Issuu on Google+


Frantti, Hannele Hallituksen jäsen

1

Hillukkala, Mervi Akela

Sisällysluettelo Pääkirjoitus Tee2012 Sankarimatka2012 Lumikoiden ja Lepakoiden kuulumiset Puumien kuulumisia PPP Rastirata 2012 Yrjönpäiväretki Muistelemispäivän mäenlasku Flash mob

2 3 4 5 6 7-8 9 9 10

Hillukkala, Tomi Akela

Järvelä, Jaana Sihteeri, akela Kalliokoski, Minna Varalippukunnanjohtaja, seikkailijaluotsi, hallituksen jäsen, sampo

Kippo, Susanna Akela, koulutusvastaava Lapinoja, Kalle Leinonen, Katariina Polokasun päätoimittaja Sallinen, Toni Webmaster Simula, Jenna Jäsenrekisterinhoitaja Tervola, Jari ”Ale” Kämppämestari (Virsu), hallituksen jäsen Tervonen, Katariina Lippukunnanjohtaja, tarpoja- ja samoajaluotsi

Toivola, Jaana Rahastonhoitaja Vatanen, Tuija Akela Visuri, Outi Akela Ylikitti, Tuomo Varastonhoitaja, kämppämestari (Kalime)


2 Pääkirjoitus Sanotaan, että aina ei voi voittaa. Tottahan se on; kaikkea ei voi saada. On kuitenkin myös niin, että oma asenne vaikuttaa asioihin kaikkein eniten. Oma asenne voi tehdä jaksamisesta helppoa tai nakertaa sitä. Ei auta antaa turhautumiselle valtaa – niin ei ainakaan synny vaikuttavaa pääkirjoitusta, jos syntyy mitään ollenkaan. ”Kokeillaan! Millaiselta solmulta paalusolmu kuulostaa? Ei me ehkä tästä pisteitä saada, mutta yritetään!” Aina ei jaksa eikä kykene, sekin on totta. Siinä vaiheessa on ystävän tai partiokaverin rooli kannustaa ja rohkaista. Tsemppaamisen vaikutus voi olla huikea, ja minua piristää aika ajoin tavata ihmisiä, joista huokuu kannustusta ja jaksamista. Jos ei kovin kovasti vastusta, jaksamista tulee väkisinkin imettyä itseensä, ja myöhemmin voi iloisena ajatella sitä, mitä tuli tehtyä ja koettua kotiin menemisen sijaan. Partio on joukkuelaji, jonka tekemisen muotona on luonnollisestikin yhdessä. Silloin lopputulos on enemmän kuin yksittäisten ihmisten vaivan summa, mutta se vaatii kaikilta jotain. Onnistunut leiri tai tapahtuma on mukava muisto: minulla oli tosi mukavaa esimerkiksi TEE 2012 –kisoissa, ja se on kyllä kisavartioni ja kisojen järjestäjien ansiota. Nähdään taas syksyllä! Hyvää kesää toivottaen Pikku-Kata


