Issuu on Google+

Jalkapallovalmentaja 4 / 2013


SisältÜ

Juha Malisen paluu parrasvaloihin...

4

Portugalin koulutusmatka...

6

Pekka Lyyskin haastattelu...

14

PK-35 pysyttelee huipulla...

16

Ilves-naisten kausi 2013...

18

Roi Et United...

19

AEFCA Symposium - Gerard Houllier...

20

Futsaltaituri Pekka Sihvola...

22

Fortum Tutor...

26

www.taktifol.com

2

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Päätoimittajan palsta Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 33. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila

Tuleva EM-karsinta on näytön paikka Hallitus: Jukka Vakkila, puheenjohtaja

040 778 5240

jvakkila@elisanet.fi Heikki Altonen

050 596 7714

heikki.altonen@gmail.com Mikko Eskelinen

040 5831814

mikko.eskelinen@palloliitto.fi Ilkka Mäkelä

040 7605155

ilkka.makela@palloliitto.fi Hannu Paatelo

0400 722407

hannu.paatelo@turku.fi Marko Viitanen marko.viitanen@palloliitto.fi Petteri Jaatinen

040 5899 483

petteri.jaatinen@avainpotku.fi Lehden toimituskunta: Jukka Vakkila, Sirpa Vakkila, Mikko Eskelinen ja Ilkka Mäkelä. Lehden taustaa: Suomen Jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kannen kuva: Jussi Eskola Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosihteeri Sirpa Vakkila 0500 422 240 sjv@elisanet.fi, www.jalkapallovalmentajat.fi

Ensi kesän jalkapallon MM-kisoihin selviytyneet maat on arvottu lohkoihin ja taktinen valmistautuminen on käynnistynyt. Jännittävä futisvuosi on taas tiedossa. Suomen osaksi tuli jäädä suurmaiden Espanjan ja Ranskan taakse. Piste Espanjalta vieraissa oli ehdoton tähtihetki. Myönteistä oli lisäksi se, että Brasiliaan selviytyneitä kärkimaita vastaan Huuhkajilla oli jokaisessa ottelussa omat mahdollisuutensa. Näiden mahdollisuuksien käyttäminen jatkossa ja toki meidän alapuolelle sijoitettujen maiden pitäminen takanamme on ehdoton edellytys kisoihin selviytymiselle. Seuraava tilaisuus avautuu sinivalkoisille jo reilun puolen vuoden kuluttua. EM-karsinta alkaa viimeistään alkusyksystä 2014. UEFA ottaa 2016 järjestettävään lopputurnaukseen mukaan 32 maata, joten tuleva karsinta on Suomelle todellinen näytön paikka. Palloliitto on muokannut valmennusorganisaatiotaan tavoitteena tehostaa toimintaa entisestään. Kokeneet Ilkka Mäkelä ja Mika Laurikainen tekivät hyvää työtä, mutta siirtyvät nyt uusiin haasteisiin. Tommi Kautonen ottaa U21 joukkueen vetovastuun ja Jarkko Wiss ja Kimmo Lipponen kehittävät nuorisojoukkueita. Koko pelaajakehityksen vastaavaksi nousi ex-ammattilainen Hannu Tihinen. Tihisen huikea kansainvälinen kokemus saadaan nyt hienosti suoraan suomalaisten käyttöön. Nyt kun Palloliiton kaikilla avainpaikoilla on laajan kokemuksen omaavia futisnäkijöitä, niin tulevaisuus on toivoa. Tältä porukalta odotetaan intohimoa ja tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että A-maajoukkueen suuntaan. Erittäin tärkeää on, että yhteinen sitoutuminen tartutetaan myös seuratasolle kentän laidalle. SJV:lla on toimelias vuosi takanaan. Katsomme myös tulevaisuuteen avoimin mielin. Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia jäseniämme aktiivisesta osallistumisesta suomalaisen valmennusosaamisen kehittämiseen. Yhteistyökumppanit ovat myös jatkossa tärkeä osa joukkuettamme. Heitä ja kaikkia sidosryhmiämme yhdistys kiittää lämpimästi ja nöyränä. Menestys on valinta! Siltä pohjalta käynnistämme vuotta 2014.

Lehden ilmoitukset ja tuotanto: Yhdistyksen toimisto

Jalkapallovalmentaja 4/2013

Jukka Vakkila

3


Paluu parrasvaloihin Vuosituhannen vaihteessa kolme pronssia ja hopean MyPassa voittanut Juha Malinen palasi huipulle viime kaudella ryhdyttyään kesken kauden FC Lahden päävalmentajaksi. Nyt kokenutta liigavalmentajaa odottaa uusi haaste RoPS:n valmentajana.

Tosin Oululaislähtöinen valmentaja on sitä mieltä, että hän palasi parrasvaloihin jo syksyllä 2012, kun hän yritti pelastaa Hakan. Silloin kävi huonommin kuin tänä vuonna. - Hakan kanssa säilyminen oli todella lähellä. Oli kahden pallon farssia ja muuta, Malinen muistelee mm. erikoista episodia, jossa tuomaristo hyväksyi HJK:n maalin, vaikka kentällä oli samaan aikaan useampi pallo. - Välimatka Valkeakoskelta Ouluun oli niin iso, etten voinut jäädä valmentamaan Ykköseen, Malinen jatkaa. Malisen perhe oli asettunut jo useampi vuosi aiemmin Ouluun. - Jäin Ouluun ja olin vuoden 2013 tammikuussa ensimmäisen kerran 27 vuoteen työttömänä. Aloin silloin valmistautua siihen, että joku ottaa yhteyttä. Niin lopulta kävi, kun Veikkausliiga oli maaottelutauolla viime kesäkuussa. - Muistan sen hetken vielä, kun olimme menossa vaimon kanssa pelaamaan tennistä. Jussi Lumio (FC Lahden silloinen toimitusjohtaja) soitti ja kysyi ryhdynkö FC Lahden valmentajaksi. Minulla oli 10 tuntia aikaa vastata. Se ei riittänyt, vaan päätöstä mietittiin pidempään. Asiaa pohdittiin monelta kantilta yhdessä vaimon ja kahden tyttären kanssa. - Mietin sitä riskiä. Kolikon kääntöpuoli oli siinä, että FC Lahden säilyminen ei onnistu ja minulle jää epäonnistujan maine. Jälkiviisaana voi sanoa, että ainakin tällä kertaa riski kannatti. - Kun päätös oli tehty, hyppäsin yöjunaan ja tapasin Jussin (Lumio) seuraavana aamuna Lahden asemalla. Siitä suoraan harjoituksiin ja sen jälkeen ensimmäinen lehdistötilaisuus.

4

Malisen kaksi viimeisintä pestiä, kesken kauden tulleet Hakan ja FC Lahden pelastamisoperaatiot olivat erilaisia. Hakan kohdalla aikaa oli kovin vähän ja FC Lahden kanssa puolestaan kovin paljon. - Valkeakoskella joukkue oli lamaantunut ja yksi vaihdos oli jo tehty. Sami Ristilä oli ensin vaihdettu kakkosvalmentaja Asko Jussilaan, josta ei ollut sillä hetkellä toivottua apua. - Sain Hakassa aikaan henkisen muutoksen ja pelaajat alkoivat uskoa itseensä. Se ei lopulta riittänyt säilymiseen. Lahdessa tilanne oli toisenlainen. Joukkue oli voittanut keväällä liigacupin, mutta sarjan alkaessa peli ei lähtenyt sujumaan tuloksellisesti toivotulla tavalla. Tiettävästi FC Lahden seurajohto halusi tehdä nopean ratkaisun, sillä seurassa elettiin vielä kauden 2010 muistoissa, jolloin joukkue putosi liigasta. - Lahdessa pelaajat olivat yllättyneitä, kun valmentaja vaihtui. He olivat sitä mieltä, että he olivat tehneet töitä hyvin. Malisen mukaan hänen piti muuttaa joukkueen pelitapa. Pallonhallinta muuttui nopeaksi suunnanmuutos -peliksi. Se tuotti tulosta. - Ensimmäisessä pelissä otettiin turpaan Vepsulta 0-2. Toisesta tuli 1-1-tasapeli RoPS:aa vastaan. Kolmannessa pelissä JJK:ta vastaan peli oli ihan ok alkuun, mutta oikea intohimo puuttui pelistä. Sanoin ennen taukoa penkillä oleville, että tauolla alkaa kuulua. Olimme maalin tappiolla ja menimme koppiin. Huusin silloin 15 minuuttia putkeen ja silloin tuli kaikki v:t ja muut. Sen jälkeen peli meni putkeen (FC Lahti voitti 2-1). Malinen laskeskelee, että joukkue olisi ollut kirkkaasti mitaleilla, jos alkukauden 10 peliä olisi pudotettu pois.

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Joka tapauksessa Malinen onnistui nostamaan FC Lahden jumbosijalta viidenneksi. Joukkueen voittomäärä (15) oli toiseksi korkein liigassa, mutta samalla se hävisi yhtä monta ottelua (15), josta tulee jaettu 2. sija yhdessä RoPS:n kanssa heti liigajumbo JJK:n jälkeen.

lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. - Europelit houkuttaa älyttömästi, niistä on hyviä muistoja niin TPS:n kuin MyPan ajoilta. Voin viime vuonna pahoin, kun suomalaisjoukkueet eivät pärjänneet niissä. Teksti: Pallo-Kopla

Nyt heinäkuussa 56 vuotta täyttävän valmentajan mielessä on jo uudet kuviot. Vielä kauden ollessa kesken Malinen solmi 2+1-vuotisen sopimuksen RoPS:n kanssa. Valmentaja suorastaan innostuu, kun keskustelu kääntyy uuteen seuraan. Pohjoisen miestä pohjoisen joukkue on kiinnostanut jo pitkään ja nyt oli sopiva aika. - Sambialaisjuttujen ja tiettyjen henkilövalintojen jälkeen RoPS alkoi kiinnostaa. Se on mielenkiintoinen haaste. RoPS on yhä taloudellisesti vahvalla pohjalla, vaikka viime kausi tuottikin tappiota. Seurassa on panostettu viime vuosina junioripuoleen taloudellisesti. - RoPS on elinvoimainen seura. Tavoite on päästä hissiliikkeestä liigan ja Ykkösen välillä eroon. Yksi tavoite on päästä Suomessa top6-seuraksi, mutta sen asian kanssa ei ole kiirettä. Mun yksi tehtävä on saada RoPS:n maine paremmaksi. Ei siis ihme, että valmentajalla on neljän kohdan lista valmiina, miksi RoPS on nyt ja tulevaisuudessa kiinnostava. - Yksi on vahva talous. Toinen on valtava nälkä, joka täällä on - halu kehittyä koko ajan. Kolmas on urheiluopisto. Sen yhteydessä meillä on halli ja vieressä tekonurmikenttä, jonka kattamista suunnitellaan koko ajan. Neljäs on uusi stadion, jonka pitäisi olla valmis 2015. Uusi stadion ei vielä ehdi alkavalle kaudelle, kun hallitseva cupmestari pelaa Euroopan liigaa. Todennäköisesti ottelut pelataan Oulun uusitulla Raatin stadionilla, mutta

Jalkapallovalmentaja 4/2013

5


Raportti Portugalin valmennuskoulutusmatkasta SPL Uusimaa järjesti 25.–30.10. valmennuskoulutusmatkan Portugaliin. Matkan tavoite oli selvittää miten Portugalin parhaat pelaajahautomot toimivat ja miksi Portugali on yksi Euroopan johtavia jalkapallomaita. Kävimme tutustumassa Benficaan, Sportin Lissaboniin ja FC Portoon sekä Portugalin liiton pelaaja- ja valmennuskoulutustoimintaan.

