Issuu on Google+

\\ \\\\

ma

? a a m r u t a p a t a l h d ot o n n o l liittokokous h채meenlinnassa

5 l 2010

AMMATTILAINEN

\\\\ \\\\

\

PELASTUSALAN

\\\\


PELASTUSALAN 4

AMMATTILAINEN 5 l 11.11.2010

KANSI: Palomies-sairaankuljettaja Janne Lakkala (oik) ja paloesimies Mika Mäkelä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Sepänkylän keskuspaloasemalta suojasivat silmät ennen peliä.

3

l

Päätoimittajalta Työtapaturmiin nollatoleranssi

4

l

Liiton info Turvallisuusmessuilla tavattiin jäseniä ja tentattiin yleisöä

6

l

Pyöräen pöydän ääressä Ei aina samaa mieltä, mutta samaan suuntaan

7

l

Tuloksellisuuserän toteutumista selvitetään Hankkeista vaihtelevia kokemuksia

8

l

Lainsäädäntö myllerryksessä Pelastuslaki, terveydenhoitolaki ja toimintavalmiusohje

8

11 l Hätäkeskusten uudistus varjostaa työntekoa 20

Helsingin häke muutti Keravalle

12 l Käpylässä selvitty yli vuosi ilman tapaturmia

Huomiota joka asiaan

14 l Painopiste paikallisen toiminnan tukemiseen

Paikalliskierros alkaa ensi vuonna

16 l Liittokokous Hämeenlinnassa 30. marraskuuta

Aineisto lähetetty paikallisyhdistyksiin

18 l Hallitus johtaa liiton toimintaa 26

Hämeenlinnassa valitaan uusi hallitus

20 l Virka ei suojaa väkivallalta

Palomies-sairaankuljettaja ei ole järjestyksenvalvoja

24 l Käpylässä yli vuosi ilman tapaturmia

Pieniä tekoja joka askeleella

26 l Norjan palomiehet liittyivät EFFUAan 28

Bergenin pelastustoimi perustuu hajautukseen

28 l Ouluun uusi pelastusjohtaja

Henkilöstö odottaa ratkaisuja työilmapiirin solmuihin

30 l Ehdolle eduskuntavaaleihin?

30

Liiton ehdokkaaksi asettuvat jäsenet esitellään lehdessä


PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palomiesliiton jäsenlehti Ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuraavan kerran joulukuussa.

Työtapaturmiin nollatoleranssi

P

ohjois-Savon pelastuslaitoksella on käynnistynyt yhteishanke pelastustoimen ja poliisin välillä. Palomiehet kouluttavat poliiseja käyttämään paineilmalaitteita savun varalta ja poliisit kouluttavat palomies-sairaankuljettajia kohtaamaan aggressiivisia asiakkaita. Sisäministeriö ohjaa pelastus- ja poliisiviranomaisia kaluston yhteiskäyttöön. Pelastuslaitos vuokraa veneen kuljettajineen poliisille, tai muuta vastaavaa. Yhteistoiminnan lisääminen on kannatettavaa, mutta se ei saa johtaa siihen, että kansalaisille jää epäselväksi kunkin viranomaisen rooli. Miten kansalaisten luottamus auttavaan pelastustoimeen käy, jos poliisin yksiköt käyttävät hälytyksissä pelastuslaitoksen kalustoa, esimerkiksi väkijoukkoa päin? TYÖTURVALLISUUDEN näkökulmasta on hyvä, että palomiehet ja ensihoitajat osaavat kohdata aggressiivisen asiakkaan. Pelastusalan ammattilaisilla on korkea työmoraali. Auttamistyötä tehdään oman hengen uhalla. Helsingissä jäsenemme törmäsi työssään tilanteeseen, jossa häiriköivä sivullinen provosoitui, kun häntä käskytettiin poistumaan paikalta. Tilanne kärjistyi nyrkiniskuun. Pahoinpitelyä puitiin eri oikeusasteissa ja loppupäätelmä oli, ettei palomies-sairaankuljettaja käyttänyt julkistaa valtaa tilanteessa – ei siis saanut ns. virkamieslisää. Maallikon oikeustaju ei aina ole samalla aaltopituudella lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkitsijoiden kanssa. Ratkaisu on suuri pettymys sille, joka joutuu vastaanottamaan nyrkiniskun. Olemmeko vapaata riistaa kentällä? JÄRJESTIMME tapahtuneesta palaverin Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Yhteinen tahto on turvata pelastusalan ammattilaisten ja ensihoitohenkilöstön oikeusturva tilannepaikalla. Vaikutamme lainsäätäjään ja muihin tahoihin, että asiaan suhtaudutaan

vakavasti ja kriittisesti. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, ettei lainsäädäntökoneisto toimi välittömästi kuten pelastusyksiköt – edessä on vuosien prosessi. Oikeuskäytäntöä on hidasta muuttaa, mutta omia asenteita on helpompi tarkastella. Olemmeko alalla sisäistäneet kaikilla tasoilla sitä, ettei pelastusalan ammattilaisen työnkuvaan kuulu työtapaturmat sen enempää paloasemilla kuin kentälläkään. Alan pitää sisäistää ja ottaa yhteiseksi tavoitteeksi nolla tapaturmaa -linja. Tähän päästään keskustelemalla ja ottamalla käyttöön alan sisäiset toimintamallit. Olipa kyseessä sitten mellakoiva joukko tai aggressiivinen asiakas, meidän tehtävämme ei ole ylläpitää järjestystä tai toimia poliisina. Olemme humaania työtä tekeviä ammattilaisia, jotka tulevat auttamaan kansalaisia. Tätä roolia ei pidä hämärtää missään olosuhteessa. MITÄ SIELLÄ liitossa kuvitellaan että lauantaiyö tabiksessa on? Tämähän tarkoittaa sitä, että joka ainoan keikan osalta pitää ottaa poliisit mukaan tilannepaikalle. Liitto vaatikin harkinnan käyttöä ja pelisääntöjä niin asemapalveluun kuin kentälle. Emme hyväksy ainoatakaan väkivaltatilannetta tai paloautoon kohdistettua tiiliskiveä. Vaikka edellä mainitussa tapauksessa oikeuskäytäntö olisi todennut palomiessairaankuljettajan julkista valtaa käyttäväksi virkamieheksi, ei se olisi suojannut auttajaa mustelmilta ja kivulta. Mitä jos vastassa olisi ollut nyrkin sijaan puukko tai ampuma-ase? Lainsäädäntö ja virkamiesstatus eivät suojaa nyrkiniskuilta ja vahingoilta. Paras tapa suojautua näiltä tilanteilta on välttää ne kokonaan. Mikäli se ei ole mahdollista, annetaan muiden viranomaisten hoitaa tehtävänsä. Tämä on oikeuskäytäntö ja lain henki. Kim Nikula

Julkaisija: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 Lehti netissä: www.digipaper.fi/spal www.palomiesliitto.fi/peamm Päätoimittaja: Kim Nikula GSM 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Toimituskunta: Petri Hynninen, Mari Jalonen, Kim Nikula, Tuula Ruusumaa ja Mikko Terävä Paino: Forssa Print Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 3099 christina.virtanen@pitkanen.inet.fi Osoitteenmuutokset ja juttuaineisto: jutut@palomiesliitto.fi

Palomiesliitto on pelastusja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


PRONTO: Hälytystehtävät 2009: Tulipalot 14 994 (rakennuspalo 6 233, liikennevälinepalo 2 400, maastopalo 2 746, muu tulipalo 3 615), Muut onne

LIITON INFO

Turvallisuusmessuilla tentattiin yleisöä Palomiesliiton messuosastolla nähtiin monenlaista miettimisasentoa. Kysymys pelastuslaitosten vuosittaisesta tehtävämäärästä ei ollutkaan aivan helppo, vaan vei monelta sormen suuhun.

K

ahden vuoden takaisten Turvallisuusmessujen tapaan SPAL haastoi messukävijät testaamaan yleistietouttaan. Viimeksi arvontakysymys liittyi palomiesten eläkeikään. Nyt vieraille avattiin pelastuslaitosten laajaa tehtävä-

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kenttää kysymällä kuinka monta hälytystehtävää pelastuslaitokset suorittivat vuonna 2009. Kymmenkunta vastaajaa osui täsmälleen tai lähes oikeaan. Pronton mukaan hälytystehtäviä oli 101 435 kappaletta. Lisäksi pelastuslaitokset suorittivat yli 380 000 ensivaste- ja sairaankuljetustehtävää. Arvontalomakkeen täytti nelisensataa messuvierasta. Suurin osa veikkasi oikeaa vastausta 10 000 – 50 000 tehtävän välistä. Pienin arvaus oli ”yksi” ja suurin ”miljoona”. Vastauksen jälkeen SPAL:n messuhenkilöstö kertoi oikean luvun ja esitteli tarkemmin hälytystilas-

toja ja pelastuslaitosten erilaisia tehtäviä. Monen vieraan kanssa syntyi pitkä juttutuokio kahvikupin äärellä. Arvonnan palkintona olleen Intersportin 100 euron lahjakortin voitti Jyrki Saarikoski Kangasalalta.

Julkisuutta koko pelastustoimelle Palomiesliiton osasto sijaitsi pelastustoimen hallissa eli C-hallissa keskeisellä paikalla. Osastolla päivystivät toimiston henkilökunta ja pr-toimikunnan jäsenet. Osastolla Palomiesliittoon liittyi myös uusia jäseniä, vaikka mes-


ettomuudet 18 108 (liikenneonnettomuus 13 249, öljyvahinko 2 625, vaarallisten aineiden onnettomuus 278, luonnononnettomuus 1 816, räjähdys 20, sor-

Pelastuslaitosten tehtävien suuri määrä yllätti.

jonkinlainen käsitys siitä, mitä palomies tekee, mutta mitään kovin syvällistä tietoa pelastustoimen tehtäväkentästä ei välttämättä ole. Kyselyn kautta pystyimme hyvin kertomaan, mitä työtä pelastuslaitoksissa oikeasti tehdään. Tehtävien määrä ja monipuolisuus selvästi yllätti messuyleisöä, Mari jatkaa.

Syyskuun alussa SPAL kysyi jäseniltään ajatuksia liiton käyttämistä palkitsemistavoista: palomiespatsas, mitali, lahjakortti vai jotain aivan muuta. Nettikyselyyn tuli vastauksia kourallinen, mutta sitäkin mietitympiä. Kiitos kaikille vastanneille ja erityisesti kyselylomakkeen avoimeen kohtaan mielipiteensä kirjoittaneille. Liiton pr-toimikunta käsittelee palautetta. Vastanneiden kesken suoritettiin Finnkinon leffalippupaketin arvonta. Arpa suosi Marko Lehtosta Äänekoskelta.

2 422, vahingontorjunta 3 755, avunanto 3 097, virka-apu 795).

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5

tumavaara 11), Muut tehtävät 68 333 (paloilmoittimen, -varoittimen tarkastus tai varmistus 21 545, muu tarkastus tai varmistus 7 916, ensivaste 26 528, ihmisen pelastaminen 2 275, eläimen pelastaminen

suilla olon päätarkoitus ei olekaan jäsenhankinta. –– Messut ovat loistava tilaisuus tavata liiton jäseniä. Yleensä jäsenet asioivat toimiston kanssa puhelimella ja sähköpostilla, mutta messuilla tavataan kasvotusten, jolloin voidaan vaihtaa kuulumisia vapaamuotoisemmin, järjestösihteeri Mari Jalonen kertoo. Messuilla käy paljon vieraita myös pelastusalan ulkopuolelta. Mari näkee, että myös nämä kontaktit olivat tärkeitä. –– Järjestämämme kilpailu oli hyvää pr:ää koko pelastustoimelle. Monella tavallisella kansalaisella saattaa olla

Palkitsemiskyselyyn tuli hyviä ideoita


Samaan kahvipöytään pitää mahtua siitäkin huolimatta, että kaikista asioista ei aina välttämättä olla samaa mieltä. Olli-Pekka Ojanen ja Kim Nikula painottavat tätä ja ovat tyytyväisiä: pelastusalan eri toimijoiden keskinäinen keskusteluyhteys on saatu avattua niin kutsutussa pyöreän pöydän kokoonpanossa.

