Page 1

REKKAMIEHEN JOULU SIVU 10

Lehti uskosta ja elämästä • 4 | 2012

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu

A&O

Vähä­ varaisten JOULUJUHLA 23.12. SIVU 11

BASS'N HELENIN viimeinen keikka SIVU 3

www.ao-media.net


LAINATTUA

PÄÄKIRJOITUS

Usko tai älä ”EDELLEENKÖ SÄ JAKSAT USKOA JUMALAAN?” minulta kysyttiin tilantees-

sa, jossa olin joutunut elämän kolhimaksi. ”Eikö luottamuksesi horju, kun tällaista tapahtuu?” Itsevarmuuteni ehkä huojahteli, kenties jopa usko siihen, että elämä itsessään kantaa. Jumalaa en kuitenkaan osannut tapahtuneesta syyttää. Miksi olisinkaan laittanut Hänet tilille omistani ja toisten virheistä? Uskoni Jumalaan itse asiassa vain vahvistui, kun huomasin, että itsestäni tai toisista ihmisistä ei vastaavaa vakautta löydy. JOKAINEN USKOO JOHONKIN. Onneksi. Ilman uskoa elämä ajautuisi umpikujaan ja epätoivoon, sillä uskon vastakohta on pelko ja epäluottamus. Siksi on mielekkäämpää uskoa ihmisiin, tulevaisuuteen, velkakriisin ratkeamiseen ja avioliittoon, kuin suhtautua kaikkeen synkällä ”kaatuu se kuitenkin” -mielialalla. USKO ON LOPULTA VALINTA , sillä tosiasioita löytyy yhtä lailla uskon kuin epäuskonkin tueksi. Usko päättää nähdä parisuhteessa mahdollisuuden, vaikka avioerotilastot ovat rumaa luettavaa. Luottamus tulevaisuuteen on sitä, että päätän käyttää säästöjäni auton ostoon, vaikka maailmantalous horjuu ja työpaikkakin voi mennä alta.

Katsoin ristille ja sanoin kuusi yksinkertaista sanaa: Siis mitä minä tässä voin menettää? Sen jälkeen koko elämäni muuttui. En ollut kovin mukava ihminen ennen kuin löysin Jumalan. Jos jonkun tarvitsi tulla uskoon niin minun, koska olin niin pohjalla. En tiedä, mitä tulevaisuus pitää sisällään, mutta se on jotain melkoisen erilaista kuin ennen. Megadeth-yhtyeen keulakuva Dave Mustaine verkkojulkaisu Starpulse.comissa Kuva: Ingo Hoffmann

Jos kerran kaikki on Jumalassa, miksi Johansson hukkasi lähes kolme vuosikymmentä henkirikoksiin ja koviin huumeisiin? Jos siis Jumala on hyvä ja kaikkivoipa, miksi hän sallii pahan? ”Maailmassa on Saatanan lait, niiden mukaan eletään”, Johansson sanoo heti. ”Minä itse elin siinä neljäkymmentäkaksi vuotta. On valittava. Kaikki ne, jotka eivät palvele Jumalaa, palvelevat Saatanaa. Tämä on mustavalkoista. Ihmistä ei odota kuin kadotus tai taivas.” Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen (11/2012) artikkeli uskoon tulleesta elinkautisvanki Late Johanssonista.

VOIN MYÖS PÄÄTTÄÄ , minkä annan uskoani horjuttaa. Ei ole kovin järkeenkäypää lakata uskomasta avioliittoon sillä perusteella, että mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa kuulee, kuinka puolisot toimivat lupaustensa vastaisesti. Eihän se sentään ole avioliittoinstituution vika, että sitä käytetään väärin tai taitamattomasti. MYÖNNÄN, ETTÄ USKONI JUMALAAN on joutunut testiin. Joskus on näyttänyt, että Kaikkivaltias ei ole tehtäviensä tasalla ja olen epäillyt, että luottamukseni on ollut silkkaa hyväuskoisuutta. Olo on ollut kuin lapsella, jolle on kerrottu, että joulupukkia ei olekaan olemassa. Sitten oivalsin, että Jumala on ollut sanojensa mittainen, mutta minä olen ymmärtänyt Hänet väärin. Luulin, että rukouksiani ei kuultu, mutta itse en kuullut vastausta. Kun luulin, että Kaikkivaltias ei piittaa asioistani, itse en välittänyt antaa Hänelle tilaa toimia parhaakseni.

Usko on varmuutta siitä, mitä toivomme, vakaumus, että näkymättömät ovat todellisuutta. Kirje heprealaisille, 11 luku, jae 1. Raamattu kansalle -käännös.

SIKSI OLEN PÄÄTTÄNYT USKOA , että Joulun Lapsi oli se, joka Hän itse kertoi olevansa: Jumala, joka tuli ihmiseksi, jotta minun ja sinun olisi mahdollista saada tulevaisuus, toivo ja luottamus siihen, että elämä kantaa. Heidi Popova Päätoimittaja

JUPINA

Jouluähky ”JOULUNVIETTOMME ALKAA JO MARRASKUUSSA” lauloi Juice

aikoinaan laulussaan Sika. Nykyisin ensimmäiset joulukatalogit ilmestyvät syyskuussa ja lähestyvä juhla näkyy kaikissa sisustus- ja askarteluliikkeissä viimeistään lokakuussa. Marraskuussa on jo lähes mahdottomuus liikkua ihmisten ilmoilla törmäämättä joululauluihin ja lahjavinkkeihin.

Pikkujouluja joka sormelle. Ei mitään kuusijuhlaa vaan kulutusjuhlaa. Väkivaltaa, pelkoa ja yksinäisyyttä. Valon juhlalla on myös varjopuolensa. ”Kun loppuu aatto ja alkaa yö, niin ihminen on sitä mitä hän syö. Sika…”. YLETTÖMÄSTI RUOKAA, JUOMAA JA LAHJOJA.

Miten sitä voisi välttää? Jospa riisutaan joulusta kaikki ylimääräinen hössötys ja kiire. Osoitetaan rakkautta, pysähdytään kuuntelemaan ja huomataan lähimmäiset. Ja kiitetään siitä, että Jeesus, vapahtaja ja pelastaja on syntynyt. Kinkut, sinappihunnut ja joulutortut ovat extraa siihen päälle.

JOULUÄHKY.

sopii hyvin aloitella joululaulujen rallattelu syksyn keskellä ja tunnelmoida hhetkeen saakka. Kaikki eivät kuitenkaan pysty ajasta nauttimaan. Mitä lähemmäs joulua mennään, sitä enemmän stressiä. Stressiä lomaa edeltävistä työkiireistä, lahjojen hankkimisesta, jouluvalmisteluista ja pyhien aikatauluista. Tai stressiä siitä, ettei ole varaa ostaa lahjoja ja juhlavaatteita tai kattaa pöytää herkuilla. KALTAISELLENI JOULUIHMISELLE

Olkoon kunnia Jumalalle, maassa rauha myös ihmisille. Teksti: Sanna Kankaanpää

PÄÄTOIMITTAJA: Heidi Popova ULKOASU: Mikko Siipola PIIRROS: Harri Heikkanen KUSTANTAJA: Turun seudun vapaiden seura­kuntien viestintäyhdistys A&O ry. Kalastajan­katu 1, 20100 Turku SÄHKÖPOSTI: tiedotus@ao-media.net TOIMINNANJOHTAJA: Kimmo Jalonen, 050 409 2280 KOTI­S IVUT: www.ao-media.net FACEBOOK: www.facebook.com/aolehti ILMOITUSHINNAT: 1,25 euro/pmm ILMOITUSMYYNTI: Kimmo Jalonen, 050 409 2280 LEHDEN VASTUU ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun summan palauttamiseen tai vastaavaan ilmoitustilaan veloituksetta seuraavassa lehdessä. PAINOPAIKKA: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki ISSN 1457-375X SEURAAVA A&O-LEHTI ilmestyy maaliskuussa 2013. Tämä lehti on luettavissa internetissä osoitteessa: www.ao-media.net

2 

A&O d 4|2012


KAIKKI ALKOI SAUNAN LAUTEILTA Nuorten miesten unelmasta syntynyt rakastettu rockyhtye Bass´n Helen astui lavalle viimeisen kerran tämän vuoden Maata Näkyvissä -festivaaleilla.

K

aksikymmentä vuotta sit- Perhe on tärkein ten veljekset Harri ja Olli Helenius saivat saunan Vuonna 1998 Bass´n Helen julkaisi lauteilla ajatuksen bändin Futu-levynsä Maata Näkyvissä -fesperustamisesta. Saman vuoden tivaaleilla. Yhtye oli lauantai-illan 1992 kesäkuussa Bass´n Heleniksi pääesiintyjä ja ensimmäistä kertaa nimetty yhtye heitti ensimmäisen festivaaleilla rikottiin 10 000 kävikeikkansa Ristirock-tapahtumassa, jän raja. Joitakin vuosia myöhemja loppu onkin historiaa. Bass´n min bändissä tapahtui iso mieHelenistä kasvoi nopeasti yksi histönvaihdos, jonka seurauksena rakastetuin kotimaista hengellistä myös yhtyeen musiikillinen ilme pop- ja rockmusiikkia soittava uudistui. Vuosien 2005 ja 2006 yhtye. Pitkä ura tuli kuitenkin aikana Bass´n Helen kaatoi kristiläskettäin tiensä päähän ja jäähy- lisiä raja-aitoja, kun yhtyeen kolmea väiskonsertin faneilleen bändi soitti sinkkulohkaisua soitettiin tiuhaan marraskuussa 2012 Maata Näky- YleX- ja SuomiPOP-radiokanavilla. Televisiokanavat MTV ja Voice vissä -festivaaleilla Turussa. – Tuntuu huonolta ja hyvältä sekä haikealta ja toiveikkaalta samanaikaisesti. Yksi ajanjakso loppui tähän ja toinen voi nyt taas alkaa. Kaksikymmentä vuotta Bass´n Helen oli kuitenkin hyvin suuri osa elämääni, yhtyeen laulaja ja tekstintekijä Harri Helenius sanoo. Bass´n Helen -yhtyeen tähtihetkiksi Helenius nimeää kaksi esiintymistä televisiossa Jyrki-nuortenohjelmassa vuosina 1997 ja 1998. Kyseiset TV-lähetykset nostivat bändin nuorten tietoisuuteen kaikkialla Suomessa, koska kotimaisia kanavia oli vielä varsin vähän, ja Jyrkin seuraaminen kuului lähes jokaisen teini-ikäisen vakioharrastuksiin. – Olihan se melkoista hullunmyllyä hetken aikaa. Hampurilaisravintolan jonossakin sai kirjoittaa nimmareita, Helenius muistelee.

Harri Heleniuksen luotsaama Bass'n Helen hemmotteli fanejaan viimeisellä keikallaan soittamalla suurimpia hittejä vuosien varrelta. Konsertissa kuultiin muun muassa laulut Jano, Toiseen maailmaan ja Taisteluni. A&O d 4|2012

esittivät myöskin bändin Liekeissämusiikkivideota reippaaseen tahtiin. Mikä sai kymmenen albumia ja seitsemän singleä julkaisseen ja tiiviisti keikkailleen bändin koneiston hyytymään? – Viisi vuotta sitten perheeseeni syntyi ensimmäinen muksu ja vuosi sitten toinen. Tiettyjen asioi­ den painoarvo ja arvojärjestys on muuttunut. Kun on oikeissa töissä viikon, niin tuntuu vain väärältä jättää vaimo lasten kanssa viikonlopuksi kotiin ja lähteä kavereiden kanssa tien päälle, Helenius sanoo. Harri Helenius kuitenkin jatkaa,

että luonnollisesti myöskin sellainen tekijä kuin maailmanlaajuisesti laskenut levymyynti, vaikutti bändin lopettamispäätökseen. – Jos viikonloppuna ei tunnu muutenkaan hyvältä lähteä reissuun, eikä myöskään ihmisiä oikein kiinnosta kuunnella musiikkiamme ja tulla keikoillemme, niin silloin on hyvä esittää itselle kysymys, miksi tehdä enää tätä hommaa. Mielestäni on järkevää tunnistaa merkit ja todeta, että nyt on aika lopettaa, Helenius toteaa.

