Issuu on Google+

1

2013

Toisen herkku on toisen lemmikki Tsekkaa: Antiloopin mets채st채j채t -hippa Onko kirahvi mykk채?


Puuhanurkka Annu Martelius

S

ANA-ARVOITUS

Yhdistä pisteet. Mikä eläin kuvassa piileskelee?

S

OKKELIKKO

Pirre Partiokoira löysi kololta hienon lippunauhan. Väritä kuva numeroiden mukaan. Tiedätkö, minkä maiden liput Pirre löysi?

2

1

Musta

2

Punainen

3

Sininen

4

Ruskea

5

Keltainen

6

Vihreä

1/2013


Sisältö

Perulainen Club de Amigos on kuin lippukunta.

4

si a: Mitä piha Piirustuskis kuu? liik ilmatilassa en

12

an

Jarmo Toiv

Henri Hellsten

ykkää Opossumi t a. avokadoist

9

NN

2

Puuhanurkka

8

Kaverikuva

13

Leikkimään!

14

Sarjis

15

Satu Kannen kuva: Henri Hellsten ISSN 2323-2722

1

2013


Reporta�i

S u d a r it s a iv a t k ir j e k a m u k s e e n p e r u la is e n B e r t h a n Berthan lempiruoka on kanasoppa paahdetun marsun kera.

4

1/2013

Pauliina Toivanen Henri Hellsten, Suvi Kastepohja ja Reino Korpi


Club de amigos, ystävien klubi, on limalaisen slummin nuortenkerho, jossa opetellaan samanlaisia juttuja kuin partiossakin. Myös Club de amigosissa käytetään yhteisenä asusteena huivia! Perussa on kuitenkin myös partiotoimintaa.

J

ämsässä sijaitsevan Koskenpään Koskikarat -lippukunnan sudenpentulaumoilla kävi vuonna 2004 mainio tuuri: he saivat kirjekaverikseen 9-vuotiaan perulaisen tytön nimeltä Bertha. Liitävät kotkat ja Ketterät ketut -laumat kirjoittelivat Berthalle johtajiensa Suvi Kastepohjan ja Reino Korven välityksellä, jotka olivat saa neet Berthan kummilapsekseen lasten elinoloja ja oikeuksia edistävän World Vision -järjestön kautta. – Sudenpennut olivat aina tosi kiinnostuneita siitä, millaista elämä Perussa on, mikä on Berthan lempiruoka, millaisessa talossa hän asuu ja mitä hän tekee vapaa-ajallaan. Kirjeiden saaminen Perusta kesti kauan, mutta odottaminen kannatti. Bertha kertoi sudenpennuille ihmeellisiä asioita elämästään. Hän kertoi heille myös lempiruokansa – kanasoppa paahdetulla marsulla.

Sudenpennut kirjoittivat ja piirsivät innokkaana Berthalle takaisin. – Minullakin on marsu! Meillä se on lemmikki ja siellä se kasvatetaan ruuaksi! he hämmästelivät. Pian sudenpennuille kuitenkin selvisi, että Berthan kotikylässä Pitumarcan alueella ei köyhillä perheillä ole juuri muita helppoja lihaeläimiä. Ylhäällä Andien vuoristossa sijaitsevassa kylässä elämä on kovaa ja ruuasta on pulaa. Niin marsun kuin kaninkin liha ovat siellä hyviä proteiinin lähteitä, samalla lailla kuin Suomessa on vaikkapa lampaan liha. Kirjeiden avulla lapset pääsivät vertailemaan omaa arkeaan Berthan arkeen. Myös Perussa marsujen ja kanien kanssa leikitään. Yhtälailla suomalaisten lasten lautasille päätyvät possut, kanat, lehmät ja lampaat voivat olla heidän leikkikavereitaan. – Lapset oppivat arvostamaan suomalaisuutta. Heistä oli 1/2013

5


Koululaisille oli ostettu korujen askartelutarvikkeita. Koruja myytiin yhteiseen kassaan.

