Issuu on Google+

PELASTUSALAN 4 l 2008

AMMATTILAINEN

l

Pelastuslaitos toimii vain yhteistyöllä

l

Työnohjaus perustuu luottamukseen s. 6

l

Hätäkeskusten ruuhkaan etsitään ratkaisua

s. 10

s. 24


PELASTUSALAN 10

AMMATTILAINEN 4 l 28.8.2008 3

l

Päätoimittajalta Hätänumero ja hätäisen numero

5

l

Puheenjohtajalta Miten pelastustoimi vastaa terveydenhuoltolain uudistamiseen?

6

l

Työnohjaus perustuu luottamukseen Asiat pysyvät kahdenkeskisinä

8

l

Keski-Uudellamaalla perustettiin uusi yhteinen PYR Paikallisyhdistykset yhdistivät neuvotteluvoimansa

16

10 l Pelastuslaitos toimii vain yhteistyöllä

Simo Tarvainen pelastusjohtajaksi Keski-Suomeen

15 l Vieraana: Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas 20

Päätöksenteon aika koittaa

16 l Jere nousi altaasta mestarina

Kilpauimari keskittyy palomiehen työhön ja perhe-elämään

18 l Ensihoito sairaanhoitopiireille

Terveydenhuoltolakia valmistellaan

20 l Liiton info

Tule Turvallisuusmessuille ja SPAL:n messuosastolle

22 l Paloasemaverkko remonttiin Varsinais-Suomessa 29

Kaksi uutta asemaa korvaa viisi vanhaa

24 l Uusi palvelunumero purkamaan hätäkeskusten ruuhkaa

116 115 -numeroa kokeillaan ensin

27 l Kainuun sairaankuljettajat vanhoina työntekijöinä maakunnalle

Kajaanin kaupunki heräsi työnantajavastuuseen

29 l Paloautokirja lapsille ja vähän varttuneemmillekin

Osallistu arvontaan ja voita kirja

30 l Työsuojelusopimus korostaa esimiestyötä 30

Kunta-alalle neuvoteltu uusi sopimus

33 l Hätäkeskuslaitos selvitti julkisuutta saaneet soitot

Päihtyneen terveydellisen riskin arviointiin parannusta

35 l Turvallisuuden painoarvo arkielämässä kasvaa

Paikallinen turvallisuussuunnittelu korostuu

39 l Tappouhkauksia Malmön lähiössä 39

Palomiehet ja lähiönuoret vastakkain


PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

SPAL

’93-’08

Hätänumero ja hätäisen numero

J

oka viides hätänumeroon soitettu puhelu koskee jotain muuta kuin kiireellistä hätää. Noin 300 000 puhelua on kiireettömiä neuvonta- ja opastuspuheluita, jotka eivät ensisijaisesti kuulu hätäkeskuksen hoidettavaksi. Hätänumerosta on tullut kännykkäkansalle hätäisen tilanteen numero. Todellisen hädän ja hätäisen tiedonja seurantarpeen raja on monella hämärtynyt. Tietenkin on tärkeää, että 112 tunnetaan hyvin ja sinne soitetaan, kun todellinen tarve on. Mutta jonkinlainen yleisen avun leima 112:n päälle on asettunut. Jokainen hätänumeroon soitetusta ”perunankeitto-ohjeiden” kyselystä tehty hauska lehtijuttu vahvistaa tätä mielikuvaa. Syytä tilanteessa on viranomaisissakin. Kesän aikana poliisi on useaan otteeseen lehtien välityksellä pyytänyt kansalaisia ilmoittamaan erilaisten väkivallantekojen silminnäkijäilmoituksia puhelimitse – hätänumeroon. Pelastusosaston huomion mukaan naapurimaissakin on todettu, että viranomaiset eivät tule toimeen

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi 1456-7709

pelkällä 112-numerolla. Yleiseurooppalainen 116 115 antaisi kiireetöntä neuvonta- ja opastuspalvelua. Pelastusosasto näkee 116 115:n purkavan ensisijaisesti hätäkeskusten puheluruuhkaa, mutta samaan aikaan valtiovarainministeriössä on selvitetty julkishallinnon – kuntien ja valtion – neuvontapalvelujen keskittämisen yhteen palvelukeskukseen. Sama numero, joka purkaisi poliisin, pelastustoimen ja sosiaalipäivystyksen kiireettömiä neuvontapuheluita, voisi vastaanottaa venepaikkavaraukset, kirjaston lainojen uusinnat ja tennisvuorotiedustelut. Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua kansalaisilla on käytössä yleisnumero, johon soittamalla saa apua mihin vaan mieleen juolahtavaan asiaan. Kun ”häiriösoitot” saisi luvan kanssa soittaa 116 115:een, annettaisiin hätäkeskuksille työrauha auttaa kansalaisia hädässä. Mikko Terävä

Päätoimittaja:

Mikko Terävä GSM 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

Kirjapaino:

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilmoitukset:

Osoitteenmuutokset ja juttuaineisto

Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 3099 christina.virtanen@pitkanen.inet.fi jutut@palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto.

Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


LIITON INFO Ilmoita aina työsuhteesi muutoksista KUN ILMOITAT Palomiesliiton toimistoon työsuhteessasi tapahtuvista muutoksista ajoissa, voit olla varma, että jäsenmaksusi pysyvät ajan tasalla. Tietojen päivitys toimistolle on hyvä tehdä aina, kun työsuhteessasi tapahtuu muutoksia: esimerkiksi kun jäät virka-, vuorottelu-, vanhempain- tai hoitovapaalle. Ilmoita myös, jos menet toiseen tehtävään eri työpaikalle määräajaksi. Varmista samalla omasta palkkatoimistostasi, että voimassaoleva liiton jäsenmaksun palkkaperintäsi koskee myös uutta tehtävää. Ilmoittamalla työsuhteen muutoksista hyvissä ajoin, varmistat että toimiston jäsenmaksuseuranta pysyy muutoksissa mukana. Esimerkiksi jäsenmaksuihin liittyvät katkokset huomioidaan silloin ilman erillisiä kyselyitä.

Muista vaihtaa yhdistystä vaihtaessasi työnantajaa Kun muutat tai työnantajasi vaihtuu alueelta toiseen, huomioi mahdollinen jäsenyys toisessa SPAL:n paikallisyhdistyksessä. Paikallisyhdistykset toimivat pääasiassa aluepelastuslaitoksittain. Voit tarkistaa oman alueesi paikallisyhdistyksen liiton taskukalenterista tai nettisivulta. Kun muuttaessasi vaihdat uuteen yhdistykseen ja päivität samalla jäsenmaksun palkkaperinnän palkkatoimistossasi, varmistat että jäsenmaksun yhdistysosuus menee oman alueesi yhdistykselle. Muista täyttää jäsenkaavake aina huolellisesti: niin vaihtaessa työnantajaa kuin yhdistystä.

