hin ja verotukseen. Ei siis ihme, että esitelmissä käsiteltiin palkkapolitiikkaa sekä korko- ja verotuskysymyksiä. Myös Suomen orastava ulkomaankauppa oli usein esillä. Esimerkiksi huhtikuussa 1955 aihetta käsiteltiin kahden puhujan voimin: ensin asiasta esitti näkemyksiään maisteri Kalervo Hentilä ja sitten johtaja Reino Jokilehto, joka kertoi Turkin matkastaan ja metalliteollisuuden tuotteiden vien-
timahdollisuuksista sinne. Yksi aikakauden ajankohtaisimmista esitelmistä oli varatuomari Päiviö Hetemäen 16. maaliskuuta 1956 pitämä ”Yleislakko, sen syyt ja seuraukset”. Paikalle saapui 60 jäsentä, vaikka kutsua ei ollut lakon vuoksi voitu postin välityksellä heille toimittaa. Yleislakko alkoi samana päivänä, kun Urho Kekkonen aloitti tasavallan presidenttinä, eli 1. maaliskuuta ja loppui 20 päivän kuluttua.
Kuukausikokouksessa 17. maaliskuuta 1950 piti esitelmän Teollisuusliiton toimitusjohtaja, filosofian tohtori C.–E. Olin, jonka aihe oli ”Sosialisoimiskysymys”. Seuraavan kerran Olin esitelmöi syyskuussa 1955, jolloin hän puhui taloudellisista ja talouspoliittisista kysymyksistä. Olin arvosteli ankarasti pääministeri Urho Kekkosen johtaman hallituksen talousarvioehdotusta, sillä hänen mielestään niin epäterveellistä budjettiesitystä ei koskaan aikaisemmin ollut tehty. Vuonna 1957 Olin piti kolmannen esitelmän Suomen teollisuuden sen hetkisistä vaikeuksista.
163