Issuu on Google+

Historian museo TurUN Lร„NSIRANTAAN

1 Diplomityรถ Pauliina Kujala


2


Historian museo TurUN Lร„NSIRANTAAN

Diplomityรถ Pauliina Kujala Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 16.2.2016

3


TIIVISTELMÄ

Tekijä: Pauliina Kujala Työn nimi: Historian museo Turun Länsirantaan Päivämäärä: 16.2.2016 Kieli: Suomi Kuvaplanssit + pienoismalli: 10 + 1 Sivumäärä: 142 Professuuri: Rakennussuunnittelu (A-8) Työn valvoja ja ohjaaja: Professori Pirjo Sanaksenaho, arkkitehti

T

urussa on monia museoita, mutta ei omaa kulttuurihistoriallista museota, joka toimisi Suomen ja Turun historian esittelypaikkana. Uudelle museolle on etsitty tiloja eri puolilta Turkua löytämättä kuitenkaan tyydyttävää ratkaisua. Tässä diplomityössä tutkitaan uudisrakennuksen vaihtoehtoa.

naisia tutkimuksessa esiin nousseita teemoja olivat uuden teknologian hyödyntäminen ja museon käyttäjien osallistaminen aktiivisiksi tekijöiksiksi passiivisen katselijan sijaan. Tonttianalyysi ja alueen kaupunkirakenteen tutkiminen puolestaan ohjasi suunnitelmaa ottamaan rohkeasti kantaa Aurajoen rantareitin kehittämisen puolesta.

Diplomityön aiheena on uusi historian museo ja kulttuurin monitoimitila Turun Länsirantaan Aurajoen varrelle, missä se sijaintinsa puolesta loisi Turun linnan ja Forum Marinumin kanssa kolmen museon museokeskittymän. Työn tarkoituksena on tutkia museokonseptia tulevaisuuden näkökulmasta.

Suunnitelmassa painotetaan tilojen avoimuutta pyrkien arkkitehtuurin keinoin luomaan mahdollisimman helposti lähestyttävä julkinen rakennus, joka sopii ympäristöönsä ottaen kuitenkin huomioon museon käytännölliset tilantarpeet. Rakennuksen arkkitehtuuri muodostuu tilaohjelman ”palikoista”, jotka luovat väliinsä intiimiä katumaista kaupunkitilaa. Lisäämällä tilaohjelmaan määrittelemätöntä kaupunkilaisille vapaata monikäyttötilaa on pyritty luomaan matalan kynnyksen julkinen sisätila joka on kuin jatke joenvarren kävelyreitille. ”Vapaa tila” sijaitsee tilaohjelman palikoita yhdistävässä makasiinimaisessa puikossa joka samalla sitoo rakennuksen joenvarren rakennuskantaan. Puikosta ulos työntyvät palikat häivyttävät sisä- ja ulkotilan rajaa madaltaen kynnystä astua sisään.

Työssä on lähestytty suunnittelutehtävää kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin millainen on tulevaisuuden museo sisällöltään; miten se rakentuu ja toimii. Toisekseen tehtävää on lähestytty hyvin tonttilähtöisesti analysoiden suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Lopputuloksessa on pyritty yhdistämään teoriaosuuden ajatukset konkreettiseen suunnitelmaan. Tutkimuksessa esiin nousseista tulevaisuuden museon haasteista monet kietoutuvat saman teeman ympärille. Perinteinen museo koetaan usein liian etäiseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi instituutioksi sekä rakennustyyppinä jäykäksi ja monumentaaliseksi. Tekemällä uudesta museosta eri keinoin mahdollisimman helposti lähestyttävä, voitaisiin uudisrakennuksella sekä rikastuttaa kaupunkilaisten kulttuurielämää että helpottaa museokeskuksen esineistön kattavaa ja monipuolista näytteillepanoa. Muita olen-

Diplomityössä esitetyn suunnitelman tavoitteena on muodostaa eheä ja kiinnostava ulko- ja sisätiloja yhdistävä tilakokonaisuus ja mahdollisimman laajasti eri käyttäjäryhmiä palveleva tulevaisuuden museorakennus.

Avainsanat: museo, historian museo, julkinen rakennus, kulttuurirakennus, Turku 4


ABSTRACT

Author: Pauliina Kujala Title of Thesis: The Museum of History to Länsiranta in Turku Date: 16.2.2016 Language: Finnish Drawing panels + model: 10 + 1 Number of pages: 142 Academic chair: Chair of Building Design (A-8) Supervisor and instructor: Professor Pirjo Sanaksenaho, architect

A

lthough the City of Turku has many museums, there is currently no cultural and historical museum dedicated to exhibiting the history of Finland and Turku. Alternative locations for new spaces for a museum of this kind have long been sought from existing buildings in different parts of Turku. This master’s thesis examines a new museum building as another option for the museum.

ing the artefacts of the Museum Centre in a flexible and versatile way. The research further revealed other relevant themes such as the exploitation of emerging technologies and participatory design strategies as a means of turning the users of the museum from passive viewers into active doers. A site analysis and the urban structure of the region, in turn, directed the design to take a bold stand for the development of the Aura River waterfront route.

The topic of this master’s thesis is a new Museum of History and cultural multi-purpose space situated in the central Länsiranta district of Turku. Together with Turku Castle and Forum Marinum the three museums would create a museum quarter along the river Aura. The aim is to explore the museum concept in the future perspective.

The design aims to create an easily approachable and accessible public building that adapts to its surrounding while addressing the functional and spatial needs of the museum. The architecture of the building is formed by a composition of blocks containing the given spatial programme that form intimate street-like spaces in between them. A low-threshold public space is created by adding undefined free multi-purpose space to the given spatial programme. The ”free space” is located in a long building mass reminiscent of a harbour warehouse, combining the blocks of the room programme and functioning as an extension of the riverside walking path. The warehouse-like appearence of the long building mass binds the building to the linear urban tissue of the riverside. The blocks protruding out from the long building mass blur the line between indoor and outdoor space, thus lowering the threshold to enter.

The design task has been approached from two different angles. First of all, what is the content of the museum of the future; how is it structured and how does it work. Secondly, the design task was approached through analysis of the site and the surrounding area. The final outcome aims to combine the theory of the museum of tomorrow into a concrete plan for a museum building. The research on museums today indicated repeatedly a number of problems, many of which were related to a single theme. The traditional museum is often seen as a distant and unapproachable institution as well as a rigid and monumental building typology. By paying particular attention to the approachability of the new museum in different ways, the building would diversify the urban cultural life of Turku and improve the facilities for exhibit-

The design presented in this thesis aims to form a complete and interesting spatial composition of indoor and outdoor spaces that serve the broadest spectrum of user groups.

Keywords: museum, history museum, public building, cultural building, Turku 5


SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto

9

1. Taustaa

11

1.1 Museo - mikä ja miksi? 1.1.1 Yksityiskokoelmasta julkiseksi rakennukseksi 1.1.2 Museo muutospaineessa 1.1.3 Museon tehtävä

13 13 15 16

1.2 Näkökulmana historian museo 1.2.1 Uusi teknologia historian museossa

19 19

1.3 Referenssikohteita 1.3.1 21St Century Museum of Contemporary Art 1.3.2 Moderna Museet 1.3.3 Louisiana Museum of Modern Art 1.3.4 Cleveland Museum of Art - Gallery One

20 20 22 24 26

2. Projektin kuvaus ja analyysi

29 30 30 32 34 36 38 44 48 50

2.1 Historian museo Turun Länsirantaan 2.1.1 Päämäärät 2.1.2 Tilaohjelma 2.1.3 Tilankäytöllinen konsepti 2.1.4 Paikka 2.1.5 Tonttianalyysi 2.1.6 Lähiympäristön rakennuskanta 2.1.7 Kuvia tontin nykytilanteesta 2.1.8 Lähiympäristön tulevaisuus

6


53

3. Suunnitteluprosessi 3.1 Rakennettavan alueen rajaus

54

3.2 Massoittelu 3.2.1 Kaupunkikuvallinen konsepti 3.2.2 Toiminnallinen konsepti 3.2.3 Muotokieli 3.2.4 Massoitteluluonnoksia

58 60 62 64 66

3.3 Julkisivut 3.3.1 Alueen materiaalipaletti 3.3.2 Moodboard 3.3.3 Julkisivuluonnoksia

68 68 70 72

4. Suunnitelma

75 80

4.1 Piha ja lähiympäristö 4.2 Tilaratkaisut 4.2.1 1. Kerros 4.2.2 2. Kerros 4.2.3 Näyttelytilat 4.2.4 Postikortteja Länsirannasta

88 88 94 98 100

4.3 Julkisivut ja leikkaukset

106

4.4 Rakenne ja talotekniikka

120

Kiitokset Liitteet Lähteet

123 125 137

7


8


JOHDANTO

Diplomityö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin, Turun museokeskuksen ja Turun seudun kehityskeskuksen kanssa. Projekti tuli aloitteena Turun kaupungilta. Työn ohjaajana ja valvojana toimi professori Pirjo Sanaksenaho.

Aihe ja tavoitteet: Turussa on hyviä museoita ja merkittäviä rakennuksia, mutta ei omaa kulttuurihistoriallista museota, joka toimisi Suomen ja Turun historian esittelypaikkana. Myös uusille konservointitiloille olisi tarvetta. Uudelle historian museolle on etsitty jo pitkään tiloja olemassa olevista rakennuksista eri puolilta Turkua löytämättä kuitenkaan tyydyttävää ratkaisua. Suunnitteluprojektin tavoitteena on esittää uudisrakennuksen vaihtoehto annetulla tontilla Länsirannan kaupunginosassa ja samalla tutkia millainen on uudenaikainen historian museo. Toteutuessaan uusi museo olisi hankkeena luonteeltaan Helsingin Keskustakirjastoa vastaava, Suomen satavuotista taivalta juhlistava uudenaikainen kulttuurirakennus ja kaupunkilaisten olohuone.

Rakenne: Diplomityö koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa käsittää museoinstituution historiaa ja tulevaisuutta käsittelevän analyysiosuuden sekä suunnitelman kannalta relevantteja referenssikohteita. Toisessa osassa kuvataan ja analysoidaan suunnitelman lähtökohdat ja päämäärät sekä määritellään rakennussuunnittelussa käytetyt teemat ja konsepti. Kolmannessa osassa kuvataan suunnitteluprosessia; miten tonttianalyysiin pohjautuen on pyritty löytämään konkreettinen ratkaisu joka toteuttaa teoriaosuudessa määritetyn konseptin. Viimeisessä osuudessa esitetään prosessin lopputuloksena syntynyt suunnitelma.

Rajaus: Diplomityön aihe rajautui prosessin myötä. Rakennussuunnittelun lisäksi kohtuullisen suureen osaan nousi tontin kaupunkikuvallinen tutkimus ja tontin lähiympäristön kehittäminen kaupunkilaisia paremmin palvelevaan suuntaan. Rakennussuunnittelussa painopiste on kaupunkikuvan ja rakennuksen toiminnan konseptuaalisessa yhteydessä minkä vuoksi rakennuksen suunnittelussa ei mennä aivan detaljiikan tasolle. Rakennuksen ja suunnittelualueen suuri koko ja annetun tilaohjelman laajuus edesauttoivat rajauksen muodostumista.

9


10


1. TAUSTAA

11


1. Ashmolean Museum, 1683

12


1.1 MUSEO - MIKÄ JA MIKSI? 1.1.1 Yksityiskokoelmasta julkiseksi rakennukseksi

M

useolla on instituutiona pitkä historia kulttuurin ja luonnonperinnön säilömisessä ja tulkitsemisessa sekä tiedon välityksessä. Tämä museon peruskonsepti pohjautuu ihmisen taipumukseen kerätä ja kysyä; erilaisia esinekokoelmia ja tärkeitä tapahtumia kuvaavia luolamaalauksia on löydetty jo kivikautisilta kaivauksilta. (Lewis 2006: 1)

koimattomalle maksavalle yleisölle. (Lewis 2006: 7-8) Ensimmäinen varsinainen yleisölle avoimena museona toimiva uudisrakennus oli vuonna 1683 Oxfordin yliopiston yhteyteen rakennettu Ashmolean Museum. Tämän jälkeen arkkitehtuurin rooli museosuunnittelussa korostui. Aina viimevuosisataan asti museo sanana onkin merkinnyt rakennusta joka esittelee kulttuurisisältöä ja on yleisölle avoin. (Lewis 2006: 10-11) Vaikka tarkoitus oli tiedon levitys kaikkien saataville, ovat vanhimmat museorakennukset tästä huolimatta hyvä esimerkki monumentaaliarkkitehtuurista joka symboloi eliitin vaurautta ja maailmankuvaa. Myöhempinä vuosina fyysisen museon merkitys on vähentynyt ja kokoelmia on esitetty mitä mielikuvituksellisimmissa ympäristöissä.

Museo-sanalla on kreikkalaiset juuret (mouseion= muusille pyhitetty paikka, koulu tai tutkimuslaitos), mutta nykypäiväisessä merkityksessään sitä käytettiin vasta 1500-luvun Euroopassa kuvailemaan Italialaisen Lorenzo de’ Medichin Firenzessä sijainnutta harvinaisten esineiden kokoelmaa. Myös kuninkaalliset hovit ja kirkot kerryttivät laajoja taide- ja esinekokoelmia. 1600-lukuun mennessä museo-sana levisi yleisesti käyttöön kuvailemaan erilaisia esinekokoelmia eli ”kuriositeettikokoelmia”, jolloin sanalla tosin lähinnä viitattiin kokoelman kattavuuteen eikä niinkään museoon rakennuksena. Rikkaiden kauppias- ja pankkiirisukujen kokoelmien tarkoituksena oli sekä osoittaa omistajiensa vauraus, että kuvata kaukaisia maailman ilmiöitä joista monilla ei kehittymättömän tieteen ja lukutaidottomuuden aikakautena ollut juuri muuta mahdollisuutta saada tietoa. Tästä huolimatta kokoelmat olivat usein esillä vain rajoitetulle yleisölle.

Nykyajan museokonsepti on muodostunut toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa, jolloin museota ruvettiin modernisoimaan palkkaamalla erilaisia asiantuntijoita hoitamaan museon eri tehtäväalueita. Kun henkilökuntaan kuului erikseen julkisia tiloja ja oppimistiloja kehittävä tilasuunnittelija, kokoelmaan liittyvää dataa käsittelevä tutkija, kuraattori, konservoija, näyttelysuunnittelija ja jopa mainosalan ammattilainen mainostamassa museota ja sen näyttelyitä, syntyi ennennäkemättömän laadukkaita näyttelyita jotka houkuttivat kasvavan määrän yleisöä.

