SAVADI Sairaalasuunnittelun vaatimushallinnan digitalisointi
Tulosjulkaisu 1
2
SAVADI Sairaalasuunnittelun vaatimushallinnan digitalisointi
3
SAVADI-kokeiluhanke toteutettiin vuonna 2018. Hanke toteutettiin tiiviinä 7 kuukauden työpakettina. Toteutettuja ja meneillään olevia sairaalahankkeita haastateltiin ja kartoitettiin käyttäjien osallistamisen ja vaatimushallinnan nykykäytännöt, tunnistettiin epäkohdat ja kehittämismahdollisuudet sekä laadittiin osallistavan suunnittelun tavoitemalli. Osallistavan suunnittelun tavoitemalliin integroitiin vaatimustenhallinta. Hankkeen kumppaneina olivat Oulun ja Kuopion yliopistosairaalat sekä Lapin keskussairaala. Hankkeen kuluessa tutustuttiin osallistuvien sairaaloiden suunnittelumenetelmiin ja suunnitteluohjeistoihin siinä määrin kuin niitä oli saatavilla. Yleisenä kommenttina organisaatiokohtaisista ohjeistoista voidaan todeta, että niissä on kuvattu sekä ehdottomia että tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja rakennushankkeita varten. Kattavaa sairaalasuunnittelumallia ei hankkeessa tunnistettu. Pilottisairaaloissa järjestettyjen työpajojen, ohjeistojen ja RT-kortiston perusteella laadittiin kaksi mallia: Tarveselvitysvaiheen malli ja Hankesuunnitteluvaiheen malli. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää rakennushankkeen suunnittelun vaatimushallinnan prosessia, jossa sidosryhmien tahto saadaan tehokkaasti ja täsmällisesti kuvattua suunnittelun lähtöaineistoksi digitaalisuutta hyödyntäen. Prosessin kehittämisen menetelminä sovellettiin suurissa hankkeissa käytettyä Systems Engineering (ml. vaatimustenhallinta) -metodiikkaa, virtuaalitodellisuusteknologiaa sekä Modelspace -sovellusta. Tulostavoitteena oli monistettava ja skaalautuva digitalisoitu vaatimustenhallinnan prosessi.
Hankkeessa kartoitettiin toteutettujen sairaalahankkeiden suunnittelumenetelmiä vaatimusten keruun ja hallinnan osalta.
Hankkeessa toteutettiin osallistavan vaatimusten keruun ja hallinnan digitaalinen demoympäristö.
4
Työpajojen avulla pilotoitiin ja kerättiin käyttäjäkokemuksia ja analysoitiin palautetta virtuaalisen konseptin toimivuudesta ja kehitystarpeista.
5
Kaikissa pilottisairaaloissa sairaalasuunnittelun digitaalinen vaatimustenhallinta koettiin parhaiten hankkeen tiedonhallintaa tukevana, eikä perinteisiin vaatimustaulukkoihin ole enää paluuta:. Vaatimusten ja suunnittelun lähtötietoihin liittyvän päätöksenteon dokumentointi ja hallinta tunnistettiin useimmissa pilottisairaaloiden käynnissä olevissa hankkeissa yhdeksi tärkeimmistä kehityskohteista: • • •
Mitä on päätetty ja miksi? Kuka on tehnyt päätöksen? Milloin päätös on tehty?
Pilottisairaaloiden hankkeissa päätöksiä kirjattiin muun muassa erillisiin pöytäkirjoihin, muistioihin sekä Excel-lokeihin, joista tieto on myöhemmin hankalasti löydettävissä. Sekä vaatimusten että päätösten hallintaan liittyen sairaaloissa tunnistettiin tärkeimpänä asiana tiedon läpinäkyvyys, ajantasaisuus, luotettavuus ja muutosten hallittavuus, jotka ovat perusedellytyksiä toimivalle tiedonhallinnalle.
