Page 1

Tavastia Tapetilla Koulutuskeskus Tavastian tiedotuslehti

3/2008


2

Tavastia Tapetilla 3/2008 Syksyä kohti........................................................................................ 3 Valtuustokausi 2005-2008 on päättymässä.......................................... 4 Valmistunut lähihoitaja kiittelee.......................................................... 8 Rakentamista, korjaamista ja muuttoja Tavastiassa.............................. 9 Henkilöstösihteerit muuttivat...................................................... 9 Uusi kuntosali omalle kampusalueelle........................................ 10 Lastauslaituri Turenkiin.............................................................. 12 Muita korjauksia ja rakentamista vuoden aikana........................ 13 Aloituskonsertti 2008........................................................................ 14 Toimintahetket 2008......................................................................... 16 Erikoismaalaus auton varapyöränsuojukseen.................................... 18 Antit ja Jykä koneostoksilla............................................................... 19 Kokemuksia opiskelijavaihdosta Italiassa 13.4.-9.5.2008................... 20 Aikuiskoulutus................................................................................... 22 Yötä linnassa työtä vastaan........................................................ 22 Uusinta uutta - Sisustajakoulutus............................................... 24 Välinehuoltajan kehittämispäivät............................................... 25 Henkilökuntaa kukka-asetelmia sommittelemassa..................... 26 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä................................... 27 Ammatillinen neuvottelukunta ottaa haasteet vastaan ............. 28 Yrittäjyyden haasteet................................................................ 30 Suomalaiset tukevat uiguurilasten koulutusta................................... 31 Purjelennon MM-kilpailut Italian Rietissä 6.-20.7.2008...................... 32 Uusia tavastialaisia tänä syksynä........................................................ 34 Tavastia kilpailee............................................................................... 36 Tavastiassa tapahtuu......................................................................... 38 Ilmoitustaulu..................................................................................... 39

Koulutuskeskus Tavastian tiedotuslehti 3/2008 Ilmestymispäivä 21.10.2008 Kannen kuvat Outi Ruohela: Sibeliusopistolta uutta opetustilaa Toimitus markkinointisihteeri Outi Ruohela, puh. (03) 658 1227 tai 0400 906 951, outi.ruohela@kktavastia.fi Osoite Hattelmalantie 8, PL 30, 13101 Hämeenlinna Seuraava lehti 01/2009 Aineistot seuraavaan lehteen 7.1.2009 mennessä, outi.ruohela@kktavastia.fi Paino ja taitto Ecapaino Oy Lahti Painos 1100 kpl


3

Syksyä kohti Tiistai 23.9.2008 jää historiaan masentavana ja paljon kysymyksiä aiheuttavana surun ja tuskan päivänä. Vuosi Jokelan tapahtumien jälkeen sama toistui Kauhajoella. Nyt murhenäytelmän kohteena oli ammattikorkeakoulu. Kysymyksiä on vaikka kuinka paljon, mutta vastaukset ja neuvot eivät ole helppoja. Tärkeitä avainsanoja ovat kuitenkin huolenpito ja välittäminen. Ihminen ei jaksa yksin, mutta kun hänellä on ystäviä, ymmärtäjiä ja myötäeläjiä, jaksaminen on aivan toisella tasolla kuin muuten. Meillä Tavastia-yhteisössäkin olisi paljon tehtävissä toistemme eteen. Torstaina 25.9. opiskelija-asuntolan edessä oli kaksi punaista kynttilää, jotka poistettiin kiinteistöhenkilöstön toimesta. Tavastia ei ollut Hämeenlinnan ainoa oppilaitos, jonka eteen oli tuotu kynttilöitä. Ne tulkittiin muistokynttilöiksi, eikä niiden yhteydessä ollut mitään viestejä. Opiskelijamme ovat tehokkaasti verkottuneet keskenään, joten viikonlopun aikana käynnistyi laaja huhumylly erilaisista mahdollisista uhkailuista. Kukaan ei ole löytänyt mitään todenperää uhkailuille eikä myöskään ketään, joka olisi itse nähnyt jotakin. Viesti kulki opiskelijoiden välillä, mutta sen alkuun saattajaa ei ole löytynyt. Poliisi pitää uhkailuja täysin perättöminä. Opiskelijat olivat vuosi sitten Jokelan tapahtumien yhteydessä kuulleet erään opiskelijamme suullisen uhkailun, jonka poliisi selvitti. Sekin uhka osoittautui vaarattomaksi. Opiskelijamme ovat tällä hetkellä ymmärrettävästi peloissaan. Toivon, että meillä kaikilla on voimia keskustella heidän kanssaan sekä Kauhajoen tapahtumista että heidän omista peloistaan ja tuntemuksistaan muulloinkin. Tavastian syksy on muuten edennyt onnellisten tähtien merkeissä. Opiskelijamäärä on ennätysmäinen. Tilastopäivänä yksikköhintapohjaisia opiskelijoita oli yli 2300. Kuluvan vuoden painotettu keskiarvo on selvästi ylitse koulutuksen järjestämisluvan, johon hallitus syyskuussa päätti hakea 80 paikkaa lisää ensi vuoden alusta alka-

en. Esityksen mukaan opiskelijamäärä nousisi 2220:een. Esitys on sikälikin perusteltu, että peruskoulun päättävien ikäluokka kasvaa vuoteen 2014 saakka Hämeenlinnan seutukunnalla, joka on lisäksi myös kasvualuetta muuttovoiton vuoksi. Kasvanut opiskelija- ja henkilökunnan määrä aiheuttaa tilaongelmia. Näihin helpotusta haetaan entisen Sibeliusopiston tilojen vuoraamisella Hämeenlinnan kaupungilta. Rakennuksessa olevat tilat otetaan yhteisten aineiden opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jo lokakuun alussa jakson vaihtuessa. Lisäksi rakennukseen sijoitetaan aikuiskoulutuksen työhuonetiloja ja oppisopimustoimisto. Myös Ratasniityn teollisuushallin ostaminen on osaltaan helpottanut tilaongelmia, koska sinne on voitu sijoittaa maarakennusalan koulutus. Teollisuushallia käyttävät myös rakennusalan ja pintakäsittelyalan opiskelijat. Uuden suunnittelukauden tavoitteet tuloskorttitasolle on laadittu. Niitä täsmennettiin syyskuussa pidetyssä valtuustoseminaarissa. Valtuustoseminaari, joka oli vaalikauden viimeinen, oli antoisa ja vähän haikeakin. Kunnallisvaalien jälkeen omistajakunnat valitsevat uuden valtuuston nelivuotiskaudeksi. Valtuusto kokoontuu ensimmäistä kertaa kokoukseensa toukokuussa 2009. Tällöin valtuusto valitsee uuden yhtymähallituksen toimikaudekseen. Kuuden omistajakunnan yhdistyminen aiheuttaa kahden jäsenen vähennyksen yhtymävaltuustossa. Näin uudessa valtuustossa on 22 jäsentä, joista 14 edustaa Hämeenlinnaa, 3 Janakkalaa, 2 Hattulaa, 1 Akaata, 1 Pälkänettä ja 1 Urjalaa. Yhtymähallituksen jäsenistä ei ole sopimuksissa kuntakiintiöitä. Haasteita Tavastialle riittää. Tuloksellisuusrahoitus vuodelle 2009 julkistetaan marraskuun lopulla – tätä laskelmaa jännittyneinä odotamme. Ensi vuoden talousarvion täsmentyminen on paljolti riippuvainen tulosrahoituksen suuruudesta. Selvää on että tuloksellisuusindeksin heikkouteemme, eli siihen että suuri osa opiskelijoistamme ei valmistu ohjeajassa, on tosimielellä panostettava. Kaksoistutkintojen suorittamisen tukemiseen on myös tehtävä työtä entistä ponnekkaammin .

Pekka Aalto kuntayhtymän johtaja ammattikasvatusneuvos


4

Valtuustokausi 2005-2008 on päättymässä Kauden viimeinen seminaari Tallinnassa 18.-20.9.2008 Outi Ruohela, markkinointisihteeri

Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän viimeiseen valtuustoseminaariin kokoontui 43 osallistujaa. Kun hallituksen puheenjohtaja Juha Isosuo avasi seminaarin Tallinnassa esitellen muutamia Tavastian tunnuslukuja, totesi valtuuston 1. varapuheenjohtaja Mikko Hieta, että hänen mielestään on tulossa tämän kauden mielenkiintoisin seminaari. Tähän yhtyi kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto mielipiteellään, että olemme parempia kuin neljä vuotta sitten tämän valtuuston aloittaessa. Hän pyysi läsnäolijoista esittäytymään ne, jotka eivät koskaan ennen ole olleet Tavastian valtuustoseminaarissa mukana. Heitä löytyi vain neljä; opettajien johtoryhmäedustaja Seija Satokaski, muun henkilökunnan johtoryhmäedustaja Janne Väinölä, aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala ja osastonjohtajien edustaja johtoryhmässä Taru Vierimaa. Muutamalla lauseella Pekka Aalto veti yhteen oppilaitoksen nykytilaa. Opiskelijoita on nuorisoasteella tällä hetkellä 2 314. Uusi organisaatio toimii hyvin, oppilaitos on vetovoimainen, toimii kasvualueella ja sen talous on kunnossa. Meillä on oikea koulutustarjonta, joskin ennakointityö on aika vaikeaa. Viime vuosina olemme pärjänneet erinomaisesti oppilaitosten tuloksellisuusvertailussa, mutta nyt tuloksellisuuskriteerit tulevat muuttumaan ja siksi Tavastian on turvattava mahdollisuutensa kilpailussa jatkossakin. Alustuksensa lopuksi kuntayhtymän johtaja totesi, että nyt Tavastialla on 11 omistajakuntaa, mutta kuntaliitosten myötä ensi vuoden alussa omistajakuntia on kuusi; Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Pälkäne ja Urjala. Viime vuonna Heini Kujala oli valtuustoseminaarissa mukana aikuiskoulutusjohtajana ja päätti seminaarissa, että hän hakee Tavastian auki olevaa rehtorin virkaa. Nyt Heini oli paikalla rehtorina ja vertasi työnkuvan muutostaan niin, että hän muutti ulkoisten verkostojen ympyröistä sisäisiin verkostoihin. Tämän vuoden ilonaiheita ovat olleet onnistunut opiskelijarekrytointi, mittava panostus henkilöstön hyvinvointiin ja kaksoistutkinnon aloittaneiden kasvaminen. Haasteeksi Heini Kujala kokee sen, että saamme kaikki sitoutumaan yhteisiin pelisääntöihin.

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Mikko Hieta ja rehtori Heini Kujala.

Tavastia Tapetilla 3/2008

Ryhmätöissä Jorma Kesä, Maarit Rahkola, Marja-Leena Lehtinen, Helena Metsola-Rantanen ja Sari Myllykangas.

Rehtori esitteli myös opiskelijakyselyn palautteet sekä uuden jaksokyselyn, joka tehdään opiskelijoille vuoden aikana jokaisen viiden jakson lopussa. Palaute käsitellään heti osastokokouksissa. Siitä tulee osastojen toiminnan oma väline ja näin epäkohtiin päästään pureutumaan nopeammin. Esitelty palaute aiheutti paljon keskustelua valtuutettujen kesken. Talouspuolesta talous- ja hallintojohtaja Reijo Lehtonenkin oli sitä mieltä, että se on kunnossa. Hän muistutti kuitenkin, että ahtaampia aikoja kohti olemme menossa, jos valtion talouden ennusteita on uskominen. Laskentapäällikkö Riikka Ingström näytti kuntayhtymästä erilaisia tunnuslukuja ja sai aikaan vilkkaan keskustelun. Valtuutetuille esiteltiin Tavastian mittavat korjaus- ja rakennushankkeet. Kiinteistöpäällikkö Jarmo Niinimäki tuttuun rentoon tyyliinsä kuvin ja sanoin havannollisti kaiken oleellisimman. Remonteista ja uusista tiloista on toisaalla juttu tässä Tavastia Tapetilla lehdessä. Ryhmätöissä aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala laittoi osallistujat tiukan paikan eteen. Mitä on Tavastian työhyvinvointi vuonna 2013. Seminaarin yhteenvedossa Heikki Salmi ja Mikko Hieta totesivat, että silloin, kun tuntuu parhaalta ja on tutustuttu toisiimme, valtuustokausi loppuu. Puheenvuoroissa toivottiin, että valtuuston jäsenten vaihtuvuus ei olisi kovin suuri, koska koulumaailmaan sisäänajo vie jonkun aikaa. Tulevat kunnallisvaalit näyttävät kuinka käy. Keskeisin merkitys näillä seminaareilla on, että valtuutetut saavat tietoa asioista, joita on suunnitteilla ja toisaalta virkamiehille voidaan antaa ohjeita, kuinka oppilaitosta voi kehittää.


5

Valtuutettujen mietteitä neljästä vuodesta Kaikille neljälle haastattelemalleni valtuutetulle esitin seuraavat kysymykset: • Kerro jotakin itsestäsi. • Oliko nyt päättyvä kausi Tavastian valtuustossa ensimmäinen vai oletko jo konkari? • Mitä jäi mieleesi tältä viimeiseltä neljältä vuodelta? Koetko voineesi vaikuttaa?

• Oletteko tekemisissä muiden valtuutettujen kanssa muulloin kuin Tavastian valtuustoseminaareissa ja valtuuston kokoukissa kaksi kertaa vuodessa. • Mitä muutoksia haluaisit työskentelyyn vai onko hyvä näin?

• Oletko ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa ja haluaisitko vielä jatkaa Tavastian valtuustossa?

Helena Metsola-Rantanen Olen syntyperäinen lammilainen. Koti on Lieson kylässä Kuohijärven rantamailla. Minulla on neljä lasta, mieheni Erkki kuoli vuonna 1984. Ensimmäiseltä koulutukseltani olen maatalouskerhoteknikko Paimion Kerhoneuvojaopistosta. Ensimmäinen työsuhde oli Tuuloksen kunnan 4H-neuvojana ja vapaa-ajan ohjaajana. Lastenhoidon ohella aviomiehen kotitilan viljely ja suoramyyntipuutarha (ryhmäkasvit, vihannesten taimet, tomaatti ja avomaavihannekset) ovat työllistäneet minua. Liitännäiselinkeinona olen pyörittänyt pitopalveluyritystä. Kahdeksankymmentä luvulla lähdin uudelleen kouluttautumaan ensin agrologiksi, seuraavaksi suoritin ammatillisen opettajakorkeakoulun Hämeenlinnassa ja valmistuin Lepaalta ammattiopettajaksi. Opetustöitä olen tehnyt Keudassa, Mäntsälässä Saaren yksikössä erityisoppilaiden opettajana ja työnohjaajana sekä Hyvinkäällä Uudenmaan Maaseutuopiston puutarhaopettajana. Harrastukseni liittyvät luontoon: marjastus, sienestys, kaikenlainen luonnossa liikkuminen, talvisin maastohiihto lumitilanteiden mukaan etelässä tai Lapin lumilla. Käsityöt on aina kuuluneet mielipuuhiini. Olen ollut mukana Lammin kunnan luottamustehtävissä eri koulutukseen liittyvissä lautakunnissa. Mui-

ta luottamustehtäviäni ovat Lammin Osuuspankin hallintoneuvosto sekä pitkäaikainen jäsenyys Hämeen Maaseutukeskuksen piirijohtokunnassa. Luottamustoimeni alkuaikoja Tavastiassa puhutti voimakkaasti tilojen laajennus. Koulutustilat olivat melko uusia, silti jatkuva opiskelijamäärien kasvu edellytti rakentamista, tilojen vuokraamista sekä myös kiinteistöjen ostamista sopivista kohteista lähialueilta. Raha on ollut kaikilla valtuustokausilla tekijä, joka on puhuttanut. Kurinpito-ongelmista ja luvattomista poissaoloista on keskusteltu pyrkien jatkuvasti parempaan niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin suhteen. Jatkuva mietinnän aihe on ollut, miten saada opintielle ja työelämään ne nuoret, jotka ovat jääneet opiskelupaikan ulkopuolelle ja vaarassa syrjäytyä. Kukin puheenjohtaja ja persoonalliset luottamushenkilöt ovat antaneet valtuustokausille oman leimansa. Tänä aikana on siirtynyt vanhimmasta päästä osa ajasta ikuisuuteen sekä eläkkeelle niin luottamustehtävistä kuin henkilökunnastakin. Työ on ollut kunakin aikana mielekästä ja haastavaa. Olen viihtynyt erinomaisesti tehtävässäni. Muistini mukaan olen ollut kevätkokouksesta pois yhden kerran, silloinkin olin työtehtävien vuoksi Mäntsälän oppilaiden kanssa ulkomailla opintoretkellä.

