Page 1

NUMERO 6

| JOULUKUU 2011

Keksintรถpalkinto pelastusvaljaille


2

LIITTOKOKOUS

Tässä numerossa 6 | 21.12.2011

Raamisopimus toi vakautta kahdeksi vuodeksi, mutta keväällä kuullaan leikkausuutisia.

| Pääkirjoitus 3 Rohkeita päätöksia | Raamisopimuksen pohjalta tulokseen 6 Yleiskorotuksia ja paikallisia eriä

URAKEHITYS

Liittokokous

Juhlapuheista on pitkä matka todellisuuteen. Helsingissä yritetään.

| Urakehitys viimein vauhtiin 8 Liittokokous Kuopiossa | Pelastajakurssi uudistuu 11 Ensihoito suurin kysymys

KIRKKOKADULLA

on merkitystä 14 | Luottamusmiehellä Reino Penttisellä pitkä kokemus

Onko pelastustoimen työturvallisuuskulttuurissa parannettavaa?

17 | Turvallinen Suomi 2012 Varaa kalenteriin! Urakehitys

18 | Jämähdetty yksittäistapauksiin Taloustilannetta syytetään turha uneksia Kehittäminen 25 | Ilman rahaa onmaksaa

Palomiesliiton jäsenlehti

ykkösluokka 26 | Tavoitteena Testaus uudelle tasolle nopeudella 28 | Säästöjä Palomiesten vammat heti tutkimuksiin

Paikalliskierros

32 | Ylivieska 25.11.2011 pelastusvaljaille 34 | Innovaatiopalkinto Pelastuskoulussa käytännön keksintö kutsuttiin paloasemalle 38 | Räsänen Kanta-Hämeen yhdistys vei terveiset

Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuraavan kerran 22.2.2012. Julkaisija: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi Päätoimittaja: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Toimituskunta: Liisa Haimi, Petri Hynninen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä Osoitteenmuutokset: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 Paino: Forssa Print Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

kansi Harri Karvonen esittelee pelastusvaljaita. pelastusalan ammattilainen

Lehti netissä: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

| Helsinki käynnisti oman hankkeen 21 Kunnianhimoiset tavoitteet


3

pääkirjoitus

Rohkeita päätöksiä Finanssialan keskusliitto esitti, että pelastuslaitokset tarkastaisivat jatkossa maatiloja vuoden välein. Tilastojen mukaan maatiloilla tapahtuu eniten suurpalovahinkoja. Lisäksi Finanssialan keskusliitto kiinnitti huomiota sisäministeriön toimintavalmiusohjeen riskienarviointimenetelmään, ns. regressiomalliin. Keskusliiton näkemyksen mukaan pelastustoimen tulee huomioida ihmisten pelastamisen lisäksi omaisuusvahinkoriskit — esimerkiksi teollisuuskohteet ja suurmaatilat — jotka useimmiten sijaitsevat taajaman ulkopuolella.

palokunta. Olisiko sillä suoria vaikutuksia palokuolemiin? Olisiko ammattipalomiesten sijoittamisella II— IV-alueelle laajempaa merkitystä, kun sitä tarkastellaan esimerkiksi turvallisuusjohtamisen näkökulmasta?

Poliitikot ovat

Toinen lähestymistapa voisi olla tehokkuus. Onko edullisempaa sijoittaa ammattipalokunta tai kokeneempia palomiehiä II—IV-riskiluokan alueelle johtamaan turvallisuutta kuin nykyinen käytäntö, joka voi vaihdella alueen mukaan? Onko ammattipalokunta tehokkaampi malli kuin muut käytössä olevat järjestelmät ennaltaehkäisevän toiminnan, turvallisuusjohtamisen sekä työajan tehokkuuden näkökulmasta tarkasteltuna?

Pelastusopiston raportti Palovalmiita inveskuolemat ja ihmisen pelastamiset tutoimaan, jos se lopaloissa 2007—2010 antaa mielenkiintoista lisätietoa tulipaloista ja tuo lisäarvoa Tilastoista saa osan vastuksista, niissä menehtyneistä. Raportti tukee kuntalaisten mutta monta avointa kysymystä jää Finanssialan keskusliiton näkemyksiä. ilmaan. Niihin tarvitaan lisäselvitystä. turvallisuuteen. 49 prosenttia tulipaloista, joista peNyt olisikin korkea aika niin sanolastettiin ihmisiä, sijaitsee I-riskiluotun pyöreän pöydän ryhmän kokoonkan alueella. Toisin sanoen 39 protua. Urakehitysprosessi on pahasti kesken — sitä tulisisenttia tulipaloissa menehtyneistä sijaitsi IV-riskiluokin jatkaa heti uuden vuoden puolella. kan alueella. IV-riskiluokan alueella on kolminkertaiPalomiesliiton aluekierroksella poliitikkojen viesnen riski menehtyä tulipalossa verrattuna I-riskiluoti on ollut yksituumaista: he ovat valmiita investoikan alueeseen. maan pelastustoimeen, mikäli se tuo lisäarvoa kuntalaisten turvallisuuteen. Tilastot kertovat, että erityisesMistä johtuu, että maaseudulla IV-riskiluokan aluti II—IV-riskiluokan alueella ammattipalomiehet voieella eläminen on huomattavasti riskialttiimpaa kuin vat tuoda lisäarvoa niin palokuolemien kuin omaitaajamien I-riskiluokan alueella? Merkittävin tekijä on, suusvahinkojen osalta. Nyt tarvitaan lisäselvityksiä ja että I-riskiluokan alueella on välittömässä lähtövalrohkeita päätöksiä. miudessa ammattipelastuslaitokset. Toinen selittävä

tekijä on, että I-riskiluokan alueella asuu merkittävästi enemmän ihmisiä, näin ollen tulipalot havaitaan nopeammin kuin harvaan asutulla alueella. Mielenkiintoista olisi kokeilla, minkälaisia vaikutuksia olisi, jos II—IV-riskialueille sijoitetaan ammatti-

Hyvää ja turvallista joulua ja parempaa uutta vuotta!

Kim Nikula puheenjohtaja

pelastusalan ammattilainen


4

LIITTOHALLITUS Puheenjohtaja Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

Kanta-, Päijät-Häme ja Kymenlaakso Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi

Pohjois-Savo Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi

Jäsenet ja varajäsenet

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala Tuomas Loikkanen puh. 050 590 7402 tuomas.loikkanen@mikkeli.fi Reino Penttinen puh. 040 533 2110 reino.penttinen@espl.fi

Helsinki Kari Taavitsainen puh. 0500 214 753 kari.taavitsainen@kolumbus.fi Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 ilpo.lehtonen@kolumbus.fi

Pirkanmaa Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Raimo Pietilä puh. 040 585 0902 raimo.pietila@tampere.fi

Pohjois-Karjala Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Markku Ojala puh. 050 535 1464 markku.ojala@ pkpelastuslaitos.fi

Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Jukka Tuomila puh. 0500 971 795 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi

Keski-Suomi Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Janne Luoma-aho puh. 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi

Varapuheenjohtaja Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Varapuheenjohtaja Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi

Varsinais-Suomi ja Satakunta Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

Lappi Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@ lapinpelastuslaitos.fi Jani Frantti puh. 040 726 5724 jani.frantti@ lapinpelastuslaitos.fi

toimisto

Puheenjohtaja Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

Toiminnanjohtaja Petri Hynninen puh. puh. 050 330 8356 petri.hynninen@palomiesliitto.fi

Projektipäällikkö Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

pelastusalan ammattilainen

Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 050 351 1407 pasi.manty@gmail.com

Järjestösihteeri Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi


5

spal info Tuija liiton tiedottajaksi Palomiesliiton uudeksi tiedottajaksi valittiin Tuija Tervo Helsingistä. Hän aloitti työnsä liiton toimistossa 7. marraskuuta. Tuija on koulutukseltaan filosofian maisteri ja Markkinointiinstituutin tiedottaja ja on toiminut tiedotusja viestintätehtävissä 11 vuotta. – Olen hyvin innostunut tulevista tehtävistäni Palomiesliitossa. Pelastusalan ammattilaiset tekevät erittäin tärkeää työtä ja on hienoa palvella liittoa, joka ajaa heidän etujaan, Tuija sanoo. Tuijan tavoittaa puhelinnumerosta 045 136 5995 ja sähköpostilla tuija.tervo@palomiesliitto.fi.

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen 2012 NUMERO ILMESTYY AINEISTO – 1 – – 2 – – 3 – – 4 – – 5 –

22.2.2012 6.2.2012 25.4.2012 10.4.2012 20.6.2012 4.6.2012 5.9.2012 20.8.2012 31.10.2012 15.10.2012

Toimisto auki vuoden vaihteessa SPAL:n toimisto on normaaliin tapaan auki joulun ja uuden vuoden arkipäivinä. Mahdollisista poikkeuksista ilmoitetaan netissä www.halry ja www.palomiesliitto.fi ja toimiston puhelinvastaajassa.

Jäsenen tapaturma- ja matkustajavakuutus SPAL tarjoaa jäsenille kattavan vakuutuspaketin If Vahinkovakuutusyhtiön kautta. Harrastuksissa ja matkustaessa turvaa antavat liittovakuutuksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaaaikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa. Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sattuvat urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai harjoituksissa. Myöskään valmennusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä. Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa tai kokeiltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset Suomeen. Jos sairastut tai loukkaat itsesi lomamatkalla, hakeudu Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle – lääkäriasemaluettelon löydät osoitteesta www.if.fi/spal. Esittämällä jäsenkorttisi lääkäriasema laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Vakuutusturvaan sisältyvät mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset.

> Lisää tietoa vakuutuksista: www.palomiesliitto.fi www.if.fi/spal

pelastusalan ammattilainen


6

Kuntien raamineuvottelussa tulos Sopimuskaudella on kaksi kertaa yleiskorotus ja paikallinen erä. Tammikuun palkkaan 150 euron kertaerä.

R

aamisopimusneuvotteluissa päästiin marraskuun lopun määräaikaan mennessä ratkaisuun sekä kunta- että valtiopuolella. Kaikki sopimukset ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyn raamisopimuksen neuvottelutuloksen mukaisia. Raamisopimuksen mukaisesti kustannusvaikutus on 4,46 prosenttia.

Palomiesliiton kuntapuolen neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN allekirjoitti 24.11. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimus KVTES:n ja alakohtaiset sopimukset, kuten teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen TS:n. Kaikkien sopimusten sopimuskausi on 1.1.2012—28.2.2014 eli 26 kuukautta. KVTES:n ja TS:n yleiskorotus on 1.1.2012 lukien 1,7 prosenttia. Loput raamisopimuksen mukaisesta korotuksesta eli 0,7 prosenttia käytettiin KVTES:ssa mittavien tekstimuutosten rahoittamiseen. TS:n henkilöstö- ja sopimusmääräysten rakenteesta johtuen KVTES:ta lähtökohtaisesti vastaavat tekstimuutokset maksoivat vain 0,3 prosenttia. Jäljelle jääneen 0,4 prosentin käyttämisestä muihin tekstimuutoksiin tai yleiskorotuksen kasvattamiseen ei saavutettu yksimielisyyttä työnantajan kanssa. Näin ollen sovittiin että TS:ssa on 1.1.2011 lisäksi paikallinen erä 0,4 prosenttia, mutta muusta kunta-alasta poiketen se käytetään perälautamallina eli yleiskorotuksena, mikäli paikallisesti

ei päästä muusta jakamisesta yksimielisyyteen. Sekä KVTES:ssa että TS:ssa vuoden 2013 yleiskorotus on 1,46 prosenttia ja paikallinen erä 0,6 prosenttia, molemmat 1.2.2013 lukien. Tähän paikallisen erään ei liity pääsopijajärjestöjen vaatimaa yleiskorotusperälautaa. Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron kertaerä. Se tulee niille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään 16.9.2011 ja jatkunut keskeytymättä vähintään 16.12.2011 saakka ja palvelussuhde samaan kuntaan tai kuntayhtymään on voimassa 10.1.2012. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerän maksaminen edellyttää palkan saamista tammikuussa 2012. Tekstimuutoksia KVTES:ssa että TS:ssa ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyysvapaa, vuosilomakertymän lyhyen loman Btaulukon poistaminen sekä palkkarakenteen muutokset. Luottamusmiespalkkiot nousevat 20 prosenttia. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön tulee parannuksia. n

Teknisten sopimuksen piirissä olevien korotukset: 1.1.2012

> www.palomiesliitto.fi

Sopimuksista ja tekstimuutoksista tarkemmin KTN:n selostuskirjeessä, joka on jäsenten luettavissa liiton extranet-sivulla.

+ 1,7 % yleiskorotus + 0,4 % sovitaan paikallisesti tai yleiskorotuksena

Tammikuussa 2012 + 150 euron kertaerä

1.2.2013 + 1,46 % yleiskorotus + 0,6 % sovitaan paikallisesti tai työnantaja päättää

pelastusalan ammattilainen


KTN

7

Valtiolla myös raamisopuun Yleiskorotukset ja paikalliset erät, jotka kummatkin perälaudalla. KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala ja neuvottelujohtaja Jukka Kauppala sopimusten allekirjoitustilaisuudessa.

Tilanteeseen nähden hyvä Tekniikka ja Terveys KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala on tyytyväinen raamisopimuksen tasoon tässä taloudellisessa epävarmuudessa ja siihen, että pitkästä aikaa avattiin tekstejä eli ns. laatukysymyksiä. – TS:n tekstimuutokset tulivat KVTES:ta edullisemmiksi sopimuksen rakenteesta johtuen. Olisimme mieluiten käyttäneet jäljelle jääneen 0,4 prosenttia joko henkilökohtaisen lisän rakenteelliseen uudistamiseen tai yleiskorotuksena, mutta se ei vastapuolelle sopinut. Vaihtoehdoksi jäi paikallinen erä, johon saatiin puristettua perälauta, Kauppala taustoittaa.

