Jarin mukaan suomalainen pelastusalan ammattilainen pärjää maailmalla erittäin hyvin. Osaamiseen ei työskentely ainakaan kaadu, suomalaisilla on vahva ”multiskill”. – Suomalaisilla on teknisten taitojen eli pelastamisen työtaitojen ja tietokonetaitojen lisäksi hallussa ihmisen hoitaminen, joka on ensisijaisen tärkeä asia varsinkin Finnrescuen tehtävissä. Meillä pelastusalan ammattilaiset osaavat huolehtia ihmisestä omaisuuden ja ympäristön lisäksi. Tästä lähtökohdasta ollaan kansainvälisesti monin paikoin vielä kaukana. Työskentely vieraan maan katastrofiolosuhteissa useista eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa vaatii pitkää pinnaa, kansallisten kulttuurierojen hoksaamista, pelisilmää ja ihmisten käsittelytaitoja. Asiat saa rullaamaan, kun ymmärretään puhua oikealle ihmiselle. Erityisesti kyläpäälliköt ja autokuskit ovat monissa yhteiskunnissa korkeassa roolissa. Yksi työkykyyn oleellisesti vaikuttava perusseikka korostuu ääriolosuhteissa. – Pitää muistaa nukkua. Kun leirityö pyöriin periaatteessa kellon ympäri, voi unenpuutteesta tulla ongelma. Kaikilla pitää olla kakkosmies, että jokainen saa levätä vuorollaan. UNDAC-tiimin vetäjien tulisi muistaa tämä tosiasia. Pakistanin vatsatautia lukuun ottamatta Jari on selvinnyt komennuksilta terveenä, mutta läheltä piti -tilanteita on
matkoilla sattunut. Turkin maanjäristysalueella tiimin jäsenet olivat jäädä kerrostalon kaatuvan seinäelementin alle. Se opetti käyttämään entistä enemmän silmiä ennen jalkoja. – Suomessa on todella helppoa ja turvallista elää verrattuna moneen muuhun maahan. Pikkuasioista ei täällä kannata itkeä, miettii Jari. BELIZEN KUVAT: Jari Suokonautio
Finnrescue tarvitsee pelastuskoiria
Y
ksittäisiä suomalaisia pelastusasiantuntijoita on ollut hyöty. Komennuksissa käytettävä kalusto on samaa Finnmukana YK:n pelastusoperaatioiden UNDAC-tu- rescuen ja YK:n tehtävissä, samoin miehistö. Ryhmään kitehtävissä eri puolilla maailmaa vuodesta 2003 lähti- pyritään kokoamaan sekä ensikertalaisia että ulkomaanen. Pitempi perinne on pelastusalan ammattilaisryhmiä tehtäviä jo kokeneita. Näin kartutetaan osaamista, mutta sammutus-, pelastus-, ensihoito-, etsintä- ja öljyntor- pystytään myös tehokkaaseen työskentelyyn. juntatehtäviin ulkomaille vievässä Finnrescue-pelastusSuomella on paineita kehittää komennuskuntaansa, komennuskunnassa, joka käynnistyi virallisesti 1993. jotta pysytään tehtävissä mukana. Eri maiden halukJo edellisvuonna Finnrescue operoi Latvian metsäpalon kuus humanitaariseen toimintaan on saanut niin suusammutustehtävissä. ret mittasuhteet, että avun laatuun on alettu kiinnittää Suomelle osoitetun YK:n humanitaaristen asioiden huomiota. osaston, Naton pelastuspalveluosaston tai EU:n avun– YK haluaa päästä eroon ilmiöstä jota voisi kutsua pyynnön vastaanottaa Helsingin hätäkeskus, jonka jälkeen katastrofiturismiksi. Avustusalueelle saattaa tulla ryhmiä sisäasiainministeriö tekee päätöksen Finnrescuen tai UN- ilman asianmukaista koulutusta ja varustusta. Jatkossa DAC:n miehistön lähettämisestä. YK määrittelee ainoastaan keskiraskaat ja raskaat muoFinnrescue koostuu noin 250 monitaitopelastajasta dostelmat sellaisiksi, jotka saavat kohdemaan ja YK:n Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelas- palveluita. Finnrescuen itsearvioinnin mukaan Suomi tuslaitoksilla sekä Tampereen ja Varsinais-Suomen aluepe- on vielä kevyen ja keskiraskaan välimaastossa, kertoo lastuslaitoksilla. Frelander. UNDAC-toiminnassa Suomesta on mukana viisi peYksi keskeisimpiä puutteita Suomen palvelupaketissa lastusalan ammattilaista. UNDAC:n vahvistamiseksi Suo- on etsintäkoirien puute. Myös lääkintä- ja vaarallisten aimi on kuuden muun maan kanssa solminut YK:n kanssa neiden puoleen sekä koulutuksen kehittämiseen tarvitaan International Humanitarian Partnership -sosatsauksia. Finnrescue-sopimuksia laipimuksen, jonka myötä Suomi lähettää UNtosten kanssa ollaan uudistamassa, sillä DAC:n arviointi- ja koordinaatioryhmälle YK haluaa tehtävien monimuotoisuus, olosuhteet henkilö- ja tekniikka-apua, esimerkiksi tieto- päästä eroon ja kustannukset ovat toiset kuin järjestekniikkapaketin ja tukihenkilön. telmää luotaessa. Muiden operatiivisten ilmiöstä Sisäasianministeriön neuvottelevan virkatehtävien ohella Finnrescue-tehtäviä miehen Harry Frelanderin mukaan sopimus jota voisi kutsua ollaan siirtämässä pois ministeriöstä. humanitaarisen avun annosta on tärkeä, jot- katastrofiturismiksi. Laitosten tehtävät laajenevat ja minista pelastuskomennuskunnasta saadaan täysi HARRY FRELANDER teriö kuittaa vain laskun.
”
28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN