Page 1

2

2014

Media Medialaitteet metsässä Testaa, millainen mediakäyttäytyjä olet Lehdessä 100. Närhivartio!


Pääk i

rjoitu s

ttaminen on helppoa!

Joel Forsman

Varustelistalle tabletti Kuluneena keväänä on käyty paljon keskustelua kännyköistä partiossa, varsinkin kisoissa. Tähän asti on ajateltu, että kännykät, tabletit ja muut härpäkkeet eivät kuulu partioon. Mutta löytyykö tulevaisuudessa leirivarustelistasta tabletti? Itse rauhoitun parhaiten metsälenkillä jättäen puhelimen kotiin, mutta silti pohdin, että voiko partio jäädä kehityksen kelkasta kieltäessään kännykät ja muut medialaitteet. Maailma muuttuu ja partion olisi tärkeää seurata perässä. Tämän lehden Varustenurkka sivulla 22 johdattaa meidät partiossa hyödyllisten viestintätekniikoiden lähteille. Samassa jutussa todetaan, että tämän vuoden talvimestaruuskilpailu kännykät olivat paitsi sallittuja, jopa suotavia laitteita osalle sarjoista. – Voidaan miettiä, onko kisat vain suunnistus- ja erätaitokisoja? Voisiko niitä kehittää enemmän tapahtumiksi, joissa hyödynnetään uutta tekniikkaa, pohtii kilpailunjohtaja Mikko Hieta. Myös Partio-lehteen kohdistuu muutospaineita. Riittääkö pelkkä paperilehti enää vai pitäisikö lehden tuottaa materiaalia myös verkkoon esimerkiksi kuvien ja videoiden muodossa? Pohdinnan alla on myös se, tarvitaanko paperista lehteä ollenkaan sähköistyvässä maailmassa. Oma mielipiteeni on, että vaikka muuttuvan maailman tarpeisiin on vastattava, niin jälkipolvillekin on jätettävä jotakin historiatietoa. Siihen paperinen lehti on oiva väline. Ennen kuin kaikki vanha ja perinteinen unohdetaan, on syytä huolella miettiä sähköisen materiaalin säilyttäminen ja arkistointi historiatiedon säilymisen näkökulmasta. Rauhassa miettimällä ja kaikki eri vaihtoehdot tarkoin punnitsemalla päästään parhaaseen lopputulokseen niin kännyköiden sallimisessa PTkisoissa kuin Partio-lehden tulevaisuudessakin. Arkikuvahaasteiden innoittamana haastan sinut ottamaan kuvan kesän parhaasta partiotapahtumasta ja jakamaan sen Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa tai missä sosiaalisessa mediassa itse parhaiten viihdytkin.

Reipasta partiokesää toivottaen

Jaana Jaana Ketola, päätoimittaja

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY:N JÄSENLEHTI TOIMITUSSIHTEERI Elina Kamppari elina.kamppari@partio.fi (09) 8865 1111 | TAITTAJA Teppo Jäntti / Kallo Works teppo.jantti@kallo.fi | Toimituskunta PÄÄTOIMITTAJA

Jaana Ketola jaana.ketola@partio.fi | TOIMITTAJAT Hanna Alakulppi hanna.alakulppi@partio.fi, Heidi Huotilainen heidi.huotilainen@partio.fi, Niina Lahtela niina.lahtela@partio.fi, Iina Leppäaho, Miriam Luotsila miriam.luotsila@gmail.com, Petra Nojonen, Sonja Parkkinen sonja.parkkinen@hotmail.com, Ilona Seppälä, Hanna Vilkman hanna.vilkman@gmail.com, Annika Öhman annika.ohman@partio.fi | KUVITTAJAT Annu Martelius annumartelius@gmail.com, Meeri Rasivirta meeri.rasivirta@gmail.com, Jyrki Vainio jyrkivainio@hotmail.com KUVAAJAT Katariina Aaltonen, Joosef Abokther, Joona Aspegren, Lasse Roiha lasse.roiha@partio.fi

JULKAISIJA

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry www.partio.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Partio-lehti / Suomen Partiolaiset,

Töölönkatu 55, 00250 HELSINKI , puh. (09) 886 51 111, faksi (09) 886 51 199 partio-lehti@partio.fi, www.partio.fi/partio-lehti TILAUKSET JA OSOITEASIAT Jäsenrekisteri puh. (09) 886 51 130 tai

ISSN 0556-3488 LEVIKKI 40 634 kpl (LT 2013) ILMESTYMISAIKATAULU 2014

1/2014 21. 2. (22. 1.), 2/2014 23. 5. (23. 4.), 3/2014 26. 9. (27. 8.), 4/2014 5. 12. (5. 11.) Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä suluissa. Partion toimitus ei vastaa sille tilaamatta lähetetyistä jutuista tai kuvituksista.

rekisteri@partio.fi

Suomessa on 60 000 partiolaista.

ILMOITUSMARKKINOINTI 2013 TJM-Systems Oy, Sari Aarnio,

puh. 044 566 7194, keskus (09) 849 2770, sari.aarnio@tjm-systems.fi

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö.

PAINOPAIKKA Forssa Print

Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen

2/2014

3


Ajan k

ohta ist

a

Liki tuhatpäinen joukkue suuntaa nousevan auringon maahan

Suurjuhla avaa partiokesän

A

rman Alizadin aamunavaus, jättimäinen paintball-turnaus, Partiokylä, yli 8 000 partiokaveria, seikkailuja vaijerien ja köysien avulla, hyväntekeväisyyttä. Voisiko paremmin aloittaa partiokesän 2014? No ei voisi! Kaupunkitapahtuma kerää Kouvolaan yli 8 000 osallistujaa 7.– .8. 6. 2014 sekoittamaan kaupungin ja kaikkien osallistujien päät. Lippukunta voi valmistautua Suurjuhlahulinaan tutustumalla tapahtuman ennakkotehtäviin sekä pelaamalla koko lippukunnan kanssa Betonipeliä. Tehtävät ja peli on lähetetty lippukuntiin maaliskuussa ja ne löytyvät myös tapahtuman nettisivuilta. W W W.S U U R

JU H LA 20 14

.F I

Vaeltaja,

maailmankansalainen?

E

tsimme vaeltajia, jotka haluavat mukaan tuomaan Maailmaa Koloille. Ilmoittaudu seminaariin ja kouluttaudu lähettiläiksi. Seminaarien ja Maailma Kololla -iltojen teemoina ovat globaali vastuu, aktiivinen kansalaisuus, rauha ja rauhankasvatus. Näitä teemoja lähestytään kiinnostavien puhujien avustamana ja muun muassa kumppanimaistamme Beninistä, Nepalista, Nigeristä, Keniasta ja Senegalista hankituin esimerkein ja kokemuksin. Seminaareja järjestetään kaksi: Jyväskylässä 16. –17. 8. 2014 ja Helsingissä 30.–31. 8. 2014 Lisätietoja ja ohjeet ilmoittautumiseen: KUULUNMAAILMALLE.PARTIO.FI

J

apanin maailmanjamboreen ilmoittautumisen päättyminen toi mukanaan jättiyllätyksen: Japaniin on lähdössä yli 970 suomalaista partiolaista! Alun perin kaukojamboreelle tavoiteltiin noin 400 hengen joukkuetta. – Lähtijöiden määrä oli huikean hieno yllätys, hehkuttaa joukkueenjohtaja Mikko Roininen. – Leirimatkan järjestelyt ovat olleet käynnissä jo lähes vuoden verran. Joukkueen lopullisen koon selvittyä järjestelyissä pannaan silmään kokonaan toinen vaihde, kun matkoja ja majoituksia voidaan ryhtyä varaamaan. Seuraavaksi muodostetaan leirilippukunnat, ja lähtijät alkavat tutustua toisiinsa. Jamboreefiiliksen paisuttelu jatkuu paitsi oheistapaamisissa myös somessa Facebookissa ja Twitterissä. Joukkueen verkkosivuilla startanneessa leirijulkaisu Jampostista esitellään jo nyt muun muassa tuoreita kuulumisia suoraan jamboreenäyttämöltä Japanista.

WWW.JAMBOREE.FI

Uusi vapaa-ajan partiotuote myyntiin kevään aikana

P

artiotoimijoiden keskuudessa on noussut tarve virallista partioasua rennommalle paidalle. Uusi vapaa-ajan pikeepaita tulee myyntiin kevään 2014 aikana. Pikeepaita on tummansininen ja siihen on brodeerattu valkea partion logo. Paita tulee myyntiin Scandinavian Outdoorin nettikauppaan ja osaan partiokaupoista. Tuotteen kohderyhmänä on aikuiset partiolaiset, jotka eivät halua käyttää virallista partioasua, mutta haluavat vähän siistimpää paitaa päälle esimerkiksi virallisten tapaamisten illanviettoihin tai muihin tilaisuuksiin. Paidasta tehdään sekä naisten että miesten mitoitus.

Suomen vanhin pt-kisa kutsuu kisaamaan

E

Oikaisu

P

artio-lehden 1/2014 Partioarjen sankari -jutussa kerrotiin virheellisesti että Yusuf Riazin lippukunta olisi Lauritsalan Nuotioveljet. Yusufin oikea lippukunta on Lauritsalan Siniveljet. Toimitus pahoittelee virhettä.

4

2/2014

PUNKKU.EPT.FI

spoonlahden lippukunnat kutsuu vartiot ympäri Suomen juhlimaan 50-vuotiasta Espoon partiotukea ja Suomen pt-kisoista vanhinta! Punkku palaa juurilleen Pohjois-Espoon metsiin 20.–21. syyskuuta. Tarjolla on vain parasta vuosikertaa. Jos haasteet eivät ole aiemmin riittäneet, tänä vuonna niitä voi hakea mustasta sarjasta. Osallistujien tulee olla vähintään 12-vuotiaita, vartion koko 2 – 6 jäsentä. Ilmoittautuminen 8. 9. mennessä. Kisakutsu, tehtäväluettelo ja ilmoittautuminen tapahtuu netissä.


ltö

ttaminen on helppoa! Sisä

2

2014

Visertäisinkö metsän siimeksestä?

6 | Reportaasi

26

Joona Aspegren

Lasse Roiha

22 | Varustenurkka

Mistä on uudet Partiomestarit tehty?

Sata Närhivartiota – kaiken takana on Jyrki Vainio!

Sanna Kangasniemi

Uuden päivän tuottaja Samu Reijonen

20

Vilma Issakainen

Juha Valkeajoki

10 | Kuka

Tarpojat selviytymässä

Pääkirjoitus

27

Närhivartio

4

Ajankohtaista

28

IHMISSUHTEET | Kiusaaminen sattuu netissäkin

9

AKTIVITEETTIVINKKI | Ääni kuuluviin

30

YMPÄRISTÖ | Partiolaiset ilmaston asialla

15

TESTI | Millainen mediakäyttäytyjä olet?

31

MAAILMALLA | Saksa

16

RUOKA | Retkiruokaa 2.0

33

Suurjuhla-bingo

19

TSEKKAA | Meidän lippukunta, meidän lehti!

33

Seuraavassa numerossa

24

KOLUMNI | Kännykkä kisoissa

34

PARTIOARJEN SANKARI | Aino Torvinen

25

Suunta ulkomaanprojektille

35

ILTANUOTIOLLA | Tarina luolasta

Ka nn en ku va : La ss e Ro ih a

3


Repo rta a s i

Aut

Taitopäivillä telttanarut kiinnitettiin hieman normaalista poikkeavalla tavalla.

