Page 1

AMMATTILAINEN

Kultainen keski-ik채 ja aktiivinen nuoruus s. 10 l

Nelikymppinen ehtii viel채 vaikuttaa terveyteens채 s. 28 l

6 l 2007

PELASTUSALAN


Bronto Skylift

- Enemmän kuin laitevalmistaja KOULUTUS Tampereen koulutuskeskuksessa käytössämme on 3D-ajosimulaattori käyttökoulutukseen ja ohjausjärjestelmäsimulaattori huoltokoulutukseen. Koulutuksen 2. vaihe suoritetaan asiakkaan laitteella, ja erikoiskoulutukset yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa Kuopiossa. Koulutus suoritetaan kansainvälisen IPAF-koulutusohjelman mukaisesti. Kurssin käyneet saavat nostolavan käyttäjäkortin. Lisäksi laitteiden mukana toimitamme sisäiseen jälkikoulutukseen soveltuvan koulutus-CD:n.

HUOLTO JA VARAOSAT Asiakaspalvelussamme työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Koulutusta antaa 7 huolto/käyttökouluttajaa, ja varaosamyyntiä hoitaa 3 henkilöä. Tampereella sijaitsevassa huoltokorjaamossa työnjohtajan tiimissä työskentelee 8 huoltoasentajaa. Valtuutetut huoltopisteemme ovat Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Huoltotöiden lisäksi modernisoimme ja peruskunnostamme laitteita.

BRONTO TELECONTROL SYSTEM Langattomaan tiedonsiirtoon perustuvalla huolto-ohjelmalla voidaan seurata ja tarvittaessa säätää laitteen toimintaa huoltokeskuksemme päivystyksestä. Ohjelma seuraa myös laitteen käyttöä ja ilmoittaa määräaikaishuoltotarpeesta.

ISO 9001 ISO 14001 EN-ISO 3834-2

CERTIFIED ORGANISATION

BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 FI-33300 TAMPERE Tel +358 3 272 7111 Fax +358 3 272 7300 www.bronto.fi A subsidiary of Federal Signal Corporation


PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Tavoitteena

ikäystävällinen työpaikka

V

aatimus työn kuluttavuuden huomioivasta kunniallisesta eläkeiästä elää vahvana palomiesten keskuudessa. Tämän huomasivat myös Työterveyslaitoksen tutkijat, jotka selvittivät eri ammattiryhmien käsityksiä ikääntymisen eduista ja haitoista. Hoitajiin ja opettajiin verrattuna palomiehet poikkesivat monilta osin omaksi ryhmäkseen – myös siinä, miten tärkeäksi he kokivat perustella oikeutustaan inhimilliseen ammatillisista lähtökohdista johdettuun eläkeikään. Palomiehen ammatti on ruumiillisen kuormituksen johdosta omaa luokkaansa. Myös palomiehellä vuosien karttuminen tuo kokemusta, joka näkyy ammattitaitona, työskentelyn varmuutena ja näkemyksellisyytenä. Vastapainona tulevat huomiot fyysisen toimintakyvyn rajallisuudesta. Pelastusalalla vaatimukset työkyvyn ylläpitoon ovat selkeät ja yksiselitteiset.

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B 01300 Vantaa p. 09 867 8880 f. 09 863 7230 jutut@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

Tutkijoiden esittelemän ikäystävällisen työpaikan piirteet ovat samoja, joita voi liittää yleensäkin sellaiseen työhön, jossa työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut työntekoon ja oman työkyvyn ylläpitoon: työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, työn suunnitteluun ja säännöstelyyn, työympäristöä ja sen muodostavien yksilöiden osaamista kehitetään, palkkaus on kunnossa, johtamistavat ovat hyvät, ja työntekijöillä on mahdollisuus työaikajoustoihin. Ikäystävällisyyden kehittämisessä erityisen tärkeää on esimiehen oikeudenmukaisuus alaisia kohtaan ja se, miten tasapuolisesti esimies kohtelee eri-ikäisiä – myös nuorempia työntekijöitä.

T

urvallista ja rauhallista Joulunaikaa kaikille Palomiesliiton jäsenille! MIKKO TERÄVÄ

Päätoimittaja:

Mikko Terävä GSM 045 657 6882 f. 09 863 7230 mikko.terava@palomiesliitto.fi

Kirjapaino:

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilmoitukset:

Suomen Palomiesliitto SPAL ry p. 09 867 8880 ilmoitukset@palomiesliitto.fi

1456-7709

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto.

Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


PELASTUSALAN AMMATTILAINEN 5 l 20.12.2007 6

3

l

5

l

6

l

6

Päätoimittajalta Pelastusalan ikäystävällisyydessä on vielä tekemistä

Puheenjohtajalta Laatu näkökulmaksi kehittämistyöhön

Liittokokous Joensuussa Päätökset keskusjärjestösuhteista, liiton nimestä ja vapaajäsenyydestä

10 l Ikääntymisen haitat korostuvat palomiehellä

Työterveyslaitos tutki kolmen ammattiryhmän ikäkäsityksiä

14 l Hätäkeskuksia yhdistetään

Eduskunta keskusteli häkeselonteosta

16 l Kajaanin Palomiehet SPAL ry 10 vuotta 16

Oma aktiivisuus tuottaa tuloksia

19 l Vieraana: Kansanedustaja Jari Larikka

Miten käy ikääntyvän palomiehet

20 l Toimintakykyhankkeet käynnistyivät

Urakehitysvaihtoehdot ja erikoistuminen tarkastelussa

24 l FireFit parantaa fyysisen toimintakyvyn arviointia

Pelastajan indeksi on viisitasoinen

27 l Tiedon huono kulku hiersi Satakunnassa 10

Miehistö kaipasi pitäviä päätöksiä

28 l Nelikymppinen terveysneuvonnassa

Yksi huoli vähemmän

30 l Uutta jäsentoimintaa plusmiinuskolmikymppisille

Nettiin oma sivusto

31 l Sähköinen jäsenhankintakampanja alkaa

24

Kavereita haastamalla hyville palkinnoille


PUHEENJOHTAJALTA

KIM NIKULA

Pelastusalaa ja hätäkeskuksia tulee ohjata laadun näkökulmasta

T

aloudelliset lähtökohdat ohjaavat päivänpolitiikan keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Nykyiset muotisanat taloudelliset perustelut tai kokonaistaloudelliset perustelut ovat löytäneet tiensä myös pelastusalan sekä hätäkeskuslaitoksen johtavien virkamiesten että poliittisten päättäjien puheisiin. Hätäkeskuslaitoksen viime uudistuksesta, eli siitä kun häket siirtyivät valtiolle, on ehtinyt kulua reilu kaksi vuotta. Vielä vähemmän on aikaa siitä, kun hätäkeskuslaitoksen ilmapiiriä siivottiin julkisuudessa. Nyt keskustelut ovat jo ohjautuneet suurempiin yksiköihin, tuottavuuteen ja siihen, että uudistuksen myötä laitoksen toimintamallit olisivat tehokkaampia ja tuottavampia. Työyhteisön kehittäminen on aina kannatettavaa, mutta uudistamista ei pidä tehdä vain uudistamisen ilosta. Uudistuksen pitää tuoda lisäarvoa palvelun parantumisena tai työyhteisön hyvinvoinnin kautta. Eduskunnalle luovutetun hätäkeskusselonteon mukaan laitoksen keskeisin ongelma on henkilöstön riittävyys. Sitä on vaikea korjata ilman taloudellista lisäpanostusta. Pelastusopisto taistelee myös taloudellisten haasteiden parissa. Nykymuotoinen palopäällystötutkinto on vakiinnuttanut asemansa

alalla. Sen verran hyvin, että amk-tutkinnon suorittaneet insinöörit kelpaavat hyvin myös vapaille markkinoille. Opiskelupaikat uhkaavat kuitenkin vähentyä voimakkaasti, mikäli ministeriöiden välistä konsensusta ei rahoituksen tiimoilta löydy. On lyhytnäköistä ajaa alas pelastusopiston koulutuspaikat, kun tarve on selkeästi päinvastainen. Viranomaistyö kuuluu aina pelastusalan sekä hätäkeskuslaitoksen ammattilaisille. Tältä osin keskustelu tulisikin avata mieluummin kvalitatiivisten kuin kvantitatiivisten määritteiden pohjalta. Meillä kaikilla on yhteinen missio – turvata pelastusalan ammattilaisten ja kansalaisten turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Rauhallista ja turvallista Joulua!

KIM NIKULA puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5


Liittokokous on Palomiesliiton ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Tämän vuoden kokous järjestettiin Joensuun

Liittokokous: Pelastusalan on löydyttävä resursseja Palomiesliiton jäsenyhdistysten edustajia ja jäsenistöä kokoontui 4.-5. joulukuuta keskusjärjestösuhteista, liiton nimen säilyttämisestä, vapaajäsenyydestä, ja otti

L

iittohallituksen tekemän valmistelutyön pohjalta liittokokous päätti yksimielisesti, että liitto tulee hakemaan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. Samoin päätettiin, että liitto tulee hakemaan valtion pääsopimusjärjestö Pardian jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. STTK:n jäsenyyshakemuksella liitto jäntevöittää suhdettaan toimihenkilökeskusjärjestöön aikaisempaan yhteistyösopimukseen nähden. Liiton nimenä toimii jatkossakin Suomen Palomiesliitto SPAL ry. Nimimuutosta valmistellut liittohallitus esitti uudeksi nimeksi Pelastusalan ammattilaiset ry:tä. Kokouksessa tehtyjen esitysten ja keskustelujen jälkeen hallitus veti esityksensä pois, jonka jälkeen myös vastaesitykset vedettiin pois. Puheenvuoroissa korostettiin nykyisen SPAL-kirjainlyhennelmän tunnettuutta ja ”brändiarvoa”. 14 vuoden ajan käytetyn, hyvin vakiintuneen nimen merkitystä yhteenkuuluvuuden ja oman hengen muodostajana pidettiin tärkeänä. 6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Sokos Hotel Kimmelissä Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n toimiessa isäntänä.

kehittämiseen liittokokoukseen Joensuuhun. Kokous teki päätökset kantaa pelastusalan kehittämisen suuntaan. Vapaajäsenyyden osalta liittokokous teki päätöksen nostaa vapaajäsenyyden rajaa 35 vuoteen. Liittohallituksen esittämään vapaajäsenyydestä luopumiseen nähden tehtyä päätöstä pidettiin hyvänä kompromissina, joka palvelee sekä liiton talouden näkökulmaa että yksittäisen jäsenen etuja. Kokouksessa hyväksyttiin liiton vuoden 2006 tilinpäätös ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Ennen päätöksentekoa avattiin keskustelussa tarkemmin tasekirjaa ja sen toimintakertomusosaa sekä tulevia talousnäkymiä. – Turvallisuusalan Eläkeikä ja työssä jaksaminen hyvä viranomaistoiminta keskeisiä tavoitteita ei ole vain tehokasta

reagointia riskien toteuduttua, vaan se Hallituksen valmistelun pohjalta käsitteli on ennen kaikkealiittokokous muun yhteiskunnan liiton tavoitteita jahaastamista toimintasuunnitelmaa. Päätöksen mulaadukkaaseen turvallikaan SPAL jatkaasuustyöhön, visionsa, strategiansa ja missio-ohjeltotesi sisäasianministeri mansa toteuttamista vuonna. Pelastushallinnon Liiton strategiana on Anneensi Holmlund ajanolla aloitteellinen, yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen kohtaispäivillä Jyväskylässä elokuussa. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


” pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan operatiivisesta henkilöstöstä. Keskeisimpiä ensi vuoden tavoitteita ovat muun muassa varmistaa pelastusalan henkilöstön oikeus päästä kunniallisesti eläkkeelle omasta ammatistaan, edistää työssä jaksamista pelastusalalla, vakiinnuttaa hätäkeskushenkilöstön edunvalvonta, vaikuttaa alan työryhmissä ja neuvottelukunnissa, hallita järjestökentän toimintaympäristön muutoksia ja turvata neuvotteluasema, sekä lisätä yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liiton tavoitteenasettelun sisällöstä ja painopisteistä kokousväki kävi laajaa keskustelua. Puheenvuoroissa painotettiin muun muassa paikallisen yhdistystoiminnan merkitystä ja sen aseman vahvistamista koulutuksella sekä sopimista niistä käytännön toimista, joilla edistetään jäsenistön kannalta myönteisen eläkeiän saavuttamista. Kokoukselta kerättiin myös eväitä vuoden alussa seminaariin kokoontuvalle liittohallitukselle.

Kehittämisen perustaksi tulee ottaa henkilöstö ja kansalaisten tarvitsemat palvelut, eivät vain taloudelliset syyt. Ammattilaisten työturvallisuuden suhteen ei tule hyväksyä minkäänlaisia kompromisseja. KIM NIKULA

Ammattilaisten turvallinen työ on varmistettava Liittokokouksessa isäntänä toimi Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry, jonka puheenjohtaja Markku Ojala toimi kokouksen puheenjohtajana. Ojala totesi yhdistykselle annetun isännänroolin päättävän hienolla tavalla juhlavuoden: Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö täytti tänä vuonna 60 vuotta. Joensuun kaupungin tervehdyksen toi palopäällikkö Kari Eronen, joka muun muassa esitteli maakunnan kehitysnäkymiä ja kuntaliitostilannetta. Kokouksen avannut puheenjohtaja Kim Nikula korosti, että valmisteltaessa eri keskusjärjestövaihtoehtoja liittokokouksen päätettäväksi oli lähtökohtana vuoden

Liittokokouksen merkittävimmät päätökset: •

Palomiesliitto tulee hakemaan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. Palomiesliitto tulee hakemaan valtion pääsopimusjärjestö Pardian jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen.

• Liiton nimi on jatkossakin Suomen Palomiesliitto SPAL ry. •

Vapaajäsenyys voidaan 1.1.2008 alkaen myöntää 35 vuoden jäsenyysmaksuajan jälkeen, kun raja nykyään on 30 vuotta. Nykyiset vapaajäsenet säilyttävät vapaajäsenyytensä.

Strategisia tavoitteita mm. päätös palomiesten eläkeiästä, neuvotteluaseman turvaaminen, yhteistyön lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti

8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2005 liittokokouspäätös, jonka mukaan SPAL pyrkii rakentamaan yhtenäistä pelastusalan sekä hätäkeskuksien ammattilaisten edunvalvontajärjestelmää. – Jo alkuvaiheessa oli selvää, että eri liittojen organisaatioiden toimintakulttuurissa on merkittäviä eroja. Palomiesliiton näkökulmasta on hienoa havaita, että jäsenistömme kykenee mukautumaan ja ennen kaikkea kykenee tarvittaessa tekemään päätöksiä pikaisellakin aikataululla, mikäli tarvetta siihen on. Palomiesliitto tulee edelleen jatkamaan yhteistyötä pelastusalalla: – Pidän tärkeänä että olemme tehneet yhteistyötä ja tulemme sitä tekemään jatkossakin. Päämääränä on se, että pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaiset järjestäytyvät heidän omaan liittoonsa. Viime aikojen kehittämishankkeisiin liittyen Nikula huomautti, ettei Palomiesliitto tule hyväksymään minkäänlaisia kompromisseja pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaisten työturvallisuuden suhteen. Hätäkeskuslaitosten viime vuosien tapahtumien Nikula toivoo olleen opetus siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti uudistustyötä tulee suunnitella. Häken kehittämisen perustaksi tulee ottaa henkilöstö ja kansalaisten tarvitsemat palvelut, eivät vain taloudelliset syyt. Kokouksen päättäneessä keskustelussa puheeksi otettiin muun muassa pelastussukellusohjeen valmistelun vaiheet ja ohjeen sisältö, pelastustoimen työaikamallit ja Pelastusopiston periaatteet alipäällystökurssin opiskelijavalinnassa. Virallisessa julkilausumassaan SPAL korostaa, että pelastustoimea ei saa kehittää vain taloudellisesta näkökulmasta. Miehistövahvuuksiin ja suorituskykyvaatimuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun kansalaisten turvallisuutta varmistetaan.


Palomiesliiton liittokokouksen julkilausuma

Kansalaisten turvallisuudesta ei saa tinkiä Suomalaisten turvallisuutta ei saa vaarantaa pelastustoimen laadusta tinkimällä. Pelastusalan ammattilaisten ja hätäkeskustyöntekijöiden virkojen täyttämiseen ja koulutukseen on jatkossakin löydyttävä riittävästi varoja, muuten vaarana on kansalaisten aseman heikentyminen pelastustoimen palvelujen saajana. Viime aikoina nähty heikentämistyö ei anna kuvaa siitä, että pelastustoimen kehittämiseen suhtauduttaisiin riittävällä vakavuudella. Pelastusalan toimintaedellytykset on turvattava määrätietoisella kehittämistyöllä ja riittävien resurssien varmistamisella. Taloudelliset perusteet eivät saa olla ainoa peruste aluepelastuslaitosten ja hätäkeskusverkoston kehittämisessä. Sisäasiainministeriö valmistelee yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa laajaa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka vision mukaan Suomi pyrkii Euroopan turvallisimmaksi maaksi. Samaan aikaan on käynnistynyt pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke, jossa ollaan puuttumassa pelastustoimen henkilöstömitoitukseen ja suorituskykyvaatimuksiin. Sisäasianministeriössä on juuri hyväksytty uusi pelastussukellusta määrittelevä ohje, joka heikentää eräissä pelastustehtävissä tarvittavan pelastusmiehistön kokoonpanoa. Heikennykset pelastustoimen miehistövahvuuksissa ja suorituskykyvaatimuksissa vaikuttaisivat suoraan kansalaisten turvallisuuteen. Pelastusalan ammattilaisten turvallisuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Joensuussa 4.12.2007 Suomen Palomiesliitto SPAL ry

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


Kultainen keski-ikä ja aktiivinen nuoruus Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että käsitykset ja kokemukset ikääntymisestä voivat vaihdella suuresti eri ammattiryhmien välillä. Kolmesta tutkitusta ryhmästä palomiehistä, hoitajista ja opettajista - palomiesten näkemykset poikkesivat selvästi omaksi joukokseen. Fyysisesti vaativassa palomiehen työssä ikääntymisen haitat korostuvat muita ammatteja enemmän. 10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Ikäystävällisestä työyhteisöstä keskusteltiin Työterveyslaitoksen seminaarissa Helsingissä marraskuun lopulla. Paneelikeskusteluun osallistuivat puheenjohtaja Kim Nikula Palomiesliitosta, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OAJ:stä, edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta SuPeristä ja kehittämispäällikkö Kristiina Kariniemi-Örmälä Tehystä.

T

yöterveyslaitoksen MONIKKO-hankkeessa tarkasteltiin opettajien, hoitajien ja palomiesten ikään ja ikääntymiseen liittyviä asenteita, iän merkitystä työssä sekä työssä jaksamista. Tutkimukseen osallistui lähes tuhat työntekijää. Tulokset osoittavat, että käsitykset ja kokemukset ikääntymisestä voivat vaihdella suuresti eri ammattiryhmien vä-

lillä. Palomiesten työssä erityisesti nuori ikä on hyödyllinen ja ikääntymisen myötä lähinnä haitat painottuvat. Fyysisesti kuormittavaa palomiehen työtä pidettiin nuoren miehen työnä, josta ikääntyneen työntekijän on vaikea selviytyä. Toisin kuin opettajilla ja hoitajilla, ikääntyminen ei nostanut palomiehillä ammatin koettua arvostusta. Iän ei koeta tuovan etua työhön. Moni vanhemmista palomiehistä koki nykyisen iän vaikuttavan pikemmin kielteisesti omiin kykyihin ja osaamiseen työssä. Ainoastaan palkkaan koettiin iän vaikuttavan myönteisesti. Valtaosa (68 %) hoitajista, opettajista ja palomiehistä ajatteli eri-ikäisiä kohdeltavan työpaikalla melko tasapuolisesti. 18 % palomiehistä piti kohtelua epätasapuolisena. Palomiesten enemmistö koki, että vanhempien työntekijöiden kokemusta arvostetaan, vaikka toisaalta oltiin sitä mieltä, että kokemusta tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän. – Palomiehillä nuoruus näyttäytyy vahvuutena, ikääntyminen kokemuksena. Keski-ikä oli ihanneikä, johon liitettiin paljon myönteisiä mielikuvia, Työterveyslaitoksen tutkija Auli Airila kertoo. Ikääntyminen nähtiin esteenä, haittana. Ikääntymisestä puhuttaessa palomiesten puheessa korostuivat jaksaminen, terveys ja suorituskyky, eli työn vaatimukset. – Neljä viidestä palomiehestä koki, ettei jaksa työssä eläkeikään asti, kun opettajilla vastaava enemmistö tunsi jaksavansa eläkeikään asti, Airila jatkaa.

