Page 1

NUMERO 5 | MARRASKUU 2012

Kolmen vuoden opinnot ohi!


2

ARVOSTUSTA

Tässä numerossa 5 | 31.10.2012

Stadin Brankkarin valitsee henkilöstö joukostaan.

| Pääkirjoitus 3 Turvaako pelastuslaki kansalaisten oikeusturvan?

6 | Laillista valtaa vai vallattomuutta? Julkinen valta pelastustoimessa HAVAIJI

| Stadin Brankkari nro 2 10 Paloesimies Timo Aaltonen

Triathlonin kuuluisin kilpailu.

| Extraa pelastajatutkinnon päälle 12 Pekolaisille vajaa vuosi lisäopintoja ensihoidosta | Työturvallisuusvaltuutetut kokoontuivat 16 Tiedon jakoa työsuojelun käytännöistä

KIERROS

| Liittokokous Rovaniemellä 28.11. 20 Uusi hallitus valitaan

Palomiesliiton toimisto tapasi jäseniä Kuopiossa ja Vantaalla.

| Työmarkkinalakimiehen palsta 22 Opiskelu ja osaamisen kehittäminen | Pelastajavala käyttöön 29 Korostetaan ammatin inhimillisyyttä | Kuopion teräsmies pääsi Havaijille 30 Triathlonistin unelma toteutui

| Kuopio 36 11.9.2012

Palomiesliiton jäsenlehti Aikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 19.12.2012. JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Helena Janhonen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Forssa Print ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

kansi Palomies-sairaankuljettaja Jesse Kauppi valmistui Pelastuskoulun pelastaja-ensihoitajakurssilta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

| Vantaa 34 6.9.2012

Paikalliskierros

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


3

PÄÄKIRJOITUS

taa ja 102 virkasuhteessa olevaa ammattipaloasemaa? Pelastuslain mukaanhan alueellinen pelastuslaitos voi käyttää apunaan vapaaehtoista palokuntaa. Onko pelastusviranomaistoiminta yhdenvertaista, vai loukataanko kansalaisten perusoikeuksia? Miten pelastustoimessa toteutuu hyvän hallinnon periaate?

PELASTUSLAKI uudistettiin vuonna 2011. Keskustelua merkittävän julkisen vallan käyttämisestä ja kansalaisten oikeusturvasta ei ole käyty riittävästi — toimintaprosessit eivät ole selkeät edes alan toimijoille. EsimerVain virkakiksi Johanna Saukkosen gradussuhteessa olevat sa (lue juttu sivulta 6) esitetyt kysymykset tilapäisen pelastustoiminnan pelastusviranjohtajan toimivaltuuksista eivät olleet omaiset käyttäMIKÄLI MUU kuin virkasuhteessa selkeät niiden käyttäjille. oleva pelastusviranomaisyksikkö käytPalomiesliitto on johdonmukaivät julkista tää merkittävää julkista valtaa esimersesti ottanut kantaa asiaan. Ongelma valtaa. kiksi murtamalla kansalaisen oven, ankorjaantuu sillä, että jokaisessa pelastamalla virka-apua toiselle taholle, antusyksikössä virkasuhteessa olevat petaa määräyksiä tai ottaa heidän omaisuuttaan pelaslastusviranomaiset johtavat pelastustoimintaa. Näin tustoimen käyttöön — loukataanko silloin kansalaismyös asiantuntijat lausuivat hallintovaliokunnan mietinten perusoikeuksia? nössä: vain virkasuhteessa olevat pelastusviranomaiset Mitä lainsäätäjä on tarkoittanut kun pelastuslain käyttävät julkista valtaa. 36 §:ään on kirjoitettu, että muu kuin pelastusviranomaiPalomiesliitto näkee tämän asian sekä sopimusnen voi, tilapäisesti tilanteen niin vaatiessa, käyttää pepalokuntalaisten että pelastusviranomaisen yhteiselastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia? Mikä on mernä oikeusturvakysymyksenä, perustuslain takaamia kittävän julkisen vallan käyttämistä pelastustoimessa? perusoikeuksia unohtamatta. Selkeällä tehtävien jaolla turvataan myös pelastustoimessa hyvän hallinSOPIMUSPALOKUNTIEN liitto toteaa, että he ovat non periaatteen toteutuminen. toiminnassa mukana 70 % pelastustoimen tehtävisPyydän ystävällisesti, että oikeuskansleri ryhtyy tä ja osassa he toimivat lain mukaisena pelastustoiselvittämään edellä mainittuja epäkohtia pelastusminnan johtajana. Miten pelastustoimen johtajan valtoimessa. Kim Nikula tuuksien käyttö voi olla tilapäistä, kun pelastustoimen puheenjohtaja tehtäviä hoitaa 812 sopimukseen perustuvaa palokun-

>

PELASTUSTOIMESSA merkittävän julkisen vallan käytön sekä hyvän hallinnon periaatetta ja toteutumista on tutkittu ja valvottu (esim. kantelemalla) luvattoman vähän. Onko pelastustoimen toimijoille selvillä, mitä työssämme tarkoittaa merkittävän julkisen vallan käyttäminen ja hyvän hallinnon periaate? Mikäli asia ei ole selkeä meillä, miten kansalaiset voivat varmistua siitä, ettei heidän perusoikeuksia loukata pelastustoimessa? Kun pihalle ajaa pelastustoimen hälytysajoneuvo, miten kansalainen voi varmistua siitä, että kyseessä on virkasuhteessa oleva pelastusviranomainen, jolla on oikeus puuttua kansalaisen perusoikeuksiin pelastuslain toimivaltuuksien myötä? — Ei mitenkään!

ONKO NÄIN? Kerro mielipiteesi Puheenjohtajan päiväkirja -blogissa > www.palomiesliitto.fi

Turvaako pelastuslaki kansalaisten oikeusturvan?

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi

POHJOIS-SAVO Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Tuomas Loikkanen puh. 050 590 7402 tuomas.loikkanen@espl.fi Reino Penttinen puh. 040 533 2110 reino.penttinen@espl.fi

HELSINKI Kari Taavitsainen puh. 0500 214 753 kari.taavitsainen@kolumbus.fi Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 ilpo.lehtonen@kolumbus.fi

PIRKANMAA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Raimo Pietilä puh. 040 585 0902 raimo.pietila@tampere.fi

POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Markku Ojala puh. 050 535 1464 markku.ojala@ pkpelastuslaitos.fi

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Jukka Tuomila puh. 0500 971 795 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Janne Luoma-aho puh. 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 050 351 1407 pasi.manty@gmail.com LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@ lapinpelastuslaitos.fi Jani Frantti puh. 040 726 5724 jani.frantti@ lapinpelastuslaitos.fi

TOIMISTO

PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Petri Hynninen (opintovapaalla)

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

TYÖMARKKINALAKIMIES Helena Janhonen puh. 050 570 3275 helena.janhonen@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


5

SPAL INFO Kiitos messuvieraille! PALOMIESLIITON osastolla Tampereen Turvallisuusmessuilla oli vilkkaampaa kuin koskaan — välillä kahvi ja jaossa olleet heijastimet meinasivat loppua. Muutamia pirkanmaalaisia kuntavaaliehdokkaitakin kävi liiton kutsusta osastolla juttelemassa pelastustoimen asioista. Tällä kertaa Palomiesliitto herätteli messuyleisöä miettimään, kuinka paljon pelastustoimi kunnallisena palveluna oikeastaan yhtä kuntalaista kohti maksaa? Onko palokunta kallis vai halpa? Vastausten haitari oli yllättävän laaja, 20 sentistä aina puoleen miljoonaan euroon! Täsmälleen oikein *) tai lähelle arvanneet saivat mukaansa pikapalkintona sammutuspeitteen. Kaikkien vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa 100 euron lahjakortin Partioaittaan voitti Terhi Kuokka Lempäälästä. Nähdään taas messuilla!

*) 66 EUROA PER KUNTALAINEN. (LÄHDE: PELASTUSOPISTO: PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007-2011)

Kalenteri kotiin VUODEN 2013 Palomiesliiton jäsenten taskukalenterit postitetaan tämän lehden mukana. Jos olet jäsen, mutta lehti tuli ilman kalenteria, voit tilata uuden kalenterin toimistolta, puh. (09) 867 8880. Hätäkeskusammattilaisten liiton HAL:n jäsenet saavat oman kalenterinsa erillisen jäsenkirjepostituksen mukana.

Vaihtuiko työpaikka? MUISTA ilmoittaa liiton toimistolle, kun vaihdat työnantajaa, niin jäsenmaksusi sekä liittoon että työttömyyskassaan pysyvät voimassa. Samoin kannattaa uuden työpaikan palkanlaskentaan ilmoittaa liiton ja kassan jäsenyydestä.

Liittohallituksen kokoukset 2012 9/12 / 27.11. Vuoden viimeinen kokous järjestetään liittokokouksen yhteydessä Rovaniemellä.

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen 2012 NUMERO ILMESTYY AINEISTO – 6 –

19.12.

3.12.

Vuoden 2013 ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Laillista valtaa vai vallattomuutta? Julkisen vallan käyttö on paljastunut yllättäväksi ongelmaksi. Kansalaisten oikeusturva vaarantuu, kun kentällä ei tunneta pelastustoimea sääteleviä lakeja ja hyvän hallinnon periaatteita.

L

änsi-Suomen Pelastusalan Liitossa koulutuspäällikkönä työskentelevä Johanna Saukkonen on tutkinut tuoreessa pro gradu -tutkielmassaan julkisen vallan käyttöä pelastustoimessa, eritoten sopimuspalokuntalaisten näkökulmasta. Tutkielman hän jätti tarkistettavaksi Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan syyskuussa. Tutkimusten aikana Saukkonen perehtyi laajalti pelastustoimea sääteleviin lakeihin ja asetuksiin, ja löysi useita ongelmakohtia. Heinäkuussa 2011 voimaan astunut uusi pelastuslaki ei huomioi riittävästi käytännön olosuhteita kentällä. Käytännön toiminnassa ei aina huomioida riittävästi kansalaisten perusoikeuksia eikä hyvän hallinnon periaatteita. Lisäksi lakien heikko tuntemus heikentää paitsi pelastustoimen kohteeksi joutuvien kansalaisten myös sopimuspalokuntalaisten oikeusturvan. — Jos vapaaehtoiset käyttävät julkista valtaa väärin tietämättä, että he käyttävät sitä väärin, on se minun mielestä aika kova taakka ihmiselle, joka luulee tekevänsä hyvää ja oikein yhteiskunnan puolesta, toteaa Saukkonen. — Heidän oikeusturva on huono saati niiden ihmisten, joiden omaisuutta tuhotaan pelastustoimen aikana. Ihmisille pitäisi olla selkeää, kenellä on toimivaltuudet pelastustilanteessa. Ja hänellä pitäisi olla keinot saattaa päätökset tutkittavaksi, jos hänen mielestään ratkaisu on ollut väärä. Laki myös edellyttää, että kansalaisten pitäisi pystyä tunnistamaan kenellä on viranomaisen valtuudet, mutta tällä hetkellä näin ei tapahdu. Harva

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Koko ajan tulee vastaan tilanteita, joissa käytetään julkista valtaa.

kansalainen erottaa sopimuspalokuntalaista ammattipalomiehestä, puhumattakaan siitä, että hän tunnistaisi kuka pelastustoimintaa johtaa.

