Issuu on Google+

Seurakunta E VA N K E L I S L U T E R I L A I N E N J U L K A I S U 9 0 . V S K 2 / 2 0 1 4

Jumala voi

Minä uskon

Ääni taivaasta

Jeesus avaa silmät ja sydämet lähetystyölle


Jumala voi Ilosanomapiirissämme oli vieras, joka kertoi olleensa naapurinsa siunaustilaisuudessa asuinpaikkansa kirkossa. Siunaustilaisuuden lopuksi pastori oli sanonut jotenkin näin: ”Jos nyt haluatte tietää, miten taivaaseen mennään, niin älkää kysykö minulta. Siitä minä en tiedä mitään.” Varmistin vielä, että puhuja oli todella juuri vainajan siunannut pastori. Piiriläiset tuijottelivat toisiaan iho kananlihalla, hölmistyneinä ja ymmällään. Luulen, että me kaikki rukoilimme salamarukouksen: ”Jeesus, auta epäuskoamme!” Mietin, kuinka voi lohduttaa surevia, jos ei Jumalan Sanalla? Asia pyöri mielessäni sinä päivänä. Mitähän tuo pappi tarkoitti? Oliko hän yrittänyt raivata Jumalan pois elämästään? Vai eikö hän uskonut Jumalaan ollenkaan? No, ei minun sitä tarvitse tietää. Tiedän sen, että Jumala pystyy tekemään ihmeitä kaikkien kohdalla. Hän pystyy korjaamaan vanhaa ja luomaan uutta. Hän ei tahdo kenenkään joutuvan hukkaan. Onhan Jumalan Pojan veri vuotanut meidän kaikkien edestä Golgatalla. Sinä iltana rukoilin alakoulussa oppimani virren sanoin: ”Kirkasta oi Kristus meille ristinuhri Golgatan, josta meille langenneille, loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä.”

mummi


“Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.” Pääsiäisajan läheisyys nostaa aivan erityiseen valokeilaan koko kristinuskon muutenkin keskeisimmän ydinasian, uskon ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen. Sen kristillinen seurakunta on tiivistelmänä lausunut julki edellä olevin sanoin jo yli 1800 vuoden ajan. Koko apostolinen uskontunnustus on kokonaisuus. Sen jokainen osa ja jokainen asia ovat elimellisessä yhteydessä ja loukkaamattomassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Siihen voi suhtautua vain kahdella tavalla, joko uskoen kaiken tai kieltäen kaiken, mitä siinä julki lausutaan. Yhdenkin siinä lausutun, Pyhästä Raamatusta otetun tosiasian kieltäminen merkitsee kristinuskon ulkopuolelle asettumista. Nykyisin suosituksi tullut irtisanoutuminen milloin mistäkin uskontunnustuksen

kohdasta on siis aina koko kristinuskon kieltämistä. Muodikas puhe uskontunnustuksen päivittämisestä tarkoittaa lopulta kehotusta Jeesuksen Kristuksen kieltämiseen. Kevään kohina luonnossa ja pääsiäisaika kalenterissa kehottavat kuitenkin aivan päinvastaiseen. Ne rohkaisevat meitä uskossamme heikkoja ja elämässä turmeltuneita tarttumaan Jumalan Pyhään Sanaan, Raamattuun. Se avaa yhä uudelleen silmämme näkemään ja korvamme kuulemaan Jumalan suuria tekoja Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä. Ja mikä kaikkein hienointa ja turvallisinta; me mitään ymmärtämättömät ja ainoastaan Jumalan vihan ja tuomion ansaitsevat saamme kuulla ristiltä ja tyhjältä haudalta kaikuvan täysin ehdottoman armahdustuomion: ”Poikani, tyttäreni, ole turvallisella mielellä. Sinun syntisi ovat anteeksi annetut. Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä!” Minä uskon. SEPPO SALO

3 Seurakunta

2/2014


Ä

äni taivaasta

Uusi testamentti kertoo Jeesuksen julkisen toiminnan ajalta kolme eri kertaa siitä, miten Isä Jumala konkreettisesti puhui Pojastaan ihmisille suoraan taivaasta, ihmiskorvin kuultavalla tavalla. Nämä tapahtumat osuivat ajallisesti aivan Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun, sen keskivaiheille ja päätökseen.

Jeesuksen kasteen yhteydessä

4

Evankeliumikirjoista saamme lukea, että Jeesus tuli Jordanille Johannes Kastajan suorittaessa siellä julistus- ja kastetoimintaansa: ”Kun kaikkea kansaa kastettiin ja Jeesuskin oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen ruumiillisessa muodossa niin kuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni; ’Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mielistynyt’” (Luuk. 3:21–22). Jumalan iankaikkisen pelastussuunnitelman ratkaiseva toteutumisvaihe oli käsillä. Ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika astui näkyvästi siihen virkaan, jota varten hän oli maailmaan tullutkin. Jo paratiisissa heti syntiinlankeemuksen jälkeen luvattu ’vaimon siemen’, läpi Vanhan liiton lukuisin kerroin vahvistettu pro-