Työt ja huomauttelut kasaantuvat nuorille Kahdeksan kymmenestä koki kohtelun eri-ikäisiä kohtaan olevan tasapuolista. Jos epätasapuolisuutta ilmeni, kohdistui se pikemminkin nuoriin kuin ikääntyneisiin. Erityisesti nuoremmat palomiehet kokivat, että nuoria syrjivää käytöstä esiintyy huomautteluna ja vähättelynä. Neljännes alle 45-vuotiaista palomiehistä oli sitä mieltä, että nuorille huomautellaan pienimmistäkin virheistä. Palomiehet olivat yhtä mieltä siitä, että työtehtävät kasaantuvat nuorille työntekijöille. Toisaalta tätä pidettiin normaalina: ikääntyneen palomiehen kunto ei tietyissä työtehtävissä riitä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


Kysyttäessä toivottua eläkeikää olivat palomiehet hyvin yhteneväisiä 55-vuoden toiveessaan. Opettajilla ja hoitajilla näkemykset sopivasta iästä vaihtelivat enemmän. Tutkijoiden mukaan palomiehet kokivat muita ammattiryhmiä enemmän tarpeelliseksi vakuuttaa sitä, että nykyinen eläkeikä ei ole hyvä. Palomiehistä useampi kuin neljä viidestä oli melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työssä jaksamisen kannalta tärkeämpänä palkan lisäämistä, johtamistapojen parantamista, sapatti- ja vuorotteluvapaata sekä osa-aikaeläkettä.

Vuorovaikutusta ja kannustavuutta Ikätutkimuksen tuloksia purettiin Työterveyslaitoksen seminaarissa marraskuun lopulla. Samalla esitettiin johtopäätöksiä siitä, mitä tarvitsisi tehdä ikäystävällisyyden kehittämiseksi suomalaisissa työyhteisöissä. Pelastusalan ikäystävällisyydestä tutkijat löysivät eniten kehitettävää. Seminaarin paneelikeskustelussa opettajien, hoitajien ja palomiesten ammattijärjestöjen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkittua tietoa ja hyviä malleja on yllin kyllin, nyt tarvitaan niiden jalkauttamista käytännön johtamis- ja alaistaidoiksi. Työntekijän omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja esimiestaitojen kehittäminen vaikuttaisivat myönteisesti alalla kuin alalla. Esimies-alaissuhde korostui myös Työterveyslaitoksen päätelmissä. Eniten ikäystävällisyyteen oli yhteydessä lähimmän esimiehen kohtelu eli se kuinka esimiehen koettiin kohtelevan eri-ikäisiä ja kuinka oikeudenmukaiseksi tämän toiminta koettiin. Työilmapiirin mukavuus ja vapautuneisuus sekä kannustavuus vaikuttivat hyvään ikäystävällisyyden kokemukseen, samoin työpaikan johdon kiinnostus henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Myös yksilöllinen kokemus omasta tarpeellisuudesta, siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opastamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeä ikäystävällisyyden kokemukselle. 12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

-- Enemmistö koki, että vanhempien työntekijöiden kokemusta arvostetaan, vaikka toisaalta oltiin sitä mieltä, että kokemusta tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän, tutkija Auli Airila kertoo.

Erityisen tärkeää ikäystävällisyyden kehittämisessä on esimiehen oikeudenmukaisuus alaisia kohtaan ja se, miten tasapuolisesti esimies kohtelee eri-ikäisiä.

Myös yksilöllinen kokemus siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opastamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeä ikäystävällisyyden kokemukselle. TYÖTERVEYSLAITOKSEN MONIKKO-HANKKEEN LOPPURAPORTTI


Eläkeiästä yhteiskunnallista keskustelua Paneelikeskusteluun osallistunut Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että pelastusalallakin ikä on nähtävä mahdollisuutena, ei yksisilmäisesti esteenä tai edisteenä. Nikula totesi palomiehen ammatin eroavan muista ryhmistä, sillä vain pelastusalalla oma työkyky joudutaan osoittamaan testein säännöllisesti. Työkyvyn absoluuttinen määritelmä aiheuttaa tiettyjä rajoitteita. – Kannatan vapaaehtoisten urasiirtovaihtoehtojen käyttöönottoa pelastusalalla. Se on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, Nikula sanoi. Kokeneilla palomiehillä on paljon ammattitaitoa ja osaamista, hiljaista tietoa, jota on viisasta hyödyntää. – Samalla tulee muistaa, että kuten muillakin aloilla, tulee pelastusalan urasiirtojen olla motivoivia. Suuri haaste on kehittää sellaisia houkuttelevia tehtäviä, joilla kannustettaisiin jatkamaan työelämässä pitempään. Nikula huomauttaa, että urakierto ei kuitenkaan ratkaise perusongelmaa. Jokaisen poistuvan henkilön tilalle tarvitaan työkykyinen henkilö. Hallituksen työlistalleen ratkaistavaksi ottama palomiesten eläkeikäkysymys on keskeinen ongelma, joka tällä hetkellä estää pelastusalan täysipainoisen kehittämisen. Urasiirtojen ja niitä korvaavien uusien virkanimitysten malli ei kokonaistaloudellisesti ole pelastusalalla esitettyä matalampaa eläkeikämallia edullisempi. Työterveyslaitoksen teemajohtaja Juhani Ilmarinen povaa eläkeiästä yleensäkin vielä kovaa yhteiskunnallista keskustelua. Paketti joudutaan pistämään uusiksi. – Tulevaisuudessa luultavasti mennään eräänlaiseen open end -malliin, jossa pakollista eläkkeellesiirtymisikää ei enää ole. On raja, johon tulisi pyrkiä, ja sen jälkeen eläkkeelle siirrytään yksilöllisten tekijöiden pohjalta itselle sopivana aikana. – Sosiaalisesti hyväksyttävä alaraja on kova kysymys. Kuten tutkimus osoittaa, raja ei ole samalla tavalla oikeudenmukainen kaikille toimialoille.

!

Nuorten hyvää fyysistä kuntoa ja jaksamista arvostetaan. Nuoret kestävät hyvin yötyön rasituksia ja palautuvat kuormittavasta työstä nopeasti. Nuoret ovat idearikkaita, luovia ja aktiivisia - mutta toisaalta keskeneräisiä. Keski-ikä on paras ikä, jossa yhdistyy osaaminen, kokemus ja hyvä fyysinen kunto. Ikääntyneet työntekijät ovat kokeneita, osaavia ja ammattitaitoisia, aivan kuten keskiikäisetkin. Heidän vahvuuksiaan on myös rauhallisuus, vakaus ja luotettavuus sekä halu ohjata ja opastaa muita työntekijöitä. Iäkkäämpi palomies ei hötkyile. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN PALOMIESTEN MIELIPITEITÄ

Tutkimustulokset ovat luettavissa nettisivulla www.ttl.fi/perhejatyo

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Hätäkeskuksia yhdistetään - lopullinen

määrä vielä auki Ensi vuoden aikana tehtävän perusteellisen selvityksen jälkeen päätetään, kuinka monta hätäkeskusta Suomi tarvitsee. Tasapainoa haetaan mahdollisimman suuren tehokkuuden ja riittävän palvelutason välille. Hätäkeskusselonteon eduskuntakeskustelussa kiinnitettiin huomio hätäkeskustyöntekijöiden työssäjaksamiseen.

E

duskunta sai itsenäisyyspäivän alla ensimmäiseen käsittelyynsä hallituksen valmisteleman hätäkeskusuudistusta arvioivan selonteon. Sen mukaan uudistuksessa on onnistuttu parantamaan valtakunnallisesti hätäkeskustoiminnan tasoa. Selonteossa todetaan, että hätäkeskustoiminnan keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, tietojärjestelmän viivästymiseen ja sen toiminnallisiin puutteisiin, yhtenäisten toimintamenetelmien vakiintumattomuuteen sekä määrärahojen tasoon. Hallitus asettaa hätäkeskustoiminnalle kehittämistavoitteita, joiden tarkoitus on entisestään parantaa toimintaa ja väestön avunsaantia hätätilanteissa. Palveluiden saatavuuden turvaamiseen ja laatuun kiinnitetään huomiota koko maassa. Toimintamalleja muutetaan tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, ja henkilöstön osaamista kehitetään. Keskukset verkotetaan toisiinsa niin, että ne voivat ruuhkatilanteissa aiempaa paremmin tukea toistensa toimintaa. Tavoitteena on, että uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä ja yhteinen tietokanta otetaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2012–2015 välillä. Vuoden 2008 aikana selvitetään mahdollisuudet hätäkeskusalueiden suurentamiseen ja laaditaan toimenpidesuunnitelma uuden aluejaon toteuttamiseksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskukset eivät 2006 saavuttaneet tavoitetta vastata kymmenessä sekunnissa 86 prosenttiin hätäpuheluista. Toteuma oli 71 prosenttia. Tavoite tehtävän käsittelyajalle määrätyissä tehtäväluokissa eri onnettomuustyy14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

peissä tai muissa kiireellisissä tapauksissa saavutettiin 49 prosentissa tapauksia. Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä jaettuna hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosimäärällä oli laitoksessa noin 7300 ilmoitusta päivystäjää kohden. Keskusten välillä oli suuria eroja vaihtelun ollessa 8 700 ja 5 300 välillä. Selvityksen mukaan pelastustoimen ja hätäkeskusten yhteistyö on ollut haastavaa muun muassa vasteiden monimutkaisuuden takia. Hätäkeskustoiminnan kehittäminen edellyttää pelastustoimessa valtakunnallisia toimintalinjauksia.

Henkilöstön jaksaminen keskustelutti kansanedustajia Eduskunta keskusteli selonteosta 4. joulukuuta. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok) korosti, että ongelmista huolimatta hätäkeskustoiminta on ollut pääosin luotettavaa. Kokonaisuutena arvioiden uudistuksessa on onnistuttu parantamaan hätäkeskustoiminnan tasoa valtakunnallisesti. Ministerin mukaan tämänhetkisen toiminnan menoista suurin osa on henkilöstökuluja, toimitilojen vuokria ja tietoliikennekuluja, joista on vaikeaa saada säästöjä. Siksi rakenteilla olevat toimitilahankkeet on arvioitava uudelleen ja hätäkeskusalueita suurennettava. – Lisäksi hallinto- ja organisaatiomallia on kehitettävä. Pitkällä aikavälillä päivystyspisteiden vähentämisellä on mahdollisuus saada säästöjä.