3 TEE 2012 Teeteemaiset Pohjanmaan Partiolaisten kevätmestaruuskisat sarjoille oranssi ja vihreä järjestettiin huhtikuun lopussa Haapajärvellä. Kisojen 17 vartiosta kisan ulkopuolella kilpaili kaksi vartiota, joista toinen olimme me, Itsetuhoiset Pianistit. Saimme kerättyä yhdeksänhenkisestä toimarilaisesta samoajavartiostamme kolmihenkisen kisajoukkueen, jonka voimin lähdimme taistoon meitä paljon nuorempia pohjanmaalaisia vastaan. Kyllä me jo ennen kisaa naureskeltiin sille että jäätäisiin viimeisiksi, vaikka niin ei sitten loppujen lopuksi tainnut käydäkään. Hauskaa me lähdettiin hakemaan, ja sitä saatiin. Aurinko taisi paistella melkein koko päivän (hirmuinen sade alkoi juuri kun olimme jo päässeet bussiin kotimatkalle) ja paikoin teitä ja metsiä koristivat ja meitä ilostuttivat sulamisvesistä muodostuvat purot. Olisipa vain ollut mukana kaarnaveneitä, keskellä kisaa ei oikein olisi ehtinyt. Sipon kengätkään eivät kannatelleet veden pinnalla ja olivat melkein heti märät, mutta onneksi matkassa oli pelastava reppuselkäleevi. Kumpparit kannattaa. Tehtävät yllättivät ainakin minut tekemiskeskeisyydellään ja mukavuudellaan, ja tehtiinhän me vaikka mitä kipsikippoja ja teeleipiä myöten. Saimme myös kokeilla lodjausta – aarteenetsintää arvoitusten avulla – ja löysimmekin lodjun sammaleepäselvyydestä huolimatta. Selvittyämme myös teeseremoniasta ja vähän muunlaisestakin yhteistyöstä pääsimme ehjin nahoin ja sukin koko matkan syötyämme kisakeskukseen – syömään. Sen ja yhden hyvänmittaisen läpsypelin jälkeen seurasi palkintojenjako, jossa ansioituneet palkittiin ja meille kunniakirja. Sellainen oli kisassa kilpailleen yli-ikäisen kokemus näistä kisoista. Ehkäpä näiden aurinkoisten muistojen kanssa voisi uskaltautua kisaamaan vähän vakavamminkin. Lähteekö joku seuraksi? Pikku-Kata


4

Sankarimatka2012 Susien Sankarimatka2012 alkoi sateisessa Kempeleessä kisojen ulkopuolella, sillä kisapaikalle saapui vain kaksi kisavartion jäsentä. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, rastien tekeminen sujui hyvin Ollin ja Veikon yhteispelillä. Minua joukkueen huoltajana huvitti joukkueen ilmoittautuminen rastille: vahvuus 1+1. Sain kyllä olla ylpeä joukkueestani koko matkan ajan, kun homma toimi hienosti. Osarasteista oli hankalia, mutta eiköhän niistäkin jotain opittu! 12:sta rastista joukkueen lempitehtäviä olivat Hakkeri, jossa tehtävänä oli köysien avulla siirtää maitolaatikkoa puupalikoiden päälle numerojärjestyksessä, sekä Osu!, jossa ammuttiin "angrybirds" tyyliin tennispalloja renkaan läpi. Kokkokankaan maastossa seikkailtu Sankarimatka2012 päättyi kuivin jaloin (kiitos kumisaappaiden), mukavissa tunnelmissa auringon paistaessa. Sudet joukkueen huoltaja Minna


5 Lumikoiden ja Lepakoiden kuulumiset Enään ei ole kuin muutama kokous ennen kuin Lumikot ja Lepakot juoksevat kesätunnelmiin. Mutta mitäs meille nyt kuuluu? Lumikkoihin on liittynyt muutama uusi partiolainen ja ilokseni olen huomannut, että on ollut poikia, jotka ovat jaksaneet koko pitkän talven kulkea reippaasti kokouksissa. Ja ilman teitä vanhempia ei kokouksista olisi tullut mitään. Kiitos siitä, että olette ollut lastenne tukena tuomassa heitä kokouksiin ja kiitos siitä että olette auttaneet minua kokouksissa, että olemme saaneet ne onnistuneesti pidettyä. Lumikot ovat puuhastelleet kaikenlaista ja olemme saaneet suoritettu erilaisia tehtäviä. Tammikuussa kun aloitimme kokoukset tutustuimme roskiin ja jokainen sai tehtävän kerätä yhden roskan päivässä. Tietysti olemme leikkineet ja laulaneet aina tilanteen mukaaan. Uskoisin, että onnistuneimpia kokouksia ovat olleet solmujen opettelu, voileipien teko, Ea taidot, rakentelu ja työkalujen opettelu sekä kartta- ja maamerkkien tunnistus. Ja eihän toki saa unohtaa meidän vierailevia partiolaisia, jotka ovat meille pitäneet mielenkiintoisia kokouksia. Kiitos Leuku, Tomi ja Hannele, teiltä opimme mm. partioperinnettä, kaukoputken saloja ja askartelua. Entäs Lepakot? Aikalailla samoilla aiheilla olemme olleet Lepakoiden kanssa, mutta olemme syventyneet aiheisiin paljon syvemmin kuin Lumikot. Ja olemme saaneet suoritetuksi uuden taitomerkin tähdet ja avaruus, joka antoi meille ajattelemista maailmastamme. Olemme suorittaneet myös etelän, joten voimme sanoa, että olemme puolivalmiita seikkailijoita. Vielä toukokuussa osa lumikkolaisista lähtee seikkailemaan Kempeleeseen Sankarimatkalle ja meidän oma PPP rastirata haastaa kaikki sudenpennut ja seikkailijat. Nämä ovat hyviä opettelutilanteita sekä partiotaitojen käyttämistä tositoimessa. Olemme kaikki oppineet uutta, niin myös minäkin. Kiitos teille Lumikot ja Lepakot. Jatketaan syksyllä uusilla haasteilla. Niitä riittää kaikille. Kevät terveisin Outi Visuri Lumikoiden Akela ja Lepakoiden Sampo