Museoinstituution kehityksen myötä syntyi myös museologia, museoinstituution teoriaa ja käytäntöjä tutkiva tieteenala. (helsinki.fi/museologia) Tämän myötä myös museoiden kokoelmat eivät perustuneet enää vain valtaa pitävän eliitin vaurauden merkiksi keräämiin erikoisten esineiden kokoelmiin, vaan saivat näin teoreettisempaa pohjaa ja keräilijöitä joiden kokoelmat perustuivat tietoon ja kokoelman täydellistämisen intoon. Muutos kuitenkin osaltaan johti rahoitusongelmiin, joita ei eliitillä puolestaan ollut. Tämän seurauksena museot kaupallistuivat, toisin sanoen niiden täytyi avata kokoelmansa vali-

Myöhempinä aikoina on kuitenkin syntynyt uudenlaisia ongelmia. Useimmissa maissa museoiden rahoitus on pienentynyt, mikä on myös johtanut uudenlaisiin järjestelyihin korostuneen ulkopuolisen rahoituksen tarpeen vuoksi. Myös näyttelyiden mainostaminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi. (Lewis 2006: 17-18) Varsinkin isojen museoiden kohdalla on kasvaneen kaupallisuuden syytetty myös johtaneen liian varovaisiin ja ympäripyöreisiin näyttelyihin. (Cotter, Holland, Door 2014)

13


MUSEO =

?

14


1.1.2 Museo muutospaineessa

M

useo on muuttanut muotoaan ja kehittynyt koko olemassaolonsa ajan. Yksi diplomityön haasteita onkin vastata museopiireissä paljon puhuttaneeseen kysymykseen: millainen museon pitäisi olla tulevaisuudessa?

tin kautta kotisohvalla, on syntynyt keskustelu ovatko museorakennukset enää lainkaan tarpeellisia tulevaisuudessa. Teknologia mahdollistaa tasa-arvoisuuden ja helpomman lähestyttävyyden heille jotka eivät museoissa syystä tai toisesta uskalla vierailla, mutta myös niille, joilla esimerkiksi asuinpaikkansa sijainnin vuoksi ei ole mahdollisuutta fyysiseen museokäyntiin. Tietoyhteiskuntakehitys luo kuitenkin myös runsaasti muitakin mahdollisuuksia kulttuuriperintöalalle. Helpon tiedonjakamisen lisäksi uusi teknologia luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia myös fyysisen museon näytteillepanossa, mikä voi luoda mielenkiintoa joka myös houkuttelee vierailijoita. Osaltaan tietoyhteiskunta myös korostaa luotettavien lähteiden tarpeellisuutta mikä tekee museoiden roolista yhä tärkeämmän yhä erilaisemmissa konteksteissa. (Museovirasto 2007: 6)

Vaikka museo onkin nykyään kaikille avoin instituutio, sisältyy siihen silti tiettyjä historiasta periytyneitä arvolatauksia. Yhä edelleen leijuu museon kaltaisten kulttuurirakennusten yllä mystinen varjo joka saa monet vierastamaan niitä. Useille museot tuntuvat yhä olevan ”eliitin huvitusta”, aivan kuin ne muutama sata vuotta sitten olivatkin. Nykypäivänä varsinkin julkisin varoin ylläpidettävät museot pyritään ymmärtämään laajemmin. Museon ei tulisi ainoastaan kunnioittaa menneisyyttä vaan ennen kaikkea hahmottaa tulevaisuutta. Nykyään museoissa käydäänkin paljon keskustelua siitä miten museon tulisi pyrkiä olemaan helposti lähestyttävä ja vähentämään elitistisyyden leimaa siten että yhä useampi ihmisryhmä kokisi itsensä tervetulleeksi kokemaan kulttuurisisältöä.

Pelkkä museorakennuksen moderni tulkinta ei kuitenkaan auta selättämään museoinstituutiota vaivaamia ongelmia. Tulevaisuudessa koko museo-sana tulisikin ymmärtää eri lailla. Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n tekemän määritelmän mukaan museo on ”pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään”. Tämän määritelmän lisäksi tulisi museon muun muassa lisätä palveluita jolla se saisi ihmisiä osallistettua toimintaansa, ja näin tehtyä sisällöstään helposti lähestyttävämpää. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lähes minkälaisia palveluita hyvänsä museotoiminnan ohessa – tulevaisuuden museo ei ole vain sivistyksen kehto ja oppimisympäristö, vaan myös vuorovaikutuksen ja tekemisen paikka. Olennaista on myös pyrkiä pysymään mukana yhteiskunnan arvomaailman muutoksissa; esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteet tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden museosuunnittelussa.

Myös kalliin monumentaaliarkkitehtuurin historiallinen painolasti tuo oman vaikeutensa museoinstituution modernisoimiseen. Elitistisistä mielikuvista huolimatta näyttävä arkkitehtuuri koetaan edelleen tärkeäksi elementiksi uusia museorakennuksia rakennettaessa. Tämä juontaa juurensa osittain siihen, että huomiota herättävällä arkkitehtuurilla on nykypäivänä taloudellisesti tärkeä rooli useiden uusien museoiden ylläpidossa; usein vau-arkkitehtuurin avulla pyritään keräämään symbolista pääomaa joka houkuttelee museolle ja myös sijaintikaupungille taloudellista hyötyä mm. turismin avulla. (yle.fi) Toinen syy lienee siinä että perinteisesti julkiset rakennukset on pyritty suunnittelemaan arkkitehtonisesti niin että ne erottuvat ympäristöstään. Kuitenkin uuden teknologian kehittyessä ja mahdollistaessa kulttuurisisällön kokemisen esimerkiksi interne-

15


1.1.3 Museon tehtävä

M

useotoiminnan nykyaikaistaminen ja siten asenteiden muuttaminen on tärkeää ei vain museoiden oman elinvoimaisuuden parantamiseksi, vaan pohjimmiltaan siksi, että museoilla on taloudellisen arvonsa lisäksi yleishyödyllinen arvo yhteiskunnalle. Tämänhetkisessä epävakaassa taloustilanteessa moni kyseenalaistaa kulttuuriin satsaamisen. Esimerkiksi sekä Helsingin keskustakirjastoprojekti että Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailu aiheuttivat paljon keskustelua siitä minkälaisiin projekteihin yhteiskunnan rahavirtojen tulisi kohdistua. Kulttuuritoiminta koetaan yhä edelleen vain tietylle ihmisryhmälle kuuluvaksi harrastustoiminnaksi. Myös pelko siitä, että nykyteknologia poistaisi tarpeen fyysiseltä tiedonhaun ja oppimisen ympäristöltä tuntuu ylireagoinnilta ja epärealistiselta. Eihän Facebook tai muut sosiaalisen median virtuaaliset kohtaamispaikatkaan ole poistaneet ihmisiltä tarvetta tavata fyysisesti niin kuin julkisessa keskustelussa aluksi peloteltiin. Uuden teknologian käyttäminen luo lähinnä uusia mahdollisuuksia saattaa museotoiminta yhä uusien käyttäjäryhmien piiriin ja tuoda yhä isomman osan museon sisällöstä näytille. Usein unohtuu, että museoilla on muitakin tärkeitä tehtäviä kuin varastoida esinekokoelmia ja viihdyttää kulttuuripiirejä. Niin kuin museoviraston vuonna 2007 julkaisemassa museoiden tavoite- ja tarveselvityksessä sanotaan: ”Museot ylläpitävät ja vahvistavat toiminnallaan väestön ymmärrystä kulttuurista, ympäristöstä ja historiasta. Yhteisötasolla vahva kansallinen perintö ja muiden kulttuurien tuntemus lisäävät vakautta ja suvaitsevaisuutta.” (Museovirasto 2007: 9-10) Museoilla on myös parhaimmillaan erityislaatuinen ominaisuus luoda näytteillepanoillaan omaperäisiä ja kekseliäitä kokonaisuuksia joista katsoja pystyy hahmottamaan suuria asiakokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita eri tavoin kuin minkään muun informaatiokanavan avulla. (British Museum 2014) Suomessa on fysiologiset tarpeet varsin hyvin tyydytettyjä. Jotta emme jäisi kehityksestä jälkeen yhteiskunnallisella tasolla, emme voi keskittyä pelkästään ongelmien korjaamiseen. Jotta kehityksen suunta olisi etenevä ja yleinen hyvinvointi lisääntyisi, on myös kaikille avoimeen kulttuuritoimintaan panostettava. Ja jotta tämä satsaus olisi mahdollisimman tuottoisa, tulisi museon modernisoitua tavoittaakseen mahdollisimman laajan yleisön.

16


L

ainauksia museoviraston vuonna 2007 julkaisemasta tarve- ja tavoitekartoituksesta jossa tulevaisuuden museotoiminnalle asetetaan tiettyjä kulttuurillisia, sivistyksellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia päämääriä: ”Kulttuuriset ja sivistykselliset päämäärät: Museoiden toiminnan kulttuurisiksi ja sivistyksellisiksi päämääriksi määriteltiin identiteettien rakentuminen ja vahvistuminen, kulttuurisen vuoropuhelun lisääntyminen ja aktiivinen kansalaisuus, sivistyksen laventuminen ja syveneminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön arvostuksen kasvu.” ”Sosiaaliset ja taloudelliset päämäärät: Sosiaaliset vaikutukset liittyvät hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen. Museo voi toiminnallaan vaikuttaa mm. viihtyvyyteen, paikallisidentiteetin vahvistamiseen, kotoutumisen tukemiseen ja syrjäytymisen vähentämiseen. Museot ovat keskeinen osa hyvinvointipalveluja ja museokokemuksella on tutkimusten mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Museot voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristönsä sosiaalisen viihtyvyyden edistämiseen ja elämän laadun parantamiseen.”

17


2. Nefertitin rintakuva Berliinin Neues-museossa on intensiivinen n채yttelykokemus.

18


1.2 NÄKÖKULMANA HISTORIAN MUSEO

K

aikki museot, olivat ne aihepiiriltään rajattuja miten vain, ovat kosketuksissa historian kanssa. Kaikki esineet, joita museot ottavat kokoelmiinsa, ovat pala historiaa, ja tehdessään valintoja säilyttämisestä ja esillepanosta, museot samalla tekevät päätöksiä siitä mikä on historiallisesti tarpeeksi merkittävää jälkipolville. Historian museot eroavat kuitenkin esimerkiksi taidemuseoista siinä, että niiden esinekokoelma voi kattaa hyvin monenlaista sisältöä, mukaanlukien taidetta. Lisäksi historiallisesta näkökulmasta rakennettu näyttely voi pohjautua myös laajalti informaatioon ja ihmisen tekemään tulkintaan, jolloin näytteillä olevat esineet eivät edes ole näyttelyn pääasiallinen sisältö. Jo tämä itsessään antaa historian museoille suuren vapauden käyttää mitä erilaisempia näyttelytekniikoita ja tiloja.

1.2.1 Uusi teknologia historian museossa

H

istorian museo on tarinankertoja niin kuin muutkin luonnontieteelliset museot. Monesti näyttelyt pohjautuvat esineistön lisäksi niistä kerrottavaan taustainformaatioon, joskus esineet on voitu jopa täysin korvata erilaisilla illustraatioilla. Tulevaisuudessa uudenlaiset teknologiat kuten 3D-printtaus ja erilaiset älylaitteet voivat myös mahdollistaa yhä erilaisempia näyttelykokemuksia. Esimerkiksi hauraat esineet, jotka muuten olisivat piilossa vitriineissä, voidaan printata kosketeltaviksi näyttelyesineiksi, jolloin vierailijan on mahdollista tarkastella niitä sellaisista näkökulmista, mikä ei muutoin olisi mahdollista. Reproduktio ei varsinaisesti edes ole mullistava aate museomaailmassa, useat näyttelyesineethän ovat kopioita alkuperäisestä, osa kuitenkin niin vanhoja, että ne silti jo itsessään ovat arvokkaita näyttelykappaleita. (British Museum, 2014) Uudenlaisia teknologioita hyödyntämällä museot voivat myös esitellä kokoelmiaan huomattavasti laajemmin kuin mihin fyysinen museorakennus antaa mahdollisuuden. Useimmilla museoilla on valtavat kokoelmat, joista vain pieni prosenttiosuus esineistöstä on kerrallaan näytillä. Osa esineistöstä saattaa olla jopa niin harvinaisia ja hauraita että niitä ei voi juuri koskaan pitää esillä. Erilaiset online-galleriat mahdollistavat tämänkin aineiston esillepääsyn. Museot eivät kuitenkaan ole kirjoja eikä niissä käydä vain ja ainoastaan oppimassa uutta. Monesti museossa käyminen on tunteita herättävä kokemus ja näyttelyesineiden näkeminen voimakas elämys jo itsessään. Huolimatta teknologian luomista mahdollisuuksista ei fyysisen esineen viehätysvoimaa saisi aliarvioida. Oikeat näyttelyesineet ovat yksi olennaisimmista museokäynnistä kiehtovan kokemuksen muovaavista tekijöistä. Näin ollen uuden historian museon tulisi pystyä käyttämään hyväksi uuden teknologian tuomat mahdollisuudet unohtamatta kuitenkaan näyttelyesineiden oikein esitettynä synnyttämää taikaa.

19


1.3 REFERENSSIKOHTEITA 1.3.1 21st Century Museum of Contemporary Art 1999-2004 Kanazawa, Japani SANAA

K

anazawan kaupungissa Japanissa sijaitseva 21st Century Museum of Contemporary Art sisältää museotoimintojen lisäksi kirjaston, luentosalin ja lasten työpajan. Eri tilat on jaoteltu omiin ”laatikoihinsa” pyöreän kattomuodon alle. Tiloja kiertävä käytäväverkosto muodostaa yhteyden julkisten tilojen ja museotilojen välille. Tilasommitelma antaa vierailijalle mahdollisuuden valita itse kulkureittinsä läpi rakennuksen ja luo samalla selkeitä ja muuntautumiskykyisiä tilakokonaisuuksia. Rakennus seisoo paviljonkimaisesti keskellä puistoa mutta pyöreän muotonsa ansiosta sillä ei ole varsinaista selkäpuolta. (el Croquis n.121/122: 60) Suunnitelma on hyvä esimerkki joustavasta ja omaperäisestä tilankäytöstä museosuunnittelussa.

3. Ilmakuva

20


4. Pohjapiirros

21


1.3.2 Moderna Museet 1991-1998 Tukholma, Ruotsi Rafael Moneo

T

ukholman Skeppsholmenin saarella sijaitseva modernin taiteen ja arkkitehtuurin museo Moderna museet pyrkii fragmentoituneella arkkitehtuurillaan soluttautumaan Tukholman sekalaiseen rakeisuuteen. Rakennuksen kokonaismassa istuu tontilla hienovaraisesti maastoa mukaillen. Sisätilat määrittävät rakennuksen monimuotoisen kattomaailman. Galleriatiloilla on pyramidimaiset katot jotka maksimoivat huonekorkeuden ja mahdollistavat ylävalon saannin. Vaihteleva kattomaailma rikkoo kokonaismassan siluetin saaden sen soluttautumaan sekalaiseen ympäristöönsä. (el Croquis n.64: 152) Suunnitelma on hyvä esimerkki arkkitehtuurista joka pyrkii huomioimaan ympäristönsä ja suhteensa sijaintiinsa isommassakin mittakaavassa.

