Page 1

JÄTTILÄISTEN


Kivikautinen Karhunpääase

Yksi tyylikkäimmistä esihistoriallisista löydöksistä on Paltamon karhunpääase. Uu ran Autioniemen isäntä Jaakko Leinonen löysi aseen kotipellolt aan vuonna 1938. Vuolukivestä valmistetun aseen toinen pää esi ttää ilmiselvästi karhua, ja sit ä on käytetty rituaaliesineenä. Ka rhunpääasetta säilytetään Kansa llismuseossa.


Pitkät ihmiset Pitkä-Taneli

Daniel Cajanus (247,5 cm) syntyi Paltamossa 1703. Pitkänä suomalaisena tunnettu ja arvostettu Pitkä-Taneli työskenteli useissa eurooppalaisissa sirkuksissa. Suhteellisen varakas Cajanus kuoli 46 vuoden ikäisenä Hollannissa 1749. Daniel Cajanuksen perinnön kävi Hollannista noutamassa hänen 220-senttinen sisarensa Anna Cajanus.

Moilas-Lauri

Lauri Moilanen (246,3 cm) syntyi Puolangalla, Paltamon naapuripitäjässä 1886. Moilas-Lauri muutti neljän vanhana perheensä mukana Amerikkaan. Myös Moilanen työskenteli hetken aikaa sirkuksissa. Finnish Giant kuoli jättiläisille tyypillisesti nuoressa iässä vuonna 1913.

Väinö Myllyrinne

Väinö Johannes Myllyrinne (246 - 251,4 cm) syntyi Helsingissä 1909. Hänen äitinsä oli kotoisin Paltamosta. Myllyrinne kiersi ympäri Eurooppaa sirkuksessa ja ammattipainijana. Jättiläiseksi hän eli poikkeuksellisen vanhaksi ja kuoli 54-vuotiaana Järvenpäässä 1963.

Talas-Eera

Paikallinen kuuluisuus Erik Karppinen eli Talas-Eera (1859 - 1903) oli isokokoinen ja voimakas mies. Rauhallinen ja pidetty Kainuun voimamies toimi Kajaanissa markkinapoliisina. Vanhemmat velipuolet seilasivat Oulujärvellä merirosvoina 1860-luvulla. Talas-Eera on haudattu Paltamon seurakunnan Paltaniemen vanhalle hautausmaalle Kajaaniin.

JÄTTILÄISTEN PALTAMO Tarinat Paltamon ja Oulujärven jättiläisistä ovat sekoitus totuutta ja tarua. Totta on ainakin se, että maailman kymmenestä pisimmästä miehestä eurooppalaisia on viisi, joista kolme on suomalaisia. Kaikkien kolmen sukujuuret johtavat Paltamon emäpitäjään.

Myyttinen Kaleva Kristfrid Gananderin (1741 – 1790) Mythologia Fennicassa (1789) mainitaan hirmuinen ja vahva Kaleva -jättiläinen. Kaleva oli 12 pojan isä. Väinämöisen ja Ilmarisen uskotaan olleen Kalevan poikia. He asuivat isänsä kotipaikkakunnalla Paltamossa.

Kivimiesten mallina Tarinan mukaan Helsingin Rautatieasemaa valvovat Lyhdynkantajat -veistokset olisi tehty Paltamon Mieslahdesta louhitusta graniitista ja toisen perimätiedon mukaan Lyhdynkantajien mallikin olisi mieslahtelainen Adolf Keränen.

Jättiläinen elää Paltamolainen taiteilija Jukka Laukkanen loi jättiläisemme, joka on Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajien pikkuveli. Pikkuveli ei aikoinaan lähtenyt veljien tavoin etelään töihin, vaan jäi kotiseudulle Paltamoon. Jättiläisen käsissään kannattelemia tervaveneitä kutsuttiin ennen Paltamoiksi. Tervaveneet koristavat myös Paltamon kunnan vaakunaa.


Paltamon sillat valtatie 22:lta n채htyn채.


NIPPELITIETOA PALTAMOSTA Paltamon kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee Paltamon kirkonkylällä. Keskustasta löytyvät ruokakaupat ja useat erikoisliikkeet, jotka tarjoavat joustavaa lähipalvelua. Myös terveyskeskus, kirjasto ja koulukeskus ovat kaikki lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan.

Etäisyyksiä

Kajaani............................37 km Vartius............................112 km Oulu.................................143 km Kuopio......................... 206 km Joensuu.................... 250 km Rovaniemi...............300 km Jyväskylä.................. 344 km Helsinki....................... 588 km


Useita päivittäisiä junavuoroja menee niin etelään kuin pohjoiseenkin. Pikajuniin voi nousta joko Kontiomäestä tai Paltamosta.