feetan, kuninkaan ja ylimmäisen papin virkaan jo ennen maailman perustusten laskemista vihitty Jumalan Poika otti Messias-viran hoitoonsa kaiken kansan nähden. Tapahtuma oli täysin ainutlaatuinen ja kaikki ihmiset yllättävä. Oletko tullut ajatelleeksi? Meidän voi olla vaikea asettautua ajatuksissamme tuon ajan ihmisten nahkoihin. Olemmehan saaneet vain pari lehteä aikaisemmin lukea Raamatustamme Jeesuksen syntymästä enkeli-ilmoituksineen etu- ja jälkikäteen, kuunnella enkelikuoron ylistystä sekä paimenten, tähden ja tietäjien todistusta ennustusten täyttymisestä. Olemme myös saaneet matkustaa Jeesus-lapsen perheen kanssa Herodesta pakoon Egyptiin ja palata sieltä enkelin kutsumana takaisin Israeliin, Nasaretiin asettuen. Voi siis olla, että vähän hämmästelemme noiden ihmisten ymmärtämättömyyttä, kun jopa Johannes Kastaja jälkikäteen tunnustaa näin: ”Tämä on se, josta minä sanoin: ’Minun jälessäni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän oli ennen kuin minä... Ja minä en tuntenut häntä; mutta joka lähetti minut vedellä kastamaan, hän sanoi minulle: Jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä


Hengellä. Ja minä olen nähnyt ja todistanut, että tämä on Jumalan Poika.” (Joh. 1:30, 33–34.) Kummastelumme ehkä vähän laimenee, jos pysähdymme ajattelemaan tuolloista tilannetta. On ilmeistä, että Jeesuksen syntymän aikoihin tapahtumista kuulleet ihmiset paimenista, tietäjistä ja heidän lähimmäisistään lähtien olivat noiden 30 vuoden aikana käyneet vähiin. Poissa olivat myös Simeon, Hanna ja useimmat niistä ihmisistä jotka olivat olleet temppelissä vastaanottamassa kuukauden ikäistä Jeesus-lasta. Saattaapa nykyisinkin jokunen uskova hieman väsyä odotuksessaan, jos on joutunut peräti 30 vuotta odottamaan jonkin Jumalan lupauksen toteutumista. Se kun useimpien uskovienkin mielissä voi tuntua lähes toivottoman pitkältä odotusajalta. Vaikka Isä Jumala Raamatun mukaan on pitkämielinen, tapaavat hänen lapsensa olla hyvinkin lyhytpinnaisia. Mutta ”kun aika oli täytetty lähetti Jumala Poikansa”; ja kun Jumalan aika koitti, astui hän siihen virkaan, jossa hän sijaisuhrina, pyhällä kalliilla verellään sovitti koko maailman synnit. Uuden liiton ylimmäisenä pappina Jeesus astui ylös taivaaseen ja istui Isän oikealle puolelle. ”Sillä yhdellä uhrilla hän on ainiaaksi

tehnyt pyhitettävät täydellisiksi”. Raamatussa Jumala todistaa yhä meillekin: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt” (Matt. 3:17).

Kirkastusvuorella kolmen opetuslapsen ja Vanhan liiton pyhien seurassa Matteus, Markus, Luukas sekä Pietarin toinen kirje kertovat ns. kirkastusvuoren tapahtumista. ”Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei ainoastaan heidät erikseen korkealle vuorelle. Ja hän muuttui heidän edessään; ja hänen vaatteensa tulivat loistaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan valkaisija maan päällä taida sellaiseksi valkaista. Ja heille ilmestyi Elia ja Mooses, ja he puhuivat Jeesuksen kanssa. Niin Pietari vastasi ja sanoi Jeesukselle: Rabbi, hyvä on meidän tässä olla; ja tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi. Sillä hän ei tietänyt mitä sanoisi, kun he olivat pelästyksissään. Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä. Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he Seurakunta

2/2014

5


enää nähneet ketään muita kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.” (Mark. 9:2–8.) Opetuslasten johtotrio sai Jeesukselta erityislaatuista tukiopetusta. Kyseessä ei ollut mikään näky tai ilmestys, vaan nuo kolme opetuslasta saivat elää hetken ajan kirkastetun Vapahtajansa sekä Mooseksen ja Elian kanssa. Eipä tarvinne meidän ihmetellä sitä, että muulloin niin sanavalmis Pietari ei tietänyt mitä sanoisi, eikä tainnut Jaakobin ja Johanneksenkaan suusta löytyä ensimmäistäkään sanaa peloltaan. Saivathan he yllättäen olla seuraamassa kolmen kirkastetussa ruumiissa elävän ihmisen keskustelua. Jeesuksen lisäksi paikalla oli pitkästi toistatuhatta vuotta aiemmin kuollut Mooses ja profeetta Elia, jonka Jumala oli ottanut taivaaseen kuolemaa näkemättä yli 850 vuotta aiemmin. Matteukselta saamme lukea, miten Jumalan äänen kuuleminen noihin kolmeen vaikutti: ”Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja pelästyivät kovin. Niin Jeesus tuli heidän luokseen, koski heihin ja sanoi: Nouskaa ja älkää pelätkö. Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään paitsi Jeesuksen yksinään.” (Matt.17:6–8.)

