Paperilehti helmikuu 2022 by paperilehtirauma

HELMIKUU 2022

#YHDESSÄOLEMMERAUMA

KAUPUNKIMEDIA

ALANVAIHTO MIELESSÄ? METALLISSA JA TEKNOSSA YHTEINEN SÄVEL s. 14 NIINA KOIVULA RAKASTAA ROMUA s. 18

PEKKA PALMU HALUAA VETÄÄ YHTÄ KÖY TTÄ s. 16 MAKUJA RAUMALTA s. 24

Kevään aurinkolasiuutuudet saapuneet!

Näöstäsi huolehtii Silmäoptikot Palmu Kuninkaankatu 10 | 02 8378 6000 | ma-pe 9-17 | silmaoptikot.fi

Pitsimissi Janette Mikkolan kasvoilla Kuva: Hans Lehtinen

Business Boost By Bonde

Satakunnan suurin Rauman seudulla on valtava määrä hienoja yrityksiä. Meille bondelaisille on ollut kunnia-asia auttaa monia näistä viestinnän ja markkinoinnin palveluin jo lähes viiden vuoden ajan. Sinä aikana raumalaisesta Bondesta on kasvanut Satakunnan suurin viestintätoimisto. Suunnittelemme, johdamme ja toteutamme kumppaneidemme viestintää ja markkinointia pitkäjänteisesti pitäen aina kiinni asiakaslupauksestamme: tuotamme helppoutta, tehokkuutta ja viestinnällisiä elämyksiä. Olemme myös erityisen kotiseuturakkaita. Tulemme tekemään kotikaupungistamme tunnetun ja houkuttelevan koko Suomessa. Siinä viestinnällä ja hyvällä yhteishengellä on valtava merkitys. Haluatko sinäkin olla mukana tekemässä vaikuttavia bränditekoja?

Antti Lehto

JUHA-PEKKA KETONEN

WOLLU SALOKORPI

ANTTI LEHTO

Myyntijohtaja

Luova johtaja

Toimitusjohtaja

044 765 7850

040 501 7119

0400 71 21 71

juha-pekka.ketonen@bonde.fi

wollu.salokorpi@bonde.fi

antti.lehto@bonde.fi

PA PE R I L E H T I

ALANVAIHTO MIELESSÄ? – KO S K A A N E I O L E L I I A N MYÖ H Ä I S TÄ

KANSIJUTTU

TEKSTI JA KUVAT: SANNA SEPPÄL Ä

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Nimittäin opiskella. Sen voi omakohtaisesti todistaa WinNovasta Raumalta lähihoitajaksi pian valmistuva Marianne Äärilä, 59. Hän kannustaa jokaista tavoittelemaan omia unelmiaan ja pysymään jatkuvan oppimisen tiellä. Mahdollisuudet aikuisopiskeluun ovat nykyään hyvin moninaiset ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa.

PA PE R I L E H T I

urassa tällä hetkellä asuva lähihoitajaopiskelija Marianne Äärilä ei kuluta koulunpenkkiä ensimmäistä kertaa. Taskussa on useita tutkintoja ja 35 vuotta töitä tavalla tai toisella asiakaspalvelussa. Lamavuosien yrittäjyyskin on koettu. Ennen lähihoitajaopintoja hän työskenteli 10 vuotta esimiehenä suuressa kampaamoketjussa. – Minulle yksinkertaisesti riitti työ kaupallisella alalla. Ala on muuttunut niin hektiseksi, että se ei vaan enää vastannut omaa tapaani tehdä töitä. En saanut tehdä työtäni niin hyvin kuin olisin halunnut enkä voinut itse enää hyvin, Äärilä taustoittaa, miksi halusi vaihtaa alaa. Äärilä myöntää, että sosiaali- ja terveysalan työ on myös hektistä, mutta eri tavalla. – Toinen siskoni on lähihoitaja ja toinen sairaanhoitaja, joten ei minulla ole mitään suuria kuvitelmia tästä työstä. Harjoittelujaksot ovat vain vahvistaneet käsitystäni, että tämä on minun alani. Toisten auttaminen ja ohjaaminen, ja etenkin lasten ja nuorten kanssa työskentely on Äärilälle tärkeää. Alalla on hyvin töitä, suorastaan työvoimapula. Myös hyvät etenemismahdollisuudet vetivät häntä lähihoitajaopintoihin. – Jotkut ihmettelivät, miksi päätin lähteä vielä lähes kuusikymppisenä opiskelemaan. Mutta sanoin kaikille, että olen kuten Aira Samulin. En laske vuosia eläkeikään, vaan aion tehdä töitä niin kauan kuin terveyttä vaan riittää. Ikä ei todellakaan ole este, jos vaan haluaa kehittää itseään ja oppia uutta. Itse halusin kokeilla työelämässä vielä jotain uutta.

“Tuntui kuin olisin saanut lottovoiton.” KYSYVÄ EI TIELTÄ EKSY

Entä miten opiskelun taloudellinen puoli järjestyi “Euran Aira Samulinille”? – Itse olin jo tehnyt päätökseni, ja tiesin, etten aio palata opiskelun jälkeen kampaamoalan töihin. Olin jo nähnyt ja kokenut sillä alalla kaiken. Näin ollen en edes harkinnut opintovapaata työstäni, vaan päätin irtisanoutua. Olin kerännyt säästöjä, jonka turvin selviydyin kolmen kuukauden karenssista. – Sain paljon hyviä neuvoja ja apua

PA PE R I L E H T I

TE-toimistosta. Opinnot järjestyivät lopulta työvoimakoulutuksena ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella. Tuntui kuin olisin saanut lottovoiton. Opiskeluaika on ollut Äärilälle todella mielenkiintoista ja palkitsevaa. Lähihoitajan opinnot kestävät aikuisilla yleensä 1,5–2 vuotta, ja tuohon haarukkaan hänenkin opiskeluaikansa mahtuu. Työkokemuksella ja aiemmilla opinnoilla voi saada hyvitystä, jotka lyhentävät opintoaikaa. Oma motivaatio vaikuttaa tottakai myös opintojen etenemiseen.

“Ehdottomasti antoisinta opiskelussa ovat olleet työssäoppimisjaksot.” – Ehdottomasti antoisinta opiskelussa ovat olleet työssäoppimisjaksot. Olen saanut harjoitella monessa erilaisessa paikassa, todella ihanien ohjaajien opastuksessa. Yritänkin aina saada sellaisen harjoittelupaikan, jossa saan nähdä ja tehdä jotain aivan uutta. Ensimmäisenä vuotena harjoittelua on yhteensä kolmisen kuukautta. Toisena vuotena, kun siirrytään erikoistumisopintoihin, harjoittelua on vielä vähän enemmän. Haastavinta asiaa opiskelussa Äärilä ei löydä. Jos joku juttu tuntuu vaikealta, hän tekee sen eteen sitten enemmän hommia. – Itseään vartenhan sitä opiskellaan. Tosin joskus vaadin ehkä vähän liikaakin itseltäni. Erityisen hienoa Äärilän mielestä on se, että nykyään opiskeluun on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi opiskella kokopäiväisesti, työn ohessa, oppisopimuksella tai yhdistää näitä. Oppilaitosten sivuilla viliseekin outoja nimikkeitä, kuten monimuoto-, omaehtoinen tai työvoimakoulutus. Monimutkaiselta kuulostavia termejä ei kannata säikähtää, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä opinto-ohjaajaan tai hakupalveluihin ja kysyä lisää. Vanha kunnon viestintäväline, puhelin toimii tässä usein parhaiten. Näin vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa samantien. Tietoa aikuisopiskelusta ja sen rahoitusvaihtoehdoista saa oppilaitosten lisäksi mm. TE-toimistosta, Työllisyysrahastosta sekä Kelasta.

PA PE R I L E H T I

UUDELLE URALLE

oni jo työelämää nähnyt haaveilee alan vaihtamisesta ja uudesta työurasta, mutta pohtii, miten edetä ja rahoittaa aikuisopiskelu. Uusi alakaan ei välttämättä ole ihan täysin selvillä. Pyysimme WinNovan opinto-ohjaaja Sari Karastia kertomaan eri vaihtoehdoista. – Opiskelu avaa valtavat mahdollisuudet myös aikuiselle. Usein aikuisilla on aivan erilainen halu oppia asioita, kun elämänkokemusta on jo kertynyt. Opintoryhmissä myös ikähaitari on hyvin laaja, ja monenlainen kokemus ja erilaiset elämäntilanteet ovat iso voimavara, Karasti kannustaa. – Aikuisopiskelu on nykyään hyvin joustavaa. Tutkinnon voi opiskella joko kokonaan tai osittain esimerkiksi oppisopimuksella tai vaikka monimuotokoulutuksena oman työn ohessa. Opintovapaan voi myös pitää joko kerralla tai osissa, jolloin työssäkäynti jaksojen välissä on mahdollista. Vain taivas on rajana. Karasti kuitenkin suosittelee olemaan aina ensin yhteydessä omaan työnantajaan ja/tai TE-toimistoon ja selvittämään oman tilanteensa. Kaikkiin tapauksiin pätevää yleisohjetta ei voi antaa. Myös oppilaitosten opinto-ohjaajat neuvovat mielellään. – Jos vielä epäröi, mikä olisi itselle sopiva ala, niin kannattaa selailla koulutusalojen kuvauksia oppilaitosten sivuilta ja kysellä lisätietoja suoraan alan opinto-ohjaajalta tai vastuuopettajalta. WinNovan Hakupalveluista saa myös tietoa ja ohjausta hakeutumiseen liittyvissä asioissa, Karasti opastaa. Aikuisopiskelun rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja, ja esittelemme tässä yleisimpiä. Tilanne elää kuitenkin koko ajan, ja kannattaakin tarkistaa ajantasaiset tiedot sekä oma tukikelpoisuutensa suoraan kyseisiltä tahoilta.