RISTEYSASEMA KONTIOMÄKI Kontiomäki oli aikoinaan Suomen tärkein risteysasema, josta lähti kiskot viiteen suuntaan. Raideliikenne on tänäkin päivänä vilkasta matkustajaliikenteen, puuterminaalin ja Venäjän liikenteen takia. Edulliset tontit ja lyhyt matka Kajaaniin houkuttelevat uusia asukkaita naapuripaikkakunnilta.

Öljymäellä suosittu taukopaikka Aivan valtatie 5:n varrella sijaitseva suosittu pysähdyspaikka on Kontiomäen Shell. Leikkisästi öljymäeksikin kutsutussa liikepaikassa on kauppa- ja ravintolapalveluiden lisäksi erinomainen kalastustarvikevalikoima, erävarusteita sekä elintarvike-, kirja- ja matkamuistomyymälä.

Etäisyyksiä Kontiomäeltä

Kajaani.............................21 km Vuokatti..........................26 km Paltamo..........................18 km Venäjä........................... 100 km


OULUJÄRVI JA SEN SAARET

Kiveksen rosvot

Paltamossa on ku lkenut 1800-luvulla rosvo joukko, Kiveksen rosvot. Nämä pahamaineiset ter van, ruoan ja viljan ros voilijat liikkuivat Oulujärv en ja Kivesjärven alueil la, mistä nimikin on peräisin. Kiveksen rosvot pit ivät tervatalonpoikia pe lossa ja ovat olleet tiettä västi ainoita Suomen sis ävesien merirosvoja.


Manamansalon Kivesjärven syntja y

Erään tarinan mukaa n jättiläinen oli kuopaissut maata Paltamon Kivesjärven kohdalt a suunnattomalla talikolla ja heittänyt sen Oulujärven keskelle , näin syntyi Kivesjärvi ja Manama nsalon saari. Tarinaan tuo lisä mausteen tositieto, että Manama nsalo on samanmuotoinen ku in Kivesjärvi, jossa on ”seihtemän seitentä soarta” ja Manamansa lossa vastaavasti on sanottu ole van ”seihtemän seitentä lampie ”.

Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kuntiin rantaviivaansa piirtävää Oulujärveä kutsutaan Kainuun Mereksi eikä syyttä. Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi, keskipinta-alaltaan 887 neliökilometriä ja keskisyvyydeltään 7 metriä. Oulujärvi sijaitsee kahden maisema-alueen rajalla: järven itäpuolella kohoavat korkeat kainuulaiset vaarat. Länsipuolelta Vaalasta alkavat laajat suot ja sen jälkeen Pohjanmaan lakeudet. Suurin osa järven 650 saaresta on Paltamon edustalla. Oulujärven kalakanta on varsin vankka. Yleisimmät kalat ovat muikku, ahven, kuha, järvitaimen, hauki, siika ja norssi. Oulujärven alueella tavataan vuosittain 150 eri pesivää lintulajia. Oulujärvi lumoaa vaativankin vierailijan kauneudellaan, suuruudellaan ja mystisyydellään.

Kalastus on edelleen suosittu harrastus.


Lukuisat polut ja laavut niin saarissa, metsissä kuin jokivarsilla ovat kaikkien ulkoilijoiden käytettävissä.

Miehiset paikannimet

Hauskojen paikann imien listauksessa Paltamo pärjä ä hyvin. Pitäjän alueelta löy tyvät muun muassa Kivesjärvi, Kiv esvaara, Kiveslahti, Kiveskylä sekä Miesjärvi ja Mieslahti. Listaa n kun lisätään vielä järvet Pie ni-Melanen ja Iso-Melanen sek ä Oulujärvessä sijaitseva kolmen saaren ryhmä Mulkkusaaret, nii n miehinen vaikutelma on valm is.


LUONNON HELMASSA

Vehreä luonto ja vaarojen hallalta suojaisat, valoisat viljelysmaat ovat houkutelleet ensimmäiset kainuulaiset juuri Paltamoon. Kiehimänvaaralta löytyy Kainuun asutuksen muistomerkki. Se pystytettiin vuonna 1952, jolloin oli kulunut 400 vuotta savolaisten uudisasukkaiden saapumisesta Oulujärven erämaahan. Yhä edelleen maanviljelyä harjoitetaan ja hevosharrastus on alueella vireää. Ratsastus- ja ravitalleja sekä vaellusratsastuksia tarjoavia yrittäjiä löytyy useita.