6

Opetus meitäkin varten Niin ihmeellinen kuin tuo kokemus noille kolmelle olikin, tärkeintä oli sen opetus niin heille kuin meillekin. Vanhan liiton esikuvallinen välimies Mooses ja varsinaisista profeetoista suurin, Elia, edustivat koko Jumalan kansan ja Jumalan sanan arvovaltaa. Ja mikä olikaan heidän neuvonpitonsa sisältö? Luukkaan 9:31 mukaan he ilmestyivät kunniassa (kirkkaudessa) ja puhuivat Jeesuksen poismenosta, jonka hän oli täyttävä Jerusalemissa. Sekä laki että profeetat, koko

Vanhan liiton uhrijumalanpalvelus kaikkineen oli tähdännyt ihmiseksi tulleen, persoonallisen Jumalan Sanan, Jeesuksen Kristuksen uhrikuolemassa tapahtuvaan maailman syntien sovitukseen. Se oli heidän keskustelunsa ydin. Siksi Mooses ja Eliakin saivat poistua; riitti, kun Jeesus jäi.

Muutama päivä ennen Jeesuksen voitollista kuolemaa Kolmannen kerran Jumala aivan konkreettisesti käytti puheenvuoron vain muutama päivä ennen Golgatan voittotaistelua. Jeesus tiesi tarkalleen mitä piti tapahtuman. Hän oli tullut tänne maailmaan meitä syntisiä lunastamaan, ostamaan meidät vapaiksi synnin ja kadotuksen orjuudesta. Mutta Jeesus tiesi myös mitä se tulisi hänelle maksamaan. Hän oli edeltäkäsin täysin selvillä siitä, että Jumalan määräämä sovitus toteutuu vain hänen hirvittävien kärsimystensä kautta. ”Veri tuottaa sovituksen”, oli Isän Jumalan jo ammoin Raamattuun kirjoituttama hinta. Ja yksin hän, ainoana ihmisenä kaikessa Jumalan tahdon täydellisesti täyttänyt, ihmiseksi tullut Jumalan Poika kelpasi uhriksi. Pian toteutuvaa, aina Isänsä hylkäämäksi joutumiseen asti etenevää kärsimystä ajatellen Jeesus lausuu: ”Nyt minun sieluni on järkyttynyt, ja mitä sanonen? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin, sitä vartenhan olen tullut tähän hetkeen. Isä, kirkasta nimesi! Niin taivaasta tuli ääni: ’Olen sen kirkastanut, ja vielä kirkastan.’ Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: enkeli puhutteli häntä. Jeesus vastasi ja sanoi: ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. (Joh. 12:27–30.)


Milloin Jumalan nimi kirkastettiin? Syntiinlankeemus, ensin enkeleiden keskuudessa ja sitten paratiisissa ihmisten keskuudessa tapahtunut, oli vetänyt Jumalan pyhän nimen kunnian lokaan. Siitä lähtien koko luomakunta on ollut kapinassa Luojaansa vastaan. Kapinatilaan jäävien kadotukseen joutuminen, mutta myös langenneen ihmiskunnan lunastus Kristuksessa, on kuitenkin ollut Jumalan sydämellä valmiina jo ennen aikojen alkua. Jumalan nimi oli jo esikuvallisesti kirkastettu koko siinä Kristukseen viittaavassa Vanhan liiton uhripalveluksessa, jossa syyllisyys pestiin pois viattoman uhrin verellä. Kun Jeesus pyysi: ”Isä, kirkasta nimesi”, ei hän silloin pyytänyt ääntä taivaasta, tai jotain muuta ihmettä tai merkkiä oman uskonsa vahvistukseksi. Jeesushan sanoi, ettei ääni tullut hänen, vaan ihmisten tähden. Pyynnöllään Jeesus ilmaisi olevansa valmis käymään siihen taisteluun, jossa Isän nimi lopullisesti ja kertakaikkisen täydellisesti tulee kirkastetuksi ja Jumalan vihollisen, saatanan valta murskatuksi. ”Olen sen kirkastanut, ja vielä kirkastan”, kuului Jumalan vastaus. Kansa kuuli, mutta uskoiko myös? Kun luemme Raamatusta tuollaisista yliluonnollisista tapahtumista, on meillä helposti tarjolla inhimillinen viehtymys innostua väärällä tavalla. Miten moni ihminen onkaan salaisesti haikaillut saavansa kuulla Jumalan äänen antavan konkreettisia neuvoja tai näkevänsä ihmeitä ja saavansa merkkejä. Kyllä minä sitten uskoisin, on monen päätelmä. –Niinköhän? Edessämme oleva Raamatun kertomus totesi: ”Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset

sanoivat: Enkeli puhutteli häntä”. Kansa siis todella kuuli Jumalan, Isän vastauksen Pojalleen. Silti luonnollinen, inhimillinen selitys oli välittömästi valmiina; kenellä ukkosenjyrinä, kenellä enkeli. Ystävä! Jos kerran Jumalan suora ja selväsanainen puhe tai Jeesuksen jopa kuolleita herättäneet tunnusteot eivät aikoinaan riittäneet ihmisten vakuutteluun, on kai täysin turha kuvitella, että sinä tai minä tulisimme ihmekokemuksilla hullua hurskaammiksi. Raamatun sana pitää ehdottomasti paikkansa tänäkin päivänä kaikkiin ihmisiin nähden: ”Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös” (Luuk. 16:31). Apostoli Pietarin yhteenveto Miksi useat ihmiset saivat Jeesuksen seurassa kolmena eri kertana korvin kuulla Jumalan äänen, jääköön Jumalan viisaan ja pääosin meiltä salatun suunnitelman piiriin. Mutta mihin se meitä ohjaa, sen on apostoli Pietari tiivistänyt seuraavilla lauseilla: ”Me emme ole seuranneet älykkäästi keksittyjä taruja, tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen majesteettiutensa. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun suurimmasta kirkkaudesta tuli hänelle tämä ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Ja meillä on lujempana profeetallinen sana, ja te teette hyvin ottaessanne siitä vaarin, niin kuin pimeässä paikassa loistavasta kynttilästä, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa.” (2. Piet. 1:16–19.) SEPPO SALO Seurakunta