Viihteen sijasta lisää hengellisyyttä kirkkoihin

set tuntuvat odottavan, että kristityn muusikon täytyisi tehdä koko ajan pelkästään kristillistä musiikkia mutta totuus on kuitenkin se, ettei sen tekemisellä pysty elättämään itseään. – Gospelmusiikille löytyy kuitenkin aina tekijänsä. Yleensä kyseisen musiikkigenren ihmiset tekevät työtään muista syistä, kuin rahan tai musiikillisen uran takia. Veikkaankin, että aidosti hengellinen musiikki tulee jatkossa siirtymään kirkon piiristä enemmän vapaiden seurakuntien puolelle, missä sitä on totuttu tekemään enemmän talkoohengessä, Helenius arvioi.

Harri Helenius on huolissaan siitä, ”Nyt ei tarvii enää” miten kirkon maallistuminen on vaikuttanut nykypäivän hengelli- Musiikin tekemistä ei Harri seen pop- ja rockmusiikkiin. Ennen Helenius kuitenkaan aio lopetkirkon järjestämissä tilaisuuksissa taa. Ammatikseen Aikamedian esiintymisen edellytyksenä pidet- musiikkipäällikkönä toimiva mies tiin sitä, että artistin tai bändin asustelee perheensä kanssa maalla, täytyi olla jollakin tavalla kirkon jossa hänellä on oma kotistudio ja toimintaan ja arvoihin sitoutunut. soittokämppä. Helenius kertoo oleHeleniuksen mielestä nykypäivän vansa helpottunut siitä, ettei bändi kirkko taas pyrkii palvelemaan asi- eivätkä kuulijat enää odota tai vaadi akkaitaan ja suorittamaan asiakas- häneltä mitään. hankintaa. – ”Nyt ei tarvii enää”, toteaa Tun– Lähes joka toinen tangolaulaja temattomassa sotilaassa eräs kaveri, tai iskelmämuusikko tuntuu käyvän kun häntä on ammuttu. Vaikkei kirkkokiertueella. Minusta tämä vie Bass´n Helenin loppu ollutkaan yhtä mahdollisuuksia niiltä artisteilta, dramaattinen, niin jotenkin nämä jotka tekevät hengellistä musiik- sanat tulevat kuitenkin mieleeni. kia. Yhden ison artistin keikka­ Pitkä bändihistoria velvoittaa kuipalkkioilla saataisiin kymmeniä tenkin aina sitoutumista tiettyyn hengellisiä artisteja esiintymään musiikkityyliin, tiettyyn sanomaan vuoden aikana kirkon tapahtumiin. sekä tiettyyn ikäryhmään. Nyt on Olisikin hienoa, jos kirkko alkaisi uuden aika, Helenius huokaisee. järjestämään entistä enemmän hengellisiä pop- ja rock-konsertteja Teksti: Markus Majabacka myös keski-ikäisille viihdyttämis- Kuvat: Tero Takalo-Eskola / Maata Näkyvissä konserttien sijasta, Helenius pohtii. Hengellisen musiikin tekeminen herättää artisteissa usein myös risti­riitaisia tuntemuksia. Uskovai 3


Maata Näkyvissä -festareilla panostetaan musiikkitarjontaan Maata Näkyvissä -festarit toivat Turkuun marraskuussa kymmeniä tuhansia nuoria. Osa tulee paikalle tapahtuman monipuolisen gospeltarjonnan houkuttelemana. Festareilla oli tänäkin vuonna noin kolmisenkymmentä eri tyyppistä hengellistä pop- ja rockmusiikkia soittavaa yhtyettä. Tämän vuoden pääartisti oli ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut vaihtoehtometallia soittava Disciple. Vaikka tapahtumassa on tarjolla musiikkia reggaesta danceen ja heviin, artisteja yhdistää tahto laulaa Jumalasta. – Emme halua olla ainoastaan bändi, joka soittaa rockia ja viihdyttää. Haluamme johtaa ihmisiä Kristuksen luokse, tiivistää Disciplen laulaja Kevin Young.

Vaihtoehtometallia soittava Disciple on tehnyt mittavan 20-vuotisen uran. Yhdysvaltalainen bändi on julkaissut yhdeksän studio­albumia, joista uusin ”O God Save Us All” julkaistiin joitain päiviä ennen esiintymistä Turun Maata Näkyvissä -festareilla.

Ihmisten kohtaamista yksilöinä Disciplen esiintymisestä näkyy vahva musiikillinen osaaminen, ja yhtyeestä huokui innostus soittaa HK Areenalle kerääntyneen noin kymmentuhatpäisen yleisön edessä. Disciplen jäsenet nähtiin myös jalkautuneena yleisön joukossa. Kiertäessään maailmaa bändi haluaakin

Pipoja alk.

11,90

Kiedo Joulu pehmeään pakettiin Kaulaliina

b.young yöpuku

22,90

24,95

aamutossut

45,TURKU CENTRUM Kristiinankatu 8 ma- pe 10 - 20, la 10 -18, su 12-18 LÄNSIKESKUS Viilarinkatu 4 ma - pe 10 - 20, la 10 -17, su 12-16

4 

Me

iltä

my

ös

lah

jak

ort

it!

Kylpytakki

59,90

panostaa ihmisten kohtaamiseen myös yksilöinä. – Tiedämme olevamme roolimalleja. Jos menee juttelemaan rocktähden kanssa ja tämä käyttäytyy ilkeästi, sen muistaa lopun ikäänsä, miettii Young. – Kuitenkaan emme halua olla pelkästään roolimalleja, vaan haluamme johdattaa ihmisiä tuntemaan Jeesus, hän muistuttaa. Young itse on oppinut tuntemaan Jeesuksen musiikin kautta. Hän on pastorin poika, mutta hänen kuuntelemansa gospel-musiikki oli se, joka alkoi koskettaa häntä. – Sanat saivat minut kiinni, ja tutustuin Jeesukseen, hän tiivistää. Vaikka saarnat itsessään eivät nuorta kiinnostaisi, saattaa musiikki olla se, jonka voi kokea puhuvan samaa kieltä, kuin itse puhuu. Bändin nimi Disciple, ”opetuslapsi”, pitää sisällään ajatuksen Jeesuksen seuraamisesta. – Nimi syntyi, kun olimme hyvin nuoria ja pohdimme, mikä sopisi nimeksi. Meillä oli silloin samanniminen kappale, jota soitimme. Kun mitään coolimpaa nimeä bändille ei keksitty, päätimme olla Disciple niin kauan, kuin jokin parempi nimi löytyy. Tähänkään päivään mennessä ei ole kuitenkaan tullut mieleen muuta, nauravat bändin jäsenet. Yhtyeen jäsenet sanovat nimen kuvaavan hyvin heidän ajatustaan siitä, miksi he tekevät musiikkia. He haluavat olla Jeesuksen seuraajia.

Teemana Jumalan perhe Maata Näkyvissä -festarit järjestettiin tänä vuonna 28. kerran ja ne houkuttelivat paikalle nuoria ympäri Suomen. Eri luterilaisista seurakunnista saapui paikalle yli 300 ryhmää. Joukossa on vuodesta toiseen paljon rippikouluikäisiä sekä nuoria, jotka eivät välttämättä käy muuten lainkaan esimerkiksi nuortenilloissa tai seurakuntien tilaisuuksissa. Kuitenkin Maata Näkyvissä -festarit ovat tapahtuma, jota usea odottaa. Tänä vuonna festareiden teema oli Jumalan perhe. Messukeskuksen ja HK Areenan käytävillä saattoikin kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös puheissa kerrottiin siitä, kuinka Jumalan perheessä jokainen lapsi on rakastettu. Vaikka kyseessä oli suuri tapahtuma, nuoria haluttiin kohdata yksilöinä. Omista ongelmistaan saattoi käydä puhumassa vaikka sielunhoitajille, jotka olivat tavoitettavissa tapahtuman aikana. Teksti ja kuva: Noora Palola

A&O d 4|2012


Hyvä kirja katkaisee arjen, nostattaa ajatuksia ja ideoita, mullistaa näkökulmia ja antaa tietoa, kiihdyttää mielikuvitusta ja vie vaikka muihin maailmoihin. Kalastimme muutaman ajatuksen vielä lukemattomien kirjatoiveiden äärellä Turun kristillisessä kirjakaupassa.

Kirja jonka haluaisin lukea! Päivi Ekqvist, erityisopettaja MINKÄ KIRJAN HALUAISIT LUKEA?

Haluaisin lukea Tony Campolon kirjan "Voimana heikkous", joka tuntuu kysyvän nurinkurisesti, että voisiko maailman vääryydet oikaista heikkouden voimin. Kirjassa minua kiinnostaa erityisesti se, miten kirjoittaja asettaa nyky-yhteiskunnan ongelmat ja epätasa-arvoisuuden haasteet Jeesuksen opetusta vasten. Jeesushan opetti ihmisten välisistä suhteista ja yhteiskunnasta tavalla, joka ui monella tapaa vastavirtaan ja oli jopa anarkistista vallitsevia rakenteita kohtaan. Uskallan ajatella, että sitä se olisi nykyäänkin. ”Voimana heikkous” -asetelma muistuttaa hieman terapeutti Tommy Hellstenin käsittelemiä paradokseja kuten hänen muotoilemansa ”Saat sen mistä luovut”, mutta isommassa

Jukka-Pekka Suomela, yliopisto-opettaja MINKÄ KIRJAN HALUAISIT LUKEA?

Haluaisin lukea Randy Alcornin romaanin ”Rohkeat”, joka pohjautuu Yhdysvalloissa huomiota herättäneeseen ”Courageous”-nimiseen elokuvaan ja on nyt saatavilla suomeksi kirjan muodossa. Tarinan keskiössä on neljä poliisia, jotka työssään laittavat vaikka henkensä alttiiksi ihmisten puolesta. Kuitenkin omassa perheelämässään he kokevat epäonnistumisia ja traagisia tapahtumia, joiden myötä he joutuvat punnitsemaan arvonsa ja vakaumuksensa tosielämäs-

sä. Minusta on mielenkiintoista, että kirjassa pohditaan avoimesti miehen roolia isänä ja puolisona kristillisestä näkökulmasta. Lukijana haluan myös saada selville, millaisia kulttuurisidonnaisia vivahteita aiheesta löytyy – onhan kyse jenkkiläisestä bestselleristä. MILLAISISTA KIRJOISTA YLEENSÄ PIDÄT?

Pidän jännityksestä – on sitten kyse kirjoista tai elokuvista – erityisesti jos tarinaa on maustettu psykologisella ulottuvuudella. Myös historialliset romaanit ja erilaiset elämänkerrat kolahtavat.

mittakaavassa. Rakkauden evankeliumi ja Jeesuksen valitsema uhrautuvaisuuden tie on paljon muutakin kuin uskon asia, se voisi mullistaa maailman. Kirjoittaja Campololla on näkökulmaa aiheeseen, sillä hän on sekä pappi että sosiologian emeritusprofessori, jolla on myös omakohtaista kokemusta koululaitoksen ja yhteiskuntaolojen kehittämisestä kolmannessa maailmassa. Lukijana minua toki kiinnostaa, miten kirjoittaja haasteellisessa tehtävässään onnistuu. Kirjan tematiikkaa on kaikkea muuta kuin helppoa soveltaa omaan elämäänsä, mutta kirja on varmasti lukemisen arvoinen. MILLAISISTA KIRJOISTA

aikalaiskirjat, jotka kuvaavat tätä hetkeä tai lähivuosikymmeniä kuuluvat suosikkeihini. Niiden kautta avautuu erilaisia näkökulmia nykyelämän ymmärtämiseen. MISTÄ TIETÄÄ KOKEVANSA LUKUELÄMYKSEN?

