Paperilehti huhtikuu 2022 by paperilehtirauma

HUHTIKUU 2022

#YHDESSÄOLEMMERAUMA

KAUPUNKIMEDIA

Andy Wolfin perustajat, Andreas Pirkheim (Andy) ja Wolfgang Scheucher (Wolf) kasvoillaan malliston kehykset.

Me jaamme nämä ympäristöarvot, ja olemmekin ylpeitä, kun saamme olla yksi viidestä liikkeestä, joilla tämä mallisto Suomessa on.

CE-merkitty lääkinnällinen laite

AWearnes on itävaltalaisen luottomerkkimme Andy Wolfin 15-vuotisjuhlamallisto. Se on nimensä mukaisesti tehty tiedostaen tämän hetken tärkeät arvot. Kehysmallisto on ajaton, ja silti persoonallinen, sisältäen viisi mallia ja kymmenen värivaihtoehtoa. Hävikin välttämiseksi kehykset tilataan vasta, kun käyttäjä on valinnut mieleisensä mallin ja värin. Toimitusaika on siitä huolimatta vain muutamia päiviä. Kehyksen materiaalista lähes puolet on kierrätettyä, ja loput kasvipohjaisia. Kehyksen kaikki osat ovat irrotettavia kierrätystä varten.

Näöstäsi huolehtii Silmäoptikot Palmu Kuninkaankatu 10 | 02 8378 6000 | ma-pe 9-17 | silmaoptikot.fi

Aikamatka RAUMAN MENNEISYYTEEN KANSIJUTTU

TEKSTI: SANNA SEPPÄL Ä KUVAT: RAUMAN MUSEON KOKOELMAT

1400-1500-LUVUT

1600-LUKU

KESKIAIKA

1442 Rauma sai ensimmäiset kaupunkiprivilegiot

1400 1400-alku Pyhän Ristin kirkko valmistui

PA PE R I L E H T I

PYSÄHTYNEISYYDEN AIKA

1550 Raumalaiset porvarit asuttamaan Helsinkiä

1500 1538 Fransiskaaniluostari lakkautettiin

1557 Rauman kuninkaankartano perustettiin

1600

1626 Tulliaita valmistui

1640 Pyhän kolminaisuuden kirkko paloi

auman kaupunki juhlii tänä vuonna 580-vuotista taivaltaan. Vanhin säilynyt kuningas Kristofferin nimissä tehty Rauman porvarien privilegiokirje on Kaarle Knuutinpoika Bonden 17.4.1442 vahvistama. Kirjeessä Raumalle luvattiin samanlaiset oikeudet kuin Turulle ja se merkitsi, että kaupunki sai kaikki valtakunnassa silloin voimassa olevat edut kauppapaikkana. (Privilegiokirje on luettavissa kokonaisuudessaan tämän lehden takakannesta.) Kaupungin alkujuuret ulottuvat jo ainakin 1300-luvulle, jolloin Rauma oli hyvien vesireittien varrelle luontaisesti syntynyt kauppapaikka. Kylän nimi Rauma (salmi) tulee ilmeisesti Raumanjoen partaalle muodostuneesta kalastajakylästä. Alunperin Raumanjoki oli kapea salmi, joka yhdisti Äyhönjärven ja Selkämeren. Maankohoamisen myötä joki on kutistunut nykyiseen kokoonsa ja rantaviiva siirtynyt useita kilometrejä. Keskiaikaisen kaupungin laidalla oli aluksi kolme kylää, Rauma, Nummi ja Lajo. Rauman kylä sijaitsi pohjoispuolella Raumanjokea, korkealla rinteellä nykyisen Pyhän Ristin kirkon paikkeilla jatkuen Tallikedoksi. Rantaviiva kulki nykyisen Kalatorin liepeillä, jolloin Pyhän Kolminaisuuden kirkko oli luultavasti jo rakennettu ja Rauman kauppakylän asemakaava hahmotettu. Kaupunkioikeuksien saamisesta alkoi pienen kalastajakylän vaiherikas matka kohti teollistuvaa, modernia sekä vanhaa ja uutta yhdistävää kaupunkia. Kaupankäynti ja merenkulku sekä myöhemmin teollistuminen ja palvelut ovat kautta aikain olleet raumalaisen elinkeinoelämän peruspilareita. Poimimme menneiltä vuosisadoilta joitakin yksityiskohtia, sillä koko tarinaa olisi mahdotonta kertoa yhdessä jutussa. Hieman pidempi artikkeli aiheesta löytyy osoitteesta paperilehti.fi. Lähteenä ja kuvina on käytetty Rauman museon kokoelmia sekä museo amanuenssi Noora Jokisen tekemiä koosteita Rauman historiasta.

RAUMAN KIVINEN VANHA RAATIHUONE valmistui vuonna 1776. Rakennus toimi raatihuoneena vuoteen 1902, jolloin kaupungin hallinto muutti uuteen VPK:n taloon. Rauman museo sai tämän jälkeen käyttöönsä yläkerran tilat. Kuva on ilmeisesti vuodelta 1865.

Vuonna 1682 suurpalo poltti koko kaupungin hetkessä tuhkaksi. TUHOJEN VUOSISADAT

Vaikka Rauma oli saanut kaupunkioikeudet jo 1440-luvulla, varjostivat erilaiset säädökset ja kiellot etenkin ulkomaankauppaa vielä vuosisatojen ajan. 1500- ja 1600-luvuilla myös erinäiset muut tuhot, kuten sodat, nälkävuodet, rutto ja tulipalot riehuivat Raumallakin kasvua ja kehitystä jarruttaen. 1500-luvulla ulkomaankauppaoikeudet vietiin ja palautettiin useaan otteeseen. Kiellot ja myönnytykset seurasivat toisiaan, eikä kansa aina tiennyt kulloisenakin aikana voimassa olevia määräyksiä, niin tiuhaan

käytäntö muuttui. Kovimmillaan kaupunki oli vuonna 1682, jolloin suurpalo poltti koko kaupungin hetkessä tuhkaksi. 150 taloa ja kaikki julkiset rakennukset – raatihuone, tullihuone, tulliaita, koulu, pappila ja Pyhän Ristin kirkon katto – paloivat. Yksi Vanhan Rauman säilymisen salaisuuksista on se, ettei kaupungissa ole tuon koommin ollut merkittäviä tulipaloja. Vanhimmat kaupungin nykyisistä rakennuksista ovatkin peräisin jo 1600-luvun loppupuolelta.

1700-LUKU

1800-LUKU

1742–1743 PIKKUVIHA, HYÖDYN AIKA 1740 ETEENPÄIN

1809 SUOMESTA VENÄJÄN AUTONOMINEN SUURIRUHTINASKUNTA

RUOTSIN VALLAN VIIMEINEN VUOSISATA, 1713–1721 ISOVIHA,

1682 Viimeisin suuri kaupunkipalo

1 70 0

RAUMANPITSIN KULTA-AIKA 1700-LUVUN LOPUSTA 1840-LUVULLE,

1795 Taidemuseon rakennus, Pinnala valmistui

1800

1776 Rauman Vanha Raatihuone valmistui

1802 Tiilitehdas Tarvonsaareen

1830 Tapulikaupunkioikeudet

1821 Kylpylä Kaivopuistoon

1841 C.W. Gyldenin asemakartta

1858 Ensimmäinen manufaktuurityöpaja, takomo- ja valutehdas

1862 Värjäri Johan Nordlingin villakehräämö

PA PE R I L E H T I

1874 PERUSTETTU NAHKATEHDAS oli liki sadan vuoden ajan yksi Rauman merkittävimmistä työnantajista. Grönbergin ja Sjöblomin konkurssien jälkeen se toimi Emil Pakkalan johdolla aina vuoden 1968 konkurssiin asti. Kaikki tehtaan vanhat rakennukset purettiin Kanalin varresta 1970-luvulla.

1626 kaupungin ympärille rakennettu ja pari sataa vuotta pystyssä ollut tulliaita piti rakennuskannan tiiviinä kokonaisuutena. Aita oli myös kruunulle varsin tuottoisa, sillä sen portilla tarkastettiin kaikki kaupunkiin tuleva ja menevä tavara ja maksettiin sitä veroa. Vuoden 1698–1710 asemakartan tonttien nimet ja paikat vastaavat suurelta osin nykyisiä. Talojen nimet, jotka juontuvat tonttien nimistä, ovat osittain säilyneet nykypäivään asti. Nimet periytyvät esim. henkilöiden mukaan (Jussla, Kirsti). Jotkut talot on nimetty kaupunkiin maaseudulta muuttaneiden kotitalon tai -kylän mukaan (esim. Luwila, Sukkla). Taloja on nimetty myös omistajiensa ammattien mukaan, esim. Pungila (pungmacher – kukkarontekijä), Maalar, Snikkar ja Sorvar. Tori oli vuosisatojen ajan kaupungin elinehto. Lähiseudun talonpojat myivät siellä tuotteitaan, sieltä saatiin ruokatavarat ja lämmityksessä tarvittavat halot. Torikauppa oli tärkeä osa kaupunkilaisten arkea, etenkin markkinat kaksi kertaa vuodessa olivat merkkitapauksia. Käsityöläisyys oli myös tärkeä elinkeino, ja sitä säädeltiin hyvin tarkasti. Ulkomaankaupan keskittäminen tapulikaupunkeihin Turkuun ja Viipuriin näivetti vääjäämättä Rauman kauppapurjehduksen. Rauman porvareiden tärkeänä sivuelinkeinona kaupan, merenkulun ja käsityöammattien rinnalla olivatkin maanviljely ja karjanhoito.

Tori oli vuosisatojen ajan kaupungin elinehto.

KOHTI TEOLLISTUMISTA

VUONNA 1903 PERUSTETTU RAUMAN OSUUSKAUPPA oli 1920-luvun lopulla kaupungin suurin sekatavaraliike ja alueen johtava maataloustarvikekauppa. 1973 avattiin Valtakadulle moderni Sokos-tavaratalo. Vuonna 1966 Osuuskauppa liitti itseensä naapurikuntien kaupat ja syntyi Osuuskauppa Keula. Rauman Työväen Osuusliike, myöhemmin Suoja avasi kuitenkin Rauman ensimmäisen tavaratalon jo vuonna 1970.