Sisiasianministeri Anne Holmlund (kok) ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) tutustuivat Hätäkeskuslaitokseen lokakuussa johtaja Martti Kunnasvuoren opastuksella. Kuva: Heikki Westergård/Satakunnan Kansa. Holmlundin mukaan vuoden 2006 kriisitilanne näkyy yhä edelleen henkilöstössä. On tärkeää kiinnittää huomiota päivystäjien kuulemiseen ja jaksamiseen. Hätäkeskuksen paikallistuntemusta Holmlund ei pitänyt ratkaisevana, vaan huomautti hälytystilanteessa oleellisempaa olevan aluepelastuslaitoksen ja sen yksikön paikallistuntemuksen. – Ensiarvoisen tärkeää on, että ihmiset saavat avun hätäänsä ja hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja myös päivystäjällä on mahdollisimman hyvä asiantuntemus. Tämä voidaan tehdä myös kustannustehokkaasti, totesi Holmlund huomauttaen, että tuottavuus ei tarkoita leikkauksia, vaan ”on sellainen kokonaisuus, jossa kuitenkin nämä eri elementit optimaalisesti toteutuvat ja ne voidaan myös toteuttaa.” Kansanedustajat käyttivät keskustelun aikana runsaasti puheenvuoroja. Muun muassa henkilöstön jaksaminen ja riittävä määrä sekä keskusten suuret alueelliset erot ja johtamistaidot huolestuttivat. – Helsingin hätäkeskuksen läpi on virrannut kahden edellisen vuoden aikana 256 eri työntekijää, kun virkoja on 58. Tämä kuvaa paljon tilannetta. Kunnallisen hätä-

keskuksen aikana pääosa henkilöstöstä poistui täysin palvelleena eläkkeelle. Ennen kaikki päivystäjät olivat oman alansa asiantuntijoita, nyt vain puolet, sanoi Rakel Hiltunen (sd) ryhmäpuheenvuorossa. Sosialidemokraattien mielestä päivystäjien epätasainen ja liian alhainen mitoitus on kriittisin epäkohta koko terveys- ja turvallisuuskentän henkilöstöpolitiikassa. Pelastusopistoon on saatava tarvittavat resurssit kouluttamaan riittävästi osaavia hälytyspäivystäjiä. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Unto Valpas korosti, että selontekoa seuraavaksi käsittelevän hallintovaliokunnan on tärkeää kuulla keskusten henkilöstöä. Kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen toi esiin kustannustehokkuuden vaikutukset henkilökunnan sairauspoissaoloihin, joiden määrä on lähes tuplasti valtionhallinnon työntekijöiden keskimäärä. – Kiireellisimpänä toimenpiteenä on henkilöstöresurssien turvaaminen. Nykyinen henkilöstö on saatava pysymään ja voimaan hyvin työssään. Pätevää henkilöstöä on saatava nopeasti lisää, ja henkilöstön pätevyystaso on nostettava työn vaatimalle tasolle, näki Juha Hakola (kok). PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Kainuussa kokoonnuttiin lokakuun lopulla juhlimaan kymmenvuotiasta yhdistystä. Mukana olivat myös luottamusmies Matti Korhonen (vasemmalla), varaluottamusmies Jarmo Kinnunen ja puheenjohtaja Ari Lukkari.

” Oma aktiivisuus tuottaa tuloksia”

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry on toimintansa alkumetreiltä asti osoittanut sen, mikä merkitys aktiivisella ammattiyhdistystoiminnalla on paikallistasolla. Yhdistys on ollut hereillä valvomassa kainuulaisten pelastusalan ammattilaisten etuja ja työolosuhteita.

K

ajaanin yhdistyksen perustamisen juuret ovat vuodessa 1995, jolloin joukko kajaanilaisia palomiehiä päätti liittyä henkilöjäseninä muutamaa vuotta aikaisemmin perustettuun Suomen Palomiesliittoon. Kun oman paikallisyhdistyksen perustaminen nähtiin järkeväksi, kävivät kajaanilaiset ensin Joensuussa tutustumassa sikäläisen yhdistyksen toimintaan. 16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry kymmenvuotias

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry:n perustamiskokous kesän kynnyksellä 1997. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Juha Keränen, varapuheenjohtajana Matti Kurkinen ja luottamusmiehenä Jarmo Kinnunen. Jäseniä yhdistyksellä oli jo alkuvaiheessa 21. Heti perustamisensa jälkeen yhdistys joutui tilanteeseen, jossa punnittiin kykyä ja taitoa toden teolla. – Marraskuussa 1997 alkoi palomieslakko. Meillä oli uusi yhdistys ja uudet luottamustehtävät. Tilanne oli hämmentävä kaikkien osapuolten kesken. Seuraavat kuukaudet olivat kuumia, mutta rivit pitivät. Yhtenäisyyden säilyttämisen ja hengen luomisen kannalta merkittävää oli Keräsen Juhan esimerkillinen toiminta puheenjohtajana, kertoo nykyään varaluottamusmiehenä toimiva Jarmo Kinnunen. Kymmenvuotisen historiansa aikana Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry on osoittanut sen, mikä merkitys aktiivisella ammattiyhdistystoiminnalla on paikallistasolla. Yhdistys on useaan otteeseen ollut valvomassa ja edistämässä


kainuulaisten pelastusalan ammattilaisten asianmukaisia ja turvallisia työolosuhteita. Samalla yhdistys on omalla toiminnallaan ollut varmistamassa kansalaisten turvallisuutta pelastustoimen palvelujen suhteen Kainuussa. Kajaanin Palomiesten hallituksen keskuudessa toimii selkeä työnjako. Palkkaneuvotteluista kuuden vuoden ajan vastannut luottamusmies Matti Korhonen uskoo edunvalvonnassa onnistutun hyvin. – Esimerkiksi järjestelyvaraerien kohdentaminen on onnistunut suunnitelmallisuuden ansiosta mielestämme hyvin. Yleensäkin meillä on aina ollut hyvät neuvotteluvälit, ja keskustelualoitteet on otettu menestyksekkäästi vastaan, kertoo Korhonen. Ajatus oman paikallisen toiminnan merkityksestä ja vaikuttamisesta nimenomaan SPAL:n kautta on kajaanilaisille selkeä: – Ajamme jäsentemme, palomiesten etuja. Mitä useampi on jäsenemme, sitä paremmin tulemme kuulluksi ja sitä enemmän meillä on painoarvoa neuvotteluissa. Palomiesliitto SPAL on ainoa ammattiyhdistys, joka on aidosti kiinnostunut ajamaan pelastusalan ammattilaisten asioita.

Edunvalvonnasta hyviä kokemuksia Tällä vuosikymmenellä palomiesten aktiivisuuden johdosta on lääninhallitus antanut kahdesti huomautuksen miehistön vahvuuden ylläpidosta. Vuonna 1999 tehdystä, yhdistyksen tukemasta Juha Rautiaisen yksityishenkilönä tekemästä kantelusta lääninhallitus antoi huomautuksen Kajaanin kaupungille seuraavana vuonna. Tänä syksynä lääninhallitus antoi toisen huomautuksen, nyt Kainuun pelastuslaitokselle, jälleen palomiesten oltua aktiivisia toimijoita lääninhallituksen suuntaan. – Vahvuuksien nostamisen lisäksi olemme tuoneet keskusteluun vanhan paloaseman homeen. Tämän esilletulon seurauksena siirryttiin uusiin tiloihin Opintie 1:een. Tilat on osittain uudelleen rakennettu vanhan postiautovarikon tiloista, jossa olemme vuokralla. Kaikkien kokemusten jälkeen voimme vain todeta, että olemme olleet tarpeellisia, sillä yhdistyksen kautta on saatu monta asiaa parantumaan, Kinnunen päättelee. – Jäsenistömme on ollut aktiivista, ja asioihin on haluttu ottaa kantaa. Esimerkiksi Rautiaisen Jussi on selvittänyt lakiteknisiä asioita esitystemme varmistamiseksi. Toivon, että aktiivisuutemme jatkuu tulevaisuudessakin. Kun tietää olevansa oikean asian puolesta liikkeellä, ei muuta vaihtoehtoa oikeastaan olekaan.

– Epäkohtiin puuttuminen on suoranainen velvollisuutemme. On miehistön velvollisuus puuttua, jos vahvuuksissa on epäkohtia, ja näin varmistaa työturvallisuus, näkee puheenjohtaja Ari Lukkari. Vaikutuskanavista hyviksi ovat osoittautuneet henkilökohtaiset yhteydenotot kunnallisiin päätöksentekijöihin ja epäkohtien tuominen yleiseen keskusteluun tiedotusvälineiden kautta. Näin on saatu poliittista tukea yhdistyksen päämäärille.

Lääninhallitus antoi huomautuksen Kainuun pelastuslaitokselle

O

ulun lääninhallitus on antanut Kainuun pelastuslaitokselle vakavan huomautuksen Kajaanin paloaseman alimiehityksestä ja päivystysvahvuudesta. Huomautukseen johti Kajaanin palomiehet SPAL -97 ry:n tekemä kantelu, jonka mukaan säädösten mukainen vahvuus 1+5 (paloesimies ja viisi palomiestä) alittuu päivittäin, paloaseman toimiessa vahvuudella 1+3. Kainuun vuosien 2008-2012 pelastustoimen palvelutasopäätös on ollut valmisteilla alueen kunnissa. Pelastuslaitos toimii Kajaanin kaupungin alaisuudessa. Lääninhallitus vaatii palvelutasopäätöksessä esitettäväksi menettelyt, joilla vahvuutta täydennetään 1+5:een. Uusien virkojen perustamisen sijaan Kajaani on esittänyt ratkaisuksi muun muassa pelastuslaitoksen toiminnan keskittämistä painopistepaloasemille ja keskittymistä vain oleellisiin lakisääteisiin tehtäviin. Uudistustyötä valmistelemaan on palkattu ulkopuolinen selvitysmies. Palomiehet ovat lisäksi huomauttaneet palvelutasopäätöksen laajuuden ja sisällön olevan sellaisia, että henkilöstöä olisi pitänyt kuulla yhteistoimintamenettelyssä. Tilanne Kainuussa on vielä kesken - pelastustoimen ja sairaankuljetuksen järjestämisestä odotetaan päätöstä ensi vuoden alkupuolella. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


Ilmoitukset pelastusalan ammattilainen -lehteen: ilmoitukset@palomiesliitto.fi puh. 045 657 6882

SOKOS WIKLUND Eerikinkatu 11 20100 Turku Puh. 010 765 020

www.kalmarind.com

tok_palopaallyst.indd 1

24.8.2007 14:42:07


VIERAANA JARI LARIKKA

Miten käy ikääntyvän palomiehen?

J

o aloittaessani palomiehen uraani Kouvolan palolaitoksella vuonna 1983, kannettiin huolta vanhenevan pelastajan jaksamisesta ja kyvystä suorittaa annetut tehtävät. Viimeaikoina on aiheellisesti aloitettu keskustelu myös siitä, kuinka turvallista tai vaarallista iäkkäälle pelastajalle itselleen tehtävät ovat. Jo tieto siitä, että iän myötä oma suoritustaso ja reaktiokyky alentuvat, vaikuttaa työskentelyyn.

