Issuu on Google+

Hepomies Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

Tauon paikka Liittokokouksen antimia Kartta kouraan ja lenkille

4

Helsingin osaston tiedotuslehti | 2/2009

4


Kansi: Paellaa postilaisille on kokkaamassa Loikkasen Jarkko

Tässä numerossa

2/2009

Puheenjohtajan palsta ................................................................................................................................................03 Arvoton euro ..............................................................................................................................................................04 Luottamusmiestoiminta .............................................................................................................................................06 Liiton jäsenkurssit syksy 2009 ....................................................................................................................................09 Unen avulla hyvään työvireeseen ................................................................................................................................10 Tauon paikka .............................................................................................................................................................12 Hyvin hoidettu työyhteisö ..........................................................................................................................................13 Kartta kouraan ja lenkille ...........................................................................................................................................15 Ylityön tekeminen ......................................................................................................................................................16 Jos... Jos... Jos... Jos... Jos... Jos... Jos ...........................................................................................................................17 Miten voin vaikuttaa liiton toimintaan osa 4: ”TES-aloite” ........................................................................................18 XXIII PAU:n liittokokous Messukeskuksessa .............................................................................................................19 Osastomme tekemät liittokokousesitykset ..................................................................................................................24 Tapahtui jakajan elämässä ..........................................................................................................................................30 Mielipidepalsta: Nopeammin, paremmin, tehokkaammin, halvemmalla ....................................................................32 Mielipidepalsta: Rajat kapitalismille ...........................................................................................................................33 Kansan sivistysrahaso - Tutustu ja hyödynnä ..............................................................................................................34 Helsingin Osaston vuosikokous 2009 ........................................................................................................................35 Kesän avaus 2009: Paellaa, punkkia ja rentoa meininkiä .............................................................................................36 Runot: Taivaan parren tähtönen | Mahdollisuus tiilitalon seinällä ...............................................................................38 Sarjakuva ....................................................................................................................................................................39 Hepotoimitus: Siltasaarenkatu 4, 6 krs. | 00530 Helsinki | puh: 774 1331 | Sähköposti : info@pauhki.net | www. pauhki.net | www.pau.fi | Päätoimittaja: Ari Komulainen | gsm 040 315 4357 | Taitto: Sauli Takavainio MediaFactoryHelsinki | Toimituskunta: Markus Pulsa, Juha Jaatinen | Erikoistoimittaja: Erkki Kraft | Taiteilijat: Ari Harju, Timo Johansson, Harri Himanen, Aulis Kaarnio, Kimmo Seitz | Painopaikka: Painokaksikko Oy


Puheenjohtajan palsta Kevät on ollut kiireistä ja vaativaa aikaa meille kaikille. Työpaikoilla on karsittu työvuoroja, ja osaston toiminnassa on vuosikokouksen ja muiden kevään tapahtumien järjestämisen lisäksi valmistauduttu PAU:n XXIII liittokokoukseen. Aloitteita ja esityksiä liittokokoukselle seuraavan neljän vuoden toiminnan ohjenuoraksi on osastoilta tullut tasan sata. Liittokokouksesta enemmän sisäsivuilla.

L

ohtuna jakelussa lisääntyneen työmäärän keskellä voidaan pitää sitä, että irtisanomisiin tai yt-neuvotteluihin ei ole ryhdytty. Henkilöstön määrä sopeutetaan työvuorojen määrään luonnollisen poistuman kautta. Lopputulos on kuitenkin sama; posti tullaan pääkaupunkiseudulla jakamaan aiempaa pienemmällä henkilöstöllä.

Lähitulevaisuus on jakelussa täysin auki. Miten lähetysmäärät lähtevät kehittymään kesän jälkeen? Kasvava työttömyys tuskin lisää esimerkiksi tilattavien tuotteiden määrää. Entä PAU:n solmiman mainosjakelua koskevan työehtosopimuksen yleis-sitovuus? Sitä puidaan ainakin vielä tätä kirjoitettaessa oikeudessa.

Helppoa ei ole kellään. Postipalvelut ja niiden saatavuus ovat kuitenkin jokaisen kansalaisen lakisääteinen oikeus, eikä niitä tule vaarantaa henkilöstön loppuun ajamisella tai tarpeettomilla vähennyksillä. Maan hallitus on kehottanut yrityksiä pidättäytymään lomautuksista ja irtisanomisista. Halua osallistua omiin ”toivotalkoisiinsa” heillä ei kuitenkaan omistamissaan yrityksissä ole. Tähän otti myös vuosikokouksemme kantaa, ja kannanotto on edelleen luettavissa osastomme kotisivuilta.

Markus Pulsa | Puheenjohtaja

Posti tullaan pääkaupunkiseudulla jakamaan aiempaa pienemmällä henkilöstöllä

Huvittavahan tilanne ei ole, mutta nyt on kuitenkin kesälomakausi. Työmurheilla ei omaa ja hyvin ansaittua lomaansa kannata pilata. Ladataan akkuja ja hyvää kesää kaikille! Markus Pulsa Puheenjohtaja

Hepomies | 2/2009

3


4Päätoimisilta edunvalvojilta

Arvoton euro Utilitarismi tarkoittaa hyötyetiikkaa. Yritysten toimintaa sanelevana normistona utilitarismilla on pitkä perinne. Utilitarismissa kaikki toiminta yritetään maksimoida yhteisen hyödyn nimissä. Pyritään tasapainottamaan sosiaaliset haitat ja hyödyt tekemällä päätöksiä, joiden seurauksena nettohyödyt maksimoidaan ja nettohaitat minimoidaan. Yksilön kannalta yhteinen hyöty ei aina ole paras mahdollinen valintakriteeri. Jonkin työpisteen lopettaminen yhteisen hyödyn nimissä saattaa näyttää aivan erilaiselta kyseisen työpisteen työntekijän näkökulmasta. Utilitaristinen näkemys on tavallinen päätöksentekotilanteissa, jotka edellyttävät toiminnan mittaamista ja arvioimista. Voitonlaskemiseen ja -jakamiseen, samoin kuin muihinkin laskentatoimen tilanteisiin, se tarjoaa tehokkaat työkalut, mutta on kylmä ja kova johtamistapa yksin käytettynä.

H

yvinvoinnin jakaantuminen saattaa olla varsin epätasaista, sillä hyvinvointi ei kaikkien mielestä olekaan sama kuin raha. Yrityksen päätöksenteon eettisyyttä voidaan tarkastella utilitaristisen hyötyetiikan ohella esimerkiksi velvollisuusetiikan tai vaikkapa oikeudenmukaisuusetiikan näkökulmasta. Nämä ovat luonteeltaan eitaloudellisia, ihmisten hyvinvointiin ja elämän sisältöön liittyviä. Ne tarjoavat hyöty ajattelulle vaihtoehtoja. Vain voiton tuottamisen lisäksi, yritys voi asettaa muita tehtäviä ja tavoitteita. Näin voivat toiminnan eettiset perusteet ja päämääräkysymykset nousta kylmän voitontavoittelun rinnalle tärkeiksi asioiksi. Voitto sinänsä ei välttämättä ole paha asia, vaan voittoa voidaan jopa käyttää hyödyksi tavoiteltaessa näitä muita arvoja. Ennen taloustieteessä oletettiin, että työntekijöiden päämotiivi oli raha ja voitiin aikaan saada käyttäytymistä, joka minimoi kustannukset ja maksimoi voitot. Ihmisten oletettiin nostavan työtehoaan tarjoamalla heille enemmän rahaa. Näin ei kuitenkaan ole. Tämän todisti mm. tunnettu tutkija, Elton Mayo, joka tutki ihmisten käyttäytymistä työpaikoilla teollistuneessa yhteiskunnassa. Ihmisillä saattoi olla muitakin motiiveja kuin rahan ansaitseminen. Mayon päätoteamus oli, että oloihinsa tyytyväiset työläiset saivat aikaan parempia tuloksia. Itella / posti on mielestäni väärinkäyttämässä TUPA-mallia kiristämällä työntekoa ja hakemalla vain ja ainoastaan voittoa. Välittämättä muista liiketoimintaa ohjaavista arvoista, on vaarana, että voitontavoittelu muuttuu tappioksi ja totalitäärinen laskentatoimi osoittautuu vääräksi valinnaksi. Yhteiset arvot ovat koetuksella. Eivät arvojen omaksuminen

Hyvinvointi ei kaikkien mielestä olekaan sama kuin raha ja sitoutumisen tunne tule sillä, että henkilöstö allekirjoittaa jonkin lappusen sitoutumisen takeeksi. Se on sydämen ja ammattiylpeyden asia. Nykytoimilla ei henkilöstöön tule jäämään kuin syvä pottuuntumisen tunne. Kilpaillaan siinä sitten vuonna 2011 vähemmällä henkilöstöllä, joka ei ole sitoutunutta. Työntekijöiden motivaatio TUPA:an liittymisestä on lakaistu syrjään. Tupa-sopimuspapereissa toistuu eri toimipaikkojen osalta sama motivaatio. Se ei ollut raha vaan työssä jaksamisen tukeminen. Nyt, aina vain paremman tuloksen tavoittelu ja tähän pääseminen kulujen karsimisella, syö tämän työntekijöiden asettaman arvon negatiiviseksi. Kuinka siis työnantaja, joka kiillottaa Itellan kilpeä hyvänä työnantajana, nyt selittää henkilöstölle edellä esitetyn. Epäilenpä, että työntekijät eivät hevin usko yhteisen hyvän tavoittelu selityksiin. Ei usko kukaan jolle sanotaan: ”Tee enemmän, jotta jaettavaa syntyy”. Eihän tuon enemmän jaettavan tavoitteleminen ollut työntekijöiden asettama TUPA tavoite. Se on puhtaasti työnantajan tavoite.

4

Hepomies | 2/2009


Päätoimisilta edunvalvojilta 3 TUPA-malliin liittyminen on toimipaikoille vapaaehtoista. Onko tämä vapaaehtoisuus tosiasiaa vai sumutusta? Uusi mitoitustoimipaikkoihin, työnantajan yksipuolisesti kehittämä resursointikehys, ajaa loputkin mittajärjestelmässä olevat käytännössä TUPA-työskentelyyn. Onko tosiallista vaihtoehtoa siis enää edes olemassa? Se vapaaehtoisuudesta – haudattu asia. Työnantaja on heittäytynyt niin ahneeksi, että toimipaikoissa, joissa tuottavuus on positiivinen, viedään väkisin läpi lisäsäästöjä. Yhteinen asia on kariutumassa kenttäväen selkänahan punoituksen myötä. Vaikka lähetysmäärät ovat laskeneet, pitää kerrostalon ylimpään kerrokseen edelleen viedä postit, oli se sitten ainoa lähetys koko portaaseen. Jakelureittien kasvattamisella on rajansa. Kukaan ei pysty päivästä toiseen kulkemaan 60 rappua entisen 40 sijaan. Jaksamisella on omat määreensä.

Jakelun ajaminen alas TUPA-mallin avulla on törkeä lisävaruste hiljaiselle saneeraukselle TUPA-mallin härski käyttö Itellan ajamisessa kilpailukuntoon vuoden 2011 avautuvaan postitoimintaa on jo jotain ihan muuta kuin alkuperäinen TUPA-tavoite. Jakelun ajaminen alas TUPA-mallin avulla on törkeä lisävaruste hiljaiselle saneeraukselle. Selvää on, että jakelun työnkuva tulee muuttumaan. Pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään toimipaikkaa, jossa piirivähennyksiä ei olisi tehty. Tämä on aiheuttanut sen, että osassa jakelutoimipaikkoja eivät enää työajat riitä. Työaikojen tulisi riittää myös ns. piikkipäivinä. Kun työnantaja ei näihin työajan ylityksiin reagoi muuten kuin ottamalla jakajia esimiehen puhutteluihin tai lähettämällä työntekijöitä verkostopalaveriin, kannattaa jokaisen työntekijän miettiä, onko venyminen ja työajan ylittäminen omalla kohdallaan kovinkaan järkevää. Jaksamista se ei ainakaan tue. Jokaisella työntekijällä on oikeus lähteä kotiin työvuoroluetteloon merkityn päättymisajan tullessa täyteen. Ilmeisesti jakajien on itse alettava tukemaan henkilökohtaisilla päätöksillä jaksamistaan – työnantaja on jo näyttänyt, että se ei sitä tee. Pääluottamusmiehille on tullut viestiä kentältä: ”tehkää jotakin kun työajat eivät riitä”. Eväät tekemiselle tämän suhteen ovat hyvin rajalliset, sillä työnantajalla on oikeus pitää työntekijät työvuoroluetteloon merkityn ajan töissä ja ylitöiden tekeminen (siis työajan ylitys) perustuu vapaaehtoisuuteen. Mitään käskyä ei liitolta tule työajan ylitysten lopettamiseen, koska se tulkittaisiin työtaistelutoimenpiteeksi. Jokaisen on siis tehtävä asiassa henkilökohtainen valinta. Vaikka taukoaika on jokaisen henkilökohtaiseen elpymiseen varattua aikaa, seuraa tauotta työskentelystä se, että koko toimipaikan henkilöstö kärsii työajan vääristymistä. Taukoaikaa ei tulekaan enää nähdä yksityisasiana, vaan se koskettaa myös työtovereita. Jos työ tehdään joutuisasti, pitäen kaikki tauot, saadaan työnkuva oikeaksi. Tällöin mahdollistuu sekin vaihtoehto, että voidaan vaatia lisää jakelureittejä. TUPA-malli on periaatteessa hyvä ja edelleen kehitettävä. Nyt se on kuitenkin muuttunut niistä lupauksista, odotuksista ja innostuksesta, jotka siihen ladattiin pääkaupunkiseudulla. Penään työnantajalta TUPA myyntipuheiden täyttymistä – ennen kaikkea jaksamisen osalta ja eettisesti tervettä johtamista. Asmo Juvanoja Alueellinen pääluottamusmies Palvelutuotanto Etelä-Suomi Espoo-Vantaa perusjakelu

Hepomies | 2/2009

5


4Päätoimisilta edunvalvojilta

LUOTTAMUSMIESTOIMINTA! Lehden painoon mennessä lähes kaikkiin toimipaikkoihin on valittu luottamusmies. Luottamusmiesten uusi toimikausi on 1.6.2009 – 31.5.2011. Onnittelut kaikille valituille luottamusmiehille ja heidän varoilleen! Juttuni käsittelee lähinnä luottamusmiesten oikeuksia ja velvollisuuksia, muistin virkistykseksi. VELVOLLISUUDET JA VASTUUT Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoittanutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä. Hänen tulee toimia muutoinkin esimerkillisesti, ja ylläpitää työrauhavelvoitetta työehtosopimuksen ollessa voimassa. Hänen tulee kohdella edustamiaan ammattiliittoon järjestäytyneitä työntekijöitä tasapuolisesti. Luottamusmiehellä on vaitiolovelvollisuus. OIKEUDET Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstään. Luottamusmiehellä on oikeus saada hoitamiinsa tapauksiin liittyvät kaikki materiaalit ja tiedot. Pyydetyt tiedot tulee toimittaa luottamusmiehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Luottamusmiehellä on oikeus ja toisaalta velvollisuus tehdä erimielisyyksiä. Työnantajan tulee järjestää luottamusmiehelle paikka, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi luottamusmiehelle on järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. USKALLUS JA ROHKEUS Luottamusmiestoiminta vaati uskallusta ja rohkeutta. Työnantajan kanssa täytyy neuvotella ja usein asioista ollaan erimieltä. Erimielisyyksiä ratkottaessa täytyy uskaltaa olla myös erimieltä ja tarvittaessa myös korjata virheet. KOULUTUS Luottamusmiehellä on koulutusoikeus ja oikeus osallistua ammattiliiton järjestämille työnantajan tukemiin koulutuksiin, joka on tarpeen heidän luottamusmies- tai yhteistoimintatehtävien hoitamiseen. Myös varaluottamusmiehellä on oikeus näihin koulutuksiin. Suositeltavaa on hakeutua kursseille hyvissä ajoin, jotta työnantajalla on todelliset mahdollisuudet järjestellä työt poissaolon aikana. Kurssiopas ilmestyy vuoden alussa. Silloin on hyvä tehdä suunnitelma tulevan vuoden kursseista. Työantajalla on oikeus kieltää luottamusmiestä kerran menemästä kursseille/kurssi ja tähänkin täytyy olla erittäin painavat