1882 Ensimmäinen sanomalehti, Rauman Lehti

1868 Ammattikuntalaitos lakkautettiin

1865 Lennätinkonttori

PA PE R I L E H T I

1874 Nahkatehdas

1880 Merikoulu

1700-luvulla alkoi vaurastumisen ja väestönkasvun aika. Niin kutsuttuna hyödyn aikana ryhdyttiin esimerkiksi viljelemään uusia hyötykasveja, kuten perunaa. Rauma eli tuolloin kuitenkin pääasiassa puutavarakauppansa varassa. Kaupungista vietiin puuastioita sekä puutavaraa, kuten lehtereitä, parruja, lankkuja

1892-1898 Rauman purjelaivatonnisto oli Suomen suurin

1891 Rauman museo perustettiin

1896 1897 Opettajan- Rautatie koulutus valmistui

RAUMAN TORI 1910

Vuonna 1776 kaupunkiin nousi uusi maamerkki, kivinen raatihuonerakennus vanhan palaneen raatihuoneen tilalle.

ja veistettyjä lautoja. Vuonna 1781 Rauman käsityöläiskunta oli paisunut jo niin suureksi, että siihen kuului 37 mestaria, uusina mm. kelloseppä, hatuntekijä ja kirjansitoja. Käsityöläisammateista kehittyivät hiljalleen värjärin, nahkurin ja kankurin ammatit sekä jalkinevalmistus myöhemmin manufaktuurien ja tehdasteollisuuden asteelle. Myös sahateollisuus pääsi hyödyn ajalla hyvään alkuun. Raumanpitsin kulta-aika ajoittui 1700luvun lopulta 1840-luvulle, jolloin tykkimyssyt olivat muodissa. Pitsiä vietiin myös ulkomaille. Vuonna 1776 kaupunkiin nousi uusi maamerkki, kivinen raatihuonerakennus vanhan palaneen raatihuoneen tilalle. 1800-luvulle tultaessa kauppiaiden ja kauppaporvarien määrä lisääntyi huomattavasti

tapulikaupunkioikeuksien ja sitä kautta vilkastuneen ulkomaankaupan myötä. Kaupungin suurkauppiaat ryhtyivät harjoittamaan laajaa tukku- ja vähittäiskauppaa, ja kaupunkiin perustettiin 1870-luvulla kauppaosakeyhtiöitä. Vanhimmat näistä olivat Sederström & Långfors, Lehtinen & Sofronoff ja Linden & Wallin. Vuosisadan alussa puodit olivat kuitenkin vielä pieniä rihkama- tai ruokakauppoja. Ammattikuntalaitos lakkautettiin vuonna 1868 ja tilalle perustettiin käsityöläisyhdistyksiä. Vuonna 1879 astui voimaan elinkeinovapaus, mutta kuuluminen käsityöläisyhdistyksiin jäi pakolliseksi. Tapulikaupunkioikeudet eli oikeus käydä ulkomaankauppaa Raumalle myönnettiin elokuussa 1830. Rajoittamaton purjehdusva-

1900-LUKU

ITSENÄISYYSJULISTUS 1917, SISÄLLISSOTA 1918, TALVISOTA 1939-40, JATKOSOTA 1941-44

1 90 0

1902 VPK:n talon (vanha kaupungintalo) vihkiäiset 1905 Sanomalehti Länsi-Suomi

1900 1903 Rauman Ensimmäinen sähkölaitos osuuskauppa

1912 Vuojoki Gods Oy:n saha (myöh. Rauma Wood)

1910 Ensimmäinen kenkätehdas

1920 Sulfiittitehdas

1916 Oy Raumo Stevedoring Ltd

1920 Ensimmäinen päiväkoti Wänni

1937 Sytytin Oy:n ammustehdas (1971 Lönnström Oy:ksi)

1945 Sotakorvauskuunareiden rakentaminen alkoi

PA PE R I L E H T I

V U O J O K I G O D S O Y muutti sahatoimintansa Raumalle vuonna 1912. Yhtiö aloitti tuolloin myös laivanrakennustoiminnan. Muutamaa vuotta myöhemmin sai alkunsa Oy Rauma Wood Ltd, kun saha erotettiin yrityksen muusta toiminnasta.

paus maalaisille annettiin kuitenkin vasta 1868. 1880-luvun alussa raumalaiset laivanvarustajat ostivat ensimmäiset suuret rauta- ja teräslaivat, jotka purjehtivat valtamerillä ja joita nähtiin vain harvoin Raumalla. 1890-luvulla Rauman purjelaivatonnisto eli kukoistuskauttaan ja oli maan suurin kuuden vuoden ajan. Vasta vuonna 1898 Helsingin tonnisto meni täpärästi ohi. Satama oli Rauman suurin ja tärkein työpaikka. 1891 siellä työskenteli yli viisisataa miestä. Lähes joka toisen perheen päämies elätti perheensä 1870-luvun alussa merimiehenä. Kaksi viidestä raumalaisesta eli tuolloin merimiestaloudessa. Vuonna 1897 valmistunut rautatie tuli satamaan saakka ja sinne rakennettiin pakkahuone. Rautatie oli sataman kasvun ja satama rautatien kannattavuuden elinehto. Kauppa ja käsityö olivat 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka pääelinkeinoja. Raumalaiset saivat ensimmäisiä viitteitä teollistumisesta, kun Lapin pitäjään 1750-

1950 Viimeinen Raumalla rakennettu purjealus, Uljas, upotettiin

1951 Oras Oy:n ensimmäiset tappihanat

PA PE R I L E H T I

1954 Sampaanalan ja Lahden kylien liitos

1952 Rauma-Repola syntyi

VUONNA 1920 SAHAN VIERELLE valmistui sulfiittitehdas. 1940-luvulla sulautettiin Rauma Wood ja Raahe Oy, jolloin syntyi Rauma-Raahe Oy. Vuonna 1952 tämä puolestaan sulautui Repola-Viipuri Oy:n sekä Lahti Oy:n kanssa Rauma-Repolaksi. Toimialoina oli tuolloin sellu- ja paperiteollisuuden lisäksi konepaja- ja telakkateollisuus. Yhtiön paperitehdas valmistui 1969.

luvulla perustettiin saha ja Tarvonsaaren niemeen tuli tiilitehdas vuonna 1802. Rauman ensimmäisen manufaktuurityöpajan, takomo- ja valutehtaan perusti Matti Limnell vuonna 1858. Muutama vuosi siitä värjäri Johan Gustaf Nordling perusti Raumalle villakehräämön. Myös nahkatehdas sai alkunsa 1874 ja työllisti raumalaisia Kanalin varressa lähes sadan vuoden ajan.

noin 600 työntekijää ja toimihenkilöä. Kaupungin suurimpia työnantajia olivat tuohon aikaan nahka- ja kenkätehdas sekä Rauma Woodin saha. Vuonna 1943 teollisuustyöväestön osuus raumalaisista oli jo lähes 30 prosenttia. 1950- ja 1960-luvuilla teollisten työpaikkojen määrissä oli vain pieniä väliaikaisia taantumia, ja vuonna 1960 raumalainen teollisuus työllisti jo 6500 henkeä. Paperitehdas ja muun tuotannon elpyminen loivat sittemmin uusia työpaikkoja ja nostivat teollisuuden työntekijöiden määrän vuonna 1974 ennätyksellisen suureksi: kaupungin 52 tehtaassa oli 2106 toimihenkilöä ja 6374 työntekijää, kun raumalaisten määrä oli noin 30 000 henkeä. Joka kolmas raumalainen kotitalous sai toimeentulonsa teollisuudesta.

Teollistuva Rauma houkutteli yhä lisää väkeä.

TEOLLISUUDESTA PALVELUIHIN

1900-luku oli vuosisata, joka mullisti kaiken entisen. Myös Rauma muuttui pienestä idyllisestä pikkukaupungista moderniksi, vanhaa ja uutta yhdistäväksi teollisuuskaupungiksi. Raumalla oli jo kesällä 1918 parikymmentä teollista työpaikkaa, ja niissä

1964 Nykyinen vesitorni valmistui

1963 Rauman Lukon Suomen mestaruus

1970 Ensimmäinen tavaratalo, Centrum

1970 Rauman jäähalli valmistui

1971 Rauman pitsiviikko perustettiin

1975 Ensimmäinen kirjastoauto

1981 Satamaan johtanut syväväylä valmistui

RAUMA-REPOLAN ALLASTELAKKAA tehtiin vuonna 1946.

1990-luvulle tultaessa käyrä oli kuitenkin kääntynyt melkoiseen laskuun, sillä tuolloin 80-luvun alun teollisista työpaikoista oli jäljellä vain noin 60 prosenttia. Teollistuva Rauma houkutteli yhä lisää väkeä paikkakunnalle, joten tarvittiin myös erilaisia palveluita. Kaupat olivat 1900-luvun alussa vielä osin käsityöläisten verstaita ja osin tupakan, suolan, kahvin ja sokerin kaltaisia tuotteita myyviä puoteja. 1920-luvulta lähtien Raumalle perustettiin runsaasti uusia erikoisliikkeitä. Erityisesti ruoka- ja sekatavarakaupat lisääntyivät. Myös tori oli edelleen elinvoimainen, sillä vuodesta 1925 lähtien se oli avoinna jokaisena arkipäivänä. Pääsääntöisesti liikkeet olivat pieniä, poikkeuksena Lehtinen & Sofronoff sekä vuonna 1903 perustettu osuuskauppa. 1970- ja 1980-lukujen taitteessa jo noin 6500 raumalaista työskenteli erilaisten palveluelinkeinojen palveluksessa, kun teollisia työpaikkoja oli samaan aikaan noin 8000.

RAUMALLA TALVISODAN TUHOISIN POMMITUS oli 2.2.1940 (Paha perjantai), jolloin mm. Elokuvateatteri Titania tuhoutui täysin. Tilalle rakennettiin myöhemmin Iso-Hannu.