Joskus lukiessa tulee tunne silmien avautumisesta, yhdessä hetkessä tapahtuvasta oivalluksesta, joka avaa ymmärryksen johonkin laajempaan. Tällainen kokemus voi syntyä proosan kautta, eikä se välttämättä ole kirjoittajan siihen tietoisesti lataamaa. Lukuelämyksestä on kyse myös silloin, kun huomaa löytävänsä tekstistä jonkun omaan elämäänsä sopivan yhtymäkohdan, jota ei välttämättä ole osannut sanallistaa aikaisemmin.

YLEENSÄ PIDÄT?

Pidän kirjoista, joiden kieli on ke­veää ja selkeästi ilmaistua. Suomalaiset

MISTÄ TIETÄÄ KOKEVANSA LUKUELÄMYKSEN?

Ensinnäkin silloin, kun pystyn keskittymään tekstiin niin, että huomaan lukeneeni kymmeniä sivuja keskeytyksettä – se ei ole minulle mitenkään tyypillinen tapa lukea. Toiseksi olen tällainen pohdiskelijatyyppi ja nautin siitä, että teksti antaa tilaa omien ajatusten kehittyä. Hengellisiä kirjoja lukiessani en niinkään etsi tiukkaa asiaa, vaan enemmän kirjoittajan tavoittamia kuvauksia tai vaikkapa kielikuvia, jotka kertovat Jumalan mielenlaadusta.

Juhlavuosia ja joulun odotusta Turun kristillisessä kirjakaupassa Turun kristillinen kirjakauppa juhlistaa tänä syksynä 35-vuotista taivaltaan. Turun helluntaiseurakunnan ylläpitämä kirjakauppa sijaitsee Humalistonkadulla Maalaistentalon kupeessa. Valikoimista löytyy monipuolisesti ajankohtaista kristillistä kirjallisuutta, kaupungin laajin valikoima Raamattuja sekä musiikkia ja kortteja. Turun kristillinen kirjakauppa on alansa ainoa erikoisliike talousalueellaan ja palvelee kuluttajien lisäksi myös turkulaisia seurakuntia tarvittavissa hankinnoissa. Kristilliseen kirjallisuuteen keskittyneen erikoisliikkeen perustaminen Turkuun löytää taustansa 1970luvun hengellisestä liikehdinnästä. A&O d 4|2012

– Kiinnostus elävää uskoa kohtaan oli käsinkosketeltavaa noina vuosina. Halusimme tarjota kaupungissa asioiville pisteen, josta saa helposti hankittua Raamattuja, hengellistä lukemista ja musiikkia. Sama periaate on kantanut kaikki nämä vuodet, vaikka kristinuskon painoarvo yhteiskunnassamme onkin laskenut, kertoo Turun kristillisen kirjakaupan johtaja Taisto Toivola. Ensimmäinen myymälä kirjakaupalla sijaitsi silloisessa Anttilan korttelissa Eerikinkadulla. 1990luvun alussa liike muutti nykyisiin tiloihinsa Humalistonkadulla. Tällä hetkellä valikoimissa on kirjoja kaikilta kotimaisilta kustantantajilta,

jotka julkaisevat kristillistä kirjallisuutta. Tämän syksyn kysytyin artikkeli on ollut uusi Raamattu kansalle -raamatunkäännös, joka on alkuperäisten tekstien sanavastaavuutta kunnioittava, mutta ennen kaikkea sujuvalla nykysuomella laadittu käännös. – Joulun alla asiakkaat ostavat erityisesti elämänkertoja ja muita lahjakirjoja. Oman joulun juhlistajiksi hankitaan jouluseimiä ta vaikkapa enkelikoristeita. Vanhanajan suojelusenkelitaulut ovat kokeneet uuden tulemisen, ne käyvät nyt hyvin kaupaksi, kertoo myymälänhoitaja Tuula Toivola. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana Toivolat ovat ehtineet

myös nähdä kristillisen kirjallisuu- ovat vaikuttaneet myös Turun den kentässä tapahtuneita murrok- kristillisen kirjakaupan toiminsia. Kristillisellä kirjallisuudella on taan. Varttuneempikin väki osaa trendinsä siinä missä muullakin nykyään tilata luettavaansa netistä kulttuurilla. siinä missä nuoremmatkin. Toi– 1970–80-luvuilla pääosassa oli- saalta uudet mediat myös välittävät vat herätykseen ja evankeliointiin tietoa, joka luo kysyntää. liittyvät kirjat. Nykypäivänä suu– Aina kun kristillisellä kanavalla rimman osan tarjonnasta muodos- TV7:lla on suositeltu tiettyjä kirtavat erilaiset hengellisen kasvun joja, niitä tullaan meiltä kysymään, ja seurakuntaelämän oppaat, jopa samoin Radio Deissä soitettuja siinä määrin ja niin laajalta alalta, levyjä. Ja meillähän on tapana niitä että muutakin lukemista kaipaisi. sitten asiakkaille järjestää, hymyilee Erityisesti nykylasten ja -nuorten Tuula. tarpeisiin tehdyistä kristillisistä kirjoista on suoranainen pula, ker- Teksti ja kuvat: Terhi Siipola tovat Toivolat. Median monipuolistuminen ja netissä asioimisen yleistyminen  5


Lahja viestii lapselle luvasta toivoa

hyviä asioita

Diakoniakeskuksen Lahja lapselle -keräys ja Kristillisen Yhteiskoulun joulupakettitalkoot tuovat joulumielen niillekin lapsille, jotka muuten jäisivät ilman joululahjaa.

V

aikka lasten lahjalistat mielletään usein maallistuneen joulun tavaramerkiksi, joulupaketti voi merkitä enemmänkin. Lahja lapselle -keräystä ei suotta järjestetä jo neljättä kertaa. – Idea keräyksestä hahmottui, kun seurakuntien diakoniatyöntekijät kuulivat paljon huolta siitä, että perheissä on joulunaikaan erityisen tiukkaa eikä esimerkiksi lahjoja ollut mahdollista ostaa, toiminnanohjaaja Kaisa Lundén kertaa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ideasta rakentui menestystä niittänyt keräys. Joka vuosi lähemmäs 900 lasta on saanut unelmiensa lahjan joltain tuntemattomalta lahjoittajalta, ja antajia on riittänyt aina enemmän kuin tarpeeseen. – Jos perheessä on tiukkaa, lapsi usein aistii sen, eikä uskalla edes toivoa itselleen mitään. Keräyksen tausta-ajatus on, että lapsi saa äänensä kuuluviin. Hänen on luvallista toivoa itselleen jotain hyvää, Kaisa Lundén pohtii. Lapset ovat seurakuntien diakoniatyön asiakasperheistä, ja diakonit usein tuntevat perheiden tilanteen ja avuntarpeen tarkkaan. Lahjan saava lapsi voi olla 0–17-vuotias. Pienimmät suosivat muotileluja, nuorten toiveissa ovat lahjakortit. Pakettiin on saatettu kääriä silitysrautakin kotoa muuttavalle nuorelle. Kaikkea saa toivoa leluista peleihin ja vaatteisiin, kunhan katto pysyy 50 eurossa. – Usein perheen vanhin lapsi on Toivonlinnan ykkös-kakkosluokkalaiset uskovat, että itse kootut paketit tekevät se, jonka saamisista tingitään, kun jonkun lapsen Romaniassa tai Moldovassa onnelliseksi. ”isommat paremmin ymmärtävät”. Vertailu voi olla kaveripiirissä kovaa, ja lahjakortti mahdollistaa vaikkapa kaveriporukan kanssa tehdyt joulualeostokset. Lahja lapselle -keräys järjes- molelu, värityskirja, vaatteita, jojo, Keräyksen onnistumisen takaa tetään Turussa 28.11.–4.12.2012. karkkia, hammasharja ja -tahnaa, satapäinen avustajajoukko. Ensin Ilmoittautumislomake lahjoitta- hyrrä. Mutta miksi? diakonit ovat keränneet ylös lasten jille löytyy Turun ja Kaarinan seu– On lapsia, jotka ei saa mitään lahjatoiveita, ja marras-joulukuun rakuntayhtymän verkkosivuilta lahjoja, eikä heillä ole muutenkaan vaihteessa vapaaehtoiset välittävät (www.turunseurakunnat.fi) mitään, pulpeteista tiedotetaan. toiveita lahjoittajille, selvittävät Paketit ovat osa Joulun lapsi avuksi lahjojen myyntipaikkoja, Lapset antavat lapsille -keräystä, jonka aikana Patmos pakkaavat ja kuljettavat paketteja. Lähetyssäätiö vie Suomesta kaksi Lahjan ostajaksi voi ilmoittautua Joulupaketteja lähtee Turusta rekkakuormallista joulupaketteja kuka vain verkkolomakkeella tai myös ulkomaille. Suomen Kris- leikki- ja kouluikäisille lapsille. puhelinsoitolla. Kaisa Lundén ker- tillisen Yhteiskoulun alakoulun Saajina on tuhansia Euroopan köytoo, että perheet välittävät usein oppilaat Piikkiön Toivonlinnassa himpiä lapsia Romanian kylissä ja myös kiitosta antajille. ovat koonneet tavaraa marraskuun Moldovan lastenlaitoksissa. – Viime vuonna lahjoituspuheli- aikana kuuteen kenkälaatikkoon – Ajatuksena meillä oli, että nyt meen soitti äiti, jonka lapset olivat ja nyt luokassa hälistään, saavatko lapset saavat antaa lapsille. Näin saaneet vuosi takaperin paketit, ja tytöt ja pojat pidellä yhtä paljon opitaan joulun olevan ottamisen keräys oli pelastanut heidän jou- joulupaperiin käärittyjä paketteja sijaan antamisen iloa, perustelee lunsa. Nyt kun oma elämäntilanne valokuvauksen aikana. koulussa keräystä koordinoinut erioli muuttunut, äiti halusi osallistua Ykkös-kakkosluokkalaiset luet- tyisopettaja Kati Tuukkanen. tällä kertaa lahjoittajana ja laittaa televat oman pakettinsa sisältöä: Monia oppilaita puhutteli, että hyvän kiertämään. koulutarvikkeita, värikynät, peh- köyhän lapsen kodissa saattaa olla 6 

vain maalattia ja pakkasilla aino- mielestä jokavuotiseksi perinteeksi. ana lämmönlähteenä avotuli puhki Vai mitä sanovat alakoulun pienimruostuneessa tynnyrissä. Jotta aut- mät? Opittekos, mikä joulunajassa taminen olisi konkreettista, lapsia on tärkeää? rohkaistiin ostamaan pakettiin – Antaminen, ja rakastaminen! jotain pientä vaikkapa viikko- tai tytöt kiirehtivät tietämään. karkkirahoilla. Rahaa oli jopa tie– Että saa lahjoja. nattu siivoamalla kotona, ja vanViimeinen kommentti saa tytöt hemmatkin olivat kuluissa mukana. kääntymään paheksuvasti poikiin Kun kolmos-nelosluokkalaiset päin, torumaankin, mutta poikakokosivat pakettia 10–14-vuoti- leiristä ei pyörretä mielipidettä. aalle pojalle, jouduttiin pohtimaan Kisailu voidaan kuitenkin julistaa todella, millaisista asioista sikäläi- onnellisesti tasapeliksi: sekä tytöt set lapset pitävät – innostuisiko että pojat osuivat tällä kertaa oikesaaja enää esimerkiksi pikkuautosta. aan. – Totesimme, että kyseinen lapsi ei todennäköisesti ole koskaan saa- Teksti: Kati Lehtiö nut mitään uutta ja omaa. Jos pakettimme on hänen ensimmäisensä, pieni lelukin voi olla kuin aarre. Kokemusten perusteella pakettien lähetys sopisi Kati Tuukkasen A&O d 4|2012