6

Hepomies | 2/2009


Päätoimisilta edunvalvojilta 3 syyt. Mikäli työnantaja kieltää luottamusmiestä pääsemästä kurssille, tulee luottamusmiehen saada kirjallinen selvitys siitä, miksi häntä ei päästetty kurssille ja toimittaa selvitys pääluottamusmiehelle. Käy läpi kurssiopas ja hakeudu syksyn kursseille viimeistään nyt. PALKKIO Luottamusmiehen palkkio syntyy edustettavien työntekijöiden määrästä. Mikäli edustettavia työntekijöitä on 10 – 49 on luottamusmiespalkkio 43€/kk ja jos edustettavia on 50 – 99 palkkio 62€/kk. Muistattehan myös, mikäli varaluottamusmies hoitaa luottamusmiehen tehtäviä kalenterikuukaudessa yhdenjaksoisesti vähintään 15 päivän ajan maksetaan luottamusmiespalkkio silloin varaluottamusmiehelle. (Luottamusmiehen tulee tällöin täyttää sijaislomake. Lomake löytyy Pointista-> työpöytä-> esimiehen työpöytä-> palkkahallinnon käsikirja-> lomakekooste-> sijaisuuslisän ilmoituslomake). Tarkista palkkanauhastasi, että sinulle maksetaan sinulle kuuluva palkkio. VAPAUTUSPÄIVÄT TES:ssä on sovittu, että mikäli edustettavien määrä on 50–99, luottamusmiehelle tulee antaa vapautusta 1 päivä kuukaudessa. Tänä vapautuspäivänä tulee luottamusmiehen hoitaa luottamusmiestehtäviä. Tämän lisäksi tulee työnjohdon antaa luottamusmiehelle vapautusta työtehtävien kannalta sopivana ajankohtana kiireellisten luottamusmiestehtävään kuuluvien tehtävien lyhytaikaista hoitamista varten. Pidäthän kiinni sovituista vapautuspäivistä! TIEDOTTAMINEN Luottamusmiehen tehtävänä on välittää niin liiton, ammattiosaston kuin myös pääluottamusmiehen tiedotteita työntekijöille ja työntekijöiltä tietoa pääluottamusmiehelle, ammattiosastolle ja liitolle. Ilmoitustaulut tulee pitää siisteinä ja poistaa kaikki epäasialliset ja vanhentuneet tiedot/tiedotteet. SÄHKÖPOSTI Jokaiselle luottamusmiehelle on annettu posti.fi (itella.com) sähköpostiosoitteet (uusille luottamusmiehille pääluottamusmies tilaa s-postin). Yhä enenevässä määrin tulee viestejä tähän sähköpostiin. Sähköposti tulee ehdottomasti tarkastaa vähintään kaksi kertaa viikossa mieluummin päivittäin. Sähköpostin luku on työaikaa, ja tämä tulee myös tehdä työajalla. YHTEYSTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Tarvitsemme kuitenkin myös henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen, jotta yllättävissä tilanteissa saamme tiedot myös nopeasti perille. Tästä syystä päivitäthän aina kaikki muuttuneet yhteystietosi pääluottamusmiehelle, toimitsijalle Helsingin Osaston toimistoon ja PAU:n toimistoon. Näin varmistat tiedon saannin. POISSAOLO Kun varsinainen luottamusmies on vuosilomalla tai muutoin pitkään poissa, on silloin hyvä ilmoittaa asiasta pääluottamusmiehelle. Ilmoittamalla poissaolostaan, varmistetaan tiedon saanti toimipaikkaan muulla tavalla. Hyvä tapa on laittaa sähköpostiin poissaoloilmoitus jossa kerrotaan kuinka kauan on poissa ja kuka on sijaisena. (sähköposti -> työkalut -> ulkona-tilan hallinta) JÄSENHANKINTA Jäsenhankinta on tärkeää. Luottamusmies on avainasemassa jäsenhankinnassa. Selvitä itsellesi hyvin perusteet, miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon, tämän jälkeen on huomattavasti helpompi myös perustella uusille työntekijöille ja ei liittoon kuuluville työntekijöille miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon. Hyvänä apukeinona on erilaiset jäsenesitteen ja SAK:n julkaisema EIKÖHÄN LIITYTÄ opas jäsenhankintaan. SOPIMINEN Paikallinen sopiminen on tullut yhdeksi isoksi ja vaativaksi osaksi luottamusmiestoimintaan erityisesti TUPA-mallin kautta. On kuitenkin hyvä aina miettiä tarkkaan mitä sopii ja miksi. Lait ja TES mahdollistaa useitakin sopimusmahdol-

Hepomies | 2/2009

7


4Päätoimisilta edunvalvojilta lisuuksia erilaisista asioista. Siksi aina tuleekin varmistaa ennen minkään sopimuksen allekirjoittamista asia vähintään pääluottamusmieheltä. Ei sitten tule sovittua sellaisia asioita, mitä ei olisi voinut sopia tai heikentää työntekijöiden asemaa. Työantajalla on tahtotilana sopia erilaisista asioista. Sopimuksia tehdessä työnantaja katsoo asiaa vain omasta näkökulmasta, eikä suinkaan työntekijöiden näkökulmasta. Tästä hyvänä esimerkkinä on mahdollisuus sopia tasoitusjakson pituudesta. Työehtosopimus mahdollistaa TUPA-mallissa oleville toimipaikoille tasoitusjakson sopimisen joko 26 tai 52 viikon pituiseksi. Tämä sopiminen on ihan OK, mutta miksi sopia asioita, jos työntekijäpuoli ei siitä mitään hyödy. Ottamalla käyttöön pitkät tasoitusjaksot, saa työantajan enemmän mahdollisuutta työaikojen järjestelemiseen omien tarpeiden mukaisiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kesä tehdään pienillä työajoilla (5-6h) ja sitten syksy, joulu ja muut ruuhka-ajat tehdään pitkillä työajoilla (8-9h). Tällä tavalla työntekijöiden mahdollisuudet työajanylityksiin pienenevät ja mahdolliset ylityökorvaukset jäävät saamatta. Eli työantaja hyötyy. Kun pitkiin tasoitusjaksoihin lisätään mahdollisuus tasoitusjaksovapaisiin, hyötyy siitä silloin myös työntekijät.

MUISTATHAN KAIKISTA PAIKALLISISTA SOPIMUKSISTA ON EHDOTTOMASTI LAITETTAVA PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ALKUPERÄISILLÄ ALLEKIRJOITUKSILLA VARUSTETTU VERSIO!!!!!!!!!

MUISTATHAN TEHDÄ SOPIMUKSEN VÄHINTÄÄN KAHTENA KAPPALEENA MIELELLÄÄN KOLMENA. YKSI TYÖNANTAJALLE, YKSI PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE JA YKSI TOIMIPAIKKAAN LUOTTAMUSMIEHELLE.

Olen töissä vko 28 – 31 muutoin lomailen rakentaen. Töihin palaan vko 36 31.8.2009. Sijaisenani kesäajan on Maija Pulkkinen. Aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille Pääluottamusmies Satu Ollikainen

8

Hepomies | 2/2009


Liiton jäsenkurssit syksy 2009 Liitto järjestää jäsenkursseja kaikille jäsenille eri puolilla maata. Mm. seuraavia: Nuorisokurssi Nuorisokurssille voivat tulla mukaan alle 35-vuotiaat PAU:n jäsenet. Kurssilla käsitellään nuorten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä työsuojelu- ja ajankohtaisia asioita. 10.10.–11.10.2009 Hotelli Cumulus, Oulu Viimeinen hakupäivä 11.9.09 Tunne liittosi, tiedä oikeutesi Kurssi on tarkoitettu erityisesti sellaisille jäsenille, jotka eivät ole aktiivitoimijoita omassa ammattiosastossaan. Kurssilla käsitellään ammattiliiton ja ammattiosastojen toimintaa ja päätöksentekoa sekä perustiedot kokoustekniikasta. Osanottajat saavat oman työehtosopimuskirjan, jonka avulla selvitellään työehtoihin liittyviä asioita, erityisesti työntekijän omia oikeuksia. Lisäksi kerrotaan sosiaalietuuksista ja liiton jäsenpalveluista. Kurssi on tarkoitettu kaikilla liiton sopimusaloilla toimiville. 26.9.–27.9.2009 Hotelli Cumulus, Imatra Viimeinen hakupäivä 31.8.09 24.10.–25.10.2009 Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere Viimeinen hakupäivä 28.9.09 Svenskspråkig organisationskurs för medlemmar som jobbar i Itella Abp. 14.11. 15.11.2009 Best Western Hotel Kokkola, Karleby Den sista inmälningsdag 16.10.09

Edunvalvojille tarkoitettuja kursseja: Liiton koulutus: Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi 14.9.–18.9. Hotelli Heimari, Ristiina Viimeinen hakupäivä 19.8. Luottamusmieskurssi 7.9.–11.9. Hotelli Heimari, Ristiina Viimeinen hakupäivä 12.8. Työehtojen peruskurssi 14.9.–18.9. Hotelli Heimari, Ristiina Viimeinen hakupäivä 19.8. Työsuojelun peruskurssi 5.10.–9.10. Hotelli Heimari, Ristiina Viimeinen hakupäivä 9.9. Työsuojelun jatkokurssi 7.9.–11.9. Hotelli Heimari, Ristiina Viimeinen hakupäivä 12.8. Opistojen koulutus: Kuukauden kurssi 12.10.–23.10. (I osa) Kiljavanranta, Viimeinen hakupäivä 11.9 23.11.–4.12. (II osa) Kiljavanranta Työ ja ikä – valmennus 24.11.–26.11. Kiljavanranta, Viimeinen hakupäivä 23.10.

Hepomies | 2/2009

9


4Päätoimisilta edunvalvojilta

Mitä uni on – mitä uni pitää sisällään?

U

ni on niin luonnollinen asia, että harvoin edes tulemme pohtineeksi sen tarpeellisuutta. Huomaamme sen merkityksen vasta siinä vaiheessa kun alamme kärsimään unettomuudesta. Uni ja lepoajat vähenevät kun kiire ja stressi ahdistavat. Varastamme lepoajoistamme osan työn tekemiseen kun emme ehdi muuten saada kaikkea valmiiksi riittävän ajoissa. Uni on monimutkainen mysteerio, jota hyvin harva pystyy käsittämään. Unen salaperäiseen maailmaan on vaikea päästä ja vielä vaikeampi sitä on ymmärtää järjellisesti. Itse ei tiedosta unen aikana tapahtumia. Hyvin nukutun yön jälkeen on mukava lähteä liikkeelle, hyvän tuulisuus paistaa kaikista toimistamme ja energia varastot ovat täynnä. Sen sijaan huonosti nukutun yön jälkeen ei työnteosta tahdo tulla mitään, koska vireystaso on erittäin matala. Alituinen väsymys tekee ihmisen ärtyneeksi, vihaiseksi ja altistaa herkemmin sairastumisille. Mitä sitten uni on? Uni ei ole irrallinen saareke valvetilasta. Uni on aktiivinen vaihe / tapahtuma koska sen aikana palaudumme valveaikaisesta rasituksesta. Päinvastoin kuin harvemmin tiedostamme, on unellemme hyvin suuri merkitys sillä, mitä valveilla ollessamme teemme. Ihminenhän nukkuu lähes kolmasosan elämästään. Unen ja valvetilan raja on häilyvä. On tilanteita jolloin emme itsekkään ole varmoja siitä, että olemmeko valveilla vai unessa. Unitutkijat puhuvat unen ja valveenrajan siirtymästä näiden kahden vireystilan välillä. Kuinka paljon on riittävä unen määrä? Luonnollisin vastaus sille miksi nukumme on, että meitä väsyttää. Tarvitsemme unta väsymyksen poistamiseen. Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisen unen tarve ja määrä on yksilökohtaista. Jotkut tutkijat ovat väittäneet ihmisten tarvitsevan kymmenen tunnin yöunet, mutta ettei yhteiskunnan rytmi anna siihen mahdollisuutta.

10

Hepomies | 2/2009

Kaikki unitutkijat eivät ole samaa mieltä asiasta. Toiset jopa väittävät ihmisten voivan nukkua yli fysiologisten unitarpeiden niin kuin ihmiset voivat myös syödä yli ravinnon tarpeensa. Suurella osalla väestöstä unen tarve on noin 6-10 tuntia vuorokaudessa. Kolmasosalla suomalaisista esiintyi unettomuus oireita ja joka kymmenennen oireet olivat niin vakavia, että unettomuus luokiteltiin unihäiriöksi. Työelämän suuret muutokset ovat vaatineet veronsa työntekijöiltä. Säännöllinen päivätyö on pirstaloitunut, epäsäännöllinen ja epätyypillinen työ ja työaika ovat tulleet tilalle. Työajat painottuvat usein joko aamuun tai iltaan. Kokonaislepo ja -uniaika katoavat ja tilalle jää vain vähempiarvoista ja heikompilaatuista uniaikaa. Monet ulkoiset vaatimukset vaikuttavat asenteisiimme ja käyttäytymismalleihimme. Kiihkeä elämän rytmi aiheuttaa nykyisellään runsaasti unihäiriöitä myös nuorilla. Uneen ja nukkumiseen vaikuttavat kaikki ulkoiset tekijät. Hyvin usein päivän tapahtumat pyörivät ajatuksissa nukkumaan mentäessä. Ne häiritsevät niin, ettei uneen vaipumista tapahdu lainkaan. Eniten univajetta ja unettomuutta aiheuttavat työhön liittyvät asiat. Monet tekemättömät työt häiritsevät aivojen lepoon pääsemistä. Ajasta ja paikasta riippumatta annamme työlle aina vain suuremman etusijan kun työtä voi tehdä valikoiden. Unta häiritseviä tekijöitä on ilman muuta myös perheen sisäiset jännitteet, taloudellinen asema, mutta yhtä hyvin myös työttömyys on univajetta aiheuttava ongelma. Univajeen lisääntyminen vähentää ilman muuta syvänunen osuutta, jolloin tosiasiallinen levon ja rentoutumisen määrä jää vähäiseksi. Pitkäkestoiset univajeet aiheuttavat terveydellisiä haittoja. Vuorotyöläisille sattuu selvästi enemmän työtapaturmia kuin normaalia päivätyötä tekeville. Samoin he altistuvat muita useammin muun muassa sepelvaltimotautiin, aivoveritulppaan, rintasyöpään.


Päätoimisilta edunvalvojilta 3 Mistä löytyy hyvä uni? On selvää, että hyvä ja riittävä uni takaavat meille paremman elämän laadun. Mitä sitten voimme itse tehdä asian hyväksi. Yksinkertaisin ja helpoin keino on säännöllinen elämäntapa. Työelämän vaatimuksia kannattaa varmasti arvuuttaa, jos ne aiheuttavat meille univajetta. Tarkastelemalla oikeanlaisia työ kokonaisuuksia pääsemme alkuun. Ylityön tekimistä kannattaa välttää, jos se ei ole välttämätöntä taloudellisten syiden vuoksi. Vapaa-ajan käyttöä kannattaa suunnitella järkevästi. Onko tarpeellista olla jatkuvasti menossa jonnekin kuin sukkula. Ratkaisevaa tietenkin on perhe-elämän tasapaino niin parisuhteen kuin taloudenkin kannalta katsottuna. Näiden kokonaisuuksien hallitseminen lisää levon ja unen määrää. Hyvien ihmissuhteiden vaikutukset ovat merkityksellisiä hyvään uneen. Kun voimme keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä ystävien kanssa, stressitekijät vähenevät ja tämä vaikuttaa unenlaatuun positiivisesti. On paljon muitakin tekijöitä jotka parantavat untamme, poistavat ahdistuksia sekä stressitekijöitä. Lääketieteelliset keinot auttavat akuuteissa tilanteissa ja unihäiriöongelmissa. Nukahtamis-vaikeuksiin on olemassa myös lääkitystä. Hyvä uni – hyvä työ – kirjan lopussa puhutaan kansallisesta uniremontista. Kirjan kirjoittajat haastavat yhteiskunnan vähentämään työstä johtuvia unihäiriöitä sekä lisäämään unen arvostusta. Kirjoittajien mielestä työterveyshuollon pitäisi selvästi enemmän arvioida työn kuormitustekijöiden, kuten työaikojen, yhteensopivuutta suhteessa ihmisten psyykkisiin ja fyysisiin voimavaroihin.