V

altiopuolen raamisopimuksen soveltamisneuvotteluissa päästiin lopputulokseen lähes samaan tahtiin kuin kuntaneuvotteluissa. Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton valtiolla työskentelevien jäsenten neuvottelujärjestö Pardia hyväksyi saavutetun tuloksen 24. marraskuuta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi alkaa 1.3.2012 ja jatkuu siitä 25 kuukautta 31.3.2014 asti.

Tekstimuutoksilla jäntevöitettiin

Sopimuskauden alussa 1.3.2012 palkkoja korotetaan 1,90 prosentilla tai vähintään 39,50 eurolla. Lisäksi 1.3.2012 on paikallinen erä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia. Mikäli erän käytöstä ei päästä virastoissa sopimukseen, käytetään erä yleiskorotuksena. Maaliskuun tai viimeistään huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Palkkoja korotetaan 1.4.2013 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 prosenttia ja samana ajankohtana toteutetaan 0,5 prosentin suuruinen paikallinen erä. Myös tämä erä menee yleiskorotuksena, ellei sen käytöstä päästä virastoissa sopimukseen.

palkkausjärjestelmää, josta Kauppala odottaa olevan hyötyä paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. – Raamisopimus muistuttaa tupoja. Merkittävä ero on raamiajattelu. Raami rajasi sopimusten kustannusvaikutuksen, mutta jätti sen käyttämistavat kokonaan liittotasolle, neuvoteltavaa ja soveltamismahdollisuuksia oli siten huomattavasti enemmän kuin tupojen aikaan, Kauppala sanoo.

Tekstikysymyksistä merkittävimpinä olivat Pardian mukaan erilaiset palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvät asiat, naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen, eräät työaikakysymykset, työhyvinvoinnin edistäminen ja fysikaalisen hoidon saamisen varmistaminen, joihin haettiin selkeämpiä kirjauksia. Myös määräaikaisten virkamiesten ja työntekijöiden sairausajan palkan karenssia parannettiin. n

pelastusalan ammattilainen


8

LIITTOKOKOUS

Liittokokous vetosi Kuopiossa:

Urakehitys viimein vauhtiin Palomiesliiton vuoden 2011 liittokokouksessa keskusteltiin toimintavalmiudesta, juuri saavutetusta työmarkkinasopimuksesta ja työurien kehittämisestä.

K

uopion kokouksissa 29.—30. marraskuuta katsottiin perinteiseen tapaan sekä menneeseen, tulevaan että aivan päivänpolttaviin asioihin. Varsinainen liittokokouspäivä oli keskiviikko, jota edeltävänä päivänä kokoontui hallitus. Päätöksissä liittokokous eteni alkusyksystä valmistellun liittokokouskansion mukaisesti. Paikallista Kuopion palomiesyhdistystä edustanut palomestari Pekka Kaartinen toimi virallisen kokouksen puheenjohtajana. Liittokokous hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen. Myös muut esityslistan asiat hyväksyttiin yksimielisesti. Henkilövalintoja ei tehty, sillä kaksivuotinen hallituskausi 2011—2012 on kesken.

Vakaalla pohjalla Palomiesliiton toiminta ja talous on edelleen kestävällä ja vakiintuneella pohjalla. Kehittymisen mahdollistaa edelleen kasvava jäsenmäärä. Liiton jäsenmaksu — joka sisältää myös työttömyyskassajäsenyyden — säilyy ensi vuonna samana kuin se on ollut jo pitkään eli 1,1 prosentissa ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Liiton toimintasuunnitelma vahvistettiin hallituksen esittämässä muodossa. SPAL on yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen järjestö,

pelastusalan ammattilainen

Varapuheenjohtaja Jukka Vigren ja toiminnanjohtaja Petri Hynninen muistivat STTK:n pääsihteeri Leila Kostiaista palomiespatsaalla.

jonka tavoite on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Liitto on aloitteellinen edunvalvontajärjestö, jonka kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstöstä. Erityisistä painopisteistä mainitaan muun muassa ay-paikallistoiminnan tukeminen, opiskelijatoiminnan syventäminen ja hätäkeskuksissa työskentelevien jäsenten edunvalvonnan edistäminen Hätäkeskusammattilaisten liiton HAL:n kautta.


LIITTOKOKOKOUS

9

Kokousväen tie vei tänä vuonna Pohjois-Savoon. Tapahtumapaikkana oli Sokos Hotel Puijonsarvi. Aamupalapöydässä tarjoiltiin tietenkin kalakukkoa.

Ansiotaso on turvattava Kokouspäivien virallisen ohjelman puitteissa kokousväki keskusteli myös sisäministeriön valmistelussa olevasta toimintavalmiusohjeesta, muutamaa päivää aikaisemmin varmistuneesta työmarkkinasopimuksesta ja pelastushenkilöstön työurien kehittämisestä. Liittokokouksen julkilausumassa vaaditaan pelastuslaitosten henkilöstön urakehitykseen vauhtia. Henkilöstön urakehitystä on saatava viimeinkin eteenpäin alan toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Ratkaisuja on haettava pelastuslaitosten, henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyönantajan voimin, julkilausumassa huomautetaan.

Pekka Kaartinen toimi puheenjohtajana kokouksen virallisessa osassa. Liittokokousta isännöi Kuopion Palomiesyhdistys SPAL.

– Palomiesliitto on ollut aloitteellinen ikääntyneiden palomiesten työurien kehittämisessä. Tietyistä ehdoista pidetään kiinni: pelastustoimen välittömästä lähtövalmiudesta on huolehdittava, työtehtävien on oltava motivoivia pelastustoimen tehtäviä, ansiotaso on turvattava ja uusiin tehtäviin siirtyville on varmistettava työnantajan järjestämä koulutus. Samalla pelastustoimen kustannusten nousu tulee hyväksyä, jos työurien kehittämisen >

pelastusalan ammattilainen


10

LIITTOKOKOUS

Leila Kostiainen avasi eurooppalaisen talouskriisin taustoja.

kautta pelastuslaitokset tuottavat kansalaisille entistä parempaa palvelua.

Silmät auki edunvalvonnassa Ansiotason kehitykselle ei saatu suurta potkua uusista virka- ja työehtosopimuksista, jotka saatiin sovittua juuri ennen liittokokousta. Palkankorotukset lähinnä pyrkivät säilyttämään ostovoiman inflaation jyllätessä. Palomiesliiton varapuheenjohtaja Jukka Vigren arvioi, että vaikka uusilla sopimuksilla ei ratkaistukaan pelastustoimen erityisongelmia, oli raamisopu kuitenkin työntekijöiden kannalta hyväksyttävissä, sillä pakettiin liittyy valtion tukitoimia. Teknisten sopimuksen osalta positiivista on ensimmäisen vuoden palkankorotusten täysi perälauta. – Tavoitteemme oli yleiskorotuspainotteinen sopimus. Tuloerot ovat lisääntyneet, eikä ammattiyhdistysliike ole itsekään syytön tässä kehityksessä. Palkankorotusmallit ovat suosi-

pelastusalan ammattilainen

Jukka Vigren Tampereen yhdistyksestä ja Tapani Torppa Seinäjoen yhdistyksestä tutkivat kokouspapereita.

neet suurituloisia. Penni- ja senttimääräisistä on siirrytty sekalinjan kautta prosenttikorotuksiin. Kuitenkin tasaverotus esimerkiksi arvonlisäverossa iskee eniten pienituloisimpiin. Mielestäni kaikenlaista tasaverotuskehitystä on syytä tiukasti vastustaa, Vigren sanoi. Sopimuksen hyviksi puoliksi Vigren laski muun muassa tammikuun kertaerän samansuuruisuuden kaikille ammattiryhmille, vuorotteluvapaan etujen säilymisen, luottamusmieskorvauksen korotukset ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön parantamisen. – Jatkossa joudumme työskentelemään entistä haastavammassa kuntien ja valtion talouden viitekehyksessä. Liittona meidän on syytä pitää silmät auki edunvalvonnassa: muun muassa julkissektorin sopijajärjestökartta elää murrosvaihetta. Paikallisen sopimisen malli korostuu entisestään. Paikallinen aktiivisuus ja osaaminen ovat entistä tärkeämpiä. n


LIITTOKOKOKOUS

11

Käytäväkeskustelut ovat tärkeä osa tapaamisia. Toiminnanjohtaja Petri Hynninen ja pieksämäkeläiset Reino Penttinen ja Asko Heimonen vaihtoivat ajatuksia.

Keväällä odotettavissa säästöuutisia Työmarkkinaneuvotteluissa oli juuri liittokokouksen kynnyksellä saavutettu ratkaisu. Syksyn neuvotteluiden taustoja ja lopputulosta liittokokousväelle esitteli pääsihteeri Leila Kostiainen toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta. – Raami tuo ennustettavuutta kotimaan talouteen ja kustannuskehitykseen sekä vakautta työmarkkinoille. Tupoihin ei ole paluuta, mutta onko raamisopimus se malli, millä neuvotteluja kahden vuoden päästä käydään, riippuu monesta asiasta — myös ammattiyhdistyksistä itsestään, Kostiainen sanoi. Maan hallitus tulee todennäköisesti helmimaaliskuussa tekemään päätöksiä, joilla pyritään vakauttamaan julkista taloutta. Keinoja ovat veronkorotukset ja leikkaukset. – Suunnitelmia valmistellaan valtiovarainministeriössä, mutta ulospäin niistä ei ole

tiedotettu. STTK on arvioinut, että hallitus pyrkii keväällä 2–3 miljardin euron lisäsäästöihin. Keskusjärjestön viesti hallitukselle on, että ensisijaisesti korotettaisiin veroja säästöjen sijaan. Peruspalveluista ei pidä leikata.

Työurien pidentämisen tavoitteet ovat STTK:n mielestä saavutettavissa työhyvinvointia kehittämällä ja työkyvyttömyyseläkkeitä vähentämällä. Ydinasia on, että osaamista ja koulutusta kehittämällä suomalaiset ovat pitempään työssä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa pelastushenkilöstön työurien kehittämistä ja vaihtoehtoisten työpolkujen löytämistä ei ole mainittu sanallakaan. Seuraavassa hallitusohjelmassa 2015 tulee ottaa pelastusalan erityiskysymykset mukaan jälleen kerran.

pelastusalan ammattilainen


12

LIITTOKOKOUS

Liittokokouspäivät kokoavat Palomiesliiton paikallisyhdistysten jäseniä eri puolilta Suomea.

– Pohjois-Savossa pelastuslaitoksella on aina ollut hyvä keskusteluyhteys henkilöstöön, pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoi.

Ensihoito-opetus edelleen auki

A

iempien vuosien tapaan liittokokoukseen oli kutsuttu vieraita alueen pelastuslaitokselta. Kuopion-kokouksen kahta vierasta yhdisti se, että kumpikin on juuri aloittanut uudessa virassaan: rehtori Mervi Parviainen kesällä ja pelastusjohtaja Jukka Koponen joulukuun alussa. Pelastusopistossa suuri kysymys on, millaisia pelastusalan ammattilaisia se jatkossa kouluttaa. Tutkintojen sisältöä tarkastellaan parhaillaan, erityisesti ensihoidon opetuksen ja onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen osalta. – Jos kaikki pelastuslaitosten toiveet otettaisiin huomioon, pelastajakurssi kestäisi kahdeksan vuotta. Tämä kuvastaa sitä, miten erilaisia laitokset ovat ja millaisia omia painotuksia niillä on, Parviainen summasi. Sairaanhoitopiirien ratkaisuja ensihoidon järjestämiseksi seurataan tarkasti. Näyttää, että paikoin päätökset ovat pelastustoimen

pelastusalan ammattilainen

ensihoitopalvelujen kannalta suotuisia, joissain ei. Euro on konsulttina, mutta poliittisesti värittyneenä. Pelastajakoulutuksen ensihoitosisällön ja järjestämistavan suhteen sairaanhoitopiirien päätöksillä on erittäin suuri merkitys: terveydenhuollon tutkinnon suuntaan vai vain ensivastetta? – Tällä hetkellä ei ole mitään varmaa, Parviainen kertoi. Ensihoito ei ole ainoa suunta, johon pelastustoimi katsoo. Alan pitää vastata yhteiskunnan trendeihin, joista yksi on väestön ikääntyminen. Toimenkuvien vaatimukset kasvavat tehtävien monipuolistuessa. Urasuunnittelu ja jatkuvan kouluttautumisen ajatus tulisi saada sisään jo opiston kursseihin. Parviaisen mielestä pelastustoimeen pitäisi säätää täydennyskoulutusvelvoite ja siihen liittyvä osaamisen testaus. – Sekä yksilön että laitoksien tulee oppia miettimään tulevaisuuttaan. Se on tietysti iso


LIITTOKOKOKOUS

13

– Onko Pelastusopiston tähdellisimpiä tehtäviä opettaa moottorisahan käyttöä, kysyi rehtori Mervi Parviainen.

kysymys. Parikymppiset opiskelijat eivät mieti tulevaisuuttaan vuosikymmeniksi eteenpäin, eivätkä usko, että oma kunto voisi pettää. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla jonkinlainen varasuunnitelma. Pelastuslaitosten tapaan opistollakin on edessä toimintojen sopeuttaminen budjettikiristyksiin. Säästöt eivät ole kymppitonneja, vaan satoja tuhansia euroja.