2000-LUKU 1991 Vanha Rauma Unescon maailmanperintökohteeksi

1999 Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Unescon maailmanperintökohteeksi

2004 Nykyisen pääkirjaston vihkiäiset

2021 Rauman Lukon Suomen mestaruus

2007 Kodisjoen liitos

2 000 1993 Maalaiskunnan liitos kaupunkiin

2002 Palloiluhalli paloi

2009 Lapin liitos

2014 Kaupunki osti telakka-alueen

PA PE R I L E H T I

Rauman kaupungin Leila Stenfors (vas.), Risto Kupari ja Raija Lehtorinne toivottavat raumalaiset tervetulleiksi tutustumaan vanhaan kaupungintaloon 12.4. sekä 19.4.

Onnea, Rauma 580 vuotta!

auman kaupunki juhlistaa huhtikuista syntymäpäiväänsä pitkin vuotta erilaisilla tapahtumilla. Juhlinta kuitenkin keskittyy varsinaisen juhlapäivän molemmin puolin. Vanha kaupungintalo on yleisölle avoin kahtena päivänä ja ensimmäiset privilegiokirjeet ovat näytillä Vanhalla Raatihuoneella 13.–24.4. Huipennuksena järjestetään raumalaisille oma torijuhla keskiviikkona 13.4., sillä virallinen päivä 17.4. osuu pääsiäisen pyhiin. – Halusimme laajentaa juhlintaa useammalle päivälle, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan. Torijuhlia on järjestetty kaupungin syntymäpäivien kunniaksi ennenkin ja tästä oli hyvä lähteä liikkeelle. Ohjelmaa on kaikenikäisille ja sitä on pyritty ajoittamaan niin, että myös työssäkäyvät ehtivät mukaan, kaupungin viestintäpäällikkö

PA PE R I L E H T I

Raija Lehtorinne sekä vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors kertovat. Torijuhlan aamupäivän konsertit on suunnattu pikkuväelle ja sinne toivotaankin päiväkoti- ja koululaisryhmien runsasta osallistumista. Lounasaikaan lavaohjelmassa on tarjolla keskustelu ajankohtaisesta aiheesta. Puhetta ja keskusteluja haluttiin mukaan muuten musiikkipainoiseen ohjelmaan. – Puolenpäivän jälkeen keikalla esiintyy raumalaisille tuttu Hariolax tähtisolistinaan Lea Laven. Alkuillan ohjelmaan ehtii osallistua vielä työpäivän jälkeen, sillä ohjelma käynnistyy uudelleen klo 16 ja ilta huipentuu UMK:sta tutun ja Pitsiviikollakin esiintyneen Youngheartedin keikkaan, Stenfors hehkuttaa monipuolista ohjelmaa. – Huhtikuun sää on tietysti aina täysi arvoitus, mutta pidämme peukkuja aurin-

koisen kevätsään puolesta. Torialue on niin laaja, että kevätsateen sattuessa sieltä näkee hyvin, vaikka olisi vähän sateenvarjojakin edessä, Lehtorinne muistuttaa. VANHAN KAUPUNGINTALON AVOIMET OVET

– Ajatus vanhan kaupungintalon avoimista ovista on pyörinyt mielessä jo useita vuosia, mutta sopivaa ajankohtaa ei vaan ole löytynyt. Juhlavuotta suunniteltaessa päätimme vihdoin toteuttaa idean, Lehtorinne selvittää. Avoimet ovet järjestetään kahtena eri päivänä, tiistaina 12.4. klo 10-14 ja 19.4. klo 14-18. Ilta-aikaan tavoitellaan jälleen myös työssäkäyviä vierailijoita. – Rauman oppaiden vetämät kierrokset lähtevät puolen tunnin välein kaupungintalon ala-aulasta. Kierroksella nähdään mm. kokous-

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

huone Alfons, valtuustosali sekä valtuustosalin lämpiö sekä niissä esillä olevia tauluja. Lopuksi käydään vielä palvelupiste Pyyrmannissa, jossa on tietoa kaupungin palveluista sekä myynnissä Rauma-tuotteita, kuten näitä juhlavuoden T-paitoja, Lehtorinne viittaa yllään olevaan paitaan. Myyntiin tulee myös jo toinen juhlavuoden postimerkki, sillä alkuvuodesta julkaistu postimerkki vietiin suorastaan käsistä. Tätä uutta merkkiä on tarkoitus myydä pitkin vuotta ja ottaa tarvittaessa lisäpainoksia. Avoimet ovet näkyvät myös kaupungintalon edustalla, sillä Rauman seudun mobilistit tuovat sinne näytille vanhan käytöstä poistetun paloauton sekä ambulanssin. Kaupungintalon ala-aulassa pyörii lisäksi esitys kaupungintalon historiasta sekä Rauman Filatelistikerhon näyttely, joihin voi tutustua itsenäisesti.

PRIVILEGIOKIRJEET ESILLÄ VANHALLA RAATIHUONEELLA

Rauman kaupungin historialliset privilegiokirjeet pääsevät huhtikuussa ensimmäistä kertaa tuulettumaan pimeästä, lukitusta ja tarkoin kosteussuojatusta arkistosta. Ne asetetaan juhlavuoden kunniaksi Raatihuoneen näyttelyn vitriiniin. Toki tämä vitriinikin on hyvin suojattu kosteudelta, valolta ja lämmöltä, jotta nuo 580 vuotta säilyneet pergamenttipaperit säilyisivät vastakin. – Ritari Kaarle Knuutinpoika Bonden 1442 allekirjoittaman ensimmäisen kirjeen lisäksi esille pääsevät pari hieman nuorempaa kirjettä, joissa vielä itse kuningas vahvisti Rauman saamat kaupunkioikeudet, Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo. – On monen sattuman tekijä, että kirjeet ovat todella säilyneet näihin päiviin. Todennäköisesti ne ovat olleet ainakin 1700-luvun isovihan aikaan maanpaossa Tukholmassa. Kuin ihmeen kaupalla ne ovat säästyneet myös tulipaloissa, joita Raumallakin on riehunut useita. Turussa ja Porvoossa ei vastaavia ole säilynyt, joten vaikka ne ovat suusanallisen tiedon mukaan Raumaa vanhempia kaupunkeja, kirjallisia todisteita siitä ei ole. Ihan tarkkaa tietoa ei ole, missä ja miten kirjeitä on vuosisatojen aikana säilytetty, mutta kaupungin arkistoissa ne ovat pääasiassa lymynneet. Paikkana on ollut raatihuone, ja välillä jopa raatimiesten tai pormestarien kodit. – Jos nämä kirjeet osaisivat puhua, niin kuulisimme hurjia tarinoita siitä, miten elämänmeno on muuttunut lähes 600 vuoden aikana. Ulkomaankauppaoikeudet olivat kuitenkin kaupungin kehittymisen kannalta merkittävä tekijä sekä taloudellisesti että henkisesti. Esimerkiksi rauman kieli ja kulttuuri on saanut paljon vaikutteita ulkomaankaupan myötä. – Raatihuoneella on parhaillaan esillä myös Vallan Rauma -näyttely, joka sopii hienosti tähän kokonaisuuteen ja auttaa ymmärtämään kirjeiden merkitystä. Toivoisinkin, että raumalaiset tutkisivat kotikaupunkinsa historiaa ja pohtisivat, mikä sen merkitys on meille tänä päivänä. Hieman kevyempää aineistoa aiheesta tarjoaa esimerkiksi Väinö Suojamaan Vanha Rakas Rauma vuodelta 1948. Myös Nortamon teksteistä löytyy paljon historiatietoa.

TORIJUHLA 13.4.2022 AAMUPÄIVÄ KLO 9 ALKAEN:

• • • • • • •

Pyyrman trumbutta Loiskis-orkesteri Sähköankerias Ajankohtainen keskustelu Apteekkar Nyyper Rauman Mieslaulajien kvartetti Hariolax ja Lea Laven

ILTAPÄIVÄ KLO 16 ALKAEN:

• • • •

Pyyrman trumbutta Peltone & Kuka maksaa viulut? Ajankohtainen keskustelu Younghearted

TARKEMPI AIKATAULU: RAUMA.FI/ RAUMA-580-VUOTTA-JUHLAVUOSI

”On monen sattuman tekijä, että kirjeet ovat todella säilyneet näihin päiviin.”

PRIVILEGIOKIRJEET OVAT NÄYTILLÄ RAUMAN MUSEON VANHALLA RAATIHUONEELLA 13.–24.4. TORIJUHLAPÄIVÄNÄ 13.4. SEKÄ LAUANTAINA 16.4. MUSEOON ON VAPAA PÄÄSY.

PA PE R I L E H T I

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

KITUKRÄNNISSÄ

Pitoa ja vetoa kompaktiin kaupunkiin TAPAAMME SUOMEN KAPEIMMALLA KADULLA IHMISIÄ, JOILTA HALUAMME KYSYÄ, MITÄ HEILLE KUULUU. EHDOTA HAASTATELTAVAA: PAPERILEHTI@BONDE.FI

evätauringon saattelemana suuntaamme kohti Kitukränniä vuoden alussa Rauman kaupunginjohtajan saappaisiin astuneen Esko Poikelan kanssa. Rauma on Liedossa viimeksi vaikuttaneelle Poikelalle ennestään tuttu kaupunki, sillä hän on käynyt täällä sekä oppikoulun että Lyseon lukion. Mutta miten hän on nyt kotiutunut ja mitä hänellä on suunnitelmissa raumalaisten päänmenoksi? – Vastaanotto on ollut erittäin hyvä, tuntuu kuin olisin tullut kotiin. Koko organisaatio ja päättäjät ovat ottaneet minut avosylin vastaan, ja mikä parasta, olen päässyt perehtymään asioihin samantien käytännön tasolla, Poikela kehuu. Poikelan mukaan Raumalla on tehty paljon asioita oikein jo pitkään. Hän puhuu strategisista päätöksistä, vahvoista poliittisista päätöksistä sekä vankasta yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa. Suunnitelmissa onkin jatkaa samalla hyvällä linjalla ja vielä tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa. Työsarkaa kuitenkin riittää. – Kaupungin pito- ja vetovoiman kasvattaminen ovat tärkeimpiä tehtäviäni. On mietittävä, miten luodaan sellainen tarjonta,

JULKAISIJA BONDE MEDIA OY

joka pitää asukkaat täällä ja houkuttaa heitä vielä lisää. Muualle opiskelemaan lähteneetkin pitäisi saada palaamaan kotikaupunkiinsa. Pelkät hyvät työpaikat eivät riitä, vaan tarvitaan myös monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja vapaa-ajanviettoon. Tänä päivänä työpaikka voi olla missä vaan, ja asuinpaikka valitaan monesti muiden tekijöiden perusteella. Rauman konkreettisina vahvuuksina Poikela näkee edullisen asumisen ja liikkumisen, loistavat palvelut sekä lyhyet välimatkat. Rauma tuntuu isommalta, mitä se onkaan ja kaikki tarvittava löytyy kompaktissa koossa. – Raumalla on myös mahtava kulttuuri- ja tapahtumatarjonta. Urheilun merkitys kaupungin brändityössä on niin ikään huomattava. Poikela haluaa kiinnittää huomiota elinkeinoelämän lisäksi asukkaisiin ja yhteisöihin. Kaupunkilaisten hyvinvointi ja terveys ja etenkin lapsiin ja nuoriin panostaminen tukevat kaupungin elinvoimaisuutta.