Ympärivuorokauden auki olevalle tietoyhteiskunnalle riittää näissä haastetta kerrakseen. On mahdotonta olla tehokas, jos samaan aikaan rikkoo biologista unentarvetta ja rytmiä vastaan. Teksti on lyhennelmä esseestä Luottamushenkilöiden oma jaksaminen – kurssilta, 2006 Pärnu. Lähde materiaalit: Härmälä Mikko – Sallinen Mikael 2004: Hyvä uni – Hyvä työ Tuula Launokari-Laakso Työsuojeluvaltuutettu

Hepomies | 2/2009

11


Tauon paikka Viimeisen vuoden aikana on toimipaikoista vähennetty reittejä yksi jos toinenkin, riippuen toimipaikan koosta. Perusteluna on ollut postin määrän väheneminen. Toinen syy vähentää reittejä on ollut liian suuri ero suunnitellun työajan ja toteutuneen työajan välillä eli ns. urakkahyötyä on ollut liikaa. Nyt työnantaja ei enää katso tämän työn olevan urakkaluonteista, he eivät siis halua maksaa tulevaisuudessa ns. turhista tunneista. Suunniteltu työaika ja toteutunut työaika tulee työnantajan mielestä saada kohtaamaan toisensa mahdollisimman hyvin. Juokseminen johtaa työpaikkojen vähenemiseen

R

eilun puolenvuoden aikana on pelkästään EteläSuomen jakelualueelta vähennetty n. 250 henkilöä luonnollisen poistuman myötä. Eikä se tule jäämään siihen. Tämän on mahdollistanut edellä mainitut asiat. Postin määrään emme voi vaikuttaa, mutta juoksemiseen voimme. Juoksemisella tarkoitan kokonaisvaltaista kiirehtimistä. Tehdään työt kauhealla vauhdilla, ilman taukoja, syömättä ja reitillä juostaan rapuissa. Mitä kauemmin jatkamme työtämme vanhalla urakkatyylillä, sitä enemmän saamme työtä tehtäväksemme ja lopulta ollaan pisteessä, etteivät hitaammat ja ikääntyvämmät enää jaksa. Toisin sanoen juokseminen ei ole enää kenenkään henkilökohtainen asia, koska sen vaikutukset kohdistuvat kaikkiin toimipaikassa oleviin työntekijöihin. Maailma muuttuu ympärillämme, halusimme sitä tai emme. Realiteetit ovat muuttuneet kovemmiksi. Ylenmääräisellä kiirehtimisellä on siis kaksi suoranaista vaikutusta eli saadaan toimipakkaan lisää työtä mahdollisen reitin poistamisen myötä ja viedään työpaikka joltain sitä tarvitsevalta. Tauot auttavat elpymään työn fyysisen rasituksen lisääntyessä Postin määrän väheneminen ei täysin kompensoi reitin poistamisen aiheuttamaa jäljelle jäävien reittien kasvamista, koska itse jakeluosuuksilla ei asiakkaiden määrä laske minnekään. Edelleen on käytävä lähes joka ainoalla luukulla, jos on yksikin mainos eli jako-osuuden työaika ei vähene vaikka postia olisi vähemmän jaettavana. Reittien lajittelussa jakojärjestykseen, tämä postin väheneminen näkyy nopeampana kasaamisena, mutta jako-

12

Hepomies | 2/2009

osuuksien kasvaminen reitin poistamisen myötä vastaavasti lisää raskaamman fyysisen työn määrää. Jos tänä päivänä reitin jakamiseen menee 15 – 20 minuuttia pidempään kuin vuosi sitten, tarkoittaa se viikossa noin 1tunnin 15 minuutin – 1 tunnin 40 minuutin lisäystä kohtalaisen raskaaseen työosuuteen viikossa. Teet joka viikko 75 – 100 minuuttia enemmän kannattelua, kumarruksia, nostoja sekä rapuissa nousemisia ja laskeutumisia. Tämä varmasti tulee näkymään jollain aikavälillä negatiivisesti, ellei huolehdita myös työstä elpymisestä. Taukojen pitämisellä on siis kauaskantoisesti erityisen tärkeä merkitys työn fyysisen rasituksen lisääntyessä. Ne auttavat meitä jaksamaan terveempinä pidempään näinä koventuneiden tavoitteiden ja vaatimusten aikana. Tauot pitämällä on myös vähemmän väsynyt työpäivän jälkeen, koska fyysisestä työstä elpymistä on suoritettu jo työaikana. Vedättämisestä Lakisääteisten taukojen täysimääräinen pitäminen ei ole vedättämistä. Reitin jakaminen juoksematta, toki reippaasti edeten, ei ole myöskään vedättämistä vaikka sen olisi ennen juosten jakanutkin. Vedättämistä on tahallinen ylimääräinen työnteon hidastelu, jotta työaika tulisi täyteen tai syntyisi ylityötä. Mikäli taukoja pidetään yli sovittujen aikamäärien, menee sekin vedätyksen puolelle. Vedättäminen ei tietenkään ole sallittua, vaan työt tulee edelleenkin tehdä kykyihinsä nähden reippaasti eli ns. normaalilla joutuisuudella. Ari Komulainen Varatyösuojeluvaltuutettu


Hyvin hoidettu työyhteisö Yhteisöllinen työhyvinvointi - kurssi 12. - 14.5.2009 Kiljavanranta. Työhyvinvointikurssilaisten ajatuksia muutoksesta: • Useimmiten työntekijä luontaisesti ensin vastustaa muutosta, koska työntekijä kokee, ettei muutokseen ole tarvetta • Koetaan henkilökohtaisena menetyksenä • Työntekijä ei ole todellisuudessa voinut vaikuttaa muutoksen toteutukseen • Merkittävää on tapa, jolla muutoksesta kerrotaan • Muutos on huonosti ajoitettu • Muutoksesta on todellisuudessa haittaa • Työn määrä kasvaa • Työntekijöitä kohdellaan kuin massaa eikä yksilöinä (ei oteta huomioon sukupuolta tai ikää) Kurssilaisten ajatuksia siitä, millainen olisi kannattava muutos: • Saa henkilökohtaista hyötyä • Vähentää yksipuolisuutta • Yksilö haluaa muutosta • On oikein ajoitettu • Työntekijä saa vaikuttaa muutokseen (ei vain sanahelinää) • Antaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa Kurssilaisten viime muutosten jälkeen kokemaa: • Odotetaan valoa pimeyteen, saisimme TYÖRAUHAN ja KIRISTYS LOPPUISI • Työkoneiden osia voidaan vaihtaa, ihmisten ei • Työnantaja jatkuvalla menolla syöttää / vaatii uudistuksia, vaikkei edellistä muutosta ole edes ehditty viedä loppuun asti • Emme tiedä kuka tekee mitä - väliportaan johtajat vaihtuvat koko ajan, eikä heillä ole selkeää työroolia • Osa joutuu tekemään töitä, osa ei saa tehdä töitä • LOPPUUNPALAMINEN 1700 – 1800 luvulla isommat tehtaat olivat sukujen omistuksessa, joissa patruunat hoitivat koko kylää kouluineen kauppoineen ja heillä oli vastuu kylän hyvinvoinnista. Nyt on vastuu työntekijällä, työnantaja käskee eikä ota vastuuta niin kuin silloin ennen. Työntekijä joutuu edelleen taistelemaan oikeuksistaan, jottei joutuisi “poljetuksi”. Uusi konsepti aiheuttaa usein muutoksen eriaikaisuutta yrityksen eri osissa, muututaan eritasoissa. Epätahtisuus aiheuttaa työhyvinvoinnin ongelmia = ikääntyvät uupuvat (on unohdettu nykyään kokonaan), keskijohto uupuu. Yksilöille joskus jopa järjestetään virkistystä, kuntoutusta ja koulutusta, joka harvoin parantaa tilannetta.

Hepomies | 2/2009

13


Tarvitsemme yhteistoiminnallista kehittämistä jossa kartoitettaisiin toimintakonseptien muutosten seurauksia työhön, työyhteisöön ja yksilöön. Ennen muutosta on siis: • Varmistettava riittävä osaaminen • Otettava huomioon riittävästi työn ja voimien välinen suhde (vaihtelee elämän tilanteen mukaan) • Varmistettava, että kaikilla on selkeät työroolit • Huolehdittava, että jokaisella työtekijällä on oikeus tulla kuulluksi Kun tämä on kunnossa, työyhteisö pystyy kehittämään työtä, käsittelemään asioita tarvittaessa. Hyvä yhteistyö vaatii aikaa käsitellä asiaa, vaikutus mahdollisuutta, yhteisen käsityksen perustehtävästä, sitoutumista ryhmään, työn hallintaa, rajojen pitävyyttä, reiluutta ja PALKITSEMISEN (muutakin kuin tilinauhan). Hyvän johtajan tai esimiehen ominaisuuksia: • Noudattaa sovittuja asioita (kaikki johtamistasot!) • On oikeudenmukainen • Kuuntelee – ottaa kantaa • Eri näkökulmia katsova / tutkiva / hyväksyvä • Vastuunsa kantava, suoraselkäinen Kun esimies tuo viestiä esim. YT – neuvotteluista, hänen on hyvä muistaa: • Kertoa faktat (välttää liirum laarumia) • Pahoittelu • Myötäeläminen • Ei syyllistä ketään • Miljöön valinta (ei keskellä työpisteitä) • Oikea ajoitus • Viesti on ristiriidaton ja selkeä (ilmeet ja eleet ovat yhtä viestin kanssa) • Rohkaisee kysymään • Kuuntelee • Ottaa työsuojeluorganisaation mukaan • Muistuttaa työterveyshuollosta • Yhteydenotto jälkeenpäin • Jälkihoito Mistä löytää apua työ - tai yksityiselämän kriiseissä? • On uskallettava pyytää apua ja vastaanottaa apua • Rohkaisevat, lohduttavat ja pelastavat ajatukset • Tiedon hankinta • Rentoutuminen • Etäisyyden otto Tuulia Rönnberg Työsuojeluasiamies Hki 39

14

Hepomies | 2/2009


Kartta kouraan ja lenkille Aika moni on törmännyt tilanteeseen, jossa työntekijä on siirretty jakelureitille, jonka jakeluosuudella ei ole kertaakaan ollut. Kun työntekijä ilmoittaa työnjohdolle, että ei osaa jakeluosuutta, niin työnjohto auliisti tulostaa alueesta kartan ja lyö sen jakajalle käteen. Jotkut tyytyvät tähän kyseenalaiseen apuvälineeseen, mutta ne jotka pitävät kiinni oikeuksistaan ja kieltäytyvät lähtemästä piirille ummikkona, saavat kuulla uhkailuja työstä kieltäytymisestä ja varoituksen antamisesta. Näin tämä ei saa olla.

T

yönantajalla on velvollisuus opastaa ja opettaa työ työntekijälle. Jos käsipareja ei riitä opettamiseen, niin silloin ei toimipaikan miehitys ole kunnossa. Resurssi prosentti on liian pieni. Tämän kaataminen yksittäisen työntekijän kontolle on törkeää. Itellan omissa ohjeissa todetaan, että perehdytysprosessin laiminlyöminen ei ole keino välttää ylityötä. Perehdyttämätöntä työntekijää tai hänen perehdyttäjäänsä ei tule käyttää resurssina paikkaamaan äkillistä poissaoloa. Työnantajalla on oikeus käyttää henkilöstöään tehokkaasti työsopimuksessa mainitulla alueella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että teetettäisiin työtä miten sattuu ja millaisilla kriteereillä tahansa. Kenenkään ei tarvitse tehdä työtä johon ei saa kunnon perehdytystä. Jo työturvallisuus vaatii perehdytyksen maastossa kulkemiseen. Varsinkin autoreiteillä oikeiden ajolinjojen ja näkyvyysesteiden huomiointi opetuksessa on tärkeää. Työnjohto on vastuussa, jos reitillä sattuu onnettomuus ja käy ilmi, että työntekijää ei olekaan perehdytetty jakelureitille. Esimiesten täytyy noudattaa sovittuja työohjeita. Tätähän vaaditaan työntekijöiltäkin. Antaa aika huonon esimerkin, jos esimiehet itse eivät noudata annettuja työohjeita. Esimies, joka vaatii työntekijää jakamaan hänelle outoa jakelureittiä, syyllistyy työturvallisuuslain 12§ laiminlyöntiin. Pointista löytyy esimiehentyöpöytä, jonne on perehdytyksenkin pelisäännöt koottu. Vakituisten perehdyttämismalli, Enska, antaa selkeät ohjeet siitä, että myös ”vanha” postinjakaja saa tarvittavan opetuksen uudelle jakoreitille. Perehdyttämispäiviä on annettava 1-2 työpäivää. Vakituisten perehdyttämismallia noudatetaan kaikkien niiden postityöntekijöiden osalta, joiden työsopimus on voimassa toistaiseksi sekä pitempiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Jos ei jakelureittiä osaa eikä saa siihen opetusta, kannattaa sitä opetusta penätä. Luottamusmies auttaa sinua tässä asiassa. Laatu saattaa kärsiä pahasti, jos jakaja ei tunne jakelureittiään. Esimerkiksi laatikointi maastossa voi olla hyvin poikkeava. Itse olen tähän törmännyt usein. Eräänkin rivitalon laatikointi on täysin järjen vastainen. Jakojärjestys alkaa laatikoiden alarivistä oikealta jatkuen vasemmalle ja siirtyessään yläriviin se jatkuu vasemmalta oikealle. Eikä siinä vielä kaikki! Alarivin ensimmäinen laatikko onkin jakojärjestyksen viimeinen. Lisäksi laatikoiden merkinnät ovat todella puutteelliset. Suurin osa niistä on nimettömiä ja huoneistotunnuksettomia. Esimiehet eivät aina välttämättä tiedä näitä kaikkia alueensa knoppeja, mutta määräävät ihmiset kuitenkin ilman opetusta näille piireille. Kenen syy edellä esitetyn kaltaisessa on jakovirhe? Tiedän tapauksen, jossa työntekijä pakotettiin oudolle piirille. Jakaja eksyi, ja toi suurimman osan posteista takaisin toimipaikkaan. Koska työaika oli jo ylittynyt huomattavasti, hän lähti kotiin ja esimies joutui viemään päivän päätteeksi jakamatta jääneet postit. Voi sanoa, että tässä tapauksessa sai sitä mitä tilasikin – sutta. Asmo Juvanoja Alueellinen pääluottamusmies Palvelutuotanto Etelä-Suomi Espoo-Vantaa perusjakelu

Hepomies | 2/2009

15


Ylityön tekeminen Ylityö, eli työvuoroluetteloon merkityn työajan päättymisen jälkeen tehtävä työ, on lain mukaan työntekijälle vapaaehtoista ja sen teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Aloite ylityön tekemiseen pitäisi tulla työnantajalta. Kuitenkin Itellalla on vuosikausia ollut jakelussa käytäntönä, ettei tätä työntekijän suostumusta tarvitse kysellä, vaan työntekijä on velvoitettu tekemään reittinsä loppuun siihen kuluvasta ajasta riippumatta.

M

yöskään työntekijän jaksamisen perään ei ole kyselty, vaan oletusarvona on, että työntekijä jaksaa ja voi tehdä tarvittaessa vaikka kuinka monta 9 – 10 tunnin pituista työpäivää. Riippumatta jakajan iästä, kunnosta tai vaikkapa työajan ulkopuolisesta elämästä. Työntekijäthän voivat esim. opiskella työn lisäksi, jolloin vapaa-aika jää muutenkin vähiin. Tai työntekijöillä saattaa olla perhettä ja lapsia, joitten kanssa haluaisivat viettää enemmän aikaa. Ylityön teettämisen ”laillisuus” on varmistettu sillä, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä työajan ylityksestä ilmoittamalla siitä heti aamulla esimiehelle. Tämä käytäntö kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia. Ensinnäkin ilmoittaessaan ylitöistä kieltäytymisestä, työntekijä voi joutua esimiehen silmätikuksi ja jonkin asteisten ”kostotoimenpiteitten” kohteeksi. Pelko tästä voi estää työntekijää käyttämästä oikeuttaan ylitöistä kieltäytymiseen, vaikka sen tekeminen aiheuttaisikin kohtuutonta rasitusta. Työntekijä ei myöskään välttämättä vielä heti aamulla tiedä, minkä pituiseksi päivä muodostuu ja jaksaako hän tehdä ylityötä. Entä jos työntekijä sairastuu päivän aikana esim. päänsärkyyn, joka haittaa työntekoa niin, ettei pysty tai jaksa tehdä ylipitkää päivää, mutta kenties jaksaisi työskennellä normaalin työvuoroluetteloon merkityn ajan? Pitääkö työntekijän mennä lääkäriin hakemaan sairaslomatodistus sen takia, ettei jaksa tehdä ylityötä, eikä ole ilmoittanut siitä esimiehelle jo aamulla?