5. Pohjapiirros ja leikkaus

22


6.&7. Pienoismalli

23


1.3.3 Louisiana Museum of Modern Art 1958-1998 Humlebæk, Tanska Jørgen Bo and Wilhlem Wohlert

S

eitsemässä osassa rakentuneen modernin taiteen museon viimeisin osa valmistui vuonna 1998. Jokaisen laajennusosan ovat suunnitelleet samat arkkitehdit, Jørgen Bo ja Wilhlem Wohlert. Rakennus koostuu paviljonkimaisista osista, joita yhdistävät lasikäytävät. Kompositio muodostaa selkeän kehämäisen museokierron. Rakennus on sovitettu ympäristöönsä hienovaraisesti ja näkymät tiloista maisemaan ovat harkittuja. Avaukset sekä rytmittävät näyttelykiertoa, helpottavat orientoitumisessa että tuovat oman tunnelmansa rakennuksen sisäarkkitehtuuriin. Suunnitelma on hyvä esimerkki museosuunnittelusta, jossa rakennus ei vain istu ympäristöönsä, vaan myös sisätiloista avautuvat näkymät on otettu huomioon ja osaksi näyttelykokemusta.

8. Näyttelytila

24


1976

1991

1958 1998 1991

1971

1966 1958

1982 1982

1982

9. Pohjapiirros

25


1.3.4 Cleveland Museum of Art - Gallery One 2001-2012 Cleveland, Yhdysvallat Rafael Viñoly Architects

C

levelandin taidemuseon kahdeksan vuotta kestänyt remontti ja laajennusosan rakentaminen teki satavuotiaasta museosta yhden tämänhetkisistä edelläkävijöistä nykyteknologian käytössä osana näyttelyä. Gallery One yhdistää taiteen ja teknologian mahdollistaen vierailijan aktiivisen osallistumisen taidekokemukseen mm. erilaisten interaktiivisten pelien avulla. Näyttelyteknologia sisältää esimerkiksi erilaisia kosketusnäyttöjä sekä puhelimiin ja tabletteihin ladattavan ArtLens-appin josta löytyy lisätietoa näyttelystä ja gps-paikannin jonka avulla museovierailija voi jatkuvasti seurata kulkuaan museossa tai räätälöidä oman museokiertonsa haluamiensa näyttelyesineiden mukaan. (clevelandart.org) Referenssikohde on hyvä esimerkki siitä miten uusinta teknologiaa voidaan käyttää museovierailijoiden osallistamiseen. Osallistuminen auttaa vierailijaa omaksumaan aihesisällön paremmin ja tekemään museokierrosta yksilöllisen elämyksen minkä ansiosta näyttelysisällöstä tulee kävijälle relevantti.

26


10. & 11.

27


Luonnos ensimm채iselt채 tonttik채ynnilt채

28


2. PROJEKTIN KUVAUS JA ANALYYSI

29


2.1 HISTORIAN MUSEO TURUN LÄNSIRANTAAN 2.1.1 Päämäärät

D

iplomityön aiheena on suunnitella uusi historian museo Turkuun. Uusi museo olisi toteutuessaan Helsingin keskustakirjastoa vastaava hanke; Suomen satavuotista taivalta juhlistava kulttuurirakennus, joka palvelisi mahdollisimman laajasti erilaisia käyttäjäryhmiä. Rakennukseen pyrittäisiin keskittämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia palveluja ja toimintoja, jotka tekisivät uudesta museosta helposti lähestyttävän. Tavoitteena on käyttää museon sisällöntuotossa uusinta teknologiaa sekä synnyttää nykyaikainen ja tulevalle avoin sekä muuntautumiskykyinen uusi museorakennus ja ”mediateekki” joka toimisi kaupunkilaisten olohuoneena. Suunnitelmassa esitettyjä toimintoja museon lisäksi olisivat historia-aiheinen kirjasto ja arkisto, Turun Yliopiston Akatemian esittelytilat, Turun seudun elinkeinoelämään liittyviä esittelytiloja ja asiakkuuden kohtaamispaikkoja sekä erilaisia tiloja nuorisolle ja opiskelijoille. Tiloihin voitaisiin myös sijoittaa erinäisiä liikuntatiloja. Rakennuksessa sijaitsisi myös perinteisiä museotoimintoja tukevia toimintoja kuten ravintola ja kahvila sekä designkauppoja. Tavoitteena olisi, että kaikki tilat olisivat yhden toimijan alaisia jolloin syntyisi yhtenäinen toimintokokonaisuus ja vältettäisiin sekavuus useiden toimijoiden välillä. Tämä mahdollistaisi myös aukioloaikojen joustavuuden tarpeen mukaan. Tavoitteena on tilojen maksuttomuus, vaikka etenkin osa museon näyttelytiloista toimisi todennäköisesti pääsymaksun alaisina. Uuden tulevaisuuteen suuntautuvan museon on omaksuttava museon uudenlainen helppo lähestyttävyys ja avoimuuden lisääminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Mutta miten nämä aiheet käytännössä näkyvät uudessa Historian museossa? Suunnittelutyön tavoitteena on ollut näiden teemojen konkreettinen toteuttaminen arkkitehtuurin keinoin.

30


Turun museokeskuksen kokoelmat

Arkeologinen kokoelma: yli 100 000 objektia Esinekokoelma: noin 280 000 esinett채 Valokuva-arkisto: noin 1,5 miljoonaa kuvaa Taidekokoelma: noin 9 000 teosta Ulkoveistoksia l채hes 100 kpl

31


2.1.2 Tilaohjelma

Tilaohjelman muodostamisen pohjana on käytetty Museokeskukselta saatua summittaista tilaluonnosta sekä kaikkien käyttäjien kanssa käytyjä keskusteluja tilatoiveista ja tarpeista.

Näyttelytila 1 1500m2 (120m2 + 180m2 + 600m2 + 350m2 +150m2 + 80m2)

Ulkonäyttelytila ja skeittipuisto Aulatila 400m2

Pitkäaikainen päänäyttely Kassapalvelut Museokauppa Vaatteiden säilytys ja lokerikot Wc-tilat

Näyttelytila 2 600m2 Vaihtuvien näyttelyiden tila

”Olohuone”/ Vapaa tila / Projektitila 800m2 Konservointitilat 500m2 Ilmainen näyttely Projektitila Oleskelutila Lukupiste Kiipeilyseinä Kevyt liikunta Työskentely jne.

Valokuva-arkiston palvelupiste / Kulttuurihistoriallinen kirjasto 180m2 Toimistotila 360m2 Työpisteet 15 henkilölle Pöytäpaikkoja vierailijoille (6 henkilölle) Kokoustila 1 n. 10 henkilölle Kokoustila 2 n. 20 henkilölle

Monitoimitila x 5 1220m2 (130m2 + 170m2 + 170m2 + 350m2 + 400m2) Auditorio n. 100 henkilölle Kokoustila Nuorisotilat Liikuntatilat (kevyt liikunta) Työpaja n.37 henkilölle Turun Yliopiston Akatemian esittelytilat Yrityskylä/Turun seudun elinkeinoelämään liittyviä esittelytiloja ja asiakkuuden kohtaamispaikkoja jne.

Sosiaalitilat 130 m2 Tekniset tilat 520m2 Varasto- ja huoltotilat 340m2

Kahvila / Ravintola 600m2

Vaihtuvien näyttelyiden väliaikaisvarasto Konservointitilojen varasto Huolto

Design putiikkeja 4x 80m2

Bruttoala yht. 8100m2 32


näyttely 1, pysyvä

sos.tilat

konservointi

toimisto

kokous kokous

näyttely 2, vaihtuva

kirjasto/ arkisto

ilmainen näyttely

projektitila

työpaja

ulkonäyttelytila aula

auditorio

kiipeilyseinä

oleskelu

työskentely

putiikkeja

yritystilat / yrityskylä nuorten tila

Tilayhteyskaavio

33

kahvila


2.1.3 Tilankäytöllinen konsepti

U

uden museon tulee sopia paikkaansa, ja olla ulkoisesti helposti lähestyttävä ja mielenkiintoa herättävä, mutta ennen kaikkea uuden museon on oltava uudenlainen ”sisältäpäin”.

myös kalustaa erilaisin tilaa jakavin liikuteltavin kalustein jotka antavat käyttäjille mahdollisuuden istahtaa hengähtämään tai vaikka työskentelemään kannettavan tietokoneen kanssa. Tavoitteena olisi, että museorakennuksen vapaa tila olisi kaupunkilaisille helposti lähestyttävä kohtaamispaikka missä jokainen kokisi itsensä tervetulleeksi viettämään aikaa. Tavoitteena olisi, että aikaisemmin virallisen oloiseksi koettu museon aulatila muutetaan kauppakeskuksen helposti lähestyttävää aulaa muistuttavaksi avoimeksi ympäristöksi olematta silti kaupallinen. Tila tukee museon toimintoja ja arkipäiväistää museorakennuksen pönöttävää leimaa.

Yksi tapa miten rakennussuunnittelun keinoin voidaan lisätä museon käyttöastetta ja houkutella kävijöitä on sijoittaa sinne paljon sen käyttöä tukevia toimintoja kuten design-kauppoja, kahviloita tai esimerkiksi nuorisotiloja. Kuitenkaan pelkkä monipuolinen tilaohjelma ei todennäköisesti riitä luomaan vaikutelmaa helposti lähestyttävästä museorakennuksesta. Toinen keino vaikuttaa rakennuksen lähestyttävyyteen on tarjota vapaita julkisia tiloja joiden käyttöön jokainen vierailija voi itse vaikuttaa. Eteläisemmillä leveysasteilla ihmisiä kuhiseva julkinen tila syntyy luontevasti piazzojen ja kävelykatujen yhteyteen. Koska suunnittelualue sijaitsee kuitenkin pohjoisessa ilmastossa ovat sääolosuhteet yhteisöllisen ulkotilan luomiseen haastavat, etenkin ympärivuotista käyttöä silmällä pitäen. Koska Suomessa talviaikaan ovat kadut ja aukiot tyhjillään, täytyy vapaa tila tuoda sisälle. Kokemuksesta voimme nähdä, että kauppakeskusten aulat ovat pullollaan ihmisiä, mutta tarve vastaavalle helposti lähestyttävälle epäkaupalliselle tilalle on täyttämättä tai niiden määrä on hyvin rajallinen. Vastaavanlainen julkinen tila voidaan kuitenkin suunnittelutehtävässä toteuttaa lisäämällä tilaohjelmaan ylimääräistä, niin sanotusti määrittelemätöntä ja monikäyttöistä ”vapaata tilaa”, johon määritetyt tilaohjelman toiminnat voivat tarpeen mukaan laajentua, mutta joka antaa vapauden tilan luovalle käytölle.

Kolmas keino lisätä museorakennuksen helppoa lähestyttävyyttä on luoda rakennuksen ulkopuolisesta arkkitehtuurista ja kaupunkitilasta mahdollisimman houkutteleva ja kiinnostava. Näin pyritään synnyttämään vaikutelma siitä, että vaikka vierailija ei ole vielä museossa fyysisesti sisällä, on hän jo henkisesti läsnä. Tätä ajatusta on käyttänyt esimerkiksi Bernini suunnitellessaan Pyhän Pietarin aukion ja katedraalin Roomaan. Pyhän pietarin aukiolle astuessaan on katedraaliin suuntaava vierailija jo ”henkisesti” perillä kirkossa, vaikka todellisuudessa joutuu kävelemään vielä useita satoja metrejä. (British Museum, 2014) Rakennuksen pihalle ja sisään jäävää vapaata tilaa voitaneen verrata jatkeeksi tämänkaltaiselle välitilalle. Tavoitteena olisi siten luoda häilyvä raja ulko-ja sisätilojen välille. Tätä voidaan myös korostaa esimerkiksi pitämällä museota mahdollisuuksien mukaan auki lähes ympärivuorokautisesti, jolloin tila on fyysisesti saavutettavissa milloin vain. Tavoitteena olisi myös luoda tiloja jotka voivat tarpeen vaatiessa jatkua ulkotiloista sisään ja päinvastoin ja siten häivyttää mielikuvaa yksityisyydestä ja umpinaisuudesta.

Uuden historian museon vapaa tila antaa museon käyttäjille mahdollisuuden osallistua museon toimintaan haluamallaan tavalla. Tilaa voidaan

34


Uuden museon tilallinen konsepti, ideakaavio.

35


2.1.4 Paikka

T

utkimuskohteena oleva tontti sijaitsee Turun Länsirannassa osoitteessa Linnankatu 72. Suunnittelualue rajautuu Forum Marinum- merimuseon rakennuksiin sekä Viking Linen lastausalueeseen. Syitä miksi Aurajoen varrella sijaitsevan tontin rakentamismahdollisuuksia kannattaa tutkia on useita. Ensinnäkin, tontti on otollinen nimenomaan historian museolle alueen historiaan liittyvistä symbolisista syistä. Turun kaupunki on toki itsessäänkin ensimmäisenä Suomen pääkaupunkina hyvä sijaintikohde historian museolle, mutta myös valittu suunnittelualue on historiallisesti merkittävä. Museovirasto on esimerkiksi määritellyt vieressä sijaitsevan Turun linnan alueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.(rky.fi) Myös alueella sijaitsevalla 860-vuotiaalla satamalla on merkittävä osa kaupungin syntyhistoriassa. Toisekseen, tontti sijaitsee useiden kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten keskiössä. Tontti​​​sijaitsee​​​keskellä Forum Marinum-merimuseon rakennuks​ia ja ​Turun linna sijaitsee vain kivenheiton päässä tontista länteen. Historian museon sijoittuessa näiden väliin, syntyisi kolmen museon keskittymä, mikä osaltaan todennäköisesti lisäisi näiden kaikkien kävijämääriä. Alueella on jo kohtalainen määrä kulttuuritoimintaa, mutta uusi näyttävä museorakennus voi houkutella myös näille lisää kävijöitä sekä toimia vetonaulana kaupungille ja parhaillaan kehittyvälle alueelle. Kolmas syy on tontin keskeinen sijainti Turun keskustan tuntumassa, minkä vuoksi sen tämänhetkinen käyttö parkkipaikkana ei varsinaisesti täytä ​paikan potentiaali​a. Aurajokeen rajautuva tontti toimii päätepisteenä jokirannan suositulle kävelyreitille. On valitettavaa että reitin päätteenä on parkkipaikka ja sataman metalliaita jolla tukitaan rantayhteys Turun linnaan. Syitä alueen kehittämiselle löytyy siis runsaasti.