Oman kuntani edustajien kanssa olen keskustellut asioista myös kokousten ulkopuolella. Yhteyksiä, pitkiäkin palavereja on pidetty puhelimitse tahi tavatessa kylillä ja turuilla. Aisteja on pitänyt pitää vireillä aina tarvittaessa. Parannettavaa pitää miettiä jatkuvasti. Oppilaitosta on kehitettävä yhteisymmärryksessä tulevaisuutta silmällä pitäen ja vastattava työelämän uusiin haasteisiin. Opiskelijoita on kuultava, mitä kerrottavaa heillä on päättäjille. Oppilaitoksen on oltava hyvä kaikille. Näin se palvelee yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla. Elämä on oppimista varten. Valtuustokausillani on tapahtunut paljon muutoksia, on tultu hyvin vaativaan kaksoistutkinnon suorittamiseen, aikuisalojen ja maahanmuuttajien uudelleenkouluttautumiseen sekä täydennyskoulutukseen. On hienoa, mikäli Tavastia pystyy tarjoamaan tarpeen mukaan opiskelupaikan sitä haluaville. Ammattikoulutus kunniaan, on hyvä asia saada opiskella ja oppia, kuin myös päättää yhteisistä asioista hyvässä yhteisymmärryksessä. Olen Keskustapuolueen ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa. Äänestäjien asia on, miten tästä eteenpäin. Olen käytettävissä jatkossakin Tavastian valtuustoon. Pyrin täyttämään paikkani mahdollisuuksien mukaan.


6

Tarja Vikman Tarja Vikman, johtava työvoimaohjaaja työvoimanpalvelukeskuksesta. Edustan Hämeenlinnaa ja olen demari. En enää edes muista, olen ollut aika kauan mukana, koulutus tietysti on työnikin kautta aina kiinnostanut. Olen ollut useamman kauden ja hallituksessakin 3. kausi. Tavastian kehitys on ollut huikeaa.On ollut hienoa nähdä sirpaleisen koulutuskentän yhdistyminen toimivaksi, tehokkaaksi ja arvostetuksi oppilaitokseksi. Myös aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen

yhdistyminen on ollut kiinnostava projekti. Mielestäni tekemisen meininki Tavastiassa on kasvanut koko ajan.

valitettavasti vähemmän, vaikka oikein mukavia ja tavastiahenkisiä ihmisiä tuntuvat olevan.

Tottakai tärkeinasia tällä kaudella on organisaatiouudistus. Erityisesti jää mieleen se tuloksellinen toiminta, josta on ihan rahankin muodossa saatu tunnustusta. Tavastiassa on aina tuntunut, että luottamushenkilöitä arvostetaan ja tällä työllä voi oikeasti vaikuttaa oppilaitoksen kehittymiseen.

Jos en olisi yhtymähallituksessa, luulisin, että vastaisin, että kokous kaksi kertaa vuodessa ja seminaari on aika vähän, mutta toisaalta informaatiota saa kyllä tarpeeksi, jos haluaa.

Hämeenlinnalaisten valtuutettujen kanssa on oltu tekemisissä, muiden

Olen ehdokkaana syksyn kunnallisvaaleissa, ja jos kannatusta tulee niin ilman muuta haluan jatkaa Tavastian luottamishenkilönä.

Pirkko Lokinperä Olen 45-vuotias perheenäiti Hattulasta. Kotona minulta löytyy puoliso ja 14-vuotias poika. Kaksi vanhempaa poikaani ovat muuttaneet jo omiin oloihinsa. Olen ammatiltani luokanopettaja ja sen lisäksi toimin pienen maalaiskoulun rehtorina Hattulassa. Edustan Hattulan Sitoutumattomia eli tulen Hattulasta. Kuinka päädyin Tavastian valtuustoon? Ryhmällemme tuli paikka valtuustoon, kun eri luottamustehtäviä kunnassamme jaettiin. Koska olen saanut koulutuksessani myöskin koulutusta ammatti- ja aikuiskoulutuksen puolelta, halusin päästä lähemmin näkemään tuota toimintaa ja niinpä ilmaisin halukkuuteni valtuustopaikkaan. Valtuustokauteni on ensimmäinen Tavastiassa ja pari ensimmäistä vuotta koin kuin olisin ollut ”Liisa Ihmemaassa”. Oli paljon sellaisia asioita, joita vain ihmetteli, mutta vähitellen asioihin pääsi käsiksi. Tavastiaan ja sen toiminTavastia Tapetilla 3/2008

taa tutustumiseen on auttanut se, että oppi tuntemaan henkilöitä, jotka ovat numeroiden ja asioiden takana. On totta, että tämän valtuustokauden aikana on todellakin tapahtunut erittäin suuri asioita. Jo se, että ammattikoulutus on saavuttanut erittäin suuren suosion nuorten keskuudessa, on aiheuttanut meille valtuustossa monia harmaita hiuksia. Tuntuu, että jokaisessa kokouksessa olemme miettineet mistä saada lisää tilaa opetukselle. Oppilaita koskevissa asioissa tunnen pystyneeni vaikuttamaan kenttätasolla. Monia pieniä asioita oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla on viety parempaan suuntaan. Monet valtuutetut olivat minulle jo entuudestaan tuttuja, joko työn puolesta tai sitten monien harrastuksieni kautta. Mutta mukavia uusia tuttavuuksiakin on löytynyt. Tietysti on edelleen henkilöitä, joiden nimiä täytyy muistella, että kukahan se tuokin oli.

Tapa jolla Tavastiassa toimitaan on erittäin miellyttävä ja se antaa yksilölle mahdollisuuden toimia omien resurssien mukaan. Jos haluat antaa enemmän itsestäsi sen voit tehdä, jos taas haluat olla hiljainen vaikuttaja sekin sallitaan. Olen ehdokkaana tulevissa vaaleissa ja toivoisin myöskin saavani jatkaa Tavastian valtuustossa jatkossakin, sillä nyt kun on päässyt sisälle talon tapoihin, voisi minullakin olla vielä jotain annettavaa kasvatusalan ihmisenä. Viimeisimmässä seminaarissamme tuntui, että päästiin pureutumaan sellaisiinkin asioihin, joihin minullakin olisi ollut jotain tietämystä eikä aina vaan tarvitse pyöritellä suuria lukuja. Näinä neljänä vuonna olen päässyt näkemään Tavastian toimintaa valtuutettuna ja yhteistyökumppanina; toivottavasti seuraavalla kaudella myös äitinä ja opiskelijana. Kiitos näistä neljästä vuodesta, on ollut mukava kulkea yhdessä nämä vuodet.


7

Jarmo Vainio Hei vaan. Olen 54 vuotias perheenisä. Minulla on kaksi lasta ja koira ja tietysti vaimo, jonka kanssa perheen olen perustanut. Olen lähes paljasjalkainen hämeenlinnalainen, koska viisi vuotiaana olen tänne muuttanut Savon sydämestä. Savolainen en silti ole, jos lukijaa rupesi arveluttamaan, koska olen syntynyt hämäläisistä vanhemmista. Kokoomuksen listoilla olen ollut 70-luvulta ja edustanut puoluettani monissa erilaisissa lautakunnissa. Ammatti- ja aikuiskoulutuslautakunta tuli tutuksi ennen kuin perustettiin koulutuskeskus Tavastia. Tämä valtuustokausi oli ensimmäinen Tavastiassa. Aika on mennyt tosi nopeasti ja muistankin elävästi kuinka minua keltanokkaa haastateltiin juuri kauden alettua. Tehtävä valtuustossa on mielenkiintoista, mutta varmasti monelle valtuutetulle hiukan etäistä. Tapaamme pari kertaa vuodessa kokouksissa ja sitten tehokkailla seminaarimatkoilla. Oma työni varhaiskasvatuskeskuksen johtajana on lähellä Tavastiaa. Päiväkodissa on vuosittain useita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Näin kosketus nykyiseen koulutussystee-

miin säilyy vireänä. Hienoja kokemuksia ovat olleet Sakun järjestämät kulttuurikilpailut, toimiminen itse tuomarina viime kevään taitokilpailussa, uusia esitteitä varten päiväkotilasten kuvaaminen jne. Olemme vierailleet lasten kanssa esiintymässä ja olleet ”koekaniineina” ryhmänohjauksen harjoittelussa. Tilakysymyksistä voin todeta, että on hienoa kuinka kampusalue kehittyy, toivottavasti musiikkiopiston rakennuksestakin päästään sopimukseen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Kyllä päättäjänä olen ollut tietoinen kaiken aikaa siitä, missä mennään. Olen myös saanut vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltä. Toki näen osaa päättäjistä myös muissa luottamustoimissa. Niiden aikana tulee vaihdettua mielipiteitä myös oppilaitoksen asioista. Joskus on puolet jalkapallo-ottelusta mennyt Tavastian asioita puidessa. Varsinkin hämeenlinnalaisten päättäjien kanssa tapaamme usein, mutta salibandyjoukkue Trackersin kotikentällä Iittalassa törmää myös muiden kuntien päättäjiin, ihan mukava niin.

*

*

Olen usein miettinyt ja esittänytkin toiveena, että opettajien ja valtuuston lähempi tuttavuus olisi hyvä asia. Toki ylemmät virkamiehet ovat tulleet tutuiksi, mutta ei olisi lainkaan huono tapa vaikkapa kerta vuoteen järjestää yhteistä tapaamista opettajien kanssa. Opiskelijoita näkisin mielelläni työnsä ääressä ihan pajalla, ei siis luokkahuoneessa. Onhan se kehittävää katsoa kuinka ”ammattihenkilö” työtään tekee. Siis jatkossa lähemmäksi varsinaisia tekijöitä, joista se Tavastian henki ihan oikeasti lähtee. Tämä on hyvä kysymys. Toisaalta valtuusto kuntatasolla tietysti kiinnostaa, koska olen ehdokkaaksi lähtenyt ja kokenut, että annettavaa kunnalliseen päätöksentekoon on. Ihmisen elämänkaari on tullut tutuksi alusta loppuun näiden vuosien aikana, olenhan ollut terveyskeskuksenkin päätöksenteossa mukana niin valtuustossa kuin tarkastuslautakunnassa. Nyt elämänkaari ajattelu on kova sana. Toisaalta mikäli valtuustosalin paikka Raatihuoneella ei irtoa, olen ilmoittanut halukkuuteni jatkaa Tavastian toiminnassa. On hienoa olla mukana Suomen parhaan ammatillisen oppilaitoksen toiminnassa.

*

Matkanjohtaja Marjo Taurun on helppo hymyillä; seminaari onnistui!


8

Valmistunut lähihoitaja kiittelee Keväällä 2008 valmistui lähihoitajaksi Sari Rusila sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Ohessa valmistuvan opiskelijan puhe koulun kevätjuhlassa.

Arvoisat opettajat, opiskelutoverit ja juhlavieraat Aluksi tahdon kiittää kaikkia opettajia, yhdessä ja erikseen menneistä opiskeluntäyteisistä ja ikimuistoisista vuosista, on ollut ilo ja kunnia saada opiskella Suomen parhaassa oppilaitoksessa. Kiitos myös koko oppilaitoksen muulle henkilökunnalle. Kiitos kaikille opiskelutovereille yhdessä eletyistä ja koetuista päivistä. Suurkiitos kaikille läheisille tuesta ja kannustuksesta, sillä ilman heitä tämä päämäärä olisi ollut paljon vaikeampi saavuttaa. Kaikki alkoi muutamia vuosia sitten. Yhdessä opiskelun aloittivat täydelliset naiset, kukkulan kuninkaat, kauniit ja rohkeat, vekarat ja osa meistä oli silloin jo antiikkia, antiikkia. Opiskelun tiimellyksessä tutuiksi tulivat niin akuutit kuin kuudennet aistitkin, sekä tenavat että tohtorit, ympärillämme leijui tunteita ja tuoksuja, olimme sydämen asialla ja rankka opiskeluelämä vaati silloin tällöin vetämään tankin täyteen. Tiukoissakin tilanteissa yritimme pitää kiinni punaisesta langasta, vaikka koti välillä muistuttikin kauhukeittiötä ja tuho-osastoa ja kateissa olivat sekä oikea kysymys että piilosanat. Ystävien kanssa jaettiin tosi tarinat, salatut elämät ja koettiin rimakauhua ja rakkautta. Toiset löysivät unelmiensa poikamiehen, kun taas eräillä oli huippumalli haussa ja jostain tuli maajussille morsian ja taisi sinkkuäitikin löytää sulhasensa. Välillä mielessä olivat luontoretki ja avara luonto ja ajatuksissa saattoivat käväistä myös ota tai jätä ja tupla tai kuitti. Nyt kun tuo on päivien viemää ja ruutulippu heilahtaa, edessämme on uusi elämä. Meille puhaltavat mistralin tuulet ja on tullut aika nauttia mansikkapaikasta ja ihanasta pihasta, sillä vielä virtaa ja jokaisella meistä on sydän paikallaan.

Se on siinä. Sari Rusila

Tavastia Tapetilla 3/2008


9

Rakentamista, korjaamista ja muuttoja Tavastiassa Henkilöstösihteerit muuttivat Veli Anttila, henkilöstösihteeri

Taisi olla menneen talven rippeitä jäljellä, kun tiimimme kuuli erilaisesta työskentelytilasta sen hetkiseen verrattuna. Kävimme melko pian porukalla katsastamassa paikkaa ja totesimme pohjaratkaisun mahdollistavan hyvin henkilöstöhallinnon - Heha-tiimin tehtäviin kuuluvien asioiden hoitamisen. Heha-tiimin työpiste muutti kesän aikana uusiin tiloihin Hattelmalantie 25:n alakertaan. Nykyiset tilat ovat osoittautuneet lyhyenkin käyttökokemuksen perusteella varsin toimiviksi ja ne mahdollistavat asiakkaillemme aivan eritasoisen intimiteettisuojan kuin edellinen yksi iso tila, jossa kaikki kolme henkilöstösihteeriä työskentelivät. Nykyinen tilaratkaisu mahdollistaa myös tiimin pienimuotoisten palaverien pitämisen ja Tavastian merkkipäivälahjatkin saivat kunnollisen säilytystilan. Muuton yhteydessä pyöritettiin työnjakojakin uusiksi ja kertaushan on opintojen äiti kuulemma niin: Immosen Tuula hoitaa palvelussuhdeasiat niiden henkilöiden osalta joiden sukunimi alkaa kirjaimilla A-J ja lisäksi hän vastaa luottamustoimipalkkioista ja kuntayhtymän merkkipäivämuistamisista. Virtasen Riitalla on henkilöt joiden sukunimi alkaa kirjaimilla K-O ja lisäksi tilastointi ja raportointi sekä henkilöstöraportin laatiminen. Anttilan Velillä on palvelussuhdeasiat henkilöillä joiden sukunimi alkaa kirjaimilla …yllätys yllätys…P-Ö ja lisäksi omaisuusvakuutukset, seutukehittäminen ja työterveyshuollon yhteyshenkilönä toimiminen. Nyt kun ajauduttiin tiukahkoon työasiaan niin jos ja kun tulee kysyttävää palkkalaskelmasta tai muista vastuualueisiimme kuuluvista hommista, niin ottakaa ensisijaisesti yhteyttä asiasta vastuussa olevaan henkilöstösihteeriin, hän kuitenkin osaa parhaiten vastata kysymyksiinne. Vähintään harras toivomus on, että vain äärimmäisen hädän

Laskentapäällikkö Riika Ingströn matkalla tupaantulijaisiin palkkatoimiston ulko-ovella.

Vasemmalta kv-koordinaattori Anssi Kovanen, palkkasihteeri Veli Anttila, vs. hallinnon sihteeri Marjo Tauru ja osastopäällikkö Heimo Miettinen.

Palkkasihteeri Riitta Virtanen.