Eroon yhteisistä

kipupisteistä P

elastusalalla ollaan tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu väistämättä. Se, kuinka hyvin muutostilanteesta päästään yli, on pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin pelastusalalla opitaan sopimaan ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Ministeriön, kuntatyönantajan, pelastusjohtajien ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat ryhtyneet tuumasta toimeen. Ensiaskeleet uudenlaisen keskustelukulttuurin suuntaan on otettu ja pelastusalan toimijat ovat istuneet saman pöydän ääreen pohtimaan alan kipupisteitä. Ensimmäisenä tavoitteena on aidon keskusteluyhteyden avaaminen osapuolten kesken. Se on hyvä alku, sillä pelastusalalla ei ole perinteisesti totuttu kovin laveaan keskustelukulttuuriin. Ongelmia on yritetty ratkoa enemmän omissa porukoissa tai toisaalta erilaisten virallisten työryhmätöiden kautta. –– Nyt me etsimme erilaisia arjen asioita, joihin voimme hakea yhdessä ratkaisua, sanoo Pelastusjohtajat ry:n puheenjohtaja OlliPekka Ojanen.

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ojanen ei lähde vielä tässä vaiheessa listaamaan ongelmakohtia, joita niin kutsutussa pyöreässä pöydässä otetaan esille. Hänen mielestään se ei ole korrektia, koska työ on alkumetreillä ja yhteisiä tavoitteita vasta etsitään. –– Tärkeintä on kuitenkin puhua oikeista asioista. Kaikenlaisesta lumepuheesta pitää päästä eroon eli sanotaan suoraan ja kiertelemättä, mitä tarkoitetaan ja mihin pyritään, Ojanen toteaa.

Palomiesliitto mukana vaikuttamassa Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula on mukana pyöreän pöydän kokoonpanossa pääsopijajärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:n edustajana. Hän näkee yhteistyön voimavarana, jolla voidaan estää pelastusalan näivettyminen ja päätösvallan liukuminen pois pelastusalan omista käsistä. –– Emmehän me halua, että joku muu tekee päätöksiä pelastusalan tulevaisuudesta, Nikula huomauttaa.

Pyöreän pöydän tapaamiset ovat alku uudenlaiselle keskustelukulttuurille pelastustoimessa. Vaikka pyöreän pöydän kokoonpanolla ei vielä olekaan varsinaista julkista ”toimenpidelistaa”, henkilöstöä koskevat aihealueet löytyvät tavalla tai toisella Pekka Myllyniemen urapolku-selvityksestä ja toimintakykyhankkeen tuloksista. –– Meidän täytyy löytää tapa, jolla voimme keskustella vaikeistakin asioista. On selvitettävä, mitä ne kengässä hiertävät kivet todellisuudessa ovat, Ojanen pohtii. Henkilöstöön liittyvät asiat, kuten palkka- ja työaika, ovat vain yksi osa pelastustoimen laajassa rakenteellisessa muutoksessa. Tosiasia on, että kunnat kiristävät kukkaron nyörejä sen minkä ehtivät, mutta toisaalta pelastustoimelta odotetaan valtion taholta entistä laaja-alaisempaa toimintaa. –– Ei pelastusalalla ole vielä aidosti kokeiltukaan uusia tapoja toimia. Meidän tehtävänä on löytää uusia malleja, Nikula sanoo.


Tuloksellisuuserä – järkeä vai ei?

Syksyn tuloksellisuuserä ei ole kaikilta osin toteutunut niin kuin toivottiin. Työnantaja on jo esittänyt, että vastaavaa palkankorotustapaa voidaan käyttää tulevillakin kierroksilla. KTN haluaa ensin selvittää, miten hankkeissa onnistuttiin. elmikuussa hyväksytty sopimustulos ei sisältänyt yleiskorotuksia. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ja pelastushenkilöstöllä käytössä oleva Teknisten sopimus (TS) sisälsivät kevään samapalkkaerän ja syksyn tuloksellisuuserän. Sopimus tehtiin kaksivuotisena, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen neuvotellaan sopimuksen jatkosta. Samapalkkaerä 0,4 prosenttia kohdennettiin keväällä naisvaltaisiin työntekijäryhmiin edellisen sopimuskierroksen tapaan. Syyskuun alkuun sovitusta 0,7 prosentin tuloksellisuuserästä neuvotteluosapuolet vahvistivat ohjeet kuntien käyttöön. KTN suositteli erän jakamista mahdollisimman tasaisesti. Paikallisia tuloksellisuushankkeita edellytetään, mutta tiukkoja raameja niille ei aseteta. Tuloksellisuushankkeisiin ja siten tuloksellisuuserän jakamiseen pitää mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen. Työnantaja ei voi rajata jotain ryhmää tai työntekijää tuloksellisuusprojektin ulkopuolelle. Projekti on työantajan velvollisuus, ja jos projektia ei ole, raha pitää joka tapauksessa laittaa jakoon.

Ennakkotieto: vaihtelevasti Palomiesliittoa neuvotteluissa edustavassa Tekniikka ja Terveys KTN ry: ssä seurataan tuloksellisuushankkeiden toteuttamista. Myös TS:n osalta saadaan tarkempaa tietoa vuoden lopulla. Pääsopijajärjestöt tekevät myös yhteisen selvityksen. Ennakkotiedoista KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala löytää karkeasti sanottuna neljää erilaista tapaa, joita kunnissa on tuloksellisuuserää käytetty.

stock.xchng

H

Raha ei lisäänny, joten eri tapoja palkkapotin kasvattamiseen pitää miettiä.

Monin paikoin erä on jaettu henkilöstölle kylmästi tasan, yleiskorotuksen omaisesti. –– Erityisesti teknisten sopimuksen piirissä tämä on varsin ymmärrettävää, koska yleiskorotuksia ei palkkaratkaisuun sisältynyt ja aikaa hankkeille oli vähän. –– On myös paikkoja, joissa on ollut todellisia tuloksellisuushankkeita ja erä on jaettu henkilöstöä tyydyttävällä tavalla hankkeiden puitteissa, Kauppala kertoo. Joissain kunnissa erää on yritetty käyttää vastoin sopimuksen periaatteita

tai rimaa heiluen, esimerkiksi eri sopimusalojen palkkaerojen tasoittamiseen tai kuntaliitosten jälkeisiin palkkaharmonisointeihin. –– Sitten on tilanteita, joissa ei ole tehty yhtään mitään. Nyt vasta mietitään, mitä tehdään, tai yritetään kaivaa menneestä vanhoja hankkeita. Näissä tapauksissa ainoa oikea tapa on jakaa erä tasan. Tuloksellisuuserä sovittiin sopimukseen nopealla aikataululla. Ohjeet saatiin kuntiin maaliskuussa, joten lopputulos on Kauppalan mukaan oikeastaan odotettu.

Jatkossa harkitummin Kuntatyönantajalle sopii, että tuleviinkin sopimuksiin otettaisiin tehokkuuteen ohjaavia tuloksellisuuseriä. KTN:n mukaan täytyy ensin saada kokemusta, miten tällä kierroksella onnistuttiin. –– Mikäli uusia tuloksellisuuseriä halutaan, tulee syksyn ennakkotietojen perusteella sopimuksiin saada tuloksellisuuserälle tiukempaa hahmoa. Käytännön aikataulu oli tietysti hankala, mutta emme hyväksy sitä, että mitään ei tehdä, ja erä jaetaan vastoin henkilöstön näkemyksiä keinotekoisesti, Kauppala sanoo. –– Raha ei tule kuntasektorilla lisääntymään, joten eri tapoja palkkapotin kasvattamiseen pitää miettiä, mutta tapojen pitää olla toimivia. Tulevaisuus voi olla sellainen, että kaikki palkkaerät ovat tavalla tai toisella järjestelyeriä: myös yleiskorotuksilla on tärkeä tehtävänsä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


Pelastuslaki, terveydenhuoltolaki sekä toimintavalmiusohje uudistuvat lähiaikoina.

Lain-

säädäntö myllerryksessä

P

elastusalaa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Työn alla ovat pelastus- ja terveydenhuoltolaki asetuksineen sekä pelastusalan toimintaa yleisellä tasolla määrittelevä toimintavalmiusohje. Palomiesliittoa on kuultu kaikissa näissä lainsäädäntöä koskevissa hankkeissa. Liitto varmistaa sekä virallisten lausuntojen kautta että keskustelemalla valmistelusta vastaavien kanssa, että pelastusalan henkilöstön näkökulma tulee huomioitua jo valmisteluvaiheessa. Terveydenhuoltolain uudistus on ensi askel isossa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa. Laki 8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

vaikuttaa omalta osaltaan suoraan myös pelastustoimen arkeen, koska siinä määrätään ensihoitopalvelujen järjestämisestä alueella.

Ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiireille Lakiesityksen mukaan vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri voi tuottaa ensihoitopalveluita itse, järjestää sen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tai ostaa palvelun yksityiseltä yritykseltä. Lakiin liittyvä asetus antaa tarkempia ohjeita ensihoitopalvelun tuottamisesta.

Uutta on se, että ensihoitoa ryhdytään järjestämään alueellisesti ja palvelutasopäätöksessä määritellään palvelun tavoitteet, kuten palvelun saatavuus, taso ja sisältö toiminta-alueella. –– Haja-asutusalueet ovat iso haaste ensihoitotoiminnan kannalta. Sinnekin pitää kuitenkin tuottaa palveluita ja pelastuslaitokset ovat tässä vahvoja toimijoita, koska meillä on ensivaste, jolla pystytään paikkaamaan aukkoja, toteaa pelastusjohtaja Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Pelastuslaitokset haluavat olla jatkossakin vahvoja toimijoita ensihoitopalveluiden tuottajina. Mäen mukaan pelastuslaitoksen etuina on vakiintunut


PETRI REMSU

Ensihoidon perustason yksikkö pitää pystyä jatkossakin miehittämään kahdella palomiessairaankuljettajalla.

ja koeteltu järjestelmä, joka pystyy joustamaan tilanteiden mukaan. –– Helposti me puhumme vain omista järjestelmistämme, mutta aina pitää muistaa, että takana on asiakas, joille näitä palveluja tuotetaan. Palvelutasopäätös on asiakkaan kannalta hyvä asia, koska se yhtenäistää alueen palveluita. Palomiesliitossa palvelutasopäätöstä pidetään tervetulleena uudistuksena. Se takaa kansalaisille yhtäläiset oikeudet saada ensihoitopalveluita riippumatta siitä, asuvatko he taajamissa vai alueen reuna-alueilla. –– Myös ensihoidon palvelutasopäätöksen tulee perustua riskeihin.

Kansalaisten yhdenvertaisuus on tärkeä päämäärä, ja nykyistä järjestelmä pitää kehittää entistäkin paremmaksi, toteaa liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Toimivaa järjestelmää ei ole järkeä rikkoa Lähtökohtaisesti liitto pitää lakiuudistuksia positiivisina asioina. Ensihoidon järjestämistä koskevaan asetusluonnokseen sisältyy kuitenkin ehdotuksia koskien henkilöstön koulutusta, joita liitto ei voi hyväksyä. Ehdotuksen mukaan nimittäin kaksi palomies-sairaankuljettajaa ei voisi enää jatkossa muodostaa työparia perustason PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


Ministeri Holmlund on todennut moneen otteeseen,

yksikössä, vaan yksikössä tulisi olla vähintään yksi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suuntautunut ensihoitoon. Liitto ei pidä järkevänä, että nykyisellään hyvin toimiva malli hajotetaan tutkintolähtöisestä näkökulmasta. –– Ottaen huomioon pelastustoimen pitkän tradition sairaankuljetuksessa, pelastuslaitoksen jo hyvin toimivan järjestelmän ja sairaanhoitopiirin ohjausroolin työtestien suorittamisessa, tulee palomies-sairaankuljettaja -työparista olla jatkossakin mahdollisuus muodostaa ensihoidon perustason yksikkö, todetaan liiton lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle. Nikulan mukaan järjestelmä, jossa on sekä yksityisiä toimijoita että pelastuslaitoksen tuottamia ensihoitopalveluita, on toimiva. Hän pitäisi huonona vaihtoehtoa, jossa rakenteita lähdettäisiin muuttamaan oleellisesti, koska se aiheuttaisi kunnille kohtuuttomia lisäkustannuksia. –– Sellaiset velvoitteet, jotka tulevat valtion suunnasta, eivät saa aiheuttaa pelkästään lisäkustannuksia, vaan niistä pitää olla myös lisäarvoa, Nikula toteaa.