Lapset opettelivat leipomisen lomassa myös matematiikkaa. Leivonnaiset myytiin koulun kioskissa. Yhteisillä rahoilla saatettiin ostaa vaikkapa jalkapallo.

Asuin- ja piharakennuksia uudistetaan rakentamalla kotieläimille erillisiä eläinsuojia. Kun eläimet ovat eri tiloissa, bakteerit pysyvät loitolla. Perussa kanit ovat

Aktiviteettivinkkejä sudenpennuille

ruokaeläimiä.

järjestän yhdessä laumani kanssa kansainvälisen illan toiselle laumalle.

myös jännää opetella vähän vieraan maan kieltä ja päästä käyttämään sitä.

Miettikää yhdessä kansainvälisen illan sisältöä. Kuuluuko siihen ulkomaalaisia leikkejä, esitättekö näytelmän vai tarjoatteko ruokaa? Suunnitelkaa illan kulku ja jakakaa tehtävät lauman kesken. Kutsukaa toinen lauma osallistumaan illanviettoon.

Tanssi on yhteinen kieli

Kahdeksan vuotta myöhemmin Suvi ja Reino matkustivat Peruun ja tapasivat siellä myös ensimmäistä kertaa Berthan. Jo 17-vuotiaaksi nuoreksi naiseksi kasvanut Bertha puhui kotonaan ketšuaa, inkojen käyttämää intiaanikieltä ja vain vähän koulukieltään espanjaa. Yhteisiä sanoja ei meinannut löytyä. Kirjeet oli aina käännetty espanjaksi ja englanniksi. Lopulta Bertha ja Suvi saavuttivat yhteisen sävelen tanssimalla. – Tanssilla hän pystyi ilmaisemaan itseään. Tanssiin ei tarvittu sanoja, Suvi muistelee. Lue lisää Suvin ja Reinon seikkailuista Berthan kotimaassa Perussa Partio-lehdestä sivulta 14.

6

1/2013

tutustun laumani kanssa suomessa asuvaan maahanmuuttajaan tai ulkomailla pitkään asuneeseen suomalaiseen. Kutsukaa maahanmuuttaja tai pitkään ulkomailla asunut vieraaksi koloiltaan. Pyytäkää häntä kertomaan toisesta kulttuurista ja sen tavoista. Keskustelkaa siitä, millaisia eroavaisuuksia ja samanlaisuuksia eri kulttuurien välillä on. Lisää aktiviteetteja myös seikkailijoille osoitteessa

ohjelma.partio.fi/avainnippu


Peru on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Ecuador, Kolumbia, Brasilia, Bolivia ja Chile. Perussa kukoisti 1500-luvulle saakka inka-heimon mahtava valtakunta. Urubamba-laakson yllä kohoavasta Machu Picchusta, inkojen kadonneesta kaupungista, liikkuu edelleen jännittäviä tarinoita. Vaikka Peru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, kylmä Humboldtin merivirta ja korkea Andien vuoristo pitävät sen ilmaston viileämpänä kuin muualla tropiikissa. Perun virallinen kieli on espanja. Lähes puolet 30 miljoonasta asukkaasta on intiaaneja ja 90 prosenttia roomalaiskatolisia.

Cuscolainen perhe keräsi rahaa sillä, että turistit saivat maksua vastaan ottaa kuvia perheestä ja karitsasta.

1/2013

7


NIMI Ilmari Kyttälä, Ilpo Aunio, Matias Niva ja Kim Saristo IKÄ 8 LIPPUKUNTA Töölön Nuotioveikot

PARASTA PARTIOSSA Ilpon mielestä mukavinta partiossa on karkkien syöminen. Kim pitää eniten retkistä ja leireistä. Matias nauttii puolestaan nyyttikesteistä.

Ilmari Kyttälä, Ilpo Aunio, Matias Niva ja Kim Saristo touhukkaana Trangian kasauskisassa.

1/2013

8

keitä olette ja mistä lippukunnasta, yhteystietonne sekä tietysti mikä on Touko Nieminen

Haluaisitko nähdä itsesi ja partiokaverisi tällä palstalla? Lähettäkää viestiä osoitteeseen partio-lehti@partio.fi. Kertokaa viestissä kuvaajan nimi,

Kaverikuva

partiossa parasta.