Oletusarvona on, että työntekijä jaksaa ja voi tehdä Ehkä työnantajakin on huomannut kuinka hankalaa tämä on ja on keksinyt entistä paremman idean. Tässä työnantajan markkinoimassa mallissa työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa voitaisiin tarvittaessa muuttaa. Näin ei syntyisi ylityötä, kun voitaisiin venyttää päivän työaikaa tarvittava määrä. Mitä merkitystä työvuoroluettelolla tässä mallissa enää on? Se tuskin on lain edellyttämä työvuoroluettelo, josta työntekijä voi tarkistaa jo etukäteen työpäiviensä alkamis- ja päättymisajankohdat. Työntekijöitten kannalta malli on entistäkin huonompi. Ei voisi sopia mitään menoja luottaen työvuoroluetteloon merkittyyn työajan loppumisajankohtaan, koska sitä saatetaan muuttaa. Ei syntyisi ikinä ylityötä, josta voisi kieltäytyä, vaan olisi pakko työskennellä työaika täyteen. Vastaavasti voitaisiin yllättävien helppojen päivien työaikaa lyhentää ja säästää näin jääneet tunnit ”pahojen päivien” varalle. Näin varmistettaisiin, ettei ylityötä pääsisi syntymään. Nykyisellä systeemillä sentään on ainakin teoriassa mahdollisuus lähteä töistä työvuoroluetteloon aiemmin merkittynä kellonaikana. Ilona Tolonen Luottamusmies, työsuojeluasiamies Kilonkallion terminaali, 02610 ESPOO

16

Hepomies | 2/2009


A

lueella oli jo voimassa oleva sopimus luettelojakelusta, jota aluejohtaja ei katsonut tarpeelliseksi muuttaa sitä kysyttäessä. Sopimusta pidettiin hyvänä. Luettelojakelusta oli sovittu myös valtakunnallisen pääluottamusmiehen toimesta seuraavaa:

”Luettelojakelussa noudatetaan tämän jakelun osalta seuraavia ehtoja. Luettelojakelu suoritetaan pääosin erillisenä jakeluna. Luettelojakelutyötä tarjotaan yhtiön määräaikaisille ja osa-aikaisille sekä palkataan lisätyövoimaa. Uudet työntekijät sijoittuvat Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen P palkkaryhmään 100, perustehtävä. Työaikakorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaan. Alueellisen pääluottamusmiehen kanssa paikalliseksi erikseen sopien voidaan jakelu suorittaa myös perusjakelun yhteydessä erityisesti autoreiteillä.” Muutaman toimipaikan osalta työnantaja kuitenkin jälkikäteen halusi muuttaa sopimusta. Työnantajan ehdotelmassa oli seuraavanlainen kohta: ”Luettelojakeluprojekti on erinomainen tilaisuus tavoitella tuottavuutta joustavasti koska olemassa olevissa työvuoroissa alkuviikon työmäärä ei kohtaa suunniteltua työaikaa, voidaan suunnitellun ja mahdollisesti toteutuvan työajan erotusta pienentää luettelojakelun toimesta seuraavasti: maanantai-keskiviikko kolme henkilöä irrotetaan erillisenä jakeluna toteutettavaan luettelojakeluun ja näinä päivinä perusjakelussa on kolme työvuoroa vähemmän ja niissä oleva työ jaetaan kaikille tasaisesti.”

Edunvalvonnalla oli selkeä näkemys, että jaksamista tuetaan Työnantajataho halusi poiketa jo tehdystä sopimuksesta ja vei asian reaktioryhmään. Reaktioryhmässä oli kuultavana myös muutaman toimipaikan paikalliset luottamusmiehet, jotka tehtyään kyselyn henkilöstön keskuudessa, vastustivat työnantajan esitystä. Toimipaikkojen luottamusmiehet olivat keränneet henkilöstöltä nimilistat, koska työnantaja väitti, että henkilöstö itse halusi poikkeavaa sopimusta. Nimilistoista kävi kuitenkin ilmi, että näin ei ollut. Ajatuksena tässä oli, että avoimet piirit olisi työskennelty muutaman viikon ajan ilman urakointikorvauksia. Jos taas näistä avointen reittien paikkaamisista olisi maksettu urakointikorvauksia, olisi se syönyt tuottavuuspalkkiota. Edunvalvonnalla oli selkeä näkemys, että jaksamista tuetaan. Ei ollut perusteltua syytä lähteä edunvalvonnallisin toimin lisäämään usean ihmisen työtaakkaa perusjakelussa, varsinkaan sellaisissa toimipaikoissa jossa työajat olivat jo täynnä. Myöskään se, että muutama jakaja halusi tehdä tiliä luettelojakelussa, ei mielestämme riittänyt syyksi. Sopimusta ei muutettu näillä perusteilla. Pääluottamusmiehille on tullut viestiä, että henkilöstölle on jälkikäteen kerrottu edunvalvonnan estäneen koko toimipaikan henkilöstön luettelojakelujärjestelyiden osalta mahdollisesti saatavan tuottavuuspalkkion. Onpa väläytelty 200 euron menetyksiä per henkilö. Olemme erimieltä asiasta. Niiden tietojen pohjalta, jotka tässä on edellä esitetty, on moinen väite perätön. Voi vain ihmetellä miksi henkilöstölle moista puppua syötetään. Halutaanko edunvalvonta saattaa henkilöstön silmissä huonoon valoon, vai miksi? Jälkikäteen ei voida sanoa, että henkilöstö hävisi esitettyjä mittavia summia. Jälkiviisaudesta ei kukaan hyödy. Jossitella voi aina. Jos sairaslomia olisi sattunut samaan aikaan, jos…jos…jos… Asmo Juvanoja Alueellinen pääluottamusmies Palvelutuotanto Etelä-Suomi Espoo-Vantaa perusjakelu

Satu Ollikainen Alueellinen pääluottamusmies Palvelutuotanto Etelä-Suomi Helsinki perusjakelu

Hepomies | 2/2009

17


Miten voin vaikuttaa liiton toimintaan osa 4:

”TES – ALOITE”

Nykyinen työehtosopimus umpeutuu 31.10.2009 eli ensi syksynä. Nyt on aika ryhtyä pohtimaan mitä muutoksia siihen haluaisimme. On siis tullut jälleen tilaisuus, jossa jokainen liiton jäsen voi yrittää vaikuttaa liiton toimintaan ja tavoitteisiin. Liittohallitus tulee pyytämään osastoilta esityksiä työehtosopimusneuvotteluihin. Osastojen taas tulee kysyä jäsentensä mielipiteitä ja ehdotuksia asiaan eli toimipaikkoihin tulee kyselyt joihin kuka tahansa liiton jäsen voi tehdä esityksiä. Jäsenten tekemät ehdotuksen tulee käsitellä osaston jäsenkokouksessa. Jäsenkokous eli jäsenet päättävät mitkä aloitteet ovat oman osastomme virallisia aloitteita.

T

ES – aloitteessa tehdään muutosesityksiä tai uusia ehdotuksia työehtosopimuksemme sisältöön eri siihen oranssiin ”raamattuumme”. Tämän hetkisen tilanteen valossa, ei ole odotettavissa järin massiivisia palkankorotuksia, joten kannattaa pohtia myös muita vaihtoehtoja kuin vain palkan lisäystä. Haluammeko esimerkiksi, että edellisten neuvottelujen tapaan yritettäisiin saada lisää työajanlyhennystä lyhytlomalaisille nykyisen 32 tunnin lisäksi tai tulisiko sairaanlapsen hoitamisesta saada se neljäskin päivä palkalliseksi. Tulisiko osoitteettomien lähetysten erilliskorvausta korottaa? Mitä parannuksia tai muutoksia TUPA-malliin tulisi tehdä? Eri osastojen liittokokousesityksissä oli paljon myös sellaisia esityksiä, jotka liittokokouksen mahdollisella hyväksymisellä menevät TES – neuvottelupöytään liittomme tavoitteiksi. Oman osastomme esitykset työmatkalipun käyttöön ottamisesta tai vaativan jakelutehtävän moduulista ovat esimerkiksi tällaisia. Eräs osasto esitti myös esimerkiksi, että laatu mitattaisiin TUPA – mallissa kuukausi tason tilalla päivittäin ja jokaisesta virheettömästä päivästä maksettaisiin korvaus. Tässä on hyvä esimerkki mahdollisesta kannustavasta korvauksesta, jos sellainen joskus tulisi käytäntöön. Parannettavaa löytyy varmasti monessa asiassa, jos vain asiaan perehtyy hieman enemmän. Työehtosopimus ei todellakaan ole tällä hetkellä täydellinen. Aina kannattaa pyrkiä parempaan. Pelkkä mariseminen pienessä piirissä ei johda mihinkään, vaan on vietävä ajatuksia eteenpäin. Monet ideat syntyvät hieman ikävistä kokemuksista tai tilanteista, joissa huomaa ajattelevansa, että olisivatpa asiat näin, niin olisi asiat paremmalla tolalla. Tällöin kannattaa laittaa idea ylös, koska yleensä käy niin, että se unohtuu hetken parin päästä kun pahin ärsytys on ohi. Parhaiten hyvää ideaa vie eteenpäin kirjaamalla siihen hyvät ja mahdollisimman tarkkaan pohditut perustelut. Nyt idealinko pyörimään, jotta saisimme paljon hyviä kehittämiskohteita vietäväksi neuvottelupöytään ensi syksynä. Ari Komulainen

Sata täyteen Niittykummussa Espoon Niittykummussa, 02200 Espoo, työskentelee pitkänäköistä ja järkevää väkeä. Kyseisessä jakelun lähtöpisteessä on saavutettu 100 % järjestäytymisaste. Haaste on heitetty, pyrkikää muut samaan! JOJ

18

Hepomies | 2/2009


Kokouksen antimia Liittokokous on nyt takanapäin. Päätöksistä ja kokemuksista kolmen päivän urakasta kirjoittavat tässä jäljempänä Markus Pulsa sekä Riitta Nykänen. Osastomme edustajaksi liittohallitukseen valittiin Juha Jaatinen ja liittovaltuustoon edustajaksemme hyväksyttiin Markus Pulsa sekä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Ari Komulainen. Kokousedustajistamme muutosehdotuksia ja puheita kävivät pitämässä puhujapöntöstä käsin Markus Pulsa (perhevapaiden vaikutus vuosityöajanlyhennykseen), Juha Jaatinen (osastopalautuksen suuruus), Ari Komulainen (Safety Walk – menetelmän laajamittainen käyttöönotto) ja Tuulia Rönnberg (riittävän päivittäisen siivoustason määrittäminen). Liiton puheenjohtajana jatkaa edelleen Esa Vilkuna. Liittokokouksen päätöksiä

K

okouksessa käsiteltiin kaikkiaan 100 osastoilta tullutta esitystä. Lisäksi kokouksen edetessä edustajat tekivät huomattavan määrän erilaisia PAU:n tavoitteisiin liittyviä korjaus- ja muutosesityksiä. Käyn tässä läpi muutamia, vaikka päätöksistä ja linjanvedoista saisi helposti kokonaisen lehden. Erityisesti nousivat esille työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat. Kaikkien työpaikkojen kuukausittainen turvallisuustarkastus ja päivittäinen siivous olivat mm. asioita joita osastomme edustajat kävivät kokoukselle esittämässä. Molemmat kirjattiin työympäristöasiakirjaan, ja ovat näin ollen virallisesti liiton neuvottelutavoitteita. Lisäksi ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisen parantamiseksi asetettiin tavoitteita, kuten työtä keventävien teknisten apuvälineiden käyttö ja työajan lyhentäminen päivittäin tai kokonaisina vapaapäivinä. Tämä ei kuitenkaan saa vaikuttaa työntekijän ansiotasoon.

Nämä asiat eivät kuitenkaan hoidu ainoastaan sopimalla niistä työnantajan kanssa. Tämän vuoksi lähdetään neuvottelemaan työsuojeluasiamiesten oikeudesta todelliseen ajankäyttöön ja tehtävästä maksettavasta palkkiosta. Eniten keskustelua käytiin liiton sisäisistä asioista. Tulevaisuudessa jäsenhankinta tulee ulottaa myös Itellan ulkopuolisiin yrityksiin. Tämä taas vaatii rahaa. Eri malleina esitettiin toimimattomien ammattiosastojen rahoituksen pienentämistä tai jäsenmaksun korottamista. Osastomme vastusti jälkimmäistä yksimielisesti. Kokous ei päässyt asiasta yksimielisyyteen, joten kompromissiesityksenä hyväksyttiin tiukan äänestyksen jälkeen (106100) malli, jossa liittovaltuusto päättää rahoituksen järjestämisestä mahdollisesti molempia keinoja käyttäen. Tässä haluan korostaa seuraavaa; mikäli liiton jäsenmäärässä ei tapahdu huomattavia muutoksia, ei kumpaakaan keinoa myöskään tarvitse ottaa käyttöön.

Kuva: Riitta ja Juha odottavat iltajuhlan alkamista.

Hepomies | 2/2009

19


Jäsenmaksukattoa oli myös esitetty. Itellan toimihenkilöiden tulotason yläpäässä 1,4 % jäsenmaksu on euroissa huomattavan korkea. Tämän vuoksi heidän järjestäytymisaste ammattiliittoomme on alhainen, noin kolmannes. Vastaesityksenä tähän todettiin, että solidaarisuuden vuoksi tulee kaikkien PAU:n jäsenten maksaa jäsenmaksuna samankokoinen osuus tuloistaan. Molemmat kannat ovat perusteltuja. Jäsenmaksukattoa ei äänestyksen jälkeen hyväksytty. Järjestäytymisaste tulee siis pysymään toimihenkilöiden piirissä alhaisena mutta pidämme kiinni SAK:laisen solidaarisuuden periaatteista. Kuva: Osastomme jäsen ja Helsingin alueen pääluottamusmies Satu Ollikainen oli yksi neljästä liittokokouksen puheenjohtajasta

Markus Pulsa

Eka kerta Tämä ei ole Uma Aaltosta, vaan kertoo ensimmäisestä osallistumisestani PAU:n liittokokoukseen, joka järjestetään joka 4. vuosi. Lauantaina 21.3. PAU:n Helsingin Osaston vuosikokouksessa valittiin osaston toimikunta ja liittokokousedustajat. Kokousedustajia valitaan 1 aina ”alkavaa” sataa jäsentä kohti eli siis Helsingin Osaston jäsenmäärä reilu 1600 oikeuttaa 17 kokousedustajaan, olen yksi heistä. Kaiken kaikkiaan kokouksessa tulee olemaan 228 liittokokousedustajaa, lisäksi PAU:n hallitus, toimihenkilöt, avustava henkilökunta, kutsutut veteraanit, kansainväliset vieraat ja kutsuvieraat, siis noin 320 henkilöä! Preppausta

L

auantaina 24.4. Etelä-Suomen aluejärjestö piti kokousedustajille puolen päivän koulutuksen kokouskäytännöstä. Seppo Kinnunen selvitti meille kokouksen kulkua ja tutustutti paksuhkoon kokouskansioon, joka edeltävällä viikolla kaikille edustajille oli postitse saapunut. Viime tammikuussa kaikki osastot saivat lähettää esityksiä liittokokoukselle. Tuolloin Helsingin Osastollakin oli jäsenkokous, johon kaikki jäsenet olivat kutsuttu ja jossa päätettiin jäsenistöltä tulleiden esitysten eteenpäin viemisestä. Tässä kohdassa on jäsenen vaikuttamispaikka; aika, jolloin pitää avautua asiasta, josta on sanottavaa. Nyt kokouskansiossa näkyvät kaikki lähetetyt esitykset ja liittohallitus on antanut esityksistä lausunnon. Kaikki ”tavara” on jaoteltu sen mukaan, mihin asiakirjaan esitys liittyy, esimerkiksi taloussuunnitelma tai työympäristöasiakirja. Kokouksessa tulee olemaan viisi valiokuntaa, jotka käsittelevät tiettyyn aihepiiriin kuuluvia esityksiä. Kyllä siinä hetki meni, että oppi lukemaan kansiota, mutta selkeältähän tuo alkoi vaikuttaa. Maanantaina 4.5. oli osastomme oma preppaustilaisuus, jossa kerrattiin kokouskäytäntöä ja käytiin läpi kaikki

