Paperilehti tammikuu 2022 by paperilehtirauma

TAMMIKUU 2022

#YHDESSÄOLEMMERAUMA

KAUPUNKIMEDIA

YHTEYDEN PALUU – Lumen tuo valoa pimeyteen KARMEITA TARINOITA s. 12 LUMEN-KARTTA s. 16

POIKASOITTOKUNNASTA PONNAHDUS URALLE s. 14 VASTUULLISELL A VAATEKAUPALL A YRITTÄJÄPALKINTO s. 28

MILLISEKUNNEISSA PARIISIIN Miltä kuulostaisi verkkoyhteys, joka avautuu välittömästi minne tahansa? Liittymä, jolla perheenjäsenistä yksi surffaa, toinen katsoo telkkaria, kolmannella on videoneuvottelu ja neljäs pelaa – kaikki yhtä aikaa ilman minkäänlaista viivettä ja pätkimistä. Rauman Energian Sukkela on aitoa valokuitua alusta loppuun, mikä tekee siitä ylivertaisen muihin verrattuna. Unohda kuparikaapelit ja ruuhkautuvat mobiiliyhteydet, valitse Sukkela valokuitu.

SUKKELA ON PARAS VALINTA MYÖS YRITYKSILLE JA TALOYHTIÖILLE, KYSY LISÄÄ!

TOIMII.

Testaa saatavuus kotiisi: raumanenergia.fi/sukkela

YHTEYDEN PALUU – Lumen tuo valoa pimeyteen KANSIJUTTU

TEKSTI SANNA SEPPÄL Ä

KUVAT ELMERI ELO

Viime vuonna ensi kertaa Raumalla hohtanut Lumen-valotaidetapahtuma valtaa jälleen tammikuussa kaupungin. Lumen-valoissa Yhteys-teeman alla kylpevät tällä kertaa neljä kohdetta yhdeksän taiteilijan teoksin. Raumalaisella Tiaisen pariskunnalla on vahvasti kauhansa tässä keitossa, sillä Elina toimii tapahtuman kuraattorina ja Niko yhtenä taiteilijana. Niko Tiaisen työparina Kauppatorin & Raatihuoneen Autapse-installaatiossa työskentelee kolumbialaistaustainen Camilo Sanchez. Mikko Kiviharju tuottaa tekniikan.

iko Tiainen on monessa liemessä keitetty mediataiteilija, joka on erikoistunut video- ja ääni-installaatioihin sekä projisointeihin. Hänellä on monipuolinen tausta mm. klassisen pianonsoiton opettajana, improvisaatioteatterissa pianistina sekä äänisuunnittelussa. Gradua vaille valmiilla mediataiteen maisterilla on myös graafikon koulutus. Tiaisen perhe muutti viime keväänä Raumalle, Elinan sukujuurille. Pienen lapsen vanhemmille lähellä oleva tukiverkko on erityisen tärkeä. Pariskunta tekee paljon yhteisiä taideprojekteja, joista Lumen on yksi. Elina ahkeroi enemmän koko tapahtuman

PA PE R I L E H T I

taustalla ja Niko keskittyy valotaideviikkoon taiteilijan näkövinkkelistä. – Raatihuoneella sijaitseva teokseni Autapse on interaktiivinen videoprojisointi, joka on skaalattavissa erilaisiin tiloihin tai seiniin. Camilo Sanchez luo teokseen tekoälypohjaisen äänimaailman, jolla kokija johdatetaan projisoitavan kohteen luo, Niko Tiainen tiivistää teoksen luonteen. Autapse tarkoittaa aivoissa sijaitsevia sähköisiä synapseja, jotka johtavat tietoa molempiin suuntiin ja luovat näin yhteyden. Teos on saanut inspiraatiota juuri aivojen toiminnasta. – Käytännössä teos kehittyy koko ajan, kun

tietokoneen algoritmi muuttaa generatiivista pohjavideota. Myös yleisön liike muokkaa teosta jatkuvasti. Kun liiketunnistimet havaitsevat ihmisen, videon pohja pysähtyy ja ihmisen liike johdattelee, mihin suuntaan teoksen värit liikkuvat. Teos myös tallentaa liikkeen ja ottaa sen osaksi teosta. Näin syntyy yhteys teoksen ja kokijan välille. Niko Tiaista kiehtoo tutkia tällaisessa taiteessa sitä, kuka oikeastaan onkaan taiteilija. Jokainen kokija jättää teokseen oman jälkensä, mutta silti tietokone päättää, miten pikselit liikkuvat. Onko teoksen tekijä taiteilija, tietokone vai yleisö? Vaiko nämä kaikki yhdessä?

MIKÄ LUMEN? LUMEN-VALOTAIDE-TAPAHTUMA 7.–15.1.2022 • Teokset esillä päivittäin klo 17–22 • Toista kertaa Raumalla • Teemana Yhteys • Teokset reitillä: Pyhän Ristin kirkko Kauppatori - Anundilanaukio - Rauman kaupungintalon sisäpiha • Lisäksi rakennusten julkisivuja valaistaan • Somessa #lumenrauma

PA PE R I L E H T I

Camilo Sanchez luo Niko Tiaisen Autapse -teokseen tekoälypohjaisen äänimaailman.

KOLUMBIALAIS-RAUMALAISTA YHTEISTYÖTÄ

Teoksen äänimaisema on suunniteltu tilan ehdoilla. Kauppatorin katosten alle rakennetaan äänestä ja valosta tunnelimainen polku, joka johdattelee yleisön Raatihuoneelle videomappauksen luo. Se on kuin synapsista toiseen kulkeva tunneli. Äänimaailma on orgaanisesti tehty, mutta ihmisen liike vaikuttaa siihen, millä taajuudella ääni kulkee. Tässä kohtaa tekoäly tekee taikojaan, kun tietokone valitsee tietyn taajuuden. Ääni johdetaan 16 kaiuttimen läpi ja lisäksi tunneliin sijoitetaan valoja, jotka myös reagoivat liikkeeseen. – Nikon kanssa tekemämme taideteokset ovat saaneet inspiraationsa autapsin ilmiöstä. Yksinkertaisesti sanottuna autapsia voidaan pitää aivojen neuronin takaisinkytkentänä itseensä, Camilo Sanchez selvittää. – Äänimaisemassa on runsaasti elektronisia ääniä, jotka on muotoiltu käyttämällä digitaalisen palautteen tekniikkaa. Koska autapsi toimi myös inspiraationa suunnitella eräänlaista keinotekoista hermoverkkoa nimeltä Recurrent Neural Network (RNN), kehitän mukautettua RNN:tä, joka käyttää yleisön liikettä luodakseen uusia ääniä, joista tulee lopulta uusia äänimaiseman elementtejä. Taideteos ei siis ole vain vuorovaikutteista vaan luovaa yhteistyötä ihmisen ja koneen välillä, Camilo jatkaa. Autapse-teos on ollut vuosi sitten ensimmäisen kerran esillä Lapinlahti LUX 365

PA PE R I L E H T I

-tapahtumassa, jossa sitä ohjattiin midi-ohjaimella. Teos on muuttanut muotoaan matkan varrella, kun se on kiertänyt mm. Brasiliassa, Kreikassa ja Japanissa. Nyt se muokkautuu ihmisen liikkeestä eikä siihen tarvitse fyysisesti koskea.

“ Yhteistyö on alusta asti toiminut saumattomasti.” – Alun perin Autapse oli yksin minun teokseni, mutta jossain vaiheessa se alkoi kaivata rinnalleen äänimaisemaa. Oma aikani ei riittänyt äänisuunnitteluun, joten pyysin Camiloa mukaan. Ääni veikin teoksen aivan uudelle tasolle. – Tapasimme Camilon kanssa alun perin Aalto-yliopiston MediaLab-koulutuksessa. Sittemmin olemme tehneet yhteistyötä useammassakin projektissa. Vuosi sitten meillä oli ensimmäinen yhteisteos Ars Electronicassa Itävallassa. Yhteistyö on alusta asti toiminut saumattomasti, ja kumpikin hoitaa oman tonttinsa vailla mustasukkaisuutta. Molemmilla on erityisosaamista eri osa-alueilta, jotka täydentävät toisiaan. Camilolla on hallussa koodipohjainen äänisuunnittelu

sekä akustista osaamista. Hän osaa ottaa tilat haltuun sekä luoda tekoälypohjaista äänimaisemaa. Niko puolestaan taitaa videopuolen. YHTEYS ON TÄRKEÄ TEEMA

– Teema on tärkeä ja kiinnostava tällaisena aikana, kun yhteys on muuttanut muotoaan. Yhteydenpito on tavallaan helpottunut kehittyneen tekniikan ansiosta, mutta inhimillinen yhteys on ollut kadoksissa. – On hetkiä, jolloin on helpompi hengittää, mutta välillä on myös haastavaa tavata ihmisiä, kun joudutaan vähän kuin opettelemaan kohtaamista uudelleen. Mediataiteessa Nikoa kiinnostaa ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus ja koneiden inhimillistämisen tutkiminen. Kuka oikeastaan on teoksen tekijä, kun se muuttaa jatkuvasti muotoaan ja myös yleisö muuttaa sitä. Hän hakee kokonaisvaltaista kokemusta, jonka tekeminen tuo haastetta myös taiteilijalle. Miten esimerkiksi tehdä torista installaatio, johon mennään sisälle, ja joka on kuin jatkettua todellisuutta. Entä miten yhteisen sopan hämmentäminen onnistuu taiteilijapari Elina ja Niko Tiaiselta? – Koko meidän yhteinen tarinamme on alkanut ammatillisesta yhteistyöstä vuonna 2011, joten työnteko yhdessä on meille varsin luontevaa. Mutta onhan se oma oppimisprosessinsa, kun palaute on myös ehkä suorempaa kuin muissa työyhteisöissä. Keskinäinen luottamus on kuitenkin valtava voimavara, pariskunta ynnää.