Tarpojat

selviytymässä Kahdeksan tarpojavartiota Pohjanmaalta lähti ottamaan selvää, selviävätkö he viikonlopusta kohti tuntematonta. Sanna Kangasniemi

L

Sanna Kangasniemi, Riina Pesälä

auantain ohjelma alkoi Partiomestarista tutulla tehtävällä, jossa vartioiden piti rakentaa pölkkytorni, joka pysyy pystyssä vähintään kolmen sekunnin ajan. Tehtävän vetivät Partiomestarissa kisailleet Anniina Pennanen ja Juuso Maalismaa Saunamaureista. Päivä jatkui survival-pakkauksen suunnittelulla ja käyttötarvikkeen vuolemisella sekä puukon hionnalla. Vartiot pääsivät myös harjoittelemaan loukkaantuneen kuljettamista

6

2/2014

maastossa ja vedenpuhdistamista. Luonnollisesti suunnistamista eikä tulentekotaitojakaan unohdettu. RIUKU HUVITTI JA KIKATUTTI

Yörastille siirryttäessä vartioiden piti valita ottavatko he riskin ja menevät suon läpi vai kiertävät hiekkatietä pitkin. Yöpaikalle päästyä tytöille viritettiin hämmennystä ja kikattelua aiheuttava riukupaikka metsikköön. Poikia ohjeistettiin ottamaan kompassista itäinen suunta jä kävelemään 50 metriä ky-

seiseen suuntaan wc:n löytämiseksi. Illan hämärtyessä tarpojat rakensivat vielä hätämajoitteen mukana olevista varusteita ja pystyttivät kaminalla lämpenevät puolijoukkueteltat. Iltapalan yhteydessä vielä yllättävän virkeä porukka jakoi keskenään kokemuksiaan ja tuntemuksiaan päivän tapahtumista ennen yöpuulle siirtymistä: “Se suon ylitys oli todella raskasta.” ”Musta on ollut mahtavaa, kun kaikki täällä on tehty niin spontaanisti.” ”Ollaan kävelty varmaan 40 kilometriä nuo sata kiloiset rinkat selässä tänään!”


ttaminen on helppoa! Taitopäiviä järjestämään

Mitä tulee mieleen tarpojien taitopäivistä? Tarpojat? Tekeminen? Uusien taitojen oppiminen? Aiemmin opittujen taitojen vahvistaminen? Näihin kysymyksiin sai tarpojien taitopäivien järjestäjäporukka miettiä vastauksia viime syksyn ja alkutalven aikana. – Meillä ei ollut kenelläkään mitään ennakkokäsitystä siitä, millainen rakenne taitopäiville on muodostunut. Yhteinen mielipide oli kuitenkin, että toiminnan tulee olla partiomaista. Kaivoimme siis partiomenetelmän ja tarpojaohjelman esiin ja ryhdyimme organisoimaan taitopäiviä niiden pojalta, kertoo taitopäiväjohtaja Sanna Kangasniemi Samposten vaeltajaosastosta.

Tarpojat tutkivat erilaisia tapoja puhdistaa vettä.

Tarpojajohtaja Jenni Maalismaa

Pohjanveikkojen osallistuja tuumi,

tsemppaa tarpojia ennen lähtöä.

että tämänkin puupalasen sisällä on

Mukana menossa oli myös Mainio-

oleva voiveitsi.

maskotti.

Musta on ollut mahtavaa, kun kaikki täällä on tehty niin spontaanisti.

Uima-asuille käyttöä

Sunnuntaiaamuna vartiot heräsivät pillinvihellykseen ja sitä seuranneeseen ääneen, joka kertoi kellon olevan 7.00 kesäaikaa eli 6.00 talviaikaa. Aamupalan ja tavaroiden pakkauksen jälkeen vartiot suuntasivat kohti sunnuntaipäivän ensimmäistä rastia, joka odotti Mourunkijärven uimarannalla. Rastilla vartiot rakensivat naskalit ja kuivaharjoittelivat jäistä pelastautumista. – Kyllähän ne vartioiden ensimmäiset kysymykset oli, että uidaanko me? ras-

tin vetäjä Timo Vehkaoja toteaa huvittuneena. Pelko ei ollut tuulesta temmattu, olihan varustelistassa lukenut uima-asu. Sille tuli käyttöä kuitenkin vasta myöhemmin päivällä Kempeleen uimahalli Zimmarissa. Selviytymisteemainen taitopäivä päättyikin pelastamis- ja pelastutumisharjoituksiin uimahallissa. Tarpojat pääsivät myös harjoittelemaan uimista vaatteet päällä. Monikaan osallistujista ei ollut ennen ajatellut, kuinka paljon läpimärkä collegehuppari voi painaa.

2/2014

7


Ov

i lu ma kem ail att mo om ihi iin n

Luokat, seurat, joukkueet, yhdistykset...

   

 (34,95)

Helppoa, tuottoisaa ja riskitÜntä varainkeruuta! Tunnettujen suklaapatukoiden myyminen on makein tapa kerätä varoja!

  

Myytte makeisia

Opettele melomaan, kokeile geokätkentää, pilki ahvenia, opi merimerkkejä, harjoittele suunnistusta. Jo retken suunnittelu on hauskaa, kun käytÜssä on hyvä kuvitettu opas.

Saatte rahat heti

Iiris Kalliola, Lasse J. Laine  SUOMEN LASTEN RETKEILYOPAS RETKEILYOPAS

Tilaatte Sponssiboxin

Maksatte meille jälkikäteen

Infopuhelin: 0800 945 50 (ark. 8-16) www.sponssiboxi.fi info@mars.fi

Katso lisää ssiboxi.fi www.spon aiseen tai soita ilm eroomme palvelunum 0 0800 945 5

Tarjous on voimassa 31.5. asti.


Akti vi

teett

ivinkki

ttaminen on helppoa!

Seinämaalauksessa saa viestinsä hyvin perille. Muistakaa kysyä aina lupa maalaamiseen, hyviä kohteita ovat esimerkiksi työmaiden aidat.

Ääni kuuluviin Ohjelmapainotuksen projektiryhmä

Mikko Jalo

Samoajat  Tekoja pallomme hyväksi  Teemme kantaa ottavan tai informatiivisen ympäristöaiheisen valokuvasarjan, videon tai jutun paikallislehteen / Partio-lehteen / lippukunnan juhlaan tms.

Maailma on täynnä epäkohtia ja haasteita. Mitkä asiat ovat tärkeitä vartiollenne? Asioihin vaikuttaminen vaatii, että saa äänensä kuuluviin, tässä muutama toimivaksi todettu esimerkki. VALOKUVAT

Järjestäkää valokuvakilpailu. Jokainen vartio saa paperin, jossa on kymmenen eri teemaa, joita voi tulkita monella tavalla. Teemoja voivat olla esimerkiksi voima, luonnollinen, köyhä, rikas, suomalainen, valta. Vartion tehtävänä on ottaa valokuva kyseisistä aiheista. Sovitaan aikataulu

ja sen jälkeen vartio saa lähteä kaupungille. Ajan loputtua vartiot palaavat ja antavat kuvansa raadille. Raati valitsee parhaat kuvat. Kategoriat voivat olla esimerkiksi kekseliäisyys, huumori ja kauneus. Voittajakuvat julkaistaan esimerkiksi lippukunnan tai piirin lehdessä tai nettisivuilla. SEINÄMAALAUS

Maalatkaa oma viestinne seinälle. Seinämaalaus on vahva tapa tuoda esiin ajatuksia. Lisäksi se säilyy pitkään ja se huomataan. Pyytäkää lupa maalata esimerkiksi työmaata ympäröivää aitaa. Luonnostelkaa ensin paperille muutama kuva-aihe. Kuvalla yritetään vastata johonkin tiettyyn kysymykseen, joka nousee valitusta ongelmastanne. Miten kerron tästä aiheesta? Kuinka ilmaisen siihen liittyvän tunteen? Miten tuon esille ratkaisuehdotukseni tai

vaatimukseni? Hyvä piirustustaito ei ole tarpeen; tärkeintä on saada esitettyä jokin ajatus selkeästi ja yksinkertaisesti. Apuna voidaan käyttää lehtileikkeitä tai ottaa mallia kirjoista. Kun kaikilla on vähintään yksi piirrosehdotus valmiina, kuvia katsellaan yhdessä ja niiden sisältöä pohditaan. Toisten töitä ei arvostella eikä niille naureta! Millaisen reaktion tämän kuvan sanoma aiheuttaa minussa ja muissa? Mitä oikein ymmärrämme tästä? Hiljalleen meille muodostuu käsitys siitä, millainen visuaalinen viesti vie parhaiten sanomaamme eteenpäin. Valitkaa luonnoksista yksi tai useampia, joita vielä yhdessä kehitellään. Kutsukaa media paikalle, kun maalaus on valmis.

Olethan jo tutustunut Kuulun maailmalle -ohjelmapainotukseen? Lisää vinkkejä löytyy sivulta www.partio.fi/kuulunmaailmalle.

2/2014

9


Kuk

a?

ttaminen on helppoa! Samu Reijosta on lapsesta asti kiinnostunut, mitä television kulissien takana tapahtuu.

a n a k a t n e i s is l Ku on partiolainen

Samu on esitellyt Uuden päivän lavasteita aiemminkin. ”Kerran näytin yhdelle studioon tutustumassa olleelle ryhmälle, että kaapissa on ruoka-aineita, joita tavallisessakin keittiössä on. Sitten sieltä löytyi järjettömän homeinen banaani.”

10

2/2014


! Heidi Huotilainen

S

Juha Valkeajoki

amu Reijonen istuu sohvanreunalla posliininen teemuki kädessään. Jalassaan hänellä on ruskeat ruudulliset Reino-tohvelit, ja sinisen kauluspaidan hihat on kääritty ylös. Leukapartaansa sukien Samu katselee mykistetyiltä televisioruuduilta seinän takana meneillään olevia tv-ohjelman kuvauksia. – Ei minun yleensä tarvitse seurata kuvaustilanteita. Riittää, kun katson valmiit jaksot. Samun työpaikalla Ylen televisiosarjan Uuden päivän studion takahuoneessa Tampereella on leppoisa tunnelma. Samu tuottaa Uuttaa päivää, joka on yksi kaikkien aikojen kalleimmista suomalaisista tv-sarjoista. Samu on näyttelijöiden ja ohjaajien esimies. Lisäksi hän valvoo käsikirjoitusprosessia. Sarjan tuotannon ohjat ovat hänen sekä pääkäsikirjoittajan ja -ohjaajan käsissä.

MENO KUIN PARTIOSSA

Johtaminen ja järjestely ovat Samulle tuttua puuhaa partiosta. 23 vuotta sitten sudenpentuihin kaverinsa perässä seurannut Samu on partiouransa aikana vetänyt vartiota ja laumaa. – Työni ei käytännössä eroa yhtään par-

Työni ei eroa partioleirin järjestämisestä eivätkä näyttelijät sudenpennuista.