Lähetä eläkepäätöksestä kopio liittoon Eläkkeelle jäännistä ilmoitetaan lähettämällä liiton toimistolle kopio eläkepäätöksestä tai muu vastaava kirjallinen ilmoitus. Tämä oikeuttaa sinut maksuttomaan eläkejäsenyyteen liitossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädessä liittoon ilmoitetaan myös työttömyyskassasta eroamisesta. Myös tämä tulee tehdä kirjallisesti.

Jäsenasioiden hoitaja: tarkista lomake ennen sen lähettämistä liittoon Uusien jäsenien jäsenkaavakkeet kannattaa tarkistaa ennen lähettämistä liiton toimistolle. Erityisesti on hyvä varmistaa, että erillinen työttömyyskassalomake on täytetty ja toimitettu liittoon. Ko. lomake ei saa jäädä odottamaan jäsenkaavakkeen kanssa yhdistyksen merkintöjä ja hyväksyntää, vaan on toimitettava heti liittoon. Uusissa jäsenkaavakkeissa on rastitettava kohta, jonka täyttämällä voi valtuuttaa Palomiesliiton ilmoittamaan erosta edelliseen ammattiliittoon. Varmista, että kohta Edellinen liitto ja eroamispvm on silloin täytetty. Kaavakkeen Yhdistyksen hyväksyntä -kohta on tarkoitettu yhdistyksessä valtuutetun henkilön (puheenjohtaja tai vastaava) allekirjoitukselle ja nimenselvennykselle, kun jäsen on hyväksytty yhdistykseen. 4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Toimitettaessa jäsenkaavaketta palkkatoimistoon jäsenmaksun palkkaperinnän hyväksymistä varten, voi samalla muistuttaa palkkatoimistoa jäsenkaavakkeen liitolle kuuluvan sivun (valkoinen) lähettämisestä liittoon.

Liiton vaihdosta ilmoitus sekä vanhaan että uuteen liittoon ja kassaan Vaihdettaessa jäsenyys ammattiliitosta ja työttömyyskassasta toiseen liittoon ja kassaan, tehdään ilmoitus vanhaan liittoon ja kassaan kirjallisesti. Vapaamuotoinen, päivätty ja allekirjoitettu kirje, faksi tai sähköposti riittää. Ilmoituksesta tulee ilmetä, että samalla erotaan sekä liitosta että kassasta. Vaihtoehtoisesti voi uuden liiton valtuuttaa tekemään eroamisilmoituksen vanhaan liittoon. Kertyneiden työttömyyskassaetujen säilyttämiseksi liittyminen uuteen kassaan tulee tehdä viimeistään kuukauden kuluessa vanhasta kassasta eroamisesta.

Opiskelija: ilmoita kesätyösi kestosta Palomiesliiton jäseneksi voi liittyä jo opiskeluaikana. Opiskeluajalta ei peritä lainkaan liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäseneksi liitytään täyttämällä normaalisti jäsenilmoituskaavake. Opiskelijajäsen voi liittyä työttömyyskassan (JATTK) jäseneksi, kun tekee opiskeluaikana työtä (minimi 18h / viikko), esimerkiksi kesätyötä. Työssäoloaikana kassan maksu sisältyy liiton normaaliin jäsenmaksuun. Palkattomina aikoina maksetaan kassamaksu 2,50 euroa kuukaudessa itse. Saat maksua varten viitelaskun liiton toimistolta. Työttömyyskassaan liittyessään jäsenen tulee täyttää erillinen työttömyyskassan liittymislomake ja hänellä tulee olla voimassaoleva työsuhde (myös määrä- tai osa-aikainen käy). Ilmoita kesätyön kestosta liittoon, jotta työttömyyskassan jäsenmaksuseurantasi on ajan tasalla. Muista myös ilmoittaa liittoon, kun valmistut koulusta. Valmistuminen tarkoittaa opiskelujäsenyyden päättymistä ja jäsenmaksujen suorittamista täysimääräisenä. Usein se merkitsee myös paikallisyhdistykseen liittymistä. Saat tarvittavat toimintaohjeet jo opiskelun aikana liittyessäsi ja lisäksi esimerkiksi netistä tai soittamalla liiton toimistolle.

Voit varmistaa osoitteenmuutoksen Liiton jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti väestörekisterin tietojärjestelmästä. Jos kuitenkin tiedät, että sinulla on väestörekisterissä tietojenluovutuskielto, ilmoita osoitteenmuutoksesta liiton toimistoon. Pitämällä osoitetietosi voimassa saat liiton postin, jäsenlehden ja kalenterin kotiisi ilman katkoksia. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi


S

osiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta. Hallitusohjelman mukainen työryhmä jätti mietintönsä 16. kesäkuuta. Lain valmistelu etenee niin, että voimaan se astunee vuonna 2010. Kansanterveyslain juuret ovat 1960-luvulta. Noista ajoista on ensihoitojärjestelmä ja yhteiskunta muuttunut oleellisesti. Terveydenhuoltolain uudistuksen peruskysymys lähtee tasaarvosta. Perustuslain mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus on turvattava. Uudistuksen tavoitteena on tarjota kansalaisille yhdenvertaiset terveydenhuollon palvelut. Terveydenhuoltolakiesitys on laaja, joten tarkastelen siitä vain sairaankuljetus- ja ensihoitojärjestelmää. Seuraavassa työryhmän keskeisimmät ehdotukset: –– Ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnilta alueelliselle tasolle, sairaanhoito- ja terveyspiireille –– Määritellään tarkemmin ensihoitopalvelujen sisältö ja tavoitteet ja integroidaan ne tiiviimmin sairaaloiden päivystystoimintaan Tilaaja-tuottaja mallin käyttöönotto selkeyttää eri toimijoiden roolia. Nykykäytäntö on kansalaisten näkökulmasta vähintäänkin sekava. Palveluiden laatu on yhtä kirjava kuin ensihoitopalveluiden tuottajien määrä. On perusteltua, että kansalaisille luodaan yhdenvertainen ensihoitojärjestelmä. Pelastustoiminnan näkökulmasta suuri haaste on, miten pelastuslaitokset kykenevät ”myymään itsensä” ensihoitopalveluiden tuottajana. Toinen selkeä haaste on se, että pelastuslaitosten osaaminen hankintalainsäädännössä ja kilpailuttamisessa ei ole kovin vahvaa – tämä ei tosin ole kovin poikkeavaa kuntasektorilla. Paras-hankkeen pilottina pelastuslaitoksilla on etulyöntiasema tulevalle uudistukselle. Alueelliset pelastuslaitokset ovat riittävän suuria yksiköitä tuottamaan ylikunnalliset palvelut. Pääsääntöisesti pelastuslaitokset tuottavat jo alueellaan ensihoitopalveluita. En näe mitään syytä siihen, että miksi pelastuslaitokset eivät voisi toimia palveluiden tuottajan tulevaisuudessakin. Itsestään selvää se ei ole, vaan vaatii määrätietoista työtä kaikilta pelastustoimen osapuolilta. Selkeä haaste on koulutusjärjestelmän uudistaminen. Pelastusopisto tuottaa hyvät puitteet perustason palomies-sairaankuljettajien kouluttajana. Tämä ei kuitenkaan ole riit-

