Page 1

S

ISSUE 1 / 2012

E

O

S

sis. Paavoharju Tes La Rok Afrikka Jake ym.


SEOS 1 / 2012

toim. Pasi5000 & Kamut Omistettu kaikille kivoille koirille


Svits Ollie-Matti Juntunen


SEOS

GANGSTA PARTY ISSUE

1 / 2012

For your pleasure: Kesocamp 666 skedekisaraportti

Paavoharju

kiljua ja densoböksiä

Samuli Riekkoniemi Samppa tykkää kelkkailla

Tes La Rok

dubstep = 140 bpm +/- 10

Fine Art - Pictures kauniita kuvia

Jakkke Poropudas Jake tykkää ihmisistä

Afrikka

ei mikää perus spotcheck

Heikki Kuula

kuvittamisen lisäksi Heikki myös räppää

8 16 26 34 40 50 56 66


Pääkirjoitus

Viesti tuonpuoleisesta

Mä oon Pasi. Oon kuollu apaut 17 vuotta sitten ku tukehduin lihapullaan. Melko lame tapa kuolla, myönnettäköön mut toimiva. Olin tossa haudassa lepäileen ku nää jotkut tyypit keksi pelata jotain spiritismiä tai jotain saatananpalvontaa. Emmää näistä tiiä, mut pointti on se et nää tyhjäpäät herätti mut sit kuolleista tällä pelleilyllään. Pakko sanoo et ekaks otti kyllä ihan sairaana päähän ku just alko oleen mielenkiintoiset paikat yhen vierushaudassa makaavan mimmin kans, mut sit mietin et ainahan sitä sinne hautaan takas pääsee et katotaas vähä mitä nää sällit musta haluu. No, sithän se vasta alkokin ottaa kunnolla daijjuun! Tää junttisatanisti posse halus mun kirjottaan jotain tähä näitten lehteen jotain “diippii settii”. Huhuh, sen voin kertoo et siel haudassa on sit välillä melko kylmä, et pyytäkää laittaan ekstra kalsarit ennenku ne viskoo sut sinne kuoppaan. Nii, ja sit joku hyönteismyrkky voi olla kans ihan jees. Ja ristikkolehti. Muuten siel kyl pärjää. Veikkaan näi iha kylmiltään et haudassaki on jännittävämpää ku puolien näitten tän lehen lukijoiden oikeessa elämässä. Tai mitä mä oon vilkassu tätä lehtee, nii yhtä hyvä fiilis tuli sillon ku heräsin siihen et joku tuhatjalkane söi mun silmän, eli aika hiton paska huhuh. Hankkikaa elämä, ja sit hankkiutukaa siitä eroon. Keep it gangsta, no ei tod. terveisin


Levicamp

8


Levicamp

KESO CAMP 666 aka Levicamp

Perjantai, kuudes päivä toukokuuta. Taivas tasainen, likaisen harmaa. Välillä sataa vettä. Päätä särkee.

9


Levicamp

O

lemme matkalla Leville, vaikka ensiksi tie veikin meitä kohti Sodankylää. Oli nälkä ja vitutti, halusin vain kauppaan. Vihdoin keidas keskellä ei mitään. Kaupan nimen oon täysin unohtanut. Olutta ja jäätelöä mukaan. Matka jatkui vesisateessa kaljaa nautiskellen, kyseessä kuitenkin oli lämmin pirkka-olut. Päänsäryt ja muut huolet, jos niitä alunperinkään oli, vaihtui seitin ohueen nousuhumalaan ja pian näköpiiriin kasvoi juhlavasti valkoinen möykky, Levitunturi. Levin keskustaan ja ostoksille, tällä kertaa täytyi hoitaa ruokapolitiikka kuntoon. Jokaiselle kundille pussilliset lihapiirakoita ja tiiliskiven kokoiset nakkipaketit. Todella fiksua. Pihalla huomaan kirkkaan sinisiin veluurihaalareihin somistuneita kundeja, mikä ei kuitenkaan hätkähdytä, sillä olimmehan tulleet lumilautatapahtumaan. Viikonlopun nimi on Kesocamp / Hevicamp 563, vai paljon se oli. Tällä reissulla tulisi näköpiirin täyttämään neonvärit ja ironiset viikset. Vihdoin mökille, jossa edellispäivänä saapuneet sankarit toivottavat meidät tervetulleiksi alasti ja hyvän humalatilan saavuttaneina. Pojat saunaan, itse tutkin 10


Levicamp

mihinkä olen joutunut. Siinä hetkessä ympäristö näytti tympäisevältä vieriviereen rakennettuine alppimajoineen ja siellä täällä näkyviin paskaisine lumikasoine. “Ei tänne onneksi tultu maisemia ihailemaan vaan saavuttamaan mahdollisimman pitkäkestoinen ja sekava humalatila” tuumailin ensimmäistä lihapiirakkaa syödessäni. Ilta. Suomi pelaa lätkää, se iskee joka jätkään huudot siivittivät vihdoin jäkispelin alkaneeksi ja mekkala oli melkoinen kohoten sfääreihinsä rankkarikisan aikana. Suomi kai voitti, ja me olimme oikein hyvässä humalassa. Olimme kaikki voittajia. Päätettiin lähteä skeittaamaan. Märkä flätti ja keskeneräinen ramppi ajoi meidät pelaamaan skatea vanereista tekemällemme tanssilattialle. Paikalle saapui myös oulunpoikia surf11


Levicamp

fishortseissa ja t-paidassa hyppäämään tuplaflippiä joka yrityksen jälkeen muistuttaen kaikille ettei ole skeitannut vuoteen. Tuplaflippi meni päälle ja poika täräytti lautansa poikki. Sessarit oli mahtavat. Flättiskaten ohella nähtiin myös nollie frontflip yritys ja teildrop forwardflipin ländäys... Pojat vielä loikkasi flipillä gäpiä, kunnes oli aika siirtyä hakemaa lisää juomaa kämpiltä. Meininki oli täyttä kovuutta. Mieleen jäi myös sellane juttu, että Ricky Oyola oli ottanut erääseen turkulaiseen yhteyttä ja pyytäny skeittaa Trafficille. Ei ollu lähteny. Me lähettiin kämpille saunomaan, ja hyvä oliki saunoo, kun se oli ollut koko päivän päällä. Lätkää, skeittausta, saunaa ja kaljaa. Seuraavaksi tapeltiin. Bob Dylan vs Johnny Cash aiheisesta kiistasta tuulta alleen ottanut painimatsi alkoi. Paidat repeili ja selät aukes kundien myllyttäessä toisiaan kivisellä hiekkatiellä. Yleisö mylvi ja kova kolmen erän matsi päättyi, kun osa porukasta päätti siirtyä viettämään iltaa yökerhoon. Paikalle sattui kuitenkin epäonnekseen satakiloinen norjalainen, joka sai osakseen ilmassa velloneesta väkivallasta. Luulenpa sen kaatuilun johtuneen myös hänen erittäin vahvasta päihtymystilasta. Meidän matkamme jatkui aamun jo sarastaessa jatkoille, missä oli täysi hulina päällä. Salaatista, Elton Johnista, Shinsistä, Perkeleestä, Kollaa Kestäästä, sekä puheenaiheista, jotka liittyivät homouteen ja yleiseen suvaitsevaisuuteen sekä positiiviseen elämänkatsomukseen oli nämä jatkot tehty. Räntäsateessa, aamuauringon kuitenkin paistaessa tarvoimme 12