PA PE R I L E H T I

AIKUISKOULUTUSTUKI JA OPINTOVAPAA Työllisyysrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea voivat saada työssä käyvät palkansaajat sekä yrittäjät, joilla on yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa. Lisäksi nykyisen työsuhteen on pitänyt kestää vuoden ajan ja työnantaja on myöntänyt hakijalle opintovapaan. Tukea myönnetään esimerkiksi yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeluun Suomessa. Tukea haetaan täyttämällä ensihakemus, jolla selvitetään tukioikeus. Ennen hakemusta tulee olla tieto opiskelupaikasta sekä myönnetty opintovapaa. Tukioikeutta voi hakea enintään 15 kuukaudelle. Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Oikeus opintovapaaseen on lakisääteinen, mutta työnantaja voi siirtää sitä enintään puolella vuodella, mikäli opintovapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Opintovapaan voi käyttää yhtäjaksoisesti tai useammassa osassa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi osittain työn ohessa opiskelun, ja vapaan pitämisen vaikkapa vain työssäoppimisjakson aikana. Tuen määrä koostuu perusosasta (noin 600 euroa) ja ansiosidonnaisesta osasta. Työllisyysrahaston laskurilla laskettuna esimerkiksi 2500 euron bruttopalkalla tuen määräksi tulee 1360 e/kk. WWW.TYOLLISYYSRAHASTO.FI, WWW.TYOSUOJELU.FI

OPPISOPIMUS Oppisopimus on erittäin hyvä ja koko ajan lisääntynyt vaihtoehto myös alanvaihtajille. Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon, joita on yli 160 tai vain tutkinnon osia. Näin ollen se soveltuu sekä uuden ammatin hankkimiseen että oman ammatillisen osaamisen syventämiseen. Valtaosa opinnoista, noin 80% suoritetaan työpaikalla ja teoriapuolta täydennetään koulun penkillä. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, ja työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos oppisopimuskoulutettava on työtön, työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta. Oppisopimusasioissa ohjaavat ammatilliset oppilaitokset, Rauman seudulla WinNova. WWW.WINNOVA.FI, WWW.TE-PALVELUT.FI, WWW.OPPISOPIMUS.FI

TYÖTTÖMYYSETUUDELLA OPISKELU Työtön työnhakija voi opiskella työttömyysetuudella joko ammatillisella työvoimakoulutuksella tai omaehtoisesti. Aina tulee kuitenkin olla ensin yhteydessä TE-toimistoon ennen koulutukseen hakeutumista. Hakijan kannattaa samalla tarkistaa myös oma palkkatukikelpoisuutensa, sillä se voi edesauttaa oppisopimuspaikan löytymistä, mikä on myös yksi vaihtoehto opiskeluun. WWW.TE-PALVELUT.FI

Kesäduuni

OP Länsi-Suomen

piikkiin

AMMATILLINEN KUNTOUTUS Joskus uudelle alalle hakeutumisen taustalla on jokin vamma tai sairaus, joka estää nykyisen työn tekemisen ja uhkana on työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Silloin kannattaa selvittää omat mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen, jota järjestää Kela, työeläkeyhtiöt sekä vakuutusyhtiöt. Ammatillisella kuntoutuksella parannetaan työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä.

TYÖN OHESSA OPISKELU Vaikka tukimuotoja aikuisopiskeluun on monia, kaikilla ei silti ole taloudellista mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun. Silloin hyvä vaihtoehto opiskella uuteen ammattiin tai hankkia lisäkoulutusta on työn ohessa opiskelu. Monia koulutuksia järjestetään monimuotokoulutuksena, eli iltaisin, viikonloppuisin sekä etä- ja verkko-opintoina. Tämä toki vaatii hyvää motivaatiota sekä ajankäytön suunnittelua.

WWW.KELA.FI, WWW.STM.FI/AMMATILLINEN-KUNTOUTUS

Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa yhdistys voi palkata 15-17 -vuotiaan nuoren kahdeksi viikoksi kesätöihin osuuspankin tuella. Tule toteuttamaan unelmia ja tarjoa nuorelle vastuullinen kesätyö. Lahjoitamme tuen yhteensä 50 nuoren työllistämiseksi. Yhdistykset voivat hakea tukea helmikuun aikana.

Katso lisää op.fi/lansi-suomi ja hae lahjoitusta 28.2.2022 mennessä.

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

TA R I N O I TA T E AT T E R I LTA : N I N N I K E K K I

UUSI MYYMÄLÄ AVATAAN HELMIKUUN ALUSSA! Avajaistarjouksena helmikuun ajan kaikki Raum Rome Paris -tuotteet tällä kupongilla

-15%

Avajaistarjous myös verkkokaupassa alennuskoodilla: Helmikuu15 Tarjous ei koske Ankkuri-pipoa ja lahjakortteja. Voimassa 28.2.2022 asti.

AUKIOLOAJAT: WWW.RAUMROMEPARIS.COM PUH. 044 019 9220 RAUM ROME PARIS -MYYMÄLÄ KIVINIEMENKATU 2 26100 RAUMA 12

PA PE R I L E H T I

Lehti tyhjää täynnä ONNISTUNUT NÄYTELMÄ VAATII USEIDEN IHMISTEN SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ, JOTTA KAIKKI PALASET LOKSAHTAVAT KOHDALLEEN. TÄSSÄ SARJASSA TUTUSTUTAAN RAUMAN TEATTERIN IHMISIIN JA TARINOIHIN NÄYTTÄMÖLTÄ JA SEN TAKAA.

NIMI: Ninni Kekki yksyllä 2021 teimme Raumalla PirtuTOSIELÄMÄN ROOLI: Näyttelijä Rauman miehiä. Eräässä kohtauksessa minä teatterissa vuodesta 2017 ja Lehtolan Mona luimme ääneen MOTTO: Kaikella on tarkoituksensa vanhasta Länsi-Suomesta uutista pirtutAINA ENNEN NÄYTÖKSEN ALKUA MINÄ… rokareiden kiinnijäämisestä. Meillä oli kahden käyn tekstin läpi, lämmittelen kehon ja lehden sisällä erillinen paperi, jossa tuo luettava äänen sekä usein kokoan myös palapeliä teksti oli. Emme opetelleet sitä ulkoa, koska Mona Lehtolan kanssa. halusimme sen kuulostavan siltä, että se luetaan NÄYTTELEN MIELUITEN ROOLISSA, JOSSA ensimmäistä kertaa. pääsen haastamaan itseäni ja leikkimään Normaalisti minä vien nuo lehdet lavalle ja lavalla sekä kollegoiden että yleisön kanssa. tarkistan aina etukäteen, että lehdet ovat varmasti oikeat. Sillä kertaa olimme Monan kanssa koonneet vähän turhan pitkään palapeliä ja menneet kiireellä lavalle, joten tarkistus jäi viime tippaan. Kun avasin lehden, tuijotin edessäni aukeavaa typötyhjää lehteä. Paperia ei ollut missään. Hoin paniikissa Monalle, jonka piti jatkaa lehden lukua jälkeeni, että “Mona, ei ole tekstiä”. Tässä kohtaa H-hetkeen oli vain pari replaa. Ainoa asia, mitä muistin tuosta tekstistä oli jotain tyyliin “Pyhärannassa, 1400 litraa pirtua”, sanoja sieltä täältä. Onneksi Mona ehti hieman T-paidan ja heitin sen päähäni. Se olisi vielä muistella omaa osuuttaan ennen vuoroaan ja siitä muuten voinut mennä läpi, mutta kun vieressäni kuitenkin selvittiin, vaikka melkoinen paniikki siinä oli toinenkin nunna, jolla oli oikea päähine, niin oli kyllä päällä. Jälkeen päin selvisi, että tarpeistontaisi se T-paita hieman pistää yleisön silmään. hoitaja oli vaihtanut nuo lehdet uusiin, koska ne näyttivät niin kuluneilta, eikä hänellä ollut tietoa RAUMAN TEATTERISSA Pirtumiehet-musiikkinäytelmä ohjelmistossa 11.9.2021 alkaen! salaisista muistilapuistamme. KEVÄÄLLÄ 2022: LIPPUMYYMÄLÄ raumanteatteri@raumanteatteri.fi Toinen hauska sattumus tapahtui Porin PIRTUMIEHET, VARASTO Alfredinkatu 2, Rauma Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä JA p. (02) 8376 9900 esityspäivinä 2h ennen esitystä teatterissa Producers-musikaalia tehdessä. Olin HUI KAUHISTUS! menossa lavalle nunnana, mutta huomasin vasta VALLITSEVASTA TILANTEESTA vähän ennen, ettei minulla ollutkaan nunnan asun JOHTUEN RAUMAN TEATTERIN ESITYSKAUSI päähinettä, vaan se oli jäänyt alakerran pukuhuoALKAA VASTA 4.3.2022. NUKKEKODIN ESITYKSET ON neeseen. En mitenkään olisi ehtinyt hakea sitä, SIIRRETTY KEVÄTKAUDELLE 2023. joten kaappasin vaan lämpiöstä jonkun mustan LUE LISÄÄ: RAUMANTEATTERI.FI

“Tuijotin edessäni aukeavaa typötyhjää lehteä.”