Julkisen vallan käyttäminen Suomen perustuslain mukaan merkittäviä julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Kuntalain mukaan tällaisia tehtäviä ovat sellaiset, joissa tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa nojalla yksipuolisesti antaa toista velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla puuttua toisen etuun tai oikeuteen. Tällaisesta on kyse myös silloin, kun henkilöllä on oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin taikka suorittaa toisen omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä muiden suurempien vahinkojen välttämiseksi. Saukkosen mielestä on erikoista, että pelastuslaissa määritellään merkittävän julkisen vallan käyttäminen ainoastaan silloin, kun puhutaan palotarkastuksista, vaikka kentällä tulee kokoajan vastaan tilanteita, joissa käytetään julkista valtaa. >


STT LEHTIKUVA / LARI LIEVONEN

7

Pelastustehtävissä käytetään julkista valtaa muutenkin kuin vain palotarkastuksissa. Kansalaisille toimivaltuuksien tulisi näkyä selkeästi. Kuva Joensuun rautatieaseman makasiinirakennuksen jälkisammutuksesta 7. lokakuuta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

Saukkosen arvion mukaan pelastustehtävissä julkista valtaa käytetään aina kun tuhotaan tai käytetään toisen omaisuutta, esimerkiksi otetaan raivauskalustoa käyttöön, tai määrätään ihmisiä avustamaan pelastustoimessa tai murtaudutaan väkivalloin ihmisten kotiin, esimerkiksi ”nakit ja muusi” -keikalla.

Lain pahimmat ongelmakohdat Useilla paikkakunnilla päivystävät palomestarit ovat yhä kauempana ja sopimuspalokunnat joutuvat hoitamaan pelastustehtäviä aina vain pidempään ilman viranomaisen läsnäoloa. Saukkonen ihmettelee, syntyykö silloin toimivaltatyhjiö? Sopimuspalokuntalainen voi kyllä tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana käyttää viranomaisen toimintavaltuuksia, mutta koska uudessa pelastuslaissa on karsittu tilapäisen pelastustoiminnan johtajan oikeuksia, hänellä on hyvin rajoitetut toimivaltuudet esimerkiksi ottaa omaisuutta käyttöön. Tilanteissa myös P3 joutuu hankalaan asemaan, sillä hänen on tehtävä päätöksiä ”etänä”. Pelastustoiminnan johtajan päätökset perustuvat yleensä kokemukseen ja siihen mitä hän näkee, joten on iso vastuu myös pelastusviranomaiselle tehdä päätöksiä näkemättä tilannetta ja sen etenemistä paikan päällä. Ongelmallisena Saukkonen pitää myös tilanteita, joissa sopimuspalokuntalaiset joutuvat lähtemään hälytykseen ilman, että mukana olisi ketään yksikönjohtajan koulutuksen saanutta. — Tällaisessa tilanteessa tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana voi joutua toimimaan siis henkilö, jonka taidot on sillä tasolla, että hän pystyy tekemään perusselvitykset ja hallitsee pelastustyössä tarvittavan kaluston. Sopimuspalokuntien kursseilla vasta yksikönjohtajan koulutuksessa käsitellään toimivaltuuksia ja vastuita.

Koulutus laahaa perässä Saukkonen kritisoi myös sitä, että sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmää ei ole laissa asetettu kenenkään vastuulle eikä koulutusten sisältöjä ole

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Niin vapaaehtoisten kuin ammattilaistenkin tulisi voida tehdä pelastustyötä mahdollisimman hyvin koulutettuina ja taustat turvattuina. Ettei heidän tarvitse miettiä koko ajan, ovatko heidän oikeusturvatakeet kunnossa, toteaa LänsiSuomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen.

määritelty. Laissa ainoastaan todetaan, että aluepelastustoimi määrittelee mikä on riittävä koulutus ja pelastusopisto hyväksyy opetusmateriaalin. Ongelmia on myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksen sisällössä. — Yksikön johtajia koulutetaan tällä hetkellä vanhalla koulutusmateriaalilla, joka perustuu vanhaan lainsäädäntöön ja antaa virheellistä tietoa toimivaltuuksista. Lisäksi myös mestareita on koulutettu väärin, kertoo Saukkonen. — En tiedä kumpi oli kamalampi huomata. Se että yksikön johtajat saavat väärää tietoa vai se, että P3. Heille on esimerkiksi opetettu, että omia toimivaltuuksia voi delegoida eteenpäin vaikka se on perustuslain vastaista. — Ongelmia ei ole siis ainoastaan lainsäädännössä vaan myös koulutuksessa. Tämä taas johtuu siitä, että meillä ei ole tutkittu koulutusmateriaalia


9

Pelastustoimi on säästynyt kanteluilta HYVÄN HALLINNON periaate edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa sekä asiakkaiden tasapuolista ja johdonmukaista kohtelua. Siihen kuuluu myös hyvän kielen käytön vaatimus, joka edellyttää, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kaksikielisillä alueilla asiakkaalla on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisen kanssa asioidessaan. — Poliisihan saa jatkuvasti huomautuksia tästä asiasta. Jos poliisi esimerkiksi puhalluttaa ruotsinkielistä suomeksi, hän saa huomautuksen siitä, että toiminta täytyy tapahtua ruotsiksi, Johanna Saukkonen sanoo.

Tällä hetkellä kansalaiset eivät kyseenalaista

On opetettu, että omia toimivaltuuksia voi delegoida eteenpäin, vaikka se on perustuslain vastaista.

ja tarkistettu, onko niiden sisältö lainmukaista, toteaa Saukkonen. — Peräänkuuluttaisin myös sitä, että pelastusalueet tarkastaisivat, miten hyvin niiden pelastusjohtamiseen liittyvät ohjeet vastaavat lainsäädäntöä.

Hyvän hallinnon periaatteet hukassa Viranomaistoiminnassa tulisi aina toteuttaa hyvän hallinnon periaatetta. Saukkosen mukaan pelastustoimessa näin ei tällä hetkellä tapahdu. Tätä hän pitää vakavana puutteena etenkin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta. Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu esimerkiksi neuvontaperiaate, jonka mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia

pelastustoimen toimintaa samalla tavalla kuin poliisin, mutta tilanne voi muuttua. — Entäpä jos pelastustoiminnan kohteena onkin valveutunut kansalainen, joka tietää omat oikeutensa? — Minusta olisi fiksumpaa, että etukäteen mietittäisiin, miten asiat tulisi hoitaa ja laitettaisiin prosessit kuntoon, eikä sitten vasta kun ollaan käräjillä ja vastapuoli vaatii isoja vahingonkorvauksia tai eduskunnan oikeusasiamieheltä alkaa tulla jatkuvasti huomautuksia, toteaa Saukkonen.

koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisen on myös perusteltava vastauksensa, jos asiakas tätä pyytää. — Esimerkiksi pelastustoiminnan lopettamisesta pitäisi aina antaa kirjallinen päätös, joka myös perustellaan. Käytännössä tämä asia on hoidettu kentällä erittäin vaihtelevasti, väittää Saukkonen. — Ihmisillä on myös oltava oikeus olla erimieltä ja hakea muutosta tehtyihin päätöksiin, mutta tähän ei ole olemassa selkeitä prosesseja. Tässä asiassa kohdistaisin katseeni aluepelastuslaitosten suuntaan, jotta niissä selkeästi ohjeistettaisiin kuka päätökset antaa, millä tavalla ja missä muodoissa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Työkavereilta saatu tunnustus tuntuu erityisen arvokkaalta

Aaltosesta Stadin brankkari

H

elsinkiläinen paloesimies Timo Aaltonen valittiin vuoden 2012 Stadin brankkariksi. Tunnustuspalkinto myönnettiin hänelle 1. lokakuuta Helsingin pelastuslaitoksen vuosipäivänä. Aaltosen valintaan vaikutti hänen myönteinen asenne ja motivaatio, ammatillinen monipuolisuus sekä pitkäaikainen työ kaupunkilaisten turvallisuuden hyväksi. Helsingin pelastuslaitoksen henkilökunta äänestää jokaisella paloasemalla suljetulla lippuäänestyksellä omaa ehdokasta tunnustuspalkinnon saajaksi. Kunkin seitsemän aseman ehdokkaasta valintalautakunta valitsee, kenelle tunnustus myönnetään. — Stadin brankkariksi valinta merkitsee minulle paljon. Tuntuu hyvältä saada tämä tunnustus erityisesti siksi, että henkilöstö on sen myöntämisen taustalla, kertoo Aaltonen. — Olin hyvin hämmentynyt kun kuulin, että minut oli valittu Mellunkylästä ehdokkaaksi. Pidin itsestään selvänä, että miehistö

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Helsingissä jaettavan Stadin brankkari -tunnustuksen sai tänä vuonna Timo Aaltonen. Onnitteluja Timon rinnalla oli vastaanottamassa vaimo Kirsi Räbinä.

äänestäisi ehdokasta joukostaan, joten olin hyvin yllättynyt valinnastani. Aaltonen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Mellun-

kylän pelastusasemalla paloesimiehenä. Hän on valmistunut palomies-sairaankuljettajaksi vuonna 1986. Alalle hän tuli jo 26 vuotta sitten, käytyään ensin


HELSINGIN PELASTUSLAITOS

11

lukion, armeijan ja oltuaan pari vuotta töissä. — Silloin nuorena en vielä tiennyt todellisesta palomiehen työstä mitään – lähinnä minua viehätti pelastusalassa porukan yhteisöllisyys, tiimihenki ja joukkuepelaaminen ja siksi hakeuduin silloiseen Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskuksen palotoimenkurssille, muistelee Aaltonen. — Tärkein asia, miksi olen viihtynyt alalla näin pitkään on työyhteisö. Lisäksi omalla kohdallani työ on ollut hyvin monipuolista ja työnkuvaani on tullut suhteellisen isoja muutoksia vuosien varrella, Aaltonen sanoo. Palomiestyön lisäksi Aaltonen on työskennellyt Malmin paloaseman lentopelastusyksikössä eli lekaryhmässä ja ensihoidon hoitotason tehtävissä. Lisäksi hän on osallistunut Suomen kansainvälisten pelastusjoukkojen, Finn Rescuen, toimintaan. Alipäällystökurssin Aaltonen suoritti vuonna 2002 ja on sen jälkeen toiminut paloesimiehenä. Aaltonen kertoo, että hänen perusmyönteinen asenteensa on hyvin pitkälle sisäsyntyistä ja hän on työasioissa pyrkinyt vaikeinakin aikoina suhtautumaan asioihin positiivisesti. — Esimerkiksi jos tulee jostakin ikävistä asioista tai uudistuksista tiedotettavaa, niin tuskinpa miehistökään kauhean positiivisesti suhtautuisi asiaan, jos esimies, joka vie sitä asiaa miehistölle eteenpäin, ottaisi negatiivisen asenteen.