Toimintavalmiusohje antaa suuntaa Toinen varsin konkreettisella tasolla pelastuslaitoksen arkeen vaikuttava asia on toimintavalmiusohjeen uudistaminen. Ohje ei ole sama kuin laki, vaan ohje nimensä mukaisesti ohjaa toimintaa yleisesti, mutta edelleen varsinaiset tavoitteet määritellään kunkin alueen omassa palvelutasopäätöksessä. Toimintavalmiusohjetta valmisteleva työryhmä pohtivat riskialueita ja niiden määrittelemistä, muodostelmien vahvuuksia ja toimintavalmiusaikoja. 10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Asiat ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä, eikä työryhmä ole toistaiseksi antanut julkisuuteen ehdotusta toimintavalmiusohjeeksi. Palomiesliitto nosti keväällä julkisuuteen salamyhkäisyyden, joka ohjeen valmisteluun liittyi. Ministeri Anne Holmlund on todennut moneen otteeseen, että henkilöstöjärjestöt pidetään mukana lainsäädännön valmistelussa, mutta näin ei käynyt toimintavalmiusohjeen kanssa. Julkinen keskustelu aiheesta oli tarpeen, ja sen seurauksena liitto on ollut ohjetta valmistelevan työryhmän kuultavana ja vienyt henkilöstön viestiä eteenpäin. Asian käsittely jatkuu, kun työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi.

Pelastuslaki muuttaa palotarkastuksen Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö sisäasiainministeriöstä kertoo, että pelastuslaki on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta. Nyt laki on kuitenkin saatu valmisteltua siihen pisteeseen, että hallitus antanee siitä esityksen eduskunnalle näinä päivinä. Uuden lain tarkoituksena on tarkastaa säännökset, jotka koskevat onnettomuuksien ehkäisyä, väestönsuojelujärjestelmää, väestönsuojien rakentamista, pelastustoimintaa sekä pelastustoimen hallintojärjestelmää. –– Keskeistä tässä laissa on onnettomuuksien ehkäisytoiminnan kehittäminen. Palotarkastus muuttuu yleiseen riskinarviointiin perustuvaksi valvonnaksi, jota pelastuslaitokset toteuttavat oman valvontasuunnitelmansa mukaisesti, Kättö toteaa. Hallituksen esityksen jälkeen lakiehdotus lähtee lausuntokierrokselle ja siinä vaiheessa myös Palomiesliitto ottaa siihen kantaa.

että henkilöstöjärjestöt pidetään mukana lainsäädännön valmistelussa, mutta näin ei käynyt toimintavalmiusohjeen kanssa.


11? Miltä muutos tuntuu Pelastusalan ammattilainen kysyi kolmelta hätäkeskuspäivystäjältä, miten he ovat kokeneet muutostilanteen työssään ja omassa elämässään.

V

altioneuvosto päätti tammikuussa, että Suomeen muodostetaan kuusi hätäkeskusaluetta. Hätäkeskuksien määrä vähenee 15:sta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Jokaiselle alueelle tulee yksi hätäkeskus lukuun ottamatta Itä- ja Kaakkois-Suomen aluetta, jonne sijoitetaan kaksi keskusta. Jatkossa Suomessa on siis seitsemän hätäkeskusta. Uusi laki hätäkeskuksista astuu voimaan vuoden alusta, mutta ensimmäinen hätäkeskussiirto tapahtui jo lokakuun alussa. Helsingin hätäkeskus siirtyi Keravalle Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin. Uudenmaan hätäkeskus valmistuu lopullisesti viimeistään vuonna

VERONIKA ACS

HELSINGIN HÄTÄKESKUS

1. Ihan aluksi muutto Keravalle herätti minussa epäuskoa ja muutosvastaisuutta. Olimme kaikki olleet siinä uskossa, että Katajanokalle louhittiin uutta hätäkeskusta meitä varten. Pettymys ja pelko tulevasta olivat päällimmäisenä mielessä, kun ensimmäisen kerran kuulin muutosta.

2.

Tunnelma muuton jälkeen on ollut erittäin positiivinen ja innostunut. Tilat

2015, jolloin Lohjan hätäkeskus lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään Keravalle muodostuvaan Uudenmaan hätäkeskukseen. Ensi vuonna on edessä Lapin hätäkeskuksen lakkauttaminen Rovaniemellä, kun sen toiminnot siirretään Ouluun muodostuvaan PohjoisSuomen ja Lapin hätäkeskusalueen hätäkeskukseen. Muutostilanne vaikuttaa voimakkaasti hätäkeskushenkilöstön arkeen, niin työssä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Seuraavassa kolme päivystäjää kertoo omista mietteistään muutoksen keskellä.

ovat suuremmat, uusien kollegoiden tapaaminen on ollut erittäin miellyttävää ja alun ongelmien jälkeen asiat ovat lähteneet sujumaan erittäin hyvin. Olen ollut positiivisesti yllättynyt, miten hyvä tunnelma salissa on.

3. Tiedottaminen muutosta ja aikatauluista sujui mielestäni erinomaisesti työnantajan puolelta. Jopa siinä vaiheessa, kun alkuperäinen muuttopäivä siirtyi, työntekijöille tiedotettiin asioista hyvinkin tarkkaan ja useita kertoja.

1.

Mitä ajattelit, kun kuulit muutoksesta ensimmäisen kerran?

2.

Mikä on tunnelma nyt, kun muutto on konkreettisesti toteutettu?

3.

Pidettiinkö teidät työntekijät hyvin ajan tasalla muuttoon liittyvistä asioista?

4.

Saitko työntekijänä  mahdollisuuden vaikuttaa asioiden etenemiseen?

5.

Mitkä ovat olleet sinun  suurimpia pelkojasi  koskien muuttoa?

6.

Näetkö asiassa positiivisia puolia?

4.

Työntekijöille kyllä järjestettiin kuulemistilaisuuksia sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen toimesta, mutta en kokenut, että nämä olivat tilaisuuksia, joissa työntekijä pystyi vaikuttamaan. Pikemminkin tilaisuudet järjestettiin sen vuoksi, koska ne oli pakko järjestää. Työntekijänä minusta tuntui, että päätökset oli jo ennen kuulemistilaisuuksia tehty.

5. Suurimmat pelkoni koskevat Helsingin ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkesPELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


kuksen yhdistämistä. Toivon, että saamme tarvittavaa koulutusta ja ohjausta ennen kuin keskukset yhdistyvät. Toinen pelkoni koski uusien tilojen toimivuutta ja sitä, kuinka tiloihin, joissa on aiemmin toiminut vain yksi keskus, mahtuu myös toinen yhtä suuri keskus. Taukotilojen ja pukuhuoneiden tilavuus ja riittävyys suurelle ihmismäärälle mietitytti myös.

6.

Nykyään näen asiassa paljonkin positiivisia puolia. Kun keskukset yhdistetään, toivon työmäärän tasaantuvan keskusten kesken. Kummallakin keskuksella on vajetta työntekijöistä, joten yhdistämisessä on omat hyvät puolensa. Uusien työkavereiden saaminen on aina positiivinen asia. Yleisesti ottaen toivon, että tämä hätäkeskusuudistus tekee eri hätäkeskusten toiminnasta tasa-arvoista kaikille työntekijöille työmäärän ja kuormituksen puolesta. Samalla toivon, että hätäkeskusten toimintaa tehostetaan ja pyritään koko ajan parantamaan.

2. Vielä vaatii totuttelua. Työpaikalle tulo

oli hämmentävää, koska sairastumisesta johtuen en päässyt tutustumaan tiloihin etukäteen, eikä ensimmäisenä päivä ollut ketään vastaanottamassa. Uusi sali on meluisa ja etenkin kiireaikoina oleva meteli häiritsee todella paljon. Tilanne tuskin tulee paranemaan tulevaisuudessa, kun vielä yhden hätäkeskuksen väki tuodaan Keravalle. Perustyö ei tunnu sen ihmeellisemmältä kuin ennenkään. Tilat ovat siistimmät ja uudet, punttisali työpaikalla on mukava.

3.

Sen jälkeen kun päätös muutosta tuli, tietoa muuton ja remonttien edistymisestä tuli silloin tällöin. Muutamaa viikkoa ennen muuttoa kerrottiin, milloin muuttolaatikot tulevat ja miten niiden kanssa tulee toimia.

4.

HELSINGIN HÄTÄKESKUS

Ei nyt tule mieleen, että meiltä olisi yleisesti mielipiteitä kyselty. Jossain vaiheessa kyseltiin vapaaehtoista pöytiensuunnitteluryhmään. Muuten en ole ainakaan itse ollut tietoinen, että henkilökunnan edustajaa olisi ollut missään muuttoon liittyvissä työryhmissä. Kaikki työryhmien jäsenet ovat olleet hallinnon puolelta.

1.

5.

HEIDI KOIVISTO

Se herätti enimmäkseen negatiivisia tunteita ja pelkoa tulevaisuudesta. Matkan piteminen huoletti eniten ja se, millaisiksi työolosuhteet tulevat muuttumaan. Edessä oli auton osto, joten muutosta aiheutuvat kulut harmittivat. Lisäksi epävarmuutta herätti pitkään jatkunut jahkailu asian suhteen. Myös harmi oman keskuksen menettämisestä oli suuri. Puheet uudesta jättihätäkeskuksesta kauhistuttivat. Pitkään oltiin epätietoisuudessa senkin suhteen, aloitetaanko muuton jälkeen omina keskuksina vai yhdistytäänkö saman tien. 12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Olen ollut positiivisesti yllättynyt, miten hyvä tunnelma salissa on.

Vähän ennen muuttoa alettiin puhua, että ylivuotopuheluita tulee heti, kun muutto on tehty. Oman oikeusturvan kannalta tuntui hurjalta, että me vastaamme toisen alueen puheluihin ilman koulutusta. Esimiesten mukaan asiasta oli turha murehtia. Lähestymistapa asiaan tuntui todella turhauttavalta, koska kaikissa muuttoa edeltäneissä tilaisuuksissa vakuutettiin, että muutos tehdään henkilöstöä kuulleen ja henkilöstä koulutetaan, jotta samanlaista tilannetta ei pääse syntymään kuin edellisen muutoksen aikana.

Jatkuva muutos tuntuu olevan tätä päivää, mutta se ei saisi olla itse tarkoitus.


Keski-Uudenmaan ja Helsingin hätäkeskuksiin mennään nyt samasta ovesta. Nyt kun Keravalla ollaan, ei ylivuotopuheluita olekaan tullut ja henkilökohtaisesti minua ihmetyttää, miksi asialla piti edes pelotella. Tietojärjestelmiin tulevat muutokset sentään koulutettiin vähän ennen muuttoa.

Kaikki työryhmien jäsenet ovat olleet hallinnon puolelta.

Sitä toivoisi, että ennen kuin alueet oikeasti yhdistetään, siitä tulisi virallinen tieto hyvissä ajoin. Työ alueiden ohjeistuksien yhtenäistämisestä tulisi aloittaa hyvissä ajoin ja henkilöstöä kouluttaa. Tässä nousee mielestäni isoksi kysymykseksi sekä ihmisten turvallisuus kuin päivystäjän oikeusturva. Jos alueet ja niitä hoitavat yksiköt sekä hälyttäminen jäävät epäselväksi, tuskin oikeudessa voi tekemiään virheitä perustella huonolla muutosjohtamisella. Vastuu oikean yksikön hälyttämisestä kiireellisessä sairaankuljetustehtävässä on ensisijaisesti päivystäjällä.

6. Täällä sitä ollaan ja kai siihen tottuu. Uusiin ihmisiin tutustuminen on tietysti aina positiivista.

JOHANNA NEVALA

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN HÄTÄKESKUS

pakosta alanvaihtoon. Täytyy vain toivoa, että päättäjät ovat ottaneet tämän riittävästi huomioon. Toiminnan tasapuolisuuden ja laadun parantaminen ovat hienoja tavoitteita, mutta niitä ei saavuteta ilman ammattitaitoista henkilöstöä.

