Issuu on Google+

PELASTUSALAN

Kyp채r채n kehitt채minen huomioitiin kunniamaininnalla

5 l 2007

AMMATTILAINEN

l

s. 24


Bronto Skylift

- Enemmän kuin laitevalmistaja KOULUTUS Tampereen koulutuskeskuksessa käytössämme on 3D-ajosimulaattori käyttökoulutukseen ja ohjausjärjestelmäsimulaattori huoltokoulutukseen. Koulutuksen 2. vaihe suoritetaan asiakkaan laitteella, ja erikoiskoulutukset yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa Kuopiossa. Koulutus suoritetaan kansainvälisen IPAF-koulutusohjelman mukaisesti. Kurssin käyneet saavat nostolavan käyttäjäkortin. Lisäksi laitteiden mukana toimitamme sisäiseen jälkikoulutukseen soveltuvan koulutus-CD:n.

HUOLTO JA VARAOSAT Asiakaspalvelussamme työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Koulutusta antaa 7 huolto/käyttökouluttajaa, ja varaosamyyntiä hoitaa 3 henkilöä. Tampereella sijaitsevassa huoltokorjaamossa työnjohtajan tiimissä työskentelee 8 huoltoasentajaa. Valtuutetut huoltopisteemme ovat Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Huoltotöiden lisäksi modernisoimme ja peruskunnostamme laitteita.

BRONTO TELECONTROL SYSTEM Langattomaan tiedonsiirtoon perustuvalla huolto-ohjelmalla voidaan seurata ja tarvittaessa säätää laitteen toimintaa huoltokeskuksemme päivystyksestä. Ohjelma seuraa myös laitteen käyttöä ja ilmoittaa määräaikaishuoltotarpeesta.

ISO 9001 ISO 14001 EN-ISO 3834-2

CERTIFIED ORGANISATION

BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 FI-33300 TAMPERE Tel +358 3 272 7111 Fax +358 3 272 7300 www.bronto.fi A subsidiary of Federal Signal Corporation


PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Oikea eläkeikä on nuorten kysymys

V

uosi sitten WTC-päivänä käynnistynyt prosessi saatiin päätökseen, kun palomiesten eläkeiän laskemisen puolesta kerätty kansalaisadressi luovutettiin ministeri Kiviniemelle marraskuun alussa. Lähes 20 000 suomalaista osoitti tukensa oikean asian puolesta. Adressin nimenkeräyksen toteutti Suomen Palomiesliitto SPAL ry yhteistyössä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Kansalaisilta saatu tuki siivittää todella ottamaan eläkeikäasian pian työlistalle, aivan kuten hallitusohjelmassa on luvattu. Lähes 20 vuotta pöydällä ollut asia on sitouduttu käsittelemään. Eläkeikä on osa pelastushenkilöstön työkyvyn ja sitä kautta pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvyn varmistamisen kokonaisuutta. Laajemmassa katsannossa tultaneen samanaikaisesti tarkastelemaan muun muassa työn sisältöä, työaikaa, henkilöstön mitoitusta ja suorituskykyvaatimuksia. Valmisteluvaiheessa odotetaan selkeää ja perusteltua näkemystä siitä, millaisia työtehtäviä pelastusalalla halutaan tehdä ja millaisissa olosuhteissa tulevaisuu-

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B 01300 Vantaa p. 09 867 8880 f. 09 863 7230 jutut@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

dessa. Kysymys on siis ennen kaikkea nyt työhön astuvan sukupolven työkyvyn ja terveen eläkkeellesiirtymisen varmistamisesta.

V

ähitellen päättyvänä vuotena on saatu viettää kolmen Palomiesliiton paikallisyhdistyksen syntymäpäiviä. Oulun Palomiesyhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö ry täyttivät kunniakkaat 60 vuotta. Kajaanin palomiehet SPAL -97 ry puolestaan on ennättänyt kymmenen vuoden ikään. Yhdistysten juhlat ovat olleet mieliin painuvia hetkiä, jotka ovat selvästi entisestään lujittaneet jäsenistön yhteishenkeä. Samalla tapahtumissa on käyty läpi Palomiesliiton historiaa. SPAL:n perusta on paikallisella tasolla nousseessa tahdosta perustaa oma ammattiliitto. Palomiesliiton oma merkkivuosi koittaa pian. 2008 tulee kuluneeksi 15 vuotta SPAL:n perustamisesta. MIKKO TERÄVÄ

Päätoimittaja:

Mikko Terävä GSM 045 657 6882 f. 09 863 7230 mikko.terava@palomiesliitto.fi

Kirjapaino:

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilmoitukset:

Palojulkaisut Oy Latokartanontie 7 A 7 00700 Helsinki p. 045 114 4178 ilmoitukset@palomiesliitto.fi

1456-7709

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


PELASTUSALAN AMMATTILAINEN 5 l 14.11.2007 6

3

l

5

l

6

l

Päätoimittajalta Oikea eläkeikä on nuorten kysymys.

Puheenjohtajalta Palomiesliitto arvioi keskusjärjestö- ja pääsopijajärjestösuhteita.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund Väestön ikääntyminen tuo odotuksia paloturvallisuudelle.

10 l Prosenttikorotuksia ja työelämän kehittämistä 16

Liittokierrosten tulokset allekirjoitettiin lokakuussa.

12 l Liittokokouksessa otetaan katse tulevaisuuteen

Esillä keskusjärjestökysymys, nimenmuutos ja vapaajäsenyyskäytäntö.

14 l Eläkeadressi luovutettiin ministeri Kiviniemelle

Hallitus on luvannut ratkaisun palomiesten eläkeikäasian.

16 l Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö juhli

Kuusi vuosikymmentä pitkäjänteistä yhdistystyötä.

Luovuutta etsimässä.

19 l Vieraskynä: Mikko Nygård, Palosuojelurahasto 20 l YT-laki nostaa henkilöstön mukaan valmisteluun 14

Kuntien yhteistoimintamenettely on nyt lain tasolla.

22 l Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä

Uhkatilanteisiin puuttuminen lähtee omasta ymmärryksestä.

24 l Kypäräkeksintö suojaa kuulon ja vapauttaa kädet

Palosuojelurahaston kunniapalkinto paloesimies Vesa Viisaselle.

26 l Myrskyn silmään Belizeen

Ulkomaankomennus saattaa tulla eteen nopeastikin.

30 l Liiton info

26

Kadonneen jäsenkortin tilalle saat uuden nopeiten netistä.


PUHEENJOHTAJALTA

KIM NIKULA

Sanoista tekoihin P

elastusalan yhtenäistämistä on peräänkuulutettu usealta taholta. Asia ei ole uusi Suomen Palomiesliiton näkökulmasta: Olemme aloitteellisesti pyrkineet rakentamaan yhtenäistä pelastusalaa niiden tahojen kanssa, joilla on siihen ollut valmiutta ja tahtoa. Liittokokouksessa Joensuussa tulemme tekemään linjauksia sen osalta, mihin suuntaan kompassi käännetään. Tulemme arvioimaan niin keskusjärjestö- kuin pääsopijajärjestösuhteet uudelleen. Tämä työ on saatava päätökseen ennen seuraavaa sopimuskierrosta. Toimintaympäristön arviointiprosessi ei perustu yksittäiseen tekijään, vaan se tulee pikemminkin nähdä kokonaisuutena. Ei ole mielekästä tehdä ratkaisuja keskusjärjestön osalta, jos meillä ei ole valmiutta tarkastella pääsopijajärjestösuhteita. Keskusjärjestösuhteet eivät sinänsä ohjaa valitsemaan pääsopijajärjestöä, mutta käytäntö osoittaa että näin järjestelmä toimii paremmin. Yhteistyö nykyisen keskusjärjestö STTK:n sekä pääsopijajärjestö KTN:n että Pardian kanssa toimii hyvin. Mitään vaihtoehtoa ei tule tulevaisuudessa sulkea pois, mikäli ne tukevat jatkossa paremmin Suomen Palomiesliiton strategisia linjauksia. Toimintaympäristön arviointi perustuu Suomen Palomiesliiton aloitteeseen yhdistää pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten voimavarat. Olemme käynnistäneet yhteistyökuvion kan-

sainvälisellä tasolla, joten on korkea aika saattaa asiat kotimaassakin järjestykseen. Yhteisen toimintamallin löytäminen ei ole helppoa, sillä olemme organisaatioina erilaisia. Haasteena on löytää sellainen konsepti, johon kaikki alan toimijat voivat tulevaisuudessa järjestäytyä. Mikä vaihtoehto se tulee olemaan, on vielä neuvottelun alla. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikilla toimijoilla on tahtotila rakentaa pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten yhteistä tulevaisuutta. Suomen Palomiesliitto on pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten edunvalvontajärjestö. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävät siis alan ammattilaiset. Tähän ei ole tulossa muutosta. Olemme tulevaisuudessakin itsenäinen toimija, eikä tilanne tule yhteistyökuvioiden osalta muuttumaan. Muutokset tulevat näkymään siinä, että tulevaisuudessa pelastusalan ja hätäkeskuksien kaksi merkittävintä edunvalvojaa tulevat tekemään tiiviimpää yhteistyötä.

KIM NIKULA puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5


Väestön ikääntyminen

tuo uutta tarvetta paloturvallisuuden kehittämiseen

Paloturvallisuuden suurimpien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan entistä määrätietoisempaa yhteistyötä, sanoo sisäasiainministeri Anne Holmlund. Ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen edellyttää turvallisuusasioiden rohkeaa tarkastelua.

S

atakunnan vaalipiiristä viime eduskuntavaaleissa toiselle kansanedustajakaudelleen valittu ja huhtikuussa uuden hallituksen sisäasiainministeriksi nimitetty Anne Holmlund (kok.) on julkisuudessa puhunut vastuullisen senioripolitiikan merkityksestä. Holmlund on korostanut ikäihmisten kotona asumisen turvaamista niin, että kotona voitaisiin asua mahdollisimman pitkään. Turvalliseen asumiseen liittyy olennaisesti paloturvallisuus, jossa Suomella on kirittävää. Palokuolemissa pyritään häntäpäästä viiden turvallisimman eurooppalaisen maan joukkoon. Palokuolematilastot ja ikääntyvän väestön kotona asumisen tavoite muodostavat haasteellisen yhtälön.

Vastauksia sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Kaikkien kansalaisten turvallisuuden kehittämiseen etsitään keinoja järjestyksessään toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, jonka valmistelu käynnistyi elokuun lopussa. Ensi vuoden maaliskuussa valmistuvan ohjelman kansallinen tavoite on väkevä: Suomen tulisi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Holmlundin mukaan ohjelmaa valmistellaan niin, että johtoajatuksena on avoimuus ja laaja-alaisuus. Keskustelun luominen on edellytys sille, etteivät kansalaisten, yhteisöjen ja elinkeinoelämän tarpeet eriydy kauaksi tarjottavista julkisista palveluista. Mitä sisäisen turvallisuuden ohjelman rakentaminen merkitsee pelastustoimelle? Holmlund uskoo, että ohjelmatyössä voidaan laaja-alaisen osallistumisen kautta ottaa huomioon eri hallinnonalojen rajapintojen ongelmat. – Esimerkkeinä savukkeiden paloturvallisuusvaatimukset ja uudisrakennusten sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet. Näiden hankkeiden läpivienti ilman 6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sisäisen turvallisuuden kehittämishankkeen antamaa taustatukea olisi varsin epätodennäköistä. Toivonkin, että uudistukset saadaan käytäntöön ilman taka-askelia, Holmlund sanoo. Holmlund huomauttaa, että kehitystoimenpiteistä huolimatta Suomen paloturvallisuustilanne on edelleen huolestuttava. – Haasteista suurimmat ovat vielä ratkaisematta. On esimerkiksi selvää, että tarvitsemme entistä määrätietoisempaa yhteistyötä pelastusviranomaisten sekä rakennusalan suunnittelijoiden ja toimijoiden kesken, jotta asuntojen paloturvallisuutta voidaan parantaa tähänastista laajemmalla automaattisella sammutuslaitteiden käyttöönotolla. Holmlund viittaa sisäisen turvallisuuden ohjelman asettamispäätökseen, jossa todetaan yhteiskunnan vastuun olevan erityisen suuren haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja ikääntyvien turvallisuuden varmistamisessa. Tilastoanalyyseja ikääntymisen vaikutuksista on kuultu tarpeeksi, nyt on tekojen aika. – Nähdäkseni ikääntymisen seurauksiin todellinen varautuminen on jäänyt vajaaksi useilla toimialueilla. Analyysien rinnalle on löydettävä tapoja toimenpiteiden läpivientiin. Jos yhteiskunnallemme tyypillisten riskien hallinta edellyttää muita maita rohkeampien keinovalikoimien käyttöönottoa, tulee meidän pystyä siihen.