36


12. Ilmakuva suunnittelualueesta

37


2.1.5 Tonttianalyysi

Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Turun Läntisessä kaupunginosassa, aivan Turun Linnan naapurissa. Suunnittelualueella toimii nykyisellään parkkipaikka ja Viking Linen lastausalue. Suunnittelualue rajautuu Forum Marinumin museorakennuksiin ja Aurajokeen. Tontin eteläisellä sivulla kulkeva joki on hyvin leimallinen luonnonelementti Turussa. Muutoin tontilla ja sen lähietäisyydellä ei ole juurikaan luontoarvoja, lukuun ottamatta vastarannalla sijaitsevaa suurta kallionseinämää.

Tontti

Tarkastelualue

Päälähestymissuunnat Suunnittelualuetta lähestytään pääasiallisesti Linnankatua pitkin, missä kulkee sekä julkinen liikenne, muut autot että osa jalankulusta keskustasta päin. Tontti sijaitsee aivan matkustajasataman vieressä, joten todennäköisesti myös laivalla saapuvat matkustajat ja turistit ovat potentiaalisia vierailijoita uudessa rakennuksessa. Kolmas tärkeä lähestymissuunta on Aurajoen vartta kulkeva rantareitti, joka on suosittu jalankulkijoiden keskuudessa. Uusi museo toimisi myös erinomaisena päätteenä/jatkeena kävelyreitille, joka nykyisellään päättyy hieman kiusallisesti parkkipaikkaan ja sataman lastausalueen aitaan.

Jalankulku Ajoneuvot Jalankulku

Viheralueet & puusto ​Alkuperäisen luonnon vähäisyydestä ​huolimatta​​ ​suunnittelualueen​ ​ lähiympäristössä sijaitsee paljon rakennettua luontoa puistoista puukujiin (Linnankadun puukuja on tiettävästi Suomen ensimmäinen bulevardimainen puukuja. (rky.fi)), ehkä olennaisimpana näistä tontin itälaidalla sijaitseva tapahtuma-aukiona toimiva nurmikkoalue, Aurajoen vartta pitkin kulkeva jokirantareitti sekä Turun linnan puisto, joka on myös määritelty rakennushistoriallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi. Tärkeää olisikin, että tuleva suunnitelma tukisi näiden viheralueiden toimintoja ja toimisi luontevana osana rannan​kävelyreit​ tiä ja rajaavana elementtinä tapahtuma-aukiolle​j​oka ​nykytilanteessa vuotaa kiusallisesti parkkipaikan suuntaan. Monet viheralueet lähistöllä ovat tiheän puuston peitossa, mikä osaltaan rajaa tontin näkymiä.

38


Pienilmasto Koska kaikki tonttia rajaavat rakennukset ovat sen pohjoispuolella, saa​​ rakennus maksimaalisen auringonvalon ​vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Kaavion varjot on tammikuulta keskipäivän aikaan.

Maastonmuodot

+6,0

Alue on varsin tasainen lukuunottamatta vastaranna kallionseinämää joka nousee 36 metrin korkeuteen merenpinnasta.

+2,5 +2,1 +3,5

+36,0 Päänäkymälinjat ja tärkeimmät näkymät

5

Suunnittelualueelta on pitkät näkymälinjat jokea myöten kumpaankin suuntaan. Tontin pohjoispuolella ​näkymiä rajaavat Forum Marinumin rakennukset ​sekä entisen junanvartijan torpan piha​-a​ lueen​t​iheä puusto​​. Maasto kohoaa Turun linnalle (1) kuitenkin sen verran että se on nähtävissä suunnittelualueelta. Näköetäisyydellä on myös paljon merkittäviä kohteita kuten Suomen Joutsen (2), suojellut nostokurjet (3) sekä vastarannan jylhä kallionseinämä (4). Myös Turun Energian​(​ 5) piippu näkyy t​ ontille s​ uhteellisen matalan y​ mpäröivän ​rakennuskannan y​li.

3 2 3 1 3

4

39


2.1.6 Lähiympäristön rakennuskanta

11 Kerrostalot, 90-luku 2

Kauppiaiden varastot

1

Turun linna

9.1 Hevosratitiovaunuhalli 9.2 Sähköraitiovaunuhalli 10

Linnankadun puutalot

14

Unioninkatu 20

8

Suomen Joutsen

5

Forum Marinum, laajennus

6.1 Forum Marinum, näyttelyt 6.2 Kahvila Daphne 7

Nosturit, suojeltu

13 Turun Taideakatemia 12 Turku Energia

Rautatie 3

Linnankatu 76 & 74

40


12

9.2

13

10 6.1

5

9.1

11

6.2

4 3

8

2

7.1

1

41

7.2

14


1

2

3

4

5

6.1

7

8

9.1

42

6.2


1

Turun linna (vanhimmat osat 1200-luku)

2

Turun linnassa toimii museo, jonka näyttelyillä esitellään alueen menneisyyttä esihistoriasta tähän päivään. (turku.fi)

4

Forum Marinum Linnankatu 72 (1930-36)

Wärtsilän telakan vanhat nostokurjet (1930-luku) Nosturit on museoitu. (forum-marinum.fi)

3

5

Forum Marinum laajennus Linnakatu 72 (2009-11) LPR-Arkkitehtien suunnittelema katettu ulkonäyttelytila missä on esillä mm. puuveneitä jotka vaativat katetun tilan. (ark-lpr.fi)

8

Fregatti Suomen Joutsen (1902) Hankittus Suomeen koululaivaksi 1930-luvulla mutta on myös käytetty sotatarkoituksiin mm. jatkosodassa. Toimii nykyään museolaivana ja näyttelytilana osana Forum Marinumin näyttelyä. Laivan tiloja voidaan myös hyödyntää erilaisissa juhla- ja edustustilaisuuksissa. (forum-marinum.fi)

43

Linnankatu 74 & 76 (n.1876) Rautatiealueen vahtitupa. 1870-luvulla tontilla oli rautatieasema ja perämies Boströmin lesken mökki. Rakennus on todennäköisesti ratavahtijan vahtitupa Turun rautatiean alkuajoilta. Perämies Boströmin lesken mökki on sijainnut Linnankatu 72:n kohdalla. Vahtituvan lounaispuolella (radan vastakkaisella puolella) on sijainnut lennätinasema. (kulttuuriymparisto.nba.fi)

Toimii nykyään Turun museokeskuksen varastoina. (Turun museokeskus)

Museo- ja näyttelytiloiksi 1990-luvulla korjattu kiinteistö (LPR-Arkitehdit), alun perin S.O.K:n varastot vuosilta 1930-31 ja 1936-37 (S.O.K:n rakennusosasto, Valde Aulanko), korjattiin Rakennusliike Järvisen näyttelytiloiksi 1985-86. (kulttuuriymparisto.nba.fi)

7

Kauppiaiden varastot

6

Forum Marinum, Linnankatu 70 (1894, 1936, 1998-2004)

6.1

Forum Marinumin näyttelytiloiksi 1990-luvun vaihteessa muutettu Kruunun viljamakasiini on rakennettu vuonna 1894 lääninarkkitehti Helge Ranckenin piirustusten mukaan

6.2

Varastosiipi 1936, Emil Hartela. Muutettu museonäyttelytilaksi 2001-02 (LPR-Arkkitehdit) ja kahvilaksi 2005 (LPR-Arkkitehdit). (kulttuuriymparisto.nba.fi)

9.1 Raitiovaunuhallit (1)

Turun kahden eri raitiotien vaunuhallit ovat olemassa vielä tänä päivänä. Hevosraitiotie lopetettiin vuonna 1892 ja sähköraitiotie vuonna 1972. (www. raitio.org) Kuvassa hevosraitiovaunuhalli (Linnankatu 75).


9.2

10

12

13

11

14

44


9.2

Raitiovaunuhallit (2)

10

Turun kahden eri raitiotien vaunuhallit ovat olemassa vielä tänä päivänä. Hevosraitiotie lopetettiin vuonna 1892 ja sähköraitiotie vuonna 1972. (www. raitio.org)

Vanhojen Linnankadulla sijaitsevien puutalojen ympäristöön on kaavailtu lisää puuasumista ainakin tuhannelle ihmiselle. Rakennukset tulevat olemaan pääosin 2-3 kerroksisia. Moderni puukaupunki -hanke säilyttää Linnankadun yhtenäisen puutalorivistön, mutta joitakin sisäpihojen rakennuksia tullaan purkamaan. (turkulainen.fi)

Kuvassa sähköraitiovaunuhalli Linnankadulta katsottuna.

12

Turun Energia (1908 ja 1961) ​aikka sähköntuotanto Linnankadulla V on jo​ ​​lopetettu, ​voimalaitoksen tiloissa toimii edelleen Turun suurimpiin kuuluva lämpökeskus. Turku Energia etsii vaihtoehtoisia sijoituksia Linnankadulla sijaitseville toiminnoilleen ja uusia käyttötarkoituksia jo käytöstä poistuneille tiloille. Taideteos piipussa on italialaisen Mario Merzin vuonna 1994 suunnittelema neonvaloteos Fibonacci Sequence 1–55.

11

Asuintaloja

13

Turun Taideakatemia Linnankatu 54-60 (1928-70, 1991-97) Rakennuskompleksissa yhdistyvät mm. vanha köysitehdas, entiset laivatelakkahallit sekä Wärtsilän henkilöstötilana toiminut rakennus. Uudistetut tilat on suunnitellut LPR-arkkitehdit vuosina 1991-97. (ark-lpr.fi)

45

Linnankatu 62-68 (1992-1996) Asuinkerrostaloja.

14

Unioninkatu 20 (2014) Suunnittelualueen vastarannalle on rakentumassa uusi asuinalue jonka ensimmäisiä osia Unioninkatu 20:n asuinkerrostalot ovat.


2.1.7 Kuvia tontin nykytilanteesta

Suomen Joutsen Suojeltu nosturi

Forum Marinum

Forum Marinum - pysäkÜinti

46


Turun linna

Matkustajasataman lastausalue

Forum Marinum Forum Marinum -ulkon채yttely

47

Suomen Joutsen


Näkymä Linnankadulta Forum Marinumin ulkonäyttelytilan suuntaan.

Näkymä parkkipaikalta Linnankadulle.

Näyttelyveneitä Forum Marinumin edustalla, taustalla parkkipaikka ja joki.

Näyttelyveneitä Forum Marinumin edustalla, taustalla ulkonäyttelytilarakennus.

Näkymä joelta Linnankadulle päin.

Forum Marinum, entinen viljasiilo. Näkymä joelta Linnankadulle päin.

48


Joessa tontin edustalla on paljon näyttelyveneitä.

Näkymä parkkipaikalta joelle. Viking linen lastausalue rajautuu metalliaitaan.

Näkymä parkkipaikalta Viking linen lastausalueelle. Taustalla Turun linna.

Näkymä keskustan suuntaan. Taustalla Suomen joutsen ja Aurajoki.

Näkymä keskustaan johtavalle joenvarren kävelyreitille.

Joenvarren kävelyreitti päättyy tähän näkymään. Taustalla Turun linna.

49


2.1.8 Lähiympäristön tulevaisuus

S

uunnittelualueen lähiympäristössä on tällä hetkellä varsin runsaasti rakentamatonta tonttialaa vaikka se sijaitseekin aivan Turun keskustassa. Alueen rakentamista on hidastanut tonttimaan yksityinen omistus, mutta viime vuosina sen kehittymiseen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Vanhojen puurakennusten lomaan Linnankadun tuntumaan ollaan rakentamassa uutta puutaloaluetta​​mikä tuo​​alueelle yli tuhat uutta asukasta. Rakennukset tulevat olemaan pääosin 2-3-kerroksisia. Moderni puukaupunki -hanke säilyttää Linnankadun yhtenäisen puutalorivistön, mutta joitakin sisäpihojen rakennuksia tullaan purkamaan. (turkulainen. fi) Tämä puolestaan lisää jokirannan päätteen ja Turun linnan puiston virkistysalueen tärkeyttä ja perustelee rannan alueen kehittämistä. Myös sataman uudelleenjärjestelystä on ollut keskustelua ja ainakin matkustajaterminaalin purkautumisalue ollaan todennäköisesti tulevaisuudessa siirtämässä paremmin soveltuvalle sijainnille mikä vapauttaisi rannan kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja loisi selkeämmän yhteyden joen rantareitin ja linnan välille.

50


Jo rakenteilla olevaan Harppuunakortteliin tulee 570 uutta asukasta. Sigge Arkkitehdit.

51


Ensimm채isi채 luonnoksia kattomaailmasta

52


3. SUUNNITTELUPROSESSI

53


3.1 RAKENNETTAVAN ALUEEN rajaus

1 Satama-alue

1.

2.

Suunnittelualuuen rajaukseen vaikuttavat ympäröivä rakennuskanta sekä lähialueen tulevaisuuden suunnitelmat. Tontin länsisivu rajautuu Viking Linen autojen purkautumisalueeseen. Sataman tulevaisuutta ja s​ en a​ inakin​​osittaista uudelleen järjestelyä on kuitenkin pohdittu jo vuosia.​​Aihetta on tutkittu myös diplomityössä​​(Holzmann, Franziska,​​2004. New Aura 2005), jota lähdettiin Hartelan toimesta myös jatkokehittämään. Idea ei ole kuitenkaan toistaiseksi edennyt toteutukseen. Tämän diplomityön suunnitteluprosessin aikana tonttia on tutkittu sekä lastausalueen säilyttävästä että rannan tulevaisuutta kehittävästä näkökulmasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa linnan edustalla sijaitseva matkustajalaivan lastausalue on siirretty sivummalle​ ​jolloin​ ​Aurajoen ranta ​vapautuu kaupunkilaisten käyttöön ​ja rantareitti päättyy arvokkaasti Turun linnan puistoon.​ Kaavioissa esitetty tontin rajaus on tehty pääasiallisesti näkökulmasta jossa satama on järjestelty uudestaan.

54

Uuden rakennuksen on palomääräysten mukaisesti oltava vähintään kahdeksan metrin etäisyydellä viereisistä rakennuksista, lisäksi suojeltu nostokurki (1) tulee säilyttää. Tärkeää on myöskin säilyttää pitkät näkymälinjat​​Linnankadulta Aurajoelle ja j​oenvarren kävelyreittiä pitkin.


1.

2.

3. P

3.

4.

1. Koska tontti jää Forum Marinumin taakse piiloon, olisi tärkeää tuoda rakennus jollain tavalla näkyville myös Linnankadulle joka on alueen pääväylä. Jos rakennus ylettyy Linnankadulle asti, syntyy kadun päätteeseen kolmen museon (Turun linna, Forum Marinum, Historian museo) sarja. Linnankadulle kurottava haara voisi toimia hyvänä pääsisäänkäyntinä rakennukselle kadun suunnasta. Uusi rakennusmassa istuisi hyvin vanhojen museorakennusten sarjaan, jos sisäänkäynnin eteen tekisi sisäänvedon kuten Forum Marinumin edessä olevalla aukiolla.