2. − 3. Oman keskuksen johto on tiedotta-

nut sitä mukaan, kun tietoa on heillekin tullut. Yleisesti tuntuu, että vaikka henkilöstön kuuleminen on ollut hankkeessa ilmeisesti pyrkimyksenä, asiat ovat olleet jo päätettyjä siinä vaiheessa, kun niistä on haluttu keskustella henkilöstön kanssa.

4.

Ruohonjuuritasolla vaikutusmahdollisuuksia ei ole juuri ollut. Liitto on yrittänyt tuoda kentän ääntä kuuluville, mutta päätökset on ajettu kritiikistä huolimatta läpi.

5.

Oman työpaikan säilymisen lisäksi suurin huoli on varmasti henkilöstön riittävyys. Edellisen hätäkeskusuudistuksen jälkeen toiminta oli saatu vakiintumaan keskuksissa ja henkilöstötilanne näytti paremmalta. Nyt kaikki myllätään jälleen uusiksi. Jatkuva muutos tuntuu olevan tätä päivää, mutta se ei saisi olla itse tarkoitus.

1. Mietteet ovat monella varmasti risti- 6. riitaisia. Oulussa sijoituspäätös aiheutti tietysti helpotusta siinä mielessä, että keskus jäi omalle paikkakunnalle. Mutta samalla tuskastuttaa päivystäjäkollegoiden tilanne lopettavissa keskuksissa. Pokassa on tälläkin hetkellä paljon pitkänmatkalaisia, jotka kulkevat töissä kaukaa tai asuvat kimppakämpissä työvuorojen ajan. Työn ja perheen yhteensovittaminen tällaisessa tilanteessa on vaikeaa ja päätös muutosta ei varmasti tule olemaan helppoa. Monet päätyvät

Toimintatapojen ja ohjeistuksen yhteäistäminen, sekä päivystäjän oikeusturvan selkiytyminen ovat tervetulleita asioita. Lisäksi mahdolliset uudet työkaverit on positiivinen asia!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Painopiste paikallisessa toiminnassa

Liitto uudistaa toimintaansa vastaamaan entistä paremmin jäsenten tarpeita.

P

alomiesliitossa on ryhdytty uudistamaan toimintaa niin, että liitto on jatkossakin elinvoimainen pelastushenkilöstön edunvalvoja. Taustalla on ajatus, että työelämä on jatkuvassa muutostilassa, eikä etujärjestö voi jäädä laakereilleen lepäämään. –– Kunta-alalla eletään kurjassa taloudellisessa tilanteessa ja muutoksia on tulossa joka tapauksessa. Me haluamme olla alusta saakka mukana ohjaamassa muutosta meidän jäsenten kannalta suotuisaan suuntaan, tiivistää liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Paikalliskierros starttaa ensi vuonna Koska työsuhteisiin liittyvää neuvottelutoimintaa käydään yhä enemmän paikallistasolla, liitto keskittää voimavaroja paikallistoiminnan tukemiseen. Käytännössä tämä näkyy liiton jäsenelle muun muassa ensi vuonna starttaavan paikalliskierroksen muodossa. Liiton väki jalkautuu kentälle ja kiertää kaikki paikallisyhdistykset ja pelastuslaitokset. Kierroksella tavataan liiton jäseniä, pelastuslaitoksen johtoa ja keskustellaan myös paikallisen median kanssa alueen pelastustoimeen liittyvistä asioista. –– Tätä meiltä on paljon toivottu ja nyt ajankohta on sille otollinen, Nikula sanoo.

14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ajankohta kierroksen toteuttamiselle on sikälikin hyvä, että perhevapaalla ollut tiedottaja Tuula Ruusumaa on palannut töihin. Hänen sijaisenaan toiminut Mikko Terävä on palkattu liittoon määräaikaiseen kahden vuoden työsuhteeseen. –– Paikalliskierros on yksi osa uudistustyötä. Muita näkyviä asioita ovat liiton lehden ja verkkosivujen perusteellinen uudistaminen sekä sisällön että ulkoasun suhteen, projektipäällikkö Mikko Terävä summaa.

Liiton oma toimitila on sijoitus Yksi liiton toiminnan kannalta konkreettisimmista muutoksista on

uusi toimitila. Liitto hankki noin vuosi sitten omistukseensa toimistotilat Vernissakadulta Vantaan Tikkurilasta. Toimisto sijaitsee vain kivenheiton päässä juna-asemalta. Aikaisemmin liiton toimisto sijaitsi vuokratiloissa. Liiton toiminnanjohtajan Petri Hynnisen mukaan jo nyt voidaan sanoa, että toimistotilojen ostaminen oli viisas ratkaisu talouden kannalta. Säästöä syntyy joka kuukausi, kun liiton ei tarvitse maksaa vuokraa. –– Toinen tuntuva säästökohde syntyy esimerkiksi siitä, että kokoustoiminta keskittyy nyt lähes kokonaan toimiston omaan neuvotteluhuoneeseen, Hynninen toteaa.

Nikula päätoimittajaksi Pelastusalan ammattilaiseen Pelastusalan ammattilainen -lehden kannalta merkittävä muutos on se, että Kim Nikula siirtyy lehden vastaavaksi päätoimittajaksi. Lehden käytännön toteuttamisesta huolehtivat jatkossakin tuttuun tapaan Tuula Ruusumaa ja Mikko Terävä. Osana liiton toiminnan kehittämistä kaikkia julkaisukanavia tarkastellaan kriittisesti. Pohdimme, mikä osa julkaisutoiminnasta voisi olla sähköistä ja mitä uusia välinei-

tä on mahdollista ottaa käyttöön. Palomiesliiton profiili löytyy nyt myös Facebookista ja siellä liitolla on jo lähes kaksisataa ystävää. − Etsimme jatkuvasta uusia kanavia, joiden kautta voimme tavoittaa helposti liiton jäseniä ja keskustella ajankohtaisista, pelastusalaa koskevista asioista. Facebook on yksi näistä keinoista, tiedottaja Tuula Ruusumaa sanoo.


Taskukalenteri jaossa Palomiesliiton taskukalenteri vuodelle 2011 jaetaan liiton jäsenille tämän lehden mukana. Kalenterissa on vuosipäivyrin lisäksi tietoa liiton toiminnasta ja yhdistyksistä. Paikallisyhdistykset ja jäsenet voivat tilata kalentereita tarvittaessa lisää toimistolta. Nopeiten tilauksen voi jättää kotisivun lomakkeella: www.spal.fi/palaute. Liiton jäsenille, jotka tyÜskentelevät hätäkeskuksissa, lähetetään oma taskukalenteri erillisenä postituksena.

Kehityssuunnitelma ei ole valmis Liiton tulevaisuutta on suunniteltu toistaiseksi hallituksen, tyÜvaliokunnan ja toimiston väen keskuudessa. Suunnitelma elää koko ajan, ja liiton väki toivookin, että jäsenet ottaisivat kantaa siihen, miten liiton tulisi toimia: mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. –– Kannustan ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Meillä on täällä tietyt suuntaviivat olemassa, mutta hyville ideoille on aina tilaa ja niitä ei ole koskaan liikaa. Liittokokous on hyvä paikka keskustella liiton tulevaisuudesta, Hynninen muistuttaa.

�

Palvelevaa tarkastusta

www.alco.fi

BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh 020 7927 111 Fax 020 7927 300 www.bronto.fi

Paikalliskierrosta on kysytty ja nyt ajankohta on otollinen. "WBBUBQJPMBm TPJUB NBQFUBJ QPJLLFBUPJNJTUPTTBNNF

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Liittokokouksessa jäsenet päätt Palomiesliiton vuosittainen liittokokous järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa 30. marraskuuta.

L

iittokokous on Palomiesliiton ylin päätöksentekijä. Kokouksessa päätetään toimintalinjoista ja tavoitteista, joiden eteen hallituksessa ja työryhmissä tehdään töitä. Lisäksi liittokokouksessa keskustellaan pelastusalan ajankohtaisista asioista virallisesti ja epävirallisesti. Kokouspäivän jälkeen järjestään illallinen. Tulevassa Hämeenlinnan kokouksessa merkittävimpiä asioita ovat liiton sopimustavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvistaminen seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierrokselle.

Liittohallitus valitaan Kokouksessa valitaan myös uusi liittohallitus vuosiksi 2011-2012. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Palomiesliiton hallituspaikat jakaantuvat pelastus-

toimialueiden mukaisesti kahteentoista vaalialueeseen (tarkemmin nettisivulla www.palomiesliitto.fi /saannot). Liittohallituksella on liiton kannalta tärkeä tehtävä asioiden valmistelijana ja päätöksentekijänä. Hallitus esimerkiksi tekee päätökset liiton omaisuudesta ja rahastojen hoitamisesta, jäsenien hyväksymisestä ja erottamisesta sekä johtaa työryhmien työskentelyä. Säännöllisten kokousten lisäksi hallitus kokoontuu seminaareihin ja työvaliokuntiin, joissa esillä olevia asioita käsitellään tavallista kokousta tarkemmin.

Toimintasuunnitelma on tärkein Liittokokouksen ajankohdasta johtuen kokous käsittelee sekä vuoden 2009 vuosikertomuksen että katsauksen vuoden 2010 tapahtumiin.

Vuosikertomuksessa kerrotaan liiton hallinnon ja toimiston oleellisimmat tapahtumat sekä talousasiat. Kokoukselle esitetään hyväksyttäväksi hallituksen valmistelema toimintasuunnitelman vuosiksi 20112012. Suunnitelmassa esitetään liiton toiminnan tärkeimmät painopisteet ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Se on ikään kuin käsikirja, jolla toimiston ja hallituksen toimintaa ohjataan tulevina vuosina. Toimintasuunnitelman tarkempi esittely on paikallisyhdistyksille lähetetyssä liittokokouskansiossa. Lisätietoja järjestelyistä: toiminnanjohtaja Petri Hynninen, puh. 050 330 8356, petri.hynninen@palomiesliitto.fi

Kokouspaikkana Hämeen linna

Kokousmateriaali yhdistyksille ja henkilöjäsenille

Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus

Kokous järjestetään historiallisessa Hämeen linnassa, Hämeenlinnan keskustassa. Linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, perustettu 1200-luvun lopulla. Nykyisen ulkoasun linna sai 1700-luvulla. Linnassa ei ole majoitustiloja, vaan kokoukseen saapuvat varaavat itse majoituksen. Hämeenlinnan hotellien yhteystietoja löytyy netistä: www.hameenlinna.fi/matkailu.

Paikallisyhdistyksiin on marraskuun alussa lähetetty uuden muotoinen liittokokouskansio, joka sisältää esityslistan liitteineen sekä ohjeet ja menettelytavat kokoukseen tulijoille. Menettelytavan mukaan liittokokousasiat käsitellään paikallisyhdistysten kokouksissa ennen liittokokousta. Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat tilata esityslistan toimistolta, puh. (09) 867 8880. Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenet voivat ladata liittokokousmateriaalin HAL:n kotisivulta, www.halry.fi.

Läsnäolo-oikeus ja puheoikeus liittokokouksessa on kaikilla palomiesyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä ja liiton henkilöjäsenillä. Liittokokoukseen voivat osallistua kaikki suoraan liittoon kuuluvat henkilöjäsenet sekä jäsenyhdistyksen kautta liittoon kuuluvat jäsenyhdistyksen valitsemat edustajat. Yhdistysjäsenen edustaminen liittokokouksessa määräytyy paikallisyhdistysten sääntöjen mukaan. Mikäli säännöissä ei määräyksiä edustajien valinnasta ole, paikallisyhdistykset voivat itse päättää edustajan valinnasta.

16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


tävät liiton tulevaisuudesta

Paikallisyhdistykset (28)

Liittokokous

Liittohallitus

Toimisto

Työvaliokunta

Työryhmät

Äänimäärä jäsenmäärän mukaan

Kokoukseen varattu päivä

Päätöksistä tiedotetaan laajasti

Jos äänestetään, on paikallisyhdistyksellä käytössä yhtä monta ääntä kuin yhdistykseen kuuluu varsinaisia jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton henkilöjäsenellä on yksi ääni. Henkilöjäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Vaalit ja äänestyskäytännöt on kirjattu tarkemmin liiton sääntöihin ja menettelytapaohjeisiin. Säännöt ovat luettavissa netistä www.palomiesliitto. fi/saannot ja menettelytapaohjeet sisältyvät yhdistyksiin lähetettyihin liittokokouskansioihin.