6 Puumien kuulumisia Ensimmäinen puolivuotta seikkailijoina on kulunut hyvin. Joukkue on hitsautunut hyvin yhteen, olemmehan touhuilleet yhdessä jo kolmen vuoden ajan. Sopulitytöt ovat olleet meidän apunamme monessa kokouksessa. Olemme käyneet mm. Taskisen rannassa opetelleet solmuja ja leiponeet sämpylöitä. Mukavaa kesää kaikille Puumille ja vanhemmille toivottaa Sussu

14: _______________________________


7

PPP RASTIRATA 8.5.2012 - Kaikkea ei tarvitse osata, jokainen osaa jotakin Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja ilmassa on kevään tuntua. Voiko parempaa säätä toivoa? –Ei voi. Kaikki tarvittava on pakattu mukaan ja jännitys illan tapahtumista on käsin kosketeltavissa. Nyt se alkaa. Kello on kuusi ja Pateniemen seurakuntatalon piha kuhisee polkupyöriä. On alkamassa PPP rastirata ja ilma on mitä mahtavin. Pihalla alkaa kova jako joukkueisiin sekä tutustuminen rastiradan ohjeisiin. Joukkueet opettelevat ensimmäisellä rastilla ilmoittautumista rastille, koska tämä on monelle ensimmäinen partiotaitokilpailu. Mutta mitä tarkoittaa partiotaitokilpailu?

Partiossa kilpaillaan leikkimielellä. Nämä ovat mukavia tapahtumia, joissa voi kerrata osaamistaan ja kuluneen vuoden aikana hankittuja uusia taitoja. Partiotaitokilpailuissa ei puhuta voittajista eikä häviäjistä, vaan kaikki ovat voittajia. Olemme pääseet maaliin, olemme osanneet suorittaa radan tehtävät, olemme oppineet jotain uutta partiosta ja olemme voittaneet itsemme. Partiotaitokilpailuissa hyvät käyttäytymistavat ovat kaiken A ja O. Mutta nyt itse tapahtumaan, joka oli salaista tietoa aina rastiradan suorittamiseen saakka. Rastiradan pituudeksi tuli noin viisi kilometriä ja rasteja oli kuusi kappaletta. Reitti kiersi Pateniemen alueella. Joukkueet saivat lähdössä kartan ja reittiviivan, ja jokaisen tehtävän jälkeen heille kerrottiin seuraavan rastin paikka. Näin jännitystä oli koko matkan ajan. Rastien aiheina oli tehdä solmuja, sytyttää nuotio, tarkkailla ympäristöä laskemalla postilaatikoita ja keräämällä roskia, käyttää ensiaputaitoja, tunnistaa karttamerkkejä sekä arvioida pituutta. Haastetta oli ja jopa aikuisetkin saivat olla tarkkana tehtävissä. Hienosti niistä selviydyttiin!


8

Toivottavasti kaikilla oli mukavaa PPP rastiradalla, ja erityiskiitokset kaikille rastihenkilöille sekä osallistujille. Hyvää kevättä kaikille. PPP rastiradan vastaavat Outi Visuri ja Tomi Hillukkala PS: postilaatikoita oli 15 kpl ja mukavimmiksi rasteiksi nousivat EA ja nuotiorasti.