Lumen-valotaideviikkoa vietettiin Raumalla ensimmäisen kerran 22.-30.1.2021. Rauman Energian 120-vuotisjuhlan kunniaksi ideoitu valotaideviikko keräsi joka ilta Rauman keskustaan runsaasti väkeä. Ihmiset ovat innostuneet kuvaamaan kohteita ja sosiaalinen media on täyttynyt mitä upeimmista otoksista.

TARKOIN HARKITTU KOKONAISUUS E

– Tällä kertaa kokonaisuus on tarkemmin harkittu yhdistelmä kaupunkitapahtumaa ja taidenäyttelyä. Taiteilijoitakin on mukana enemmän kuin viime vuonna. Taiteilijat ovat innoissaan uudesta valotapahtumasta ja osa heistä vierailee Raumalla ensimmäistä kertaa. Kaunis kaupunkikeskusta ympäristöineen innostaa ja inspiroi tapahtu-

LBUM

“Tuntea yhteyttä toiseen ihmiseen on universaali kokemus ja se yhdistää meitä kaikkia.”

TI A

TIA

Kuusi Lumeniin mukaan valituista teoksista löytyi avoimen teoshaun kautta. Loput teokset päätyivät mukaan Elinan oman aktiivisuuden sekä verkoston kautta. – Kävimme ensin hakemuksia läpi yhdessä työryhmän kanssa. Puolisoni Nikon teos valittiin, koska Rauman Energia halusi hänet viimevuotisen näytön perusteella jälleen mukaan. Muut kahdeksan taiteilijaa ovat uusia, ja he tulevat ympäri Suomea.

K U VA : E L I N A

TAITEILIJAT TEOSHAULLA YMPÄRI SUOMEA

alotaidetapahtuman järjestäminen vaatii monenlaista osaamista ja roppakaupalla työtunteja. Lumenin taustajoukoissa hääriikin monia alan ammattilaisia. Ydinryhmään kuuluvat kaupungin vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors, kuraattori Elina Tiainen sekä tekninen tuottaja Mikko “Mixa” Kiviharju. Tapahtuman kuraattorina toimiva Elina Tiainen avaa nyt hieman teemaa ja teosten valintaprosessia. – Yhteys-teema syntyi tästä ajasta, jolloin ei ole ollut mahdollista nähdä läheisiä. Yhteyden tunne toiseen ihmiseen on tässä parin vuoden aikana saattanut jopa vahvistua, ja moni on ymmärtänyt sen tärkeyden, Elina Tiainen taustoittaa. Teema näkyy teoksissa hyvin monipuolisesti. Kuratointi avasi Tiaiselle itselleenkin uusia näkökulmia teemaan taiteilijoiden teosten kautta. Yhteys-teema ja reitin teokset kertovat tarinoita yksinäisyydestä tai yhteyden kaipuusta, yhteyden etsimisestä ja sen löytämisestä ja kysyy mikä on yhteyden merkitys menneessä ja tulevassa. – Tuntea yhteyttä toiseen ihmiseen on universaali kokemus ja se yhdistää meitä kaikkia. Tapahtumassa on mukana laaja kattaus erityyppistä valotaidetta: veistoksia, varjoon perustuvia teoksia, videomappausta, installaatioita jne. Taiteilijoilla oli vapaat kädet toteuttaa vuoropuhelua teeman kanssa.

ELINA TIAINEN

• Raumalainen kulttuurituottaja ja yhteisötaiteilija • Esitystaiteen kautta perehtynyt valotaiteeseen • Mediataiteen yhteisprojekteja puolisonsa Niko Tiaisen kanssa • Näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, luova tuottaja

maan osallistuvia valotaiteen tekijöitä. Uutena juttuna on myös eri yhteisöjen mukaan ottaminen tapahtumaan. Esimerkiksi Rauman taiteilijaseuran ja taidegraafikkojen kanssa toteutetaan yhteinen projisointiteos, joka kiertää pop-uppina ympäri kaupunkia. – Teokset kannattaa kiertää järjestyksessä. Silloin niistä saa draamallisen kaaren paremmin irti, Elina vinkkaa lopuksi.

PA PE R I L E H T I

“Kun kaikki on hyvin suunniteltu, kalusto huollettua ja mahtava henkilökunta paikalla, niin mikään ei voi mennä pieleen.”

Mikko “Mixa” Kiviharju (oikealla) tiesi jo lapsena, että tahtoo työskennellä musiikin, taiteen ja tietokoneiden parissa. Mixa.fi -yrityksen puikoissa hän on saanut yhdistää työn, harrastuksen ja intohimon kohta 20 vuoden ajan.

PA PE R I L E H T I

TAIKOJA JÄÄ VIELÄ TULEVAANKIN

otta huolella valittu teema ja taiteilijoiden näkemykset siitä pääsevät kaiken kansan silmien eteen, tarvitaan tapahtumassa tietysti myös teknistä toteutusta. Lumenin tekniikan ihmemiehenä puuhailee valoja äänitaituri, tekninen tuottaja Mikko “Mixa” Kiviharju. – Olemme tekemässä Lumeniin maailmanluokan ennennäkemätöntä teknistä toteutusta, Mixa suitsuttaa selvää ylpeyttä äänessään. Ja kyllä tästä huikeasta kokonaisuudesta on syytäkin olla ylpeä. Viime vuonna kaikkien aikojen ensimmäinen Lumen rykäistiin melko nopealla aikataululla pakettiin, ja se sai valtavan suosion. Jo pari päivää tapahtuman alkamisesta Lumenin alullepanijana toiminut Rauman Energia sekä pääyhteistyökumppani Keula ilmoittivat, että jatkoa on luvassa. Siitä oli hyvä polkaista suunnitelmat käyntiin hyvissä ajoin. – Olen saanut olla alusta asti mukana ideoimassa tapahtumaa ja päässyt kehittämään sitä haluttuun suuntaan. Viime vuodesta on opittu paljon, Mixa kertoo.

“Kaikkia paukkuja ei tarvitse käyttää tässä ja nyt.” – Nyt mukana on erillistä tuotantohenkilökuntaa, kuraattori sekä ulkopuolisia taiteilijoita. Viime vuonna toteutimme suurimmaksi osaksi omia designeja ja äänikin loisti vielä poissaolollaan. Työryhmän kasvaminen on vähentänyt omaa kokonaisvastuutani, ja olen saanut keskittyä tekniseen toteutukseen. Verhojen takana onkin tapahtunut suunnittelutyötä jo keväästä alkaen. Mixa antaa ison kiitoksen mm. kaupungille tuotantoavusta ja kuraattori Elina Tiaiselle kokonaisuuden suunnittelusta. – Meillä on jo nyt varsin laaja setti. Jatkossa voimme entisestään monipuolistaa tarjontaa, kunhan koronakirous hellittää. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tapahtumassa koetaan valon ja äänen lisäksi tulta, tanssia ja pommeja. – Tieto jatkumosta tuo varmuutta suunnitteluun, kun kaikkia paukkuja ei tarvitse käyttää tässä ja nyt. Jotain taikoja voimme siis jättää takataskuun myöhemmin toteutettavaksi ja tehdä toisiaan tukevia ratkaisuja. KAIKEN TAKANA ON TAITAVA TIIMI

Tekniikka ei suinkaan tarkoita pelkkiä valonheittimiä, äänentoistolaitteita tai tietokoneita. Nämä kamat eivät liikahda mihinkään ilman osaavaa

LUKUJA LUMENISTA

12 10

VIDEOPROJEKTORIA

TIETOKONETTA OHJAAMASSA VIDEOTA JA VALOA

200 20

VALAISINTA

KAIUTINTA

Kaaapelimäärä yltäisi Raumalta Lapijoelle

ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Lumenin tekniikkaa on kasaamassa noin kymmenen hengen tiimi alan huippuammattilaisia. – Tapahtuma-ala kärsii tällä hetkellä valtavasta työvoimapulasta, kun porukka on paennut pandemian vuoksi muille aloille. Olen kuitenkin saanut koottua freelancereista koostuvan tiimin teknisiä velhoja, jotka pystyvät tekemään kentällä itsenäisiä päätöksiä nopeallakin sykkeellä. Itseohjautuva tiimi tekee oikeat ratkaisut niin räntäsateessa kuin paukkupakkasessa. – Kokonaisuus nojaa koko työryhmän tekemiseen. Tiettyä lahjakkuutta tarvitaan, mutta tärkeintä on persoona. Tiimimme on monissa liemissä keitetty, ja olen pyrkinyt valitsemaan aina oikean tyypin oikeaan paikkaan. Hyvät etukäteisvalmistelut ja varasuunnitelmat ovat kaikin tavoin edellytys tällaisen massiivisen tapahtuman onnistumiselle. – Vuosien varrella olen tottunut tekemään A-, B- ja C-suunnitelmat. Yleensä etenemme aina ensin B:n mukaan, ja vasta viime metreillä siirrytään A:han, jos tilanne on suotuisa. – Mietimme esimerkiksi mahdollisia katuvalojen pimennyksiä, sähkön saatavuutta, kaapelointien paikkaa, ihmisten kulkureittejä ja säätilan vaikutusta toteutukseen. On ihan eri vetää kaapeloinnit lumihankeen kuin peilijäälle. Myös pandemia tuo omat rajoituksensa. Kun kaikki on hyvin suunniteltu, kalusto huollettua ja mahtava henkilökunta paikalla, niin mikään ei voi mennä pieleen.