2/2014

7


Jeesus avaa silmät ja sydämet lähetystyölle ”Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!" Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä. Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?" Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille." (Joh. 4:31–38.) Tekstimme on meille aivan tavaton esimerkki lähetystyön suunnattomasta arvosta ja mahdollisuuksista, ja sellaisena aivan olennainen opetus seurakunnan varsinaisesta tehtävästä. Suuren amerikkalaisen luterilaisen kirkon, Missouri synodin ja sen seurakuntien perustamisen päätarkoitus oli juuri tämä; lähetystyö. He ovat viettämässä erityistä lähetyksen teema-

vuotta ja ovat ojentamassa kätensä avuksi kaikille kärsiville luterilaisille kirkoille kautta maailman. Tekstimme kutsuu meitäkin tällaiseen lähetyksen riemujuhlaan. Kun Vapahtajamme sanoo tekstissämme: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa", kaikuu siinä sydämellinen kutsu meillekin. Voisimme kiteyttää koko tämän tekstin sanoma myös Jeesuksen sanoihin, jotka hän lausui katsellessaan ympärillään olevia kansanjoukkoja. Hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat niinkuin lampaat ilman paimenta, ja hän puhkesi sanomaan: 'Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.' Olen valvonut tätä tekstiä ajatellen monina öinä ja kiitänyt Jumalaa tajutessani sen toteutuvan Jumalan lupauksen mukaan myös meidän pienissä seurakunnissamme. Siinä on meille ihana ja lupaava työkutsu. Tekstimme osoittaa, että opetuslapset eivät ymmärtäneet mistä oli kysymys, kun Jeesus keskusteli samarialaisen naisen kanssa kaivolla. Jeesus tarttui koko naisen elämään taitajan tavoin. Opetuslapset vain ihmettelivät, ilmeisen kiusaantuneina, Seurakunta

2/2014

9


miksi Jeesus vaivaantui keskustelemaan tuollaisen naisen kanssa. Naisen lähdettyä kaupunkiin he kutsuivat Jeesusta syömään. Tällöin Jeesus yllättää opetuslapset käyttämällä tapansa mukaan vertauskuvallista vastausta, jollaisesta Matteus sanoo evankeliumissaan toisessa samankaltaisessa yhteydessä: "Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti." (Matt. 13:34–35). Luther selittää Jeesuksen sanoja näin: "Hänen ruokanaan oli Isän tahdon tekeminen. Mutta Isän tahto on, että hänen kärsimyksensä kautta evankeliumi saarnattaisiin koko maailmassa, joka asia oli silloin käsillä, samoin kuin elonkorjuun aika oli lähellä." Jeesus selittää opetuslapsilleen sitten vielä asiaa käyttäen edelleen vertauskuvia elonkorjuusta ja kylväjän ja leikkaajan yhteisestä ilosta. Lähetystyö ja sen menestyminen Samariassa oli tällöin hänen mielessään esimerkkinä koko maailmassa tehtävälle lähetystyölle. Jeesuksen keskustelu samarialaisen naisen kanssa oli avannut evankeliumille tien Samarian kaupunkiin, niinkuin Johannes kertoo evankeliumissaan: ”Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt." Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse

olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja." (Joh. 4:39–42.) Ja kun avaamme vielä Apostolien tekojen 8. luvun, huomaamme kuinka Jeesus kaikkinäkevänä Jumalana tiesi jo, mitä Samariassa tulisi tapahtumaan. Luukas kertoo siitä näin: ”Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.” (Ap. t. 8:5–8.) Tässä on syvällinen sana evankeliumin voittokulusta meillekin. Apostoli Jaakobin kautta Jumala sanoo meillekin: ”Niin olkaa kärsivällisiä... Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.” (Jaak. 5:7–8.) Profeetta Jesajan kautta Jumala avaa sydämemme ja silmämme näkemään tehtävämme Kristuksen seurakuntana aivan uudessa, kirkkaassa valossa: ”Nosta silmäsi, katso ympärillesi: kaikki nämä ovat kokoontuneet, tulevat sinun tykösi; sinun poikasi tulevat kaukaa, sinun tyttäriäsi kainalossa kannetaan. Silloin sinä saat sen nähdä, ja sinä loistat ilosta, sinun sydämesi sykkii ja avartuu...” (Jes. 60:4–5.) teksti: AULIS JALONEN kuva: VELI MÄNNISTÖ (osa Matti Kankaan teoksesta Jeesus ja Samarian vaimo)


Jeesus elää! Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton

Kesäjuhlat 5-6. 7. 2014 Kaustisen Evankelisella opistolla, Opistontie 30, 69600 Kaustinen

Juhlat alkavat tulokahveilla lauantaina 5.heinäkuuta 2014 päättyen lauantain osalta klo 19.30 alkavaan iltajuhlaan. Sunnuntaina 6. heinäkuuta juhlat jatkuvat jumalanpalveluksella klo 10 ja päätösjuhla alkaa 13.30. Tarkemman aikataulun näet kesän alussa ilmestyvästä Seurakunta-lehdestä. Tulethan sinäkin virkistäytymään sanan ääreen ja tapaamaan uskonveljiä ja -sisaria. ” On Jeesus se tie ja se ainoastaan on tie kotiin taivaalliseen.”