Vaikka Rakennuksen ulottaminen Linnankadulle tuokin mukanaan etuja, synnyttää se myös ongelmia. Jos koko suunnittelualue täytetään rakennusmassalla, ei alueelle jää tilaa mahdolliselle pysäköinnille. Myöskin huoltoreitti​tontille​pitäisi t​ässä tapauksessa ​järjestää​ ​uusiksi. Kaaviossa esitetäänkin vaihtoehto jossa uusi rakennusmassa on katkaistu siten, että ajo tontille voidaan säilyttää sellaisenaan, ja pysäköinti sekä huolto voidaan hoitaa rakennuksen taakse jäävällä alueella.

2. Myös rakennusmassojen väliin olisi hyvä jättää aukiomaista tilaa, mitä puoltaa m ​ yös se että sekä Forum Marinum​e​ ttä uusi historian museo tarvitsevat ulkonäyttelytilaa.​Rakennuskokonaisuuden rajaama kaupunkiaukio auttaa myös luomaan mielenkiintoisempaa ja vaihtelevampaa kaupunkitilaa nykyisellään kenttämäiselle tontille.

Rakennettavan alueen tiivistyessä rakennusta tulisi todennäköisesti korottaa ainakin kolmikerroksiseksi jolloin se olisi kaavan vastaisesti korkeampi kuin ympäröivät rakennukset. Suurimmaksi ongelmaksi ​ratkaisussa muodostuvat kuitenkin suunnitelmalle syntyvä​t​​liian ​selkeät​etu- ja takapuol​et. Paraatipaikalla sijaitsevan pysäköinti- ja huoltopihan vuoksi myös rakennuksen länsipuolelle jäävä alue jää luonteeltaan epämääräiseksi.

3. Nostokurjen ympärille muodostuva atriumpiha olisi sopiva paikka esimerkiksi kahvilan terassille tai muulle oleskelulle. Rakennusmassat suojaavat joen​​suuntaisilta​​tuulilta ja kahvittelija​pääsee nauttimaan jokimaisemasta ja​​pihalle koko päivän paistavasta auringosta.

55

Keskusteluissa kaupungin kanssa tuli esille ehdotus jossa alueelle rakennettaisiin keskitetty pysäköintialue. Museolle on myös hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Edellä​​mainituista syistä​​suunnitelmaan ei sisällytetä muutama​a henkilökunnan​pysäköintipaikkaa​ ja​ ​inva​-​pysäköintipaik​kaa ​lukuun ottamatta muuta pysäköintiä.​


Laivan purkatumisalue

5.

Puisto

6.

Suunnitteluprosessin aikana on tutkittu​​ myös vaihtoehtoa jossa satama​toiminnot​säily​vät nykyisellä paikallaan. Tässä vaihtoehdossa suora kävely-yhteys Turun linnaan katkeaa ja rakennettava alue on melko haastavan muotoinen. Polveileva rakennusmassa toimisi jatkeena rantareitille yhdistäen sen Linnankatuun. Rakennusmassa​ ​pitkine​ ​etäisyyksineen​ ​on vaikeasti ratkaistavissa. ​​Se muodostaa myös ​helposti selkäpuolen linnan suuntaan ja jättää samalla ​auki​ ​lastausalueen​ ​tulevaisuuden​ ​suunnitelmat​.​Miten alue kehittyy jos satama siirtyy?

Aurajoen ranta on perinteisesti rakennettu rannan myötäisesti, jolloin rakennusmassojen ja joen väliin on jäänyt leveä kahdessa linjassa kulkeva bulevardi. Näin ollen on kaupunkikuvallisesti luontevaa​jättää rantaan bulevardimainen osuus ja suunnata rakennuksen kokonaismassa joen suuntaisesti. Rakennuksen asemoiminen joen suuntaisesti istuttaa rakennuksen paikkaansa eikä rakennukselle muodostu selkeitä takapihoja. Satama-alueen siirtyessä voi linnan puistoa jatkaa rantaan asti. Historian museosta muodostuu rakennus joka yhdistää eri kaupunkitilat toisiinsa ja luo Aurajoen kävelyreitille kiinnostavan välietapin ennen linnan puistikkoa. Tässä versiossa myös olennaisimmat jalankulkuyhteydet toteutuvat. Kaaviossa tummempi punainen kuvastaa päämassan suuntaa ja paikkaa, vaaleampi muuta mahdollista rakentamisen aluetta.

56


Aurajoen ranta on perinteisesti rakennettu joen myÜtäisesti.

57


3.2 MASSOITTELU

R

akennuksen sijoittuminen tontille pohjautuu tonttianalyysiin. Päälinjat muotoutuvat luontevasti ympäristön määrittävien tekijöiden rajaamina. Lopullinen arkkitehtuurin muodonanto vaatii kuitenkin lähempää tutkimista.

Suunnittelualueanalyysistä syntyi melko suoraviivaisesti kaksi mahdollista kaupunkikuvallista konseptia. Ensimmäisessä (VE1) lähestytään suunnittelutehtävää nykypäivän tilanteesta, jolloin sataman toiminnot pyritään säilyttämään nykyisellään. Toisessa vaihtoehdossa (VE2) lähtökohtana on kaupunginosan ja rantareitin​​ kaupunkikuvallinen kehittäminen asukkaita paremmin palvelevaan suuntaan,​j​oskin​ ​samalla​ ​​sataman toimintoja​ ​uudelleenjärjestelemällä. Lähemmällä tutkimuksella sataman säilyttävä versio osoittautui kuitenkin​​huomattavasti haasteellisemmaksi sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti, ​​minkä johdosta suunnittelun pohjaksi ​valittiin ​Aurajoen rantaa kehittävä​​versio. Loppujen​​ lopuksi suunnittelutehtävä​n lähestyminen ​​kaupunkia kehittävästä näkökulmasta​ tuntui ensisijaiselta lähtökohdalta​.

58


Satama

VE1

Puisto

VE2 Kaavioissa tummempi keltainen kuvastaa p채채massan suuntaa ja paikkaa, vaaleampi muuta mahdollista rakentamisen aluetta.

59


3.3.1 Kaupunkikuvallinen konsepti

T

ontin lähiympäristössä sijaitsee paljon vanhoja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä rakennuksia joiden arkkitehtuuria yhdistää suurilinjainen ja sulkeutunut muotokieli. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että useimmat niistä ovat olleet alunperin tehdas- tai varastokäytössä. Myös Turun linna on ulkoa katsottuna iso umpinainen massa. Alun​​perin näiden rakennusten yksiaineinen ja umpinainen muodonanto​​ on syntynyt nimenomaan​​​halusta pitää ulkopuoliset loitolla. Tämä mielikuva on kuitenkin historian museon suunnittelutavoitteiden täysi vastakohta​. Tämän pohjalta tuntuisi suurmuodon sijaan luontevammalta korostaa massoittelussa herkempää pienipiirteisyyttä, joka luo ympärilleen erilaisia kaupunkitiloja, sekä visuaalista avoimuutta, joka antaisi rakennusten toiminnoille mahdollisuuden levittäytä myös ulkotilaan. Vanhan valokuva-aineiston perusteella tontilla on myös alun​​perin sijainnut pientä​​ kylämäistä rakennuskantaa mikä osaltaan tukee konseptia. Pienipiirteisyys luo miellyttävämpää kaupunkitilaa, mutta se antaa samalla myös tilaa​​Turun linnalle, eikä pyri liiaksi kilpailemaan sen arkkitehtuurin kanssa.

60


Tontilla aikoinaan sijainneet tavarasuojat toimivat yhten채 inspiraationa massoitteluun.

61


3.2.2 Toiminnallinen konsepti

K

oska uuden museorakennuksen tavoitteena on olla mahdollisimman helposti lähestyttävä ja toiminnallisesti rikas, ovat hyvät kulkuyhteydet ja​s​aavutettavuus​​tärke​it​ä. Olennaista on myös rakennuksessa liikkuminen; katutasoon sijoittuvien tilojen tulee olla houkuttelevia matalan kynnyksen tiloja jotka ovat mahdollisimman pitkälle ilmaisia. Massoittelun peruskonsepti syntyy annetuista tilaohjelman tiloista jotka asettuvat tontille kylämäiseen muodostelmaan synnyttäen ympärilleen pienipiirteistä ja vaihtelevaa kaupunkitilaa. Kokonaisuuden kuroo kasaan ja sitoo paikkaansa Aurajoen rantalinjaa noudatteleva puikkomainen perusmassa. Puikko pyrkii tilana olemaan mahdollisimman neutraali ja avoin julkinen tila, ikään kuin jatkumo ympäröiville julkisille aukioille ja reiteille, joihin ”palikoiden” tilat voivat tarpeen vaatiessa jatkua. Kylämäiseen muodostelmaan sijoittuvat tilat ovat joko puikon sisällä, työntyvät siitä osittain ulos tai ovat kokonaisuudessaan ulkotilassa. Tällä eleellä pyritään tilallisen kiinnostavuuden ja monimuotoisuuden lisäksi häivyttämään mielikuvaa siitä missä rakennus varsinaisesti alkaa ja valmistelemaan vierailijaa museokäynnille. Palikoiden väliin jäävä tila pyrkii olemaan neutraali jatkumo ulkotilasta sisätilaan; ikään kuin rakennusta ympäröivät julkiset aukiot huomaamatta luikertelisivat rakennuksen sisään. Olennaista kuitenkin on, että tämä neutraali tila pyrkii antamaan vapauden museon vierailijoille käyttää tilaa heidän haluamallaan tavalla ja näin osallistamaan vierailijoita museon käyttöön.

62


63


3.2.3 Muotokieli

S

uunnittelualueen ​ympäristön kattomaailma​ ​ on mielenkiintoinen ja rikas​ja ​​vallitsevana elementtinä voidaan nähdä erilaiset​h ​arja- ja aumakatot. Uuden museorakennuksen kattomaailma​​ on yhdistelmä ympäröivän rakennuskannan​​erilaisia kattomuotoja.​Vaihtelevat kattomuodot pyrkivät​​ samalla korostamaan tilajakoja ja maksimoimaan​​huonekorkeuden tarpeen mukaan. Rakennuksen puikkomainen päämassa viittaa alueen teolliseen historiaan makasiinimaisella muodonannollaan. Massasta ulos puskeutuvat palikat puolestaan leikittelevät vaihtelevilla harjakattomuodoilla ja sovittavat rakennuksen alueen​ ​muuhun rakeisuuteen.

64


Turun Linna

+ Puiset asuintalot 1920-luvulta Linnankadun varresta

+ Forum Marinumin rakennukset

+ Vanhat kauppiaiden varastot

+ Rautatiealueen vahtitupa

65

=


3.2.4 Massoitteluluonnoksia Luonnos 1 Suunnitelma pyrkii säilyttämään sataman lastausalueen. Rakennuksen jalanjälki syntyi suoraan tonttianalyysin pohjalta, mutta pitkät suorat seinälinjat luovat hankalia ja epäkäytännöllisiä kaupunkitiloja ja sisätilaan pitkiä käytäviä. Rakennus tuntuu myös maantasosta katsottuna kohtalaisen tylyltä pitkien suorien julkisivujen vuoksi.

Satama

Luonnos 2 Suunnitelma pyrkii säilyttämään sataman lastausalueen. Rakennuksen jalanjälki syntyi suoraan tonttianalyysin pohjalta, mutta pitkiä linjoja on rikottu jakamalla tilaohjelman tilat omiin tilakokonaisuuksiinsa. Kaupunkitilallisesti massoittelu muuttuu kiinnostavammaksi, mutta käytännössä pohjapiirros muotoutuu sekavaksi ja yhteydet tilasta toiseen hankaliksi.

Satama

Luonnos 3 Suunnitelma pyrkii säilyttämään sataman lastausalueen. Rakennuksen jalanjälki syntyi suoraan tonttianalyysin pohjalta, mutta pitkiä linjoja on rikottu jakamalla tilaohjelman tilat omiin tilakokonaisuuksiinsa. Rakennus saadaan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti selkeämmäksi yhdistämällä tilapalikat toisiinsa makasiinimaisella päämassalla. Kaupunkitilallisesti massoittelu toimii paremmin ja sitoo rakennuksen Forum Marinumin kortteliin. Päämassan suuntautuessa rannan vastaisesti on rannan kehittäminen tulevaisuudessa kuitenkin haastavaa. Tontille syntyy myös edelleen hankalia kujamaisia kaupunkitiloja. Myös huoltoyhteys on hankala järjestää.

Satama

66


Luonnos 4 Suunnitelma pyrkii säilyttämään sataman lastausalueen. Rakennus muodostaa puikkomaisen päämassan jonka jokaisella eri tilalla on oma, tarvetta vastaava kattomuoto. Osa tilaohjelman palikoista sijoittuu päämassaan, osa työntyy siitä ulos ja osa ikään kuin poksahtaa massasta kokonaan, muodostaen ympäröivään kaupunkitilaan museoiden yhteisen ulkonäyttelyalueen. Arkkitehtuurin on tarkoitus hämärtää vaikutelmaa siitä missä varsinainen rakennusmassa alkaa ja päättyy ja näin madaltaa kynnystä vierailulle. Pääkulkuväylille kurottelevat paviljongit vihjailevat museon läsnäolosta ja houkuttelevat ohikulkijoita tutkimaan rakennusta lähemmin.

Satama

Luonnos 5 Koska Aurajoen varsi on rakennettu​​pääasiallisesti rannan suuntaisesti​,​​ ​päämassan kääntäminen ja sataman lastausaluuen​s​iirtäminen​ muualle tuntui kaupunkikuvallisesti​l​uontevimmalta ratkaisulta. Rakennus muodostaa näin yhtenäisen reitin rannan ja linnan välille ja sen ympärille muodostuvat kaupunkitilat selkiytyvät. Luonnoksessa Forum Marinum ja historian museo muodostavat sisäpihan minne sijoittuu ulkonäyttelytila. Rantaan muodostuu viihtyisä bulevardi johon rakennuksen julkiset tilat kahviloineen avautuvat. Rakennuksen tilalliset ja arkkitehtoniset ratkaisut pysyvät edelleen samoina; jokaisella tilalla on oma kattomuotonsa ja tasakatto kuvastaa rakennuksen kulkutiloja.

Puisto

Luonnos 6 Viimeisessä luonnoksessa eri tilapalikat on sidottu yhteen makasiinin mittasuhteita jäljittelevällä päämassalla. Päämassan sisään muodostuu julkinen ”vapaa tila” johon tilapalikoiden toiminnot voivat aueta. Yhtenäinen päämassa selkiyttää rakennuksen arkkitehtuuria ja sitoo sen voimakkaammin paikkaansa.