Entistä parempaan palveluun Pohjois-Savon pelastuslaitoksen uusi pelastusjohtaja Jukka Koponen siirtyi laitoksen johtoon riskienhallintapäällikön tehtävästä. Koponen kertoi aloittaneensa viranhoidon keskustelemalla henkilöstön kanssa. – Haluan rakentaa tältä paikalta käsin tilannekuvan siitä, missä mennään. Henkilöstö on oman työnsä paras asiantuntija. Pelas-

tuslaitoksen tulevaisuutta tehdään yhdessä, linjasi Koponen. Pohjois-Savossa ensi vuoden budjetti ei ole niin tiukoilla kuin julkisen talouden yleinen tila näyttää olevan. Pelastuslaitos on saanut lisärahaa kalusto- ja varustehankintoihin, investointeihin sekä henkilöstöpuolelle. Akuuttia säästötarvetta ei ole. – Tuleva palvelutasopäätös ei siis heikennä toimintoja, vaan pikemminkin kehittää niitä, kertoi Koponen ja totesi myös, että pelastustoimen suorituskyky on pitkälti kiinni henkilöstön määrästä ja osaamisesta – Ensi vuonna yksi kehittämiskohde on henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on palkata päätoiminen henkilöstöpäällikkö, joka vastaisi myös työhyvinvointiasioista. n

pelastusalan ammattilainen


14

Reino Penttinen on ollut Pieksämäen kaupungin palolaitoksen palveluksessa aina vuodesta 1974 lähtien. Palolaitokselle hän tuli töihin suoraan armeijasta, jossa hän kävi palokoulutuksen.

Luottamusmiehellä on merkitystä Pieksämäen seudun luottamusmies Reino Penttinen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa yli 37 vuoden palvelusuran jälkeen. Virkatehtävissä hänet tapasi viimeisen kerran itsenäisyyspäivänä.

P

enttinen ennätti olla Palomiesliiton jäsenyhdistyksen luottamusmiehenä yli 15 vuotta. Sitä ennen hän toimi Kunta-alan ammattiliiton KTV:n ja Kuntien Teknisten Liiton KTL:n luottamusmiestehtävissä. Ay-konkarilla onkin paljon mukavia muistoja ammattiyhdistystoiminnasta, mutta parhaiten mieleen ovat jääneet tapahtumat, joiden johdosta hänestä tuli Pieksämä-

pelastusalan ammattilainen

en Seudun Palohenkilöstö PSPH ry:n luottamusmies. – Pieksämäen kaupunki päätti 90-luvun puolivälissä pakkolomauttaa koko henkilökunnan. Päällikkö tuli aamulla töihin ja sanoi, että jokainen palomies joutuu kahden viikon pakkolomalle. Minä sanoin siihen, että ei helvetissä. – Soiteltiin KVL:än ja siellä sanottiin, että kunnilla on oikeus näin tehdä.


15

Minä sanoin, että ei varmasti ole. Soitin sitten Suomen Palomiesliittoon ja he ottivat heti asian hoitaakseen. Samaisen puhelun aikana Reino Penttinen liittyi Palomiesliiton jäseneksi, ja myöhemmin muutkin pieksämäkeläiset palomiehet. Penttinen valittiin luottamusmieheksi, koska hän oli tarmokkaasti ryhtynyt asiaa hoitamaan. Pakkoloma-asiaa puitiin oikeusistuimissa kaikkiaan puolitoista vuotta, kunnes korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian palomiesten eduksi. – Tämä oli se huippuhetki luottamusmiehenä. Silloin ainoastaan yksi kaveri kerkesi olla tunnin pakkolomalla, ennen kuin tuli toimenpidekielto ja tilanne purkaantui. Minun tietääkseni missään muuallakaan palomiehet eivät joutuneet pakkolomalle, kun meiltä oli ennakkopäätös.

Asia kerrallaan maaliin Luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa, mutta tärkeää työtä. Penttisen mukaan toimeen on vaikea löytää tekijöitä, koska luottamusmies saa harvoin kiitosta ja työnantajan kanssa tahtoo olla koko ajan napit vastakkain. – Luottamusmies ei välttämättä ole palopäällikön eikä muiden johtajien ylin ystävä, jos hän hoitaa tehtävänsä hyvin. Tehtävien hoitaminen vaatii rohkeutta, hyvää itsetuntoa, pitkää pinnaa, neuvottelutaitoja ja peräänantamattomuutta. Penttinen on uransa aikana oppinut sen, että asiat viedään yksi kerrallaan loppuun asti. – Vaikka siinä matkalla uhkailtaisiin ja kiristettäisiin millä, niin siihen ei pidä lähteä mukaan, vaan on hoidettava asia kerrallaan.

– Kerrankin meitä uhkailtiin, että jos tätä asiaa ajatte, niin koko palolaitos muutetaan puolivakinaiseksi. Minä sanoin, että muuttakaa. Mutta tämä asia käsitellään loppuun, ja sitten aloitetaan uutena asiana se meidän pois pistäminen ja puolivakinaistaminen.

Taustat varmistettava Neuvotteluihin ja kokouksiin työnantajan kanssa kannattaa valmistautua hyvin ja varmistaa taustat ja tiedot etukäteen, ettei tule yllätyksiä. Työsuojelupiirin ja Palomiesliiton asiantuntijoiden apua kannattaa >

Ammattiyhdistystoimintaan Penttinen lähti, koska hän omien sanojensa mukaan haluaa vaikuttaa asioihin eikä osaa pitää suutansa kiinni.

Kipinän luottamusmiestehtäviin saa, kun huomaa järjestelmän toimivan.

pelastusalan ammattilainen


16

hyödyntää ja soittaa heille rohkeasti, jos tulee jotakin kysyttävää. He kun tuntevat ihan virkansakin puolesta lakipykälät ja työsuojelulait. – Minä olen aina ennen kokousta varmistanut asiat liitosta ja työsuojelupiiristä, jolloin kokouksessa on ollut hyvä heittää faktaa eteen. Että näistä lähdetään ja sitten mitä neuvotellaan, niin neuvotellaan. Paikallisestihan voi sopia määrättyjä asioita, mutta paikallissopimuksella ei pidä ikinä huonontaa KVTES:stä ja Teknisestä tehtyjä sopimuksia.

Nuoret mukaan toimintaan Penttisen mielestä nuoret palomiehet pitäisi saada heti mukaan ammattiyhdistystoimintaan, kun he tulevat taloon

Nuoria voidaan käyttää sumeilematta hyväksi, jos kukaan ei ole puolustamassa.

– keinolla millä hyvänsä. – He ovat työnantajan vietävissä, jos eivät ole porukassa mukana. Vasta-alkajia voidaan ihan sumeilematta käyttää hyväkseen, jos kukaan ei ole heitä puolustamassa. Teetetään tunti tunnista, ylimääräisiä vuoroja ja niin edelleen. Oli liitto mikä tahansa, mutta paikallisyhdistykseen olisi liityttävä heti.

Vanhempien palomiesten olisi hyvä ottaa nuoremmat mukaan pelastusalan tapahtumiin, esimerkiksi liittopäiville, jossa nuoret näkisivät yhteistoimintaa ja saisivat tietoa ay-toiminnasta. Joku voi saada jopa kipinän luottamusmiestehtäviin huomatessaan, että järjestelmä toimii. Lopuksi Reino Penttinen haluaa vielä lähettää terveisensä nuorille palomiehille: – Menkää mukaan palomiesurheiluun. Palomiesurheilun piirissä tapaatte muiden palokuntien henkilökuntaa ja kuulette, minkälaista heillä on. Minkälaiset ovat heidän lomakäytännöt, ylityökäytännöt ja niin poispäin. Sitä paitsi palomiesurheilu tuo hyvää mainetta muutenkin koko alalle. n

Turvallisuusalan koulutusta ja tutkintoja Tutkinnot

 Vartijan ammattitutkinto  Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto  Lukkosepän ammattitutkinto  Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto

Kurssit

 Järjestyksenvalvojan peruskoulutus  Järjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutus  Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus  Vartijan peruskurssit  Turvallisuustekniikan erikoiskurssit  Työturvallisuuskorttikoulutus  Tulityökurssit

Räätälöityä turvallisuusalan koulutusta yrityksille Ota yhteyttä!

Anne Kotkavuori, p. 040 500 3561, anne.kotkavuori@edupoli.fi Helsinki | Porvoo | Vantaa www.edupoli.fi | p. 0205 1311 Soittajahinta: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min

pelastusalan ammattilainen


17

Turvallinen Suomi HELSINKI / 29.5.2012 / TEEMA: KUNNALLISVAALIT Seminaari pelastustoimesta ja h채t채keskuksista Varaa kalenteriin jo nyt!

Turvallinen Suomi -tunnustus KUKA ANSAITSEE? / OTA KANTAA Esityksi채 otetaan vastaan SPAL:n paikallisyhdistysten kautta

pelastusalan ammattilainen


18

URAKEHITYS

Työn kehittäminen jämähtänyt yksittäistapauksiin Selvityksistä ja linjauksista on pitkä matka palokuntien todellisuuteen.

V

altiovalta vieritti vastuun ikääntyvien palomiesten työurien kehittämisestä kunnille. Pelastuslaitoksissa mahdollisuudet rakentaa mielekkäitä työtehtäviä niille palomiehille, joilla fyysinen kunto ei anna mahdollisuutta enää raskaimpiin töihin, ovat osoittautuneet hyvin kirjaviksi. Toistaiseksi urakehitykseen ei ole luotu valtakunnallista mallia, vaan pelastuslaitokset joutuvat painimaan ikääntymisongelman kanssa hyvin erilaisilla voimavaroilla ja asenteilla, kuten Pelastusalan ammattilaisen vuosi sitten (4/2010) tekemässä selvityksessä ilmeni (Työvuorosta uusiin tehtäviin — miten käytännössä?). Palomiesliiton paikallisyhdistyksien antaman palautteen mukaan urakehityksessä näperrellään edelleen yksittäistapauksissa ja niiden ongelmissa. Paikallisesti erityistä turhautumista on ollut tapauksissa, joissa työntekijällä itsellään olisi intoa ja halua jatkaa uraansa pelastuslaitoksella, mutta työantajan kanssa ei ole syystä tai toisesta saatu sovittua työtehtäviin, työaikaan ja palkkaukseen liittyviä keskeisiä asioita. Paikoin on törmätty myös asenteeseen, ettei uusiin työtehtäviin siirtymiseen olisi ollenkaan mahdollisuuksia — taloudellisista tai vahvuussyistä.

pelastusalan ammattilainen

Yksittäinen palomies kärsijänä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on esimerkiksi nähtävillä ristiriita valtiovallan tavoitteiden ja pelastuslaitoksen tosielämän välillä. Palomiesliiton paikallisyhdistyksen mielestä työantaja ei toistaiseksi ole riittävän avoimesti kehittänyt vaihtoehtoisia työtehtäviä. – Laitoksen johto perustelee pienellä budjetilla ja pienellä vahvuudella sitä, että työtehtäviä ei voida suunnitella uusiksi. Meidän näkökulmasta asia ei ole näin yksisilmäinen, sanoo KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Mikael Gebala. – Tilanne on siinä mielessä vaikea, että lähivuosina meillä vuosittain vähintään muutama uusi palomies ei selviydy testeistä, kuluneiden polvien tai muun normaalin ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen takia. Jos pelastuslaitoksella ei ole minkäänlaista asiallista ohjelmaa, joilla uudelleensijoitukset ratkaistaisiin, jää yksittäinen palomies pahaan tilanteeseen. Gebalan mukaan tämän vuoden aikana on yritetty neuvotella ratkaisua erään palomiehen tapauksessa, mutta tulos ei ollut tyydyttävä.


19

JUHA-PEKKA-LAAKSO

URAKEHITYS

– Erittäin ammattitaitoinen palomies, jolla on hyvin käyttökelpoista erikoisosaamista, joutui ikävään tilanteeseen terveystarkastuksessa. Oulun mallin testi ja lihaskuntotesti menivät hänellä mainiosti, mutta terveystarkastuksessa jätettiin silti epäilyksen varjo. Hänelle ei löytynyt kuskinpaikkaa yksykkösessä tai ykskolmosessa. Perusteluna oli, että jokaisen tulee savusukeltaa tarvittaessa, Gebala kuvailee.

Palomiesyhdistyksen mielestä perustelu ei ollut uskottava. – Käytännössä vapaavuoro tulee niin nopeasti, että turvapari on saatavilla. Gebala toivoo, että työantaja ei toimisi liian yksioikoisen ehdottomasti, vaan eri vaihtoehdoista edes keskusteltaisiin yhdessä. – Tässäkin tapauksessa palomiehellä olisi omaa halua jatkaa pelastusyksikössä. Näistä tyypeistä, joilla on

osaamista ja motivaatiota, tulisi pitää kiinni, eikä menettää pois.