” tioleirin järjestämisestä eivätkä näyttelijät sudenpennuista. Tuotannon pyörittäminen on kuin jatkuvaa leiriä. Runsaasti aikaa vievän työn vuoksi Samun osallistumista partioon kuvaavat nykyään enimmäkseen leirit ja projektit. Viime kesänä hän oli tekemässä Hämeen Partiopiirin piirileirin Ilveksen elokuvaa. – Projekti lähti vähän näpeistä, kun sen tekeminen veikin täysipainoisesti vuoden. Samu kuitenkin ylistää tiimiä innokkuudesta. Hänen mielestään partiossa on hienoa juuri se, että pääsee tekemään juttuja innostuneiden ihmisten kanssa. Samu

viihtyy erilaisten ihmisten seurassa, ja kertoo sen olevan tärkeää myös työssään. – Saan paljon apua monelta eri ihmiseltä tässä työssä, eikä minun tarvitse hallita itse kaikkea. Hyvä tiimi tukee ja auttaa jokaista, eikä kenenkään tarvitse olla kaikkitietävä superihminen. KUN TV-KAMERAT EIVÄT KÄY

Uuden päivän kuvauksissa alkaa tauko. Taukotilaan alkaa vähitellen saapua näyttelijöitä ja avustajia. Samu lähtee kävelemään vastavirtaan kohti studion ovea. Oven takaa paljastuu Uudesta päivästä tutut paikat: Voimala, Virtauksen terveysasema, lukio ja Ainon kahvila. Ainon kahvilassa on esillä kaukaa katsottuna aidonnäköisiä ruokia. Lähempää tarkasteltuna kaikki niistä eivät ole yhtä herkullisen näköisiä. Salaatinlehdet näyttävät kuitenkin yllättävän tuoreilta siihen nähden, että ne ovat muovia. – Leirilläkin voisi laittaa salaatin päälle näitä muovisia salaatinlehtiä, niin salaatti näyttäisi edes päällepäin hyvältä, Samu lohkaisee. Samun työpaikalla on lavastettuna tvsarjan tapahtumapaikkoja asunnoista koululuokkaan. 1 200 neliömetrin kokoisessa entisessä teollisuushallissa on 1 400 neliöSuner on Uuden päivän aurinkopaneeleja valmistava yritys. Sen toimistotilojen lavasteet ovat pystyssä Samun työpaikalla Uuden päivän studiolla Tampereella. Tehdashallikohtaukset sen sijaan kuvataan Ylöjärvellä.

2/2014

11


metriä kulisseja kahdessa kerroksessa. – Tuo lavastemikro toimii oikeasti. Kokeilin nimittäin juuri, kertoo valomies Niko Roivanen, jonka Samu yllättää syömästä pizzaa Uuden päivän lavasteista Haaviston perheen keittiöstä. Lavasteiden sohvilta on kuulemma tavattu työntekijöitä myös nukkumasta. Samu ei myönnä nukkuvansa lavasteissa. Omasta työhuoneesta löytyy sohva, johon voi tarpeen vaatiessa käydä maaten. – Pääsääntöisesti töissä on aina mukavaa. Tosin se ei ole kivaa, kun joutuu lähtemään kokoukseen Helsinkiin aamulla seitsemältä. Kokoukset voisivat alkaa vähän myöhemmin, ettei tarvitsisi herätä niin aikaisin, Samu sanoo.

Samun mielestä hänen työssään parasta on se, että jokainen päivä on erilainen.

VIESTINTÄ YHDISTÄÄ

ESITÄMME TÄSSÄ JUTTUSARJASSA NELJÄ SAMAA PARTIOAIHEISTA KYSYMYSTÄ KAIKILLE HAASTATELTAVILLE.

1.

SUUNNITELTUNA UUDEN PÄIVÄN ULKOKUVAUSPÄIVÄNÄ SATAAKIN KAATAMALLA VETTÄ, EIKÄ PÄIVÄÄ VOI ENÄÄ VAIHTAA. MITÄ TEET? Sääolosuhteiden takia ei voi vaihtaa kuvauspäivää. Itse olen onneksi aika harvoin sateessa paikalla.

2.

MILTÄ NÄYTÄT LEIRIN NELJÄNTENÄ AAMUNA?

Väsyneeltä. Yleensä myös hölmön onnelliselta.

3.

saavat postissa myös perinteisiä paperisia fanikirjeitä. Samu esittelee värikkäin tarroin koristeltua kirjekuorta, ja kertoo, että luuli vihdoin saaneensa ensimmäisen oman fanikirjeen. Luettuaan osoitetiedot hän kuitenkin joutui pettymään, sillä kirje olikin osoitettu hänen kollegalleen. – Kyllä tuottajastakin olisi kiva saada fanikirjeitä, Samu sanoo. Toive on kuultu.

Samu Reijonen teki sivulla 15 sijaitsevan testin Millainen mediakäyttäytyjä olet? SAMUN RIVI: CCBBBCCCCB

Samun tulos ENITEN C-VASTAUKSIA

C Media on sinulle elämäntapa

MILLAINEN PARTIOLAINEN OLET VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ? Täytyy toivoa, että jollain tasolla aktiivinen. Toivottavasti olen mukana ainakin leiritoiminnassa.

ja olet kutakuinkin koukussa siihen. Tiedät uusimmat media-

4.

kännykkää voi olla hyvin rauhoittavaa.

KUMISAAPPAAT VAI VAELLUSKENGÄT?

Vaelluskengät. En muista, milloin olisin viimeksi edes käyttänyt kumisaappaita.

12

issä

kissa, Twitterissä ja Instagramissa. Samun mielestä pitää olla läsnä siellä, missä kohderyhmäkin on. Samaa voisi hänen mukaansa soveltaa enemmän myös partiossa. – Jokin aika sitten twiittasin livenä nahkaliljavaellukselta. Sain seuraajiltani palautetta ja kannustusta. Se toi ihan uudenlaista fiilistä tekemiseen. Vaikka Uusi päiväkin saa paljon palautetta juuri somen välityksellä, näyttelijät

Test

Työt Uudessa päivässä sijoittuvat yleensä onneksi kahdeksan ja viiden välille. Samu kertoo jokaisen työpäivänsä olevan erilainen. Välillä hän pääsee esimerkiksi Uuden päivän bändin Vihreiden valojen mukaan keikalle, mutta päivät työpöydän takanakin ovat vaihtelevia. Samu työskentelee esimerkiksi sosiaalisen median parissa, sillä Uuden päivän fanit seuraavat sarjan päivityksiä Faceboo-

2/2014

sovellukset ja osaat käyttää niitä taitavasti. Ystäväsi pyytävät sinulta usein apua, kun haluavat oppia käyttämään erilaisia mediasovelluksia. Ole ylpeä osaamisalastasi, mutta muista myös rentoutuminen ilman viestintävälineitä. Retki ilman


RE T K EILY • M AT K A IL U • VA RUS T EE T

Tilaa Retki

3 numeroa + Retki-Buff vain 14,90 euroa Tilaus jatkuu kestotilauksena 6:n numeron jaksoissa hintaan 50 euroa (sis. alv. 10 %). Ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tarjous on voimassa niin kauan kuin huiveja riittää. tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. ��-���� ���� arkisin kello �–�� (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet)


Test

i

ppleh no nenimattu Annu Martelius

Niina Lahtela

Millainen

mediakäyttäytyjä olet?

Internet on pullollaan erilaisia tapoja viestiä. Lisäksi televisio, radio, kännykkä ja lehdet tarjoavat monia eri vaihtoehtoja. Millainen mediakäyttäytyjä olet? Tee testi ja selvitä!

1.

6.

a. Paikka, josta haetaan tietoa. b. Paikka, jossa tavataan kavereita. c. Paikka, josta on tullut sinulle elämäntapa.

a. Kotiini tulee lehtiä, mutta en lue niistä yhtäkään. b. Luen lehtiä Internetistä, silloin kun tiedän, että niissä on jokin mielenkiintoinen juttu. c. Luen joka päivä aamun lehden ja jatkan lehtien lukemista pitkin päivää internetistä aina nukkumaan menoon saakka.

INTERNET ON TÄRKEÄ KEINO VIESTIÄ. MILLAINEN PAIKKA INTERNET ON SINULLE?

2.

UUSIA INTERNET- JA MOBIILISOVELLUKSIA TUOTETAAN AHKERASTI. MITEN OLET MUKANA KEHITYKSESSÄ? a. Tiedän erilaisista sovelluksista mutta en käytä niitä. b. Käytän erilaisia sovelluksia sattumanvaraisesti. c. Sanat Pinterest, WhatsApp, QR-koodi ja Foursquare ovat minulle tuttuja.

3.

TELEVISIO ON MUKAVA VIIHDYKE. KUINKA PALJON KATSOT TELEVISIOTA?

a. En ehdi katsomaan televisiota, koska minulla on muuta tekemistä. b. Katson joka päivä televisiota noin tunnin verran, niin että tiedän mistä puhutaan. c. Tiedän uusimmat ja vanhat sarjat sekä niiden juonenkäänteet, koska televisio on aina auki.

ERILAISIA LEHTIÄ JAETAAN PALJON TILATTUNA JA ILMAISJAKELUNA. KUINKA AKTIIVISESTI LUET LEHTIÄ?

7.

KUINKA KIINNOSTUNUT OLET MEDIAN KÄYTÖSTÄ?

a. Minua ei kiinnosta erilaiset viestintävälineet, luen mieluummin kirjoja. b. Olen selvillä erilaisista uusista median käyttötavoista, mutta en itse käytä niitä. c. Olen testaamassa uusia sovelluksia aina ensimmäisenä.

8.

PYSTYISITKÖ ELÄMÄÄN ILMAN VIESTINTÄVÄLINEITÄ?

a. Minusta on rauhoittavaa olla ilman puhelinta, televisiota, Internetiä tai muuta viestintävälinettä.

b. Minusta puhelin on hyvä pitää päällä esimerkiksi leirillä, jos jotakin sattuu ja tarvitaan apua. c. Haluan kännykkäni olevan aina auki ja haluan olla aina tavoitettavissa.

9.

KUINKA VAROVAINEN OLET MEDIAN KÄYTÖSSÄ?

a. En jaa kuviani, tekstejäni tai kouluarvosanojani internetissä koskaan. b. Vain kaverini saavat nähdä kuvani ja tekstini. c. Jaan kuviani, tekstejäni ja kouluarvosanojani ilman rajoituksia.

10.

MILLAISEKSI TOIVOISIT TULEVAISUUDEN MEDIAKÄYTTÄYTYMISEN?

a. Toivon, että tulevaisuudessa olisi vain yksi viestintäväline, jota saisi käyttää vain kerran päivässä. b. Toivon, että ihmisten yhteisymmärrys lisääntyisi median käytön ansiosta. c. Toivon, että uusia sovelluksia esimerkiksi kännykkään ja Internetiin tulisi jatkuvasti, jotta ihmiset pysyvät aina ajan hermolla.

4.

TELEVISIOTA KATSOTAAN PALJON ESITYS-AIKOJEN ULKOPUOLELLA. KATSOTKO LEMPISARJOJASI a. silloin kun niiden lähetysaika televisiossa on. b. netistä silloin kun haluan. c. tallennan ne aina boxille ja katson ne heti, kun tulen koulusta kotiin.