20

Hepomies | 2/2009

esitykset, 100 kappaletta sekä niihin annetut liittohallituksen lausunnot. Yhdessä päätimme, mihin esityksiin aiomme ottaa kantaa. Osastomme puheenjohtaja Markus Pulsa astelee puhujapönttöön vuosityöajan lyhentämisen tiimoilta ja Tuulia Rönnberg siivousasiasta. Myöhemmin nousi osastojen saamasta jäsenmaksupalautteen suuruudesta sellaista älämölöä, että osastomme toimitsija Juha Jaatinen tulee puhumaan asiasta. Jos liittohallituksen lausunto on samalla linjalla jonkun esityksen kanssa ja me myös olemme samaa mieltä, niin asiaan ei ole tarvetta puuttua. Tiistaina 26.5. kokoonnuimme vielä osaston toimistolle kertaamaan asioita, joista puheenvuoroja tullaan pitämään. Esille oli noussut jäsenmaksun osastopalaute, joka on 0,25 % jäsenmaksusta. Tuosta summasta 0,05 % on esitetty korvamerkittäväksi jäsenhankintaan ja siitähän on nyt osa osastoista pillastunut. Avajaiset Niinhän siinä sitten kävi, että tuo keskiviikko 3.6. vääjäämättä saapui. Hivenen oli perhosia vatsassa, kun hyppäsin ratikasta Helsingin messukeskuksella, mutta heti


pihalta bongasin monet tutut kasvot ja alkoi olo tuntua melkeinpä kotoisalta. On mukava tunne kohdata eri pulilta Suomea ihmisiä, joihin on tutustunut PAU:n kursseilla. Avajaiset alkoivat kello 11.00. Saimme nauttia Sinettiseitsikon torvisoitosta. Kaksi ”huliviliä” korpikommunistisesta lauluyhtye Punatähdestä juonsivat avajaiset. Esa Vilkuna puhui ja tietenkin puheessa oli lamaa ja kilpailun avautumista postialallamme. Kristiina Pietikäinen toi valtiovallan tervehdyksen; työryhmän esitys postilainsäädäntöön kuultaneen vuoden 2010 lopussa. Kuulinkohan oikein hänen lausuvan; ”kenelle yleispalveluvelvoite ANNETAAN”? Onko siihen sitten jo rahoitus, kun oikein annetaan, muiden toimiessa missä huvittaa? Ja Punatähdet laulaa: ”Pitkänsillan toiselle puolen ammun rakkauden nuolen.” Jukka Alho puhuu. Kirjeiden määrä ei olekaan laskenut odotetun rajusti, vuosi 2008 oli poikkeuksellisen vakaa. Ruotsalaiset ovat ”kaapanneet” pakettien kuljetusta, yleispalvelun rahoitus huolestuttaa ja nyt, oikein työnantajamme johtajan suusta: ”Jaksamista ja työhyvinvoin-

tia on nostettava yhteistyöllä!”. Saimme myös kunnian kuulla Lauri Ihalaista. Hienoa nauttia kokemuksesta, rauhallisuudesta ja rentoudesta, jotka välittyivät puheesta. Lauri kiitteli lämpimästi hyvästä yhteistyöstä ja muistutti meitä huomioimaan humaanisia arvoja. Punatähdet tarjosivat Laurille kitaristin paikkaa ja Mika Roos polkaisi paikalle sähköfillarilla, jonka PAU lahjoitti Laurille. Eihän tuota tiedä, jos Ihalaisen postilaatikko siirretään niin kauas, ettei sinne ilman sähköpyörää jaksa mennä, vitsaili Roos. Minusta se oli Roos, vaikka Juha Pöyry näyttää kirjoittaneen liiton sivuille, että letkautuksen heitti Vilkuna. No perkele, sen verran olen itsepäinen, että otan riskin virheeseen. Lauri Lyly tervehti paulaisia. Mieleen jäi muun muassa valtion omistajapolitiikan lyhytnäköisyys, ostovoiman turvaaminen ja OIKEUS kunnon esimieheen. Ja Punatähdet lauloivat: ”Postiljooni kirjeen tuo rakkaan luo, myrskyssä, sateessa, koira lahkeessa, umpihangessa.”. Avajaisten lopuksi lauloimme Työväen marssin Sinettiseitsikon säestämänä. Olipa siinä vaikuttavia puhujia yhteen pötköön, ei voinut kuin silmät ymmyrkäisinä seurata tapahtumia tällainen tavallinen pulliainen.

Osastomme edustajat liittokokouksessa ovat vasemmalta yläriviltä lukien: Taru Alho (liittohallituksen jäsenenä kokouksessa), Jarkko Loikkanen, Asmo Juvanoja, Satu Ollikainen, Ilona Tolonen, Tuulia Rönnberg, Jukka Virtanen, Maija Pulkkinen, Eliisa Virtanen, Seppo Airaksinen, Mika Kukkola, Hannu Sjöman, Riitta Nykänen ja Ari Komulainen. Edustajat alarivillä ovat Tuula Launokari-Laakso, Markus Pulsa, Juha Jaatinen ja Sirpa Jääskeläinen

Hepomies | 2/2009

21


esitettiin asioista eriäviä kantoja kuin valiokunnan, niin seuraavaksi äänestettiin tai lähetettiin valiokunta ”takas hommiin”. Äänestystuloksen mukaan hyväksyttiin valiokunnan päätösehdotus tai salista tullut vastaehdotus. Puheenvuorot olivat pääsääntöisesti erityisen mielenkiintoista seurattavaa. Äänestykset olivat herkkua, actionia. Säpinää puolestaan syntyi, kun kokeneemmatkin välillä pohtivat, että; ”mites tän nyt pitikään mennä?”. Jossain kohdassa tuli sellaista blaablaablaata, että, pakko myöntää, meinas niska notkahtaa. Olin kyllä kuitenkin tosi skarppina. Oli meinaan ainutlaatuinen kokemus, jännittäväkin ja kunnia olla paikalla. Kokoukseen tullessani Tuula Launokari-Laakso tuuppasi puheen kouraani, delegoin asian varsin pikaisesti Ari Komulaiselle, koska en ollut lainkaan henkisesti valmistautunut enkä kyseiseen asiaan perehtynyt. Mahdollisiin kannatuspuheenvuoroihin kyllä suostuin, mutta tarvetta niihin ei tullut. No, Ari vielä muokkasi edellä mainittua puhetta ja teki esityksen, joka meni ”heittämällä” läpi. Hyvä Ari! Kuva: Esa Vilkuna, Lauri Ihalainen ja Lauri Lyly ihailevat Ihalaisen PAU:lta saamaa eläkkeelle jäämis lahjaa eli Itellan sähköpyörää, joka on tuunattu versio jakajien käytössä olevasta pyörästä.

Kokous

Ensimmäisen päivän aikana osallistuimme gallupiin, joka toteutettiin ”kaukosäätimillä”, tulos ilmestyi valkokankaalle välittömästi jokaisen kysymyksen jälkeen vastausajan päätyttyä. Oli se vaan JÄNNÄÄ. Kysymykset

Avajaisten jälkeen jatkoimme kokouksen työjärjestyksen mukaisesti. Oli erityisen mielenkiintoista oppia, tutustua, seurata tällaista ison kokouksen kulkua ja järjestystä. Puheenjohtajia, jotka vuorottelivat tehtävässään, oli 4, joista yksi osastomme Satu Ollikainen. Kokouksen avauksesta päättämiseen kohtia oli 25, joissa jokaisessa lisäksi 1-7 ”alakohtaa”, esimerkiksi 11.1, 11.2 ja niin edelleen. Pääsääntöisesti edettiin siten, että ”asia”, esimerkiksi liiton säännöt, esiteltiin. Seuraavaksi asiasta keskusteltiin. Keskustelu tapahtui puhujapöntöstä puheenvuoroilla, jotka oli kirjallisesti pyydetty puheenjohtajistolta. Seuraavaksi osastojen lähettämistä esityksistä, koskien kyseessä olevaa asiaa, keskusteltiin (pöntöstä) ja sitten asiaa käsittelevä valiokunta lähetettiin pohtimaan esityksiä, sanon ”vaatimuksia”, se ehkä kuvaa esitys-sanaa kansantajuisesti. Tilanteen mukaan ”pompittiin” kohdasta 9 kohtaan 11, sitten kohtaan 19, mahdollisesti seuraavaksi takaisin kohtaan 11 ja niin edelleen. Tuolloin tosiaan oli hyötyä siitä, että oli tutustunut kansioonsa. Aikanaan, kun joku valiokunnista sai työnsä tehtyä, toi valiokunta esityksensä saliin. Taas käytiin keskustelua. Jos vielä tässä

22

Hepomies | 2/2009

Kuva: Edustajamme Tuulia Rönnberg ja Riitta Nykänen.


koskivat liiton ja edunvalvojien toimintaa. Vastaukset tietenkin olivat varsin viisaita ja yhdenmukaisia. Keskiviikko-iltana vielä kokoonnuimme ryhmittäin pohtimaan henkilövalintoja. ”Vapaa-aika” alkoi 22.45 ja ei kun nukkumaan. No okei, otettiin YHDET yömyssyt. Torstai Torstaina jatkettiin 8.00 ja hommahan oli jo tuttua juttua, käsiteltävät asia tietenkin uusia, joten mielenkiinto säilyi. Ingeborg Saetre Post Komista Norjasta toi tervehdyksensä. Kertoi norjalaisten painostavan poliitikkoja ja vastustavan EU-direktiiviä voimakkaasti. Professori, selvitysmies Harri Melin Tampereen yliopistosta saapui kertomaan kuljetusalan yhteistyöprojektista. No projekti sinällään jäi vähäiselle huomiolle, koska paljon ja varsin hyvin puhunut Melin hieman harhautui aiheesta. Mieleeni jäi seuraavaa: Globalisaatio, EU ja markkinat vaativat sitä sun tätä, onko yksilön pakko sopeutua? Muutokset tekee ihminen, ei esimerkiksi markkinat. Työnantajat tiivistävät rivejään ja vaativat paikallista sopimista, nuoret valuvat Loimaan kassaan; kuka valvoo työntekijöiden etuja? Ay-osastot ovat hieman hakoteillä, jos toiminta on pelkkää pikkujoulua ja kerran vuodessa kokous. Liitoilla kovat haasteet työajan lyhentämisestä tavalla tai toisella, kun meikäläinenkin saattaa päästä eläkkeelle vasta 75 vuotiaana! Melinin ehdotus liittojen yhdistymiseen on sektorimalli, jossa sopimustoiminta hoidetaan sektoreittain ja yhteistä olisi esimerkiksi työttömyyskassa ja lehti. PAU:n kultaiset ansiomerkit jaettiin ”jossain vaiheessa” ennen lounasta ja lepoa. EI, vaan hetkinen. Ennen lounasta kuultiin liittokokousedustajan puhe, ainut josta tässä mainitsen ja joka oli todella hyvä. Piia Willberg teki tasa-arvosta esityksen, joka melkein identtisenä lisättiin järjestöpoliittiseen asiakirjaan. Piia muistutti, että edellisessä liittokokouksessa on asetettu tavoitteeksi sukupuolisen tasa-arvon toteuttaminen, mutta kuinkas sitten kävikään? Ei mitenkään hyvin. Esa Vilkunankin olen kuullut muutamaan otteeseen asiasta puhuvan, mutta mikä on? Ei mene ”jakeluun”! Nytkin naisten osuus uudessa PAU:n hallituksessa on vain 17 % ja valtuustossa 31,6 %!!! Loppupäivästä kuultiin paljon puheita koskien järjestöpoliittista ja työympäristöasiakirjaa, kunnes puheenjohtajavuorossa toiminut Satu armahti ja päästi meidät

Kuva: Liittokokouksen osanottajilta kysyttiin sähköisessä gallup-kyselyssä mm. kolmea tärkeintä asiaa seuraaviin TES-neuvotteluihin. Vastauksesta näkee, että työssä jaksamista ja työsuhteiden säilyttämistä pidettiin palkankorotuksia tärkeämpinä.

suihkuun ja valmistautumaan iltajuhlaan. Iltajuhlassa oli hyvää ruokaa, juomaa, imitaattori Heikki Hilander, tanssiorkesteri Matti Metsäketo ja hyvää seuraa. Puolenyön jälkeen ”marssittiin” unten maille. Äänestystä Perjantai menikin äänestysten merkeissä. Minusta se oli hauskaa, ei kyllä kai kaikkien mielestä. Osasta päätöksistä teillä tietojeni mukaan on tässä lehdessä Markus Pulsan kirjoitus. Liittokokouksen lopuksi puhui Esa Vilkuna. Mieleeni jäi: kehui liittoa persoonalliseksi, meillä on hyvä luottamusmiesverkosto lähellä jäseniä, kehuja tuli muitakin, mutta kehitettäväksi hän mainitsi kansainväliset resurssit, tutkimustoiminnan ja tiedotuksen. Tiedotus? Hmm... jaaha, kiinnostavaa, houkuttelevaa... Liittokokousedustaja numero 41 Helsingin Osastosta kiittää ja kumartaa. Jos sinua joskus pyydetään tähän tehtävään, älä hitto vie sano EI! Riitta Nykänen

Hepomies | 2/2009

23


Osastomme tekemät liittokokousesitykset

O

sastomme teki liittokokoukselle kaikkiaan 8 esitystä. Tässä seuraavaksi esitellään esityksemme ja minkälaisen lausunnon liittohallitus niihin antoi sekä tietysti mitä mieltä liittokokous niistä lopulta oli eli lopullinen päätös esityksiin. Huomioitavaa on, että viisi esitystämme kahdeksasta sai suoraan tai epäsuorasti positiivisen päätöksen. Vain kolme esitystämme jätettiin vähemmälle huomiolle. Eräät esityksemme tulevat olemaan heti ensisyksyn TES – neuvottelutavoitteita.

Esitys nro 1.

Isyysvapaa palkalliseksi Lisäys TES:in 30§: PAU:n Helsingin osasto esittää että liittokokous velvoittaa liiton toimiston neuvottelemaan työehtosopimukseen palkallisen isyysvapaan alkavan liittokokouskauden aikana. ”Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen isyysloman alkamista vähintään kuusi kuukautta ja että hän valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä on oikeus palkallisen isyysvapaan aikana.” Perustelut: Sekä isiä, että äitejä kohdeltaisiin tasapuolisesti. Nykyään vain äitiyslomalle jäädessä maksetaan palkkaa 72 arkipäivän ajan. Myös isyysvapaan ajalta tulisi mielestämme saada palkkaa. Työnantajan kustannukset eivät nousisi kovin suuriksi, koska se saisi osan maksetusta palkasta takaisin KELA:lta. Isyysvapaan ollessa palkallinen myös isät motivoituisivat pitämään paremmin perhevapaita. Aloitteen toteutumien edistäisi tasa-arvoa ja perheen hyvinvointia. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Päätettäessä tavoitteista voimassa oleviin työehtosopimuksiin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin palkallisesta isyysvapaasta sopiminen. Tämä tavoite ei toteutunut, mutta neuvottelujen yhteydessä käytiin hyvähenkinen keskustelu tavoitteen toteutumisesta tulevilla neuvottelukierroksilla. Muutama liitto pystyi sopimaan edellisellä kierroksella palkallisesta isyysvapaasta. Kevään aikana on SAK:n sisällä pyritty löytämään yhteisiä sopimustavoitteita liittojen kesken. Yhdeksi keskeiseksi laatutavoitteeksi on sovittu palkallisesta isyysvapaasta sopiminen kaikkien liittojen työehtosopimuksilla. Tavoitteeksi on sovittu palkallisen isyysvapaan pituudeksi 18 päivää. Asia tulee esille kunkin liiton omissa neuvottelupöydissä. Mikäli yhteiskunnallinen tilanne muuttuu niin, että keskitetty sopimuskierros tulisi, on tämä tavoite myös niissä neuvotteluissa. Liittohallitus tulee asettamaan palkallisen isyysvapaan yhdeksi työehtosopimustavoitteeksi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Liittokokouksen päätös: Liittokokous merkitsee liittohallituksen lausunnon tiedoksi ja korostaa tavoitteen merkitystä seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Esitys nro 2.