Kymmenen pataa jouluiloa jakamassa Kun Turun katukuvaan asetellaan joulunalusviikolla tutut padat, monen joulumieli viimeistään vertyy kohmeestaan. Pelastusarmeijan joulupadat ovat keränneet varoja Suomen vähävaraisille yli sata vuotta. Patoja vartioi yksistään Turussa kymmeniä vapaaehtoisia. – Ennen keräyksen alkua otamme vastaan ilmoittautumisia ihmisiltä, jotka tarvitsevat apua. Joulukuussa jaamme heille lahjakortit kauppaan, josta voi ostaa ruokaa tai muuta suurimpaan tarpeeseen, kertoo Turun Pelastusarmeijan Palvelukeskuksen johtaja Mirja Salonen. Pelastusarmeijan keräyksessä erityistä on se, että padoista ammennetaan apua paikallisille ihmisille. Turun seudulla asuvat tukevat käytännössä avun tarpeessa olevaa naapuria. – Koska jaamme lahjakortit etukäteen apua tarvitseville, otamme tietoisen riskin. Lahjakortit maksamme kaupoille patakeräyksen tuotoilla. Täytyy vain joka kerta luottaa siihen, että ihmiset antavat. Ja antavathan turkulaiset. Viime

PASTOORI

Joulua odotellessa ja sen jälkeen Mikä on tärkeää? Kuka on tärkeä? Miksi on tärkeä? Niin ja kuka sen määrittelee? Näitä minä mietin ja miettiessäni välillä päätäni kivistää. Viisikymppisestä tuntuu, että se, mikä ennen oli tärkeää, ei enää ole. Nimittäin ihmiset ja niiden väliset tunteet ja suhteet ja kaikenlaiset touhut. Ja sitten se, mitä ennen ei osannut edes ajatella, on nyt niin kovin tärkeää. Niin kuin esimerkiksi kaikenlaiset kommunikaatiovälineet, joiden kautta viestiminen näyttää ja kuulostaa kaoottiselta. Eikä se sitä paitsi muistuta tavallista keskustelua. Kuka siitäkään enää selvän ottaa, mikä on tavallista ja mikä ei. Ei ihme, että päätä kivistää. Siispä kirjoitan sinulle psalmin tavallisesta elämästä: Minulle sanottiin kerran, että sinusta tulee… Mutta eihän minulle sanottu. Ei sanottu sitä eikä tätä. Paitsi pahan teon jälkeen: Sinä kelvoton! Mikä minusta sitten tulee? Kuka minä sitten oikein olen? Sen minä suurin piirtein tiedän, mitä minä teen. Mutta kuka minä olen? Miksei kukaan ole kertonut? Sitä paitsi nyt olen jo vanha mies, kuka minulle enää kertoisi? Olisiko siitä enää edes mitään hyötyä?

vuonna avun piirissä oli yli tuhat emme summat eivät ole kovin suusaajaa, joista yhden hengen talouk- ria. Suurimmillaan lahjakortti on sia oli eniten. Pääasiassa patoihin ollut 80 euroa, koska tarvitsijoita kilahtaa kolikoita, mutta on jou- riittää. Tämän vuoksi juuri rahalahkossa myös seteleitä, joskus suuria- joitukset ovat erittäin tervetulleita, kin. Osalle padoista voi tuoda myös Salonen linjaa. vaatteita ja elintarvikkeita, kunTurun alueella keräyksiä ottaa han vaatteet ovat ehjiä ja puhtaita vastaan kymmenen pataa ma 17. ja ruoka syötävää. Mirja Salosen 12. - la 22.12. seuraavissa paikoissa: ohjeistus ei ole tuulesta temmattu, Kävelykatu, Stockmannin kulma, sillä viime vuonna eräänkin padan Ruotsalaisen teatterin kulma, Wikkatveesta löydettiin säilykkeitä, lund, Länsikeskus (Prisma ja Cityjotka oli päivätty 1960-luvulle. market), Itäharju (Prisma), Piispan– Kokemukset ovat kaikkinensa risti (Prisma), Skanssi, Kauppakesolleet hyviä, vaikka lahjakortti- kus Mylly.

Löysin tuoteselosteen, Luojan laatiman, ja siinä sanottiin: Ei ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Tämän minä ymmärrän ja tuntuu siltä, että ajan käydessä vähiin tietämättä jääkin. Mutta hetkinen, teksti jatkuu: Tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, hänen ilmestyessään kirkkaudessa. Ai että minä vai? En olekaan tabula rasaksi syntynyt ja siksi jäävä. Vaan Jumalan kuvaksi luotu, iankaikkisuutta varten ja täyttymystä kohti kulkevaksi. Tässä on mieltä vanhallekin, saati nuorelle. Tulla, muuttua ja kasvaa Jeesuksen kaltaiseksi. Se on kutsu yhteyteen ja yhteistyöhön, sillä ei siitä ihmisvoimin valmista tule. Eikä tarvitse tullakaan. Nyt minulle sanotaan: Sinä olet minun rakkaani… Olen Jumalan haluama ja odotettu. Juuri nytkin hän kaipaa minua ja minä häntä. Elämä on tärkeää! Sinä olet tärkeä! Jumala on sen niin määritellyt! Jopi Pietiläinen Turun Vapaaseurakunta

Jeesus pelastaa ja parantaa Sanan, ylistyksen ja rukouspalvelun ilta joka tiistai Martinkirkossa klo 19.00. Mukana Tuula Ekbom, Lassi Erpiö, ylistyskuoro sekä vierailevia julistajia läheltä ja kaukaa. Tule Pyhän Hengen parantavaan läsnäoloon. www.ilpoistenpiiri.net

A&O d 4|2012

 7


USKOAKO VAI EIKÖ Tuoreen tutkimuksen mukaan yhä harvempi suomalainen uskoo Jumalaan*. Yli viidennes ei usko enää lainkaan Jumalan olemassaoloon ja vain neljännes tunnustautuu kristillisen jumalauskon kannattajiksi. Eikö kristinuskolla enää ole annettavaa nykypäivän suomalaiselle?

K

irkon teettämässä tutkimuksessa hätkähdyttävää on nopea muutos. Neljän vuoden aikana kristinuskon Jumalaan uskovien osuus on pudonnut kymmenellä prosenttiyksiköllä ja samaan aikaan niiden osuus, jotka eivät usko minkäänlaisen jumalan olemassaoloon, on kaksinkertaistunut. Nuoremmat uskovat vielä vähemmän kuin vanhemmat. Vain 15

prosenttia 15–29-vuotiaista kertoo uskovansa kristittyjen Jumalaan, ja kolmasosa samasta ikäryhmästä ei usko mihinkään. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, olemme hiljalleen siirtymässä maallistuneesta kansakunnasta ateistiseen. Syitä kristinuskon kriisiin on varmasti useita. Uskonto ja kirkot ovat olleet viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa, eivätkä aina niin positiivisessa

”Ai onks se tärkeet, et Jeesus kuoli ristillä?”

E

n yleensä törmää nuoriin, jotka ottaisivat etäisyyttä Jumalaan. Se on muuttunut, ettei nuorilla enää ole kotoa opittua tietoa kristinuskosta. He ovat kiinnostuneita hengellisyydestä, mutteivät pidä itsestään selvänä, että juuri kristillinen sanoma olisi totta, Jonathan Westergård toteaa ja kertoo, että länsimaissa on vallalla trendi, jossa kukin poimii eri uskonnoista sen, mikä itselle sopii: – Ennen on etsitty totuutta. Nykyään sanotaan, että suvaitsevaisuuden nimissä mitään yhtä asiaa ei saa sanoa oikeaksi. Se on minusta hirveän ristiriitainen ja hassu asia. Pikemmin kuin vieraiden uskontojen omaksumisesta, kyse on humanismista, jossa ihminen on keskipiste. Painotetaan moraalia, 8 

valossa. Suoranaiset skandaalit ovat ravistelleet seurakuntia, joten luottamus kristillisiin yhteisöihin on saattanut rapista. Toisaalta kirkon rooli auttajana ja lohduttajana on noussut esille, kun on kohdattu esimerkiksi kouluampumisten kaltaisia murhenäytelmiä, mutta samalla on esitetty kysymys: ”Missä Jumala on, miksi hän sallii?” Kun perinteet eivät enää ole riittävä syy olla sidoksissa kirkon

toimintaan, eikä kristinuskoon Kummassakin tapauksessa on harliittyvää kulttuuria ja toimituksia millista, jos syy Jumalan sivuuttaei enää koeta tärkeäksi tai omaksi, miselle on siinä, että kuva Hänestä löytyykin pian useita syitä sanoutua on vinoutunut tai hämärtynyt – kokonaan irti ei vain kirkosta, vaan kenties juuri kristittyjen ja seurakoko kristillisestä uskosta. kuntien taitamattomuuden vuoksi. Näkökulmasta riippuu, pidetäänkö kehityskulkua vaaralli- *Haastettu kirkko. Suomen evankelissena luisumisena pois ainoasta luterilainen kirkko vuosina 2008–2011. oikeasta uskosta, vai nähdäänkö Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja kristinuskon kriisi tervetulleena 115. Bookwell Oy, Porvoo 2012. yhteiskunnan moniarvoistumisena.

Pastori Jonathan Westergårdilla on pitkä kokemus nuorten maailmasta, niin nuorten yökahvilatoiminnasta, rippileireiltä kuin uskonnon opettamisesta lukioikäisille. Miltä tutkimuksen kuvaama ilmapiirin muutos käytännössä näyttää?

kaikkea mikä kehittää ihmisistä parempia. Ei nähdä tarvetta perusteellisemmalle avulle. – Tämä kertoo siitä, miten vieraaksi kristinuskon perussanoma on jäänyt: ”Ai onkse tärkeetä että Jeesus kuoli ristillä?” Monet yli 50-vuotiaat ovat oppineet kristinuskon kielen ja opit luonnollisena osana kodin elämää, mutta nykynuoret elävät aivan eri maailmassa. – Ihmetyttää, milloin rukous ja Raamattu menettivät paikkansa suomalaisen perheen elämässä, kun Jumala on auttanut meitä niin monesti.

Westergårdin mukaan nuoret eivät edes uskaltaisi mennä jumalanpalvelukseen, koska eivät tietäisi miten käyttäytyä. Raamatusta ei tiedetä juuri mitään, on vain kuultu, että se on tylsä. – Ei tiedetä, mikä on Vanha ja mikä Uusi testamentti. Kun Raamatusta kertoo, nuoret huomaavatkin sen mielenkiintoiseksi. Joskus koko ryhmästä tulee raamattuintoilijoita, kun he saavat kirjaan kosketuspinnan. Westergårdin kokemuksen mukaan jokaisessa ripariryhmässä joku puhuu ateismista, mutta harvoille se on vakaumus. Silloinkin uskotaan yleiseen humanismiin, johon ei tarvita Jumalaa. – Ei ole ihme, että muun muassa Rippikouluista opittua vapaa-ajattelijoiden pitkään ajama ateismi tuottaa hedelmää, jos toiNuoret käsittävät uskon osaksi kult- set huutavat kysymyksiään, eikä tuuriaan, mutta harva tietää, mihin kukaan vastaa. Toisaalta jatkuvasti kirkko uskoo tai ymmärtää, miten kohtaa ihmisiä, jotka ovat tulleet opit liittyvät hänen omaan todelli- uskoon todella ateistisistakin taussuuteensa. toista.