Tarkista työeläkeotteesi Kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen. Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin. Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi

RANTASIPI POHJANHOVI

PIKKUJOULUT POHJANHOVISSA Vuoden hauskimman juhlan aloittaa MAHTAVA PIKKUJOULUBUFFET 45,-/hlö Katettuna 16.11.-22.12. pe-la klo 18-21 Ja illan pelastaa edullinen MAJOITUSTARJOUS alk.

89,-

/yö/huone superior-huonelisä 10,-

VaRaukset (016) 33 711 Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi | www.rantasipi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

Extraa tutkinnon päälle — Ihan hienoa, että olemme pioneereina valmistuneet Pekosta, toteaa pelastajaensihoitajaksi opiskellut Jesse Kauppi.

E

nsimmäinen pelastaja-ensihoitajakurssi juhli valmistumistaan syyskuussa Helsingin Pelastuskoululla. Opiskelijoilla oli takana lähes kolmen vuoden opiskeluputki, joka sisälsi Pelastajakurssin lisäksi lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Lisäkoulutuksen syynä oli ensihoitoasetuksen muutos, joka astui voimaan vapunpäivänä 2011. Asetuksen päälinjauksen mukaan perustason yksikön toisella ensihoitajalla on oltava terveydenhoitoalan tutkinto. Asetuksen jälkeen töihin tulevat, uudet pelastajatutkinnon suorittaneet eivät enää voi työskennellä kiireellisessä sairaankuljetuksessa toisen samanlaisen tutkinnon suorittaneen kanssa.

Opintojen jatkuminen yllätti Pelastajakurssi 34:lle opintojen pitkittyminen tuli melkoisena yllätyksenä. Asetuksen voimaan astuessa heillä oli jo puolitoista vuotta opintoja takana, ja pelastajaksi valmistuminen häämötti jo mukavan lähellä. Kauppi kertoo, että opiskelijat saivat tietää opintojen mahdollisesta jatkumisesta samoihin aikoihin kuin asetus tuli voimaan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Nyt tuntuu mukavalta, kun ei tarvitse enää aamulla lähteä kouluun ja tulla vasta iltapäivällä riviin, vaan voi tehdä täysipainoisesti 24 tuntia töitä ja lähteä sen jälkeen ansaituille vapaille, toteaa palomies-sairaankuljettaja Jesse Kauppi.


13

jan koulutusta, ottivat lisäopinnot mukisematta vastaan ja suorittivat opinnot tosissaan. Koulutuksen päätyttyä kurssilaiset ovat olleet tyytyväisiä, että tutkinto tuli suoritettua. — Jokainen meistä valmistuneista on ollut kuitenkin sitä mieltä, että lisäkoulutuksen pitäisi vähän näkyä palkassakin, sanoo Kauppi.

Harjoittelupaikkojen järjestäminen takkuista

Pelastaja-ensihoitajakurssi 1:n valmistumista juhlittiin syyskuussa Pekolla.

— Olimme juuri valmistumassa pelastajakurssin ensihoito-opinnoista, kun saimme ensimmäisen vihjeen koulutuksen jatkumisesta. Meille järjestettiin asiasta tiedotustilaisuus heti keväällä, mutta vasta syksyllä vahvistui, että muutos koski myös meidän kurssiamme. Kaupille itselleen opintojen venähtäminen ei tullut järkytyksenä. Hän oli jo keväällä pohtinut, että lisäkoulutuksesta voisi olla hyötyä. 10 kuukauden lisäopinnot eivät tuntuneet mahdottomalta ajatukselta, etenkin kun ne pystyi suorittamaan työn ohessa ja palkka juoksisi koko ajan. Sen sijaan osalle kurssikavereista opintojen jatkuminen oli shokkiuutinen ja aiheutti siviilielämän uudelleen järjestelyjä. — Osa oli ajatellut aloittavansa työt normaalisti syksyllä ja he olivat järjes-

Olimme juuri valmistumassa ensihoitoopinnoista, kun saimme vihjeen koulutuksen jatkumisesta.

telleet asiansa sen mukaisesti. Muutama kavereista oli ostanut asunnon tai tontin, muutamalla oli tullut tai oli tulossa perheenlisäystä, joten heille opintojen jatkuminen oli vähän suurempi järkytys, Kauppi kertoo. Alkujärkytyksen mentyä ohi kaikki 13, joilla ei ollut aikaisempaa lähihoita-

Keväällä 2011 Helsingin pelastuslaitoksella ja Pelastuskoululla tuli kiire valmistella ensihoitoasetuksen edellyttämä lähihoitajakoulutus. Koulutuksen valmistelu aloitettiin välittömästi, kun asetuksen sisältö oli vahvistunut, ja se päätettiin järjestää oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Helsingin oppisopimustoimiston ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (Hesote) kanssa. Kiireellisestä aikataulusta huolimatta koulutus valmisteltiin Kaupin mielestä hyvin. Ainoastaan harjoittelupaikkojen löytymisessä oli vaikeuksia. Koulutus sisälsi 20 prosenttia opetusta Hesotessa ja loput 80 prosenttia opetuksesta antoi työpaikkaohjaaja pelastuslaitoksella normaalin palomies-sairaankuljettajan työn ohessa. Olennainen osa koulutusta oli työharjoittelu, joka koostui neljästä eri jaksosta: päiväkodissa harjoittelun aiheena oli kasvun tukeminen ja ohjaus, sairaalassa hoito ja huolenpito, kotihoidon jaksolla kuntoutumisen tukeminen ja päivystyksessä päivystyspolikliininen hoitotyö. — Usein kävi niin, että vielä pari viikkoa ennen harjoittelujakson alkamista kaikille ei ollut löytynyt harjoittelupaikkaa, joten saimme jännittää saavatko kaikki paikan ajallaan. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

Pekon valmistumisjuhlassa järjestösihteeri Liisa Haimi jakoi Palomiesliiton stipendit Karim Lounekselle (pelastaja-ensihoitajakurssi 1) ja Arttu Pulkkiselle (pelastajakurssi 35).

Kauppi on työskennellyt samassa vuorossa Herttoniemen paloasemalla Helsingissä jo yli vuoden. — Jätkät on vähän naljailleet, että meitä ylikoulutetaan, mutta en ole siitä niin välittänyt.

— Tämä johtui varmaan siitä, että hesotelaisilla oli samaan aikaan työharjoittelu ja me olimme tavallaan ylimääräinen porukka, jolle paikka piti löytää, kertoo Kauppi. — Pahin tilanne oli opintojen loppuvaiheessa, kun kaikille ei löytynyt päivystyspolikliinista harjoittelupaikkaa, ja uhkana oli, että osa pääsee harjoittelemaan vasta syksyllä. Onneksi kaikille harjoittelupaikka kuitenkin järjestyi ja kaikki valmistuivat ajallaan.

Lisäkoulutus avarsi näkemystä potilaan hoitopolusta.

Koulutuksen plussat ja miinukset Kaupin mielestä lähihoitajakoulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena oli hyvä ratkaisu ja opintojen järjestäminen onnistui hyvin, mutta kehitettävääkin siinä olisi. Opiskelijoiden näkökulmasta järjestelmä tuntui välillä sekavalta. — Koska pelastuslaitos, oppisopimustoimisto ja Hesote tarjosivat kou-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

lutuksen yhdessä, oli kaikkia allekirjoitettavia papereita kolminkertaisesti ja asioista piti sopia kolmen tahon kanssa. Lisäksi oli epäselvää, millaisia tukia opiskelijoilla oli mahdollisuus saada, kertoo Kauppi. — Lisäksi opetuksessa oli liikaa vanhan toistoa eikä siinä huomioitu riittävästi aikaisempia pelastajakurssil-

la opetettuja asioita. Opetus aloitettiin perusasioista, kun olisi voitu lähteä liikkeelle vauhdikkaammin. Lähihoitajatutkinnon opiskelun lisäarvona pelastajille pidetään yleisesti sitä, että se antaa laaja-alaista ymmärrystä koko hoitoketjusta ja mahdollistaa useampia työuravaihtoehtoja. Näitä asioita painottaa myös Kauppi. — Eväät pelastajan tehtäviin annettiin jo pelastajakurssin aikana. Sehän on ne ennenkin antanut ja valmistanut työhön ja työtehtäviin. Minun mielestä lähihoitajakoulutus toi ekstraa siihen päälle ja avarsi nimenomaan näkemystä potilaiden hoitopolusta ja yhteydenpidon merkityksestä omaisten kanssa. — Ja jos tulevaisuudessa käykin niin, ettei pysty jatkamaan palomiehen töitä, voi ryhtyä lähihoitajaksi. Itse asiassa pari kurssikaveria jo innostui lähihoitajan töistä sen verran, että he tekevät keikkaa kotihoidossa ja vanhusten hoidossa. n


15

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS

16

Pelastuslaitosten työturvallisuusväki vaihtoi kokemuksia ja keskusteli ajankohtaisista asioista neuvottelupäivillä.

Työturvallisuusvaltuutetut kokoontuivat Jyväskylässä Keski-Suomen pelastuslaitos järjesti lokakuun alussa työturvallisuushenkilöstölle tarkoitetut neuvottelupäivät.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

T

apahtuman organisoivat pelastusjohtaja Simo Tarvainen ja työturvallisuusvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Neuvottelupäiville osallistui 25 henkilöä 12 laitoksesta, mitä Lehtonen pitää hyvänä tuloksena siihen nähden, että tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tilaisuus oli Lehtosen mielestä muutenkin onnistunut ja saavutti tilaisuudelle asetetun tavoitteen saada eri pelastuslaitosten työsuojeluväki yhdessä keskustelemaan asioista ja jakamaan kokemuksiaan.

— Päivän aikana käytiin todella vilkkaasti keskustelua ja puheenvuoroissa esitettiin hyviä ideoita. — Tälle tapahtumalle oli kyllä tilaus ja sille halutaan jatkoa, kertoo Lehtonen osallistujilta saamastaan palautteesta. — Pelastusjohtajilta saimme kuulla, että he haluavat liittää tämän tapahtuman pysyväksi osaksi kumppanuusverkkohanketta. Lisäksi päätettiin järjestää seuraavat työturvallisuusvaltuutettujen neuvottelupäivät ensi keväänä palvelualueiden seminaarin yhteydessä.


17

TYÖTURVALLISUUS

Laitoksien välillä suuria eroja Neuvottelupäivien aikana käytiin kommentointikierros pelastuslaitosten työturvallisuustilanteesta. Kommenteissa suurimmaksi huolenaiheeksi nousi esille sisäilmaongelmat. Niitä ilmeni useissa toimipisteissä eri puolilla Suomea.

Neuvottelupäivillä kuultiin tuoreeltaan paloesimies Juha Höökin poikkeamaraportointikyselyn tuloksia.

Pelastuslaitosten tulisi ottaa työsuojelupäällikön rooli itselleen.