Luonto

Otuksia maailman kolmesta eri kolkasta Opossumi tykkää avokadoista ja vompatti sienistä. Mutta entäs kirahvi: miten se juo ja onko se mykkä? Ville Ketola

Annu Martelius

opoSSUmi

Opossumit, eli pussirotat ovat Läntisellä pallonpuoliskolla (Pohjois- ja Etelä-Amerikassa) eläviä pussieläimiä. Opossumeja on noin 100 lajia, joista suurimmat ovat ison kissan kokoisia ja pienimmät hiiren kokoisia. Opossumeilla on vahva vastustuskyky ja niihin ei vaikuta kalkkarokäärmeen myrkkykään. Vaaran uhatessa opossumit jähmettyvät paikoilleen ja leikkivät kuollutta.

Opossumit voivat synnyttää kerralla jopa 50 poikasta, joista yleensä noin 13 kiinnittyy emon nisään ja selviytyy. Opossumien elinikä on yleensä kahdesta neljään vuotta. Opossumit ovat kaikkiruokaisia yöeläimiä. Niiden ruokavalio koostuu muun muassa raadoista, hyönteisistä, sammakoista, linnuista, käärmeistä, pienistä nisäkkäistä, etanoista, ja madoista. Opossumit pitävät myös hedelmistä, joista erityisesti niiden herkkua ovat avokadot, omenat, klementiinit ja persimonit, kakiluumut. 1/2013

9


Opossumit eivät yleensä ole laumaeläimiä, vaan ne elävät joko yksin tai pienissä perheryhmissä, koloissa tai jopa talojen alla. Opossumit pysyttelevät aina tietyllä alueella vain niin kauan, kun vettä ja ruokaa on helposti saatavilla. Vompatti

Vompatit ovat lyhytjalkaisia australialaisia pussieläimiä. Olemukseltaan ne ovat lihaksikkaita ja pyöreämuotoisia, aivan kuin pienet nallet. Niiden lähin sukulainen onkin koala, myös Australiassa elävä pussikarhu. Vompatit ovat noin metrin pituisia ja painavat 20 – 35 kiloa. Vompatin turkin väri voi vaihdella hiekan värisestä ruskeaan ja harmaasta mustaan. Vompatit synnyttävät yhden poikasen yleensä aina keväisin. Vompatit elävät yksin pitkissä maanalaisissa käytävissä,

10

1/2013

ruohoalueilla ja harvapuisissa metsissä. Ne viihtyvät lämpimillä ja kuivilla mailla. Vompatit kaivavat kynsillään ja hampaillaan maan alle tunneleita, joissa niillä on pesäluolat. Näihin maanalaisiin käytäviinsä vompatit vetäytyvät kuuman päivän ajaksi suojaan polttavalta auringolta. Vompatit ovat kasvissyöjiä ja niiden ruokavalio koostuu pääasiassa ruohosta, yrteistä, kuorista, sienistä ja juurista. Vaikka Vompatit ovat yöeläiminä, niin ne saattavat lähteä ruoanhakumatkalle myös pilvisinä ja sateisina päivinä. Niiden päivänäkö ei ole hyvä, mutta niillä on hyvä kuulo- ja hajuaisti. Vompatti puolustaa itseään puremalla ja potkimalla takajaloillaan. Vompatit yleensä liikkuvat verkkaisesti, mutta uhattuna ne voivat saavuttaa 90 sekunnin ajaksi nopeuden 40 kilometriä tunnissa.