Kuvassa vasemmalta Kankaanpään 4H-yhdistyksen Iivari Uusitalo ja toiminnanjohtaja Annukka Pörsti sekä OP Länsi-Suomen toimitusjohtaja Matti Kiuru.

Taimiteko nuorten työllistymisen ja ilmaston puolesta OP:n omistaja-asiakkaana olet mukana tekemässä Kaikkien aikojen tekoja. Kysyimme omistaja-asiakkailtamme kannanottoa oman pankin vastuullisuustekemiseen OP Mediassa. Nuorten työllistymisen ja koulutuksen tukeminen sekä teot luonnon ja ympäristön hyväksi koettiin kyselyn vastausten perusteella tärkeäksi. Nuorisojärjestö 4H:n Taimitekotoiminnassa työllistämme paikallisia 4H-nuoria puiden istuttamisessa ja kompensoimme CO2-päästöjä. Vastuullisuus on tekoja. Katso lisää taimiteko.fi sekä op.fi/lansi-suomi

PA PE R I L E H T I

KITUKRÄNNISSÄ

Karmeita tarinoita repussa TAPAAMME SUOMEN KAPEIMMALLA KADULLA IHMISIÄ, JOILTA HALUAMME KYSYÄ, MITÄ HEILLE KUULUU. EHDOTA HAASTATELTAVAA: PAPERILEHTI@BONDE.FI

itukrännin tammikuun vieraaksi istahtaa karmivista tarinoistaan tunnettu Saana Jaakkola. Aaveiden Rauma -kirjan kirjoittanut toimittaja vetää hurjan suosion saavuttaneita kummituskierroksia. Hän on myös juuri vastaanottanut Radio Ramonan Kulttuuri klubin myöntämän Vuoden kulttuuriteko 2021 -palkinnon. Vanhan Rauman kummituskierros voitti äänestyksen ylivoimaisin äänin. – Päätyössäni olen erikoistunut vastuullisesta matkailusta kirjoittamiseen. Osallistuin 2018 kaupunkiopaskurssille, jossa piti tehdä kurssityö jostakin itseä kiinnostavasta aiheesta. Olin aina ihmetellyt, miksi Raumalla ei ollut omaa kummituskierrosta, vaikka tällä keskiaikaisella puutalokaupungilla taatusti olisi tarinoita kerrottavana. Päätin, että jos saan tarinoita kerättyä tarpeeksi, tuon tänne oman kierroksen. Ja olihan niitä tarinoita. Kun Jaakkola sai ensin yhden ihmisen avautumaan kokemuksistaan, niitä alkoi ilmestyä kummasti lisää. Jo pari vuotta pyörineille kävelykierroksille valikoitui lopulta sellaisia kohteita, jotka sijaitsivat lähellä toisiaan.

JULKAISIJA BONDE MEDIA OY

Jaakkolan voi nähdä viilettävän mustassa kaavussaan ja maalatuissa kasvoissaan pitkin Vanhan Rauman katuja jopa kahdeksan kertaa viikossa. – Idea kirjasta sai taas alkunsa, kun John Swallow osallistui kierrokselleni kesällä 2020. Jutellessa kävi ilmi, että hän oli kirjoittanut jonkin verran ja julkaissut myös omakustanteen. Heitettiin siinä ilmoille ajatus kummitustarinoiden koostamisesta kirjaksi. Lopullinen sysäys kirjalle tuli, kun Haamu Kustannuksen edustaja oli kuuntelemassa esitystäni Visit Finlandin tilaisuudessa. Kirjassa on mukana kymmenen julkista kohdetta, jotta lukija voi mennä myös itse paikan päälle. Kirja toimiikin vähän kuin aavemaisena matkaoppaana Raumalle, ja yksityiskodit on sen vuoksi rajattu ulkopuolelle, vaikka niistäkin tarinoita riittäisi. Suurin osa kummituskierrosten kävijöistä

on paikallisia. Jaakkolan mukaan sekä kirja että kierrokset avaavatkin paljaskonttisille raumalaisille aivan uusia ja yllättäviä puolia heille tutuista ja turvallisentuntuisista rakennuksista. Yksi kohteista, joissa kummituksiin voi konkreettisesti törmätä on Iso-Tolwane Kuninkaankadulla. Tiloissa toimii tätä nykyä liike nimeltä M&R Lifestyle. “Raskaan oven takana vanhat, jyrkät puuportaat nousevat kohti rappusten yläpäässä odottavaa ullakon ovea. Portaita kiipeävän ei tarvitse olla erityisen herkkä tunteakseen, kuinka askel askelmalta ahdistava tunne ottaa kehosta vallan. Tilan ilmapiiri on painostava ja pahansuopa, ja se iskee välittömästi sisään astuvan luihin. Eikä vintin luotaantyöntävä tunnelma ole pelkkää kuvitelmaa – eräs ullakolla käynyt henkilö kertoi häkeltyneenä, kuinka hän selkeästi tunsi selässään voimakkaan tönäisyn, kun alkoi laskeutua portaita takaisin alakertaan.” – Rauma onkin siitä poikkeava kaupunki, että täällä aaveet mellastavat usein keskellä kirkasta päivää. Ehkäpä entisaikojen porvarit innostuvat, kun kauppa käy, Jaakkola nauraa. Mutta uskovatko ihmiset oikeasti näihin kummitusjuttuihin? – Kyllä moni ajattelee, että en usko, ennen kuin omin silmin näen. Erään kerran minulta kysyttiin kierroksen päätteeksi, että missä varmimmin voisi nähdä oikean aaveen. Ohjasin kysyjät M&R Lifestyleen. Palauteboksiin kilahti myöhemmin viesti: “En uskonut kummituksiin, ennen kuin tulin Raumalle. Nyt olen muuttanut mieleni.” – Itse olen todistanut yliluonnollisia tapahtumia useita kertoja sekä nähnyt niin valokuva- kuin videotodisteitakin. Rationaalista selitystä yrittää yleensä ensin hakea, mutta toisaalta on kiva, että kaikelle ei selitystä löydy. – Moni pelkää edelleen hullun leimaa, jos kertoo tällaisista kokemuksista. Minua voikin aina tarttua hihasta, jos haluaa jakaa kokemuksiaan nimettömästi.

”En uskonut kummituksiin, ennen kuin tulin Raumalle. Nyt olen muuttanut mieleni.”

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

PA I N O PA I K K A P U N A M U S TA , TA M P E R E

PA I N O S M Ä Ä R Ä 1 5.000-16 .000 K P L K U U K A U S I T TA I N

J A K E L U P O S T I , KO T I TA L O U D E T 2 610 0 J A 2 62 0 0

N O U T O J A K E L U P I S T E E T O S U U S K A U P PA K E U L A N T O I M I P I S T E E T R A U M A N S E U D U L L A L I S ÄT I E D O T PA P E R I L E H T I .F I /M E D I A KO R T T I

PA PE R I L E H T I

I S S N -T U N N U S 2 7 37 -3 4 3 6 ( PA I N E T T U ) , 2 7 37 -3 4 4 4 ( V E R K KO J U L K A I S U )

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

TA R I N O I TA T E AT T E R I LTA : R A I S A S O R R I

Veit sanat suustani ONNISTUNUT NÄYTELMÄ VAATII USEIDEN IHMISTEN SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ, JOTTA KAIKKI PALASET LOKSAHTAVAT KOHDALLEEN. TÄSSÄ SARJASSA TUTUSTUTAAN RAUMAN TEATTERIN IHMISIIN JA TARINOIHIN NÄYTTÄMÖLTÄ JA SEN TAKAA.

eimme joitakin vuosia sitten Tapio Koivukarin näytelmää Missä aallot murtuvat. Minä ja Julkusen Timo näyttelimme siinä veljeksiä. Kävi niin, että Timo sairastui ja tarvittiin tuuraaja. Saimme kyseisen näytelmän ohjaaja-dramatisoija Sakari Kirjavaisen paikkaamaan Julkusta. Hän tunsi tekstin hyvin, joten ei ollut mitään hätää. Ehdimme siinä päivällä vielä hieman harjoitellakin ennen illan esitystä. Kaikki sujui hienosti siihen asti, kunnes istahdimme paattiin merelle ihailemaan tähtitaivasta. Piti siinä puhella kaikenlaisia syvällisiä asioita. Sakari aloitti kuitenkin kohtauksen minun vuorosanoillani eikä Julkusen! Ei siinä auttanut muu kuin seurata perässä ja vastailla sitten