Palkkasihteeri Tuula Immonen.

hetkellä otatte yhteyttä Seutukeskuksen palkanlaskijoihin eli ei mielellään lainkaan, koska he elävät suurimmaksi osaksi ainoastaan sen tiedon varassa, mitä Tavastiasta on sinne sähköisesti lähetetty. Näin toimien aikaa säästyy ja sen voi ottaa käyttöön kiireen tullessa. Varmimmin meidät saa kiinni palkat@kktavastia.fi tai etunimi.sukunimi@kktavastia.fi –osoitteista, mutta toki puhelinyhteydetkin ovat hyvässä kunnossa. Sisustukselliset elementit ovat vielä hieman vaiheessa, mutta eiköhän tiilenkylkien lukemisesta päästä eroon, kun seinille alkaa ilmestyä työpaperia, kalenteria, julistetta, piirrosta ja mitä kukakin haluaa huoneensa seinille laittaakin. Tupaantuliaiset pidettiin kaffen ja nisun voimalla elokuun lopun maanantaina, kun toiminta oli saatu käyntiin ja erinäinen määrä mappeja oli löytänyt suurin piirtein omat paikkansa. Tutustujia kävi ilahduttavan paljon, oman arvioni mukaan joka kolmas Tavastian päätoiminen työntekijä. Moni työntekijä on käytävällä kertonut olleensa siellä ja täällä tupareiden aikaan ja aikovansa tulla tutustumaan myöhemmin, tervetuloa!


10

Rakentamista, korjaamista ja muuttoja Tavastiassa

Uusi kuntosali omalle kampusalueelle Outi Ruohela, markkinointisihteeri Ideasta toteutukseen

Kuntosaliprojekti käynnistyi keväällä 2008. Tavoitteena oli rakentaa opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön monipuolinen ja nykyaikainen kuntosali. Tila löytyi Punaportin asuntolan kellarikerroksesta, Sibeliusopiston vanhoista tiloista. Eurot laitteiden hankintaan myönsi johtoryhmä ja tilat remontoitiin käyttökuntoon kevään ja kesän aikana Jarmo Niinimäen johdolla ja Tiia Holmalan opiskelijoiden avustamana. Laitehankinta edellytti kilpailuttamista ja tarjouksia tuli useita. Valituksi tuli Euroopan johtavan laitevalmistajan, italialaisen Technogymin laitteet. Valinnan suoritti työryhmä: Antti Punkari, Reijo Lehtonen, Janne Kalmari ja Jussi Tohni. Tärkeimmät valintakriteerit olivat hyvä ergonomia, laitteiden turvallisuus ja kestävyys sekä huoltopalvelut. Tavoitteena on pitää hankitut laiteet käyttökunnossa 1520 vuotta. Kuntosalissa on erikseen 20 m2:n verryttelytila, jossa on kilpatason soutulaite, kaksi spinning-pyörää, crosstrainer, voimistelumattoja, puolapuut, rekki ja runsaasti käsipainoja. Suurimmassa 60 m2:n tilassa on 17 erilaista lihaskuntolaitetta, jossa vastus säädetään painopakalla. Ne ovat turvallisia ja helppoja käyttää soveltuen kaikenkuntoisille harjoittelijoille. Lisäksi on 20 m2:n levytankolaitteiden tila, jossa on jalkaprässi, punnerruspenkki, smitt-laite, scottlaite ja rekki sekä 400 kg levypainoja.

Salin käyttö alkoi opiskelijoiden osalta syyslukukauden alussa liikuntatunneilla. Laitteet ovat toimineet moitteettomasti ja opiskelijat ovat ihastuneita näkemäänsä ja kokemaansa. Henkilökuntaa perehdytettiin salin käyttöön ammattiryhmittäin syyskuun ajan. Tällöin kaikkien yksiköiden työntekijöille tarjottiin mahdollisuus opastettuun harjoitteluun. Jokainen yksikkö on saanut salille omat avaimensa ja voivat nyt suunnitella pienryhmäharjoittelun ja salin yksilökäytön omien toiveidensa mukaisesti annettujen salivuorojen puitteissa. Päivisin salilla pidetään opiskelijoiden liikuntatunteja. Muusta opiskelijakäytöstä sovitaan asuntolan valvojien ja Jussi Tohnin kanssa. Iltavuoroilla salia voivat käyttää Tavastian henkilökuntaan kuuluvat ja heidän perheenjäsenensä. Ulkopuolisille ei vuoroja myönnetä. Käyttöä seurataan ja laitteiden vioista tulee merkitä tieto salin kansioon, johon myös käynnit merkitään. Mikäli ulkopuolista käyttöä ilmenee, siitä on ilmoitettava välittömästi liikunnanopettajalle. Käyttövuorot löytyvät kuntosalin ilmoitustaululta, asuntolasta ja henkilökunnan intrasta. Hyvällä lihaskunnolla työvireyttä ja aktiivista vapaa-aikaa! Vastaan kuntosaliin liittyviin kysymyksiin numerossa 0400 827 332. Jussi Tohni, liikunnanopettaja. Käyttäjien kokemuksia

HJS:n B-junioreissa jalkapalloa pelaava toisen vuoden talotekniikan opiskelija Jani Rintala tuli kuntosalille Jussi Tohnin vetämälle oppitunnille syyskuisena keskiviikkoaamuna. Jani kuuli kuntosalihankkeesta viime keväänä ja on päässyt tämän syksyn aikana testaamaan salia kerran viikossa liikuntatunneilla. Hän voisi käyttää salia vapaaaikanakin oppituntien jälkeen, jos se olisi mahdollista. Jani käyttää kaikkia laitteita monipuolisesti ja on sitä mieltä, että tämä sali sopii sekä aloittelijoille että himokuntoilijoille. Kunhan kerrallaan ei ole liian paljon väkeä, koska tilat eivät ole kovin avarat. Sali sinällään on verrattavissa kaupungin muihin kuntosaleihin ja Jani antaa salille hyvät arvosanat. Siistijä Riitta Niemi kertoo uudesta harrastuksestaan seuraavaa: ”Jussin opastettua laitteiden käyttöön, meitä alkoi käydä pieni, mutta sitäkin innokkaampi siistijäryhmä kuntoilemassa. On hienoa päästä heti töiden jälkeen salille. Onneksi meille sopiva aika löytyi, eikä tarvitse ensin mennä kotiin ja sitten takaisin. Silloin voisi jäädä lähtemättä. Uudet laitteet ovat helpot käyttää ja hyvin ilmastoidussa ja kivasti maalatussa tilassa on ilo ährästää. Toivotaan, että jatkossakin aikataulut sopisivat yhtä hyvin ja selkävaivaiselle suotaisiin helpottava apu uudella kuntosalilla.” Jani Rintala

Tavastia Tapetilla 3/2008


11

Kaikki mielipiteet uudesta kuntosalista todistavat sen, että lehtori Jussi Tohni on tehnyt hyvää työtä laitehankinnoissa ja että kuntosali on onnistunut kokonaisuus ja upea lisä Tavastian liikuntatarjontaan henkilökunnalle ja opiskelijoille. Maanrakennusalan opettaja Jaakko Kunnas sai kysymyspatterin eteensä ja pyysin häneltä perusteellisia vastauksia kaikkiin kysymyksiini. Näin Jaakko vastasi.

Mitä mieltä olet salista, kun olet päässyt sitä kokeilemaan?

Kerro jotakin itsestäsi ja työstäsi Tavastiassa.

Toistaiseksi pari kertaa viikossa, jatkossa ehkä useamminkin.

Rokkari, pitkätukka, periaatteen mies... se joka komentaa muksuilta ruokalassa lakit pois päästä. Työkseni opetan maarakennusta ja joskus hieman maastomittausta, syksyn aluksi kuitenkin tänä vuonna raksan ykkösiä. Arvon kollegani Hakalan Keijon kanssa käynnistelemme paraikaa oppilaitokseemme bändikerhotoimintaa. Koska kuulit, että saamme uuden kuntosalin henkilökunnalle ja opiskelijoille? Elokuussa suunnittelupäivänä kuulin että semmoinen on kesän aikana ilmestynyt Punaportin kellariin. Saitko esittää toivomuksia kuntosalin rakennusvaiheessa tai laitteita hankittaessa? Etukäteen en tiennyt hankkeesta mitään.

Jaakko Kunnas hevihuoneessa.

Projektissa on selvästi ollut asiantuntemusta mukana, sali laitteineen on monipuolinen ja kattava. Paikat on muutenkin kunnostettu ja tilat ovat viihtyisät. Kuinka usein käytät salia?

Käytätkö kaikkia laitteita vai jotakin osa-aluetta? Enimmäkseen olen käyttänyt lämmittely- ja isoa ”pakkahuonetta”. Lämmittely ja venyttely ovat olennaisen tärkeä osa, ja pakkahuoneen laitteistolla voi treenata kutakuinkin koko kroppaa. Hieman harvemmin olen käyttänyt tuota ”hevihuonetta”, mutta vielä tässä ehtii. Viimeksi mainitussa huoneessa on lomittaista tarjontaa isolle salille, joten kaikille tuntuisi olevan tilaa puuhata. Onko sali kaikille sopiva - niin aloittelijoille kuin tositreenareille? Todistetusti kyllä; itse olen nimittäin todellinen noviisi, ja tässä on käynyt kokenuttakin väkeä hikoilemassa. Sen olen huomannut, että Jussi on mies paikallaan opastamassa laitteiden käyttöön. Salista saa huomattavasti paremmin höydyn irti kun tietää miten rensseleitä käytetään oikein. Toivotaan että kamppeet säilyvät ehjänä.


12

Rakentamista, korjaamista ja muuttoja Tavastiassa

Lastauslaituri Turenkiin Outi Ruohela, markkinointisihteeri

Koulutuskeskus Tavastian Turengin yksikköön rakennettiin uusi lastauslaituri, jota tarvitsemme koulutuskäytössä. Turengissa koulutamme autonkuljettajia, yhdistelmäajoneuvonkuljettajia, varastonhoitajia ja autokorinkorjaajia. Lastauslaiturin harjannostajaisia vietettiin iloisissa ja mukavissa tunnelmissa syyskuun loppupuolella Turengissa. Trubaduuri Aimo Kokkola rytmitti ohjelman kulkua jutustelullaan ja lauluillaan. Tarjolla oli parempaa harjannostajaissoppaa eli lihakeittoa ja tietenkin hyvät kakkukahvit päälle. Rakennuttajan puheenvuorossa yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Heikki Salmi kiitti yhteistyökumppaneita. Tässä vielä kerran kiitos heille: Patria Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Perko Oy, Haahtela Oy, Finnmacon Oy Häme, Hämeen Teräsrakenne, Maarakennus M.Laivola, Sähkö Suvilahti ja Hämeen Insinöörikeskus Oy. Patria Rakennuksen työpäällikkö Heikki Lehtonen käytti urakoitsijan puheenvuoron kertoen, että kohde valmistuu ajallaan. Hänkin kiitti kaikkia rakentamisessa mukana olleita osapuolia sekä emäntiä hyvästä tarjoilusta. Aimo Kokkolan mukaan harjannostajaisten tärkein puheenvuoro on työntekijöiden puheenvuoro, mutta sitä ei tällä kertaa kukaan käyttänyt. Muuten nautimme iloisesta kaksituntisesta. Ulos katsoessamme totesimme auringon paistavan, siis hyvät työkelit jatkuvat edelleen.

Kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto vasemmalla ja yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Heikki Salmi.

Aimo Kokkola

Emännät Marja Ahokas ja Susanna Vinnari

Tavastia Tapetilla 3/2008


13

Rakentamista, korjaamista ja muuttoja Tavastiassa

Muita korjauksia ja rakentamista vuoden aikana Outi Ruohela, markkinointisihteeri

Kylmä varastotila Ratasniittyyn.

Turengin yksikön nosto-ovet on uusittu.

Sibeliusopiston tilat vuokrattiin Tavastian opetuskäyttöön lokakuun alusta. Nyt kuntayhtymällä on tiloja yhteensä n. 52 000 m2

Hattelmalantie 25n metalliosasto on remontoitu.

Jaakonkadun parin purku.


14

Aloituskonsertti 2008 Miia Moilanen, Janne Väinölä, Janne Kuisma, nuoriso-ohjaajat

Jo perinteeksi muodostunut lukuvuoden aloituskonsertti on tältä vuodelta takanapäin. Se ei sinänsä ole mikään itsestäänselvyys, koska tapahtuma oli vaarassa peruuntua kokonaan. Edellisen tapahtuman jälkeen johto näet oli ilmaissut tyytymättömyytensä konseptiin, koska nuoret poistuivat paikalta kesken kaiken. Jotain muutoksia tapahtuman kulkuun tai järjestelyihin oli siis tehtävä, jotta seuraavinakin vuosina aloittavat opiskelijat pääsisivät nauttimaan mukavasta iltapäivästä. Alkoi muhia ajatus, että kokeiltaisiin tapahtumaa ainoastaan yhden bändin voimilla ja alkuun järjestettäisiin jotain muuta ohjelmaa. Ikuisen optimismin kiilto silmissä marssimme 6.3. Pekka Aallon pakeille ja ilmeisesti intomme ja tahtomme oli vahva ja uskottava, koska saimme kuin saimmekin vielä luvan yrittää aloituskonserttia. Päädyimme jälleen koulun ensimmäisen viikon keskiviikkoon, joka tänä vuonna olisi siis 13.8. Linnanpuisto oli aikaisempina vuosina hyvin palvellut tarkoitusta, joten syytä paikan vaihtamiseen ei ollut, vaikkakin ulkoilmatila tuo omat haasteensa. Sisätilakonserttiakin harkittiin, mutta tahdoimme kuitenkin pitää tilaisuuden Linnanpuiston upeissa raameissa, ja sisätiloihin siirtyminen olisi lisännyt kustannuksia vuokrien yms. vuoksi. Nämä asiat selvitettyämme seuraava selvä päätös oli, että tapahtumaan tulee vain yksi musiikkiesiintyjä ja tämän lisäksi jotain muuta ohjelmaa. Stand up-komiikka nousi pian mieleen, jolle kokeilunhaluisina ja rohkeina ihmisinä tahdoimme antaa mahdollisuuden näyttää kyntensä. Tapahtuman ajankohta tuotti omat haasteensa, koska elokuussa monet bändit ovat rankan festarikesän jälkeen lomilla. Bändin valitseminen aloitettiin yksinkertaisesti listaamalla mieleen tulevia esiintyjiä. Kiinnostavimmat merkattiin erikseen ja Miia alkoi tykittää managereita ja keikkamyyjiä tarjouspyynnöillä. Vastauksia saapui runsaasti, mutta kantava idea esiintyjän valinnassa oli, että esiintyjän

Marata-alan opettajien eväitä taisivat jotkut kadehtia.

tulisi miellyttää opiskelijakunnan lisäksi myös henkilökuntaa. Varteenotettavia tarjouksia vertailtuamme ja pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme yksimielisesti Pelle Miljoona Unabomberiin. Stand Up-koomikoista kyseltiin Arimo Mustosta, koska ohjelmatoimisto häntä suositteli jo edellisenä vuonna. Työnjako nuoriso-ohjaajien kesken tehtiin asioiden selkiyttämiseksi. Pääpiirteittäin tehtävät jaettiin seuraavasti; Miia runoili tarjouspyynnöt, Janne V. hoiti viralliset asiat sekä luvat ja Janne K. tarkasti yleisasioiden toimimisen.

Henkilökunta kuulolla.

Tavastia Tapetilla 3/2008


15

Nuoriso-ohjaajat Janne Kuisma, Janne Väinölä ja Miia Moilanen.

Puualan opiskelijat olivat vallanneet eturivin paikan, kun Pelle Miljoona esiintyi.