Westergård iloitsee siitä, ettei nuorilla yleensä ole negatiivisia uskonnollisia kokemuksia. – Kun nuorille kertoo omasta suhteestaan Jumalaan, se kiinnostaa heitä valtavasti. Heille on sensaatio kuulla, että joku on saanut rukousvastauksen. Jos kristinusko kiinnostaa, niin halutaan koko paketti, kohdata ja tuntea Jumala.

Mistä liikkeelle? Niille, jotka tahtoisivat tutustua Jumalaan, mutteivat tiedä, mistä lähteä liikkeelle, Westergård suosittelee lämpimästi Alfa-kursseja, joilla saa myös keskustellen tutustua kristinuskon ytimeen. – Ja tietenkin kuka tahansa voi rukoilla itsekseen, sillä kyse ei ole taidosta vaan sydämen kääntymisestä Jumalan puoleen. Avaa Raamattu, voit kohdata Jumalan! Teksti: Hanna Leppälä

A&O d 4|2012


Päätin kokeilla uskoa Mikko Nieminen (29) on ohjelmistosuunnittelija ja kahden lapsen isä, joka päätti tosissaan alkaa uskoa Jumalaan. Usko kypsyi seitsemän vuoden prosessissa, jonka kuluessa mies huomasi, että hänen käsityksensä kristinuskosta oli häilyvä ja pinnallinen. Lopullinen päätös uskoa Jumalaan niin kuin Raamattu todella opettaa, syntyi henkilökohtaisen kriisin seurauksena. – Puolitoista vuotta sitten ajauduin umpikujaan, josta en nähnyt tietä ulos. Ymmärsin, että oli joko valittava usko tai jätettävä se tykkänään. Katsoin, että eipä se usko ota jos ei annakaan, eli päätin antaa Jumalalle mahdollisuuden. Jälkeenpäin ymmärsin, että sehän oli toisinpäin: Jumala antoi minulle mahdollisuuden, Mikko kertoo päätöksestään. Mikon oma tausta on perus­ luterilainen koti, jossa ei oltu mitenkään erityisen uskovaisia ja jokaisen annettiin uskoa, mihin tykkää. Vaimo puolestaan on lähtöisin vapaakirkollisesta perheestä ja on itsekin on ollut uskossa murrosiästä saakka. Mikon käsitys uskovaisuudesta oli kuitenkin melko hatara: – Luulin ensin olleeni uskossa, mutta kävikin ilmi, että olin ollut vain uskonnollinen. – Minusta tämä kuvaa hyvin yhteiskunnan tilaa yleensäkin. Ei päästä sisään uskoon, koska ei tiedetä, mistä uskossa oikein on kyse. Kuvitellaan, että usko on vaan kokoelma sääntöjä. Tietoisuus kristinuskosta on niin ohut, että ei nähdä ytimeen, muotoseikkojen ohi. Mikko ihmettelee, mihin tietoisuus omasta uskonhistoriasta on hukkunut muutaman sukupolven aikana: – Se on outoa, koska länsimainen kulttuuri on perustaltaan niin läpikristillistä, että meille on risti piirretty lippuun saakka. Silti nykyisin on todella vaikeaa yrittää keskustella Raamatusta ja varsinkaan Raamatun kielikuvilla, kun koko asia on ihmisille jo niin vieras. Mitä se usko sitten oikein on? – Ei siinä oikeestaan muuta, kuin että Jeesus rakastaa sinua henkilökohtaisesti. Sen kun hoksaa, niin siinä ei ole paljon tekemistä kieltojen tai sääntöjen kanssa, Mikko vastaa. – Sitä on vähän vaikea selittää. Vanhemmuudenkin ymmärtää vasta, kun itse tulee vanhemmaksi. Silloin käsittää esimerkiksi, että miksi isi sanoo “älä juokse tielle”. Mitä uskoon tullessa tapahtui? – Sanoin Jumalalle, että ota mun elämä ja käytä sitä niin kuin tykkäät. Se oli aikamoinen muutos omassa elämässä. Käsitys siitä, kuka minä itse olen, muuttui. Muuttuiko elämässä jokin? – Aloin ajatella enemmän sitä, mitä itse voin antaa ympärilleni. Jeesuksen sanoma lähimmäisenA&O d 4|2012

Täydellinen joulu? marketeissa taas ja led-kynttilät luovat valoaan. Ostan pari joululahjaa, uusia kuusen koristeita ja vähän suklaata joulunaikaisen energiatarpeen tyydyttämiseksi. Sisustuslehti pohtii, onko tämän joulun sisustustrendiväri kulta vai puhtaan valkoinen ja ehdottaa viime hetken nopeita lahjavinkkejä. Joulun lelukuvastot tömähtivät postiluukusta jo lokakuussa, jotta lapset ehtivät varmasti tehdä valintansa ajoissa, ja tokihan Korvatunturille voi myös kirjoittaa suoraan. Kinkku vai kalkkuna, firman pikkujouluihin valmistautuminen, joulumuistamiset ja monta muuta kiperää kysymystä näin joulun alla. JOULULAULUT KAIKUVAT

tuntuu, että joulun syvin olemus on kaikenlaisessa hääräämisessä ja kiireisessä touhuamisessa ihan kuin joulupukin pajalla konsanaan. On tehtävä lukuisia hankintoja, kierrettävä joulujuhlat sekä saatava koti tip top -kuntoon. Ei siinä aina ehdi läheisiä tai ystäviä tavata tai pysähtyä nauttimaan kynttilän valosta. Joulusta on tullut suorittamista. On pidettävä tasosta kiinni ja toteutettava vanhoja tapoja, vaikka ei millään jaksaisi. Mitä sitten tapahtuu, jos koko syksy on jo menty jaksamisen tai oman talouden äärirajoilla, ja joulun lähestyminen kasvattaa vaatimustason niin korkeaksi, että kurkkua alkaa kuristaa? Masennus kasvaa sitä mukaa kuin joulukalenterin luukut avautuvat ja onnistuneesta joulusta tulee painajainen. Jos ja kun joulu vain vääjäämättä lähestyy, eikä olekaan voimavaroja valmistautua siihen.

JOSKUS JOULUA POHTIESSA

rakkaudesta osoittaa, että on tärkeämpiä asioita kuin minä itse. Ehkä sen noudattaminen näkyy nyt arkipäivässäni. – Yritän myös olla käyttämättä aikaani turhiin juttuihin ja tehdä oikeita, aitoja asioita. Esimerkiksi nettiä käytän nykyään hyvin minimaalisesti, kun oikea elämä tapahtuu kuitenkin virtuaalitodellisuuden ulkopuolella. Aiemmin en ollut kunnolla läsnä esimerkiksi perheeni kanssa, Mikko kuvailee. Vaikka Mikon elämä ei muuttunut ulkoisesti järisyttävällä tavalla,

uskoontulo oli raju rysäys, jonka ystävätkin huomasivat. – He ihmettelivät, mitä minulle on tapahtunut ja sanoivat, että kaikki muuttui minussa ja sitten toisaalta ei kuitenkaan mikään. Ehkä minusta tuli ihmisenä aidompi ja välittömämpi, Mikko pohtii. – Haluan kuitenkin sanoa, että usko on alati käynnissä oleva prosessi. Se on jatkumo, jossa minua pelastetaan kaiken aikaa. Teksti: Heidi Popova

ENSIMMÄINEN JOULU Betlehemissä on kai nykyihmisen mielestä kaunis ja jopa satumainen. Talli ja eläimet, tähti taivaalla, suloinen vastasyntynyt, paimenet kedolla ja enkelikuoro, ainekset kiiltokuvaan ovat olemassa. Mutta jos pysähdymme miettimään ensimmäistä joulua realistisesti, huomaamme, ettei se kaikilta osin ollut kovin kiiltokuvamainen. Maria, nuori äiti, synnytti esikoisensa kesken matkan ja yllättäen tallissa eläinten keskellä. Tämä eläinten suojarakennus toimi pienen perheen kotina ensimmäiset ajat. Tallissa tuskin leijaili tuolloin ihana neilikan tai piparkakun tuoksu, vaan ihan jokin muu. Paimenet taas olivat tuohon aikaan yhteiskunnan vähimmin arvostettua porukkaa. Jos ei ollut ammattia ja kykyjä oikein mihinkään, pääsi paimeneksi. Silti juuri heille suotiin etuoikeus kuulla toivon ja ilon sanoma ensimmäisenä, eikä minkä tahansa median kertomana, vaan taivaallisen enkelijoukon. Pian Betlehemin tapahtumien jälkeen perheen piti lähteä Egyptiin maanpakoon, jottei kuningas Herodes tapattaisi Jeesus-lasta. Pakolaisuus ja oman kotimaan ikävä tuli Jeesukselle varsin nuorena jo tutuksi. JUMALAN POIKA SYNTYI arkeen tavallisten ihmisten keskelle. Siksi joulu

on valon ja toivon juhla jokaiselle ja kaikesta huolimatta. Vaikka jalkalistojen päällä olisi pölyä, vaikka sinun joulustasi puuttuisi tänä vuonna tuttu ja rakas läheinen tai vaikka joulupöytäsi kunkku olisi kinkun sijasta makkaraa, tuo joulu valon pimeyteen. Kun Jeesus tässä ja nyt, vuonna 2012 joulun alla tulee luoksemme Hän sanoo minulle ja sinulle: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän”. (Ilm. 3:20) Jeesus kolkuttaa meidän kotimme ovella ja haluaa tulla mukaan jouluumme, juhlaamme ja arkeemme. Eikä vain käväisemään pikaisesti, vaan olemaan. Silloin tiedämme, mitä on täydellinen joulu. Teksti: Mari Toivonen

Lue Sarin työstä EU:ssa Tilaa MeppiViesti sähköpostiisi! www.essayah.fi

 9


Jouluateria autossa: Rekan mikrossa lämmitettyjä laatikoita, suomalaista suklaata, seurana Raamattu sekä vaimon, lasten ja koiran valokuvat.

naa ihmettelemässä. Kyllä siinä tatuoitu rekkamieskin nielaisee pari kertaa tyhjää, kun ajatus kääntyy perheen jouluun ja hulinaan. Samalla saa aavistuksen monien yksinäisistä jouluista, joita he viettävät pakosta, minä siksi, että oli ajovuoroni.

Minä ja joulun lapsi

Rekka­miehen joulu Vuorotyöläisillä ei ole aina varaa valita. Joskus uurastetaan silloin, kun suuri osa suomalaisista kokoontuu joulupöytien ääreen. Jussi Kinnunen (56) ajoi viisi vuotta rekkaa ulkomaille, ja monta jouluaattoa kului kaukana kotoa ja poissa perheen luota.

R

ekkamiehen jouluilta t yökomen nu k s el l a on yksinäinen: Päivän ajot on ajettu ja auto parkkeerattu hiljentyneelle tehdasalueelle. Jos kollegoita maisemissa on, heitä ei ole tapana omaan autoon laskea. Kahvit ehkä käydään taukotuvalla juomassa ja syödään jotain hyvää. Tylsää mutta siedettävissä, ainakin Jussille, joka vapaaehtoisesti suostui jouluisiin työaikoihinsa. – Vuoron vaihtaminen olisi ollut mahdollista, mutta se olisi hankaloittanut vapaaehtoistyötäni seurakunnassa, selventää Jussi, joka

toimii aktiivisesti Kaarinan Kotikirkossa muun muassa vanhimmiston jäsenenä. Jussin perhe tottui rekkamiehen vuorotöihin, mutta isän poissaolo jouluna oli kova paikka varsinkin aikuiselle tyttärelle. – Hän vähän motkotti vastaan, koska odotti, että joulut vietetään yhdessä. Niinpä ollaan sitten istuttu jouluaterialle esimerkiksi aatonaattona tai toisena joulupäivänä, että ollaan saatu koko perhe koolle, kertoo perheenpää, jonka katraaseen kuuluu neljä lasta ja kolme lastenlasta.

