__MAIN_TEXT__

Page 16

16

KESKISUOMALAINEN • 60

Kolumni KOLUMNI

Tanja Leppäaho Akatemiatutkija tanja.leppaaho @lut.fi

Kansainvälisen kasvun avain: kysy ja kohtaa Suomalaiset ovat keskimäärin vaiteliaita, nöyriä, asiakeskeisiä ja tunteitaan peittäviä. Suomalaiset ja sosiaalisuus eivät siis lähtökohtaisesti ole lähellä toisiaan. Kuitenkin suurten metsäyhtiöidemme isät Gustaf Serlachius, Wilhelm Schauman ja Antti Ahlström seuraavine sukupolvineen perustivat sillä hetkellä pienten yritystensä kasvun juuri vahvoihin sosiaalisiin suhteisiin, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Toisesta maailmansodasta ja kylmästä sodasta alkaen suomalainen työelämä ja sosiaalinen elämä ovat kuitenkin eriytyneet. Iso osa nyky-Suomen yrityksistä pyrkiikin matkustamaan mahdollisimman vähän ja olemaan sen sijaan ulkomailla harvoin ollessaankin tehokkaita. ”Tehokas suomalainen insinööri, joka tekee töitä aamukahdeksasta iltakuuteen – se ei toiminut siellä (Ranskassa). Se me opittiin. Sille naurettiin. Pitää mennä pitkille lounaille ja illalliselle. Ensin luodaan sosiaalinen suhde näyttämällä millainen olet eri tilanteissa: kun on ongelmia, kun tulee onnistumisia, kun juhlitaan, miten alkoholi muuttaa sinua ja monet muut asiat, sen he haluavat nähdä. Ja sitten kun tämä on tapahtunut, asiat tapahtuvat itsestään.” Useat minun ja muiden tutkimukset paljastavat, että suomalaisyritykset ovat isoilta osin kadottaneet ne taidot, joilla metsäyhtiöt ja muutamat muut suomalaisyritykset onnistuivat luomaan vahvat kansainväliset suhteet ja kasvamaan merkittävän kokoisiksi yrityksiksi. Suomessa kasvu tyrehtyy yleensä aikaisessa vaiheessa. Emme voi kieltää, etteivätkö verotusaste, etäinen sijainti ja globalisaatio vaikeuttaisi kansainvälistymistämme, mutta niille yrittäjät eivät voi paljoakaan tehdä. Sen sijaan askel sosiaaliseen kanssakäymiseen on otettavissa jo pienillä sanoilla, teoilla ja valinnoilla. Tehokkuus ja teknisten faktojen korostaminen sosiaalisen yhdessäolon kustannuksella on väärä säästökohde. Olemme ihmisiä, ja kaikkialla muualla kuin Suomessa kohdatuksi tuleminen ihmisenä on tosi tärkeää. Missään muualla ei ole niin eriytyneitä sosiaalisia ja liiketoimintasuhteita kuin Suomessa. Olemme poikkeuksellinen kansa. Osa suomalaisyrityksistä on onneksi oppinut vuosien varrella, ettei ulkomaisilla markkinoilla juuri tunneta pelkkään liiketoimintaan perustuvia suhteita. Sitä myötä ne ovat lisänneet sosiaalisuuden määrää. ”Opittiin vuosien varrella, että kun olet myynyt koneen, sinusta tulee myös perhetuttava. He soittavat sinulle asioista, he kutsuvat kotiinsa ja tulevat sinun kotiisi. He ovat äärettömän ystävällisiä. Se on ystävyyttä liiketoiminnan ohella. Tai ehkä liiketoimintaa ystävyyden ohella.”