Levicamp

13


Levicamp

takaisin mökillemme nukkumaan. Seuraava aamu. Eilinen humalatila jyskytti edelleen päällä, terävimmän kärkensä menettäneenä. Lihapiirakkaa naamaan ja kauppaan hakee lisää bisseä, kiinareita räjäytellen ja yleistä pahennusta aiheuttaen. Sitten takasin kämpile ja jatkamaan mihinkä eilen jäätiin. Vamos ala playa! Yllättäen aurinko puski pilvien takaa. Me puskemaan ramppia. Kävelemisen tuntuessa kovin epävarmalta päätin, että on parempi vaan istua ja kattella miten muut shreddaa. Rampilla kävi mm Jiippari, Riku “Ricki Loco” Lokka, Rollon paras mulkku ja Wu-tom, joista viimeiseksi mainittu taisi voittaakkin jotain tultuaan katolta alas ja viskottua parit bluntit. Aurinko paistoi ja siinä hetkessä oli hyvä elää. Musiikki soi ja mihinkään ei ollut kiire. Vitut. Äkkiä taivaan täyttivät mustat pilvet ja helvetti oli irti. Raejuustoa tuli taivaan täydeltä ja oli paettava mökille. Masensi. Sauna päälle. 14


Levicamp

Saunaan mankka ja täysiä soimaan Slayer. Neljä äijjää takoo nyrkeillä kattoa ja seiniä ja polkee lauteita ko viimeistä päivää. Kovinta. Rystyset ja niskat paskaksi. Saunaslayerin jälkeen häppärin leffa ja viettämään iltaa baariin. Siellä törmättiin eiliseen norjalaiseen joka kannettiin neljän portsarin voimin pois. Tämän sankarin korvasi toinen norjalainen, joka sekin lensi pihalle. Kovia kundeja noi norjalaiset. Illasta muuten ei juuri ole muistikuvia, kuin miesten keskeistä suutelua ja sen spekulointia. Kova ilta. Seuraava aamu. Lauteet poikki saunasta. Poislähtö. Sunnuntai kului loivennellessa, mutta puhti kadonnut. Kesocamp, sinne on päästävä myös ensivuonna. • 15


Paavoharju


Paavoharju Paavoharju on savonlinnalainen bändi. Kuuntelen sitä aina laskuhumalassa saadakseni unta. Ne asuu jossain autiotaloissa ja muissa rakentamissaan murjuissa. Ja juovat kiljua. Tässä yhtyeen jäsen Lauri Ainala kertoo missä mennään:

Mistä lähti teiän musiikkiharrastus? Missä vaiheessa siitä tuli vakavempaa, jos koskaan?

Mitä artisteja fiilistelitte silloin ennen? Scatman Johnia, 2unlimitediä, Scooteria jne. sitte vähän myöhemmin Jeroen Teliä, Rob Hubbardia, Teroa, Purple Motionia, Sepulturaa, At The Gatesia, HIMiä, 69 eyesiä jne

Se lähti ala-asteella kun alettiin äänittämään kasetille omaa mölinää. Tehtiin myös tupladekillä “remixejä” kaikenlaisista hittibiiseistä, kuten Ghostbustersin teemabiisistä. Ylä-asteella ollessa tuli opeteltua trackereiden käyttö. Olli opetteli soittamaan pianoa ja kitaraa. Vakavaa hommasta tuli, kun pändiimme liittyi Soila Virtanen laulajaksi.

Mitkä on tällä hetkellä inspiroivia artisteja/yhtyeitä? Murskamurre, Mikko Aspa, Profeetta & UMU, Dj Kridlokk, Jontti, Deathspell Omega, Kekkulitalo, Boards of canada, Erik Satie, Badding, Juice, Gösta, Portishead, Ville Leinonen, 18


Paavoharju

Danger Mouse, Madlib. Tori Amoksen uusi levy kuulostaa myös todella hyvältä! Pääasiassa tulee kuitenkin kuunneltua sitä musaa mitä itse on juuri parhaillaan tekemässä.

Mistä tuli idea tehä densoräppiä, miten siis synty Harmaa Getto? Ei ollut mitään ideaa. Tehtiin muuten vaan musaa ja siitä tuli tuommosta. Alunperin Geton musiikissa ei edes ollu räppejä. Arwi keksi sattumalta kännissä alkaa huutamaan musan päälle rapaa. Uusien biisien myötä Geton musiikki on taas kehittynyt johonkin uuteen suuntaan. Saa nähdä miksi sitä sitten kutsutaan!

Mitä Paavoharjulle kuuluu tällä hetkellä? entä Harmaalle Getolle? Paavoharju ei tee tällä hetkellä mitään, mutta ehkä jotain joskus tulevaisuudessa. Harmaa getto tekee uutta levyä vähän uudistuneella kokoonpanolla, johon siis kuuluu nykyään myös Jontti ja Eina Leinus.

Miten päädyit tekee Asan kans yhteistyötä? Onko tulevaisuu19


Paavoharju

dessa tulossa jotain lisää tällä kokoonpanolla? Sami Kukka oli pyytänyt minua tekemään “remixin” hänen biisistään ja siitä tuli sellanen, että aattelin räppien sopivan siihen. Arwin kautta biitti päätyi sitten Asalle, joka diggaili siitä ja halusi pöräyttää räpit. Jossain vaiheessa sitten käytiin Helmi levyjen päämajalla äänittämässä Masan nasautukset! Arwi on muuten nyt mukana tuottamassa Asan Foetida Pro Promo 3sta. Kyllä sitä jotain yhteismatskua vois Asan kanssa tehdä

jatkossakin. Miten päädyitte asumaan densoböksissä ja muissa majoissa? Minun ja Joosen oli alunperin tarkoitus muuttaa metsään sellaseen pieneen mökkiin, jonka olin rakentanut yhden Jannen kanssa suunnilleen vuonna 99. Se idea osoittautui vähän liian hankalaks ja päädyttiin zekkailemaan Savonlinnan keskustan autioita paikkoja sillä silmällä. Oltiin jo aikasemmin hengailtu Tuotteella (ja esim. löydetty sieltä hirttäytynyt mies) ja aateltiin että se on niin iso mesta että 20


Paavoharju

sinne voi piilottaa asuinpaikan. Rakennettiin se asunto sitten kyseisen paikan vintille piiloon arkistohyllyjen väliin. Sieltä Tuotteelta se siis käytännössä lähti! (Tuote oli siis iso hylätty meijerirakennus Savonlinnan keskustassa joka purettiin alkuvuodesta 2005)

sen poikanen piipittää pesässä vintin toisessa päässä. Pilaantununeiden anjovisfileiden haju uhoaa lämpimästä jääkaapista, joku ei kestä sitä ja poistuu paikalta. Pakotan pelokkaan Villen nukkumaan pannuhuoneelle. Ukkonen jyrähtää. Clips! Uimahallin rannassa upotan pääni veteen. Nukahdan Durden pimeään syleilyyn. Mustavalkoinen matkatelevisio suhisee unen läpi ja sekoittaa lumisadetta tajuntaan. Joose näppäilee hiljaa kitaraa. Havahdun hetkeksi haistellessani Murren haisulipersettä ? haju saa mun multisämpläävät ceedeeni nykimään. Samalla huomaan roikkuvan peniksen - se on ku ruutisarvi.

Kerro jotain ikimuistoista tapahtumaa noista ajoista? Tässä pheelistelyä: Olen taas Tuotteella. Rähähdän hiivaiseen kiljukänniin. Aika lentää kuin riimit Riimiksen suupielistä tai hiki jokaisen osanottajan lantusta, kainalosta ja boolsseista. Ihmisiä virtaa Tuotteelle ja pois. Olli kiipeilee pihalla olevassa häkissä. Murska ilmestyy Tuotteelta metallisesta ovesta pelkät bokserit jalassa ja pihan poikki sännäten tykittää suoraan järveen. ?Mur! Mur!?. Vedestä kömmittyään hän haukkaa pään irti kuolleena löytyneeltä varpuselta. Bocke käärityy likaiseen ja puruiseen mattoon. Murre oksentaa ja paskoo simultaanisti Tuotteen uumenissa Bocken megahaisevan läjän pöydältä äkättyään. Sade ruoskii Durdea. Rännit räimii vettä asfaltille. Pääsky-

Millaista se elämä silloin ylipäänsä oli? Aivan mahtavaa! Millä te elitte tuolloin, kävikö kukaan ns oikeissa töissä? Murskaaja oli vähän aikaa puhelinmyyjänä mutta se sai potkut. Mie olin n 4 vuotta Savonlinnan Opettajankoulutuslaitoksella helpdesk-neuvojana silleen että töitä oli yhtenä päivänä viikossa 5 tuntia. Sain siitä n.150 euroa kuussa. 21


Paavoharju

22


Paavoharju

”Mustavalkoinen matkatelevisio suhisee unen läpi ja sekoittaa lumisadetta tajuntaan. Joose näppäilee hiljaa kitaraa.”