Kimmo Hörkkö ja Porto stadion

Matkamme parasta antia tarjosi FC Porto. Porton ja Palloliiton pelifilosofiassa on todella paljon yhtäläisyyksiä. Mainittakoon pallonhallintaan perustuva pelitapa, aktiivinen prässi (pyritään riistämään pallo nopeasti ja puolustetaan eteenpäin), pyritään murtautumaan keskeltä, jos se on mahdollista. Matkallamme selvisi myös erot ”Isoveljeen” Espanjaan. Portugalissa korostetaan 1v1 tilanteita ja yksilön kykyä ”pallon dominointiin” , joka on pallonhallinnan tärkeimpiä peruspalasia. Portugalissa mm. korostetaan alle 12v harjoittelussa, että syöttäminen on ”kirosana”, kun Espanjassa se on yksi

6

tärkeimmistä palasista jo nuorena. Ei tarvitse enää ihmetellä miksi Portugalista tulee Naneja, Ronaldoja ja Espanjasta Iniestoja ja Xaveja jne.. Oli myös erittäin mielenkiintoista kuulla, miten Portossa Falcaoa koulutettiin yhdeksi maailman parhaaksi maalintekijäksi. Yksi isoimmista asioista on se, että kun muut tekivät esim. pallonhallintapelejä, Falcao teki maaleja. 85 % hyökkääjien harjoituksista liittyy murtautumiseen tai maalintekoon. Tärkeintä tässä on se, että isoissa jalkapallomaissa on selkeä ajatus minkä tyyppisiä pelaajia haluaan tuottaa ja miten niitä kehitetään kohti tavoitetta. Suomessa tehdään asioita

Jalkapallovalmentaja 4/2013


ihan hyvin tällä hetkellä, mutta liian usein se ”punainen lanka” puuttuu. Tehdään asioita liian yleisellä tasolla ja mm. laatutekijöiden sekä pelin hyviä opettajia on valitettavasti seuroissa vielä liian vähän. Raportissa painottuu FC Porto, joka oli matkamme ehdoton helmi.

Matkalla olivat mukana: Kimmö Hörkkö, Pallo-Iirot Ionel Armean, KyIF Peter Sampo, HyPS Jukka Koivurinta, VJS Janne Kangasniemi, EPS Risto Luomanen, SPL Uusimaa piirivalmentaja, Viikingit Jani Haverinen, EPS Mikko Taivassalo, Lepa, FC Espoo Mikko Eskelinen, SPL Uusimaa

FC Porto 28/10/2013 SEURA ”Kun annat kaikkesi FC Portolle, FC Porto muistaa sinut ikuisesti” – periaate näkyy kaikessa FC Porton toiminnassa. Entisiä ja nykyisiä pitkäaikaisia pelaajia, työntekijöitä ja jopa siivoajia arvostetaan suuresti. Esimerkiksi entisiä pelaajia on töissä seurassa useissa eri rooleissa, mm. valmentajina sekä pelaajatarkkailuorganisaatiossa.

Pelaajaseuranta / ”scouttaus” - Pelaajaseurannasta vastaa erillinen organisaatio, joka koostuu kymmenistä toimistotyöntekijöistä sekä sadoista scouteista ja ”ystävistä” ympäri maailman. Niin sanotut ystävät eivät ole virallisesti töissä seurassa vaan tekevät pelaajatarkkailu/-raportointia ostopalveluna. - Pelaaja halvalla ja nuorena sisään seuraan, kehitetään sekä myydään kalliilla eteenpäin. Tähän FC Porto pyrkii pelaajahankinnoissaan ja on onnistunut siinä mainiosti viime vuosina. Tämä toimintatapa on myös nostattanut seuran

Jalkapallovalmentaja 4/2013

mainetta pelaajien ja agenttien silmissä -> tuo etua pelaajaneuvottelussa. - Vanhoja tähtipelaajia kuunnellaan, kun he ehdottavat oman pelipaikkansa pelaajia. Nämä tapaukset tutkitaan tarkasti. - Seura tekee pelaajahankintoja erittäin harkitusti, selkeät pelaajaraamit johon pelaaja halutaan. - Kun potentiaalinen pelaaja löydetään, seura toimii aggressiivisesti ja nopeasti, tarkoittaen että seura maksaa pelaajan agentille saavuttaakseen etuoikeuden pelaajaneuvotteluun. - Seuran kattava pelaajaseurantajärjestelmä mahdollistaa tarkan raportin saamisen yksittäisestä pelaajasta mistä tahansa maailman kolkasta 5-10 minuutissa. - Kun mahdollista pelaajasiirtoa viimeistellään, ennen kuin asia viedään seurajohdon päätettäväksi, pelaajaseurantaorganisaation johtaja käy vielä yhdessä kyseisen ikäluokan sekä seuraavan ikäluokan valmentajan kanssa videokuvan avulla läpi pelaajan parhaita ominaisuuksia sekä heikkouksia. Videoklippejä on saatavilla minkä tahansa halutun ominaisuuden mukaan, esimerkiksi tietyn henkisen ominaisuuden näkyminen pelitilanteessa. - Kun pelaajatarkkailua tehdään, tärkeimmät ominaisuudet ovat nopeus, taito sekä peliäly. - Pelaajaa arvioidessa käytetään tasoja: AA = huippulupaus A = ykkösjoukkueen avainpelaaja AB = ykkösjoukkueen pelaajarinkiin mahtuva B = kakkosjoukkueen avainpelaaja BB = kakkosjoukkueen pelaajarinkiin mahtuva C = ei riittävää osaamista - Tasot menevät pelipaikkakohtaisesti, 6-paikan pelaajalta vaaditaan erilaista osaamista kuin 8-paikan pelaajalta, esimerkiksi: o 9-paikan (hyökkääjä) täytyy osata pelata selkä maaliin päin, omata nopea päätöksentekokyky, laukoa hyvin molemmilla jaloilla jne. o 8-paikan (keskikentän ylempi pelaaja, kun kolmiossa on kaksi ylempänä) edellytetään älykkyyttä ja luovuutta jne. - Maalivahdeissa arvioidaan myös biologista ikää, koska maalivahdin on saavutettava tietty koko edetäkseen huipulle.

7


Toiminta pelaajien ja perheiden kanssa - Kun pelaaja tulee seuraan, vanhemmat saavat seurata (kaikenlainen huuteleminen, kuvaaminen yms. on ehdottomasti kielletty) lapsen harjoituksia kerran viikossa ensimmäisen vuoden ajan. Tämän jälkeen pääsy harjoituskeskuksiin on kielletty. - Jalkapallo on Portugalissa kaikki kaikessa ja tämä näkyy pelaajakasvatuksessa negatiivisesti niin, että vanhemmat (isä) asettaa liian suuria paineita pojalleen. Tähän FC Porto haluaa puuttua. - Seuralla on töissä kahdeksan psykologia, jotka tekevät töitä perheen kanssa. Nämä auttavat vanhempia käsittelemään lastaan niin, ettei asetettaisi liian suuria paineita lapselle, vaan oltaisi tämän tukena hänen pelaajaurallaan. - Kaikki psykologit ovat naisia. Tällä harkitulla toimintatavalla halutaan välttää maskuliiniset kuumaveriset riidat psykologin ja isän välillä -> isän nähdään suhtautuvan rauhallisemmin naispuoliseen henkilöön. - Pääasiassa keskusteluja käydään vanhempien kanssa yhteisissä kokoontumisissa parin kuukauden välein. Jos päivittäisessä toiminnassa ilmenee joku ongelma, kokoonnutaan heti. - Jos vanhemmasta on liikaa vaivaa, käsitellään asia aggressiivisesti, toisin sanoa jos ei puhe auta, pistetään pelaaja ulos seurasta. - Päivittäisessä toiminnassa vanhemmat eivät ole koskaan tekemisissä joukkueen valmentajan tai seurajohdon kanssa. Jos vanhemmalla on jotain asiaa, hän käy aina keskustelun team managerin (joukkueenjohtajan) kanssa, joka vie asian eteenpäin.

Koulunkäynti - Opiskeleminen on tärkeässä asemassa seuran arvomaailmassa. Seurassa ymmärretään, etteivät kaikki pelaajat pysty etenemään ammattilaisiksi. - Kaikkien pelaajien on käytävä koulua. Jos pelaaja ei käy koulua, hän ei pelaa FC Portossa. Seura tietää jokaisen yksittäisenkin poissaolon. - Jos pelaaja on tullut esimerkiksi 15-vuotiaana Sporting Lissabonista, eikä ole käynyt koulua, hänet laitetaan yksityiseen kouluun, jossa hän aloittaa koulun yhdessä 10-vuotiaitten kanssa. - 13-vuotiaaksi asti pelaajat ovat eri kouluissa, pelaajille tehdään yleistä seurantaa. 14–19-vuotiaana pelaajat ovat samassa koulussa ja heidän opinnoistaan tehdään tarkkaa

8

Mikko Eskelinen

seurantaa. - B-teamin (ns. reservijoukkue) pelaajista viisi opiskelee yliopistossa. Tätä arvostetaan seurassa suuresti ja näitä pelaajia nostetaan esiin seuran markkinoinnissa.

Pelaajat - Pelaajat laitetaan isoon vastuuseen omasta kehityksestään. Kun pelaaja käy keskusteluja valmentajan ja valmennusjohtajan kanssa, pelaajalta kysytään kysymyksiä koskien hänen omaa kehitystään, esimerkiksi ”miten näet oman tilanteesi?” jne. Yleensä pelaajat tietävät aina vastaukset, eli omat vahvuudet ja kehitettävät ominaisuudet. Tätä kautta he tietävät myös mitä harjoitella omalla ajalla. o lopulta aina ratkaisee HALU -> kuka haluaa eniten. - Pelaajille ei tehdä erillisiä lajitestauksia. Otteluissa on aina väkeä paikalla seuraamassa pelaajia ja näin kontrolloidaan ja seurataan pelaajien kehittymistä. - Rasvaprosentti mitataan säännöllisesti ja tulokset laitetaan kaikkien nähtäville -> nähdään kuka haluaa olla urheilija ja mennä eteenpäin pelaajana, ja ketkä ovat alkaneet lipsua. - Pelaajien kanssa tehdään aina yhden vuoden mittaiset sopimukset. Kauden päätteeksi tehdään erikseen jokaisen kanssa päätös hänen jatkostaan. o tammikuussa pidetään aina välikatsaukset. - Pelaajan tilanteesta keskustellaan vanhempien kanssa ja samalla varoitetaan, jos pelaajalla on vaara joutua ulos. Tämä halutaan tuoda esiin jo kesken kautta, jotta pelaajalla on aikaa valmistautua lähtöön ja toisaalta motivoituu harjoittelemaan vielä enemmän o mahdollisesta irtisanomisesta päättää aina useampi henkilö. - Esimerkiksi U13 valmentaja keskustelee U12 valmentajan kanssa tammikuussa, että kuka nousee tulevalla kaudella vanhempaan ikäluokkaan. Alustavien keskustelujen jälkeen mielipidettä kysytään myös muilta valmennukseen

Jalkapallovalmentaja 4/2013


osallistuvilta henkilöiltä, jolloin saadaan vähintään neljän valmentajan mielipide. - Pelaajavalinnoissa ei haluta päätyä tilanteeseen jossa vain yksi henkilö tekee päätöksen, sillä hän saattaa esim. arvostaa yhtä tiettyä ominaisuutta muita enemmän. - Pelaajilla on jouluna 1-2 viikkoa vapaata ja kesällä noin kuukausi, jolloin he pääsevät viettämään aikaa perheidensä kanssa. o omatoimiseen harjoitteluun kehotetaan, mutta valmiita harjoitusohjelmia ei anneta (pl. huipputalentit) o sen sijaan valmennus antaa tarkat ohjeistukset ruuan suhteen. Pelaaja ei saa lihoa lomallaan. Jos näin käy, niin pelaaja kohtaa todennäköisesti suuria ongelmia palatessaan arkeen, koska hänen täytyy pystyä antamaan kentällä kaikkensa samalla kuin pudottaa painoaan.

