppimisen aikana myös laskin ja maksoin työntekijöiden palkkoja sekä olin mukana projektien suunnittelussa. Englanninkielen taitonikin parani huomattavasti, ja opin myös paikallisella kielellä tarvittavien arkipäiväisten kohteliaisuuksien kuten ”päivää” ja ”kiitos” lisäksi asioimaan postissa ja pankissa.

Lopulta käteeni ja reppuuni jäi aivan mielettömästi kokemuksia ja elämyksiä, joista olisin taatusti jäänyt paitsi vain kotisohvalla maatessani. Suosittelen siis kaikille ulkomailla suoritettavaa työssäoppimista, vaikka tietenkin se aluksi jännittää ja epäilyttää, että pystyykö olemaan kotoa niin kauan poissa ja miten tulee toimeen täysin uudessa ympäristössä ja toisen kulttuurin kanssa. Kertasin myös samat kysymykset monesti päässäni ennen kuin tein päätöksen, enkä ole katunut sitä alkuunkaan! Vaikka opiskelija lähtisi yksin reissuun, hän ei taatusti tule olemaan missään tilanteessa yksinäinen!

Joonas Helin Liiketalouden perustutkinto VAAO

Itse työskentelin Fida International -nimisessä yhtiössä, jonka päätarkoitus on muista kehitysyhteisöistä poiketen, ei vain rakentaa, vaan myös auttaa ja opettaa paikallisia kyläläisiä tekemään 8

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

9


Työssäoppimalla kansainväliselle uralle

O

len Noora Palonkoski. Tällä hetkellä olen 22-vuotias, asun ja työskentelen aurinkorannikolla, Fuengirolassa. Kävin ylä-asteen jälkeen lukion Kauhajoella ja sieltä hain kosmetologi-opintoihin eri puolelle Suomea ja päädyin Valkeakoskelle. Jo ensimmäisenä vuotenani kaverini alkoivat puhumaan työssäoppimisen suorittamisesta ulkomailla, ja itsekin aloin ajatuksesta innostua. Mutta sinä vuonna olimme liian myöhään asialla ja paikat jäivät saamatta. Toisena opiskeluvuotenani otimme kaverini Sinin kanssa asiaksi jo syksyllä yhteydenotot työssäoppimispaikkoihin. Kävikin niin hyvin, että pääsimme samaan paikkaan työssäoppimaan Fuengirolaan, Espanjaan. Pitkän odotuksen jälkeen koitti kevät ja työssäoppiminen lähestyi lähestymistään. Kunnes taivaalle ilmestyi tuhkapilviä Islannista ja lentomme peruuntui. Olimme molemmat muuttaneet jo pois Valkeakoskelta ja asuimme kotipaikkakunnillamme. Sini Vaasassa ja minä Kauhajoella. Kun lennot eivät kulkeneet, jouduimme miettimään varavaihtoehtoja työssäoppimisen suorittamiseen. Yhtenä niistä oli sen suorittaminen koululla, mutta kummallakaan ei enää ollut asuntoa Valkeakoskella ja emme halunneet luovuttaa ulkomaiden suhteen. Onneksemme osa lennoista alkoi lentämään, joten soitin SAS:lle ja sain vaihdettua lentomme. 10

Pääsimme perille lämpimään Espanjaan vajaan viikon viivellä, joten saimme muutaman harjoittelupäivän menetyksen anteeksi. Maanantaina aloitimme työt ja samassa hoitolassa oli myös muita kosmetologi-harjoittelijoita ja yksi parturikampaaja opiskelija. Töitä riitti kaikille silti ihan mukava määrä ja pääsimme muutamana päivänä tutustumaan myös suomalaiseen meikkikouluun Cosmetica Norrikseen. Fuengirola tuntui heti kotoisalta paikalta, kuin mini-Suomi lämpöisessä Espanjassa. Kun lähdön aika sitten koitti, aloimme Sinin kanssa heti miettiä paluuta takaisin.Samana keväänä pari päivää paluumme jälkeen vietimme valmistujaisia kosmetologeiksi.

Kumpikaan meistä ei saanut jatkoopiskelupaikkaa eikä töitä alalta, joten päätimme hakea meikkikouluun Espanjaan. Jukka meidät heti muistikin ja paikat ensi keväälle varmistuivat! Molemmilla oli onneksi työpaikka kesästä talveen saakka, joten saimme vähän kerättyä matkarahoja kasaan, koulukaan ei ihan ilmainen kuitenkaan ollut. Alle vuoden päästä astuimme samaan vanhaan asuntoomme ja molemmille tuli välittömästi kotoinen olo, vaikka ensimmäisellä kerralla emme olleetkaan kuin reilut viisi viikkoa. Keväällä ajaksi kertyi kokonaiset viisi kuukautta, koska tulimme hieman etukäteen ennen koulun alkua ja lähdimme takaisin Suomeen vasta kesäkuun lopussa. Kuulimme uudesta suomalaisesta parturiliikkeestä, jonka omistaja etsi kosmetologia ja menimme heti juttusille. Kävi selväksi, että palkalliseksi ei ole mahdollista päästä eli ainoa keino olisi oma toiminimi ja vuokratuoli. Aikani mietittyä aloin vakaasti harkita tänne muuttoa ja kävin uudelleen Seijan juttusilla. Suomeen palattuani pyörittelin asiaa mielessäni moniin kertoihin, uskallanko muuttaa yksin ulkomaille yrittäjäksi? Mietin asiaa