Tapahtumapäivä alkoi klo 9.00 Linnanpuiston esikatselulla. Tapojen mukaisesti kaupungin puutarhurin kanssa alue tarkastettiin, jotta tilaisuuden jälkeen voidaan jättää alue samaan, ellei parempaankin, kuntoon. Roudausapuna olivat Tavastian omat väkivahvat ammatilliset ohjaajat Marko Kuosmanen ja Juho Paaso. Tavastian ammattimiehet ja - naiset pystyttivät meidän nuoriso-ohjaajien avustamana äänentoistolaitteita varten teltan. Mikä oli tarpeen todellakin, koska tästä hetkestä lähtien jännitys Ilmojen Herran päähänpistojen vuoksi alkoi. Alueelle vietiin roskiksia, järjestettiin vesipiste ja kannettiin tuoleja otollisille katselupaikoille. Hyvät valmistelutkaan eivät silti aina takaa kaiken täydellistä onnistumista. Äänentoiston roudaamisessa ja pystyttämisessä meni n. klo 11 asti, jolloin bändin oletettiin saapuvan soundcheckiin. Mutta hikikarpaloiden kohotessa otsalle ja kellon juostessa eteenpäin Pelle Miljoona Unabomber loisti poissaolollaan. Juuri ja juuri viime hetkillä ennen yleisön saapumista Pellen legendaarinen The Rockers-pakettiauto savuttaen ilmestyi Kustaa III kadun päähän. Ohjelmaan bändin myöhästyminen ei onneksi

vaikuttanut, vaan Arimo Mustosen naurattaessa onnistuneesti yleisöä muusikot ehtivät valmistautua esiintymiseensä. Pelle soitti vanhat klassikot ja muutamia uusia kappaleita varsin tymäkällä otteella. Tapahtuman loputtua edessä olikin paikan siivoaminen, teltan purku ja tavaroiden palauttaminen. Viimeisin rutistus tapahtuman nimissä oli torstaiaamuna Linnanpuiston katselmuksen merkeissä, kun kaupungin puutarhuri ja vahtimestari Rekola kävivät toteamassa kaiken olevan kunnossa paikan päällä. Olimme erittäin tyytyväisiä sekä Arimo Mustosen että Pelle Miljoona Unabomberin esiintymiseen. Tulikiven katkuista palautetta laitetaan ainoastaan Säiden Valtiaalle, joka voisi tulevaisuudessa kiikuttaa kastelulaitteensa muiden riesaksi. Kokonaisuudessaan tapahtuma oli kuitenkin mielestämme onnistunut ja toivoisimme voivamme jatkaa perinteen ylläpitoa tulevinakin syksyinä. Valtavat kiitokset kaikille yhteistyötahoille, erityisesti keittiön väelle ja vahtimestari Rekolalle.

Linnanpuisto on riittävän iso konsertin pitopaikka.


16

Toimintahetket 2008 Miia Moilanen, Janne Väinölä, Janne Kuisma, nuoriso-ohjaajat

Toimintahetken tavoitteena on luoda alkavista opiskelijoista turvallisia ryhmiä. Toimintakokemus menetelmien piirissä pidetään omaksi itseksi tulemisen mahdollisuutta turvallisen ryhmän tärkeimpänä piirteenä. Toimintakokemusharjoitteet ovat tehtäviä, jotka suoritetaan yhdessä ryhmän jäsenten kanssa. Ihanteellisinta olisi, mikäli kaikki ryhmän jäsenet voisivat osallistua harjoituksien suorittamiseen (huom. MYÖS OPETTAJAT!). Yhdessä tekeminen on hauskaa. Yhteiset kommellukset, oivallukset, hullut ratkaisut, onnistumisen tunteet, yhdessä yrittämisen riemu, huumori, tehtävien leikillinen luonne ja me-hengen kasvaminen tuottavat hulvattomia ja hauskoja hetkiä. Yhteistoimintaharjoitukset tutustuttavat ihmisiä toisiinsa aivan toisella tavalla ja toisilla tasoilla kuin yhdessä puhuminen tai esittely. Ennestään tututkin huomaavat uusia piirteitä toisissaan.; joku osaa innostaa muita, toinen onkin voimakas, joku toinen osoittautuu tietyssä tilanteissa puheliaammaksi kuin mihin totuttu, joku taas loogisesti ajattelevaksi, joku osoittautuu huumorintajuiseksi, toisesta löytyy johtajan ainesta, joku yllättää vapautuneisuudellaan jne. Kun ihmiset alkavat nauraa itselleen ja yhdessä, he näkevät toisensa uusista näkökulmista ja kun he yhdessä onnistuvat ja epäonnistuvat he alkavat luottaa toisiinsa ja tuntea toisiaan paremmin. Lisääntyvä turvallisuus ryhmässä tuottaa uskallusta olla leikkimielinen, vähän ”lapsellinen” ja hullu sekä lopulta heittäytyä olemaan oma itsensä. Yhdessä tekeminen, ongelmaratkaisujen tuottaminen, onnistuminen ja tutustuminen toisiin vahvistavat ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihmiset alkavat tuntea kuuluvansa juuri tähän ryhmään joka on ainutlaatuinen. ( Aalto, Mikko. 2000. Ryppäästä ryhmäksi. Tammer-paino.) Tavastian toimintahetkessä on kuusi toimintarastia, joissa kulkee enintään neljä ryhmää kerrallaan. Aktiviteetit ovat rastiradan muodossa, jota pyritään aina vuosittain parantamaan ja kehittämään. Tarkoitus ei kuitenkaan ole käydä kaikkia rasteja, vaan kukin ryhmä suorittaa rastit omassa tahdissaan. Yleensä rasteja ehditään käydä 2-4. Toimintahetki alkaa opetusryhmän yhteisellä lämmittelyharjoitteella sekä päättyy yhteiseen toimintarastiin. Muuten opetusryhmä on jaettu puoliksi, siten, että jokaisessa ryhmässä on 7-15 henkilöä. Jokaisella ryhmällä on 1-2 vetäjää. Päivän aikana rastien läpi vienti tapahtuu kaksi kertaa, kukin ryhmä osallistuu vain joko aamu- tai iltapäivään. Tavastia Tapetilla 3/2008

Eerikkälässä aloittavia lähihoitajia...


17

Toimintahetkestä on muodostunut Tavastian nuoriso-ohjaajien järjestämä perinteinen alkavien luokkien ryhmäyttämistuokio. Toimintahetkeä on järjestetty syksystä 2002 lähtien. Ensimmäisenä vuonna toimintahetki pidettiin koulun ympäristössä, mutta heti seuraavana siirrettiin Ahveniston Olympiapuistoon. Ahvenisto on osoittautunut erittäin toimivaksi hurmaavan luontonsa ja monipuolisen maastonsa vuoksi. Myös muualta paikkakunnalta tulleet opiskelijat pääsevät tutustumaan hienoon alueeseen, joka mahdollistaa monenmoista toimintaa vapaa-ajallakin. Opettajatkin voisivat viedä oppitunteja joskus Ahvenistolle. Toimintahetkeä pyritään kehittämään vuosi vuodelta toimivammaksi, minkä vuoksi meidän olisi tärkeää saada jokaiselta luokalta palautetta toimintahetken jälkeen.

... ja Ahvenistolla puualan aloittajia.

Aloittavien luokkien ryhmänohjaaja ilmoittaa ryhmänsä toimintahetkeen. Tänä vuonna kävi yhteensä 31 luokkaa. Luokkien aikataulujen sovittaminen on melkoinen soppa, johon saa kulumaan tovin jos toisenkin. Ryhmiä on paljon ja kullakin oma lukujärjestyksensä, johon toimintahetki pitäisi yrittää sovittaa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan aloittavien luokkien ryhmäytys pidetään Eerikkilän Urheiluopistolla. Sotelin aloittaneet ryhmät kokoontuivat perinteen mukaisesti jo neljättä kertaa, Eerikkilän urheiluopiston maisemiin. Luokkien ryhmäytymistapahtuma, nimeltään

Tuloaction, on saanut alkunsa Liikkumalla opit ammattiisi projektista. Samalla kertaa tehdään tutuksi mahdollisuutta opiskella lähihoitajaksi liikuntapainotteisella linjalla, jossa opiskelijat käyvät liikunnanohjauksen peruskurssin 15 ov. Kuusi opetusryhmää vastuuopettajineen viettivät riemukkaan päivän kiertäen rastirataa, jonka pääsääntöisesti oli loihtinut W07LHE:n lähihoitajaopiskelijat, jotka olivat edellisenä keväänä olleet Eerikkilä-jaksolla. Menossa mukana olivat myös primus motor Asta Heino, Tavastian nuoriso-ohjaajat sekä ravitsemuksesta huolehtineet Tiina Ekholm, Pirjetta Pakanen ja Laura Leppä. Aina ei ainoastaan omat Tavastian voimat riitä, joten aikaisemmin on saatu apua kaupungin nuorisotoimiston väeltä tai seurakunnan nuoriso-ohjaajilta. Tänä vuonna lisäapua saatiin KK Tavastian kansainvälisen matkailualan opiskelijoilta ja yhtenä päivänä myös nuorisotoimistolta.


18

Erikoismaalaus auton varapyöränsuojukseen Jari Välkkynen, opettaja, pintakäsittelyala

Teollinen pintakäsittely sisältää monia erilaisia tapoja pinnoittaa materiaaleja. Yleisemmin maalaamme ruiskulla yksivärisiä pintoja, joilla on tarkasti määritelty laatu- tai ulkonäkövaatimus. Opiskelijoiltamme löytyy myös valmius tehdä tarvittaessa hieman erikoisempiakin töitä. Yksi työtapa on kynäruiskumaalaus, jolla voidaan tehdä hyvinkin yksilöllisiä maalausratkaisuja. Taru Kivinen on kolmannen luokan oppilas, joka on harrastanut yli vuoden omatoimisesti kynäruiskumaalausta. Elomessuilla tuli puheeksi Outi Ruohelan kanssa, jos vaikka maalattaisiin hänen autonsa varapyörän suojukseen koiran kuvat. Taru otti haastavan työn hoitaakseen ja varapyöränsuojuksen maalaus aloitettiin heti seuraavalla viikolla. 1. Hahmottelu alkamassa, tässä vaiheessa on jo pohjatyöt tehty eli varapyörän suojus on ensin pesty rasvanpoistoaineella, hiottu, suojattu tausta ja maalattu auton sävyllä.

Erikoismaalauksessa on tärkeää suunnitella työ etukäteen. Tässä tapauksessa päätettiin suorittaa maalaus täysin vapaalla kädellä maalaten ilman sablonia. Tämä tekniikka vaatii jo käyttäjältään melkoisesti kuvantekijän lahjoja. Jutussa tehtyjä erikoismaalauksia ei suoranaisesti opeteta teollisessa pintakäsittelyssä, eli erikoismaalaukset tässä muodossa eivät kuulu opetussuunnitelmaan. Jos opiskelijalla on kiinnostusta alaan eikä hänellä ole luvattomia poissaoloja tai suorittamattomia kursseja, voidaan tapauskohtaisesti myös erikoismaalauksia harjoitella. 4. Kuvassa jo lähes valmis maalaus, viimeistely käynnissä. Värisävyt lisättiin siten, että kuultava kellanruskea sävytettiin koirien valokuvan mukaan.

2. Hahmottelu suoritetaan harmaan sävyillä, tässä ensimmäinen hahmottelukerros.

5. Tässä käynnissä maalauskammion siivous, työ on valmiina lakattavaksi. Huomaa sivussa olevat maalimukit, kynäruiskulla maalatessa maalia ei kulu juuri lainkaan, tähän työhön meni alle kaksi desilitraa erikoismaalaukseen eri sävyjä. Lisäsimme vielä viimeistelyvaiheessa sinisen liukuvärjäyksen hahmojen taustaa elävöittämään.

3. Kuvan maalaus jatkuu valkoisella sävyllä, tässä vaiheessa haetaan harmaan sävyillä mahdollisimman lähellä kuvan muodot ja yleisilme. Sävyt lisätään viimeistelykerrosten yhteydessä. Työ tehdään valokuvia apuna käyttäen, mallista maalaten.

Tavastia Tapetilla 3/2008

6. Kuvassa luovutus tyytyväiselle asiakkaalle, varapyörän suojus on lakattu ja kiinnitettynä autoon.


19

Antit ja Jykä koneostoksilla Antti Punkari, koulutusjohtaja

Maarakennusala elää vahvaa murrosta uuden tekniikan kautta. Tänä vuonna tekniikan alojen investointihankintojen painopiste on aika voimakkaasti maarakennusalan konehankinnoissa. Uusi tekniikka tässä mielessä tarkoittaa lähinnä GPS-sateliittipaikannuksen ja muun paikkatiedon hyväksikäyttöä koneohjauksessa. Koulutuskeskus Tavastia on mm. solminut maailman markkinajohtajan kalifornialaisen Trimble Navigation Limited kanssa yhteistyösopimuksen, mikä takaa meille uusimman koneohjaustekniikan ja siihen liittyvät maarakennuskalustoomme asennettavat laitteistot edullisesti ja vastavuoroisesti Trimble ja sen yhteistyöyritys Geotrim Oy voi kouluttaa asiakkaitaan (ja opettajiamme) tiloissamme sopimuslaitteistolla. Lyhyen johdannon kautta taas otsikkoon.Tavastiaan on ennen kesää hankittu minihöylä. Höylä ei toki ole mikään käsityökalu vaan monipuolisella koneohjauksella varustettu ja tarvittavat temput tekevä tiehöylä. Pieni koko mahdollistaa sen, että kun yksi opiskelija tai opettaja on ohjaimissa muut voivat seurata koneen vierestä alaviistoon työskentelyä. Antit (Isoo-Antti Iso-Pietilä ja Punkari) sekä Jykä alias osastonjohtaja Eskolan Jyrki olivat viime keväänä Tukholmassa Trimblen Pohjois-Euroopan tukikodassa solmimassa Trimble-yhteistyösopimuksen National Sales Manager Peter Strandin vieraana.

Samaan reissuun oli Ronkaisen Matti Geotrimiltä sovittanut tutustumisen vajaa sata tuntia ajettuun minihöylään. Ajoimme Matin kyydissä Tukholman etelä-puolella sijaitsevalle maarakennustyömaalle ko. ihmettä katsomaan. Siellä meidät otti vastaan Trimble-minihöylän maahantuonnista vastannut kaksimetrinen Magnus, joka seisoi muutama metriä pitkän ja reilun metrin korkuisen tiehöylän ohjaimissa. Näky oli aluksi koominen, mutta todellisuus paljastui kohta, kun hän ja perässä Isoo-Antti ja Jykä tekivät minihöylän ohjaimissa tientasausta käsipelillä ja automatiikan ohjauksella. Tavastiaan hankittu laite on Euroopan Number One, joten paitsi itse laite huomion herättäjänä ja sen uutuusarvo on merkittävä oppilaitoksemme markkinoinnissa ja maarakennusalan esiin tuomisessa. Meidän Europa Number One ehti jo kerätä huomioita valtakunnallisilla maarakennusalan messuilla Jämsänkoskella. Jatkossa se tarjoaa paljon vastaavia mahdollisuuksia, koska minihöylä on kokonsa puolesta kätevästi ajettavissa esim. henkilöauton perään kiinnitettävälle kuljetuslavalle. Viime kevään reissun jälkeen Jykä yhteistyössä Matin ja Magnuksen kanssa hoitivat käytännön hankintaa valmistelevat esitoimet ja Magnus toi minihöylän autollaan ja Ruotsin laivalla meille Ratasniittyyn maarakennusalan oppimiskeskukseemme. Käykääpä tavastialaiset kurkkaamassa.


20

Kokemuksia opiskelijavaihdosta Italiassa 13.4.-9.5.2008 Jenna Hakkarainen ja Elisa Rontu, opiskelijat P05RKB

Vietimme kuukauden Gattinarassa, Piemonten alueella Pohjois-Italiassa. Olimme ensimmäisen viikon ajan opiskelijoina paikallisessa hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksessa, Istituto Alberghiero G. Pastore:ssa. Kolme viikkoa työskentelimme kahdessa ravintolassa, il Vignetossa ja Villa Paolotissa.

Aloitimme työt ravintola il Vignetossa 22.4. Saimme vasta silloin tietää, että kyseiset 2 ravintolaa olivat saman perheen omistuksessa, joten työskentelisimme molemmissa samanaikaisesti. Työpäivät jaettiin kahteen vuoroon; aamuvuoro klo 9.30 - 14.00 ja iltavuoro klo 18 - 21.30. Aamuvuorossa olimme molemmat il Vignetossa, koska molempien ravintoloiden esivalmistelut tehtiin siellä. Illalla toinen meistä (vuorotellen) lähti Villa Paolottiin. Sama henkilökunta hoiti molempia ravintoloita; 2 kokkia ja 3 tarjoilijaa. Asiakkaita oli aika vähän, koska vielä ei ollut turistikausi. Eli meillä ei ollut hirveästi tekemistä. Oppiminen tapahtui lähinnä seuraamalla kokkien työskentelyä. Mutta oli meillä toki erilaisia pieniä askareita.

Istituto Alberghiero G. Pastore.

Koulussa teimme töitä lähinnä 3. vuoden opiskelijoiden kanssa. Heillä koulutus kestää 5 vuotta, joista 3 ensimmäistä vuotta on perusopintoja ja viimeiset 2 erikoistumisopintoja. Keittiöpäivät kestivät klo 9.30 – 14.30. Opiskelijoiden määrä ryhmässä oli suuri, jonka seurauksena kaikille ei riittänyt tekemistä. Yleensäkin tyylinä oli, että opettaja näytti mallia ja teki sitten suurimman osan hommista. Olimme yhden päivän englanninopettajan mukana seuraamassa teoriaopetusta. Oppilaiden kielitaito vaihteli suuresti, ja oli yllättävää huomata, että nuoremmat opiskelijat osasivat puhua paremmin kuin vanhemmat. Luokkahuoneissa oli kova meteli ja opettajan täytyi huutaa saadakseen kunnioitusta oppilailta.