Kalkkunaa tehtaan takapihalla

kejä, joten koko valtakunta menee kiinni klo 18, jouluvaloja on kuin jenkeissä ja poroja pihamailla. KatJoskus Jussilta on perhejoulu jäänyt selin kynttilöin koristetuista ikkukokonaan väliin: noista sisään, kun ihmiset istuivat – Kerran olin yhtä soittoa kaksi joulupöytiensä ääressä ja juristelin viikkoa töissä ja tulin kotiin vasta itse isolla autolla ohi. Fiilis oli varuuden vuoden jälkeen. Suomessa en maan sama kuin jollain vartijalla käynyt välillä ollenkaan, ainoastaan yksin työssä jouluna. kerran Tukholmassa kääntymässä. – Illalla autossa lämmitin työn– Aattoillan vietin Tanskassa antajani hommaamassa mikrossa yhden tehtaan takapihalla. Ympä- kotoa tuodut laatikot, levitin kalkrillä oli ohut lumikerros – josta kyl- kunat, lohet, suklaat ja Raamatun läkin suurin osa taisi olla perliittiä, pedille ja pöydälle. Sai hiljentyä jota siellä lastasin ja vein tilaajille. omaan tahtiin – ei häirinnyt kuin – Paikalliset ovat joulufriik- kettu ja kauris, jotka kävivät huri-

Yksinäisessä joulussa oli Jussin mukaan hyvätkin puolensa: – Pystyi rauhoittumaan todella hyvin, kun oli hiljaista. Ei liikennettä, ei ketään, paitsi minä, ateria ja joulun lapsi. – Sain oikeasti miettiä joulun sanomaa, joka hälyssä usein hämärtyy. Jouluna syntyi meille Vapahtaja, joka pääsiäisenä meni ristille meidän vuoksemme. Nyt Jussi on vaihtanut rekkamiehen työn muihin hommiin, joten edessä on joulu lasten ja lastenlasten kanssa. – Suunnittelen pekkasia pyhiksi, joten saan nauttia pienistä tähti­ silmistä, jotka osaavat ottaa ilon irti yhteisestä juhlasta. Koira juoksee ja kerjää makupaloja, pienin lapsenlapsi niitä ojentaa aina kun ehtii, toiset osaavat savolaisittaen sanottuna olla sen päeväsessä nirvanassa, että ee sua ies hengittee omasta kaalastaan (suom. lapset odottavat hermostuneesti niin, että vanhemmat eivät saa henkeä). Rekkamiehen joulut opettivat pari asiaa, joista Jussi Kinnunen mielellään meitä muistuttaa: – Tervehditään jouluna niitä, jotka jostain syystä joutuvat viettämään joulun yksin. Ja on hyvä joskus pysähtyä miettimään joulun tarkoitusta, vaikken yksinäistä tehtaan takapihaa suosittelekaan.   Teksti: Heidi Popova

Rukoile rauhaa Jerusalemille Israel rukouskalenteri. Rukousaihe 2013 loppuun asti joka päivälle, usein Raamatunkohdan tukemana. Mukana Israel-tietoa sekä juutalaiset ja kristilliset tärkeät juhlapäivät. Selkeät tekstit, 32 sivua, koko seinälle ripustettuna n. 48x31 cm. Hinta 14 € +toim. kulu 2 €. Aulin uusin, puhutteleva kirja Katso totuutta silmiin on saanut hyvää palautetta. Käyttöohje elämälle, 22 €. Runo- ja valokuvakirja Ainutkertainen matka on myös mainio ja näyttävä lahjaidea, 28 €. Kysy edullisesta ANCJ rukouskonferenssimatkasta Israeliin 4.-18.9.2013. Tilaa itselle tai lahjaksi: 0505375065, tilaukset@sananjarunontuoksua.fi, www.sananjarunontuoksua.fi.

10 

A&O d 4|2012


Perinteinen juhla vähävaraisille ja työttömille aatonaattona

T

yöttömien joulujuhla järjestetään taas joulun kynnyksellä Puolalan koululla. Jouluruuan lisäksi tarjolla on jouluisia yhteislauluja ja musiikkiohjelmaa. Tänä vuonna halutaan panostaa myös siihen, että jokainen saa lähtiessään mukaansa ruokakassin kotiin vietäväksi. Juhlan nimi on pidentynyt hiukan ja on nyt Vähävaraisten ja työttömien joulujuhla. – Vähävaraiset on tietoisesti lisätty tapahtuman nimeen, sillä itse ajattelen, että eivät ainoastaan työttömät ole köyhiä, vaan heihin kuuluvat monet muutkin, selittää toiminnanjohtaja Mertsi Ärling Operaatio ruokakassista, joka jatkaa järjestelyvastuussa edellisen koordinaattorin Ritva Rantasen vetäydyttyä eläkkeelle. – On tullut minun aikani siirtyä hoitamaan lastenlapsiani ja siunaamaan uusia vastuunkantajia tähän arvokkaaseen tehtävään vähävaraisten lähimmäisten auttamiseksi, kertoo Rantanen, joka luotsasi joulu­juhlan järjestelyjä 16 vuotta. Päivän puhujavieraana on muun muassa kaupunginjohtaja Aleksi Randell. – Halusimme kaupungin edustajan mukaan juhlaan, sillä emme halua puuhastella vain keskenämme. Tälle tarpeelle pitää saada myös yhteiskunnan huomio, Mertsi Ärling sanoo. Juhlaan mahtuu noin 1000 osallistujaa, 500 kumpaankin kattaukseen, eikä tyhjiä paikkoja ole aiempina vuosina juurikaan jäänyt. Nytkin ilmoittautuminen on jo hyvässä vauhdissa. Mukana juhlaa järjestämässä on useita seurakuntia ja kristillisiä yhdistyksiä: Diakoniakeskus, Pelastusarmeija, Raision Vapaaseurakunta, Turun Helluntaiseurakunta, Turun Mikaelinseurakunta, Turun Vapaaseurakunta, Uusipesula-seurakunta ja Varsinais-Suomen sininauha. Yhteistyötä tehdään Turun, Varissuon ja Raision työttömät -yhdistysten kanssa. Juhla on yleensä järjestetty joulukuun puolivälissä, mutta tänä vuonna notkuvien pöytien ääreen kokoonnutaan aatonaattona 23.12. Mertsi Ärling kertoo, että talkooväkeä on ollut yllättävän helppo saada joulun läheisyydestä huolimatta. – Nyt on jo koossa reilusti yli sata vapaaehtoista, ja joukossa on paljon uusiakin, hän iloitsee.

Vähävaraisten ja työttömien joulu­juhlan talkoot kuuluvat Anneli Solavan jouluperinteisiin. Anneli kuvassa oikealla siskontyttönsä Maija Jernströmin vierellä.

taava, ja kanssani on samoissa hommissa uusia vapaaehtoisia, jotka samalla opettelevat tehtävää. Se on ollut tässä tapahtumassa tapana, jotta tieto ja taito saadaan siirrettyä eteenpäin. Anneli sujahti järjestelyjoukkoihin mukaan puolivahingossa. – Olin Rantasen Ritvan, idean äidin, kanssa samassa työpaikassa. Tiesin, että tällainen juhla järjestetään ja kysyin, voisinko antaa sitä varten rahaa. Ritva vastasi, että voit antaa, mutta saat sinä töihinkin tulla, Anneli muistelee hymyillen. Tapahtuman järjestämiseen voi osallistua monenlaisella työpanoksella, useiden päivien talkoista muutamien tuntien apuna olemiseen. Anneli on yleensä osallistunut tarjoiluun juhlapäivänä sekä ruuan valmistamiseen ja muihin askareisiin edeltävällä viikolla kolmena, neljänä päivänä, 5–8 tuntia kerrallaan. Tapahtuman jälkeen käytetään vielä yksi päivä pakkaamiseen ja seuraavan vuoden valmisteluun. Nyt, kun juhla pidetään aatonaattona, täytyy omat jouluvalmistelut suunnitella aiempaa tarkemmin ja tehdä kaikki hyvissä ajoin etukäTalkoilla juhlatunnelmaa teen. Haasteellisemmasta aikataulusta huolimatta Anneli valitsi kuiAnneli Solava on ollut mukana jär- tenkin olla mukana. jestelyissä jo kymmenisen vuotta. – Tämä juhla on todella hyvä asia – Tänä vuonna olen tarjoiluvas- ja on hienoa, kun voi tehdä jotakin

A&O d 4|2012

sen hyväksi. Ei joulu oikein enää tulekaan ilman, Anneli toteaa.

– Ja vieraita ajatellenhan aatonaatto on ajankohtana hieno, se

Vähävaraisten ja työttömien joulu­ juhla Puolalan koululla 23.12.2012 Kattaukset klo 12 ja 16. Mukaan mahtuu noin 1000 ruokailijaa (500 + 500). Ilmoittautua voi Turun työttömien infoon, joka on avoinna ma–pe klo 8–15, puh. 044 7007 421.

tuntuu enemmän todelliselta joulujuhlalta. Anneli tietää vanhastaan, että juhlapäivä on pitkä, tunnelma kiireinen ja jalat väsyneet. – Ennen kaikkea sitä toivoo, että vieraat ovat tyytyväisiä juhlaan. Kaikki, mitä järjestämisestä itse saa, on kaupanpäällistä. Teksti: Linda Hannula

 11


Joulujuhlasta toiseen 16.12.2012 S eurakuntien joulujuhlat vietetään usein jo joulukuun puolivälissä, koska pyhinä monet ovat joulunvietossa maalla tai mummolassa. Nämä juhlat ovat joulukirkkoa kepeämpiä ja monipuolisella ohjelmalla höystettyjä. On näytelmää, joulupuuroa, torttukahveja ja kenties lapsille yllätyspaketit. Joulujuhliin saavat osallistua muutkin kuin seurakunnan jäsenet, joten 16.12. on oiva päivämäärä kiertää katsastamassa seurakuntien puuro- ja joululaulutarjonta.

Kauneimpia joululauluja Varissuolla

luista, joita laulaa ja laulattaa nuorekas Unelmabändi. Ohjelmistossa on paitsi perinteisiä joulun säveliä myös uudempia joululauluja solistien tarjoamana. Musiikillinen ilta päättyy joulukahveihin. Juhla alkaa klo 18 osoitteessa Kousankatu 1. Jos joulupuuro on se ainoa oikea joulumielen nostattaja, Kousankadulle kannattaa suunnata jo lauantaina 15.12. klo 11-14. Tuolloin Uusipesulassa on puurotarjoilun ohella joulumyyjäiset ja kirpputori.