– Parhaillaan tekeillä oleva kaupunkistrategia luo suuntaviivat ja perustan tulevina vuosina tehtäville päätöksille. Kaupunginjohtajan muodollinen päätösvalta ei ole järin suuri, mutta vaikutusvalta sitäkin suurempi. Verkostot ja yhteisen näkemyksen kiteyttäminen päättäjien kanssa ovat työssäni avainroolissa. Poikela pitää kaupungin henkilöstöä sekä työkulttuuria erittäin sitoutuneena ja osaavana. Raumalla on löytynyt onnistumisen ura, jossa menestys ruokkii menestystä. Haasteista huolimatta on kääritty hihat ja löydetty oikea ura tekemiseen. – Raumalaisuuden brändi näyttäytyy ulospäin päättäväisyytenä, rohkeutena ja tietynlaisena suoruutena. Tyytyväisyys ja ylpeys omasta kaupungista heijastuu sekä keskusteluista kaupunkilaisten kanssa että myös tutkimustuloksista. Myös yhteisöllisyys on täällä osa vahvaa omaa imagoa. Raumalaisuus käsitteenä sisältää vahvan positiivisen varauksen.

“Rauma tuntuu isommalta, mitä se onkaan.”

PA I N O PA I K K A P U N A M U S TA , TA M P E R E

PA I N O S M Ä Ä R Ä 2 2 .000 K P L H U H T I K U U S S A

J A K E L U P O S T I , R A U M A N KO T I TA L O U D E T

N O U T O J A K E L U P I S T E E T O S U U S K A U P PA K E U L A N T O I M I P I S T E E T R A U M A N S E U D U L L A L I S ÄT I E D O T PA P E R I L E H T I .F I /M E D I AT I E D O T

K A N N E N K U VA R A U M A N M U S E O N KO KO E L M AT

I S S N -T U N N U S 27 3 7 -3 4 3 6 ( PA I N E T T U ), 2 7 3 7 -3 44 4 ( V E R K KO J U L K A I S U )

PA PE R I L E H T I

K O T I S E U T U R A K K A U T TA

Koti New Yorkissa, Rauma sydämessä KOTISEUTURAKKAUTTA-JUTTUSARJASSA TAPAAMME IHMISIÄ, JOIDEN ELÄMÄ ON MUUALLA, MUTTA SYDÄN KOTISEUDULLA. HE KERTOVAT, MILLAINEN MERKITYS RAUMALLA ON HEILLE TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA MISTÄ RAKKAUS KOTISEUTUA KOHTAAN KUMPUAA.

RAUMAN KIELI SUJUU SUOMEA PAREMMIN

Meri ja merenkulku ovat olleet Williamsille merkityksellisiä jo pienestä pitäen. Synnyinkaupunki vaikuttikin hänen ammatinvalintaansa laivanvarustajana.

Mark Williams on syntyjään raumalainen, mutta asunut jo vuosikymmenien ajan Amerikassa, New Yorkissa. Sydän sykkii kuitenkin yhä kotiseudulle ja hän onkin Facebookin Rauma ennen ja nyt -ryhmässä aktiivinen kirjoittaja.

– Vietin lapsuuden kesäni Kolmannessa Petäjäksessä huvilallamme, joten meri on ollut aina lähellä sydäntäni. Opiskelukesät olin töissä Rauman satamassa ja sieltä sain kimmokkeen alalle. Tein täällä ensin laivanvarustamotöitä 25 vuotta, ja sen jälkeen siirryin kansainvälisen energiayhtiön merikuljetuslogistiikan tehtäviin 15 vuodeksi ennen eläkkeelle jäämistä. Williamsin omien sanojen mukaan suomen kieli ei häneltä enää solju niin kuin ennen, mutta rauman kieli häneltä kyllä luonnistuu. – Kummisetäni Tauno Koskela innosti minua 60-luvulla opettelemaan Rauman giältä. Se on ollut siitä lähtien lähellä sydäntäni ja Nortamon jaarituksia sekä Koskelan kirjoja tulee luettua usein. Olen päässyt myös Nortamo-Seoran jäseneksi ja tavoitteenani onkin olla Raumalla Pitsiviikon aikaan, jotta pääsen Prännvahdiksi. Kosketuksen kotikaupunkiinsa Williams saa joka päivä Facebookin Rauma ennen ja nyt -ryhmän kautta. – Päivittäin tulee katsottua millaisia hienoja valokuvia sinne on jaettu ja itsekin julkaisen ryhmässä säännöllisesti. Voisi siis sanoa, että Rauma on sydämessä ja mielessä joka päivä – Kyl Raum o ain Raum.

WWW.RAUMA.FI

TEKSTI: SANNA PERÄNTIE KUVA: MARK WILLIAMSIN KOTIALBUMI

des tuhansien kilometrien välimatka ei ole saanut Mark Williamsia unohtamaan kotiseutuaan. Williams syntyi ja varttui Raumalla, mutta rakensi kodin Amerikkaan. – Isänisä lähti useamman sisaruksensa tavoin Atlantin yli 1900-luvun alkupuolella. Siellä hän tapasi isoäitini, ja isäni syntyi Seattlessa, Washingtonin osavaltiossa. Isäni oli 13-vuotias kun he palasivat Suomeen, ensin Turkuun ja sitten Raumalle, kun isoisäni osti Isotalon tilan (nyk. Rustila) Soukaisista, Williams taustoittaa. – Isä kertoi minulle usein tarinoita Amerikasta, etenkin Seattlesta ja New Yorkista. Niiden kertomusten kautta kyseinen maailma alkoi kiehtoa ja lähdin, lähes tasan 50 vuotta sitten, Lyseon lukiosta valmistumisen jälkeen New Yorkiin tätini luo. Williams palasi Raumalle vajaan vuoden jälkeen kesäksi, kunnes lähti Amerikkaan opiskelemaan. Valmistuttuaan vuonna 1976 hän tuli vielä runsaaksi vuodeksi Suomeen, kunnes tie kuljetti töiden perässä takaisin New Yorkiin – ja sillä tiellä hän on edelleen. – New York on mielenkiintoinen kaupunki, jossa on vilskettä kellon ympäri. Vapaa-ajan aktiviteettien kirjo on valtava, eikä tekeminen lopu kesken. Minua on aina viehättänyt monipuolisuus myös kulttuurillisesti. Täällä on päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja oppimaan asioita eri kulttuureista. Vaikka elämä isossa kaupungissa on vienyt mennessään, ei Rauma ole unohtunut. – Kun äitini oli vielä hengissä, kävin Raumalla joka kesä. Viime vuosina vierailut ovat jääneet vähäisiksi erinäisistä syistä johtuen. Siellä on kuitenkin aina mukava käydä tapaamassa ystäviä ja sukulaisia sekä purjehtimassa saaristossa. Minulla on asunto myös Raumalla, joten nyt eläkkeellä ollessa siellä voisi viettää pidempiäkin jaksoja kerralla, Williams tuumaa.

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

TA R I N O I TA T E AT T E R I LTA : A A R N I K I V I N E N

Lokin ja lentokoneiden kanssa kilpasilla ONNISTUNUT NÄYTELMÄ VAATII USEIDEN IHMISTEN SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ, JOTTA KAIKKI PALASET LOKSAHTAVAT KOHDALLEEN. TÄSSÄ SARJASSA TUTUSTUTAAN RAUMAN TEATTERIN IHMISIIN JA TARINOIHIN NÄYTTÄMÖLTÄ JA SEN TAKAA.