NIMI: Raisa Sorri TOSIELÄMÄN ROOLI: Näyttelijä Rauman teatterissa vuodesta 1998 MOTTO: Päivä kerrallaan AINA ENNEN NÄYTÖKSEN ALKUA MINÄ…

puolestaan Julkusen repliikeillä. Onneksi venyttelen lihakset, jotta saan kropan auki ja muistin ne melko hyvin, sillä muuten olisi ääni kulkee paremmin. pitänyt heitellä ihan omiaan. NÄYTTELEN MIELUITEN ROOLISSA, Hauskinta oli, että Sakari ei itse edes ollut johon on kirjoitettu inhimillisiä piirteitä, huomannut replojen joista on hyvä rakentaa hahmo. menneen sekaisin ennen kuin näytöksen jälkeen, kun kysyin, että huomasitko. Itsellä oli ihan mieletön onnistumisen fiilis, kun sai homman päästä juuri, kun minun piti jo lähteä lavalle. vietyä kunnialla maaliin. Ehdin hädin tuskin napata peruukin maasta ja Toisen kerran Fingerläntätä sen vain nopeasti pääni päälle. Oli siinä poria tehdessä eräs noin naurussa pitelemistä sekä minulla että vastaparistakymmenestä hahmostani oli työnjohnäyttelijälläni, kun astelin lavalle toisella kädellä tajamies. Odottelin vuoroani sivunäyttämöllä peruukista kiinni pitäen. hahmon peruukki päässä. Tunnetusti tämä on yksi niistä näytelmistä, joissa hahmoja vilisee RAUMAN TEATTERISSA 11.9.2021 valtavat määrät, ehkä Pirtumiehet-musiikkinäytelmä noin 70 hahmoa yhteensä. ohjelmistossa KEVÄÄLLÄ 2022: alkaen! Samaan aikaan Kulmalan Juha heitti lavallaraumanteatteri@raumanteatteri.fi NUKKEKOTI, PIRTUMIEHET, LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä rukkaset käsistään sivunäyttämölle. Nuo VARASTO, HUI KAUHISTUS! p. (02) 8376 9900 esityspäivinä 2h ennen esitystä lentävät rukkaset sivalsivat minulta peruukin RAUMANTEATTERI.FI

”Lentävät rukkaset sivalsivat minulta peruukin päästä.”

PA PE R I L E H T I

K O T I S E U T U R A K K A U T TA

Maailman kaunein kaupunki

IE KUVA: ERJ A JOU KAM O-A MPU

JAN KOT IALB UMI

KOTISEUTURAKKAUTTAJUTTUSARJASSA TAPAAMME IHMISIÄ, JOIDEN ELÄMÄ ON MUUALLA, MUTTA SYDÄN KOTISEUDULLA. HE KERTOVAT, MILLAINEN MERKITYS RAUMALLA ON HEILLE TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA MISTÄ RAKKAUS KOTISEUTUA KOHTAAN KUMPUAA.

ONNISTUNUTTA ARKKITEHTUURIA

Raumaa Joukamo-Ampuja kuvailee yksinkertaisesti maailman kauneimpana kaupunkina. – Rauma on kaupunkisuunnittelultaan äärimmäisen hyvin tehty: Kaikki asuinalueet on suunniteltu oman näköiseksi ja talot alueilla ovat yhteneväisiä. – Tämän hienouden tajusi vasta muuttaessaan pääkaupunkiseudulle, sillä täällä ei ole suunnittelusta tietoakaan vaan taloja on ihan miten sattuu ja millaisia sattuu.

TEK STI: SAN NA PER ÄNT

auman Poikasoittokunnasta on ponnistanut aikojen saatossa monia muusikoita. Yksi heistä on käyrätorvea soittava Erja Joukamo-Ampuja. Vaikka Joukamo-Ampuja oli soittokunnan lisäksi mukana niin kuoroissa, kuin kamariorkesterissakin ei hän vielä tuolloin osannut ajatella uraa muusikkona. – Tuntui mahdottomalta, että minä voisin tehdä käyrätorven soitosta itselleni uran. Niin siinä kuitenkin kävi – ja onneksi kävi, Joukamo-Ampuja toteaa hymyillen. Raumalaislähtöinen muusikko aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1979. Hän uskoo monipuolisen harrastamisen ja Poikasoittokunnan mahdollistaneen kouluun pääsyn. – Ilman Poikasoittokuntaa minusta ei olisi ikinä tullut muusikkoa, sillä musiikkiopistoa ei vielä tuolloin ollut Raumalla eli yksin harrastaminen oli mahdotonta. – Hyvän urapohjan lisäksi soittokunta oli loistava harrastus, josta sai uusia ystäviä ja pääsi matkustamaan ulkomaille konserttimatkoille. Nykyisin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian lehtorina toimiva Joukamo-Ampuja on iloinen, että Rauma on edelleen yksi ydinkaupungeista, joissa Poikasoittokunta mahdollistaa puhallinharrastamisen. – Nuoruuden ystäväni Anne Lehtomäki-Koskinen tekee hienoa työtä soittokunnassa, Joukamo-Ampuja kehuu.

ERJA JOUKAMO-AMPUJA on musiikin lisensiaatti, joka toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lehtorina. Rauman Poikasoittokunnan kasvatti on soittanut myös 20 vuotta Radion sinfoniaorkesterissa.

Syväraumassa lapsuutensa asunut muusikko muistaa edelleen kävelyt isän kanssa paattirantaan. Matkalla Syväraumanlahdelle he keskustelivat paljon arkkitehtuurista. Perille saavuttuaan keskityttiin ihailemaan paatteja. – Meidän spesiaalijuttu oli kulkea laitureita päästä päähän ja katsoa millaisia veneitä laiturissa oli kiinnitettyinä, Joukamo-Ampuja kertoo. Nykyään hän vierailee Raumalla harvoin, mutta säännöllisesti. Pari kertaa vuodessa on tultava tapaamaan kotiseudulla asuvia sukulaisia ja ystäviä. Rauma kuitenkin kulkee jatkuvasti hänen mukanaan ja lämmittää – kirjaimellisesti. – Rauman pitsineule on aivan loistava idea. En yleensä ikinä kudo mitään ohjeesta, mutta tämä neule oli pakko tehdä!

WWW.RAUMA.FI

HUOM! Hävytön ja röyhkeä draamakomedia Varasto sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Suosittelemme näytelmää yli 16-vuotiaille.

LIPPUMYYMÄLÄ Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900 15

PA PE R I L E H T I

raumanteatteri@raumanteatteri.fi Avoinna ma-pe klo 11–17 sekä esityspäivinä 2h ennen esitystä

PA PE R I L E H T I

RAUMAN PYHÄN RISTIN KIRKKO,

vä lik at u

hallikatu

Savilankatu 1 6. LEIKKIVIÄ KALOJA SEKÄ KOTELO, Toini Nissinen 7. X DIMENSION OSA II, Antti Kulmala 8. ABSENCE III, Juan Kasari

RAUMAN KAUPUNGINTALO,

pos 10

kalliokat

Kanalinranta 3 9. X DIMENSION OSA III, Antti Kulmala 10. KYLMÄ NUOTIO, Tero Jartti & VarjoLUX AURINKOMYRSKY (SOLAR STORM) Simo Rouhiainen, alueella kiertävä sissiprojisointi: yhteistyössä Rauman taidemuseon kanssa.

kanavaka tu

Valaisukohteiden toteutus Lumen-tekniikkaryhmä

•

SILMÄOPTIKOT PALMU GOES LUMEN, Kuninkaankatu 10, Jaakko Niemelä & Niko Tiainen, projisointi TVO/POSIVA GOES LUMEN, Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2, Lumen-tekniikkaryhmä

katu

•

YLEISÖOHJEET • • •

•

Osallistu tapahtumaan vain terveenä. Jää kotiin, jos sinulla vähäisiäkin flunssan oireita. Säilytä alueella liikkuessasi etäisyys toisiin. Kasvomaskin käyttöä suositellaan voimakkaasti, jos lähikontaktia ei voida välttää. Muista kulkea jalkakäytävällä, käyttää heijastimia ja varoa alueella liikkuvia ajoneuvoja. Katuja ei ole suljettu ajoneuvoliikenteeltä tapahtuman aikana. Reittiin ja teoksiin kannattaa tutustua kävellen. Pysäköintipaikkoja löytyy karttaan merkityiltä alueilta.