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

myös siltä kantilta, että takaisin pääsee aina, mutta tämmöisiä tilaisuuksia ei noin vain satele taivaalta ja sovin Seijan kanssa tulevani syksyllä takaisin ja aloittavani Studio Primerossa kosmetologina. Nyt olen ollut Espanjassa vajaat kaksi kuukautta ja töissä olen ollut jo reilun kuukauden. Alussa asiakkaita oli suhteellisen vähän, koska suuri osa suomalaisista tulee takaisin Suomesta vasta lokakuun puolenvälin jälkeen. Nyt on onneksi alkanut olemaan jo huomattavasti enemmän asiakkaita ja koko ajan vilkastuu. Hyvää palautetta olen saanut paljon ja tällä hetkellä tuntuu, että tämä oli minulle ainoa oikea ratkaisu.

Noora Palonkoski valmistui kosmetologiksi VAAO:sta keväällä 2009.

11


Maahanmuuttajaopiskelijoiden ajatuksia Suomesta

T

ähän tekstiin on koottu maahanmuuttajaopiskelijoiden omia mielipiteitä ja kokemuksia elämästään Suomessa ja opiskeluistaan aikuiskoulutuksessa. Kotoutumiskoulutuksessa Faktiassa he opiskelevat Suomen kieltä ja kulttuuria, työnhakua ja arkipäivän asioita yhdeksän kuukauden ajan. Tämän jälkeen he usein jatkavat opintojaan eri koulutusasteille tai menevät töihin. Opiskelijat ovat kaiken ikäisiä, nuorimmat 17-, ja vanhimmat yli 50-vuotta. Tähän tekstiin on poimittu opiskelijoiden mielipiteitä jotka he saivat kirjoittaa itsenäisesti. Toivottavasti kommentit antavat suomalaisille opiskelijoille ajattelemisen aihetta ja innostavat ihmisiä puhumaan eri kulttuureista! Miia Ojala, ohjaava kouluttaja, Faktia Koulutus Oy ”Olisi kiva jos suomalaiset ihmiset osaisivat avautua enemmän”

” Suomalaiset opettajat ovat hyviä”

”Suomessa opettaja on ystävällinen, kärsivällinen, ymmärtävä. Venäjällä ankara ja jos en ymmärrä niin se on minun ongelmani”

”Suomessa opiskelu on maksutonta, se on hyvä”

”Täällä on enemmän vapaa-aikaa töiden jälkeen. Harrastus-kulttuuri on todella kehittynyttä ja arvostan sitä”

”Yhtenä erona on kuri. Kotimaassani koulussa on kova kuri. Suomessa opiskelijat eivät kunnioita opettajia ja voivat tehdä mitä haluavat. Suomessa opiskelijoilla on liikaa vapautta” 12

Namibialaisen Francon vierailu Suomessa

V

ierailumme oli osa kansainvälistä yhteistyöhanketta Omarurun kunnan ja Hämeenlinnan välillä. Namibia on kaksi kertaa Suomen kokoinen, mutta väkiluku on vain puolet Suomen väkiluvusta. Omaruru on pieni kylä Namibiassa Eteläisessä Afrikassa. Saavuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle 29.8.2011 Frankfurtin kautta kulkevalla lennolla. Tunnin ajomatkan jälkeen lentoasemalta saavuimme Hämeenlinnaan, jossa majoituimme paikalliseen hotelliin.

myös valtion taloudesta ja raportointijärjestelmistä, Namibialaisten opiskelijoiden mahdollisuudesta opiskella sekä vaihto-opiskelija ohjelmista. Osallistuimme seminaariin jätehuollosta ja jätevesistä Suomessa ja samalla saimme katsauksen jätehuollon järjestämisestä yrityksissä ja vesilaitoksen toiminnasta Hämeessä. Matka oli erittäin rakentava ja antoisa. Omarurun kunnan ja Tavastian yhteistyö vahvenee vahvenemistaan. Meille järjestettiin illallinen jossa oli perinteisiä suomalaisia ruokalajeja ja osa meistä saunoi ja ui järvessä. Olimme oli hyvin innoissaan nähdessään metsät ja järvet ja kokiessaan tyypillisen Suomalaisen tavan elää. Etenkin saunan ja suomalaisen leivän koimme mahtaviksi.

“Matka oli erittäin rakentava ja antoisa.”

Virallisen ohjelman ulkopuolella kävimme opastetulla kierroksella vanHavaitsimme, että Suomi on erittäin hassa Hämeen linnassa. Opas tunsi ystävällinen ja vieraanvarainen maa ja erittäin hyvin kaupungin historian ja odotamme jo uutta vierailua. tietenkin linnan. Teimme myös kierroksen Koulutuskeskus Tavastian tiloissa nähdäksemme eri alojen Minttu Pitkänen/Referaatti työskentelyä esimerkiksi maanmitKansainvälisyyssihteeri tausta, puutyöskentelyä, autoalaa, soKoulutuskeskus Tavastia siaali- ja terveyspuolta, laboratoriota, kampaamoa, leipomoa, hattujen tekoa ja niin edelleen.Kävimme myös keskusteluja koulutuksesta, sillä koulutus täällä on ilmaista. Keskustelimme

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

13


Report on a visit from Namibian Municipality to Hämeenlinna

T

his visit was part of a Partnership between Omaruru Municipality, a small Town in Namibia in southern Africa and Hameenlinna under an international Partnership Program. Namibia is two times the size of Finland, but the population is only half of Finland. Namibia has vast open spaces and a large part is uninhabited.

The group arrived on 29 August in Helsinki via a connect flight with Frankfurt and after an hour's drive, they reached Hameenlinna where they stayed at a local Hotel. Apart from the official program, the group was treated to a tour of the Old Castle of Hameenlinna. This was conducted by a Guide who knows the history of the town and in particular the Castle.

The group also made a tour of Tavastia Vocational Training College to look at different sections like Land SurNamibia has desert on the west called veying, Carpentry, Auto mechanics, Health Care Services, Water testing the Namib, and desert on the east lab, Hair dressing, the bakery, Dress called the Kalahari. Namibians use Making, Hat making, Weaving and so about 13 Languages, including English, German, Afrikaans, Oshiwambo, forth. Herero, Damara, which are the main languages found in the larger parts of Here the group also had discussions about education as education is free the country. Omaruru is a Town with a population of almost 15, 000 people here, the Government Budget and reporting system, possibilities of study and is a very mixed community. for Namibian students and exchange Although a small Town, it is probably programs. They also attended a prethe oldest proclaimed Municipality, sentation on waste management and and it is a fast growing town as it is waste water issues in Finland, with an located on a major traffic route and overview on the organization of waste is also a Town most sought after for management and water works in the retirement and tourism. Hämeenlinna region.

14

Other issues that were discussed here are the duties of the local authority with regards to Waste management, the responsibilities of Producer and Importer to consider the whole life cycle of their products, and the new by-laws that are being implemented to improve the management of waste. The last day was spent on finalizing the implementation and scheduling of program activities and planning for a GIS Forum at the end of November 2011 in Omaruru. The trip was very constructive and fruitful as the relationship between Omaruru Municipality and Tavastia continues to grow from strength to strength through this interaction and exchange of ideas, view and experiences, and new relationships were formed at the Seminar with other participants from Africa and Finland.

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

The group was treated to an evening dinner of special Finnish cuisine, and some of the delegates enjoyed the sauna and swimming in the lake. The group was very excited to see the forests and lakes and to experience the typical Finnish way of life, especially the sauna and the Finnish breads. The group found Finland to be a very friendly and hospital country, and they look forward to visiting again soon. A group from Finland will visit in Omaruru in November 2011. There are discussions to have a twinning with one of the schools in Hämeenlina and Omaruru.

Franco Uirab Town Engineer Omaruru Municipality

15


Kansainväliset ammattitaitokilpailut

I

nternational Abilympics-kilpailut ovat joka neljäs vuosi järjestettävät, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kansainväliset ammattitaitokilpailut. Kilpailutoiminnalla edistetään ammatillisen erityisopetuksen tunnettuutta ja arvostusta maailmalla sekä lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä.

Suomi osallistui Abilympics-kilpailuihin toista kertaa, tänä vuonna kansainvälisillä areenoilla mitteli seitsemän hengen edustusjoukkue. Soulin kilpailussa oli 33 ammattitaitolajia, joista Suomi osallistui kuuteen: CADsuunnittelu, tietokoneen kokoaminen, floristiikka, puuseppä, kultaseppä ja studiovalokuvaus. Kilpailijoiden suorituksia lähtivät tukemaan myös heidän valmentajansa. Lisäksi Suomi lähetti kilpailuun myös kaksi tuomaria, CAD-suunnitteluun ja floristiikkaan.

Abilympicsin ytimessä: - Kilpailuun osallistumisen perusteena on jokin jokapäiväistä elämää haittaava vamma - Alaikäraja on 15 vuotta, yläikärajaa ei ole. - Soulissa järjestettyyn kilpailuun osallistui yli 400 kilpailijaa 30 eri maasta. - Suunnitteilla vuoden 2015 kilpailujen järjestäminen Suomessa; suunnitelmaa ei ole vielä vahvistettu - Toimintaa koordinoi Skills Finland ry

Abilympics –joukkue: Lentokentällä joukkuetta oli vastassa kisamaskotit. Maskottien seurassa Suomen joukkueen kilpailijat: Muhammed, Jenna ja kisamaskotti Uuno, Markku, Eino, Hans ja Eero. Kuvasta puuttuu Samuli. Kuva: Sirpa Komsi, Keskuspuiston ammattiopisto / Skills Finland

16

Kiipulalainen puutarhatalouden opiskelija Jenna Sipponen suoriutui kisaurakastaan hienosti, vaikka olikin joukkueen juniori. Lopullista kilpailusijoitusta ei kuitenkaan tiedetä, koska vain neljän parhaan sijoitus julkaistaan.