äyttelijän urani alkuaikoina, kesällä 1993 esitin Ylioppilasteatterissa monologia Suomen sota. Paikkana oli kesänäyttämö Mustikkamaalla. Omasta mielestäni esitys sujui oikein mallikkaasti. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että yleisöhän katsoi selvästi muutaman metrin ohi minusta. Mietin siinä, että mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu, kunnes huomasin, että läheisen tolpan nokassa istua pönötti lokki. Lokki oli siis minua kiinnostavampi, enkä nuorena näyttelijänalkuna osannut oikein vielä ottaa tilanteesta iloa irti ja tempaista lokkia osaksi monologia. Sittemmin on onneksi tullut kehitettyä omaa läsnäoloa lavalla. Viime kesältä on jäänyt hieman ikävämpi muisto, kun näyttelin Ryhmäteatterissa Sofian

PA PE R I L E H T I

T O S I E L Ä M Ä N R O O L I : Näyttelijä 35 vuoden kokemuksella, työskentelee pääsääntöisesti Helsingissä, mutta on vieraillut Turussa ja Mikkelissä, sekä nyt ensimmäistä kertaa Raumalla. MOTTO: Elä! AINA ENNEN NÄYTÖKSEN ALKUA MINÄ…

avaan ääneni ja tunnustelen tilannetta tuottaakseni toivotun rytmin esitykseen. Roolista riippuen haen myös tiettyä rentoutta tai lämmittelen lihakset.

maailmassa. Saimme kilvoitella samaan aikaan NÄYTTELEN MIELUITEN ROOLISSA, JOKA… yllä lentäneiden hävittäjälaivuiden äänen sisältää kiinnostavia henkilöhahmoja, joiden kanssa. Massiivinen ilmailunäytös kesti koko nahkoihin pääsen sukeltamaan ja sitä kautta esityksen ajan ja jyrinä oli taukoamaton. Siinä saan tutustua uusiin ihmisiin. Etenkin sitten yritimme huutaa kovempaa kuin hävitmonisärmäiset ja oman luontaisen persoonan täjät. Ihan kaikki nyanssit eivät siinä ehkä ulkopuoliset hahmot ovat mielenkiintoisia. välittyneet katsojille. Näyttelijän työ on jatkuvaa uuden luomista, ja pyrinkin tuomaan jokaiseen näytökseen aina jotain uutta ja erilaista. Raumalle oli muuten tosi kiva tulla vieraiHaluan välittää katsolulle. Olinkin viimeksi käynyt täällä uimakijille aitoutta, ja monesti soissa joskus kauan sitten. Meillä on täällä inhimillinen virhe tuo mukava työryhmä ja minut on otettu hyvin nimenomaan sitä, ja näin vastaan. Mutta pääsisipä tänne junalla. se saattaa toimia lavalla jopa lahjana. Joskus voi RAUMAN TEATTERISSA käydä niin, että näytteleminen loppuu ja KEVÄTKAUDELLA 2022: selviytyminen alkaa. Pirtumiehet-musiikkinäytelmä Lavalla siis sattuu ja PIRTUMIEHET, HUI KAUHISTUS! ohjelmistossa 11.9.2021 alkaen! tapahtuu kaikenlaisiaLIPPUMYYMÄLÄ kommelluksia, muttaraumanteatteri@raumanteatteri.fi RAUMAN KESÄTEATTERISSA 2, Rauma 11–17 sekä ne kuuluvat asiaan, jaAlfredinkatu harva niistä jää sen Avoinna ma-pe 2022:klo DINGO p. (02) 8376 9900 esityspäivinä 2h ennen esitystä enempää mieleen. LUE LISÄÄ: RAUMANTEATTERI.FI

“Ihan kaikki nyanssit eivät siinä ehkä välittyneet katsojille.”

NIMI: Aarni Kivinen

Pääsiäisen aika Rauman seurakunnassa Tule hiljentymään iltakirkkoon Hiljainen viikko johdattaa meitä pääsiäiseen. Hiljenny hetkeksi iltakirkoissa.

Pääsiäisyön messut ja pääsiäiskirkot Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa. Katso pääsiäistapahtumat 10-18.4.: raumanseurakunta.fi/paasiainen

Pääsiäinen on elämän, ilon ja valon juhla. Hyvää pääsiäistä!

Pääsiäisen Ilo Lasten ja yhteisöjen askartelemat pääsiäismunat koristavat Pyhän Ristin kirkon pihaa 17.-24.4. Tule mukaan tekemään Pääsiäisen Iloa! Ohjeet pääsiäismunien tekoon löydät seurakunnan nettisivuilta: raumanseurakunta.fi/paasiaisen-ilo

Seurakunnan tapahtumat löytyvät nettisivuilta: raumanseurakunta.fi/tapahtumat

Beauty meets the Beast

Löydä oman brändisi kauneus, valitse Bonde

JUHA-PEKKA KETONEN

WOLLU SALOKORPI

ANTTI LEHTO

Myyntijohtaja

Luova johtaja

Toimitusjohtaja

044 765 7850

040 501 7119

0400 71 21 71

juha-pekka.ketonen@bonde.fi

wollu.salokorpi@bonde.fi

antti.lehto@bonde.fi

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

K O T I M A I S TA P Ö Y TÄ Ä N

6 annosta 5-6 kypsää passionhedelmää 5 dl KOTIMAISTA kuohukermaa 1,5 dl sokeria 1 tl vaniljajauhetta tai 1 vaniljatangon siemenet 4 rkl sitruunamehua

Kipakka passionposset pääsiäiseen TÄSSÄ SARJASSA KOKATAAN SESONGIN PARHAISTA RAAKA-AINEISTA, JOTKA POIMITAAN OSUUSKAUPPA KEULAN KAUPOISTA.

evät on aikaa, jolloin kotimaisia sesonkiraaka-aineita ei oikeastaan ole. Talven yli selviytyneistä juureksista ja perunoista viedään viimeisiä ja odotellaan kieli pitkällä jo tulevan kesän ihania varhaisherkkuja. Perusraaka-aineita sekä lihaa saa tietenkin kotimaisena ympäri vuoden, mutta halusin jakaa tämän suloisen kirpeänmakean jälkiruokaohjeen näin lähestyvän pääsiäisen kunniaksi. Juuri nyt parhaimmillaan olevan passionhedelmän sekä sitruunan happo, sokeri ja kuohukerma muodostavat liiton, joka sulaa suussa. Täyteläinen vanukas syntyy ilman

PA PE R I L E H T I

liivatetta ja passioneli kärsimyshedelmän aromi tulee hienostuneesti esiin. Kypsän hedelmän tunnistaa hieman ryppyisestä rusehtavasta ulkokuoresta. Raaka sileäkuorinen passionhedelmä kypsyy huoneenlämmössä noin viikossa. Parhaiten hedelmä kuitenkin säilyy jääkaapissa. Annos, sen paremmin kuin passionhedelmäkään, ei näytä ehkä kovin houkuttelevalta, mutta sille kannattaa antaa mahdollisuus. Valmistus on helppoa, mutta hyytymiseen pitää varata vähintään muutama tunti. Helpointa on tehdä annokset jo edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin.

Passioneli kärsimyshedelmän aromi tulee hienostuneesti esiin.

Koristeluun: 1 passionhedelmä rouhittuja pistaasipähkinöitä

OHJE • Puolita hedelmät ja kaavi siemenet sekä hedelmäliha pieneen kattilaan. Lämmitä miedolla lämmöllä noin minuutin ajan, niin että siemenet hitusen lämpenevät. Kaada siemenet mehuineen kulhon päälle asetettuun siivilään ja painele lusikalla siemenistä loppu mehu kulhoon. Mehua tulisi olla noin 2,5 rkl. • Mittaa pinnoitettuun kattilaan kerma, sokeri ja vanilja. Kuumenna seos hiljalleen kiehuvaksi, kunnes sokeri on sulanut, ja jatka kuumentamista vielä 3 minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja vatkaa joukkoon sitruunamehu ja siivilöity passion hedelmämehu. Siivilöi seos kannuun. • Jaa seos tasaisesti annoskuppeihin. Anna possettien jäähtyä huoneenlämmössä puolisen tuntia ja siirrä ne sitten kelmulla peitettyinä jääkaappiin hyytymään mieluiten yön yli. Koristele ennen tarjoamista tuoreella passionhedelmällä sekä pistaasipähkinärouheella. WWW.KEULA.FI

TEKSTI JA KUVA: MARKO ÖSTMAN

K E U L A H A H M O : R I TA S I P P O L A

Jokaista asiakasta ja työntekijää arvostetaan yhtä paljon

H A L U AT K O L A I T TA A PA L A U T E T TA R I TA L L E TA I M U I L L E T YÖNTEKIJÖILLEMME? V O I T A N TA A PA L A U T T E E S I SÄHKÖPOSTITSE: K E U L A .PA L A U T E @ S O K .F I

KEULAHAHMO-JUTTUSARJASSA TAPAAMME OSUUSKAUPPA KEULAN LÄHELLÄ TOIMIVIA IHMISIÄ: YHTEISTYÖKUMPPANEITA, HENKILÖKUNTAA JA RAUMALAISIA, JOIDEN ELÄMÄÄN PAIKALLINEN OSUUSKAUPPA KUULUU.

auman Prisman kassahihnalla vaihdellaan hyväntuulisesti kuulumisia. Kassat ovat usein se kauppareissun viimeinen kohtaaminen, joten iloiset ja osaavat ammattilaiset ovat tärkeä osa asiakaskokemusta. – Prismassa jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja kaikki saavat omia tarpeitaan vastaavaa asiantuntevaa palvelua. Tiedostamme, että kassa saattaa toisinaan olla kauppareissun aikana ainoa kontakti henkilökuntaan tai jopa päivän ainoa kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa, joten kassatyöntekijöillä on päivittäisessä arjessa iso ja vastuullinen rooli, palvelupäällikkö Rita Sippola sanoo. Kassoilla työskentelee eri vuoroissa sesonkiajoista riippuen noin 50-60 työntekijää. – Meillä kaikki tulevat keskenään hyvin toimeen, mikä varmasti näkyy myös hyvässä asiakaspalvelussa. Jokaista työntekijää arvostetaan ja jokainen on yhtä tärkeä, oli kyseessä sitten vakituinen työntekijä tai esimerkiksi opiskeluiden ohella työskentelevä. Sippolan vastuualueisiin kuuluu kassalinjaston lisäksi infopiste ja Postin palvelut. Hän

on myös Prismakeskuksessa vuokralaisina toimivien palveluntuottajien yhteyshenkilö. – Kehitämme asiakaspalvelumme laatua yhteistyössä koko Prismakeskuksen henkilöstön kanssa. Tämä on meidän kaikkien yksi yhteinen Prisma. URASUUNNITELMA SELVILLÄ JO KERHOIKÄISENÄ