PUHEENJOHTAJALTA

KIM NIKULA

Miten pelastustoimi vastaa terveydenhuoltolain uudistamiseen?

tävä taso. Koulutusjärjestelmän pitäisi olla modulaarinen siten, että peruskoulutuksen saaneet kykenevät siirtymään tasolta toiselle joustavasti. Erityisesti pelastuslaitokset ovat olleet avainasemassa työpaikkakoulutuksen suhteen. Koulutusjärjestelmän kehittäminen on valitettavasti jäänyt yksittäisten pelastuslaitosten innovatiivisuuden varaan. Tavoitteena on kuitenkin luoda yhdenvertainen sairaankuljetus- ja ensihoitojärjestelmä. Eräiden väittämien mukaan ensihoitopalveluiden tuottaminen olisi edullisempaa jonkun toisen palveluntuottajan toimesta. Pelkästään se, että palvelun tuottaja muuttuu, ei tee järjestelmästä halvempaa. Kysymys on enemmän sisällön määrittämisestä. Esityksen mukaisesti palvelut tulisi integroida sairaaloiden päivystyksen toimintaan. Synergiaetua syntyy pienissä kunnissa, joissa kuljetusmäärät ovat huomattavasti pienemmät. On vaikea kuvitella, että suurissa kunnissa olisi aikaa olla päivystyksessä sekä hoitaa sairaankuljetustehtäviä. Pelastustoimen synergiaetu tulee muun muassa ensivastetoiminnasta, joka on merkittävä tukitoiminta ensihoitojärjestelmässä. Mikäli sairaankuljetustoiminta ei säily pelastustoimen ydintehtävänä, on vaikea löytää perustetta säilyttää ensihoito-oppi palomiehen peruskoulutuksessa. Se olisi synergiaedun haaskaamista ja kallista yhteiskunnalle, koska vastaava palveluntuottajaa ei ole. Eräiden skenaarioiden mukaan, mikäli ensihoitojärjestelmä ei säily osana pelastustoimea, tulee alalta poistumaan kolmannes työpaikoista. Tosin jotkut ovat tarkastelleet asiaa siten, että kerrankin saadaan paloautot täytettyä velvoitteiden mukaisesti. Asiaa ei tule kuitenkaan tarkastella subjektiivisesti. Faktaa on se, että pelastustoimi on maamme vanhin sairaankuljetusja ensihoitopalveluiden tuottaja. Pelastustoimen infrastruktuuri luo vahvat puitteet palvelun tuottajana. Henkilöstön osaamistaso ja motivaatio ovat huippuluokkaa. Viranomaisena olemme luotettava yhteistyökumppani ja kansalaisten arvostama palveluiden tuottaja. Olemmeko valmiita ottamaan vastuun sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä? KIM NIKULA puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5


Työnohjaus

perustuu luottamukseen

Kun työ mättää, uupumus painaa tai työyhteisössä vellova riita painaa hermoa, ei pään hakkaaminen seinään auta. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden löytää ratkaisut kahdenkeskisen keskustelun kautta.

T

yönohjauksessa etsitään tasavertaisessa keskustelussa ohjaajan kanssa ratkaisua työssä koettuihin ongelmiin: jaksamiseen, kehittymiseen, muutostilanteiden hallintaan, ristiriitoihin ja työpaikan ihmissuhteisiin. Oleellista on työntekijän omien voimavarojen ja mahdollisuuksien oivaltaminen. Keskustelu ohjaajan kanssa on eräänlainen oppimistapahtuma, jossa valmiita vastauksia ei tipu hyllyltä. –– Ohjaaja ei latele ohjeita, vaan asioita käydään läpi keskustellen, jolloin voi syttyä lamppu: hei, tässä on juttu, jossa voin tehdä toisin tai asennoitua eri tavalla, kuvailee asemamestari Ilpo Lehtonen Helsingin pelastuslaitokselta. Työnohjaaja voi myös sovitella työntekijöiden välisiin suhteisiin liittyviä konflikteja. –– Ohjaaja selvittää ensin näkökulmat kummankin osapuolen kanssa, jonka jälkeen ne avataan yhdessä. Sadan prosentin riidasta on tässä vaiheessa jäljellä enää kaksikymmentä prosenttia. Usein ristiriidat lähtevät luuloista ja olettamuksista, joista ei vain keskustella, jolloin mopo karkaa käsistä. Lehtonen on varma, että työnohjauksen tarve tulee pelastuslaitoksilla korostumaan. Työssä jaksamisen ja työmotivaation löytymisen ongelmia on odotettavissa entistä enemmän, kun palomiehen työura kestää aiempaa pitempään –– Tulevaisuuden uraputken suunnittelu on hyvä juttu, mutta kaikki eivät halua tai pääse uraputkeen, ja perusduunia tekeviä 6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tarvitaan. Kun pelastuslaitoksen perustyötä tehdään läpi koko 40 vuoden työajan, tarvitaan erilaisia tukitoimia.

Asiat pysyvät kahdenkeskisinä Yleensä työnohjaaja tulee työyhteisön ulkopuolelta. Pelastusalan työnohjaajaksi kouluttautunut Lehtonen korostaa kuitenkin vertaistuen merkitystä. Vertaistuessa ohjaaja tulee samasta tai samanlaisesta työyhteisöstä ja tuntee työtavat ja -kulttuurit, puhekielen ja organisaation. –– Vertaistyöntekijä on ehdoton niin työnohjauksessa kuin jälkipuinnissakin. Tyhjäkäyntiä ei tule, vaan päästään tehokkaasti heti asiaan. Pelastustoimessa työntekijöiden väliset suhteet eivät ole kovin perinteisiä, ja ulkopuoliselle on vaikea mennä selittämään, mitä asemalla tehdään ja miksi. Pelastusala tarvitsisikin lisää työnohjaajia omista riveistä. Työnohjaus rakentuu ehdottomalle luottamukselle ja vaitiolovelvollisuudelle. Asiat pysyvät työntekijän ja ohjaajan välisinä. –– Työnantajan suuntaan olen tehnyt selväksi, että en ole ohjaustilanteissa työnantajan edustaja. Tietysti työnantajalla on omat intressinsä järjestäessään mahdollisuuden työnohjauksiin, mutta kahdenkeskisessä keskustelussa työnohjaaja on ainoastaan työntekijän asialla. Työnohjaajan pitää itse ymmärtää oman osaamisensa ja pätevyyden rajat: mihin on mahdollisuus ja mille alueelle ei mennä. Jos


Kuva: Pelastusalan ammattilaisen arkisto

Ilpo Lehtonen uskoo työnohjauksen tarpeen lisääntyvän, kun työssä jaksamisen ongelmat yleistyvät työvuosien määrän kasvaessa. luottamuksellisessa keskustelussa pintaan tulee traumaattisia kokemuksia, ohjataan ohjattava työterveyshoitoon. Käsittely pitää osata lopettaa ajoissa, kun ollaan tekemisissä pääkopan sisällön kanssa. Työnohjaus ei ole terapiaa, vaan ratkaisuja työssä koettuihin ongelmiin. Usein työnohjaus sekoitetaan työssäopastamiseen (työvälineiden toiminnan ja käyttötapojen opettaminen) ja perehdyttämiseen (uuden työntekijän opastaminen talon tavoille).