Kiipulan ammattiopiston kilpailija Jenna Sipponen sekä valmentaja / tuomari Heidi Stubb Kuva: Minna Leino, Kiipulan ammattiopisto

Jenna valmisti floristiikassa kolme neisuus ja sinnikkyys työskentelyssä eri työtä: ensimmäisenä valmistui sai arvostusta tuomareilta. Niin ikään kimppu maljakkoon 70 minuutissa, arvostusta sai valmentajien työskentetoisena asetelma 90 minuutissa ja ly sekä tapa, jolla he keskittyneesti kolmantena pöytäkoriste kahden hen- seurasivat suojattiensa toimintaa kilgen pöytään 120 pailun aikana. Nämä minuutissa. Töistä ”Kukkasidonnan arviointi on asiat kertoivat arvioitiin kokonaisosaltaan suomalaishyvin subjektiivista ja kultvaikutelma, värien en koulutusjärjestuurisidonnaista. Suomessa käyttö, idea ja kilpailtelmän ja painotetaan vahvasti tekijan työskentelytekniammattitaitovalikka. – ”Kilpailuaika nistä osaamista, kun taas mennuksen teon suhteellisen pitkä Soulin Abilympics-kilpailussa hokkuudesta ja ja siinä on koko ajan korkein painoarvo arvioinselkeästä työelämätyöskenneltävä keslähtöisyydestä. nissa oli kuitenkin kittyneesti. Monella kokonaisvaikutuksella ja kilpailijalla kolmanKilpailuun osallistuva idealla”, kertoo floristiikan nessa työssä alkoi joukkue valmistautui tulla esille väsymystä tuomari Heidi Stubb kilpailuun yhdessä ja huolimattomuutta Kiipulan ammattiopistosta. Suomen WorldSkillstyöskentelyssä. Jenjoukkueen kanssa. nan toiminta oli rauhallista ja Kilpailijat kävivät läpi lähes vuoden tavoitteidemme mukaista”, kommentoi kestävän maajoukkuevalmennuksen, valmentaja Heidi. jossa hiottiin ammattitaidon lisäksi myös henkistä Suomalaisten kilpailijoiden kilpakump- valmentautumista. paneilla oli huomattavasti enemmän työelämän kokemusta omalta alaltaan, Piia Kokko-Parikka mutta juuri tästä syystä suomalaisten Kiipulan ammattiopisto nuorten vuorovaikutustaidot, sitoutu-

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

17


Tutkimassa ammatillisen koulutuksen laatua

CEDEFOP Study visit 44: Quality Assurance in Dutch VET 25.–29.9.2011, Utrecht (NL)

A

msterdamissa paistoi aurinko, kun lentoni laskeutui Schipholin lentokentälle syyskuisena sunnuntai- iltapäivänä. Ja sama sää jatkui koko matkan ajan yhtä sateista iltaa lukuun ottamatta. Vierailu oli myös muilta osin todella onnistunut, kaikki järjestelyt pelasivat loistavasti ja kielitaitonikin riitti – omaksi yllätykseksi!

Kävimme aivan aluksi opetus- ja kulttuuriministeriössä Haagissa, jossa kuulimme ministeriön edustajan ja paikallisten asiantuntijoiden ja laadunhallinnasta vastaavien asiantuntijoiden ja virkamiesten (Centres of Expertice, COLO) esitykset. Lisäksi kävimme kahdessa ammatillisessa koulussa tutustumiskäynnillä Rotterdamissa: ROC Albeda, (monialainen suuri ammattikoulu) ja STC-Group (merenkulkualan erikoisoppilaitos). Etenkin Albeda oli aikamoinen paikka käydä, suosittelen! Osallistuimme myös kansainväliseen osaan Quality Time -konferenssia, joka järjestettiin Rotterdamissa, ja aurinkoisena iltapäivänä pääsimme vielä Rotterdamin satamaa esitelleelle risteilylle. Lopuksi kävimme vielä vierailulla paikallisessa AMKE:ssa (hollanniksi MBO Raad, Utrechtin lähellä Woerdenissa), joka on voimakkaasti mukana Hollannin ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisessä. Mukanamme kulkeneet asiantuntijat Marloes van Bussel ja Tonnie van Opstaal (Hollannin ”CIMOsta” eli CINOPista) vielä varmistivat, että olemme ymmärtäneet asiat oikein ja vastasivat kysymyksiimme. Tonnie myös luotsasi meidät varmoin ottein paikasta toiseen junilla ja busseilla. Iltaisin teimme CEDEFOPin vaatimaa ryhmäraporttia vapaamuotoisesti englanniksi.