Uutta tietoa tapaturmista Jyväskylän neuvottelupäivän luentoosuuden aloitti Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa, joka luennoi työturvallisuudesta pelastuslaitoksissa ja palomiesten työkyvystä. Hän kertoi 10 vuotta kestäneen palomiesten tapaturmia koskevan tutkimuksen tuloksista. Lusan lisäksi tilaisuudessa luennoi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta työturvallisuusneuvonnan tehostamisesta pelastusalalla sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston neuvotteleva virkamies Hannu Alen ja ylitarkastaja Keijo Korko työsuojeluhallinnon toiminnasta ja tehtävistä. Lisäksi koulutusmestari Reijo Hirvi kertoi urapolkujen kehittämisen edis-

tymisestä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Sokerina pohjalla päivän viimeisen luennon piti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Juha Höök Pelastusalan poikkeamaraportointikyselyn tuloksista. — Kaikilla luennoitsijoilla oli tärkeää kerrottavaa, mutta itse yllätyin eniten Höökin poikkeamaraportoinnin tiedoista. Tiedetään kyllä, että pelastusalalla tapahtuu paljon tapaturmia ja läheltä piti tilanteita, mutta miten paljon niitä todella tapahtuu, oli aika yllättävää, kertoo Lehtonen. n

Kommentoijat kertoivat lisäksi, kuinka riskienarviointi ja työturvallisuusasiat oli järjestetty heidän edustamillaan pelastuslaitoksilla. Kommenttien perusteella riskienarviointi oli hoidettu hyvin erillä tavalla. Osalla pelastuslaitoksista oli käytössä oma järjestelmä, osalla isäntäkuntien järjestelmät ja useammassa laitoksessa tiedot vietiin molempiin järjestelmiin.

Myös työturvallisuusasioihin panostamisessa ja organisoinnissa huomattiin olevan isojakin eroja. Esimerkiksi se, miten paljon työsuojeluvaltuutetut voivat käyttää aikaa työsuojeluasioihin vaihteli 4 viikkotunnista 32:een.

Vain puolella pelastuslaitoksista oli omat työsuojeluryhmät ja työsuojelupäälliköt, kun toisessa puoliskossa ne olivat järjestänyt isäntäkunta. — Läsnä olevat pitivät tärkeänä, että pelastuslaitokset ottaisivat työsuojelupäällikön roolin itselleen, sillä pelastusalan ammattilaiset tuntevat oman alan riskit paremmin kuin isäntäkunnan muusta hallinnosta tulevat työsuojelupäälliköt, kertoo työturvallisuusvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suomen Pelastuslaitokselta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

LEHTIHARAVA Lähes joka toisen pelastajan työura katkeaa ennen varsinaista eläkeikää työkyvyttömyyteen. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan vuosina 2000—2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 380 paloasemien miehistöön kuuluvaa. Vanhuuseläkkeelle jäi samana aikana 424 palomiestä. Kunnat käyttävät rutkasti rahaa palomiesten työkyvyttömyyseläkkeisiin. Palomiesten varhaiseläkemaksut verottivat noin 12 miljoonalla eurolla kuntien kassoja vuosina 2009—2011.

Kotkalaisten palomiesten oireet Jylpyn paloaseman huonosta sisäilmasta jatkuvat edelleen. Oireita on vieläkin useammalla palomiehellä. Jylpyn paloasemaa on remontoitu yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Rakennuksen seinärakenteissa ei pitäisi olla enää mitään vanhanaikaisia materiaaleja. Kotkan paloaseman remontti on ollut pitkä ja vaiheikas ja palomiehet ja kalusto ovat olleet tilapäismajoituksessa eri puolella kaupunkia. YLE 27.9.2012

HELSINGIN SANOMAT 15.10.2012

Palomiehet ovat siitä erikoinen työntekijäryhmä, ettei heistä ennalta tiedetä, mitä kaikkia kemikaaleja ja päästöjä he työssään joutuvat kohtaamaan. Tietoa alan altistusriskeistä on alkanut karttua vasta aivan viime vuosina pikkuhiljaa. Viime aikoina on tullut ilmi henkilöiden kokemuksiin perustuvia epäilyjä vakavistakin altistumisesta aiheutuvista oireista. Kyse ei ole ollut vain iäkkäistä palomiehistä, vaan nuorista, vasta sairastuneista työntekijöistä. SAVON SANOMAT 8.10.2012

Pelastustoimen alueellistamisen hyödyt ja haitat on nostettava esille. Pelastustoimen alueellistamisella ei ole haettu varsinaisesti säästöjä, vaan olemassa olevien paloasemien, kaluston ja pelastusyksikköjen tehokkaampaa käyttöä. Tässä on tutkimuksen mukaan onnistuttu erityisesti isoilla pelastusalueilla. Toisaalta tutkimukseen haastateltujen kuntapäättäjien mielestä pelastustoimen palvelutaso heikkeni vuosina 2007—2010. Kaikkein kriittisimmin palvelutasoa ja maksuosuuksien kasvua arvioivat maaseutumaisten kuntien edustajat. ILKKA 12.9.2012

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


19

Liikenneturvan raskaan liikenteen ennakoivan ajon

KOULUTTAJAKURSSI

KOULUTTAJAKURSSIT 2013

- Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Talvella 2013 Liikenneturva järjestää kaksi raskaan kaluston EAK-kouluttajakurssia Rovaniemellä: I II

28.1. - 1.2. 11. - 15.2.

Kurssi on tarkoitettu raskaan kaluston kuljettajien koulutustehtävissä työskenteleville tai niihin tehtäviin hakeutuville. Kurssi antaa valmiudet ja valtuudet järjestää ennakoivan ajon kursseja sekä toimia niillä kouluttajana.

Kurssin hinta:

Ilmoittautuminen

Vaihtoehto A Kurssi ja ruokailut, jolloin hinta on 1675 €.

Kursseille ilmoittautuminen päättyy 30.11.2012. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, kummalle kurssille haluat ensisijaisesti. Hyväksytyille lähetetään vahvistus kurssiajasta viimeistään viikolla 50. Kursseille voi ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen Liikenneturvan verkkosivuilla.

Vaihtoehto B Kurssi ja täysylöspito, jolloin kaksi majoitusvaihtoehtoa: • 1 hengen huoneessa 2150 € tai • 2 hengen huoneessa 1950 € Kurssille hyväksytyillä pitää kurssimaksu olla maksettu kaksi viikkoa ennen kurssin alkua.

Koulutuspaikka: Hotelli Lapland Hotels Sky Ounasvaara, 9640 Rovaniemi

Lisätietoja

Kurssiin liittyviä lisätietoja saa Liikenneturvan Rovaniemen-aluetoimistosta koulutusohjaaja Pentti Tervolta, puh. 020 7282 384 tai 040 550 3949 ja sähköpostitse pentti.tervo@liikenneturva.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

LIITTOKOKOUS

LIITTOKOKOUS Kuopiossa 30. marraskuuta Palomiesliiton vuoden 2011 liittokokous järjestetään Pohjois-Savossa.

SPAL V

LIITTOKOKOUS Rovaniemellä 28.11.2012

uosittainen liittokokous on SPAL:n ylin päätöksentekijä. Kokouksessa päätetään toimintalinjoista ja tavoitteista, joiden eteen työskennellään hallituksessa, työryhmissä toimistolla. uosittainen liittokokous on ja liitonnäille henkilökohtaiset varajäsenet. Tärkeä osa kokousohjelmaa on eri puolilta Palomiesliiton ylin pääHallituspaikkojen jaossa käytössä on Suomea saapuvien kollegoiden tapaaminen. töksentekijä. Kokouksessa 13 vaalialuetta. Virallisen niistä kokouksen jälkeen jatketaan illallisella päätetään toimintaja vapaamuotoisemmalla linjoista ja tavoitteista, joiden eteen ohjelmalla. Liittokokous käynnistyy 28. mar-

V

liiton toimistolla ja hallituksessa raskuuta kello 12, jota ennen on Kuopion-kokouksen esityslistan ilmoittautuminen merkittätyöskennellään. ja valtakirjojen vimpiä asioita ovat liiton sopimustavoitteiden Vuoden 2012 kokous järjestetarkastus kello 11 alkaen. Liittohallitus ja toimintasuunnitelman sekäRovaniemellä jo edellisenä tään Rovaniemellä 28. marraskuuta. vahvistaminen kokoontuu talousasioiden käsittely. ajankohPaikalle odotetaan noin sataa liitto-Kokouksen päivänä. dasta johtuen se käsittelee 2010 kokousedustajaa eri puolilta Suomea. sekä vuoden Kokousväelle tuovat tervehdykvuosikertomuksen että katsauksen vuoden SPALin paikallisyhdistykset käsensä sekä Rovaniemen kaupungin 2011 tapahtumiin.omissa Vuoden 2010 liittokokosittelevät liittokokousasioita että Lapin pelastuslaitoksen edustajat. us Hämeenlinnassa nimitti liittohallituksen kokouksissaan marraskuussa. LiitYhteinen ruokailu alkaa illalla virallisen kaudeksi 2011-2012, joten esityslistalla ei olepäätyttyä. tokokouksen esityslista on lähetetty kokouksen henkilövalintoja. yhdistyksiin lokakuun lopulla. Jokainen kokousvieras hoitaa Liittokokouksen esityslista onmajoitusvarauksensa esitelty taritse suoraan kemmin yhdistyksiin lokakuun lopussa läheteLiittokokous vahvistaa liiton stratekokoushotelliin. tyissä giset tavoitteet ja liittokokouskansioissa. painopistealueet, päättää järjestäytymisestä järjestöihin Liittokokouksissa sekä vahvistaa tilinpäätöksen. on tavan mukaan kutsuttu LIITTOKOKOUKSEEN paikallisia vieraita. Kuopiossa kokouksen aluksi Rovaniemellä valitaan myös ILMOITTAUDUTAAN terveisensä kertovat Pelastusopiston uusi rehSPALin uusi liittohallitus seuraavak toimistolle 12.11. mennessä: tori Mervi Parviainen ja Pohjois-Savon pelastussi kahden vuoden toimikaudeksi puh. (09) 8678 880 tai laitoksen uusi pelastusjohtaja Jukka Koponen. 2013—2014. Hallitukseen valitaan pu toimisto@palomiesliitto.fi Varsinainenjäsentä kokoussekä käynnistyy 30. marrasheenjohtaja ja kaksitoista kuuta kello 12, jota ennen on ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus.