Monissa tutkimuksissa todetaan myös, että pelkästään ikääntyminen aiheuttaa ongelmia pelastajan työkyvylle. Tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä fyysisen toimintakyvyn tarkasteluun, mikä lieneekin kaikkein haavoittuvin osa-alue iäkkäämmillä pelastajilla. Jokainen keski-ikäinen on varmasti huomannut kuinka jaksaminen fyysisessä suorituksessa muuttuu hankalammaksi ja palautuminen vaikeutuu. Usein myös iän myötä terveydelliset ja henkiset ongelmat lisääntyvät, joten onhan siinä haastetta vanheneville pelastajille ja sen myötä myös pelastuslaitoksille. Valitettavasti palo- ja pelastusalalle ei ole löytynyt sellaista yhtenäistä tapaa, jolla eripuolilla valtakuntaa voitaisiin pelastajien työkykyä ja fyysistä kuntoa tarkastella samanlaisilla menetelmillä. Varsinaiseen fyysiseen testaukseenkin on monenlaisia konsteja ja sen vuoksi myös monenlaisia tuloksia. Vertailukelpoisuus on siis hyvin vaikeaa. Terveydenseuranta lienee suunnilleen samansuuntaista eri aluelaitosten kesken, vaikka varmasti eroja on silläkin sektorilla. Monet asiaan perehtyneet ja lausuntoja antaneet tahot ovat yhtä mieltä siitä, että palo- ja pelastustoimessa on ikääntyviä työntekijöitä, joilla alkaa olla ongelmia työssä jaksamisen kanssa. Varsinkin pienissä palokunnissa tämän ongelman kanssa joudutaan yhä tiukemmalle varsin nopeassa tahdissa. Varsinaiseen palomiehen raskaaseen työhön eli savusukellukseen on koko ajan vähemmän kuntonsa puolesta kykeneviä miehiä. Työturvallisuudesta kun ei voida enää tinkiä. Kuljettajia sitä vastoin on riittämiin. Tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että työterveyshuollon ja pelastustyöntekijöiden yhteistyötä lisätään. Koko pelastajien työuran ajaksi on tarpeen laatia selkeät suunnitelmat kuinka terveyttä ja fyysistä toimintakykyä mitataan ja arvioidaan. Selvää ainakin on se, että palomiehen työn rasittavuuteen nähden pa-

lomiehen oikea ja turvallinen eläkeikä on lähempänä 55 vuotta kuin nykyistä 65 vuotta. Tiedossa on, että tästä johtuen työterveyslääkärit joutuvat tänä päivänä rajoittamaan joidenkin palomiesten toimenkuvaa, esimerkiksi juuri kieltämällä savusukelluksen. Lähtökohtana on työn suorittajalle itselleen turvallisen työskentelyn takaaminen. Vaihtoehtoina ei siis käytetä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä tai vuorotyökieltoa. Työnantajan tulee sen sijaan pystyä osoittamaan työ, joka soveltuu ikääntyvälle ja fyysisesti rajoittuneelle palomiehelle. Palokunnat ovat tämän probleeman kanssa ongelmissa jo lähitulevaisuudessa, koska työnkuva tulee mitoittaa työvuorossa olevan henkilöstön resurssien tasolle. Asiakkaiden eli kuntalaisten turvallisuuden kannalta olisi tietysti parempi, että voimavarat asetettaisiin työn vaativuuden ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kärsivät kaikki osapuolet. Päätöksentekijät eli me Arkadianmäen poliitikot olemme asiassa ratkaisevassa asemassa. Kuka ottaa vastuun kun ikääntyvän henkilöstön suoritustaso alkaa näkyä työskentelyssä? Mitä sitten, kun palomiehiä kuolee tai loukkaantuu? Mielestäni yhdenkään palomiehen ei pidä tehdä työtä, jossa täytyy tuntea olevansa hengenvaarassa iän tuomien riskien vuoksi. Istuvan hallituksen ohjelmassa on nyt kuitenkin kirjaus, jossa hallitus lupaa ratkaista pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen. Sain vastaavalta kuntaministeriltä Mari Kiviniemeltä lupauksen, että asian käsittely alkaa kevään 2008 aikana. Itse olen asian etenemisen suhteen nyt luottavainen, todellinen epäkohta on ainakin jo tunnustettu. Voimia kaikille, kekäleillä tavataan. Jari Larikka

Kirjoittaja on palomies ja kansanedustaja (kok).


Urakehitys

ja erikoistuminen tarkasteltavaksi Toimintakykyhankkeessa

Sisäasianministeriön laaja hankekokonaisuus pelastustoimen henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseksi on käynnistynyt. Kahden seuraavan vuoden aikana viedään rinnakkain neljää osahanketta. Tarkasteltavaksi tulevat henkilöstön mitoituksen perusteet, suorituskykyvaatimukset, urakehitysvaihtoehdot ja työkyvyn ylläpidon tukeminen.

H

allitusohjelmaan sisältyvä hankekokonaisuus on valmistelussa saanut nimen Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke. – Katsomme avoimesti sitä, mihin suuntaan pelastusalaa ja pelastushenkilöstön tehtäviä pitäisi viedä. Tarkoitus on parantaa jokaisen ikäryhmän toimintakykyä, tukea pelastushenkilöstä pysymään mahdollisimman hyvässä toimintakyvyssä mahdollisimman pitkään. Eläkeiälle ei tässä hankkeessa olla etsimässä ratkaisua, se on poliittinen kysymys, paaluttaa sisäasiainministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio. Vainio on koko hankekokonaisuuden koordinaattori ja projektipäällikkönä ensimmäisessä osahankkeessa Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset. – Toimintakykyä ei pidä katsoa vain fyysisenä kykynä, vaan yleensäkin pelastustoimen toimintakykynä: miten organisaatio, asemat ja yksiköt sekä myös yksilöt toimivat 20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ja mikä on niiden kyky. Tarkoitus ei ole hakea säästöjä vaan edistää laatua, taustoittaa Pelastusopiston vanhempi opettaja Kari Kinnunen. Kinnunen on Pelastajien urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki -hankkeen projektipäällikkö. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirpa Lusa on Fyysistä ja henkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen ja seuranta -hankkeen projektipäällikkö ja Pelastusopiston palomestari-palotarkastaja Jarkko Jäntti puolestaan Pelastustoimen toimintamenetelmien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehostaminen -hankkeen projektipäällikkö. Syyskuussa käynnistynyt hanke ulottuu vuoden 2009 loppuun saakka. Toteuttamiseen haetaan rahoitusta palosuojelurahastolta. Kokonaisuutta tukevat Palopäällystöliiton käynnistämä hanke pelastuslaitosten johtamisen kehittämisestä ja Kuntaliiton vetämä pelastuslaitosten kumppanuushanke.


Kuva: Helsingin pelastuslaitos

Tavoitteena toimintakykyisyys Hankekokonaisuuden vision mukaan ”Suomessa on laadukas ja toimintakykyinen pelastustoimi ja sillä hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö”. Tähän tähdätään strategisilla päämäärillä, joiden mukaan: – pelastustoimi henkilöstöineen on oikein mitoitettu – henkilöstölle on urakehitysvaihtoehtoja, ja koulutus järjestelmä tukee monipuolista pelastustoimen osaamista sekä mahdollistaa erikoistumisen – pelastustoimen tutkimusta hyödynnetään, ja uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden analysointi ja mahdollinen käyttöönotto tapahtuu järjestelmällisesti – tarvelähtöinen työterveys- ja työturvallisuustoiminta tukee ja edistää laaja-alaisesti henkilöstön hyvinvointia koko työuran ajan – henkilöstöllä on myönteinen asenne työkyvyn ylläpitoon

Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen osat: 1. Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset 2. Pelastushenkilöstön urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen 4. Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21


Erikoistuminen yhdessä sen kanssa, että tuetaan toimintakyvyn säilyttämistä mahdollistaa sen, että palomies voi halutessaan olla palomies uransa loppuun saakka. TAITO VAINIO

Hankkeen tarvetta perustellaan pelastustoimen rakennemuutoksilla ja henkilöstön ikärakenteella. Palvelujen turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa edellyttää sisäasianministeriön mukaan henkilöstön mitoituksen ja suorituskyvyn tarkempaa suunnittelua. Henkilöstön fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen on entistä keskeisempää henkilöstön ikärakenteen muuttuessa ja painottuessa lähivuosina vanhempiin ikäluokkiin.

Henkilöstön mitoitus ja suorituskyky Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset -hanke on kokonaisuuden keskeisin osa, joka kiteytyy uuden toimintavalmiusohjeen hyväksyntään vuoden 2009 lopussa. Toimintavalmiusohjeessa määritellään muun muassa riskialueiden määrittelyperusteet sekä muodostelmien ja toimintavalmiusaikojen määräytyminen. Hankkeen ydintehtävänä on määritellä ja luokitella pelastustehtävät vaatimustasoittain. Tähän päästään prosessoimalla tehtäviä: esimerkiksi mitä kolmannen kerroksen huoneistopalo vaatii yksiköltä ja yksilöltä. Hankkeessa tutkitaan pelastusyksiköiden suorituskykyä eri vahvuuksilla: mihin eri vahvuiset yksiköt kykenevät luokitelluissa pelastustehtävissä, ja millaista lisäarvoa suurempi vahvuus voi tuoda. Pyrkimyksenä on selvittää se, millaisia työtehtäviä ammattipalomiehet ja vapaaehtoiset tekevät nyt ja mikä on vastaavasti tulevaisuuden tarve. Tämän pohjalta ratkaistavaksi tulevat suorituskykyvaatimukset. Vainion mukaan kyse on optimoinnista ja joustosta: Käytettävissä olevat voimavarat pyritään käyttämään paremmin hyväksi pelastustoimen palvelujen kannalta ja toisaalta siltä kannalta, että ikääntyvät palomiehet pystyvät tekemään palomiehen tehtäviä. – Yksi tavoite on liikahtaa eteenpäin ajattelusta, että kaikkien palomiesten pitäisi olla savusukelluskelpoisia. Alan tehtäväkenttä on hyvin laaja, samoin yksiköt ja ihmiset ovat toimintakyvyltään erilaisia. Käytäntö menee entistä enemmän siihen, että toimenpidekyky joudutaan katsomaan sen mukaan, millainen henkilöstö toimintakyvyltään on käytettävissä. 22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Lähtökohta on se, että työ pystytään tekemään turvallisesti. Jos tilanne on se, ettei esimerkiksi savusukelluskelpoisia löydy riittävästi, täytyy se tiedostaa ja tehdä päättäjille selväksi, mitä tilanne merkitsee pelastamisen kannalta. On kysyttävä, millaista valmiustasoa halutaan. Yhteiskunnan täytyy tehdä päätös, hyväksytäänkö tilanne jossa tehtäviä ei tehdä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista, avaa Vainio. – Mitoituksessa yksi kysymys kohdistuu multiskill-pelastajan käsitteeseen – onko se ainoa tapa, vai voidaanko ajatella että yksikkö tai työvuoro olisi ”multiskill”. Tekevätkö kaikki kaikkea vai tehdäänkö joukkueena tai ryhmänä, jatkaa Kinnunen.