CEDEFOPin opintovierailulla oli kollegoita Iso-Britanniasta, Tšekin tasavallasta, Espanjasta, Portugalista ja Turkista: laatupäälliköitä, opettajia, yksikönjohtajia, opinto-ohjauksesta vastaavia. Kirjava, mukava joukko ihmisiä, joilla kaikilla oli oma, erilainen näkökulma ammatillisen koulutuksen laatuun.

Osallistujat yhteispotretissa puistossa Haagissa. Vasemmalta oikealle: Lola, Klára, Nermin, Paula, Virpi, Jordi ja Mario.

18

Opetus- ja kulttuuriministeriön talo Haagissa oli kynän muotoinen ”pilvenpiirtäjä”.

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

19


H

ollannissa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistus on hyvin hallinnassa. Pohjana on eurooppalainen laadunvarmistuksen malli EQAVET (European Quality Assurance in Vocational Education and training). Meidän tutkintotoimikuntiamme lähinnä vastaavat ”Centres of Expertice” ja niiden yhteiselin COLO pitävät silmällä tutkintojen ja opetuksen laadukkuutta. Lisäksi Hollannissa on erikseen vielä ammatillisen koulutuksen tarkastuselin

(Inspectorate), joka tekee tarkastuksia oppilaitoksiin kolmen vuoden välein tai riskiperusteisesti, eli jos tarvetta ilmenee. Opiskelijapalaute Hollannissa kerätään vuosittain opiskelijajärjestön toimesta (JOB Monitor). Palautesysteemi on valtakunnallinen ja tuloksista kootaan hieno painettu julkaisu, jota käytetään myös ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa.

Albeda College on monialainen ammattikoulu, jossa on yhteensä 20 000 opiskelijaa. Vierailimme metallialan yksikössä Rotterdamissa.

Merenkulkuoppilaitos STC-Group sijaitsee aivan Rotterdamin satamassa. Samassa rakennuksessa oli myös Quality Time -konferenssi (auditorio oli tuossa rakennuksen ulokkeessa).

Majoituimme hotellissa Utrechtissa, jossa oli Hollannille tyypillisiä kauniita kanaaleita. Eräänä iltana illastimme kanaalin rannan ravintolan terassilla. Eikä haitannut, vaikka satoi!

20

Tyypillinen hollantilainen lounas esitysten lomassa Opetus- ja kulttuuriministeriössä Haagissa: tarjottimellinen täytettyjä sämpylöitä, juotavaksi maitoa ja piimää (!) sekä jälkiruoaksi hedelmiä, keksejä ja kahvia/ teetä.

Opin kollegoiltani Hollannin, Englannin, Espanjan, Tsekin, Turkin ja Portugalin ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja laadunhallintamenetelmistä todella paljon. Opin myös Suomen omasta ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan järjestelmästä, koska jouduin sen itselleni kertaamaan ja kertomaan muille. Lisäksi aktivoin englannin kieltä, etenkin ammattisanastoa. Opinto-

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

vierailu on mielestäni erinomainen tapa kehittää ammattitaitoa ja saada kansainvälistä näkökulmaa työhön. Kaikki vierailulle osallistujat olimme myös valmiita lähtemään toistemme kanssa kv-projekteihin, jos sellaisiin partnereita halutaan. Jos kiinnostuit, lisätietoja ja muiden osallistujien yhteystiedot saa allekirjoittaneelta!

Virpi Lyytimäki Kehittämispäällikkö Hyria 21


Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

S

uomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen näkyy ja koskettaa meitä kaikkia. Yritysten toimintaympäristö on kansainvälistynyt ja kansalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt. Niin työelämässä kuin vapaaaikanakin tarvitaan yhä enemmän kielitaitoa sekä kykyä toimia eri kulttuuritaustasta tulevien ihmisten kanssa. Miten aikuiskoulutus kansainvälistyy?

Kansainvälistyminen voi toteutua oppilaitoksessa monimuotoisena toimintana. Sen muotoina voi olla kansainvälinen hankeyhteistyö ja verkostot, opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus, maahanmuuttajataustaisille tai ulkomaisille opiskelijoille suunnattu koulutus, suomalaisille suunnattu kielikoulutus, kansainvälisiä valmiuksia kehittävä koulutus sekä ulkomaisten henkilöiden käyttäminen opettajina. Kansainvälinen hankeyhteistyö on vireää erityisesti isommissa oppilaitoksissa, joissa hankkeiden koordinointiin on riittävästi resursseja ja kansainvälisiä verkostoja on jo olemassa. Kansainvälinen hanketoiminta on usein kiinni yksittäisten henkilöiden innostuksesta. Kun hankkeisiin saadaan 22