KO R O N AT IL AN T EEN VUOKSI MUUTOKSET OVAT MA H DOL L I SI A . AJANTASAISIMMAT TIEDOT LÖYTYVÄT TAPAHTUMAN NETTISIVUILTA LUMENRAUMA.FI

PA PE R I L E H T I

kaupp

pakkahu o

alfredin

+ OHEISKOHTEET

kunin

nkatu

ANUNDILANAUKIO,

nortamo

3. AUTAPSE, Camillo Sanchez & Niko Tiainen 4. X DIMENSION OSA I, Antti Kulmala 5. MOBILE, Elisa Hillgen, Vanhan Raatihuoneen sisäpiha, Kauppakatu 13

va lta k

lyseokatu

RAUMAN KAUPPATORI

at u

Luostarinkatu 1 1. PIKKUTÄHTI JA SEN SÄTEET, Mollu Heino 2. YHTEYS, Rauman Taiteilijaseura ja Rauman Taidegraafikot, Isokirkkokatu

nortamo nkatu

T E O KS E T JA VA L A I S U KO H T E E T

KÄVELYREITTI

kir kk ok

jokiran

at u

Kauppatori 3

kuninkaa

nkatu

kauppakatu

itäkatu

atu

äpoikkin vähka tu

pohjank

kitukrän

koulukatu

isokirk kokatu

atu

he tulliva

isjärv enka tu

katu naulanka tu

kaun

ikk iso

kulmalan

ila p pap

isomalminkatu

u at nk ru

lmin katu atu k in

iso

itkäka tu

äma

eteläp

vä

m hä

väh

tu ka

itäkatu

vanhank irkonkatu

ika tu

iso tuvarnakasatu

pappilankatu

vähäraastuvankatu

tu nka

oneenka tu

anundilankatu

savilanka tu

pakatu

pappilankatu

läns

nkaankatu

uluk

ikatu

sellinka tu

äko

isopoikkikatu

väh

luostarinkatu

eteläkatu E L ÄM YSTÄ TUKE M ASSA

LUMENRAUMA.FI

#LUMENRAUMA PA PE R I L E H T I

VA L O TA I D E TA PA H T U M A I Y H T E YS R A U M A I 7. – 1 5 . 1 . 2 0 2 2 I K L O 1 7-2 2 ESITTELEMME TÄSSÄ LYHYESTI LUMENIN TEOKSET SEKÄ TAITEILIJAT. EDELLISELLÄ AUKEAMALLA ON MYÖS TAPAHTUMAN KARTTA, JONKA AVULLA VOIT KULKEA REITIN. HUOMIOITHAN KUITENKIN, ETTÄ KORONARAJOITUKSET SAATTAVAT AIHEUTTAA MUUTOKSIA. KATSO AJANTASAISET TIEDOT: LUMENRAUMA.FI. PYHÄN RISTIN KIRKKO, LUOSTARINKATU 1

1. Pikkutähti ja sen säteet Mollu Heinon teos koostuu yhdestä suuresta keskustähdestä ja sen säteistä, jotka ovat singahtaneet ympäri Vanhaa Raumaa. Ne kokoavat yhteen koko Lumen-tapahtuman sekä opastavat reitillä. Pikkutähti on maiseman asteriski tai lastenlaulun ihmeellinen timantti yötaivaalla, se symboloi valoa ja ikuisuutta.

Mollu Heino (s.1967) asuu ja työskentelee Eurajoen Luvialla. Hän on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Heinon pääilmaisukeinot ovat maalaus, kolmiulotteiset materiaalit ja valo. Teosten aiheet kumpuavat luonnosta ja ihmisen osasta maailmassa tekniikasta riippumatta. Heino toimii aktiivisesti sekä taiteilijana että taiteen asiantuntijana, kuraattorina ja taiteilijatutkijana.

ISOKIRKKOKATU

2. Yhteys Rauman Taiteilijaseuran ja Rauman Taidegraafikoiden joulukuussa Pop up -kiertueen tehnyt projisoitu kuvakollaasi tulee osaksi Lumenia. Tekninen toteutus ja animointi Niko Tiainen. 18

PA PE R I L E H T I

KAUPPATORI

3. Autapse Torille tulee Camilo Sanchezin & Niko Tiaisen yhteinen installaatio, jossa raatihuoneen seinään projisoidaan interaktiivinen teos, joka muuntuu katsojan liikkeen kautta. Sanchezin tekemä äänimaisema kiertää koko torin katot. Tästä teoksesta ja sen tekijöistä kerrotaan tarkemmin kansijutussa.

”INTERAKTIIVINEN TEOS, JOKA MUUNTUU KATSOJAN LIIKKEEN KAUTTA.”

KAUPPATORI, ANUNDILANAUKIO, KAUPUNGINTALO

4., 7. ja 9. X DIMENSION OSAT l-lll Antti Kulmalan teos levittäytyy tapahtuma-alueelle siten, että yksi teoksen osa, valaistu kupu on torin keskellä, yksi Anundilan aukiolla ja viimeinen osa teoksesta on nähtävillä kaupungintalon aukiolla. Teos luo futuristista tunnelmaa monikulmaisten peilielementtien, sekä metallisten sylinterien ja valon keskinäisessä leikissä. Teoksen domemaiset peilirakennelmat heijastelevat näkymää eri suuntiin. Antti Kulmala on turkulainen monipuolinen valotaiteilija. Hänen aikaisempia töitään ovat esimerkiksi olleet Turun kaupungin Seikkailupuiston kanssa yhteistyössä tehdyt suositut Lasten Valomaa -festivaalit, sekä viimeisimpänä uutuutena Tapion sali -teos Turun valofestivaaleilla 2021.

VANHAN RAATIHUONEEN SISÄPIHA, KAUPPAKATU 3

5. Mobile Raatihuoneen sisäpihalla on Elisa Hillgenin mobiiliteos. Mobile- teoksessa valo leikkii värillisten dichroic-kiekkojen kanssa ja luo ympäristöönsä leijuvia heijastuksia, vaeltavia planeettoja ja värillisiä pilkahduksia. Teos elää jatkuvasti eikä ole hetkeäkään samanlainen. Itse teoksen elementit ovat sivuosassa ja katsojaa houkutellaankin ennemmin tarkkailemaan, mitä näkyy teoksen ulkopuolella. Elisa Hillgen on mikkeliläinen valaistussuunnittelija ja valotaiteilija, joka työskentelee pääasiassa kaupunkiympäristön ja erilaisten kaupunkivalaistusprojektien parissa. Elisan työn tärkein osa-alue on valaistuskoordinaattorin pesti Jyväskylän kaupungin Valon kaupunki -hankkeessa ja lisäksi hän järjestää erilaisia valoon liittyviä tapahtumia, työpajoja ja luennoi valaistukseen liittyvistä aiheista. Omassa taiteellisessa työssään Elisa tutkii erilaisia valon perusilmiöitä kuten varjoja, heijastuksia ja liikettä, sekä valon suhdetta erilaisiin materiaaleihin. PA PE R I L E H T I

ANUNDILANAUKIO, SAVILANKATU 1

6. Leikkiviä kaloja sekä kotelo Valomaalaussarjassaan Leikkiviä Kaloja (2021) Toini Nissinen käy keskustelua ennen syntymäänsä edesmenneen sukulaisensa kuvataiteilija Anna Järvisen kanssa. Lisäksi Nissiseltä nähdään valoa taittavia veistoksia teossarjasta Kotelo. Teokset muodostavat installaatiokokonaisuuden, jossa luodaan uusia yhteyksiä itsensä ja katsojien välille.

Toini Nissinen (s. 1995) on Helsingissä asuva ja työskentelevä skenografi, kuvataiteilija ja esiintyjä. Nissisen työskentely liikkuu joustavasti eri välineiden ja taidemuotojen alueilla. Erityisesti Nissistä kiinnostaa tila monimerkityksellisenä kokonaisuutena.

”TEOKSET MUODOSTAVAT INSTALLAATIOKOKONAISUUDEN, JOSSA LUODAAN UUSIA YHTEYKSIÄ ITSENSÄ JA KATSOJIEN VÄLILLE.”

ANUNDILAN AUKIO, SAVILANKATU 1

8. Absence III Juan Kasarin installaatiot esitetään isoina, aineettomina abstrakteina/ei esittävinä väripintoina, luoden etäisyyttä figuratiiviseen kuvakieleen ja narratiiviin. Teokset ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Keino-ja luonnonvalo, päällekkäisten projisointien kerroksellisuus ja katsojan läsnäolo muokkaavat tilaa ja teoksia. Absence III kutsuu katsojaa miettimään, rauhoittumaan ja muodostamaan yhteyttä omaan sisimpäänsä.

Juan Kasari on toiminut kuvataiteilijana vuodesta 2008. Kuvataiteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2014 Kuvataide akatemiasta. Kasarin lähtökohta taiteen tekemiseen on ajatus taiteen sisällöstä, sekä taiteen henkisistä fyysisen tilan ulkopuolelle menevistä ulottuvuuksista.

”ABSENCE III KUTSUU KATSOJAA MIETTIMÄÄN, RAUHOITTUMAAN JA MUODOSTAMAAN YHTEYTTÄ OMAAN SISIMPÄÄNSÄ.”

PA PE R I L E H T I

RAUMAN KAUPUNGINTALO, KANALINRANTA 3

10. Kylmä nuotio Tero Jartin & VarjoLUXin Teoksessa modernin aparaatin luoma ison lepattavan nuotion musta varjokuva luo ihmiskunnan historian läpi kulkevan tunnistettavan näyn ja muistuman leirinuotioiden äärellä kulkevista esi-isistämme. Videotakat ja keinoakvaariot, nuo airuet aidosta feikkiin, elävästä kuolleeseen, hallittuun ja halpaan, katsovat säikähtäen Kylmään nuotioon. Katsoja saa tunnun heimotulien ikiaikaisesta jatkumosta. Teknisistä ratkaisuista vastaa Timo Martikainen.