ENITEN A-VASTAUKSIA

Et ole kiinnostunut median antamista mahdollisuuksista, vaan haluat

pysyä siitä mahdollisimman kaukana. Et kuulu mihinkään sosiaalisen median palveluihin eikä puhelimessasi ole mitään chat-sovellusta. Viihdyt mieluummin luonnossa, missä et ole koko ajan tavoitettavissa. Kehityksen kannalta olisi kuitenkin hyvä, että seuraat aikaasi ja tiedät mitä mediavälineitä on olemassa. Sekin voi olla avartavaa, aivan kuten tavoittamattomissa oleminen.

5.

RADIO ON YKSI HELPOMMISTA TAVOISTA VIESTIÄ. KUUNTELETKO RADIOTA

ENITEN B-VASTAUKSIA

a. satunnaisesti iltaisin. b. aina aamuisin kouluun valmistautuessa. c. radio on aina auki, eri kanavien juontajat tuntuvat kavereiltani.

ENITEN C-VASTAUKSIA

Osaat käyttää mediaa järkevästi. Tiedät, mitä uusia sovelluksia on

olemassa, mutta et käytä niitä jatkuvasti. Olet myös tietoinen siitä, mitä kaikkea internetissä kannattaa jakaa ja kenelle. Media on sinulle mukava tapa käyttää aikaa, mutta se ei hallitse elämääsi. Media on sinulle elämäntapa ja olet kutakuinkin koukussa siihen. Tiedät

uusimmat mediasovellukset ja osaat käyttää niitä taitavasti. Ystäväsi pyytävät sinulta usein apua, kun haluavat oppia käyttämään erilaisia mediasovelluksia. Ole ylpeä osaamisalastasi, mutta muista myös rentoutuminen ilman viestintävälineitä. Retki ilman kännykkää voi olla hyvin rauhoittavaa.

2/2014

15


ttaminen on helppoa! RUOKA

Retkiruokaa

2.0

kaverin kanssa homma pysyy paremmin hallinnassa.

ei tt im pi ts aa Re tk ik

Kyllästyttääkö makaronipata? Ei hätää! Retkikeitintä voi käyttää yllättävän luovasti. Ilona Seppälä

P

2 kpl 2 dl vettä 25 grammaa hiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa) ½ tl suolaa 50 g margariinia 5 dl vehnäjauhoja haluamasi täytteet juustoraastetta

Veera Seppälä, Taneli Järvenpää

erinteisissä partioruuissa ei ole mitään vikaa, mutta ennen pitkää ne alkavat kyllästyttää. Onneksi retkikeittimellä onnistuvat myös erikoisemmat herkut, kuten pitsa tai vappumunkit. Keittimellä valmistetuissa ruuissa on herkullinen savustettu sivumaku, jota ei kotiuunissa saa aikaan. Partio-lehden innokas testiryhmä kokeili internetin ihmemaasta löytämiään ruokavinkkejä. Kokeile sinäkin – nämä reseptit toimivat varmasti!

Valmista ensin taikina. Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää sulatettu margariini ja muut aineet. Sekoita taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista, ja anna kohota. Ota esiin retkikeitin (mieluusti ei ihan priimakuntoinen). Nyt keittimestä tehdään uuni. Tee ensin foliosta pieniä, noin kynän paksuisia patukoita. Peitä niillä paistinpannun pohja (yli 2 x 2 cm reikiä ei saa jäädä). Patukat pitävät pitsan pohjan irti pannusta.

pitsaa varten retkikeittimestä tehdään uuni.

16

2/2014

eL LÄ

Leikkaa leivinpaperista pohja, joka on sentin paistinpannua kapeampi. Näin kuuma ilma pääsee ulos eikä polta pitsaa. Aseta leivinpaperi foliopatukoiden päälle.


!

Tee ensin pullataikina. Murenna hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää kananmuna, kardemumma, sokeri ja suola. Sekoita jauhot joukkoon vähitellen. Lisää rasva ja vaivaa taikina lopuksi käsin. Anna kohota lämpimässä paikassa noin tunti. Retkillä voi hyödyntää myös valmistaikinaa. Jaa kohonnut taikina samankokoisiin paloihin ja muotoile paloista rinkilöitä.

Tiedätkö retkiruokablogeja? Tähän juttuun piti tehdä lista retkiruokablogeista, mutta emme onnistuneet löytämään yhtään moista blogia. Auta toimituskuntaa: Onko sinulla asiasta parempaa tietoa? Perustaisitko edelläkävijänä oman retkikokkailublogin? Laita sopivasta blogista viestiä osoitteeseen partio-lehti@partio.fi.

Kauli pitsataikinasta pohja. Aseta taikina leivinpaperin päälle. Taikina ei saa osua paistinpannun reunaan, tai se palaa.

Up po pa is te tu

t m un ki t

20 kpl 5 dl maitoa tai vettä 50 g tuorehiivaa (tai 2 pss kuivahiivaa) 1 kananmuna 1 rkl kardemummaa 2 dl sokeria 1 tl suolaa 11–12 dl vehnäjauhoja 200 g margariinia paistamiseen rypsiöljyä sokeria

Laita retkikeitin tulille ja täytä kattila öljyllä. Öljy on riittävän kuumaa, kun pieni testipala taikinaa nousee pintaan. HUOM! Varaa lähistölle kansi (keittimen pannu), sillä rasva syttyy liikaa kuumetessaan helposti palamaan. Rasvapaloa ei saa koskaan sammuttaa vedellä! Laita sopivasti munkkeja (2–3) kerrallaan kattilaan ja anna paistua. Kun alapinta on ruskea, käännä haarukalla. Jos käytät kaasua, alenna lämpötilaa, kun aloitat paistamisen. Muuten munkit kypsyvät vain pinnalta. Kun molemmat puolet ovat kypsiä, nosta munkit hetkeksi paperin päälle. Ylimääräisen rasvan imeydyttyä paperiin pyörittele kuumat munkit sokerissa. Anna öljyn jäähtyä kunnolla ennen kuin hävität sen (ei luontoon)!

Lisää haluamasi täytteet. Tomaattia ja muita kosteita aineksia kannattaa välttää, koska foliokuori ei poista kosteutta hyvin. Tee foliosta kansi ja muotoile se hieman kuperaksi pitsan päälle. Kansi ei saa osua täytteisiin. Sen tulee olla tiiviisti pannun reunojen päällä. Tee kannen keskelle pieni reikä, jotta kuuma ilma pääsee ulos kierrettyään reunoilta. Paista noin 20 minuuttia. Jossain vaiheessa alkaa todennäköisesti haista palaneelta. Se on normaalia, sillä pitsan osumista pannuun on vaikea välttää kokonaan. Usko kelloa, älä hajua. Lopputuloksena on täyteläisen mehevää, savustettua pitsaa. HUOM! Älä irrota kantta kesken paiston, sillä et saa sitä enää takaisin.

Retkikeittimellä onnistuvat luovemmatkin ruuat.

lähteet Pitsaohje on lainattu mukaillen osoitteesta timolle.blogspot.fi/2011/04/pizzaa-trangialla.html. Munkit inspiroituivat Suomi24-keskustelupalstalta.

2/2014

17


kaa

ttaminen on helppoa! 10 vinkkiä LIPPUKUNTALEHDEN TOTEUTTAMISEEN

1.

Tsek

Ottakaa lehden toimittamiseen mukaan koko lippukunta sudenpennuista aikuiseen. Lehden toimittaminen on uskomattoman hauskaa ja palkitsevaa jokaiselle iästä riippumatta. Pienimmät partiolaiset voivat osallistua esimerkiksi piirtämällä kuvia tai kertomalla keksimiään tarinoita, jotka johtajat kirjoittavat muistiin.

2.

Huolimatta siitä, että jokainen lippukuntalainen voi kirjoittaa lehteen, on lehdelle valittava yksi päätoimittaja, joka vastaa loppujen lopuksi lehden säännöllisestä ilmestymisestä ja lehden kokoamisesta. Päätoimittajan on hyvä pitää toimituskokouksia, joissa on yhdessä hauska suunnitella tulevia lehtiä.

3.

Teknisiin haasteisiin, kuten lehden taittoon tai painopaikan löytämiseen, helppo ja nopea apu löytyy internetistä.

4.

Monet piirit järjestävät viestintäkoulutuksia, joihin kannattaa osallistua saadakseen konkreettisia välineitä ja ideoita viestinnän parantamiseen.

, a t n u k u p p i l Meidän meidän lehti!

5.

Ottakaa aikakausilehdistä tutut palstat käyttöön ja tehkää niistä omat versiot, esimerkiksi: testit lippukunnan perinteisten retkipaikkojen hyvistä ja huonoista puolista, ruokapalsta, kysy lippukunnanjohtajalta -palsta.

6.

Konsepteja lippukuntalehden toteuttamiseen on yhtä monta kuin lippukuntiakin. Toisissa lippukunnissa lehdellä on pitkät perinteet ja se ilmestyy säännöllisesti, kun taas joissain moisesta ei ole koskaan kuultukaan. Petra Nojonen

Vartioesittelyt ovat hyvä keino tutustuttaa lippukuntalaisia toisiinsa. Vartio saa itse keksiä hauskan tavan esitellä jokaisen jäsenensä.

7.

Sisäpiirivitsit, sarkasmi ja leireillä otetut hassut kuvat ovat lippukuntalehden suola. Olkaa luovia!

Lasse Roiha

Lippukuntalehti voi olla perinteisesti lehtimuotoon taitettu, uutiskirjeen oloinen A4-lehtinen tai kolon seinälle ripustettu iso juliste. Tapoja on monia. Niin on myös mielipiteitä siitä, onko lippukunnan oman lehden toimittaminen tarpeellista. Lehden toimittaminen vaatii oman panoksensa, ja joidenkin mielestä lopputulos ei välttämättä ole vaivan ja lippukunnan varojenkäytön väärti, mutta lista lippukuntalehden loistavista puolista on pitkä. Parhaimmillaan lippukuntalehti on lippukunnan me-henkeä nostattava hauska ja lippukuntansa jäsenten näköinen lehti,

jonka ilmestymistä odotetaan innolla. Pienelle lukijakunnalle suunnattu lehti on oiva paikka viljellä sisäpiirimateriaalia, jota kukaan muu ei ymmärrä. Lehteen voi kirjoittaa melkein mitä vain, sillä sisällön tarkoituksena on vain olla hauskaa, eikä oikeinkirjoituksella tai journalistisella painoarvolla ole niin väliä. Vaikka lippukunnan tapahtumista on helppoa tiedottaa nettisivuilla tai Facebookissa, on lehdessä kuitenkin tilaa laajemmalle sisällölle ja siitä jää lippukuntalaisille pitkäaikaisempi muisto menneistä partiohetkistä.

8.

Tehkää lehteen lukijaa aktivoivaa sisältöä, kuten kilpailuja, testejä ja tehtäväsivuja. Laittakaa koloille laatikot, joihin kaikki voivat kirjoittaa ”juoruja” ja perustakaa lehteen palsta, jossa viestejä julkaistaan.

9.

Älkää ottako liikaa paineita. Lehden ei tarvitse olla kymmeniä sivuja paksu ja sisällöltään ylellinen tai ammattitaitoisesti taitettu. Riittää, että lehdessä on jotain lippukuntalaisille oleellista sisältöä.

10.