mukaan uusia henkilöitä, tuo se vaihtelua ja uusia näkökulmia ja henkilöstölle uudenlaisia valmiuksia. Hankeyhteistyöhön liittyykin usein mahdollisuus opetushenkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen. Kansainvälistyminen tuo todennäköisesti oppilaitokselle lisää näkyvyyttä ja nostaa sen imagoa. Opiskelijoiden liikkuvuus on aikuiskoulutuksessa satunnaisempaa kuin nuorisokoulutuksessa eikä oppilaitoksilla ole siihen vakiintuneita kanavia eikä rahoitusmuotoja. Opiskeluun liittyviä ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla toteutetaan jonkin verran, mutta yleensä ne ovat yksittäistapauksia. Näyttötutkintojen suorittaminen työssäoppimisjaksolla ulkomailla onkin yksi aikuiskoulutuksen kansainvälistymisalue, josta ei vielä ole paljoa kokemusta. Maahanmuuttajien koulutus on osa oppilaitosten kansainvälistä toimintaa. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat rikastuttavat oppimisympäristöä ja eri kulttuurien kohtaaminen mahdollistuu opiskelun arjessa. Haasteena maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiselle on kova kilpailu koulutuksen rahoituksesta, mikä johtaa oppilaitoksissa epävarmuuteen ja suunnittelun lyhytjänteisyyteen. Erityisesti maahanmuuttajien koulutuksessa on tarvetta alueelliselle, eri oppilaitosten ja viranomaisten väliselle yhteistyölle, jotta eri maahanmuuttajaryhmien koulutustarpeisiin voidaan vastata.

Kansainvälistä näkökulmaa voi tuoda opetukseen monella tavalla: kansainvälisenä harjoitteluna ja työssäoppimisena, ulkomaisena opintojaksona, vieraalla kielellä tapahtuvana opiskeluna, kieli- ja kulttuuriopintoina ja ulkomaisilla luennoitsijoilla. Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tehdään mm. täsmäkouluttamalla ulkomailta rekrytoituja työntekijöitä niiden työvoimatarpeeseen ja tukemalla yrityksiä ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamisessa. Kansainvälisiä sisältöjä otetaan koulutustarjontaan siinä määrin kuin asiakaskunnalla ilmenee tarvetta niihin.

Kehittämistarpeet Vaikka useissa oppilaitoksissa on jo kokemusta kansainvälisestä toiminnasta, aikuiskoulutuksen puolella toiminta on kuitenkin vähäistä ja satunnaista. Kansainvälisyyttä ei nähdä kehittämistoimintaan linkittyvänä strategisena toimintana. Tähän on osasyynä se, että kansallista rahoitusta ei ole juurikaan suunnattu aikuisoppilaitosten kansainväliseen toimintaan. Projektimuotoinen rahoitus tukee uusien toimintamallien kehittämistä, mutta pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen se tuo omat haasteensa. Kansainvälinen toiminta nähdään myös mahdollisuutena viedä oppilaitosten osaamista ulkomaille. Ulkomaalaisille yrityksille voidaan tarjota kokonaisia tutkintoja tai räätälöityjä koulutuksia. Ulkomaille voidaan toteuttaa koulutuksia myös virtuaalisesti tai perustaa tarvittaessa jopa toimipiste. Asiakkaiden tavoittamisessa, markkinoinnissa ja tiedottamisessa kansainvälisistä yht-

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

eistyöverkostoista on hyötyä. Koulutusvienti ulkomaille haastaakin oppilaitoksen uudenlaiseen kansainväliseen ajatteluun. Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 – 2020 ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä korostetaan monin tavoin. Aikuiskoulutuksen tavoitteissa ei kansainvälistymistä ole erikseen nostettu, mutta esitetty toimenpideohjelma koskee kaikkea ammatillista koulutusta. Toimenpideohjelmassa esitetään mm. opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden lisäämistä, koulutuksen järjestäjien kansainvälistä verkostoitumista sekä kansainvälistä vertaisoppimista ja –arviointia. Myös tuleva opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Oppilaitosten kannattaa panostaa henkilökunnan kansainväliseen osaamiseen, mikäli kansainvälistä yhteistyötä halutaan vahvistaa. Kielitaidon ja kulttuurientuntemuksen lisäksi tarvitaan myös kansainvälistä projektiosaamista ja valmiuksia luoda kansainvälisiä verkostoja. Tärkeintä on kuitenkin rohkea luovuus ja ennakkoluulottomuus sekä halu oppia ja kokea uutta.

Taina Sipilä Rehtori Faktia Koulutus Oy

23


3 girls in Finland

W

e are Femke, Lisa en Karlijn and we’re from Holland. We’re following and internship for 5 weeks at Hämeen ammatti-instituutti in Lepaa, Finland. In Holland we’re studying In-&Outdoor Styling at Clusius College in Hoorn. This means we’re doing anything and everything which has to do with art styling. You can think of graphic, interior, product and fashion design plus the programs PhotoShop and InDesign.