Valtakunnallisia toimia tarvittaisiin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen toteaa, että tilanne on hankala. Pelastuslaitoksella on omistajien puolelta todella tiukka >

pelastusalan ammattilainen


20

URAKEHITYS

budjettiraami, jota ensi vuodeksi kirisUudelleensijoitusten tetään entisestään. rutiini puuttuu – Sillä rahalla millä meillä on, ei esimerkiksi Kokkolassa ja PietarsaaresLänsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella sa ole mahdollisuutta sijoittaa yhtään tunnelmat ovat samanlaiset kuin Keskipalomiestä päivävuoroon. Vahvuudet Pohjanmaalla. Työkyvyn ja -tehtävien ovat niin pienet. Toimintakykytesarviointi tehdään tapauskohtaisesti, tien kautta tulevat työrajoitukset ovat mutta jonkinlainen pysyvämpi proseserittäin vaikea sopeuttaa talosiohje selkeyttäisi, ettei aina uteen. Olemme aikalailla tarvittaisi tukeutua niin puun ja kuoren välissä, vahvasti luottamusPukkinen sanoo. miesneuvotteluihin. Puoli vuotta peEspoon PalohenValtalastusjohtajan virassa kilöstön puheenkunnallinen ollut Pukkinen huojohtaja Ilkka Mustayhteinen näkemys mauttaa, että pelaskangas huomauttaa, toisi vakautta. tuslaitos toimii kuntiettä uusien työtehtäen ehdoilla: maksajat vien etsintä saattaa olla asettavat velvoitteet toiedessä nuoremmillakin mintavalmiudelle ja ohjaakuin yli viisikymppisillä. vat samalla rahat sen toteutta– Loukkaantuminen tai miseen. sairaus voi estää pelastussukelluksen – Jos rahaa ei saada, vaihtoehtoja nuoremmiltakin palomiehiltä, joilla on tosi vähän. työuraa on jäljellä parikymmentä vuotPukkisen mielestä pelastuslaitosta tai enemmän. Puhutaan jo todella ten kehittyminen turvallisuuden erimerkittävistä asioista, kun työvuodet koisliikkeiksi on yhtä aluelaitosta isomovat vasta puolivälissä, mutta työ katpi yhteiskunnallinen kysymys. kolla. Silloin tulee löytää ratkaisu, joka – Työtehtävien ja kunnon sopeuttyydyttää sekä työnantajaa että työntaminen on koko alan yhteinen tehtätekijää. vä. Kaikki tiedämme, että henkilöstön Kun ratkaisu löytyy, siihen tulee keski-ikä nousee ja ikääntyvän palomyös täysillä sitoutua. Kuntien elämiehen toimintakyky heikkenee. kevakuutuksen tai vakuutusyhtiön Kuntatalous on niin paineistettu, että kustantama ammatillinen kuntoutus pelastuslaitosten kautta asia ei ratkea. ja uudelleenkoulutus ovat toimivia – Asia on hoidettavissa ainoastaan ratkaisuja vain, jos prosessi on hiottu työmarkkinajärjestöjen, Kuntatyönanloppuun asti, eikä putkeen joutunut tajan ja Kevan kautta, Pukkinen näkee. takaisin työelämään palatessaan putoa Samalla tarvitaan alan omia linjatyhjän päälle. Koulutukseen lähtiessä uksia. pitää olla päätettynä, mihin työntekijä – Jos löytyisi pelastusalan valtasijoittuu. kunnallinen yhteinen näkemys laajalta Länsi-Uudellamaalla on tänä vuonfoorumilta, toisi se vakautta ja yksituuna pöydällä ollut neljä uudelleensijoitmaisuutta. Pelastustoimi on kuitenkin tumistapausta. niin pieni ala, että yhteistä näkemystä – Työpaikoilta puuttuu rutiini, sillä tarvitaan jokaisesta suunnasta, jotta uudelleensijoitukset ovat uusi asia niin pystytään vastaamaan kansalaisten työnantajalle kuin työtekijöillekin. Pitäiodotuksiin. si olla yhteinen malli, jolla edetään. Kun

pelastusalan ammattilainen

malli puuttuu, joudutaan vääntämään aina samoista käytännön asioista, joista tietenkin eniten korostuu palkka. Länsi-Uudellamaalla neuvotteluja on käyty ryhmässä, jossa asianomaisen lisäksi ovat olleet Espoon kaupungin henkilöstötoimiston edustaja, kaksi työnantajan edustajaa pelastuslaitokselta, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Edustus on sellainen, että ryhmässä pystytään jo tekemään päätöksiä, eikä aika kulu hukkaan. n

VALTIO VELVOITTAA

Valtakunnallista koordinaatiota Valtioneuvosto päätti 2009, että palomiesten ammatillista eläkeikää ei palauteta, vaan työuria tulee pidentää. Samana vuonna valmistui selvitysmiehen esitys kokonaisvaltaisen palomiesten työuramallin kehittämisestä. Selvityksen pohjalta valtioneuvosto päätti 2010, että palomiesten työnkuvia tulee kehittää, pelastuslaitoksista kehittää laaja-alaisia turvallisuuspalveluiden tuottajia ja pelastuslaitosten työhyvinvointia koordinoimaan pitää perustaa valtakunnallinen yhteistyöelin.


URAKEHITYS

21

Helsinki käynnisti oman uudistumishankkeensa

P

alomiesten ikääntymisestä puhuttaessa keskustelu yleensä alkaa siitä, miten yli viisikymppisellä on jo erilaista vaivaa, joita elämä työssä ja sen ulkopuolella on tuonut, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Sen jälkeen mietitään, olisiko jo nyt jotain kevyempää tehtävää, mihin alentuneen työkunnon mies voitaisiin siirtää. Näkökulma on kapea ja ennuste huono. Helsingin pelastuslaitoksella asia on ajateltu toisin. Ikääntyneiden urasuunnittelussa on kyse paljon kokonaisvaltaisemmasta asiasta kuin yksittäisten palomiesten uudelleen sijoittamisesta. Laitoksen veneeseen ei tehdä paikkauksia, vaan koko alus peruskorjataan. Tästä näkökulmasta HelPel käynnisti Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman. – Kysymys on kyvystämme vastata tulevaisuuden asiakastarpeisiin ja se ei onnistu ilman hyvinvoivaa ja osaavaa

JUHA-PEKKA-LAAKSO

Kun kehitetään palomiehen työuraa, kehitetään myös koko pelastuslaitosta. Senioribrankkari on arvostettu asiantuntija, vaikka selkä ei enää taivu höökin penkille.

henkilöstöä, sanoo ohjelman projektipäällikkö Taisto Hakala. Pelastuslaitokseen kohdistuu yhteiskunnassa näkyviä ja piileviä vaatimuksia, jotka se voi huomioida ja kääntää vahvuudekseen tai sitten olla huomaamatta ja hautautua vanhoihin uomiin. Ydinasia on ymmärtää yhteisönä jatkuvaa muutosta, luoda sen hallintaan toimivat menettelyt ja riittävät voimavarat. – Ei siis mietitä, mihin ikääntyneet palomiehet sijoitetaan, vaan millaisen pelastustoimen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa? Tämän kysymyksen sisällä tulee ratkaista myös ikääntyvän palomiehen tulevaisuus henkilöstöä arvostavalla ja turvallisuutta tuottavalla tavalla, Hakala täsmentää.

Kuinka pelastuslaitos voi tukea ikääntyvää henkilöstöään läpi työuran niin, että kaikissa sen vaiheissa voidaan työtä tehdä turvallisesti, terveenä ja tyytyväisenä — niin että sekä palomies, työnantaja ja veronmaksaja kokevat hyötyvänsä tilanteesta? – Tämä edellyttänee uramallia, jossa palomiehen rooli muuttuu nykyistä enemmän, mutta säilyttää palomiehen omissa tehtävissään ja yhteisössään läpi työuran. Helsingin hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat ikääntymisen kannalta kriittisimmät työntekijäryhmät eli palomies-sairaankuljettajat, ylipalomiehet ja alipäällystö. Kohderyhmässä on 447 henkilöä ja sen keski-ikä on noin 40 vuotta. Päällystö, päätoimiset >

pelastusalan ammattilainen


22

URAKEHITYS

Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma 2011—2014 / Helpel

sairaankuljettajat ja tukitehtävässä toimivat on rajattu pilottivaiheessa pois. – Hyviä työelämämuutoksia tullaan kuitenkin hyödyntämään pelastuslaitoksen ja kaupungin kaikissa tehtävissä, joissa ne sopivat sovellettavaksi, Hakala kertoo. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta työlle on annettu johdon täysi tuki ja resurssit. Mukana on viitisenkymmentä henkilöä: oman väen lisäksi myös kaupungin henkilöstökeskus, työterveyskeskus ja Työterveyslaitos. Käytännön työ jakaantuu neljään osaprojektiin, joissa keskitytään henkilöstöjohtamisen, toimintakyvyn, urasuunnittelun ja palvelussuhde-ehtojen kehittämiseen. Niiden sisällä tarkastellaan kaikkia osa-alueita: työtehtäviä, työaikaa, urapolkuja, palkkausta,

pelastusalan ammattilainen

toimintakykyä, työterveyshuoltoa, tutkinto- ja täydentävää koulutusta ja johtamista. Ideoita on jo paljon, mutta niiden toteuttamiskelpoisuus halutaan testata pilotoimalla uusia ratkaisumalleja ja muualta poimittuja parhaita käytäntöjä yhdessä henkilöstön kanssa yhdellä pelastusasemalla. – Pilottiasemaksi on valittu Käpylän pelastusasema, josta syntyy hankkeen laboratorio, ja josta onnistuneet ratkaisut laajennetaan koskemaan koko operatiivista henkilöstöä, koko pelastuslaitosta ja kaupunkia. Miten elämä pelastuslaitoksella muuttuu, jos tavoitteisiin päästään? – Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, voivat vaikutukset olla merkittäviä. Se edellyttää kuitenkin koko työ-

Palomies on nykyistä enemmän itsenäinen turvallisuuden ja ensihoidon asiantuntija. yhteisön osallistumista muutokseen ja projektissa työskentelevien panostamista hankkeeseen, Hakala sanoo. – Tulevaisuudessa palomiehen ura ei ole enää yksi putki, vaan läpi uran jatkuva ammatillisen kasvun polku, joka tarjoaa useita mielenkiintoisia uravaihtoehtoja sitä mukaa, kun kokemusta ja kypsyyttä kertyy — normaalit ikääntymisen muutokset ja yksilölliset tarpeet huomioiden.


URAKEHITYS

23

Tulevaisuuden senioribrankkari jatkaa työssään pitempään, tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä ja maksaa verojaan. Samalla pelastuslaitoksen osaaminen kehittyy ja yhteiskunnan turvallisuudesta pystytään pitämään hyvää huolta. – Eläkkeelle palomies jää terveempänä, elää normaalin mittaisen elinkaaren, eikä kuluta terveyspalveluja keskimääräistä enempää. Työnantajan satsaus tämän mahdollistamiseksi on tuottava sijoitus, kehittämispäällikkö Taisto Hakala sanoo.

Palomiehet ovat nykyistä enemmän itsenäisiä turvallisuuden ja ensihoidon asiantuntijoita, jotka kykenevät operatiivisissa tehtävissä kurinalaiseen tiimityöhön, mutta myös itsenäiseen oman vastuualueen arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Työn painopiste muuttuu ikääntymisen myötä fyysisestä henkiseen työhön. Henkilöstöjohtaminen liitetään nykyistä vahvemmin kokonaisuuden hallintaan ja se on eheämpää strategiselta tasolta etulinjaan saakka. Johtamisen näkökulmasta organisaatio on matalampi, ja henkilöstöä osallistetaan vahvasti toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Lähiesimiesten osaamista ja resursseja vahvistetaan niin, että he voivat tukea alaistensa kehittymistä työssä ja työyhteisössä.

Erilaiset työkykyyn vaikuttavat altistumisen lähteet ovat paremmin hallinnassa. Palomiesten terveys, työkyky ja tyytyväisyys ovat nykyistä paremmat ja palomiehet jäävät työstään eläkkeelle terveenä ja tyytyväisinä. Elinvuosia hänellä on vähintään yhtä paljon kuin suomalaisella miehellä keskimäärin. – Tämän kehittymisen myötä pelastuslaitoksen toiminnan vaikuttavuus, tuottavuus ja arvostus kasvavat, joka osaltaan mahdollistaa yhteiskunnan turvallisuuden lisääntymistä. Mitä palomiehen työ konkreettisesti olisi tulevaisuudessa? – Operatiivinen pelastustoiminta, ensihoito, onnettomuuksien ehkäisy ja valistaminen, onnettomuustutkinta sekä erilaiset tukitoiminnot tarjoavat

valtavasti mahdollisuuksia, jos vaan osaamme niitä käyttää. Henkilöstömme, kiinteistöt, tietotekniikka, varusteet ja kalusto tarvitsevat huoltajia, tuotekehittäjiä, teknisiä osaajia ja kouluttajia, joilla on pelastustoimen ja ensihoidon vankka osaaminen. Tulevaisuuden palomies on vähemmän action, enemmän knowledge, ja käyttää entistä vähemmän lihasta ja enemmän aivoa. Pelkällä peruskoulutuksella ei enää purjehdita läpi työuran, vaan jatkuvasta oppimisesta ja kehittymisestä tulee keskeinen työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden tekijä, jonka varassa on myös pelastustoimen vaikuttavuus ja tuottavuus. – Tämä on välttämätöntä, koska perinteisellä tehtävärakenteella ei voida vastata yhteiskunnan voimakkaaseen >

pelastusalan ammattilainen


24

URAKEHITYS

ELÄKEPÄÄTÖS

Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma 2011—2014 / Helpel

Osaprojektit 1. Henkilöstöjohtaminen / Projektipäällikkö aluepalomestari Ari Hasanen – Kehitetään operatiiviseen henkilöstöön kohdistuvaa johtamista – Henkilöstövoimavarat riittävät suhteessa työn määrään ja vaativuuteen – Eläkeikään jatkuvat työurat 2. Toimintakyky / Projektipäällikkö palomestari Jari Lempinen – Työterveystarkastuksen, toimintakyvyn arvioinnin, lähiesimiestyön ja työntekijän oman toiminnan kehittäminen – Työkyvyn alenemisen varhainen havaitseminen ja puuttuminen, työtapa turmien vähentäminen, liikunnanohjauksen kehittäminen ja fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmien kehittäminen (FireFit) 3. Urasuunnittelu / Projektipäällikkö palomestari Jari Korkiamäki – Henkilöstön rekrytoinnin, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen – Uuden motivoivan ja palkitsevan uramallin luominen – Koko työuran jatkuva ammatillinen kehittyminen 4. Palvelussuhde-ehdot / Projektipäällikkö hallintopäällikkö Henri Nordenswan – Palkkaus, palkitseminen, työaika ja -rytmi, koulutuksen tukeminen – Kannustava palkka ja palkkiojärjestelmän määrittely vastaamaan muiden osaprojektien tuottamia ratkaisuja – Turvallisen ja kehittyvän työsuhteen varmistaminen läpi työuran

kehittymiseen ja monimutkaistumiseen. Uran kehittyminen on myös työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta merkittävä mahdollisuus sen sijaan, että tehdään 40 vuotta samaa asiaa. Työuran etenisi kesämiehestä taitavaksi ammattimieheksi, aloittelevaksi asiantuntijaksi ja edelleen senioriasiantuntijaksi, josta jäädään eläkkeelle. Vanhat uravaihtoehdot paloesimieheksi, hoitotason ensihoitajaksi ja palomestariksi säilyisivät, mutta rinnalle tulisi lisää mahdollisuuksia syventää asiantuntemusta palomiestyön eri alueilla. Tämä on mahdollista, koska tulevaisuuden turvallisuuden tekeminen vaatii lisää tekijöitä ja asiantuntemusta. Palkkaus kehittyisi vastaavasti, kun asiantuntijuus, vastuu ja tuloksellisuus kasvavat.