Tero Jartti, 59 on monialainen taiteilija, joka työskentelee sekä esittävien- että kuvataiteiden parissa. Hänen teoksilleen on tyypillistä omalakinen huumori, joka haastaa katsojaa tutkimaan teosten aiheita yllättävistäkin näkökulmista. Hänen teoksiaan on esitetty filmifestivaaleilla, teattereissa sekä taidenäyttelyissä kotija ulkomailla. Antti Kulmalan viimeinen teoksen osa äänimaisemineen asettuu kaupungintalon aukiolle lähettämään viestiä menneille ja tuleville, joka johdattelee ajattomaan tilaan. Mikä on meidän yhteys universumiin, omiin sukujuuriin ja ehkä jopa ihmiskunnan historiaan ja tulevaisuuteen?

”KATSOJA SAA TUNNUN HEIMOTULIEN IKIAIKAISESTA JATKUMOSTA.”

AurinkoMyrsky (Solar Storm) Sissiprojisoinneissa sähköpyörän alustalle rakennettu projisointi vempele kiertää projisoimassa ympäri kaupunkitilaa. AurinkoMyrskyssä projisoidaan kolmiulotteiseen palloon. Aurinkomyrsky on auringossa tapahtuva voimakas hiukkaspurkaus, josta tulee hiukkaspilvi maahan. Se on kaunis, mutta voi myös lamauttaa yhteiskunnan pimentämällä sähkölaitteet. Aurinkomyrsky luo yhteyden valon ja sähkön kautta yhteiskunnan infrastruktuurin haavoittuvuuteen, ihmisen arkeen ja selviytymiseen. Yhteistyössä Rauman Taidemuseon kanssa.

Simo Rouhiainen on palkittu helsinkiläinen pitkän linjan media- ja kuvataiteilija. Hän tekee teoksensa kokeellisella metodilla intuitioon luottaen ja uusia teknologioita hyödyntäen. Hänen teoksiaan on esitetty festivaaleilla, museoissa ja gallerioissa maailmanlaajuisesti.

”AURINKOMYRSKY LUO YHTEYDEN YHTEISKUNNAN INFRASTRUKTUURIN HAAVOITTUVUUTEEN, IHMISEN ARKEEN JA SELVIYTYMISEEN.”

PA PE R I L E H T I

TEKSTI JA KUVA: SANNA SEPPÄLÄ

K O T I M A I S TA P Ö Y TÄ Ä N

Paras pannari perunasta TÄSSÄ SARJASSA KOKATAAN SESONGIN PARHAISTA RAAKA-AINEISTA, JOTKA POIMITAAN OSUUSKAUPPA KEULAN KAUPOISTA.

äykö sinullekin joskus niin, että perunamuusia jää aterialta yli? Meille käy niin tämän tästä, eikä se seuraavana päivänä enää oikein sellaisenaan maistu. Niinpä minulla onkin tapana upottaa jämämuusi joko rieskataikinaan tai pannariin. Itse asiassa en oikeastaan tee pannaria enää lainkaan ilman muusia, sillä se antaa pannarille niin kivan rakenteen. Taikinan teossa on tärkeää muistaa noin puolen tunnin lepoaika, jolloin jauhot imevät nestettä itseensä ja massasta tulee melko paksua. Myös lopuksi lisättävä voisula on tärkeä ainesosa, sillä se tekee pannarin pinnasta ihanan rapsakan. Nautinnon kruunaa sileä mansikkasose ja vaniljalla maustettu kermavaahto. Sokeria laitan vain pikkuisen taikinaan, lisukkeisiin en ollenkaan.

PA PE R I L E H T I

Nautinnon kruunaa sileä mansikkasose ja vaniljalla maustettu kermavaahto.

6 dl KOTIMAISTA kevytmaitoa 2 dl perunamuusia 3 KOTIMAISTA Luomu kananmunaa 4 dl KOTIMAISTA Luomu vehnäjauhoa ½ dl sokeria 50 g voisulaa 1 tl leivinjauhetta 1 tl suolaa 1 tl vaniljasokeria 250 g pakastemansikoita 2 dl KOTIMAISTA kuohukermaa

• Ota mansikat sulamaan. • Sekoita maito ja muusi pallovatkaimella. • Vatkaa joukkoon kananmunat, sokeri ja suola. • Yhdistä leivinjauhe ja vaniljasokeri jauhoihin. Lisää seokseen ja sekoita. • Sulata voi ja anna jäähtyä. • Anna taikinan tekeytyä puolisen tuntia. Sekoita joukkoon jäähtynyt voisula. • Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa noin 35 minuuttia, niin että se saa kauniin ruskean värin. • Anna jäähtyä noin puoli tuntia. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta ripauksella vaniljasokeria ja soseuta hieman kohmeiset mansikat sauvasekoittimella sileäksi. • Leikkaa pannari paloiksi ja tarjoile mansikkasoseen sekä kermavaahdon kera.

WWW.KEULA.FI

L U M E N VA L O TA I D ETA PA H T U M A R A U M A L L A 7 . –15 .1. 2 02 2 . J Ä R J E S T E LYJ E N E T E N E M I S E S TÄ K E R R O TA A N OSOITTEESSA W W W.L U M E N R A U M A .F I . TA PA H T U M A A V O I S E U R ATA SOSIAALISEN MEDIAN K A N AV I S S A AIHETUNNISTEELLA #LUMENRAUMA

TEKSTI JA KUVA: MARKO ÖSTMAN

KEUL AHAHMO: L AURI TUOMOL A

Tarinoita, joista voi olla ylpeä KEULAHAHMO-JUTTUSARJASSA TAPAAMME OSUUSKAUPPA KEULAN LÄHELLÄ TOIMIVIA IHMISIÄ: YHTEISTYÖKUMPPANEITA, HENKILÖKUNTAA JA RAUMALAISIA, JOIDEN ELÄMÄÄN PAIKALLINEN OSUUSKAUPPA KUULUU.

najan perinnemaisema on täynnä entisajan tunnelmaa. Lauri Tuomola katsoo ulos ikkunasta, josta aukeaa peltomaisema. Tätä näkymää hän kutsuu vuodenaikojen mukana muuttuvaksi huoneentauluksi. – Unajan alueella on hieno historia. Tonttimme rajautuu jokeen ja sen ylittävään kivisiltaan, jossa perimätiedon mukaan on sijainnut kauppasatama. Kouluikäiset poikamme ovat innostuneet kulkemaan alueella metallinpaljastimien kanssa, ja he ovat löytäneet vanhoja kolikoita ja olutastiassa arviolta 1400-1600 -luvuilla käytetyn kukko-hanan. Sen luovutimme museovirastolle, Tuomola kertoo. Hän huolehtii päätyökseen Rauman Energian viestinnästä. Lisäksi Tuomola on osakkaana raumalaisessa Viestintäosakeyhtiö Bondessa, hallituksen jäsenenä Rauman Lukko ry:ssä ja jäsenenä raumalaisuuden perinteitä vaalivassa Nortamo-Seorassa. – Koen Lukko ry:n hallitustyöskentelyn kunniatehtäväksi. On hieno olla mukana tekemässä päätöksiä raumalaisen jääurheilun parhaaksi. Jääurheilulla on täällä hieno historia, nykyhetki ja tulevaisuus – se on tarina, josta voi olla ylpeä. Parhaillaan hänen arkensa täyttää myyn-

tiyhtiö Lännen Omavoiman muutosten viestinnän suunnittelu, sillä vuodenvaihteessa osakkaiksi tulivat Valkeakosken Energia ja Leppäkosken Energia. Toimijoiden yhteinen viestintäkonsepti kiteytyy lauseeseen Paikallinen tekee hyvää. Tuomola nostaa esiin Keulan käyttämän Parempi paikka elää -teeman, sillä nämä osuvat täydellisesti yhteen.

Rauman Energia ja Osuuskauppa Keula ovat Lumen-tapahtuman pääyhteistyökumppaneita. – Reilu vuosi sitten Rauman Energian täyttäessä 120 vuotta pohdimme, mikä taho olisi Lumen-valotaideviikon yhteistyökumppaniksi sellainen, jolla on samat arvot kuin paikalli-

sella energiayhtiöllä. Esiin nousi lähes yhtä vanha paikallinen osuuskauppa, joka välittää omasta alueestaan, Tuomola taustoittaa. – Tämän yhteistyön kautta olen ymmärtänyt entistä paremmin sen, mitä tälle seudulle merkitsee, että meillä on toimiva osuuskauppa ja sähköyhtiö. Jokainen voi miettiä, mitä elämä olisi ilman sähkön ja ruoan kaltaisia peruspalveluita. Nämä asiat kiteytyvät molemmissa sloganeissa. Tuomola on ollut tiiviisti mukana Lumen-valotaideviikon järjestämisessä yhdessä Keulan Johanna Sainion kanssa. Rauman Energia ja Osuuskauppa Keula ovat tapahtuman pääyhteistyökumppaneita. – Keula tukee laajalti alueen hyvinvointia, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten urheilua sekä kulttuuria. Kun mietitään urheilua, on Keula taloudellisesti merkittävä mahdollistaja, kun taas arjen mahdollistajina ovat vapaaehtoisten verkosto ja Lukon konsernirakenne. Kaikkien näiden kolmen tahon yhteisellä panoksella pystytään tekemään poikkeuksellisen hyvät olosuhteet. LUE KAIKKI KEULAHAHMO-JUTUT OSOITTEESSA WWW.KEULAHAHMO.FI