Tavastia Tapetilla 3/2008

Hotelli ja ravintola il Vigneto.

Vaikka työskentelimme kuutena päivänä viikossa, pääsimme silti käymään esim. Torinossa ja Milanossa. Molemmat kaupungit olivat todella paljon suurempia kuin yksikään Suomen kaupungeista. Ihmismäärä oli sanoinkuvaamaton. Varsinkin Milanossa ostokset jäivät vähäisiksi, sillä hintataso oli opiskelijan budjetille hieman liikaa. Italialaisten elämäntyyli oli hektistä, mutta toisaalta huoletonta. Siellä ”akateeminen vartti” oli yleisessä käytössä. Kun me suomalaisittain olimme hyvissä ajoin, niin useimmiten muut tulivat 10 minuuttia myöhässä. Tämä aiheutti aika ajoin pientä hammasten kiristelyä.


21

Kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin, vaikkakin kielimuuri tuotti hieman ongelmia. Esim. kumpikaan ravintolan kokeista ei puhunut englantia. Sanakirjojen avulla pystyimme kuitenkin kommunikoimaan riittävästi. Muille vaihtoon lähtijöille vinkiksi: kannattaa varautua siihen, että paikalliset eivät joko osaa englantia tai uskalla käyttää sitä. Mutta olemalla itse aktiivinen ja innostunut oppimaan sekä ymmärtämään uutta kieltä, pääsee melko pitkälle. Hyvä sanakirja on aina plussaa!

Reissu oli kokemuksena aivan mahtava ja pääsimme tutustumaan italialaiseen työskentelyyn ja elämäntyyliin. Entä mitä Italia on meille tämän jälkeen? Iloisia ihmisiä, herkullista ruokaa ja hetkessä elämistä.

Gattinaran alueella viljellään paljon viiniä (Anzivinon viinitarha).

Ravintola Villa Paolotti.


22

Yötä linnassa työtä vastaan Esko Hentilä, opettaja, matkailuala

Opiskelijat Maija Hynninen, Netta Jokinen, Anna-Kaisa Lindroos ja Joanna Stenberg sekä opettaja Päivi Mäkinen saivat tehtäväkseen siistiä Härkälinnan pihapiiriä.

Matkailu-, hotelli- ja ravintola-alan perustutkintojen aikuisopiskelijat aloittivat opintonsa ryhmäytymällä Suuri seikkailu -sarjasta tutussa Härkälinnassa Hauholla syyskuun alussa. Kahden päivän ruokailuja ja majoittumista vastaan opiskelijat ja opettajat harjoittelivat majoitusliikkeen puhtaanapitoa Leppäniemessä siivoten vuokrahuviloita ja tilan pihapiiriä. Syyskuun alkupuolella järjestettyjen ryhmäytymispäivien tavoitteena oli luoda ryhmiin oppimista edistävä, rento ja välitön ilmapiiri. ”Aikaisemmat vastaavat tapahtumat

Tavastia Tapetilla 3/2008

ovat osoittaneet, että jo pelkästään ryhmänä työskentelyllä heti opintojen alussa on myönteinen vaikutus ryhmän yhteishenkeen”, toteaa matkailuneuvojaopiskelijoiden ryhmänohjaaja Esko Hentilä. Hotellivirkailija- ja tarjoilijaopiskelijoiden ryhmänohjaaja Päivi Mäkinen huokuu tyytyväisyyttä: ”Päivät ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin. Illalla rantasaunassa päivän töistä rasittuneet lihakset saivat kaipaamaansa rentoutusta. Opiskelijat osoittivat omatoimisuutensa valmistamalla itselleen iltapalaa sytyttämällään iltanuotiolla. ”


23

Nina Hirsioja ja Annu Saitseff rantalepikon kimpussa

Pirita Paavola ja Noora Turkki olivat tyytyväisiä työnsä jälkeen.

Jonna Nissinen ja Susanne Pietilä iloisina halkovajan uumenissa.

Yrittäjä Jaakko Pouttu ja opiskelijat hurmannut Nappi-koira

Yrittäjä Jaakko Pouttu on kokenut opiskelijoiden vierailun mukavana vaihteluna ja antaa tunnustusta opiskelijoille: ”Opiskelijat ovat osoittautuneet ahkeriksi ja ovat ennakkoluulottomasti tarttuneet heille ennestään outoihin töihin. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada käsitys lomakylän moninaisista töistä.” Pouttu korostikin opiskelijoille sitä, että asiakkaat arvostavat siisteyttä.

piirteitä, joita ei luokassa kovin pian tulisi esille. Töiden tekeminen edellyttää vuorovaikutusta ennestään vieraan ihmisen kanssa. Opiskelijoiden mielestä päivien aikana syntyy luottavainen ja lämmin ilmapiiri, joka antaa hyvän pohjan tulevalle opiskelulle. Opiskelijat lähettävät lämpimiä terveisiä keittiölle, josta saatiin herkulliset lounaat antamaan tarvittavaa energiaa fyysisiin töihin. Jaakko Poutulta he kertoivat oppineensa, että matkailualalla yhteistyökumppanit ovat elintärkeitä.

Opiskelijat ovat yhtä mieltä opettajien kanssa siitä, että ryhmäytymispäivillä tutustuu muihin opiskelijoihin paljon paremmin kuin luokassa. Ihmisistä avautuu sellaisiakin


24

Uusinta uutta - Sisustajakoulutus Airi Riitinki-Sundqvist, lehtori, sisustajakoulutuksen vastuuopettaja

Sisustusalan ammattitutkinto on uusi, vuoden 2008 alussa voimaan tulleen sisustusalan näyttötutkinnon perusteiden mukainen aikuisten ammattitutkinto. Koulutuskeskus Tavastiassa järjestetään sisustusalan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta syksystä 2008 alkaen ammatillisena täydennyskoulutuksena, jossa osaamisalana on sisustus- ja huonekalutekstiilit, sisustusrakentaminen, sisäpintakäsittelyt tai kalusteet. Valinnaiseksi tutkinnon osaksi opiskelijat voivat valita sisustusmyyntityön, stailauksen tai sisustusalan teknisen erikoisosaamisen. Myös yrittäjyysopinnot voi sisällyttää opintoihinsa. Sisustusalan tekninen erikoisosaaminen sisältää osaamisalan perusteella tila- ja taidetekstiilien suunnittelua ja valmistusta, kankaanpainantaa, värjäystä ja huovutusta tai koriste- ja efektimaalausta, kaakeli- ja mosaiikkitöitä ja perinnemaaleja ja -tapetteja. Opiskelijoita ensimmäiseen aloittavaan ryhmään valittiin 17. Koulutus on suunnattu valitsemansa osaamisalan (tekstiiliala, rakennusala) perustutkinnon suorittaneille tai muulla tavoin alan perustiedot ja -taidot hankkineille henkilöille. Koulutuksen tarkoituksena on kouluttaa sisustusalalle ammattilaisia paikkaamaan sitä aukkoa, joka jää sisustussuunnittelijan ja sisustuskaupan väliin. Sisustusalan ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt toimivat itsenäisinä yrittäjinä yksilöllisen tarjonnan lisääjinä tai ammattitaitoisina sisustusalan tarvikemyyjinä alan liikkeissä. Koulutuskeskus Tavastiassa sisustusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus järjestetään yhteistyössä tekniikan ja liikenteen ja kulttuurin koulutusalojen kanssa. Toimintatavassa on omat haasteensa, mutta myös vahvuutensa; omasta oppilaitoksesta, myös muilta kuin em. koulutusaloilta, löytyy huomattava joukko eri alojen osaajia, jotka tämän koulutuksen toteutuksessa toimivat yhdessä.

Tavastia Tapetilla 3/2008

Opiskelijat tutustuvat asunnon pohjapiirrustuksiin.

Sisustus on lisännyt suosiotaan viime vuosina ja alalla työskentelevien ammattitaidon lisääminen jamonipuolistaminen on ajankohtaista. Sisustusliikkeet ja alan palveluntarjoajat saavat asiakkailtaan hyvin monenlaisia työtehtäviä, joita voidaan toteuttaa erilaisilla sisustuksellisilla ratkaisuilla, uniikeilla sisustuskankailla ja / tai verhoiluilla, uusilla rakenteilla ja väreillä tai stailaamisella, joka on tullut tutuksi useista sisustusaiheisista tv-ohjelmista. Sisustamisen merkitys on kasvanut merkittävästi, omaan asumisympäristöön on alettu kiinnittää huomiota ja siihen ollaan valmiit panostamaan taloudellisestikin. Kasvu jatkuu edelleen; media ja yksilöllisyyteen keskittyvä kulttuuri luo tarpeita sisustamisen ohjaamiseen. Sisustusalan ammattilaisen ammattitaito näkyy tulevaisuudessa, perinteisten taitojen ohella, yksilöllisen sisustustyylin ja -tietouden tuntemisena sekä asiakaspalvelun osaamisena. Sisustaja on ammattilainen, joka toteuttaa sisustussuunnittelijan suunnitelmat ja asukkaan sisustamiseen liittyvät unelmat ja toiveet, liittyivät ne sitten juhlapaikan sisustamiseen tai omassa kodissa arkielämän helpottamiseen jonkun sisustusratkaisun avulla.


25

Välinehuoltajan kehittämispäivät Koulutuskeskus Tavastia 24.9.2008 Merja Kallio, opettaja puhdistuspalveluala Merja Kallio, edessä, opiskelijaryhmässä.

Keskiviikkona 24.9.08 järjestettiin Koulutuskeskus Tavastiassa Välinehuoltajan kehittämispäivät. Osanottajina oli sekä koulun omia välinehuoltaja ja laitoshuoltaja opiskelijoita että ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät välinehuollossa eri puolilla Kanta-Hämettä. Päivän aloitti osastonjohtaja Taru Vierimaa tervetulotoivotuksin ja lisäksi pidettiin hiljainen hetki Kauhajoen kouluturmassa kuolleiden muistoksi. Alkuseremonioiden jälkeen opettaja Merja Kallio piti lyhyen yhteenvedon välinehuoltajan tiimityöskentelytaidoista ja sen tärkeydestä kehittää sitä jo opiskelu vaiheessa. Luennoitsijoista aloitti oman osuutensa Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaanhoitaja, hygieniahoitaja Merja Fellman. Hän kertoi välinehuoltajan työssäkin tärkeästä asiasta eli käsihygieniasta, mikrobeista ja tämän hetken tilanteesta eri infektioiden kohdalla. Käsihygieniaan liittyviä asioita ei koskaan kerrata liikaa ja ne ovat aina ajankohtaisia kun työskennellään sairaala ympäristössä, oli ammattiryhmä sitten mikä tahansa. Infektioiden kohdalla tämän hetken ”kuumat perunat” ovat mm. MRSA infektiot sairaaloissa ja vanhoille lääkkeille vastustuskykyinen uusi tuberkuloosibakteeri kanta. Tämä aihe on aina ajankohtainen ja ehkäpä juuri tämän vuoksi luento herätti paljon keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä. Välinehuoltoa hammashuollossa koskevaa luentoa ei valitettavasti kuultu. Suuhygienisti, hygieniahoitaja Jaana Alapulli oli estynyt tulemasta paikalle. Hammashuollossa työskentelee Kanta-Hämeenkin alueella välinehuoltajia jonkun verran ja siksi tämä luento kiinnosti osanottajia erityisesti. Päivien järjestäjien saamien palautteiden mukaan

useampi oli tullut kehittämispäivään juuri näiden luentojen takia, tämän vuoksi tämä luento aiheesta kuullaan myöhemmin sovittuna ajankohtana. Kahvitukset kehittämispäiville hoito Koulutuskeskus Tavastian omat opiskelijat osana heidän opiskeluaan ja lounastamassa käytiin porukalla ravintola Keltanokassa, jossa myös opiskelija voimin ruokailut toteutetiin ja ne sujuivatkin hyvin. Tarjottavaa oli runsaasti, ne oli laitettu kauniisti esille ja olivat maittavia. Molemmat toteutukset saivat erityiskiitosta osanottajilta heidän palautteissaan. Toinen päivän luennoitsija tulikin sitten vähän erikoisemmalta alueelta eli eläinklinikalta. Hän oli eläinlääkäri Heikki Sarjanto. Luennoitsija kertoi miten eläinklinikka toimii, millainen henkilökunta siellä työskentelee ja miten klinikoilla on toteutettu välinehuoltoa. Myös lyhyt katsaus kuultiin eläinkirurgiasta mm. miten lehmän mahaleikkaus tehdään sen seisoessa omin jaloin vaikkapa navetassa. Mielenkiintoisia asioita tuli esille sekä varsinaisesta eläinlääkärin työstä että välinehuoltajan mahdollisuuksista työskennellä eläinklinikoilla. Luento herätti myös paljon keskustelua yleisössä. Kaiken kaikkiaan kehittämispäivät onnistuivat hyvin ja osanottajia oli sopivasti. Heiltä saatiinkin arvokasta tietoa ja hyviä vinkkejä palautteissa, miten seuraavat kehittämispäivät voidaan toteuttaa ja mitkä ovat aihealueita jotka välinehuollossa työskenteleviä kiinnostavat. Yksi päivä on tosin kovin lyhyt aika (n.8h) kun taas vastaavasti asioita ja aiheita luennoille olisi runsaasti, mutta pyritään silti seuraavia kehittämispäiviä järjestettäessä ottamaan huomioon kentältä tulevia toiveita luento aiheiksi.


26

Henkilökuntaa

kukka-asetelmia sommittelemassa

Mervi Turtiainen, opettaja, puhdistuspalveluala

Puhdistuspalvelu- ja kotitalousosastolla oli huhtikuussa lyhytkurssi Kukka-asetelmien tekeminen erilaisiin tilaisuuksiin. Mukana oli myös omasta talosta seitsemän henkilöä tavoitteenaan tehdä asetelmia esim. lahjaksi, äitienpäiväksi tai kevään ja kesän juhliin. Hankitusta kukkaröykkiöstä jokainen paineli kukkasieneen oman tyylisensä sommitelman, jonka sai viedä mukanaan kotiin. Leikkovihreänä hyödynsimme myös talon viherkasveja sekä pihan lehtiin puhjenneita pensaita. Luokassa oli kukkien tuoksua, innostunutta mieltä ja tosi taitavia tekijöitä! Valmiit asetelmat olivat kuin ammattilaisen luomuksia ja kurssilaiset pörräsivät innokkaasti kameroineen niiden ympärillä. Ensi keväänä järjestämme myös samanlaisen kurssin.