>

> Lisätietoja järjestelyistä: toiminnanjohtaja Petri PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Hynninen puh. 050 330 8356, petri.hynninen@palomiesliitto.fi


21

JUHA-PEKKA LAAKSO

LIITTOKOKOUS

Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus Liittokokouksessa läsnäolo-oikeus ja

Äänimäärä jäsenmäärän mukaan Äänimäärä yhdistyksen jäsenmäärän mukaan Jos kokouksessa äänestetään, on

puheoikeus on kaikilla palomiesyhdistyksiin Läsnäolo-oikeus puheoikeus liittokuuluvilla jäsenillä jajaliiton henkilöjäsenillä. kokouksessa on kaikilla palomiesyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä ja liiton hen-kaikki Liittokokoukseen voivat osallistua kilöjäsenillä. Kokoukseen voivat osallistua suoraan liittoon kuuluvat henkilöjäsenet kaikkijäsenyhdistyksen suoraan liittoon kautta kuuluvat hen- kuulusekä liittoon kilöjäsenet sekä jäsenyhdistyksen kautta vat jäsenyhdistyksen valitsemat edustajat. liittoon kuuluvat jäsenyhdistyksen valitsematYhdistysjäsenen edustajat. edustaminen liittokok-

paikallisyhdistyksellä käytössä yhtä monta Jos kokouksessa äänestetään, on ääntä kuin yhdistykseen kuuluu varsinaisia paikallisyhdistyksellä käytössä yhtä monta jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton henääntä kuin yhdistykseen varsinaisia kilöjäsenellä on yksi ääni.kuuluu Henkilöjäsen jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton henvoi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen kilöjäsenellä on yksi ääni. Henkilöjäsen välityksellä. voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Vaalit ja äänestyskäytännöt on kirjattu

ouksessa määräytyy paikallisyhdistysten Yhdistysjäsenen edustaminen kokouksessa sääntöjen Mikäli säännöissä ei määräytyymukaan. paikallisyhdistysten sääntöjen määräyksiä edustajien valinnasta ole, mukaan. Jos säännöissä ei määräyksiä paikallisyhdistykset voivat itse päättää edustajien valinnasta ole, yhdistykset voivat edustajan valinnasta. itse päättää edustajan valinnasta.

tarkemmin liiton sääntöihin on ja menettelyVaalit ja äänestyskäytännöt kirjattu tapaohjeisiin. Säännöt ovat luettavissa tarkemmin liiton sääntöihin ja menettelynetistä www.palomiesliitto.fi. Ohjeet tapaohjeisiin. Säännöt ovat luettavissa sisältyvät yhdistyksiin lähetettyihin netistä www.palomiesliitto.fi. Ohjeet kokouskansioihin. sisältyvät yhdistyksiin lähetettyihin kokouskansioihin.

Kokouspaikkana Kokouspaikkana Puijonsarvi legendaarinen Pohjanhovi

Kokouskansio lähetetty Kokouskansio lähetetty yhdistyksiin yhdistyksiin

hoitavat majoitusvarauksensa itse suoraan hovissa. Kokoukseen tulevat hoitavat mahotelliin. joitusvarauksensa itse suoraan hotelliin.

esityslistan liitteineen sekä ohjeet ja liittokokouskansio, joka sisältää esityslistan menettelytavat kokoukseen tulijoille. liitteineen sekä ohjeet ja menettelytavat kokoukseen tulijoille. Menettelytavan mukaan liittokokousaMenettelytavan mukaan liittokokousasiat siat käsitellään paikallisyhdistysten kokoukkäsitellään kokouksissa sissa ennenpaikallisyhdistysten liittokokousta. ennen liittokokousta.

Kokous järjestetään Kuopion Sokos Hotel Puijonsarvessa. tulevat Kokous järjestetäänKokoukseen Rantasipi Pohjan-

Pohjanhovista on varattu huonekiintiö, Puijonsarvesta on varattu huonekiintiö, josta varaukset on tehtävä 13. marraskuuta marraskuuta josta varaukset on tehtävä 15. mennessä suoraan Mainitse mennessä. Mainitsehotelliin. varauksen yhteydessä varauksen yhteydessä SPAL-liittokokous. SPAL-liittokokous.

>

HOTELLIN YHTEYSTIEDOT: www.rantasipi.fi/hotellit/pohjanhovi

Palomiesliiton paikallisyhdistyksiin on lähetetty liittokokouskansio, joka sisältää Paikallisyhdistyksiin on lähetetty

Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat tilata tilata esityslistantoimistolta, toimistolta, liittokokouskansion 8880. puh.puh. (09)(09) 867867 8880.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Opiskelusta ja osaamisen kehittämisestä

V

ähintään vuoden päätoiminen valtion tai kunnan palvelussuhde antaa opintovapaalain (273/1979) mukaisen oikeuden, toki eräin rajoituksin, saada saman työnantajan palveluksessa opintovapaata viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Lain tarkoittama opintovapaa on opiskelua julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa ja hyvä olisi hakea opintovapaataan riittävän ajoissa. Kuitenkin vapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden työpäivän pituista vapaata on haettava, jollei työnantajan ja työntekijän kesken muuta erikseen sovita, suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista. Virkavapaata voi hakea etukäteen määrättynä aikana yhden päivän tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaata voi lain mukaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on töissä.

väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Myös silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä työntekijällä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta, työnantaja voi siirtää opintovapaata. Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, jollei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaansa ja palata työhön, jos vapaata on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää työhön aikana, jona opintovapaalla olevan sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa. Opintovapaalain mukainen opintovapaa on työssäolon veroista aikaa, muilta kuin palkan osalta. Opintovapaa- asetuksessa 1979/864 on tarkemmin kuvailtu opiskelun eri muotoja ja menettelytapoja.

Opintovapaan siirtäminen, käyttämättä jättäminen, keskeytys

Kunnallisen viranhaltijan osaamisen kehittäminen

Työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään 6 kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, tai milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden

Kuntatyönantaja ja työntekijäjärjestöt ovat 2008 sopineet henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Henkilökohtainen ja tiimin koulutus ja kehitystyö, organisaation ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitys ja urapolut sisältyvät sopimukseen.

Hae ajoissa opintovapaata

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kehittämissuunnitelma kattaa koko työuran Henkilöstön kehittäminen osana työuraa kuvataan henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Tähän kuuluu työssä perehdyttäminen ja oppiminen sekä osaamisen kehittäminen ja vielä hiljaisen tiedon siirtäminen ennen eläkkeelle siirtymistä. Kehotankin tarkistamaan omalla työpaikalla minkälaisia periaatteita yhteistoimintamenettelyssä on asetettu henkilöstön kehittämiselle. Samalla toivon aktiivista keskustelua osaamisen kehittämisestä. Vähintään kerran vuodessa tulee oma kehitys kirjata kehityskeskustelujen yhteydessä.

SPALin luottamusmieskoulutus Palomiesliitolla on KTN:n jäsenenä oma kiintiönsä Kuntatyönantajan ja kunnallisten pääsopijajärjestöjen perustaman Koulutustyöryhmän hyväksymissä ammattiyhdistyskoulutuksissa. Virkavapaata kurssille osallistumista varten on haettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Koulutustyöryhmän hyväksymään luottamusmieskoulutukseen osallistuva saa virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkan. SPALin nettisivulta löydät linkin asiakirjaan ”Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus” sekä ”Työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta”. (www.palomiesliitto.fi > koulutus > ay-koulutus). Työmarkkinalakimies Helena Janhonen Puh. 050 570 3275 helena.janhonen@palomiesliitto.fi


KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

23

Ensihoidon teho-opiskelijat PELASTAJAKURSSI 79 2/4

Neljää poikkeusta lukuun ottamatta pelastajakurssi 79:n opiskelijat ovat vailla aiempaa terveydenhoitoalan koulutusta. Neljässä kuukaudesta heistä kuitenkin leivotaan perustason sairaankuljettajia.

K

uluvan vuoden huhtikuussa alkanut ensihoidon jakso on useiden pelastajakurssilaisten mielestä erityisen haastava opintokokonaisuus. Se on ulkopuolisinkin silmin helposti ymmärrettävissä. Vertailun vuoksi ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja opiskelee terveydenhoitoalaa useamman vuoden. Opiston haasteiksi voi luonnehtia rajallista aikaa, joka on käytettävissä ensihoidon opetukseen. Valtteihin lukeutuvat sitä vastoin erinomaiset harjoitukselliset ja opetukselliset puitteet. Kuten palo- ja pelastustoimen koulutuksessa, myös ensihoidon osalta lähestyminen tavoitteeseen on varsin käytännönläheistä. Opetuksessa siirrytään jo yllättävän varhain harjoittavaan opetukseen — ilmiöiden ymmärtämiseen edellytettävän teorian läpikäyntiä unohtamatta.

Kevätlukukauden opintojen pääpaino sijoittui anatomiaan ja fysiologiaan. Teoriantäyteistä aikaa elävöittivät havainnollistavat multimediaesitykset ja ensihoidon maailmasta poimitut käytännön esimerkit jotka liittyivät kulloinkin käsiteltävään aihealueeseen. Vaikka kokonaisuutta voi luonnehtia pintaraapaisuksi, niin jakso antoi hyvät edellytykset jatkossa eteen tulevien ilmiöiden ja asioiden ymmärtämiselle. Ensihoidon hallinto-oppi puolestaan avarsi käsitystä suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän toiminnasta ambulanssin ulkopuolisessa maailmassa. Lääkeaineoppi, ambulanssiin ja sen työvälineisiin tutustuminen sekä ergonomiaharjoitukset täydensivät kevätkaudella edellä mainittuja teoriakokonaisuuksia ja mahdollistivat vaiheittaisen siirtymisen kohti haastavampia käytännön harjoituksia. >

SARJASSA seurataan Pelastusopiston kurssien opiskelua. Lehdessä vuorottelevat Pelastajakurssi 79:n ja Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23:n oppilaiden kirjoitukset. Kumpaakin kurssia seurataan neljän jutun verran kesään 2013 saakka.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

PELASTAJAKURSSI 79

Lapsen elvytysharjoitus käynnissä.

Samoin kuin pelastustoimen opetuksessa, myös ensihoidon koulutuksessa harjoitusaluetta pyritään tehokkaana oppimisympäristönä. Siellä ns. ”keikan ajaminen” on mahdollista hyvin todenmukaisissa olosuhteissa. Yksikkö saa odottaa tehtävää asemalla ja vastaanottaa hälytyksen VIRVE:n kautta. Potilaan luona edetään ensiarvion kautta työdiagnoosiin, suoritetaan tarvittavat hoitotoimenpiteet, konsultoidaan tarvittaessa lääkäriä puhelimitse ja arvioidaan hoidon tarvetta. Lopuksi toteutetaan varsinainen kuljetus harjoitusalueen omaan sairaalaan tai terveyskeskukseen – potilaan luovutusta ja raportointia unohtamatta. Potilaat ja hoitoketjuun kuuluvat henkilöt eivät luonnollisestikaan ole todellisia, mutta heitä näytellään parhaan mukaan. Opiskelijat saavat vuorollaan toimia potilaina tai esittää muuta tilanteeseen liittyvää henkilöä kuten lähiomaista. Opettajat ovat siten

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastusopiston ambulanssit harjoitusalueen ”sairaalan” edessä.

päivystävän lääkärin ja hätäkeskuspäivystäjän rooleissa. Erityinen kiitos kuuluu tässä yhteydessä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisille, jotka esittivät potilaita yhteen otteeseen kuin myös

poliisille joiden kanssa opiskelijat pääsivät kertaalleen harjoittelemaan yhteistoimintaa. Pelastusopiston simulaatioluokka on harjoitusalueen ohessa keskeinen


KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

oppimisympäristö. Kyse on huonetilasta joka on varta vasten rakennettu ensihoidon tilanneharjoitteita varten. Viereisestä luokkatilasta on mahdollisuus seurata kameroiden ja kaiuttimien välityksellä suorittajien toimintaa. Itse simulaatiotilassa löytyy tummennetuin lasein eristetty koppi, mistä käsin opettajat ohjaavat harjoituksen toteutumista. Nykyaikaiset nuket on varustettu modernisti siten, että niistä saa mitattua verenpaineen, tunnusteltua kaula- ja rannepulssin, kuunneltua hengitysääniä jne. Yksi opettajista esittää vuorollaan potilasta jonka puhe tuotetaan mikrofonin ja kaiuttimen välityksellä suorittajien kuultavaksi. Videoinnin ansiosta opiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus seurata omaa toimintaansa harjoituksen päätteeksi. Tyypillisesti suurin osa tuntiajasta kuluukin suori-

25

tuksen jälkiarvioinnissa kuin itse tehtävän parissa. Syys- ja lokakuun vaihteen opiskelijat viettivät työharjoittelun parissa kukin toivomallaan paikkakunnalla. Ensimmäinen viikko oltiin sairaalan päivystyksessä ja leikkaussalissa. Vietetty aika ja aiempi osaamisen taso

Suoniyhteyden avaaminen on yksi viidestä toimenpiteestä, jotka testataan pelastajaopiskelijoilta.