Jouluperinteitä Puistokadulla

Turun helluntaiseurakunnan joulujuhlassa lauletaan yhdessä jouUusipesula-seurakunnan joulujuhla lulauluja, nautitaan Silta-kuoron koostuu kauneimmista joululau- ja orkesterin musiikkiohjelmasta

12 

ja seurataan perinteistä lasten (ja asti, ja lapsille joululahjat. Mukana Tuulee -lauluryhmä. Muhkeaääaikuisten) esittämää joulukuvael- ovat muun muassa Krister ja Kate nisiä mieslaulajia säestävät filharmaa. Haastattelujen kautta tutustu- Lindberg Samaria-lähetyksestä, Ari monisen orkesterin muusikot: klataan lisäksi kiinnostaviin ihmisiin Talja IRRTV:stä ja pianisti Andreas rinetti, viulu, sello, huilu ja flyygeli. ja juhla huipentuu kansainväli- Forsberg muusikkotiimeineen. Illan Tilaisuus alkaa klo 19 osoitteessa seen tuulahdukseen, jota pohjolan isännöi pastoripari Håkan ja Pia Tuureporinkatu 10. pimeyteen tuovat seurakunnan Westergård. Jokamiehen joulujuhmaahanmuuttajien musiikkivoi- laa vietetään osoitteessa Helsingin- Jippii-lapsikuoro Raisiossa mat. Jouluista tarjoilua järjestetään, katu 21 klo 16 alkaen. mikäli alakerran remonttitilanne Raision Vapaaseurakunnan jousen sallii. Juhla alkaa klo 16 osoit- Glögiä Turun Kotikirkossa lujuhlan täyttää iloinen lastenteessa Puistokatu 6b. musiikki, sillä paikalla on lasten Turun Kotikirkko kutsuu joulu- Jippii-kuoro ”Puhdas Sydän". Koko Jokamiehen joulujuhla tunnelmaan tarjoilemalla glögiä, perheen juhlaan kuuluu myös jouTuomaansillan kupeessa naposteltavaa, musiikkia ja haus- lumusiikkia ja joulukuvaelma. Tarkaa jouluista ohjelmaa. Seurakunta jolla on kahvin lisäksi joulupuuroa Elämän Sana -seurakunta on jo tunnetaan nuorekkaasta ja ennak- ja kaikille lapsille yllätyspussit. Jouuseana vuonna järjestänyt jou- koluulottomasta ilmeestään, joten lujuhla starttaa osoitteessa Frälsinlujuhlan nimellä Word of Life tässä juhlassa viihtyvät varmasti tie 20 klo 17. Christmas Show. Tänä vuonna nekin, jotka ihan perinteisimmissä jouluiloa halutaan levittää Joka- kekkereissä eivät tunne oloaan Jouluinen perhejuhla miehen Joulujuhlan myötä. Joulun kotoisaksi. Juhlat alkavat klo 18 Baptistiseurakunnassa sanoman ja jouluaterian lisäksi on osoitteessa Rauhankatu 12 b Kriskaikille tarjolla ruokaa kotiinkin tillisen Raittiusseuran salissa. Baptistiseurakunnan musiikkipainotteinen joulujuhla tarjoaa Joulumusiikkia ohjelmaa kaikille vauvasta vaariin. Vapaaseurakunnassa Luvassa on paljon joululauluja ja totta kai pyhäkoululaiset pääsevät Turun Vapaaseurakunta järjestää myös esiitymään. Tarjolla kahvit ja joulumusiikin illan, jossa perintei- joulupuuroa kaikille. Juhla alkaa klo siä joululauluja tarjoilee Taivaasta 16 osoitteessa Vähä-Hämeenkatu 16.

A&O d 4|2012


Sain pian oppia, että englantilaiset rakastavat joulua aivan eri tavalla kuin me.

Pohjoismaan tietäjä O

nnellisenkin perheen joulunviettoon tulee hieman outo sävy, kun nuorin lapsista lähentelee kolmeakymmentä, kukaan sisaruksista ei ole vielä jatkanut sukua, ja alaasteenopettaja-äiti pitää silti kiinni traditioista, jotka saisivat viisivuotiaan silmät hehkumaan. Vuonna 2010 koitti tilaisuus viettää toisenlainen joulu Englannissa. Sain pian oppia, että englantilaiset rakastavat joulua aivan eri tavalla kuin me. Kauniin vanhan arkkitehtuurin yhteydessä joulun tunnelma oli satumainen. Pubeissa ripusteltiin joulusukkia takan otsalle, ja laulu- ja soittoryhmät loivat tunnelmaa rautatieasemilla ja kaduilla. ”Olisipa meilläkin näin!” Eräällä vanhalla rautatiesemalla kuitenkin melkein säikähdin, kun aivan kaikki, hinnastoa myöten, oli kehystetty hopea- tai kultahapsulla. Siitä lähtien minä ja ystäväni aloimme metsästää maan mauttomimmin koristeltua joulukuusta. Talojen julkisivut alkoivat joulun lähestyessä yhä enemmän näyttää

A&O d 4|2012

siltä, kuin lapsi olisi liimannut niille paleen jammaamaan jotain miekaikki tarransa. Valot välkkyivät luisampaa. En enää jaksanut kuin kiivaammin kuin thai-hierojan nauraa. Jouluaatoksi paistoin vähän ikkunassa, ja kulkijaa vaani usein kinkkua, mutten enää tiennyt, mitä itse joulupukki, milloin näyteik- yritin sillä todistaa. kunassa sukkahousujaan esitteleJoulukirkossa tapasin iloisen mässä, milloin katolla loistavana, vanhan pariskunnan, joka oli puhallettuna Simpsoneiden isän- pukeutunut hassuihin hattuihin tänä. Kuvankauniin pikkukaupun- – se oli heidän jouluperinteensä. gin kaduille nousi joulukoristeita, Joulupäivän vietin perheessä, jonka joiden materiaali muistutti suika- juhla ei muodostunut prikulleen siileiksi leikattua jätesäkkiä. Nähdessäni pahvisen jouluseimen, jonka hahmot häilyivät kadulle jätettyjen roskien yläpuolella, huomasin pohtivani, selviytyykö Jeesus-lapsi ensi jouluun. Joosef toteasi, että sivuosassakin on hyvä saada olla mukana. Toisella kaupunkiaukiolla jouluseimen hahmot pyörivät hiljalleen ympäri valtavassa kynttilälyhdyssä. Mykistymiseni muutti laatuaan tajutessani, että sen pohjakerroksessa toimi saksalainen grilli. Menin soittamaan joululaulutilaisuuteen. Muusikoita johtanut nuori kitaristi osoittautui joulunvihaajaksi, ja lähti aina kesken kap-

votusta talosta eikä kynttilätunnel- tellä, mistä oikean joulun saa tehdä. masta, vaan ihmisistä, jotka viihtyiLopun joulua opettelin armahvät yhdessä ja ottivat ventovieraan tamaan koristeisiinsa pahoin sotavosylin vastaan. keentunutta joulukuusta, koska se Tajusin, millaisena byrokraat- toi iloa niin mukaville ihmisille. tina olin kiivaillut sen saman laki- Tartuin jouluun, ja joulu tarttui sääteisen joulun puolesta, jota olin viimein minuunkin. lähtenyt pakoon. Oletin kai, että kaikki ne päreen valossa veistetyt Teksti ja kuvat: Hanna Leppälä tuomaanristit olisivat lunastaneet suomalaisille yksinoikeuden määri-

 13


HANSASSA TAVATAAN! Kaipaatko ostoskierroksellesi levähdystaukoa elävän joulutunnelman äärellä? Joulu­ lauluihin saa yhtyä glögikupposen äärellä Kultatalossa lauantaina 15.12. puoliltapäivin!

H

arva tietää, että noin viidentoista seurakunnan pastorit Turun seudulta kokoontuvat kuukausittain rukousaamiaiselle, kahvikuppikuntaan katsomatta. Tilaisuuksissa on helppo paitsi todeta erilaisten vapaiden suuntien seurakuntien johtajat mukiinmeneviksi, myös suunnitella tempauksia ja projekteja, jotka voitaisiin toteuttaa yhteistuumin. Viime vuonna syntyi ajatus joululaulutilaisuudesta, jonne seurakuntien edustajat tulisivat ilahduttamaan ihmisiä sen sijaan, että tyytyisivät odottelemaan näitä joulukiireiltään kukin omiin kirkkoihinsa.

puolivälissä viime vuonna eri seurakunnista koottu muusikkoryhmä viritteli instrumenttejaan Hansan hulinassa, pöytä oli katettu glögillä ja pipareilla, ja ilmassa oli itsetehdyn ilon tunnelmaa. Rentous tarttui ohikulkijoihin, ja moni uskaltautui yhtymään sekalaisen seurakunnan laulantaan, kun tutut joululaulut täyttivät ilman. Jouluevankeliumi kuultiin kouluikäisen Alexander Westergårdin lukemana, ja hänen pastori-isoisänsä Håkan Westergård Elämän Sana -seurakunnasta jakoi lämminhenkisen sanoman ajankohtaisemmasta joulusta.

JOULUKUUN

MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA , että tilaisuus haluttiin toteuttaa uudelleen. Tällä kertaa saamme kuulla, mitä Pelastusarmeijan Juha Jokiniemen sydämellä on näin joulun alla. Vaan löytävätkö eri seurakuntien muusikot ja laulajat tänä vuonna yhteisen sävelen? Olet lämpimästi tervetullut tarkistamaan, ja halutessasi yhtymään lauluun! Teksti: Hanna Leppälä

SEURAKUNTIEN TOIMINTAA ASEMASEURAKUNTA Vistantie 10, Paimio Puh. 050 4092280 (Kimmo Jalonen) www.asemasrk.net - Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu - Ke klo 18 Rukouskokous AURAN HELLUNTAI­ SEURAKUNTA Meijerinkuja 3, Aura www.auranhelluntaiseurakunta.fi - To klo 19 Sanan ja rukouksen ilta - Su klo 11 Jumalanpalvelus ELÄMÄN SANA Helsinginkatu 21. Puh. 0201 980700 www.elamansanaturku.fi - Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu KAARINAN KOTIKIRKKO Kiesikatu 10, Kaarina www.kotikirkko.org - Tilaisuudet su klo 11.00 Muiden tilaisuuksien tarkat ajankohdat netissä KRISTILLINEN SEURAKUNTA UUSIPESULA Kousankatu 1. Puh. 050 592 9273 www.uusipesula.net - Kk:n 1. ja 3. su klo 17 Jumalanpalvelus - Kk:n 2. ja 4. su klo 11 Jumalanpalvelus - Ke klo 19 Rukousvartio - To klo 19 Leipä-ilta MISSIONSKYRKAN I ÅBO Betlehemskyrkan, Hämeenkatu 4 Puh. 044 271 0528 www.friffe.net - Su klo 17 Jumalanpalvelus NAANTALIN HELLUNTAI­ SEURAKUNTA Soinistentie 5. Puh 044 513 0735 www.naantali.helluntaisrk.net - Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu - Ma klo 18 Rukoillaan yhdessä - Ke klo 19 Jumalan Sanan ja rukouksen ilta Poikkeavat alkamisajat kotisivulla ja RS-päivyrissä PARAISTEN VAPAA­ SEURAKUNTA KOTISATAMA Koulukatu 13, Parainen. Puh. 044 528 4167 www.paraistenvapaasrk.com - Parill. viikkojen su klo 17 Jumalanpalvelus

14 

RAISION VAPAASEURAKUNTA Frälsintie 20, Raisio. Puh. 050 514 6761 www.raisio.svk.fi - Kk 2. ja 4. ti klo 13 Päiväpiiri - Ke klo 19 Läpimurtoilta - La klo 19 Passion-nuortenilta - Su klo 17 Iltakirkko - Kk 1. su klo 11 Ehtoollisjuhla TURUN ADVENTTI­ SEURAKUNTA Yliopistonkatu 29a Puh. 040 735 1912, 050 534 3392 turku.adventtikirkko.fi - La klo 10.30 Raamattutunti - La klo 11.15 Jumalanpalvelus TURUN BAPTISTISEURAKUNTA Vähä-Hämeenkatu 16 Puh. 232 1887, 040 753 3087 - Ma klo 19 Rukouskokous - Su klo 11 Jumalanpalvelus TURUN HELLUNTAISEURAKUNTA Puistokatu 6 b. Puh. 0415363645 www.turunhelluntaisrk.fi - Ke klo 19 Rukousilta - La klo 19 Suunta-nuortenilta - Su klo 11 Jumalanpalvelus Liedon torikirkko Kirkkotie 3, Lieto. 02 439 7757 www.liedontorikirkko.com - Ke klo 18.30 Rukouskokous - Joka toinen su klo 17.00 Jumalanpalvelus KAN-koti Kaanaanrannantie 12. Puh. 02 438 3768 - La klo 18 Hyvän Sanoman ilta Mynämäen rukouspiiri Kirkkokatu 10. Puh. 02 431 1204 kotisivu.dnainternet.net/hapek/ - Su klo 11 Jumalanpalvelus - Ke klo 18.30 Rukouskokous Nousiaisten rukouspiiri Tied. Lassi Laamanen, puh. 050 560 2090 Raision rukouspiiri Tornikatu 1 Puh. 02 437 2891 - To klo 19 Rukouskokous - Su klo 11 Päivätilaisuus (kk. 1. su klo 16)