23


Paavoharju

Mikä on Paavoharjun kuuntelemiselle oikea paikka ja olotila? Kesällä keskiyöllä autiotalon vintillä peiton alla oman pierun käryssä. Minkä kanssa kill you on parasta? ruoka: lerssi tietenkin tai sitten hanhenmaxa ja kaviaari juoma: halpis sitruunalimu Millaista oli soittaa Roskildessä? Onko se ollu kohokohta muusikkona? Roskildessa oli aivan samanlaista esiintyä kuin missä tahansa muuallakin. Ei ollut kohokohta. Kohokohta on se jos joku on oikeesti kiinnostunut meidän musasta ja ennenkaikkea muusta meiningistä niinkuin densoböksistä! Esim. tämä haastattelu on yksi kohokohta. Mitä tekisit jos oisit voittanu sen 10 miljoonaa lotosta? Ensimmäisenä laittaisin omat hampaani kuntoon. Sitten oman talon kuntoon. Viremon grillin voisi perustaa uudestaan Savonlinnaan, että voisin syödä joka päivä sieltä nakkarisafkaa. Ostaisin myös leluja ja kaikkea 24


Paavoharju

turhaa krääsää omalle tyttärelleni ja vaimolleni timanttisormuksen.

toon ja jossain vaiheessa muutan perheineni pois täältä helvetin Helsingistä. Sitä ennen kuitenkin Tattarisuon sauna -ja olutseura kartuttaa paskaista junttimainettaan Hesan ghetossa!

Top5 lempikirjailijat? Alan Moore, Philip K. Dick, Tuotteen käärmeet, Timo K. Mukka, Voynichin käsikirjoituksen tekijä(t)

Jos saisit syntyä uudestaan ihan minä asiana vaan nii mikä se ois? Jumala •

Kerro miten biisi syntyy? Paljon hankalammin kuin uusi densoböksä! Se pitäisi kaikkien muistaa. Jos et osaa tehdä biisiä niin osaat varmasti tehdä ainakin densoböksän. Savonlinnassa näyttää olevan aika värikästä sakkia, murskamurretta jne. Kuka on kaikista omaperäisin tapaus? Miksi? Omaperäisyyttä on paha vertailla ilman absurdin monimutkaista faktorianalyysiä... tai jonkinlaista taikakalua. Omaperäinen on ainakin hyvin tunnettu ja pahamaineinen Karri Tahvanainen. Tuotteen käärmeitä lukuunottamatta kaikilla Savonlinnalaisilla on pelonsekaista kunnioitusta häntä kohtaan.

toim.huom. Hommatkaa Paavoharjun DVD Unien Savonlinna Helmi recordsin nettikaupasta.

Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? Ainalan ranch laitetaan kun25


tutustuminen

Switch heelflip 26


chekout

tutustuminen / check out

Samuli Riekkoniemi

kuvat: Vesa Tyni

27


Samppa check out

Hangupissa, Wutomin haastiksessa siltä kysyttiin kovia rollolaisia nimiä ja Tomppa mainitsee Sampan. Kuka on Samppa, selviää seuraavassa:

sielä jotain kovia juntteja? haha jotain perus kommentteja öljysormilta kyllä tullu. VITUUN SKEITTARIIIT! mut aika hyvin oon saanu sivutettua tuommoset. En oo kyllä tappeluihin joutunu meikä on suhteellisen rento äijä. juoksen mielummin karkuun ku oon nopee juokseen. En tiiä kovista mutta juntteja ihan liikaa.

Jätkä on jostain Toljasta kotosin, mimmonen mesta se on elää ja touhuta? Tolja on päällikkö mesta! voi ajella naapurin rattoreilla ja käydä ratsastamassa... sit meillä on siellä aivan tykki kelekka joku yamaha ja meikän pappis! hahahaha mut tosipuheissa ei siellä tule käytyä enään ku korkeintaa 2 kertaa vuodessa. Siellä sitte yleensä perheen kesken vietetty joulua. mut mitä toho lapsuuteen tulee niin aivan mahtava mesta kasvaa, kun vertaa esim kaupunkiin. tavallaan oon asunu puoleksi lapsuuden toljas ja sitte rovaniemellä. Maalla tietty paljon rennompaa kun saa tehdä paljon asioita mitä rollosa ei sitte voinu. esim: ajella rattorilla ja poimia pottuja maasta

Miten sie oot ruvennu skeittaamaan, ekkä kasvatammaan poroja ja ajeleen moottorikelkala? Ei meikällä oo nuo porohommat napannu koskaan. Kelkalla ajohan on ihan mahtavaa! jos ois rahaa niin voisin kyllä pelkästää ajella kelkalla ja jättää nuo lankkuilut sikseen. Mutta tosiaan tuo skeittailu on rollosta tarttunu meikään. Muistan ku matkajängäntiellä asustelin niin siinä vastapäätä oli joku hikinen parkki ja siellä sitte “isot pojat” skeittaili. Isoveljen kalalaudalla sitte tuli testailtua aina kun siellä ei ollu ketään. motivaatio tais pysyä sen avulla korkeella ku tuli aika nopeesti sitte opittua

Tuliko kylän pojilta mitää kommenttia ku oot rullaillu pitkin kylän raittia? Ookko tappeluun joutunu? Oliko

Nollie inwardheel noseslide 28


29


tutustuminen

temppuja. Ja tosiaan ku ranualla oli visiitit niin jakehan se myös skeittaili samoihin aikoihin niin sen kans kyllä tullu skeitattua aivan vitusti. Aikoinaan tuli polettua toljasta pyörällä ranuan parkille (n 15km) suunta. olihan se sairasta... 

Veljen kans semmonen pieni läppä ollu että jos alettais pyörittään ite yritystä. Ja se oikeestaan osu hyvään saumaan kun mulla ei oikeestaa rollossa ollu mitään siinä vaiheessa ja hirvee masennuskausi menossa.  Siis reilu vuosi sitten. Tietty mulla asuu melkeen kaikki sisaret täällä niin oli helppo muuttaa.

Mistä skeittifiilikset tuli sillon junnuna? Nyt? skedeleffoista tietty.. flipin sorry oli aika tiukkaa kamaa ku tuli ulos. Se tuli katottua varmaa joka päivä ennen ku lähti skeittaan. Nykyään paha sanoa näin ku talvi tulossa ja tietää että tossa samassa hallissa pitää hinkuttaa muutama kuukausi.. eihän ne samat ole millään tasolla enään ku silloin junnuna. Ja on tuo skedepiiri pienentyny niin sairaana ku muuttanu.. 