Joukkueorganisaatiot ja joukkueiden toiminta

Joukkueet: U7/U8 U14 U9 U15 U10 U17 U11 U18 / U19 U12 B-team = ammattilaisjoukkue A-team = edustusjoukkue

- Jalkapallokoulutoimintaa järjestetään 3-12-vuotiaille. Jalkapallokouluja sijaitsee ympäri maata ja ne ovat avoimia. Jalkapallokouluissa on yhteensä 500–600 lasta. Jalkapallokoulut nähdään hyvänä keinona kerätä rahaa, osana markkinointia sekä yhtenä osana pelaajaseurantaa. o 1 kertaa viikossa maksaa 30 euroa kuukaudessa, 2 kertaa/vko 40 €, 3 kertaa/vko 50€ - U7/U8 – U12 kaksi joukkuetta per ikäluokka (tasojen mukaan, B-joukkueessa pelaajia jotka eivät pärjää fyysisesti). U14-ikäluokasta ylöspäin yksi joukkue. - U12 ja nuoremmat harjoittelevat 2 kertaa viikossa ja pelaavat sunnuntaisin viralliset ottelut. Joka lauantai pelaajat pelaavat FC Porton ”sisäisen sarjan” ottelun (3 x 20 min). Sarjaan osallistuvat kahden ikäluokan A ja B-joukkueet, yksi jalkapallokouluista koottu joukkue sekä yksi scoutatuista pelaajista koottu joukkue. o yksi harjoituksista on suurimmaksi osaksi teknispainotteista harjoittelua -> pelitilanneharjoitteluna, esimer-

Jalkapallovalmentaja 4/2013

kiksi. - Yksi pelaaja 3-4 pelaajan keskellä ja hänen täytyy selviytyä ulos alueelta pallon kanssa. ”Ottelussa sinun täytyy selvitä pallon kanssa ulos tiukoista tilanteista” – Pepijn Linders. - U14 ja sitä vanhemmat joukkueet harjoittelevat viisi kertaa viikossa (tiistaista lauantaihin) ja pelaavat sunnuntaisin ottelun. - Lisäksi parhaille pelaajille järjestetään kerran viikossa ekstratreenit, esimerkiksi parhaat U14 pelaajat harjoittelevat parhaiden U16 pelaajien kanssa. - Pelaajia ohjeistetaan harjoittelemaan tunti päivässä omatoimisesti omia yksilöllisiä taitoja. Suurimmille lupauksille tehdään valmiit ohjelmat, ei kaikille. - U12 ja nuoremmat pelaavat 7v7, vanhemmat 11v11. - FC Portossa kaikki joukkueet pelaavat vähintään yhtä vuotta vanhempien sarjoja. U8-U12-ikäluokilla on jokaisella oma sarjansa. U14 ylöspäin virallisia kansallisia sarjoja on vain kahden vuoden jaksoissa. Tämä johtaa siihen, että ”pahimmillaan” pelaajat pelaavat kolme vuotta vanhempia vastaan. o seurassa ollaan huolestuneita siitä, että muokkaako lisääntyvä fyysinen haaste teknisten pelaajien toimintaa kentällä. Esimerkiksi pelaajat kyllä pärjäävät taidollisesti vanhempia vastaan, mutta fyysiset erot saattavat vaikuttaa niin, että jotkut yksilöt alkavat älykkäinä pelaajina pelaamaan enemmän syöttöpeliä. Näin he luopuvat vahvuuksistaan 1v1-pelaamisessa ja luovuudestaan ja tämä on FC Porton pelitavan vastaista -> seuran pelitavasta lisää myöhemmin. o pelaajien kanssa, jotka kärsivät liiasta fyysisyydestä ja ehkä muuttavat pelityyliään, tehdään yksilöllistä erikoistreeniä Pepijn Lindersin (pelaajakehityksen tekninen johtaja) johdolla. - Pelisysteemi 11v11-joukkueissa on 4-3-3 (pelin aikana voidaan tehdä muutoksia). - 7v7-joukkueissa ensimmäinen vaihtoehto 2-3-1, toinen 3-1-2. Molemmissa näissä pelipaikkakohtaiset roolit on johdettu 11v11-ryhmitelmästä.

Valmentajat ja valmennustoiminta - U14 ja sitä vanhemmissa valmentajat ovat ammattilaisia. Nuoremmissa ikäluokissa on osa-aikaisia valmentajia, jotka opiskelevat tai ovat valmistuneet yliopiston jalkapallolinjalta. - U14 – B-teamin joukkueissa valmennusorganisaatio koostuu vastuu- ja apuvalmentajasta, mv-valmentajasta sekä

9


Mikko Eskelinen ja Paulo Naga

yhdestä entisestä FC Porton huippupelaajasta, jonka tarkoituksena on tuoda pelaajille seuran voittamisen kulttuuria sekä pelillisiä vinkkejä omaan pelipaikkaansa ja -uraan pohjautuen. Esimerkiksi, o miten pärjätä nopeampia vastustajia vastaan (leikkaus vastustajan juoksulinjalle) tai miten voittaa pääpallo pidemmältä vastustajalta kun on hänen takanaan (kontakti, jolla horjutetaan vastustaja ja päästään täten hyppäämään ensin palloon). o kaikki nämä entiset huippupelaajat ovat eri paikan pelaajia -> maksimoidaan hyöty. - U14 ja sitä vanhemmissa valmentajat enimmäkseen entisiä huippupelaajia, jotka käyvät tai ovat käyneet yliopistokoulutuksen. o pois lukien U17 valmentaja joka on opettaja yliopistossa -> opettaa U12 ja nuorempien valmentajia. - Valmentajien kanssa tehdään pääsääntöisesti yhden vuoden sopimuksia. - Valmentajapaikoista on kovaa taistelua ja heillä on kovat paineet kehittää toimintaa. Mikäli valmentaja ei pysty tuomaan toimintaan uusia ideoita, on vaarassa joutua ulos seurasta, jolloin tuodaan joku parempi sisään. - Seura asettaa valmennustoiminnalle raamit, joita valmentajien on työssään noudatettava. Raamien sisällä valmentaja saa kuitenkin soveltaa ja on suotavaakin, että tuo toimintaan jotain uutta.

10

o raamit sisältävät tekniset, taktiset, fyysiset ja henkiset osa-alueet. - Esimerkiksi fysiikkaa tehdään pelkästään pallon kanssa ja aina ryhmässä. o valmentamisessa on selkeät opetustavoitteet ikäluokittain. - Taktiikkaa harjoitellaan joukkuekokonaisuutena vain ottelutapahtumissa. Harjoituksissa harjoitellaan pienemmissä osissa (esim. linjojen yhteistyö) sekä pelipaikkakohtaisia harjoitteita. - Kilpailu pyritään pitämään aina mukana, varsinkin lapsilla.

Valmennusjohtaja - FC Porto haluaa aina parantaa toimintaansa o tämä on yksi syy miksi he ovat myös avoimia vieraillensa, koska he olettavat aina oppivansa jotain myös heiltä. - Valmennusjohtaja (Paolo Naga) vannoo kovan työn nimeen ja näyttää tässä itsekin esimerkkiä. Hänen työpäivänsä kestää lähes poikkeuksetta klo 9-21, välillä ilman lounastaukoakin. ”Tässä työssä ei voi nukkua. Jos nukut tänään, huomenna sinulla on ongelmia”. - Valmennusjohtaja valvoo kaikkea valmennustoimintaa ja haluaa pitää huolta, että valmentajat tekevät päivittäin

Jalkapallovalmentaja 4/2013


laadukasta työtä kentällä. Hän käyttää toiminnassaan paljon henkistä johtamista, jolla hän haluaa tarvittaessa herättää valmentajat ja pitää heitä varpaillaan. Valmennusjohtaja kertoi useammankin esimerkin lähettämistään sähköposteistaan. Viestit saattoivat olla positiivis- tai negatiivissävytteisiä tai neutraaleja, mutta ne olivat aina lyhyitä ja ytimekkäitä, jotka jättivät viestin tarkoituksen avoimeksi. Esimerkiksi: o eräs valmentaja oli antanut pelaajien vanhempien vaikuttaa omaan toimintaansa ja tämä on Portossa ankarasti kiellettyä. Valmennusjohtaja lähetti viestin kaikille val-

mentajille, jossa hän ilmoitti seuraavaksi päiväksi palaverin (mainitsematta aihetta), joka sijoittui päällekkäin treenien kanssa. Ajankohdasta johtuen valmentajat tiesivät, että jotain negatiivista on tapahtunut ja heti alkoi kova kuhina että mitä on tekeillä. o positiivisemmassa esimerkissä valmennusjohtaja oli lähettänyt viestin valmentajille, jossa sanoi vain: ”Hienoa työtä valmentaja X ja joukkue X!” Tämän jälkeen muut valmentajat aloittivat heti selvittämään mitä hyvää he ovat tehneet ja miten -> positiivinen vaikutus muiden valmentajien omaan työhön.

VALMENNUSFILOSOFIA FC Porto palkkasi Pepijn Lindersin seuran pelaajakehityksen tekniseksi johtajaksi vuonna 2005. Hänen työnkuvakseen annettiin projekti 611 (visao 611), joka tarkoitti seuran valmennustoiminnan uudistamista vuosien 2006–2011 aikana. Projekti lähti liikkeelle: 1) 2) 3)

halutun pelitavan määrittelemisestä mitä ja miten harjoitellaan, jotta pelitavan toteuttaminen on mahdollista minkälaisia pelaajia halutaan tuotettavan

PELITAPA Halutun pelitavan määritelmä sisältää pelin kolme vaihetta: 1) Kun omalla joukkueella pallo a. luoda tilaa itselle / toiselle / joukkueelle ja hyödyntää syntynyt tila b. luoda tilaa vastustajan maalivahdin eteen (puolustuksen selustaan) - käytännössä nämä tarkoittivat sitä, että joukkue haluaa hallita palloa keskisektorilla vastustajan kenttäpuoliskolla ja edetä siitä maalintekotilanteeseen. - jos joukkue ei pysty murtautumaan keskeltä, se pyrkii pallonhallinnallaan imemään vastustajan tiiviiksi paketiksi keskelle, jolloin joukkue pyrkii hyödyntämään laidoille syntyvän tilan -> tavoitteena syöttää laiturille jolla on mahdollisuus murtautua suoraan läpi maalintekotilanteeseen. - jos joukkue pelaa pallon laidalle, eikä pysty murtautumaan sieltä, pyrkii se taas pallonhallinnal-

Jalkapallovalmentaja 4/2013

laan imemään vastustajan painottumaan kyseiselle laidalle, jolloin joukkueelle syntyy mahdollisuus nopeaan painopisteen siirtoon ja täten avaamaan mahdollisuuden taas murtautumiseen keskeltä tai vastakkaiselta laidalta. - joukkueet pyrkivät hyödyntämään myös parhaimpien pelaajien ominaisuuksia pelitavassaan, esimerkiksi jos vasemmalla laidalla on pelaaja, joka pystyy henkilökohtaisella osaamisellaan ratkaisemaan otteluita, joukkue pyrkii pallonhallintaan oikealla laidalla, jolla saadaan syntymään tilaa kyseisen pelaajan laidalle. •Tavoitteena on päästä vastustajan vaara-alueille: o zone-A (keskuspuolustajien ja keskikentän väliin) o zone-B (laidalle laitapuolustajan selustaan) o zone-C (toppareiden selustaan) •Otteluista (kaikki, junioreista aikuisiin) analysoidaan murtautumiset (offensive actions) näille edellä mainituille alueille pelaajakohtaisesti. Seura on analysoinut usean kansainvälisen hyökkäävään jalkapalloon vannovan joukkueen

11


(mm. Barcelona, Real Madrid, Bayern München) onnistumisia samaisten tilastojen mukaan ja näin määritellyt kansainvälisen huipputason.