Kahdeksan tunnin työaika PAU:n Helsingin osasto esittää, että liittokokous velvoittaa liiton toimiston aloittamaan selvityksen yhdessä työnantajan kanssa mahdollisuudesta siirtyä kahdeksan tunnin työaikaan, sekä aloittamaan pilotin asiasta alkavan liittokokouskauden aikana.

24

Hepomies | 2/2009


Perustelut: Helsingin osaston jäsenkokouksissa on jatkuvasti noussut esille työn jakaantuminen epätasaisesti, haluttomuus vapaaehtoiseen tilanteen korjaamiseen työpaikoilla, jatkuvat työaikojen ylittymiset ja jaksamisongelmat. TuPa-malli ei ole ainakaan helpottanut tilannetta. PAU:n Helsingin osasto on varma siitä, että kiinteään työaikaan perustuvan mallin luominen hyödyttää sekä työnantajaa että erityisesti PAU:n jäseniä. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Työehtosopimuksilla sovitut päivittäiset työaikamääräykset muutettiin viimeksi vuoden 2007 syksyllä. Silloin sovittiin, että paikallisesti voidaan postityössä sopia siirtymisestä enintään 26 tai 52 viikon tasoitusjaksoon. Tällä pitkällä työajan tasoitusjaksolla on mahdollista työpäivän keskimääräinen pituus tasoittaa 7 tuntiin 39 minuuttiin vapaapäiväjärjestelyin. Tämän tavoitteen toteuttaminen merkitsee keskimääräisen työvuoron pituuden olevan enemmän kuin 7 tuntia 39 minuuttia. Malli ei ole ”Pekkas-järjestelmä”, vaan työajan lyhentämisjärjestelmä, joka ottaa lyhennyksen huomioon etukäteissuunnittelussa. Postityön luonne on sellainen, että kiinteä 8 tunnin työpäivä ei liene mahdollista. Nykyisin työehtosopimuksen työaikamääräykset mahdollistavat keskimääräisessä työajassa työpäivän pituuden vaihtelevan 5 ja 9 tunnin välillä. Viikoittainen työaika voi olla kuitenkin enintään 48 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia työvuoron pituudeksi 12 tuntia ja kuljetuksessa 13 tuntia. Niissä työpaikoissa, joissa on sovittu tuottavuuteen perustuvassa työaika- ja palkkamallista 9 tunnin pituisia työvuoroja voi olla enintään 8 peräkkäin. Joulukuussa peräkkäisiä 9 tunnin työvuoroja voi olla enintään 10. Näillä lisäyksillä on pyritty lieventämään perättäisten 9 tunnin työvuorojen aiheuttamaa ongelmaa työntekijöiden jaksamiselle. Liittohallituksen näkemyksenä on, että joustavilla työaikamuodoilla tulee pystyä ratkaisemaan työntekijöiden jaksamiseen liittyviä ongelmia. Työpaikoilla on entistä rohkeammin uskallettava käydä keskusteluja vaihtoehtoisten työvuorojärjestelmien käyttöönottamisesta. Näillä uusilla työvuorojärjestelyillä on mahdollista ottaa huomioon kunkin työpaikan henkilöstön omat tarpeet. Liittokokouksen päätös: Liittokokous merkitsee esityksen ja siitä annetun liittohallituksen lausunnon tiedoksi.

Esitys nro 3.

Jäsenhankintastrategian luominen PAU:n Helsingin osasto esittää, että liittokokous velvoittaa liiton toimiston luomaan ennen vuotta 2011 osastojen käyttöön suunnattavan jäsenhankintastrategian koskien Itellan ulkopuolella toimivia jakelualan yrityksiä. Perustelut: Koko PAU:n kentässä on epäilemättä tiedostettu, että vuonna 2011 tulee suomessa varmasti olemaan kilpailua osoitteellisten lähetysten jakelussa. PAU neuvottelee myös näissä yrityksissä työskentelevien työntekijöiden työehdot. Näiden työntekijöiden tulisi siis myös järjestäytyä PAU:in. Osastojen omat resurssit ja osaaminen eivät välttämättä riitä kattavien jäsenhankintatoimien järjestämiseen. Näin ollen tulee liiton toimistossa luoda strategia ja materiaali, joka on helppo ottaa käyttöön PAU:n jäsenosastoissa. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Vuonna 2011 voimaan astuva EU:n postipalveludirektiivi edellyttää kilpailun laajempaa avaamista myös kotimaisille postimarkkinoille. Nähtävissä on, että tällä tulee olemaan vaikutuksia myös PAU:n järjestämisalaan ja sopimustoimintaan. Lähitulevaisuudessa PAU:n potentiaalisia jäseniä työskentelee siis useissa eri yrityksissä.

Hepomies | 2/2009

25


Ammattiosastojen ja edunvalvojien tulee huomioida, että järjestäytymisen edistämisen tulee olla niiden perustehtäviä. Osastojen saama jäsenmaksupalaute antaa tähän myös taloudellisia resursseja. Jäsenhankintastrategian tulee lähteä ensisijaisesti liikkeelle siis ammattiosastoista, edunvalvojista ja niiden edustamista ammattiryhmistä käsin. Ammattiosastoilla tulee olla paras tietämys ja tuntemus jäsenhankintatyön painopisteistä. Ammattiosastojen jäsenhankintatyötä tulee postimaailman murroksen yhteydessä edistää jäsenhankintakoulutuksella, järjestö- ja sopimuskoulutuksen sisällöillä ja monipuolisella, myös erityisryhmät huomioivalla (esim. maahanmuuttajat) viestinnällä ja materiaalilla. Edunvalvonnan ja jäsenhankinnan kannalta ensiarvoisen tärkeää on luoda tuleviin alan toimijoihin myös oma edunvalvontaverkosto. Liittohallituksen esityksessä toiminta – ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2010 – 2011 on varauduttu myös jäsenhankintaan. Toimistoresurssien lisäämisellä ja osastojen jäsenmaksupalautteen koordinoimisella 0,05 % osalta nimenomaan jäsenhankintaan pyritään vastaamaan tulevien vuosien haasteisiin. Liittokokouksen päätös: Liittokokous merkitsee esityksen ja siitä annetun liittohallituksen lausunnon tiedoksi.

Esitys nro 4.

Työmatkalippu PAU:n Helsingin Osasto esittää että, liittokokous velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unionia neuvottelemaan työmatkalipun käyttöön oton työntekijöille. Työmatkalippu tarkoittaa kiteytettynä sitä, että työnantaja maksaa osan työntekijän työmatkakustannuksista joukkoliikennettä käytettäessä. Lipun toteuttamiseksi on monia keinoja, sekä verottomia, että verollisia. Perustelut: Työmatkalipun avulla kannustettaisiin työntekijöitä joukkoliikenteen käyttämiseen. Näin myös Itella Oyj toimisi, kuten se vuoteen 2013 ulottuvassa toimintastrategiassaan on tavoitteeksi asettanut, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Liittohallitus katsoo esityksen olevan hyvä ja tukevan nykyisiä yleisiä ilmastopoliittisia pyrkimyksiä. Liittokokouksen päätös: Syksyn 2009 työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteeksi otetaan työsuhdematkalipun saaminen osaksi työsuhde-etuuksia.

Esitys nro 5.

Kuntouttava hoito työaikaa PAU:n Helsingin osasto esittää seuraavaa: PAU asettaa tavoitteekseen, että työterveydenhuollon määräämä kuntouttava hoito, jota ei ole voitu sopia tehtäväksi työntekijän vapaa-ajalle, olisi työajaksi luettavaa aikaa. Perustelut: Nykyinen, työnantajan suosima käytäntö, on että esimerkiksi lääkärin määräämä fysikaalinen hoito työperäiseen vaivaan annetaan työtekijän omalla ajalla. Tätä sovelletaan käytännössä siten, että ensisijaisesti suositellaan työntekijää varaamaan

26

Hepomies | 2/2009


aika tällaiseen hoitoon työajan ulkopuolella. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijä leimaa itsensä ulos työstä siksi aikaa, kun hän on hoidossa. Asia on epäoikeudenmukainen, semminkin kun kyse on se sellaisista hoitotoimenpiteistä, jota hoitavat työperäistä vaivaa. On niin, että jos on itsensä työtä tehdessä rikkonut, on oikeus ja kohtuus, että saisi myös työaikana itsensä kuntoon hoidattaa. On myös selvää, että työntekijän motivaatio osallistua kuntouttavaan hoitoon laskee, jos sen joutuu tekemään vapaa-ajallaan. Erityisen stressaava tilanne on silloin, kun potilas tietää, että työpaikalla odottavat työt siinä vaiheessa, kun ne ovat sinne jääneet. Pintaan jää stressi, sen sijaan että hoidon saaja keskittyisi kuntouttavaan hoitoon. Ajatushan on palauttaa työntekijän toimintakyky, jopa parantaa sitä. Käykin niin, että hoidon tulokset jäävät vaatimattomiksi. Saattaa käydä niin, että hoitosarja jää kesken tai jopa kokonaan hyödyntämättä edellä mainituista syistä. Myös työnantaja menettää varojaan suotta, sillä vaikutuksiltaan kehnot tai peräti käyttämättömät hoidot aiheuttavat vaivojen nopean palaamisen. Tästä seuraa uusiutuva sairauslomakierre tai jopa työkyvyttömyys. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys edellä mainituista käynneistä odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta. Työntekijän palkkaa ei siis vähennetä sairastumistapauksiin liittyvissä vastaanottokäynneissä, eikä hän ole velvollinen tekemään työaikaa takaisin tapauksissa, joissa lääkärin määräämiä laboratorio- ja röntgentutkimuksia, eikä vastaanottokäynnillä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi tehtyä vastaanottokäynnin vastaanottoaikaa ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella. Fysikaaliset hoitolaitosten aukioloajat ovat yleensä niin pitkät, että ajan varaaminen työajan ulkopuolelta on yleensä mahdollisia. Ensisijaista sairaanhoidossa on, että hoidon määrittämiseksi tarvittavat tutkimukset voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti hoidon käynnistämiseksi, ilman työntekijälle tulevia lisäkustannuksia. Liittokokouksen päätös: Liittokokous kirjaa tehdyn esityksen tulevien sopimuskierrosten tavoitteeksi.

Esitys nro 6.

Vaativan jakelutehtävän moduuli PAU:n Helsingin osasto esittää, että PAU:n liittokokous asettaa tavoitteekseen liittokokouskaudelle saada P-palkkaliitteeseen kohtaan 2, erityisvastuuseen ja -osaamiseen perustuva palkanlisä lisättäväksi ”vaativan jakelutehtävä” -lisän, suuruudeltaan sama, kuin ”vaativa erityistehtävä” -lisä (nyt 94,92€). Lisän saaminen edellyttäisi, sen lisäksi, että työntekijä saa jo palkkaryhmä 200, ammattitehtävä, mukaista palkkaa, myös sitä, että hän sitoutuu työskentelemään useissa jakelun lähtöpisteissä työnjohdon niin määrätessä. Edelliseen liittyen esitämme tavoitteeksi tulevalle liittokokouskaudelle sen, että mikäli tarpeen vaatiessa ei ole käytettävissä ”vaativan jakelutehtävän” -työntekijää ja joku määrätään työskentelemään toiseen jakelun lähtöpisteeseen, työntekijälle maksetaan kertakorvauksena yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Korvaus maksetaan riippumatta siitä, onko siirtymisessä kyseessä alkava tai joku seuraavista työpäivistä. Perustelut: Nykyinen työaikahyvitys, joka maksetaan ehdollisesti työntekijälle hänen joutuessaan siirtymään samana päivänä jakelun lähtöpisteestä toiseen, on riittämätön asian aiheuttamaan vaivannäköön ja ammattitaitoon nähden.

Hepomies | 2/2009

27


Nykyinen tilanne onkin johtanut siihen, että useimmiten yhdet ja samat postinjakajat siirtyvät jakelun lähtöpisteestä toiseen. Se, että olisi olemassa liikkumiseen sitoutunut ja siitä kohtuullisen korvauksen saava työntekijäryhmä helpottaisi työnjohdon työtä. Tämän lisäksi kiinteä lisä motivoisi työntekijää huomattavasti nykyistä paremmin kehittämään ammattitaitoaan. Liittohallituksen lausunto esitykseen: P-palkkaliitteen kirjaukset jakelutyön osalta luotiin karkeammalle tasolle kuin entinen pelkästään jakelutyötä säädellyt E-palkkaliite. Ryhmittely perus- / ammattitehtävään tehtiin silloisten tiedossa olleitten tietojen valossa. Käytäntö on osoittanut kyseisen jaon varsin toimivaksi. Osastojen esityksistä ilmenevä tarve ns. vaativan jakelutehtävän luominen osaksi erityisvastuuseen perustuvaa palkanosaa, perusteena on käytetty työntekijän osaamien jakelureittien lukumäärää tai käytettävyys eri toimipaikoissa on perusteltu. Liittohallitus katsoo, että saamiensa tietojen valossa esitysten perusidea on kannatettava. Liittohallitus on myös kirjannut Sopimuspoliittiseen asiakirjaan näkemyksen palkkajärjestelmien kehittämisestä siten, että työtehtävien vaativuus tulee huomioida palkkauksessa. Liittokokouksen päätös: Liittokokous esittää P-palkkaliitteen kehittämistä siten, että moduulirakenteeseen luodaan vaativan jakelutehtävän moduuli.

Esitys nro 7.

Samasta työstä sama taulukkopalkka PAU:n Helsingin osasto esittää,että PAU:n liittokokous kirjaa sopimuspoliittiseen asiakirjaan lausunnon siitä, että liiton periaatteena on edelleen se, että samasta työstä maksetaan sama taulukkopalkka. Palkankorotusten suuruutta ei tule kytkeä mihinkään työskentelymalliin. Taulukkopalkan päälle voidaan ja tuleekin voida maksaa erilaiseen palvelusaikaan, työskentelypaikkakuntaan ja osaamiseen perustuvia lisiä. Periaatteen on hyvä olla mielessä, kun PAU neuvottelee tulevia työehtosopimuksia. Perustelut: Jo syksyllä 2008 tulleet palkkarakenteen muutokset koettiin epäoikeudenmukaisiksi osan postinjakajien mielestä. Näin erityisesti niillä työpaikoilla, joissa ei siirrytty paikallisen sopimisen malliin. Tällöin palkankorotus jäi 1,5, % pienemmäksi. Osa työntekijöistä jopa katsoi, että heitä kiristetään tämän Tupa-mallina tunnetun sopimuksen piiriin. Erityisen tärkeäksi saman taulukkopalkan periaate nousee vuonna 2011, jolloin postinjakelu vapautuu kilpaillulle ja on erittäin todennäköistä, että osoitteellisia lähetyksiä jakavia ihmisiä työskentelee muunkin, kuin Itella Oyj:n palveluksessa. Liittohallituksen lausunto esitykseen: Liiton periaatteena on ollut ja tulee jatkossakin olemaan periaate, että samasta työstä tulee maksaa sama palkka. Perinteellisesti palkkaerot samaa työtä tekevien osalta ovat muodostuneet työntekijän henkilökohtaisista perusteista. Keskeisinä erottavina tekijöinä ovat olleet kokemuslisät ja työnsuoritukseen perustuva henkilökohtainen lisä. Viime neuvottelukierroksella avattiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia koskemaan myös tuottavuuden kasvusta syntynyttä työpaikkakohtaista jakovaraa. Tämä malli tuo taulukkopalkkoihin lisäksi mahdollisuuden lisäpalkkaan. Edellytys lisäpalkalle on, että työpaikkakohtaisen tuottavuuden kasvusta syntyy jakovaraa.

28

Hepomies | 2/2009


Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin työpaikkakohtaisesta erästä. Mikäli työpaikkakohtaisen erän jaosta päästään paikalliseen sopimukseen on se 2,5 %. Muussa tapauksessa erän suuruus on 1,0 %. Tämä 1,5 %:n erotus maksetaan kaikille työntekijöille, jotka työskentelevät niissä työpaikoissa, joissa on päästy paikalliseen sopimukseen siirtyä uuteen työaikaja palkkamalliin. Varsinainen taulukkopalkka on edelleenkin kaikilla sama. Liittokokouksen päätös: Liittokokous merkitsee esityksen ja siinä annetun liittohallituksen lausunnon tiedoksi.