Pyrkikää siihen, että jokaisessa jutussa on ainakin yksi valokuva. Pelkkä teksti ei houkuttele lukemaan ja ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”.

2/2014

19


ttaminen on helppoa! Lasse Roiha

Mistä on uudet

Partiomestarit tehty? Partiomestari on täällä taas! Toisen tuotantokauden kisavartiot esittelevät itsensä vastaamalla kolmeen tiukkaan kysymykseen. Syksyllä nähdään, ketkä ovat uusia Partiomestareita. Sonja Parkkinen

1. Mistä teidän vartio on tehty? 2. Millä iskurepliikillä iskisit kaverisi partioon? 3. Kehukaa kotipaikkakuntaanne paikallisella murteella.

Vartioiden omakuvat (selfiet)

kameleontit henrikin tapulitytöt, turku

saimaan sankarit korven vaeltajat, lappeenranta

marakatit pohjan tytöt ja sissit, tornio

Aurora Santala, 12; Sanni Lukka, 12; Ruusu Raninen, 12

Oskari Vanhatalo, 12; Senja Paakkinen, 12; Emilia Väkeväinen, 12

Kiia Koskinen, 13; Katri Laakso, 13 ; Venla Taulavuori, 13

1. Meidän tehoryhmä on tehty reippaudesta, puheliaisuudesta, uteliaisuudesta, vauhdista ja pähkähulluista ideoista ja kaamean sotkuisesta teltasta.

1. Vartiomme on tehty reippaudesta ja sinnikkyydestä. Olemme myös aika rohkeita.

1. Naurusta, suklaasta, männynkävyistä, sahanpuruista ja raa’asta voimasta.

2. Tuu partioo nii myö näytetää siulle, miks se on maailman paras harrastus!

2. Kumpaa oikeasti haluat tehä, pessä ikkunat kotona vai lähteä meän kans leirile?

3. Myö asutaa hienolla paikkakunnalla, jos on upeet maisemat ja Saimaan rantaa silmien kantamattomii!

3. Meän perälä luonto on likelä, josa mennee kulukea helposti vaikka pitemiläki reisuila. Kesälä ei tartte ees pölätä pimiää ko aurinko kilottaa läpi yön. Ja tieten meän lippukunta on paras koko Suomesa ja Lapin piirilä parraat ja pörrömmakiat piiritapahtumat.

2. Ai niinku mikset sää muka ole partiossa? 3. Et sää mittää ol Turus sunkka käynyt? Olisisiks se ens kesä ku ottasisit ja tulisisit tän suunnal? Täälpä taitta ol se kisaki. Tulkka jo hiukka enne, ni sää näjet kaik niin pal hianot paikat. 20

2/2014


!

2. Scouting är en rolig och mångsidig hobby, du får segla, lära dig nya saker, träffa massor med kompisar. Partiossa saa kokeilla uusia asioita, purjehtia ja tavata uusia ystäviä.

3. Micros… Nokia on semmonen pieni kaupunki, jossa asuu lähinnä tamperellaiste köyhiä sukulaisia. Mut ollaa hei meki aikas kuulusia, ku meillon toi meirän veenpuhistamo ja vanha kunnon nokialaine kuumakoira! Ihammahtavaa!

3. Helsingfors e bäst! Helsinki on paras!

eräveikot lakeuden eräpartio, seinäjoki Teemu Luomala, 13; Joona Kytöniemi, 14; Viljami Luostari, 13 1. Meillä on hyvä yhteishenki ja olemme kaikki peruspositiivisia. 2. Partiossa oppii hyödyllisiä taitoja ja saa uusia elämyksiä. 3. Seinäjoki on Lakeuren syrän. Täällä on kaikki mitä tarvitaan. Se mitä ei oo se tehrään ja mitä ei tehrä sitä ei tarvita.

jellonat kouvolan tyttöpartio

koira jyväskylän versot

Emmi Hyökki, 13; Anniina Solio , 13, Riina Perho, 13

Aatu Janhunen, 12; Atte Lindholm, 13; Antti Savolainen, 14

1. Meidän vartio on tehty tarmokkaista, rohkeista, omalaatuisista tytöistä, jotka pitävät yhtä tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka välillä olemme hiukan villejä, osaamme olla niitä johtajan enkeleitä.

1. Koira-vartio on tehty pitkän ajan ystävyydestä, yhdessä löydetyistä elämänarvoista, hauskoista yhteisistä kokemuksista retkillä ja leireillä.

2. Onks sun äitis simpukka, nimittäin susta tulis hyvä meripartiolainen?

piraatit, kulosaaren meripartio, helsinki Oona Kivialho, 14; Helmi Halttunen, 14, Ella-Maria Simpanen, 14 1. Meidät on tehty luusta, nahasta ja rasvasta.

2. Partiossa pääsee tekemään mielenkiintoisia oikeita asioita, joita ei pääse muuten edes kokeilemaan!

3. Tääl Kouvolas on tosi kivaa asuu, vaik tää onkii tälläin betonikaupunki. Kouvolas voi käydä käyskil, se on sellain ranta ja kaikki melkee käy siel kesäl. Kouvolas on kans junaasema, tietenki, mut se melkeepä oli syy miks tää kaupunki rakennettii, jotta junan työntekijöil olis paikka, jossa asuu.

3. Jyväskylässä on paljo mahollisuuksia harrastaa liikuntaa. Täällä on laskettelukeskus ja siellä on jopa alamäkiluistelurata. Täällä on myös kaks kylpylää – tuu kokeilemaan vaikka Neste-rallin aikaan.

hiirihaukat nokian eräveikot

ilves kirkkonummen metsänkävijät

Sara Soimasuo, 14; Saana Leino, 14; Anni Järvinen, 13

Petter Cornér, 13; Julius Hyytinen, 13; Santeri Paljakka, 13

1. 2 tl unikekoa, 3 dl nestemäistä naurua, ripaus kuivaa huumoria, 3 sohvaperunaa, 2 dl yhteishenkeä ja 5 rkl sekoilua. Laita uuni lämpenemään, sekoita ainekset, syö taikina ja sulje uuni.

1. Hyvästä yhteishengestä, huumorintajusta, erätaidoista ja raudasta.

2. Unohda ennakkoluulot ja astu seikkailuun. 3. Stadi on cool mesta. Tääl käydää korkikses tsiigaa aboi, ja lintsil puklaa laitteis. Hietsu on stadin oma miami beach, jos ellit ja jäbät ottaa brunaa.

fregatt, sjöscoutkåren sailors Anni Sahlström, 13; Kajsa Olson, 13, Alva Ruohtula, 13 1. Vi är en glad patrull och vi skrattar mycket! Olemme aina iloisia ja nauramme paljon!

2. Olen 99,9 % varma, että pidät partiosta. Loput 0,1 % saat päättää itse, kun tulet ensi viikolla kololle.

2. Partio ei ole vain solmujen tekemistä ja mummojen auttamista, vaan paljon muuta. Tule ainakin kokeilemaan! 3. Kirkkonummella on paljon metsää, kaunista luontoa ja maisemia.

2/2014

21


Varu stenu rk k a

ttaminen on helppoa!

Visertäisinkö

metsän siimeksestä?

tekniikalle löytyy paljon käyttökohteita partiossa.

Muistan ajan, jolloin retkille saatiin jonkun isältä lainaksi yksi NMT-puhelin, joka varastoitiin rinkan pohjalle pehmustettuun vesitiiviiseen pakettiin. Siellä se odotteli hätätilannetta, jota ei onneksi koskaan tullut. Nyt kännykät soivat, twiittaavat, postaavat ja viestittävät melkein joka taskussa.

Tuomas Sauliala

P

Lasse Roiha, Tuomas Sauliala

erinteisesti kännykät ja muut elektroniikka on ollut partioleireillä kiellettyjen tarvikkeiden listalla. Moni kokee, että partiotoimintaan ei kuulu jatkuva yhteys nettiin. Mutta maailma muuttuu. Kännyköitä alkaa olla kaikkien ikäluokkien partiolaisilla. Monella partiokololla pohditaankin, miten suhtautua älypuhelimiin ja sosiaaliseen mediaan, jonka ne tuovat mukanaan. 22

2/2014

KäNNYKät MUKaaN KisOiHiN

Suomen Partiolaisten 2014 talvimestaruuskilpailussa POLARpopissa kännykät olivat paitsi sallittuja, jopa suotavia laitteita osalle sarjoista. Kisaajat saivat käyttää älypuhelimia rastien välillä ja heitä olikin ohjeistettu käyttämään #polarpop2014 -aihetunnistetta (hash-tagia) sosiaalisen median kanavissa, kuten Twitterissä ja Instagramissa. Näin partiotapahtumasta pystyttiin viestimään paitsi muodollisia kanavia pitkin, myös yk-

sittäisiltä kisaajilta. – Voidaan miettiä, onko kisat vain suunnistus- ja erätaitokisoja? Voisko niitä kehittää enemmän tapahtumiksi, joissa hyödynnetään uutta tekniikkaa? pohtii POLARpopin kisan johtaja Mikko Hieta. PiDä HUOLta tEKNiiKasta

Oikein käytettynä kännykät kestävät metsäretkillä siinä missä kaupungin tapahtumissakin. Tärkeintä on suojata laitteet kos-


!

la palvellaankin usein kumppanien tarpeita. – Tekniikka auttaa myös ylläpitämään mielialaa, Pata jatkaa. Esimerkiksi myrskyn laantumista voidaan joutua odottamaan päivätolkulla ahtaassa teltassa, vailla tekemistä. Mukana olevan tietokoneen kiintolevylle onkin pakattu mukaan elokuvia ja TV-sarjoja ajanvietteeksi ja GPSlaitteidenkin mukana tulee pelejä. Napaseudun kesässä aurinkokennoilla voidaan ladata akkuja öisinkin, joten sähkönsaanti ei ole ongelma. Instagramissa tai Twitterissä ei kuitenkaan voi Etelänavalla roikkua, satelliittiyhteyden ollessa liian hidas ja kallis.

Kolmisen kiloa viestintätekniikkaa kulkee napaseuduille ahkiossa.