Iso osa yrityksistä kuitenkin jatkaa yhä vähällä sosiaalisen kanssakäymisen panoksella ja ihmettelee miksi myyntiluvut eivät kehity. ”No meillä oli tosi vaikeaa. Ei tullut koskaan selkeitä vastauksia, aikataulut eivät pitäneet, yhteistä linjaa ei löytynyt. Mutta sitten kaikki muuttui, kun tämä tyyppi oli ollut jonkin aikaa sairaana ja eräänä lauantaina sitten soitin sille sinne Ranskaan ja kysyin miten se jakselee. Sen jälkeen kaikki muuttui. Ihan kaikki.” Paras tapa sosiaalisen kanssakäymiseen Suomen päässä näyttää johtajien kokemusten perusteella olevan kutsuminen omaan kotiin ja suomalaisten erikoisuuksien tarjoaminen sekä suomalaiseen luontoon, saaristoon ja järvimaisemaan sekä Lappiin tutustuttaminen. Ulkomailla ollessa taas ilta baarissa tai veneilemässä tai muutama kysymys partnerin perheestä ja hänen maansa historiasta ja kulttuurista on hyvä strategia. Sopimus menee yleensä toiseen maahan, jos suomalainen sosialisoimisen sijaan keskittyy työntekoon. Suomalaisten yrittäjien messupöydätkin ovat liian usein staattisia ja teknisiä. Naapuriosaston viinibileet ja ruokamaistajaiset vetävät puoleensa eri tavalla. Miksei suomalaisella osastolla voisi olla minisauna, ilmaista lähdevettä tai kirjeitä edustajien lapsille ja lapsenlapsille suomalaiselta joulupukilta? Niin Serlachiuksen, Schaumanin, Ahlströmin kuin Waldenin perheyrityksissä (1870-luvulta alkaen aina 1960-luvulle saakka) ulkomaille tehtiin useita 2–3 kuukauden liikematkoja joka vuosi. Usein mukana oli myös perheenjäseniä. Tämän lisäksi he osasivat lukuisia kieliä, ja kouluttivat lapsiaan tietoisesti vuosia ulkomailla. Myös kaikki kirjeenvaihto kansainvälisten kumppaneiden suuntaan oli erittäin kohteliasta, ja siinä kysyttiin aina perheestä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron aloitti elokuussa 2018 Suomen vierailun julkisen puheenvuoron muutamalla lauseella suomen kieltä. Tanskassa hän aloitti muutamalla lauseella tanskaa. Hänen suomen kielen lausuminen oli osin sinne päin, mutta osin varsin hyvää. Toisaalta hänen ääntämisellä ei ollut juurikaan mitään väliä. Suomalaisten kasvot kääntyivät heti leveään hymyyn. Muutama sana kohdemaan kieltä voi olla ratkaiseva asia. Vaikka se ei olisi edes kovin ymmärrettävää kieltä ja mentäisiin rallienglantia vastaavalla tyylillä, se herättää vastaanottajassa arvostusta ja hyvää oloa. Yrittäjät saavat vieraan kielen sanoillaan partnerin tai asiakkaan kasvoille lähes yhtä leveän hymyn kuin Emmanuel Macronin suomenkieliset sanat meissä suomalaisissa.

MYYDÄÄN / VUOKRATAAN TEOLLISUUSTILAA Velatonhinta 960 €/m2 Myyntihinta 463 €/m2 180 m2 - 270 m2 Tiloja voi yhdistää Sisäkorkeus 7,5m Runkosyvyys 30 m Siltanosturi varaus Suuret piha-alueet Valmistuu loppuvuodeksi 2018

VILKKUTIE 5, JYVÄSKYLÄ

Riihikiinteistöt Oy

Kysy lisää: 044 331 8297

WordDive ja Social Party sadan kiinnostavimman kasvuyrityksen joukkoon Red Herring -mediayhtiö palkitsee vuosittain sata maailman kiinnostavinta teknologia-alan kasvuyritystä. Tänä vuonna Top 100 -listalle valittiin kaksi suomalaista yritystä: tamperelainen kieltenoppimispalvelu WordDive ja helsinkiläinen digiyhtiö Social Party. WordDive on mobiilisovellus ja nettiohjelma vieraiden kielten oppimiseen. Yritys on kehittänyt

tekoälyyn pohjautuvaa sovellusta, jonka avulla voidaan opettaa englannin kielen suullisia taitoja yksilöllisesti. Red Herring Top 100 -yritysten valinta perustuu useaan kriteeriin. Niitä ovat esimerkiksi innovatiivisuus, taloudellinen kehitys, liiketoimintastrategia ja kansainvälisyys. Lähde: Suomen Yrittäjät

Profile for Viestintä-Paprico Oy

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4/2018  

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4/2018  

Profile for paprico
Advertisement