KiRaHVi

Kirahvi on maailman korkein maalla elävä nisäkäs, joka erottuu hyvin muista eläimistä poikkeuksellisen pitkän kaulansa ansiosta. Kirahviuroksen korkeus on yleensä neljästä viiteen metriin ja se painaa noin 1 200 kiloa. Naaraskirahvit ovat uroksia hieman lyhempiä ja kevyempiä. Kirahvi elää yleensä noin 15 – 25 vuotta. Kirahvit elävät Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla, puu- ja pensassavanneilla sekä ruohotasangoilla. Kirahvit ovat enimmäkseen päiväaktiivisia, jolloin ne ruokailevat ja viettävät aikaa muiden kirahvien seurassa. Kirahvi on kasvissyöjä, joka syö pensaiden ja puiden lehtiä ja oksia. Kirahvi syö myös jonkin verran hedelmiä, ruohoa ja maaperää, josta se saa tarvittavia ravintoaineita. Juominen on kirahville hankala toimitus. Se joutuu levittämään etujalkansa taikka laskeutumaan polvilleen juodessaan. Kirahvit viihtyvät savannilla ryhmissä, mutta usein vanhat urokset elävät yksin metsässä. Yleensä yhdessä ryhmässä on viisi tai kuusi kirahvia. Ryhmän kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä kirahvit eivät ole varsinaisesti laumoja. Kirahvit vaihtavat kaiken aikaa laumaansa, mutta johtajana on aina täysikasvuinen uros. Ryhmässä voi joskus olla jopa 50 – 70 kirahvia. Ryhmässä urokset mittelevät keskenään voimiaan lyömällä voimakkaasti päällään toistensa kaulaan. Pitkään uskottiin, että kirahvi on mykkä. Nyt kuitenkin tiedetään, että kirahvi ääntelee ihmiskorvalle kuulumattoa infraääniä. Äänien kesto ja voimakkuus vaihtelevat selvästi. Elefanttien tapaan kirahvit viestivät keskenään matalilla äänillä, joilla on äärimmäisen tärkeä merkitys yksilöiden ja laumojen välisessä yhteydenpidossa. Kirahveilla on myös muita korkeita ääniä, vaikka ne käyttävät niitä vähän. Emot voivat päästellä hentoja ja viheltäviä ääniä vasoilleen.

1/2013

11


Kilpailu Pauliina Toivanen

K

O P. F I

1/2013

A R T IO P

PARTIO POP´ -KONSERTTIKIERTUEEN ESIINTYJISTÄ SAAT KLIKKAAMALLA

W W W. P

evään seuraava Jälki ilmestyy 31. 5. Ilmojen lämpenemisen kunniaksi Jälki järjestää piirustuskilpailun, jonka aiheena on ILMA. Mitä pihasi ilmatilassa liikkuu? Leijaileeko siellä upea leija vai olitko se sinä, joka siellä pomppi? Pörräsikö kotisi yllä helikopteri vai kenties mehiläinen? Hymyilyttääkö sinua pihataivaallasi liitelevä lintu vai tekisikö sittenkin mieli lipaista ilmassa leijailevaa pilvenhattaraa? Lähetä piirustuksesi 22. 4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen partio-lehti@partio.fi tai etanapostilla osoitteeseen Partio-lehti Töölönkatu 55, 00250 Helsinki. Parhaat piirustukset julkaistaan seuraavassa Jälki-liitteessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan liput Partio POP´13 -konserttikiertueelle, jossa yleisöä villitsevät muun muassa Jukka Poika ja Jare&VilleGalle!

12

Lisätietoa

Jarmo Toivanen


Tsekkaa

AFRIKKALAINEN ANTILOOPIN METSÄSTÄJÄT -HIPPA

Leikkimään! Hanna Alakulppi

Ryhmä asettuu piiriin metsästäjiksi ja yksi leikkijöistä menee piirin keskelle antiloopiksi. Antiloopin tehtävä on päästä pois piirin keskeltä, ja kun se onnistuu, metsästäjät yrittävät saada antiloopin kiinni. Antiloopista tulee metsästäjä ja kiinniottajasta uusi antilooppi.

Mikko Roininen

O

nko teidänkin ryhmässänne tutut leikit leikitty puhki? Jälki-liite esittelee teille muutamia Pääkaupunkiseudun Partiolaisten KAMU-monikulttuurisuushankkeen keräämiä uusia leikkejä.