Esitys nro 8.

Kuntoutusjaksot palkallisiksi PAU:n Helsingin Osasto esittää, että ASLAK – TYK kuntoutuksen ajanjaksot muutettava palkalliseksi. Perustelut: Työntekijän pitkäaikaisen sairauden johdosta hänelle saattaa muodostua tilanne, jota saattaa seurata ennenaikainen eläköityminen viiden vuoden säteellä. Tästä syystä työntekijä ohjataan kuntoutukseen työterveyshuollon toimesta. KELA tekee varsinaiset päätökset kuntoutuksen suhteen. Kun työntekijä on hyväksytty kuntoutukseen, hänelle myönnetään vapautus työstä. Vapautus on palkatonta. Kuntoutusjaksot ovat 1-2 viikon mittaisia ajoittuen noin puolentoista vuoden ajanjaksolle. Työntekijän on usein hankalaa sitoutua ja osallistua kuntoutukseen taloudellisen toimeentulon pohjan petettyä palkattoman ajanjakson vuoksi. Kustannusvaikutuksiltaan esityksemme toteutuminen on neutraali. Liittohallituksen lausunto esitykseen: ASLAK- ja TYK-kuntoutukset ovat Kelan rahoittamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa, joka lasketaan kuten sairauspäiväraha. Vuonna 2009 päivärahan laskennassa käytetään vuoden 2007 verotettuja työtuloja. Sairauspäivärahan suuruus on noin 70 prosenttia palkkatuloista. Ammatillinen kuntoutus on lisääntynyt vuoden 2004 lakiuudistuksen jälkeen voimakkaasti. Vuosina 2006 – 2008 on alalla tehty vuosittain yli 120 kuntoutuspäätöstä, näistä valtaosa esityksessä mainittuja työkokeiluja. Kelalla ja eläkeyhtiöillä on mahdollisuus maksaa kuntoutusraha kuntoutuksen ajalta työnantajalle, mikäli työnantaja maksaa ko. ajalta palkan. Työnantajan palkan maksu lisäisi halukkuutta kuntoutukseen ja olisi näin investointi tulevaisuuteen laskevina työttömyyseläkekustannuksina. Samalla se saattaisi eri kuntoutusmuodot yhdenvertaiseen asemaan. Itellassa käytössä olevassa Kunnon Polku varhaiskuntoutusjärjestelmässä kuntoutusjakson ajalta maksetaan yrityksen omalla päätöksellä jo nyt täysi palkka. Liittokokoukselle esitettävässä Työympäristöasiakirjassa esitetään tavoitteeksi näkemys, että kuntoutusjaksojen palkka- ja työehtojen ehdoista tulee jatkossa sopia työehtosopimuspohjaisesti. Liittokokouksen päätös: Liittokokous merkitsee esityksen ja siitä annetun liittohallituksen lausunnon tiedoksi.

Hepomies | 2/2009

29


Tapahtui jakajan elämässä KE 15.4. TOISTA PÄIVÄÄ TÖISSÄ LOMAN JÄLKEEN. HETKITTÄIN TUNSIN ITSENI REIPPAAKSI, JOPA ILOISEKSI."AIN LAULAIN TÖITÄS TEE, TIDITITTITITTITII". TOISEN PÄIVÄN SYYTÄ, JOS OLISI OLLUT ENSIMMÄINEN, HUH, SIITÄ EI VOI ÄÄNEEN KOMMENTOIDA. 15.00 Reippaana, edelleen, kotiin ja koiran kanssa lenxulle. Aah, suihkuun ja sitten ruokaa naamariin. Hoipertelu soffalle, ennen koomaan vaipumista. 18.00 Uutiset: "Blaablaablaa... Itella aloittaa YT-neuvottelut 400 työntekijän...". No wattöhell, herää, herää, kuuntele, kuuntele ja ymmärrä! 21.00 Uutiset... 22.00 Uutiset. Alho on päässyt kuvaan, kertoo; potkuja on annettava. Esa Vilkuna TV-ruudussa! Hyvä Esa, Esa on niin cool, rauhallinen; "kyllä tämä nyt siltä vaikuttaa, että työnantaja taantuman varjolla saneeraa rankalla kädellä".

”Päätettiin tässä poikien kanssa vähän repäistä, ja antaa hieman kenkää muutamalle duunarille. Näin aluksi noin 400:lle.”

Mummot pihalla vouhottaa työpaikan puolesta". No ei me varmaan, ehkä jotkut. Muisteleppa, syksy -07, nykyistä sopimusta solmittaessa, piti kieltäytyä ylitöistä. Yöllä tuli textari, että asiat oli saatu sovittua. PE 17.4. No katoitteko uutisia? En kerinny yxiäkään. Ei kai sitten mitään ole ollut. 10.00 Käyn kukkakaupassa, niitä näitä rupatellaan hautajaiskimppua viimeisteltäessä. "No, ootteko siis lakossa ens viikolla?" Empä usko, eiköhan asiat saa sovittua, voi jossain työnseisauksia ollakin. 14.00 Nyt kotiin. Pitäis, pitäis, pitäis tsekkaa liiton sivut... LA 18.4. Nonni ja kukaan ei oo tellentanut mulle eilistä Madventuresia. Kaikki pitäis itse tehdä, joo, ihmeellistä, ugh. Nyt on sitten aikaa liiton sivuille. 400 irti hallinnosta ja postinkäsittelystä. Eihän tuo jakajia koske, ei ainakaan meidän toimipaikassa. Eipä silti, jos minun lakossaolo säästää työpaikkoja, niin taisteltava on. Piste. 18. päivä - tilipäivästä on 18 päivää - tilipäivään on 12 päivää. Kuinka mulla on taas rahat loppu? Miten se voi olla mahdollista, vaikka; "mä joka päivä töitä teen, joka ________ aamu puol seiskaxi meen"? Hallinto ja postinkäsittely, hmm... ei kai voi monellakaan postinkäsittelijällä olla huimasti parempi liksa, kuin minulla. Mitä _________ heille tapahtuu, jos duunipaikka lähtee? Jos - oisko se optimismia. Kun - se on kyllä pessimismiä - luovuttamista. No, aurinko paistaa, on lauantai. MA 20.4.

TO 16.4. No jaa, ai monta? Ai yx lomalla, kax saikulla. Ok. Näittekö uutisia? Blaablaablaa, no ei se meihin vaikuta, tuskin edes seisautetaan työt. 10.00 Äippä soittaa: "No miten teillä siellä postissa?" Hö, no kuule, meillä on töitä niin _______, ei se meitä koske. 12.00 Hiki pinnassa ramppaan ylös alas rappusia. Sairikselta soitetaan: "Mitä, ollaanx me lakossa ens viikko???

30

Hepomies | 2/2009

10.00 Tulihan sitä exaktimpaa tietoa. Ensin radiouutiset ja sitten kännykkään pukkaa viestiä. Niinkuin "tiedettiin"; työnseisaus postinkäsittelykeskuksisssa. 18.00 Uutiset, Esa ruudussa, jee. "Vastustamme valtion omistaja- ja eläkepolitiikkaa". Jyrki Häkämies, yök, kylläpä oli halppis. "Jyrki, Jyrki älä tyrki. Jyrki tee joskus..." Huomenna sitten vain odotellaan, tuleeko hurjia uusia käänteitä.


TI 21.4. No eipä olisi voinut parempaa päivää olla pääluottarin tulla meidän toimipaikkaan. Saatiin tuoreinta tietoa työtaistelusta. Eihän sitä kaikki asiat heti avaudu, varsinkaan, jos ei edes tajua, mitä kysyisi. Joka tapauksessa - ole nyt sitten ihan rauhassa Itella - kun on viikonloppuna saatu neuvoteltua muutosturvapaketista, joka on elokuusta -09 alkaen voimassa toistaiseksi vuoteen 2011. Muunmuassa henkilökohtainen tukipaketti, eläkeputki, työhön takaisinottovelvollisuus muuttuu 9kk:sta 2 vuoteen, neuvotteluajat kaksinkertaistuvat, uudelleenkoulutusta, koulutuspäiviä lomautusaikaan, muuttokulukorvaus... Tämä kaikki nostaa irtisanomiskynnystä. Ja vielä; huomisesta työnseisauksesta ei pidätetä palkkaa. Tähänköhän tämä jää... Epäilen. Kohta meillä on työkaveri, ystävä, naapuri, tuttava - ilman duunia, ilman fyrkkaa, ilman leipää, ilman lämmintä kotia. Siinä meillä hieno yhteiskunta.

Kioskin tätsy:"Ettexte ookkaan lakossa?". No joo, mutta ei me, vaan lajittelukeskukset tänä iltana, blaablaablaa ja huomenna sit tuon postit, jotka saan jaettavaksi. Nii-in, olis ehkä ollu hyvä meidän jakajien lakkoilla, olis ainakin huomattu. Tosiaan, mitäs haittaa olisi ollut jakajien lakosta? Eihän kuulemma enää ole mitään tärkeää jaettavaa. Kaikki - kaikki - menee sähköisesti - sähköisesti. Asiaa oli puitu Aamu-tv:ssä ja varmaan uutisissakin. En kerinnyt katsoa, oli ystävä kylässä. Ystävät ovat tärkeitä.

KE 22.4.

Ystävän poika menetti työpaikkansa maanantaina.

Tänään se työnseisaus sitten on. Paikalliseen baariin postia viedessä alkavat ukot juttelemaan. No mikäs tässä, ei kai koskaan niin kiire, ettei kerkeis rupatella. "Hei tyttö, etkös sä vois sivubisneksenä hoidella noi pakettijutut. Kato kuule, täällä asuu kuitenkin 5000 niinkuin ELÄ-

TO 23.4.

”Tän nyt jotenki arvasi, et tää onki sitten ihan normi päivä.”

Olihan se vähän tyrmäävää; postia täynnä koko toimipaikka. Melko normi torstai ja mainoskin. Miten se voi olla mahdollista? Ensisuuttumuksessa käy kyllä mielessä; iltavuoro lakossa ja silti kamat täällä. Ei kai joku kaiva kuoppaa itsellensä. Jonkunhan siellä on pakko ollut olla. Eipä silti, vaikka tuntuu, että eivät asiakkaat mitään huomanneet, niin kyllä saatiin huomiota valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Sitä kautta kaikki kansalaiset ehkä ovat viestin ymmärtäneet. Ei meinaa jaksaa tätä showta enää. Tuleekohan jälkipyykkiä? Pitää vaikka tiskata, arkiaskareiden teko virittää aivoja, sanottiin radiossa. SU 26.4.

”Mitäs tää nyt on? Eikös teidän pitänyt tänään olla lakossa?”

VÄÄ IHMISTÄ". Siis toi oli niin hyvä!!! Pitäis sille Itellalle kertoo, että lähiössä asuu ELÄVIÄ IHMISIÄ, jotka vois vaikka tilata paketteja, jos niitä ei tarvitsisi hakea 10 kilometrin päästä! "On se hyvä, että ne Paulaiset nyt vähän panee hanttiin. Mikä se nyt on, se Esa, vai mikä, onko sillä kanttia?".

Se myrsky sitten tuli, oli ja meni. Nyt-liite vielä kommentoi: "Posti kokeilee uutta toimitusmallia, jossa työntekijät lähetetään suoraan luukulle." Jatkettu loppukevennys: Työkaveri kuuli radiosta, että vuonna 2012 aurinkotuuli pyyhkäisee maapallon yli sammuttaen kaikki sähkövempeleet. No jaaha - silloin ainakin on kirjeenkantajilla duunia. Voihan sikainfluenssa. Riitta Nykänen

Hepomies | 2/2009

31


4Mielipidepalsta

Nopeammin, paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla Tässä omia tuntemuksia ja ajatuksia tämän hetken työpaikastani jossa varmaankaan ei ole ainutlaatuinen tilanne, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Pitkiä sairaslomia on muutama, lisäksi on pari lyhyempää sairaslomaa ja vielä muutama on vuosilomalla. Seuraukset ovat seuraavat:

R

esurssivaran ollessa todella pieni, löytyy oman reitin lisäksi jaettavaa lähes jokaiselle työntekijälle joka siihen vielä kykenee. Ylityöt eivät ole pakollisia, mutta kuka sitten ne postit jakaa? Viime kädessä on jrv lähtenyt jakamaan oman työnsä lisäksi. Siitä on seurannut töiden kaksinkertaistuminen seuraavaksi päiväksi. Suurennetaan reittejä kun postinmäärä on vähentynyt. Itse jättöjen määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kun ennen mentiin niin lujaa kuin jaloillaan pääsi, pitäisi nyt kaikkien ymmärtää mennä normaalilla joutuisuudella. Tai sitten taas reittejä kasvatetaan. Niidenkin on nyt kiirehdittävä, jotka ennen menivät ripeätä kävelytahtia, mikäli aikovat ehtiä työajan puitteissa. Työnantaja on tainnut unohtaa hienot ohjelmansa tasa-arvolle, ikääntyville jne. Ei niitä näy ainakaan jakelussa asti, pikemmin päinvastoin. Kun on yksi nopea jakaja, niin kaikki ovat, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Hieno visio tämäkin, onhan se jonkinlaista tasa-arvoa.

Toinen huolenaihe liittyy myös vähäiseen henkilöstön määrään. Kovin moni uusi työntekijä ei ole, opastajien puutteen vuoksi, ehtinyt opetella kuin yhden jakelureitin. Jos työpaikalta löytyy joskus ns. ylimääräinen, on hänet lähetettävä muualle avuksi. Onhan se ymmärrettävää jos lähialueen jakelun lähtöpisteissä on useamman jakajan vajausta, sinne apua lähetetään. Tästä reittien vajaasta osaamisesta saadaan sairaslomien lisäksi noidankehä hyvin nopeasti, ja poispääsy on vaikeaa. Milloin työnantaja panostaa työssä jaksamiseen? Tähänastiset toimet ovat olleet päinvastaisia, eikä loppua näy. Vielä vaikeampaa on hyväksyä että voitollinen yritys vähentää väkeä ollakseen kilpailukykyisempi. Ei sellainen täällä ruohonjuuritasolla ymmärrystä saa osakseen. Käsittääksemme Itella Oyj on yhä palveluyritys yksityisasiakkaille ja yrityksille. Kun henkilöstöä vähennetään, eivät työt todellisuudessa kuitenkaan vähene, vaan jonkun ne on tehtävä. Jakeluryhmänvastaavalla on monen taulukon täyttöä netissä. Palveluesimies on joko puhelimessa tai palaverissä ja uusia säästöjä vaaditaan joka asiasta. Joka ikistä painostetaan eli tee enemmän, nopeammin, äläkä vaadi mitään koska rahaa ei ole. Työpaikkakouluttajienkin koulutuspäivät peruttiin rahan puutteessa. Autoon saa renkaat vasta kun ovat loppuun kuluneet. Toivon totisesti, että nämä säästöt eivät kohdistuisi kulkuvälineisiin, koska silloin on ihmishenkiä vaarassa. Ei yksinomaan kuljettajan vaan myös sivullisten. Kolmas asiakokonaisuus koskee koko Suomea. Lopetetaan aliurakoitsijoiden käyttö ja turvataan ensisijaisesti oman väen työpaikat, he kun ovat ammattitaitoista väkeä ja ansaitsevat paikkansa. Neljäntenä edunvalvonnasta. Kun tämän kaiken jälkeen pitäisi vielä hoitaa edunvalvonnan tehtäviä, niille on todella vaikea löytää aikaa. Työsuojeluasiamiehet ovat ylityöllistettyjä. Työsuojeluasiamiesten aika menee reitillä, työ vie voimat. Uhkaa taas noidankehä. Toivotaan että asiamiehet ja -naiset saisivat aikaa hoitaa työpaikkansa edunvalvontatehtävät koska he tuntevat paikkansa parhaiten. Tätä kirjoitusta en kohdista lähimpiin esimiehiini, koska he saavat käskynsä ylhäältä. Toivon myös että jakelun ihmisiä kohdeltaisiin ihmisinä eikä robotteina tai automaatteina. “Koko ketju on niin vahva kuin on sen heikoin lenkki”. Tuulia Rönnberg Jakaja ja työsuojeluasiamies, Helsinki 39

32

Hepomies | 2/2009


Mielipidepalsta 3

Rajat kapitalismille Noin 80 % suomalaisista kannattaa sosiaalidemokraattisia pyrkimyksiä, joita esimerkiksi ovat: kaikille ihmisille yhdenvertainen koulutus, terveyden hoito, vanhusten palvelut ja eläkkeet jne. Vasemmistopuolueita äänestää kuitenkin vain noin 30 % äänioikeutetuista suomalaisista.