1) Enemmän ja laadukkaampaa pallonhallintaa 2) Luodaan enemmän laadukkaampia tilanteita 3) Tehdään enemmän laadukkaampia maaleja

2) Kun vastustajalla on pallo a. nopea aggressiivinen prässi (5 sekunnin sääntö) b. ei prässätä ainoastaan pallollista, vaan myös tilaa pallollisen ympärillä c. vastustaja ei saa pelata palloa (oman) joukkueen keskiöön

Näiden pohjalta laaditaan yksilölliset kehityssuunnitelmat ja pelipaikkakohtainen harjoittelu. Jotta nämä asiat saavutetaan, tarvitaan suunnitelmallista ja pelitapaa tukevaa harjoittelua. U8-U13 – ikäluokkien opetusmetodi sisältää viisi vaihetta:

3) Tilanteenvaihto Tätä ei ehditty käydä palaverissa läpi, mutta harjoituksissa oli nähtävissä, että nopea prässi / nopea vastahyökkäys on oleellinen osa seuran pelitapaa.

HARJOITTELU Pelistä johdetut kolme kehittymisen pelillistä astetta/asiaa olivat:

12

1) Kehon ja pallon hallinta a. harjoittelua tehdään ilman vastustajan painetta. Harjoittelussa käännökset, suunnanmuutokset ja harhautukset ovat avainasemassa. 2) Selvitä vastustajan paineesta a. harjoittelu vastustajaa/vastustajia vastaan. Onnistunut suoritus ei vaadi puolustajan ohittamista, irtaantuminen ja pelitilan saavuttaminen riittää. Käännökset ja suunnanmuutokset ovat avainasemassa.

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Muita Lindersin kommentteja: - Pallonhallintaharjoitteissa tavoitteena on lopulta pelata pelejä alivoimalla (pallollinen joukkue) ja eteneminen aina keskisektorilta - Joukkueiden kausisuunnitelmassa vakioasiat joita tulee opettaa. Suunnitelmissa on aina kuitenkin tilaa muutoksille, jos havaitaan joukkueen pelaamisessa jotain ongelmakohtia -> päivittäistä arviointityötä - Pelitilanneharjoitteissa ei anneta valmiita ratkaisuja -> pelaajien täytyy löytää omat tavat ratkaista tilanne - Pelaaja keskiössä, jokaisella tasolla ja jokaisessa tapahtumassa

3) Ohittaa vastustaja a. tässä vaiheessa pyritään selkeästi harhauttamaan ja ohittamaan vastustaja. Harhautukset avainasemassa. 4) Maalinteko a. toistoja, toistoja, toistoja… harjoitteissa useita maaleja ja maaleja tehdään usein tyhjäänkin maaliin. Esim. maaleja tehdään erilaisista pelitilanteista eri asennoista ja eri kehon osilla. 5) 1v1 dominointi a.harjoitteissa ei välttämättä suuntaa. Tärkeintä on, että pystyy pitämään palloa itsellään. Erilaiset kikat ja temput (esim. nostot puolustajan yli) ovat toivottuja. Yksilöllisen osaamisen kehittäminen on tärkeintä. Harjoittelussa siirrytään paljon 2v2, 3v3 ja suurempiin muotoihin. - 75–80 prosenttia U8-U13 – ikäluokkien harjoittelusta koostuu näistä vaiheista. - Jotta pelitavan toteuttamien on mahdollista, kaikkien pelipaikkojen pelaaja käy läpi nämä vaiheet. Esimerkiksi topparin on kyettävä ohittamaan vastustajan yhden miehen prässi, saavuttaakseen mahdollisuuden antaa murtava syöttö esim. zone-B:lle. o FC Portossa pelaajilla on heti omat pelipaikat. Nämä eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, vaan pelaajan ominaisuuksien kehittymistä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti ja hänen pelipaikkansa määräytyy näiden mukaan. Vanhemmissa ikäluokissa harjoittelu koostuu enemmän pelaajien yhteistyöstä (eri pelipaikat, linjat jne.) ja pelipaikkakohtaisesta harjoittelusta. Muutenkin harjoittelusta pyritään yksilöllisempään toteutukseen. Esimerkiksi hyökkääjien harjoittelu koostuu: 15 % pallonhallintajutut, 35 % tilanteiden luominen, 50 % maalinteko.

Raportin on koostanut Mikko Eskelinen ja Kimmö Hörkkö kaikkien mukana olleiden huomioiden pohjalta.


Kymmenen kysymystä Pekka Lyyskille 1.Olet yksi Euroopan pitkäaikaisemmista samassa pääsarjajoukkueessa toimivista valmentajista, miltä se tuntuu? - Onhan siellä kunnioitettavaa seuraa, vaikka en itse sitä niin paljon mietiskele. Pyrin elämään tässä ja nyt. Pekka Lyyski ja Antti Muurinen valmentajapäivillä syyskuussa.

2.Olet nostanut joukkueesi kymmenessä vuodessa kakkosesta Veikkausliigan kärkikastiin, miten tämä on mahdollista? - Olen saanut työskennellä positiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä seurassa.

- Matkan jälkeiset pari päivää kerätään voimia levolla, eli harjoittelu kärsii hiukan. Emme kuitenkaan koe sitä suurena rasitteena.

3.Pelasitte viime kaudella ensimmäistä kertaa Euroopan cupeissa, kokemuksesi siitä?

7.Minkälaiset olosuhteet Veikkausliigan - Hieno kokemus, harmi vain että vieraista saatua hyvää kärkiseuran toiminnalle Ahvenanmaalla tulosta ei kyetty kotikentällä hyödyntämään. Vastassa oli hy- mielestäsi on tällä hetkellä? vä joukkue, joka sitten putosi niukasti Tromsölle, joka meni sitten lohkovaiheeseen.

4. Mikä vaikutus Ahvenanmaan ruotsinkielisyydellä ja hyvillä kontakteilla ruotsalaiseen jalkapalloon on mielestäsi ollut seurasi kehitykselle? - Erittäin suuri, hyvät suhteet Ruotsin jalkapalloon ovat edesauttaneet seuramme johtoa sekä valmentajia kehittymään. Hankimme suhteidemme avulla uusia pelaajia länsinaapuristamme, vaikkakin lähes aina ensiksi pyrimme hankimaan kotimaisia pelaajia. Olemme vuosien saatossa auttaneet usean pelaajan myös Ruotsiin.

5.Ahvenanmaalaisten nykypelaajien sukunimet Niskala, Sjölund ja Lyyski ovat tuttuja nimiä myös 70-80 –luvulla jalkapalloa seuranneille, miksi? - Ehkä isät ovat joidenkin mielessä: o Kari Niskala (HJK, GBK, Brann ja IFK Mariehamn) o Stefan Sjölund (IF-FK ja IFK Mariehamn) o Pekka Lyyski (GBK ja IFK Mariehamn)

6.Joukkueesi matkustaminen vierasotteluihin on todella rankkaa, miten se vaikuttaa sarjakauden aikaiseen tekemiseen? - Viime vuonna oli liigacup, suomen cup, liiga ja ulkomaan leiri eli yhteensä n.2 kuukautta matkalla, kyllähän se on jostakin pois vaikkakin matkustamme hyvin.

14

- Suhteellisen hyvät, koemme että koko Ahvenanmaa on joukkueemme takana. Harjoittelemme talvella/keväällä hienossa Eckerö hallissa tai stadionin vierellä keinonurmella. Kesällä viihdymme parhaiten WHA:n luonnonnurmella, missä myös pelaamme liigaottelumme. Tietenkin halumme olisi saada WHA:lle kunnon jalkapallostadion, uskonkin että se tulee pikkuhiljaa toteutumaan.

8.Millä keinoilla suomalainen jalkapallo saadaan yhä jyrkempään nousuun? - Positiivinen asenne tekemiseen - Lisää ammattivalmentajia lapsille ja nuorille - Valmentajien tulisi olla paikalla aina kun lapset ja nuoret haluavat harjoitella

9.Missä IFK Mariehamn on vuonna 2020? - Veikkausliigan kärkisijoilla

10.Mitä tekee Pekka Lyyski vuonna 2020? - Jos on terve niin valmentaa, mutta ei liigassa

Kiitos Pekka vastauksista ja vielä kerran onnittelut valinnastasi Vuoden Valmentajaksi! - Nöyrin kiitos.

Haastattelun teki Hannu Paatelo

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Pekka Lyyski valmentajien Vuoden Valmentaja Suomen Jalkapallovalmentajat ry (SJV) on palkinnut vuoden parhaita. Vuoden Valmentajaksi valittiin IFK Mariehamnin pitkäaikainen ykkösluotsi Pekka Lyyski. Lyyski johdatti tänä vuonna joukkueensa Veikkausliigassa neljänneksi. Yli kymmenen vuotta pääsarjatasolla yhtäjaksoisesti valmentanut Lyyski on kouluttanut uransa aikana useita huippupelaajia.

pitkän uransa aikana valmentanut useita pelaajia sekä maajoukkueisiin että Veikkausliigaan.

Vuoden Nuorten Valmentajaksi valittiin Kuopion Palloseuran Jouni Jäntti. Jäntti johdatti joukkueensa B-juniorien Suomen mestaruuteen ja on

Onnittelut palkituille valmentajille!

Kuvassa vasemmalla AEFCAn hallituksen entinen 1. varapresidentti Horst Zingraf, uudeksi hallituksen jäseneksi valittu Lutz Hangartner ja rahastonhoitaja Wim Adolfsen (Hollanti).

Lisäksi SJV palkitsi ansiokkaasta työstä nais- ja tyttömaajoukkueiden kanssa pitkäjänteistä työtä tehneen Marianne Miettisen sekä Käpylän Pallon juniorimenestyksen taustahenkilön Erkki Vallan.

AEFCAn hallitus. Edessä keskellä vastavalittu Presidentti Walter Gagg.

AEFCAn vaalikokous 4.12.2013, Antalya Kokouksessa valittiin AEFCAn hallitus kausille 2014-2016.

Äänestyksessä valituksi tulivat seuraavat ehdokkaat:

Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus valmistelee ehdokkaansa Presidentiksi ja kolmeksi varapresidentiksi. Kokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen ehdotuksen, jonka perusteella valituksi tulivat:

Ismail Dilber (Turkki) Jacques Muller (Luxemburg) Fredi Fiorentini (Kroatia) Lutz Hangartner (Saksa) Zdenek Sivek (Tsekki) Luca Perdoni (Italia)

Presidentti: Walter Gagg (Sveitsi) 1. Varapresidentti: Jukka Vakkila (Suomi) 2. Varapresidentti: Jose Perreira (Portugali) 3.Varapresidentti: Craig Brown (Skotlanti) Hallituksen kuusi muuta jäsentä valitaan suljetulla lippuäänestyksellä. Ehdokkaita vaalissa oli yksitoista.