• Tieto on avointa ja läpinäkyvää. • Tieto on ajantasaisesti ja luotettavasti saatavissa missä ja milloin tahansa.
• Tieto on helposti ylläpidettävää. • Tieto on yhtenäistä ja vakioitua. • Tieto tarkentuu ja jalostuu hankkeen elinkaaren aikana • • • • • • •
määrittelystä suunnitteluun, suunnittelusta toteutukseen sekä vastaanottoon ja käyttöön Historia on jäljitettävissä. Tieto on helposti suodatettavissa, haettavissa ja raportoitavissa. Tietoon voidaan yhdistää graafisia esitystapoja ja tietomalleja. Tieto on liitettävissä tai linkitettävissä erilaisiin kohteisiin. Tieto on jaettavissa rajapintojen avulla. Nimikkeistöt ovat muokattavissa asiakaskohtaisesti. Käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen.
6
Lähteet: Antti Autio, Erkki Vauramo, TKK/Aalto-yliopisto 2006-2011.
7
Rakennushankkeen liikkeelle lähdön edellytyksenä on aina käyttäjän tilantarve – Joko uusien tilojen tilanhankintatarve tai olemassa olevien tilojen muutostarve. Rakennushankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tyydyttää käyttäjän tilantarve käyttäjän esittämien toiminnallisten ja laadullisten vaatimusten mukaisesti. Sairaalahankkeisiin kohdistuu tyypillisesti niiden erityislaatuisuudesta sekä usein myös suuresta koosta ja käyttäjien määrästä johtuen suuri määrä vaatimuksia, jotka on huomioitava uusia toimintaprosesseja ja niitä tukevia tiloja suunniteltaessa. Sairaalahankkeissa on yleisesti tunnistettu haasteena käyttäjätietojen ja päätösten saaminen systemaattisesti mukaan suunnitelmiin.
a) Käyttäjäosapuolien ja hallittavan tiedon suuri määrä. b) Puutteet käyttäjätiedon hallinnassa ja tiedonkulussa. c) Puutteet käyttäjäyhteistyössä ja käyttäjien resursseissa. d) Käyttäjien todellisten tarpeiden tunnistamisen haasteet. e) Toiminnallisen suunnittelun aikatauluttaminen suhteessa muuhun suunnitteluun. Erityisesti toiminnalliset vaatimukset ovat usein vaikeasti määriteltävissä. Niiden taustoja ja reunaehtoja ei ole saatavilla eikä niitä yleensä dokumentoida järjestelmällisesti hankkeen alkuvaiheessa. Tarkempia tiloihin kohdistuvia tilavaatimuksia ja teknisiä vaatimuksia dokumentoidaan tilakortteihin, mutta niiden jalostaminen tilasuunnittelun ja teknistä suunnittelun lähtötiedoksi riittävän aikaisin on usein puutteellista.
Perinteisesti tiloihin kohdistuvia, eri osapuolien esittämiä vaatimuksia on kerätty, raportoitu ja hallittu teksti- tai taulukkomuotoisten dokumenttien avulla. Esimerkiksi tarkat spesifikaatiot tilasuunnittelun ja teknisen suunnittelun lähtötiedoksi ovat saattaneet muodostua sadoista tai jopa tuhansista Excel-taulukoista. Vaatimustaulukoiden hallinta on tyypillisesti ollut useampien henkilöiden vastuulla, joka lisää riskejä tiedonhallinnan yhdenmukaisuuden ja laadun suhteen. Tiedonhallintaan perinteisellä menetelmällä liittyy prosessin lisäksi myös teknisiä haasteita. Etenkin laajoissa hankkeissa tiedon ja erityisesti muutosten hallinta on ollut haasteellista ja parhaimmillaankin hidasta sekä virhealtista. Lisäksi ajantasaisen, eri osapuolten tarpeisiin tarvittavan tiedon löytäminen hajautetusta dokumentaatiosta on ollut työlästä ja aikaa vievää.