M

uutkin, kuin vasemmistopuolueet ilmoittavat kannattavansa hyvinvointivaltiota. Käytännössä asia näyttäytyy toisenlaisena. Ne purkavat hyvinvointivaltiota. Esimerkiksi Kokoomuksen edustajat toimivat kuten sudet lammasten vaatteissa. Tämä ilmenee puheina sosiaalisen hyvinvoinnin puolesta, laskien kuitenkin samanaikaisesti hyvätuloisten veroja. Tämä johtaa sosiaalivaltion rahoituspohjan murenemiseen. Rikkaat uskovat, että he eivät tarvitse sosiaalisia palveluita, vaikka todellisuudessa suomalaisen markkinatalouden toimivuus perustuu hyvinvointipalveluihin. Yhteiskunta kouluttaa yrityksille työntekijät, järjestää lasten ja vanhusten hoivan. Tästä huolimatta elinkeinoelämän järjestöjen suunnasta kuuluu syytteitä verovarojen tuhlaamisesta ja leväperäisestä julkisen talouden hoidosta. Kapitalismissa kerätään yritysten omistajille ja korkeimmalle johdolle hirmuiset voitot. Kulut laitetaan pieni- tai keskituloisten maksettaviksi. Sonera lomauttaa ja pitää suurta joukkoa ihmisiä työttömänä. Jäljelle jääneet työntekijät joutuvat tekemään pois potkittujen työt. Se on omiaan lisäämään masennusta, uupumusta ja työtapaturmia. Vaikuttaa siltä, että yritystoiminnan ainoa tehtävä on tehdä maksimaalista voittoa keinoja kaihtamatta. Tästä on hyvänä huonona esimerkkinä Itella Oyj. Täytyy muistaa, että Itella Oyj on valtion 100 % omistama yritys, jonka tehtävänä tulisi olla palvella kaikkia Suomen kansalaisia tasavertaisesti koko maassa. Jos jatketaan siihen malliin, että jakelureittien kokoa jatkuvasti kasvatetaan, niin työntekijät uupuvat. Syntyy sairaslomakierteitä ja paineita siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuntuu käsittämättömältä, että voiton maksimointi on arvokkaampaa, kuin työllisyydestä huolehtiminen tai työntekijöiden terveys. Tässä tilanteessa ammattiyhdistysliikkeen tulisi pyrkiä työajan lyhentämiseen kuuteen tuntiin. Kapitalismi tarvitsee rajoja. Ihmiset ja maapallo ovat rajallisia. Henrikki Suominen Espoo

Kirjoituksia otetaan vastaan Käsissänne olevassa Hepomiehessä on tällä kertaa kiitettävän monipuolisia kirjoituksia monilta eri kirjoittajilta. Haluaisimme jatkossakin saavuttaa vastaavan monipuolisuuden, joten ottaisimme mielellämme edelleen vastaan kaikenlaisia kirjoituksia ja juttuja, arjen sattumuksista ja kokemuksista sekä näkemyksistä vaikkapa siihen, miten tupamallia on käytännössä toteutettu. Lehteen voi kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta siinäkin tapauksessa pitää muistaa liittää omat yhteystiedot jutun yhteyteen. Tiedot säilyvät toimituksella. Nimimerkillä kirjoitettua juttua, jossa ei ole yhteystietoja, ei julkaista. Julkaistuista jutuista ja mahdollisista kuvista maksetaan pieni palkkio. Muistakaa siis liittää yhteystietonne mukaan. Kuvia otettaessa tulee huomioida, että kännykkäkuvat eivät ole painokelpoisia. Lehteen kuvaamiseen tarvitaan vähintään kolmella megapikselillä varustettu digikamera. Filmikameralla otettuja paperikuvia otetaan toki edelleen vastaan koska ne voidaan skannata toimistolla tietokoneelle. Aineisto lähetettään päätoimittaja Ari Komulaiselle, ari.komulainen@jippii.fi, tai osaston toimistoon: PAU:n Helsingin osasto, Siltasaarenkatu 4, 6. krs. 00530 HELSINKI, info@pauhki.net.

Hepomies | 2/2009

33


Huominen kasvaa tänään

Kansan sivistysrahasto – Tutustu ja hyödynnä Tervetuloa tutustumaan Kansan Sivistysrahaston toimintaan. Apurahoja jakamalla rahaston kautta tuetaan tieteellistä, taiteellista ja sivistyksellistä työtä. Alla tietoa palveluistamme, joita voit hyödyntää sekä omassa elämässäsi, että osastosi toiminnassa. Rahasto perustettiin työväenliikkeen keskeisten järjestöjen, kuten SDP:n, TUL:n, SAK:n ja TSL:n toimesta vuonna 1955. Postiliiton opintorahasto liiton jäsenistön asialla ostiliiton oma rahasto tukee liiton jäsenten opinto- ja kulttuuritoimintaa. Apurahoja on jaettu liiton jäsenille mm. vesiluonnon tutkimukseen ja suojeluhankkeeseen, kuvankäsittelyohjelman hankintaan, kirjallisuusharrastukseen ja lauluopintoihin. Apurahahakemukset tulee tehdä aina tammikuun viimeiseen arkipäivään klo 16.00 mennessä. Ohjeet ja hakukaavakkeet, jaetut apurahat ja rahastojen esittelyt löytyvät KSR:n internet-sivuilta.

P

Toiminnan pohjana lahjoitukset ja testamentit Kahdeksan miljoonan euron pääoman turvin Kansan Sivistysrahasto jakaa vuosittain apurahoja yhteensä yli kolmellasadalla tuhannella eurolla. Pääomaa kertyy rahastolle sijoitetun pääoman tuoton lisäksi rahastolle tehdyillä testamenteilla ja lahjoituksilla. Monet toiminnan veteraanit ovat jatkaneet elämäntyötään oman rahaston kautta – oman rahaston tarkoitus määrittyy lahjoittajan toiveen mukaan. Merkkipäiväonnitteluilla tuki omalle rahastolle Oman merkkipäivän tai eläkejuhlan onnittelukeräyksen voi osoittaa rahastolle. Syntymäpäiväsankari saa itse päättää mitä rahastoa haluaa keräyksellä tukea. Tuoton voi osoittaa suoraan oman liiton rahastolle. Jokainen merkkipäivän viettäjä saa onnittelijoista kootun adressin kotiosoitteeseensa. Pienistä puroista kasvaa suuri joki ja merkkipäiväkeräykset ovatkin KSR:n toiminnan kulmakivi. KSR on muistamisen ammattilainen Onnittelut merkkipäivänä tai osanotto poismenon johdosta on lämmin tapa muistaa ystäviä ja omaisia. Me välitämme toiveesi mukaan kirjekukan (sähke) tai adressin pyynnöstäsi perille. Palvelumme on tyylikästä, nopeaa ja edullista. Jos haluat muistaa muita, vain soitto toimistollemme riittää. Adressi- ja kirjekukkavalikoima on nähtävillä internet-sivuillamme. Osaston muistaminen kartuttaa omaa rahastoa ja tukee omaa jäsenistöä Jos osastosi haluaa muistaa jäsenkuntaansa merkkipäivätervehdyksellä, voitte siirtää koko onnittelutyön meille. Toimittamalla listan onniteltavista osaston jäsenistä KSR:oon, me toimitamme onnittelunne ajallaan ja nimissänne jäsenille kotiin. Myös tällä palvelulla voitte niin halutessanne kartoittaa omaa Postiliiton opintorahastoa. Tulen mielelläni esittelemään toimintaamme kokouksiinne ja tapahtumiin. Kaikista palveluistamme saa lisätietoa puhelimitse numerosta (09) 5868 530 tai internet-sivuilta: www.sivistysrahasto.com Ulla Vuolanne Kansan Sivistysrahasto ulla.vuolanne@sivistysrahasto.com

34

Hepomies | 2/2009


Eniten maaliskuun 21. päivänä järjestetyn osastomme vuosikokouksen reilua sataa osanottajaa keskustelutti – yllätys, yllätys – TUPA – malli. Liiton puheenjohtaja Esa Vilkuna sai vastata moniin asiaan liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Jäsentemme suhtautuminen malliin vaikutti olevan suhteellisen kriittistä. Mallia ei keritty hiomaan täydelliseksi kokouksen aikana.

E

sa otti puheeksi myös vuoden 2011 postipalvelulain uudistumisen eli miten se mahdollisesti tulee näkymään työssämme. On hyvin mahdollista, että Itella tulee saamaan kilpailijan tai kilpailijoita suurimpiin asutuskeskuksiin. Lisäksi Esa kommentoi hallituksen taannoista tempausta yrittää nostaa eläkeikää korkeammaksi. Hallitus ei saanut päänsilittelyjä osakseen Esalta. Vuoden edunvalvojaksi valittiin työsuojeluasiamies Satu Buben Espoon Leppävaaran jakelusta. Hänen ansiostaan erääseen luhtitaloon saatiin laatikosto, kun Satu havaitsi, että luhtitalon käytävät ovat vaarallisen liukkaita talvisin. Pitkästä ja ansioituneesta edunvalvontaurasta palkittiin kunniamerkein Asmo Kallio, Vesa Ruusunen, Henrikki Suominen, Erkki Turunen ja Sirpa Varjalehto. Markus Pulsa ei saanut vastaehdokasta puheenjohtajan va-

lintaan, joten Markus valittiin yksimielisesti jatkamaan tehtävässään. Itse toimikunnasta saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen vaalit aikaiseksi. Valituiksi tulivat äänimäärän mukaan Satu Ollikainen, Riitta Nykänen, Ari Komulainen, Seppo Airaksinen, Jarkko Loikkanen, Tuula Launokari-Laakso, Maija Pulkkinen ja Hannu Sjöman. Varalle pääsivät Sirpa Jääskeläinen, Jan Heikkilä, Tuulia Rönnberg ja Jukka Virtanen. Täysin uusia toimikunnan jäseniä valituista ovat Riitta, Jarkko, Sirpa ja Jan. Toisin sanoen saimme vaihtuvuutta ja toivon mukaan uusia näkökantoja toimikunnan toimintaan. Kokouksessa valittiin myös osastomme edustajat PAU:n XXIII Liittokokoukseen. Valittiin kaikkiaan 17 edustajaa ja 3 varaedustajaa. Heidän nimensä löytyvät tämän lehden liittokokousta käsittelevästä osuudesta. Ari Komulainen

Hepomies | 2/2009

35


Kesä 2009 avattiin virallisesti Hiirenkorvajuhlilla 15.5.2009. Juhlapaikkana oli edelleen Maunulan Maja. Tällä kertaa juhliin osallistui osastomme lisäksi myös Helsingin Automiesten ja Pääkaupunkiseudun toimihenkilöiden paikallisten osastojen jäseniä. Aurinko kunnioitti läsnäolollaan illan viettäjiä ja lämmitti tunnelmaa entisestään. Vaikka ilta hieman viileni laskevan auringon mukana, ei se pystynyt enää viilentämään paikalla olioita, jotka olivat lämmenneet ruuan, juomien, kilpailujen, saunan ja live keikan merkeissä. Kokki omasta takaa

T

änä vuonna oli myös ns. kylmien ruokien lisäksi tarjolla lämmintä ateriaa suoraan kokin ”pannulta”. Paellaa kokkasi Jarkko Loikkanen Espoon Niittykummun jakelusta. Hänellä kun on ko-

kin koulutusta takanaan. Jarkko tuli valittua osastomme toimikuntaan tänä keväänä ja hänet valittiin myös osastomme uudeksi nuorisovastaavaksi. Kokin kauhanvarressa käväisi myös Ilona Tolonen, jotta pääkokki pääsi jaloittelemaan. Hyviä neuvoja myös tarjottiin paellamme valmistajalle, mutta sehän kuuluu vain asiaan. Paellaa kiiteltiin herkulliseksi. Punk-bändi sai ansaittua huomiota Livekeikasta vastasi tänä vuonna hardcorepunkkia soittava Diskelmä. Bändin rumpalina soitti Jaani Kemppanen, Espoon Niittykummun jakelusta myös hänkin. Yhtye sai ylimääräistä huomiota osakseen kesken keikan, kun Maunulan Majasta vastaava henkilö tuli paikalle heittämään bändiä pihalle kesken konsertin. Kyseinen ”meteli” sai kuulemma loppua siihen paikkaan ja yhtye korjata luunsa pihalle heti paikalla. Aikaisempien juhliemme esiintyjien taso oli kuulemma ollut huomattavasti tasokkaampaa, kuin tämä järkytys. Yleisö huuteli Jaatista ja Pulsaa neuvottelemaan ja pelastamaan tilannetta. Neuvottelujen tulos oli, että bändi sai vielä jatkaa vähän aikaa esiintymistään.


Saunaklapin tarkkuusheitto – miehet: Henri Heikkilä – Vantaa 28 Tage Strömberg – Helsinki 32 Raine Heikkilä – Vantaa 51 Etuoven pituusheitto – miehet: Jaani Kemppanen – Espoo 20 Henri Heikkilä – Vantaa 28 Jari Malmström – Vantaa 36 Tietokilpailu (12 kysymystä): Mika Kukkola (11 oikein) – Vantaa 28 Eino Meri (9 oikein) – Helsinki 52 Tuula Launokari-Laakso (9 oikein) - TSV Kyseinen episodi oli punkbändille suoranainen kunnian osoitus, koska mikä se sellainen punkbändi on, joka ei ole koskaan minkäänlaista pahennusta aiheuttanut – ei yhtään mikään. Yleisö vain lämpeni tapahtuneesta ja yhtye soitti kiitettävällä otteella loppuun asti. On ihan positiivista, että juhlissamme soitetaan välillä myös tiukempaa ja rankempaa revitystä.

Saunaklapin tarkkuusheitto – naiset: Päivi Silvennoinen – Helsinki 12 Kaisa Ruuskanen – Vantaa 60 Riitta Luukkonen – Helsinki 42 Etuoven pituusheitto – naiset: Satu Ollikainen – PLM Päivi Silvennoinen – Helsinki 12 Tuula Launokari-Laakso – TSV

Parhaista parhaat Parhaat seulottiin akanoista kolmessa eri kilpailulajissa eli saunaklapin tarkkuusheitossa, Etuoven pituusheitossa ja tietokilpailussa. Saunaklapin heittoon osallistui eniten osanottajia eli kaiken kaikkiaan 25 henkilöä, 16 miestä ja 9 naista. Mitalikolmikot edellä mainituissa lajeissa ovat seuraavat:

Onnittelut voittajille. Näin on siis Helsingin Osaston kesäkausi 2009 avattu virallisesti. Toivokaamme, että kesä jatkuu yhtä aurinkoisissa ja myös lämpimissä merkeissä. Ari Komulainen


Kiltit tytöt taivaaseen ja tuhmeliinit minne vaan ikikuuman uunin päältä piru paikan tarjoaa Taivaan parren tähtösille kutsu kiirii juhlimaan pirun pankon perhosille kavaljeerit kumartaa Erkki Kraft

Kun ilta-aurinko heiluttaa vielä hetken terveisiään punatiilitalon seinällä en voi olla ajattelematta katseesi kasvitieteellistä puutarhaa ja sanojesi parantavaa rehellisyyttä. Raastavat lokit liitelevät puiston yläpuolella ja minun mietteeni ovat sitäkin korkeammalla; jossakin pilvien tasolla. Potkiessani kadulta pois talven tarpeettomia kiviä uskon, että elämässä on paljonkin uskaltamisen arvoista. Olet minulle, kuin maalauksesi: jotakin kaunista ja elinvoimaista, jota haluan ymmärtää ja tuntea paremmin. Kuten varmaan arvaatkin olen päättänyt yrittää, vaikka siitä tulisikin tummat silmät ja kohmeiset sormet. Enhän voi menettää muuta, kuin tämän mahdollisuuden kanssasi. Harri Hertell



Hepomies 2/2009