At the moment we’re in our thrid year, of the four. In this year we could finally go on an abroad internship. The three of us are in for going abroad, so we directly started to organize it. We went to Riet Massee, asking her about her connections in Finland. She brought us in contact with Soile Viljakka. We had first asked Riet for information about the internship in Finland. She told us about the campus and what we could all do when we would be here. It sounded really interesting to us, so Riet gave us the email address of Soile.

24

Decorations for the Giant Vegetables Competition

We sent her an email full of enthusiasm. Asking her if it was possible to go to her in Finland, to have our internship there. Soon enough we got a reply, which was positive, it was possible! Then we heard that at the time we would be there, there was going to be a ‘Giant Vegetables Competition’ for which we could make decorations. From that moment on everything went so fast, from arranging our staying to booking our flight tickets to Finland. Before we knew it we were in the airplane on our way to Soile, waiting for us, together with an amazing internship. You can read about it in this article.

“It sounded really interesting, exciting and fun to us”

Our first assignment was the making the hay characters for the Giant Vegetables Competition. The assignment was making a boy and a girl from Hay. We chose to do a mother and a son and it took us one week to finish them both. We first made malls out of gauze to form the body of the characters. These we decorated with hay and grain. We also chose to use sackcloth for the back of the skirt of the woman and the jacket of the boy. We decided to make a corset for the woman, we made that from tree bark and bound it around her torso with ribbon.

Both got their own place on the Giant Vegetables Competition, separated though. The woman was outside, standing near the apples. The little boy was standing inside the winery. He was practically standing next to our own table, where we were selling our bouquets. We had some nice comments about them, people telling us they really looked nice. We even saw a little boy trying to make a conversation with the hay boy, that was really funny!

In the picture below you can see Karlijn working on the dress of the woman. Because we gave the woman an corset we wanted to give the boy a cap. We made that of 2 tree slices, some gauze and sackcloth

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

25


Other Decorations We also had to make other decorations for the tables on the Giant Vegetables Competition. The three of us were divided into different groups. The group Karlijn was in decorated little pumpkins with flowers. The other group where Lisa was in, decorated buckets with flowers. And the last one, where Femke was in, made garlands of autumn leaves

Our stay in Finland

Our expectations of Finland were pretty high. People from our school had told us it was really luxurious and big and all that. The moment we arrived there were a lot of people in our apartment, so it was a lot of shaking hands and meeting all the international students. There were about 14 attending pump- Many people walk in and out of our apartment, which we share with four kins for the competition. There were other girls. We were not used to that also several other vegetables which were bigger, more giant, than normal. at all, so that was really weird in the beginning. Now we got used to it, and Watermelons, sunflowers, carrots, cucumbers, beetroots, etc. There was do it ourselves also. The first real day we got a tour around also a stall where they sold the the campus from Soile. The view was apples, where our hay woman was very beautiful and all the people we standing. Those apples were from the own met were really nice. school’s apple gardens.

26

The weather was really good when we got here, better than we expected even! What we still find weird is that we have to do our shopping once a week! That’s very different from our home country, there is practically a supermarket around the corner. The food is also different from Dutch food, some things we do know, but most of it we don’t. The food is also more expensive. We also think it’s different because here, they use a lot of their own vegetables and fruits from the school’s own gardens. The rooms in the student houses are pretty white and blank. So we decided to put some posters and photo’s on the walls, to make it look a bit nicer.

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

That’s also a bit of our creative mind, we guess. We also keep track of everything we do in a travel diary and a blog, for our family, classmates and friends. And until now we wrote something every day. It’s a pity that everything on the campus is closed in the weekend, so if you don’t have any homework, it’s hard to find something to do.

“We’ve noticed that everyone around here, Finnish or not, can speak English quite well”

27


That’s why we went to Hameenlinna to look around in the city, and visit a castle. It was very interesting to see. Everything that we’ve done here until now is totally new to us. Here everyone works with material from the nature. At home we’re doing more with magazines.

Text: Femke, Lisa and Karlijn HAMI

Ranskalaiset opiskelijatytöt harjoittelemassa päiväkotia Augustinassa

So now we’ve learned how to make bouquets, hay characters and wire work for example. All these things we can teach to our family, friends and classmates at home….. this is how differentkinds of creativity travel all over the world.

S

osiaali- ja terveysalan opetusta antavien oppilaitosten muodostamalla SOTENET -oppilaitosverkostolla on ollut jo vuosia opiskelijavaihtoa useamman eri maan kanssa. Ranskalaisia opiskelijoita oli jo toisen kerran Forssassa harjoittelemassa Päiväkoti Augustinassa.