Onko ikävä pohjoiseen? Nääkkö mitää eroja pohjosen ja etelän meiningeissä? Kumpi on enemmä jätkän mieleen? Pohjoseen on aika hieman ikävä! Mitä tuohon skeittaukseen tulee niin pohjosessa asuu melkein kaikki meikän skedekaverit. Oon kyllä yrittäny houkutella tänne! haha. Mut siis skedemeinsinki ainaki vielä kun vertaa tähän päivään niin pohjosessa paljon rennompi! Porukka paljon tiiviimpi ja ottaa lepposammin ton skeittauksen. Täällä nyt ei hirveesti tota porukkaa tunne niin ei voi hir-

”Joo meikä on

päällikkö”

Asut ja urheilet nykyää Tampereella, miten sinne ajauduit? ööö muutin Tampereelle lähinnä sen takia, kun ei ollu töitä. 30


chekout

veesti mitään positiivista sanoa.. On täällä pari iha lepposaa jantteria. Ehttomasti rollo on vielä meikän mieleen.

rukka jakaa mielipiteitä maan ja taivaan väliltä. Sen kautta myös pystyy seuraan meijä päivityksiä ja myös osteleen noita bambudekkejä! Sinne ehottomasti kaikki messii! Tarkoituksena oli tälle syksylle saaha ihan kunnon leffa aikaseksi, mutta meijän kuvaaja muutti tornioon... Se siitä sitten. Tietty noita skaboja yritetään kierrellä nyt porukalla. Oltiinki tuossa vaasassa iha vasta pari dallasin kans. Vaasa on kyllä sairas paikka

Oot vissiin jonkinsortin toimitusjohtaja, mikä tää sun firma on ja onks sulla mielinmäärin naisia ja rahaa? Joo meikä on päällikkö. Lähinnä keskitytään myymiseen netin välityksellä. Tarkoituksena on, että voi tehä töitä balilla bokserit jalassa riippumatolla? !! Hyvältä näyttää! Mutta mun kautta saa ostettua kylpytynnyreitä, auton renkaita, mp renkaita ja kaikkea siihe liittyvää melkeen. Jaaa tosiaa noita bambudekkejä myös! hyviä dekkejä. Rahaa ei nyt hirveesti tän eka vuode aikana oo kertyny.... katotaan muutaman vuoden päästä uudestaa, ehkä meikä voi sillo tarjota matkat balille uutee haastatteluun hahahah! Nojoo naiset... hiljaista ollu. voi ottaa yhteyttä.

Onko sulla tavotteena se Ameriikan pro-lauta, vai pärjääkkö vähemmällä? Kyllähän meikälle kelpaa nuo ameeeerrikan laudat tietenkin, mutta pärjään kyllä vähemmälläkin. Ei oo kyllä tullu yritettyä lainkaan päästä sisään näihin suomen koviihi äijiin. Mut tavoitteena ois et jossai vaiheessa ei itellä tarvis ostella noita kamppeita ja pääsis ehkä johonki grouppii messiin. Ois mahtavaa lähtiä kiertelee eurooppaan jonku huipun ryhmän kans! •

Mikä on tää Dallasboyz? ensin oltiin heseboyz mikä lähti jostain aivan sairaasta ideasta jos toimittais hesburgerin kans..... ei siitä sen enempää. Se on tällänen ryhmä skeittareita joka lähinnä toimii facebookissa. Siellä po-

Facebook.com/dallasboyz dallasboyz.tumblr.com 31


tutustuminen

”... jos ois rahaa niin voisin kyllä pelkästää ajella kelkalla ja jättää nuo lankkuilut sikseen.”

32


chekout

Kryyks

33


Tes La Rok

34


TES

LA

ROK

K

esä kakstuhattaykstoista, löysä päällikkö meininki. Tes La Rokin kesä kului matkustellessa ja akkuja lataillessa, hyvää aikaa ja hyvää seksiä gimmafrendin kanssa. Varmasti tekee hyvää kundille, joka tekee noin 6-8 ulkomaankeikkaa kuukaudessa ottaa välillä vähän rauhallisemmin. On sanottu, että onnellisuus ja mielenrauha tulee tehdyn työn kautta. Töitä Tes La Rok on kerennyt paiskia uransa

35


Tes La Rok

aikana, ja kyllä, musiikin tekeminen menee työstä siinä missä talojen rakentaminen tai koirien trimmaaminen. Tes La Rokin ensiaskeleet musiikin teon saralla tapahtui -93 vuonna ja silloin tehtiin junkkaa. Meni kymmenen vuotta ja Tes La Rok tutustui ja innostui tekemään sitä mistä hänet nykyään tunnetaan, dubsteppiä. Yksi uransa virstanpylväitä on vuonna 2005 voitettu Viron Music Awardsit ja siitä vuosi eteenpäin mies oli kiertelemässä englannissa hämyisiä dubstep-klubeja. Kovista nimistä jäi mieleen Benga ja Skream, jotka siihen aikaan olivat juuri nousussa. Meininki oli sitä, mitä voi kuvitella, kun vielä pieni sisäpiirin tekeminen on suhteelisen alkutekijöissään. Titteleitä ei ollut, yhteinen kiinnostuksen kohde, musiikki, toi ihmisiä yhteen. Tes La Rokin mukana oli reissulla oma CD-R:ä, jota kundi jakoi kädestä käteen, kasvotusten, mikä nykypäivän soundcloud- ja myspace-yhteisöillä puuttuu muuten mainiosta systeemistään. Eipä mennyt aikaakaan, kun jo silloin kuuluisa Vex’d dubsteptuottaja otti Tes La Rokin biisin soittolistalleen. Tuntemattoman suomalaisen veijarin biisi soi siinä samassa, missä itse lontoolaisten isojen nimien tuotokset. Tätä voisi melkein verrata siihen, että pelaat jalista jossain Pihtiputaan Palliveikoissa ja yhtäkkiä sut siirretään Manuun, mut en vertaa kun en jaliksesta mitään tiiä. Jokatapauksessa tuo tapahtuma oli iso kipinä artistin uran alkuvaiheessa. Ja ruuti oli kuivaa. Tes La Rok palasi vuonna 2007 ytimeen, Lontooseen ja muualle Britteihin, sinne missä tapahtuu. “Ei kukaan tule koputtaa sun ovelle ja pyytämään sulta mitään. Ei pidä katsoa itseään alaspäin”, tuumaa Tes La Rok viitaten siihen, että 36


Tes La Rok

pitää olla itse aktiivinen itsensä esilletuomisessa. Ensimmäiset Englannin reissut Tes La Rok tekikin omalla rahalla matkatoverina Dead-O. Nuo reissut ja keikat olivat ikimuistoisia. Eräänkin kerran Bristolissa, Tube nimisellä klubilla Dead-O, pikkukesyssä jurrissa päättää ruveta räppäämään kesken keikan silkalla suomenkielellä. Meininkihän oli siitä vaan räjähtäny ja porukka oli ollu todella fiiliksissä, kun ei koskaan semmoista ennen ollut tapahtunu.

”Ei pidä katsoa itseään alaspäin” Suomalainen dubstep on maailmallakin korkeasti arvostettua. “Ehkä synkkä mentaliteetti ja meidän ilmasto...”, Tes La Rok pohtii syitä miksi suomalaiset tekee niin kovaa dubsteppiä. Suomalaisista hän nostaa esiin tämän hetken kovina niminä Kfkan sekä L A S:n, jotka tekevät syvää, synkkää musiikkia, johon Skrillexiin sun muihin “likasiin” artisteihin tottuneen on ehkä jossain määrin vaikea päästä sisään. Nykypäivänä dubstep on isompaa kuin koskaan, niin hyvässä, kuin huonossa mielessä. Esimerkkinä Nokian uusi dubstep-tunnari, jokainen voi omassa päässään miettiä onko se hyvä vai huono. Toki varmasti artistin on helpompi saada keikkoja, mutta kuitenkin joutuu tekemään kompromissejä 37


Tes La Rok

“Tärkeintä on pitää sydän mukana siinä mitä tekee”

keikkasettiä kootessaan, kun känniselle klubiyleisölle ei nyt ehkä se jumisin materiaali toimi. Tes La Rok näki ja uskoi dubstepin kasvun nykyisiin mittoihin. Arvostusta ei kuitenkaan tipu artisteille, jotka tekevät musiikkia ihan vain dollarin tai euron tai jonkun muun valuutan kuvat silmissä. “Tärkeintä on pitää sydän mukana siinä mitä tekee”, hän kiteyttää. Musiikin tekemisestä ja biisin rakentumisesta Tes La Rok nostaa esiin kolme asiaa, rytmi, basso ja rakenne. Kai38