8
Mitä useampi henkilö tietoa tarvitsee ja mitä useammin, sitä jäsentyneenpää ja määrämuotoisempaa tiedon on oltava, joka puolestaan perustelee tietokantapohjaista, digitaalista tiedonhallintaa. Jo hankkeen alkuvaiheessa syntyvän tiedon dokumentointi on järkevää koostaa tietokantapohjaiseen järjestelmään, joka toimii määritellyn ajan mastertiedon keskitettynä säilytyspaikkana. Käyttäjäkokemus ja tiedon eheys kasvavat huomattavasti, kun käytössä ei ole useita järjestelmiä.
9
Käyttäjälähtöisellä osallistavalla suunnittelulla pyritään sairaalarakentamisessa vuorovaikutteiseen toimintojen kehittämiseen. Tavoitteena on tehdä sairaalan prosesseista ja toiminnoista mahdollisimman toimivia ja vaikuttavuudeltaan suuria kohdistamalla huomio asiakkaisiin ja käyttäjiin. Sairaalasuunnittelun vaatimushallinta lähtee liikkeelle sairaalan strategisista linjauksista, josta nämä vaatimukset useiden osallistavien ja käyttäjälähtöisten suunnittelun vaiheiden kautta tarkentuvat lopulta suunnittelun lähtötiedoksi, tilavaatimuksiksi ja teknisiksi vaatimuksiksi. Vaatimusten suuresta määrästä ja suunnittelun ajoittaisesta ennakoimattomuudesta nousee vaatimustenhallinnan keskeinen tehtävä: suuri määrä erilaisia vaatimuksia on hallittava. Mutta miksi vaatimustenhallinta ei ole helposti ratkaistava ongelma?
Määrittelyjä ja määrittelydokumentteja on useassa muodossa.
Esitystapoja on useita epämuodollisesta muodolliseen.
Yhteisymmärryksen saavuttaminen vaatimuksista vaatii aikaa ja paljon kommunikaatiota.
Käytettävyys on tuotteen tai palvelun ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten kyseinen tuote tai palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle. Hyvän käytettävyyden vastakohta on huono käytettävyys tai epäsopivuus. Käytettävyyteen viitataan joissakin yhteyksissä myös yleiskielen ilmauksilla käyttökelpoisuus, käyttöön soveltuvuus, helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällisyys. Sairaalasuunnittelulle asetettava vaatimus on hyvä käytettävyys. Hyvä käytettävyys ja termin takana olevien tekijöiden selvittäminen, määrittely ja dokumentointi ovat haaste niin suunnittelijoille kuin tilojen käyttäjä- ja sidosryhmille.
10
Suunnittelutyön kuluessa tarkastellaan teknisen järjestelmän rinnalla inhimillistä ja sosiaalista järjestelmää. Lähtökohtana suunnittelussa ovat tilan käyttäjien tarpeet ja tavoitteet sekä ymmärrys tilassa tapahtuvan toiminnan luonteesta.
Osallistuvan suunnittelun tavoitteena on käyttäjäkokemusta hyödyntämällä parantaa suunnitteluprosessia ja suunnittelun lopputulosta. Käyttäjälähtöinen ja osallistuva suunnittelu edellyttävät tiivistä yhteistyötä tilan käyttäjien, suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden kesken. Osallistuvan suunnittelun keinoja ovat mm. haastattelut, kyselyt, työpajat, käytettävyyskävelyt ja suunnitteluratkaisujen arvioiminen virtuaalimallien avulla.
• Tilaratkaisut vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita ja tukevat toiminnan sujuvuutta.
• Osallistuminen ja yhteistyö vahvistavat luottamusta käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä.
• Käyttäjät hyväksyvät tehtävät ratkaisut ja niihin sitoutuminen voimistuu.
• Uudistusten käyttöönotto nopeutuu kun käyttäjät ovat olleet mukana jo suunnitteluvaiheessa.
• Käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyö voi tuottaa aivan uusia oivalluksia ja luovia ratkaisuja.