Eläkekysymys ratkaistaan hallituskaudella Sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman rakentaminen on kirjattu sinivihreän hallituksen hallitusohjelmaan, joka sisältää pelastustoimen kannalta odotetun uutisen. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa luvataan ratkaista pelastushenkilöstön eläkeikäkysymys.


– Turvallisuusalan hyvä viranomaistoiminta ei ole vain tehokasta reagointia riskien toteuduttua, vaan se on ennen kaikkea muun yhteiskunnan haastamista laadukkaaseen turvallisuustyöhön, totesi sisäasianministeri Anne Holmlund Pelastushallinnon ajankohtaispäivillä Jyväskylässä elokuussa. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


Hallinto ei ole itseisarvo. Kansalaisen eli palvelun loppukäyttäjän kokema asioiden tilan parannus on viimekädessä oikeutus hallinnon työlle.

Eläkeikä on hallitusohjelmassa osana laajempaa kokonaisuutta, jossa ”turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset.” Ministeri Holmlundin edeltäjä Kari Rajamäki (sd.) puhui aktiivisesti palomiesten eläkeiän laskemisen puolesta, vaikka asia kuuluu kuntaministerin tontille. Rajamäki katsoi ikääntymisen aiheuttaman selkeän turvallisuusriskin kuuluvan myös sisäasianministerille. Holmlund etenee Rajamäkeä rauhallisemmin. Hän haluaa ensin nähdä, millaisia tuloksia hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) valmistelussa syntyy valtiovarainministeriössä.

Kiviniemen eläkevalmistelu katsotaan ensin – Eläkeikä on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan pelastushenkilöstön urakysymystä ylipäätään. Siihen sisältyy henkilöstön yksilöllisen työkyvyn huomioiminen ja sijoittuminen muun tyyppisiin tehtäviin. Joudumme katsomaan kokonaispaketin, malli ei ole helppo. Odotan Kiviniemen valmistelussa otettavan huomioon kaikki kysymykset. Sisäasiainministeriön kannalta paketissa on oleellista varmistaa valmiustason riittävyys ja henkilöstön jaksamisen tukeminen niin, että työtehtävissä voidaan olla mahdollisim8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

man pitkään. Holmlund muistuttaa, että kokonaistarkastelussa otetaan huomioon myös se, mitä valmiuksia eri laitoksilla odotetaan olevan. – Yksityisesti näen peruslähtökohtana olevan sen, että on kategorisesti vaikea määritellä, mikä oikea eläkeikä olisi käytännössä. Ehkä pitää ennemmin lähteä siitä, mikä on ihmisen yksilöllinen toimintakyky. Se voi olla aika erilainen eri ikäisillä. Tässä kohdassa yhtenä elementtinä ovat pelastushallinnon työkykyhankkeet. – Toinen kysymys on varmaankin se, että jos ikää yhden ammattikunnan osalta tarkistellaan, on paineita tietysti monella muullakin. Yhteiskunnan kannalta on haasteellista määritellä ne kriteerit, jotka aiheuttavat alemman eläkeiän, kun juuri vähän aikaa sitten on nähty tavoiteltavaksi suunnaksi jaksaa työelämässä entistä pitempään. Mutta kuten sanottu, tämä on yksityistä ajatteluani, haluan odottaa ja kunnioittaa Kiviniemen valmistelun tulosta.

Pelastuslaki tarkistetaan Muita pelastustoimeen liittyviä hallitusohjelman kohtia ovat hätäkeskusten toimintavarmuuden ja -nopeuden varmistaminen, lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan turvaaminen sekä pelastuslain tarkistaminen. Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. Pelastuslain tarkistuksessa tavoitteena on erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden parantaminen. Nykyisten väestösuojelumääräysten tarkoituksenmukaisuus tulee myös arvioitavaksi. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan verkottamalla keskukset niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Holmlundin käsityksen mukaan erot laitosten henkilöstötilanteessa


Eläkeikä on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan pelastushenkilöstön urakysymystä ylipäätään. Siihen sisältyy henkilöstön yksilöllisen työkyvyn huomioiminen ja sijoittuminen muun tyyppisiin tehtäviin.

ovat tällä hetkellä vielä suuret. Osassa keskuksia on henkilökuntaa varsin hyvin ja joissakin on henkilökunnasta ollut jatkuvaa pulaa. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. – En sano niin, että kansalaiset olisivat tilanteen johdosta eriarvoisessa asemassa, mutta keskusten toiminnan kannalta ei ole hyvä asia, jos joudutaan pinnistelemään ja tekemään ylipitkää työvuoroa. Pitää pyrkiä siihen että jokainen hätäkeskus toimii oikein resurssoituna.

Hätäkeskuksista keskustellaan eduskunnassa Toistaiseksi Hätäkeskuslaitos on taloudenpidon kannalta tasapainoillut organisaation luomisen ja toiminnan tehokkaan ylläpidon välillä. Holmlundin mielestä pelkän lisärahoituksen syytäminen Häkeen ei tuo ratkaisua. – Ensiarvoisen tärkeää on saada tietojärjestelmät kuntoon, verkottuminen käyntiin ja yksittäisillä toimenpiteillä tehostaa salityöskentelyä ja tehokkuutta. Tulee myös tutkia se, onko keskuksissa sen tyyppisiä toimintoja, jotka eivät tällä hetkellä toimi, ja miettiä niille sopiva resussointi. Holmuld ei usko, että Hätäkeskuslaitoksen uuden johtajan Martti Kunnasvuoren haastattelussaan esittämään yhden keskuksen malliin mentäisiin ainakaan lähivuosina, mutta ”uuden johtajan kannanotot pitää ottaa vakavasti.” Eduskunnalle annetaan marraskuun aikana sen edellyttämä hätäkeskusselonteko, jonka yhteydessä peilataan myös laitoksen tulevaisuutta.

Pelastussukellusohje vahvistettiin

S

avusukellusohjeen sekä pintapelastus- ja järvisukellusohjeen korvannut pelastussukellusohje on hyväksytty sisäasianministeriön pelastusosastolla. Ohje määrittelee muun muassa pelastussukeltajien ja pintapelastajien kelpoisuuden, varustuksen sekä fyysisen toimintakyvyn testaukseen liittyviä vastuu-, turvallisuus- ja tietosuoja-asioita. Ohjeen mukaan savusukellustehtävä voidaan erityisen vaativia kohteita, kuten maanalaisia tiloja lukuun ottamatta aloittaa turvallisesti, jos pelastusyksikössä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Poikkeuksen muodostaa asuinrakennuksen yhden huoneiston palo, jossa savusukelluksen aloittamisen osalta turvaparin ei tarvitse enää olla savusukelluskelpoinen. Riittää, kun turvapari kykenee käyttämään paineilmahengityslaitteita. – Pelastusosaston näkemyksen mukaan aikaisempi ohje ei ollut realistinen, vaan ylimenevät vaatimukset ovat estäneet järkevää toimintaa. Asuinhuoneistopalot ovat yleisesti ottaen rajallisia, lyhytkestoisia ja yllätyksettömiä tilanteita. On katsottu, että suojaparin tehtävänä on ainoastaan hakea sukelluspari pois, jos jotain sattuu, perustelee sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Taito Vainio. – Kun huomioidaan vielä varusteiden parantuminen ja se, kuinka usein suojaparin tarve konkretisoituu, neljän savusukelluskelpoisen sijaan riittää kaksi. Halusimme ohjeen lähemmäksi realismia, kuitenkin työturvallisuuden huomioon ottaen. Toinen keskeinen muutos kohdistuu pintapelastukseen, jossa ei enää ole fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia. – Ohjetta tehdessä on otettu huomioon sitä valmistelleen työryhmän, Vahvuuksien toteutumisen lausunnonantajien ja pelastusosasvalvontaa tulee tehostaa ton näkemykset. Sisällössä joudutosana pelastuslaitoksien tiin kompromissiratkaisuun, sillä valmiudesta tulee huolehtia koko työturvallisuusasioiden valtakunnan osalta, ja silloin tulee aktiivista kehittämistä. ottaa huomioon niin päätoimiset, PETRI HYNNINEN sivutoimiset kuin vapaaehtoisetkin pelastuslaitokset, toteaa Vainio.

Palomiesliitto on ollut mukana pelastussukellusohjetta valmistelleessa työryhmässä. Toiminnanjohtaja Petri Hynninen toteaa vahvistetun ohjeen jättävän osittain auki työryhmälle annetun toimeksiannon, jonka mukaan ohjeella tulee parantaa työturvallisuutta. SPAL on korostanut pelastussukelluksen ja pintasukelluksen vaativan vähintään 1+4 henkilön aloitusvahvuuden. Pelastuslaitoksissa on 1+3-vahvuudesta on muodostunut käytännössä tavoiteltava maksimi minimin sijaan. – On selvää, että ongelmat työturvallisuudessa jatkuvat pelastussukellusohjeen salliessa 1-3-vahvuuden. Vahvuuksien toteutumisen valvontaa tuleekin tehostaa osana pelastuslaitoksien työturvallisuusasioiden aktiivista kehittämistä, Hynninen näkee. Kun miehistövahvuuksia säännönmukaisesti alitetaan samaan aikaan kun pelastajat ikääntyvät, vaarantuu miehistön työturvallisuuden kautta suoraan myös avuntarvitsijoiden asema. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


NeuvottelukierroksElla prosenttikorotusten lisäksi parannettiin

henkilöstön edustajien

asemaa

Yleiskorotusten, paikallisten erien ja samapalkkaerien lisäksi syksyn virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin parannuksia henkilöstön edustajien asemaan ja paikalliseen neuvottelumenettelyyn.

L

iittokierrokselle päädyttiin, kun työmarkkinaosapuolten kesken käytyjen tunnustelujen jälkeen keskitetylle tuloratkaisulle ei nähty olevan mahdollisuuksia. Sekä kunta-alan että valtion puolen neuvottelut käynnistyivät elokuun puolivälissä. 2,5-vuotisiin sopimuksiin johtaneet neuvottelut päättyivät allekirjoituksiin lokakuussa. Kuntaalalla kierros jäi tosin kesken, sillä hoitajia edustava TNJ ei hyväksynyt työnantajan esitystä. KTN:n kunta-alan työsopimusneuvotteluihin asettama tavoite oli, että korotusten tulee vastata työmarkkinoilla jo syntyneiden sopimusten muodostamaa yleistä linjaa. Suomen Palomiesliitto on KTN:n jäsenliitto yhdessä 13 muun liiton kanssa. SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula luonnehtii saavutettua tulosta kohtuulliseksi, kun sitä peilataan tavoitteisin ja tupo-kierrosten historiaan. Kokonaisuutena tulos on mielenkiintoinen, sillä prosenttikorotusten lisäksi tulos sisältää myös tavoitteita työelämän kehittämiseksi. – Liittokierros on rahakierros, mutta syntyneessä sopimuksissa on määritelty myös työryhmiä ja asetettu tavoitteita kehittämistyölle, kuvailee Nikula. Henkilöstön aseman parantamiseen kohdistuvista toimista Nikula pitää työsuojeluvaltuutetun korvausta ehdottoman merkittävänä tuloksena. Hyvistä elementeistä myös luottamusmiesten tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeuksien turvaaminen sekä ajankäyttö- ja koulutussuositukset ovat tärkeitä paikallistason vaikuttamismahdollisuuksien kannalta.

KVTES:n ja teknisten sopimuksen korotukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.10.2007–31.1.2010. Neuvottelutulos sisältää kaikki kunta-alan sopimukset eli muun muassa kunnallisen ylei10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisten sopimuksen (TS). Neuvottelutulos sisältää kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää, joiden kustannusvaikutus on yhteensä 9 %. Lisäksi neuvottelutulos sisältää samapalkkaisuuden edistämistä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä koskevan pöytäkirjan. Samapalkkaisuutta edistävien toimenpiteiden kustannusvaikutus on keskimäärin 2 %, ja niillä suunnataan muita suurempia palkankorotuksia kunta-alan naisvaltaisille koulutetuille ryhmille. Kunnalliseen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 2007–2009 sisältyvien sopimuskorotusten ja samapalkkaisuutta edistävien erien kustannusvaikutus on sopimuskaudella keskimäärin 10,3 %. Sovitut korotukset nostavat teknisten sopimusalueella palkkoja vuonna 2008 keskimäärin 4,4 % ja vuonna 2009 keskimäärin 3,1 %.