VAARALLISET MAISEMAT

Astu huipulle

Jättiläisenmaahan, mystiseen maahisten maailma an, tuulen ja luonnonvoimien vietäväksi, lähelle tähtien loi stetta ja revontulten välkettä . Elämyskeskus Jättiläisenmaa on unelmiesi juhlapaikka lähempä nä taivasta. Jättiläisenmaa tar joaa elämyksellistä majoitusta upealla näköalalla, hyvää aitoa kotiruokaa ja herkullisia kotile ivonnaisia, näköalasaunapalve luja ja luonnontarkkailuun liitt yviä ohjelmapalveluita.


Jokainen kävijä ihastuu varmasti Paltamon huikeisiin metsä- ja vaaramaisemiin. Kiehimäjoen ja Kivesjärven välisellä alueella kohoaa korkeita vaaroja, kuten Kivesvaara, Myhkyrinvaara ja Varsavaara. Paltamon jättiläisillä onkin loistavat mahdollisuudet leikkiä kuurupiiloa tuuheissa kuusimetsissä ja vaarojen välissä. Vaaran laelta alkaa Kivesvaaran retkeilyalue, joka valittiin vuoden retkipaikaksi 2015. Retkeilyreittien varrella on alueen luonnosta kertovia infotauluja ja noin 400 eri lintulajeille sopivaa linnunpönttöä.

Vaaran laelle rakennettu näköalatasanne toimii retkeilyreittien lähtöpaikkana ja viereinen kota on kävijöiden vapaassa käytössä.

Yölinnunkuru on Kivesvaaralla sijaitseva 51 hehtaarin suuruinen luontokohde, jossa on erityistä, vanhan luonnonmetsän lajistoa. Nimi Yölintu viitannee huuhkajaan, joka on pesinyt alueella. Kivesvaaran Pahalouhoksen alue on rehevää, maastoltaan hyvin jyrkkää, vanhaa ja järeää vaaranrinnekuusikkoa, jossa sekapuina esiintyy runsaasti hyvin kookkaita haapoja ja koivuja.


Golfin jättiläinen Näpp is Suom

en kuuluisin golf-a matööri on paltamolainen ja pe täin kotikentällään Pa laa päivitlta sa. Näppis Leinonen, mo Golfisammatiltaan metsuri, on noussu t melkoiseksi kulttihahmoksi suo malaisten golfharrastajien jouko ssa lopulla lajiin höyrä . 80-luvun htä pis on pelannut tai nyt Näpharjoitellut reilusti yli 20 vuod en ajan päivittäin. Syksyisin ja tal vis palloa tilansa pello in hän lyö illa ja upealla lumikentällä. Kaud ella pis kiersi kaikki Suom 2008 Näpen golfkentät. Samanlaiseen suoritukseen ei ole vielä kukaan muu pystynyt.

GOLFIA OULUJÄRVEN RANNALLA Suomen kauneimmaksikin äänestetty Paltamo Golfin kenttä ja Maisemaravintola Paltamon Sydän sijaitsevat kylän tuntumassa Metelinniemessä. Monipuolisella Metelin alueella on vierasvenesatama, jossa onnistuu veneen tankkaus ja septitankkien tyhjennys, tarjolla on myös sähköpaikkoja satamassa yöpyville veneilijöille. Metelinniemen alueella on vuokrattavia loma-asuntoja sekä karavaanareille oma 50-paikkainen alue järvinäköalalla. Hienohiekkainen uimaranta ja frisbeegolfrata sekä veneenlaskupaikat palvelevat vierailijoita. Paltamon satamassa onnistuu veneen tankkaus, septitankin tyhjennys ja ruokailu näköalaravintolassa. Satamassa on yöpyjille sähköpaikat ja suihkut saunoineen löytyvät Paltamon Sydämen alakerran saunaosastolta.


TILAA ASUA JA ELÄÄ Vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen on tarjolla useita kohteita. Rakennuspaikkoja löytyy Oulujärven rantamaisemista, golfkentän tuntumasta. Yrittämisenkin voi sovittaa omaan pihapiiriin, koska väljiä, reilulla rakennusoikeudella varustettuja tontteja on myös saatavilla. Omistusasumisen lisäksi Paltamossa on erikokoisia vuokra-asuntoja rivi- ja pienkerrostaloissa niin Kontiomäellä kuin Paltamon kirkonkylällä.