Raskas metalli liikkuu nykyään teknologian avulla. Pidät sitten metallista tai teknosta (tai vaikka humpasta), metallialan parhaat työ- ja opiskelupaikat löydät Rauman seudulta. Tutustu alan yrityksiin ja löydä oma paikkasi osoitteessa madeinrauma.fi!

Jos yrityksesi haluaa mukaan metalli- ja konepaja-alan yhteismarkkinointiin, ota yhteyttä: maria.huhtamaa@bonde.fi

Amm ati koulu llisen tukse yhteis n haku alkaa 22.2. Meta llia ja bän la rokkaa di tar v jäsen itsee iä!

METALLI JA TEKNO SOITTAVAT SAMAA SÄVELTÄ

– ROBOTIT JA OHJELMOINTI OVAT OSA TÄMÄN PÄIVÄN METALLIALAA

Toimitusjohtaja Jani Hiljanen (vas.) ja koulutuspäällikkö Kari Laine

PA PE R I L E H T I

RAUMAN SEUDUN METALLI- JA KONEPA JATOIMIJAT YHDISTIVÄT VOIMANSA HOUKUTELL AKSEEN UUSIA TEKIJÖITÄ KOKO A JAN KEHITT YVÄLLE AL ALLE. RASKAS METALLI LIIKKUU NYKYÄÄN TEKNOLOGIAN AVULL A, EIKÄ T YÖ OLE ENÄÄ SELL AISTA MILL AISEKSI SE USEIN MIELLETÄÄN.

ksi Metalli♡Tekno -kampanjassa mukana olevista tahoista on ammatillinen oppilaitos WinNova. Teknologia ja tuotanto -yksikön koulutuspäällikkö Kari Laine toimii WinNovan Laitilan, Rauman ja Porin yksiköissä esimiehenä ja yksikön vetäjänä. Hänen vastuulleen kuuluu myös osaavan työvoiman järjestäminen kone- ja metallialan yrityksille. – Alan vetovoima on ollut pitkään alhainen, ja alalle on vaikea saada sekä opiskelijoita että osaavia tekijöitä. Viime vuoden yhteishaussa meillä oli yhteensä 60 aloituspaikkaa Porissa ja Raumalla, mutta saimme vain parisenkymmentä ensisijaista hakijaa, Laine taustoittaa. Myös aikuis- ja rekrykoulutuksen puolella on ollut hakijamäärien hiipumista, eikä kaikkia koulutuksia saada alkamaan, vaikka työllisyysnäkymät ovat erinomaiset. Laine arvioi, että yhtenä syynä kone- ja metallialan huonoon vetovoimaan on alan ehkä hieman tunkkaisena pidetty maine. Toki myös vaihtelevat suhdanteet vaikuttavat vuosittaisiin alalle hakeutuvien määrään. Hän kuitenkin haluaa korostaa, että ala on hyvin monipuolinen ja työtehtäviä on laidasta laitaan. – Alalla on hyvät etenemismahdollisuudet, palkkataso on kohtalainen ja töitä riittää motivoituneelle tekijälle. Opintoja on nykyään myös helppo jatkaa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, ja sitäkin kautta edetä uralla. Myös suuntautumisvaihtoehtoja on useita. Laineen mukaan nuoret pitäisi saada kasvamaan alalle, jotta voidaan turvata alan yritysten tulevaisuus Suomessa. Työvoimapula on monessa yrityksessä arkipäivää. – Lähdimmekin mukaan Metalli♡Tekno -kampanjaan, koska yhdessä tekemällä saamme paljon enemmän aikaiseksi. Kun mukana pohdinnassa ovat niin kaupunki, eri asteiden oppilaitokset kuin yrityksetkin, niin meillä on aika kova klaani koossa. Ei näitä kannata jäädä yksin miettimään. Mitä enemmän tähän saadaan yrityksiä mukaan, sitä leveämmät hartiat meillä on. – Uskon myös, että kun ammattilaiset ovat tämän laivan ruorissa, niin saadaan aikaan vaikuttava kamppis. Viestinnän ammattilaisten tekemien materiaalien ja muun osaa-

misen avulla tavoitamme kohderyhmämme, nuoret ja vanhemmatkin hakijat. – Alan mielikuvaa voidaan muuttaa myös avaamalla yritysten verkkoaitojen ympäröimät portit sekä nuorille, jotka pohtivat tulevaa alaansa että heidän vanhemmilleen. Aito ympäristö avaa silmiä ihan eri tavalla. Kunhan vaan maailman tilanne taas vierailut sallii, Laine sanoo toiveikkaana.

”Mitä enemmän tähän saadaan yrityksiä mukaan, sitä leveämmät hartiat meillä on.” YHTEISMARKKINOINNIN LISÄKSI APUJA MYÖS OMAAN MARKKINOINTIIN

Rollaattoreita ja muita apuvälineitä valmistava Tukimet on niin ikään mukana kampanjassa. Toimitusjohtaja Jani Hiljanen kertoo, että he painivat samojen ongelmien kanssa kuin muutkin alan yritykset. Osaavaa työvoimaa on haastavaa saada. – Mielikuva metallialasta istuu tiukassa: hitsari kypärä päässään ja lentävät kipinät. Ala on kuitenkin tänä päivänä hyvin automatisoitu ja työtehtävät ovat enimmäkseen robotiikan ohjaamista, Hiljanen murtaa ennakkoluuloja. Robotiikka ei suinkaan vie työpaikkoja, vaan tuo niitä lisää. Nimikkeetkin ovat muuttuneet tehtävien myötä, ja usein metallialan ammattinimike onkin esimerkiksi operaattori. – Me tarvitsemme nimenomaan osaavia tekijöitä käyttämään uudenlaista teknologiaa, emme vain insinöörejä. Tämän viestin kun saisi vietyä nuorille, jotka ovat jo valmiiksi sinut kaikenlaisen teknologian kanssa. Alalla on myös mahdollisuus suuntautua moneen erilaiseen vaihtoehtoon tai edetä myös ylöspäin. Hiljasenkin polku on lähtenyt sähköasentajan tutkinnosta, ja nyt hän on toimitusjohtaja ja yksi osakas. Oma tahto ja sattumakin vievät uralla eteenpäin. Tukimet lähti mukaan Metalli♡Tekno

MIKÄ METALLI♡TEKNO? METALLI- JA KONEPAJA-AL A kärsii kroonisesta työvoimapulasta ja likaisen työn maineesta. Alan houkuttelevuutta pyritään lisäämään ja mielikuvia muuttamaan Rauman kaupungin, Rauman Kauppakamarin, yritysten sekä oppilaitosten yhteisellä Metalli♡Tekno -kampanjalla. MUKANA YHTEISKAMPANJASSA

ovat Tukimet, Oras Group, ETH Group, Hallaworks, Rauman Konepaja, WinNova ja Rauman kaupunki. Kampanjan viestinnällisestä toteutuksesta vastaa Viestintä osakeyhtiö Bonde. KAMPANJA TÄHTÄÄ toisen asteen hakijamäärien kasvuun 22.2.-22.3. järjestettävässä yhteishaussa sekä alan avoimien työpaikkojen täyttämiseen. Kampanjaan voi vielä liittyä mukaan. Kevään kampanjan suunniteltu huipennus on Taitaja 2022 -kilpailut Porissa toukokuussa. LISÄTIEDOT: MADEINRAUMA.FI JA MARIA.HUHTAMAA@BONDE.FI

-kampanjaan, koska näin pienetkin toimijat pääsevät melko pienellä panostuksella mukaan ja osaksi suurempaa kokonaisuutta. Isoilla firmoilla on omat kampanjansa, mutta Hiljasen mukaan yhteistyöllä saadaan parempia tuloksia. Yhdessä tekemisen meininkiä tarvitaan niin yritysten välillä kuin oppilaitostenkin kanssa. – Kampanjassa on hienoa sekin, että jokainen taho voi yhteisen markkinoinnin ohella tehdä tästä omannäköisensä ja hyödyntää sitä myös omassa markkinoinnissaan. Jättämällä markkinoinnin sen paremmin taitaville voi itse keskittyä tuotantoon. Näin jokainen tekee juuri sitä, mitä parhaiten osaa. – Kannustankin kaikkia alan yrityksiä tulemaan rohkeasti mukaan tähän yhteisen tekemisen kampanjaan, puhaltamaan yhteen hiileen. Tähän pääsee kuitenkin todella matalalla kynnyksellä mukaan, Hiljanen rohkaisee. KUVA JA TEKSTI: SANNA SEPPÄLÄ

PA PE R I L E H T I

Y H D E S S Ä O L E M M E R A U M A : P E K K A PA L M U

Pekka Palmu on luotsannut Silmäoptikot Palmua jo yli neljä vuosikymmentä.