Esimieskoulutuksessa mietitään omaa asennetta Työnohjauksellista näkökulmaa on käytetty pelastuskoulun AP-kurssilla. Helsingin pelastuslaitoksen esimieskurssilla on pohdittu omaa tulevaa esimiestyötä eri kanteilta. –– Palomiehestä esimiesluokalle ja takaisin omien joukkojen eteen on iso loikka, jonka voi munata monella tavalla. Omaa käyttäytymistä sekä vuoron ennakkoluuloja ja vastaanottoa uuden esimiehen saapuessa on pohdittu kurssilla ryhmänä. Kaverit miettivät asioita yhdessä, ohjaajat pitävät hommaa raiteilla ja tuovat omat kokemuksensa mukaan. Mielestäni tämä setti on toiminut aika hyvin. Tulevan esimiehen sudenkuopista Lehtonen mainitsee yhtenä esimerkkinä ns. varjojohtajat. –– Muillakin aloilla varjojohtajia on, mutta pelastusalalla he ovat näkymätön

pommi. Joku muu johtaakin vuoroa, jolloin vuoro menee tämän yhden piilovaikuttajan pillin mukaan. –– Työnohjauksella voidaan myös käsitellä ennakkoon tilannetta, jossa vuoroon tullaan viinalta haisten –– mitkä ovat esimiehen vastuut, velvollisuudet ja keinot tilanteessa.

Henkistä huoltoa on osattava kysyä Työnohjaus on osa pelastuslaitoksen henkistä huoltoa, johon kuuluvat myös jälkipurku (defusing) ja jälkipuinti (debriefing). Helsingin pelastuslaitoksella henkiseen huoltoon on panostettu askeleittain 90-luvun puolivälistä alkaen. –– Puhutaan, että defusingin käytön kynnystä voisi madaltaa, mutta edelleenkin pitää keikalla tai vuorossa sattua aika kova juttu, ennen kuin aloite jälkipuinnin järjestämisestä tulee. Henkinen huolto pitäisi olla yhtä arkipäivästä kuin varushuolto. Työnohjausta ja jälkipuintia ei tyrkytetä, vaan vastuu on työntekijällä itsellään. –– Viisikymppiset muistavat ajat, jolloin henkisen puolen asioista ei esimiehelle puhuttu. Kasvettiin ajatusmaailmaan, että täällä on kestettävä ja piste. Nuorempien kohdalla huomaa jo suhtautumistavan muutoksen, joka varmasti johtuu yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kolmekymppiset ja nuoremmat kaverit ovat huomattavasti enemmän kiinnostuneita ja myöntävät itse että keskusteluille on tarvetta. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


Kuva: Lehtikuva / Olli Häkämies.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sammuttamassa jätteenkäsittelylaitoksen paloa Keravalla 2006.

Vantaan Palomiesyhdistys ja PTL perustivat yhteisen KTN:n paikallisyhdistyksen

S

uomen Palomiesliitto SPAL ry:een kuuluva Vantaan palomiesyhdistys ry ja Pelastusalan Toimihenkilöiden Liitto PTL ry:een kuuluva Keski-Uudenmaan pelastusalan yhdistys ovat yhdistäneet neuvotteluvoimansa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimivat yhdistykset ovat perustaneet yhteisen KTN:n alaisen paikallisyhdistyksen, Pelastuslaitoksen Pyry 137:n. Pelastuslaitoksen Pyry 137:llä on neuvotteluoikeus kuntatyönantajan kanssa. Neuvotteluoikeutta käyttää Pyryn hallitus. Vantaan palomiesyhdistys kuului aikaisemmin Tekniikan ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN:n Vantaan kaupungin paikallisyhdistykseen. Vantaan palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomila kertoo keskustelun PTL:n kanssa käynnistyneen syksyllä ja johtaneen Pyryn perustamiseen keväällä. –– Yhdistykset ajavat samoja asioita ja ovat lähteneet samoista lähtökohdista liikkeelle. Kaupungin pääluotta8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

musmiehellä on paljon muitakin asioita kuin palomiesten asiat. Totesimme, että sanamme ei ehkä kuulu aivan sillä tavalla, kuin oman paikallisyhdistyksen kautta kuuluisi. Tämä ratkaisu on varmasti kaikkien kannalta hyvä, Tuomila sanoo. Pyryn hallituksessa on kummastakin yhdistyksestä neljä jäsentä, puheenjohtaja ja pääluottamusmies. Sopimuksen mukaan puheenjohtaja ja pääluottamusmies eivät voi olla samasta yhdistyksestä. Tällä hetkellä Pyryn luottamusmiehenä toimii SPAL:n Tuomila ja puheenjohtajana PTL:n Ari Heikkilä. KTN on yksi neljästä kunta-alan pääsopijajärjestöstä. Se neuvottelee ja tekee keskustason virka- ja työehtosopimuksia yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. KTN:öön kuuluu yhteensä 14 jäsenliittoa, muun muassa Palomiesliitto. Paikallisesta neuvottelu- ja sopimustoiminnasta vastaavat KTN:n paikallisyhdistykset, joita on noin 130.


Pelastusalan ammattilaisessa ilmoitus tavoittaa koko pelastusalan!

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti Pelastusalan ammattilainen tavoittaa pelastus- alan toimijat kattavasti joka puolella Suomea.

Lehti jaetaan kuudesti vuodessa Palomiesliiton jäsenille suoraan kotiin sekä lisäksi aluepelastuslaitoksille ja niiden johdolle, hätäkeskuksiin, sopimuspalokuntiin, pelastusalan opiskelijoille sekä isolle joukolle pelastus- ja hätäkeskusalan päättäjiä ja asiantuntijoita.

Kyy lisää ja pyydä ilmoitustarjous!

