Hätäkeskuksia yhdistetään - lopullinen
määrä vielä auki Ensi vuoden aikana tehtävän perusteellisen selvityksen jälkeen päätetään, kuinka monta hätäkeskusta Suomi tarvitsee. Tasapainoa haetaan mahdollisimman suuren tehokkuuden ja riittävän palvelutason välille. Hätäkeskusselonteon eduskuntakeskustelussa kiinnitettiin huomio hätäkeskustyöntekijöiden työssäjaksamiseen.
E
duskunta sai itsenäisyyspäivän alla ensimmäiseen käsittelyynsä hallituksen valmisteleman hätäkeskusuudistusta arvioivan selonteon. Sen mukaan uudistuksessa on onnistuttu parantamaan valtakunnallisesti hätäkeskustoiminnan tasoa. Selonteossa todetaan, että hätäkeskustoiminnan keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, tietojärjestelmän viivästymiseen ja sen toiminnallisiin puutteisiin, yhtenäisten toimintamenetelmien vakiintumattomuuteen sekä määrärahojen tasoon. Hallitus asettaa hätäkeskustoiminnalle kehittämistavoitteita, joiden tarkoitus on entisestään parantaa toimintaa ja väestön avunsaantia hätätilanteissa. Palveluiden saatavuuden turvaamiseen ja laatuun kiinnitetään huomiota koko maassa. Toimintamalleja muutetaan tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, ja henkilöstön osaamista kehitetään. Keskukset verkotetaan toisiinsa niin, että ne voivat ruuhkatilanteissa aiempaa paremmin tukea toistensa toimintaa. Tavoitteena on, että uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä ja yhteinen tietokanta otetaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2012–2015 välillä. Vuoden 2008 aikana selvitetään mahdollisuudet hätäkeskusalueiden suurentamiseen ja laaditaan toimenpidesuunnitelma uuden aluejaon toteuttamiseksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskukset eivät 2006 saavuttaneet tavoitetta vastata kymmenessä sekunnissa 86 prosenttiin hätäpuheluista. Toteuma oli 71 prosenttia. Tavoite tehtävän käsittelyajalle määrätyissä tehtäväluokissa eri onnettomuustyy14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
peissä tai muissa kiireellisissä tapauksissa saavutettiin 49 prosentissa tapauksia. Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä jaettuna hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosimäärällä oli laitoksessa noin 7300 ilmoitusta päivystäjää kohden. Keskusten välillä oli suuria eroja vaihtelun ollessa 8 700 ja 5 300 välillä. Selvityksen mukaan pelastustoimen ja hätäkeskusten yhteistyö on ollut haastavaa muun muassa vasteiden monimutkaisuuden takia. Hätäkeskustoiminnan kehittäminen edellyttää pelastustoimessa valtakunnallisia toimintalinjauksia.
Henkilöstön jaksaminen keskustelutti kansanedustajia Eduskunta keskusteli selonteosta 4. joulukuuta. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok) korosti, että ongelmista huolimatta hätäkeskustoiminta on ollut pääosin luotettavaa. Kokonaisuutena arvioiden uudistuksessa on onnistuttu parantamaan hätäkeskustoiminnan tasoa valtakunnallisesti. Ministerin mukaan tämänhetkisen toiminnan menoista suurin osa on henkilöstökuluja, toimitilojen vuokria ja tietoliikennekuluja, joista on vaikeaa saada säästöjä. Siksi rakenteilla olevat toimitilahankkeet on arvioitava uudelleen ja hätäkeskusalueita suurennettava. – Lisäksi hallinto- ja organisaatiomallia on kehitettävä. Pitkällä aikavälillä päivystyspisteiden vähentämisellä on mahdollisuus saada säästöjä.