Paikallisten erien kohdentamisesta ohjeistus Paikallisista järjestelyvaraeristä annetun ohjeistuksen mukaan ne käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen paikallisesti siten, että korotuksilla tuetaan toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyä. Järjestelyerä tulisi pyrkiä kohdentamaan niihin yksiköihin jotka ovat toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyllä parantaneet toiminnan laatua ja tehokkuutta. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpanoa koskevaa määräystä on kehitetty pyrkimyksenä lisätä paikallisten osapuolten tasavertaisuutta. Määräyksessä edellytetään mm. että henkilöstölle annetaan tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja että neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Samapalkkaisuuden edistämiseksi kunta-alan koulutetuille naisvaltaisille ryhmille suunnattavat kohdennetut palkkaratkaisut toteutetaan KVTES:n piirissä keskitetysti. Teknisten sopimuksen piirissä samapalkkaratkaisu toteutetaan sitovan ohjauksen mukaisesti paikallisin ratkaisuin. Ohjaus sisältää esimerkkiluettelon teknisen sektorin naisvaltaisista aloista.

Työsuojeluvaltuutetuille korvaus Sopimuksiin sisältyy joulukuussa 2007 maksettava 270 euron suuruinen kertaerä, ”jouluraha”. Kertakorvaus makse-


KVTES ja teknisten sopimus

Sopijaosapuolet KTN, Juko, Kunta-alan unioni ja Kunnallinen työmarkkinalaitos

1.10.2007 yleiskorotus 3,4 %. Jos tehtäväkohtainen palkka alle 1588,24 euroa, on korotus 54 euroa joulukuu 2007 kertaerä 270 euroa 1.3.2008 paikallinen järjestely- erä 0,5 % 1.3.2008 samapalkkaerä KVTES 1,8 % (keskitetty jako) TS 0,4 % (paikallinen erä, esimerkkiluettelo) 1.9.2008 yleiskorotus 2,4 % 1.5.2009 paikallinen järjestely erä 0,3 % ja sama- palkkaisuuden paikallinen järjestely erä 0,5 % 1.9.2009 yleiskorotus 2,4 %

Valtion virka- ja työehtosopimus

Sopijaosapuolet JUKO, JHL ja Pardia ja Valtion työmarkkinalaitos

1.10.2007 1.3.2008 1.10.2008 1.3.2009 1.10.2009 1.2.2010

yleiskorotus 3,5 %, vähintään 59 euroa järjestelyerä 0,6 % ja kehittämisraha 1 % yleiskorotus 2,3 % järjestelyerä 0,7 % ja kehittämisraha 1 % yleiskorotus 2,2 % samapalkkaerä 0,2 %

taan viranhaltijoille ja työntekijöille joiden palvelussuhde on 1.12.2007 mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään neljä kuukautta, palvelussuhde on voimassa maksuhetkellä, ja palkkaa maksetaan joulukuussa. Osa-aikatyössä kertaerä lasketaan suhteessa työaikaan. Työsuojeluvaltuutetulle kohdistetaan ensimmäistä kertaa korvaus, joka vastaa luottamusmiehen vähimmäiskorvausta. Korvaus on 1.10.2007 lukien 53 euroa ja se kuuluu varsinaiseen palkkaan. Neuvottelutulos sisältää parannuksia henkilöstön edustajien asemaan, luottamusmiesten ajankäyttöön, luottamusmieskorvauksiin, ja korvauksen työsuojeluvaltuutetulle.

Neuvottelutulokseen sisältyy myös useita työryhmiä, muun muassa teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen, matkakustannusten korvaus, yhteistoimintalain seuranta ja jatkotoimet, jaksotyö, määräaikaiset palvelussuhteet, sairausloma, sekä työryhmä kehittämään kunnallisen alan koulutustoimintaa mukaan lukien ay-koulutus. Teknisen sopimuksen liitteestä 2 on poistettu työaikaluettelosta poikkeusluvan mukainen työaika, koska se ei ole sopimuksen mukainen työaika, vaan määräytyy lainsäädännön mukaan. Muutos ei tarkoita poikkeusluvan mukaisen työajan käyttömahdollisuuden poistamista. Kunta-alan sopimukset allekirjoitettiin 1. lokakuuta.

Valtiolla kehitetään myös henkilön edustajien asemaa

V

altion virka- ja työehtosopimuksista päästiin kolmen pääsopijajärjestön ja valtion työmarkkinalaitoksen kesken sopimukseen 13. lokakuuta. Neuvottelutuloksen mukainen sopimuskausi on pituudeltaan 2,5-vuotinen. Sopimuskausi alkaa 1.10.2007 ja päättyy 31.1.2010. Sopimus koskee 124 000 valtion palveluksessa olevaa työntekijää ja virkamiestä. Kustannuksiltaan neuvottelutulos on noin 11,5 prosenttia. Yleiskorotusten kustannusvaikutus on yhteensä 8 prosenttia. Neuvottelutulos koostuu kolmesta yleiskorotuksesta, paikallisista eristä, kehittämisrahasta ja samapalkkaerästä sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisesta. Ratkaisu mahdollistaa valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) kehittämisen ja henkilöstön kannustavan palkitsemisen. Sopimuskauden ajaksi perustettavat työryhmät tulevat käsittelemään muun muassa tulospaikkaukseen, määräaikaisiin palvelussuhteisiin ja valtionhallinnon muutosten tukemiseen liittyviä kysymyksiä. Luottamusmiehille ja muille henkilöstön edustajille uusi sopimus varmistaa entistä paremmat mahdollisuudet osallistua palvelussuhteen ehtojen ja toiminnan muutosten käsittelyyn. Perhevapaita koskeviin määräyksiin tehtiin useita muutoksia, samoin työaikapankkeja koskeviin säädöksiin. Pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia allekirjoittivat neuvottelutuloksen 31. lokakuuta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


l

Katse tulevaisuuteen joulukuun

l

liittokokouksessa Joensuussa

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n vuoden 2007 liittokokous järjestetään Joensuussa 4.-5. joulukuuta. Kutsut liittokokouksiin on lähetetty Palomiesliiton jäsenyhdistyksille lokakuussa. Esityslistalla on monia liiton tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita: toimintasuunnitelma, keskusjärjestösuhteet, vapaajäsenyys ja nimenmuutos.

L

iittokokous on SPAL:ssa ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin, jolle päätösehdotukset valmistelee liittohallitus. Vuoden 2007 liittokokous järjestetään Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä. Järjestävänä yhdistyksenä toimii Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry. Kokous järjestetään syksyn työsopimusneuvotteluiden jälkeen. Kuntatyönantajan kanssa pääneuvottelujärjestöt allekirjoittivat 2,5-vuotisen työ- ja virkaehtosopimuksen 1. lokakuuta. Valtiotyönantajan kanssa pääneuvottelujärjestöt allekirjoittivat niin ikään 2,5-vuotisen työ- ja virkaehtosopimuksen 31. lokakuuta. Neuvottelutuloksia liittokokouksessa tarkastelee liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Sopimustavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvistaminen Puheenjohtaja Nikulan esittelyn pohjalta liittokokous päättää liittohallituksen esityksestä koskien SPAL:n ta-

!

Järjestösuhteiden selkeyttäminen kytkeytyy Palomiesliiton liittokokouksen strategiseen linjaukseen pyrkiä yhdistämään pelastusalan ammattijärjestökenttää.

12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

voitteita ja toimintasuunnitelmaa. Esityksen mukaan Palomiesliitto jatkaa visionsa, strategiansa ja missio-ohjelmansa toteuttamista ensi vuonna. SPAL:n strategiana on olla yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen pelastusalan ammattilaisten järjestö, jonka tavoitteena on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan operatiivisesta henkilöstöstä. Liitto vakiinnuttaa asemansa työmarkkinakentässä ja kehittyy valtakunnallisten pelastustoimea koskettavien hankkeiden mukana.

Keskusjärjestösuhteista päättäminen Strategisesti merkittävin liittokokouksessa käsiteltävistä asioista koskee keskusjärjestösuhteiden ja pääsopijajärjestösuhteiden uudelleen arviointia sekä kunta-, valtio- että yksityissektorilla. Kokonaisuutta on valmisteltu hallituksessa, ja keskustelujen pohjalta tarkennettu esitys valmistuu liittokokouksen alla. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikulan mukaan ajankohta toimintaympäristön tarkastelulle on nyt otollinen. Tarkastelu kytkeytyy Palomiesliiton vuoden 2005 liittokokouksen strategiseen linjaukseen pyrkiä yhdistämään pelastusalan ammattijärjestökenttää. – Palomiesliitto on ollut aloitteellinen pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten voimavarojen yhdistämisessä. Pakottavaa tarvetta järjestäytymistien muuttamiseen ei ole, mutta kaikki vaihtoehdot tulee olla kes-


Esitetty uusi nimi Pelastusalan Ammattilaiset edustaa paremmin nykyistä laajaa ammatillista jäsenkuntaa ja antaa mahdollisuuksia jäsenkunnan laajentamiselle tulevaisuudessa.

Sokos Hotel Kimmeli

!

Sokos Hotel Kimmeli tarjoaa tilat vuoden 2007 liittokokoukselle.

kusteltavana, kun neuvotellaan alan yhtenäistämisestä. Liittokokouksessa arvioimme tilannetta ja teemme tarvittavat linjaukset. – Järjestökentän toimintaympäristön muutokset tulee hallita siten, että Palomiesliitto turvaa neuvotteluasemansa kaikissa olosuhteissa. Palomiesliitto on jatkossakin itsenäinen pelastusalan edunvalvoja, jossa jäsenistö käyttää ylintä päätäntävaltaa, alleviivaa Nikula. Osana toimintaympäristön tarkastelua on Palomiesliitto irtisanonut yhteistyösopimuksen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL:n kanssa. Liittohallitus teki asiasta päätöksen 5. syyskuuta. STHL:n kanssa tehdyn sopimuksen nojalla Palomiesliitto on ollut toimihenkilöjärjestö STTK:n jäsenliitto.

Liiton nimenvaihdos Liiton nimenvaihdoksesta liittokokoukselle tuodaan esitys, jonka mukaan Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n uudeksi nimeksi päätetään Pelastusalan Ammattilaiset ry. Nimenmuutosesitystä on valmistellut liittohallituksen asettama työryhmä, jonka työn pohjalta hallitus esittää uutta nimeä. Nimenmuutosta perustellaan uuden nimen paremmalla vastaavuudella liiton jäsenistön koostumusta kohtaan. Liiton sääntöjen mukaan sen tarkoitus on toimia pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön ammattiliittona. Pelastusalan Ammattilaiset edustaa nimenä Palomiesliittoa paremmin nykyistä laajaa ammatillista jäsenkuntaa ja antaa mahdollisuuksia jäsenkunnan laajentamiselle tulevaisuudessa.

Vapaajäsenyys Liittokokouksen vuosittaisiin tehtäviin kuuluu liiton jäsenmaksun päättäminen seuraavalle vuodelle. Joensuun liittokokoukseen liittohallitus tuo esityksen vapaajäsenyyssäännön poistamisesta. Esityksen mukaan vapaajäsenyys poistetaan 1.1.2008 alkaen. Nykyiset vapaajäsenet säilyttävät vapaajäsenyytensä. Käytännössä vapaajäsenyydet on myönnetty SPAL:n paikallisyhdistyksissä niille osoitettujen hakemusten pohjalta. Liittohallituksen esittämä vapaajäsenyyskäytännöstä luopuminen tarkoittaisi, että paikallisyhdistyksillä ei jatkossa olisi valtuutta päättää uusista SPAL:n vapaajäsenyyksistä. Vapaajäsenyydestä luopumisen taustalla on sen muodostama taloudellinen rasite liitolle. Nykytasolla vapaajäsenyyskäytäntö pienentää SPAL:n edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen käytettävissä olevaa talousarviota laskennallisesti noin 80 000 euroa vuodessa. Liiton jäsenmaksuprosentin esitetään säilyvän nykyisenä eli 1,1 prosenttina ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista. Lisäksi jäsenyhdistys voi päättää ns. yhdistysosuudesta, joka on pääsääntöisesti 0,2 % tai 0,25 % liiton osuuden päälle. Varsinaiseksi jäsenmaksuprosentiksi muodostuu 1,3 % tai 1,35 %. Jäsenmaksuprosentti sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenen kannalta jäsenmaksun maksaminen on osa hyvää verosuunnittelua. Verotuksessa jäsenmaksu on vähennyskelpoinen, joten paikallisyhdistykselle ja liitolle maksettu jäsenmaksu pienentää maksettavan kunnallis- ja valtionveron määrää. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Kansalaisadressia olivat Mari Kiviniemelle luovuttamassa puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto SPAL ry:stä ja puheenjohtaja Kari Taavitsainen Helsingin Palohenkilöstö ry:stä.