Sippola on työskennellyt Keulan palveluksessa kesäkuusta 1988 lähtien. Lukioikäisenä alkanut ura on jatkunut siis kohta jo 34 vuoden ajan. – Muistan hyvin, kun kerroin kerhoikäisenä hoitotädille, että minusta tulee isona Supermarketin myyjä. Tätini työskenteli silloin Äyhön S-marketin paikalla sijainneessa Keulan Supermarketissa. Ja siellä minä sitten aloitinkin oman urani kesätöissä, Sippola muistelee. – Palvelutiski oli 17-vuotiaalle tytölle hyvä koulu. Olen edelleen erittäin kiitollinen kaikille, jotka silloin perehdyttivät minua työhön. Sillä oli iso merkitys, että halusin jäädä työskentelemään kauppaan. Kun Supermarketin paikalle nousi silloinen Prisma, työskenteli Sippola siellä opiskeluiden

ohella. Valmistuttuaan hän sai vakituisen paikan käyttötavaraosastolta. Vuodesta 1993 eteenpäin Sippola työskenteli apulaispäällikkönä sekä Prismassa että Sokoksessa, ja sen jälkeen vuodesta 2008 alkaen nykyisen Prisman kassapäällikkönä. Palvelupäällikkönä hän aloitti vuoden 2020 alussa. – Ehdin työskentelemään vakituisena muutaman vuoden, kun minulle avautui mahdollisuus lähteä esimieskoulutukseen. Lisäksi suoritin vuonna 2006 kaupan alan esimiehen erikoisammattitutkinnon. Keula kouluttaa ja kannustaa meitä kehittämään omaa osaamistamme, Sippola kiittelee. – Olen saanut tehdä vuosien varrella monenlaista työtä, ja kaikesta siitä on hyötyä nykyisessä tehtävässäni. Keulalla on esimerkiksi kaupan ja ravintola-alan toimipisteitä, ja sitä kautta henkilöstöllä on hienoja mahdollisuuksia oman työuran muutoksille saman työnantajan palveluksessa. LUE KAIKKI KEULAHAHMO-JUTUT OSOITTEESSA WWW.KEULAHAHMO.FI

PA PE R I L E H T I

VIIHDY

RAUMALLA

SYÖ

JUO

VIIHDY

PAPERILEHDEN VIIHDY RAUMALL A -OSIO LISTAA PARHAAT RAVINTOL AT, KAHVIL AT, KEIKAT JA TAPAHTUMAT. LUE LISÄÄ PAPERILEHDEN KANAVISTA. PAPERILEHTI.FI #YHDESSÄOLEMMERAUMA FB.COM/PAPERILEHTI

INSTAGRAM.COM/PAPERILEHTI

Nyt liikkeelle!

VIIHDY RAUMALLA

#VIIHDYRAUMALLA

LÄHESTYVÄN KESÄN KUNNIAKSI TAHDOMME INNOSTAA LUKIJOITAMME LIIKUNNAN PARIIN JA KOKEILEMAAN UUSIA TAPOJA LIIKKUA. SIISPÄ ARVOMME HUHTIKUUSSA 69 EURON ARVOISEN 10-KORTIN HYVINVOINNIN WALIMOON! MUISTA SIIS SEURATA SOMEKANAVIAMME!

uulutko sinäkin korona-aikana kotiin jämähtäneiden sohvaperunoiden heimoon? Tuntuuko kynnys lähteä liikkumaan ylitsepääsemättömän korkealta? Vai kuulutko niihin onnekkaisiin, jotka ovat löytäneet uusia tapoja liikkua luonnonhelmassa? Lajilla ja tyylillä ei niinkään ole väliä, kunhan liikkuu säännöllisesti. Mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on pitää huolta itsestään ja kehostaan. Erityisesti lihaskuntoa kannattaa ylläpitää, tavalla tai toisella. Kuntosalilla yksin rehkiminen ei ole kaikkien juttu, ja ryhmässä liikkuminen taas saattaa toisia ahdistaa. Sopivan lajin ja liikunnan ilon löytäminen on se juttu, joka kantaa hedelmää. Walimosta löytyy taatusti jokaiseen makuun jotain: kehonhuoltoa, lihaskuntoa, pilatesta, tanssia, Kangoo Poweria, keppijumppaa vain muutamia mainitaksemme ja vieläpä joogaa ja tankotanssiakin. Mukava henkilökunta opastaa ja neuvoo, mistä kannattaa aloittaa. Monipuolisten ryhmäliikuntatuntien lisäksi saman katon alta löytyy mm. hieronta-, fysioterapia- sekä valmennuspalveluita.

OSALLISTU A R V O N TA A N J A V O I TA 10-K O R T T I !

MENOVINKIT

Huhtikuussa tapahtuu! MENOJA LÖYTYY TAAS MONEEN MAKUUN, JOTEN NYT ON MILLÄ RUOKKIA KULTTUURINNÄLKÄÄ! MEILLE VOI JÄLLEEN VINKATA TULEVISTA TAPAHTUMISTA: PAPERILEHTI@BONDE.FI. MUISTA MYÖS KÄYTTÄÄ #VIIHDYRAUMALLA! KU V

B A R H E H K U / BARHEHKU.FI 1.4. SALL A FLINKMAN

A: B E N G T H E N

RIK

Ohjelmistossa vain 7.5.2022 asti!

,P H

D O M I N O / R AV I N T O L A .F I / D O M I N O 9.4. KL AMYDIA 15.4. PORTION BOYS

B R U M M I / B R U M M I .F I 2.4.

JARKKO MARTIKAINEN / PELTONE & KUKA MAKSAA VIULUT?

8.4.

BROTHER FIRETRIBLE / ONE DESIRE / RUST N´ RAGE

15.4.

KOTITEOLLISUUS / SUNRISE

16.4.

RAUMA ELECTRONIC / VOKOLOGI / TUUNE PAULER

22.4.

ALEKSI HEINOL A QUARTET

Domino 9.4.

KL AMYDIA ravintola.fi/domino

30.4. Alkaen ILTATÄHTI -musiikkikomedia, Rauman iltanäyttelijät

K U VA :

TE R

IM A

P O S E L L I / R A U M A .F I / TA PA H T U M AT

IN EN

MUISTOJEN VUOSIK YMMENET, Rauma Hupiköörin 45-vuotiskonsertti

2.4.

R A U M A-S A L I / R A U M A .F I / TA PA H T U M AT 6.4.

VASTEN AURINGON SILTAA -konsertti

9.4.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTON +50-VUOTISKONSERT TI

22.4.

TI-TI NALLE, NÄHDÄÄN TAAS!-konsertti

23.4.

SHOW MUST GO ON -musikaalispektaakkeli

24.4. PL ÄKKPLOOSARIEN KONSERT TI MAAILMA ON KAUNIS 25.4.

AARNE PELKONEN ”EL ÄMÄNI L AULUJA”

Brummi 15.4.

KOTITEOLLISUUS brummi.fi

R A U M A N T E AT T E R I / R A U M A N T E AT T E R I .F I PIRTUMIEHET 27.4.

Alkaen HUI KAUHISTUS!

R A U M A 5 80 V U O T TA / RAU M A.F I/RAUMA-580-VUOT TA-JUH L AVUOS I RAUMA 580-VUOTISTARINA JOKIRANNAN KÄVELYLL Ä 7.4., 16.4., 18.4. ja 22.4. klo 13–14.30 ja 29.4. klo 16–17.30 13.4.

TORIJUHL A Ohjelmassa mm. Loiskis-orkesteri, Sähköankerias, Rauman Mieslaulajien kvartetti, Hariolax ja Lea Laven sekä Younghearted

AVOIMET OVET VANHALL A KAUPUNGINTALOLL A 12.4. klo 10–14 ja 19.4. klo 14–18

VIIHDY RAUMALLA

M A K U J A R A U M A LTA : R AV I N T O L A S Y D V E S T TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

M A K U-U U T I S E T

Sydvestin salipäällikkö Erika Huurinainen, keittiömestari Eppu Sjöblom sekä kokki Roni Kantonen (oik.) kilistelevät uuden menun kunniaksi.

KERROMME TÄLLÄ PALSTALLA AJANKOHTAISIA ASIOITA RAUMAN ALUEEN KAHVILOISTA JA RAVINTOLOISTA SEKÄ ESITTELEMME PAIKALLISIA ALAN YRITYKSIÄ. SUKELLA SINÄKIN MAKUJEN RAUMALLE!

KEVÄÄN MAKUJA HENNOSTA Leipomo-konditoria Hennon ympäri vuoden valikoimassa olevasta britakakusta on nyt saatavilla uusi keväinen kausimaku. Pääsiäisen yli myynnissä oleva sitruunabritakakku on valmistettu pehmeästä marenkikakusta, kermavaahdosta ja itsetehdystä sitruunakreemistä. Kakussa yhdistyvät toisiaan tasapainottavat raikas sitruuna ja makea marenki. Kakkua on saatavilla Hennon omasta myymälästä Uotilasta sekä Puistokahvilasta.

UUNITUORETTA JUURILEIPÄÄ VANHASTA RAUMASTA Vanhalla meijerillä aiemmin myymäläänsä pitänyt Leipomo Ketunleipä on avannut Vanhaan Raumaan Kuninkaankatu 21:een uuden leipäpuodin. Kaikki tuotteet leivotaan kotimaisista luomujauhoista aitoon hapanjuureen ilman teollista hiivaa ja lisäaineita. Yrittäjä Jenni Turpeinen kertoo aloittavansa työt aamuyöllä kahden ja viiden välillä, jotta kaikki tuotteet saadaan myyntiin uunituoreena aamukymmeneen mennessä.

VIIHDY RAUMALLA

Menu rakentuu sesongista ja fiiliksestä

avintola Sydvest vaihtaa menua noin viisi tai kuusi kertaa vuodessa. Sesongin raaka-aineet on aina se lähtökohta, jonka ympärille menu rakentuu. Ideoita ja inspiraatiota haetaan maailmalta, sillä somen avulla se on nykyään helppoa. – Joskus ideoita suorastaan tulvii ovista ja ikkunoista, joskus taas joutuu vähän enemmän kaivelemaan. Varsinkin nyt viime aikoina, kun ei ole päässyt kovin paljon muualle syömään, niin somesta löytyy paljon vinkkejä, Sydvestin salipäällikkö Erika Huurinainen ja keittiömestari Eppu Sjöblom kertovat. Perusidea kuitenkin modataan aina juuri Sydvestin näköiseksi ja makuiseksi niin, että annokset ovat helposti lähestyttäviä. Menusta tehdään sellainen, josta itse tykätään. Linja on olla ennen kaikkea laadukas, mutta ei liian hieno ravintola. – Meillä on käytössä ideavihot, joihin merkkaillaan ideoita sitä mukaa, kun niitä pulpahtelee. Lisäksi whatsappi laulaa solkenaan mitä milloinkin. Fiilispohjalta sitten lähdetään uutta menua rakentamaan ja joskus raakaversio saattaa muhia parikin kuukautta, Sjöblom selvittää. – Ennen menun julkistamista maistelemme annokset vielä koko henkilökunnan voimin ja haemme siihen istuvat viinit. Sana on silloin vapaa kaikille, eikä kommenteista pidä loukkaantua. Kokonaisuus hiotaan aina kimpassa kuntoon, Sjöblom kertoo.