Vedetään yhtä köyttä ELÄVÄÄN KESKUSTAAN TARVITAAN MEITÄ JOKAISTA, SILLÄ YHDESSÄ OLEMME RAUMA. TÄSSÄ JUTTUSARJASSA TUTUSTUMME PAIKALLISIIN YRITTÄJIIN, JOTKA OSALTAAN TEKEVÄT TÄRKEÄÄ TYÖTÄ KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUDEN ETEEN.

ilmäoptikot Palmun yrittäjä Pekka Palmu on monelle tuttu hahmo Rauman katukuvassa. Viime vuonna nelikymppisiään juhlinut optikkoliike on seisonut jykevästi Kuninkaankadulla Spärrin talossa miltei alusta asti. Liike on kuitenkin kaikkea muuta kuin paikalleen jämähtänyt. Uusin teknologia ja jatkuva kouluttautuminen pitävät Palmun henkilökuntineen ajan hermolla. – Elettiin 70-luvun loppua, kun Sarkkisen Einon kanssa tutustuttiin Optikko-opistossa. Meitä oli kaksi nuorta miestä haaveineen perustamassa yritystä. Pari vuotta kuljettiin samaa polkua, sitten Eino lähti omalle polulleen, Palmu kertoo Silmäoptikoiden synnystä.

PA PE R I L E H T I

– Olen syntynyt ja kasvanut yrittäjäksi, se on minulle se normi tapa elää. Yrittäjäperheen lapsena totuin siihen, että vanhemmat olivat aina liikkeessä. PITKÄN YRITYSIÄN SALAISUUS?

– Ykkösasia on ilman muuta henkilökunta, kaikki ne ihmiset, jotka ovat olleet meillä töissä. Jotain olemme tehneet oikein, kun Sallakin on viihtynyt meillä jo 26 vuotta. Ilmeisesti niitä asiakkaita, jotka tykkäävät tavastamme tehdä töitä, on riittävästi. – Meillä on myös iso pyrkimys tehdä asioita oikein. En sano, että olisimme aina oikeassa, mutta korjaamme niin kauan, kun on korjattavaa. Eräänkin asiakkaan laseja korjattiin

“Asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena niin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.” kuuteen kertaan, ennen kuin ne olivat hyvät ja lopuksi palautin vielä rahatkin, koska tunsin, että homma oli mennyt aivan mönkään. Palmulle on alusta asti ollut selvää,

P O I M I N T O J A K A U P U N G I LTA

LEIPOMO KETUNLEIPÄ MUUTTAA

SILMÄOPTIKOT PALMU OY

• • • •

Optisen alan erikoisliike Perustettu 1981 Liikevaihto 700 000 Työntekijöitä 5

että talosta löytyy koulutetun ja kokeneen henkilökunnan lisäksi parhaat saatavilla olevat laitteet sekä sellaiset kehysmerkit ja linssit, joita ei muilla ole. Hintamielikuva heistä saattaakin tästä syystä olla kallis, mutta Palmu korostaa, että lasien hinta riippuu täysin valituista ominaisuuksista ja edullisiakin vaihtoehtoja löytyy. Palmua itseään innostaa vielä vuosien jälkeenkin ennen kaikkea ihmiset ja heidän silmänsä. Hän saa kiksejä siitä, kun löytää silmistä jotain, mitä kukaan muu ei ole ratkaissut ja pystyy auttamaan ihmistä näkemään mukavasti ja helposti. AKTIIVINEN KEHITTÄJÄ

Pekka Palmu on tunnettu myös monista luottamustoimista niin optisen alan järjestöissä kuin yrittäjäjärjestöissäkin. Mikä pitää miehen näin aktiivisena? – Jos en olisi kiertänyt kaikkia niitä optisen alan kissanristiäisiä, ei Palmu olisi sellainen, mikä se nyt on. Menomatkalla Helsinkiin tai Rovaniemelle on ollut aikaa pohtia, mistä tapaamisessa puhutaan ja kotimatkalla taas sitä, mitä siellä päätettiin ja miten se vaikuttaa meihin. On monia asioita, joita kukaan muu ei ole vielä edes miettinyt, kun me olemme jo tehneet sen. Paikallinen järjestötoiminta taas vetää Palmua puoleensa, koska yrittäjät ovat tärkeässä roolissa siinä, että kaupunkikeskusta pysyy elävänä. – Isäni aikanaan sanoi, että “tuo matonen talo on meidän. Jotta sen arvo säilyy, sen ympäristön tulee kehittyä.” – Kun Vanha Rauma 30 vuotta sitten valittiin maailmanperintökohteeksi, sen tärkein peruste oli se, että alue on elävä. Kaikki tahot lienevät yhtä mieltä siitä, että Vanhan Rauman pitää säilyä, mutta miten se käytännössä toteutetaan, kun maailma ja kauppa on muuttunut radikaalisti viimeisten kolmen vuoden aikana? Syynä rakennemuutokseen on paitsi korona, myös digitalisaatio ja globalisaatio.

– Kuinka 60 neliön kokoiseen liiketilaan Vanhan Rauman sydämessä voi mahtua sellainen valikoima, josta saa sellaisen liikevaihdon, jolla pystyy maksamaan kaikki velvoitteet ja lisäksi saamaan siitä palkkaa? Pysyäkseen elävänä Vanha Rauma kuitenkin tarvitsee näitä pieniäkin yrityksiä. Myös teollisuus tarvitsee näitä pieniä putiikkeja ja palveluita, sillä työvoima ei viihdy kylässä, jossa ei ole elävää keskustaa ja monipuolisia palveluita. KISSA PÖYDÄLLE

Palmulla onkin oma näkemyksensä siitä, kuinka asioita pitäisi kehittää. Hänen mukaansa kaupungin pitäisi ottaa isompi rooli, ja katsoa asioita vähän kauempaa. – Kaupunki voisi koota ja koordinoida pienempiä porukoita, jotka pohtisivat, mitä kukin voisi omalta osaltaan tehdä elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Näitä voisivat olla kauppakamari, yrittäjät, oppilaitokset. Asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena niin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvänä esimerkkinä rajat ylittävästä yhteistyöstä Palmu pitää Lumen-valotaidetapahtumaa. Siinä olivat mukana sekä kaupunki, järjestöt että yritykset. – Lisäksi näkisin, että tämän kokoisessa kylässä meidän kaikkien pitäisi vetää yhtä köyttä, eikä hajauttaa kenttää. Esimerkiksi yrittäjäyhdistyksiä on useita ja kaikki koettavat sinnitellä omillaan. Yhdistämällä toimijoita saman kattojärjestön alle rahoja voitaisiin käyttää järkevämmin niin, että tämän päivän yrittäjät voisivat paremmin. – Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta keskustella pitäisi voida ja hakea yhdessä se paras tapa tehdä asioita. Rakentavasta kritiikistä huolimatta Palmu on erittäin tyytyväinen Raumaan paikkana yrittää. Mukavat ihmiset, hyvät virkamiehet, hyvän kokoinen kylä, siinä hyviä puolia. – Paras, minkä minä tiedän, hän tiivistää.

“Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä.”

Hapanjuurileipiä ja -leivonnaisia valmistava Leipomo Ketunleipä perustaa kevään aikana myyntipisteen Vanhaan Raumaan, Kuninkaankatu 21:teen. Itse leipomo jää nykyiselle paikalleen vanhalle meijerille, yrittäjä Jenni Turpeinen kertoo.

OSALLISTU VETOVOIMAKYSELYYN Rauman kaupunki osallistuu seutukaupunkien vetovoimatutkimukseen, jolla selvitetään seutukaupunkien tunnettuutta ja niihin liittyviä mielikuvia. – Ihmiset muuttavat pääasiassa opiskelun tai työn perässä. Asukkaita houkuttelevat myös sujuva arki, kuten viihtyisä ympäristö, tiivis kaupunkirakenne ja läheltä löytyvät palvelut – sekä esimerkiksi mielikuvat alueen identiteetistä ja vireydestä, kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen toteaa. Linkki kyselyyn löytyy kaupungin sivujen ajankohtaista-osiosta. Kysely lomake on avoinna 28.2. asti.

NYT LIIKKEELLE! Ensimmäinen Talviliikkuja -kampanja järjestetään 10.1.-31.3. Kampanjassa tavoitteena on haastaa ja motivoida kaiken ikäiset ja tasoiset henkilöt liikkumaan, joten osallistua voi omien tavoitteiden mukaan. Kirjauksia voi tehdä talven ulkoliikuntalajeista; hiihto, kävely, sauva kävely, juoksu, lumikenkäily, potku kelkkailu, luistelu ja retkiluistelu. Kirjaukset tehdään mobiili- tai nettikirjauksina, kuntovihkoon tai täyttämällä liikuntakorttia. Tarkemmat ohjeet löytyvät kampanjan verkkosivuilta: www.liiku.fi/aikuisille/talviliikkuja/. Lisätietoja kampanjasta Rauman osalta löytyy kaupungin sivuilta vapaa-aika- ja liikunta -osiosta.