Edessa Riitta Suvilahti ja hänen takanaan Tuija Kiuru

Edessä Mervi Turtiainen ja takana Jaana Korhonen

Tavastia Tapetilla 3/2008


27

Työelämän kehittämisja palvelutehtävä Arto Ruhala, aikuiskoulutusjohtaja

Koulutuskeskus Tavastian ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvassa on maininta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä. Opetusministeriö myönsi tämän tehtävän kuntayhtymälle pysyväksi. Kanta-Hämeen alueella Forssan kaupungilla ja Riihimäen seudun ammattioppilaitoksella kuntayhtymällä on vastaava pysyvä tehtävä järjestämisluvassaan. Palvelutehtävään on edellytetty kokemusta ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä, verkostoitumista etenkin työelämän kanssa ja suunnitelmien tavoitteellisuutta. Käytännössä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä tarkoittaa kehittämishankkeita, jotka jaetaan vuosittain. Hankkeiden rahoituksen läpimeno edellyttää alueen yritysten ja organisaatioiden sitoutumista hankkeisiin. Opetushallituksen valtionavustukset ovat olleet 15.000-20.000 euron luokkaa, omarahoitusta hankkeisiin vaaditaan 25 %. Hankkeet ovat saaneet vuosittain jatkorahoitusta, jos idea on rahoittajan mielestä ollut kantava. Hankkeet ovat virittäneet tiivistä yhteistyötä lähiseudun aikuisoppilaitosten, kuten Forssan,ja Valkeakosken ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskusten sekä Kiipulan aikuisopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Parasta aikaa meneillään olevista hankkeista Yrittäjyyden haasteet liikkuvilla työmarkkinoilla on kartoittanut kolmannen sektorin toimijoiden osaamistarpeita palvelutuotannon suhteen. yhdistystoimijoiden tapaamisissa on selvitetty tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyviä tarpeita. Hankkeen myötä Koulutuskeskus Tavastiassa olemme saaneet uusia yhdistysyhteistyökumppaneista ja oppineet kolmannen sektorin haasteista avustuksiin ja palvelutuotantoon perustuvien toimintojen yhteensovittamisessa. Hanke jatkuu uudella rahoituksella yritysten ja 3. sektorin toimijoiden monikulttuurisuusosaamisen vahvistamisen merkeissä. Moni yritys rekrytoi ulkomaista työvoimaa, mutta joutuu ratkomaan monimuotoisia ongelmia, jotka kytkeytyvät työntekijöiden kielitaitoon, kulttuurisiin malleihin mm. työntekijä-esimies-suhteissa, ja työyhteisön yhteistyöhön. Hanke pyrkii löytämään apu-

keinoja ja toimintamalleja lähinnä työperäisen maahanmuuton tuottamiin haasteisiin ja näin valmentamaan työpaikkoja muuttuviin monikulttuuristuviin työmarkkinoihin. TULOS -hankkeessa on kehitetty osaamiskartoituksia ja alakohtaisia osaamistarpeiden analyysejä yhdessä työelämän kanssa. Kokous- ja koulutuspalveluiden alalla on tehty laadullista ennakointia esittelevä julkaisu. Yhteistyökumppaneiden kanssa on pidetty tulevaisuusverstaita ja suunnitelmissa on saada kaupan ja hallinnon alalta yhteistyötä tulevaisuuden ennakoinnin kanssa Forssassa ja kone- ja metallialan kanssa Valkeakoskella, teemana osaamiskartoitukset. Tämä hanke kytkeytyy myös oppilaitoksen ennakointiryhmän toimintaan ja tulevien hankkeitten suunnitteluun. Kotityöpalvelujen laatuverkosto -hanke lisää tietoisuutta kotityöpalveluista yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Kotityöpalvelun laajuus , kotitalousvähennys, erilaiset palveluntuottajat ja kotityöpalvelujen laatu ovat asioita, jotka eivät välttämättä ole tuttuja asiakkaille, palvelujen maksajille ja kilpailuttajille. Rajapinta sosiaali- ja terveysalan työhön on myös yksi teema joka hankkeessa tulee esille, kun kotityöpalvelujen imagoa halutaan saada enemmän esille. Informaation lisäksi hanke vahvistaa oppilaitosten henkilökunnan työelämävalmiuksia. Uusien työelämän kehittämis- ja palveluhankkeiden suunnittelu on jäänyt usein viime hetkille. Tänä vuonna tarkoitus on saada jo loppuvuodesta esille ideat, joita voitaisiin lähteä kehittelemään pitkäjänteisesti. Työelämän tarpeiden kartoitus ja yhteistyökumppanien, kuten työelämätoimijoiden ja muiden koulutusorganisaatioiden yhteistyö olisi hyvä saada kypsymään hyvissä ajoin ennen maaliskuista määräaikaa. Toivon, että keräisitte työelämän kehittämistarpeista saatuja signaaleja ja tehdään yhdessä hankehakemuksia, joiden toteutuksella on merkitystä oman alueen työelämän kannalta. Hankkeiden avulla on voitu rakentaa työelämäyhteyksien lisäksi luontevaa yhteistyötä niin eri osastojen kuin eri koulutusorganisaatioidenkin välillä.


28

Ammatillinen neuvottelukunta ottaa haasteet vastaan - esimerkkinä matkailu- ja ravitsemisala Seija Satokaski, opettaja, hotelli- ja ravintola-ala

Oppilaitoksen ja työelämän yhteistyölle on asetettu lisääntyneen työssäoppimisen ja työpaikalla tapahtuvien osaamisen arvioinnin vuoksi entistä enemmän painoarvoa. Neuvottelukuntatyö on yksi tärkeimmistä keinoista pitää yllä yhteyttä. Sen vuoksi työn pitää olla säännönmukaista ja jatkuvaa. Vuoden 2007 alussa Koulutuskeskus Tavastian palvelualojen osastolla käynnistettiin neuvottelukuntien uudelleen organisointi. Koulutusaloille nimettiin uudet neuvottelukunnat alakohtaisissa kokouksissa elinkeinon ja oppilaitoksen yhteistyönä, näin saivat alkunsa mm. hotelli- ja ravintola-alan, suurtalousalan, puhdistuspalvelualan ja matkailualan neuvottelukunta. Koulutuskeskus Tavastiassa on kaiken kaikkiaan 16 alakohtaista neuvottelukuntaa. Hotelli- ja ravintola-alan ammatillinen neuvottelukunta nimettiin huhtikuussa 2007. Sen nimilyhenteeksi sovittiin käytettäväksi MaRa-alan neuvottelukunta valtakunnallisen kattojärjestön mukaan, joka on Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry. Neuvottelukunta kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa keväällä ja syksyllä. Kokoukset pidetään joko oppilaitoksessa tai neuvottelukunnan jäsenten tiloissa. Neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä toteutettu työpaikkojen, alan ammattilaisten ja koulutuksen esittelytilaisuus Neuvottelukunta suunnitteli ja toteutti esittelytilaisuuden ”rastit” 29.4.2008 Parolan, Kaurialan, Hämeenlinnan yhteiskoulun ja Lyseon lukion opinto-ohjaajien kanssa. Päivä suunniteltiin alasta kiinnostuneille lukion 2-luokkalaisille. Iltapäivän aikana tutustuttiin Coyote Bar & Grill -ravintolaan, jossa Kristiina Niemelä esitteli ravintolan ja kertoi oman tarinansa tarjoilijan, baarimestarin, meneillään olevan esimieskoulutuksen ja työkokemuksen kautta vuoropäälliköksi. Seuraavalla rastilla Olutravintola Birgerissä Mika Partanen esitteli työtään yrittäjänä ja ravintoloitsijana. Sokos Hotel Vaakunassa kertoivat hotellinjohtaja Esa Palonen ja ravintolapäällikkö Hanna Jokinen hotellin elämästä ja omista työkokemuksistaan alalla. Pauliina Pere kertoi, kuinka hänen polkunsa johti kylpylähotelli Rantasipi Aulangon vastaanottoon vuoropäälliköksi. VanajanTavastia Tapetilla 3/2008

MaRa neuvottelukunnan jäsenet Neuvottelukunnan jäsenet edustavat sekä hotelli- ja ravintolaketjuja että yksityisiä yrityksiä ja henkilötasolla edustavat yrittäjiä, esimiehiä, työntekijöitä ja opiskelijoita. Jäsenet valitaan edustamaan mahdollisimman laajasti erilaisia liikeideoita. Opettajia on mukana kaikilta kyseisiltä ammattialoilta sekä toisen asteen että aikuiskoulutuksen puolelta. Puheenjohtaja Mika Jokela Vanajanlinna, Chef de Cuisine Jäsenet, ravintola Kristiina Niemelä Bar&Grill Coyote, vuoropäällikkö Mika Partanen Olutravintola Birger, yrittäjä, varapuheenjohtaja Yksi jäsen vaihtuu, uusi nimetään syksyllä 2008 Jäsenet, ravintolan keittiö Juhana Paturi Ravintola Iso Huvila, Verkatehdas, keittiöpäällikkö Jarkko Kousa Sokos Hotel Vaakuna, keittiömestari Auvo Pyykkönen Ravintola Tawastia Bank, keittiömestari Jäsenet, hotelli Pauliina Pere Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, vuoropäällikkö Kati Noppari Sokos Hotel Vaakuna Sihteeri Seija Satokaski Kk Tavastia, aikuiskoulutus


29

Mika Partanen, yrittäjä, Olutravintola Birger: ”Neuvottelukunnassa on ollut mukava toimia, eikä vähiten mukavien ja välittömien ihmisten takia!” Kysyttäessä neuvottelukunnalle tulevista haasteista, Mika mainitsi mm. sen, että työpaikat kansainvälistyvät, ulkomaalaisia opiskelijoita tulee harjoitteluihin sekä työpaikkoihin. Kansainvälistyminen työpaikoilla lisääntyy, mikä ei ole huono asia.

linnasta Mika Jokela, Chef de Cuisine, kertoi värikkäästi oman reittinsä Vanajanlinnan keittiöön. Koulutuskeskus Tavastiasta opettaja Päivi Mäkinen kertoi alan aikuiskoulutuksesta. Esittelyjen lomassa opiskelijoille tarjottiin pikkupurtavaa ja iltapäivä huipentui arpajaisiin. Hämeenlinnan Lyseon lukion opinto-ohjaaja Tiina Mäki esittelypäivästä: Matkailu- ja ravitsemisalan päivä oli lukio-opiskelijoiden mielestä huolella järjestetty ja kiinnostava tapahtuma. Opiskelijat näkivät konkreettisesti työpaikat ja kuulivat siellä ammattilaisten uratarinat ja esittelyä nykyisestä tehtävästä ja vähän suunnitelmia tulevaisuudesta. He saivat tietoa alasta ja koulutuksesta - sekä ammatti- että ammattikorkeakoulupohjaisesta. Kentän vahva viesti oli, että alalla pitäisi edetä käytännön ammattitutkinnon kautta ammattikorkeakouluun. Mielestäni esittelijät kertoivat alasta innostuneesti ja aika realistisesti. Ei ollut ylimarkkinoinnin makua. Päivän anti sai silmät aukeamaan ja opiskelijat osaavat jatkossa kiinnittää huomiota alan työtilanteeseen ja pohtia realistisesti alaa omana tulevaisuuden mahdollisuutena. Haastatteluja Mika Jokela, Chef de Cuisine, Vanajanlinna Oy, neuvottelukunnan puheenjohtaja on huomannut yllätyksekseen, kuinka hyvin neuvottelukuntatoiminnalla voi vaikuttaa asioihin, kentän ääni tulee kuuluviin ja voidaan konkreettisesti vaikuttaa koulutukseen ja saada tietoa koulutussektorille tämän päivän tapahtumista alalla. Mika Jokelan mielestä haasteina on saada koulutettua ja alalla pysyvää henkilökuntaa. Pääkaupunkiseudulla olevat avoimet työpaikat kilpailevat huippuosaajista, tavoitteena on saada osaajat pysymään alueella. Haastetta on myös siinä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Asiakkaiden vaatimukset kehittyvät nopeasti, alalla riittää haastetta ylläpitää koulutus ja ammattitaito ajantasaisena. Positiivisesti ajatellen olemme tällä hetkellä neuvottelukunnassa hyvin samaa mieltä asioista ja alan kehityksestä. Se on hieno lähtökohta jatkaa toimintaa hyvässä hengessä yhteisen asian puolesta.

Neuvottelukunnan kautta Mika kertoo saaneensa Birgeriin tietoa uusista kursseista sekä muusta ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat työssäoppimisjaksoilla ollessaan tuovat uutta väriä työpaikkoihin. Kristiina Niemelä, vuoropäällikkö, Bar &Grill Coyote, on opiskelijoiden edustaja. Neuvottelukunnassa toimiessaan Kristiina on kokenut toiminnan erittäin mukavaksi ja mielenkiintoiseksi, hän tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uusia kontakteja. Suurimmiksi haasteiksi majoitus- ja ravitsemisalalla Kristiina mainitsee osaavan työvoiman rekrytoinnin, alan kasvojen kohotuksen entisestään ja koulutuksista tiedottaminen tuleville kyvyille. Neuvottelukunta toimii koulun ja työpaikkojen välisenä linkkinä. Kristiina on kokenut saaneensa hyötyä neuvottelukuntatyöstä, koska on saanut omalle työpaikallensa tietoa alkavista koulutuksista ja kursseista, alan uutuuksista ja muutoksista alueellisesti. Tämä on lisännyt innostusta omaan työhön. Keväällä järjestetystä lukiolaisille suunnatusta alan tutustumistempauksesta Kristiina oli positiivisen yllättynyt, tapahtuma onnistui jopa odotettua paremmin, palaute oli erittäin kannustavaa ja jäi innostusta järjestää vielä monta kertaa uudestaan. Pystyimme kertomaan hotelli- ja ravintola-alan koulutuksesta, työtehtävistä ja urasta erittäin tärkeätä tietoa koululaisille, tietoa mitä ei kerrota missään valintaoppaissa. Saatiin oppilaanohjaajatkin hyvin vakuutettua, että ammatillinen koulutus on hyvä vaihtoehto Lopuksi Neuvottelukunnassa on herännyt kiinnostus tulevaisuuden ennakointiin, työvoiman saatavuuden varmistamiseen ja koulutukseen. Säännöllinen työskentely neuvottelukunnassa, jossa erityyppiset alan liikeideat ovat edustettuna, koetaan mielekkääksi ja tarpeelliseksi.


30

Yrittäjyyden haasteet Pia Vekka, opettaja, hotelli- ja ravintola-ala

Yrittäjyyden haasteet liikkuvilla työmarkkinoilla -kolmas sektori palveluyrittäjänä hanke on toiminut Tavastiassa 1.6.2007 alkaen. Hankkeeseen on saatu osarahoitus Opetushallitukselta. Hanke kuuluu partnerina laajempaan yhteishankkeeseen, jossa on mukana useita oppilaitoksia. Seminaaripäivään 19.8.2008 osallistui yli viisikymmentä osallistujaa. Avaussanat lausui aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala. Hän myös kertoi hankkeessa toteutetuista kolmannen sektorin toimijoiden osaamiskartoituksista ja analysoi yhdistysten rahoituspohjan haasteita avustusten ja yrittäjyyden välimaastossa. Kolmannen sektorin tulevaisuuden haasteista oli luennoimassa kaupunginvaltuutettu Sari Rautio. Oppilaitoksemme osastonjohtaja Tiina Alhainen oli kertomassa monikulttuurisuuden haasteita työelämässä. Hän esitteli myös 1.8. alkanutta ESR-rahoitteista Ohjausta ammattiin -hanketta, jossa tuetaan maahanmuuttajia ja vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria kohti työelämää ja ammatillista koulutusta. Hämeenlinnan setlementti ry:n edustajana Kata Niemi puhui kokemuksistaan yhdistystoiminnasta ja rahoitushankinnasta kolmannen sektorin

näkökulmasta. Näytönpaikka ry:n Miikka Ringman ja Panu Isotalo esittelivät ansiokkaasti hankkeensa tuloksia mm. virtuaaliportfoliotaan. Sosiaali-ja terveysalan aikuiskoulutusryhmä oli tapahtumassa mukana järjestämässä taukojumppaa ja mittaamassa verenpainetta. Seminaaria arvioitiin palautelomakkeella ja niistä esiin nousevista asioista saatiin positiivista palautetta etenkin maahanmuuttajien kohtaamiseen liittyviin asioihin. Seminaarin puhujien aiheista on saatavilla luentomateriaalia, jos aihe kiinnostaa. Tämän projektin päättyessä vuoden 2008 loppuun hyödynnetään siitä saatuja tuloksia seuraavaan hankkeeseen, jolle rahoitus on jo myönnetty. Jatkohankkeessa paneudutaan työelämätoimijoiden tukemiseen ja työpaikkojen monikulttuurisuusosaamisen kartoittamiseen työelämän monikulttuuristuessa. Kiitos kaikille tapahtuman valmisteluun osallistuneille sekä tapahtumassa mukana olleille!

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

Ryhmäkuva seminaarista.

Sari Rautio ja selin Karin Allenius.

Keskellä Kata Niemi.