PA PE R I L E H T I

LUKON KOTIOTTELUT TAMMIKUUSSA 8.1.2022 KLO 17.00 15.1.2022 KLO 17.00 21.1.2022 KLO 18.30 29.1.2022 KLO 16.00

MISKA KUKKONEN #43 PUOLUSTAJA

PA PE R I L E H T I

VIIHDY

RAUMALLA

SYÖ

JUO

VIIHDY

PAPERILEHDEN VIIHDY RAUMALL A -OSIO LISTAA PARHAAT RAVINTOL AT, KAHVIL AT, KEIKAT JA TAPAHTUMAT. LUE LISÄÄ PAPERILEHDEN KANAVISTA. PAPERILEHTI.FI #YHDESSÄOLEMMERAUMA FB.COM/PAPERILEHTI

INSTAGRAM.COM/PAPERILEHTI

Nukkekoti Rauman teatteriin

auman teatterin vuoden 2022 avaa todellinen klassikkonäyTEK ST telmä, Henrik Ibsenin Nukkekoti. IP ET Vuonna 1879 valmistunut Nukkekoti on norjalaisen TE RI Ibsenin kuuluisin näytelmä. Nukkekoti herätti ilmestyessään kohua, sillä näytelmä kritisoi voimakkaasti sen aikaisia avioliittonormeja. Vaikka näytelmä onkin vanha, sen kantavat teemat ovat edelleen ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa. – Nukkekoti on todella väkevä draama, joka sisältää jopa dekkarimaisia jännitteitä. Toteutuksemme tulee olemaan ajaton, sillä teemojensa ansiosta tarina on täysin luettavissa nykyaikaisenakin näytelmänä. Naisen asema perheessä ja parisuhteessa, tasa-arvo sekä rakastamisen vaikeus ovat edelleen yhteiskuntamme suuria kysymyksiä, kertoo Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva, joka myös ohjaa esityksen. Nukkekodin naispääosaa, Noraa, pidetään vastaavana roolina naisnäyttelijälle kuin Shakespearen Hamlet on miesnäyttelijälle. Rauman OSALLISTU teatterissa Noran roolissa nähdään Raisa Sorri. Nora A R V O N TA A N on elänyt elämänsä kuin suojattu nukke. Lapsuuden ja J A V O I TA L I P U T nuoruuden hän vietti isänsä siipien alla ja aikuisikä on NUKKEKODIN kulunut pankinjohtajaksi matkalla olevan Torvaldin ESIT YKSEEN! (Timo Julkunen) edustusvaimona. Noralla on kuitenkin salaisuus, joka paljastuessaan uhkaa kaataa ulospäin onnelliselta vaikuttavan avioliiton kulissit. Näytelmän pääosissa esiintyvien Sorrin ja Julkusen lisäksi rooleissa nähdään myös muut Rauman teatterin näyttelijät Ninni Kekki, Juha Kulmala ja Mona Lehtola. Asioitsija Krogstadin roolissa vierailee Ilkka Koivula. E N S I-I L L A N K U N N I A K S I R A U M A N T E AT T E R I TA R J O A A NUKKEKOTI SAA ENSI-ILTANSA RAUMAN TEATTERISSA 29. TAMMIKUUTA. PA P E R I L E H D E N TA M M I K U U N A R V O N TA A N L I P U T K A H D E L L E N U K K E K O D I N E S I T Y K S E E N. M U I S TA S I I S S E U R ATA S O M E K A N AV I A M M E !

UMA N T E AT T E R I

#VIIHDYRAUMALLA VIIHDY RAUMALLA

MENOVINKIT

Tammikuun menovinkit

LUMEN-valotaidetapahtuma piristää jälleen Rauman talvea. Tunnelmallisen Vanhan Rauman ja Kanalinrannan alueelle levittäytyvä LUMEN tarjoaa yleisölle monipuolista valoja mediataidetta teemalla YHTEYS.

KUV

VA LOTA I D E TA PA H TU M A R AU M A I 7. – 1 5 .1 . 2 0 2 2 YHTEYS

NOSTAMME TÄLLE PALSTALLE PARHAITA PALOJA RAUMAN SEUDUN TAPAHTUMISTA. NÄINÄ EPÄVARMUUDEN AIKOINA KANNATTAA KUITENKIN AINA TARKISTAA TOTEUTUMINEN JÄRJESTÄJÄN VERKKOSIVUILTA. KÄYTÄ AIHETUNNISTETTA #VIIHDYRAUMALLA, NIIN LÖYDÄMME TAPAHTUMASI! VOIT MYÖS LÄHETTÄÄ VINKKEJÄ OSOITTEESEEN PAPERILEHTI@BONDE.FI.

7 .–15.1.

LUM EN -VA LOTA IDETAPA H T UM A lumenrauma.fi

LUMENRAUMA.FI #LUMENRAUMA

AU M AN

RAUMAN MUSE OI DE N PÄI V YSTÄVÄT KESKI VI I KKOI LL AT KLO 16–19

UPU

NKI

E L Ä M YSTÄ TU K E MA S S A

E L ÄMYSTÄ TUK EMASSA

KUV

rauma.fi/tapahtumat

T O R S TA I 3 . 2 .

ART T U WISKA R I Rauma-sali rauma.fi/tapahtumat

YSTÄ TUK EMAS S A

VIIHDY RAUMALLA

IIR

KUV

K E S K I V I I K KO I S I N

IIR O L A ND IA TALVIHARJOITTELU -HALLISSA palloiirot.fi

LASKIAISPULLAT

AU M AN

TEA

lauantaista 8.1. alkaen

T TER

2 7 .1. A L K A E N

NUKKEKOTI RAUMAN T E AT T E R I S S A

KUV

raumanteatteri.fi

S U N N U N TA I 2 3 .1 .

S A LB A V S. R A NGER S Kauppis www.salba.fi

#VIIHDYRAUMALLA VIIHDY RAUMALLA

YHDESSÄ OLEMME RAUMA: TERHI LEHTONEN JA MAIJA KASKISTO

Vastuullista vaatekauppaa – KASVUTARINA TOI YRITTÄJÄPALKINNON ELÄVÄÄN KESKUSTAAN TARVITAAN MEITÄ JOKAISTA, SILLÄ YHDESSÄ OLEMME RAUMA. TÄSSÄ JUTTUSARJASSA TUTUSTUMME PAIKALLISIIN YRITTÄJIIN, JOTKA OMALTA OSALTAAN TEKEVÄT TÄRKEÄÄ TYÖTÄ KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUDEN ETEEN.

uoden lopussa Rauman Yrittäjät palkitsi tuttuun tapaan paikallisia yrittäjiä. Vuoden nuori yrittäjä 2021 -palkinnon pokkasi Hetki Design Oy, jonka naruja vetelevät yhteistuumin ystävykset Terhi Lehtonen sekä Maija Kaskisto. – Olemme tunteneet toisemme lapsuudesta asti ja pelanneet pesäpalloakin samassa joukkueessa yli 10 vuoden ajan. Kyllä tässä

PA PE R I L E H T I

tietää jo toisen ilmeestä, mitä tämä ajattelee, Lehtonen ja Kaskisto nauravat. Hetki Designin tarina sai alkunsa omasta tarpeesta muutama vuosi sitten. Lehtosen perheessä temmeltää neljä nyt eskari- tai alakouluikäistä lasta ja Kaskistonkin perheeseen kuuluu kaksi alakoululaista. Tuotteille löytyi siis testaajia helposti omasta takaa. Omille lapsille haluttiin ekologisia, kotimaisia vaatteita ja siitä se idea lähti.

– Aluksi myimme lähinnä lastenvaatteita, mutta sittemmin mukaan on tullut vaatteita ja asusteita kaikenikäisille. Valikoimassa on myös esimerkiksi korvakoruja sekä kelloja, Lehtonen kertoo. Yhteinen nimittäjä tuotteille on ekologisuus ja tuotantoketjun läpinäkyvyys. Suurin osa noin 35:sta myytävästä merkistä on lisäksi kokonaan kotimaisia, eli myös valmistettu Suomessa. Nuoret yrittäjät haluavat edustaa

ja valikoiman hurja kasvu koronasta huolimatta olivatkin avaintekijöitä palkinnon kriteereissä. Hyvin toimivan verkkokaupan ja palvelevan kivijalkaliikkeen kombinaatio on pitänyt naiset kiireisenä myös pandemia-aikana. – Moni haluaa nähdä tuotteen livenä ja hypistellä kangasta. Kuvissa varsinkaan mustat vaatteet eivät koskaan näytä samalta kuin luonnossa. – Autamme mielellämme myös verkko-ostajia tekemään oikean valinnan. Lähetämme lisää kuvia ja otamme mittoja, kunhan vaan laittaa meille viestiä tai soittaa. Näin pyrimme välttämään turhan palautusrallin ja sitäkin kautta toimimaan ekologisesti. Verkkokauppa-asiakkaita on tietenkin ympäri Suomea, mutta myös moni paikallinen suosii verkon myymälästä nouto -palvelua. Näin voi tutustua tuotteisiin rauhassa kotisohvalta ja poimia tuotteet vaikka kauppareissulla. Yksi menestystekijä on varmasti myös se, että nämä yrittäjänaiset tarkastelevat valikoimaansa säännöllisesti ja kuuntelevat asiakkaita herkällä korvalla. Näin pidetään kiinnostavat merkit ja mallit mukana. – Etenkin ulkopaikkakuntalaisten suusta pääsee usein “wautsi, mikä valikoima”, kun he astuvat sisään kivijalkaliikkeeseen. VUOROVIIKOIN TÖISSÄ

Terhi Lehtonen ja Maija Kaskisto suosittelevat ostamaan vain tarpeeseen ja kerralla laadukasta, joka kestää pidempään ja säästää näin luontoa. Mukavaa vaihtelua asuihin saa yhdistelemällä olemassa olevia vaatteita eri tavoin.