INTIALAINEN PARILEIKKI Ryhmä jaetaan ykkösiin ja kakkosiin, ykköset muodostavat sisäpiirin ja kakkoset ulkopiirin. Vastapäätä seisovat ovat pari. Piirit lähtevät kulkemaan eri suuntiin, ja kun johtaja viheltää pilliin tai taputtaa, jokaisen tulee etsiä oma parinsa ja istua parin kanssa lattialle.

CLAY THE BALL KAMERUNISTA

Katso lisää leikkejä O H JE L M A .PA R T IO .F I/A V A IN N IP  L E IK K E JÄ PU JA P E L E JÄ

Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, jotka seisovat toisiaan vastapäätä noin neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Yksi leikkijöistä heittää pallon tai vastaavan jollekin vastapuolen pelaajalle. Samaan aikaan kaikki taputtavat käsiään, ja kun pelaaja saa pallon kiinni, kaikki tömistävät jalkojaan. Jos joku pudottaa pallon, hän heittää pallon takaisin ja leikki jatkuu. 1/2013

13


Annu Martelius

14

1/2013


Satu

Kirkonrottaa rähmällään

Miriam Luotsila

O

Annu Martelius

li aivan tavallinen laumailta ja melkein kaikki olivat paikalla. Aluksi oli puhuttu rinkan pakkaamisesta retkelle ja hieman harjoiteltukin sitä laumanjohtajan rinkalla. Seuraavaksi oli aika siirtyä ulos leikkimään, jossa jokainen sudenpentu sai valita vuorollaan leikin. Minni halusi ensin leikkiä purukuminattaa, josta läkähtyneenä päätettiin leikkiä Hannan lempileikkiä kirkonrottaa. Juuri kun oli aika pinkaista piiloon, Hanna kompastui suureen kantoon ja muks – hän oli rähmällään maassa! – Hanna, Hanna, ei kai sinuun sattunut, huusivat muut sudenpennut. Hanna katsoi allensa vääntynyttä kättä ja muiden sudenpentujen kauhistuneita ilmeitä. Laumanjohtajatkin, akelat,

olivat juosseet paikalle. – Eeeei… kai, Hanna vastasi epävarmasti, mutta kättään hän ei voinut liikuttaa. Akela auttoi Hannan sisälle ja laittoi käteen kylmäpussin. Vaikka Hanna yritti olla reipas, alkoi häntä kovasti itkettää. Onneksi äiti tuli pian viemään hänet läheiseen terveyskeskukseen. Siellä käsi kuvattiin ja todettiin murtuneeksi. Hanna joutuisi pitämään kädessään kipsiä kokonaiset kuusi viikkoa, mutta onneksi hän saisi valita itse kipsin värin. Hanna valitsi tarkkaan vaaleansinisen kipsin, ja kun se oli kädessä, ei Hannaa sattunutkaan enää niin paljon. Kun lääkäri vielä lupasi että kipsin kanssa saisi osallistua sudenpenturetkelle, kunhan Hanna olisi varovainen, ei Hannaa enää itkettänyt yhtään!

1/2013

15


Navigoi n i i l i a o a g i m v a a l N jol Navigoi n i i l a n i a i l m a a a m joll a l l jo

tehtäviä, ohjeita meriLisää tehtäviä,Lisää ohjeita merimerkkien lukemiseen merkkien lukemiseen sekä sekä paljon muuta tekemistä paljon muuta tekemistä Sudenpennun jäljetohjeita -kirjameri- Lisää tehtäviä, ohjeita meriLisää tehtäviä, Sudenpennun jäljet -kirja Hinta 4,00 €merkkien lukemiseen sekä merkkien lukemiseen sekä Hinta 4,00 € tekemistä paljon muuta paljon muuta tekemistä

Sudenpennun jäljet Sudenpennun -kirja Kaikki partiotuotteet saat ScandinavianOutdoorStore.com -verkkokaupasta ja PartioHinta 4,00 € Hinta 4,00 € varusteen myymälöistä. Kauppojen tuotto menee partiotyön hyväksi. Huom! Hinnat kustantajan suositushintoja.

Huom! Hinnat kustantajan suositushintoja. Huom! Hinnat kustantajan suositushintoja.

jäljet -kirja


Jälki 1/2013