Tes La Rok

ken takana on kuitenkin inspiraatio. Ihan kuin muussakin luovassa tekemisessä, kaikki vaikuttaa kaikkeen; inspiraation voit saada niin linja-auton hydrauliikkajarruista kuin klassisesta musiikista tai vaikkapa jostain päräyttävästä taideteoksesta. Tulevaisuuden suhteen Tes La Rok on maltillinen; “Tarkoitus olisi tehdä musiikkia niin kauan kuin nauttii”. Kuulostaa siltä, että kaverilla on jalat massa, ja musiikin perusteella, syvällä siellä. • 39


next pages are full of some goddamn

FINE ART (just joking)


42


Aleksi - bs smith Saku - melon kuvat: Metsuri Pekka - Kruuked kuva: Justus Hirvi 43


Fabio Pires - Hurricane kuva: Justus Hirvi


46


FINE FART

47


Toni Mustonen - Ollie kuva: Mehturi 48


Jere Delgado - Fs Feeble fakieen kuva: Justus Hirvi

49


Jake Poropudas ft. Ate

E

desmenneess채 Numerossa Louie Barletta sanoo lemppari suomi-skeittajaksi Jaken. En ihmettele. Jakke vois olla oikeestaan kaikkien lemppari. Jake on paras. Seuraavana minihaastis, jonka skedekuvat otti Kari Kaartinen. 50


King Jake

Mitä kuuluu? Kiitos hyvää,kesäloma ja oon paraikaa lapissa

Saat valkosen tussin ja freesin gripin, mitä kirjottasit / piirtäsit? ”Parappa the rapper presidentiksi”

Mikä on ikä? n.5 x poronkusema

Mihin aikaan menisit aikakoneella? Miks? Tulisikko takasin tähä päivään? Kävisin muutaman jutun tekeen ylä-asteella.Tulisin tähän päivään ku ois parit mustat silmät ja pusut vaihettu fo sho.

Elämäntarinas tähän mennessä 2,6 lauseessa? Kauas on tultu ja loppua ei näy,skeittaus starttas anthraxista ja loppuelämä ollu Matrixista Paras tulos yazisa? Keilauksessa? olliessa? powerslidesä? tikanheitossa viiellä tikalla? yazz:337 keilauksessa: täyskaato baaritiskillä olliessa: toka sija joskus vuonna -9jotain roin ollie kisassa,kymmenen dekkiä. Hessu voitti Powerslide: vanhoilla SkateJailin renkailla ei päässy ku vinoittain Tikanheitto : 26

Kolme kampetta mitä ottasit autioon skeittiparkkiin? Musat,Aten ja meikän energiset 12h skatesessiot 90-luvulta ja mysliä Lappi & etelä? plussat & miinukset? Lappi: plussat:rauhallisuus, perhe,koira,ystävät,huumor i,komeus,muistot,aitous miinukset käännetään plussiksi 51


King Jake

bs onefooter

52


King Jake

etelä: plussat: työt,soitt okeikat,ystävät,avaimet kontulan halliin, lentokenttä, Thai-ruoka Miinukset: hektisyys, ’’olla jotain’’ihmiset,nistit,liian hipit

päivänä skeittaamaan? Nykyään se ei oo enää nii helppoa,ainakaan se skeittaaminen.Ihmisistä. Miks jätkä on nii fiiliksissä ja ilone aina? Oon yksinkertainen

Parasta ja huonointa siinä että on oma skeittimerkki? Hyvää: ei tartte potkia itteä tiimistä Huonoa:ne päivät ku otan sen liian vakavasti/stressaan

Saako jätkän hymyä hyytymään mikkään? Väärydet,itsekkyys,hyvä ksymättömyys,rasismi,ta sa-arvottomuus,grogsit ja kaprihousut. Mitä jaken elämään 10 vuojen päästä kuuluu? Mitä oot suunnitellu vielä tekeväs? Vuorotteluvapaa vuos töistä tulossa,ehk kolmas osa lapissa,kolmas osa berliinissä,kolmas osa jossain maalimalla.Tietenki elän maailman parhaassa suhteessa ja meil on toimiva leivänpaahin :)

Mieleenpainuvin reissumuisto? hhahahaa ku varastettiin Henkan kans irtokarkkia tsikeissä/nousukänneissä ostoskeskuksesta Seattlesta.Las Vegas Henkan kans...epic! Mistä saat energiaa jaksaa soittaa illan levyjä,olla jatkoilla ja jatkojenjatkoilla yön ja seuraavana 53


King Jake

Naaman bluntti fakie 54


King Jake

TOP THINGZ Spotit? Keran kurbi

Bändit tällä hetkellä? Metronomy,Action Bronson,Kaseva

Skeittipartit all time? Carrol ja Marc modus,Pj Horrible, Henkka shroom time slips,Rudy Johnson video days,Kisu/Enis ei liity

Karaokebiisit? Mies jollei tapahdu mitään-J Karjalainen Reissukaverit? Henks Skeittarit sillonko olit 16v? Gonz,Natas,Bones Brigade,Hosoi,Eric Dressen

Skeittileffa soundtrackit? Gino-Gza,Hieroglyphics Carrol, Kisu/Enis Rick Ross

Leffat(ei-skate)? Kosto, eagle vs. shark , happines, leon,happy-go lucky

Juomat? Mysli Venyttelyasennot? x-tube

Leffat(skate)? Modus Operandi,Public Domain ja Video Days

Sippolan jutut? Runokirja ja pelkkä sen kundin olemus.Mahtava.

Kaupungit? Tokyo,Berliini,New York,Rollo

Vapaa sana We Rule! • 55


Afrikka

Apartheid starts here

skeittausta ja muuta mukavaa Etelä-Afrikassa

Lähdin 12.1.2010 Talvea piiloon Etelä-Afrikkaan mukanani rinkka ja skeitti. Afrikan lämpö, meri, huumeet ja eläimistö olivat se koukku joka viimein saivat minut lähtemään juuri tänne. text & kuvat: Gepe