RAUMALAINEN YRITYS, MITÄ HALUAISIT KERTOA ASIAKKAILLESI? VINKKAA:

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

PAPERILEHTI@BONDE.FI

PA PE R I L E H T I

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

KITUKRÄNNISSÄ

Business Boost

Rakkaudesta romuun TAPAAMME SUOMEN KAPEIMMALLA KADULLA IHMISIÄ, JOILTA HALUAMME KYSYÄ, MITÄ HEILLE KUULUU. EHDOTA HAASTATELTAVAA: PAPERILEHTI@BONDE.FI

Loimme Raumaja luontoaiheisen kuvapankin yritysten käyttöön. Tutustu lisää: bonde.kuvat.fi

iime syksyisen Mestaritekijä-sarjan finaalin vienyt kädentaitaja Niina Koivula istahtaa tällä kertaa kertomaan kuulumisiaan. Koivula työskentelee Prisman palvelutiskillä ja pyörittää sivutoimisesti omaa sisustusalan yritystään. Kesäisin hän avaa pihansa Rauman Kollassa Avoimet Puutarhat -tapahtumassa. Koivula on viime keväästä lähtien varjellut tarkkaan salaisuuttaan. Maaliskuussa varmistui, että hän on mukana Mestaritekijä-ohjelmassa, kuvaukset pidettiin toukokuussa ja vasta syyskuussa hän sai kertoa olevansa edes mukana ohjelmassa. Suu piti edelleen pitää supussa vielä joulukuun finaalijaksoon asti, jolloin lopullinen salaisuus vihdoin paljastui. – Siinä vaiheessa se oli itselle jo niin vanha juttu, että ei oikein tajunnut edes sitä hypetystä. Vain ihan lähipiiri tiesi, sillä pakkohan se jollekin oli kertoa, muuten olisin revennyt. Koivula oli ennen kuvauksia ja vielä ensimmäisen kuvausviikon jälkeenkin aivan varma, että hän tippuu ensimmäisten joukossa. – Kun sain tietää muut osallistujat, ajattelin, että en kyllä mene nolaamaan itseäni sinne. Onneksi tulin järkiini ja ymmärsin, että oma vahvuuteni on nimenomaan monipuolinen osaaminen. Pari vuotta sitten työn ohessa sisustusalan artesaaniksi opiskellut Koivula nauraa, että

JULKAISIJA BONDE MEDIA OY

häneltä on kysytty useasti, että “vieläkö olet siellä kaupassa töissä”. – Näin on justiinsa hyvä. Viihdyn työssäni ruokatorilla, eikä tarvitse stressata elannosta. Rakas harrastus saa ainakin toistaiseksi pysyä harrastuksena, sillä luovuus kärsii, jos sillä olisi pakko työllistää itsensä. Koivula tietää vähän liiankin hyvin, mitä liika stressi ja ylikuormitus tekevät ihmiselle. Hänellä on takanaan loppuunpalaminen entisessä työssään maatalouslomittajana. Kaksi vuotta kestäneen totaalisen pohjakosketuksen jälkeen hän vaihtoi alaa ja sai uuden alun. Tuo aika oli sekä kamalinta että myös parasta, mitä Koivulalle on koskaan tapahtunut. – Olen aina ollut sellainen kiltti tyttö, jonka on vaikea sanoa ei. Nykyään pystyn onneksi paremmin suhteuttamaan, mikä antaa tarpeeksi ja mikä taas vie liikaa. Koivulan luovuutta inspiroi romu, ruoste ja rakkaus. Uudet ja kiiltävät tavarat eivät vaan ole hänen juttunsa. Kierrätysmateriaalit säästävät paitsi rahaa ja luontoa, ovat myös paljon persoonallisempia. – Jos vanhan tavaran tuunaus antaa niille uuden, järkevän käyttötarkoituksen, niin miksi siis ei. Vanhoista hopealusikoista tehdyt korut ovat hyvä esimerkki nurkkiin unohdetun tavaran uudesta elämästä. Eikä kaikkia ideoita tarvitse itse keksiä, niitä on netti pullollaan, hän kannustaa.

PA I N O PA I K K A P U N A M U S TA , TA M P E R E

PA I N O S M Ä Ä R Ä 1 5 .0 0 0 -1 6 .0 0 0 K P L K U U K A U S I T TA I N J A K E L U P O S T I , KO T I TA L O U D E T 2 610 0 J A 2 62 0 0 N O U T O J A K E L U P I S T E E T O S U U S K A U P PA K E U L A N T O I M I P I S T E E T R A U M A N S E U D U L L A L I S ÄT I E D O T PA P E R I L E H T I .F I /M E D I A KO R T T I I S S N -T U N N U S 2 7 37 -3 4 3 6 ( PA I N E T T U ) , 2 7 3 7 -34 4 4 ( V E R K KO J U L K A I S U )

K O T I S E U T U R A K K A U T TA

Lapskoussia koti-ikävään TEK STI: SAN NA PER ÄNT

IE KUVA: HKT

KOTISEUTURAKKAUTTA-JUTTUSARJASSA TAPAAMME IHMISIÄ, JOIDEN ELÄMÄ ON MUUALLA, MUTTA SYDÄN KOTISEUDULLA. HE KERTOVAT, MILLAINEN MERKITYS RAUMALLA ON HEILLE TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA MISTÄ RAKKAUS KOTISEUTUA KOHTAAN KUMPUAA.

o 14-vuotiaana Laura Alajääski teki muusikon töitä laulaen sekä soittaen saksofonia ja huilua. Hän kuului aluksi Luvian nuorisoseuran musikaalin bändiin, mutta uskaltautui Kyllikki Staffin kannustuksesta lavan puolelle vuonna 2001. – Kun tuolloin näyttelin Sound of Musicissa Lieslia, tajusin, että tämä on mun juttu. Musikaaleissa näytteleminen yhdistää kaiken mistä pidän, Laura Alajääski kertoo. – Vaikka olin jo pienestä pitäen katsonut musikaaleja ja osasin niitä ulkoa, en ollut ikinä osannut kuvitella itselleni tällaista ammattia. Alajääski ehti opiskella Raumalla luokanopettajaksi muutaman vuoden kunnes kuuli, että Lahden ammattikorkeakoulussa on musiikkiteatterilinja. Rauma vaihtui Lahteen ja lopulta Lahti Helsinkiin kun Alajääski pääsi sisään Teatteri korkeakouluun. Päättötyönsä My Fair Ladyn Elizan roolin Alajääski teki Rauman teatterissa 2011–2012, jonka jälkeen hän sai kiinnityksen Tampereen Työväen Teatteriin. RAUMA ON KARTAN KESKIPISTE

Vaikka ura on kuljettanut Laura Alajääsken Helsinkiin, on näyttelijän sydän silti vahvasti kotiseudulla. – Rauma on aina ollut mulle koti. Kun olen Helsingissä ja katson karttaa mulla on olo, että olen vähän kenollaan, sillä Rauma on minulle se keskipiste. Siellä seison suorassa, Alajääski kuvailee. Alajääski vierailee lounaisrannikolla aina kun pystyy, sillä hänen lapsuuden perhe sekä serkut asuvat Raumalla ja Eurajoella sijaitsee perheen mökki. – Mökin lisäksi suosikkipaikkojani ovat Otanlahden ja kesäteatterin alue sekä Vanha Rauma. Meri on Raumalla ihan eri tavalla läsnä mitä täällä Helsingissä, ja Vanha Rauma on sielunmaisemani. – Joulusta ei tule mitään, jos ei pääse fiilistelemään Vanhaan Raumaan. Ostan aina suurimman osan joululahjoista keskustan paikallisista liikkeistä.

L A U R A A L A J Ä Ä S K I on raumalainen näyttelijä, laulaja ja muusikko, joka on vuodesta 2015 lähtien ollut kiinnitettynä Helsingin kaupunginteatteriin. Hän on teatteritaiteen maisteri ja näytellyt Helsingin lisäksi niin Tampereella, Turussa, Hämeenlinnassa kuin kotiseudullaan Raumalla.

Silloin kun kotiseudulle ei pääse, lievittää pahinta koti-ikävää raumalainen perinneruoka lapskoussi. Sitä löytyy tälläkin hetkellä pakkasesta, sillä Alajääsken tavoitteena on saada koko perhe tykästymään lapskoussiin. – Tuusulasta kotoisin oleva mieheni ei ole vielä ymmärtänyt lapskoussin herkullisuutta, mutta totuttelutyö on vielä kesken. Tässä on aikaa opetella, sillä tarkoituksena on tuoda perhe sitten Pitsiviikolla Raumalle syömään lapskoussia. Lapskoussin merkitys on kuitenkin tullut selväksi niin Alajääsken perheelle kuin muillekin tutuille. – Mieheni katsoi minua eräänä päivänä hieman huvittuneena kun söin lapskoussia itku silmässä ja lauloin Nämäp poikki o vast. Eikä hän ole ainut joka on huomannut kiintymykseni tähän perinneruokaan, sillä olen myös saanut Rauman teatteriravintolan väeltä ensi-iltalahjaksi lapskoussia, Alajääski paljastaa nauraen.

WWW.RAUMA.FI

TEKSTI JA KUVAT: SANNA SEPPÄLÄ

K O T I M A I S TA P Ö Y TÄ Ä N

Tuorepastaa ja bolognese TÄSSÄ SARJASSA KOKATAAN SESONGIN PARHAISTA RAAKA-AINEISTA, JOTKA POIMITAAN OSUUSKAUPPA KEULAN KAUPOISTA.

uorepastan tekeminen itse nostaa pasta-aterian ihan uudelle levelille. Kaapin perälle unohdetusta pastakoneesta on iso apu, mutta ilmankin pärjää, jos löytyy ruista ranteesta. Pasta Bolognese -ohjeita löytyy varmasti yhtä monta erilaista kuin kokkejakin. Tämä ohje on oma mukaelmani tuosta italialaisesta jauhelihakastikkeesta. Tärkeintä valmistuksessa on pitkä haudutusaika. Hoppuilla ei siis kannata.