Eläkeikäadressi luovutettiin kuntaministeri Kiviniemelle

– allekirjoituksia kertyi lähes 20 000 Palomiesten eläkeiän laskemisen puolesta kerätty kansalaisadressi luovutettiin kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemelle 1. marraskuuta.

14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

H

allituksen hallitusohjelmaan on ensimmäistä kertaa kirjattu lupaus palomiesten eläkeikäkysymyksen ratkaisusta. Ministeri Kiviniemen mukaan ministeriön sisällä ei olla vielä niin pitkällä, että asian valmistelun aikataulusta voitaisiin sanoa mitään tarkempaa. – Päätös tullaan tekemään mieluummin ennemmin kuin myöhemmin tämän vaalikauden aikana. Pyritään saamaan ratkaisu, johon ei enää tarvitse palata. Palomiesten eläkeasia on putkahtanut eteen säännöllisesti, joten toivon valmistelun ja sen jäl-

keen tehtävän päätöksen siirtävän sen lopulta pois päiväjärjestyksestä, totesi Kiviniemi adressin luovutustilaisuudessa. – Ratkaisu on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta ratkaisutavasta en voi ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Juuri käynnistyneessä pelastushenkilöstön työssä jaksamista selvittävässä hankkeessa kartoitetaan tilannetta ja pyritään kaikin tavoin edistämään palomiesten kykyä pysyä työelämässä. Hankkeen edetessä ja sen kokemusten karttuessa saadaan näkemystä eläkekysymyksen ratkaisun pohjaksi.


Pyritään saamaan ratkaisu, johon ei enää tarvitse palata. MARI KIVINIEMI

Adressin toteutti Suomen Palomiesliitto SPAL ry yhteistyössä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Nimiä kerättiin 11.9.2006 järjestetyssä kampanjassa eri puolilla Suomea ja lokakuulle 2007 saakka avoinna olleessa nettiadressissa. Eläkeadressin allekirjoitti yhteensä 19 909 kansalaista.

Adressilla kiinnitetään huomiota suomalaisten turvallisuuteen Adressin luovutuksella Palomiesliitto haluaa kiinnittää huomiota suomalaisten turvallisuuteen. – Pelastushenkilöstön ikääntyminen johtaa siihen, että kunnissa on mahdotonta ylläpitää lain edellyttämää turvallisuustasoa. Olemme myös tuoneet esille laskelmia, joilla on osoitettu, että eläkeratkaisun esteenä ei ole ainakaan raha. Eläkeratkaisun esteenä on jokin periaatteellisen tason este, joka on suurempi kuin se, että huolehditaan kansalaisten ja pelastajien turvallisuudesta, muistuttaa Kim Nikula, Palomiesliiton puheenjohtaja. Nykyisellä eläkejärjestelmällä ei pystytä takaamaan kansalaisten ja pelastajien turvallisuutta. Ikääntyneet palomiehet joutuvat tekemään pelastustehtäviä oman terveytensä uhalla. Eläkeiästä on vuosien saatossa tehty eduskunnassa lukuisia kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita. Asiaa ei ole toistaiseksi kyetty ratkaisemaan. Vuoden aikana kerätty kansalaisadressi osoittaa kansalaisten antavan tukensa ratkaisun saamiseksi. Kansainvälinen työjärjestö ILO on myös ottanut asiaan kantaa todeten, että palomiehillä tulisi olla oikeus muita työväestöä aikaisempaan eläkkeellesiirtymiseen. Keväällä tehty hallitusohjelmakirjaus on merkittävä, sillä se osoittaa, että lähes 20 vuotta pöydällä ollut asia ollaan sitoutuneita käsittelemään. Suomalaisten palomiesten eläkeikä on maailmanennätysluokkaa.

Eläkeasia on ollut säännöllisesti esillä tiedotusvälineissä. Syyskuussa aiheesta keskusteltiin Yle TV2:n Suomi Express -ohjelmassa. Hallitusohjelman kirjaus kuuluu: ”Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset. Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen.”

Palomiehen ammattia on tutkittu paljon Kunnallista eläkeikäjärjestelmää on uudistettu voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, minkä seurauksena kuntasektorilta poistui niin sanottu ammatillinen eläkeikä. Palomiesten eläkeikä oli aikaisemmin 55 vuotta. Uudistuksen jälkeen palomiesten eläkeikä on noussut portaittain 55 vuodesta 63–68 ikävuoteen. Palomiesten ammattia on tutkittu paljon. Esimerkiksi professori Veikko Louhevaara on todennut tutkimukseensa perustuen, että yli 55-vuotiaista palomiehistä vain yksi tuhannesta selviytyy terveyttään vaarantamatta vaativista savu- ja kemikaalisukellustehtävistä.

Tehtäväsiirrot eivät ratkaise asiaa Eläkeikäkysymykseen on esitetty ratkaisuksi ikääntyneiden palomiesten sijoittamista toisiin, kevyempiin tehtäviin. Tämä on kuitenkin liki mahdotonta,

koska pelastusyksikön minimivahvuudesta on käytännössä muutenkin muodostunut tavoiteltava maksimivahvuus. Aikaisempi eläkejärjestelmä mahdollisti pelastuslaitoksille annettujen velvollisuuksien täyttämisen. – Palomiehet joutuvat iästä ja kunnosta riippumatta tekemään myös kaikkein vaativimpia tehtäviä, koska miehiä ei yksinkertaisesti ole, Nikula sanoo. Mitään takeita siitä, että pelastuslaitokset palkkaisivat noin 25 prosenttia lisää henkilöstöä kevyempiin tehtäviin siirrettyjen pelastajien tilalle, ei ole olemassa. Tehtäviensiirrot ja lisähenkilöstön palkkaaminen olisivat kustannusvaikutukseltaan tehottomin vaihtoehto. Tällöin veronmaksajat vain maksaisivat enemmän järjestelmästä, joka ei lisää turvallisuutta. Nikulan mukaan pian ollaan tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan, minkälaisia tehtäviä palomiehet lopulta kykenevät tekemään. Hän ei tarkoita ainoastaan pelastussukellustehtäviä, sillä palomiehen työhön kuuluu myös muita fyysisesti erittäin raskaita tehtäviä korkeilla paikoilla ja raskailla työkaluilla. – On kohtuuton vaatimus, että palomiehet joutuvat tekemään työtä oman henkensä uhalla. Palomiesliitto ja kansalaiset vaativat asian ratkaisua niin, että pelastuslaitokset voivat täyttää niille asetetut velvoitteet. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Juhla tarjosi harvinaisen tilaisuuden saattaa yhteen yhdistyksen entisiä puheenjohtajia: paikalle pääsivät vasemmalta Pentti Huttunen, Eero Bogdanoff, Veikko Savolainen, Keijo Vauhkonen, Ahti Burtsoff ja nykyinen puheenjohtaja Markku Ojala.

Pitkäjänteistä yhdistystyötä jo 60 vuotta

Pohjois-Karjalassa

Joensuun Teatteriravintola tarjosi arvokkaat puitteet Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö ry:n 60-vuotisjuhlille 28. syyskuuta.

J

uhlallisuudet Joensuun Teatteriravintolassa käynnistyivät päivätilaisuudella, jossa yhdistys vastaanotti onnitteluita yhteistyökumppaneiltaan. Illan hämärtyessä alkoi iltajuhlanosuus, johon saapui lähes parisataa kutsuvierasta ja yhdistyksen jäsentä seuralaisineen. Vuoden 1947 kymmenen henkilön jäsenistöstä on joensuulaisyhdistys kasvanut 120 jäsenen vahvuiseksi koko maakunnan kattavaksi Suomen Palomiesliitto SPAL:n paikalliseksi jäsenyhdistykseksi. Nimen muuttuminen kuvaa hyvin kehityskaarta: perustamisajan ytimekäs Joensuun Palomiehet ry on tänään Pohjois-Karjalan Pelas16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tushenkilöstö ry. Maakunnallinen nimi otettiin käyttöön 2004 aloittaneen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen myötä. – Laaja nimi kuvaa parhaiten ammattimme nykyistä moniosaamista ja monipuolisuutta. Myös maakunnallisuus on keskeisessä osassa tämän päivän yhdistystoimintaa, tiivisti juhlavieraat vastaanottanut yhdistyksen puheenjohtaja Markku Ojala.

Tasapainoisinta aikaa Palomiesliiton tervehdyksen juhlaan tuonut toiminnanjohtaja Petri Hynninen muistutti paikallisten toimijoiden roolin tärkeydestä koko liiton syntymisen ja kehittymisen kannalta: – Viisitoista vuotta sitten eri puolilla Suomea löytyi vahva tahto yhdistyä yhdeksi ja muodostaa koko valtakunnan pelastusalan ammattilaisten etuja valvovan liitto.


Vastaavaa tahtoa oli kuusi vuosikymmentä sitten, kun paikallisyhdistystä Joensuuhun perustettiin. Pohjoiskarjalaisen palomiesyhdistystoiminnan värikkäiden vuosikymmenien jälkeen luonnehtii Markku Ojala nykyaikaa yhdistyksen tasapainoisimmaksi ajaksi. Yhdistystoiminnan veteraanien aikaisempina vuosikymmeninä tekemä hyvä työ on tarjonnut vahvan pohjan jatkaa pitkäjänteistä toimintaa paikallisyhdistyksen kasvattamiseksi laajapohjaiseksi maakunnalliseksi toimijaksi. – Henkilöstön edunvalvonta on edelleen yhdistyksen päällimmäinen tehtävä. Merkittävä osa vuosittaista toimintaa on myös urheilu- ja virkistystoiminnan järjestäminen ja tukeminen. Kun ammatti vaatii sekä hyvää fyysistä että henkistä kuntoa, on jäsenistön kilpailutoiminnan tukeminen koettu luonnolliseksi osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa. Haasteelliseksi piirteeksi tämän päivän ammattiyhdistystoiminnassa Ojala näkee nuorten jäsenten kiinnostuksen herättämisen vastuutehtäviin. – Nuoremman sukupolven innostaminen yhteisiin tehtäviin on haaste kaikille ammattiliitoille alasta riippumatta. Palomiesliitto tarjoaa paikallisyhdistysten kautta erinomaista koulutusta erilaisiin yhdistystehtäviin, ja tämä tuki kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi. Luottamusmies Jorma Hämäläinen uskoo siihen, että nuorempi sukupolvi omalla vuorollaan ottaa yhdistystoiminnan luottotehtävät harteilleen. – Edunvalvonta-asioiden hoitaminen yhdistyksissä vaatii nöyrää ja tarmokasta asennetta. Olen vakuuttunut, että yhdistystoiminnan perusta on jatkossakin turvattu osaavien ja motivoituneiden jäsenten kautta, sanoo Hämäläinen.

Nuoruus ja kokemus kohtaavat – Kai Lisitsin (vas.) ja Kari Taavitsainen. Kai oli juhlaväestä jäsenyysiältään nuorin, liittyminen Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n jäseneksi hyväksyttiin yhdistyksen hallituksessa juhlapäivän aattona. Helsingin palohenkilöstö ry:n puheenjohtajana Kari toi terveisiä pääkaupunkiseudulta.

Maakunnallinen yhteenliittymä Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö ry on 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut ammattiyhdistysrintamalla valtakunnallisestikin katsoen edelläkävijä monessa asiassa. – Yhdistyksemme on ennakkoluulottomasti hakenut uusia jäseniä yli kuntarajojen hyvällä menestyksellä. Pyrkimyksenä on ollut yhtenäisen ja vahvan ammattiyhdistysliikkeen muodostaminen Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tässä olemme onnistuneet, toteaa Hämäläinen. Hämäläinen tunnustaa yhteistyön yhdistyksen ja Joensuun kaupungin välillä sujuneen vuosien kuluessa pääosin mutkattomasti. Työyhteisöä koskevat asiat ja työehtosopimukset ovat rakentuneet valtakunnallisiin sopimuksiin pohjautuen, ja paikallista sopimustoimintaa on ollut alueiden omien tarpeiden ohjaamana.