• Projektista voi muodostua merkityksellinen oppimisprosessi kaikille osapuolille.
11
12
13
14
Erityistilojen tarpeet
Aikataulu ja toteutusmuoto
15
16
”
Käyttäjiltä kerätty tieto on turhaa, mikäli tietoa ei jalosteta käytettävään muotoon. Silloin suuri osa työpajoihin käytetystä ajasta on ollut hukkaa.
17
Tiedonhallinnassa on tärkeää määritellä tiedon elinkaari, joka voidaan jakaa käyttötarpeen mukaisiin vaiheisiin: Tiedon luominen, tallentaminen, hyödyntäminen, arkistoiminen ja tuhoaminen. Elinkaari on tyypillisesti sama hankkeesta riippumatta, ainoastaan elinkaaren pituus vaihtelee. Sairaalahankkeen alkuvaiheessa ideoidaan ja luodaan erittäin runsaasti tietoa. Tietoa kerätään useilta eri sidosryhmiltä ja käsitellään useiden eri sidosryhmien toimesta. Tieroa kerätään käyttäjäkyselyillä, yhdistelemällä erilaisten selvitysten ja raporttien tietoja sekä työpajoissa dokumentoimalla osallistujien näkemyksiä ja mielipiteitä esimerkiksi seinätauluille ja muistilapuille, joiden käsittely tilanteessa on nopeaa ja yksinkertaista mutta dokumentointi ja jalostaminen työlästä. Mitä useampi henkilö tietoa tarvitsee ja mitä useammin, sitä jäsentyneenpää ja määrämuotoisempaa tiedon on oltava, joka puolestaan perustelee tietokantapohjaista, digitaalista tiedonhallintaa. Jo hankkeen alkuvaiheessa syntyvän tiedon dokumentointi on järkevää koostaa tietokantapohjaiseen järjestelmään, joka toimii koko hankkeen ajan tiedonhallinnan keskitettynä yhteistyötilana. Käyttäjäkokemus ja tiedon eheys kasvavat huomattavasti, kun käytössä ei ole useita järjestelmiä..
Tiedon tallennuspaikkaa valittaessa on tärkeää miettiä, mihin tietoa tullaan käyttämään, kuka sitä tarvitsee ja millä tavalla. Suunnitteluun liittyvän tiedon tyypillinen tallennuksen elinkaari voidaan kuvata kuvaajan esittämällä tavalla.
18
Vaatimushallinnan digitaalisella alustalla tarkoitetaan tässä yhteydessä järjestelmää, johon hankkeen vaatimukset kootaan digitaaliseen, helpommin hyödynnettävään muotoon. Alusta voi olla avoin kaikille käyttäjille tai rajattu nimettyihin käyttäjiin. Paremman tiedon- ja muutoshallinnan lisäksi digitaalisen alustan tarkoituksena on laajentaa ja syventää tiedon hyödynnettävyyttä eri osapuolien tarpeisiin sekä luoda läpinäkyvyydellä luottamusta ja sitoutumista. Tässä kokeiluhankkeessa selvitettiin kolmessa pilottisairaalassa (Kuopion yliopistollinen sairaala KYS, Lapin keskussairaala LKS ja Oulun yliopistollinen sairaala OYS) järjestetyissä työpajoissa, mitkä ovat sairaalasuunnittelun vaatimushallinnan digitaalisen alustan edellytykset, jotta tieto olisi hyödynnettävissä helposti ja mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. Kaikkien kolmen pilottisairaalan käynnissä olevissa rakennushankkeissa hyödynnettiin lähtökohtaisesti jo jotain tilasuunnittelua tukevaa digitaalista alustaa: KYS:n hankkeissa Modelspace-järjestelmää ja LKS:n sekä OYS:n hankkeissa puolestaan Vahti-järjestelmää. Vaatimustenhallintaan sovellettiin lukuisia eri työkaluja kuten MS Exceliä tai Smart Sheet-sovellusta. Mikään niistä ei tue nykyisellään vaatimushallinnan elinkaarta.