Varsinainen kokous käynnistyy 30. marraskuuta kello 11, jota ennen tarkastetaan valtakirjat. Tilaisuuden alkuun tuovat tervehdyksensä Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen edustajat. Kokoukseen on taukoineen varattu aikaa koko päivä. Illalliselle päästään suunnitelman mukaan kello 17.30.

Päätöksistä ja valinnoista tiedotetaan paikallisyhdistyksille sähköpostilla kokouksen jälkeen. Lisäksi kokouksesta kerrotaan liiton nettisivuilla. Kokouksen asiat koostetaan videoiksi, joita on mahdollisuus katsoa netissä. Laajemmin päätöksistä tiedotetaan joulukuun lopussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilaisessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


Hallitus johtaa liiton toimintaa Palomiesliiton sääntöjen mukaan liittohallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 12 jäsentä, jotka edustavat pelastustoimen 22 alueella toimivia paikallisyhdistyksiä. Hämeenlinnan liittokokouksessa 30. marraskuuta valitaan hallitus varajäsenineen sekä liitolle puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaudeksi 2011-2012. Nyt päättyvällä kaudella 2009-2010 hallitus kokoontui 12 kertaa, jonka lisäksi järjestettiin kaksi pitempää hallituksen seminaaria.

Pelastusalan ammattilainen kysyi neljältä hallituksen jäseneltä:

1.

Mikä on hallituksen tehtävä  Palomiesliitossa?

kaudella 2009-2010 2. Mitkä koit tärkeimmiksi asioiksi, 

sa etua: tuo terveisiä paikallistasolta ja toisaalta vie viestit hallituksesta alueelle. Toiminta on siis kahdensuuntaista. 2. Eläketaistelu eli vaikuttamistyö: selvitykset, tilaisuudet ja tapaamiset, jota tehtiin pelastushenkilöstön eläkeiän palauttamiseksi. Se oli tärkeintä, vaikka kaiken työn jälkeen valtiovallan päätökset olivat lopulta pettymyksiä. Sen lisäksi hallituksessa on käsitelty paljon muitakin tärkeitä pelastuslaitoksien asioita. 3. Eläkeratkaisun jälkeen edunvalvonnassa on katsottava jäsenten etua uranäkökulmasta. On varmistettava myös ikääntyville palomiehille työtä alalla. Se voi tarkoittaa myös uusia tehtäviä. Liiton tulevaisuuden kannalta nyt käynnistetty viestinnän ja jäsenpalvelujen kehittämishanke on tärkeä. Pitää päästä lähemmäksi jäseniä.



joita hallituksessa valmisteltiin?

näet Palomiesliiton 3. Millaisena tulevaisuuden?

Jukka Vigren

Hallituksen varapuheenjohtaja Pirkanmaa

Kari Taavitsainen Hallituksen jäsen Helsinki

1. Hallitus vaikuttaa liiton tekemään jäsenistön edunvalvontaan ja taloudenpitoon. Tiivistetysti, hallitus valvoo liiton toimintaa. Yksittäinen jäsen valvoo hallituksessa oman alueen-

18 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

1. Johtaa liiton toimintaa talousarvion puitteissa liittokokouksien välillä ja ja olla tiedon välittäjänä alueille päin. Hallituksen jäsenellä tulee olla laaja kokonaisnäkemys, sillä Palomiesliitto on valtakunnallinen liitto, jonka jäsenet toimivat monessa työssä ja pelastuslaitosten lisäksi myös muun muassa hätäkeskuksissa. 2. Pelastushenkilöstön eläkeiän  laskemisen eteen tehty työ. Positiivisia

onnistumisia on viimeisten vuosien aikana saatu liiton jäsenmäärän kasvattamisessa. Kansainvälinen toiminta on myös saatu hyvin käyntiin. Hallitus ohjaa liiton toimintaa KVTES-neuvotteluissa, ja tälle kaudelle ajoittui kahden liittokierroksen tuloksia – ensimmäisen sopimuksen tulos oli jälkimmäistä parempi, mutta viimeksi saatiin tärkeä tekstikorjaus Teknisten sopimuksen arkipyhäkorvaukseen. 3. Palomiesliiton asema järjestökentässä on vakiintunut ja työssä on jatkuvuutta. Sen kivijalan päälle on hyvä rakentaa jäsenistön edunvalvontaa, kun nykyään vain muutos on pysyvää.

Tuomas Loikkanen

Hallituksen jäsen Etelä-Savo ja Etelä-Karjala 1. Hallitus on erittäin tärkeä valtakunnan tason toimielin. Alueen edustuksen kautta saa liittoon päin kentän mielipidettä ja toiseen suuntaan tukea paikallisten ongelmien selvittämiseen. Tiedon saamista, jakamista ja yhteisen mielipiteen muodostamista, siitä pohjimmiltaan on kyse. 2. Eläkeikä on ollut tietysti pinnalla tärkeimpänä. Seuraavana ovat olleet erilaiset palkkaukseen liittyvät asiat. Vaikka kunta-alan palkoista päätetään neuvotteluosapuolten kesken pääsopijajärjestöissä, on hallituksella oma tehtävänsä. Keskustellaan linjoista ja neuvotteluihin vaikuttamisesta, sekä tietysti eri alueiden paikallistason palkkausepäselvyyksistä. 3. Palomieskenttää tulisi edelleen pyrkiä yhtenäistämään. Paljon on puhuttu ja tehty, mutta vieläkin kenttä on hajallaan. Keskittäminen olisi kaikkien etu. Toinen juttu on liiton luottamustehtävien ja edunvalvontaan osallistuvien sukupolvenvaihdos. Nuoria tulee saada aktiivisesti mukaan toimintaan, vaikka vain vähän kerrallaan.


Liittohallitus 2009-2010 Puheenjohtaja Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Varapuheenjohtajat Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Jouni Hämäläinen puh.050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Jäsen ja varajäsen:

Jarkko Savilepo

Hallituksen jäsen Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso 1. Tehtävä on ohjata liiton toimintaa liittokokouksen osoittamaan suuntaan. Tarvittaessa hallituksen jäsenen on kyettävä selvittämään jäsenistölleen mitä, miten ja miksi kyseisiä ratkaisuja tehdään. Liiton henkilöstön ja hallituksen välinen vuorovaikutus mahdollistaa nopean reagoinnin, alkaen yksittäisen jäsenen ongelmista isompiin työnantajaneuvotteluihin. 2. Eläkeiän palauttaminen realistiselle tasolle. Sen eteen tehtiin määrätietoista työtä. Kortit pelattiin hyvin ja katsottiin loppuun asti. Valitettavasti työmarkkinoiden paine työurien pidentämiseksi vesitti järkevän ratkaisun. Nyt varmistetaan palomiehen ansiotaso ja kunniallinen eläkkeelle pääsy arvostetusta ammatistamme. Myös työturvallisuuskulttuurin kehittämisestä ja vakuutusturvan tehostamisesta keskustellaan. 3. Palomiesliiton tavoite on ollut kasvaa suurimmaksi ja merkittävimmäksi pelastusalan ammattijärjestöksi. Olemme onnistuneet, osoituksena asemamme ja toimintamme erilaisissa alan kehittämisen työryhmissä ja ay-kentässä. Tapa toimia, neuvotella ja esiintyä julkisuudessa on nykyaikainen, asiallinen ja dynaaminen. Liiton ja pelastusalan kehittämistä pitää jatkaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Helsinki Kari Taavitsainen puh. 0500 214 753 kari.taavitsainen@kolumbus.fi Mikko Salo puh. 0400 704 140 mikko.salo@hel.fi Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Jukka Tuomila puh.0500 971 795 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi Varsinais-Suomi ja Satakunta Jouni Hämäläinen kts. yhteystiedot alusta Asko Mansikkamäki puh. 040 520 7491 asko.mansikkamaki@pp.nic.fi Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi Etelä-Savo ja Etelä-Karjala Tuomas Loikkanen puh. 050 590 7402 tuomas.loikkanen@espl.fi Matti Kaarna puh. 050 524 2265 matti.kaarna@espl.fi Pirkanmaa Jukka Vigren kts. yhteystiedot alusta Raimo Pietilä puh. 040 585 0902 raimo.pietila@tampere.fi

Keski-Suomi Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Juha Komaro puh. 050 383 5051 juha.komaro@jkl.fi Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi Pohjois-Savo Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@dnainternet.net Jarmo Turunen puh. 044 549 5777 jarmo.turunen@kuopio.fi Pohjois-Karjala Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Markku Ojala puh. 050 535 1464 markku.ojala@pkpelastuslaitos.fi Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa Kim Nikula kts. yhteystiedot alusta Pasi Mänty puh. 050 351 1407 pasi.manty@gmail.com Lappi Jani Frantti puh. 040 726 5724 jani.frantti@lapinpelastuslaitos.fi Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@ lapinpelastuslaitos.fi

työvaliokunta 2009-2010 Kim Nikula Jukka Vigren Jouni Hämäläinen Kari Taavitsainen Ilkka Mustakangas Jarkko Savilepo

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 19


Virka ei suojaa

P

Sairaankuljetustehtävissä työskentelevillä on samat oikeudet kuin kellä tahansa matti meikäläisellä. läpi tapauksen kannalta keskeisimpiä käsitteitä. Jaakkola sanoo, että tilanteen voi tiivistää seuraavasti: –– Tilanteessa ollaan toista auttamassa ja siinä tulee äkkiä mieleen, että häiritsevän ihmisen saa hiljentää. Näin se ei ole, sairaankuljettaja toimii tilanteessa samoilla oikeuksilla kuin kuka tahansa matti meikäläinen. Lakitermien viidakko ja virkamiesroolin puntarointi saattavat hämmentää kentällä työskentelevää palomiestä. Mieleen nousee helposti kysymys, että onko tällä oikeasti minun työni kannalta jotain konkreettista merkitystä? –– Kyllä sillä on. Jos pelastaja ei tiedosta omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, hän saattaa epähuomiossa syyllistyä itse esimerkiksi virkavelvollisuuden

rikkomiseen ja saada siitä rangaistuksen, toteaa Jaakkola.

Työtehtävä ratkaisee Kun palomies sammuttaa tulipaloa, hän on virkamies. Kun sama palomies sakuvuorossa elvyttää kadulle tuupertunutta henkilöä, hän ei ole virkamies. Tämä on tällä hetkellä lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukainen henki. Keskeisiä käsitteitä asiassa ovat virkamies ja julkisen vallan käyttö. Virkamiehenä pidetään henkilöä, joka on virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään. Julkisen vallan käytölle on ominaista, että sitä käyttävällä henkilöllä on yksipuolinen oikeus puuttua PETRI REMSU

alomiesliiton työturvallisuuskoulutuksen teemana Seinäjoella oli tänä syksynä sairaankuljetuksen uhkatilanteet. Päivän aikana käytiin läpi Helsingin hovioikeuden päätös, joka linjaa palomies-sairaankuljettajan virkamiesroolia väkivaltatilanteissa. Hovioikeuden päätös palomies-sairaankuljettaja Saku Kaipaisen jutussa oli liitollekin pettymys. Sen mukaan Kaipainen ei ollut ensihoitotehtävässä virkamies ja siksi hänen kimppuunsa hyökännyt sivullinen ei syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Palomiesliitto palkkasi lakimies Pasi Jaakkolan Kaipaisen tueksi jo käräjäoikeusvaiheessa. Seinäjoen koulutustilaisuudessa Jaakkola avasi tapausta ja kävi

20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Hovioikeus ei korjannut käräjäoikeuden päätöstä. Palomies-sairaankuljettaja Saku Kaipainen ei käyttänyt sakukeikalla viranhaltijan julkista valtaa.