Äärimmäiset puhelimet maailman ääriin Entäpä sitten, kun reissu suuntautuu alueille, missä matkapuhelinverkoista tai kännykän latureista voi vain haaveilla? Tällöin avuksi tulee satelliitti- ja aurinkokennotekniikka. Partiomestaristakin tuttu Patrick “Pata” Degerman on vienyt esimerkiksi Etelänapamantereelle kolmisen kiloa tekniikkaa, joka sisältää pari satelliittipuhelinta, tietokoneen lisäkiintolevyineen ja aurinkokennon akkuineen. Lisäksi tulee satelliittipaikantimia ja kameroita. - Tutkimusretkillä oleellista on järjestelmien luotettavuus ja monentaminen, Pata kertoo. Esimerkiksi tavallisia puheluita varten on satelliittipuhelin, mutta lisäksi mukana on erillinen satelliittimajakka hätätilanteita varten. Vastaavasti suunnistusta varten on GPS-laite,

jota varmistaa älykellon satelliittipaikannin ja vielä hätämajakan oma sisäinen paikannin. Keskeisin viestintäväline on Iridium-satelliittipuhelin. Se on henkilökohtainen, hieman tavallista kännykkää suurempi laite, joka on jatkuvasti mukana takin alla. Sitä voidaan käyttää myös retkikunnan sisäiseen yhteydenpitoon vaikkapa sumun yllättäessä. Iridium kuuluu kaikkialla maapallolla, missä on suora näkyvyys taivaalle. Valmistautuminen hätätilanteisiin on vain yksi syy mittavan tekniikkapaketin mukana pitämiseen. Toinen syy on retkikuntien rahoitus. Matkaaminen maailman eteläisimmän pisteen kaltaisiin paikkoihin on kallista, joten yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Viestikapistuksil-

teudelta ja pölyltä. Kosteus pyrkii elektroniikkaan paitsi vesisateen ja sulavan lumen myötä, myös ilmankosteudesta tiivistyvänä vetenä. Elektroniikkaa ei saisikaan altistaa nopeille lämpötilanvaihteluille, vaan turvallisin paikka puhelimelle talvella on takin sisällä lämpimässä. Taivaalta satavalta vedeltä paras suojaus on edelleen sulkijalla varustettu muovipussi, joita saa paitsi kännyköiden, myös tablet-tietokoneiden kokoluokassa. Kesäkuumalla hiekkapöly pyrkii joka paikkaan, myös puhelimiin. Varsinkin pienet virtaliittimet ovat herkkiä likaantumaan, joten puhtaus on tekniikalle puoli ruokaa.

kestä kuin päivän verran. Varsinkin viikonloppua pidempien retkien kanssa tarvitaan jo jonkinlainen latausmahdollisuus puhelimille. Esimerkiksi Nokialla on tuotevalikoimissaan putkilon mallinen lisäakku, jonka USB-liitännästä voi ladata minkä tahansa kännykän, myös iPhonet ja Android-puhelimet. Toinen vaihtoehto on mukana pidettävä aurinkokennolla toimiva laturi, joita on markkinoilla hyvin erilaisia. Edullisimmillaan ne maksavat muutaman kympin.

Mistä virtaa?

Kokonaan uuden ongelman muodostaa sähkö, koska uusien puhelimien akut eivät

Satelliittinavigaattori on pääasiallinen suunnistusväline naparetkillä. Myrskyn laantumista odotellessa sillä voi myös pelata!

Uudet älypuhelimet vievät paljon virtaa. Varsinkin pidemmillä retkillä puhelimen lataus pitää miettiä etukäteen kuntoon. 2/2014

23


Kännykkä kisoissa

Kolu mni

ttaminen on helppoa! Kirjoittaja on POLARpop-talvimestaruukilpailun johtaja

Mikko Hieta

Monessa lippukunnassa keskustellaan kännykkäkulttuurista. Saako puhelin olla mukana koloilloissa, retkillä tai leireillä? Yhden mielestä puhelin on turvallisuusvaruste, toinen pelkää kalliin laitteen rikkoutumista. Partiotaitokilpailuissa raja on ollut selvä. Säännöt kieltävät puhelimet – ja myös muut tiedon tallentamiseen ja jakamiseen soveltuvat laitteet. Ajatuksena on ollut lunttaamisen ja vartioiden yhteistyön hillitseminen, vaikka sääntöä on hankala valvoa. Talvimestaruuskilpailuissa Hämeenlinnassa kokeiltiin monia uusia juttuja ja

24

2/2014

myös kännykät sallittiin. Näin haluttiin kannustaa vartioita jakamaan kisakokemuksia kotiin jääneille sosiaalisen median kautta. Mutta mitä tapahtui? Some-päivityksiä tehtiin yllättävän vähän. Kisavaihteella etenevällä vartiolla on ilmeisesti muutakin puuhaa kuin kännykän näpräily – siitäkin huolimatta, että talvikisassa etenemisvauhtia ei ollut suitsittu tavoiteaikatehtävillä. Lunttaamisestakin saatiin viitteitä: matkatehtävän aikana vastauksia oli helppo hakea Googlesta. Monissa palautteissa kännykän käyttöä kisoissa pidettiin huonona ideana.

Entä jatkossa? Jos kännykät sallitaan, pitää tehtävissä huomioida lunttaamisen mahdollisuus. Ulkoa opitun tiedon sijaan pitää mitata tiedon soveltamista käytäntöön. Vartioiden yhteistyötäkin tulisi pohtia. Eihän kisan ei tarvitse olla pelkkä vartioiden välinen mittelö, vaan se voi olla yhteisen kokemuksen jakamista kilpailun siitä kärsimättä. Vuorovaikutustaidot ovat myös partiotaitoja. Onko 10 000 paperin monistaminen tehtäväkäskyiksi enää tätä päivää? Voisiko tehtäväohjeet toimittaa suoraan kännykkään?


Suunta 14

.1

0 .2

12

Onnistuneen vaeltajien ulkomaanprojektin takaa hyvä paikalliskontakti kohdemaassa. Ohessa kahdeksan Suomen Partiolaisten suosittelemaa maata.

ulkomaanprojektille

Anniina Mustikkamaa

SUOSITUSMAAT

RANSKA

COSTA RICA

Costa Rican motto on ”Pura Vida”, täyttä elämää. Täällä teitä ympäröivät niin ystävälliset ihmiset kuin trooppiset sademetsät. Läheltä löytyvät myös kauniit hiekkarannat. Vaeltajamme tekevät paljon retkiä rannoille ja osallistuvat myös rantojen suojeluun. Tulkaa pian, Pura Vida odottaa! Mariela Naranjo

Eurooppa on myös maahanmuuttajien Eurooppa. Ranskassa on monia järjestöjä, jotka tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien ja paperittomien auttamiseksi. Tällainen on esimerkiksi Abbé Pierren vuonna 1949 perustama Emmaus-liike. Jos itse matkustaisin tänään, menisin auttamaan heitä heidän tärkeässä työssään. Pekka Haavisto SAKSA

SÉNÉGAL

Saksa on ollut tunnettu aikojen saatossa esimerkiksi runoilijoistaan ja ajattelijoistaan. Myös musiikki olisi oiva teema teille vaeltajille: oopperaa, klassisen musiikin konsertteja ja musikaaleja! Musiikin iloa voitte jakaa eteenpäin vaikkapa tekemällä palvelutehtävän Kinder Brauchen Musik -säätiölle. Alexander Schmidt

BENIN

Viro on hyvä maa ulkomaanprojektille monesta syystä. Se on maantieteellisesti ja henkisesti lähellä, historia ja kulttuuri ovat kiehtovia sekä ihmiset kielitaitoisia ja helposti lähestyttäviä. Vahvana plussana on myös ympäristö, joka muistuttaa enemmän Keski-Eurooppaa kuin Suomea. Mikko Laitinen, Mikkelin Toimenpojat

NEPAL

Islanti on eksoottinen matkakohde, jonka tulivuoret, kuumat lähteet ja jäätiköt eivät jätä ketään kylmäksi. Myös paikallinen kulttuuri ja historia ovat erittäin mielenkiintoisia. Ulkomaanprojekti Islantiin on taatusti unohtumaton seikkailu. Saku Lehtinen, Hervannan Hukat

Senegalissa kulttuurin tutustumiseen on monia mahdollisuuksia: vaeltajat voivat osallistua esimerkiksi värikkäisiin kulttuurikarnevaaleihin, tutustua paikalliseen ruoanlaittoon tai viettää päivän senegalilaisen perheen kanssa. Vaeltamaan pääsette mangrovemetsässä Saloum-saarilla! Seydou Diagne

VIRO

Voodoon kotimaa Benin ei ole vielä reissaajien peruskauraa, joten reittiä ei ole tallattu edellänne – jos tietä edes on. Benin haastaa vaeltajat. Seikkailumieliset tutustuvat Beninissä muun muassa heimokulttuuriin ja orjakaupan historiaan. Madventures. Kansainvälisen seikkailijan opas

ISLANTI

Nepalissa lakkautettiin kastijärjestelmä vuonna 1963, mutta tosiasiassa hindulaisuuden neljän kastin ulkopuolella olevat dalitit ovat edelleen syrjittyjä. He eivät saa olla fyysisessä kosketuksessa ylempien kastien kanssa. Projekti, jossa autettaisiin dalit-lasten koulunkäyntiä, olisi arvokas teko. Pekka Haavisto

Vinkit

onnistuneeseen yhteydenpitoon ulkomaille

PYYTÄKÄÄ heti alussa toisenkin paikallisen – esimerkiksi kontaktihenkilönne partiokaverin – yhteystiedot, ja pitäkää yhteyttä molempiin. Näin yhteys ei ole yhden ihmisen varassa ja paikalliset voivat jakaa vastuuta.

PYYTÄKÄÄ sähköpostiosoitteen tai Facebook-nimen lisäksi

myös puhelinnumero. Soitto tai tekstari on usein sähköpostia nopeampi ja varmempi yhteydenpitoväline.

JOS ryhmällänne on kontakti omasta takaa, lähetättehän hänen nimensä sekä lippukuntansa tiedot ulkomaanprojektien sähköpostiosoitteeseen.

YH

TE LISÄ IST Ä M A YÖ I TA ?

Muistakin kuin suositusm aista saattaa löytyä kontakteja, m utta yhteyden järje styminen on epävarmempa a. Yhteystietoja saatte osoitte esta ulkomaanpro jekti@partio .fi. Kurkkaa myö s www.partio.fi /ulkomaanpro jekti!

2/2014

25


Närhivartio juhlii

Närhivartion hahmot syntyivät Loisto-suurleirillä vuonna 1996.

Etsitkö sinäkin Partio-lehdestä ensimmäisenä Närhivartion uusimmat kuulumiset? Niin minäkin. Tässä lehdessä ilmestyy jo 100. Närhivartio! Sata Närhivartiota on sellainen saavutus, että on aika jutella hiukan Närhivartion piirtäjän ja kirjoittajan, Jyrki Vainion kanssa. Hanna Vilkman

Joona Aspegren

Miten syntyi idea Närhivartiosta? Milloin ilmestyi ensimmäinen Närhivartio? – Olen ollut partiolainen koko ikäni (toim. huom. Rymättylän Märssyvahdit). Ja useinhan annetaan ohjeena, että jos teet jotain luovaa, niin aloita kertomaan jostain sellaisesta asiasta, mistä tiedät. Ensimmäiset partioaiheiset sarjakuvahahmot ja -piirrokset syntyivät lukiossa ja kesällä 1994 suurleirillä Sveitsissä. – Leirin jälkeen tein kotona silloin syntyneistä ideoista kymmenen sarjakuvastrippiä lisää. Ne olivat yksikuvaisia vitsejä, eikä niissä ollut vielä varsinaisia Närhivartion hahmoja. Mutta ne on kuitenkin myöhemmin nähty myös Partio-lehdessä otsikolla ”Närhivartio-klassikoita”. Pian ensimmäiset varsinaiset Närhivartiot 26

2/2014

näkivät päivänvalon Loisto-suurleirin lehdessä. – Ensimmäinen Partio-lehdessä ilmestynyt koko sivun Närhivartio oli jakso numero 8 tai 9. Partio-lehteen aloin piirtää, kun Loisto-lehdessä selkäni taakse ilmestyi Partion silloinen päätoimittaja Opi Koskela. Hän kumartui minun ylitseni ja sanoi: ”Tämä mies alkaa nyt piirtää Partiolehteen.” Opi on isokokoinen mies, joten tottelin. Mikä on hauskinta Närhivartion tekemisessä? Onko vaikeaa keksiä ideoita? – Toisaalta hauskinta on ideointi, toisaalta kyllä nautin myös piirtämisestä, silloin kun se sujuu hyvin. Olen aika nopea keksimään ideoita, mutta piirtäminen on kuitenkin varsin hi-

dasta. Hankalinta on, että siinä usein vaivaa kiire: piirros pitäisi saada nopeasti valmiiksi ja sitten rupeaa kehittelemään jotain monimutkaista ideaa, jonka piirtäminen vaatisi paljon enemmän aikaa kuin siihen olisi tarjolla. Mutta parasta on, kun keksii sellaisen idean, että itse ei voi olla hihittelemättä piirtäessään. Silloin tietää olevansa hyvässä jutussa kiinni. Pääsemmekö jossain vaiheessa juhlimaan 200. Närhivartion julkaisua? – Vaikea sanoa, kuinka kauan tätä jatkuu. En tiedä, olisinko silloin 90-luvulla ajatellut tekeväni näitä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. Tuskin ajattelin sarjaa silloin niin pitkälle. Toimitus toivoo Närhivartiolle pitkää ikää! •


2/2014

27


Kiusaaminen

sattuu netissäkin Nykymaailmassa netti voi olla aina taskussa mukana. Netinkäytön lisääntyessä myös nettikiusaamisesta on tullut isompi ongelma.