19
Vaatimushallinta (Requirements Management, RM) on kiinteä osa suunnittelun kokonaisuuden hallintaa (Systems Engineering). Vaatimustenhallintaprosessiin kuuluu vaatimusten kehittäminen, käsittely ja käyttö. Vaatimustenhallintaprosessi tarjoaa menettelyt vaatimusten käsittelylle suunnittelun eri vaiheissa. Mallin avulla pyritään varmistamaan, että suunnittelutyön tuloksena syntyvä sairaalajärjestelmä ja kehitettävä toiminta vastaa eri sidosryhmien tarpeita = vaatimuksia. Sairaalasuunnittelun vaatimusmalli on geneerinen ja pohjautuu mm. Puolustusvoimien vaatimushallintamalliin. Merkittävimmät erot ovat vaatimusten käsittely- ja käyttötavoissa.
20
21
▪ ▪ ▪
Tunnus Vaatimuksen kirjaaja Päiväys
▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪
Kirjattu Työn alla Analysoitu Hyväksytty Hylätty Siirretty järjestelmään X
▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪
Turvallisuusryhmä Logistiikkaryhmä Asiakaskokemusryhmä Akustiikkaryhmä Päivystys Teho- ja valvonta LAY- ja välinehuolto Sydänpaja Kuvantaminen Psykiatria Lastenosastot Apteekki- ja lääkehuolto Pesula ja tekstiilihuolto
▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪
Psykiatria Lastenosastot Tutkimushuoneet Toimenpidehuoneet Päiväosasto Koti-sairaala Päivystysosasto Ensihoito Teho- ja valvonta Sydänpaja
22
• • • • •
Välttämätön Merkittävä Toivottava Jokeri Mahdoton
• • • • • • • • •
Investointikustannukset Elinkaarikustannukset Käyttökustannukset (käyttöhenkilöstö) Kunnossapito- ja korjauskustannukset Ympäristövaatimukset Esteettömyysvaatimukset Turvallisuusvaatimukset Logistiikkavaatimukset (sisälogistiikka) Logistiikkavaatimukset (ulkologistiikka)
•
Operatiiviset kehitysvaatimukset
• •
Toimintokohtaiset vaatimukset Tilakohtaiset vaatimukset
• • • • • • • • • •
Tilojen koko Sisäilman laatu Sisustus Valaistus Akustiikka Tlaratkaisujen toiminnallisuus Tilojen esteettisyys Muuntojousto Turvallisuus Esteettömyys
23
Dig-It on hankkeessa konseptoitu vaatimusten keruun, filteröinnin ja ryhmittelyn apuväline työryhmien käyttöön. Työkalun avulla rakennetaan visuaalinen VaatimusKanvaasi, jossa kunkin työryhmän kanssa esikäsitellään vaatimukset. Kyseessä on pilvipohjainen verkkosovellus, jossa virtuaalinen suunnittelupöytä heijastetaan seinälle ja jossa työskentely tapahtuu. Oma virtuaalinen vaatimustenkeruuseinä voidaan toteuttaa jokaiselle työryhmälle erikseen. Lopuksi vaatimukset siirretään vaatimustietokantaan. Käsittele vaatimukset työryhmän kanssa
Poista päällekkäiset vaatimukset
2
3
Kirjaa vaatimukset virtaalisille muistilapuille
Valitse jalostettavat vaatimukset
4
5
1 6
24
Lähteenä käytetty aineisto: Harri Haapasalo, Kirsi Aaltonen, Kalle Kähkönen & Arto Saari : Rakentamisen Integraatiomekanismit, Oulun yliopisto Tuotantotalouden tutkimusraportteja 1/2018 Big Room –työskentelyllä tarkoitetaan suppeasti projektin yhteisissä tiloissa tapahtuvaa tiimityöskentelyä. Vaatimushallinnan toteuttaminen auttaa tunnistamaan keskeiset sidosryhmät, näiden tarpeet ja tavoitteet ja näin tukee laajaa integraatiota. Vaatimushallinta mahdollistaa tavoitteiden ja vaatimusten muutosten hallinnan ja tukee näin innovaatioiden käyttöönottoa. Integroiva työpajatoiminta itsessään lisää tuloksia nopeasti ja tehokkaasti. Vaatimusten laatu kohenee huomattavasti, kun eri sidosryhmät voivat kommentoida ja jalostaa vaatimuksia omasta näkökulmastaan. Liitä vaatimuksiin Lisätiedot, kuvat jne.