Työnkuva nyt ja tulevaisuudessa Pelastushenkilöstön urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki -hankkeessa selvitetään haastatteluin ja kyselytutkimuksin miehistön, alipäällystön ja päällystön nykyistä työnkuvaa, suoritteita ja osaamista sekä pyritään ennakoimaan työnkuvan muutostarpeita. Vertikaalisen urapolkujen rinnalle etsitään vaihtoehtoa horisontaalisesta urakehityksestä: – Urakehityksen portaikko asiantuntijasta esimiesasemaan ja sitä tukeva koulutusjärjestelmä on olemassa. Horisontaalinen vaihtoehto on kiinnostava tutkinnan kohde. Millainen haaste on miehistötasolla pätevöityä kiinnostuksen mukaan eri työtehtäviin, kysyy Kinnunen. Vainion mukaan pelastustoimen tehtävien aikaisempaa suuremman jouston kautta miehistölle tarjoutuisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua johonkin osa-alueeseen. – Erikoistuminen yhdessä sen kanssa, että tuetaan toimintakyvyn säilyttämistä mahdollistaa sen, että palomies voi halutessaan olla palomies uransa loppuun saakka. Jo nuorena palomiehen työhön tultaessa tiedostetaan millaisia tehtäviä miehistössä on tarjolla, ja koetaan että miehistötehtävissä kehittyminen on arvokasta siinä missä alipäällystö- tai päällystötehtäviin siirtyminen. Näin jo koulutusvaiheessa muodostuisi selkeä näkemys ammattiurasta, esittää Vainio. Osana hanketta tarkastellaan koulutusjärjestelmää: valintaperusteita, opetussisältöjä ja jatkokoulutusmoduleita.


Tutkimustieto paremmin hyödynnettäväksi Pelastustoimeen kohdistuvassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa on koettu ongelmaksi se, ettei tietoa vastaavista tai hyödyntämiskelpoisista aikaisemmista tutkimuksista ole aina saatavilla, jolloin “pyörää kehitetään uudestaan”. Ratkaisua haetaan Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen -hankkeesta, jossa pyritään luomaan menettely koti- ja ulkomaisen tutkimustiedon koordinoimisesta ja levittämisestä kaikkien saataville. Osahankkeessa selvitetään myös, mitä tarpeita on eri pelastustoimintamenetelmien kehittämiseksi vähemmän rasittaviksi ja turvallisemmiksi. Tarkemmin tutkitaan Cobraja CAFS-menetelmien käytettävyyttä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan eri vahvuisten pelastusyksiköiden toimintakykyä liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa.

Entistä vaikuttavampaa työterveyshuoltoa Työterveyshuollon toimivuuden alueellisia eroja pyritään kaventamaan Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen -hankkeessa. Tavoitteena on luoda yhteneväinen työterveyden järjestelmä, jossa työterveyshuollon prosessi on jatkuvaa arviointia, suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. – Hyviä käytäntöjä on jo paljon olemassa. Ne on tarkoitus kartoittaa ja hyödyntää yhdessä kansainvälisten kokemusten kanssa. Laaja-alaista työterveys- ja -turvallisuustoimen mallia on tarkoitus pilotoida Tampereen seudulla, kertoo projektipäällikkö Sirpa Lusa. Lusa esittelee laaja-alaista työterveysajattelun mallia, jossa yksittäisten riskien sijaan ihmistä katsotaan kokonaisuutena, jonka henkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavat työolojen ja -ympäristön lisäksi myös muun muassa ravinto, elintavat, ihmissuhteet asuinympäristö, vapaa-aika ja harrastustoiminta. Hyvän työterveyshuoltokäytännön lisäksi osahankkeessa kehitetään työturvallisuustoimintaa, varhaisen puuttumisen mallia ja fyysisen toimintakyvyn arviointimallia (FireFit). PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


FireFit parantaa

fyysisen toimintakyvyn Miia Wikström

tutkija / Työterveyslaitos

Sirpa Lusa

arvioinnin laatua projektipäällikkö / Sisäasiainministeriö

Harri Lindholm

erikoislääkäri / Työterveyslaitos

FireFit on pelastajille kehitteillä oleva tietokonepohjainen fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä, joka tuo merkittäviä parannuksia erityisesti pelastuslaitoksilla tapahtuvan testauksen laatuun ja tulosten hyödynnettävyyteen. FireFit mahdollistaa pelastussukellusohjeen mukaisten fyysisten toimintakykytestien täsmällisen suorittamisen, testitulosten analysoimisen sekä henkilökohtaisen testipalautteen laatimisen tietokoneen avulla. Lisäksi testitulosten tallentuminen FireFit-tietokantaan yksinkertaistaa testitulosten käsittelyä ja seurantaa sekä yksilö- että ryhmätasolla. FireFit-menetelmän sisältämät testit Pelastussukellusohjeen mukaiset: • Savusukellustestirata (Oulun malli) • Epäsuora polkupyöräergometritesti • Lihaskuntotestit Lisäksi: • Kehon koostumuksen arviointi (vapaaval.) • Dynaamisen tasapainon testi (vapaaval.) • Selän sivutaivutustesti (vapaaval.)

Epämääräistä testausta ilman testipalautetta Pelastushenkilöstön työkyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus. Oleellista on pystyykö pelastaja suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvalli24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

suutta. Muiden pelastustyön vaatimusten lisäksi fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä motoriseen taitoon. Fyysisen toimintakyvyn testaus on yksi tapa arvioida työssä selviytymistä sekä motivoida pelastajia säännölliseen fyysisen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon. Suunnitelmallisesti ja standardoidusti toteutetusta testauksesta hyötyvät yksittäisen työntekijän lisäksi työyhteisö ja työnantaja. Asiantunteva testipalaute antaa hyödyllistä tietoa pelastajalle itselleen terveytensä ylläpitämiseksi, sillä rapistuva kunto on kiistattomasti monien sairauksien riskitekijä. Selvitysten mukaan pelastussukellusohjeen mukainen fyysisen toimintakyvyn arviointi toteutuu pelastuslaitoksissa nykyisin hyvin vaihtelevasti. Vähän alle puolessa pääja sivutoimisista sekä sopimuspalokunnista hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn testaukset toteutetaan tiheydeltään pelastussukellusohjeen mukaisesti. Lihasvoiman ja -kestävyyden kohdalla vastaava osuus on noin puolet. Testipalautteen antamisen käytännöt ja tulosten seurannasta huolehtiminen vaihtelevat pelastuslaitoksittain tai näitä asioita ei huomioida lainkaan. Tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissakin korostetaan säännöllisten terveystarkastusten tärkeyttä pelastusalan töissä. Tätä toimintaa tukevat omalta osaltaan hyvin toteutetut kuntotestit. Uhkaaviin muutoksiin voidaan puuttua ajoissa, jolloin pelastajan toimintakyky ja terveys säilyvät. Tärkeää on, että testauksesta vastaavat henkilöt saavat ohjeen mukaista koulutusta ja omaavat pelastusalan tuntemusta. Näin testiturvallisuus ja tulosten oikea tulkinta varmistetaan.

FireFit uudistaa nykyiset testauskäytännöt FireFit ohjelma tuo mukanaan merkittäviä parannuksia pelastuslaitoksilla tapahtuvaan fyysisen toimintakyvyn testaukseen. Ensinnäkin fyysisen toimintakyvyn arvioinnin laatu ja turvallisuus paranevat yhtenäisen, tietokoneen avulla suoritettavan testauksen myötä. Toiseksi, henkilökohtaiset testitulokset ovat heti suorituksen jälkeen tarkasteltavissa ja visuaalisesti vertailtavissa edellisen vastaavan suoritetun testin kanssa. Kolmanneksi, ohjelman avulla laadittava kirjallinen testipalaute kertoo pelastajalle hänen fyysisestä toimintakyvystään sekä työssä selviytymisen näkökulmasta että väestötasoon verrattuna.


Fyysisen kunnon ylläpito on osa ammattia. Kuvassa kuntosalilla Petteri Nousiainen ja Konsta Purola. Uutena ulottuvuutena palautteessa ovat ikään ja sukupuoleen suhteutetut viitearvot fyysisen toimintakyvyn osalta. Neljänneksi, fyysisen toimintakyvyn testituloksista voidaan laatia visuaalisesti yksinkertaiset ryhmäraportit esim. paloasemittain, mikä helpottaa fyysisen toimintakyvyn muutosten seurantaa ja henkilöstöön liittyvää suunnitteluprosessia.

FireFit-menetelmän käytön hyödyt • • • • •

Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin käytännöt yksinkertaistuvat mutta laatu paranee Pelastaja saa henkilökohtaisen testipalautteen Testipalaute annetaan useiden eri viitearvojen näkökulmasta myös ikä/sukupuoli huomioiden Fyysisen toimintakyvyn muutosten seuranta yksilö - ja ryhmätasolla helpottuu Fyysisen toimintakyvyn testitulosten tilastointi, tarkastelu ja tietojen siirto esim. työterveyshuoltoon yksinkertaistuu

Tulevaisuudessa testaajien koulutusjärjestelmä ja yhtenäinen pelastajan indeksi FireFit-menetelmän esikuvana on toiminut Puolustusvoimissa jo vuosia käytössä ollut ja hyviä kokemuksia saavuttanut MilFit-menetelmä. Puolustusvoimien järjestelmän vahvuutena on ollut erityisesti koulutettu testaushenkilöstö sekä selkeät ja luotettavat viitearvot testitulosten tulkintaan. Pelastajien käyttöön suunnattu FireFit on hankittavissa pelastuslaitoksille vuoden 2009 alussa. FireFit-menetelmän käyttöönoton yhteyteen tullaan vuoden 2008 aikana luomaan räätälöity testaajan koulutusjärjestelmä, joka tähtää erityisesti pelastajien testauksen laadun parantamiseen pelastuslaitoksissa. FireFit-menetelmää käyttävän henkilön koulutustaustasta riippuen opetus tulee sisältämään testausoppia, kuormitusfysiologiaa, lääketiedettä ja FireFit-ohjelman käyttöä. Tämä on sekä pelastussukellusohjeen että kansallisten fyysisen toimintakyvyn testauksesta annettujen suositusten mukaista toimintaa. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


Toinen FireFit-menetelmään tulevaisuudessa liitettävä uudistus on niin ikään Puolustusvoimien vastaavasta mallista muokattu ns. Pelastajan indeksi, jonka tarkoituksena on kokonaisvaltaisemmin huomioida pelastajan fyysinen toimintakyky myös iän ja työtehtävän fyysisen kuormittavuuden näkökulmasta kehon koostumusta ja hallintaa unohtamatta. Indeksin tasot voidaan määritellä niin, että esimerkiksi pelastussukellusta tekevälle suositellaan indeksin luokkaa 5 tai hallinnollisia tehtäviä tekevälle riittää luokka 2 jne. Näin päästään kokonaisvaltaisempaan arviointiin ja vältetään yksittäisiin millilitroihin tai toistokertoihin tuijottaminen.