Tavastia Tapetilla 3/2008


31

Suomalaiset tukevat uiguurilasten koulutusta Heimo Miettinen, osastonjohtaja, kone- ja metalliala

Olin 4.6.- 16.6.2008 välisenä aikana Luoteis-Kiinassa tutustumassa kehitysyhteistyöprojektiin, joka toteutetaan yhteistyössä Kiinan ja Suomen valtioiden kanssa ja jonka käytännön toteutuksesta vastaa Fida International, joka on paremmin tunnettu Suomessa kirpputoreistaan. Lensimme ensin Pekingiin, josta jatkoimme edelleen Ürümgiin ja vielä kolmannella koneella perille matkamme pääkohteeseen Kashiin, joka on n. 350 000 asukkaan kaupunki lähellä Pakistanin rajaa Xinjiangin maakunnassa. Sinne myös marsalkka Mannerheimin tutkimusmatka oli aikoinaan ulottunut. Tutustumiskohteena oli paikallinen peruskoulu, jossa pääsimme katsomaan Fida Internationalin kouluttamien kylälääkäreiden opetusta, kun he opettivat edelleen paikallisia peruskoululaisia (uiguurilapsia) perushygieniassa ja esim. hampaiden pesussa. Lasten ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun he saivat elämänsä ensimmäiset hammasharjat ja mukit. Saimme myös tutustua paikalliseen ammattioppilaitokseen lähinnä keittiö-, tarjoilu-, autosähköja metallialan koulutukseen yhdessä entisen työtoverini Kangasalan ammattioppilaitoksesta tietotekniikkaopettajan Seppo Aapan kanssa. Kiitoksena paikallisen ammattioppilaitoksen edustajat saivat koulumme t-paidat. Kävimme vapaa-aikana korkeimmillaan 4 300 m korkeudessa lumihuippuisten vuorten juurella. Ohuessa ilmanalassa pyöräilimme alas vuorenrinteitä asfalttitietä pitkin. Yövyimme Taskorganin kaupungissa 60 km Pakistanin rajalta vuoristossa; siellä ilma oli niin ohutta, että osa seurueestamme sairastui vuoristotautiin. Tutustuimme matkamme loppuvaiheessa Pekingin näh-

tävyyksiin Kiinan muuria unohtamatta. Näimme olympialaisiin valmistuvan Kiinan kehitystä suurkaupungissa kaikessa laajuudessaan. Kokonaisuudessaan totesimme Kiinan olevan valtavan kaikilla mittareilla katsottuna. Kerromme matkasta tarkemmin kuvin ja sanoin 18.1.2009 Lammilla klo 11 alkaen, osoite Helluntaiseurakunta, Evontie 14.


32

Purjelennon MM-kilpailut Italian Rietissä 6.-20.7.2008 Jouko Ruotsalainen, koulutusjohtaja

Taustaa

Purjelennon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Nykyisin kilpailuluokkia on kuusi, jotka on jaettu kahteen eri paikkakunnalla pidettäviin kilpailuihin. Italian Rietissä oli tänä vuonna kilpailut maailmanluokassa, kerholuokassa ja vakioluokassa. Suomessa MM-kilpailuihin valinta tapahtuu suomenmestaruuskilpailujen perusteella kaksi vuotta etukäteen. Minulla oli kunnia saada yksi paikka kuudesta kerholuokan suomen mestaruuden ansiosta vuonna 2006. Valmistautuminen

Italian olosuhteet poikkeavat erittäin paljon suomen olosuhteista. Suurin ero on maastossa: Suomessa lennetään käytännössä tasamaalla ja Italian maasto on vuoristoa, jossa korkeimmat vuoret kohoavat yli kaksi ja puoli kilometriä meren pinnasta. Tästä syystä joukkue päätti valmistautua kilpailuihin paikan päällä. Olimme paikallisen lentokerhon järjestämällä viikon pituisella vuoristolentoleirillä toukokuussa 2007 ja osallistuimme kerholuokan kollegan Juhani Sahlbergin kanssa saman vuoden heinäkuussa mm-esikisoihin. Nämä kaksi tapahtumaa antoivat hyvän kokemuksen paikallisista olosuhteista noin 83

Tavastia Tapetilla 3/2008

lentotunnin verran. Lensimme esikisat omalla kalustolla ja veimme kaluston perävaunuilla paikanpäälle Ruotsin kautta. Ajomatkaa kertyi n. 2700 km, jonka taivalsimme kolmessa päivässä. Tämän lisäksi suunnitelmissamme oli lentää vuoden 2008 sm-kilpailut yhdessä. Näin teimmekin, mutta valitettavasti säät eivät tällä kertaa suosineet. Saimme lentää yhdessä vain kahtena päivänä. Maailmanmestaruuskilpailut 2008

Vihdoin koitti aika, jolloin piti lähteä varsinaisiin kilpailuihin. Tällä kertaa tiimimme päätti lähteä yksin Italiaan. Tähän vaikutti se, että Tallinnalainen tuttavani Valentin Raamat oli pyytänyt jo edellisenä kesänä mahdollisuutta lähteä poikansa kanssa avustamaan. tämä tarjous oli tervetullut, koska Valentinilla oli hyvä kokemus Baltiassa matkustamisesta. Menin siis yksin Tallinnaan, josta läksimme ajamaan varhain torstai-aamuna ajamaan kohti etelää. Ensimmäisenä päivänä ajoimme Varsovan eteläpuolelle, jossa yövyimme paikallisessa motellissa. Seuraavan päivänä ajoimme Itävallan ja Italian rajaseudulle, yövyimme ja seuraavana päivänä ajoimme Italian Rietiin. Ajomatkaa kertyi n. 2800 km. Baltiaa kautta kulkevaa reittiä voi suositella tähän suuntaan Eurooppaan matkustavalla, koska kaikesta näkyy, että reitistä ollaan tekemässä entistä no-


33

peampaa ja kilpailukykyistä reittä perinteiseen Saksan reittiin verrattuna. Jo tällä hetkellä Puolassa olevia huonohkokuntoisia teitä on enää suhteellisen vähän ja ne korvautuvat nopeasti EU:n rahoittamilla moottoriteillä. Italiaan saavuimme lauantai-iltana 28. kesäkuuta, jossa oli vastassa lentokoneella tullut varsinainen avustajani Jarmo Karjalainen. Asunnoksi olimme varanneet kolmen kilometrin päässä olevan omakotitalon puolikkaan, saman jossa asuimme jo harjoituskilpailussa. Kilpailut alkoivat harjoitusviikolla, jossa lensimme kuusi päivää. Alusta alkaen totesimme, että tulee olemaan kyse kovasta, ammattimaisesta kilpailusta ja riskejä otetaan. Käytännössä riskit tarkoittavat maastolaskuja, jotka paikallisissa olosuhteissa eivät ole vuoristo-olosuhteissa helppoja. Tietoja maastolaskuissa rikotuista koneista alkoikin tippua. Päätimmekin joukkuekaverin kanssa, kokemuksesta viisastuneen lentää kaikki tehtävät läpi kotikentälle. Tämä tavoite myöhemmin toteutuikin. Varsinaiset kilpailut alkoivat avajaisilla sunnuntai-iltana 6. heinäkuuta. Niissä koettu tunnelma on unohtumaton, kokoontuihan yhteen yli sadan pilotin joukko avustajineen. Yleisöä oli myös runsaasti. Varsinkin lippukulkueessa oleminen jäi pysyvästi mieleen. Avajaisten jälkeen mentiin sitten hyvissä ajoin lepäämään seuraavan päivän taistelua varten. Lentopäiviä oli varattu yhteensä 12, joista yhtenä ei päästy lentämään alhaisen pilvirajan ja sateisen sään vuoksi. Omalta osaltani tavoitteena oli sijoittua puolen välin paikkeille 40 kilpailijasta. Alussa tavoite toteutuikin erittäin hyvin. Kokonaissijoitus asettui vähitellen tuohon tavoitteeseen parhaan ollessa 19:sta. Tähän pääsin ollessani kyseisenä, seitsemäntenä päivänä neljäs. Ilmeisesti en ”kestänyt kehuja”, koska seuraavan päivänä luulin osaavani ja taktikoin uuden lähdön myötä itseni sellaiseen asemaan,

että en päässyt päivän loppumisen vuoksi tehtävää läpi. Päätin keskeyttää tehtävän ja palata kotiin, joka onnistuikin nipin napin. Pääsin kotiin varttitunti ennen auringonlaskua kovan taistelun jälkeen. Päivä meni totaalisesti pieleen, putosin neljätoista sijaa 33:ksi. Loput kolme päivää menivätkin sitten hyvin ja pystyin nostamaan kokonaissijoitusta 29:ksi. Kaverini Juhani Sahlberg oli koko ajan tavoitteessa, kokonaissijoitus oli 18:sta. Päiväkohtaiset tarkemmat joukkueen raportit on luettavissa ilmailuliiton sivuilta osoitteesta www.ilmailuliitto.fi/maajoukkue tai kisajärjestäjän sivuilta www.wgcrieti.it. Viimeinen lentopäivä oli lauantaina 19.heinäkuuta ja juhlalliset päättäjäiset sunnuntaina 20. heinäkuuta kaupungin torilla. Tämän jälkeen laitoimme pillit pussiin ja aloimme valmistautua paluumatkaan maanantaiaamusta alkaen. Paluumatka

Paluumatka oli sitten vanhan toistoa. Ensimmäisen yön olimme Wienissä kaverin tuttavan luona jonne ajelimme Venetsian ja Slovenian kautta, matkaa kertyi n. 1100 km. Toisena päivänä hyödynsimme tulomatkan kokemukset, emme ajaneet enää Slovakian möykkyisiä betoniteitä vaan hieman idempää reittiä Bratislavan kautta Zilinaan pohjois-Slovakiassa, josta lyhyen huonomman osuuden kautta Puolan uudelle maksulliselle (halpa) moottoritielle Krakovaan. Loppu olikin jo vanhan kertausta, siis Varsovan kautta pohjois-Puolaan Bialystokkiin ja sieltä Liettuan ja Lavian kautta Tallinnaan. Lopuksi

Yhteenvetona toteaisin, että tätä kahden vuoden jaksoa tämän projektin merkeissä en antaisi pois. Se on tuonut paljon uusia kokemuksia ja uusi ystäviä ympäri maailmaa.


34

Uusia tavastialaisia tänä syksynä Näin Tavastian uudet, syksyllä aloittaneet työntekijät luonnehtivat itseään. Kaikki eivät ehtineet mukaan tälle kierrokselle, mutta esitellään heitä myöhemmin ilmestyvissä lehdissä.

Tiina Hottinen Tässäpä on Tiina, terveydenhoidon ope. Olen 25-vuotias (no, olin aenae….n 10 v sittenJ Minulla on kaksi lasta; poika kertoi olevansa aikuinen nelisen vuotta sitten ja tytär, mitä ilmeisimmin kertoo saman uutisen noin kuukauden kuluttua (täyttää 18 v ja synttäri kuulemma sattuu pikkulauantaiksi). Asun tätä nykyä Rengon puolella ja eikös Hämeenlinna yhdisty Renkoon ensi vuoden alussa…vai olenkohan ymmärtänyt jotain väärin uudesta asuinympäristöstäni?? No, joka tappauksessa olen tykästynyt Hämeeseen. Syntynyt olen savossa ja sen jälkeen olen asustellut esim. Mölnlyckessä (varmaankin tuttu paikkakunnan nimi ainakin terveydenhoidon ammattilaisille) ja viimeisimmäksi rekkajonojen ”seassa” Vaalimaan rajan läheisyydessä. Harrastuksiini kuuluvat humppipumppidumppi (ihan pian kuntosaleihin ilmaantuva jumppamuoto) ja ulkoilu. Tuo jäläkimmäenen on aenakkii paekkansapitävä assii. Hymyillään, kun törmäillään! Terveisin Tiina

Merja Kallio Jaa, että julkkikseksi...no niin tässä minun tietoja: Olen tullut Tavastiaan välinehuollon opettajaksi 21.7.2008. Lisäksi opetan talouskoululaisia, siivousteknikoita ja laitoshuoltajia. Olen koulutukseltani sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, olen myös erikoistunut ensi- ja tehohoitoon ja näiden lisäksi minulla on lähiesimieskoulutus. Aikaisemmin olen työskennellyt sairaalassa ja lääketeollisuudessa. Olen saanut hyvän vastaanoton tullessani Tavastiaan työhön, vaikka vieläkin on välillä tunne että olen ”Liisa ihmemaassa” monessakin asiassa, mutta työ on mielestäni mielenkiintoista. Terveisin Merja Kallio

Teija Stolt Tulin Tavastiaan Puhdistuspalveluja kotitalousalan opettajan vuorotteluvapaan sijaiseksi, aloitin itse asiassa jo helmikuun alussa... Työtehtäviini kuuluu mm. Hattelmalantie 25:n siivoustyön organisointi, työssäoppijoiden ohjaus sekä kaikenmoiset juoksevat asiat osastollamme, opetustyötäkään täysin unohtamatta. Alkuperäiseltä koulutukseltani Tavastia Tapetilla 3/2008

olen ulkomaankauppasihteeri, ja jotenkin elämä on kuljettanut ulkomaankaupan parista ihan toiseen maailmaan, sillä äskettäin valmistuin siivoutyönohjaajaksi. Perheeseeni kuuluu miehen lisäksi 12-vuotias poika sekä 2 kissaa. Vanhan talon remontti taitaa olla tällä hetkellä harrastuksista päällimmäinen, muutenkin sydäntä lähellä on kaikenlainen nikkarointi ja kädentaidot. Aika Tavastiassa on ollut kiireistä mutta antoisaa, ja talokin alkaa jo olla aika tuttu. Sijaisuuteni päättyessä vuoden lopussa suuntaankin kohti uusia seikkailuja monta kokemusta rikkaampana.

Taina Salonen Oikeastaan en ole ihan uusi kasvo Tavastiassa, vaan työskentelin jo lukuvuoden 2007-2008 sivutoimisena tuntiopettajana pääasiassa aikuiskoulutuksen puolella. Nyt sitten aloitin päätoimisena kielten tuntiopettajana (englanti, saksa, ruotsi) ja opetan sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksenkin puolella. Hämeenlinna on kotikaupunkini, mutta ehdin tuossa 6 vuotta asumaan Tampereellakin opiskeluiden merkeissä. Syksyllä 2007 pääsin ulos opinahjostani FM:n papereiden kera ja tein paluumuuton työn perässä Hämeenlinnaan. Vapaa-aikani kulutan mm. lenkkipoluilla ja jumppasalilla. Hämeenlinna kun tarjoaa mainiot mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.

Minna Koskela 28-vuotias, neljän lapsen äiti, yhden miehen vaimo, maatilan emäntä ja bio-elintarviketekniikan insinööri. Olen lapsesta asti halunnut opettajaksi ja pikku hiljaa olen yrittänyt edetä tavoitteessani. Syksyllä 2007 aloitin pedagogisen pätevöitymiseni ammatillisen opettajakorkeakoulun puolella ja koulutukseen kuului opetusharjoitteluja, joten minun piti etsiä itselleni harjoittelupaikka. Otin yhteyttä vanhaan opettajaani Ulla Saloseen ja samaisen puhelinkeskustelun aikana aloimme jo keskustelemaan sijaisuuksista. Nautein kovasti opetus sijaisuuksien sekä opetusharjoitteluni tekemisestä. Nyt minulla on oma leipureiden 2-luokka. Olen edelleenkin hyvin innostunut ja nautin opettamisesta. Minulla on ihana luokka, joka on ottanut minut hyvin vastaan ja ihanat työkaverit Ulla ja Heikki, jotka jaksavat ohjata minua tarvittaessa (antavat minulle kuitenkin vapaat kädet toteuttaa suunnitelmiani ja kokeilla siipiäni). Vapaa-ajalla liikun; pelaan sählyä, käyn stepissä ja erinäisissä jumpissa sekä vedän Hausjärvellä nuorten yleisurheilukoulua.


35

Sami Heinonen Olen yhdyskuntatekniikan- ja talonrakennuksen rakennusmestari, isännöitsijä ITS. Eka kesä raksalla 13-vuotiaana. Työhistoriassa tie- ja talotyömaiden lisäksi ammattimaista isännöintiä ja sveitsiläisten kahvikoneiden huoltoa ja myyntiä. Olin heti valmis kokeilemaan rakennusalan aikuiskoulutuksen opettajan työtä, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Nuortenkin kanssa olen jo päässyt tekemään töitä sijaisena.Toivon tuovani koulumaailmaan lisää näkökulmia käytännön työstä, viimeksi työskentelin vastuukorjaustyönjohtajana YIT:llä. Yhden vaimon mies, aikuinen tyttö ja poika. Harrastan pallopelejä, metsää ja avioliittotyötä. Syksyisin terveisin Sami Heinonen

Outi Bottas Aloitin elokuussa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen vastuuopettajana. Työskententelen myös Yrittäjyyden haasteet liikkuvilla työmarkkinoilla-hankkeessa. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri. Talo on osittain tuttu, vuodesta 2003 lähtien keikkailin Tavastiassa Kanta-Hämeen Noste-hankkeessa, jossa tehtäviini kuului ohjata ja tukea Noste-opiskelijoita.