pelastusalan ammattilainen

– Vaikka tulevaisuudenkin brankkari tarvitsee edelleen rautaisen kondiksen, ei leuanveto enää ole ainoa kyvykkyyden mittari, Hakala kärjistää. Merkittäväksi asiaksi on havaittu mahdollisuus pysyä läpi uran omassa työyhteisössään, jonka palomiehet arvioivat erittäin tärkeäksi voimavaratekijäksi, niin jaksamisen kuin ammatillisen kehittymisenkin kannalta. – Tässä nousee tietysti pinnalle hyvä toimintakyky ja terveys. On muistettava, että vaikka henkilöstöstä pidetään hyvää huolta, kuten myös henkilöstö itse itsestään, eivät ihminen ja työ ole niin yksinkertaisia systeemejä, että ongelmat poistuisivat kokonaan. Mikäli hyvästä huolenpidosta huolimatta toimintakyky heikkenee, tulee myös palomiehelle pitää hyväksyttä-

Työkuorma kasvanut Tehtävämäärä on kasvanut huimasti siitä, kun poliittiset päätökset palomiesten ammatillisen eläkeiän poistamisesta käynnistettiin eduskunnassa noin 25 vuotta sitten. – Eläkepäätös tehtiin työn sisällöstä riippumatta. Pelastustoimessa toimiville syntyi samalla megaluokan haaste: kuinka henkilöstömme jaksaa ja kuinka palvelutasomme käy, tiivistää kehittämispäällikkö Taisto Hakala. Esimerkiksi Helsingissä oli uuden eläkelain suunnittelun aikoihin vuonna 1986 noin 35 000 hälytystehtävää. 2010 tehtäviä oli lähes 54 600. Henkilöstön määräkin on kasvanut, mutta ei samassa suhteessa. Tehtävien määrä ensihoito- ja pelastusyksiköissä jatkuvassa kierrossa työskentelevillä palomiehillä on selvästi kasvanut 90-luvulta tähän päivään.

Palomies on vähemmän action, enemmän knowledge.

vänä ja arvokkaana käyttää osa-aikatyötä, uudelleen kouluttautumista tai työkyvyttömyyseläkettä apunaan, kuten muissakin töissä ja työyhteisöissä. – Jos näin ei tapahdu on vaarana, että luomme malleja ja kulttuuria, jotka eivät ymmärrä normaalia elämän kaarta ja leimaavat erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja. Emme siis ole tekemässä kovien kundien klubia, vaan hyvinvoivaa työyhteisöä, vakuuttaa Hakala. >


URAKEHITYS

25

Kehittäminen ei onnistu ilman rahoitusta Hyvä että yritetään, mutta jos kuvitellaan että samalla säästetään, ollaan pahasti metsässä. Helsingin pelastuslaitoksen ikääntyvien toimenpideohjelmassa on mukana laaja henkilöstön edustus. Operatiivisen henkilöstön keskuudessa vielä kuulostellaan, mistä oikein on kysymys. Palvelussuhde-ehtojen osaprojektissa mukana oleva ylipalomies ja KTN:n pääluottamusmies Kim Halmela sanoo, että vuoden 2012 aikana nähdään, onko hankkeella mahdollisuuksia uudistuksiin, jotka näkyisivät myös vuosien päästä. – Jos uudistuksia todella halutaan, tulee hyväksyä niiden tuomat lisäkustannukset. Pelkällä laitoksen nykyisellä budjetilla uraajatukset eivät mene läpi. Eteenpäin on mentävä hyvin avoimesti: tarvittaessa on pystyttävä muuttamaan palvelussuhde-ehtoja nykyisestä Helsingin kaupungin ohjeistuksesta. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa on saatava lisää rahaa. Nykyiseen palvelussuhdemalliin hankkeen tavoitteita ei voi sovittaa, Halmela sanoo. Tähän on Halmelan mielestä täysi mahdollisuus, sillä hankkeessa on mukana myös Helsingin kaupungin henkilöstökeskus. Pelkästään se maksaa, kun koulutetaan henkilöstöä uusiin tehtäviin. Kun operatiivisesta vahvuudesta siirrytään päivätyöhön, täytyy työvuorossa täyttää palomiehen paikka. – Urasuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta jos ei anneta resursseja ja vaaditaan että kustannuksia ei synny, voidaan keskustelu lopettaa saman tien, huomauttaa asemamestari ja Helsingin paloesimies- ja palo-

Ylipalomies Kim Halmela on jäsenenä palvelussuhde-ehtojen hankkeessa ja asemamestari Ilpo Lehtonen henkilöstöjohtamisen hankkeessa. mestariyhdistyksen luottamusmies Ilpo Lehtonen.

Erittäin positiivista on kuitenkin, että hanke on saatu käyntiin, Lehtonen sanoo. Monilla palomiehillä on muun alan koulutusta pohjalla, joiden pohjalta uusia töitäkin voidaan miettiä. Totta kai koulutusta pitää päivittää, sillä oppi ja taito voi olla vuosikymmenien takaa. Halmela huomauttaa, että ideointi on nyt sallittu. Hullujakin ajatuksia brankkarin työstä tulevaisuudessa saa heittää. Jos vanhoista muoteista pyritään pois, ei luovuutta saa rajata. Ideariihessä ei etsitä hintalappuja. – Palvelussuhde-ehtojen osahanke on sitten se paikka, jonne

ideat heitetään ja jossa arvioidaan, mitä niiden toteuttaminen vaatii. Jatko siitä on järjestöjen välistä neuvottelua. Parhaimmillaan Helsingin hankkeesta voidaan saada aineksia muille pelastuslaitoksille, kun ne miettivät ratkaisuja vahvuuden turvaamiseen ja uusiin työtehtäviin. Lehtonen kiroaa alan sisäsiittoista saneerausta, joka tukahduttaa kaiken myönteisen laitoksessa kuin laitoksessa. – Saneerataan hulluuteen asti. Pelastuslaitosten olisi ajat sitten pitänyt todeta, että raja on tässä, me ei tämän alle mennä, nyt päätökset tehdään muualla: tehköön poliittiset päättäjät päätökset ja kantakoon myös vastuun.

pelastusalan ammattilainen


26

URAKEHITYS

Sormia napsauttamalla muutos ei tietysti tapahdu. Kulttuurin tulee muuttua sekä johtamisessa että työvuorossa. Muutokset kypsyvät hitaasti ja niiden toteuttamisessa tulee olla pitkäjänteistä ja määrätietoista yhteistyötä johdon ja henkilöstön kanssa. Muutos on haastava, mutta ei mahdoton, sillä jo nyt on esimerkkejä siitä, miten yksittäisten palomiesten, paloesimiesten ja ylipalomiesten henkilökohtaisen osaamisen pohjalta on pysytty muodostamaan uusia työtehtäviä, joihin sekä työntekijä että työnantaja ovat tyytyväisiä. Osaaminen on voinut kertyä vuosien aikana palokunnassa, oman harrastuksen kautta tai kouluttautumisen kautta. – Lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät siinä mielessä, että palomiehen tehtäviin hakeutuu lahjakasta, positiivisesti elämään suhtautuvaa ja tahto-

Pelastuslaitoksista on tultava älypalokuntia.

voimaista henkilöstöä, joka selviytyy kyllä tästäkin keikasta. Palomiehiä kuvaa mielestäni hyvin vanha stadilainen sanonta — ennen koiralta loppuu kusi, kun brankkarilta keinot, vakuuttaa Hakala. Eläkeiän nostamisen aiheuttamien haasteiden ratkaisu auttaa meitä myös vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten hallintaan, kun pyrimme vastaamaan muuttuviin riskeihin, uusiin ja kasvaviin tehtäviin sekä kiristyvään talouteen, näkee Hakala.

– Onnistuminen myös tässä mahdollistaa pelastustoimelle sen tarvitseman osan yhteisen vastuun ja voimavarojen jakamisessa. Kuihtuva pelastuslaitos olisi riski niin yhteiskunnalle kuin myös palomiehelle. Onnettomuuksien ehkäisyn ja onnettomuustutkinnan laajentaminen myös muihin onnettomuustyyppeihin sekä ensihoidon pysyttäminen pelastuslaitoksen palvelutuotannossa ja osana palomiehen perusosaamista on erittäin tärkeää. Hakalan mielestä työuria kehittämällä pelastuslaitokset vastaavat todella hyvin siihen vaatimukseen, joka niihin kohdistuu yhteiskunnan riskienhallitsijana. Kun työntekijät kehittyvät asiantuntijoiksi, nousee myös pelastuslaitos entistä vahvemmin yhteiskunnan turvallisuuden asiantuntijaksi. – Pelastuslaitoksista on tultava asiantuntijaorganisaatioita — älypalo-

Tavoitteena ykkösluokka Työkykytestin uudistaminen on osa Helsingin hanketta. Helsinkiläiset ovat tutustuneet mm. Tampereen aluepelastuslaitoksen kokemuksiin FireFitistä. Lähivuosina FireFit otetaan käyttöön myös Helsingissä. FireFit on väline testauksen ja terveyden seurannan yhdistämiseen sekä työpaikan että työterveyshuollon yhteistyön parantamiseen. Helsingin pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja Jorma Katajisalo sanoo, etteivät nykyiset työkykytestit täytä hyvän kuntotestikäytännön kriteereitä. – Testaus tapahtuu hälytysten välissä ja usein sillä ajatuksella, että testataan alta pois vain koska niin on määrätty. Kun testausjärjestelmää uudistetaan, on FireFit-testausjärjestelmästä luotava selkeä työkalu fyysisen toimintakyvyn muutosten seurantaan. Samalla tehostettaisiin yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja kehitettäisiin varhaisen

pelastusalan ammattilainen

puuttumisen malleja, perustelee Katajisalo.

Toimintakyky-osaprojektissa, jossa Katajisalo on jäsenenä, mietitään tapoja saada palomiehet pidettyä hyvässä fyysisessä kunnossa vielä uran loppuvuosina ja lopulta eläkkeelläkin. – Jokainen on tietysti itse vastuussa itsestään, mutta työpaikkakin pystyy tukemaan. Itse näen, että olisi tärkeää saada ohjattua pelastuslaitoksen kahden liikunnanohjaajan työpanosta aiempaa enemmän juuri niiden työntekijöiden hyväksi, joiden kunto on laskenut alle pelastussukellusrajan tai hälyttävästi laskee kohti sitä. Katajisalo muistuttaa, että valtaosa pitää jo nyt kunnostaan huolta koko uran ajan. – Fyysisen kunnon suhteen olemme kaikki ikään kuin junassa ja sen eri vaunuissa. Kolmosvaunusta

pystyy vielä suhteellisen helposti nostamaan työkykyään ja siirtymään parhaaseen ykkösvaunuun, mutta jos on tipahtanut koko junasta, ei sitä enää juoksemalla kiinni saa.

Helsingin pelastuslaitoksen liikunnanohjaajana Katajisalo on työskennellyt vuodesta 1996 alkaen ja liikunnanohjaajan työkokemusta hänellä on 80-luvun puolivälistä alkaen. Hänen mielestään monipuolinen liikuntaharrastus on jäänyt pois muodista ja se näkyy. – Fyysinen kunto on hieman yksipuolistunut. On aerobisesti hyväkuntoisia palomiehiä, joilla voimataso on heikompi. Vastaavasti löytyy korkeita voimatasoja, mutta samalla kestävyysominaisuudet ovat matalat. Tämä voi johtua siitä, että liikuntalajien kirjo on yksipuolistunut. Kun aikaisemmin harrastettiin monipuolisesti eri lajeja, nyt nuoret erikoistuvat yhteen lajiin jo varhain.