Yhteistyöllä eteenpäin FireFit-menetelmän kehittämiseen ovat osallistuneet Keski- ja Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokset ja heidän työterveyshuoltonsa sekä AinoActive Oy. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet edustajat sekä Pelastusopistosta että Sisäasiainministeriöstä. Hanketta on rahoittanut em. organisaatioiden lisäksi TTL ja Palosuojelurahasto.

Kaavio viisiluokkaisen (1-5) Pelastajan indeksin osista

26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Menetelmän uskotaan edistävän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Onkin muistettava, että fyysisen toimintakyvyn arviointi on vain yksi osa kokonaisvaltaisen työkyvyn ja terveydentilan arviointia. Kaikki tiedot yhdistämällä saadaan paras käsitys työssä selviytymisen edellytyksistä. Erityisen tärkeää on jo varhain päästä vähentämään terveyden riskitekijöitä, eli kannustamaan terveisiin elintapoihin. Uudessa pelastussukellusohjeessa määritelty riskinarviointi ennen testausta ohjaa parhaimmillaan yhteistyöhön työterveyshenkilöstön kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä hanke on osa SM:n koordinoimaa laajaa Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakyky-hanketta ja siinä erityisesti 4. osahanketta, jonka tavoitteena on tehostaa työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävää ja edistävää toimintaa pelastuslaitoksissa. Koko hankekokonaisuutta tullaan esittelemään myöhemmin ja tietoja hankkeesta tullaan välittämään myös muun muassa SM:n nettisivujen kautta (www.pelastustoimi.fi) Lisätietoa testauksesta: Keskinen K., Häkkinen K. & Kallinen M. (toim.). 2007. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntalääketieteellinen Seura (www.lts.fi)


Tiedon huono kulku hiersi Satakunnan pelastuslaitoksen synnytystä

Pahimmiksi pullonkauloiksi Satakunnan pelastuslaitosta perustettaessa nousivat tiedon huono kulku ja puutteellinen organisoituminen, esittää Turun kauppakorkeakoulun tutkimus. Miehistö jäi kaipaamaan tietoa muutoksen henkilöstövaikutuksista ja pitäviä päätöksiä.

Projektitutkija Hannele Rahkalan kokoaman raportin mukaan muutosvaiheessa olisi kaivattu tietoa muun muassa henkilöstön asemasta. Pääosa vastanneista suhtautui alueellistamiseen myönteisesti, vaikkakin miehistö tämän lisäksi uskoi byrokratian lisääntyvän. Porin Palohenkilöstö Spal ry:n puheenjohtaja Asko Mansikkamäki tunnistaa kyselyssä esiin nousseet kipukohdat juuri niiksi, joista henkilökunnan keskuudessa on puhuttu. – Huhuja ja käytäväkeskusteluja liikkui, mutta mitään todellisuuspohjaa niillä ei ollut. Monesti kävi niin,

Liian nopean

S

atakunnan pelastuslaitoksen syntyprosessia on arvioitu kyselytutkimuksessa, jossa laitoksen perustamisajan muutosjohtamisen onnistumista ja tulevaisuuden kehittämistarpeita selvitettiin muun muassa henkilöstön näkökulmasta. Tuloksissa keskeisiksi teemoiksi nousivat puutteellinen tiedon kulku ja organisoituminen. Kyselyyn vastanneesta henkilökunnasta 61,4 prosenttia kertoi, ettei saanut riittävästi tietoa hankkeen valmisteluvaiheesta. Henkilökunnasta 83,1 prosenttia koki laitoksen perustamisen tapahtuneen liian varhain – vuoden 2003 alusta – ja johtaneen siihen, ettei asioita ehditty valmistella. Vuosi lisää valmisteluaikaa olisi antanut mahdollisuuden luoda yhteiset pelisäännöt valmiiksi. Parempaa toimialueiden ja maakunnan yhteistä ohjeistusta kaivattiin niin käytännön työhön liittyviin asioihin kuin johtamiseen liittyviin seikkoihin.

aikataulun vuoksi lähes kaikki asiat olivat jääneet kesken ja organisaatio oli valmistumaton muutokseen. Valmistelusta ei tiedotettu riittävästi henkilökunnalle, huhuja ja käytäväkeskusteluita oli liikkeellä.

TUTKIMUSRAPORTTI

että vaikka asioista sovittiin, oli tilanne muutaman päivän päästä jo aivan toinen, kertoo Mansikkamäki. Esimerkiksi tehdyistä organisaatiomuutoksista ei miehistö kokenut saavansa kaipaamaansa tietoa. Tiedonkulun ongelmat olisi Mansikkamäen mielestä ratkaistu henkilöstön riittävällä mukaanotolla valmistelutyöhön.

Neljän vuoden aluelaitoskokemuksen jälkeen kyselyssä kiiteltiin kaluston uusiutumista, mutta miehistövahvuuksien pelättiin huonontavan toimintaa. Tulevaisuuden osalta miehistö toivoi mm. henkilöstöresurssien kunnollista hoitamista, yhteishengen luomista sekä toimenkuvien ja palkkauksen kehittämistä.

Edelleen käymistilassa Kyselytutkimus on osa laajempaa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön toteuttamaa Satavarma johtaminen -hanketta. Sen tavoitteena on kehittää Satakunnan pelastuslaitoksen johtamista ja selkeyttää laitoksen organisaatiota. Monien toimintakulttuurien yhteensovittaminen ei ole sujunut kivuttomasti Satakunnan pelastuslaitoksella. Pelastustoimen alueellistamisesta kerättyjen kokemusten on toivottu helpottavan muiden hallinnonalojen alueellista yhteistoimintaa. Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen mukaan kritiikki laitoksen perustamisen muutosjohtamista kohtaan oli odotettua: – Ainahan koetaan, että tiedon kulussa olisi parannettavaa, ja se varmasti pitää paikkansakin. Samoin organisoitumisen ja johtamisen osalta on ollut toivomisen varaa – olemme olleet maakunnallisen laitoksen perustamisen jälkeisessä myllerryksessä, jossa on haettu parasta mahdollista toimintatapaa. Toisaalta Tähtinen viittaa kauppakorkeakoulun toiseen selvitykseen, jossa kartoitettiin Satakunnan pelastuslaitoksen tilannetta muihin pelastuslaitoksiin. Tilanne eri laitoksissa on hyvin samanlainen: Satakunnassa koetut haasteet mm. organisoitumisen ja yhteistoiminnan suhteen ovat tuttuja muuallakin. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


Nelikymppinen

terveysneuvonnassa Marjatta Karvinen

Helsingin Sydänpiiri kutsui Ville Koposen terveystarkastukseen viime talvena juuri, kun tämän elämä oli kiireimmillään. Mies katsoi kuitenkin viisaimmaksi osallistua: On yksi huoli vähemmän, jos edes terveys on kunnossa, Koponen kuittaa tyytyväisenä.

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

V

ille Koposen ohella kaikki muutkin samana vuonna neljäkymmentä täyttävät helsinkiläismiehet kutsuttiin Helsingin Sydänpiirin ja terveyskeskuksen MBO-ohjelman terveystapaamiseen. Mittauksilla ja testeillä etsittiin miehet, joilla on suurin vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen. Riskiryhmäläisille tarjottiin erityisannos henkilökohtaista terveysneuvontaa. – Terveellisillä elintavoilla voi välttää taudin tai ainakin siirtää sairastumista myöhempään ikään, MBOohjelman projektipäällikkö Margit Ylänen Helsingin Sydänpiiristä sanoo. Yhä useampi mies pääsee osalliseksi tutkimuksista ja neuvonnasta, kun Helsingissä vuosina 2001-04 kehitettyä


asioita ei vielä tunnettu niin tarkasti kuin nykyisin, hän tuumii. Mitä epäedullisempi perimä, sitä tärkeämpää on tarkkailla elintapojaan. Villelle perusterveellinen elämäntapa on luontaista: – Näen työssäni, kuinka ihminen voi pilata elämänsä omilla valinnoillaan. Suuri osa asiakkaistamme on joutunut onnettomuuksiin tai sairastunut alkoholin takia, hän kertoo. Villen maksa-arvoa on kohottanut vain särkylääke, jota hän joutui syömään selkävaivojen takia vuoden ajan. Selkäsairaus esti liikunnan ja lisäsi Villen painoa parillakymmenellä kilolla. Samanaikaisesti hänen verenpainearvonsa kohosivat.

Nelikymppinen ehtii vielä vaikuttaa terveyteensä

menetelmää levitetään nyt pääkaupungista Uudenmaan kuntiin. Toiminta kuuluu Suomalaiseen Sydänohjelmaan ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Geenit peritään, elintavoista jokainen päättää itse Ville Koponen pitää terveystarkastuksia todella tarpeellisina. Hänen ikäistensä miesten elämässä tapahtuu paljon, eikä moni ehdi menemisiltään seurata omaa terveyttään. – Hyvä, jos joku muu vaivautuu minun terveyteni puolesta ja antaa muistutuksen, hän kiittelee. Ylipalomies Ville tekee kolmivuorotyötä, jossa pisin työrupeama on 24 tunnin mittainen. Se vaatii asettamaan kohdalleen niin levon, ruokailun, harrastukset kuin kanssakäymisen muiden kanssa. Kutsu terveystapaamiseen kolahti postiluukusta joulukuussa 2006, jolloin Villen avioliitto oli hajonnut ja moni asia piti järjestää. Koponen raivasi aikaa terveystapaamiselle. – Tunnen itseni terveeksi, mutta tiedostan riskit. Olen saattanut periä alttiuden valtimotauteihin, sillä isäni sairastaa diabetesta. Ukkini ehkä menehtyi infarktiin, silloin

Miehet kuolevat seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset ja työikäisinä kaksi kertaa naisia yleisemmin. He käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin naiset eivätkä juuri hakeudu terveysneuvonnan piiriin. – Keski-ikäiset miehet ovat vaaravyöhykkeellä, mutta ehtivät vielä hyvin vaikuttaa tulevaan terveyteensä, Margit Ylänen perustelee kohderyhmän valintaa. Työikäisten miesten terveyttä verottavat nimenomaan valtimosairaudet, joiden suurin syy on yleistyvä liikapaino. Suomalaisten varusmiesten keskipaino on kohonnut kuudella kilolla reilun kymmenen vuoden aikana vuosina 1993 – 2004. Erityisen epäterveellistä on omenalihavuus, koska vyötärön paisuminen kertoo, että rasvaa on kietoutunut myös vatsan sisälle tärkeiden sisäelinten ympärille. Keskivartalolihavuuteen liittyy usein heikentynyt sokeriaineenvaihdunta, lisääntynyt veren kolesteroli ja kohonnut verenpaine, jolloin puhutaan metabolisesta oireyhtymästä. Oireyhtymä altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.