Visuaalisella ohjaus tehostaa vaatimustiedon ja informaation välitystä sekä katalysoi tietämyksen vaihtoa ja dialogia kun käytössä on Vaatimus Kanban.
Vaatimukset tehdään näkyviksi ja hallittaviksi digitaalisaatiota hyödyntävien työkalujen avulla kuten virtuaaliset Dig-It-laput, Vaatimushaavi, Modelspace ja virtuaalinen suunnitteluseinä. Siirrä vaatimukset tietokantaan
Kun vaatimushallinta sidotaan Last Planner- työskentelyyn, tämä mahdollistaa RBDtyöskentelyn (Requirements Based Design). Tilaajan tavoitteisiin suunnittelun prosessi tarkentuu, kun tavoitteet esitetään vaatimusten kautta. Uusien ratkaisujen toteutus helpottuu vaatimushallinnan tukiessa muutosten hallintaa, suunnittelua ja toteutusta. Projekteissa tapahtuva laajuuden kasvu (ns. Scope creep) saadaan hallintaan kun suunnittelu perustuu vaatimuksiin. Vaatimuksiin kesken projektin tehtävät muutokset muodostavat merkittävän riskin projektitehtävien onnistumiselle. Vaatimuksiin tehtävien muutosten ja niiden toteutumisen sekä päätösten seurannaisvaikutusten seurannan voidaan katsoa olevan myös riskienhallintakysymys
25
SAVADI-kokeiluhankkeessa kehitettiin vaatimusten käsittelyn mahdollistava työkalu – Vaatimushaavi. Vaatimushaavin ei ole tarkoitus olla kaikille hankkeen käyttäjille avoin ”toiveiden tynnyri”, vaan nimetyt henkilöt tallentavat sinne käyttäjien toiveista prosessoituja vaatimuksia.
.Sairaalasuunnittelun vaatimushallinta lähtee liikkeelle sairaalan strategisista linjauksista, josta nämä vaatimukset useiden osallistavan ja käyttäjälähtöisen suunnittelun vaiheiden kautta tarkentuvat lopulta suunnittelun lähtötiedoksi, tilavaatimuksiksi ja teknisiksi vaatimuksiksi. Hankkeen konseptisuunnittelu- ja kehitysvaiheessa ei ole optimaalista viedä vaatimuksia vielä näin tarkalle tasolle, jotta suunnittelu etenee riittävän pitkään uudet prosessit ja toiminnallisuus edellä. Vaatimushallinnan digitaaliset alustat tarjoavat tällä hetkellä rajoitetusti mahdollisuuksia hankkeen alkuvaiheen toiminnallisten vaatimusten hallintaan, vaikka hankkeen alkuvaiheen vaatimukset olisi järkevää koota samaan järjestelmään, joka toimii koko hankkeen ajan tiedonhallinnan keskitettynä yhteistyötilana.
26
Kertoo vaatimuksen yksilöivän tunnisteen.
Kertoo lyhyesti vaatimuksen sisällön.
Kuvaa tarkemmin vaatimuksen sisällön ja perustelun vaatimukselle.
Kertoo vaatimuksen käsittelyn tilan: Kirjattu, työn alla, analysoitu, hyväksytty, hylätty ja siirretty tilakorttiin/järjestelmään X tms.
Kertoo vaatimuksen kriittisyyden.