56


Afrikka

E

nsimmäinen kaupunki, jonne saavuin oli nimeltään Johannesburgh, tuo vihaisten haulikkomiesten luvattu paratiisi, jossa jokaista talon pihaa reunustivat korkeat muurit ja rikotuista pulloista ja sementistä tehdyt nistiansat. Lasinsirutkin olivat luultavasti myrkytetty jonkin vaarallisen sammakon eritteillä. Sähköaidat napsuivat rytmikkäästi nistiansojen yllä. Johannesburgh jakautuu eri sektoreihin. Joissakin osissa kaupunkia ei ole turvallista liikkua muulla kuin panssaroidulla autolla. Matka J-burghin lentokentältä hostellille kertoi syyn. Pohjoisosiin minulla ei kuulemma ollut asiaa, eikä siellä ollut kyllä nähtävääkään. Alue missä asuin oli westsidea ja myymäläryöstöt päivittäisiä. Ilman taksia ei päässyt juuri minnekkään. Ei pelkästään siksi ettei siellä uskaltanut kävellä, vaan siitä että joka puolelle oli matkaa melko runsaat kilometrit. Ja EA:n pääkaupunki on sitten se Pretoria, ei J-burgh, dear boys and gals... Kävin toki kaupungin muissakin osissa tarkistamassa ilmapiirin ja se onnistui kätevästi tutustumalla Stefaniin ja Lillianiin. Heidän kyydissään pääsin sitten katsomaan melko arvostettua krikettipeliä. Ei, en tajua vittuakaan kriketistä, mutta kalja virtasi ja pääsin pelaamaan katsomossa lentopalloa kondomilla ja voitin. Pelin jälkeen seurueemme kävi ostamassa poltettavaa eräästä mestasta jolla on synkkä maine. Kaveri jolta ostimme oli töissä hedelmäkojulla erään talon takapihalla. Aseistettu vartija seurasi toimiamme ja olin hetken aikas peloissani... Seurasin vartijan liikkeitä kun Ryan jutteli myyjälle. Äkkiä hän nappasi radiopuhelimen käteensä. Meillä oli auto täynnä kaksikymppisiä valkoihoisia plus jartsi keskellä takana. Halusin että porukka lähtisi heti pois tästä mestasta. Minulla oli kaksi mahdollisuutta 1. Voisin lähteä itse ulos autosta ja luultavasti saada 100m päässä turpaani joltain lokaalilta tummalta. 2. istua kiltisti autossa. Paranoija valtasi ja kiehtoi minua kuin eläin. Hiki virtasi niskaani pitkin ja hikiperseeni kostui entisestäänkin. Kasvoihini maalattu Englannin krikettijoukkueen lippu oli jo täysin haihtunut. Pitkät kynteni upposivat auton penkkeihin ja kaivoivat siihen reikiä. Wunderbaumin voimakas tuoksu sai minut hieman rauhoittumaan ja ajattelemaan Suomea. Tilanne oli 10min ajan täysin perseestä, kunnes...huom. Rynnäkkökivääriä kantava vartija tuli pois talon takaa, antaen Ryanille kaksi tulitikkurasiaa täynnä Devils 57


Afrikka

Ballhairsia. Olimme valmiita lähtemään ja niin teimme. Poikkesimme McDonaldsin kautta, mutta jostain kumman syystä minulle ei juuri ruoka maistunut. Sain Lillianilta bissen ja olin jo hieman kondiksessa. Palasimme takaisin hostellillemme. Huumeet saivat minut rauhoittumaan ja Stefanin skitsoamaan. Biljardin pelaamista ja böntön vetoa jatkoimme sitten läpi yön. Muistin selittäneeni pitkän tarinan Street Fighter 2:sta, ennen kuin poistuin huoneeseeni oksentamaan. 5. päivä “Pääsin lähtemään tästä helvetin Purple Palms aitauksesta...” Kuuden tunnin bussimatkan jälkeen olin vihdoin Durbanissa. Baz Buz on oiva vaihtoehto matkustamiseen ja kaiken lisäksi vielä helpoin. Kun hyppäät bussiin, se ajaa sut juuri haluamaasi hostelliin. Ja suurin piirtein kaikki hostellit jotka matkan varrelle sattuu, ovat juuri näitä Baz Buz pysäkkejä. Jäin tuurilla pois Happy Hippo nimisen hostellin kohdalla, koska meri oli melko vieressä, katsoin tämän parhaimmaksi mahdolliseksi pysäkiksi. Kun puhutaan alueen riskisektorien rajaamisella, Durban on täydellinen esimerkki. Joillakin alueilla et voi nähdä juuri yhtään valkoihoisia ja kaikki mustat näkevätkin pelkästään sinut. Täällä minun päälle myös syljettiin. Se on ihan hyvä, koska olisi voinut saada myös puukosta. Ensimmäisenä iltana tutustuin Troyhin, aussilais-surffariin, joka oli menossa seuraavana päivänä Wave Houseen. Wave House on etelä afrikan suurimman ostarin Gatewayn yhteydessä oleva skeittipuisto/aaltolukko. Mukava kone, vaikkakin kallis (R100/20min... R10=1e). Skeittaaminen oli helvetin kuumaa, joten siksi aaltolukko olikin miellyttävämpi vaihtoehto. Illalla olimme juomassa, polttamassa röökia ja kuuntelemassa Pearl Jamin Backspaceria Happy Hippon kattobaarissa. Sinä iltana muita asiakkaita ei ollut kovin paljoa, joten Marius (baarimikko) päätti kääntää voimakkaimman jointin mitä olen koskaan polttanut. Se oli erittäin vahvaa kukkaa ja veti aivoni täysin jumiin. Voi johtua myös siitä että koko päivän Wave Housessa taistellessani kehoni oli jo valmiiksi väsynyt. En kyennyt tekemään juuri mitään, kun olimme Troyn ja Mariuksen kanssa pystyttämässä terassikeinua. Silmäni olivat tulipunaiset ja Marius kysyi minulta akkuporakonetta käsissään pitäen, “ehkä meidän pitäisi hieman porata painetta aivoistasi?” Muistan 58


Afrikka

”MINUN PÄÄLLE MYÖS SYLJETTIIN. SE ON IHAN HYVÄ, KOSKA OLISI VOINUT SAADA MYÖS PUUKOSTA.” nukkuneeni sinä iltana hyvin. Tutustuin myös dormini uusiin saksalaisiin asukkaisiin, Jenniferiin ja Jonakseen. Seuraavana iltana olimme Thunder roadissa joraamassa juuri tällä kokoonpanolla + yksi likainen hippi Shaun. Baarin jälkeen menimme ostamaan kokaiinia joltain taksikuskimme kaverilta. Muistan nukkuneeni sinä iltana hyvin. Sain Mariukselta vinkin eräänä päivänä kun puhuimme skeittaamisesta. Hän oli kuullut eräästä Dallasista, joka kuulemma on paikallinen pro. Hän kuulemma piti skeittileiriä zulu-lapsille. Samana iltana selailin ilmaiseksi saamaani coast to coast- eteläafrikan seikkailuopasta. Durbanin kohdalla oli pieni mainos Indigo Skate Campista, jossa Dallasin sähköpostiosoite kerrottiin. Päätin ottaa yhteyttä tähän osoitteeseen heti pikimiten. Aamulla heräsin tavalliseen aikaan klo 09.30 ja menin tarkistamaan sähköpostini. Dallas oli vastannut. “Would you like to come on friday?” Kerroin Jenniferille, Jonasille, Mariukselle, Troylle ja koksupää Shaunille lähteväni seuraavana päivänä. 21.1.2010 Dallas poimi mut touriväninsä kyytiin klo 10.00. Vani oli täynnä elementin tarroja ja Dallas toivotti mut lämpimästi vieraakseen. “Meillä on eräs toinenkin volunteeri kämpillä.” Dallasin talo sijaitsee Florida roadin ja Musgrave roadin risteyksessä, minne oli melko helppo päästä. Helppo sijainti ja ystävällinen ympäristö. Päivä oli aurinkoinen, eikä liian kuuma. “Tänään on hyvä päivä skeitata” Dallas sanoi. Vanha restauroimaton omakotitalo, jota peitti uskomaton viidakko. Vanhana hippinä, Dallas ei tietysti halunnut siistiä pihamaataan. Tässä talossa oli koko ajan helvetisti tiskiä, sähköä ei välillä saanut, veskissä oli torakoita ja suihkussa toimi vain kylmävesihana. Apinat olivat välillä turhan kesyjä ja ne yrittivät mennä ruokakomeroon pöllimisreissuille. Jossain vaiheessa näistä koitui suurikin riesa ja niitä sai yrittää lyödä tai potkia. Talolla tapasin toisen ISC:n volunteerin terassilla juomassa teetä, Katen. Kate oli suloinen, pieni, urheilul59