Terveys on tärkeämpää kuin työ Mistä tiedän, milloin olen virkamies, milloin en,

palomies-sairaankuljettaja Saku Kaipainen kysyy. Oikeuden viime aikoina tekemästä rikoslain ja viranhaltijalain tulkinnasta ei ainakaan ole apua. Kaipaisen kimppuun hyökättiin sairaankuljetustehtävässä Helsingin keskustassa kaksi vuotta sitten. Ambulanssin kyytiin otetun potilaan omainen sivalsi ennalta arvaamatta nyrkillä leukaan. Syyttäjä lähti viemään pahoinpitelyä käräjille tavanomaisena pahoinpitelynä. Kaipaisen mielestä kyse oli virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta – olihan hän virassa ja työantajan osoittamassa tehtävässä. Tätä mieltä oli myös Palomiesliitto, jonka palkkaaman lakimiehen tuella oikeuskäsittely alkoi. Käräjäoikeus näki kuitenkin, ettei palomies-sairaankuljettaja tässä tapauksessa käyttänyt julkista valtaa. Asia vietiin hovioikeuteen, joka ei lähtenyt muuttamaan päätöstä. Pahoinpitelijän sakkorangaistukseen ja korvaustuomioon ei siis tullut virkamies-lisää. OIKEUDEN päätöksessä ratkaisi julkisen vallan käytön puntarointi. Jotta kyse olisi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, täytyy virkatehtävän, jonka estämiseen pyritään väkivallalla tai sen uhkalla, sisältää julkisen vallan käyttöä. Näin ei Kaipaisen suorittamassa ensihoitotehtävässä oikeuden mielestä ollut. Kaipainen ei hyväksy tulkintaa. -- Kun viimeisin päätös tuli, niin pettymykseltä ja turhauttavalta se tuntui. Kaiken lisäksi vakuutuskorvausten kanssa on oma prosessinsa. Välikohtauksesta tuli vammoja, joista kaikkia ei heti havaittu, ja lääkäri-

tutkimuksia on viimeisen vuoden aikana kertynyt paljon. Kokonaisuutena fiilis on, että omaa terveyttä ei ole mitään järkeä uhrata työn takia. yleistä linjaa ei voi vetää, sillä oikeus punnitsee jokaisen väkivaltatapauksen yksittäisesti. Kaipainen esittää, että lainsäädäntöä tai sen oikeussalitulkintaa muutettaisiin niin, että palomies käyttää virassaan aina julkista valtaa, myös sairaankuljetustehtävissä. -- Selvyys on saatava ja oikeusturva kuntoon. Lain tulkinta on liian laajaa. Ei voi mennä niin, että aina tilanteen mukaan arvuutellaan, ollaanko virkatehtävässä vai ei. Voiko palopuolellakin tulla vastaava tilanne, jossa oikeus katsoo, että ei oltukaan virkatehtävässä? -- Keikkojen riskit kannattaa tiedostaa ja minimoida. Itse mietin kahteen kertaan, mitä voi tulla eteen ja mitä keinoja on käytettävissä. Asenne alkaa ihan ympäristön ja potilaan käytöksen tarkkailusta, etäisyyksien pidosta ja niin edelleen. Jos tilanne vaatii, vaikka sitten virka-apupyyntö poliisille. Sehän hidastaa Onko sinulla kokemuksia hoitoa, mutta siihen on oikeus ja väkivaltatapausten lainpoliisin saapuminen antaa paikaltulkinnasta: esitutkinnasta, laolijoille ja julkisuuteen viestin, syyttäjän valmistelusta ja oikeusettä väkivaltaa ei hyväksytä. käsittelystä? Palomiesliitto kerää -- Ei tämä ole vain mun juttuni, tietoja tapauksista. Ota yhteyttä vaan kaikkien pelastuslaitoksispuh. (09) 867 8880 sa sairaankuljetusta ajavien patai lähetä sähköpostia: lomiesten on hyvä tietää, missä jutut@palomiesliitto.fi mennään.

Kokemuksia?

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l


JULKAISUT

Työsuojelu toisen henkilön asemaan. Kaipaisen tapauksessa sivullista ensin pyydettiin, myöhemmin käskytettiin poistumaan paikalta. Sivullinen hermostui tästä, potki ambulanssia ja löi lopulta toista pelastajaa nyrkillä. Jotta kyse olisi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, olisi tehtävän täytynyt sisältää julkisen vallan käyttöä. –– Lain ja ennen kaikkia oikeuskäytännön mukaan sairaankuljettaja ei ole henkilö, joka voi antaa toista velvoittavan määräyksen tai päättää toisen oikeuksista tai puuttua niihin, Jaakkola toteaa. –– Sairaankuljettajalla ei siis ole lain suomia oikeuksia voimatoimien käyttöön, kuten poliisilla tai vartijoilla. Sairaankuljettajalla ei ole myöskään oikeutta päättää vastentahtoisen potilaan hoidosta, toisin kuin lääkäreillä. Tällaisissa tapauksissa sairaankuljettaja tarvitsee virka-apua. Entäpä sitten tilanne, jossa palomies työskentelee ensivastetehtävässä? Siellähän ollaan palomiehen statuksella. –– Tähän ei ole olemassa tyhjentävää vastausta, vaan konkreettinen toimi ratkaisee, onko kyseessä julkisen vallan käyttö, ja tapaukset arvioidaan aina kulloisenkin tilanteen perusteella oikeudessa.

muuta sitä tosiseikkaa, että nyrkki käy naamaan yhtä kipeästi, olipa altavastaajana sitten virkamies tai ei. –– Meillä on velvollisuuksia, mutta toinen puoli on, että meillä on oikeus olla menemättä sellaisiin tilanteisiin, joissa on pelastajan oma terveys tai henki vaarassa, liiton toiminnanjohtaja Petri Hynninen huomauttaa. Mutta kenellä pelastajalla on kanttia jäädä odottelemaan poliisia paikalle, jos edessä on epämääräinen tilanne: näyttää vaaralliselta, mutta joukossa on joku, joka selvästi tarvitsee apua. Liiton ohje on, että tilanteisiin ei mennä suin päin, vaan harkiten. Kentällä työskentelevät ovat tunteneet nahoissaan myös poliisivoimien puutteen. –– Aikoinaan tuli sellaisia tilanteita, että meitä pyydettiin menemään paikalle, kun poliisi ei ehdi. Noista ajoista on otettu opiksi ja poliisin kanssa on luotu uusia yhteistyötapoja paikallisesti. Virvet ja hälytyspäivystäjien ohjeistukset ovat muuttaneet tilanteita turvallisempaan suuntaan, kertoo ylipalomies Tapani Torppa Seinäjoelta. –– Näin me emme voi menetellä. Me olemme auttajia emmekä järjestyksenvalvojia, Hynninen sanoo painokkaasti.

Kunta-alan työsuojelutoimintaa ohjaa työsuojelulainsäädännön lisäksi kunnallisen alan työsuojelusopimus. Ammattialakohtaisia työsuojeluoppaita on viime vuosina julkaistu useita, mutta tarvetta on ollut myös yleisoppaalle.

Harkitse ennen kuin menet Tilanne olisi yksinkertaisempi, jos pelastajien tulkittaisiin käyttävän aina julkista valtaa työtehtävissään, olipa kyseessä sitten palomies tai sairaankuljettaja. Mikään laki ja asetus ei kuitenkaan

Työsuojelun sanastoa Kuormitustekijä = Työssä tai työympäristössä oleva henkilöstä riippumaton tekijä, joka asettaa henkilölle vaatimuksia. Kuormitustekijöitä voivat olla työtason korkeus, käsiteltävän tiedon määrä, väkivallan uhka sekä muistamista, tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita ja ihmisten kohtaamista vaativat tehtävät. Läheltä piti –tilanne = Vaaratilanne, joka olisi saattanut aiheuttaa ruumiinvamman tai aineellisen

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


un käsitteet selviksi T

yöturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut oppaan työsuojelun yhteistoiminnasta kunnissa ja kuntayhtymissä. Työsuojelutoiminta kunta-alalla -kirjanen sopii erityisesti uusille työsuojelutehtäviin valituille. Opas auttaa hahmottamaan työsuojelun kokonaiskuvaa ja omaa roolia siinä. Kirjasen laadinnassa on ollut mukana laaja kunta-alan järjestöjen edustus, muun muassa Tekniikka ja Terveys KTN ry. Työsuojelutehtävissä toimivat ovat tärkeitä sillanrakentajia työyhteisöjen todellisuuden ja työpaikan johdon välillä. Työsuojelu perustuu yhteistoimintaan: kun työyhteisön kaikilla tasoilla pidetään yllä jatkuvaa keskustelua ja tehdään yhteistyötä työympäristön, työskentelyolosuhteiden ja työelämän laadun parantamiseksi, ovat tulokset parhaita.

Aktiivista työsuojelua Työpaikalla ylimmän johdon vastuulla ovat työsuojelu yleisjohto ja ylläpito sekä työvälineiden ja työtilojen turvallisuudesta huolehtiminen suunnittelu- ja investointipäätöksien kautta. Esimiesten vastuulla on muun muassa työtapojen ja työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen, perehdytys ja työnopastus, työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun valvonta sekä henkilösuojainten käytön valvonta.

vahingon. Tilanteesta pitää tehdä työpaikalla selvitys, joka käsitellään yhteisesti ja jonka perusteella päätetään toimenpiteistä. Psykososiaalinen työympäristö = Muodostuu työn johtamisesta, organisoinnista, yhteistyöstä, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä yksilön käyttäytymisestä työyhteisössä. Siihen vaikuttavat työyhteisön kulttuuriin, työilmapiiriin, arvoihin, normeihin ja vastuun jakoon liittyvät tekijät.

Työntekijöiden velvollisuuksia ovat ohjeiden ja määräysten noudattaminen, omasta ja muiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, turvalaitteiden ja suojavälineiden käyttö sekä vaaratekijöiden poistaminen tai niistä ilmoittaminen, jos itse ei voi poistaa vaaran aiheuttajaa. Työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivien työsuojelupäälliköiden, työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojeluasiamiesten tehtäviin kuuluu työympäristön ja työyhteisön jatkuva tarkkailu. Tämä edellyttää aktiivisuutta, omatoimisuutta ja yhteistyökykyä. Aktiivinen työsuojelutoimija kehittää ja parantaa työturvallisuutta ja edistää työterveyskäytäntöjä yhdessä esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kautta. Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden edustaja, kun työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään työn turvallisuutta ja terveyttä koskevia asioita. Valtuutetun työ edellyttää aitoa kiinnostusta, omaaloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja – ja valmiutta myös vaikeiden asioiden kohtaamiseen.

järjestämismallit sekä työsuojelun tehtäväkenttää muun muassa ongelmatilanteissa: työpaikan konflikteissa, varhaisessa puuttumisessa ja puheeksi ottamisessa, päihdeongelmien käsittelyssä, väkivalta- ja uhkatilanteissa ja poikkeustilanteiden jälkihoidossa. Yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että työsuojelutehtävissä toimivat puhuvat yhteistä kieltä. TKK:n oppaaseen on koottu keskeisimmät työsuojelun käsitteet ja niiden selitykset. Työsuojelu on hyvää taloudenpitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut yhden sairauspäivän hinnaksi vajaat 200 euroa ilman välillisiä kustannuksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset yhteiskunnalle voivat olla useita satoja tuhansia euroja. Kirjasta voi tilata Työturvallisuuskeskuksen julkaisumyynnistä: www.ttk.fi.

Työterveys on talousasia Oppaassa käydään luvuittain läpi työsuojelun säännökset ja sopimukset, paikalliset ja valtakunnalliset

Työyhteisön toimivuus = Työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus ja kyky saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Toimivuuteen vaikuttavat resurssien riittävyys, johtaminen, työilmapiiri ja yhteistyön toteutuminen.

Laajemmat kuvaukset ja lisää sanastoa: Työturvallisuuskeskus TTK: Työsuojelutoiminta kunta-alalla. 2010. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


Käpylässä yli vuosi

ilman työtapaturmia

Työturvalli- K suuteen kiinnitetään huomiota jokaisella askeleella.

äpylän pelastusasemalla Helsingissä on kirjattu edellinen työtapaturma viime vuoden heinäkuussa. Tässä välissä on tapahtunut neljä pientä tapaturmaa, mutta ne eivät ole aiheuttaneet poissaoloa työstä, joten niitä ei lasketa. Käpylässä on päästy siis yli 60 viikkoa ilman varsinaisia työtapaturmia. –– Tämä on erittäin poikkeuksellista. Helsingin asemista seuraavaksi parhaalla on oltu kymmenkunta viikkoa ilman tapaturmia, sanoo työsuojeluvaltuutettu Kari Taavitsainen pelastuslaitokselta. Viime vuotta koskevat työtapaturmatilastot eivät ole vielä valmistuneet. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vuonna 2008 palomiehille sattui koko maassa yhteensä 625 tapaturmaa. Vuotta aikaisemmin määrä oli 592. Tilaston mukaan palomiehille sattui vuonna 2008 eniten sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (335 kpl). Haavoja ja pinnallisia vammoja sattui selvästi vähemmän (120 kpl). Kolmantena tilastosta nousevat esille tärähdykset ja sisäiset vammat (85 kpl).