Mika Toivonen Tulin hakemaan uusia haasteita. Toimin ammatillisena ohjaajana Kone ja metalli linjalla. Olen ammatiltani muotoilija (amk). Perheeseeni kuuluu tyttöystäväni Sannan lisäksi kaksi karvaista otusta Unto ja Hilma (kissoja). Harrastelen keskiaikaa, jousiammuntaa ja kädentaitoja. Mukavan vaihtelevaa työtä, itsekin oppii uusia asioita ja ennen kaikkea mukavaa porukkaa :o)

Teija Laakso Olen talotekniikan osastolla ammatillisena ohjaajana Paavo Virtasen ja Kari Koiviston pyynnöstä. He olivat vielä keväällä opettajiani. Eli valmistuin keväällä LVI-asentajaksi. Kahden kouluikäisen tytön äiti ja koiran omistaja ei juuri muuta ehdi harrastaa kuin kotihommia, läksyjä ja lenkkejä. Olen toiminut yrittäjänä yli 20v ja näin kiireistä syksyä työvuosiin en muista, että olisi ollut. Terveisin Teija.

Laura Leppä Olen 20-vuotias lähihoitaja Hämeenlinnasta. Aloitin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ammatillisena ohjaajana 1.8.2008. Lähihoitajaksi valmistuin keväällä 2007, mistäpä muualta kuin KK Tavastiasta. Tehtyäni vuoden töitä kehitysvammaisten parissa, en voinut vastustaa kiusausta kun ammatillisen ohjaajan sijaista haettiin (ja kuinkas sitten kävikään..). Syksy on lähtenyt käyntiin rytinällä ja tuttuihin ympyröihin on ollut helppo palata, vaikkakin pientä uutta näkökulmaa on täytynyt hakea kun siirtyi opiskelijasta työntekijäksi. Tuntemukset ovat kuitenkin ainoastaan positiivisia. Asustan Hämeenlinnassa avomieheni kanssa. Arkipäivien harrastuksiini kuuluu liikunta, viikonloput pyhitän ystäville ja rentoutumiselle mm. hyvän ruuan parissa.

Liseli Blomqvist Olen Liseli Blomqvist ja työskentelen Jaakonkatu 28:ssa lähihoitajien terveydenhuollollisten aineiden opettajana. Hoitotyön kokemukseni ovat karttuneet sairaanhoitajan työssä erilaisissa hoitotyön yhteisöissä ja opetustyö tuli tutuksi Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksessa Verkatehtaalla, jossa työskentelin lähes 10 vuotta 90-luvulla. Monta tuttua opettajaa on helpottanut töiden aloittamista täällä. Olen ns. ”pitkän tien kulkija” ja olen suorittanut opintojani pikku hiljaa työn ohella. Pidän opiskelua hyvänä harrastuksena ja aivojumppana. Nyt olen vuoden virkavapaalla esimiehen virastani Pääjärven kuntayhtymästä ja kuulostelen, miltä koulumaailma tuntuu. Kiire tuntuu olevan Tavastian opettajillakin, mutta apua ja tukea olen saanut kollegoilta aina, kun olen tarvinnut sitä. Kahvihuoneessa kukkii huumori ja ilmapiiri on ollut rento. Se on hyvä! Mummin rooli on tuonut uutta ennen kokematonta perspektiiviä elämääni viime vuosina.

Pasi Leinonen Oivan tilaisuuden avauduttua tulin Tavastiaan Liiketalouden ja hallinnon alalle opettamaan matematiikkaa ja tietotekniikkaa vuorotteluvapaan sijaisena sekä taloushallinnon aineita ihan omana itsenäni. Peruskoulutukseltani olen filosofian maisteri varustettuna pedagogisella pätevyydellä. Harrastuksiin kuuluvat maantiepyöräily tavoitteena 6000 km tälle kaudelle (5 tonnia tuli jo täyteen), marjastus- ja sienestys, muu luonnossa liikkuminen kameraa mukaan unohtamatta. Tavastiassa olen viihtynyt erinomaisesti ja vastaan otto on ollut lämmin. Oppilaat ovat olleet hauskoja, eloisia ja avoimia, työkaverit rentoja, mukavia ja luonnikkaita.


36

Jari Hyttinen Minut Tavastiaan houkutteli ystäväni Niko McLellan, joka on Tavastialla talotekniikan aikuiskoulutuspuolella. Niko oli samassa, LVI-urakointia suorittavassa yrityksessä töissä Mikkelissä kuin minä, jossa minä toimin projektijohtajana. Työni alkoi aikuispuolen putkikurssin hitsausopetuksella, jota kesti noin kuukauden. Sen jälkeen siirryin talotekniikan nuorisopuolelle opettamaan aloittavia ja viimeistä vuotta opiskelevia. Opintoja..... levyseppä-hitsaaja, Lvi-asentajan koulutus, LVI-työteknikko, LVI-insinööri (AMK). Työelämässä olen ollut useita vuosia hitsaaja/ teollisuusputkiasentajana, LVI-asentajana ja tietysti työnjohtotehtävissä. Meidän ”pesueeseen” kuuluu minä, vaimoni Anu ja lapset Menni 4.v sekä Mio 5kk. Harrastuksiini tällä hetkellä kuulu kuntosali. Ensikokemukseni on ollut erittäin positiivinen. Työskentely oppilaiden kanssa on ollut mukavaa ja työkaverit/tavastian henkilökunta ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita näin uudelle ”vihreälle” opettajalle. T: Jari Hyttinen

Teija Kiviniemi Tulin Tavastiaan elokuun alussa vuorotteluvapaan sijaiseksi. Toimenkuvani koostuu kolmesta eri osa-alueesta; markkinoinnista, kansainvälisyydestä ja eu-projektien sihteerin tehtävistä. Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja aikaisemman työni ohessa suoritin sihteerin ammattitutkinnon muutama vuosi sitten. Ennen Tavastiaan tuloa työskentelin Metso Paperilla Järvenpäässä

erilaisissa asiakasdokumentoinnin ja suunnittelun tukitehtävissä. Pääasiallinen tehtäväni oli erikielisten käyttö- ja huolto-ohjeiden editointi-, taitto- ja julkaisuvaiheen hoitaminen. Alkukokemukseni Tavastiasta ovat olleet hyvät. Työstäni olen erittäin innostunut. Työni on monipuolista ja mielenkiintoista ja on rikkaus saada työskennellä monien erilaisten ihmisten kanssa. Toisen työn kunnioitus, toimiva, kannustava ja rakentava yhteistyö luo hyvän ilmapiirin hyvien tulosten aikaansaamiseksi.

Kari Kiviranta Olen Kari Kiviranta, syntynyt 60- luvun alkupuolella Lahdessa. Hämeenlinnaan olen päätynyt 12 vuotta sitten eli 1996. Perheeseeni kuuluu vaimoni sekä yksi tytär. Opettajakokemusta minulla on takanani 18 vuotta, josta viimeiset 12 vuotta erityisopetuksen parissa. Koulutukseltan i olen sähkövoimatekniikan teknikko sekä tietoliikennetekniikan insinööri AMK. Tekniikan lisäksi olen suorittanut pedagogisia opintoja, opettajan, opintojenohjaajan sekä erityisopettajan koulutukset. Harrastuksista lähimpänä sydäntäni on ollut tanssiminen sekä musiikki. Tavallisten sosiaalitanssien lisäksi olen harrastanut rock´n roll and swing tansseja. Tanssiharrastukselle ei kuitenkaan enää jää aikaa, koska tanssiharrastus oli vaimoni kanssa yhteinen, ajan vie pieni tyttäremme. Musiikkiharrastuksesta sen verran, että soitan harrastelijabändissä bassoa. Tavastiassa olen yhden lukuvuoden työsopimuksella, koska osastolta on yksi henkilö vuorotteluvapaalla. Lukuvuoden aloitus on ollut mukavaa positiivisessa ilmapiirissä sekä lämpimällä vastaanotolla työyhteisöön.

Tavastia kilpailee Tavastiaan SAKU:n mestaruus Kuvassa vasemmalla tavastialaiset Eeva Kulmanen ja Katja Lemola, jotka voittivat kesäkisojen 6.-7.9.2008 ohjelmassa olleen beach volley:n naisten kilpasarjan. Oikealla hopealle sijoittunut Jämsän seudun koulutuskeskuksen pari. Tavastian joukkue Eeva, Katja ja Antti Heikkinen sijoittuivat seka-/harrastesarjan neljänsiksi. Katja urakoi viikonvaihteen turnauksessa pelaten Antin kanssa parina myös miesten sarjassa, jossa tuloksena oli kuudes sija. Tulokset ja kisatunnelmia osoitteessa: http://www.sakury.net/ Tavastia Tapetilla 3/2008


37

Tavastialaisten tuloksia Saku ry:n golfkisoista Scr-sarjan (ilman tasoituksia) 1. Mika Tamminen 79 lyöntiä 14. Antti Punkari 23. Harri Nieminen Naiset 4. Kirsi Kaartokallio

Naiset 7. Kirsi Kaartokallio 10. Piia Wallin Opiskelijat 5. Ville Levomäki 9. Pekka Rakkolainen Joukkuekilpailu

Pistebogey sarja Miehet 3. Mika Tamminen 17. Antti Punkari 34. Harri Nieminen 38. Mika Heinonen 50. Jari Koskela

Opiskelijat 2. Koulutuskeskus Tavastia (Levomäki 34, Rakkolainen 28) 62 p. Henkilökunta 3. Koulutuskeskus Tavastia I 94 p.

(Antti Punkari 31, Mika Tamminen 37,

Piia Wallin 24, Kirsi Kaartokallio 26)

Opiskelijoiden pistebogeyn mestaruutta puolusti Koulutuskeskus Tavastian Pekka Rakkolainen (kuvassa). Tänä vuonna Pekan peli ei kuitenkaan kulkenut ihan viime syksyn malliin. Lyönti oli hukassa, upea, vaikea ja märkä kenttä ja greenitkin vaikeita, tuumasi autoalan opiskelija kisan jälkeen. Kesän aikana Pekka Rakkolainen on kiertänyt 3-4 kierrosta viikossa ja pelivuosia on takana neljä. Saku ry:n kisoihin Pekka lähti mielellään edustamaan kouluamme ja nauttimaan lajin haasteista. Mika Tammiinen, lehtori, sähköala

Tavastian sidosryhmägolf - täyteen kymmenen vuotta Antti Punkari, koulutusjohtaja

Tawast golfin erinomaisilla viheriöillä pallot löysivät reikänsä. Yhteensä kolmekymmentä golfaria osallistui oppilaitoksemme jo perinteeksi muodostuneeseen yhteistyökumppanien kutsukisaan. Kisa on järjestetty vuodesta 1998 lähtien joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin järjestimme SAKU ryn golfmestaruuskisat opiskelijoille ja henkilöstölle. Ensimmäisessä 6.8.1998 pidetyssä kisassa oppilaitoksen nimi oli vielä Hämeenlinnan ammattioppilaitos. Osallistujia oli silloin 14, joista omaa väkeä oli kolme (Hallenberg, Punkari ja Strandberg). Tänä vuonna vieraita oli jo 23. Pienimuotoisen kutsukisamme tarkoitus on tarjota mukava peli- ja yhdessäolon hetki sidosryhmiemme ja oman talomme golfarien kesken. Tämän vuoden kisa käytiin perinteisen kaavan mukaan. Sarjoina olivat vieraat, lähinnä lippua -kisa ja omat kilvoittelivat voittajan nimestä vuodesta 1999 lähtien käytössä olleessa kiertopalkintopytyssä. Aallon Pekka (kisan takuumies alusta lähtien) ja allekirjoittanut muistelivat lyhyesti kisan historiaa palkintojen jaon yhteydessä. Kunniamainintana todettiin, että monessa oppilaitoksemme kiemurassa mukana ollut ystävämme ja yhteistyökumppanimme rakennusalan grandoldman Seppo Virta oli paikalla olleista kutsuvieraista mukana jo ensimmäisessä kymmenen vuotta sitten

Tulokset kuuden ensimmäisen osalta. Kutsuvieraat Hannu Sydänmäki YTT, kiinteistötekniikka 37 pistettä Timo Hallenberg Hamk 35 pistettä

Harri Nieminen ja voiton malja.

pidetyssä kisassa. Ensi vuonna uudelle vuosikymmen kierrokselle siirryttäessä lupasin vieraillemme, että kisa uudistuu. Se tarkoittaa myös sitä, että koko kisahistorian kisan pääjunailijana toiminut allekirjoittanut hakee uutta veturinkuljettajaa. Pienenä loppukuriosiittina (huomio lentopalloilijat), meillä Tavastiassa henkilökunnan piirissä lienee tätä nykyä parikymmentä golfaria, joista toistakymmentä aktiivia. Tavastian Tiikerit / Tavastia Tigers- sähköpostiporttaali käsittää tätä nykyä yli kaksikymmentä nimeä. Jos et ole vielä jakelussa, ota yhteys allekirjoittaneeseen. Sisäpiirin tietona toimittajan saamien vihjeiden perusteella uusin greencardin suorittaja talossamme on Reijo Lehtonen, jonka golftaidon ajokortista muste on juuri ja juuri kuivunut. Tervetuloa Reijo joukkoon mukaan!

Olli Kari Hämeen Uusyrityskeskus 34 pistettä Pekka Palmunen Yritysvalmennus Palmunen 31 pistettä Harri Jokinen Hämeenlinnan työvoimatoimisto 31 pistettä Voitto Järvelä Vj-konsultointi Oy 30 pistettä Lähinnä lippua kisan voitti messutalomme suunnitellut Anne RantaEskola, arkkitehtitoimisto Arcare Oy tuloksella 3,18 m. Talon herruus tänä vuonna Harri harza Nieminen 33 pt Mika Tamminen 31 pt Kirsi Kaartokallio 30 pt Antti Punkari 30 pt Jari Koskela 30 pt Mika Heinonen 26 pt


38

Tavastiassa tapahtuu Elomessuilla. Sateesta huolimatta messuvieraita riitti.

Kynäruiskumaalausta Elomessuilla.

Henkilökunta sai tänä vuonna valita kuudesta tyhy-matkasta yhden. Tässä yön tunnelmaa Herrankukkarossa Rymättylässä.

Kaveriin on vain luotettava. Viimeinen ohjaa koko joukkoa.

Osuvatko pallot. Kumpi joukkuen voittaa. Ja taas tarvitaan osumia Herrankukkarossa.

Henkilökuntaa saaristoristeilyllä.

Tavastia TavastiaTapetilla Tapetilla3/2008 3/2008


39

Tervehdys Kaikki!

ulu o j u k k i P nalle

un henkilök lla Aulango 19. o l k 8 0 0 21.11.2 uu Omavast sta 10€. rti illallisko udu Ilmoitta arjalle. T n i g r e Lamb

Olemme aloittaneet yhteistyön Lyseon Lukion urheilulinjan kanssa. Opiskelijat jotka harrastavat TAVOITTEELLISESTI urheilua ovat olleet oikeutettuja hakemaan kyseiseen ohjelmaan. Kaikki hakijat on haastateltu LAJIVALMENTAJIEN toimesta. Käytännössä valituilla opiskelijoilla on oikeus osallistua aamuharjoituksiin kahtena aamuna viikossa yhdessä lukion urheilulinjan opiskelijoiden kanssa. Harjoitukset alkavat kello 7.45 ja loppuvat noin kello 9.00. Opiskelijoiden tulee opiskelupaikalla viimeistään kello 9.30. Poikkeuksista pitää neuvotella erikseen. Lupa aamuharjoituksiin osallistumisesta on ehdollinen. Jos opiskelija ei hoida opiskeluaan kunnolla, hänen lupansa evätään. Muistakaa, että tämä systeemi ei ole vielä valmis. Sitä rakennetaan nyt yhdessä mahdollisimman toimivaksi. Otan vastaan kaikkia kehitysehdotuksia. Olkaamme kuitenkin joustavia. Terveisin Veli-Pekka Körkkö

Pans sa syysp risoitto ä k meen ivän juh unnan it la k s klo 9 aaressa konsert enäitiist .30. aina ti Hä2.12.2 008


125566

Koulutuskeskus Tavastia H채meenlinnan seudun koulutuskuntayhtym채 PL 30, Hattelmalantie 8, 13101 H채meenlinna Vaihde (03) 658 11, faksi (03) 658 1220 kktavastia@kktavastia.fi www.kktavastia.fi Tavastia Tapetilla 2/2008

Tavastia Tapetilla  

Koulutuskeskus Tavastian tiedotuslehti