Ilmoitusmyynti: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300 christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

Pelastajakoulutuksen lisäämiseen esitetään määrärahaa ensi vuodeksi Sisäasiainministeriön ensi vuoden budjettiin esitetään määrärahaa pelastajakoulutuksen lisäämiseksi. Myös pelastustoimen kansainväliseen toimintaan esitetään lisäsatsausta. Sisäasiainministeriön kokonaismäärärahat ovat noin 1 230 miljoonaa. Kehysmäärärahaan esitetään noin 20 miljoonan euron ylitystä. Pelastustoimen osuus tästä olisi kaksi miljoonaa euroa, joka jakaantuisi pelastajakoulutuksen lisäämiseen (877 000 euroa) ja Suomen kansainvälisen pelastustoimen voimavarojen turvaamiseen (1,1 miljoonaa euroa). Pelastustoimen osuus ministeriön budjetista ennen näitä lisäyksiä on 14 miljoonaa euroa ja hätäkeskuslaitoksen 54 miljoonaa euroa. Budjettiesityksen mukaan pelastustoimi osallistuu poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen siten, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Pelastustoimen painopisteinä vuonna 2009 ovat asumisen paloturvallisuus sekä henkilöstön toiminta- ja palvelukyky. Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa. Pelastustoimi on mukana paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistamistyössä. Hoito- ja hoivalaitosten turvallisuusselvityskäytännöt yhdenmukaistetaan koko maassa. Tavoitteena on myös vähentää erheellisten paloilmoitusten määrää. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistuvat ehdotukset pelastushenkilöstön toiminta- ja palvelukyvyn turvaamiseksi. Ensi vuonna käynnistetään pelastushenkilöstön fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittämistyöhön liittyvä kokeiluhanke pelastustoimen alueilla. Hätäkeskuslaitoksen osalta tavoitteita ovat hätäpuheluiden vastaamisnopeuden lisääminen ja hätäkeskustietojärjestelmän uudistamisen aloittaminen. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


Voi olla että en osaa vastata tai vastaus ei miellytä, mutta yritetään kuitenkin keskustella”

Pelastuslaitos toimii vain

yhteistyöllä

Keski-Suomen Pelastuslaitos sai elokuun alussa uuden johtajan, kun aluepelastuslaitosta alusta asti ja sen keskuspaikkaa Jyväskylän palolaitosta vuodesta 1989 johtanut Markku Mensala päätti lähes 40 vuoden palveluksensa pelastustoimessa. 22 hakijan joukosta uudeksi pelastusjohtajaksi valittiin SPEK:n toimitusjohtaja Simo Tarvainen.

P

elastuslautakunta painotti valinnassaan kokemuksen merkitystä. Ennen SPEK:n johtamista Tarvainen työskenteli pelastusosaston ylitarkastajana ja Palosuojelurahaston ylitarkastajana. Jyväskylässä Tarvainen vietti pitkän opiskelu- ja työjakson 70-90-luvuilla, työskennellen viimeksi lääninhallituksessa. –– Itse asiassa muutan Jyväskylään nyt kolmatta kertaa. Saatuani tutkinnon yliopistosta suoritin palomestarikurssin Espoossa 1985. Lääninhallituksen pelastustarkastajana olin Jyväskylässä 1987-1997, Tarvainen kertaa. Tarvainen työskenteli opintojen ohessa Jyväskylän palolaitoksella palomiehenä usean vuoden ajan. Palokuntatoimintaan hän lähti mukaan jo kotipitäjässään Rautalammilla, KeskiSuomen ja Pohjois-Savon rajamailla. –– Jyväskylän aseman henkilöstöstä on lähes puolet tuttua 24 vuoden takaa, kun olin täällä palomiehenä. Pelastustarkastajana tutustuin KeskiSuomen pelastustoimeen läpikotaisin, vakinaisten asemien lisäksi palokuntiin ja kalustoon. Nyt kun pidettiin 10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

palopäälliköiden kanssa ensimmäinen kokous, niin tuttua porukkaahan ne olivat melkein kaikki. Oli siis monta positiivista asiaa sillä puolella, miksi hain pelastusjohtajaksi.

Jämäkkää päätöksentekoa toivotaan Omaksi johtajuusperiaatteekseen henkilöstöön päin Tarvainen nostaa avoimuuden. Ovi on auki kysyjälle. –– Sellaisia asioita ei ole, joista ei voi tulla kysymään tai keskustelemaan. Voi olla että en osaa vastata tai vastaus ei miellytä, mutta yritetään kuitenkin keskustella. –– Pelastuslaitos tarvitsee kaikkia henkilöstöryhmiään, emme pärjää ilman toisiamme. Oma työ pitää kokea tärkeänä, mutta samalla tulee arvostaa toisten panosta. Jos henkilöstö ei voi hyvin, niin se näkyy joka paikassa. Mitä korkeammassa asemassa toimii, sitä tärkeämpää on, että huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, Tarvainen näkee. Tarvainen arvostaa korkealle työskentelyään aiemmin vapaaehtoispalo-

kunnassa, Jyväskylän paloasemalla ja Vantaalla palomiehenä. Edelleenkin hän pyrkii ammentamaan omista operatiivisen työn kokemuksistaan päätöksiä tehdessään. Aluepelastuslaitoksen vakinaista pelastushenkilöstöä edustavan SPAL: n paikallisyhdistyksen, Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n luottamusmies Juha Komaro uskoo, että hyvä keskusteluyhteys henkilöstöryhmien ja laitoksen johdon välillä säilyy. –– Mensalan Markun kanssa oli mutkattomat ja avoimet välit. Vaikka välillä oltiin napit vastakkain, aina keskusteltiin. Saman avoimuuden toivon jatkuvan Simon kanssa. Siitä hyötyvät sekä johto että henkilöstö, Komaro sanoo. –– Asiat ovat vaikeita ja joskus niitä katsotaan eri näkökulmista. Aina eivät asiat ratkea, niin kuin halutaan, mutta päätösten jälkeen mennään kuitenkin eteenpäin, miettii Tarvainen. Komaro ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Petri Kautto pitävät tärkeänä, että pelastuslaitos pystyy tehokkaaseen päätöksentekoon. Esitellyt, suunnitellut ja valmistellut hankkeet tulee saattaa loppuun asti. –– Simon toiminnassa näkyy heti alusta asti ammattimaista johtajuutta. Organisaation ja päätöksenteon selkeys ja vastuiden kohdentaminen ovat hyviä asioita, sanoo Kautto. Yhtenä käytännön toimena laitoksella elvytetään ensihoidon, varautumisen, kaluston, koulutuksen ym. tiimien toimintaa.


Virkamiehestä toimitusjohtajaksi ja takaisin

Pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n luottamusmies Juha Komaro ja puheenjohtaja Petri Kautto toivovat rakennushankkeille löytyvän rahoitusta lähivuosina.