28

2/2014


Iina Leppäaho

I

Meeri Rasivirta

nternet voi nykyään olla iso osa elämää. Netissä chattaillaan kavereiden kanssa, jaetaan kuvia, päivitetään profiileja, kommentoidaan, tykätään ja klikataan. Netti ei ole muusta elämästä irrallinen saareke, vaan yhtä itsestään selvä osa arkea kuin sukkien pukeminen tai hampaiden pesu. – Nuorille kavereiden kanssa hengailu on tärkeää. Teknologia on mahdollistanut, että palvelut ovat koko ajan saatavilla ja kavereiden kanssa voi kokoontua yhteen netissä, erityissuunnittelija Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kertoo nuorten netinkäytöstä. KIUSAAMISTA ON MONENLAISTA

Lyhyt netiketti NETTI ON TOTTA Kirjoita netissä vain sellaisia asioita, jotka voisit sanoa kasvotustenkin. Haukkuminen, uhkailu tai syrjiminen tuntuu pahalta netissäkin.

OLE HYVÄ KAVERI Älä jaa kaverin sinulle luottamuksellisesti kertomia asioita eteenpäin tai julkaise kaverin kuvia ilman lupaa. Puutu asiaan, jos näet jotain muuta kiusattavan.

KÄYTÄ HARKINTAA Mieti, mikä on hyvää läppää. Muista, että pienen piirin vitsi voi netissä levitä helposti paljon laajemmallekin kuin oli tarkoitus. Kerran jaettuja asioita ei saa netistä pois, kun ne ovat lähteneet leviämään.

SINÄ OLET VASTUUSSA Kaikesta jää nettiin jälki, ja viestit voidaan jäljittää helposti vaikka toimisit nimimerkillä. Ole valmis kantamaan vastuu seurauksista.

Miran blogin lukijamäärät kasvavat ja blogiin alkaa tulla ilkeitä nimettömiä kommentteja. Emilistä salaa kännykkäkameralla otettu nolo kuva leviää Facebookin kautta koko koululle. Malla kuulee, että kavereilla on Whats-App-ryhmä, johon häntä ei ole kutsuttu mukaan. Janne löytää Instagramista omalla nimellään luodun feikkiprofiilin, jossa annetaan ymmärtää Jannen olevan ihastunut samalla luokalla olevaan tyttöön. Vaikka netissä on paljon hyviä puolia, esiintyy siellä myös monenlaista kiusaamista: uhkailua, juoruilua, kuvien levittämistä, toisen nimellä esiintymistä ja huijaamista. Yhteistä niille kaikille on se, että ne tuntuvat kiusaamisen kohteen mielestä pahalta. – Kiusaamista on hyvin monenlaista, Valkonen kertoo. Netissä esiintyy tahallista ja järjestelmällistä tiettyyn henkilöön kohdistuvaa kiusaamista. Nykyään kuitenkin myös tahaton kavereiden välinen nettikiusaaminen on yleistä. Kavereiden kesken heitetty läppä ei avaudukaan kaikille ja joku pahoittaa mielensä. – Ei vain tulla ajatelleeksi, miltä toisesta tuntuu, Valkonen kuvailee. Kiusaaminen ei aina ole ilmiselvää muille. Ulkopuolisen voi olla vaikea tulkita tilanteita ja nähdä, mikä on kaikkien mielestä hauskaa ja mikä ei. Ilmeet ja äänensävyt eivät vä-

lity netin kautta. Kiusaaminen voi toisaalta saada netissä paljon yleisöä, mikä voi tuntua kiusaamisen kohteesta erityisen ikävältä. KERRO KIUSAAMISESTA AIKUISELLE

Kenenkään ei tarvitse sietää kiusaamista eikä netissä saa sanoa mitä tahansa. Kiusatuksi joutuminen ei ole kiusatun vika. – Häirikön kirjoittelun esimerkiksi omalle seinälle Facebookissa voi estää, sanoo Valkonen. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen lopettaminen ovat kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin netin käytön välttely kiusaamisen takia. Pienet epäselvyydet kaverisuhteissa voi selvittää kertomalla kaverille, mistä on loukkaantunut. Ikävien kommenttien voi antaa myös mennä toisesta korvasta ulos. – Kielteiset kommentit jäävät usein mieleen. Niiden sijaan kannattaa keskittyä mukaviin asioihin, Valkonen painottaa. Vakavammassa tapauksessa on kuitenkin hyvä kertoa tukioppilaalle, vanhemmalle, opettajalle tai jollekin muulle aikuiselle kiusaamisesta. Myös sivullisten kannattaa kertoa näkemästään kiusaamisesta aikuiselle. Kiusaajan viestit kannattaa tallentaa myös koneelle tai ottaa niistä ruutukaappaus ja näyttää ne jollekin aikuiselle. On tärkeää, että kiusaaminen selvitetään kunnolla. – Selvittely kuuluu aikuisten vastuulle, Valkonen linjaa.

”Ei vain tullut ajatelleeksi, miltä toisesta tuntuu.”

2/2014

29


ttaminen on helppoa! YMPÄRISTÖ

Suomalaiset, nepalilaiset ja senega-

Partiolaiset

ilmaston

lilaiset partiolaiset etsivät yhteistuumin ratkaisuja ilmastonmuutoksen

asialla

aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sen seurauksiin sopeutuminen ovat nousseet tärkeiksi asioiksi niin Suomessa kuin Suomen Partiolaisten kumppanimaissa Senegalissa ja Nepalissa.

K Inka Hopsu

Joonas Vainio

umppanimaiden edustajat ja suomalaiset kehitysyhteistyöhankkeiden tiimit pohtivat yhteisiä ilmastokysymyksiä ja partiolaisten vaikutusmahdollisuuksia ilmastoasiantuntija ja kansanedustaja Oras Tynkkysen johdolla. Oras nosti keskustelussa esiin, että enää ei puhuta vain ilmastonmuutoksen hillinnästä, tilanne on niin vakava, että käsillä on ilmastokriisi. Kumppanimaiden edustajat vahvistivat viestiä kertomalla kokemuksia omista maistaan. Senegalin partiolaiset joutuvat vuosittain avustamaan kyliä tulvien yleistyessä. Partiolaiset järjestävät lei-

rejä lapsille ja nuorille, sillä välin kun vanhemmat pyrkivät löytämään perheelle uusia asumuksia. Tällaista tulvaleiriä on tuettu myös Woomal-hankkeen varoin. ILMASTONMUUTOS NÄKYY KONKREETTISESTI

Nepalin partiolaiset kertoivat, kuinka jäätiköt sulavat ja tämä taas aiheuttaa kuivuutta, joka vaikuttaa viljelyolosuhteisiin koko maassa ja erityisesti vuoristoseudulla. Nepalissakin nuoret ovat se sukupolvi, jonka elämässä ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat näkymään nykyistä paljon voimakkaammin ja siksi kumppanimmekin toi-

voivat nuorten vaikuttamismahdollisuuksien paranemista. – Hienoa, että ulkoministeriön pääosin rahoittamien hankkeidemme kautta voimme tehdä edes pieniä asioita ilmastokriisin hillitsemiseksi, esimerkiksi metsittää, toteuttaa ympäristökasvatusta, järjestää jätteenkierrätysmahdollisuuksia, vähentää polttopuun käyttöä ja etenkin kouluttaa nuoria osaajia, kehitysyhteistyö networker Inka Hopsu toteaa. Oras Tynkkynen korosti keskustelussa myös sitä, että jokaisen arkipäivän valinnoilla on suuri merkitys ja kasvatuksella eritoten. Ei kun koloilla ilmastokokouksia pitämään.

Ilmastonmuutos huolettaa nuoria Suomen YK-nuoret toteuttivat huhtikuussa mielipidetutkimuksen 15–29-vuotiaille ympäri Suomen. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten kantoja mahdollisiin uusiin YK:n kehitystavoitteisiin. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen nousi nuorten näkemyksissä ylivoimaisesti tärkeimmäksi tulevaisuuden tavoitteeksi. 55 prosenttia vastaajista nimesi sen ykköseksi, seuraavana tulivat köyhien ja rikkaiden välisen eron kaventaminen ja heti sen perässä turvallinen elämä suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä. 30

2/2014


M aa

ilma

lla

!aoppleh no n

Herzliche Grüsse aus Erfurt! Eric Carlson

Terveisiä Thüringenin osavaltion pääkaupungista Erfurtista! Opiskelukaupunkini Erfurt on Tampereen kokoinen, saksalaisella mitta-asteikolla suloinen pikkukaupunki. Se onkin varmaan suurin syy siihen, että paikka tuntuu jo nyt kotoisalta, vaikka olen ollut täällä vasta vajaan kuukauden. Tietysti myös ihmisten avuliaisuus ja uudet kaverit ovat olleet osaltaan auttamassa siinä, että paikka tuntuu juuri oikealta paikalta olla juuri nyt. Saksa on maana hyvin samankaltainen kuin Suomi. Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta rauhallisia ja omaa tilaa kaipaavia ja he arvostavat täsmällisyyttä ja kohteliaisuutta. Ruoka koulun ruokalassa on melko samanlaista kuin meillä ja säät ovat lähellä suomalaista kevätsäätä, eli sadetta ja aurinkoa vuoron perään. Vähän täällä tosin ollaan lämpötiloissa edellä! Sain juuri päätökseen kolmen viikon opintoihin valmentavan kielikurssin, jonka tarkoitus on herätellä saksan kieltämme ja tietysti tutustuttaa meitä vaihto-opiskelijoita toisiimme. Paljon uusia kavereita onkin jo tullut.