Sitovat majoitus- ja ruokailuvaraukset etukäteen suoraan opistolta: puh 0400 902 087, toimisto@kaustisenopisto.fi Yöpymishinnat -sisältää aamupalan -liinavaatteet + 5€ Opistorakennus (wc:t ja suihku käytävällä) 2 hengen huone 26 €/hlö/vrk 1 hengen huone 26 €/hlö/vrk 1 lisävuode (9 huoneeseen) 16 €/hlö/vrk 2 hengen yksiö (wc, suihku alakerrassa) 26 €/hlö/vrk 4 hengen huoneisto (wc ja suihku) 20 €/hlö/vrk 4 hengen huoneisto (wc, suihku alakerrassa) 20 €/hlö/vrk Opiskelija-asuntola ja kurssiasuntola (huoneissa wc ja suihku) 2 hengen huone 35 €/hlö/vrk 1 hengen huone (kurssiasuntola) 40 €/hlö/vrk lisävuode (opiskelija-asuntolan huoneisiin) 16 €/hlö/vrk Opettaja-asuntola 2 hengen huoneisto 35 €/hlö/vrk Ruokailut/hlö: Aamiainen majoittuville (majoitushinnassa) lauantaina päivällinen 9€ sunnuntaina lounas 10 € la iltakahvit/ su lähtökahvit 3 €/ 3 € Iltapala (yöpyjille) 6€

TERVETULOA! Vetelin vapaa evankelisluterilainen seurakunta


JOBIN KIRJASTA

”Uusin maassa oli mies, jonka nimi oli Job. Tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen, pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa.” Osa 2. SYYTÖSTEN SYY Perusasetelma Jobin kirjassa on se, että Job menetti lapsensa, omaisuutensa ja lopulta terveytensäkin Jumalan sallittua saatanan tehdä hänelle tämän kaiken. Tuska vääntää Jobin turmeltuneen, vaikkakin Jumalan armoon uskovan sydämen syyttämään Jumalaa mielivallasta. Kun hän sanoo jakeessa 9:15: ”Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa”, hän törmää kielen vajavaiseen kykyyn ilmaista, kuinka Jumalan oikeus on niin omaa lajiaan, ettei sitä mikään ylitä. Ilmeinen oikeuskin on Jumalan silmissä tyhjän veroinen tavalla, jota edes uskova ihminen ei voi lopulta käsittää ja kestää. Jumala,

joka on itse oikeus, määrää, mikä on oikeus ja voi halutessaan tehdä, mitä haluaa ilman, että kukaan voi häntä siitä syyttää. Sinä tiedät sen, me tiedämme sen – mutta kuka sen kestää? Siitä, mitä Job näki, eivät hänen ystävänsä tajunneet mitään. Jumala on Luoja, jonka ensimmäinen käsky jo velvoittaa rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä. Se merkitsee, että jos joku surmaa lapsesi, tunnet tämän murhaajan hyvinvoinnista aivan yhtä suurta huolta kuin omastasi. Ja kuka niin tuntisi? Silti Jumalan oikeus edellyttää tällaisen luonnon vaatimista ihmiseltä, ja Job tiesi sen varmasti. Tottahan hän silloin käsitti


senkin, että mitä tahansa Jumala tekee – vaikkapa juuri hänelle – täytyy olla oikein. Mutta kuka kestää sellaisen Jumalan? Jobin vaiva oli ihmisluontoon koskeva suuri menetys, mutta se saa vähitellen hengellisemmän sisällön, kun se johtaa hänet miettimään, mikä oikein on Jumala, joka toimii näin. MERKITSEVÄÄ Jumalan saatanalle lausumien sanojen lisäksi nuoren Elihun puhe Jobille 33. luvussa, jakeissa 16–18, selittää kirjaa enemmän kuin mikään muu: ”…silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin”. Job oli samassa vaarassa kuin kristitty yleensä: hän kyllä tiesi, että ajallisten lahjojen lisäksi hengellinenkin ymmärrys tulee Jumalalta – mutta kuin huomaamatta ajatus liukuu vähitellen käsitykseen omasta paremmuudesta ja kyvystä käsittää Jumalan sanan asioita. Etenkin, kun ymmärrystä on poikkeuksellisen paljon, kuten Jobilla oli. On kuin Jumala usuttamalla usuttaisi saatanan kateellisena Jobin kimppuun osoittaessaan tälle Jobin erinomaisuutta. Hän pitää hallussaan Jobin kiusaamisen rajat, mutta antaa saatanalle vallan ahdistaa Jobia niin pitkälle, että pinna katkeaa tältäkin mieheltä, joka aluksi hurskaasti sanoi: ”Herra antoi ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.” Jos kristityiltä viedään heidän ajallinen toivonsa ja tarpeensa, useimmat heistä lopulta alkavat syyttää Jumalaa kiusante-