SPEK:n toimitusjohtajana Tarvainen työskenteli kuuden vuoden ajan. –– Siinä ajassa pystyy jo antamaan sen, mitä on annettavana. Saimme monta asiaa kuntoon: hallintoa ja luottamuselimet uudistettiin ja tehostettiin, kehitettiin alueelliset toiminnot, saneerattiin toimisto Pasilassa, rakennettiin tilat Padasjoelle. Talous kehittyi positiiviseen suuntaan. Tarvainen summaan järjestöelämän antoisaksi, mutta myös haastavaksi. Joitain järjestöpolitiikkaan liittyviä piirteitä ei virkamies tuntenut asiallisiksi. Kun Keski-Suomen pelastusjohtajan virka tuli tietoon, ei Tarvainen ollut ajatuksesta ensin kovin innostunut, mutta sulattelun jälkeen Keski-Suomi tuntui oikealta ratkaisulta. –– Tuntuu hyvältä, että SPEK jäi hyvään kuntoon. Siellä on aivan erinomainen henkilöstö. Kohvakan Kimmo on hyvä kaveri jatkamaan, hän on ollut pelastusalalla monessa tehtävässä, aikalailla samaan tapaan kuin minäkin. –– SPEK:ssä joutui pyörittämään bisnestä, yrityksen johtajana. Myydään osaamista ja hankitaan rahoitusta. Se antoi oman mausteensa pelastustoimen siihenastiseen kokemukseeni. Pelastusjohtajana toimitusjohtajuus on hieman samaa, mutta kuitenkin erilaista. Nyt toimitaan kuntapäättäjien kanssa. Pääosaan nousevat viestintä ja yhteiskuntasuhteet. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


Jyväskylän pääaseman tiloja on jouduttu sulkemaan henkilöstön saatua oireita homeesta. Rakennuksen kylkeen nousseet väliaikaistilat otettiin käyttöön keväällä.

–– Kunnille joutuu perustelemaan sitä, miksi tästä kannattaa maksaa. Yksi keskeisistä haasteista on kertoa omistajille, missä mennään, rehellisesti, niin hyvien kuin huonojenkin asioiden osalta. Samoin toimitaan henkilöstön suuntaan.

Kovat investointipaineet Heti ensimmäisenä tehtävänään Tarvainen esitteli Keski-Suomen aluepelastuslautakunnalle 900 000 euron lisälaskun lähettämisestä kuntiin, jotta kuluvan vuoden menot saadaan katettua. Viime vuonna talousarvio oli puoli miljoonaa alijäämäinen. Keski-Suomen aluepelastuslaitos on yksi maan edullisimmista asukasta kohti laskettuna, mutta Tarvainen huomauttaa, ettei välttämättä ole siitä ylpeä. –– Ovatko laitosta perustettaessa sille annetut resurssit olleet oikeat? Taitekohdassa on jätetty tekemättä investointeja kalustoon, varusteisiin ja henkilöstöön, jotta kunnan pelastustoimi on saatu näyttämään halvalta. Tai sitten on perustettu virkoja, kun ne saadaan uppoamaan laitokseen. Pitkällä tähtäyksellä resurssit on vedetty 12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

”Muistan opiskeluajaltani Jyväskylän palolaitoksen olleen vireä ja eteenpäin katsova talo. Toivottavasti aluepelastuslaitos pystyy olemaan samanlainen nykyään”, sanoo Simo Tarvainen.

alle. Budjetti on ollut tiukka. Olemme löytämässä syytä alibudjetointiin ja tilanne tullee korjaantumaan. Jyväskylän paloasema on yksi esimerkki. Lepohuoneita on suljettu homeen vuoksi: keväällä aseman kylkeen rakennettiin evakkotilat – pukuhuoneet, suihkut ja lepohuoneet. Rakennuksen purkamisesta ja uuden rakentamisesta lähemmäs valtateitä on puhuttu vuosia, mutta edelleen investointia odotetaan. Vaajakosken paloasemalla olisi edessä myös uudisrakentaminen. Jyväskylän seudun kuntaliitos ensi vuoden alussa vain pahentaa tilannetta, kun yhteen kiinteistöjen ongelmapottiin kasautuvat myös kolmen kunnan kosteusongelmista kärsivä koulu- ja päiväkotimassa.

Työura ja työkyky Aluepelastuslaitoksen perustamisen jälkeen on pelastustoimen muutostila jatkunut. Muun muassa terveydenhuoltolain ja pelastuslain valmistelu antavat suuntaa sille, miten pelastuslaitos toimii ensi vuosikymmenellä. –– Todella iso asia laitokselle on, kuka sairaankuljetusta jatkossa tekee.

Ruvetaanko kilpailuttamaan, voidaanko kilpailuttaa, tarvitseeko kilpailuttaa, jos sairaankuljetus menee sairaanhoitopiirille. Ja miten ensihoidon tehtävät kategorisoidaan koulutuksen mukaan. –– Henkilöstö kaiken kaikkiaan on iso haaste. Eläkeikä ei ole meidän hoidettavissa, mutta vakinaisen henkilöstön työnuran kehittämiseen aluepelastuslaitosten tulee osallistua aktiivisesti. Päätoimisen operatiivisen henkilöstön osalta tämä työ on vielä tekemättä, sanoo Tarvainen, joka pelastusosastolla työskennellessään perehtyi myös eläkeikä- ja työura-asioihin. –– Työuran eteneminen fyysisen kunnon ja jaksamisen kautta toimii monessa ammattiryhmässä. Pelastustoimessa senioriteetti pitäisi osata hyödyntää paremmin ja arvostetummin. Palomiehen fyysinen kyky mitattaisiin uran alkupuolella, jonka jälkeen siirryttäisiin eteenpäin. Tulisi luoda palomiesten täydennyskoulutusjärjestelmä, joka tukisi kehittymistä. Odotan ministeriön työkykyhankkeelta vastauksia tähän. Juha Komaro toteaa vision olevan hienon, mutta huomauttaa laitosten realiteettien iskevän poskelle:


Petri Kautto.

”Jäsenten asiaa hoidetaan koko rintamalla” –– Kun vahvuuksissa mennään minimissä, ei vanhemmille palomiehille voida rakentaa toisenlaisia tehtäviä kuin pelastus- ja sairaankuljetustehtäviä. Vanhempien palomiesten valistus- ja ennaltaehkäisytehtävät olisivat hyvä juttu, jossa hyödynnettäisiin uralla kertynyttä kokemusta oikealla tavalla, mutta se vaatisi sen, että henkilöstöä ylipäätään olisi enemmän.