Ravinnolla ja liikunnalla terveyttä Terveystapaamisella Ville kävi laboratoriokokeissa ja vastasi terveystesteihin ja keskusteli terveydenhoitajan kanssa elämäntavoista. Hänen ruokatottumuksiaan kohennettiin vain rasvankäytön osalta: – Pehmeät rasvat pitävät kolesteroliarvot kunnossa ja suonet puhtaina, Ville oppi. Hän myöntää, että kevytlevitteeseen oli vaikea tottua. Nyt sitä käyttävät hänen lapsensakin. – Uunissa paistetut ranskanperunat ja makkara ovat meillä käyneet harvinaiseksi herkuksi, hän kertoo. Ville liikkuu paljon. Hän käy punttisalilla aina, kun ehtii. Hän sauvakävelee kumppaninsa kanssa Kontulan mainioissa lenkkimaastoissa ja hiihtää kavereiden kanssa Lapissa. Suuria elämyksiä tuottavat sukellusmatkat eksoottisilla vesillä – niitä löytyy Suomestakin. Lisätietoa: www.pienipaatospaivassa.fi www.helsinginsydanpiiri.fi www.uudenmaansydanpiiri.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29


LIITON INFO STTK käynnistänyt uuden, nuorille aikuisille suunnatun toiminnan www.sttk.fi/plusmiinus30

Oletko PlusMiinus 30? STTK:laista järjestötoimintaa on perin- lähde mukaan mihinkään toimintaan. PlusMiinus 30:een osallistumisen kynnys on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi, teisesti järjestetty opiskelijoille, mutta Pekka Salmi sanoo. nuoret aikuiset ovat jääneet hieman väUusia toimintamuotoja vanhojen rinnalle hemmälle huomiolle. Nyt tähän on tulosAmmattiliittojen toiminnan jatkuvuuden kannalta on erittäin tärsa muutos. Uusi PlusMiinus 30 –toiminta keää saada nuoret aikuiset aktivoitua mukaan. Ay-toiminnassa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse yhteisten asioiden hoitamisesta on lähtenyt liikkeelle.

P

lusMiinus 30 -toiminta on suunnattu kolmenkympin kummallakin puolen oleville, työelämässä oleville nuorille aikuisille. Tätä kohderyhmää yhdistää samankaltainen elämäntilanne ja samanlainen vaihe työuralla. Pienten lasten isät ja äidit elävät elämänsä kiireisintä aikaa sukkuloidessaan kodin, työn ja tarhan välillä. Sinkuille on puolestaan tärkeää viettää aikaa kavereiden ja erilaisten harrastusten parissa. Jatkuvasti monipuolistuva media ja viihdeteollisuus tarjoavat monenlaisia virikkeitä ja vaihtoehtoja vapaa-ajan täyttämiseksi. – Ammattiyhdistystoiminnan pitää pystyä kilpailemaan nuorten aikuisten ajasta, STTK:n alue- ja järjestöpoliittinen asiantuntija Pekka Salmi miettii. Salmi vastaa toiminnan organisoimisesta STTK:ssa.

Teknologiaa hyödyntäen Yksi yhdistävä piirre nuorten aikuisten käyttäytymisessä on uuden teknologian hyödyntäminen ja erityisesti internetin merkitys jokapäiväisenä viihde-, tiedonhankinta- ja viestintäfoorumina. PlusMiinus 30 –toiminta panostaakin erityisesti sähköiseen maailmaan. Verkossa on avattu oma PlusMiinus 30 -ekstranetsivusto, jossa käydään keskustelua ajankohtaisista asioista, otetaan kantaa ja tehdään aloitteita sekä hankkitaan tietoa työelämästä. Sivut löytyvät osoitteesta www.sttk.fi/plusmiinus30. Sähköinen yhteisö toimii ajasta ja paikasta riippumatta. Jos esimerkiksi perheellisellä on vaikeuksia raivata tilaa kalenteriin ammattiliittonsa tilaisuuksia varten, voi hän osallistua itseä kiinnostavien työelämäasioiden käsittelyyn jatkossa verkossa silloin kun itselle parhaiten sopii. PlusMiinus 30 –sivuilla nostetaan esille nuorten aikuisten elämää koskettavia teemoja mm. kolumnien, haastatteluiden ja keskustelupalstojen kautta. Kolumneja kirjoittavat mielenkiintoiset nuoret vaikuttajat yhteiskunnan eri alueilta. Ensimmäiset nettikolumnistit tulevat politiikasta, mm. kansanedustajat Maria Guzenina (sd) ja Pertti Salovaara (kesk). PlusMiinus 30 –toiminnan osana järjestetään 2-3 kertaa vuodessa myös erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tilaisuuksiin voi ottaa myös perheen jäsenen tai ystävän mukaan. – Erilaisten tutkimusten mukaan nuoret aikuiset kokevat ammattiyhdistystoiminnan tärkeäksi, mutta eivät silti välttämättä 30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

yhdessä. Näitä yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan jatkuvasti lisää kun vanhat konkarit siirtyvät pois työelämästä. PlusMiinus 30 -toiminnan johtoajatus on, että vanhojen toimintamuotojen rinnalle ja tilalle pitää luoda uutta, jotta nuoria saadaan osallistumaan nykyistä aktiivisemmin. – Ei ole sattumaa, että tällä hetkellä ammattiyhdistystoiminnassa ei juuri ole mukana aktiivisia nuoria aikuisia. Nuorten aikuisten vapaa-ajasta kilpailee niin moni muu asia, että osallistuminen jää vähäiseksi. Uskon, että aikaa ay-toiminnallekin kuitenkin löytyy jos se koetaan tarpeeksi antoisaksi ja mielekkääksi, Salmi sanoo. PlusMiinus 30 –toiminnassa käsiteltävien teemojen lista on pitkä: pätkätyöt, talous ja raha-asiat, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, oman osaamisen kehittäminen, kestävä kehitys… – Näihin samoihin teemoihin liittyviä asioita hoidetaan joka päivä osana STTK:n edunvalvontaa. Nuorilla aikuisilla on varmasti niihin liittyen paljon annettavaa keskusjärjestön ja liittojen toimijoille. Sivuilla voikin myös tehdä STTK:lle aloitteita, jotka välittyvät suoraan järjestön päättäviin elimiin saakka, Pekka Salmi lupaa.

PlusMiinus 30 -palveluun pääset kirjautumaan Palomiesliiton tunnuksella, jonka jälkeen voit luoda oman käyttäjätunnuksesi. Kysy kirjautumistunnusta toimistolta: toimisto@palomiesliitto.fi


LUKIJALTA Oman työn arvostusta

Kaverilta kaverille

Liitot tarjoavat jäsenyyttä ketjukirjeellä STTK:laisessa liittoperheessä alkaa uudenlainen jäsenkampanja: liittojen aktiivit lähettävät kavereilleen sähköpostiviestejä ja kutsuvat heitä mukaan liiton jäseniksi. Palomiesliitto on mukana kampanjassa, joka kestää tammikuun puolivälistä helmikuun lopulle.

Kun silmäni mä aukaisen, on jälleen aamu uus Kellon pärisevän vaiennan, on se kohta puoli kuus Silti torkahdan mä vielä, aikaa töiden alkuun on Vaan kun kello kahdeksaa jo käy, alkaa kiire tauoton Käskynjaolla ne toimet, aina vuoron jaetaan Ja kun tehtävät on selvät niin, varusteita haetaan Täytyy kaiken olla valmiina, hälytys taas tulla voi Siinä miettimään ei jäädä, sireenit kun auton soi Illan tullen kaikki kansa, kotiin perheinensä käy Nousee pimeys ylle taivaan, edes kuutamoa ei näy Turvallisin mielin voivat,

ihmiset nuo uinua yössä Painajaisista ei pelkoa, onhan palomiehet työssä Jos sairastuukin joku, tuli tarttua voi taloon Myrkky valuu rekan tankista, joku nostaa siitä haloon Niin päivin öin me valvotaan, ja kansaa turvataan Sen huomaa kyllä jokainen, paikalle kun kurvataan On aamu taas ja vuorokausi, on mennyt töitä tehden Nyt kotiin lähden lepäämään, vielä luen aamun lehden Sen sivuilta taas nähdä voi, mitä sattunut on täällä Kyllä palomiehiin luotetaan, ne auttaa joka säällä Mäxä

S

ähköisessä ketjukirjeessä jokainen liitto esittelee järjestäytymisen järkevyyttä omalla tekstillä. Lähtölaukauksen tekevät liittojen aktiivit: luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, osastojen toimijat. – Liitoissa voi olla satojen, jopa tuhansien aktiivien sähköpostilistat. Viestin viejät lähettävät tuttavilleen viestejä ja tuttavat taas tuttavilleen. Kynnys lähestyä järjestäytymättömiä on matala ja työkalu luonteva nykyaikana, yhteyspäällikkö Matti Hynynen STTK:sta perustelee. Sähköinen ketjukirje toimii STTK:laisin tunnuksin, ja liitot saavat tietoa tuloksistaan helmikuun lopulla. Kampanjan tekninen toteuttaja on Korkeapaine Oy. – Työkalu on ay-liikkeessä uusi ja ensi vuonna vain STTK:laisten liittojen käytössä, Hynynen kertoo. Tavoitteena on saada STTK:laisiin liittoihin tuhansia uusia jäseniä, kuten Ketjureaktio-kampanjalla vuosina 2006 ja 2007 onnistuttiin saamaan. Hynynen muistuttaa, että kampanjat tukevat liittojen arkista jäsenhankintaa, joka on ay-liikkeen perustyötä. – Jäseniä poistuu eläkkeelle tuhatmäärin, joten uusiakin täytyy saada tuhatmäärin. Kampanjaa siivittävät muhkeat palkinnot: neljälle luksusloma Levillä, kannettavia tietokoneita ja ostokortteja. Kampanjat tukevat normaalia jäsenhankintaa. Tärkeintä on puhua työyhteisöissä jäsenyyden merkityksestä. Kaverilta kaverille -idea toteutuu sekä kasvotusten viestittämisessä että sähköisessä ketjukirjeessä.

Täysi Täysikattaus kattaus turvallisuutta turvallisuutta 24h hälytysvalvonta 24h hälytysvalvonta Vartiointipalvelut Vartiointipalvelut Henkilöturva Henkilöturva Kameravalvonta Kameravalvonta Kulunohjauslaitteet Kulunohjauslaitteet Hälytysjärjestelmät Hälytysjärjestelmät

Yksityinen turvapalveluliike, ainoana Yksityinen turvapalveluliike, ainoana Turussa. Turussa.

Leena Seretin

010 424 0300 www.thvturvapalvelut.fi puh: 234234 1000 www.thvturvapalvelut.fipuh. puh: 1000

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31


PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteen vaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

Kuvat: Hgin pelastuslaitos ja Häke.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu 3 000 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä. Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia, että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten asioihin.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi

Pelastusalan ammattilainen 6/07  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you