osta. Harvassa ovat ne uskovat, jotka niin näkevät ajallisten asioiden yli, että luottamus Jumalan hyvyyteen säilyy, kävi miten kävi. Me tiedämme, ettemme Jumalalta mitään ansaitse, että Jumala tehdessään mitä haluaa on oikeassa. Mutta emme me toden tullen jaksa siitä välittää. Semmoisia me olemme. Ja Job sentään menetti lapsensa, koko omaisuutensa ja terveytensä… Että hän silti ensin alistuu kohtaloonsa, on ihmeellistä siitäkin huolimatta, että hän aikaa myöten kiroaa jo syntymänsä ja alkaa valittaa kohtalonsa sietämättömyyttä. Sillä sietämätön se oli, olipa hänen ansionsa Jumalan edessä kuinka olematon hyvänsä ja kohtalonsa Jumalan oikeuteen nähden miten ansaittu tahansa. Outoa on, että Jumala sanoo saatanalle tämän aiheutettua ensimmäiset onnettomuudet Jobille: ”’Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vielä hän pysyy hurskaudessansa, ja sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan, tuhoamaan hänet syyttömästi.’” Yllyttäjän täytyi näet olla Jumala itse; ei saatanalla ole mitään kykyä usuttaa Jumalaa mihinkään. Kuten Aamos 3:6 sanoo: ”… tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut?” Niin ottaa Jumala saatanankin tuhotöistä itselleen kunnian. Ei kukaan tai mikään luotu tee hyvää eikä pahaa ilman, että Jumala on sen takana vaikuttavana voimana. PEKKA SOININEN jatkuu seuraavassa lehdessä

13 Seurakunta

2/2014


ä t l i r i e l t ä v e K n e t r o u n ä i s i e Terv 7.–9. 3. 2014! llä Tällä aleviarai on muk … ollut on . a s s talo mintä ä t t m !” ”se, e nan lä minen iha sauno Ja iä ja ”tavata ystäv ajan se, kun koko no ja soi kitara, pia rumpu.” uringon a t ä v e k i k t ”kävelyre sen a ja paisteess ntyminen ilje jälkeen h nnille.” tu raamattu

ki istuvat ”se, kun kaik pöydän ison ruoka uravat. ja na ympärillä yvä Täällä on h ilmapiiri.”


Hei, m uista katsoa t leirit s ulevat euraav alt aukeam alta!!!! a

Manna Me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä (2. Kor. 5:7)

”se, kun aa raamat mun tu fiilis ja tunneilla oli h sa y aurink maan aikaan vä o tuli e nsi kertaa leirin a mmäistä ika pilvien takaa.” na esiin liittyen ”oppia uusia asioita Jumalan ääneen.”

nsä.”

pää i l y o l o ä dess

”yh

”aamupa la, k kotona t oska olen ott aamupuu unut syömään ro ilman su n raakana eli olaa, mai toa ja hilloa.”

Evankeliumin valaisema ihminen kiintyy sanan kautta Kristukseen ja hänet saatetaan aivan hiljaisesti ulos helvetistä ja synnistä, vaikka hän yhä tuntee syntiä ja luulee olevansa vielä siinä. Nyt alkaa taistelu. Tunteet kamppailevat Henkeä ja uskoa vastaan. Henki ja usko taas tuntemisia vastaan. Usko antaa luonteensa mukaisesti järjen tuntemisten mennä menojaan. Se ummistaa silmänsä turvautuen elämässä ja kuolemassa vain sanaan. Tunteminen puolestaan ei mene järjellä ja ulkonaisilla aistimilla käsittämistä edemmäksi. Näin tunteminen on uskoa vastaan ja usko tuntemista vastaan. Mitä enemmän tässä kamppailussa usko kasvaa, sitä enemmän tunteminen vähenee. Ja päinvastoin. Synti, ylpeys, ahneus, viha ja muu sellainen riippuvat meissä vain siksi, että ne harjaannuttaisivat meitä uskossa, että usko päivä päivältä etenisi, ja että ihminen viimein tulisi kokonaan kristityksi ja kätkeytyisi Kristukseen viettäen oikeata juhlaa. Merellä aalto toisensa jälkeen syöksyy rantaa vasten aivan kuin tahtoisi särkeä sen voimallaan, mutta itse sortuu sitä vastaan ja katoaa. Samoin synnitkin syöksyvät ylitsemme pyrkien sortamaan meidät epätoivoon, mutta niiden on pakko paeta ja viimein ne häviävät tykkänään. Martti Luther Mannaa Jumalan lapsille

kokosi Ajatukset ja kuvat ANNI-MARI SALO

15 Seurakunta

2/2014


Kukkialla

tapahtuu

Kesän leirit

20.00 pe.25.04 - 15.00 su.27.04 Nuorten vappuleiri on leiri rippikoulun suorittaneille nuorille ja nuorille aikuisille. Ilmoittautuminen kirjallisesti heikki.salo@seurakuntaliitto.fi tai tekstiviestillä numeroon 044-337 1718. Kerro ilmoittautuessasi seuraavat tiedot: nimi, ikä, sähköpostiosoite, puhelinnumero, huoltajan yhteystiedot (alle 18v.) ja ruoka-aine allergiat. Ilmoitathan myös, jos et pääse leirille koko leirin ajaksi. 13.00 ma.09.06 - 16.00 to.12.06 Lastenleiri on 7-14 vuotiaiden lasten eli kouluikäisten leiri. Ilmoittautuminen kirjallisesti heikki.salo@seurakuntaliitto.fi tai tekstiviestillä numeroon 044-337 1718. Ilmoita lasten nimet ja iät (etunimi, sukunimi), huoltajien nimet ja yhteystiedot (sähköposti/osoite ja puhelinnumero), mahdolliset allergiat ja tarvitsetteko majoitusta vai tuletteko teltalla tai asuntoautolla/vaunulla. 12.00 la.14.06 - 15.00 su.15.06 Perheleiri on suunnattu alle kouluikäisille 0-6 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajille. Ilmoittautuminen kirjallisesti heikki.salo@seurakuntaliitto.fi tai tekstiviestillä numeroon 044-337 1718. Ilmoita lasten nimet ja iät (etunimi, sukunimi), huoltajien nimet ja yhteystiedot (sähköposti/osoite ja puhelinnumero), mahdolliset allergiat ja tarvitsetteko majoitusta vai tuletteko teltalla tai asuntoautolla/vaunulla. ke.06.08 - su.10.08 Nuortenleiri on leiri rippikoulun suorittaneille nuorille ja nuorille aikuisille. Vapaaehtoisen leirimaksun voi suorittaa tilille IBAN: FI34 5228 0320 0117 16, BIC OKOYFIHH, viitenumero 2668. Leirimaksun voi maksaa myös leirillä. Suositushinta leirimaksulle on 35 €/vrk ja lapset 30€/vrk. Terveisin Seurakuntaliiton leiritiimi (ps. seuraa tapahtumakalenteria, muutokset mahdollisia)