Pelastustoimi virastoksi Suomessa on 22 toisistaan melkoisesti poikkeavaa pelastuslaitosta, joiden alueellistamisen yhteydessä annettiin muotoutua omanlaisikseen. Tarvaisella ei ole valmista vastausta pelastustoimen valtio-kunta -omisteisuuteen: –– Kriittisesti pitäisi tarkastella kumpaakin vaihtoehtoa. Pelastusosastolle ladatun kritiikin Tarvainen ymmärtää. Hän huomauttaa, että ministeriö työskentelee niin hyvin kun tilanteessa voi. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta: lainsäädäntöä valmisteleva ministeriö hoitaa valmiusasioita, operatiivisia ja koulutuksellisia tehtäviä järjestöjen ja opiston kanssa. Yhtenäinen pelastusvirasto tarvittaisiin, Ruotsin malliin.

K

eski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry muodostettiin maakunnan palomiesyhdistyksistä aluepelastuslaitoksen syntyessä viisi vuotta sitten. Yhdistys uudisti tehtäväjakoaan keväällä niin, että aiemmin puheenjohtajana toiminut Timo Korhonen antoi tilaa Petri Kautolle. Juha Komaro siirtyi luottamusmieheksi Tero Vuorelan tilalle ja vastaa myös jäsenasioista. Korhonen jatkaa varapuheenjohtajana ja paikallisyhdistyksen edustajana SPAL:n liittohallituksessa. Kautto siirtyi Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta KeskiSuomeen viime vuonna. Keski-Suomessa on hänen mielestään asiallinen ja myönteinen henkilöstöpolitiikka. –– Se tuntuu kaikessa, työvuorojen toiminnasta alkaen. Tehdään yhdessä ja tehdään se, mitä luvataan ja tarvitaan. Yhdistyksen jäsenmäärä on kehittynyt myönteisesti, noussut viime vuosina yli sadan ja on nyt hieman yli 120. Yhteistyö ammattiyhdistysten kesken toimii Keski-Suomessa Kauton mukaan hyvin. Kautto on tällä hetkellä jäsenenä pelastuslaitoksen johtoryhmässä ja Komaro yhteistyöryhmässä. SPAL:n paikallisyhdistyksiin Kautto pitää säännöllistä yhteyttä erityisesti Oulun ja Lapin seuduille. –– Paikallisyhdistysten työ on tärkeä osa edunvalvonnan ketjua. Jäsenten asiaa hoidetaan koko rintamalla: SPAL hoitaa liittona isoa kokonaisuutta, edistää ja valvoo pelastusalan ammattilaisten etuja ja asemaa esimerkiksi työkyky-, eläkeikä- ja palkkauskysymyksissä. Ruohonjuuritasolla toimii paikallinen yhdistys. Aina kun jäsen tarvitsee apua, ollaan mukana tukena ja selvittämässä asioita, Kautto tiivistää. Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylän paloasema on erityisen ahkera urheilussa. Palomiehet ovat olleet perinteisesti näyttävästi mukana niin yksilö- kuin joukkuelajeissa kuin tapahtumien järjestäjinäkin. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Pelastusalan innovaatiosta MAAILMALTA merkittävä rahapalkkio Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuosittain jaettavaksi suunnitellun palkinnon tarkoitus on kannustaa pelastusalan henkilöstöä sekä muita alasta kiinnostuneita kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä, ja parantaa pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Palkinto voidaan myöntää yhden tai useamman henkilön tai työryhmän kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt edellä mainittuja tavoitteita. Palkinto ei kuitenkaan ole elämäntyöpalkinto. Innovaatio voi olla laite, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä. Palkintoa ei myönnetä sairaankuljetukseen, ensivastetoimintaan eikä öljyntorjuntaan kohdistuvaan innovaatioon. Palkinto annetaan mahdollisuuksien mukaan joka toinen vuosi pelastustoimintaa edistävälle ja joka toinen vuosi onnettomuuksien ehkäisyä edistävälle innovaatiolle. Vuonna 2007 palkintoa jaettaessa huomioidaan erityisesti pelastustoimintaa edistävät innovaatiot. Palkinto muodostuu rahapalkinnosta ja kunniakirjasta.

www.jetflite.fi

Seco Tools Oy Kirvesmiehenkatu 4 00880 Helsinki BRONTO SKYLIFT OY AB

Teerivuorenkatu 28 www.secotools.com

Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 10 000 euroa ja se on saajalleen verotonta tuloa. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Ehdotukset tulee tehdä Palosuojelurahastolle kirjallisesti viimeistään toukokuun viimeiseen päivään mennessä. Palkintoehdotus on vapaamuotoinen. Ehdotuksen tekijän tulee perustella innovaation merkitys pelastustoiminnan tai onnettomuuksien ehkäisyn edistämisessä. Lisäksi mukaan tulee liittää esityksen tekijän yhteystiedot. Lähetettyjä ehdotuksia ja niiden liitteitä ei palauteta. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä. Palkinnon saajan valitsee Palosuojelurahaston hallitus valintaraadin esityksestä. Palkinto voidaan jättää jakamatta muun muassa silloin, jos raati ei pääse valinnasta yksimielisyyteen tai riittävän ansioituneita ehdotuksia ei löydy. Ehdotukset palkittavista lähetetään osoitteella: Palosuojelurahasto, PL 26, 00023 Valtioneuvosto. Tiedusteluihin vastaa pääsihteeri Mikko Nygård, puh. (09) 160 42262 tai 040 7705 207, sähköposti mikko.nygard@intermin.fi.

Pritsumaja, Saarenmaa

Saarenmaan Kuresaaressa on laitettu käytöstä poistettu paloasema järkikäyttöön. Pritsumaja Grill & Bar on palomies- ja rokkihenkinen ravintola, jossa sisustuksessa on käytetty paloasemateemaa. Paikalliset brankkarit ovat jo ottaneet ravintolan ja terassin vakiopaikakseen. Vanhaan Kuresaaren paloasemaan rakennetussa ravintolassa on parisataa asiakaspaikkaa ja saman verran terassipaikkoja. Kesäksi avatussa ravintolassa esiintyy paikallisia rokkibändejä ja keittiössä valmistetaan grilliherkkuja. Ravintolan idean takana ovat tietysti suomalaiset. Ja ravintolan keittiöstä löytyy suomalainen kokki. Saarenmaalle on noin 220 kilometrin matka Tallinnasta, autolla pääsee lauttamatkan jälkeen Muhun saarelle, josta edelleen Saarenmaalle. Tallinnasta on myös suoria lentoja, ja Helsingistäkin pääsee Saarenmaalle suorilla lennoilla syksyisin ja keväisin. Pritsumajan kuvan otti Ilkka Mustakangas.

33300 TAMPERE Puh 020 7927 111 Fax 020 7927 300 www.bronto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27 14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


VIERAANA

KARI LEHTOKANGAS

Asiaperusteet ovat olemassa – päätöksenteon aika koittaa

P

elastusalalla on kautta aikojen ollut ja on edelleenkin koko joukko erilaisia väittämiä ja myyttejä, joiden perusteita tai todenmukaisuutta ei ole millään lailla tutkittu tai selvitetty. Ne perustuvat useimmiten pitkäaikaiseen käytäntöön, mutu-periaatteeseen tai on yksinkertaisesti vain omaksuttu ikäpolvesta toiseen. Kaikkein tunnetuin tämäntyyppisistä asioista lienee operatiivisen henkilöstön vuorokautinen työaika-asia, mutta monia muita operatiiviseen samoin kuin esimerkiksi palotarkastustoimintaan liittyviä vastaavantyyppisiä asioita on meillä kaikilla tiedossa.