Lentopalloa sählyn sijaan Asemamestari Raimo Pajusen mukaan työturvallisuus muodostuu arkisista ja yksinkertaisista asioista. Lattiaan pultattu tolppa on merkkinä auton kuljettajalle, että tämän taaemmaksi ei voi peruuttaa. 24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Taavitsaisen mukaan pelastuslaitoksella tapahtuu kaikista Helsingin virastoista eniten työtapaturmia. Määrä selittyy osin työn luonteella, mutta iso vammoista liittyy liikuntaan. Missään muussa virastossa urheilu ei ole osa päivittäistä työtä. Käpylän asemamestari Raimo Pajusen mukaan yksi selkeä syy Käpylän

pitkälle tapaturmattomalle kaudelle on, että asemalla ei pelata ollenkaan sählyä. Asemalla ei ole pelille sopivia tiloja ja naapuriasemalla Haagassa käydään pelaamassa harvakseltaan. Liikuntaa Käpylässä harrastetaan kuitenkin siinä missä muuallakin, esimerkiksi omalla punttisalilla. Lisäksi aseman viereen on rakennettu pehmeä hiekkakenttä lentopalloa varten. Pajusen mukaan pelin tempo on ihan erilainen kuin sählyssä, mikä tekee siitä turvallisemman. –– Käpylässä pelattiin aikaisemmin paljon jalkapalloa, mutta sekään ei sovi kaikille. Nyt sellaisetkin, jotka eivät pysty pelaamaan jalkapalloa, ovat innostuneet lentopallosta, Pajunen sanoo. Lentopallokentän saaminen asemalle lähti aseman omista joukoista, ja asiasta tehtiin hyvä kirjallinen esitys pelastuslaitoksen johdolle. Pajunen pitää tärkeänä, että henkilöstön ääni kuuluu tällaisissa asioissa.

Työturvallisuus on pieniä tekoja Liikuntapaikkojen ja -lajivalikoiman pohtiminen on kuitenkin vain osa työturvallisuutta ja selittää vain osin Käpylän poikkeuksellisen hyvän tilanteen. Raimo Pajusen mielestä asemalla on kokonaisuutenakin työturvallisuutta arvostava ja huomioonottava ilmapiiri. Työturvallisuus koostuu lopulta yllättävän pienistä ja jopa vähäpätöiseltä kuulostavista asioista. Käpylässä on


Liikuntavammat ovat yksi keskeinen työtapaturmalaji. Käpylän pelastusaseman henkilöstö pelaa sählyä vain harvoin, koska kiihkeätempoinen peli on selkeä työturvallisuusriski.

menee läpi jopa betonista. –– Radioliikenteen sujuvuus työturvallisuustekijänä korostuu, kun käytetään Cobraa, Pajunen toteaa.

Työympäristö hoitaa

Palomies-sairaankuljettaja Matti Laitinen on tottunut työskentelemään raskaiden työkalujen kanssa. Asiaa on painotettu jo koulusta saakka ja oikeat asennot löytyvät kuin itsestään.

esimerkiksi tehty tietoinen päätös, että hälytyksiin ei juosta, koska jokainen porras on riski. Muutaman sekunnin viive ei ole merkityksellinen, jos sillä varmistetaan se, että palomies saadaan terveenä keikalle. Pahimmassa tapauksessa yhden kompurointi voi laittaa

koko yksikön pois pelistä. Käpylän erikoisuus on Cobra-sammutusleikkuri, joka on tehokas, mutta taitamattoman käsissä hengenvaarallinen työkalu ja valtava työturvallisuusriski. Cobra ampuu sisuksistaan metallihiukkasia sisältävää vesisuihkua, joka

Kun haveri sitten sattuu työssä, edessä voi olla lyhyempi tai pitempi sairausloma. Joskus käy myös niin, että entisiin tehtäviin ei ole paluuta. Taavitsaisen mukaan Helsingin pelastuslaitoksella on 30 paikkaa työrajoitteisille työntekijöille. Pajusen mukaan työrajoitteisista puhuttaessa esiin nousee useimmiten autonkuljettajan tehtävät. Paloauton kuljettaminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen tehtävä, johon voidaan laittaa kuka tahansa. Ajokortti ei Pajusen mielestä vielä takaa ajotaitoa. –– Luovaa mielikuvitusta käyttämällä tehtäviä löytyy kyllä enemmänkin kuin nuo 30 paikkaa. Meillä on tästä hyviä kokemuksia, Pajunen sanoo. Palomiesten ammattiylpeys on korkealla ja kun työnteko vaikeutuu iän myötä, saattaa ajatus uudenlaisista tehtävistä tuntua vieraalta. Pajusella on esimiehenä kokemusta kuitenkin sellaisistakin henkilöistä, jotka uusiin tehtäviin päästyään eivät enää haluakaan vaihtaa takaisin. –– Alalle tulevilla nuorilla kavereilla tilanne on jo ihan toinen. He tietävät, että eläkeikä nousee ja että palomiehen ammatista he tuskin jäävät eläkkeelle, Pajunen pohtii. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


European Fire Fighters Unions Alliance

Bergenin palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Westby.

Norjan merialan insinööriliiton palomiesjaoston puheenjohtaja Tommy Kristoffersen ja EFFUAn puheenjohtaja Kim Nikula allekirjoittivat liittymispöytäkirjan.

Norjan palomiehet liittyivät EFFUAan Euroopan palomiesjärjestöjen yhteenliittymä EFFUA (European Fire Fighters Unions Alliance) on hyväksynyt Bergenin palomiesyhdistyksen jäsenekseen. Liittymisasiakirjat allekirjoitettiin EFFUAn kokouksessa Bergenissä 22. lokakuuta.

Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, jossa pelastustoimen arvostus ja asema on vahva. Bergenin palomiesyhdistys on tottunut tekemään suoria sopimuksia työnantajan kanssa ja neuvottelemaan omista asioistaan.

Bergenin palomiesyhdistys (Bergen Brannvesen Fagforening) on osa Norjan merialan insinööriliittoa (DNMF). Norjan palomiehiä on useassa liitossa, mutta DNMF on yksi vahvimpia. –– Norjassa sekä pelastustoimessa että monella muullakin sektorilla on kaksi napaa: Oslo ja muu Norja. Pelastustoimessa vakinaiset palokunnat toimivat suurimmissa kaupungeissa, kertoo Bergenin palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Westby.

EFFUAn kansanvälinen toiminta koetaan tärkeäksi, vaikka Norja ei olekaan muiden EFFUA-maiden tapaan EU:ssa. –– Olemme tyytyväisiä, kun pystymme yhdistämään voimamme EFFUAn kanssa. Yhteistyö tulee antamaan meille uusia mahdollisuuksia. Euroopan palomiesten ammattiyhdistyksille on useita yhteisiä tavoitteita. Kaikille on tärkeää varmistaa palomiehille parhaat mahdolliset työolosuhteet, palkkaus, eläke, työn-

26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

teon tavat, työvälineiden standardit ja kuntotestit, sanoo Tommy Kristofferson, joka johtaa palomiestoimintaa DNMF:ssä. –– On hienoa nähdä Euroopan palomiesten yhteistyön kehittyvän. Nyt Norjakin voi tuoda oman panoksensa kehitystoimintaan Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja muiden Euroopan maiden rinnalle. Meille norjalaisille on samalla tärkeää nähdä, miten EU-maiden ammattiliitot rakentavat vaikuttamiskanaviaan EU:n päätöksenteon suuntaan. European Fire Fighters Unions Alliance (EFFUA) on kansainvälinen allianssi, joka edustaa itsenäisiä pelastushenkilöstön ammattiliittoja. Suomesta jäsenenä on Palomiesliitto.


Rannikon kapeilla ja hitailla teillä avun saanti kestää, joten pelastushelikopteri on välttämätön. Tässä Bergenin lähistöllä sattuneessa maastoauton ja pakettiauton kolarissa loukkaantuneet saatiin kopterilla nopeasti hoitoon.

Bergenin pelastustoimi perustuu hajautukseen 250 000 asukkaan Bergenissä pelastustoimi on hajautettu kuudelle paloasemalle. Keskustan pääpaloasema on uusi, moderni lasipalatsi. Viisi muuta asemaa ovat turvaamassa asuinkeskustoja ja niille on annettu erikoistehtäviä. Pelastussukellus on keskitetty vanhimmalle asemalle, josta lähdetään 80 kertaa vuodessa meri- ja järvipelastustehtäviin. Merelle lähdetään omalla 35 solmun veneellä tai merivartioston 55 solmua viilettävällä veneellä.

Koulutuskin on hajautettu. Bergenissä on oma mallinsa, joka on yhdistelmä työssäoppimista, erikoiskursseja ja harjoittelua. Alalle tuleva pääsee heti työhön kiinni, mutta kovin ammattitaito kehittyy vasta vuosien palomiehentyön ja kurssien käymisen jälkeen. Suomalaisilla palomiehillä on Bergenissä hyvä maine. Eräällä sivupaloasemalla palomestari muisteli edelleen suomalaista brankkaria, joka jonkin aikaa teki palomiehen työtä asemalla hyvällä

Pelastussukellustoiminta on keskittynyt Bergenin vanhimmalle, 1800-luvulla rakennetulle paloasemalle. Asema on huippukunnossa ja sukeltajat tyytyväisiä omaan pieneen asemaansa. Etsintälaitteisto on huippuluokkaa: sukeltajan maskiin integroidun kameran videokuva välittyy sukelluksen johtajalle. Sukeltajilla on myös kuuntelulaitteet pelastettavien paikantamiseen aluksista.

tinkimättömällä asenteella. Eihän siitä ollut kuin 39 vuotta aikaa! Norjan palomiesten peruspalkat vaihtelevat ”brannkonstabelin” 335 000 kruunusta ”brannmesterin” 360 000 kruunuun, eli 41 000 eurosta 44 000 euroon kuukaudessa. Hajonta on siis hyvin pieni. Palkkoihin saatiin lokakuun alussa 2,1 prosentin korotus. Toisaalta asuminen, liikenne ja kuluttaminen on ainakin Bergenissä kalliimpaa kuin Suomessa. Tilipussi siis hupenee nopeasti.

Bergenin ensimmäinen erikoispelastusyksikkö, viiden pelastajan ajoneuvo, joka on varustettu vuoristoon korkealta ja alhaalta pelastamiseen. Köydet, lumikengät jne. löytyvät. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


Johtajalta odotetaan henkilöstö Oulu on saamassa ensimmäisen pelastusjohtajan, jolla tuntumaa pelastustoimen käytännön työhön. Palomiesyhdistys toivoo uudelta johtajalta ratkaisuja työilmapiirin solmujen purkuun.

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

O

ulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Keijo Rantanen siirtyy takaisin Oulun hallintolakimieheksi. Pelastuslaitoksen johtokunta valitsee uuden johtajan ehkä jo kokouksessaan 12. marraskuuta. Virkaan haki 14 henkilöä, joista seitsemän kutsuttiin haastatteluun ja sen jälkeen kolme soveltuvuustestiin: aakkosjärjestyksessä pelastuspäällikkö Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksesta, Pohjois-Savon hätäkeskusjohtaja Petteri Helisten ja valmiuspäällikkö Pasi Ryynänen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksesta. Kandidaattijoukosta näkee, että Oulu-Koillismaa on lakimies-Rantasen jälkeen saamassa johtajan, jolla on tuntumaa alaan tai jopa pelastusalan savunhajuista työkokemusta. Henkilöstö odottaa uudelta johtajalta myös kokemusta henkilöstöjoh-

tamisesta. Oulun palomiesyhdistys ry on lähettänyt johtokunnalle avoimen kirjeen, jossa se toivoo tulevalta pelastusjohtajalta valmiuksia ratkaista työhyvinvointikyselyn esille tuomia ongelmia henkilöstölähtöisesti. –– Olemme seuranneet pelastuslaitoksen henkilöstöjohtamista huolestuneena jo usean vuoden ajan. Laitoksella on tehty lukuisia päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti henkilöstön hyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja motivoitumiseen. Ongelmien korjaamiseen tarvitaan aitoa halua ja uusia otteita, palomiesyhdistys esittää. Johtokunnan puheenjohtaja Juhani Nikula (vas.) sanoo, että henkilöstöosaamiselle annetaan valinnassa arvoa, mutta muutkin ominaisuudet painavat. Johtaja toimii talon sisällä, mutta myös ulospäin.