Sesonki liittyy vahvasti menuun, sillä se vaikuttaa raaka-aineiden makuun, saatavuuteen sekä hintaan. Sesonki näkyy eniten kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä eli etenkin alkuruuat, jälkiruuat ja lisukkeet suunnitellaan vuodenajan mukaan. Esimerkiksi mansikkaa käytetään vain silloin, kun sitä voi aamulla tullessaan napata torilta mukaan. Viineissä sesonki ei juuri roseeviiniä lukuunottamatta näy, mutta myös viinilista elää koko ajan. – Valikoimassa on aina klassikoita, muutama vuosikerta sekä helppoja seurusteluviinejä. Otamme usein maahantuojalta pienemmän erän jotain spesiaalia ja kun se loppuu, niin etsimme uuden. Meille on juuri tulossa pari mielenkiintoista suomalaisomisteista viiniä. Näillä viineillä on oma tarinansa, jonka asiakkaat mielellään kuulevat, Huurinainen pohtii. Huurinainen vastaa myös Sydvestin cocktail-puolesta. Hän kehittelee drinkeistä uusia versioita ja maistattaa nekin omalla porukalla ensin. – Drinkeissä on aina sesonki läsnä. Sysimustiin synkkiin iltoihin kaivataan jotakin vahvaa “äijä-drinkkiä” kuten viski sour, kesällä taas maistuu hempeät terassijuomat. Sydvest klassikosta on tehty monia eri versioita, ja niistä mojito on tullut jäädäkseen. Sen maku vaihtuu kausittain, esimerkiksi veriappelsiini, raparperi ja mansikka. Fiilispohjalta nämäkin yleensä nousevat, hän hymyilee.

fööri lounas, catering & juhlat

Tervetuloa lounaalle!

www.fööri.fi 044 7620 108 Sinkokatu 11 , 26100 Rauma

P E R I N T E I S TÄ PA R H A I M M AT

Lupa herkutella! Kapun keittiössä on taas pannut kuumina ja kattilat porisemassa. Nyt saa herkutella – annos annokselta nauttien.

LEIPOMO JA LEIPOMON KAHVILA Karjalankatu 3, 26100 Rauma • (02) 822 1422

VA N H A N R AU M A N K A H V I L A

Kalliokatu 25, Rauma Puh. 02 83 881

Kuninkaankatu 9, 26100 Rauma • (02) 822 1758

kapteeninhuone.fi

www.kontion.fi

VIIHDY RAUMALLA

M A K U J A R A U M A LTA : R AV I N T O L A K A P T E E N I N H U O N E

Elämyksiä kaikille aisteille

avintola Kapteeninhuoneen keittiöpäällikkö Mikko Peltola haluaa tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaisia, jännittäviä kokemuksia kaikille aisteille. – Kun asiakas astuu sisään, niin kaikki tuoksut, äänet, se mitä hän näkee ja mitä ympärillä tapahtuu, on osa ravintolakokemusta. Tietenkin perusasiat pitää olla myös kunnossa, läksyt tehty huolella. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Peltola päätyi sattumalta 15 vuotta sitten Raumalle kokkikouluun. Hän on viihtynyt hyvin ja välillä saattaa lipsahtaa joku paikallinen sanakin. Kapteeninhuoneen keittiössä hän on häärinyt pian 10 vuotta, joista viimeiset nelisen vuotta pomona. – Meillä on täällä ihan hillittömän hyvä jengi. Se onkin meille kaikki kaikessa, ei tätä kukaan yksin tee. Tässä hommassa tarvitaan laajalla skaalalla osaamista ja kiinnostusta kehittää itseään ja olemmekin kimpassa kehittäneet tarjontaa isosti viimeiset vuodet, Peltola ylistää tiimiään. Miten Peltola itse kehittää omaa ammattitaitoaan ja pysyy trendeissä mukana? – Seuraan alaa aktiivisesti ja aina töiden salliessa kiertelen muualla ravintoloissa hakemassa vaikutteita. Kun näen jotain kivaa, haluan ehdottomasti kokeilla sitä itsekin. Erityisesti makeita juttuja tulee treenattua kotonakin, se on vähän kuin harrastus. – Jos joku keksii jotain uutta ja hienoa, niin se inspiroi ja on aina hyväksi koko alalle. Suomalaista ravintolakulttuuria viedään yhdessä tekemällä eteenpäin. On hienoa saada olla itsekin kehittämässä alaa. Arvoista kysyttäessä Peltola nostaa kaksi asiaa ylitse muiden: kotimaiset raaka-aineet sekä hävikin hallinta. – Meidän pitää olla ylpeitä suomalaisesta ruuasta, joka on koko maailman mittapuulla erittäin hyvää ja puhdasta. – Hävikkiä kohtaan asenteet ovat muuttuneet paljon viime vuosina. Ruuan eteen nähtyä vaivaa osataan paremmin arvostaa. Omassa työssäni tämä näkyy siinä, että entistä tarkemmin pitää suunnitella koko se ketju, miten raaka-aineita käytetään missäkin vaiheessa.

”Suomalaista ravintolakulttuuria viedään yhdessä tekemällä eteenpäin.”

VIIHDY RAUMALLA

TEKSTI: SANNA SEPPÄLÄ KUVA: HOVI

TULISILLA HIILILLÄ

Jos pitäisi nostaa yksi väline Kapteeninhuoneen keittiössä ykköspallille, niin se olisi Peltolalle hiiligrilli. Hänen mukaansa se on oiva vempain hienoihin kokemuksiin ja monipuoliseen ruoanvalmistukseen. Tämä kuumakalle onkin heillä käytössä päivittäin. – Ammattilaiskeittiön hiiligrilli poikkeaa kotigrilleistä melkoisesti, sillä sen kanssa operoidaan huomattavasti kovemmalla lämmöllä ja siinä käytetään ihan tietynlaisia hiiliä. Käytämme sitä myös esimerkiksi yön yli haudutukseen. Hiiligrillin tuoma maku ja tuoksu on jotain ihan muuta kuin kodin pallo- tai kaasugrillin. Lopuksi Peltola vielä summaa luotsaamansa ravintolan jujun, joka erottaa sen muista. – Kun asiakas tulee meille, hän tietää saavansa taattua laatua joka kerta. Panostamme myös siihen, että kaikki pyritään tekemään alusta asti itse. Lisäksi täältä tarttuu mukaan jänniä kokemuksia, jotain sellaista, mitä ei ehkä koskaan ennen ole kokenut tai maistanut. Klassikoistakin saattaa löytyä ihan uusia vivahteita.

Aidot juurileivät täysin ilman teollista hiivaa ja lisäaineita

Brunch sunnuntaisin

Leivotaan käsityönä Raumalla kotimaisista luomujauhoista.

VANHAN RAUMAN LEIPÄPUOTI KUNINKAANKATU 21 AVOINNA KE-PE KLO 10-17, LA KLO 10-14 www.vanhanraumanleipapuoti.fi p. 040 709 9166

10-14

Kuninkaankatu 22, Vanha Rauma Varaukset numerosta 010 4233 161

AVOINNA: tiistaista perjantaihin 11-14 & 17-22(21) sekä lauantaisin 17-22(21)

Kevättä & murusia RINNASSA

www.kaffebar.fi

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

Kuninkaankatu 27

Kuninkaankatu 6 | 02 82 333 82 VIIHDY RAUMALLA

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

S H O P PA I L U & PA LV E L U T

Hyvinvoinnin keidas

Männistönkatu 11 050 522 5388 info@walimo.fi www.walimo.fi

oni on jämähtänyt korona-aikana sohvan pohjalle, ja liikkuminen on saattanut unohtua tyystin, kun ryhmätunneille ei ole päässyt. Kunto on rapistunut samaa tahtia itsetunnon kanssa. Kynnys lähteä liikkumaan nousee koko ajan, jos tuntuu, ettei kehtaa eikä osaa. Hyvinvoinnin Walimon asiakasneuvoja Petra Oksanen kannustaa kuitenkin tulemaan rohkeasti mukaan tunneille, vaikka viime kerrasta olisi vierähtänyt aikaa. – Meille voi kuka tahansa tulla juuri sellaisena kuin on. Ei tarvitse laihduttaa ensin, eikä tälläytyä hienoihin treenivaatteisiin. Monipuolisesta valikoimasta löytyy varmasti jokaiseen tasoon sopivia ryhmäliikuntatunteja. On lempeää ja on tiukempaa settiä, ja kaikista tunneista saa säädettyä itselleen sopivan tekemällä omaan tahtiinsa. – Olemme saaneet paljon kiitosta myös siitä, että ohjaajat keskittyvät siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja opastavat tarvittaessa kädestä pitäen sekä näyttävät liikkeisiin erilaisia vaihtoehtoja. Lukujärjestyksestä löytyy jokaiselle jotain ja myös niitä tunteja, joista on helppo aloittaa. Aloittelijalle sopivia tunteja ovat mm. TRX easy, keppijumppa ja FasciaMethod. – Monet mieltävät meidät vain naisten paikaksi, mutta me liikutamme kaikkia vauvasta vaariin. Esimerkiksi ilmajoogassa käy paljon teini-ikäisiä ja eläkeläisille on oma kuntopiirinsä. Lapsillekin on omat tuntinsa, valmennus päällikkö Jenni Rainio luettelee. Walimo on oikea hyvinvoinnin keidas. Saman katon alta löytyy ryhmäliikunnan lisäksi mm. fysioterapia-, hieronta- ja valmennuspalveluita sekä rentouttavia hoitoja. Rainio toivookin, että ihmiset