Jalkapallovalmentaja 4/2013

Yhdistyksemme puheenjohtaja Jukka Vakkila valittiin siis 1. Varapuheenjohtajaksi, joka on hieno osoitus Jukan tekemästä pitkäjänteisestä työstä jalkapallon hyväksi niin kentällä kuin kabineteissakin. Onnittelut Jukalle hänen tullessaan valituksi tähän kunniatehtävään! Teksti: Hannu Paatelo

15


Jalkapallo / naiset

PK-35 pysyttelee huipulla

Kuva: Kalevi Hämäläinen

PK-35 Vantaa aloitti liiganousijana uuden vuosikymmenen hallitsemalla naisten jalkapalloa Suomessa. Suomen mestaruus tuli kolme vuotta peräkkäin ja sen myötä Mestarien Liigan pelit. Siis jo kolmannen kerran peräkkäin oli PK-35 Vantaalla mahdollisuus pelata Mestarien Liigan lohkovaiheessa ja edetä siinä pudotuspelivaiheeseen. Kaikkina kolmena kertana vastustajina ovat olleet täysin erilaiset joukkueet. Olemme nähneet mestareita mm. Slovakiasta, Puolasta, Virosta, Kreikasta, Skotlannista, Kroatiasta ja Albaniasta. On ollut mahtava nähdä, kuinka naisten jalkapallo on mennyt eteenpäin monissa maissa ja ERITTÄIN mielenkiintoista on nähdä, mihin se tästä jatkaa matkaansa ja miltä se näyttää 10 vuoden päästä. Itse veikkaisin, että monet nyt pahasti altavastaajamaat tulevat parantamaan asemiaan huimasti vuosi vuoden jälkeen, kun naisten jalkapallo saa enemmän jalansijaa heidän omissa maissaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi Skotlannissa ja Puolassa, joissa naisten ja tyttöjen jalkapallo on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. PK-35 Vantaan taival Mestarien Liigassa on ollut lähes identtinen kolme vuotta. Historiallisesti joukkue pääsi jatkoon jokaisesta lohkovaiheesta ja eteni pudotuspelivaiheeseen. Tällä pudotuspelikierroksella joukkue sai vastaansa tyyliltään aina erilaisen joukkueen. Ensimmäisenä vuonna vastaan asettui Espanjan mestari Rayo Vallecano. Tämä tekninen pienikokoinen joukkue oli liian kova pala purtavaksi, vaikkakin täydellisellä onnistumisella kenties jatkopaikka olisi voinut olla realistisempi. Viime vuonna arpaonni ei ollut paras mahdollinen kun se toi vastaan Mestarien Liigan moninkertaisen mestarin Olympique Lyonnaissin Ranskasta. Tämä maailman parhaaksi rankattu joukkue antoi jalkapallon oppitunnin ja eteni jatkoon helposti. Tasoero kahden joukkueen (ja budjetin = yli 5 miljoonaa euroa) välillä oli niin iso, että jatkoon pääsyyn olisi pitänyt tapahtua isomman luokan ihme. Mutta silti, oli hienoa pelata maailman

16

parasta joukkuetta vastaan! Tänä kuluneena vuonna arpa heitti vastustajaksemme englantilaisen Birminghamin. Kaikista arvotuista joukkueista tämä joukkue sijoittui vaikeusasteeltaan jonnekin keskelle. Joukkue olikin innoissaan vastustajasta sillä olihan Birmingham heikentynyt edellisestä vuodestaan paljon ja sijoitus kotimaansa sarjassa tänä vuonna oli vasta 4. Vaikka joukkue oli mm. loukkaantumisten kautta heikentynyt, siellä edelleen riitti hyviä kansainvälisiä pelaajia kuten esim. Karen Carney (Englannin naisten maajoukkue), Jo Potter (nuorisomaajoukkue ja naisten maajoukkue). Matkustin Lontooseen, Englantiin, scouttaamaan Birminghamia vierasottelussa Arsenalia vastaan. Heti pelin alussa oli huomattavissa se, miten iso ero sikäläisen ammattilaisliigan ja Suomen Naisten Liigan tempossa oli. Tämä asia edelleen ihmetyttää minua. Miksi meidän Liigamme on niin hidastempoinen? Arsenal ja Birmingham pelasivat tasaisen pelin, jossa Arsenal oli paremmilla yksilöillään niskan päällä ja voitti pelin 2-0 vaikka pelasikin viimeisen 12 minuuttia vajaalla. Tämän pelin nähtyäni oli selvää, että helpolla emme tulisi selviämään tästäkään pudotuspelivaiheesta. Itse pelit Birminghamia vastaan erosivat toisistaan paljon. Kun ensimmäiseen peliin kotona lähdimme matalammalla prässillä niin toinen peli pelattiin päinvastaisella taktiikalla. Ensimmäisessä pelissä loimme enemmän maalipaikkoja kuin Englannissa. Hanne Ojanperän ylärimalaukaisua lukuunottamatta emme saaneet luotua tarpeeksi maalintekotilanteita. Pelillisesti olimme kuitenkin toisessa pelissä vahvempia pelin jokaisella osa-alueella lukuunottamatta siis viimeistä kolmannesta. Jäimme kuitenkin jälkeen henkilökohtaisessa tekniikassa, pääpelissä, terävyydessä, sekä uskalluksessa/taidossa haastaa 1 vs. 1 hyökkäysalueella. Viimeinen syöttö on

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Jalkapallo / naiset

Kuva: Kalevi Hämäläinen

vielä liian epätarkka tai ensimmäinen kosketus liian heikko. On suorastaan kunnia mennä pelaamaan Mestarien Liigaa Englantiin, “jalkapallon kehtoon”. Mutta jollain tavalla oli shokkeeravaa nähdä ja kokea, kuinka leväperäisesti asioita hoidettiin siellä eikä UEFA tai heidän delegaationsa olleetkaan niin tarkkoja kun he esimerkiksi Suomessa ovat kaikista mahdollisista pikkuasioista. Englannissa nimittäin molemmat maalit olivat maassa kiinni tiukasti. Niinkin tiukasti ne oli maahan lyntätty, että ylärima oli 6-7 cm matalemmalla kuin “normaalikokoisissa” maaleissa. Lisäksi verkot oli kiinnitetty toppiin nippusiteillä ja liian pitkät “jämätkään” nippusiteissä eivät häirinneet tarkkailijoita ja delegaatteja. Kaikista järkyttävintä meille oli se, että peli pelattiin käytännössä yhdellä pallolla. Kun pallo meni sivurajoista yli, toista palloa sai odotella. Jos pelipallo sattui menemään kauaksi, toinen pallo lähetettiin 4. erotuomarin jaloista sitten sivurajaa tai päätyrajaa kohden. Toisin sanoen, kun esim. Birmingham ampui pallon reilusti yli maalin (ja maalin takana olevan muurin yli) odotimme hyvän 20-40 sekuntia, ennen kuin 4. erotuomari oli saanut pallon heitettyä meille nurmikkoa pitkin ja saimme pallon peliin. Oikeastaan en tiennyt itkeäkö vai nauraako tälle pelleilylle. Valituksestamme huolimatta käytäntöä ei muutettu ensimmäisellä puoliajalla vaan vasta toisella puoliajalla saimme varapallot molemmille maaleille. Kaiken lisäksi tulostaulu puuttui kentältä, mikä meillä Suomessa on pitänyt hakea vaikka pitemmältäkin näihin otteluihin. Pelin jälkeen juttelin Birminghamin valmentajien kanssa ja kyselin heidän harjoittelustaan Englannissa. Miten he saavat tempon korkealle? Millainen kuntotaso heillä on? Montako kertaa viikossa lapset treenaavat? Viesti oli sama monen muun menestyvän maan lailla: pelataan poikien kanssa. Itse olen samaa mieltä: on ehdottoman tärkeää, että pojat ja

Jalkapallovalmentaja 4/2013

Kuvat ovat ottelusta PK-35 Vantaa - Birmingham City Ladies FC, 0 - 3, Women's Champions League, 9.10.2013

Kuva: Kalevi Hämäläinen

tytöt saadaan lapsesta asti samoihin joukkueisiin. Miksi se on niin vaikeaa saada meillä kunnolla käyntiin ja onnistuu muissa maissa? Kaiken kaikkiaan Mestarien Liigan kokemukset ovat olleet huikeita ja unohtumattomia niin valmennukselle kuin pelaajillekin. Kolmen vuoden mestaruusputken jälkeen on Åland Unitedin vuoro yrittää Euroopan valloitusta ja saada unohtumattomia kokemuksia ja menestystä.

Teksti: Pauliina Miettinen

17


Jalkapallo / naiset

Viimeinen silaus jäi puuttumaan Ilveksen naisten edustusjoukkue lähti futiskauteen 2013 varsin uusista lähtökohdista. Edellinen kausi oli päättynyt niukkaan putoamiseen Naisten Liigasta ja näin joukkue valmistautui ensimmäistä kertaa lähes 25 vuoteen pelaamaan maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Myös pelaajistossa oli tapahtunut suuria muutoksia, sillä iso osa kokeneemmista pelureista oli vaihtanut maisemaa ja heidät oli korvattu omilla junioreilla sekä muutamalla ulkopuolelta tulleella nuorella pelaajalla. Kaikesta huolimatta joukkue asetti itselleen ehdottoman tavoitteen, Ykkösen voiton ja sitä kautta pikaisen paluun pääsarjatasolle. Jo kevään harjoituspelit osoittivat, että tavoite on täyttä realisimia. Muutenkin toiminta oli aivan eri pohjalla, kuin edellisellä kaudella, joka oli jatkuvaa selviytymistaistelua niin kentällä, kuin osittain sen ulkopuolellakin. Nyt harjoitusringissä oli alusta asti pelaajia vähintäänkin riittävästi ja lisäksi omia B-tyttöjä nostettiin vuorotteluperiaatteella haistelemaan edustusjoukkueen ilmapiiriä. Uusittua pelitapaa päästiin talven aikana harjoittelemaan riittävästi ja ajamaan sitten sisään harjoituspeleissä. Kun sarja sitten huhtikuun puolivälissä alkoi, kaikki näytti ilvesläisittäin enemmän kuin hyvältä. Treenimatseissa oltiin siis saatu hieman osviittaa Ykkösen vaatimustasosta, mutta siitä huolimatta sarjakauden alku oli niin pelaajille kuin taustoillekin hyppy tuntemattomaan. Pari ensimmäistä kierrosta sujuikin hieman nihkeästi, mutta sitten joukkue oppi sarjan tavoille ja tulosta alkoi syntyä. 12 ottelua käsittänyt alkusarja klaarattiin saldolla kahdeksan voittoa, kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota. Tämä ei kuitenkaan riittänyt pohjoisen lohkon kivikovassa kärkitaistelussa lopulta kuin kolmanneksi, sillä Merilappi United keräsi pari pistettä enemmän ja VIFK sijoittui alkulohkon kakkoseksi paremman maalieronsa turvin. Näin keltavihreät joutuivat antamaan pienen tasoituksen yläloppusarjaan lähtöpisteiden muodossa. Muutoin perussarja ajoi kuitenkin asiansa, sillä se antoi mahdollisuuden jalostaa pelitapaa kohti kauden ratkaisuhetkiä ja toisaalta koko laaja rinki sai omat näyttöpaikkansa syksyä ajatellen. Perinteisesti pohjoislohkon joukkueet ovat hallinneet Ykkösen loppusarjaa, mutta silti kolmen joukkueen täydellinen dominointi tuli yllätyksenä. Merilappi United, VIFK ja Ilves osoittautuivat ylivoimaiseksi kärkikolmikoksi ja voittivat sarjan alussa ottelun toisensa jälkeen. Ilveskin aloitti yläloppusarjan viidellä perättäisellä voitolla ja vaikka peli ei koko ajan aivan parhaalla mahdollisella tavalla toiminutkaan, niin siitä huolimatta nuoren joukkueen onnistui kääntää kaikki ottelut ansaitusti edukseen. Kaikki huipentui lopulta loppusarjan kuudenteen otteluun, jossa kotoisessa Tammelassa asettui vastaan niin ikään kaikki viisi otteluaan voittanut kemiläinen Merilappi United. Keltapaidoilla oli ottelussa omat hetkensä ja hieman paremmalla onnella olisi