Caroline Brunel ja Mary-lee Pesty ovat saapuneet Ranskasta Suomeen työharjoitteluun kolmeksi viikoksi . Heidän luokaltaan on 23 oppilasta tutustumassa suomalaiseen työelämään 28

TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

eri puolilla Suomea yhteistyöverkoston puitteissa. Tytöt tulevat yksityisestä ammattioppilaitoksesta, jossa opiskelee eri linjoilla 200-300 nuorta. Suomesta heille muodostui mielikuva, että täällä on paljon metsiä, järviä ja oravia. Molemmat ovat ensimmäistä kertaa ulkomailla. Caroline ja Mary-lee ovat työskennelleet päiväkoti Augustinassa Forssassa 13.9. alkaen. Mary-lee on ollut 2-5 -vuotiaiden lasten ryhmässä ja Caroline 3-6 -vuotiaiden kanssa.

29


Eija Savolainen ruokailemassa tyttöjen kanssa

Suomalaiset lapset ovat heidän mielestään itsenäisempiä, kehittyneempiä ja tottelevampia kuin ranskalaiset lapset. Molemmat ovat olleet myös Ranskassa työharjoittelussa päiväkodeissa. Ranskassa päiväkodissa hoito on heidän mielestään ohjatumpaa kuin Suomessa. Caroline ja Mary-lee ovat auttaneet lapsia pukeutumisessa ja syömisessä sekä osallistuneet lasten ohjaukseen. Lasten kanssa toimiessa tytöt eivät ole kokeneet suuria ongelmia yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta. Mary-leen ryhmässä on ollut yksi lapsi, joka on osannut vähän englantia. Tytöt ovat opiskelleet koulussa englannin kieltä noin 10 vuotta. Heidän mielestään ranskalaiset eivät ole lahjakkaita kielissä ja heidän vähäinen kielitaitonsa on hankaloittanut kommunikointia suomalaisten kanssa.

30

Tytöt opiskelevat neljättä ja viimeistä vuotta ammatillista ylioppilastutkintoa (BAC professionnel Services en Milieu Rural). Kahden opintovuoden jälkeen he ovat suorittaneet ammattitutkinnon (BEP Brevet d’etude Professionnel Carrières Sanitaires et Sociales). Työharjoittelua on ollut kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 9 viikkoa. Kahden viimeisen vuoden aikana työharjoittelun osuus on kumpanakin vuonna 20 viikkoa. Nykyään saman koulutuksen aloittaneet suorittavat ammatillisen ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa kuten Suomessakin.

Tytöt opiskelevat yksityisessä ammattioppilaitoksessa, jossa lukukausimaksu on 1600 euroa/lukuvuosi. Internaattiopiskeljoille hinta on 2100 euroa. Myöskään julkisissa oppilaitoksissa opiskelu ei ole täysin ilmaista. Ateriat ovat niissäkin maksullisia. Caroline aikoo valmistumisensa jälkeen jatkaa työskentelyä lasten parissa. Mary-lee taas toivoo saavansa työtä vaatetusalalta. Siellä tosin työnsaantimahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät kuin hoiva-alalla. Hoiva-alalla on Ranskassakin kova pula työntekijöistä, erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidossa.

Eija Savolainen ja Kalle Tammisto FAI TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

Caroline ja Mary-lee ovat olleet oikein tyytyväisiä asuntoonsa Forssan ammatti-instituutin asuntolassa. Makuuhuone ja oleskelutila keittiönurkkauksineen on tilava, suihku on toiminut hyvin ja heidän käytössä on ollut TV ja nettiyhteys. He ovat voineet siten olla yhteydessä Facebookin kautta myös ulkomaailmaan. Vapaa-aikaa Forssassa tytöt ovat käyttäneet musiikin kuunteluun ja shoppailuun. Mukaan tuliaisiksi on tarttunut mm. nallekarhuja. He ovat käyneet Forssasta käsin myös Turussa ja Tampereella. Ennen kotiin paluutaan tytöt viettivät vielä kaksi päivää ryhmän ja englannin opettajansa kanssa Helsingissä. Heidän oleskelunsa Suomessa on kaiken kaikkiaan sujunut ongelmitta, mutta he odottavat paluuta kotimaahan ja perheensä näkemistä.

31


Kalle Tammisto Lehtori, kauppa ja hallinto puh. 050 5962 826 kalle.tammisto@fai.fi www.fai.fi

Tanja Korteharju Kansainvälisten asioiden suunnittelija puh. +358 (0)50 574 8544 tanja.korteharju@hyria.fi www.hyria.fi

Piia Kokko-Parikka Yhteyspäällikkö, viestintä ja kansainvälisyys puh. 045 6575 777 piia.kokko-parikka@kiipula.fi www.kiipula.fi

Mikko Siirilä Koulutuspäällikkö, Kansainvälisyysvastaava Liiketalous ja kauppa puh. 044 - 9060 305

mikko.siirila@vsky.fi www.vaao.fi

Taina Sipilä Rehtori puh. 040 3474 002 taina.sipila@faktia.fi www.faktia.fi

Ari Mikkola Rehtori puh. +358 3 6465520 ari.mikkola@hamk.fi www.hami.fi

Anssi Kovanen Kansainvälisyyskoordinaattori puh. 03 6581 250 anssi.kovanen@kktavastia.fi www.kktavastia.fi

Välkky  

Välkky-lehti

Advertisement