”Hyvä fiilis ja yhteisöllisyys tuovat liikkujat meille.” muistaisivat myös kehonhuollon merkityksen. – Välillä voi ottaa vähän iisimmin ja valita lempeämpiä tunteja, jotta keho ehtii palautua. Haluamme auttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin liittyvissä asioissa hauskanpitoa ja liikunnan iloa unohtamatta. Pilkettä pitää olla silmäkulmassa, ja vitseille on aina tilaa, Rainio nauraa. – Hyvä fiilis ja yhteisöllisyys tuovat liikkujat meille. Tänne tullaan liikkumaan, mutta myös vaihtamaan kuulumisia muiden kanssa. Monet tulevat hyvissä ajoin ennen tuntia ehtiäkseen jutella ja jotkut kaivavat jopa kutimet esiin tuntien välissä odotellessaan. – Ilmapiiri täällä on avoin ja auttavainen. Vakiokävijät auttavat mielellään uusia tulokkaita ja kaikki tsemppaavat toisiaan. Henkilökunta neuvoo ja opastaa jokaista löytämään ne itselle parhaiten sopivat tunnit, jos ei oikein tiedä, mistä aloittaisi. Minulle voi laittaa viestiä petra@ walimo.fi, jos kaipaa henkilökohtaista opastusta, Oksanen rohkaisee. HYVINVOINNIN WALIMON PALVELUT ON SAATAVILLA KUUKAUSI- JA 10-KORTEILLA, KERTAMAKSULLA SEKÄ KLUBI-JÄSENYYDELLÄ. MAKSUVÄLINEEKSI KÄYVÄT MYÖS YLEISIMMÄT LIIKUNTASETELIT JA -PASSIT. AJANVARAUS: AVOINNA24.FI/WALIMO LISÄTIEDOT: WALIMO.FI

Meidän perheeseen liitytään, kutsutaan, halutaan ja synnytään. Me olemme Lukkoperhe. Siksi minä olen Lukko. LIITY PERHEESEEN OSOITTEESSA: HALLOFFAMILY.FI

S H O P PA I L U & PA LV E L U T

KOKO KANSAN AUTOKAUPPA RAUMALLA

YLI 4 000

AJONEUVOA sekä ammattitaitoinen huolto osoitteessa

RAUMA Nortamonkatu 17, 26100 Rauma 020 777 2752 HUOLTO JA VARAOSAT ma–pe 7.30–16.30 020 777 2753

AUTOMYYNTI ma–pe 10.00–18.00 la 10.00–15.00

päivittäin 8.00–22.00

Sähköautojen määrä kasvaa ja se näkyy Raumallakin

ähköautojen ja ladattavien hybridien rekisteröintimäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuosittain. Vuodenvaihteessa ladattavia autoja oli Suomessa liikenteessä noin 100 000, joista 23 000 täyssähköisiä. Vuotta aiemmin lukema oli noin puolet pienempi. Ladattavien autojen määrän kasvu näkyy myös latauspisteillä tehdyissä latausmäärissä. Kysyimme asiaa Rauman Energialta, joka on kehittänyt latausmahdollisuuksia Raumalla jo pitkään. Energiayhtiö toimi edelläkävijänä jo vuonna 2014 pikalatauksen (50 kW) osalta ja viime kesänä se asensi Rauman ensimmäisen suurteholaturin (150 kW) Pitkäjärven kioskin pysäköintialueelle. Tämän jälkeen Raumalle on tullut lisää nopeita latauspaikkoja, tuoreimpana uusitun ABC Tallikedon pihalle. – Raumalla sähköautojen latauspisteiden määrä on kehittynyt kiitettävään tahtiin viime vuosina. Samaa voi sanoa latausmääristä ainakin meidän latauspisteissämme. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia näkyi selvästi tavanomaista vähäisimpinä latausmäärinä aluksi, mutta 2021 aikana latausten määrä kasvoi voimakkaasti ja palasi ennen koronapandemiaa nähdylle kasvuuralle. Latauksia tehtiin 3800 kappaletta eli keskimäärin 10

TEKSTI: PAPERILEHTI KUVA: SANNA PERÄNTIE

latausta päivässä, Juha Viherjälaakso Rauman Energialta sanoo. Rauman Energialla on Pitkäjärven suurteholaturin lisäksi sähköautojen julkiset latauspisteet Savilanpuiston pysäköintialueella ja Harmaidenveljesten pysäköintialueella sekä Kairakadulla. Näistä suosituimmiksi paikoiksi ovat osoittautuneet Pitkäjärven suurteholaturi (yli 1000 latauskertaa 2021 loppuvuoden aikana) ja Savilanpuiston laturi, jossa ladattiin viime vuonna 1167 kertaa.

LAADUKKAAT SystemX nanokeraamiset pinnoitteet: Diamond SS alk. 799€ kestoa 60kk Pro alk. 499€ kestoa 36kk Crystal SS alk. 399€ kestoa 18kk Crystal alk. 299€ kestoa 18kk

PÄÄLLIPESUT SISÄPESUT VAHAUKSET PINNOITTEET AJOVALOJEN HIONTA HAJUNPOISTO LASIEN TUMMENNUKSET

NÄKYY MYÖS AUTOLIIKKEEN ARJESSA

Liikenteen sähköistyminen on muuttanut puheenaiheita myös autoliikkeissä. Tämän vahvistaa myyntipäällikkö Pyry Kylävainio Rauman Rinta-Joupin Autoliikkeestä. – Asiakkaiden kiinnostuksen kohteina ovat yhä enemmän täyssähköautot sekä plug-in hybridit. Lähes jokaisessa kauppatilanteessa keskustelu suuntautuu hybrideihin sekä sähköautoihin, vaikka asiakas olisikin ensin ostamassa bensiini- tai dieselajoneuvoa. Asiakkaiden kysymykset kohdistuvat pääasiassa akkutekniikkaan sekä toimintamatkoihin, Kylävainio sanoo. Puheenaiheena liikenteen sähköistyminen on erinomainen. Näkökulmia riittää laidasta laitaan. – Liikenteen sähköistyminen on monelle nopealla aikataululla tullut uudistus, joka herättää kysymyksiä puolesta sekä vastaan. Moni asiakas pohtii, mikä käyttövoima olisikaan se paras nykytilanteessa. Me Rinta-Joupin Autoliikkeessä pyrimme löytämään sen parhaan mahdollisen ratkaisun asiakkaan käyttötarpeet huomioiden. Puhetta on riittänyt myös uusien autojen toimitusajoista. Kylävainio vahvistaa, ettei asiaa ole nostettu esiin turhaan. – Puolijohdepula sekä maailman tilanne ovat pidentäneet toimitusaikoja reippaasti. Monilla merkeillä toimitusajat alkavat olla jopa 15 kuukauden luokkaa. Toyotalla on sikäli suotuisa tilanne, että useita malleja, esimerkiksi hybridi-Corollaa, saadaan vielä kesäksi ajoon.

VARAA OMA AIKASI, PALVELEMME RAUMALLA OSOITTEISSA: Metallitie 5 Nortamonkatu 17

040 5071220

www.autopesulapajunen.fi @autopesulapajunen

H E T K I Ä R A U M A LTA

E 5 .3 .202 2 K L O 1 3 .2 4 Mielenosoitus Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa vastaan torilla, kylttien viesti on selvä.

H 5 .3 .202 2 K L O 1 3 .43 Mielenosoitus Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa vastaan torilla, Ukrainan lippu liehuu keväisessä auringossa.

H 2 0 .3 .202 2 K L O 1 2 .23 Vanha Raatihuone paistattelee lämpimässä kevätauringossa.

KUVAT: ELONKUVAUS

PA PE R I L E H T I

Kaukolämpöpalvelu, joka rauhoittaa. Se on Lungi. Haluamme varmistaa kiinteistöjen energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden sekä saavuttaa ilmastotekoja. Kaukolämpöasiakkaanamme saat Lungin avulla säästöä, helppoutta ja mukavuutta valitsemalla juuri sinulle sopivan palvelutason. Lisäksi voit täydentää Lungi-kokemustasi Rauman Energian asiantuntijapalveluilla tai hankkia energiaa säästävän älykkään lämmönjakokeskuksen kätevästi kuukausimaksulla. Kuinka lungisti sinä haluat ottaa? raumanenergia.fi/lungi

Millisekunneissa Pariisiin valokuidulla. Se on Sukkela. Miltä kuulostaisi verkkoyhteys, joka avautuu välittömästi minne tahansa? Liittymä, jolla perheenjäsenistä yksi surffaa, toinen katsoo telkkaria, kolmannella on videoneuvottelu ja neljäs pelaa – kaikki yhtä aikaa ilman minkäänlaista viivettä ja pätkimistä. Rauman Energian Sukkela on aitoa valokuitua alusta loppuun, mikä tekee siitä ylivertaisen muihin verrattuna. Unohda kuparikaapelit ja ruuhkautuvat mobiiliyhteydet, valitse Sukkela valokuitu. Testaa saatavuus: raumanenergia.fi/sukkela

Asiakaspalvelu p. 02 880 0 880

ENSIMMÄINEN PRIVILEGIOKIRJE 17.4.1442 Minä Kaarle Knuutinpoika, ritari, tunnustan ja teen tiettäväksi tällä avoimella kirjeelläni, että olen armollisen Herrani, Kuningas Kristofferin nimissä suonut Rauman porvareille oikeudet harjoittaa kauppaansa kaikissa suhteissa niin kuin Turun porvaritkin rakentavat ja asuvat kaupunkiaan, oikeuden myydä ja ostaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä on Turun porvareillakin. Sen tähden kiellän Herra Kuninkaani nimessä kaikkia vouteja, toimitusmiehiä ja muita, ketä lienevätkin, tekemästä heille vastoin tätä mitään estettä tai haittaa millään tavalla. Annettu Turun linnassa huhtikuun 17. päivänä Herran vuonna 1442 ja vahvistettu omalla sinetilläni. KAARLE KNUUTINPOIKA