18

lopputulema voinut olla toinenkin, mutta lopulta MelU:n onnistui kääntää ottelu edukseen lukemin 1-2 ja näin ollen Ilves-pelurit joutuivat pettyneinä seuraamaan kemiläisten nousujuhlia. Viimeisellä kierroksella Vaasassa pelattiin vielä VIFK:n kanssa loppusarjan kakkossijasta, mutta kun tämäkin ottelu vahvan alun hävittiin lukemin 2-1, oli Ilveksen lopullinen sijoitus kauden 2013 Ykkösessä kolmas. Tavoite jäi siis saavuttamatta ja päällimmäinen tunne heti kauden päättymisen jälkeen on luonnollisesti suuri pettymys. Kun aikaa on hieman kulunut, niin uskoisin, että esiin puskee kuitenkin kaikki se hyvä, mitä pitkän kauden aikana saatiin aikaiseksi. Joukkue ansaitsee ison kiitoksen, siitä sitoutumisesta ja moraalista, jolla raskas rupeama läpi vietiin. Pelitavallisesti otettiin iso harppaus eteenpäin, mutta totuuden nimissä on sanottava, että etenkin ratkaisupelit näyttivät, että paljon jäi vielä tekemättäkin. Joka tapauksessa hyvä aihio on nyt valmiina, eikä prosessia tarvitse jälleen kerran aloittaa alusta. Ja mikä parasta, isot linjat ovat nyt samat, kuin seuran vanhemmilla juniorijoukkueilla, joka helpottaa luonnollisesti omien lupausten polkua kohti edustusjoukkuetta. Vaikka tälle joukkueelle kauden lopputulema siis pettymys onkin, niin allekirjoittaneella on hyvä syy katsoa tulevaisuuteen valoisin mielin. Hieman paremmalla taidolla ja tuurilla paluu parrasvaloihin olisi voinut tapahtua jo nyt. Kaiken järjen mukaan seuran tavoitteeksi asettama nousu viimeistään kaudelle 2016 pitäisi siis olla täyttä realismia. Ykkönen on tällaisenaan varsin raadollinen sarja ja kuten loppusyksystä nähtiin, ovat marginaalit ratkaisuhetkillä äärimmäisen pienet, mutta pakko uskoa siihen, että kova työ lopulta palkitaan. Eikä tuota työtä todellakaan tehdä pelkästään edustusjoukkueessa. Ilves-pelaajasta on jälleen tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus ikäkausimaajoukkueissa ja kun on kauden aikana nähnyt, kuinka laadukasta työtä seuramme valmentajat junnujen kanssa päivästä toiseen tekevät, palaa Ilves väkisinkin ennemmin tai myöhemmin sinne minne se kuuluu eli valtakunnan huipulle. Teksti: Rami Rosenberg, vastuuvalmentaja Ilves-naiset

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Mikas ekorrar klättrar uppåt

ROI ET. Thailändska fotbollsklubben Roi Et United, med Borgåbördiga Mika Lönnström som chefstränare, säkrade i helgen avancemang till division I. Roi Et Uniteds representationslag, som också kallas för de vita ekorrarna (The White Squirrels) har gått från klarhet till klarhet under den här säsongen. Laget vann den nordöstra gruppen i division II (tredje högsta serienivån i Thailand) med nio poängs marginal före tvåan Udon Thani F.C. Roi Et United fick ihop imponerande 68 poäng på 30 matcher efter att ha noterat tjugo segrar, åtta oavgjorda resultat och endast två förluster med en målskillnad på 63-15. – Vi har tre år i svit gått till slutspel men inte klarat av att ta det avgörande steget. Inför den här säsongen var det enda målet att nå division I, säger Mika Lönnström. – Den största skillnaden i jämfördel med tidigare år att vi inte längre har många skickliga individer utan nu agerar och fungerar som ett lag. Dessutom har vi gått in för en mera offensiv fotboll i kombination med ett mera disciplinerat försvarsspel, berättar Lönnström, som sedan maj fungerat sin chefstränare för laget. I slutspelet, som även i Thailand lystrar till namnet Champions League, har ekorrflocken tagit det ena bytet efter det andra. Då två omgångar återstår att spela har Roi Et United redan säkrat uppflyttning och har fortfarande chans att ta sig till finalspel mot den andra gruppens segrare. – Champions League spelas som en dubbel serie med fem lag i gruppen. Det finns två grupper och vinnarna möts i en seriefinal. Vi behöver en poäng från våra återstående matcher för en finalplats och detsamma gäller för Chiangmai som toppar den andra gruppen, säger Lönnström. - Under den här säsongen har jag valt ett cirkulera spelarna så att alla inte spelar fulla minuter i varje match. Nyttan av cirkulationssystemet har varit stor i synnerhet i matcherna i Champions League, berättar Lönnström. Tack vare succén i år har Mika Lönnström redan erbjudits att nytt kontrakt på tre år, men den 39-åriga Borgåbon har inte ännu fattat några beslut gällande framtiden. – Nästa veckoslut kommer jag att sätta mig med klubbledningen för att diskutera målsättningar inför nästa säsong och behovet av eventuella förstärkningar. Efter den högst troliga finalserien mot Chiangmai som avslutas den 22 december återvänder jag till Finland för att dra andan och fatta mitt slutliga beslut, säger Lönnström. I årets serie har Roi Et United haft fem utländska spelare i form av engelsmannen Patrick Kanyuka, brasilianarna

Jalkapallovalmentaja 4/2013

Diego Oliveira Alves och Erivaldo Oliveira Da Silva samt den spanska duon Borja Calvo Sánchez och José María Díaz Muñoz. – Vi har för tillfället hela 36 spelare i truppen och av dem håller ungefär 15 rätt så jämn klass. På basen av den gångna säsongen skulle jag lyfta fram mittfältsspelaren Teerapon Deehamhae Veeravong, som tidigare settes i Thailands U21landslag samt mittbacken Patrick Kanyuka, med ett förlutet i Londonklubben Queens Park Rangers. – Den största förändringen i jämförelse med tidigare säsonger har ändå skett i spelarnas individuella kunnande samt på det mentala planet. I stället för Me tänker alla We och det har burit frukt, säger Lönnström. Text: Andreas Sjöblom Bild: REUTD Photo

19


AEFCA Symposium

AEFCA Symposium 1.-5.12.2013 Antalya Turkki

Huippufutis ennen MM-kisoja 2014 - Gerard Houllier Gerard Houllierin CV vetää vertojaan kenelle tahansa maailman valmentajista: Ranskan pääsarjaseuroista PSG, Lyon ja Lens, Englannista Aston Villa ja Liverpool sekä toimiminen Ranskan maajoukkueen päävalmentajana sekä kolme eri pestiä Teknisenä johtajana puhuvat puolestaan. Nykyisin hän toimii Red Bull –organisaatiossa jalkapallotoiminnan johtajana (seuraavassa lehdessä lisää Red Bull – jalkapallotoiminnasta) sekä myös jäsenenä FIFA Technical Study Groupissa viime kesän Conferedations Cupissa Brasiliassa. Seuraavassa Gerard Houllierin ajatuksia nykyajan jalkapallosta.

Technical study group- miksi? - Faktat ja numerot eri turnauksista - MM-kisat - Maanosien mestaruuskilpailut - UEFA Champions League - Conferedations Cup - Muut

Conferedations Cup 2013 - Brasilia, Nigeria, Italia, Espanja, Japani, Tahiti, Meksiko, Uruguay - Eri maanosien mestarit + Italia (koska Espanja sekä Maailman- että Euroopan mestari) - Miksi Conferedations Cup on tärkeä osallistuville maille? * Esiturnaus, MM-kisojen järjestäjämaa voi harjoitella järjestelyjen toimivuutta varsinaisia kisoja varten * Osallistuvat maat ovat nykyisin tosissaan, myös heille valmistautumista ja harjoittelua varsinaiseen turnaukseen * Pelaajien kokeilu

20

Gerard Houllier esiintyi AEFCAn symposiumissa.

- Faktat ja numerot 2013

2009

maaleja 68 (4,25/ottelu) maaleja 44 (2,75/ottelu) puskumaaleja 10% maaleja viimeisten 15 min. aikana 25% erikoistilannemaaleja 22% maalintekijät: - hyökkääjä 60% - keskikenttäpelaaja 25% yleisökeskiarvo 50291

yleisökeskiarvo 36556

- Turnauksen parhaat pelaajat: 1. Neymar 2. Iniesta 3. Paulinho - Tekninen ja taktinen analyysi * yleisimmät pelijärjestelmät: 1-4-2-3 -1 ja 1-4-3-3 * prässi vai ei ->Ilmasto kuuma, prässääminen koko ottelun ajan lähde mahdotonta

Jalkapallovalmentaja 4/2013


AEFCA Symposium

->prässääminen ajoittain (Brasilia 15 minuuttia alusta) - 2014 kisoissa fysiikan merkitys korostuu - Suunnanmuutospelaaminen - Pallon hallinnan merkitys * Pallon menettäminen tietyille joukkueille on erittäin riskialtista * Espanja juoksi finaalissa jalat alta itseltään - Henkilökohtainen taito - INDIVIDUAL BRILLIANCE!

- Harjoittelun laatu

Loppupäätelmiä - Peli on kehittynyt – muuttunut valtavasti - Valmistautuminen parhaalla mahdollisella tavalla peliin, turnaukseen on elintärkeää - Epäonnistu valmistautumisessa – varmistaudu epäonnistumiseen! - Valmentajien koulutus - täydennyskoulutus!

Conferedations Cup ja Champions League CC

UEFA CL

maaleja 4,25/ottelu

maaleja 2,94/ottelu

maaleja läpisyötöstä 22%

maaleja läpisyötöstä 32% > 18%

erikoistilannemaaleja 22%

erikoistilannemaaleja 26% > 21% (1 maali 40 kulmapotkusta)

-1 hyökkääjä * Target pelaaja - pystyy pitämään palloa, antaa muulle joukkueelle aikaa * Pystyy myös juoksuihin selustaan - Rakentaminen alhaalta * CL -finaalissa Neuerilla ja Weidenfelderillä yhteensä 85 syöttöä! - Puolustavan kk-pelaajan rooli - Pelin intensiteetti - Paljon spurtteja

Huominen valmentajan näkökulmasta - Nykyaikaiset laitapuolustajat * Osallistuvat hyökkäyspeliin koko ajan * Toimivat ajoittain laitahyökkääjinä - Keskikentän ankkuripelaajan rooli - Pelin tasapaino - Hyökkääjien pystyttävä pitämään palloa - Maalivahtipeli – ensimmäinen pelin rakennukseen osallistuva pelaaja - Topparit - Luovuus - Suunnanmuutos korostuu entisestään

Hannu Paatelo (kuva alla) osallistui AEFCAn symposiumiin ja kirjoittaa lisää juttuja tapahtumasta seuraavassa lehdessä. Kuvat SJV arkisto.

Moderni taitoharjoittelu ja nuorten kehittäminen - Taitoharjoittelu erittäin tärkeää - Pelitaito, ei pelkästään pallonhallintaa

Jalkapallovalmentaja 4/2013

21


Futsal hyökkääjän maalivainua herkistämässä Pieni joukko valmentajia pitää edelleen futsalia haitallisena jalkapalloilijalle. Käsitys perustuu usein tiedon ja kokemusten puutteeseen. MyPan paidassa Veikkausliigassa parin viime kauden aikana (2012 14 maalia, 2013 12 osumaa) kunnioitettavat maalimäärät takonut ja Iltalehden Leijonapörssin voittanut Pekka Sihvola on oiva esimerkki jalkapalloilijasta, joka futsalin avulla on saanut uransa hyvään nosteeseen hieman varttuneemmalla iällä.