Hen g jätti enl Eino äinen Lein Eino L o me eino, y

ksi rki kirjai ttävimmi s lijois tamm tä ven ra e pitäj nnalla si , syntyi O ä ll u men n keskus oisen Pa lujärltam paik H ö ve on min lössä an Pal Pa t Kajaa ltaniem 1878. S aniei i n o kesi m in kaupu n liitetty ttemn o ja Pa atkoillaan kia. Lein saksi lt o Kives amon va usein Kai poiknuus aram järvi sa, ja ai Leino n tuo Oulujärv semat, i kuv tann a ossa stuva . t

Kainuun opisto oli 1900-luvun ensimmäisen puoliskon ajan etupäässä kainuulaisen kouluakäymättömän maalaisnuorison opinahjo. Nuoret eivät tulleet opistoon valmistuakseen ammattiin, vaan oppiakseen elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tänä päivänä Kainuun Opisto on kansanopisto ja kurssikeskus, joka tarjoaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

SIVISTYSTÄ JA KULTTUURIA Paltamo tarjoaa hyvät eväät lapsiperheille. Omalla kylällä voi opiskella esiopetuksesta lukio-opintoihin saakka saman katon alla modernissa koulukeskuksessa. Vapaasta sivistystyöstä vastaavan Paltamon kansalaisopiston laaja kurssitarjonta antaa kuntalaisille erinomaiset mahdollisuudet monenlaiseen kouluttautumiseen ja harrastamiseen.


Kesäteatteri

Tapani Homasen ympäristötaideteos Tervahanhet.

Eino Leino-puisto

TAPAHTUMIEN KESÄPITÄJÄ Kanerva, Meteli seis

Galleria Kontion Tähti

Norssikarnevaalit toukokuussa, Paltamo-päivät ja Eino Leino -festivaalit heinäkuussa, Meteli soi elokuussa. Kalastuskilpailut, joista tunnetuimpana Kuhakunkku, ja monet pienemmät tapahtumat saavat ihmiset liikkeelle. Kesäteatteriesityksen jälkeen voi piipahtaa menneeseen aikaan tutustumalla vanhoihin leluihin ja kipsipatsaskokoelmaan Kanervan talon näyttelyssä.

Kainuun asutuksen muistomerkki

Kesäkahvila Jokivarren Marion

Eino Leino patsas

Galleria Kontion Tähti, Shell Kontiomäen toisessa kerroksessa, esittelee paltamolaisten taiteilijoiden töitä.

Hakasuon mylly

Kuhakunkku

Kotiseutumuseo


LUONNOLLISET HARRASTUKSET

Harrastusmahdollisuudet liittyvät vahvasti luontoon, ja tekemiset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Vireän yhdistystoiminnan ansiosta ohjattua harrastustoimintaa on tarjolla jokaiseen makuun ja kaikille ikäryhmille.

Golf

Paltamo Golf sijaitsee upeassa luonnonmaisemassa, jossa kalliot, metsiköt ja rannan ääriviivat ovat määränneet väylien sijoittelun. Täysimittainen 18-reikäinen kenttä on suunniteltu siten, että se tarjoaa haasteen taitavallekin pelaajalle, mutta on myös riittävän helppo aloittelijalle. Golfkentän läheisyydessä on tasokasta majoitustilaa vuoden ympäri. www.paltamogolf.fi

Frisbeegolf

Paltamossa on kaksi frisbeegolfrataa, joista toinen on aivan näköalaravintola Paltamon Sydämen läheisyydessä, Metelinniemen alueella. Toinen kenttä sijaitsee kylän keskustassa. www.paltamo.fi

Vaellus ja retkeily

Kunnan alueella on eripituisia retkeilyreittejä muutaman kilometrin mittaisista poluista kylien lähettyvillä aina kunnan itäosassa kulkevaan UKK-reittiin. Kivesvaaran retkeilyalue näköalatasanteineen on retkeilijöiden suosiossa. Opastetuilla luontopoluilla on helppo tutustua alueen historiaan ja luontoon. www.paltamo.fi

Retkeily ja maastopyöräily

Kainuussa riittää maastopyöräilijälle rauhallisia metsäteitä, kelkkauria ja merkittyjä maantiepyöräilyreittejä vaikka Oulujärven ympäri. www.oulujarvi.fi

Marjastus ja sienestys

Paltamon luonto tarjoaa mahdollisuuden nauttia luonnon antimista. Sienet ja marjat ovat vapaasti poimittavissa jokamiehenoikeuksien rajoissa.