Kertoo, milloin vaatimus on kirjattu tai milloin sitä on muutettu.
Kertoo, mihin vaatimus kohdistuu. Vaatimuksen kohde voi olla esimerkiksi sairaalan osasto tai toiminto.
Kertoo, mikä taho vaatimuksen on esittänyt. Vaatimuksen esittäjä voi olla esimerkiksi toiminnallisen suunnittelun ryhmä, johtoryhmä tai ohjausryhmä.
Kertoo, mihin vaatimuskategoriaan vaatimus kohdistuu. Vaatimuskategoriaa voidaan käyttää tietynkaltaisten vaatimuksien suodattamiseen.
Vaatimukseen voi liittyä linkkejä muun muassa dokumentteihin, wwwlinkkeihin, tilakortteihin tai toisiin järjestelmiin.
27
Modelspace koostuu kolmesta moduulista: Tila, Hankejohtaminen ja Investointisuunnittelu. Näitä moduuleja voidaan käyttää joko yhdessä tai erikseen. Modelspacea käytetään kattavasti tietomallihankkeissa, joita myös sairaalahankkeet useimmin ovat. Sairaalahankkeissa se on vakiinnuttanut asemansa moduuleilla Tila ja Hankejohtaminen sekä Graviconin luomalla mallilla, jolla tietoa johdetaan ja hallitaan. Tila-moduuli on tarkoitettu hankkeen tilaohjelman sekä hankkeeseen ja tiloihin kohdistuvien vaatimusten hallintaan. Hankkeen edetessä tieto täsmentyy ja jalostuu, sillä Modelspaceen voidaan kerätä teknistä suunnitelma- ja toteumatietoa hyödynnettäväksi toteutuksesta aina kohteen käyttöön ja ylläpitoon. Tila-moduuliin voidaan tuoda myös tietomallien sisältämää tietoa. Tila-moduulin käyttöä tukee Hankejohtamisen moduuli, jonka avulla on mahdollista hallita hankkeen tehtäviä, päätöksiä ja muita tietoja. Modelspace mahdollistaa tiedon keräämisen ja hallinnan yhdessä paikassa. Tieto on eri osapuolien saatavilla ajantasaisena ja läpinäkyvänä.
28
o o
o o
o
Tilaohjelma sähköisessä muodossa suunnittelun lähtötiedoksi. Tämä mahdollistaa vaatimustilojen listaukset tilaryhmittäin tai eri hakusanoilla. Esim. kaikki WC-tilat.
o
o
IFC-lukija IFC-mallin tietojen tuomiseen Modelspaceen. Esimerkiksi tilaohjelmaa voidaan verrata suunnittelijan suunnitelmaan IFC-lukijan avulla. Tästä on hyötyä vaatimuksenmukaisuuden ja laajuuden seurannassa.
o
o o o
o
o
IFC-katselija tilaohjelman visualisointiin. IFC-katselijalla voidaan esittää graafisesti tietyntyyppisten tilojen sijainti tai tilat, johon liittyy tietty ominaisuus, esim. kulunvalvonta.
Vaatimustilakortit tiloihin kohdistuvien vaatimusten hallintaan, sekä huonetilakortit näiden suunnitelmien ja toteumatietojen hallintaan, jotka palvelevat suunnittelun ja rakentamisen aikana sekä rakennuksen ylläpitovaiheeseen siirryttäessä.
Automaattinen versionhallinta tilaohjelmalle ja jokaiselle tilakortin tiedolle, eli koko tietosisällölle.
29
Monimuutos mahdollistaa muutoksien tekemisen kerralla valituille tilojen ominaisuuksille. Esimerkiksi kaikille yhden hengen potilashuoneille voidaan lisätä toiminnallinen kuvaus tai kaikkien potilashuoneiden ovityyppi voidaan vaihtaa yhdellä kerralla.