Helsingin itsenäinen evankelisluterilainen seurakunta Helsingin seurakuntamme nimi on muutettu vuoden vaihteessa Helsingin itsenäiseksi evankelisluterilaiseksi seurakunnaksi. Päätös nimenvaihdoksesta tehtiin jo viime kesäisessä seurakuntakokouksessamme. Seurakunnan nimenmuutos liittyy jo aiemmin toteutettuun Seurakuntaliiton nimenmuutokseen, jossa luovuttiin nimessä olleesta ’vapaa’ -sanasta. Sanan oli koettu usein johtavan väärinymmärrykseen, jossa sen luultiin viittaavan tunnustukseemme. Nimenmuutoksella haluamme korostaa seurakuntamme evankelisluterilaista tunnustusta sekä itsenäisyyttämme, johon vapaa myös viittasi. Helsingin itsenäisen evankelisluterilaisen seurakunnan hallitus


Henkilöuutisia Pälkäne Kristiina ja Iiro Mäkelälle syntyi 1.1.2014 poika, joka kastettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen perheen kodissa Luopioisissa 15.2.2014 kummien ja lähisukulaisten läsnä ollessa. Pyhän kasteen yhteydessä lapselle annettiin nimi Teemu Olavi. ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta.” Kasteen toimitti Seppo Salo.

seurakuntiemme tilaisuuksia

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi

Helsingin seurakunta Helsingin tilaisuudet, Sleyn Luther-sali, Lastenkodinkatu 5, Järvenpään tilaisuudet Seurakuntaopistolla, Järvenpääntie 640. Lisäksi raamattuiltoja viikolla, kysy. Tiedustelut Sirkka-Liisa Mäkelä, puh. 040 596 7415. Toiminnan tuki: IBAN: FI66 2126 2000 1009 00, BIC: NDEAFIHH. 04.04. pe klo 19 Nuortenilta 13.04. su klo15-17.30 Retkipäivä 17.04. Kiirastorstai klo 18.30 Jp, S Salo, Seurakuntaopisto Järvenpää 27.04. su klo 11 Jp, S Salo 04.05. su klo 17 lauluilta ja seurakuntakokous, Luther-salilla 11.05. su klo 11 SanaJp, H Salo 23.05. pe klo 19 Nuortenilta 29.05. Helatorstai klo 18.30 Seurakunnan kevätjuhla, S Salo ja H Salo, Seurakuntaopisto Järvenpää

08.06. su klo 11 Jp, S Salo 21.06. la klo 12 Juhannuspäivän Jp, S Salo, Kuohijoki Kaikki jumalanpalvelukset Helsingin Luther-salilla, ellei toisin mainittu

Karstulan seurakunta Tiedustelut Reijo Ruuska, puh. 040 573 2120. Toiminnan tuki: IBAN: FI36 1049 3006 1014 43, BIC: NDEAFIHH. 02.04 ke klo 19 Raamattupiiri 06.04 su klo 14 Jp, S Salo 21.04 ma 2.pääsiäispäivä klo 15 Jp, S Salo 04.05 su klo 14 SanaJp, H Salo 18.05 su klo 14 Jp, S Salo 02.06 ma klo 17 Jp, S Salo, M Niemelä Raamattupiiri jatkaa Kyyjärvellä joka toinen keskiviikko. Pääsiäisviikko saattaa muuttaa ajankohtia, varmista tilaisuus puhelimitse. Seurakunta