Kahta lajia kansallisella huipputasolla pelaavat ovat vuosikymmenten saatossa käyneet harvinaisiksi. Pitkän linjan tekijät muistavat varmasti ajan, jolloin osa jalkapalloilijoista pelasi talvella käsi- tai jääpalloa, ja osa maajoukkuetason jääkiekkoilijoista loisti kesällä myös jalkapallokentillä. Timo Nummelinin, Juhani Tammisen ja Kari Elorannankin pelivuosista alkaa kuitenkin jo aika kullata muistoja. Amerikkalaisia pallopelejä tarkkaan seuranneet saattavat kaivaa muistinsa sopukoista Bo Jacksonin ja Deion Sandersin nimet.

Pitkä tie maalipörssin kärkipaikoille Pekka Sihvola (29) kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, joka pelaa sekä jalkapalloa että futsalia pääsarjatasolla. FC Hongassa ja HJK:ssa juniorina pelannut Sihvola on kiertänyt pitkän tien usean liiga- ja ykkösen seuran kautta MyPan punapaitaan. Futsal-kentillä Sihvolan seura on aina ollut espoolainen Golden Futsal Team (GFT), jota hän on edustanut vuodesta 2005. Futsalin Sihvola aloitti yhdessä futsal-maajoukkueen kapteenin ja tällä hetkellä Venäjällä ammattialisena pelaavan Panu Aution kanssa, GFTlegenda Janne Laineen houkuttelemana. GFT:n paidassa hän on juhlinut Suomen mestaruutta kausien 2007-08

22

ja 2008-09 päätteeksi.

Futsalista paljon hyötyä hyökkääjälle Sihvolan mukaan futsalissa oppii käsittelemään palloa ahtaassa tilassa, jossa on vain vähän aikaa. Futsal on myös oivaa maalintekoharjoitusta, sillä futsal-ottelussa syntyy keskimäärin enemmän maaleja kuin jalkapallossa. Lisäksi futsal on hänen mukaansa muutenkin nopea peli ja opettaa siksi nopeaa päätöksentekoa. Futsalin taktisuus tekee siitä Sihvolalle erittäin mielenkiintoisen, ja joitain näistä elementeistä voi soveltaa myös jalkapallossa. Futsalille lajinomaista ja tyypillistä on myös runsas jalkapohjan käyttö, minkä Sihvola katsoo ainakin omalta osaltaan siirtyneen myös jalkapalloon. Hyökkääjälle futsal opettaa hänen mielestään liikkumista ja ennen kaikkea pallon suojaamista. Koska maalit ovat futsalissa usein seurausta pitkistä syöttöketjuista, täytyy liikkeiden, syöttöjen ja ennen kaikkea ajoitusten osua kohdalleen. Tästä voi Sihvolan mukaan ammentaa paljon myös jalkapalloon, kuten luonnollisesti myös usein toistuvista erilaisista 1v1–tilanteista.

Lajien sukulaisuus ja harjoittelu Futsal näkyy Sihvolalle jalkapallohar-

joituksissa erityisen selvästi usein käytettävissä 4v4-pienpeleissä, jotka muistuttavat paljon futsal-ottelua itsessään. Harjoitteiden suorittamisessa näkyy hänen mukaansa joskus myös se, etteivät futsalin tarjoamat ratkaisumallit ja taktiikat tule kaikilla selkäytimestä, mutta silti näissä peleissä on paljon samaa. Sihvola kannustaa jalkapallojunioreita pelaamaan futsalia jalkapalloa tukevana lajina varsinkin talvella. Hänen mukaansa futsal opettaisi paljon asioita, joita suomalaisilta muuten jää oppimatta vähäisen ja hiipuneen pihapelikulttuurin takia. Futsal-kentän ahtaus ja ajan vähyys kehittävät tekniikkaa, mm. jalkapohjan käyttämistä, joka jää monelta suomalaiselta pelaajalta hyödyntämättä. Eteläamerikkalaisia jalkapalloilijoita tarkkaillessaan Sihvola näkee usein ja selvästi vahvan pihapelikulttuurin. Hän muistuttaa, että vaikka jalkapalloa pelataan isolla kentällä, niin silti yksittäiset tilanteet käydään usein pienellä alueella ja niissä pihapeleistä tai futsalista opitusta keinoista vastustajan höynäyttämiseen on paljon apua. Koska jalkapallossa ja futsalissa on kyse kahdesta eri lajista, on futsalin sopiminen jalkapallon talviharjoittelumuodoksi aikuisilla osin yksilöllistä, koska osalle ei lajin vaihtaminen ole niin helppoa kuin toisille. Sihvolan

Jalkapallovalmentaja 4/2013


mukaan futsal-harjoittelua voisi kuitenkin pääsääntöisesti lisätä myös jalkapallon puolella, varsinkin erilaisten taktisten elementtien, syöttöpelin ja liikkumisen osalta.

Ymmärrystä ja yhteistyötä Sihvola katsoo pysyneensä yhdistämään kaksi lajia hyvin, vaikka haasteitakin on. Hän kiittelee positiivisesta suhtautumista työnantajaseurojaan ja valmentajiaan jalkapallon puolella, että on saanut pelata futsalia. Myös jalkapallon joukkuetovereiden kiinnostus futsaliin on Sihvolan mukaan lisääntynyt ja he seuraavat pelejä aktiivisesti. Hopeisiin mitaleihin päättyneellä kaudella 2012-13 hän pelasi GFT:n riveissä vielä välierissä, mutta huhtikuun finaalit menivät jo niin lähelle Veikkausliigan alkua, että niissä hän oli mukana ainoastaan penkillä. Koska monen futsal-pelaajan (ainakin GFT:ssä) ykköslaji on futsal, sitoutumisen vaade lisääntyy myös talvikaudella. Koska jalkapallo on Sihvolalle kuitenkin päälaji, hän ei pysty sitoutumaan samalla tavalla kuin muut GFT:läiset. Tämä vaatii futsal-seuralta ja pelikavereilta joustoa ja ymmärrystä, mitä hänen mukaansa löytyy hyvin. Sihvola toteaa GFT:n ainutlaatuisen joukkuehengen vetävän hänet aina syksyisin futsalin pariin.

Kalaan samoille vesille Sihvolan mukaan futsal on niin mielettömän mukava laji, että se ajaa futareita hyvin nopeasti jalkapallokauden jälkeen futsalin pariin, vaikka suuri osa pelaakin enemmän harrastusmielessä. Hän itse sanoo tarvitsevansa kilpaurheilua myös jalkapallon ylimenokaudelle. Futsal-pelien ja harjoittelun tarjoama panos antaa Sihvolalle paljon

Jalkapallovalmentaja 4/2013

23 Pekka Sihvola vauhdissa.


kipinää talveksi. Lisäksi hän pitää futsalia harjoittelumuotona huomattavasti miellyttävämpänä ja tehokkaampana kuin esimerkiksi juoksemista marraskuun räntäsateissa. Sihvola totesi, että futsalin sopiminen jalkapalloilijan talvilajiksi on jossain määrin yksilöllistä. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, ettei Suomessa ole liikaa futaajia, jotka olisivat taitavia pallon kanssa, pärjäisivät hyvin ahtaissa paikoissa ja tekisivät paljon maaleja. Ja juuri näitä elementtejä futsal Sihvolan kokemuksen mukaan parhaimmillaan opettaa pelaajalleen todella paljon. Omalle jalkapallouralleen hän katsoo futsalista olleen paljon hyötyä ja kuulleensa monen sanovan positiivisena kommenttina, että

24

futsal-tausta näkyy hänen otteissaan isolla kentällä. Futsal-maajoukkueen kapteenille Panu Autiolle futsal antoi aikuisiällä mahdollisuuden uuteen uraan. Pekka Sihvola on löytänyt oivan maalijyvän Veikkausliigassa hieman varttuneemmalla iällä ja osoittanut, että kahden lajin palvelu kansallisella huipputasolla on edelleen mahdollista. Jalkapalloilijalle erinomaisesti sopivaa, kautta pidentävää ja taitoa kehittävää tukilajia ei enää tarvitse etsiä kauempaa – se löytyy lajiperheen sisältä. Teksti: Mikko Aitkoski Kuvat: Jussi Eskola

Jalkapallovalmentaja 4/2013


Ensimmäisen futsalvalmentajakurssin osanottajat ja kouluttajat yhteiskuvassa: Ensimmäinen rivi (vasemmalta): Ville Sihvonen, Mico Martic, Dusan Matic Toinen rivi (vas): Jani Sarajärvi, Eemeli Jokinen, Kerkko Huhtanen, Matti Anttonen, Jani Paananen, Pauli Leviäkangas Kolmas rivi (vas): Tomi Tuominen, Niila Asunmaa, Tero Kelhälä, Matti Villgren, Kari Lindgren, Jouni Pihlaja, Kimmo Mattila Neljäs rivi (vas): Tero Kivistö, Jari Hakala, Jyri Virkki, Mikko Aitkoski, Raimo Ahola, Juuso Mattila Takarivi (vas): Erkki Taurula, Jani Timmerheid, Jussi-Pekka Penttinen, Tom Toivonen Kuvasta puuttuu Antti Teittinen.

Futsal-valmennuksen pilottikurssi päätökseen Kurssin aluksi liiton koulutuspäällikkö Kari Ukkonen kertasi tilanteen koulutuksen sertifioinnin osalta. UEFA ei ole vielä täysin valmis oman futsal-valmentajakoulutuksensa yksityiskohtien kanssa, joten osallistujat joutuvat odottamaan virallista UEFA Futsal B –statusta vuoden 2014 puolelle. Kurssilaisten joukko kasvoi elokuusta kahdella osallistujalla, maalivahtivalmennuksen eksperteillä Matti Villgrenillä ja Jani Sarajärvellä.

Elokuussa Eerikkilässä alkaneen futsal-valmentajakoulutuksen pilottikurssin jälkimmäinen osa järjestettiin Eerikkilässä 13.-15.11. Kurssin sisältö vastaa pitkälle jalkapallon B-valmentajakoulutusta, joten tässä kurssin jälkimmäisessä osassa keskityttiin pitkälti fyysiseen valmennukseen, maalivahtivalmennukseen ja valmennuksen suunnitteluun. Kurssin aikana seurattiin myös samaan aikaan leireilleen futsal-maajoukkueen harjoittelua sekä viikonlopun aloittanutta perjantain testisessiota.

Hyviä malleja ja fyysistä venymistä

Seuraavat askeleet

Maalivahtipelin ja –valmennuksen saloja kurssilaisille avasi futsal-maajoukkueen maalivahtivalmentaja Dusan Matic. Lauantain iltapäivään kuului myös erittäin havainnollinen käytännön osuus, jossa Matic veti omat harjoitukset maajoukkueleirin maalivahtinelikölle. Parempaa malliryhmää tuskin tästä maasta löytyy. Kurssin avausilta perjantai puolestaan haastoi vapaaehtoiset valmentajat etsimään omia kipurajojaan. Nopeus-, ketteryys- ja voimaharjoittelun mallien demoamisesta vastasivat jyväskyläläiset Kerkko Huhtanen ja Eemeli Jokinen. Futsal-maajoukkue hioi Eerikkilässä kuvioitaan joulukuun alussa Tanskassa pelattavaan Pohjoismaiden mestaruusturnaukseen. Kurssilaiset pääsivät seuraamaan toimintaa lähietäisyydeltä ja päävalmentaja Mico Martic järjesti harjoitusten sisäiset opetustuokiot siten, että myös kurssilaiset pääsivät erinomaisesti jyvälle siitä, mitä päävalmentaja pelaajilta kulloinkin odotti.