Suurin osa ajasta kului suorituksen jälkiarvioinnissa kuin itse tehtävän parissa.

eivät luonnollisesti johtaneet varsinaiseen rutinoitumiseen hoitotyössä. Kokemuksen se oli kuitenkin arvokas, sillä se antoi mahdollisuuden seurata ensihoitajien työtä vastaanottavassa päässä ja toisaalta perehdytti potilaiden sairaalahoitoon. Viimeisen kaksi viikkoa oltiin vuorostaan ambulanssissa missä kukin sai arvokasta kosketusta oikeaan ensihoitoon henkilökohtaisen ohjaajan valvovan silmän alla.

Arviointijärjestelmä

Simulaatioluokassa tehtävät suoritteet videoidaan ja käydään läpi harjoituksen päätteeksi.

Pelastusopiston koulutukselliset tavoitteet sairaankuljetuksen osalta kiteytyvät perustasoisen ensihoidon arviointijärjestelmän kriteereihin. Kyse on kolmiportaisesta kokonaisuudesta, jolla edetään askel kerrallaan kohti päätavoitetta, eli oikeutta toimia perustason sairaankuljettajana. Ensimmäisen portaan muodostaa valtakunnallinen teoriakoe, joka suoritetaan verkossa >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

PELASTAJAKURSSI 79

Ergonomiaharjoituksissa opetellaan potilaan turvallista siirtoa niin ensihoitajan kuin asiakkaan näkökulmat huomioiden.

ja jolla testataan työn edellyttämän teorian osaaminen. Se käsittää 150 arvottua monivalintakysymystä, joista vähintään kolme neljäsosaa on saatava oikein. Toisena ovat vuorossa ensihoidollisten toimenpiteiden arviointi. Kyse on viidestä erillisestä rastista joilla testataan nestehoidon toteuttaminen, murtuneen raajan käsittely, happihoidon antaminen, hengitystien varmistaminen ja naamaripaljeventilaatio sekä paineluelvytys ja defibrillaatio. Näiden toimenpiteiden osalta opiskelijoille on järjestetty mahdollisuus omatoimiseen harjoitteluun iltaisin ja viikonloppuisin tarkoituksenmukaisesti varustellussa luokkatilassa. Viimeinen porras käsittää opiskelijan ja hänen parinsa toiminnan arvioinnin kokonaisuutena arvotuissa potilas-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tilanteessa. Ryhmän toimintaa tarkastellessa vaihtoehtoina ovat alentunut tajunta, elottomuus tai vamma. Yksikkötason tehtävässä mahdollisia ovat lapsipotilas, rintakipu, hengitysvaikeus tai vaaraton oire. Portaalta toiselle siirtyminen edellyttää kulloinkin aiempien tasojen hyväksyttyä suorittamista.

Tulevaisuuden työnkuva Tulevien pelastajien edellytykset toimia sairaankuljetustehtävissä ovat heikentyneet uuden lainsäädännön myötä. Terveydenhuollon ammattijärjestöjen ajama reformi johti paljon puhuttaneeseen uudistukseen, jonka myötä toisen ambulanssissa toimivista sairaankuljettajista on jatkossa oltava terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Poikkeuksen

muodostavat aiemmin valmistuneet vanhemmat palomiehet, jotka saavat edelleen toimia keskenään parina. Helsingin Pelastuskoulu on jo vastannut kyseiseen uudistukseen ja ryhtyneet kouluttamaan valmistuneita pääkaupungin pelastajia työn ohessa lähihoitajiksi. Miten tulee ensihoidon opiskelu Pelastusopistolla näyttämään tulevaisuudessa? Poistuuko se kenties kokonaan vai kehitetäänkö siitä laajempi opintokokonaisuus? Koulun resurssit huomioiden olisi suuri harmi, jos päädyttäisiin ensin mainittuun vaihtoehtoon. n

PELASTAJAKURSSI 79 Teksti: Tuomas Murdoch Kuvat: Jarno Heinilä


27

Tuhkalle altistuminen ja sen vähentäminen eri toimialoilla 21.11.2012, KUOPIO TAVOITE JA SISÄLTÖ: Osallistuja saa tietoa palamisessa syntyvistä epäpuhtauksista ja altistumisen arvioinnissa hyviksi havaituista menetelmistä eri toimialoilla. Lisäksi hän saa tietoa altistumisen vähentämisestä teknisin keinoin ja henkilösuojaimin. Koulutuksessa pohditaan myös työterveyshuollon mahdollisuuksia ennaltaehkäistä palojäämien sisältämien syöpävaarallisten aineiden haittavaikutuksia. Koulutuksessa esitellään palomiesten, palotutkijoiden, palosaneeraajien, lämpölaitosten hoitajien, puhdistajien ja huoltomiesten altistumista ja altistumisen arviointiin käytettyjä menetelmiä käytännön esimerkkien avulla. Samalla pohditaan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden poistamista teknisin keinoin ja henkilösuojainten avulla. Perehdytään altisteiden haittavaikutuksiin eri työaloilla ja niiden ennaltaehkäisyyn työterveyshuollossa. Saadaan katsaus kahdella eri työalalla jo tehtyihin toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi työpaikkojen kommenttipuheenvuoroissa. Loppuyhteenvedossa käydään läpi tämän hetkiset suositukset altistumisen arvioinnista, altistumisen vähentämisestä teknisin keinoin ja henkilösuojaimin sekä työterveyshuollon mahdollisuuksista ennaltaehkäistä haittavaikutuksia. KOHDERYHMÄT: Palomiehet, JVT-saneeraajat, palotutkijat, vahinkotarkastajat, lämpövoimalaitosten työntekijät, puhdistajat, huoltomiehet ja kaikkien edellä mainittujen alojen työterveyshuollosta vastaavat työterveyshenkilöt ja koko työsuojeluorganisaatio AJANKOHTA JA KOULUTUSPAIKKA: 21.11.2012 Kuopio: Työterveyslaitos, Neulaniementie 4 (luentosali 2 krs.) OSALLISTUMISMAKSU & ILMOITTAUTUMINEN: Koulutuksen hinta on 290 eur (alv 0%), sisältäen koulutusmateriaalin ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan maksuttoman peruutusajan päätyttyä. Ilmoittautumiset 9.11.2012 mennessä: www.ttl.fi/koulutus -> Koulutuskalenteri tai koulutusassistentti Riikka Heinonen, p. 030 474 7204, riikka.heinonen@ttl.fi

KOULUTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT TIEDUSTELUT: Koulutuksen johtaja: vanhempi tutkija, dosentti Juha Laitinen p. 040 502 3714, juha.laitinen@ttl.fi OHJELMA 21.11.2012 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/tee ja suolainen kahvileipä 09.00-09.20 Koulutuksen avaus 09.20-09.50 Savusukeltajien, palosaneeraajien ja palontutkijoiden altistuminen sekä sen arviointi / vanhempi tutkija, dosentti Juha Laitinen, Työterveyslaitos 10.00-10.30 Kivihiiltä ja bioenergiaa käyttävien voimaloiden puhdistajien ja huoltomiesten altistuminen sekä sen arviointi / erikoistyöhygieenikko, FM Mika Jumpponen, Työterveyslaitos 10.40-11.10 Voimalaitostuhkan vaikutukset solutasolla / erikoistutkija, dosentti Matti Viluksela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.20-12.00 Palomiesten syöpäriski, mystiset sairastumiset ja niiden taustat / erikoislääkäri, LL Harri Lindholm, Työterveyslaitos 12.00-13.00 Lounas 13.00-13.30 Tulevaisuuden haasteet pelastustoiminnan opetuksessa ja pelastuslaitoksissa käytännössä altistumisen kannalta katsottuna / pelastustoimintaopetusyksikön päällikkö Ismo Huttu, Pelastusopisto 13.30-14.00 Millä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? / Polttoaineiden hankintapäällikkö Matti Voutilainen, Kuopion Energia 14.10-14.30 Kahvi/tee ja pulla 14.30-15.30 Suositukset; altistumisen mittaaminen, vähentäminen ja haittavaikutusten ennaltaehkäisy / Mika Jumpponen, Harri Lindholm ja Juha Laitinen 15.30-16.00 Koulutuksen päättäminen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


29

Valalla korostetaan inhimillistä näkökulmaa Pelastajaksi valmistuville muotoillaan parhaillaan pelastajavalaa. Sen vannovat ensimmäisenä Pelastusopistosta joulukuussa valmistuvat.

V

alan taustalla ovat Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen, jotka ovat myös muotoilleet valatekstin. Vala on tarkoitus ottaa käyttöön molemmissa oppilaitoksissa. — Pelastajiksi valmistuville haluttiin vastaavanlainen juhlallinen vakuutus kuin on esimerkiksi lääkäreillä ja poliiseilla. Vala haluttiin ikään kuin viimeiseksi muistutukseksi ennen todistusten jakoa, mitä varten pelastustyötä tehdään, kertoo Parviainen. — Pelastajavalan käyttöönotosta on puhuttu eri yhteyksissä jo kauan. Kun viime vuonna ryhdyimme suunnittelemaan Pelastusopiston 20-vuotisjuhlavuotta, ajatus taas heitettiin ilmaan, ja niinpä päätimme Waitisen kanssa viedä asiaa eteenpäin. Valan tekstissä kerrotaan kuinka valmistuva haluaa palvella pelastajana. Tekstissä korostuu ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen sekä rehellinen, avoin, yhdenvertainen ja sovinnollisuutta edistävä toiminta. Parviainen painottaa, että vala perustuu vahvasti pelastustoimen arvoihin. Pohjana on käytetty valmiita valoja, ennen kaikkea poliisien valaa, mutta varsinainen teksti on lähtöisin Parviaisen ja Waitisen kynästä. Jonkin verran viilauksia on tehty eri tahojen kommenttien perusteella. Kommentteja on pyydetty ainoastaan alan keskeisiltä tahoilta, sillä laaja lausuntokierrosten pyytäminen ei ole ollut mahdollista. — Pelastajavalan sisältö on sen näköinen kuin me rehtoreina haluaisimme nähdä, että minkälaisia tulevia ammattilaisia meiltä valmistuu ja millaisia pelastajia me haluaisimme heidän olevan.