2/2014

17


seurakuntiemme tilaisuuksia

tilaisuudet löytyvät myös www.seurakuntaliitto.fi

Tampereen seurakunta

Marttilan seurakunta

Tilaisuudet Tampereen seurakuntamajalla, Tesoman valtatie 26. Seuraa myös Aamulehdestä Minne tänään -osasto hengellisiä ilmoituksia. Tiistaisin Raamattukerho klo 18. Tiedustelut Antti Salo, puh. 040 767 9330. Nuortenilta , tiedustelut Esa Yli-Vainio 050 461 4789. Toiminnan tuki: IBAN: FI47 4510 0010 0311 72, BIC:HELSFIHH. www. seurakuntaliitto.fi/tampere 06.04. su klo 11 Jp, H Salo 08.04.ti klo 18 Raamattukerho, S Salo 11.04. pe klo 17.30 Lastenkerho, M Sulkala ja H Salo 11.04. pe klo 19 Nuortenilta, H Salo 20.04. su klo 11-16 Pääsiäisjuhla HPE, H Salo, A Jalonen, S Salo ja Markku Niemelä. Heikki Salon Tampereen seurakunnan pastoriksi vihkiminen. 27.04. su klo 11 Jp, A Jalonen 29.04. ti klo 18 Raamattukerho, S Salo 04.05. su klo 11 Jp HPE, S Salo 11.05. su klo 11 Jp, A Jalonen 16.05. pe klo 17.30 Lastenkerho, M Sulkala ja H Salo 16.05. pe klo 19 Nuortenilta, H Salo 25.05. su klo 11 Musiikki Jp HPE, H Salo 08.06. su klo 11 Jp, A Jalonen 21.06. su klo 12 Juhannuspäivän Jp, S Salo, Kukkian Keidas

Tiedustelut Ulpu Mäkelä, puh. 050 545 8168. Toiminnan tuki: IBAN: FI04 5257 0350 0429 08, BIC: OKOYFIHH. 18.04. pe klo 11-15 Ristinjuhla, S Salo, Mustajärven leirikeskus 18.05. su klo 12 Jp, A Jalonen, Osuuspankin kerhohuone 08.06. su klo 17 Jp, S Salo, Osuuspankin kerhohuone

Vetelin seurakunta Toiminnasta tiedot yhteyshenkilölta. Tilaisuudet seurakuntamajalla Torpantie 237, ellei muuta ilmoitettu. Tiedustelut Helinä Päiväniemi, puh. 040 764 0249. Toiminnan tuki: IBAN: FI43 5512 0050 0270 44, BIC: OKOYFIHH. 06.04. su 10.30 Jp, S Salo 21.04. ma 11.00 Pääsiäisen Jp, S Salo 04.05. su klo10.30 SanaJp, H Salo 18.05. su klo10.30 Jp, S Salo 01.06. su klo 19.00 Kanteleitten lauluilta, S Salo ja M Niemelä Maanantai-iltaisin klo 19 Ilosanomapiiri.

Jeesus elää!

Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton

18

Kesäjuhlat 5-6. 7. 2014

Katso ilmoitus sivulta 11.


Seurakunta

Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto

on Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton julkaisu.

(Seurakuntaliitto)

on yksi Suomen luterilaisista kirkkokunnista ja se on perustettu jo 1920-luvulla.

Vastaava toimittaja: Seppo Salo Riihitie 10, 04410 Järvenpää puh 050 514 1030 seppo.salo@seurakuntaliitto.fi Toimitussihteeri: Kaisa Rahkonen Trillakatu 2c 29, 02610 Espoo puh 040 300 3318 seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi Laskutus ja tilaajarekisteri: Severi Mäkelä Kaunistonkulmantie 15, 32620 Rutava puh 044 517 1891 seurakunta-lehti@seurakuntaliitto.fi Muut toimittajat: Aulis Jalonen, Pekka Soininen, Rauha Yli-Vainio Taitto: Varpu Savola Kannen valokuva: Veli Männistö Kirjapaino: Saarijärven Offset Oy Tilaushinnat: Lehden vuosikerta: 35 €, ulkomaille 40 €. Sisältää 6 lehteä, joista kaksi kaksoisnumeroa. Tilinumero: IBAN: FI24 5730 0820 2399 66 BIC: OKOYFIHH Tilaus maksetaan erikseen lähetettävän laskun mukaisesti. Myös lahjoitukset ovat tervetulleita. ISSN 1456-4807

Esimies Seppo Salo Riihitie 10, 04410 Järvenpää puh 050 514 1030 seppo.salo@seurakuntaliitto.fi Pastori Aulis Jalonen puh 040 827 4477 aulis.jalonen@seurakuntaliitto.fi Nuorisotyönohjaaja Heikki Salo Saagatie 11 c 17, 01200 Vantaa heikki.salo@seurakuntaliitto.fi www.seurakuntaliitto.fi

Tue Seurakuntaliiton tekemää työtä

Seurakuntaliiton ja sen seurakuntien toiminta perustuu vapaaehtoiseen taloudelliseen tukeen. Sinunkin tukesi on tärkeä ja tarpeellinen. Jo pienikin kuukausittainen lahjoitus on merkittävä ollessaan säännöllinen. Voit kohdistaa lahjoituksesi valitsemalla toiminta-aluetta vastaavan viitteen. Viitteen käyttö on suositeltavaa myös pankkien palvelumaksukäytäntöjen vuoksi.

Alla olevassa lomakkeessa on Seurakuntaliiton taloudelliseen tukemiseen tarvittavat tiedot. Säästä lehti tai leikkaa lomake itsellesi talteen muistilapuksi. Saajan tilinumero

IBAN

BIC

FI34 5228 0320 0117 16

OKOYFIHH

Saaja

Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto

Valitse tästä lahjoituskohde: Viite 2888 2668 2480

Kohde Sananjulistustyö Lapsi-, nuoriso- ja leirityö Kukkian leirikeskus

Muista ilmoittaa haluamasi kohteen viitenumero maksaessasi. Säännöllinen lahjoitus varmistaa seurakuntasi toiminnan myös tulevaisuudessa!

Seurakunta

2/2014

19


”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja on kastettu, hän tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, hänet tuomitaan kadotukseen.” Ja sitten kun Herra Jeesus oli heille puhunut, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mark. 16:15,19


Seurakunta 2 - 2014