Puisto

67


3.3. JULKISIVUT 3.3.1 Alueen materiaalipaletti

T

urun ydinkeskustasta​ ​suunnittelualuetta ​kohti kuljettaessa muuttuu​ ​ympäristön arkkitehtuuri​ ​​asteittain pittoreskeista kivitaloista​​teollisiksi tiilirakennuksiksi. Tontin lähiympäristössä sijaitsee runsaasti vanhoja teollisuusrakennuksia ja varastoja, lähimpänä Forum Marinum-museoksi muutettu vanha punatiilinen viljasiilo. Pääasiallisesti tontin materiaalipaletti onkin tiiltä ja valkoista rappausta maustettuna Forum Marinumin uudisosan tummalla teräsverkolla. Viereisen tontin kellertävä 90-luvun asuinkerrostalo, vastapäisen rannan jyhkeä kallionseinämä ja kivinen Turun linna ovat myös voimakkaasti läsnä. Näiden lisäksi suojeltu nosturi ja Forum Marinumin metalliset ja kaikenkirjavat näyttelylaivat tuovat oman lisänsä suunnittelualueen tunnelmaan ja materiaalipalettiin. Alueen rakennuskannan materiaalivalinnat voidaan kuitenkin karkeasti jakaa kahteen eri kategoriaan: Julkiset rakennukset ovat kivisiä tai tiilestä muurattuja, asuinrakennukset puolestaan keltaiseksi maalattua puuta tai keltaista laattaa ja rappausta.

68


69


3.3.2 Moodboard

E

nsimmäisen tonttikäynnin jälkeen ​ diplomityön tekijä ​ kokosi ”moodboardin” referenssikuvista teolliseen satamaympäristöön luontevasti​ ​sopivista​​ ​julkisivumateriaaleista ja rakennuksista. Erilaiset tiilipinnat, kupari, perforoitu teräs ja betoni tuntuivat intuitiivisesti ympäristöön sopivilta materiaalivalinnoilta, ​joita kaikkia ​löytyy suunnittelualuetta ​ympäröivistä rakennuksista. Nämä materiaalit tuntu​i​vat luontevilta​ valinnoilta​ ​paitsi visuaalisten​ ​ominaisuuksiensa vuoksi​,​myös siksi, että ​paljas tiili on​​ollut perinteinen rakennusmateriaali​​teollisuusalueilla verrattuna​​esimerkiksi puutaloihin tai rapattuihin kivirakennuksiin. Materiaalivalinnoilla voidaan viitata alueen historiaan ja niiden käyttötavalla voidaan vaikuttaa myös mielikuvaan rakennuksen käyttötarkoituksesta. Koska rakennuksen on tarkoitus olla helposti lähestyttävä, ovat julkisivun avoimuus ja tietynlainen kiinnostavuus suotavia ominaisuuksia. Edellä mainitut materiaalit mahdollistavat​r​akennuksen ​hyvin rikkaan visuaalisen​​​ilmeen, mikä on yksi keino lisätä rakennuksen kiinnostavuutta ja​h ​ oukuttelevuutta. Toinen tapa vaikuttaa materiaalivalinnoilla rakennuksen avoimeen ilmeeseen on sijoittaa katutasoon runsaasti ikkunoita ja lasipintoja, joiden läpi voi seurata rakennuksen toimintaa. Lasipinnat voivat mahdollisuuksien mukaan olla myös avautuvia, mikä lisää ulko- ja sisätilojen ”sekoittumista”.

1. Pavilion 4, HMA Architects & Designers

2. Porosity project, Steven Holl Architects

3. House DM, Lensass Architects

4. Livraria da Vila, Isay Weinfeld

5. Fujitsubo, Archivision Hirotani Studio

6. Caixa Forum, Herzog & de Meuron

7. L’Atelier, AAVP Architecture

8. Great James Street, Emrys Architects

9. Community Centre, Menzi Bürgler Architekten

70


71


3.3.3 Julkisivuluonnoksia

72


73


Näkymä Linnankadulta Turun linnan suuntaan. Historian museo jää Forum Marinumin taakse piiloon, mutta tontin sisäänkäynnille sijoitetut ulkonäyttelytilat vihjaavat museon läsnäolosta Linnankatua pitkin saapuville vierailijoille.

74


4. SUUNNITELMA

75


S

euraavassa luvussa esitetty​r​akennussuunnitelma pyrkii olemaan​​yksi esimerkki siitä miten aiemmin esitetyt​​ tulevaisuuden museota määrittävät teemat​ ​voitaisiin konkreettisesti toteuttaa​.​ Samalla​​suunnitelma pyrkii esittämään miten annetun​​suunnittelualueen koko potentiaali saataisiin​ ​mahdollisimman mielekkääseen käyttöön.

76


Rakeisuus 1:4000

77


78


79 N채kym채 n채yttelypihalta joen suuntaan.


4.1 PIHA JA LÄHIYMPÄRISTÖ

R

akennus asettuu tontille muodostaen ympärilleen eriluonteisia kaupunkitiloja. Samalla se toimii Aurajoen rantareitin jatkeena johdattaen kävelijän Turun linnan puistoon.

Joen rantareitti kulkee koko matkallaan kahdessa linjassa. Suunnittelualueelle saavuttaessa​​toinen reitti kulkee bulevardimaisesti ran​taa pitkin​​ museon ohi, ​kun taas ​toinen jatkuu rakennuksen läpi.​ Matkustajasataman lastausalue on korvattu uudella puistolla joka liittyy linnan puistikkoon. Uusi puisto liittää linnan puiston kiinteämmin joen yhteyteen ja rantareittiin palvellen näin selkeämmin kaupunkilaisia virkistysalueena. Puistoon sijoitetaan mm. uusi skeittipuisto, museoiden ulkonäyttelytiloja ja -esineitä sekä esimerkiksi maauimala, mikä tuo joenvarteen kaivatun uintimahdollisuuden Museon ja Forum Marinumin väliin jää kaikkia kolmea alueen museota palveleva intiimi sisäpihamainen näyttelyaukio joka kokoaa museoiden ulkonäyttelyesineitä yhteen. Tontin itäisellä sivulla sijaitseva esiintymisaukio säilyy lähes ennallaan uuden museorakennuksen rajatessa sen kuitenkin selkeämmäksi omaksi kaupunkitilakseen. Museon pysäköinti hoidetaan koko kaupunginosan keskitetyllä​​parkkialueella​. ​Tontille on ​sijoitettu muutama parkkipaikka​​liikuntaesteisille ja henkilökunnalle. Huolto hoidetaan Linnankadulta näyttelypihan kautta.

80


Alueen yhteinen pysäköinti

Näyttelyaukio Huolto

Rantareitti

Oleva linnan puisto

Puiston laajennus

Kaupunkitilat ja reitit

81

Esiintyminen


Linnankatu

Turun linnan puisto

ta

ara

Jun

Huolto

Pysäköinti, henkilökunta

Museopolku Puiston laajennus

Skeittipuisto Uimala

Terassi

Rantareitti Museolaivoja

82


Länsirannan alueen keskitetty pysäköinti

Linnankatu

Forum Marinum

Terassi Forum Marinum

Ulkonäyttelyaukio

Terassi Museopolku

Esiintymisaukio

Rantareitti Suomen Joutsen

83

Asemapiirros 1:1000


Aluejulkisivu 1:1500

Turun linna

Puiston laajennus

84


Historian museo

Forum Marinum

85


86


87

N채kym채 rantareitilt채 puiston suuntaan.


4.2 Tilaratkaisut 4.2.1 1. Kerros

R

akennuksen ensimmäinen kerros on avoin ja ilmainen julkinen monipalvelutila. Maantasokerrokseen on pääasiallisesti sijoitettu museota tukevia palveluita ja muita ilmaisia julkisia tiloja. Nämä muut tilat​​sijoittuvat neljään eriluonteiseen monitoimitilaan​,​joita kaikkia voidaan​​käyttää​ joustavasti erilaisiin tarkoituksiin​,​esimerkiksi kokous-,​​workshop-, nuoriso, liikunta- tai yritystiloina. Ilmainen näyttelytila on ripoteltu ympäri ensimmäistä kerrosta mistä se samalla periaatteella jatkuu ulkotilaan näyttelypaviljongeiksi. Pääsisäänkäynnit sijaitsevat rakennuksen kummassakin päädyssä ja käynti toisen kerroksen pääsymaksullisiin museotiloihin löytyy rakennuksen keskelle sijoitetusta pääportaasta. Puikkomainen päämassa koostuu pääasiallisesti aulamaisesta,​​käyttötarkoitukseltaan määrittelemättömästä ”vapaasta” tilasta, joka kuroo​​museon muut tilat yhteen. Tilaratkaisu mahdollistaa tarpeen vaatiessa eri tilaosien avautumisen ja jatkumisen sekä ”vapaaseen” tilaan että ulkotilaan. Ensimmäisen kerroksen tilat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan olemaan sekä visuaalisesti että fyysisesti mahdollisimman avoimia suhteessa ulkotilaan. Näin pyritään häivyttämään rajaa julkisen ulko- ja sisätilan välillä ja luomaan vaikutelma rakennuksen läpi liukuvasta ulkotilojen kanssa tasa-arvoisesta julkisesta ja avoimesta tilasta. Puikon avoin keskitila pyrkii olemaan yksi julkinen tila lisää rantareitin varren ulkotilasarjan jatkona.

88


Ravintola/ Design-kaupat/ ”Vapaa tila”/ kahvila Museokauppa/ aula Lipunmyynti

Ilmainen näyttely

Monitoimitila/ Monitoimitila/ Monitoimitila/ Monitoimitila/ black box workshop lasigalleria ”Kolo”

89

Aputilat

Pääporras


+2,5

Huolto

Varasto Jäte 25 25

Kiinteistö- Lämhuolto mön-jakoLastaus 32 Siivous Sähkö

+2,5

Narikka Aula / Ilmainen näyttely

Käynti Keittiö toimistoon 70

Lipunmyynti

WC

+2,7

Museopolku

A Museokauppa

Design-kauppa x2 160

+2,5

Ravintola/ kahvila 500

+2,5

+2,1

Terassi

90 Näyttelyveneitä

Kioski


Terassi (Forum Marinum)

Ulkonäyttely

C

B

+2,5 Design-kauppa x2 160

Monitoimitila Black box 170

+1,2 Monitoimitila ”Kolo” 130

Purkautumistila

Museopolku Käynti Yrityskylään/ Monitoimitilaan

Kiipeilyseinä

Aula / Ilmainen näyttely

A

+1,2

Monitoimitila Lasigalleria 170

Monitoimitila Työpaja 350

Nosturi C

B Rantareitti

AURAJOKI

91 Pohjapiirros 1.krs 1:600


92


93 N채kym채 rakennuksen keskitilasta.


4.2.2 2. Kerros

R

akennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat museon pääsymaksulliset osat ja muut enemmän yksityisyyttä vaativat tilat kuten museon henkilökunnan työskentelytilat. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös monitoimisali jota voidaan käyttää esimerkiksi yritysten esittelytilana tai lapsille suunnattuna yrityskylänä. Sekä henkilökunnan tiloihin että monitoimitilaan on oma sisäänkäyntinsä. Museon näyttelytilat jakautuvat pysyviin ja vaihtuviin näyttelytiloihin jotka voidaan kiertää myös erikseen. Osaksi näyttelykiertoa on otettu myös museon konservointitilat, jolloin vierailija pääsee näkemään minkälainen museoesineen ja -rakennuksen kokonaisprosessi on ennen näytteilleasettamista. Näyttelykierto on suoraviivainen kierros läpi erikokoisten galleriatilojen ja samalla läpi koko rakennuksen. Pääasiallisesti näyttelysalit ovat black box- tyyppistä umpinaista tilaa mikä mahdollistaa teknologian käytön mahdollisimman monipuolisesti näyttelysuunnittelussa. Galleriat ovat pohjaratkaisultaan mahdollisimman selkeitä mikä mahdollistaa niiden helpon muuntamisen erilaisilla tilanjakajilla.

Näyttelyhuoneiden väleihin muodostuu parvimaisia näköalatasanteita jotka luovat kontrastin umpinaisten näyttelytilojen kanssa, helpottavat orientoitumista ja antavat museokävijälle mahdollisuuden levähtää kesken näyttelykierron. Levähdyspaikat eri näyttelykokonaisuuksien välissä vähentävät niin sanottua museoväsymystä. Jos niihin samalla sijoitetaan seuraavaa näyttelykokonaisuutta avaavaa etukäteisinformaatiota, tehostuu tulevan asian omaksuminen tutkitusti. (Suomen museoliitto 1982: 122-123) Ikkunalliset välitasanteet ovat paitsi toiminnallinen osa museokiertoa, myös​​ näköalapaikkoja rakennuksen ympäristöön. Ikkunoista avautuvat rajatut näkymät ovat kuin postikortteja Turusta. Tasanteiden ansiosta museo on myös näkyvä osa rakennuksen sisämaailmaa, sillä näin ollen myös ensimmäisessä kerroksessa vierailevat kävijät näkevät museovieraiden kulun. Museovieraat puolestaan pääsevät aistimaan alemman kerroksen kuhinaa.

94


Pääporras

Yrityskylä/ Pysyvä näyttely Yritystila

Vaihtuva näyttely

95

Näkymätasanteet

Konservointi/ Toimisto & arkisto/ henkilökunta varasto


Vierailijat 50

IV-konehuone 160

Varasto 100

Kokous 75 Toimisto 250

Sosiaalitila 130

Arkisto/ Kirjasto 130

Varasto 130

Näkymätasanne

Katseluparvi Konservointi 500

Lukualue 50 Mediaseinä Näyttely 80 +6,7 Vaihtuva näyttely 600

IV-konehuo 170

96


IV-konehuone 170

Näyttely 170

Näkymätasanne

Näyttely 130 Näyttely 600

Näyttely 170

Näyttely 350 Monitoimitila/ Yrityskylä 400

one

97 Pohjapiirros 2.krs 1:600


4.2.3 Näyttelytilat

N

äyttelytilat ovat enimmäkseen black box ​-​​tyyppistä monikäyttöistä​ ​tilaa jonka kaikkia pintoja voidaan​​ käyttää mediaseininä. Tiloihin​​voidaan rakentaa myös​​kevytrakenteisia erillisiä galleriatiloja ja​​seinäkkeitä e​rityisten näyttelyesineiden korostamiseksi. Rakennejärjestelmä mahdollistaa myös salien jakamisen pienemmiksi näyttelyalueiksi.