BOLOGNESE

• Kuori ja pilko sipulit, porkkanat ja selleri. Kuullota ne reilussa oliiviöljyssä. • Ruskista jauheliha, mausta suolalla ja pippurilla. Yhdistä nämä isoon kattilaan tai pataan. Lorauta joukkoon valkoviini ja anna poreilla hetken. • Lisää tomaattisäilykkeet, hieman vettä, laakerinlehdet ja reilusti suolaa. Anna hautua hiljalleen välillä sekoitellen 2-3h.

PA PE R I L E H T I

TUOREPASTA

• Mittaa jauhot isoon kulhoon tai pöydälle keoksi, jonka keskellä on syvennys. Riko munat syvennykseen. Ala sekoittaa jauhoja vähitellen sormenpäillä munien joukkoon. Tarvittaessa lisää hieman vettä, öljyä tai jauhoja saadaksesi sopivan koostumuksen. Vaivaa taikinaa lopuksi pöydällä noin 10 minuuttia, kunnes se on kimmoisaa. Anna taikinan levätä kelmun sisällä hetken. • Paloittele taikina viiteen osaan. Pidä paloja kelmun alla, etteivät ne kuivu. Litistä palat suorakaiteen malliseksi ja ripottele hieman jauhoja päälle. Aja palat yksitellen pasta koneen läpi. Jatka mankelointia ja pienennä telojen väliä niin monta kertaa, että levyt ovat sopivan ohuita. Voit joko rullata levyt ja leikata ne veitsellä nauhoiksi tai ajaa ne vielä pastakoneen suikalointiosan läpi. • Keitä pasta runsaassa reilusti suolatussa vedessä noin 2-3 minuuttia, riippuen paksuudesta. Sekoita kastike pastan joukkoon ja tarjoile heti parmesanraasteen kera.

300 g durumvehnäjauhoja 4 KOTIMAISTA Luomu kananmunaa 1 KOTIMAISTA sipuli 1 valkosipulinkynsi 2 varsisellerin vartta 2 KOTIMAISTA porkkanaa 400 g KOTIMAISTA naudan jauhelihaa 500 g paseerattua tomaattia 50 g tomaattipyreetä 1,5 dl valkoviiniä laakerinlehtiä, mustapippuria, oliiviöljyä, suolaa ja parmesania

WWW.KEULA.FI

TEKSTI JA KUVA: MARKO ÖSTMAN

KEUL AHAHMO: LEIL A STENFORS

Kulttuuri on osa kaikkien elämää KEULAHAHMO-JUTTUSARJASSA TAPAAMME OSUUSKAUPPA KEULAN LÄHELLÄ TOIMIVIA IHMISIÄ: YHTEISTYÖKUMPPANEITA, HENKILÖKUNTAA JA RAUMALAISIA, JOIDEN ELÄMÄÄN PAIKALLINEN OSUUSKAUPPA KUULUU.

ulttuuri on iso osa ihmisten hyvinvointia. Erilaiset elämykset tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä hektisen arjen keskellä. Rauman kaupunki on yksi tärkeä alueellisten kulttuuritapahtumien järjestäjä. Vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors vastaa kaupungin omien päätapahtumien, kuten esimerkiksi Pitsiviikon sekä lasten ja senioreiden kulttuuriviikkojen järjestelyistä. – Kulttuuri on hyvinvointipalvelua, jollain tasolla myös ennaltaehkäisevää sellaista. Se on hyvin laaja käsite ja osa meidän kaikkien elämää tavalla tai toisella. Ilman kulttuuria elämä olisi tyhjää ja tylsää. Kulttuuri tarkoittaa arkea ympärillämme ja mahdollisuutta kokea, nähdä ja oppia, Stenfors sanoo. Viimeisimpinä isoina tapahtumina on järjestetty pitsikaupunkiin joulutunnelmaa luonut Raumlaine Joul sekä nyt tammikuussa toistamiseen järjestetty Lumen-valotaidetapahtuma. Molemmat keräsivät runsaasti kiitosta ja kehuja. – Tammikuu on aikaa, jolloin on tapahtumien ja järjestetyn ohjelman osalta hieman hiljaisempaa. Lumen on tähän

kohtaan täydellinen tapahtuma, sillä ihmiset kaipaavat juuri valoa ja piristystä vallitsevan pimeyden keskelle. Osuuskauppa Keula toimi tänäkin vuonna tapahtuman toisena pääyhteistyökumppanina. Yhdessä luotiin jälleen upea kokonaisuus.

Keula selkeästi ajattelee asiakkaita ja heidän arkeaan. – Kumppaneiden merkitys on valtavan suuri kaikissa tapahtumissa, on kyse sitten Lumenista tai Pitsiviikosta. Eihän mikään taho saa isoja tapahtumia yksin aikaiseksi, vaan tapahtumia luodaan, ylläpidetään ja kehitetään yhteistyöllä. – Keula tukee monipuolisesti erilaisia alueellisia tapahtumia ja harrastustoimintaa sekä kantaa yrityksenä yhteiskuntavastuuta. Sitä kautta mahdollistetaan meidän kaikkien

ympärille monenlaista myös kulttuurin puolella. Laajat palvelut jo pelkästään Rauman Prismassa takaavat tietynlaisen helppouden. Keula selkeästi ajattelee asiakkaita ja heidän arkeaan. Kahden kouluikäisen lapsen äidin oma lähikauppa on S-market Eurajoki, joka löytyy aivan Eurajoen keskustasta. – Paikallisuus on tärkeää ja siitä yhtenä hyvänä esimerkkinä Keula näkyy myös omassa arjessani. Esimerkiksi perheen ruokaostokset tehdään usein S-ryhmän toimipisteissä, Stenfors kertoo. Vapaa-ajallaan hän viihtyy kulttuurin ja luonnon parissa. – Käymme lasten kanssa erilaisissa tapahtumissa ja käytämme kirjastopalveluita. Käytän ahkerasti myös museokorttia. Olen innokas luonnossa liikkuja, sillä harrastan talvella hiihtoa ja lumilautailua sekä kesäisin maastopyöräilyä, marjastusta ja sienestystä. LUE KAIKKI KEULAHAHMO-JUTUT OSOITTEESSA WWW.KEULAHAHMO.FI

PA PE R I L E H T I

VIIHDY

RAUMALLA

SYÖ

JUO

VIIHDY

PAPERILEHDEN VIIHDY RAUMALL A -OSIO LISTAA PARHAAT RAVINTOL AT, KAHVIL AT, KEIKAT JA TAPAHTUMAT. LUE LISÄÄ PAPERILEHDEN KANAVISTA. PAPERILEHTI.FI #YHDESSÄOLEMMERAUMA FB.COM/PAPERILEHTI

INSTAGRAM.COM/PAPERILEHTI

Makuja Raumalta

HELMIKUUSSA ARVOMME SIIS 2 KPL 25 EURON L AHJAKORTTEJA PUISTOKAHVIL AAN TA I L E I P O M O -K O N D I T O R I A H E N T O O N. A R V O M M E Y H D E N K O R T I N I N S TA G R A M I N J A Y H D E N FA C E B O O K I N P U O L E L L A . M U I S TA S I I S S E U R ATA S O M E K A N AV I A M M E , J O T TA E T M I S S A A HERKULLISIA ARVONTOJA!

VIIHDY RAUMALLA

aumalla on sutjakkaan kokoonsa nähden paljon erilaisia kahviloita ja ravintoloita, joissa pääsee kivasti hetkeksi irti arjesta. Tämä aika koettelee ravintola- ja tapahtuma-alaa nyt rankalla kädellä, ja siksi on entistä tärkeämpää, että käytämme näitä paikallisia palveluita ahkerasti, jotta meillä olisi jatkossakin yhtä monipuolinen tarjonta. Haetaan vaikka sitä noutoruokaa ja käydään lounaalla sekä myöhäisellä lounaalla, jos muu ei ole mahdollista. Paperilehti haluaa omalta osaltaan nostaa esiin paikallista ravintolakulttuuria, joten kehittelimme tähän tarkoitukseen uuden teemaosion, Makuja Raumalta. Näiltä sivuilta voit lukea alan yritysten kuulumisia. Arvomme myös kuukausittain somen puolella lahjakortteja kahviloihin ja ravintoloihin. Helmikuussa yhteistyökumppanimme on Rauman Puistokahvila / Leipomo-konditoria Hento. Keskuspuiston laidalla sijaitsevasta Puistokahvilasta saat maanantaista lauantaihin maukkaat salaatit, myös vaihtuvilla lämpimillä täytteillä. Vitriinistä löydät lisäksi oman leipomon, Hennon gluteenittomat leivonnaiset, niin suolaiset kuin makeatkin. Herkut voit nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan. Tilauksesta valmistetaan myös kokonaisia kakkuja ja erikoiskakkuja.

OSALLISTU A R V O N TA A N J A V O I TA L AHJAKORTTI!