Tilatekijöissä tiloille voidaan määrittää erilaisia kustannus- ja tuottotekijöitä, tämän avulla voidaan havainnoida tilamuutosten vaikutus hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tilatekijöiden avulla voidaan hallita myös monikäyttökohteiden vuokralaisjyvityksiä.
o
Modelspacesta on mahdollisuus tallentaa erilaisia hakuja ja raportteja eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi tilaohjelma, vaatimustilakorttien ja huonekorttien tiedot ja erilaiset ominaisuuslistat, joita voi hyödyntää esimerkiksi määrälaskennassa tai kilpailutuksessa.
o
Tiloihin pystyy liittämään tiedostoja ja tehtäviä.
Jotta vaatimuksia voitaisiin analysoida, arvioida ja kohdentaa, täytyy niihin tuottaa vaatimushallintaprosessin aikana tapauskohtaisesti määräytyvä joukko luokittelu- ja metatietoja. Osa luokittelu- ja metatiedoista liittyy itse vaatimushallintaprosessiin, eivätkä ne juurikaan muutu projektista toiseen. Osa tiedoista juontuu jokaisen rakennusprojektin tyypistä ja kohteesta. Hankkeessa kerättiin tietoja erilaisista vaatimustietomalleista ja siinä tuotettiin periaatteellinen malli, jota käytettiin evaluoimaan Modelspace-järjestelmän tarjoama tuki Vaatimushallinnalle.
1. 2.
3. 4.
5. 6. 7.
30
31
Virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä voidaan tuleviin tiloihin tutustua ennakolta jo suunnitteluvaiheessa. Tiloja voidaan havainnollistaa todellisessa mittakaavassa ja ihmiselle luontaisesti ymmärrettävässä muodossa. Suunnitelmien soveltuvuutta voidaan testata todellisilla käyttäjillä jo ennen fyysisten mallitilojen rakentamista ja käyttäjien osallistaminen suunnitteluprosessiin on tehokkaampaa. Tarvittavat muutokset voidaan ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa, mikä vähentää suunnittelukierrosten määrää ja säästää kustannuksia.
32
33
Kokeiluhankkeessa testattiin, millaista lisäarvoa virtuaalitodellisuus tuo sairaalasuunnittelun vaatimustenhallinnan ja osallistavan suunnittelun näkökulmasta. Hankkeen aikana virtuaalitodellisuuteen mallinnettiin tyyppitiloja Lapin keskussairaalan ja Kuopion Yliopistollisen sairaalan projekteissa. Virtuaalimalli osoittautui käyttökelposeksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi varsinkin silloin, kun käyttäjiltä haluttiin mielipiteitä suunnitteluratkaisuihin ja työergonomiaan liittyvissä asioissa. Virtuaalitodellisuudessa käyttäjä pystyi havainnollisesti myös kertomaan suunnittelijoille omista tarpeistaan ja vaatimuksistaan tilan suhteen. Malli toimi hyvänä keskustelun avaajana, kun haluttiin vertailla erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja. Käyttäjä pystyi myös helposti ymmärtämään eri vaihtoehtojen käytännön erot. Virtuaalitodellisuutta voidaankin pitää hyvänä ja kustannustehokkaana vaihtoehtona esimerkiksi fyysisille ”mock-up” tiloille, joissa prototyyppi tiloista valmistetaan vastaamaan todellisuutta käyttäen tilapäisiä rakennusmateriaaleja. Kuopion yliopistollisen sairaalan ”Uusi Sydän” -uudistamisohjelman Big Roomin virtuaalitilassa tehtävillä virrtuaalikäynneillä havainnollistetaan suunnitelmia käyttäjille, jotta he voivat antaa palautetta. Käyttäjät antoivat angiosaleihin liittyen suunnittelijoille palautetta kattokeskusten, monitorivarsien ja pistokkeiden paikoista. Valaistus tulisi olla epäsuoraa, eikä se saa häikäistä potilasta toimenpiteen aikana. Valaistusta pitää pystyä säätämään myös portaattomasti. Palautteen perusteella suunnitelmia kehitetään edelleen.
34
35
36