98


K

orkeat (8-12m) näyttelytilat mahdollistavat myös isojen näyttelyesineiden esillepanon. Rakennejärjestelmää voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi jakamalla pilarivistöt vitriineiksi tai erillisiksi pieniksi gallerioiksi. Niihin voidaan piilottaa myös tekniikkaa erillisiä mediateoksia varten.

99


4.2.4 Postikortteja L채nsirannasta

100


Näkymä rakennuksen eteläpäädyn näköalatasanteelta Turun linnalle päin.

101


102


Näkymä näyttelytilojen väliseltä tasanteelta joelle.

103


104


Näkymä pohjoispäädyn suuren näyttelytilan näköalatasanteelta keskustaan päin.

105


4.3 JULKISIVUT JA LEIKKAUKSET

R

akennuksen materiaalimaailma on saanut inspiraationsa ympäristön arkkitehtuurista. Tiili on lähiympäristön teollisuusrakennuksissa vallitseva materiaali ja puhuu samaa kieltä alueen teollisen historian kanssa. Katto on kupar​i​a ja luo tiilen​​ kanssa harmoonisen kokonaisuuden​ja ​antaa julkiselle rakennukselle s​ ille sopivaa arvokkuutta. Toiseen kerrokseen sijoittuvien näyttelytilojen julkisivut ovat pääasia​ssa u​ mpipintoja joihin​vaihtelevat tiililadonnat tuovat mielenkiintoa ja vaihtelevuutta. Jos tarpeellista, luonnonvalon saanti voidaan mahdollistaa ikkuna-aukotuksella joka myös tarvittaessa voidaan peittää. Muutoin rakennus pyrkii olemaan avonainen ulospäin, mistä johtuen lasipintaa löytyy myös runsaasti. Ensimmäisessä kerroksessa mahdollisimman suuri osa lasipinnoista on myös avattavissa, jolloin rakennuksen tilat eivät avaudu pelkästään sisäänpäin vaan myös ulkotilaan. Tilaosien julkisivujen materiaalimaailma jatkuu myös sisätiloihin häivyttäen samalla vaikutelmaa siitä missä rakennuksen sisätilat alkavat ja loppuvat.

106


Julkisivuote 1:100

1

2

3

4

107 1 Kupari

2 Tiili

3 Lasi

4 Betoni


Julkisivu Etel채 1:500

108


+18,5

+12,5

+2,5

109


+18,5

+12,5

+2,5

Julkisivu Pohjoinen 1:500

110


111


+18,5

Konservointi Näköalatasanne +6,7 +2,5

+2,7

Pääsisäänkäynti

Monitoimitila - Työpaja

Leikkaus A-A 1:500

112

Kiipeilyseinä + kurkistusikkunoita näyttelyyn


Mediaseinä

Näyttelytila

Näköalatasanne

Museokauppa

Ravintola

Design-kauppa

113


Linnankatu

+2,5

Julkisivu L채nsi 1:500

114


+18,5

+6,7 +2,5

+2,1

115


+18,5

+6,7 +2,1

+2,5

Julkisivu It채 1:500

116


+2,5

117

Forum Marinum

Linnankatu


+18,5

IV-konehuone

Näyttelytila

Näyttelytila

+6,7 Terassi

Rantareitti +2,1

Monitoimitila - Työpaja

+2,7

+1,2

Leikkaus B-B 1:500

+18,5

+12,5 +6,7 Terassi

Rantareitti +2,1

+2,5

Leikkaus C-C 1:500

118

”Vapaa tila”

+2,7

Monitoimitila Black box


N채yttelypiha

+2,5

Forum Marinum

N채yttelypiha

Forum Marinum

119


4.4 RAKENNE JA TALOTEKNIIKKA

R

akennuksen jokaista tilaosaa kiertää betoninen levypilarijärjestelmä (195x1500, k3600). Palkkina toimii kolminkertainen clt-levy joka asettuu pilareiden päälle ja siten kannattelee monimuotoista kattoa samalla vapauttaen sen muodot näkyväksi osaksi rakennuksen sisäarkkitehtuuria. Toiminnallisesti tästä on hyötyä etenkin näyttelytiloissa joissa sisätiloja halkovat kattotuolit olisivat muutoin tiellä. Kattorakenne on piilotettu alakaton alle mihin voidaan samalla piilottaa tarpeellinen talo- ja näyttelytekniikka. IV-konehuoneet on jaettu kolmeen osaan eri puolille​​rakennusta​eri tilatarpeet huomioiden pitkien kanavavetojen ​välttämiseksi. Esimerkiksi keittiöllä ja wc-tiloilla on oma konehuone sillä niillä on erilainen käyttötarkoitus kuin muilla tiloilla.

120


Rakenneleikkaus 1:50

YP

YP Kuparikate Koolaus 45/70mm Rimoitus 45/45mm Bitumikuitu Eriste 140+160mm Kattotuoli, puinen 195/500mm, k3600 1-3n kertainen clt-levy

VP

US Tiili, munkkiladonta 100mm Tuuletusv채li 50mm Tuulensuojalevy 50mm(?) Eriste 100mm Tiili, kalkittu 100mm

US

VP Kiillotettu betoni 50mm Ontelolaatta 400mm Tekninen tila 600mm Alakatto 50mm

AP

AP

121

Kiillotettu betoni 50mm Polyeteenikalvo Betoni 160mm Eriste 340mm Sora


122


KIITOKSET

T

ahdon kiittää Turun kaupunkia, Turun seudun kehityskeskusta ja Turun museokeskusta kiinnostavasta diplomityöaiheesta ja työn prosessin innokkaasta seuraamisesta. Lämpimät kiitokset myös professorilleni Pirjo Sanaksenaholle työni valvomisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi haluan kiittää muuta laitoksen henkilökuntaa jolta olen saanut ohjausta työhöni. Kiitokset profeesori DI Hannu Hirrelle suunnitelmani rakennekonsultaatiosta ja DI Erkki Immoselle lvi-ohjauksesta. Kiitokset myös työnantajilleni ja​​työkavereilleni Studio Puisto ​Arkkitehdeiltä, joilta​​olen saanut​​ohjausta työni eri vaiheissa ja​​mahdollisuuden edistää diplomityötäni ​työssäkäynnin ohessa. Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia ystäviäni ja perhettäni tuesta, kannustuksesta ja avusta. Erityiskiitos Mikille.

Helsingissä 16.2.2016 Pauliina Kujala

123


124


Liitteet

125


Planssipienennökset

Rakeisuus 1:2000

HISTORIAN MUSEO TURUN LÄNSIRANTAAN

T

urussa on monia museoita, mutta ei omaa kulttuurihistoriallista museota, joka toimisi Suomen ja Turun historian esittelypaikkana. Uudelle museolle on etsitty tiloja eri puolilta Turkua löytämättä kuitenkaan tyydyttävää ratkaisua. Tässä diplomityössä tutkitaan uudisrakennuksen vaihtoehtoa. Diplomityön aiheena on uusi historian museo ja kulttuurin monitoimitila Turun Länsirantaan Aurajoen varrelle, missä se sijaintinsa puolesta loisi Turun linnan ja Forum Marinumin kanssa kolmen museon museokeskittymän. Työn tarkoituksena on tutkia museokonseptia tulevaisuuden näkökulmasta. Työssä on lähestytty suunnittelutehtävää kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin millainen on tulevaisuuden museo sisällöltään; miten se rakentuu ja toimii. Toisekseen tehtävää on lähestytty hyvin tonttilähtöisesti analysoiden suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Lopputuloksessa on pyritty yhdistämään teoriaosuuden ajatukset konkreettiseen suunnitelmaan. Tutkimuksessa esiin nousseista tulevaisuuden museon haasteista monet kietoutuvat saman teeman ympärille. Perinteinen museo koetaan usein liian etäiseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi instituutioksi sekä rakennustyyppinä jäykäksi ja monumentaaliseksi. Tekemällä uudesta museosta eri keinoin mahdollisimman helposti lähestyttävä, voitaisiin uudisrakennuksella sekä rikastuttaa kaupunkilaisten kulttuurielämää että helpottaa museokeskuksen esineis-

tön kattavaa ja monipuolista näytteillepanoa. Muita olennaisia tutkimuksessa esiin nousseita teemoja olivat uuden teknologian hyödyntäminen ja museon käyttäjien osallistaminen aktiivisiksi tekijöiksiksi passiivisen katselijan sijaan. Tonttianalyysi ja alueen kaupunkirakenteen tutkiminen puolestaan ohjasi suunnitelmaa ottamaan rohkeasti kantaa Aurajoen rantareitin kehittämisen puolesta. Suunnitelmassa painotetaan tilojen avoimuutta pyrkien arkkitehtuurin keinoin luomaan mahdollisimman helposti lähestyttävä julkinen rakennus, joka sopii ympäristöönsä ottaen kuitenkin huomioon museon käytännölliset tilantarpeet. Rakennuksen arkkitehtuuri muodostuu tilaohjelman ”palikoista”, jotka luovat väliinsä intiimiä katumaista kaupunkitilaa. Lisäämällä tilaohjelmaan määrittelemätöntä kaupunkilaisille vapaata monikäyttötilaa on pyritty luomaan matalan kynnyksen julkinen sisätila joka on kuin jatke joenvarren kävelyreitille. ”Vapaa tila” sijaitsee tilaohjelman palikoita yhdistävässä makasiinimaisessa puikossa joka samalla sitoo rakennuksen joenvarren rakennuskantaan. Puikosta ulos työntyvät palikat häivyttävät sisä- ja ulkotilan rajaa madaltaen kynnystä astua sisään. Diplomityössä esitetyn suunnitelman tavoitteena on muodostaa eheä ja kiinnostava ulko- ja sisätiloja yhdistävä tilakokonaisuus ja mahdollisimman laajasti eri käyttäjäryhmiä palveleva tulevaisuuden museorakennus.

Konseptikaavio

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 1/10

126


Linnanakatu

Forum Marinum

Turun linnan puisto

Terassi

rata

na

Ju

Forum Marinum Näyttelyaukio

Huolto

Pysäköinti, henkilökunta

Terassi Museopolku

Museopolku

Linnan puiston laajennus

Esiintymisaukio Skeittipuisto Rantareitti

Terassi Rantareitti Uimala

Suomen Joutsen

Näyttelyveneitä

Uusi föriyhteys

Asemapiirros 1:1000

1.

Suunnittelualueen rajaus

1.

2.

Tämän diplomityön suunnitteluprosessin aikana tonttia on tutkittu sekä lastausalueen säilyttävästä että rannan tulevaisuutta kehittävästä näkökulmasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa linnan edustalla sijaitseva matkustajalaivan lastausalue on siirretty sivummalle jolloin Aurajoen ranta vapautuu kaupunkilaisten käyttöön ja rantareitti päättyy arvokkaasti Turun linnan puistoon.

4.

3.

Rakennettavan alueen tiivistyessä rakennusta tulisi todennäköisesti korottaa ainakin kolmikerroksiseksi jolloin se olisi kaavan vastaisesti korkeampi kuin ympäröivät rakennukset. Suurimmaksi ongelmaksi ratkaisussa muodostuvat kuitenkin suunnitelmalle syntyvät liian selkeät etu- ja takapuolet. Paraatipaikalla sijaitsevan pysäköinti- ja huoltopihan vuoksi myös rakennuksen länsipuolelle jäävä alue jää luonteeltaan epämääräiseksi.

2.

1.

3.

Keskusteluissa kaupungin kanssa tuli esille ehdotus jossa alueelle rakennettaisiin keskitetty pysäköintialue. Museolle on myös hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Edellä mainituista syistä suunnitelmaan ei sisällytetä muutama a henkilökunnan pysäköintipaikkaa ja inva-pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta muuta pysäköintiä.

Satama-alue

Kaavioissa esitetty tontin rajaus on tehty pääasiallisesti näkökulmasta jossa satama on järjestelty uudestaan.

2.

Uuden rakennuksen on palomääräysten mukaisesti oltava vähintään kahdeksan metrin etäisyydellä viereisistä rakennuksista, lisäksi suojeltu nostokurki tulee säilyttää. Tärkeää on myöskin säilyttää pitkät näkymälinjat Linnankadulta Aurajoelle ja joenvarren kävelyreittiä pitkin.

3.

1. Koska rakennus muutoin jää Forum Marinumin taakse piiloon, olisi tärkeää tuoda rakennus jollain tavalla näkyville myös Linnankadulle joka on alueen pääväylä. Jos rakennus ylettyy Linnankadulle asti, syntyy kadun päätteeseen kolmen museon (Turun linna, Forum Marinum, Historian museo) sarja. Linnankadulle kurottava haara voisi toimia hyvänä pääsisäänkäyntinä rakennukselle kadun suunnasta. Uusi rakennusmassa istuisi hyvin vanhojen museorakennusten sarjaan, jos sisäänkäynnin eteen tekisi sisäänvedon kuten Forum Marinumin edessä olevalla sisäänkäyntiaukiolla. 2. Myös rakennusmassojen väliin olisi hyvä jättää aukiomaista tilaa, mitä puoltaa myös se että sekä Forum Marinum että uusi historian museo tarvitsevat ulkonäyttelytilaa.Rakennuskokonaisuuden rajaama kaupunkiaukio auttaa myös luomaan mielenkiintoisempaa ja vaihtelevampaa kaupunkitilaa nykyisellään kenttämäiselle tontille. 3. Nostokurjen ympärille muodostuva atriumpiha olisi juuri sopiva paikka esimerkiksi kahvilan terassille tai muulle oleskelulle. Rakennusmassat suojaavat joen suuntaisilta tuulilta ja kahvittelija pääsee nauttimaan jokimaisemasta ja pihalle koko päivän paistavasta auringosta.

Vaikka Rakennuksen ulottaminen Linnankadulle tuokin mukanaan etuja, synnyttää se myös ongelmia. Jos koko suunnittelualue täytetään rakennusmassalla, ei alueelle jää tilaa mahdolliselle pysäköinnille. Myöskin huoltoreitti tontille pitäisi tässä tapauksessa miettiä uusiksi. Kaaviossa 4 esitetäänkin vaihtoehto jossa uusi rakennusmassa on katkaistu siten, että ajo tontille voidaan säilyttää sellaisenaan, ja pysäköinti sekä huolto voidaan hoitaa rakennuksen taakse jäävällä alueella.

Suunnittelualuuen rajaukseen vaikuttavat ympäröivä rakennuskanta sekä lähialuuen tulevaisuuden suunnitelmat. Tontin länsisivu rajautuu Viking Linen autojen purkautumisalueeseen. Sataman tulevaisuutta ja sen ainakin osittaista uudelleen järjestelyä on kuitenkin pohdittu jo vuosia. Aihetta on tutkittu myös diplomityössä (Holzmann, Franziska, 2004. New Aura 2005), jota lähdettiin Hartelan toimesta myös jatkokehittämään. Idea ei ole kuitenkaan toistaiseksi edennyt toteutukseen.

5.