JARNO KERÄNEN

Henkilöstöstä esitti avoimuutta

Harjoitus Oulussa vuosi sitten.

taitoja –– Sellaista taikuria, joka saa kaiken kerralla valmiiksi, ei olekaan. Töitä joutuu tekemään, Nikula toppuuttelee. –– Pelastusjohtaja on monisyinen kokonaisuus. Talousasioissa odotetaan kokonaisnäkemystä siitä, millaisia palveluja tuotetaan ja miten turvallisuustaso säilytetään, sillä juustohöylällä pelastuslaitos ei voi säästää.

Alan kokemus painaa vaakakupissa Palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Marko Mäkeläinen huomauttaa, että henkilöstön hyvinvointi on nykyään kaikille menestyville yrityksille ja organisaatioille se pohja, mistä ponnistetaan ja mistä ollaan ylpeitä. –– Ymmärretään, että menestys lähtee henkilöstön kautta. Näin pelastuslaitoksellakin pitäisi ajatella. Oulu-

Koillismaalla on tämän suhteen vielä paljon tekemistä ja siksi yhdistys haluaa, että johtajan valinnassa painotetaan myös henkilöstöosaamista, Mäkeläinen sanoo. Hänen mielestään työntekijät eivät vaadi ihmeitä, vain normaalia hyvää henkilöstön johtamista. –– Toivottavasti laitos saa johtajan, joka askel kerrallaan saa laivan kurssin oikeaan suuntaan, niin että kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisön eteen. –– Palomiesyhdistyksellä on aina ollut valmiutta keskustella. On väärin sanoa, että vastustamme kaikkia muutoksia. Kyllä me ymmärrämme talouden realiteetit. Uudistuksille on esitettävä selkeät, vertailukelpoiset perustelut ja näin ei Oulu-Koillismaalla ole aina ollut. Henkilöstöllä on neuvotteluvalmiutta, jos toimitaan avoimesti, Mäkeläinen jatkaa.

Uudelta pelastusjohtajalta vaadittava alan tuntemus ei ollut johtokunnalle aluksi itsestäänselvyys. –– Hakuprosessin alkuvaiheessa virantäytön raamit asetettiin tarkoituksella laajoiksi, kun haluttiin katsoa, olisiko alan ulkopuolelta tulevissa sellaista osaamista, jonka näkisimme pelastuslaitoksen kannalta hyväksi. Prosessin aikana on kuitenkin arvioitu, että kontaktipinta pelastustoimeen olisi sittenkin tarpeen, Nikula kertoo. Suuressa osassa Suomen pelastuslaitoksia pelastusjohtajan valitsee isäntäkunnan kaupunginhallitus. Niissä kunnissa, joissa pelastuslaitoksesta on tehty liikelaitos, on johtajasta päättäminen annettu laitoksen johtokunnan tehtäväksi -- näin myös Oulussa. Palomiesyhdistys on esittänyt henkilöstön edustajan saamista mukaan valintaprosessiin ja muutenkin julkisempaa toimintaa. Sen mukaan vastaavasta henkilöstön osallistumisesta on toimivia esimerkkejä muissa pelastuslaitoksissa. Juhani Nikulan mielestä johtokunta on valintaprosessissa jo pitkälti ottanut huomioinut yhdistyksen esittämät näkökulmat uuden johtajan valintakriteereistä. Henkilöstöjohtamiskokemuksen lisäksi näitä olivat kokemus paloalalta ja ylempi korkeakoulututkinto. –– Johtokunta valitsee pelastusjohtajan ja haluaa myös pitää tämän vallan. Johtosäännöstä pidetään tiukasti kiinni. Omistaja valitsee ja johtokunta edustaa omistajaa. Päätösvalta on yksiselitteinen, eikä vastuuta ole syytä lähteä levittämään, Nikula näkee.

Esteellisyydessä kompastelua Valintaprosessi on kompuroinut esteellisyysväitteiden käsittelyssä, kun johtokunta päätti yhden sen jäsenen esteellisyydestä. Äänestyksen jälkeen johtokunta päätti, ettei jäsen voi olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Pöytäkirjaan ei kuitenkaan kirjattu perusteita, ja niinpä asia jouduttiin ottamaan uudelleen esiin seuraavassa kokouksessa. Hallintolaki ja hyvä hallintotapa vaativat perusteiden esittämistä, kun esteellisyydestä päätetään. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29


Hukataanko hätäkeskusuudistuksessa arvokasta osaamista? Tamperelainen Mirva Lehtonen on jo katsellut uutta työtä.

K

unnallisissa hätäkeskuksissa aikaisemmin työskennelleiden päivystäjien oma kerho, Elosalamat, kokoontui alkusyksyllä Tampereella. Kuudennen kerran järjestetyssä tapaamisessa tunnelma edelliskertojen tapaan iloinen ja välitön, mutta esille nousi myös huoli hätäkeskuksien kohtalosta. Tampereen tapaamisen pääjärjestelijänä ja kerhon puheenjohtajana toiminutta Pirkanmaan hätäkeskuksen Mirva Lehtosta ei nähdä päivystämässä Satakunnan hätäkeskuksessa, koska hän ei lähde töihin Poriin. – Töitä katselen muualta ja toivon niitä myös saavani. Minulla on vielä yhdeksän vuotta eläkkeeseen, että toivottavasti onnistaa. Työhaluja riittää kyllä vielä. Jatkaisin tässä ammatissa edelleen, jos hätäkeskus jäisi Tampereelle,

Tampereella kokoontuneet Elosalamat ovat menossa seuraavaksi Lappeenrantaan, joskaan ei vielä, vaikka hotellin pihalla oleva juna jo odottaa.

Lehtonen kertoo. Hän pitää tärkeänä päivystäjän paikkakuntatuntemusta erityisesti Lappia ajatellen. – Etelän ihmiset eivät tiedä tarkkaan missä he siellä kulkevat. Voi olla, että kännykän paikannuskin heittää tuntu-

rin toiselle puolelle. Lehtosta huolettaa hätäkeskusuudistuksessa myös tyhjiksi jäävät hätäkeskustilat. Niistä on voimassa pitkiäkin vuokrasopimuksia, jolloin maksetaan

eduskuntavaaleihin? Palomiesliitto tukee pelastusalan ehdokkaita eduskuntavaaleissa Palomiesliitto tukee kevään 2011

Ehdokkaat voivat jo tässä

eduskuntavaaleissa ehdokkaiksi

vaiheessa lähettää yhteys-

asettuvia pelastusalan ammat-

tietonsa lehden toimitukselle:

tilaisia vaalikampanjoinnissa.

jutut@palomiesliitto.fi.

Liitto julkaisee ennen vaaleja il-

Liitto ei myönnä suoraa rahallis-

mestyvässä Pelastusalan ammat-

ta tukea vaalityöhön, esimerkiksi

tilainen –lehden vaalinumerossa

tuki-ilmoituksina.

valokuvalliset esittelyt liiton jäsenistä, jotka ovat ehdolla

Eduskuntavaalit järjestetään

vaaleissa. Juttu on luettavissa

huhtikuussa 2011.

myös liiton kotisivulla.

30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


tiloista turhaa vuokraa. – Tämäkö on sitä säästöä, Lehtonen kysyy. Lehtonen pohtii, miksi niin monet ihmiset ovat aika avuttomia tänä päivänä. Melkein jokaisella on kännykkä, jolla soitetaan heti ilmaiseen numeroon asiasta kuin asiasta. Sen sijaan, että ajateltaisiin ensin mitä itse pystyisi tekemään. – Nykyään monella on sellainen maailmankuva, että yhteiskunnan pitää hoitaa kaikki asiat. Kokeneet päivystäjät omaavat Lehtosen mielestä hätäkeskustoiminnan ja eri viranomaisten tapojen tuntemuksen, paloasemien ja sakujen päivystyspaikat lähimmän auton periaatteella sekä vankan ammattitaidon. Uudet valmistuvat päivystäjät tuovat puolestaan uutta oppia taloon. – Molempia tarvitaan, mutta valitettavasti nyt aiotaan hukata sitä vanhaa taitoa. sanoo Lehtonen ja toteaa lopuksi, että yhtään hätäkeskusta ei saisi lopettaa.

Tällä hetkellä yli 50-jäsenisestä kerhosta saapui Tampereelle parikymmentä Elosalamaa. Ohjelmaan sisältyi kiertoajelua, yhdessäoloa ja kerhokokous. Seuraava tapaaminen on vuoden 2011 elokuussa Lappeenrannassa. Kerhon puheenjohtajistoon valittiin seuraavalle vuodelle Raija Saaresti Luumäeltä ja Tarja Kekki Lappeenrannasta. Sihteerinä ja jäsenasiainhoitajana toimii Tuomo Vähäkangas Ylivieskasta, rahastonhoitajana Ritva Halkola Oulusta. Yhdyshenkilöinä toimii Ritvan lisäksi Eila Nissisen Kuopiosta ja Terttu Vanhanen Mikkelistä. Kerhoon voi liittyä jäseneksi – ammattiliitosta riippumatta – kaikki kunnallisissa hätäkeskuksissa työskennelleet ja lähes viidenkymmenen vuoden ikäiset henkilöt. Yläikärajaa ei ole määritelty. Jäsenistömme muodostuu hätäkeskustyössä mukana olevista tai muihin tehtäviin siirtyneistä ja eläkkeellä olevista henkilöistä. Tuomo Vähäkangas

NO CUTS!

Julkiseen talouteen kohdistuvia leikkauksia vastaan on syksyn aikana osoitettu mieltä monessa Euroopan maassa. Palkkoja, eläkkeitä ja eläkeikää uhkaa leikkuri. Euroopan Unionin ytimessä Brysselissä palomiehet olivat syyskuun lopulla järjestetyn suurmielenosoituksen kärjessä. Julkisten alojen ammattiliittojen yhteisön EPSUn järjestämässä mielenilmauksessa vaadittiin järkeä päätöksiin.

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja „vartijan työn perusteet „vartijan peruskurssi „vartijan ammattitutkinto „turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto „lukkosepän ammattitutkinto „lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto „turvallisuustekniikan erikoiskurssit „järjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssit „tulityökurssit „työturvallisuuskorttikoulutus „yrityskohtaiset koulutukset Ota yhteyttä! koulutussuunnittelija Anne Kotkavuori puh. 020 513 1545, anne.kotkavuori@edupoli.fi Edupoli Lämmittäjänkatu 2 A, Helsinki Ammattitie 1, Porvoo Virnatie 5 A, Vantaa www.edupoli.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31


Palomiesliiton liittoKoKoUs 30.11.2010

hämeenlinna

ajaa ja o v l a v n u d e n ö t s lö ki Miten pelastusshäeetnua tulevaisuudessa? jäsenien a! t u k i a v a j u st i l l a s O liSätietoja PaikalliSyhdiStykSeStäSi ja www.PalomieSliitto.fi Helsingin Palohenkilöstö ry

Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry

Vaasan Palohenkilöstö ry

Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys ry

Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal ry

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset ry

Espoon Palohenkilöstö ry

Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH ry

Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry

Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPE

Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry

Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry

Vantaan Palomiesyhdistys ry

Tampereen Palohenkilöstö Spal ry, Os 16

Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal ry

Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry

Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys ry

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry

Turun Seudun Palomiehet ry

Tampereen paloesimiehet ry

Oulun Palomiesyhdistys ry

Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry

Porin Palohenkilöstö Spal ry

Lapin Palohenkilöstö ry

Lahden Palomiesyhdistys ry

Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry

Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry

S u o m e n Pa lo m i e S l i i t to S Pa l r y


Pelastusalan ammattilainen 5/10