URAKEHITYS

kuntia. Tämä vaatii sen, että laitosten on ennakoitava yhteiskunnan kehitystä ja satsattava palveluiden kehittämiseen. Vaikka ajat ovat ankeat, voidaan uusia resursseja saada ja vanhoja käyttää eri tavalla, kunhan ne kohdistuvat vaikuttavaan ja tuottavaan työhön. Aikataulu Helsingin hankkeessa on kireä. Suunnittelu käynnistyi vuoden 2011 alussa ja varsinaisia hankevuosia ovat 2012—2014. Ensimmäinen vuosi on käytetty nykytilan arviointiin, suunnitteluun ja vuorovaikutukseen laitoksen sisällä. Hakala sanoo, että on täysin ymmärrettävää, jos reaktio on, että ”tästä ei tule mitään.” Palomiesten näkökulmasta eläkeiän uudelleen määrittely sekä tehtävien määrässä ja vaativuudessa tapahtuneet muutokset ”tapahtuivat aivan eri planeetoilla”. – Palomiehiä on eläkeasiassa mätkitty 25 vuotta pataan, joten suurin haaste uudessa hankkeessa on sen uskottavuus. Siksi onkin tärkeää, että palomiehet ovat itse keskeisessä roolissa muutoksen suunnittelijoina ja tekijänä. Johtajat ja esimiehet voivat toki piirtää uudet organisaatiot ja tilata koulutuksen, mutta jos henkilöstö ei itse näe aidosti mahdollisuutta, ei tästä ole mitään hyötyä. Ennakkoluuloja pyritään karistamaan avoimella toiminnalla ja henkilöstön laajalla mukaanotolla. Ryhmien

nimeämisessä ideana on ollut, että mukana on henkilöstöä kaikilta tasoilta, kaikista ikäryhmistä ja tasaisesti kaikilta asemilta. Käytössä on sisäisen intranetin työryhmätila, jossa hankkeen kaikki asiakirjat ovat nähtävissä ja kommentoitavissa koko henkilöstölle. Hanke tiedottaa aktiivisesti henkilöstölle intran, sisäisen tiedotuslehden ja keskustelutilaisuuksien avulla. – Toivon palomiehiltä aktiivista osallistumista, kritiikkiä, aloitteita ja kannustusta niille kollegoille, jotka ovat lähteneet savottaan. On selvää, että hankkeeseen resursoidun muutaman vuoden aikana kaikki asiat eivät tule valmiiksi, mutta tavoitteemme on, että kaikki tarvittavat menettelyt on luotu tai uudistettu, niin että hankkeen päättyessä systeemi tuottaa hyvää johtamista, toimivan työyhteisön ja hienon uran alusta loppuun.

helsingin pelastuslaitos

Urasuunnitteluun on Helsingin kokoisellekin laitokselle mittava hanke, mutta se on ymmärretty välttämättömäksi. Kun kaikkia työyhteisöön liittyviä asioita aina palkkausta ja työaikaa myöten on voitava tarkastella kriittisesti, voidaan jotain kestävää ja pysyvää saada aikaiseksikin. – Mielekkyys kehittämistyöhön tulee mahdollisuudesta ehkäistä merkittäviä menetyksiä, jotka aiheutuvat huonompana terveytenä, turvallisuutena ja tyytyväisyytenä henkilöstöllemme, heikentyvän palvelutuotannon seurauksena asiakkaillemme ja kasvavina kustannuksina veronmaksajille. – Esimerkiksi yksi työkyvyttömyyseläke heikentää merkittävästi kyseisen työntekijän elämänlaatua, maksaa kaupungille noin 70 000 euroa ja sen myötä heikentyvä valmiutemme siirtyy suoraan asiakkaidemme tappioksi, Hakala selventää. – Kehittämistyön kokonaiskustannukset ovat näihin verrattuna pieniä ja kertaluontoisia, kun taas ongelmien pysyvyys aiheuttaisi määrältään merkittäviä, pysyviä ja kasvavia kustannuksia kaikille osallisille. n

27

ELÄKEKAMPANJOINTI

Ohjakset omiin käsiin HelPel on pitänyt vahvasti esillä eläkeiän uudelleen käsittelemistä. Projektipäällikkö Taisto Hakala korostaa, että nyt käynnistynyt hanke ei tarkoita sitä, että eläkeikätavoitteessa olisi nostettu käsiä pystyyn, päinvastoin. – Viestimme on ollut, että eläkeiän nostamisen vaikutukset pelastuslaitosten palvelutasoon ja henkilöstöön on ymmärrettävä ja käsiteltävä kokonaisuutena. Eläkeikäasia ei ole tullut valmiiksi, mutta kun ratkaisua ei ole tullut, on Helsingissä nähty, että on tehtävä kaikki se mahdollinen palvelutason ja henkilöstömme hyvinvoinnin turvaamiseksi, joka on omissa käsissämme. – Jumiutuminen vuosikausiksi paikalleen on varmasti aiheuttanut myös pelastuslaitosten sisällä jämähtämistä keltaisiin valoihin. Samanaikaisesti on yleisessä eläkekeskustelussa siirrytty tarkastelemaan työuran pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta. Pelastustoimen on osallistuttava myös tähän keskusteluun ja tehtävä itsensä siinä ymmärretyksi, Hakala patistaa.

Pelastuslaitosten sisällä on jämähdetty keltaisiin valoihin.

pelastusalan ammattilainen


28

URAKEHITYS

Säästöjä saisi nopealla hoidolla Helsingin kaupungin työterveyslääkäri Kari Penkkilä sanoo brankkarien erottuvan monin tavoin muista ammattiryhmistä. Nopeutettu tutkimuksiin ja hoitoon pääsy toisi säästöjä työnantajalle.

Pelastuslaitoksen työterveyshuoltotiimi on osa Helsingin kaupungin työterveyskeskusta (Tyke), joka pelastuslaitoksen lisäksi palvelee myös muutamaa muuta kaupungin laitosta. – Palomiehethän ovat työhönsä valikoituja ja testattuja. Lähtökohta on aivan eri, kuin esimerkiksi toimistotyötä tekevissä virastoissa. Myös työntekoon asennoituminen poikkeaa, Tyken työterveyslääkäri Kari Penkkinen sanoo. Työn sisällöllä on merkitystä: palomies tekee selkeää ja järkevää käytännön työtä, joka näkyy siinä, miten motivoituneita palomiehet ovat työssä. – Palomiehen työ vaatii nopeita hoksottimia ja omanlaistansa älyä. Fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta on merkittävää, jos työntekijä viihtyy työssään, kokee sen tärkeäksi ja suhtautuu siihen positiivisuudella, Penkkilä sanoo. – Pelastustoimella on siis muita aloja paremmat eväät pidentää työuria — masennus ja työuupumus eivät ole ihan yhtä tavallisia

pelastusalan ammattilainen

palomiehillä — ja korkea motivaatio auttaa kuntoutumaan ja palaamaan työhön hyvinkin hankalien sairasteluvaiheiden jälkeen.

Penkkilä on työterveyshuollon edustajana Helsingin pelastuslaitoksen urahankkeessa. Laaja hanke on tärkeä, mutta pitää myös olla sinnikkyyttä. – Lyhyessäkin ajassa voidaan vaikuttaa, mutta isoimmat tulokset näkyvät aina pitkän ajan kuluessa. Kun nyt kehitetään toimintakyvyn arviointia ja kunnon ylläpidon tukemista, mitattavat tulokset näkyvät terveydessä ja eläkkeelle siirtymisissä 10—30 vuoden päästä. Horisontti on kaukana. Siksi onkin tärkeää, että luodaan käytäntöjä, jotka jäävät elämään projektin jälkeen.

Väärinkäsitystä ei saa syntyä Penkkilän mielestä siitä, että palomiehen tulisi jatkaa työssään mahdollisimman pitkään vaikka kuinka sairaana. – Reilun pelin hengessä palomiehenkin on päästävä asiantilan vaatiessa työkyvyttömyyseläk-

keelle, eli pelastuslaitoksen työkyvyttömyysjärjestelmän on oltava yhtä toimiva kuin muualla yhteiskunnassa. Vaikka halutaan pitempiä työuria, ei palomiesten kohdalla saa tehdä liian keinotekoisia ratkaisuja.

Pelastuslaitokselle töihin tulevat ovat ikäryhmässään keskimääräistä parempikuntoisia. Valitettavasti liikunta- ja urheilutausta näkyy, sillä iän myötä tulevat vaivat ovat yleisimmin treeniperäisiä.


URAKEHITYS

29

Vaikka halutaan pitempiä työuria, ei palomiesten kohdalla saa tehdä liian keinotekoisia ratkaisuja.

toman tärkeää, että palomiehet pääsisivät nopeasti hoitoon ja sitten nopeammin takaisin työhön. Palomiesten tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat usein sen tyyppisiä, että liian hidas hoitoonpääsy pahentaa tilannetta. Jonotus ei myöskään ole taloudellisesti järkevää: magneettikuvaukseen kuukausia sairaslomalla jonottava palomies tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

– Yli viisikymppisillä hyvin suurella osalla on jokin tuki- tai liikuntaelinvamma, ainakin piilevänä riskinä. Todella terveitä on paljon, mutta iän myötä rasitusvammat näkyvät. Polvien, lonkkien ja selän vaivat tulevat näkyviin yksilökohtaisesti viidenkymmenen ikävuoden jälkeen, joskus aikaisemminkin. Jonkin verran on kroonisia sairauksia kuten verenpainetta ja sydäntautiriskiä, mutta selkeimmän uhka työkyvylle muodostavat liikuntaelinten vaivat, Penkkilä kertoo.

Ero moneen muuhun ammattiin on siinä, että palomiehen työssä polvi- tai muut liikuntaelinvaivat vievät nopeasti sairaslomalle. Esimerkiksi koulumaailmassa kipeä polvi ei tee välittömästi työkyvyttömäksi, kuten palomiehellä.

Tyken työterveyshuoltopalvelu on Penkkilän mielestä määränsä ja laatunsa puolesta sinällään riittävää, mutta kehitettävää toki on. – Työpaikkaselvityksiä voidaan kehittää kuvaamaan paremmin itse palomiehen työtä ja työn terveysriskejä: selvityksissä tutustuttaisiin aiempaa syvällisemmin erilaisten välineiden ja varusteiden käyttöön.

Tärkeä jo esiin nostettu kehittämiskohde on pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön nopeutettu tutkimuksiin ja hoitoon pääsy. – Jos vain rahan ja laillisuuden suhteen onnistuisi, olisi ehdot-

pelastusalan ammattilainen


30

URAKEHITYS

KUNTALIITON KIETÄVÄINEN:

Pelastuslaitoksille tulee rakentaa urasuunnittelujärjestelmät Valtioneuvosto teki 2009 linjauksen, ettei palomiesten ammatillista eläkeikää palauteta. Samalla annettiin pelastuslaitoksille velvoite kehittää itsestään laaja-alaisia turvallisuuspalveluiden tuottajia. Kysyimme Kuntaliiton varatoimistusjohtajalta Timo Kietäväiseltä, missä pisteessä kehitystyö tällä hetkellä on.

P

alomiesliiton mielestä pelastuslaitosten henkilöstön uusien työmahdollisuuksien kehittäminen on jäänyt tarpomaan paikalleen. Mikä on Kuntaliiton näkemys siitä, missä nyt mennään?

Työhyvinvointiin panostaminen on ajankohtaista koko kunta-alalla, pelastustoimen lisäksi. Se edellyttää asennemuutosta ja sitoutumista, ja esimiesten rooli on keskeinen. Kevan tilastojen mukaan parempaan suuntaan ollaan menossa: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vähentynyt. – Tietoisuus työhyvinvoinnin merkityksestä, fyysisen kunnon ja elämäntapojen on lisääntynyt. Pelastustoimessa myönteistä on FireFit-järjestelmä eli parempi fyysisen kunnon seuranta ja testaus. Tämän tyyppistä toimintaa pitäisi kehittää edelleen. – Tärkeää olisi, että pelastuslaitoksille rakennettaisiin systemaattinen urasuunnittelujärjestelmä, jossa kehitettäisiin uravaihtoehtoja laitoksen sisällä ja kunnan sisällä. Täytyy muistaa, että pelastustoimi on kunnallinen toimi, ja tätä eri tehtävien laaja-alaisuutta tulee hyödyntää. – Kunta-alalle tulee rakentaa yhteinen toimintamalli uudelleensijoituksiin ja jatkokoulutuksiin. Sen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, vaan tarvitaan alueellisen

pelastusalan ammattilainen

pelastustoimen yhteistyötä, isäntäkunnan ja muiden kuntien kesken. Tämä on vasta visio, ei konkretiaa riittävässä määrin. Onko ”laaja-alainen pelastustoimi” ylipäätään mahdollista toteuttaa?

Pelastusalalla on paljon tekemätöntä työtä ja se tiedostetaan alan sisälläkin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta, palotarkastukset ja niin edelleen. – Kuntaliitto on selkeästi linjannut, että alueellinen pelastustoimi toimii koko kunta-alalla, laajentuen ja vahvistuen yleiseksi sisäisen turvallisuuden toimijaksi. Tämä vahvistuminen mahdollistaa sen, että kokeneille palomiehille on erilaisia tehtäviä, joissa käytetään hyväksi sitä asiantuntemusta, joka monipuolisissa pelastustoimen tehtävissä toimiminen on tuonut. Kokenut palomies on paras asiantuntija moneen tehtävään. – Pitää tunnustaa se, että savusukellus on vain osa työtä pelastuslaitoksissa. Koko henkilöstöä ei mitoiteta sen mukaan. Toimialaa ja toimintatapoja pitää kehittää, työn vaaroja vähentää ja vaativuusluokitusta lieventää. – Linjat ovat isoja ja vaativat työtä. Keskeistä ovat asennemuutos, urasuunnittelu ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen. Asenteiden sijaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurempi ongelma on talous. Kehittäminen kun ei saisi maksaa mitään?

Koko julkinen sektori on samassa tilanteessa. Meillä on erittäin voimakkaat säästöpaineet. Valitettavasti uudet leikkaukset tullaan näkemään viimeistään maaliskuussa, kun hallitus tekee budjettikehykset. Mahdollisuus että joku toimiala kasvaisi, ei ole realismia. – Toisaalta näen pelastustoimen uuden roolin mielenkiintoisena. Pelastustoimi ei ole ollut samanlaisten leikkauksien kohteena kuin monet toimialat pahimmillaan. Turvallisuus ja sen edistäminen on nähty myös strategisena asiana, kuntien kilpailukykytekijänä, kun kampaillaan yrityksistä ja osaavasta työvoimasta. Kunta haluaa olla


Kuntaliitto

URAKEHITYS

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. turvallinen — ja pelastustoimialan kannattaa markkinoida tätä, kun voimavaroista kamppaillaan. Pystytäänkö pelastuslaitosten operatiivinen vahvuus säilyttämään samalla kun pelastushenkilöstö ikääntyy? Sehän voisi tarkoittaa melkein tuplamiehitystä.