MENOVINKIT

Helmikuun menovinkit KUN KAIKKI ON TAAS KIINNI JA MITÄÄN EI TAPAHDU, NIIN MITÄ SITÄ SITTEN TEKISI? KOOSTIMME TÄHÄN MUUTAMIA VINKKEJÄ, MITEN SAADA AIKA KULUMAAN HELMIKUUN VAPAILLA. KUV

AVANTOUINTI

Jos et vielä ole testannut talviuintia, niin nyt on korkea aika! Kokeilu on ehkä helpompi aloittaa saunan kera, mutta rohkeimmat pulahtavat terveyttä edistävään avantoon ilmankin. Saunallista talviuintia järjestävät ainakin Rauman Talviuimarit ry, Narvijärven Puusaun sekä Löylymestari. Saunojen aukioloa tosin säätelevät tällä hetkellä ylemmät tahot, joten tämä kannattaa tarkistaa ennen uimavarusteiden pakkaamista.

RV EN

PU USA

HIIHTO JA LUISTELU

N A SE

PP ÄL

Oli lunta maassa tai ei, niin Raumalla pääsee onneksi melko kivasti sekä hiihtämään että luistelemaan. Lähdepellon 1,6 km tykkilatu on kunnossa, samoin tekojääradat Lähdepellolla sekä Raumanmerellä. Latujen ja luistelualueiden kunnon sekä huoltoajat voi aina tarkistaa Rauman kaupungin nettisivuilta. Kaupunginkirjastosta voi muuten lainata kaikenlaisia urheiluvälineitä, joten homma ei jää siitäkään kiinni. LEIVONTA

Jos ulkoilu ei innosta tai säätila saa jäämään pirtin lämpöön, niin aina voi leipoa. Makeat herkut menevät takuulla parempiin suihin ja jos on ylituotantoa, voit ilahduttaa vaikka ystävää tai naapuria lämpimäisillä. Tai mikset vaikka perehtyisi tänä talvena hapanjuurileivonnan saloihin? Tsekkaa Facebookista ryhmä “hapanjuurileipurit” ja inspiroidu. KÄSITYÖT KU

N N

PP ÄL Ä

Moni on viime aikoina hurahtanut aivan täysin neuloosin valtaan, kun kotoilua on riittänyt. Kokeilepa vaikka sujauttaa puikoille ihastuttava Rauma-neule. Tai jos se tuntuu ylivoimaiselta urakalta, niin ainahan voi aloittaa vaikkapa kaulahuivista. PELIT JA -LEIKIT

Mikäli saat koottua perheen tai ystäviä koolle, niin yhteiset seuraleikit ovat mukava tapa viettää aikaa. Tämä vinkki on peräisin firman pikkujouluista, mutta voidaan toteuttaa pienimuotoisestikin. Jokainen kirjoittaa paperilapuille sanoja tai lauseita, jotka liittyvät jotenkin mukana oleviin ihmisiin tai eläimiin, esim. “äiti vapaapäivänä”. Aiheet voivat toki olla jotain muutakin. Laput laitetaan kulhoon, ja jokainen nostaa vuorollaan yhden lapun. Hän esittää lapussa olevan asian joko pantomiimilla, imitoimalla tai sanaselityksellä ja muut koettavat arvata mitä lapussa luki.

#VIIHDYRAUMALLA VIIHDY RAUMALLA

M A K U-U U T I S E T

M A K U J A R A U M A LTA : WA N H A N R A U M A N K A F F E B A R

HALUATKO MUKAAN MAKUJA RAUMALTA -OSIOON? KERROMME TÄLLÄ PALSTALLA AJANKOHTAISIA ASIOITA RAUMAN ALUEEN KAHVILOISTA JA RAVINTOLOISTA SEKÄ ESITTELEMME PAIKALLISIA ALAN YRITYKSIÄ. SUUNNITTEILLA ON KEVÄÄLLE MYÖS LEIKKIMIELISTÄ KOKKIKISAA. JOS HALUAT MUKAAN YHTEISÖÖMME, OTA YHTEYTTÄ: SANNA.SEPPALA@BONDE.FI.

SYDVESTISTÄ YSTÄVÄNPÄIVÄMENU KOTIIN Ravintola Sydvestistä voi tilata ennakkoon kolmen ruokalajin ystävänpäivämenun, joka viimeistellään kotona. Menu on Sydvestissä esivalmisteltu, eli kotiin jää vain lämmitys ja annoksen kokoaminen lautaselle. Menukasseja on rajoitettu erä ja noudot ovat aukioloaikojen puitteissa 11.–12.2. Menu löytyy osoitteesta www.ravintolasydvest.fi ystävänpäiväosiosta, jossa voi myös tehdä tilauksen kassista viimeistään 10.2. mennessä.

ILAHDUTA YSTÄVÄÄ KONTION HERKUILLA Kontion leipomon Katariina Hietaniemi muistuttaa lähestyvästä ystävänpäivästä. Kiva tapa muistaa ystävää 14.2. on Kontion ystävänpäiväteemaiset tuotteet. Valikoimassa on 7.– 14.2. vadelma- ja mansikkahyytelöleivos, suklaa-mantelileivos, ystävämunkki, kermamunkki ja sydänruisleipä. Tuotteita voi tilata ennakkoon, noutaa mukaan tai nauttia paikan päällä joko leipomon kahvilassa Karjalankadulla tai Vanhan Rauman kahvilassa Kuninkaankadulla.

VIIHDY RAUMALLA

Sesonki näkyy KaffeBarissa

uhlapyhien värittämä helmikuu on monien leivonnaisten sesonkiaikaa, ja se näkyy myös Wanhan Rauman KaffeBarin valikoimassa. Runeberginpäivä, ystävänpäivä sekä laskiaissunnuntai osuvat kaikki helmikuuhun. – Kyllä nämä juhlapyhät piristävät mukavasti tätä alkuvuotta. On ihanaa, että joulun jälkeenkin on jotain, mitä odottaa ja mitä fiilistellä, KaffeBarin markkinointivastaava Rosa-Maria Mäkelä kertoo. Laskiaispullakausi on yksi KaffeBarin odotetuimmista sesongeista. Asiakkaiden mielenkiinto pysyy yllä, kun tuotteet vaihtuvat kausittain. – Laskiaispullaa menisi varmasti vaikka juhannukseen asti, mutta erilaiset juhlapyhät rytmittävät valikoimaa mukavasti ja

pitävät huolen, ettei jokin kausi venähdä liian pitkäksi. – Erityisesti ystävänpäivä on noussut vuosi vuodelta isompaan rooliin. Ystävänpäivässä on hieno pohja-ajatus, silloin on hyvä hetki pysähtyä miettimään läheisiään ja antaa heille aikaa. Helppo tapa ilahduttaa ystäviä tai vaikka työkavereita on viedä kahvipöytään sesongin herkkuja. KaffeBarin vitriini täyttyykin helmikuun puolivälissä hempeästä vaaleanpunaisesta. Laskiaispullien kermavaahto sekä mokkapalat saavat vaaleaa punaa poskilleen ja marjaisat kakut löytävät tiensä vitriiniin. – Kausituotteiden lisäksi on muutamia tuotteita, joita pitää löytyä vitriinistä aina. Meillä ne ovat munkki sekä peltipuusti, Mäkelä toteaa suosituimmista tuotteista.

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

“Helppo tapa ilahduttaa ystäviä tai työkavereita on viedä kahvipöytään sesongin herkkuja.”

pikaruoan

vatsakohta

Kanalinranta 5, Rauma • puh. 02 822 7757 • www.ravintolabuenavista.com

Niina Kantonen tarjoilee sesonkiin mm. runebergintorttua sekä neljää erilaista laskiaispullaa.

EVÄSRETKELLE KAHVILAN KAUTTA

Mäkelä kertoo korona-ajan opettaneen ihmiset take away -ostoksille. Siitä on tullut ihan normaalia, että tuotteet noudetaan kahvilasta ja herkutellaan muualla. Mäkelä vinkkaakin hakemaan esimerkiksi valmiit laskiaispullat evääksi, kun lähtee ulkoilemaan. Näin tulee kannatettua paikallisia palveluita. Laskiaispullista puhuttaessa ei voi sivuuttaa kysymystä: manteli vai vadelmahillo? – Meidän valikoimassamme on neljää eri täytettä. Raumalaiseen makuun istuu parhaiten pirteä vadelma, joka ei ole niin makea. Kakkosena meillä myynneissä tulee kinuski. Mantelilla ja nutellalla on myös omat faninsa, jotka saattavatkin olla todella pettyneitä, mikäli juuri se oma suosikkimaku on päässyt loppumaan. Päivän menekin ennakointi kullekin maulle ja tuotteelle onkin välillä melkoisen haastavaa. KaffeBarissa kaikki tuotteet tehdään itse, joten määriä suunnitellessa pitää tutkia tarkkaan aiempia myyntejä sekä sääennustusta. Toisaalta, tuoretuotteita kun tehdään, ei ihan kaikkea voikaan aina riittää viimeiselle aukiolotunnille.

fööri lounas, catering & juhlat Vielä hetki remontoidaan, kohta palvellaan!

WANHAN RAUMAN KAFFEBAR KUNINKAANKATU 27, RAUMA AVOINNA MA–LA 9.00–18.00, SU 10.00–18.00 P. 010 299 4430, WWW.KAFFEBAR.FI

www.fööri.fi 044 7620 108 Sinkokatu 11 , 26100 Rauma VIIHDY RAUMALLA

M A K U J A R A U M A LTA : F Ö Ö R I

O L E M M E

A V O I N N A !