Vannomistilanne tulee olemaan juhlava ja se tulee sisältämään omat pysyvät seremoniansa, jotka suunnitellaan tarkkaan syksyn aikana. Lisäksi jokainen valmistuva pelastaja saa valan paperilla samassa kansiossa kuin on todistus. Parviainen uskoo, että vannomishetki tulee olemaan hieno tilaisuus paitsi opiskelijoille myös opettajille ja valmistuvien läheisille. Se on samalla omaisille muistutus siitä, että pelastajat tekevät ihmisten kannalta tärkeää työtä, joten työ vaikuttaa myös perheen arkeen. — Tämä on viesti läheisille, että jos pelastaja tai palomies ei tulekaan kotiin heti kun työvuoro loppuu, niin hänellä voi olla joku keikka kesken, sanoo Parviainen. Pelastajavalan käyttöönotto on Parviaisen mielestä tärkeää siksi, että — Vaikka pelastajavala ei olekaan muistettaisiin mitä juridisesti sitova, haluamme sen varten pelastustoimi muistuttavan pelastajia siitä, mitä on olemassa. Ennen varten he työtään tekevät, kerkaikkea valalla too rehtori Mervi Parviainen. halutaan korostaa, että inhimillinen näkökulma tulisi olla työtä tehtäessä aina mielessä. — Yksi ajatus tämän valan takana on se, että vielä arkipäivässäkin muistettaisiin, minkä vuoksi pelastustehtävissä ollaan ja mitä varten sitä tehdään. Ei pelastustyötä tehdä esimiestä varten tai laitoksen johtoa varten, vaan ihmisiä varten. Ja jos jonain päivänä joku huomaa, että on sen unohtanut, hän voi ottaa valan esille ja miettiä, että mitä varten hän työtään tekikään. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

Kuopion teräsmies pääsi Havaijille Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Matti Hurula osallistui legendaariseen Ironman-kilpailuun Havaijilla miesten 50–54 sarjassa. Hurulalle kilpailuun pääseminen oli enemmän kuin tavoite. Se oli unelma.

J

okaisen triathlonistin unelma on päästä Havaijille. Nyt kun unelma on saavutettu, minulla ei ole erityisiä tavoitteita kilpailun sijoituksen tai ajan suhteen, Hurula kertoi ennen kisamatkaa. — Toivotaan, että kaikki menee nappiin ja kisa menee hyvin, mutta tässä lajissa se on niin monesta asiasta kiinni, onnistuuko kaikki niin kuin on suunnitellut. — Ainoa odotukseni on, että tulee hyvä kisa ja pystyn ottamaan itsestäni irti sen mitä jaksan eikä tule ongelmia nesteen imeytymisen tai jonkin muun asian kanssa. — Triathlonin Euroopan mestaruuden omassa sarjassani voitin viime vuonna, joten tavoitteenani on vielä joskus voittaa maailmanmestaruuskin, mutta ei vielä tänä vuonna, Hurula lisää.

Triathlonissa uusi buumi Triathlonin harrastuksen Hurula aloitti 20 vuotta sitten, jolloin hän harjoitteli lajia talven 1992–1993 ja osallistui ensimmäiseen kilpailuun toukokuussa 1993 Helsingissä. — En muista, miten silloin sijoituin. Olin varmaan jotain 50 sakissa yleises-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Triathlon on kolmen kovan lajin yhdistelmä. Kuva Tampereella kisatuista pitkän matkan kisoista vuodelta 2011.

sä sarjassa… Se oli sitä aikaa, kun Pauli Kiuru ja Magnus Lönnqvist menivät vielä aika lujaa, Hurula muistelee. Magnus Lönnqvist, oli ensimmäinen suomalainen teräsmies ja häntä voidaan pitää suomalaisen triathlonin edelläkävijänä. Pauli Kiuru puolestaan on menestynein suomalainen

triathlonisti ja sijoittui parhaimmillaan toiseksi Havaijin Ironman-kilpailussa vuonna 1993. Triathlon olikin kovassa nosteessa 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, jolloin lajilla oli paitsi nimekkäitä kilpailijoita myös paljon harrastajia. Sittemmin lajin suosio hiipui 90-luvun loppua kohti, kunnes 2000-luvulla suosio lähti uuteen nousuun. — Meillä Suomessa triathlon on jo iso laji nykyään. Viime kesänä esimerkiksi Joroisten puolimatkan triathloniin osallistui yli 1000 kilpailijaa ja meillä Kuopiossa olympiamatkan SM-kilpailussa oli yli 500 osallistujaa, Hurula kertoo.

Ukkomiehelle sopiva laji Triathlonin harjoittelun Hurula aloitti uteliaisuudesta lajia kohtaan. Hän on urheillut koko elämänsä ajan ja harrastanut muun muassa eri pallopelejä ja uintia. — Ajattelin, että tätäkin lajia voisin kokeilla. Aloitin ensin olympiamatkalla ja siirryin seuraavana vuonna puolimatkaan. Ensimmäisen täyden matkan kilpailun suoritin vuonna 2004 Australiassa, Hurula muistelee. >


31

LAJIESITTELY

Triathlon Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmälaji, jonka kehitti kalifornialainen urheiluseura 1970-luvun alussa.

Ensimmäinen Ironman-kilpailu pidettiin Havajilla 1978, jonka jälkeen triathlon on kehittynyt arvostetuksi kilpa- ja huippu-urheiluksi ja levinnyt ympäri maailmaa. Havaijin teräsmieskilpailu on edelleen erittäin arvostettu ja sen voittajaa pidetään triathlonin maailmanmestarina. Olympialajiksi triathlon tuli Sydneyssä 2004.

Tärkeimmät triathlon-matkat: SPRINTTIMATKA: 750 metriä uintia, 20 kilometriä pyöräilyä ja 5 kilometriä juoksua. OLYMPIAMATKA: 1,5 kilometriä uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja 10 kilometriä juoksua. PUOLIMATKA: 1,9 kilometriä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21 kilometriä juoksua. TÄYSMATKA: 3,8 kilometriä uintia, 180,2 kilometriä pyöräilyä ja maraton (42,195 kilometriä) -juoksu.

Triathlon ei ole yksipuolista. Aina voi harjoitella jotain.

— Tällä hetkellä tunnetuin suomalainen triathlonin harrastaja on Alexander Stubb. Olemme Alexin kanssa kisanneet muutamissa samoissa kisoissa ja olen muistaakseni aina voittanut hänet eli tässäpä Alexille haastetta, Hurula naurahtaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

Matti Hurula voitti Tampereella kisatut pitkien matkojen triathlonin 50–51-vuotiaiden ikäluokassa vuonna 2011. Kilpailu sisälsi uintia 4 kilometriä, pyöräilyä 120 kilometriä sekä juoksua 30 kilometriä.

ESITTELYSSÄ: Matti Hurula TAUSTA: 51-vuotias Hurula on kotoisin Kemistä, ja asunut Kuopiossa vuodesta 1994 lähtien. Hänen perheeseen kuuluu vaimon Ullan lisäksi lapset Nina, Aki ja Mika. Kaikki lapset harrastavat triathlonia. Vaimo on ikäluokassaan moninkertainen uinnin Euroopan mestari ja saavutti tänä vuonna MM-uinneissa hopeaa ja pronssia. KOULUTUS: Valmistui lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi 1982, palomieheksi 1983, pelastussukeltajaksi 1985, alipäällystökurssilta 1995 ja päällystökurssilta 1996. Palopäällystön AMK- tutkinto 2005 ja ylempi AMK 2011.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TYÖURA: Työskennellyt pelastusalalla vuodesta 1980 lähtien, ensin kesämiehenä ja 1983 alkaen vakinaisena palomiehenä Kemissä. Päällystökurssilta valmistumisen jälkeen toimi ensin Kuopiossa palomiehenä. Kävi vuoden 1997 Vaasassa palomestarina, mistä palasi Kuopioon vs. palomestariksi. Valittiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäälliköksi 1999. Sen jälkeen on toiminut valmiuspäällikön toimen lisäksi määräaikaisena apulaispalopäällikkönä ja riskienhallintapäällikkönä. Havaijin Ironman-kilpailun jälkeen siirtyy Pelastusopistolle vanhemman opettajan määräaikaiseen virkaan.

SAAVUTUKSET TRIATHLONISSA: Kymmenkunta SM-kultaa ja saman verran mitaleja eri matkoilla. Ironman kisat: Australia 2004 (aika 11 tuntia 14 minuuttia), Lanzarote 2010 (aika 10 tuntia 58 minuuttia), Kalmar 2012 hopeamitali (aika 9 tuntia 38 minuuttia). Poliisien ja palomiesten triathlonin MM-hopea Australiassa 2007 olympiamatkalla. Euroopan mestaruus Tampereella 2011 omassa ikäluokassa. Ironman MM-kisat Havaijilla 2012 (aika 11 tuntia 1 minuutti).


33

On ihan erilaista lähteä pelkkään pyöräkilpailuun kuin lähteä pyöräilemään avovedessä uimisen jälkeen. Reidet sekä hartiat ovat jo valmiiksi tukossa.

Hurula totesi, että triathlon sopi hyvin hänen elämäntilanteeseen, sillä harjoitteleminen ei ollut riippuvainen harjoitusvuoroista eikä kellonajoista. — Laji sopii hyvin ukkomiehelle, joka joutuu harjoittelemaan perheen ehdoilla ja sovittamaan harjoittelun perheen muihin menoihin. Triathlonia pääsee harjoittelemaan silloin kun itselle parhaiten sopii. Ainoastaan uintiharjoitukset ovat riippuvaisia harjoitusvuoroista.

Kisat tähtäimessä Triathlon sopii palomiesurheiluksi hyvin. Lajin harjoittelu vahvistaa lihaskuntoa, kehon hallintaa ja kestävyyttä sekä tuo sopivasti voimaa ja pitää painon kurissa. — Triathlon ei ole niin yksipuolista kuin esimerkiksi pelkkä maratonharjoittelu. Aina voi harjoitella jotakin ja mikä parasta, ei tule loukkaantumisia kun harjoittelu on niin monipuolista.