Sellaista en pysty hahmottamaan, että millään perusteella saadaan merkittäviä voimavarojen lisäyksiä. Jos tehtävät oleellisesti monipuolistuvat ja laajenevat, totta kai uusien tehtävien osalta pitää turvata resursointi. Jo olemassa oleviin tehtäviin lisäresursoinnin saaminen on suoraan sanoen mahdotonta. – Jos julkisella puolella laitoksessa pystytään säästämään kehittämistyöllä, on silloin myös varaa osoittaa kehittämisrahaa johonkin toiseen kohtaan. Päivätyöhön siirtyvien palomiesten ansiotason säilyminen on kysymys, josta Palomiesliiton mielestä tulee erityisesti huolehtia. Millaisia ratkaisuja tähän olisi olemassa valtakunnan tasolla, esimerkiksi kokonaispalkkamallin tai sopimusten kautta?

31

sopimusjuridiikkaan, vaan sen esittely jää sopimusasiantuntijoille. – Yleisellä tasolla palkkaratkaisujen miettimiseen on ymmärrystä. Suuntaus on kuitenkin, että erillissopimuksia olisi entistä vähemmän. Palkkausta täytyy kehittää yleislinjausten mukaisesti. Lähtökohta on, että palkka määräytyy työn vaativuuden ja työn suoritteen mukaan. Se, että palkkataso säilyisi, vaikka epämukavasta työajasta ei saisi erilliskorvauksia, on tietysti hyvin hankala kysymys. Kukaan ei pysty sellaista lupaamaan, koska silloin myös työn luonne muuttuu. – Näen kuitenkin niin, että urasuunnittelu ja uudet työhaasteet tuovat myös uusia mahdollisuuksia palkkakeskusteluun. Näyttää siltä, että sekä ammatti- että vapaaehtoispuoli ovat huolestuneita toimintaedellytyksistään. Kun pelastuslaitoksista sitten halutaan entistä laaja-alaisempia sisäisen turvallisuuden toimijoita, tulisiko työn ja resurssien jakoa ammattipalokuntien ja vapaaehtoisten välillä tarkastella uudella tavalla: millaisia mahdollisuuksia hajaasutusalueiden turvallisuustyö antaisi ammattipalomiesten uusien työtehtävien suhteen?

En näe uhkakuvaa siitä, että järjestelmät söisivät tai jyräisivät toisiaan, sen voi sanoa kumpaankin suuntaan. Vakinaisella väellä on oma keskeinen rooli jatkossakin. – Kun aluepelastuslaitokset laaja-alaistuvat, voidaan ajatella että vakinaisille tulee entistä vaativampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pitää kuitenkin tunnustaa, että koko Suomessa ei pystytä näin toimimaan. Entistä laajempia alueita on harvaan asuttua, ja vapaapalokuntien tarve on ilmeinen. Se ei kuitenkaan ole pois ammattipalokuntien toiminnasta tai voimavaroista. Järkevä työnjako pitää sovittaa. – Pelastustoimen uudet mielenkiintoiset tehtävät hoidetaan vakinaisen väen voimin, mikä vahvistaa vakinaisia palokuntia. En myöskään halua antaa kuvaa, että vakinaista väkeä merkittävästi lisättäisiin, koska siihen ei ole taloudellisia voimavaroja. – Yhteinen haaste on se, miten voidaan kehittää toimintaa, esimerkiksi sammutusmenetelmiä. Meillä ei ole ollut tarpeeksi ajattelua ja resursseja pitää toimialaa ajan tasalla, vaan olemme jääneet jälkeen moneen maahan verrattuna. n

Jos kokonaispalkkamallilla, jollaisia nyt on luotu, tarkoitetaan työaikakorvausten sisällyttämistä tehtäväkohtaiseen palkkaan, voidaan siitä sopia palomiesliitteen mukaisesti. Itse en pysty tämän tarkemmin menemään

pelastusalan ammattilainen


32

PAIKALLISKIERROS

Paikallis kierros Jäsenten kanssa keskusteltiin useista eri ajankohtaisista asioista, muun muassa edellisenä päivänä allekirjoitettujen kunta-alan sopimusten sisällöstä.

Ylivieska 25.11.2011

V

iime vuosina mediassa on keskusteltu paljon työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Aiheesta heräsi vilkas keskustelu myös Ylivieskassa, kun Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula tapasi paikallisia pelastusjohtajia ja paikallisyhdistyksen jäseniä. Nikula painotti, että pelastusalan ammattilaisten olisi itse pohdittava, miten pelastustoimen uria kehitettäisiin. – Mikäli me emme tee sitä itse, joku muu tekee sen puolestamme, ja silloin lopputulos ei ole meidän kannaltamme paras mahdollinen.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Markku Kestilä ja vs. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen olivat samoilla linjoilla Nikulan kanssa. Vaikka pelastusalan urapolkujen kehittäminen onkin koko yhteiskunnan asia, on jokaisen pelastustoimen alueen velvollisuus kartoittaa, mitä mahdollisuuksia omalla alueella on. Todettiin myös, että suurien ikäluokkien eläkkeelle jääminen koskee ennen kaikkea pienten paikkakuntien pelastustoimea, sillä uhkana on, että paloasemat tyhjenevät. Eläkkeelle siirtymisten, pienten paikkakuntien ikärakenteen ja väestökadon johdosta

pelastusalan ammattilainen

toimenpidepalkkaiset vähentyvät ja uusia on vaikea saada toimintaan mukaan. Palomiesten uramahdollisuuksien lisäksi Jokilaaksojen Palomiesyhdistyksen Spalin jäseniä kiinnosti toimintavalmiusohjeen uudistus ja mitä sen läpimeno merkitsisi käytännöntyön kannalta. Erityisesti askarrutti uudistusten vaikutus työturvallisuuteen. Uusissa ohjeissa kun savusukelluskelpoisten minimimäärät alittavat työturvallisuussuositukset harvemmin asutuilla alueilla. Luottamusmies Tuomo Ylikoski totesi, että harva palomies jäisi pihalle odottamaan miehistön täydennystä, jos palavassa talossa on ihmisiä avuntarpeessa. – Tällaisissa tilanteissa ratkaisuja ei pitäisi tehdä kentällä ja päällikkötasolla, vaan vastuun kantajina täytyy olla ylin johto. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että toimintavalmiusohje edistää työturvallisuutta ja parasta mahdollista toimintaa pelastustehtävissä, painotti Nikula.

Jyväskylän Paikalliskierrosjutusta (lehti 5/11) puuttui tieto, että Keski-Suomen pelastuslaitoksella on myös Keuruulla ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva paloasema.


PAIKALLISKIERROS

33

Ylivieskan pelastustoimen johdon tapaamisessa olivat mukana paikallisyhdistyksen jäsenasioiden hoitaja Hannu Rautio, luottamusmies Tuomo Ylikoski, puheenjohtaja Petteri Riihijärvi, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Markku Kestilä, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula ja vs. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Tapahtumaan osallistui 12 paikallisyhdistyksen jäsentä, mikä on kiitettävä määrä pienessä yhdistyksessä ja alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä.

Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal Jäsenasiat Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664 Luottamusmies Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

Jokilaaksojen pelastuslaitos zz Jaettu neljään toimialueeseen: Nivala-Haapajärven, Siikalatvan, Raahen ja Ylivieskan. zz Vuonna 2010 pelastuslaitoksella oli 3190 tehtävää, joista tulipaloja oli 480 ja ensivastetehtäviä 1156. Tänä vuona lokakuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 2327, joista tulipaloja 386 ja ensivastetehtäviä 796. zz Vuonna 2009 pelastuslaitoksen alueella asui 121 905 asukasta. Alueen pinta-alasta (17 259 m2) I-riskialuetta oli 6 %, II-riskialuetta 35 %, III-riskialuetta 41 % ja IV-riskialuetta 18 %.

pelastusalan ammattilainen


34

Pelastustyötä helpottavat valjaat vuoden innovaatio Koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen voittivat 10 000 euron Innovaatiopalkinnon.

V

oitto tuli sammutusasuun integroidun pelastus-/kantovaljaan keksimisestä. Hyvöselle ja Karvoselle paras palkinto olisi kuitenkin se, että joku päivä valjaat olisivat ihan oikeasti käytössä ja helpottaisivat heidän kollegoidensa työskentelyä. Sammutusasuun integroidut valjaat ovat apuväline potilaan ja raskaiden taakkojen nostamiseen ja kuljettamiseen. Valjaiden etu on, että ne ovat aina mukana ja heti otettavissa käyttöön. Ne helpottavat työskentelyä, sillä pelastajalla jää kädet vapaaksi kantaessaan potilasta tai työvälineitä. Lisäksi valjaat parantavat ergonomiaa nostotyössä: säästävät selkää ja tukielimiä. Pelastus-/kantovaljaiden keksijät kutsuvat itse valjaita monitoimivaljaiksi, sillä he aikovat kehittää niitä lisää. Päämääränä on, että ne toimisivat tulevaisuudessa myös turvavaljaina korkeanpaikan työskentelyssä.

Kehitystyö ajatuksesta valjaiksi Valjaiden keksijät Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen ovat molemmat taustaltaan palomies-sairaankuljettajia ja toimivat kouluttajina Helsingin Pelastuskoulus-

pelastusalan ammattilainen

a kantosti kainaloiden alt kiristettyä tukeva aessa n itt aa rv ad ta sa a ta as ot til i po si, jolloin hän vo Valjaiden avulla ak pa va t de kä tajalla jää otteeseen. Pelas kaiteesta tukea. a iss rta po a ikk va

sa. Molempien mielestä Helsingin Pelastuskoulu on hyvä toimintaympäristö ideoida uusia keksintöjä ja kehittää toimintatapoja. – Harjoituksia seuratessa mietimme asioita ja tilanteita eri kanteilta, miten niitä voisi tehdä paremmin ja turvallisemmin. Esimerkiksi viime aikoina

olemme miettineet, miten kattotyöskentelyn turvallisuutta voisi parantaa, Karvonen kertoo. Hyvönen lisää, että Pelastuskoululla on myös helppo testailla ja kokeilla uusia ideoita. Palkittuja valjaitakin testattiin koulun omissa harjoituksissa ja simuloiduissa tulipaloissa.


35

Pelastusasuun integroiduissa valjaissa on tarrakiinnityksellä varustettu tukivyö, joka tukee selkää nostotilanteissa ja kantotehtävissä.

Valjaiden avulla voidaan kantaa tavaroita, esimerkiksi letkulaukkuja tai sahaa.

Ajatus monitoimivaljaista syntyi sekin Pelastuskoulun oppilaiden harjoituksia seuratessa. Harri Karvonen kertoo heidän huomanneen, että oppilaiden raahatessa nukkeja erilaisissa hankalissa paikoissa ja asennoissa, oppilaiden kädet väsyivät helposti, jolloin nukke putosi.

Edessä on molemmilla puolilla ulosvedettävät, säädettävät hihnat, joilla kiinnitetään kannettavat tavarat tai pelastettava.

Tulevaisuudessa valjaat toimivat myös turvavaljaina.

– Mietimme, että kyllähän tähän täytyy keksiä jokin ratkaisu, millä voidaan helpottaa meidän työtä. Ryhdyimme kehittämään ajatusta ja rakensimme monitoimivaljaiden ensimmäisen version pianonkantovaljaista. Kehitystyö ensimmäisestä versiosta nykyiseen prototyyppiin kesti kaik-

kiaan neljä kuukautta. Seuraavaksi Hyvönen ja Karvonen ryhtyvät etsimään valjaille valmistajaa. – Koska valjaat ovat herättäneet kiinnostusta, haluaisimme vielä nähdä jonkun oikeasti käyttävän niitä töissä. Se on meidän lopullinen maali tässä kehitystyössä. Meillä on nyt toimiva >

pelastusalan ammattilainen


36

malli, mutta se vaatii vielä ammattimaista tuotantoon vientiä, ennen kuin se voidaan ottaa työkäyttöön, Vesa Hyvönen pohtii.

– Tiedän, että meidänkin laitoksessa kehitellään työvuoroissa juttuja ja ideoita, jotka parantaisivat työolosuhteita, tehokkuutta ja työn tekemistä. Ne jäävät harmittavan usein juttuasteelle.

Johdolta toivoisin uusille ideoille myötämielisyyttä, sillä usein työntekijäportaasta tulevat ne parhaimmat kehitysajatukset, koska he sitä työtä tekevät, Hyvönen toteaa. n

Uudet ideat rohkeasti käyttöön Millaisia neuvoja Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen sitten antaisivat kollegoilleen, joilla on hyvä kehitysidea, mutta eivät tiedä, mitä idealla tekisivät? Molemmat kehottavat viemään uusia ajatuksia ja toimintatapoja käytäntöön rohkeasti ja tarmokkaasti. Jos hakee kehitystyölle apurahaa tai osallistuu kilpailuun, kannattaa hakemus tehdä mahdollisimman huolellisesti. Hyvönen kertoo, että yksi perustelu sille, miksi he voittivat Innovaatiopalkinnon oli se, että heidän hakemus oli hyvin valmisteltu. Hakemuksen liitteeksi kannattaa kuvata ja videoida keksintöä ja sen toimintaa, sillä kuva havainnollistaa ja kertoo enemmän kuin sanat.

– Palkinnosta kiitos kuuluu Pelastuskoulun rehtorille Matti Waitiselle, joka kannusti meitä osallistumaan kilpailuun, kiittelevät koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen.

Vuoden 2012 Innovaatiopalkinnon haku käynnissä Vuoden 2012 Innovaatiopalkinnon hakuaika on käynnistynyt. Ehdotukset palkinnon saajista tulee lähettää Palosuojelurahastolle viimeistään 31.1.2012. Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi rahapalkinnon suuruus on enintään 30 000 euroa. Palkinto on saajalleen verotonta tuloa. Palosuojelurahasto myöntää joka vuosi Innovaatiopalkinnon merkittävälle pelastustoimen keksinnölle tai uudistukselle. Palkinnon tarkoitus on kannustaa kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näky-

pelastusalan ammattilainen

vyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Palkinto annetaan mahdollisuuksien mukaan joka toinen vuosi pelastustoimintaa edistävälle ja joka toinen vuosi tulipalojen ehkäisyä edistävälle innovaatiolle.