“Tämän raumalaisempi vaate ei enää voi olla.” tuotteita, joiden tekijät ja materiaalin alkuperä ovat tiedossa. Aikuisten vaatteet ovat kasvava tuoteryhmä ja niiden tarjonta onkin laajentunut koko ajan. Hetki Designin aloittaessa 2017 tarjolla oli naisille lähinnä trikoovaatteita, mutta nyt materiaaleista löytyy niin villaa, pellavaa kuin silkkiäkin. Yritys valmistaa todellisena paikallis-

herkkuna myös ihkaomaa mallistoaan. Myymälän yläkerrassa ompelukone laulaa, kun Vilma Mäkinen surauttaa esimerkiksi tonttulakkeja sekä vaatteita mm. kotimaisesta merinovillasta. – Suunnittelemme mallit yhdessä ja Vilma kaavoittaa ja ompelee ne täällä paikan päällä. Tämän raumalaisempi vaate ei enää voi olla, Kaskisto iloitsee.

Kaskiston perhe asuu Vanhassa Raumassa vain kivenheiton päässä tämän työpaikasta. – Onhan tämä Unescon maailmanperintökohde aivan mielettömän hieno paikka elää ja yrittää. Meille olikin alusta asti selvää, että myymälä tulisi Vanhaan Raumaan, Kaskisto hehkuttaa. – Olemme olleet todella tyytyväisiä uuden liiketilan sijaintiin, ja varsinkin kun saimme oman ompelimon liikkeen yläkertaan, Lehtonen jatkaa. Kaksikko on myös mielissään yhteisistä tapahtumista, joita Rakastunut Raumaan -yhteisö järjestää. Ne saavat ihmiset kivasti liikkeelle. Yrittämisessä parasta on naisten mielestä joustavuus sekä oman työn sisältöön vaikuttaminen. Kahdestaan yrittäminen mahdollistaa esimerkiksi sen, että he työskentelevät pääsääntöisesti vuoroviikoin. Viikko kotona lasten kanssa, viikko taas työn touhussa. Ei hassumpaa.

VUODEN NUORI YRITTÄJÄ -PALKINTO YLLÄTTI

Yrittäjäjärjestön marraskuinen palkinto tuli yrittäjille itselleen melkoisena yllätyksenä. – Olihan se hieno tunnustus. Ilmeisesti olemme tehneet jotain, jolla on merkitystä. Tämäntyyppiselle liikkeelle oli selvästi kysyntää Raumalla, kaksikko hymyilee. Nousujohteinen yritystoiminta sekä myynnin

HETKI DESIGN OY

• Vastuullisten vaatteiden liike • Perustettu 2017 • Liikevaihto n. 400 000 €

PA PE R I L E H T I

H E T K I Ä R A U M A LTA

11.12.2021 KLO 16:33.34. RAATIHUONE LUMISATEESSA. KUVA: ELMERI ELO

PA PE R I L E H T I

MURDER ON THE ORIENT EXPRESS by Agatha Christie adapted for the stage by Ken Ludwig

KLO 18 KLO 19 KLO 18 KLO 13 KLO 18 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 19 KLO 18 KLO 19

”Porin Teatteri tarjoaa vihdoin ranskalaista komediaa ja onnistuu esityksessään”

Teatterin ensemblea tähdittää Ami Aspelund.

SATAKUNNAN KANSA 29.8.2021

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

LA 15.1. TO 3.2. LA 5.2. PE 11.2. LA 19.2. TO 3.3. PE 4.3. PE 11.3. PE 18.3. LA 26.3. TO 31.3.

KLO 19 KLO 13 KLO 13 KLO 19 KLO 19 KLO 18 KLO 13 KLO 19 KLO 19 KLO 13 KLO 13 KLO 18 KLO 19 KLO 13 KLO 13 KLO 19 KLO 13

”Väkevää ja elämänmakuista draamaa.”

Kaikkien aikojen huikein historian oppitunti koko perheelle!

VIIMEISET ESIT YKSET

“Porin Teatterin murhamysteeri viihdyttää ja häikäisee – lavasteet ansaitsivat palkinnon!” SATAKUNNAN KANSA 21.11.2021

TO PE PE LA TO PE PE TO PE LA KE KE

13.1. 14.1. 4.2. 5.2. 10.2. 18.2. 18.2. 10.3. 11.3. 19.3. 23.3. 23.3.

Murder on the Orient Express © 2016 Agatha Christie Limited & Ken Ludwig. All rights reserved. MURDER ON THE ORIENT EXPRESS, AGATHA CHRISTIE and POIROT are registered trademarks of Agatha Christie Limited in the UK and elsewhere. All rights reserved.

SATAKUNNAN VIIKKO 2.9.2020

LA 15.1. KLO 13 ESITYKSET PÄÄTTYVÄT

Pidä kiirettä!

KLO 19 KLO 18 KLO 19 KLO 13 KLO 13 KLO 18 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 13

Uusintaensi-ilta päänäyttämöllä 22.1.2022

”Koko työryhmä lataa ja ampuu todellisen komediapommin” SATAKUNNAN VIIKKO 9.9.2020

“Koko näyttelijäkaarti elää ja hengittää. Historiallinen draama ryhdittyy myös hienovireisellä komiikalla.”

LA 8.1. KLO 18 LA 29.1. KLO 18

SATAKUNNAN VIIKKO 29.1.2020

ESITYKSET PÄÄTTYVÄT

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

PE 21.1. LA 22.1. TO 27.1. PE 4.2. LA 19.2. LA 5.3. KE 9.3. TO 10.3. TO 17.3. PE 18.3. PE 25.3. LA 26.3.

KLO 19 KLO 19 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 19 KLO 13 KLO 18 KLO 13 KLO 19

Minna Canthin herkät nuoruusvuodet näyttämöllä

”Puhuttelee ja koskettaa.”

SATAKUNNAN VIIKKO 11.11.2020

Historian taidokkaimmin kirjoitettu jännitysnäytelmä!

PIENI NÄYTTÄMÖ - 17/16/15 €

SATAKUNNAN KANSA 6.9.2021

PE 7.1. LA 8.1. PE 28.1. PE 28.1. PE 11.2. LA 12.2. TO 17.2. TO 17.2. PE 4.3. LA 5.3. LA 12.3. LA 12.3. KE 16.3. TO 17.3. TO 24.3. TO 24.3. PE 25.3.

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

”Mårtensonlaulukavalkadi onnistuu yli odotusten”

KLO 18 KLO 18 KLO 13 KLO 13 KLO 18 KLO 11 KLO 11 KLO 13

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

5.1. 26.1. 29.1. 12.2. 2.3. 3.3. 16.3. 19.3.

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 20/18/15 €

KE KE LA LA KE TO KE LA

PIENI NÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

Dramatisoitu konsertti vie katsojat meren äärelle Lasse Mårtensonin unohtumattomien sävelien siivittämänä.

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 35/32/28 €

PÄÄNÄYTTÄMÖ - 30/27/25 €

PORIN TEATTERIN KEVÄÄN OHJELMISTOSSA

LA LA LA TO LA PE LA TO PE PE PE LA TO

8.1. 15.1. 29.1. 3.2. 5.2. 11.2. 19.2. 3.3. 4.3. 11.3. 18.3. 26.3. 31.3.

KLO 18 KLO 18 KLO 18 KLO 19 KLO 18 KLO 13 KLO 18 KLO 19 KLO 13 KLO 19 KLO 19 KLO 18 KLO 19

Hauska musiikkinäytelmä perheen pienimmille

Perustuu Minna Rytisalon romaaniin

LA 15.1. KE 26.1. LA 29.1. LA 12.2.

KLO 13 KLO 18 KLO 13 KLO 13

KE 2.3. TO 3.3. KE 16.3. LA 19.3.

KLO 18 KLO 10 KLO 10 KLO 13

Luulinko oikein, että kaikki Mäkkärit ovat amerikkalaisten omistuksessa?

Luulit väärin Suomalaiset yrittäjät omistavat ja pyörittävät suurinta osaa Suomen Mäkkäreistä. Rauman ja Porin Mäkkärit omistaa Ronald McDonaldin sijaan Johanna. Seuraa Johannan sekä Rauman ja Porin Mäkkäreiden arkea Instagramissa @johannanmcd

Johanna Junkkari Johanna Junkkari Rauman ja Porin McDonald’s yrittäjä