Yläne-Paattisten rukouspiiri Kokoontumiset eri kodeissa Tied. Taimo Ollikkala, puh. 050 365 7239 TURUN KOTIKIRKKO Rauhankatu 12b (Turun Kristillisen Raittiusseuran tiloissa) www.turunkotikirkko.net - Su klo 16 Jumalanpalvelus - To klo 18 Rukousilta

”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen…” Tätä tuttuakin tutumpaa joululaulua laulamme vuosi vuoden jälkeen yksin ja yhdessä, kotona, kouluissa ja kirkoissa. Joulu ja joulun odotus nostaa meissä tunteet pintaan ja on lupa fiilistellä. Hellyys saa meissä sijaa ja siedämme niitäkin, jotka muina aikoina koettelevat kärsivällisyyttämme. Annamme itsellemme luvan olla herkkätunteisia. Annamme omastamme, kuka aikaa kuka rahaa. Emme muistele kärsimäämme vääryyttä, laitamme sen hyllylle joulun ajaksi. Tervehdimme hymyillen naapureita, normaalisti ei aikaa ole sellaiseen. Jopa tuntemattomat saavat hyvän joulun tervehdyksen ja ihan oikeasti tarkoitamme sitä myös. Jouluna ei etsitä vikoja sieltä ja täältä, kukaan ei odota sellaista, eikä se ole edes oikein luvallista - jouluna, ei tietenkään. "Hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen." Tällainen ystävällisyys ja lähimmäisen huomiointi tekee meille hyvää. Verenpaineetkin pysyvät kurissa, kun pinna ei ole piukalla kaiken aikaa. Pulssi on vakaa ja tasainen ja on niin helppo hengittää. Joulu todellakin saa meissä ihmisissä aikaan merkillisen, mutta niin suloisen muutoksen. Valitettavasti muutos tuppaa olemaan kovin lyhytaikainen joululaulusta huolimatta. Mitäpä jos jatkammekin joulua virallisen joulunajan yli ja ryhdymme toteuttamaan ainaista joulua? Annamme hyvän mielen ja rakkauden tekojen jatkua kauttamme. Onhan joulun Herra Jeesus läsnä joka päivä läpi vuoden. Hänessä meillä on todellinen joulu, ja hän on luvannut olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Teksti: Sinikka Kinnunen

TURUN METODISTI­ SEURAKUNTA Ekmaninkatu 4, puh. 046 645 3488 www.metodistikirkko.fi/turku - Ma klo 12–14 rukouskahvila - To klo 12–14 torstailounas - Su klo 10 venäjänkielinen jumalanpalvelus ja klo 12 suomenkielinen jumalanpalvelus TURUN VAPAASEURAKUNTA Tuureporinkatu 10. Puh. 02 251 4300 www.armontalo.org Kolme viikoittaista jumalanpalvelusta: - Su klo 11 Jumalanpalvelus - La klo 16 Jumalanpalvelus - La klo 19 nuorten Jumalanpalvelus Pienryhmä- ja kotisolut VARISSUON VAPAASEURAKUNTA Konradinkuja I C. Puh. 044 281 8748 (Jarmo Heiskari) www.varissuo.svk.fi - Su klo 18 Iltakokous - To klo 18 Rukouskokous ÅBO SVENSKA METODISTFÖRSAMLING Betlehemskyrkan, Tavastgatan 4 Tel. 02 231 5976 (må, ti, ons klo 9–15) www.metsku.fi - Gudstjänst sö kl. 11

ILMOITUSMYYJÄ Etsitään henkilöä myymään ilmoitustilaa A&O-lehteen. Työ sopii erinomaisesti opiskelijalle tai lisäduuniksi. Provisiopalkka. Lisätiedot: Kimmo Jalonen, puh. 050 409 2280, kimmo.jalonen@seurakuntauutiset.fi

A&O on ihmisläheisesti toteutettu Turun seudulla ilmestyvä kristillinen ilmaisjakelulehti. A&O sisältää ajatonta ja ajankohtaista luettavaa elämän tärkeistä kysymyksistä nostaen esiin erityisesti paikallisesti kiinnostavia hengellisiä asioita, ilmiöitä ja ihmisiä. A&O-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 60 000 kappaleen painos leviää useille asuma-alueille Turussa ja ympäristökunnissa.

www.turunpalo.net Kristittyjen yhteiset rukousillat kerran kuussa.

TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN MAINOKSESI!

Soita ilmoitusmyyntiimme: 050 409 2280

A&O d 4|2012


WP-Katsastus Oy Tuulissuontie 34, Lieto, puh. (02) 436 4300 Avoinna ma-pe klo 8-17

www.wp-katsastus.fi

PALVELEMME AMMATTITAIDOLLA

Tervetuloa! Ville Wigren ja Jouko Pursiainen Joulunajan ohjelma Joulujuhla Launtaina 15.12. klo 18:00 Joulumusiikin ilta Sunnuntaina 16.12. klo 19:00 *Ei jumalanpalveluksia 22. ja 23.12. Joulukirkko Tiistaina 25.12. klo 9.00 **Jumalanpalvelukset vain sunnuntaina 30.12.-6.1. klo 11.00 Katuosoite: Tuureporinkatu 10, 20100 Turku

Netissä selattava A&O-lehti www.ao-media.net

ikään ei ole mahdotonta – eikä edes vaikeaa. äytyy vain tietää mitä tekee.” antuntevaa rakennus- ja remontointipalvelua jo vuodesta 1999.

A&O d 4|2012

 15


A&O

Mediakampaja tuo Jumalan otsikoihin Turun seudulla

Lauri Johansson

Ruudolf

Maaliskuussa 2013 Varsinais-Suomessa järjestetään mittava kampanja, jonka aikana media-aikaa ja mainostilaa saavat ihmiset, jotka ovat kokeneet Jumalan muuttaneen heidän elämäänsä. Muutoskertomuksista tehdään lisäksi kirja, jota voi tilata seurakunnilta ilmaiseksi.

M

ahdollisuus muutokseen -mediakampanja näkyy tele v i siossa, r ad iossa, in­ter­netissä, lehdissä ja ulkomainonnassa. Vastaavanlainen kampanja järjestettiin pääkaupunkiseudulla syksyllä 2011. Tuolloin muutoskertomuksensa medialle antoivat muun muassa pikaluistelija Mika Poutala, rikollisjärjestön perustaja Lauri Johansson, kitaristilegenda Jukka Tolonen ja räpin suomenmestari Ruudolf.

Julkkikset kertovat uskosta ja uusista aluista – Suurimman osan lapsuuttani asuin Itäkeskuksessa äitini kanssa ja näin mun isää viikonloppuisin, kertoo Ruudolf tarinassaan ja jatkaa: – Ollessani 10-vuotias isäni muutti Amerikkaan. Muistan, miten itkin sitä. Isä oli poissa silloin, kun mä olin teini-iässä. Isäni lähtö vaikutti siihen, että mulla oli tyhjä ja sellainen hylätty olo. Mutta

onneksi myöhemmin, kun mä tulin heitä vaeltamaan kohti omia uneluskoon, meidän suhde on voinut miaan. Älä sinäkään jää itsesääliin, parantua. kun koet suuren pettymyksen tai Mika Poutala puolestaan sanoo kompuroit elämässäsi. uskoneensa aina Jumalaan: – Jeesus on minulle todellinen, Ilmainen kirja ja enkä voisi kuvitella elämää ilman puhelinpalvelu Häntä. Usko on pohjana kaikelle tekemiselleni myös urheilussa, Varsinais-Suomen Mahdollisuus pikaluistelija ynnää. muutokseen -kampanjassa kertoPettymyksen hetkellä on autta- jina ovat paikalliset ihmiset, osa nut tietoisuus, että voi alkaa aina heistä eri elämänalueilta tutuksi uudelleen alusta: tulleita kasvoja. Kampanjan takana – Kun epäonnistuin Vancou- on kymmeniä alueen seurakuntia ja verin olympialaisissa, itkin puku- kristillisiä järjestöjä, jotka haluavat huoneeseen päästyäni katkerasti. palvella paremmin varsinaissuoMielessäni pyörivät vain kysymyk- malaisia ja madaltaa seurakunnan set, ”miksi kävi niin kuin kävi?” ja kynnystä. Tavoitteena on vuorovai”miksi horjahdin?”. Olin tehnyt vir- kutteisuus, joten maaliskuun ajaksi heen, olin valinnut väärän ajolinjan, avataan myös puhelinpalvelu. Palveja siitä en voinut syyttää ketään lunumeroon voi soittaa, jos haluaa muuta kuin itseäni. Nyt olen siir- keskustella muutoskertomusten tänyt katseeni kohti tulevaa. Olen herättämistä ajatuksista, pyytää oppinut, että koskaan ei saa luo- esirukousta, tilata ilmaisen kamvuttaa, sillä aina on toivoa ja aina panjakirjan tai esimerkiksi tutustua voi alkaa alusta. Tahdon rohkaista paremmin seurakuntien toimintaan. myös muita nousemaan kompuPääkaupunkiseudulla kampanja roinnin jälkeen ylös ja kannustaa tavoitti uskosta kiinnostuneita,

Jukka Tolonen

Mika Poutala

jotka ehkä muuten eivät olisi seurakuntien kanssa päätyneet kosketuksiin. Kampanjakirjaa tilasivat muun muassa synkeämaineiset motoristit: – Mennessäni viemään kirjaa tilaajille tajusin tulleeni tapaamaan kahta helvetin enkeliä. Asunto oli hurjan näköinen, mutta nämä kaverit olivat sydämeltään erittäin pehmeitä, kertoo erään seurakunnan edustaja Helsingistä. Muutoskertomukset antoivat toivoa jopa itsemurhaa hautoneelle: – Luin kampanjan nettisivuilta

rukouksen, että tule Jeesus mun elämään ja sydämeen, ja siitä päivästä lähtien olen ollut uskossa. Nyt olen voinut antaa anteeksi sekä itselleni että veljelleni tekemiäni tekoja. Ilman uskoon tuloa en usko, että elämäni olisi jatkunut. Toivonkipinän sain Lauri Johanssonin tarinasta, kertoo Henrik pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun kampan­ jan muutoskertomukset ovat edel­ l een luettavissa sivustolla www.koemuutos.fi.

Ota makuelämykset talteen.

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

595

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

Kana-ateria

695

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

5

95

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

Salaatti

Mega-ateria

695

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

Max 2 / Kuponki • Koodi 48

3

95

Mega-ateria

Max 2 / Kuponki • Koodi 47

Max 2 / Kuponki • Koodi 44

Max 2 / Kuponki • Koodi 45

Juustoateria

Kerrosateria

Max 2 / Kuponki • Koodi 46

595

Max 2 / Kuponki • Koodi 46

Max 2 / Kuponki • Koodi 42

Max 2 / Kuponki • Koodi 42

Kerrosateria

5

95

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8-23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita sekä MiniHesburgereita.

Norm. ranskalaiset + dippi

195

Etukuponki on voimassa 31.5.2013 asti 8–23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan, Levin, Ylläksen ja Rukan Hesburgereita.

A&O 4/2012  

A&O on ihmisläheisesti toteutettu Turun seudulla ilmestyvä kristillinen ilmaisjakelulehti. A&O sisältää ajatonta ja ajankohtaista luettavaa...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you