Innovaatiopalkinnon lisäksi Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Avustuksen kohteita ovat olleet muun muassa pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen.

Palosuojelurahaston toiminta perustuu palosuojelurahastolakiin ja valtioneuvoston asetukseen palosuojelurahastosta. Rahastoa hoitaa ja valvoo sisäasiainministeriö ja sen toimintaa rahoitetaan vakuutusliikkeiden palosuojelumaksuilla. Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta maksettava vuosittain palosuojelumaksu.

> Lisätietoja palkinnosta: palosuojelurahasto.fi/ innovaatiopalkinto


37

LEHTIHARAVA Paloista pelastetaan 500 ihmistä vuodessa, mutta määrä uhkaa romahtaa. Palomiehet esittävät, että alaa koskevien uudistusten valmisteluun otettaisiin myös alan ammattilaiset ja valmisteltaisiin malli, jolla etsittäisiin kunnille suoraan tulevien säästöjen sijaan turvallisuutta parantavia esityksiä. SPAL:n mukaan mittavia taloushyötyjä kertyy välillisesti, kun palomiehet pelastavat ihmisiä ja omaisuutta.

Palomiesliitto ja sisäministeriö ovat tukkanuottasilla pelastustoiminnan uuden toimintavalmiusohjeen valmistelusta. Palomiesliitto on kritisoinut valmiusohjetta jo pitkään. Puheenjohtaja Nikulan mukaan nyt esitetty luonnos uhkaa palomiesten työturvallisuutta. Palomiehet pelkäävät, että uusissa ohjeissa määritellyt minimimiehitykset muuttuvat kuntien säästötalkoissa nopeasti normeiksi.

Savon Sanomat 30.11.2011

Turun Sanomat 16.11.2011

Palomiesten eläkeikää määritettäessä ei huomioitu pelastustehtävissä tarvittavaa suorituskykyä, vaan eläkeiän nosto toteutettiin pelkästään eläkepoliittisin perustein. Toivon mukaan sotilaiden eläkeiän määrittelyssä ei tehdä samaa virhettä. Muutoin meillä olisi huru-ukkojen armeija rauhan ajan esikuntatehtävien pyörittämiseen.

Sisäministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokseen ulkopuolisen selvitysmiehen. Tehtävänä on puuttua laitoksen henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Jo keväällä ja kesällä julki tuli, että Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon työntekijät ovat valittaneet laitoksen ilma-piiriongelmista ja kiusaamisesta. Hätäkeskuslaitoksessa on tullut julki toistuvasti isoja ilmapiiriongelmia.

Aliupseeriliiton Petteri Leino Hämeen Sanomissa 25.11.2011

Savon Sanomat 6.12.2011

VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT

SOFTEX-

OH1 KIINNOSTAAKO KOULUTTAMINEN? Suomen Punainen Risti järjestää Hätäensiapukouluttaja (HEK) –koulutusta, joka on tarkoitettu lähihoitajille, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajille ja pelastajille. Koulutus on ammatillista koulutusta. Koulutus antaa valmiudet toimia kouluttajana Suomen Punaisen Ristin hätäensiapu- ja PPE-D peruskursseilla. Kurssipäivät: 16.-20.4.2012 8.-12.10.2012 Lisätietoja ja hakeutuminen osoitteessa: www.punainenristi.fi/opi-ensiapua/kouluttajille (kts. ko. kurssi) Tiedustelut: kimmo.laurila@punainenristi.fi

Vesisumusammutusjärjestelmä on saanut VdS:n kansainvälisen hyväksynnän OH1luokan kohteille.

Kansainvälisesti hyväksyttyä paloturvallisuutta Ensimmäiselle suomalaiselle matalapaineiselle vesisumusammutusjärjestelmälle myönnetty OH1-hyväksyntä. • käyttää pelkkää vettä • sammuttaa tutkitusti tehokkaasti pienellä vesimäärällä • VTT:ssa ja VdS:ssa testattu • VdS:n hyväksyntä no G 410004 Softex-järjestelmällä voi suojata esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhainkoteja, palvelutaloja, asuntoja, toimistoja, hotelleja. Kysy lisää mahdollisuuksista! Softex, Otto Korhosen katu 1, 20660 Littoinen p. (02) 511 3300 • www.softex.fi

pelastusalan ammattilainen


38

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstön edustajat tapasivat ministeri Päivi Räsäsen ja pelastusylijohtaja Pentti Partasen. Edustustossa olivat muun muassa Jarkko Savilepo, Tuomo Lamminaho, Mikko Tiensuu ja Antti Virtanen.

Ministeri kutsuttiin paloasemalle Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö vei palomiesten terveiset toimintavalmiusohjeesta ja työturvallisuudesta sisäministerille.

T

ietävätkö ne siellä Kirkkokadulla, mitä palomies kentällä ajattelee pelastustoimen tilanteesta? Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan palomiehiä ja ensihoitajia edustava Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry päätti edetä puheesta tositoimiin. – Kun sisäasiainministerin salkku siirtyi vaalien jälkeen riihimäkeläiselle Päivi Räsäselle, mietimme että uutta ministeriä varmasti kiinnostaa kuulla oman seutunsa palomiesten ajatuksia, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Savilepo. Vierailu sisäministeriön pelastusosastolle varmistui lokakuun lopulle. Yhdistyksessä valmisteltiin pelastustoimen toimintavalmiuden ja työturvallisuuden haasteista esitys, jonka aineistopaketti lähetettiin jo etukäteen ministeriöön.

pelastusalan ammattilainen

Räsänen ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen ottivat lähetystön vastaan, ja kahvipöydässä syntyi vilkas keskustelu. Kaikista asioista ei oltu samaa mieltä, mutta erityisesti työturvallisuuden ja ikääntyvän henkilöstön tukemisen osalta ajatukset olivat monin kohdin yhteneväiset. Vierailun yhteydessä riihimäkeläiset palomiehet esittivät Räsäselle kutsun tutustua Kanta-Hämeen pelastuslaitokseen ja palomiehen työhön. Ministeri kiitti ja vakuutti, että hän todella haluaisikin vierailla oman kaupungin paloasemalla tutustumassa työntekoon.

Ei heikennyksiä toimintavalmiuteen Kirkkokadun vierailun aikaan lokakuussa keskustelu uudesta toimintavalmiusohjeesta oli kuumimmillaan, joten yhdistyksen valmistelemassa esityksessä pääpaino olikin juuri siinä. Pelastuslaitosten valmiuden ylläpitoon ja yksiköiden vahvuuteen ei saa tehdä heikennyksiä, jotka entisestään vaikuttaisivat henkilöstön työturvallisuuteen ja kansalaisten arjen turvallisuuteen.


39

Kantahämäläiset palomiehet esittivät Räsäselle ja Partaselle, että valmistelussa otettaisiin jatkossa huomioon myös kentän operatiivisen tason esittämät vakavat huomautukset ohjeen vaikutuksesta muun muassa pelastustoiminnan johtamiseen ja pelastusyksiköiden miehitykseen. Uudessa ohjeessa yksikön määritelmä kokee devalvaation. Yksikön minimivahvuus 1+3 tulee säilyttää pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja pelastajien työturvallisuuden takaamiseksi. – Ymmärrämme, että koko Suomessa ei voi olla vastaavia reservejä kuin kehäkolmosen vaikutuspiirissä, mutta nykyisessä taloustilanteessa minimitasot on määriteltävä selkeämmin ja selkeistä laiminlyönneistä on asetettava sanktioita. Ohjeistaessaan pelastustoimea pelastusosaston tulisi huomioida, että ohjeet varmistavat pelastusalan ammattilaisten työturvallisuuden ja että ne eivät aseta operatiivista henkilöstöä ikävään välikäteen, kun ihmishenki on vaarassa, yhdistyksen edustajat huomauttivat.

Kanta-Hämeen palomiesten mielestä nykyinen työnantajien velvoite järjestää työterveyshuolto on riittämätön palomiehen työhön. Palomiesten tyyppivaivat liittyvät polviin, olkapäihin ja selkään. Monesti tapaturman sattuessa työhön palaaminen viivästyy, kun sairauslomat pitenevät odotettaessa toimenpiteisiin pääsyä. Keskustelun lopuksi Räsänen kiitti työturvallisuusasioiden esittelyä ja lupasi selvittää muutamia esille nousseita asioita ministeriön päässä. Sekä työhyvinvointiin että työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat lääkärinä ammatissa toimineelle Räsäselle erityisen kiinnostuksen kohteena. – Hyvä että konkretisoitte työturvallisuusasiaa nimenomaan pelastustoimen osalta, sillä alalla on omat erityiskysymyksensä, Räsänen sanoi. Perästä siis kuuluu — toivottavasti. n

Turvallisuuskulttuuria kehitettävä Toinen yhdistyksen esittämä asia koski pelastuslaitosten työturvallisuuskulttuuria. Jarkko Savilepo tiivisti asian toteamalla, että vaikka turvalliset välineet ja työmenetelmät sinällään ovat koko ajan osa pelastushenkilöstön työtä, on koulutuksessa ja johtamisessa vielä paljon parantamista. – Pelastuslaitoksien työsuojelutoimintaan tarvitaan yhteneväisyyttä ja tason nostoa. Keinoja voivat olla Pelastusopiston alipäällystö- ja päällystökoulutuksen kehittäminen turvallisuuskulttuurin suuntaan ja laitoksien valtakunnallinen työsuojeluhanke.

Ministerin minuuttiaikataulusta löytyi aikaa palomiesten tapaamiselle. Kättelyvuorossa Kari Lautala ja Jari Kärkkäinen.

Kanta-Hämeen pelastushenkilöstön puheenjohtaja Jarkko Savilepo ja luottamusmies Jari Kärkkäinen toivat ministeri Räsäselle huomionosoituksena palokirvespatsaan, joka on forssalaisen Petri Rämön käsialaa.

Päivi Räsästä kiinnosti erityisesti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat. Ministeri on syksyn aikana muissakin yhteyksissä korostanut työhyvinvoinnin ja työkyvyn yhteyttä.

pelastusalan ammattilainen


40

Hyvää Joulua

Pelastusalan ammattilaisen lukijoille toivottavat:

Arkkitehtitoimisto

Küttner Ky Hallituskatu 7, Pori

www.kata.fi

SPAL

&HAL

Verenluovuttajan lahja on aina ajankohtainen. Kiitos vuodesta 2011. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! OJENNA KÄTESI. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Veripalvelutoimistot 16 paikkakunnalla: • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

pelastusalan ammattilainen


41

NETISTÄ

-10 %

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

pelastusalan ammattilainen


42

PAIKALLISYHDISTYKSET Helsinki

Etelä-Savo

Helsingin Palohenkilöstö Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Kari Taavitsainen, puh. 040 334 0113 Luottamusmies: Tomi Wiiala, puh. 040 550 4803

Mikkelin Vakinaiset Palomiehet Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265 Luottamusmies: Matti Kaarna

Helsingin Palomestarija Paloesimiesyhdistys Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899 Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Tuomas Loikkanen, puh. 050 590 7402 Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

Pirkanmaa Tampereen Palohenkilöstö Spal Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454 Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys Jäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510 Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

Tampereen paloesimiehet Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896 Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

Länsi-Uusimaa Espoon Palohenkilöstö Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Pekka Pöllänen, puh. 040 842 6842 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 857 2543

Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jukka Jäppinen, puh. 0400 576 484 Luottamusmies: Reino Penttinen, puh. 040 533 2110

Keski-Uusimaa Vantaan Palomiesyhdistys Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795 Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

Pohjois-Savo Kuopion Palomiesyhdistys Spal Jäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

Itä-Uusimaa Itä-Uudenmaan palohenkilöstö Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400436097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lahden Palomiesyhdistys Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945

pelastusalan ammattilainen

Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


43

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö Jäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531 Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 040 585 4711 Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö Jäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906 Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

Keski-Pohjanmaa

Satakunta

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

Porin Palohenkilöstö Spal Jäsenasiat: Mikko Friman, puh. 040 594 7250 Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

Varsinais-Suomi

Oulu-Koillismaa

Turun Seudun Palomiehet Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567 Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

Oulun Palomiesyhdistys Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80 Puheenjohtaja: Pasi Mänty, puh. 050 4655 189 Luottamusmies: Mika Pääkkö 045 125 0161

Pohjanmaa

Kainuu

Vaasan Palohenkilöstö Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

Kainuun Palomiehet SPAL -97 Jäsenasiat: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835 Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245 Luottamusmies: Matti Korhonen, puh. 044 367 0571

Kanta-Häme

Lappi

Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 046 6649 520 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

Lapin Palohenkilöstö Jäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Jyrki Savolainen, puh. 050 919 3112 Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

Jokilaaksot Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

Hätäkeskukset Hätäkeskusammattilaisten liitto hal ry Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

pelastusalan ammattilainen


SPAL

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja Helsingin Palohenkilöstö Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys Espoon Palohenkilöstö Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPE Vantaan Palomiesyhdistys Itä-Uudenmaan palohenkilöstö Turun Seudun Palomiehet Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö Lahden Palomiesyhdistys ry Mikkelin Vakinaiset Palomiehet Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal

Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö Tampereen Palohenkilöstö Spal Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys Tampereen paloesimiehet Porin Palohenkilöstö Spal Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö Vaasan Palohenkilöstö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset Kuopion Palomiesyhdistys Spal Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal Kajaanin Palomiehet SPAL -97 Oulun Palomiesyhdistys Lapin Läänin Palohenkilöstö SUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Suomen Palomiesliitto SPAL Vernissakatu 6, 01300 Vantaa

|

puh. (09) 867 8880

|

toimisto@palomiesliitto.fi

|

www.palomiesliitto.fi

Pelastusalan ammattilainen 6/11  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you