Erityiskiitos ennaltaehkäisevästä turvallisuustyöstä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen kiittää pelastushenkilöstön järjestötoiminnan olleen eteenpäin vievää, yhteistyökykyistä ja ajan realiteetit huomioon ottavaa. Tästä asenteesta on ollut erityistä hyötyä, kun organisaatiota ja operatiivista toimintaa on

Jukka Kettunen (vas.), Ville Leinonen, Henrik Multanen ja Petri Ronkainen viihtyivät yhdessä aveciensa kanssa.

Pyrkimyksenä on ollut yhtenäisen ja vahvan ammattiyhdistysliikkeen muodostaminen Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tässä olemme onnistuneet. JORMA HÄMÄLÄINEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


Lähes parisataa vierasta nautti pimenevän syysillan juhlatunnelmasta.

Pelastusalan uudet virkavaatteet saivat Pohjois-Karjalan ensi-iltansa muotinäytöksessä, jossa esiteltiin pelastajien vaateparsia eri vuosikymmeniltä. Virkavaatteet ovat selvästi kehittyneet sekä käytännöllisemmiksi että tyylikkäämmiksi.

Timo Möntti (vas.), Miska Varis ja Pekka Tykkyläinen vaihtoivat kuulumisia tanssia odotellessa.

Hanna-Kaisa Hiltunen (viulu) ja Satu Ylönen (sello) viihdyttivät musiikilla. kehitetty, viimeksi alueellista pelastustoimea muodostettaessa. – Järjestötoiminta oli osaltaan edesauttamassa sitä, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos pääsi aloittamaan kohtuullisen nopeasti ja helposti varsinaisen työnsä maakunnan ihmisten parhaaksi, uskoo Parviainen. – Maakunnan koko pelastushenkilöstö on ollut osaltaan se voimavara, jonka turvin maakunnan ihmiset ovat voineet elää ja tehdä töitä turvallisesti. Erityisen kiitoksen ansaitsee paneutuminen ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön. Tässä – kuten muissakaan pelastustoimen tehtävissä – tavoitteita ei saavutettaisi, ellei työtä koettaisi muutenkin palkitsevaksi kuin pelkästään rahan muodossa, arvioi Parviainen. Lähteenä käytetty Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstön juhlajulkaisua.

18 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Veikko Savolainen (vas.), Elvi Vihervuori ja Teuvo Vihervuori muistivat paljon vanhempiakin palomiesten virkavaatteita kuin muotinäytökseen oli löydetty. Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa ja vaatteissakin tyydyttiin vähempään.


VIERAANA MIKKO NYGÅRD

Luovuutta etsimässä Luovuus tuntuu olevan nykyajan muotisana. Lapsien tulisi olla pienestä pitäen luovia erottuakseen muista ja pärjätäkseen työelämän tiukentuvien vaatimusten kanssa. Kansakunnan tulisi innovoida ja luoda uusia tuotteita sekä palveluita, joilla pysytään pinnalla globaalitaloudessa. Pieni ja ketterä selviää, kuuluu usein toistettu hokema. Koska massatuotanto on siirtymässä halvempien kustannusten maihin, erikoistuminen ja pienet tuotantoerät ovat se millä hyvinvointiamme tulevaisuudessa ylläpidetään.

teensä enintään 10 000 euroa. Palkinnon saajan valitsee raati, jossa ovat laajalti edustettuna pelastusalalla toimivat viranomaiset ja järjestöt. Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa, siis myös alaa ulkopuolelta seuraavat. Pelastusalalla sovellettavan innovaation ei tarvitse olla syntynyt aseman miehistöhuoneessa tai korjauspajassa, myös alaa harrastuksekseen tai ammatillisen intressin vuoksi seuraava voi tehdä keksinnön, josta on hyötyä esim. tulipalojen ehkäisyssä.

Löytyykö pelastusalalta luovuutta, innovaatioita, ”pellepelottomia” kehittämään uusia laitteita ja työtapoja tai parantamaan entisiä? Takertumalla pelkästään vanhoihin ja totuttuihin tapoihin ala ei kehity eikä kykene vastaamaan yhteiskunnan muutoksen meille asettamiin haasteisiin. On terveellistä tarkastella omia vakiintuneita käsityksiään silloin tällöin ikään kuin ulkopuolisena. Uskoisin, että asemilla ja työhuoneissa tehdään keksintöjä runsaasti, mutta ne jäävät laajemmalle yleisölle näkymättömiksi. Monet näistä ideoista olisivat varmasti sovellettavissa yleisesti käyttöön, joten ne olisi hyvä saada laajempaan tietoisuuteen. Palosuojelurahaston perustama Innovaatiopalkinto on yksi keino tähän päämäärään pyrittäessä.

Millainen keksintö todennäköisesti palkitaan? Koska vakiintuneita toimintatapoja ei vielä ole, on kysymykseen liki mahdotonta vastata. Todennäköisesti kilpailussa pärjää ehdotuksella, joka on ennakkoluuloton, näkökulmaltaan tuore ja mielellään tosielämässä testattu. Uskon että raadin on helpompi valita ehdotus, josta voidaan todeta ”tää on meillä testattu ja toimii”. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että testaamattomilla ideoilla ei olisi minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Kuten sanottu, käytännöt ja palkitsemiskriteerit ovat vasta muotoutumassa, joten monenlaisia yllätyksiä voi matkan varrella sattua.

Palkinto jaettiin syyskuussa ensimmäistä kertaa. Palkinto syntyi pelastusylijohtaja Pentti Partasen aloitteesta, ja sen säännöt hyväksyttiin alkuvuonna 2007. Sääntöjen mukaan innovaatio voi olla laite, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava keksintö joka edistää tai tehostaa palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä. Työturvallisuuteen vaikuttava, paranneltu sammutuskäsine voi olla innovaatio, samoin uudenlainen tapa sammuttaa huoneistopalo. Palkinnon tavoitteena on, paitsi uusien keksintöjen tekeminen ja hyödyntäminen, pelastusalan näkyvyyden ja arvostuksen parantaminen yhteiskunnassa. Vaikka kansalaiset arvostavatkin palomiehiä ja heidän työtään korkealle, mediassa poliisi näkyy yleensä huomattavasti enemmän. Innovaatiopalkinto on yksi keino, jolla tätä tilannetta voidaan kenties muuttaa. Palkinto voidaan myöntää yhdelle tai useammalle henkilölle tai työryhmälle, ja sen suuruus on yh-

Se, että valintaraati ei tiettyä hienoa ideaa palkitse, ei tarkoita suinkaan sitä, että kyseessä olisi huono tai jotenkin käyttökelvoton innovaatio. Kuten kaikissa kilpailuissa, joissa vain yksi voittaa, myös Innovaatiopalkinnon osalta joku joutuu valitettavasti pettymään. Usean hyvän idean kilvoitellessa erot ovat todella pieniä. Hävinnytkin ehdotus saattaa olla hyvin käyttökelpoiseksi, kunhan se tuodaan esille oikealle kohderyhmälle ja markkinoidaan oikein. Joten mietintämyssyt päähän, pitkinä syysiltoina on hyvää aikaa tehdä luovaa ajatustyötä. Mikko Nygård Kirjoittaja on Palosuojelurahaston pääsihteeri sisäasiainministeriössä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 19


Yt-laki nostaa

henkilöstön mukaan

Kunta-alan yhteistoimintalaki tuli voimaan syyskuun alussa. Paikallista yhteistoimintaa ja yt-menettelyä voidaan jatkaa, jos toiminta ei ole ristiriidassa uuteen lakiin nähden.

M

uutoksella kuntien ja kuntayhtymien yhteistoimintamenettely henkilöstön ja työnantajan välillä saatetaan lain tasolle. Aikaisemmin se on perustunut pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleissopimukseen, joka oikeusvaikutuksiltaan on ollut verrattavissa virka- ja työehtosopimukseen. Yt-laki ei muuta yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä olennaisesti, eikä myöskään noudatettavaa yhteistoimintamenettelyä. Kuntien yhteistoimintamenettely ei merkittävästi eroa valtion tai yksityisen sektorin ytmenettelystä, mutta kuntasektorin erityispiirteet on lakia säädettäessä pyritty huomioimaan. Aiemmin on yleis­sopimuksen nojalla solmittu paikallisia yhteistoimintasopimuksia, joihin on sisällytetty yleissopimusta täydentäviä määräyksiä. Uutta yt-lakia eduskunnassa säädettäessä pidettiin tärkeänä, että kunnissa jo käytössä olleet hyvin toimivat tavat yhteistoiminnan hoitamiselle voitaisiin säilyttää lain voimaantulosta huolimatta. Säädöksillä ei luoda esteitä luontevalle yhteistoiminnalle, jos vanhat käytännöt eivät ole ristiriidassa uuden lainsäädännön kanssa. Yt-lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia sekä edistää työelämän laatua ja kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta.

Laki antaa vähimmäistason Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Ajankohta neuvotteluille riippuu käsiteltävästä asiasta, mutta periaatteen mukaan yhteistoimintamenettely on aloitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta henkilöstöllä on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. 20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


valmisteluun

!

Laki määrittelee yhteistoiminnalle vähimmäistason: käytännössä yhteistoimintaa voidaan kunnissa hoitaa lakia monimuotoisemminkin.

Laki määrittelee yhteistoiminnalle vähimmäistason: käytännössä yhteistoimintaa voidaan kunnissa hoitaa lakia monimuotoisemminkin. Yt-menettelyssä käsitellään ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet käsitellään myös yt-menettelyssä, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman käyttö, liikkeen luovutus, ostopalvelut, kilpailuttaminen ja yhtiöittäminen. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän talousarvioehdotus edellyttää taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvia osa-aikaistamisia, lomauttamisia tai irtisanomisia, tulee toimenpiteet käsitellä yt-menettelyssä ennen hallituksen lopullista esitystä valtuustolle. Yt-menettelyssä käsitellään myös henkilöstöön, sen kehittämiseen, tasa-arvoiseen kohteluun ja sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat. Vuosittain on yt-menettelyssä laadittava henkilöstösuunnitelma tai vastaava suunnitelma, josta käy ilmi erilaisten työmuotojen käytön periaatteet kunnassa. Uutta laissa on työnantajan hyvitysvelvollisuus lakia rikottaessa. Jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa ja samalla jättää huolimattomuuttaan tai tahallaan noudattamatta yt-lain säädöksiä, voidaan työnantaja tuomita yleisessä tuomioistuimessa maksamaan työntekijälle enintään 30 000 euron hyvityksen. Työnantajaa edustavat työntekijät tai viranhaltijat voidaan tuomita sakkorangaistukseen laissa erikseen todettujen säännösten tahallisesta tai tuottamuksellisesta rikkomisesta. Lakia asetettaessa eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä kunta-alan työmarkkinajärjestöjen ja Kuntaliiton kanssa tarkoin seuraa yhteistoiminnan kehittymistä käytännössä ja erityisesti muun muassa sitä, miten henkilöstösuunnitelmilla edistetään työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä sekä ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeiden ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottamista. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21


Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä

Työturvallisuus on noussut uudella tavalla keskusteluun pelastusalan työntekijöihin kohdistuneiden väkivallan uhkatilanteiden vuoksi. Pelastusopisto haastaa alan mukaan ”nollakampanjaan”. Tavoitteena on laskea työtapaturmaluvut nollaan. Uhkatilanteisiin puuttuminen lähtee omasta ymmärryksestä: väkivalta ei kuulu pelastusalan työnkuvaan.