Afrikka

linen, ujo ja raitis n. 26-30v. koripalloa harrastava saksalaisnainen. Siis täysin minun vastakohtani. Miten pärjäisimme yhdessä tässä talossa? Teimme Dallasin kanssa kolme padallista ruokaa ISC:n lapsille. Pakkasimme ruoan autoon ja lähdimme kohti Pietermarizburghia. Se leiri sijaitsee n. 50km:n päässä Durbanin keskustasta. Valley of thousand hills oli tämän uskomattomuuden nimi, jossa leiri sijaitsi. Paikka oli täydellinen esimerkki apartheidenin aikaansaannoksista. Kun Etelä-afrikassa elettiin tarkalleen ottaen vuotta 1948, oli mustat päätyvä maaseuduille bantustaneihin, sekä syviin, syviin, hyvin syviin laaksoihin, eräänä esimerkkinä Valley of Thousand Hills. Rotusyrjintä oli raakaa ja levottomuudet olivat päivittäistä. Tästä lukekoon jokainen enemmän netistä. Kylään johtava alamäki oli monen kilometrin pituinen ja dallas kertoi tarinan Bob Burnquistin vierailusta kylässä. Bob oli tuonut haisevien polvisyndiensä sisällä tuliaisia Dallasille ja he polttivat ne ennen alamäen pommitusta kohti kylää. Kylässä Bobista oli tullut automaattisesti kuuluisuus. Mäki oli jyrkkä ja kaikki vastaan tulevat kyläläiset moikkasivat Dallasille. Kate istui Dallasin vieressä ja kyläläiset tunsivatkin tämän 60


Afrikka

vaalean kaunottaren, tajusin tämän kimeistä vislauksista. EA:n hallitus oli rakennuttanut Zuluille savimajoja ja antanut hieman peltoa, muttei läheskään kaikille. Kyläläiset olivat kaataneet kaikki valkoisen miehen heille lahjoittamat appelsiinipuut, miksi? Syy: Appelsiinit ovat “valkoisen miehen ruokaa”. Apartheid kumottiin vasta äsken, 1991 tarkalleen ottaen, ja historia on selvästi nähtävissä. Kuinka Dallas sitten löysi tämän paikan? Dallas muutti tähän kylään asumaan neljäksi vuodeksi 2000-luvun alussa. Itseasiassa en tiedä tarkalleen miksi, mutta kannabis kasvoi kylässä villinä, plus sitä oli aika laajalla alueella. Siksi koska Dallasilla oli auto, hänestä tuli sujut kyläläisten kanssa kuljettaessaan juomavettä korkeammalta alas laaksoon kuivankauden aikana. Myös kyyti sairaalaan löytyi hänen autostaan. Element skateboards on ollut suurena apuna Indigo skate campin toiminnassa ja rahoituksessa, kuten myös nuorisoliikuntayhdistys Laureus. Skate campin päivittäiseen toimenkuvaan kuuluukin jatkuva uusien sponsoreiden kosiminen. Dallas osoitti sormellaan. “can you see it?” Hetken kesti kunnes silmäni tarkentuivat puiseen skeittiramppiin. Siellä oli joku skeittaamassa. Kun pääsimme lähemmäksi, huomasin että tarkalleen ottaen tätä ramppia skeittasi luultavasti kaikki kylän lapset, naapurikylä mukaan lukien. Minulle kerrottiin Zulu-lapsien droppaavan verttiextenssiin paljain jaloin, mutta jumalauta sitä oli sairasta seurata oikeasti paikan päällä. Zulu-lapset todella skeittasivat paljain jaloin! Useilla oli kyllä myös kengät, joita jotkut pro-skeittaajat olivat lahjoittaneet leirille. Katen he tunsivat jo ennestään, mutta minua ja ylileveää lautaani he jäivät tuijottamaan. “you have to pull a demo.” Dallas sanoi. Skeittasimme noin tunnin ennen ruokailua ja onnistuin juomaan melkein kolme litraa vettä skeittisessarin aikana, kuumuuden takia. Ruokailimme rampin hyllyllä ja jotkut lapset osasivat puhua myös englantia. Tässä mestassa on muutes paskat koulut, by the way. Leirin erikoisuuksiin kuuluu se että maapera kuhisee mustamamba nimisiä hirviöitä. Käärme, joka odottelee hissun kissun pitkässä heinikossa ja hyökkii nilkkoihin kiinni. Se muutes liikkuu jopa 5m/sek. Mutta jos sillä on todella kiire jonnekkin mestaan se pystyy luikerteleen 23km tunnissa. Että hyi helvetti! Puraisun jälkeen uhrilla on n. 20min keretä 61


Afrikka

lääkäriin, ennen kuin dendrotoksiini alkaa vaikuttamaan vakavasti. Ja lääkärihän tunnetusti sijaitsee tästä paikasta aika julmetun kaukana. Mitä muuta leirin ominaisuuksiin kuuluu on laaja HIV-tartuntojen määrä. Joka viidennellä kylän asukkaista on HIV. Kylässä tapahtuu viikottain raiskauksia ja se edistää viruksen leviämistä, tunnetusti. Jotkut lapset ovat myös syntymästä asti olleet HIV-positiivisia. Leiripäivän päättyi ja lähdimme ajamaan kotiin päin, koti Durbania. Illalla perkasin päivän tietosaalista. Tämä kylä opettaa zulujen elämästä todella paljon, plus siellä on uskomatonta skeitata. Kannabista voi vapaasti poimia ja sauhutella rampin hyllyllä. Tämä on uskomaton matkakohde! Mutta miltä tuntuisi asua kylässä, mistä ei kovinkaan helposti lähdetä kaupunkiin? Täällä ei ole juurikaan terveellistä syötävää, ei ketään joka esim. kasvattaisi kasviksia. Naapureilla HIVi. Naapurit väkivaltaisia nälissään. Mustaihoiset eivät koskaan tule unohtamaan rotusortoa ja katkeruus jatkuu + se opetetaan jälkipolville. Ja kuivan kauden aikaan tämä kylähän voi olla useita viikkoja ilman juoksevaa vettä. Ja se vesi saadaan edelleen sieltä helvetin kaukaa, itse kantamalla. Kouluttautuminen on erittäin vaikeaa. Samana iltana tutustuin talon muihin asukkaisiin: Harryyn, Robiin, Mikeen ja Joleneen. Muistan nukkuneeni hyvin. Kate lähti litomaan luultavasti lauantai-iltana tai sunnuntai aamuna. Hän oli jättänyt viestin Dallasille, ettei kestä menoa ja tarvitsee aikaa itselleen. Tämä oli minulle täydellistä, koska Kate oli tylsä ja persoonaton ihminen ja katsoi pahasti terassilla sauhuttelua. Tämä laittoi Dallasin tiukille, koska Katen työsopimusta oli jäljellä vielä useampi viikko ja leirillä paljon duunia johon ei ollut nyt paikkaajaa. Keskustelin Dallasin kanssa ja päätin jäädä leirille vielä muutamaksi viikoksi. Toimeenkuva leirillä ei ollut vaikea. Päivittäin teimme ruokaa ja roundasimme sen leirille. Samaan aikaan leirille oli tulossa uudistuksia. Zorlacin entinen pro Geth Noble oli tulossa suunnittelemaan leirin poolia. Pooli tulisi olemaan betonia ja vitun tiukka. Dallas halusi leiristä nopeasti kehittyvän matkailukohteen, joka työllistäisi kylän asukkaita. Leirillä tulisi olemaan yöpymismahdollisuus ja ravintola vierailevia skeittareita varten. Tämä olisi kylälle mullistava käännekohta, koska suurin osa asukkaista ei tehnyt mitään rakentavaa. 62