Suunnitteluprosessin aikana on tutkittu myös vaihtoehtoa jossa satama toiminnot säilyvät nykyisellä paikallaan. Tässä vaihtoehdossa suora kävely-yhteys Turun linnaan katkeaa ja rakennettava alue on melko haastavan muotoinen. Polveileva rakennusmassa toimisi jatkeena rantareitille yhdistäen sen Linnankatuun. Rakennusmassa pitkine etäisyyksineen on vaikeasti ratkaistavissa. Se muodostaa myös helposti selkäpuolen linnan suuntaan ja jättää samalla auki lastausalueen tulevaisuuden suunnitelmat. Miten alue kehittyy jos satama siirtyy?

6.

P Laivan purkatumisalue

Aurajoen ranta on perinteisesti rakennettu rannan myötäisesti, jolloin rakennusmassojen ja joen väliin on jäänyt leveä kahdessa linjassa kulkeva bulevardi. Näin ollen on kaupunkikuvallisesti luontevaa jättää rantaan bulevardimainen osuus ja suunnata rakennuksen kokonaismassa joen suuntaisesti. Rakennuksen asemoiminen joen suuntaisesti istuttaa rakennuksen paikkaansa eikä rakennukselle muodostu selkeitä takapihoja.. Satama-alueen siirtyessä voi linnan puistoa jatkaa rantaan asti. Historian museosta muodostuu rakennus joka yhdistää eri kaupunkitilat toisiinsa ja luo Aurajoen kävelyreitille kiinnostavan välietapin ennen linnan puistikkoa. Tässä versiossa myös olennaisimmat jalankulkuyhteydet toteutuvat.

4.

5.

6.

Näyttelyaukio

Rantareitti

Esiintymisaukio Huolto

Oleva linnan puisto

Puiston laajennus

Kaupunkitilat ja reitit

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 2/10

127

Kaaviossa tummempi punainen kuvastaa päämassan suuntaa ja paikkaa, vaaleampi muuta mahdollista rakentamisen aluetta.


Terassi (Forum Marinum)

ULKONÄYTTELYAUKIO

Galleria

C

B

HUOLTO

Käynti toimistoon ja hlökunnan tiloihin

Jäte 25

Kiinteistö- Lämmönjako huolto Lastaus 14 14 32 Siivous Sähkö 13 13

+2,5 Tuolivarasto

Varasto 25

Narikka 25

Keittiö 70

Monitoimitila ”Kolo” 130

Info & lipunmyynti

Aula / Ilmainen näyttely

WC 33

Monitoimitila Black box 170

Design-kauppa x2 160

Käynti museoon +2,7

Museopolku

Museopolku

”VAPAA TILA”

Aula / Ilmainen näyttely

A +2,5

Design-kauppa x2 160

Käynti Monitoimitilaan/ Yrityskylään

Monitoimitila Lasigalleria 170

+2,5 Baari

Ravintola 500

A

Kiipeilyseinä

Museokauppa

+2,5

Monitoimitila Työpaja 350

Galleria

+2,7

+2,5 Nosturi Terassi C

B

RANTAREITTI +2,1

Terassi AURAJOKI

Näyttelyveneitä

Kioski

Pohjapiirros 1. kerros 1:300

TURUN LINNA

LINNAN PUISTON LAAJENNUS

Aluejulkisivu 1:500

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 3/10

128


Vierailijat 50

IV-konehuone 160

Varasto 100

IV-konehuone 160

Kokous 75

Toimisto 250

Arkisto / kirjasto 130

Varasto (Museo & konservointi) 130

Näyttely 180

Näkymätasanne

Katsomoparvi Konservointi 500

+6,7

Lukuparvi 50

Konservoint aputilat

Näyttely 130

Näyttely 600

Mediaseinä

Näyttely 80

Vaihtuva näyttely 600

Näyttely 150

Näyttely 350

Yrityskylä 400

IV-konehuone 160

Pohjapiirros 2. kerros 1:300

HISTORIAN MUSEO

FORUM MARINUM

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 4/10

129

Näkymätasanne

Sosiaalitilat 150


Näkyymä näyttelypihalta joen suuntaan.

+18,5

+12,5

+2,5

Julkisivu pohjoinen 1:300

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 6/10

130


Rakenneleikkaus 1:25

Julkisivuote 1:50

1

YP

2

VP

US

3

4

AP

YP

US

VP

AP

1

2

3

4

Kuparikate Koolaus 45/70mm Rimoitus 45/45mm Bitumikuitu Eriste 140+160mm Kattotuoli, puinen 1-3n kertainen clt-levy

Tiili, munkkiladonta 100mm Tuuletusväli 50mm Tuulensuojalevy 50mm Eriste 100mm Tiili, kalkittu 100mm

Kiillotettu betoni 50mm Ontelolaatta 400mm Tekninen tila 600mm Alakatto 50mm

Kiillotettu betoni 50mm polyeteenikalvo Betoni 160mm Eriste 340mm Sora

Kupari

Tiili

Lasi

Betoni

Turun linna

+18,5

+6,7 +2,1

+2,5

+6,7

Julkisivu länsi 1:300

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 7/10

131

+2,5

Forum Marinum

Linnankatu


Näyttelytilat ovat enimmäkseen black box- henkistä monikäyttöistä tilaa jonka kaikkia pintoja voidaan käyttää mediaseininä. Tiloihin voidaan esimerkisksi rakentaa myös kevytrakenteisia erillisiä galleriatiloja ja seinäkkeitä jos halutaan korostaa erityisiä näyttelyesineitä. Rakennejärjestelmä mahdollistaa myös salien jakamisen pienemmiksi näyttelyalueiksi.

Korkeat (10-12m) näyttelytilat mahdollistavat myös isojen näyttelyesineiden esillepanon. Rakennejärjestelmää voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi jakamalla ne vitriineiksi tai erillisiksi pieniksi gallerioiksi. Niihin voidaan piilottaa myös tekniikkaa erillisiä mediateoksia varten.

Turun linna

Näkyymä rantareitiltä puiston suuntaan.

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 8/10

132


Näkymä rakennuksen eteläpäädyn näköalatasanteelta Turun linnalle päin.

Näkymä näyttelytilojen väliseltä tasanteelta joelle.

Näkymä pohjoispäädyn suuren näyttelytilan näköalatasanteelta kaupunkiin päin.

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 5/10

133


+18,5

Mediaseinä Näköalatasanne

Näyttelytila

Konservointi

+6,7

Näköalatasanne

+2,5

Pääsisäänkäynti

Monitoimitila - Työpaja

Museokauppa

Kiipeilyseinä + kurkistusikkunoita näyttelyyn

Ravintola

Design- kauppa

Leikkaus A-A 1:300

+18,5

IV-konehuone Näyttelytila Näyttelytila

+6,7 Terassi

Rantareitti +2,1

”Vapaa tila” +2,7

Monitoimitila - Työpaja

Monitoimitila - Black box

Ulkonäyttelytila

+2,5

Forum Marinum

+1,2

Leikkaus B-B 1:300

+18,5

+12,5 Näköalatasanne +6,7 Terassi

Rantareitti +2,1

+2,5

”Vapaa tila”

Näköalatasanne Ulkonäyttelytila

+2,7

Forum Marinum +2,5

Leikkaus C-C 1:300

+18,5

+12,5

+2,5

Julkisivu etelä 1:300

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 9/10

134


Näkymä rakennuksen keskitilasta.

+18,5

+6,7 Linnankatu

+2,5

+2,5

Julkisivu itä 1:300

Historian museo Turun Länsirantaan - Diplomityö - Pauliina Kujala - 10/10

135

+2,1


136


LÄHTEET

137


Painetut l채hteet Cerver, Francisci Asensio, 1997. The Architecture of Museums. Arco, New York Lewis, Geoffrey, 2006. Encyclopaedia Britannica. London von Naredi-Rainer, Paul, 2004. A Design Manual - Museum Buildings. Birkh채user, Basel Suomen museoliiton julkaisuja 22, 1982. Museoarkkitehtuuria. Joensuu

Painamattomat l채hteet Museovirasto, 2007. Museot vaikuttajina - Tarve- ja tavoitekartoitus Valtioneuvosto, 2013. Tulevaisuuselonteko 2030

Lehdet Detail vol. 2015, 1 vol. 2015, 5 vol. 2014, 2 Detail Green 02/14 El Croquis n.64: Rafael Moneo 1990-1994 n.121/122: Sanaa - Kazuyo Sejima & Ryue Nishizawa 1998-2004 The New York Times Cotter, Holland, 20.3. 2014. Door to Art of the World, Barely Ajar. Gilles, David, 20.3.2014. Wooing the New Patrons.

Suulliset l채hteet British Museum http://www.britishmuseum.org/whats_on/museum_of_the_future.aspx?fromShortUrl (Seminaari 11.9.2014) http://www.britishmuseum.org/whats_on/museum_of_the_future.aspx?fromShortUrl (Seminaari 11.9.2014)

138


Verkkosivut Suomen museoliitto https://Museot.fi (Viitattu 12.3.2015) Turun museokeskus https://www.turku.fi/museo (viitattu 19.1.2016) Museovirasto www.rky.fi: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Viitattu 19.1.2016) http://kulttuuriymparisto.nba.fi/: Kulttuuriympäristö rekisteriportaali (Viitattu 15.1.2015) Turun Kaupunki http://www.turku.fi/public/?contentid=3593&nodeid=4537 (Viitattu 15.1.2015) Forum Marinum http://www.forum-marinum.fi/fi/vieraile-merikeskuksessa/virtuaalikartta (Viitattu 12.2.2015) http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/fregatti-suomen-joutsen (Viitattu 12.2.2015) Port of Turku http://www.portofturku.fi/portal/fi/esittely/historia/ (Viitattu 13.3.2015) Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/museologia/ (Viitattu: 8.3.2015) Yleisradio http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/08/millainen-tulevaisuuden-taidemuseo (Viitattu 11.3.2015) http://yle.fi/uutiset/turun_vanhat_raitiovaunuhallit_yritetaan_elvyttaa_uuteen_eloon/7727201 (Viitattu 12.2.2015) Turkulainen http://www.turkulainen.fi/artikkeli/112808-linnankadun-kortteleihin-puuasumista-tuhannelle (Viitattu 16.2.2015) Museum Identity Ltd. http://www.museum-id.com/idea-detail.asp?id=283, (Viitattu 12.3.2015) Cleveland Museum of Art http://www.clevelandart.org/gallery-one/about (Viitattu 20.1.2016) Louisiana Museum of Modern Art http://en.louisiana.dk/louisiana-architecture (Viitattu 20.1.2016) Suomen Raitiotieseura ry http://www.raitio.org/ratikat/turku/hallit/tallit.htm (Viitattu 12.2.2015) LPR-arkkitehdit http://www.ark-lpr.fi/type-referenssi/turun-konservatorio-ja-taideakatemia/ (Viitattu 12.2.2015) http://www.ark-lpr.fi/type-referenssi/forum-marinum/ (Viitattu 13.2.2015)

139


Kuval채hteet (kuvat ovat tekij채n ellei toisin mainita) Sivut 13-27 1: http://www.ashmolean.org/ash/amulets/tradescant/tradescant00.html (21.9.2915) 2: http://www.spiegel.de/international/germany/nefertiti-gets-a-new-palace-revamped-neues-museum-finally-opens-inberlin-a-655577.html (21.9.2015) 3: http://www.metalocus.es/content/en/system/files/file-images/ml_21CM_sanaa_video_02.jpg (8.2.2016) 4: El croquis n.121/122: Sanaa - Kazuyo Sejima & Ryue Nishizawa 1998-2004 5, 6 & 7: El croquis n.64: Rafael Moneo 1990-1994 s. 152-154 8: http://www.architectsjournal.co.uk/pictures/606x422fitpad[0]/6/4/9/1418649_Museum-of-Modern-Art-Denmark. jpeg (20.1.2016) 9: http://2.bp.blogspot.com/-5Mj0ks6kXXg/UH1p0vukcuI/AAAAAAAAIPM/9lP0pBsBkxk/s640/Louisiana+MoMA+map.png (20.1.2016) 10: https://artmuseumteaching.files.wordpress.com/2013/04/lp-cma-collectionswall-01.jpg (20.1.2016) 11: http://mw2014.museumsandtheweb.com/wp-content/uploads/2014/02/GalleryOne_W0H5450.jpg (20.1.2016) 12: Turun kaupunki Sivut 42-45 1: http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21857 (5.1.2015) 2: Google Maps (12.2.2015) 3: Google Maps (5.1.2015) 5: LPR-Arkkitehdit: http://www.ark-lpr.fi/type-referenssi/forum-marinum/ 13.2.2015 6.1 & 6.2: Radio City: http://194.100.215.41/alueet/turku/forum-marinumin-uutuusnayttely-kohoaa-vedesta-lentoon/29/21809 (5.1.2015) 8: Turkulainen.fi: http://www.turkulainen.fi/sites/default/files/styles/article/public/forum_marinum.jpg?itok=3Fi8YVHZ (5.1.2015) 9.1: ts.fi: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/302658/4/302659.jpg (5.1.2014) 9.2: Suomen Raitiotieseura ry: http://www.raitio.org/ratikat/turku/hallit/tallit.htm (12.2.2015) 14: kodit.skanska.fi: http://kodit.skanska.fi/paakuva_Androksenranta_valmis.jpg?id=4eff3371-5114-4bcb-888b885c241b1c91&w=728&h=360 (5.1.2015) 15: Port of Turku: http://kuvapankki.portofturku.fi/?c=192&k=eb08e3b807 (12.2.2015) 16: Turun kaupunki 17: http://opaskartta.turku.fi/IMS/ (17.2.2015) Sivu 61 Kuva Turun sataman arkistoista Sivu 67 1: http://wowgreat.tumblr.com/post/42534801840 (13.1.2015) 2: http://dudye.com/experimenting-with-porosity (13.1.2015) 3: http://www.archdaily.com/237163/house-dm-lensass-architects (13.1.2015) 4: http://www.archdaily.com/324197/pavilion-4-hma-architects-designers/5102c219b3fc4b799200009c_pavilion-4-hma-architects-designers__mg_0922-jpg/ (13.1.2015) 5: http://www.dezeen.com/2010/01/06/fujitsubo-by-archivision-hirotani-studio/ (13.1.2015) 6: http://architizer.com/blog/weathered-architecture-ten-rusty-buildings/ 7: http://www.archdaily.com/426498/l-atelier-aavp-architecture/ (13.1.2015) 8: http://www.archdaily.com/465873/great-james-street-emrys-architects/ (13.1.2015) 9: http://www.ilikearchitecture.net/2014/08/community-centre-for-evangelical-reformed-church-in-wurenlos-menzi-burgler-architekten/ (13.1.2015)

140


141


142


Historian museo Turun Länsirantaan / The Museum of History to Länsiranta in Turku