Futsal-maajoukkueen valmentajana ainakin vuoden 2015 loppuun jatkava Martic ja koulutuspäällikkö Ukkonen jatkavat edelleen valmennuskoulutuksen suunnittelua ja rakentamista. Vuoden 2014 aikana olisi tarkoitus päästä liikkeelle myös piiritason koulutuksilla, joita on tarkoitus järjestää maan eri osissa. Elokuun tapaan myös marraskuun jaksolta poistui tyytyväinen joukko futsal-valmentajia. Hyvä yhteishenki näkyi koko kurssin ajan ja valmentajatapaamisia on tarkoitus jatkaa kevään aikana. Marraskuun viikonlopun varsinainen työmyyrä oli kaikki harjoitussessiot kuvannut Pauli Leviäkangas, joka jakoi kuvaustyönsä tulokset kaikkien kurssilaisten käyttöön jo pari päivää kurssin päättymisen jälkeen.

Jalkapallovalmentaja 4/2013

Teksti: Mikko Aitkoski Kuva: Petteri Tyni

25


Fortum Tutoreiden havaintoja uuden valmennuslinjan jalkautumisesta Vuoden 2012 aikana kunnolla vauhtiin päässyt Palloliiton valmennuslinjan jalkautus on edennyt tänä vuonna vahvasti tutoreiden, piirien nuoriso- ja valmennuspäälliköiden sekä Palloliiton aluevalmentajien vauhdittamana. Palloliiton uuden valmennuslinjan jalkautus on tuonut juniori- ja nuorisopelaajien harjoitteluun painopistealueita, jotka koetaan koko suomalaisen jalkapallon kehitykselle tärkeiksi. Seuraavassa Fortum Tutoreiden havaintoja, kuinka painopistealueita on kehitetty juniorijoukkueiden harjoituksissa. Pienpelit ja teemapelit Uusi valmennuslinja on lisännyt pienpelien ja erilaisten teemapelien käyttöä harjoituksissa. Monet valmentajat aloittavat nykyään harjoitukset tietyn teeman mukaisella pelillä. Peliä opetellaan ohjaamaan ja hyödyntämään valmennuksellisesti. Innostusta ja halua uuden ajattelutavan omaamiseen löytyy selvästi. Erityisesti uuden E-kurssin käyneillä lasten valmentajilla on kiinnostusta pelikeskeiseen valmennukseen. Useat valmentajat pysäyttävät pelin, kun pelaaja tekee harjoitteen oikein ja toivotulla tavalla. Pysäytys ja välitön palaute vahvistavat tehokkaasti asioiden oppimista positiivisten esimerkkien kautta. Virheitä huomioiva valmennustyyli on selvästi vähentymässä. Ylivoimapelit, joissa on ”neutraaleja” pelaajia, toimivat hyvin ja niiden käyttö on yleistynyt. Peleissä on useasti myös suuntaa ja niissä toteutuu paljon tilanteenvaihtoja, joita valmennuslinjassa korostetaan.

Myös havainnointiteema on edennyt hyvin. Monet korostavat syöttöpelissä pienestä alkaen, kummalle jalalle syöttö annetaan, ja vaativat pelaajia havainnoimaan, kenelle syöttää tai onko järkevintä edetä itse. Haasteena teemakeskeisissä harjoituksissa on ollut teemassa pysyminen - valmentajat puuttuvat liian moneen asiaan, eli huomioivat liian monta teemaa yhdessä harjoitteessa tai harjoituksessa. Toimintaan tarvitaan malttia ja tuttuja pelejä, jotka toistuvat tarpeeksi monta kertaa. Sen lisäksi on tärkeä saada viestittyä harjoittelun ja pelin kehittymisen välinen kytkös selvemmin. Silloin on onnistuttu, kun pelaajan pelin ymmärtäminen kehittyy. Perustaitojen harjoittelu pelitilanteessa Toinen uuteen valmennuslinjaan liittyvä painopiste on ollut perustaitojen kehittäminen yhdistettynä pelitilanteeseen. Havainnointi, teknisten suoritusten ajoitus ja kommunikointi ovat paremmin mukana perustaitojen harjoittelussa kuin aiemmin. Monet harjoitteet ovat looginen jatkumo pelin kehittämiseen. Osa valmentajista osaa tarvittaessa helpottaa suunniteltua harjoitusta tai lisätä haastetta mm. lisäämällä vastustajan taitoharjoitteluun. Myös pallonkäsittelytaitojen kehittäminen liitetään tehokkaammin erilaisiin pelitilanteisiin.


Tuttujen perusharjoitteiden muokkaaminen pelinomaisemmaksi ei kuitenkaan ole aina helppoa. Pelipaikkakohtainen perustaitojen harjoittelu kaipaa selkeitä esimerkkejä. Esimerkiksi maalinteko on haaste, jossa pelitilanteen havainnointi sekä tekninen ja motorinen suoritus pitää osata yhdistää päätöksentekovaiheessa. Lasten valmennuksessa on huomioitava aikaisemmassa vaiheessa myös pääpelin harjoittelu (viimeistään 10-11-vuotiaana) sekä pitkän syötön taito. Omalla ajalla harjoittelu järjestelmällisemmäksi Omakohtaisen harjoittelun lisääminen on ollut Fortum Tutor –ohjelman päätavoite vuonna 2013. Sitä on pyritty tukea tarjoamalla junioripelaajille käyttöön Fortum Tutor Playbookit. Niissä on esitelty eri tason harjoitteita, joita voi hyvin harjoitella omatoimisesti joukkueharjoitusten ulkopuolella. Harjoitteiden ymmärtämistä on helpotettu videoiden avulla, joilla Teemu Pukki ja Nora Heroum esittävät, miten harjoitteet tehdään oikein. Fortum Tutor Playbook on ollut erittäin hyödyllinen ikäkausi- ja nappulaliigajoukkueille, ja se on saanut paljon myönteistä palautetta. Playbook on herättänyt keskustelua ja aktivoinut valmentajia, vanhempia ja lapsia. Aktiivisimmat pelaajat ovat selvästi kehittyneet Playbookin avulla, ja se on kasvattanut entisestään oppimisen nälkää. Parhaat tulokset on saavutettu, kun valmentajat ovat paneutuneet tehtävään ja ovat ymmärtäneet miten tärkeää on, että lapset haluavat näyttää suorituksia valmentajalle. Aktiivisimmat valmentajat ovat saaneet lapset ja vanhemmat yhdessä tekemään suorituksia ja ovat organisoineet erillisiä Playbook-treenejä. Turun piiri on hienosti tehnyt myös omatoimisen harjoittelun ABC:n. Sitä kannattaa hyödyntää aktiivisesti: www.turku.palloliitto.fi/ pelaajakehitys Kotitreenien aktivointi on kuitenkin ollut melko vaihtelevaa ja valmentajan jaksamisesta riippuvaa. Fortum Tuoreiden palautteen mukaan maanlaajuinen tilanne ei ole riittävän hyvä ja omatoimisen harjoittelukulttuurin rakentaminen vaatii paljon työtä. Kaikkien mielestä on ensiarvoisen tärkeää saada tämä osa-alue kuntoon. Innostavat joukkuekohtaiset tavoitteet ja positiivisen huomiot lasten kehittymisestä ovat kannustavia keinoja edistää omatoimista harjoittelua. Erittäin tärkeää on saada myös luotua ”pihapelejä”, joista lapset innostuvat. Pohjois-Suomen piirin 2v2 kahden kosketuksen peli tai OLS:n ”4v4 Saliliiga”, jossa lapsia jaetaan peliryhmiin ja organisoidaan pelaamaan ilman valmentajaa tai vanhempaa, ovat loistavia esimerkkejä pelaamista hyödyntävän omatoimikulttuurin kehittämiseksi. Innostava ja positiivinen valmennusote Valtaosa juniorivalmentajista on positiivisia, kärsivällisiä ja rohkaisevia. Tutoreiden mukaan valmentajan halu kehittää itseään kertoo hyvästä ja innostuneesta otteesta. Oppimishaluisia valmentajia on valtavasti. Monet osaavat myös huomioida lasten onnistumiset, kehittymisen ja ahkeruuden.

Innostavuus on kuitenkin vaihtelevaa. Osa valmentajista on liian passiivisia ja saattaa jännittää valmennusta, mikä taas on este innostukselle. Joissain tapauksissa myös intohimo puuttuu valmennuksessa ei heittäydytä tarpeeksi harjoitustapahtumaan eikä nähdä kunnolla vaivaa asioiden hoitamisessa. Jotkut valmentajat katsovat jopa kelloa ja odottavat treenien päättymistä. Toisinaan taas valmentajat haluavat liian nopeasti lapsilta asioita tai tavoitteet ovat liian korkealla lasten lähtötilanteeseen nähden. Tutorin tuki ja kannustaminen sekä valmentajien kouluttautuminen auttavat näissä asioissa. Lapsille annettavan palautteen sisältö jää usein myös vaatimattomaksi. Pelkkä ”hyvä hyvä”:n hokeminen ei ole riittävää palautetta, vaan pelaajille on kerrottava tarkemmin, mikä on ollut hyvää heidän suorituksessaan. Toisinaan myös aiheeton kehuminen muodostuu ongelmaksi, mikäli suoritusta kehutaan vaikka suoritus ei ole ollut hyvä. Liian negatiivista ja liian kovaan sävyyn annettua palautetta sekä yksilöä nolaavaa palautteen antamista kuuluu vielä ajoittain. Joissakin tilanteissa valmentajan omalta lapselta vaaditaan ylimääräistä kanssapelaajiin verrattuna. Vääränlainen kilpailullisuus on niin ikään aiheuttanut hieman liian kireää ilmapiiriä. Painopiste pitäisi saada pelaajan kehittymiseen ja pitkäjänteisyyteen – ei yksittäisen pelin voiton tavoitteluun. Myös osalla vanhemmista voittaminen on tärkeintä, mikä johtaa ilmapiirin kiristymiseen. Kisailujen käyttö harjoittelussa Kisailut ovat liian vähänkäytetty motivointikeino junioreiden harjoittelussa. Yksi kisailu harjoitusta kohden olisi hyvä perussääntö. Kisailujen tulisi olla taitoärsykkeitä aktivoivia. Valmentajan on hyvä tasoittaa ylisuuret tasoerot ja luoda hauskalla tavalla kiva kisailuilmapiiri. Motorinen taitavuusharjoittelu Erillistä motorista taitavuusharjoittelua toteutetaan paljon ennen harjoitusten kenttäosiota, ja osaamistakin löytyy sillä puolella. Monissa joukkueissa vanhempien ja eri lajien osaamista on hyödynnetty tehokkaasti. Askellustikapuut, kehonhallinta ja liiketaito-osiot ovat edenneet mukavasti käytännön valmennusarkeen. Osa valmentajista yhdistää hyvin lajiharjoitteluun fyysisiä painopisteitä. Haasteena motorisissa harjoitteissa on se, että harjoitteita saattaa olla liian monta ja harjoituksista tulee liian sekavat. Tällöin unohdetaan huomioida riittävät toistot samalla, kun uusiakin taitoärsykkeitä on tärkeä saada, jotta taitoharjoittelu on monipuolista. Iloista ja energistä joulun aikaa kaikille valmentajille ja pelaajille. Ensi vuoteen entistä intohimoisemmin ja hyvällä yhteistyöllä! Marko Viitanen, Palloliiton nuorisopäällikkö, ja Fortum Tutorit kautta maan



Lehti 4 2013