Afrikka

Heräsin aina viimeisenä talossa ja Rob antoi kakadunsa päivähoitoon mulle aina siihen asti kunnes lähdin kohti Indigoa. Tämän kakadun nimi oli Killer. Eräänä päivänä hain Killerin häkistään ja asetin sen lippikselleni, kävelin keittiöön laittamaan ruokaa, kunnes huomasin tiskivuoren edessäni. Keittiön pöytä kuhisi muurahaisia, jotka söivät mansikkahilloa. Aloin tiskata astioita. Nostaessani ensimmäisen lautasen altaasta, kolme torakkaa syöksähti eri suuntiin altaasta. Äkkiä Killer rääkäisi ja hyppäsi alas lippikseltäni. Se oli nähnyt kaksi apinaa, jotka olivat turhan uteliaasti ängenneet sisään ikkunasta. Jouduin taistelemaan näitä apinoita vastaan saadakseni ne ulos. Eläimien paljous tässä yhdessä pienessä keittiössä oli suunnaton. Se oli myös päivittäistä ja aloin pitää siitä. Eräänä päivänä lähdimme Dallasin kanssa kohti leiriä. Me pakkasimme autoon muutamia moppeja ja luutia, koska päivän tarkoituksena oli lähteä skeittaamaan erästä allasta, mitä Dallas oli skeitannut viimeksi 94-95. Ajoimme leirille ja poimimme kyytiin yhdeksän skeittaajaa. Ajoimme Pietermarizburghiin ja allas sijaitsi erään jalkapal63


Afrikka

lokentän vieressä. Aloimme tyhjentämään allasta, kunnes pumppuhuoneesta juokseva mies keskeytti puuhamme. Hän ei voinut käsittää mitä olimme tekemässä. Jatkoimme altaan tyhjennystä valituksista huolimatta. Tämä allas olisi voinut olla myös potentiaalinen HIVtartuntariski, sen verran likaista se vesi oli. Mies mulkoili puuhiamme pumppuhuoneen ikkunasta. Puoleen tuntiin saimme altaan tyhjennet64


Afrikka

tyä ja grillasimme odotellessa altaan viimeisten lätäköiden kuivumista. Aloimme skeittaamaan noin vartin päästä ja ottaen huomioon indigon lasten poolikokemuksen oli älytöntä nähdä kuinka nopeasti he oppivat tekniikan. Jokainen oppi nopeasti kaartamaan seiniä ja pumppaamaan vauhtia. Tällöin tajusin heidän oppivan nopeasti asioita ja taitoja ja Dallas oli tajunnut tämän seikan jo kauan sitten. He pystyisivät käyttämään piilotettuja taitojaan leirin rakentamisessa ja laajentamisessa, muokkaamisessa omanlaisekseen. He pystyisivät työllistämään itsensä ja hyödyntämään kylää monin tavoin. Kylästä voisi tulla joku päivä täysin omavarainen. Dallas näytti lapsille, kuinka helposti monet taidot oli löydettävissä. Hän antoi lähtökohdan kylälle, joka ei sillä hetkellä muuten olisi tullut toimeen muuten kuin hallituksen kehnoilla avustuksilla. Tämä kylä pystyisi kehittymään köyhyydestä, joka on tärkeää nykyisille lapsille, myös jälkikasvulle. Se startti jonka Dallas skeittaajana pystyi toteuttamaan ja se mitä skeittaus tälle yhteisölle edusti näkyi nyt ensimmäistä kertaa selvästi silmieni edessä. Olin majaillut kaksi viikkoa Dallasin talossa poltellen ja bailaten kaupungin yöelämässä, mutta samalla oppinut paljon tästä kylästä. Laakso, joka ei luultavimmin näy kartalla, ja skeittaus joka päälle päin katsottuna edustaa kaikkea muuta kuin... mitä se nyt edustaa? Tämä kaikki mitä Dallas kyläläisten kanssa on rakentanut oli ainutlaatuista katseltavaa. Minun oli aika lähteä pois Durbanista ja seuraava etappini olikin J-Bay, surffauksen mekka. Indigo Skate Camp ja Valley of Thousand Hills on paikka, jota ikävöin edelleen. Se on kaunis paikka jota suosittelen lämpimästi kaikille, jotka haluavat skeitata “hieman” erillaisessa ympäristössä, mutta myös oppia pyörittämään dreijaa, tekemään sotamaalauksia ja tanssimaan zulu-tansseja, kuten myös oppimaan paljon zulu-yhteisön elämästä. Vapaaehtoisia leirille haetaan edelleen, ottakaa yhteys Dallasiin.•

65


Kuvittaja

Heikki Kuula Mistä syntyi kiinnostus graafista suunnittelua kohtaan? Entä kuvitusta? Ehkä ensimmäisen kerran kiinnostus heräsi graafista suunnittelua kohtaan, kun kuulin about 13-vuotiaana, et joku kova graffitimaalari oli kanssa graafikko. Toisaalta sain kymmenvuotiaana jo ekan koko keskiaukeaman kokoisen kuvituksen Kevätpörriäiseen. Armeijassa pääsin esikuntaan varusmiesgraafikoksi ja tästä suoraan opiskelemaan alaa. Kuvittamaan aikakauslehtiä ajauduin vahingossa. Eräs AD näki yhden mun piirustuksen, tykkäsi ja tämän jälkeen minulta on tilailtu eri lehdistä kuvituksia.

kelujen alkuvaiheessa olin myymässä olutta ja nuuskaa eräällä erityisen masentavalla vantaalaisella elintarvikekioskilla, jonka jälkeen päätin, etten tee enää päivääkään töitä josta en pidä. Millaisia asiakkaita sulla on? Onko tullut mitään vaikeita tapauksia vastaan? Oikeastaan oon ollu aika onnekas. Asiakkaat ovat aina tykänneet mun töistä, eikä mun ole ikinä tarvinnut muuttaa niitä tms. Lisäksi monet mun “työllistäjät” on mun kavereita, joten työprosessi ei ole niin jäykistelyä. En myöskään tee töitä vaikeiden ihmisten kanssa, koska silloin lopputulos on huono.

Onko kaikki menny ruusuilla tanssien, vai onko välillä joutunu miettimään et tekisit jotain “oikeita töitä”? Mulle on pienestä pitäen opetettu tekemään töitä. Eka keräsin ostoskärryjä Kannelmäkeläisen ostoskeskuksen parkkipaikalla kymmenenvuotiaana, sit aloin jakamaan yhden pizzerian mainoksia pizza palkalla jne. Opis-

Mistä tekemästäs työstä oot ollu eniten fiiliksissä? Isoimmat fiilingit tähän asti on ollu kun 17-vuotiaana voitin Helsingin Veden järjestämän Roihuvuoren vesitornin kuvituskilpailun 15 metrisellä graffitilla. Helsingissä oli silloin kuuluisa Stop töhryille -kamppanja ja yleisesti kaikki lailliset graffitit olivat bännättyjä. 66


”Random artist”

metsähiisi

Onko jotain työtä mitä et tekis sen epäeettisyyden vuoksi? Työ mainostoimistossa saattaisi tuntua väärältä, valehteleminen työkseen.

Mikä on sun ominta tekniikkaa, miksi? Digitekniikka on muodostunut lempityylikseni, koska näin voin nopeammin sommitella elementtejä sekä muokata värejä kun inspiraatio iskee.

Mistä kumpuaa inspiraatio? Musiikki, elokuvat, blogit, ihmiset ja matkustelu kiinnostavat mua ja siksi niistä jää jälki myös duuneihini.

Minkä neuvon antaisit nuorelle itsellesi, jos voisit? Muuta Berliiniin. Räppäri Raimon sanoin “Riskei on otettava”• 67


the end

T

oimitus siirtää vastuun lukemastaan ja näkemästään lukijan pääkopalle. Antakaa ihmeessä palautetta, tai syödään teidän juustot. Kaikki pikku makepetterit ja sirpaliisat Facebookkiin tykkäilemään Seos-zine sivusta. Sähköpostit osoitteeseen: seoszine@gmail.com Tästä numerosta kiitokset; Stigi, Jouni, Antti, Mehturi, Vesa, Samppa, Jake, Kari, Heikki, Lauri, Gepe ja Robert. - Pasi5k


SEOS - ZINE nro 1  

Seos eka numero. Paavoharju, Kesocamp, Jake, Samppa ym. Tilaa lehti: seoszine@gmail.com 7e + mahd. postikulut.

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you