Metsästys ja kalastus

Paltamosta löytyy metsästysmaita riistaa haluaville. Oulujärvi on kuuluisa vetouistelun harrastajien keskuudessa. Paikalliset harrastavat talvikalastusta pilkkimällä ja verkoilla jäätilanteen niin salliessa tammikuusta aina huhtikuulle saakka. Perhokalastajien on pakko kokeilla Kongasjoen reittiä, joka virtaa Paltamosta länteen Kivesjärven ylä- ja alapuolella. Vesistö on perinteisesti tunnettu Oulujärveen laskevana vaelluskalavesistönä. Kivesjärvestä alkava Varisjoki on reitin laskujoki ja se on merkittävin Oulujärveen vapaana virtaava taimenjoki. www.kalallakainuussa.fi

Moottorikelkkailu

Paltamosta pääsee moottorikelkalla vaikka jäämerelle saakka. Kelkkauria ja kelkkailureittejä kulkee keskustasta neljään ilmansuuntaan. Vaara-Kainuun alueen talvet ovat kelkkailua harrastaville suotuisia. Alueen yrittäjät vuokraavat kelkkoja ja järjestävät ohjattuja safareita, joilla pääsee tutustumaan lajiin turvallisesti. www.infokartta.fi

Sisäliikunta

Paltamon kuntosali ja koulujen liikuntasalit tarjoavat hyvät puitteet liikunnan harrastamiseen. Kansalaisopisto, seurat ja järjestöt järjestävät ohjattua sisäliikuntaa salibandystä kuntonyrkkeilyyn. www.paltamo.fi

Veneily ja melonta

Metelinniemen vierasvenesatamassa on veneille sähköpaikat, vesipiste ja septitankkien tyhjennyspiste sekä veneiden tankkausmahdollisuus. Oulujärvellä voi tehdä päiväretken esimerkiksi Mulkkusaarille sään salliessa. Saaren laavu ja halkovarasto on leiriytyjien käytössä. Veneellä tai kanootilla tehtävällä saarivaelluksella voi viettää useita päiviä yöpyen saarten laavuissa. Retkikohteeksi voi ottaa vaikka Manamansalon saaren ja yöpyä siellä leirintäalueella. Myös Kajaanin kaupunki on suosittu veneilijöiden retkikohde. www.oulujarvi.fi

Luvat

Luvista voi kysyä lisätietoa infopisteistä tai paikallisilta yrittäjiltä. Valtion maille metsästys- ja kalastuslupia, maastoliikennelupia ja muita lupia myyvät muun muassa Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet. www.villipohjola.fi

Lintubongaus

Paltamo on Oulujärven ansiosta muuttolintujen levähdyspaikka ja alue on lintubongaajien suosiossa. Lintukanta on runsas ympäri vuoden, myös muuttoaikojen ulkopuolella.

Ratsastusretket ja -vaellukset

Alueen yrittäjät järjestävät ohjattuja ratsastusretkiä ympäri vuoden. Ratsastusretkien pituudet vaihtelevat kahden tunnin retkestä usean päivän pituisiin vaelluksiin. Retkien lisäksi tarjolla on talutusratsastusta, rekiajeluja, leirejä ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. www. paltamo.fi

Maastohiihto

Huollettuja hiihtolatuja on runsaasti ja osa laduista on valaistu. Järvien jäädyttyä myös jäällä hiihto on suosittua. Paltamosta pääsee, jäätilanteen salliessa, hoidetuille jääladuille useammasta paikasta. www.paltamo.fi

Rinteeseen

Paltamosta on puolen tunnin matka lähimpään laskettelukeskukseen Vuokattiin. Myös Ukkohalla ja Paljakka ovat vain vajaan tunnin ajomatkan päässä.

Pulkkamäkeen

Paltamon kirkonkylän keskustasta löytyy Hiihtomaa ja pulkkamäki, jossa saa nauttia vauhdin hurmasta maksutta. www.paltamo.fi

Jääurheilu

Jääurheilusta kiinnostuneille löytyy luonnonjäähalli, ulkojää ja ulkokaukalo. www.paltamo.fi


Syysaamu Kiehimänvaaralla.

Lue lis

ää: ww

w.palta m

o.fi

Esitteen suunnittelu ja toteutus: Jukka Laukkanen & työryhmä. Kuvat: Veli-Matti Oikarinen, Jukka Laukkanen, Samppa Homanen, Tiia Kuisma, Arto Laurikainen, Saska Laukkanen, Eeva Käyhkö, Lotta Leinonen, Tuula Korvajärvi, Petri Möttönen, Paltamon Urheilijat. Piirrokset: Jukka Laukkanen.

Jättiläisten paltamo  
Jättiläisten paltamo  

Paltamon kuntalaisten, virkamiesten ja -naisten yhdessä luoma kuntaesite.

Advertisement