9 Yrjönpäiväretki

Kelirikon vuoksi tämän vuoden Yrjön-päivänä retkeiltiin Kalimen kämpän sijaan seurakuntatalolla. Pyörän selässä seikkaileminen jäi siis ehkä vähän vähemmälle, mutta seukkarin pihalla oli auringonpaisteessa hyvä leikkiä Kuka pelkää lohikäärmettä ja Ritareja ja lohikäärmeitä. Aurinko oli ohjelmassa mukana myös kaukoputken kautta. Kun sisällä leikittiin käsiläpsyä ja rikkinäistä puhelinta, muutama kerrallaan lähti pihalle kokeilemaan aurinkoon suunnattua kaukoputkea. Sen päässä oli valolta suojaava tummennin, jonka avulla ehkä selvisi jotain mitä ei paljaalla silmällä kannata yrittää eikä voi nähdä. Lopuksi olivat luvassa köyhät ritarit kermavaahdon ja hillon kera. Ne herättivät luonnollisen vatsan täyttymisen lisäksi myös ihmetystä: miksi ne ovat nimenomaan köyhiä? Pikku-Kata

MUISTELEMISPÄIVÄ 22. helmikuuta on partioliikkeen perustajan Robert BadenPowellin ja hänen vaimonsa Olaven yhteinen syntymäpäivä. Silloin muistelemme partioystäviämme kaikkialla maailmassa muistaen kuuluvamme suureen kansainväliseen partioliikkeeseen. Jo perinteeksi muodostunut Pateniemen Polunpolkijoiden Muistelemispäivän mäenlaskutapahtuma vietettiin 22.2 Talvikkipuistossa. Kun saavuin Talvikkipuiston nuotiopaikalle oli tulet jo sytytetty, oli sattunut tupla varaus ja makkaraa oli paistamassa myös perhekerholaiset. Meitä se ei tietystikään haitannut, vaan sovimme hyvin samalla nuotiolle. Mäenlaskuun saapui noin 50 partiolaista ja heidän perheen jäseniään. Makkarat riittivät, mehu oli kuumaa ja mäki luistava, perinteestä poiketen tänä vuonna pakkasta ei ollut paljoa. Kiitoksia osallistujille mukavasta illasta! Minna


10

Partioviikon flash mob 2012 Keskiviikkona 25. huhtikuuta Rotuaarin lavalla istuskeli kolme partiotakkista nuorta takanaan Suomen Partiolaisten ja piirin mainoslippuset. Kun tiesi odottaa, Pallon aukion laidoille vaikutti kerääntyneen tavallista enemmän väkeä – etenkin sitä huivikaulaista. Pian Mäkkärin suunnalta juoksikin kolmen hengen vartio täysissä kisavarustuksissa. Vartio ilmoittautui lavan rastipaikalle suureen ääneen ja yhtälailla yleisön huomioon ottaen kuului käsky: ”Tehtävänänne on tanssia macarenaa. Tehtävä alkaa musiikin alkaessa ja loppuu sen loppuessa.” Musiikki lähti soimaan, vartio aloitti tanssinsa ja mukaan ryntäsi kymmeniä partiopaitaisia niin, että lopulta heitä oli vajaat sata. Musiikin loputtua tanssijat hajaantuivat, ja tapahtuma kruunattiin vielä lippukuntien huudoilla. Kuuluipa siellä PPP:nkin huuto, vaikken hoksannutkaan ketään kaveriksi ja huusin sitten omin voimin. Tämän vuoden partioviikon Kaveri partioon –teema innoitti järjestämään tämän flash mob –tyyppisen tapahtuman, jonka ideana on suunnitellusti kokoontua hämmentämään ihmisiä ja näin tuoda julkisuutta partioliikkeelle. Ei-partiolaisilta salassa pidetty tieto kulki facebookissa ja sähköpostilla, ja luulisinpa että tämän tapahtuman onnistuminen poikii vielä seuraajia. Pikku-Kata


Polokasu 1/2012