Tarkasta ajantasaiset aukioloaikamme www.ravintolasydvest.fi Kuninkaankatu 6 02 82 333 82

VIIHDY RAUMALLA

Fööristä lounasta ja kaffetta ihan kaikille

iuta remonttimiehiä ja -naisia on häärinyt jo tovin Teknologiatalo Sytyttimessä Sinkokadulla entisen lounasravintola Byssan tiloissa. Uutta pintaa saaneista tiloista puuttuu tammikuun lopussa enää uudet kalusteet. Vuoden 2021 lopussa yrittäjät Janne ja Mari Lohi hankkivat silloin Byssan nimellä toimineen lounasravintolan liiketoiminnan. Pienen pintaremontin ja ehostuksen jälkeen ravintola saa myös uuden nimen, Fööri. – Tässä talossa kaikki huoneet on nimetty laivan osien mukaan. Ravintola on talon etuosa eli laivan keula Fööri, yrittäjä Janne Lohi kertoo nimenmuutoksesta. – Fööri ei palvele pelkästään Sytyttimen väkeä, vaan on avoin ihan kaikille. Monet ovat luulleet, että tämä olisi talon oma henkilöstöravintola, mutta se ei pidä paikkaansa, Byssasta Fööriin siirtyvä ravintolatyöntekijä Maija Savila kertoo. Toki asiakaskunnassa on paljon talossa työskenteleviä toimistohotellilaisia. – Haluammekin tarjota talossa tai lähialueella yksin työskenteleville mahdollisuuden sosiaalisen kahvihetkeen omassa

TEKSTI JA KUVAT: SANNA SEPPÄLÄ

Yrittäjä Janne Lohi odottelee uusia kalusteita pian avautuvaan lounasravintola Fööriin.

pienessä olohuoneessa. Ja vaikka työkavereita olisikin, ei niitä aina jaksa katsella, Lohi nauraa. Föörin lounaalla tullaan tarjoamaan seisovan pöydän antimien lisäksi laadukkaista raaka-aineista valmistettuja annoslounaita. Näin sesonkiajattelua pystytään hyödyntämään paremmin, mutta millään pinseteillä ei annoksia koota. Myös salaattiannokset tehdään keittiössä. LISÄÄ KOKOUS- JA JUHLATILOJA

Yksi syy yrityskauppaan oli Lohen mukaan huutava pula kokousja juhlatiloista. Klapsakka-ravintoloita sekä Aarnkaria pyörittävä Lohi tietää, että esimerkiksi lakkiaispäivänä juhlatilat ovat todella kiven alla, kun yhtenä ja samana päivänä pitäisi tila löytyä sadoille juhlijoille. – Tämän kaupan myötä saimme mukavasti lisää kaivattuja kabinettija kokoustiloja. Föörin uusissa tiloissa on mahdollisuus järjestää tilaisuuksia aina muutamasta hengestä jopa yli sadalle hengelle. Ajanmukaisesti varustetuissa kabineteissa voi järjestää niin yritystilaisuuksia kuin perhejuhliakin. Tiloja on helppo muokata tarpeen mukaan siirrettävien seinien ansiosta. Catering kuuluu luonnollisesti palveluvalikoimaan. – Täällä on ollut niin häitä, lakkiaisia kuin pikkujoulujakin, Maija Savila luettelee. – Lähtökohtamme kaikelle toiminnalle on, että mikään ei ole kiveen hakattua. Olemme valmiita kokeilemaan erilaisia juttuja ja muokkaamaan palveluita kysynnän mukaan. Ruokaa voi onneksi tehdä niin monella tavalla, Lohi päättää. FÖÖRIN AVAUSPÄIVÄ SEKÄ MUUT AJANKOHTAISET TIEDOT LÖYTYVÄT

HELMIKUUSSA NAUTITAAN

laskiaispullista TERVETULOA!

AVOINNA JOKA PÄIVÄ www.kaffebar.fi

OSOITTEESTA WWW.FÖÖRI.FI.

VIIHDY RAUMALLA

M A K U J A R A U M A LTA : L E I P O M O -K O N D I T O R I A H E N T O

Gluteenittomat herkut Hennosta

otilan kylänraitilla sijaitseva Leipomo-konditoria Hento valmistaa gluteenittomia leivonnaisia leipomon omaan puotiin sekä Keskuspuiston laidalla sijaitsevaan Puistokahvilaan. – Raumalla oli selkeä rako gluteenittomille tuotteille, kun vuonna 2018 ostin silloin Cafe Passionin nimellä toimineen kahvilan liiketoiminnan. Perustinkin vielä samana vuonna leipomon tänne Uotilaan ja aloimme kehittää omia tuotteita. Kahvilan nimi muutettiin Puistokahvilaksi kesällä 2020, yrittäjä Hanna Kukkaro kertoo. – Monet omista lempituotteistani olivat jo valmiiksi gluteenittomia, ja halusin lähteä kehittämään myös tavanomaisista tuotteista gluteenittomia versioita. Piiraiden ja kakkujen muuttaminen gluteenittomaksi oli helppoa, mutta pullan

VIIHDY RAUMALLA

”Valmistamme kaikkiin tuotteisiin tulevat hillot myös itse alusta asti marjoista ja hedelmistä.”

ja leivän muuntotyö on ollut Kukkaron mukaan haasteellista. – Siinä pitää koko prosessi miettiä uudelleen, ei voi vain vaihtaa jauhoja. Gluteenittoman leipomisen tekniikka on aivan toisenlainen, sillä esimerkiksi pullataikina on kuin majoneesia. Se pitää muotoilla kylmänä, eikä tavallisista koneistakaan ole apua käsittelyssä. Me teemmekin oikeastaan kaiken käsityönä. – Käytämme jauhoina riisiä, maissia, perunaa, tapiokaa sekä tattaria. Kauraa ja vehnätärkkelystä emme käytä lainkaan. Tattari on kotimaista Virtasalmen Viljatuot-

teen tuotantoa. Riisiä ja maissia kun ei ainakaan toistaiseksi pystytä Suomessa viljelemään, Kukkaro nauraa. ALUSTA ASTI ITSE

Hennon suosituimpia tuotteita ovat suklaakakku sekä erilaiset tuorejuustokakut. Myös erikoiskakkuja tehdään asiakkaan toiveista. Saaristolaisleipää saa aina torstaisin. – Suklaakakkumme syntyy hyvin yksinkertaisista raaka-aineista, mutta ripaus paikallisen Capri Coffeen kahvia pohjassa antaa kakulle erityisen säväyksen. Emme myöskään käytä hyydyk-

TEKSTI JA KUVAT: SANNA SEPPÄLÄ

K E R M A P U L L AT Mansikkahillolla, mantelilla ja kinuskilla

Kondiittori Katja Tähtivuori koristelee suklaakakun suklaakiilteellä ja marjoilla.

keessä lainkaan liivatetta, vaan suklaa ja keltuainen pitävät täytteen kasassa. – Valmistamme kaikkiin tuotteisiin tulevat hillot myös itse alusta asti marjoista ja hedelmistä. Meille on tärkeää tuntea raaka-aineet ja niiden käyttäytyminen. Kaikki ohjeet eivät sovi kaikkeen, ja kokemus auttaa saavuttamaan halutun lopputuloksen. Hennossa kakut tehdään leipurin ja kondiittorin yhteistyönä. Leipuri hoitaa pohjat ja kondiittori täytteet ja koristelun. Näin jokainen ammattilainen pääsee toteuttamaan ja kehittämään parhaiten omaa osaamistaan. Heidän lisäkseen leipomolla työskentelee yksi puodin ja toimiston tehtävissä sekä yksi oppisopimusopiskelja sekä yrittäjä itse perheineen. Kukkaron mukaan monikaan ei vielä tiedä, että Uotilan pikkuinen leipomo on Puistokahvilankin herkkujen takana. Hän toivottaakin kaikki ohikulkijat ja kyläläiset lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan leipomon puotiin. Puodissa voi istahtaa kahvittelemaan tai noutaa herkut kotiin. Myös tilaustuotteet on helppo noutaa Uotilasta. LEIPOMO-KONDITORIA HENTO UOTILAN VANHATIE 58, RAUMA AVOINNA MA–PE 7.30–16.00, LA 9.00–13.00 VERKKOKAUPPA: LEIPOMOKONDITORIAHENTO.FI

LEIPOMO JA LEIPOMON KAHVILA Karjalankatu 3, 26100 Rauma • (02) 822 1422

VA N H A N R AU M A N K A H V I L A Kuninkaankatu 9, 26100 Rauma • (02) 822 1758

www.kontion.fi VIIHDY RAUMALLA

H E T K I Ä R A U M A LTA

L U K K O -S A I PA 8.1.2022 17:00.16 , Pavol Skalicky 6-0 maali, maalivahti Juho Markkanen voimaton, puolustaja Joona Huttula voi vaan katsoa. KUVA: ElonKuvaus

Ä S S ÄT-L U K K O 22.1.2022 K L O 17:20.03, Lukko juhlii 11. perättäistä voittoa Liigassa, ravintolassa kaksi pöydällistä raumalaiskannattajia tuulettaa mukana. KUVA: ElonKuvaus

PA PE R I L E H T I

Katso otteluohjelma osoitteesta www.raumanlukko.fi

Do you want to become a fessional? The p r o comes from us.

Avoimet työpaikat: www.nipromec.com