P

elastusalan työturvallisuuskulttuuri on kieroutunut. Laissa tehtäväksi on määritetty onnettomuuksien ennaltaehkäisy, mutta oman työturvallisuuden varmistaminen on tekemättä. Työtehtävissä ja työpaikalla hyväksytään väkivallan uhka, väittää Pelastusopiston vanhempi opettaja Juha Höök. Höök on selvittänyt pelastusalan fyysisiä ja henkisiä uhka- ja väkivaltatilanteita EU-hankkeessa (katso Pelastusalan ammattilainen 3/2007). Internet-kyselynä toteutettu tutkimus valmistui raportiksi lokakuussa. Kansiin on koottu 536 nimettömänä vastanneen pelastusalan ammattilaisen kokemuksia ja näkemyksiä työssä kohdatuista uhka- ja väkivaltatilanteista. Aineistoa on täydennetty 18 ryhmähaastattelulla eri pelastuslaitoksissa. Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia ilmoitti kokeneesta työpaikallaan tai työtehtävissä henkistä ja/tai fyysistä väkivallan uhkaa. Valtaosa kokemuksista liittyy sairaankuljetusja ensihoitotehtäviin. Tyypillisin tilanne on kohtaaminen päihtyneen asiakkaan tai mielenterveyspotilaan kanssa. – Henkisen väkivallan kokemukset nousivat esiin haastattelukäynneillä. Keskusteluissa tuli ilmi aika paljon pahaa oloa työyhteisöjen sisällä. Tilannetta aukaistessa löytyi monia erilaisia mahdollisia syitä pahoinvoinnille: organisaatiomuutokset, alueellistamiset, riittämätön tiedotus, palokuntajuoruilu, kuppikuntien muodostuminen, esimiesten käyttäytyminen ja suosikkijärjestelmät, listaa Höök. Uudenlaisista yllättävistä ilmiöistä antavat viitteitä kokemukset sammutustyön ja ensihoitotehtävien häirinnästä, kuten mellakoinnista. Höök kysyy, onko yhteiskunnassa jokin muuttunut, kun auktoriteetteja – työtehtäviään hoitavia pelastajia ja poliiseja – ei kunnioiteta. 22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sairaankuljetus on todennäköisin työtehtävä kokea ulkopuolista uhkaa ja väkivaltaa. Kuvassa työnäytös Pelastusopistolla. – Alan pitää antaa signaali yhteiskunnalle – päättäjille ja kansalaisille – ettei väkivaltauhkaa hyväksytä. Kuinka rajusti työtehtävään pitää varautua: pamppujen, nippusiteiden ja kaasusumuttimien kanssa? Johonkin raja täytyy vetää, ja sen rajan asettamista voi jokainen miettiä omakohtaisesti. Selvä viesti julkisuuteen annetaan, kun tapauksista tehdään rikosilmoitukset. Höökin mielestä on alan omaa saamattomuutta, ettei ennakkotapauksia väkivallasta ole vielä annettu oikeudessa.

Tietty määrä riskiä ”hyväksytään” Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kuitenkin pieni osa pelastustoimen työturvallisuutta. Kokonaista työtapaturmien nollavisiota pitää Höök tavoittelemisen arvoisena. – Teollisuudessahan jo ajatellaan näin. Pelastusalalla on jostain syystä vallalla käsitys, että aina pitää ensin sattua jotain, ennen kuin asioihin kiinnitetään huomiota. Tietty


Käytössä olevista suojavälineistä yleisiksi ilmoitettiin nippusiteet, kaasusumutin ja käsiraudat. Ne eivät kuitenkaan ole suojavälineitä, vaan voimankäyttövälineitä. Kaasusumutin on ampuma-ase, jonka hallinnan riskit ja käyttökoulutuksen tarve tulee tunnistaa. JUHA HÖÖK

määrä riskiä ja vaaraa ikään kuin hyväksytään kuuluvaksi duuniin. Tottahan pelastusalan työ on varmasti keskimääräistä vaarallisempaa, mutta silloin tulisikin olla turvallisuuden suhteen kahta tarkempi. Pelastusopisto haastaa alan toimijat mukaan nollakampanjaan, jossa tavoitteena on laskea työtapaturmaluvut nollaan. Suomen Palomiesliitossa tavoitetta pidetään huomionarvoisena, sillä SPAL on jo puhunut julkisuudessa nollatapaturmalinjan puolesta. – Palomiehen työhön ei tapaturmariski kuulu sen enempää kuin mihin tahansa muuhunkaan ammattiin. Työsuojelulainsäädännön tavoitteet ja määräykset koskevat yhtälailla pelastusalan ammattilaisia kuin muita työtätekeviä, näkee Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. – Siksi nollalinjan tavoitteleminen sisäisen ja ulkoisen väkivallan uhkan suhteen on asia, johon tulee itsestään selvästi sitoutua.

Kaikki lähtee työkulttuurista Avainsanat työssä koetun ulkoisen uhkan minimoimiseksi ovat ennakointi ja viranomaisyhteistyö. – Kun kohteen ennakkotiedot kertovat epäselvästä väkivaltatilanteesta – mahdollinen ampuminen tai puukotus – niin paikalle mennään vähän antennit pystyssä. Jos tilanne näyttää epäilyttävältä, otetaan askel taaksepäin ja pyydetään poliisia varmistamaan työturvallisuus. Ei siis ennakoida sitä, millä otteella painitaan, kun väkivalta on jo iholla, esittelee Höök. Avainsanat ulkoisen uhkan minimoimiseksi ovat ennakointi ja viranomaisyhteistyö. – Kun kohteen ennakkotiedot kertovat epäselvästä väkivaltatilanteesta – mahdollinen ampuminen tai puukotus – niin paikalle mennään vähän antennit pystyssä. Jos tilanne näyttää epäilyttävältä, otetaan askel taaksepäin ja pyydetään poliisia varmistamaan työturvallisuus. Ei siis ennakoida sitä, millä otteella painitaan, kun väkivalta on jo iholla. Kirjavan viranomaisyhteistyön sijaan tulisi aluepelastuslaitoksissa hätäkeskus-, poliisi- ja pelastusviranomaisten kesken rakentaa entistä tavoitteellisemmin yhteisiä toimintamalleja uhkatilanteiden varalle. Höök uskoo, että tarvetta olisi jo aivan organisaatioiden peruskäytäntöjen oppimisesta puolin ja toisin. Tärkeä työkalu olisi valtakunnallinen poikkeamaraportointijärjestelmä, johon kirjattaisiin esimerkiksi työvälineviat ja sairastumisien aiheuttavat vahvuuspoikkeamat varsinaisten läheltä piti -tilanteiden lisäksi.

– Jokainen kokee uhkatilanteet omalla tavallaan, mutta kaikilla pitäisi olla mahdollisuus raportoida kokemastaan eteenpäin. Työturvallisuus tulee nähdä työyhteisöllisenä asiana, johon vaikuttavat työntekijöiden herääminen ymmärtämään asia ja laitosten antamat selkeät toimintaohjeet ja seurantajärjestelmät. Raportointijärjestelmää pitää ehdottoman tärkeänä myös Työterveyslaitoksella toimiva sisäasiainministeriön projektipäällikkö Sirpa Lusa. Pelastusopistolla tehdyn uhka- ja väkivaltaselvityksen Lusa näkee vahvistavan niitä näkemyksiä, joita esimerkiksi VTT:n taannoin koordinoimassa sairaankuljetuksen turvallisuus ja riskienhallinta -hankkeessa on syntynyt. Lusa muistuttaa, että uuden työturvallisuuslain mukaan väkivaltaa ei saa missään muodossa esiintyä työpaikalla. – Kaikki työturvallisuuteen liittyvät kehitysaskeleet lähtevät työkulttuurin kehittämisestä ja yhteisestä sitoutumisesta: mikä on työpaikan asenne ja tapa toimia. Sen jälkeen tuloksia saadaan aika pienilläkin käytännön toimenpiteillä. Pelastusalalla olisi opittavaa muilta väkivallan uhkaa kohtaavilta ammattialoilta, vaikka pelastajien, poliisien, vartijoiden, rajavartioiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemat uhkatilanteet poikkeavatkin toisistaan muun muassa ennalta-arvaamattomuudeltaan. – Esimerkiksi nonverbaalisen kommunikaation, kehonkielen, tunnistaminen ja käyttäminen. Vankeinhoitoon ja poliisille on annettu koulutusta, jossa tarkastellaan myös sitä, Juha Höök pitää erityisen arveluttavina tilanteita, joissa sairaankuljetusyksikkö on lähetetty kotiväkivaltatilanteeseen ”katsomaan mitä tapahtuu” tai auttamaan terveyskeskuksen järjestyksenpidossa. – Työkulttuuriin kuuluu, että ”palokunta antaa apua”, mutta mitkä ovat oikeutemme, velvollisuutemme ja mikä on toimenkuvamme? provosoiko oma käytös aggressiivisuutta. Huumeiden käyttäjien kohtaamiseen työssä on tehty useitakin oppaita. Rajavartiolaitos on kehittänyt netin kautta tehtävää poikkeamaraportointia ja kampanjoinut ilmoituskulttuurin puolesta. Myös sairaaloissa ja lääkärikeskuksissa on parhaillaan käynnissä vaaratilanteiden raportointikokeilu, jossa palautetta annetaan netissä nimettömänä. Lusa toivoo, että pelastusalan työssä jaksamisen hankeohjelmassa saataisiin luotua laaja-alainen yhteistyön malli, jota voitaisiin testata myös käytännössä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


Kuljettajien kypäräkeksintö

suojaa kuulon ja vapauttaa kädet Vantaan Hiekkaharjun aseman paloesimies Vesa Viisanen sai kunniamaininnan kehittämästään kypärämallista Palosuojelurahaston innovaatiokilpailussa.

P

elastusajoneuvojen kuljettaja työskentelee koneiden melussa, jossa samalla pitäisi huolehtia viestiyhteyksistä. Hiekkaharjussa kehitettyä kypärää käytettäessä kuulo on suojattuna, radioliikenne kuuluu myös metelin keskellä ja kädet jäävät vapaiksi. Kypärää kehittänyt paloesimies Vesa Viisanen keksi yhdistää useat eri elementit yhdeksi toimivaksi paketiksi. – Varsinaisesta mullistavasta keksinnöstä ei ole kyse, vaan komponenttien kokoamisesta ja kehittämisestä toimivaksi paketiksi. Samalla on tehty ohjeistusta kypärän käytöstä, kertoo Viisanen. Noin vuoden ajan kenttäkäytössä olleessa innovaatiossa Galletin kevyeen pelastuskypärään on yhdistetty kuppikuulokkeet ja irrallinen mikki/ kuuloke-systeemi sekä Virve-kapula. – Palopumppu ja savutuuletin ovat niin kovaäänisiä, että jos aiotaan saada radion viestiliikenne kulkemaan, on tämä ainoa tapa. Kun sammutuspari ilmoittaa esimiehelle savunpoistoaukon olevan auki, on konemiehen saatava tieto välittömästi. Samalla tulee suojattua kuuloaisti.

Koekäyttöä keskiuudellamaalla Palosuojelurahaston ensimmäisen innovaatiopalkinnon hakijoiden taso oli korkea. Viisaselle kehittämisrahaa ei myönnetty, mutta kunniamaininta on hyvä saavutus 21 muun hakijan joukossa. – Innovaatio on erinomainen esimerkki paikallisella tasolla tapahtuvasta varusteiden ja kaluston kehitystyöstä, jossa olemassa olevaan 24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Kunniamaininta luovutettiin Vesa Viisaselle 16. lokakuuta. Kypärää oli mukana esittelemässä Petri Olkkonen. ongelmaan kehitetään toimiva ratkaisu henkilöstön oman aktiivisuuden ansiosta, kertaa Palosuojelurahaston pääsihteeri Mikko Nygård tuomariston perusteluja. Kypärä on kiertänyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen asemilla koekäytössä. Palautetta on saatu ja yksityiskohtia viritetty kokemusten mukaan. Kriittinen kohta, hajoava mikrofonisanka pyritään vielä kehittämään kestävämmäksi, uutta mallia haetaan esimerkiksi kurkkumikrofonista. – Konemiehille, kuljettajille, päällystölle tämä on vallan hyvä kypärä.

Varusteiden vanhoista käyttötavoista on tietysti vaikea oppia pois, mutta kun kypärää on käyttänyt, huomaa miten hyvä se on. Kuulo on suojattu ja viestiliikenne todellakin toimii. VESA VIISANEN

Kaikille jotka eivät tarvitse sisäpalokypärää. Kokeilijoille olen antanut ohjeen, että että käsiradio, kuten Nokia 880, tulee kypärää käytettäessä laittaa taskuun syvälle tai muuten niin, ettei sitä tulekaan yritettyä käyttää käsin, vaan tulee todella hyödynnettyä kypärän mahdollisuuksia. Radion voi hukata taskuun, tähän tangenttiin osuu varmasti hanskalla, Viisanen näyttää. – Käyttökokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, mutta totta kai kehittämistyötä pitäisi vielä jatkaa. – Varusteiden vanhoista käyttötavoista on tietysti vaikea oppia pois, mutta kun kypärää on käyttänyt, huomaa miten hyvä se on.

Kehittämistyöhön kaivataan tukea Viisanen toivoo, että Hiekkaharjun prototyyppikypärän, samoin kuin muiden kehitysideoiden, edistämistä laajemmin käyttöön otettaviksi tuettaisiin erillisillä kehityshankkeilla. Laitekustannuksista hankkeistaminen ei ainakaan voi olla kiinni. Yrityksiä tuotekehitykseen voi olla vaikea innostaa, sillä pelastusalan kysyntä on kuitenkin melko vähäinen. – Työturvallisuusasioiden parissa tehtävä innovaatiotyö on tärkeää, ja tällaisen paikallisen innovoimisen

tapaista kehitystyötä tulisi tehdä pelastustoimen piirissä paljon laajemminkin. Esimerkkinä vain savusukelluksen yhteyslisälaitteet. Tuotekehitystyötä laitteiden osalta on vielä liian vähän, laitteet eivät kaikin osin toimi niin kuin haluttaisiin ja työturvallisuus vaatisi, näkee myös apulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi.

Palkinto jaetaan vuosittain Innovaatiokilpailun pääpalkinnon sai Henri Andell tekemästään turvaliesituulettimen kehittämistyöstä Next Icon Oy:ssä. Stovewatch-liesituuletin tarkkailee lieden lämpötilaa ja reagoi lämpötilan liian suureen nousuun hälyttämällä huoneiston asukkaan. Tuuletin myös sammuttaa liedellä syttyneen palon, mikäli asukas ei reagoi hälytykseen. Innovaatiolla nähdään olevan suora vaikutus erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseen. Kehittämistukea myönnettiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Turvaverkko-hankkeeseen. Hankkeessa kansalaiset voivat pelastuslaitoksen kotisivulla paikantaa kartalla havaitsemansa turvallisuutta vaarantavan asian ja lähettää siitä pelastuslaitokselle palautetta. Pelastuslaitos reagoi palautteeseen suorittamalla ylimääräisiä palotarkastuksia ja kohdistamalla ennaltaehkäisevää työtä ja turvallisuuskoulutusta paremmin. Innovaatiopalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Jatkossa palkinto jaetaan vuosittain. Ensi vuoden palkittavaksi innovaatioksi pyydetään ehdotuksia Palosuojelurahastolle jo marraskuun loppuun mennessä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


Myrskyn silmään

Belize 17°31”N 88°11”W

Miltä tuntuisi lähteä muutaman tunnin varoitusajalla toiselle puolelle maapalloa vieraaseen maahan, johon juuri odotetaan vuosituhannen pahinta hirmumyrskyä?

T

ampereen aluepelastuslaitoksen asemamestari Jari Suokonautio oli juuri kotiutumassa venereissulta, kun puhelin piippasi tekstiviestiä sunnuntai-iltana 19. elokuuta. Keskiamerikkalaiseen Belizeen odotettiin hirmumyrskyä. YK tarvitsi paikalle tiimin arvioimaan tuhoja ja kansainvälisen avun tarvetta. Seuraavana aamuna puoli kahdeksalta Jari oli jo koneessa kohti länttä. Helsinki-Vantaan kentällä hän oli tarkastanut Helsingin pelastuslaitoksen toimittaman Belizeen vietävän tekniikan – lähes 100 kiloa pakattuna kolmeen muovilaukkuun – ja allekirjoittanut sopimuksen, jolla seuraavan kymmenen päivän työmatkan ajaksi työnantaja vaihtui aluepelastuslaitoksesta sisäasianministeriöksi. Täysin kylmiltään matka ei tullut, sillä jo muutamaa päivää aikaisemmin ministeriö oli tiedustellut mahdollisuutta osallistua YK:n humanitaarisen avun toimistolle (OCHA) avuntarvearviointia tekevän UNDAC-tiimin (UN Disaster Assessment and Coordination) matkaan. Jari on yksi UNDAC-tiimin tukihenkilöistä eli supporteista. Jarin mukana Suomesta lähti viesti- ja toimistotekniikkapaketti, joka sisälsi muun muassa tietokoneita, satelliittipuhelimia ja internet-yhteyslaitteita, gps-laitteita ja kameroita. – Kaikki sellaiset laitteet, joita UNDAC-tiimi tarvitsee raportoidakseen YK:lle paikasta, jossa ei ole yhtään mitään, Jari tiivistää. Sähköä ei pakata mukaan, mutta sitä saadaan aggregaatista, joka sisältyy esimerkiksi muiden pohjoismaiden ylläpitämiin leiripaketteihin.

olen ollut maanjäristysalueilla, jonne lähdetään aina tuhon jo tapahduttua. Belizessä pelättiin pahinta, sillä viimeksi maata kouristanut, 4-luokan hurrikaaniksi luokiteltu Mitchell pyyhki maan läpi 30 kilometriä leveän uran. Nyt piskuista maata lähestyi 200-kilometriä leveä Dean, 5-luokan hurrikaani. Jarin leiri majoittui Belizen pääkaupunkiin noin sadan kilometrin päähän rannikosta. Hirmumyrsky oli vielä noin seitsemän tunnin päässä rannikosta, eikä sen kulkusuunnasta ollut varmuutta. Jos myrsky kääntyisi etelään Mitchellin tapaan, jäisi leiri mahdollisesti myrskyn silmään. Lopulta aamuyöllä myrsky ohitti leirin reilun tunnin ajomatkan päästä viistäen maan pohjoisosan yli selvästi laantuneena. – Leirissämme myrsky tuntui samalta kuin kova syysmyrsky. Kattoja ei irronnut, mutta kaikki irtonainen lensi. Sähkökatkoja ilmeni vain ensimmäisenä päivänä. Myrskykeskuksessa sitten kevyemmät rakennukset sortuivat.

Odotettiin pahinta – Lähtö oli siinä mielessä aiemmista ulkomaankomennuksistani poikkeava, että nyt lähdettiin ennakoidun tuhon alle. Katastrofin aiheuttaja oli vasta tulossa. Aikaisemmin 26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jari Suokonaution tehtävä UNDAC-tiimin Belizen arviointileirissä oli rakentaa ja varmistaa tietokone- ja tietoliikenneyhteydet.


Suomalaisilla on teknisten taitojen lisäksi hallussa ihmisen hoitaminen, joka on ensisijaisen tärkeä asia. Meillä pelastusalan ammattilaiset osaavat huolehtia ihmisestä omaisuuden ja ympäristön lisäksi. Tästä lähtökohdasta ollaan kansainvälisesti monin paikoin vielä kaukana. JARI SUOKONAUTIO

Arviolta jopa 5000 ihmistä jäi ilman asuntoa. Belizen lisäksi Dean riepotteli muitakin Meksikonlahden ja Karibianmeren maita. Surmansa sai 30 ihmistä, kotinsa menettäneitä oli kymmeniä tuhansia.

UNDAC-tiimi tutkii tuhoalueen ja haastattelee paikallisia asukkaita. Raportin perusteella YK suuntaa tarvittavan määrän ja laadun kansainvälistä humanitääristä apua.

Puolueettomat silmät ja korvat Jarin tehtävä paikan päällä oli varmistaa tietokone- ja tietoliikenneyhteyksien toiminta niin, että viestit kulkivat leiriin ja sieltä ulos. Tekniikkapuolen lisäksi työhön kuului alueen tarkkailutehtäviä. Päivän verran Jari oli arviointitiimin mukana selvittämässä tuhoja ja avun tarvetta. Kylät kammattiin käytännössä katu kadulta, haastateltiin asukkaita avun, ruoan ja suojan tarpeesta, ja otettiin valokuvia. Materiaalista koottiin raportteja YK:n kansainväliselle hätäkeskukselle, joka niiden perusteella koordinoi tuhoalueelle suunnattavaa julkista ja yksityistä avustusrahoitusta. – Kansallisella tasolla saatetaan vahinkoja suurennella, koska maahan haluttaisiin ottaa apua vastaan niin paljon kuin mahdollista. UNDAC-tiimin tehtävä on tehdä mahdollisimman puolueeton ja oikea arvio avun tarpeesta. Jarin mukaan asukkaat suhtautuivat myrskytuhoihin todella rauhallisesti. Maan väestönsuojelujärjestelmä on aika kehittynyt juuri säännöllisesti ylipyyhkivien hurrikaanien takia. Varsinaista evakuointia ei tehty, mutta kevytrakenteisten talojen asukkailla oli mahdollisuus siirtyä suojaan tukevimpiin taloihin, kuten julkisiin rakennuksiin. Edellinen UNDAC:n support-tehtävä Jarilla oli Pakistanin tuhoisassa maanjäristyksessä 2005 Tapio Kettusen kanssa, jonka lisäksi hän on osallistunut Finnrescue-tehtäviin: Latvian metsäpalon sammutukseen 1992 ja Turkin maanjäristyksen pelastustehtäviin 1999. OCHA:n järjestämällä UNDAC-kurssilla Kiinassa Jari oli support-kaluston

koulutustehtävässä yhdessä Ari Vakkilaisen kanssa. Belizen keikka oli helppo verrattuna Pakistanin kokemuksiin. Inhimillisen kärsimyksen määrä oli aivan toisenlainen, samoin olosuhteet. Jari itse sairastui vahvaan vatsatautiin koko kahden viikon matkan ajaksi. Toipuminen täysin ennalleen kesti kuukausia. Kymmenien tuhansien hengen vaativat maanjäristyksen ovat vaikeita, sillä hyvin usein voimakas järistys raunioittaa maan oman pelastusorganisaation. – Lähes koko paikallinen pelastushenkilöstö voi olla kuollut tai muuten lamaantunut. Pelastustoiminnan suunnitelmallisuus on hävinnyt. Silloin tehtävät voi ottaa armeija, kuten Pakistanissa tapahtui. – Pakistanin jälkeen ei vuoteen tehnyt mieli lähteä mihinkään tehtävään, mutta jotenkin sitä aina unohtaa raskaat olosuhteet. Ainakin toistaiseksi olen ollut valmis lähtemään uusiin ulkomaankomennuksiin, tuumaa Jari. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


Jarin mukaan suomalainen pelastusalan ammattilainen pärjää maailmalla erittäin hyvin. Osaamiseen ei työskentely ainakaan kaadu, suomalaisilla on vahva ”multiskill”. – Suomalaisilla on teknisten taitojen eli pelastamisen työtaitojen ja tietokonetaitojen lisäksi hallussa ihmisen hoitaminen, joka on ensisijaisen tärkeä asia varsinkin Finnrescuen tehtävissä. Meillä pelastusalan ammattilaiset osaavat huolehtia ihmisestä omaisuuden ja ympäristön lisäksi. Tästä lähtökohdasta ollaan kansainvälisesti monin paikoin vielä kaukana. Työskentely vieraan maan katastrofiolosuhteissa useista eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa vaatii pitkää pinnaa, kansallisten kulttuurierojen hoksaamista, pelisilmää ja ihmisten käsittelytaitoja. Asiat saa rullaamaan, kun ymmärretään puhua oikealle ihmiselle. Erityisesti kyläpäälliköt ja autokuskit ovat monissa yhteiskunnissa korkeassa roolissa. Yksi työkykyyn oleellisesti vaikuttava perusseikka korostuu ääriolosuhteissa. – Pitää muistaa nukkua. Kun leirityö pyöriin periaatteessa kellon ympäri, voi unenpuutteesta tulla ongelma. Kaikilla pitää olla kakkosmies, että jokainen saa levätä vuorollaan. UNDAC-tiimin vetäjien tulisi muistaa tämä tosiasia. Pakistanin vatsatautia lukuun ottamatta Jari on selvinnyt komennuksilta terveenä, mutta läheltä piti -tilanteita on

matkoilla sattunut. Turkin maanjäristysalueella tiimin jäsenet olivat jäädä kerrostalon kaatuvan seinäelementin alle. Se opetti käyttämään entistä enemmän silmiä ennen jalkoja. – Suomessa on todella helppoa ja turvallista elää verrattuna moneen muuhun maahan. Pikkuasioista ei täällä kannata itkeä, miettii Jari. BELIZEN KUVAT: Jari Suokonautio