Hurula korostaa, että triathlon ei ole kolmen lajin summa, vaan yksi urheilulaji, jossa uidaan, pyöräillään ja juostaan. Sen lisäksi se sisältää vaihdot. — On ihan erilaista lähteä pelkkään pyöräkilpailuun kuin lähteä pyöräilemään avovedessä uimisen jälkeen. Pyöräilyn jälkeen kun lähdetään vielä juoksemaan, on jo kaksi matkaa alla ja reidet sekä hartiat valmiiksi tukossa, hän kertoo. Triathlonia Hurula harjoittelee niin, että hän pyrkii lähes aina tekemään vähintään kahden lajin yhdistelmää. Esimerkiksi ensin 2—4 tuntia pyöräilyä, mahdollisimman nopea kenkien vaihto ja 1/2—1 tuntia juoksua. Talvella, jolloin ei pysty pyöräilemään ulkona, Hurula korvaa pyöräilyn hiihdolla tai sisäpyöräilyllä. Hurula käy vuosittain noin viidessä kilpailussa, joista yksi on täysmatka ja muut lyhyempiä triathlonmatkoja tai pelkkiä maratonkilpailuja. Viime vuonna hän osallistui triathlonin Euroopan

mestaruuskilpailuihin, jonka hän voitti. Sitä edeltävänä vuonna hän kilpaili Lanzaroten Ironman-kilpailussa. Tämän vuoden elokuussa Hurula osallistui Ruotsissa Kalmarissa järjestettyyn Ironman-kilpailuun, jossa hän tuli toiseksi. Sijoituksen johdosta hän sai automaattisesti paikan Havaijin Ironman-kilpailuihin. — Minun piti päättää Kalmarissa heti seuraavana päivänä, otanko Havaijin paikan vastaan. Tässä ei siis ollut kovin pitkä aika harjoitella MM-kisat tähtäimessä. — Yritin harjoitella mahdollisimman järkevästi, melko samalla linjalla kuin tavallisestikin. Lisäksi noudatin menestyneen suomalaisen triathlonistin Tom Söderdahlin oppeja, Hurula kertoo kilpailuihin valmistumisestaan. n Havaijin Ironman-kilpailu käytiin 13.10. Hurulan aika oli 11 tuntia 1 minuutti.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

PAIKALLIS KIERROS Vantaan jäsentapahtumassa todettiin, että pelastuslaitokseen olisi luotava vaihtoehtoisia työuria, joissa ansiotaso ei laskisi merkittävästi.

Vantaa 6.9.2012

V

antaan paikalliskierrosta edeltävänä päivänä ilmestyi Pelastusalan Ammattilainen, jossa kerrottiin Pelastusopistolla tehdyistä tutkimuksista savusukelluksissa altistumisesta. SPALin puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että palomiehet kuuluvat lainsäädännöllisesti ASA-rekisteriin. Liitto aloittaa tutkimusprojektin, jossa selvitetään kuinka paljon kenttäoloissa altistutaan. Läsnäolijat paljastivat, että Keski-Uudellamaalla savusukelluksissa altistuminen oli huomioitu välttävästi. Harjoituksissa käytettiin käytöstä poistettuja, repaleisia haalareita ja pohjista rikkinäisiä saappaita. Nikula kehotti aloittamaan keskustelut työnantajan kanssa savusukelluksen työturvallisuuden parantamisesta mahdollisimman pian. — Harjoittelun on oltava turvallista. Varusteiden on oltava asianmukaiset eikä lastulevyä tule polttaa harjoituksissa sen myrkyllisyyden vuoksi. Sen käyttöhän kiellettiin Ruotsissa jo 90-luvulla, totesi Nikula. Urakehitys ja tulotason säilyminen työuran loppupuoliskolla askarrutti keski-uudenmaalaisia erityisesti. Henkilökunnan ikääntyessä pelastuslaitoksella ei ole riittävästi tehtäviä työrajoitteisille ja muun muassa Vantaan kaupunki on jo tarjonnut heille muita tehtäviä kuin pelastusalan töitä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Uskon, että aika moni olisi valmis siirtymään päivähommiin, jos palkka olisi kohdillaan, kiteytti Jukka Tuomila Vantaan Palomiesyhdistyksen jäsenten ajatukset. Palomiesliiton tavoitteena on, että pelastuslaitokseen kehitettäisiin erilaisia urakehitysväyliä, joissa hyödynnettäisiin pelastusalan ammattilaisten ammattitaitoa ja työkokemusta. Tällöin kysymys olisi nimenomaan urakehityksestä eikä uudelleen sijoittamisesta, jolloin myös ansiotason tulisi vastata tehtävien vaativuutta. Eräs vaihtoehto voisi olla kokonaispalkkamalli. Nikula korosti, että jos yhteiskunnassa halutaan pidentää työuria, tulee siihen myös investoida. Kalliiksi käy sekin, että 60 prosenttia palomiehistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksistään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella maksetaan vuodessa 250 000 euroa varhaiseläkemenoperusteisia maksuja ja summa nousee joka vuosi. — Minusta on omituista, että meillä ei ole vara palkata porukkaa töihin, ja samaan aikaan maksetaan satoja tuhansia euroja varhemaksuja, Nikula totesi. n


35

Johdon lounaalla keskusteltiin erilaisista palkkajärjestelmistä, työaikajärjestelyistä ja kustannustehokkuudesta. Takarivissä vasemmalla Vantaan palomiesyhdistyksen luottamusmies Pavel Sember, puheenjohtaja Jukka Tuomila, rahastonhoitaja Mikko Ilmonen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juha Nyberg ja pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Edessä SPALin puheenjohtaja Kim Nikula ja työmarkkinalakimies Helena Janhonen.

Ennusteiden mukaan pelastuslaitoksen henkilökunnasta vuonna 2020 on 45 prosenttia yli 50-vuotiaita. Vantaalaisia huolestutti, miten töitä riittää kaikille iäkkäämmille.

Vantaan palomiesyhdistys ry JÄSENASIAT Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 PUHEENJOHTAJA Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795 LUOTTAMUSMIES Pavel Sember, puh. 040 504 1183

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos zz Vantaan kaupungin hallinnossa toimiva liikelaitos, joka toimii kahdeksan kunnan alueella, yhdeksältä paloasemalta. zz Pinta-alasta I-riskialuetta 38 %, IIriskialuetta 47 %, III-riskialuetta 11 % ja IV-riskialuetta 5 % zz Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 7 380 tehtävää, joista tulipaloja oli 886 ja ensivastetehtäviä 1630. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 4 902, joista tulipaloja oli 534 ja ensivastetehtäviä 1 009.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

PAIKALLIS KIERROS Kuopion jäsentapahtuma pidettiin Kuopion Palomiesyhdistyksen Spalin mökillä Palokurjessa Kallaveden rannalla.

Kuopio 11.9.2012

K

uopion paikallisyhdistyksen jäsenet olivat samaa mieltä SPALin puheenjohtajan Kim Nikulan kanssa siitä, että palomiesten ammatillinen 55-vuoden eläkeikä ei ole realistinen tavoite. Valtiovallan tahto on, että kaikkien kansalaisten työuria on pidennettävä ja kaikki ammatilliset eläkeiät poistuvat. Näin ollen jatkossa on keskityttävä vaihtoehtoisten urapolkujen kehittämiseen. Savolaiset totesivat, että pelastusalalle on saatava valtakunnallinen urakiertomalli, jonka toteuttamisesta vastuu on paikallistasolla. Lisäksi malli on saatava käyttöön tasapuolisesti kaikilla alueilla. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työurien kehittämisessä on jo lähdetty oikeaan suuntaan ja Kuopiossa on onnistuttu sijoittamaan vanhempia työntekijöitä uusiin tehtäviin. Jäsenten mukaan toimintatavoissa on kuitenkin eroja eri alueilla, esimerkiksi Kuopion ja Siilinjärven välillä, joten Pohjois-Savoon pitäisi saada yhtenäiset käytännöt ja laitoksen johdon tulisi sitoutua niihin. Yksilön kannalta urapolkujen miettiminen on myöhäistä siinä vaiheessa, kun hän on jo menettänyt terveytensä. Jäsentapahtumassa pohdittiin, että urapolkujen miettiminen pitäisi aloittaa jo silloin, kun palomies tulee alalle töihin. Lisäksi häntä pitäisi myös

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kouluttaa työuransa aikana toivottua urapolkua tukevasti. Yhtenä työkaluna yksilön urapolun tukemiseen pidettiin kehityskeskusteluja, joissa voidaan paitsi kartoittaa itse kunkin kiinnostuksen kohteita myös tuoda esille muitakin vaihtoehtoja kuin perinteisen vertikaalisen väylän operatiivisista tehtävistä päällystöön. Ongelmallista tällä hetkellä on kuitenkin se, että pelastuslaitoksella ei ole juuri ollenkaan horisontaalisen väylän vakansseja. Tähän Nikulan mielestä pitäisi panostaa. Lisäksi paikallistasolla olisi arvioitava, millaisia tehtäviä laitoksella olisi tarjolla. — Meillä on potentiaalisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pystyisivät vielä toimimaan työelämässä. Ei 20–25-vuotta töissä olleen palomiehen osaaminen siihen lopu, että hän on työrajoitteinen. Miksi heidän osaamistaan ja työpanostaan ei hyödynnettäisi? Ei pelastustoimi voi olla ainoa organisaatio, jossa ei löydy asiantuntijatehtäviä, ihmetteli Nikula. n


37

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella panostetaan jatkossa henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen, kertoi pelastusjohtaja Jukka Koponen pelastustoimen johdon lounaalla. Vasemmalta aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Mikko Mustonen, SPALin työmarkkinalakimies Helena Janhonen, luottamusmies Pasi Rissanen, pelastusjohtaja Jukka Koponen ja SPALin puheenjohtaja Kim Nikula.

Kuopiossa toivottiin, että Palomiesliitto aktivoi päättäjiä ja pelastuslaitosta sitoutumaan urakiertomallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen.

Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry JÄSENASIAT Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 PUHEENJOHTAJA Marko Kotanen, puh. 045 129 2977 LUOTTAMUSMIES Pasi Rissanen, puh. 0440 519 291

Pohjois-Savon pelastuslaitos zz Toiminta-alueeseen kuuluvat Ylä-Savon, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon ja Varkauden seutukunnat, joihin kuuluu yhteensä 23 kuntaa. Paloasemia 26. zz Pinta-alasta I-riskialuetta 20 %, IIriskialuetta 36 %, III-riskialuetta 14 % ja IV-riskialuetta 30 %. zz Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 5 506 pelastustehtävää, joista tulipaloja 727 ja ensivastetehtäviä 1 230. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 3 352, joista tulipaloja 419 ja ensivastetehtäviä 521.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

PAIKALLISYHDISTYKSET HELSINKI

ETELÄ-SAVO

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573 Varapääluot.mies: Mikko Laine, puh. 040 835 0618 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265 Luottamusmies: Vesa Olkkonen, puh. 050 569 6630

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899 Pääluot.mies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205 Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176 PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794 Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510 Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

VANTAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795 Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

TAMPEREEN PALOESIMIEHET Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896 Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUSIMAA ESPOON PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


39

KESKI-SUOMI

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531 Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 044 4848 048 Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906 Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Tuomas Kiskola, puh. 040 828 6429 Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

VARSINAIS-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567 Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

OULUN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80; Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190 Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246 Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

POHJANMAA VAASAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

KAINUU KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497 Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245 Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPI LAPIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

JOKILAAKSOT

HÄTÄKESKUKSET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6262

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL RY Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Arto Pirttimaa, puh. 050 409 8502

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


SPAL

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYS ESPOON PALOHENKILÖSTÖ LÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE VANTAAN PALOMIESYHDISTYS ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ TURUN SEUDUN PALOMIEHET KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ LAHDEN PALOMIESYHDISTYS RY MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS TAMPEREEN PALOESIMIEHET PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ VAASAN PALOHENKILÖSTÖ KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97 OULUN PALOMIESYHDISTYS LAPIN PALOHENKILÖSTÖ SUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Suomen Palomiesliitto SPAL Vernissakatu 6, 01300 Vantaa

|

puh. (09) 867 8880

|

toimisto@palomiesliitto.fi

|

www.palomiesliitto.fi

Pelastusalan ammattilainen 5/12  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you