NIMI Anni Ylinen LIPPUKUNTA, PIIRI Härmälän

Kavereita on tullut USA:sta Etelä-Koreaan ja Argentiinasta Venäjän Kaukasukselle asti! Onkin mahtava päästä vertailemaan kokemuksia ja kulttuureita. Samalla oivaltaa, että on oikeasti aika hienoa olla suomalainen ja sitä osaa arvostaa taas ihan uudella tavalla. Seuraavan kerran, kun jurputan opintotuen pienuudesta, muistan ehkä samalla, että se on olemassaolollaan todellinen harvinaisuus. Syy, miksi halusin lähteä vaihtoon, oli yksinkertainen: Halusin kokeilla elämistä vieraassa maassa, kerätä tarinoita ja elämyksiä, pitää hauskaa, matkustella ja siinä sivussa ehkä sitten myös opiskella ja puhua saksaa. Uskon, että opiskeluaika on nimenomaan haaveiden toteuttamisen ja erilaisten asioiden kokeilemisen aikaa. Kun toivon mukaan parin vuoden sisään valmistun, en välttämättä enää ole yhtä vapaa lähtemään ulkomaille puoleksi vuodeksi muuten vaan. Viimeisen vuoden vaeltajana halusin myös ottaa erityisesti toteutettavaksi ainakin itselleni vaikeimmat ihanteet: etsiä elämän totuutta ja kehittää

Ilvestytöt/Mäntänvuoren Partiolaiset, Hämeen Partiopiiri

IKÄ 22 SIJAINTI Erfurt, Saksa MITÄ TEKEE Opiskelee Erfurtin yliopistossa Erasmus -ohjelman kautta MIKÄ INNOSTI LÄHTEMÄÄN Kokemuksen kartuttaminen, saksan kielen oppiminen, matkustelu

SÄÄ Hyvin vaihteleva, sateenvarjo mukana koko ajan! Lämpöä noin 15 astetta, hyvinä päivinä yli 20

MAISEMAT Keskiaikaiset rakennukset, söpöt, kapeat kadut ja tv:stä tutut saksalaiset talot!

itseään ihmisenä. Vielä en ole ehtinyt tutustumaan paikalliseen partioon, mutta se on suunnitelmissa ja kontaktia on jo otettu. Jännityksellä odotan, miten toiminta poikkeaa meidän meiningistä Suomessa!

2/2014

31


Tilaa kotimaiset

kangasmerkit! Huiviin, hihaan, reppuun ja rinkkaan värikkäät tunnukset koko porukalle. Merkkikankaalle käsityÜnä ammattitaidolla silkkipainossa painettu tai brodeerattu merkki.

Tilaa (014) 615 777

  

   

  

             

  


Bingo

Nappaa bingo mukaasi Suurjuhla-matkalle. Peliä ei kannata jäädä pelaamaan kotiin!

Suurjuhla-matkalle

Pelaa Suurjuhla-bingoa matkalla Kouvolaan kaverin kanssa. SÄÄNNÖT

Pidä silmät auki Kouvolaan matkustaessa. Lue bingon ruudut, ja ala bongaamaan juttuja. Kun olet nähnyt tai tehnyt ruudussa olevan asian, ruksaa se. Kun olet saanut neljä ruutua vaaka-, pysty vai vinosuunnassa, huuda bingo! Voitte pelata niin kauan kuin koko Suurjuhla-bingo on täynnä tai ottaa nopeuskilpailun, kuka saa ensimmäisen bingon.

Ylitin Kymijoen.

Päivitin Facebookiin.

Kuulin ”Ollaanko jo perillä?”-kysymyksen.

Hukkasin jo aurinkolasini.

Muistin, että unohdin jotain tärkeää kotiin.

Näin Suurjuhlan t-paidan.

Otin kaveristani kuvan Instagramiin #suurjuhla.

Vieressä istuva on ei-vielä-partiolainen.

Näin Suurjuhlan logon.

Taukopysähdys.

Minulla on päälläni keltaista, oranssia tai ruskeaa.

Tiedän majoitustilani nimen.

Kärpänen bussissa!

Tiedän, kuka on Suurjuhlan suojelija.

Oho, nukahdin.

Olen pelannut Betonipeliä.

ILMOITTAUDU

lukijapaneeliin! AUTA meitä kehittämään Partio-lehteä entistä paremmaksi. Paneelin jäsenet saavat jokaisen numeron jälkeen vastattavakseen sähköisen kyselylomakkeen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan partioaiheinen palkinto.

ITTE ESS A MIE LIPI TEITÄSI ARV OST ETA AN OSO TI -LEH RTIO I/PA WW W.PART IO.F i/partio-lehti

ssa

Seuraavassa numero SY KS YN NU M ER O N teemana on

PALUU LUONTOON. partio-lehti@partio.fi

www.partio.f

2/2014

33


Parti oarje n

sankari

ttaminen on helppoa!

Aitiopaikalla

uutta oppimassa

Aino Torvinen, 17, on nuoresta iästään huolimatta partioviestinnän konkari. Tehtävät medialähettiläänä ja Järvi-Suomen Partiolaisten piirilehti Liplatuksen päätoimittajana ovat imaisseet jyväskyläläisen sisään partiomaailman näköalapaikalle.

Petra Nojonen

34

2/2014

partiojuttunsa viestinnän parista.

Viestinnän tehtävissä Aino nauttii siitä, että pääse sinne, missä tapahtuu. – Toimittajana olen päässyt esimerkiksi ”alaikäisenä” johtajien leirikahviloihin, Aino nauraa. – Saan myös usein tietää asioista muita ennen, mikä on kivaa, hän jatkaa. MONIPUOLISUUDEN MAHDOLLISUUDET

Antti Keränen

Aino Torvinen koki hienoisen yllätyksen lukiessaan lippukuntansa Mäkipartion Mäki-Viesti-lehteä vuonna 2011. Pääkirjoituksen lopussa entiset päätoimittajat ”ystävällisesti” siirsivät lehden vetovastuun Ainolle. Näin hän ajautui partiotoimittajaksi puolivahingossa, ollen valmis hyppäämään hommiin siellä, missä tekijää kaivattiin. – Kirjoitustaitoni on kehittynyt paljon siitä, kun aloin 13-vuotiaana kirjoittamaan juttuja lippukuntalehteen. Matkan varrella olen myös oppinut taittamaan lehteä ja viime kesänä Satahangalla toimin leirilehden taittajana. Näistä taidoista on ollut hyötyä myös partion ulkopuolella, esimerkiksi koulussa äidinkielenkursseilla, lukiota käyvä Aino kertoo.

Aino Torvinen on löytänyt oman

SINNE MISSÄ TAPAHTUU!

Vuonna 2011 Aino näki televisiosta partion medialähettiläiden kertovan Ruotsin Jamboreesta. Tästä innostuneena Aino haki medialähettiläskurssille ja pääsi. Medialähettiläänä Aino on päässyt muun muassa nauhoittamaan radiomainosta. Tämä poiki radiomainoskeikan myös partion ulkopuolella. Medialähettiläskurssin jälkeen Aino lähti mukaan myös piirin viestintään, minkä kautta hän päätyi piirileiri Suunta 12°:n leirilehden päätoimittajaksi. – Suunta oli intensiivinen kokemus, sillä päivät osallistuin leiriohjelmaan ja juttujen kirjoittaminen jäi usein yöhommiksi, Aino muistelee.

Tulevaisuuden partioviestinnässä Aino uskoo painetun lehden säilyttävän paikkansa: – Netin kautta on helppo välittää tietoa, mutta painettu lehti on oma, pitkään säilyvä konkreettinen muisto, joka ei vain välitä informaatiota vaan myös säilöö tarinoita, Aino pohtii. Aino toivoo, että partiolaiset innostuisivat itse jakamaan omia partiokokemuksiaan rohkeammin omilla sosiaalisen median kanavillaan – Se on loistava tapa välittää partiosta tietoa partion ulkopuolisille kavereille, joita partion sisäiset viestintäkanavat eivät tavoita. Partiossa asiat tehdään yhdessä, ja sosiaalisessa mediassa jokainen voi olla oman elämänsä partioviestijä!


Iltan

uotio lla

!aoppleh no ne

Tarina

luolasta Maria Lehtovaara

Joona Aspegren

Oli kerran vuori, jonka sisällä oli suuri ja monimutkainen luolasto. Luolasto oli kautta aikojen kiehtonut seikkailijoita, jotka halusivat päästä tutkimaan pimeiden luolien synkkiä sisuksia. Aikojen saatossa moni seikkailija oli luolaan eksynytkin. Luolan suuaukolla seisoi vartiossa vanha mies. Eräälle seikkailijalle vanhus sanoi ohjeeksi: ”Päästän sinut kyllä luolaan sisälle, mutta sinun täytyy odottaa matkaseuraa.” Seikkailijaa kiukutti, hän koetti vakuuttaa vanhuksen omista taidoistaan, hän halusi mennä luolaan yksin ja näyttää olevansa rohkea. Vanhus pysyi järkähtämättömänä, näihin luoliin kukaan ei astu yksin. Seikkailija joutui odottamaan pit-

kän tovin, ennen kuin luolalle saapui toinenkin hurjapää. Tällöin vanha mies päästi heidät yhtä matkaa luolaan. Vanhus antoi molemmille vielä palavat kynttilät käteen ja sanoi viime hetken ohjeeksi: ”Pitäkää huolta kynttilästä, sillä muuta valoa teillä ei noissa luolissa ole.” Sankarit lähtivät matkaan. Myöhemmin seikkailijat kömpivät luolasta yhdessä ulos, molemmat tyytyväisinä selvittyään haasteesta. He tulivat yhdessä vanhan miehen luo ja sanoivat: ”Olipa onni, että olimme yhdessä tuolla pimeydessä ja että meillä molemmilla oli kynttilä. Aina kun toisella meistä sammui kynttilä, saimme sen sytytettyä uudelleen toisen kynttilästä. ”

”Ilman toisiamme, emme olisi selvinneet pimeydestä.” Vanha mies katsoi seikkailijoita hymyillen: ”Nyt te ymmärrätte, miksi synkkiin ja pimeisiin paikkoihin ei ole hyvä mennä yksin.”

Iltanuotiolla-palsta ojentaa ajatuksia ja tarinoita käytettäväksi esimerkiksi koloiltojen iltahartaushetkissä tai muissa leppoisissa tuokioissa. Tarinankertojat edustavat eri uskontokuntia ja elämänkatsomuksia. 2/2014

35


Osprey Ace 48

Jack Wolfskin Kids Limerick

Testeissä menestynyt juniori-rinkka

Todella kevyt, täysin tuulen- ja sateenpitävä lasten kuoritakki

SOS Makuualusta Jack Wolfskin Grow Up Star

Kolmen vuoden ajan umpisolumuovialusta

Lasten kesämakuupussi 100-160 cm pitkille käyttäjille

Jack Wolfskin Kids Whirlwind

Tuulenpitävä softshell-takki keväästä syksyyn

Jack Wolfskin Eclipse II

Laadukas kupoliteltta kahdelle

Jack Wolfskin Kids Activate Pants

Lasten softshell-housut kaikkeen ulkoiluun

Jäsenkortilla

-10%

alennusta näistäkin tuotteista!*

*Alennus ei koske partiovarusteita, kuten partiomerkkejä ja - asuja.

Tampere - Turku - Raisio - Salo - Pori Vantaa - Helsinki Koko valikoima verkossa: www.ScandinavianOutdoor.com

Partio 2/2014  

Partio-lehden kevään numerossa sukelletaan median syövereihin. Kuka-jutussa tutustumme Uuden päivän tuottajaan ja partiolaiseen Samu Reijose...