Finnrescue tarvitsee pelastuskoiria

Y

ksittäisiä suomalaisia pelastusasiantuntijoita on ollut hyöty. Komennuksissa käytettävä kalusto on samaa Finnmukana YK:n pelastusoperaatioiden UNDAC-tu- rescuen ja YK:n tehtävissä, samoin miehistö. Ryhmään kitehtävissä eri puolilla maailmaa vuodesta 2003 lähti- pyritään kokoamaan sekä ensikertalaisia että ulkomaanen. Pitempi perinne on pelastusalan ammattilaisryhmiä tehtäviä jo kokeneita. Näin kartutetaan osaamista, mutta sammutus-, pelastus-, ensihoito-, etsintä- ja öljyntor- pystytään myös tehokkaaseen työskentelyyn. juntatehtäviin ulkomaille vievässä Finnrescue-pelastusSuomella on paineita kehittää komennuskuntaansa, komennuskunnassa, joka käynnistyi virallisesti 1993. jotta pysytään tehtävissä mukana. Eri maiden halukJo edellisvuonna Finnrescue operoi Latvian metsäpalon kuus humanitaariseen toimintaan on saanut niin suusammutustehtävissä. ret mittasuhteet, että avun laatuun on alettu kiinnittää Suomelle osoitetun YK:n humanitaaristen asioiden huomiota. osaston, Naton pelastuspalveluosaston tai EU:n avun– YK haluaa päästä eroon ilmiöstä jota voisi kutsua pyynnön vastaanottaa Helsingin hätäkeskus, jonka jälkeen katastrofiturismiksi. Avustusalueelle saattaa tulla ryhmiä sisäasiainministeriö tekee päätöksen Finnrescuen tai UN- ilman asianmukaista koulutusta ja varustusta. Jatkossa DAC:n miehistön lähettämisestä. YK määrittelee ainoastaan keskiraskaat ja raskaat muoFinnrescue koostuu noin 250 monitaitopelastajasta dostelmat sellaisiksi, jotka saavat kohdemaan ja YK:n Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelas- palveluita. Finnrescuen itsearvioinnin mukaan Suomi tuslaitoksilla sekä Tampereen ja Varsinais-Suomen aluepe- on vielä kevyen ja keskiraskaan välimaastossa, kertoo lastuslaitoksilla. Frelander. UNDAC-toiminnassa Suomesta on mukana viisi peYksi keskeisimpiä puutteita Suomen palvelupaketissa lastusalan ammattilaista. UNDAC:n vahvistamiseksi Suo- on etsintäkoirien puute. Myös lääkintä- ja vaarallisten aimi on kuuden muun maan kanssa solminut YK:n kanssa neiden puoleen sekä koulutuksen kehittämiseen tarvitaan International Humanitarian Partnership -sosatsauksia. Finnrescue-sopimuksia laipimuksen, jonka myötä Suomi lähettää UNtosten kanssa ollaan uudistamassa, sillä DAC:n arviointi- ja koordinaatioryhmälle YK haluaa tehtävien monimuotoisuus, olosuhteet henkilö- ja tekniikka-apua, esimerkiksi tieto- päästä eroon ja kustannukset ovat toiset kuin järjestekniikkapaketin ja tukihenkilön. telmää luotaessa. Muiden operatiivisten ilmiöstä Sisäasianministeriön neuvottelevan virkatehtävien ohella Finnrescue-tehtäviä miehen Harry Frelanderin mukaan sopimus jota voisi kutsua ollaan siirtämässä pois ministeriöstä. humanitaarisen avun annosta on tärkeä, jot- katastrofiturismiksi. Laitosten tehtävät laajenevat ja minista pelastuskomennuskunnasta saadaan täysi HARRY FRELANDER teriö kuittaa vain laskun.

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


TAPAHTUMIA

Lähetä paikallisyhdistyksen tapahtumista tiedot jäsenlehteen. Soita puh. 045 657 6882 tai lähetä sähköpostia: jutut@palomiesliitto.fi

Tampereen Palohenkilöstö Spal ry os. 16:n sääntömääräinen syyskokous 22.11.2007 klo 17 Keskuspaloasemalla Esillä sääntömääräiset sekä sääntömuutos- ja liittokokousasiat. Kahvit ja pullat. Yhdistyksen hallitus

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY:N VUOSIKOKOUS 4.-5.12.2007 Joensuu, Sokos Hotel Kimmeli Katso tarkempi ilmoitus tämän lehden sivulta 32.

J.Haarla Oy Pyhäjärvenkatu 10 a, 33200 Tampere

www.kalmarind.com

puh.03 3399 1300 www.haarla.fi

Sarankulmankatu 14 33900 Tre p. 0201 616200

Lielahden Apteekki Possijärvenkatu 2 33400 Tampere puh. 03-347 3800

vartijan työn perusteet vartijan ammattitutkinto turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto lukkosepän ammattitutkinto lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto turvallisuustekniikan erikoiskurssit järjestyksenvalvojan perus- ja erityiskoulutukset tulityökurssit ja tulityöjatkokurssit työturvallisuuskorttikoulutus yrityskohtaiset koulutukset Ota yhteyttä! tiimipäällikkö Anne Kotkavuori puh. 020 513 1545 anne.kotkavuori@edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja Helsinki

Porvoo

Sipoo

Vantaa

www.edupoli.fi


LIITON INFO Hyödynnä Palomiesliiton jäsenetusi! Palomiesliitto on neuvotellut jäsenilleen etuja muun muassa vakuutus- ja pankkiasioissa sekä matkustamisessa. Tässä muutamia esimerkkejä eduista, lisää löydät kotisivulta www.spal.fi/jasenedut. Tutustu ja hyödynnä! TAPATURMA- JA MATKUSTAJAVAKUUTUKSET SPAL ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ovat yhteistyössä sopineet vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, matkustajavakuutuksesta sekä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutuksista näet lisätietoja internetistä www.if.fi/spal. SPAL -jäsenkortti on samalla myös vakuutuskortti. Vakuutettuina ovat liiton alle 65-vuotiaat jäsenet. Jäsenyys määräytyy liiton sääntöjen perusteella. Liitto vahvistaa pyydettäessä, että korvauksenhakija on kuulunut vahinkotapahtuman sattuessa tämän vakuutuksen piiriin. Liittovakuutuksen vakuutusturvan voimassaolo on sidottu liiton jäsenyyteen. Tapaturmavakuutus 201–2053061 korvaa/sisältyy: pysyvän haitan korvaus enintään 10 092 euroa, hoitokulut 2 523 euroon asti. Matkustajavakuutus 201–2053061: Voimassa enintään 45 vrk kestävillä matkoilla, myös kotimaassa (ei omalla mökillä). Korvaa/sisältyy: hoitokulut ilman ylärajaa, matkan peruuntumisen ja keskeytymisen, mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä SPAL-jäsenkorttia. Kiiretapauksissa voit soittaa IF-vahinkovakuutus päivystysnumeroon 0800 – 1 – 3800 (Ulkomailta soittaessa +358-800-1-3800) Tarkan selvityksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuutusten sisällöstä saat voimassa olevista vakuutusehdoista. Voit pyytää ne lähimmästä IF vahinkovakuutusyhtiön konttorista tai puhelimitse vakuutuspalvelusta puh: 010 515 200.

Vastuu ja oikeusturvavakuutus SPAL on ottanut jäsentensä turvaksi ammattihenkilön vastuuja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Vakuutettuina ovat liiton jäsenet toimihenkilöinä toisen palveluksessa. Vakuutuksesta korvataan asiat, jotka koskevat vakuutettua työntekijänä ja liittyvät vakuutetun työsuhteeseen. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Suomessa. Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka ammatissasi virheellä tai laiminlyönnillä aiheutat työnantajallesi, työtoverillesi tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan olet korvausvastuussa. Vakuutus ei korvaa varallisuusvahinkoja. Korvauksen yläraja henkilö- ja esinevahingoissa on 85 000 euroa. Vastuuvakuutuksessa omavastuu on kiinteä 350 euroa. www.if.fi/spal

Etuja pankkiasioissa Yhteistyösopimuksen kautta saat Nordeasta alennusta lainan järjestelypalkkioista esimerkiksi asuntolainaa hankkiessasi. Lisäksi saat ajankohtaista pankki- ja sijoituspalvelua Nordean konttoreista sekä Nordean asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe klo 8-20. www.nordea.fi 30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Taskukalenteri Taskukalenteri on maksuton SPAL:n jäsenille ja se jaetaan Pelastusalan ammattilainen -lehden mukana. Kalenterissa on hyödyllistä tietoa liitosta, liittohallituksesta ja sen jäsenistä sekä varajäsenistä. Kalenterista löydät myös työttömyyskassan tiedot sekä tiedot alueesi luottamusmiehistä.

!

SPAL:n vuoden 2008 taskukalenteri jaetaan tämän lehden välissä. Jos sinulta puuttuu taskukalenteri tai tarvitset niitä lisää esimerkiksi jäsentapahtumaan, ota yhteyttä liiton toimistoon, puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

Alennukset polttoaineesta Esso: Kun käytössäsi on Esso Tiger Card, saat SPAL:n jäsenenä alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,19 c/l mittarihinnasta Esso Tiger Cardilla suoritetuista polttoaineostoista Tiger Card -laskun yhteydessä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasenedut. Shell: EuroShell-korttiostoista saat alennukset Shell-huoltamoiden (Suomessa) vähittäismyyntihinnoista: Shell Formula-bensiini 0,85 c/l ja Shell Formula-diesel 0,68 c/l. Alennukset otetaan huomioon euroShell-korttilaskutuksen tai oston suoraveloituksen yhteydessä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasenedut.

Etuja matkoista Tallink myöntää SPAL.n jäsenille Helsinki-Tallinna-Helsinki väliselle liikenteelle alennuksia normaalihintaisista matkoista 10-20 % sunnuntai-torstai lähdöillä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasenedut. Viking Line tarjoaa SPAL:n yhdistyksille ja jäsenille kokousja risteilyalennuksia. Arvokuponkeja voit tilata liiton toimistolta postitse tai sähköpostitse. Scandic tarjoaa SPAL:n jäsenille ja jäsenyhdistyksille 8 % alennuksen hotellihuoneista ja kokouspalveluista (varaustunnus D000005402). Lomaliitto tarjoaa jäsenillemme hyviä lomaetuja Lomaliiton lomapaikoissa. Jäsenedut nähtävissä Lomaliiton kotisivuilta osoitteesta www.lomaliitto.fi/jasenedut.

!

Monet liiton eduista saat, kun osoitat jäsenyytesi SPAL:n jäsenkortilla. Hävinneen kortin tilalle saat uuden kortin ottamalla yhteyttä liiton toimistoon, puh. (09) 867 8880. Nopeiten uuden kortin saat tilaamalla sen lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute


PL 95, 20101 TURKU Puhelin 02-269 33 11

Rosk`n Roll Oy Ab

 Palo- ja pelastuskalusto  Pelastajan suojavarusteet  Kaasumittarit

Liitin Oy asiakaspalvelu@liitin.fi www.liitin.fi Päiväläisentie 4 PL 33 00391 HELSINKI Puh. 0207 119 610 Faksi 0207 119 611

Brahentie 16, 52300 RISTIINA Puh. 015-740 7700

Hjort Urheilutukku www.tikkurila.fi

pelastettu haastoi palomiehen! Haasta kenet vaan luovuttamaan ja laita veri kiertämään osoitteessa www.haaste.fi.


Suomen Palomiesliitto SPAL ry Liittokokous 4.-5.12.2007 Joensuu Sokos Hotel Kimmel KOKOUSOHJELMA:

Tiistai 4.12. klo 11.00 ilmoittautuminen klo 12.00- Liittokokous 2007 18.00 klo 19.00 illallinen Keskiviikko 5.12. klo 10.00- Liittokokous 2007 klo 12.30 lähtökahvit Palomiesliiton liittokokouksessa läsnäolo-oikeus on kaikilla palomiesyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä, liiton henkilöjäsenillä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä sekä yhteistyö- ja kannatusjäsenillä. Puheoikeus liittokokouksessa on kaikilla liiton jäsenillä. Äänioikeus kokouksessa on paikallisyhdistyksillä niiden jäsenmäärän suhteessa ja SPAL:n henkilöjäsenillä. Liittokokoukseen ennakkoilmoittaudutaan SPAL:n toimistolle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset toimistoon puh. (09) 867 8880 tai toimisto@palomiesliitto.fi.

Kuvat: SPAL, Häke, Helpe

Tervetuloa liittokokoukseen Joensuuhun!

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi


Pelastusalan ammattilainen 5/07