Täysin päinvastainen asia on operatiivisen henkilöstön eläkeikäkysymys. Eläkeiän ympärillä on käyty väliin kiivastakin keskustelua kohta jo 15 vuoden ajan. Tutkittua tietoa eläkeiän vaikutuksista pelastushenkilöstöön löytyy niin Suomesta kuin muualtakin Euroopasta valtavat määrät. On usein sanottu että mitään muuta ammattiryhmää ei Suomessa ole tutkittu niin paljon kuin operatiivista henkilöstöä eläkeikäkysymyksen tiimoilta. Mielenkiintoista on että noiden useiden tutkimattomien asioiden osalta jatkuvasti vaaditaan joko suoranaisia uudistuksia tai parantamistoimenpiteitä, joiden tulee perustua tehtyihin selvityksiin tai tutkittuun tietoon. Kaikki tahot tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että huolella laaditut selvitykset tai tutkimukset automaattisesti johtavat sellaisiin esille tulleisiin uudistuksiin joita alalla tarvitaan. Mutta kas kummaa, kun eläkeikäkysymyksen osalta tutkimuksia ja selvityksiä on tehty riittävästi ja kaikki ovat tuloksiltaan yksisuuntaisia ja osoittavat tarpeen eläkeiän laskemiseen yleisestä 65 vuodesta alaspäin, ei päätöksiä kuitenkaan saada aikaan. En tosin ole kuullut että yksikään sormensa soppaan pistänyt päätöksentekijä olisi kiistänyt tutkimusten tai selvitysten oikeellisuuden tai niiden lopputulokset sinänsä. Asiaan on sitten vaan sotkettu liian monta sellaista tekijää joilla ei ole mitään tekemistä asiaperusteiden kanssa. Samaan aikaan kun pelastustoimessa on jo pitkään patisteltu pelastuslaitoksia perustamaan väittämänsä ja esityksensä tutkittuun tietoon eikä vain stetsonmenetelmiin, eläkeikäkysymyksessä asiaa kierrellään vuolain sanakääntein ja puhutaan mieluummin kuin eläkeiästä työtehtävien kehittämisestä, urasuunnittelusta, asennekasvatuksesta, henkilöstön työkyvystä

ja vaikkapa operatiivisen toiminnan todellisista henkilöstölle asetettavista vaatimuksista. Näistä sinänsä tärkeistä yksittäisistä asioista puhutaan ikään kuin niillä pystyttäisiin kokonaan korvaamaan kohonneen eläkeiän vaikutus pelastustoimessa. Tosiasia tietysti on, että mikään yksittäinen asia, ei edellä mainitut eikä eläkeiän alentaminen yksinään tuo kaivattua tehokkuutta pelastustoimen tulevaisuuteen. Eläkeikäkysymyksen ympärillä pyörii monia muitakin asioita kuin varsinaiset ammattiasiat. Ammattijärjestöt eivät ole nähneet asioiden kokonaisuutta vaan ovat tehneet pääsääntöisesti eläkeikäkysymyksestä edunvalvontakysymyksen. Olisi tietysti sinisilmäisyyttä todeta ettei eläkeiän alentamisella ole mitään tekemistä edunvalvonnan kanssa. On kuitenkin aina muistettava asioiden tärkeysjärjestys, vain siten päästään pitkällä aikavälillä oikeaan lopputulokseen kaikkien kannalta. Tiedämme myös kaikki että tässä asiassa ammattijärjestöiltä puuttuu rohkeutta omalta osaltaan suoraan ja selkeään, voimakkaaseen kannanottoon pelastushenkilöstön puolesta ja asioiden eteenpäin viemiseen. Valitettavasti pienellä toimialalla, kuten pelastustoimella, ei ole paljoakaan painoarvoa silloin kun puhutaan suurimpien muiden ammattialojen painoarvoista. Kautta vuosien on eläkeikäkysymyksessäkin vedottu siihen, että mikäli pelastustoimessa niin silloin muuallakin. Nyt tarvitaan avointa, reilua ja rohkeata esiintuloa. Millään muulla toimialalla ei ole sellaisia asiaperusteita eläkeiän laskemiseksi kuin pelastustoimella. Aika käy vähiin. Hallitus on ilmoittanut että tulevan talvikauden aikana eläkeikäkysymys ratkaistaan. Näin ollen elämme kriittisiä mutta myös koko pelastustoimen tulevaisuuden kannalta tärkeitä kuukausia. Päätöksen jälkeen on turha enää kitistä asioiden valmistelusta tai saadusta ratkaisusta. Kari Lehtokangas

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin pelastuskomentaja. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Kuva: Lehtikuva / Päivi Peltonen

Jere nousi altaasta mestarina Kilpauimari Jere Hård aikoo jatkossa keskittyä täysipainoisesti perhe-elämään ja palomiehen työhön. Vielä muutama vuosi sitten Jere arvioi uivansa kilpaa vielä yli kolmikymppiseksi, mutta heinäkuun alussa Seinäjoen SM-uintien yhteydessä hän ilmoittikin jättävänsä kilpauintiradat. Jere oli suunnitellut kilpauransa lopettamisilmoitusta jo jonkin aikaa. Sopiva hetki tuli käsille SM-uinneissa, kun selvisi, ettei paikkaa Pekingin olympialaisiin olisi tulossa. –– Tilanne on kuitenkin se, etten pysty harjoittelemaan enää täysipainoisesti. Työssä käyvänä joutuu antamaan turhan paljon tasoitusta kilpakumppaneille, jotka harjoittelevat täysipäiväisesti. En näe jatkamista enää mielekkääksi. Annan hyvillä mielillä tilaa nuoremmille. 16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

29-vuotias jyväskyläläinen osallistui ensimmäisiin uintikilpailuihinsa kuusivuotiaana. Suomen uinnin kirkkaimmassa kärjessä Jere on ollut pitkälti toistakymmentä vuotta. Menestystä on kertynyt erityisesti 50 ja 100 metrin perhos- ja vapaauintimatkoilla. Mitaleita on toistasataa, joista kymmenkunta arvokisoista. Syksyllä leikatun olkapäärepeämän jälkeen Jere palasi harjoitusaltaisiin helmikuussa. Pekingin tavoitetta mietittiin silloin, mutta koska käsi kuntoutui yllättävän nopeasti, päätettiin olympialaiset säilyttää pienenä porkkanana. –– Totta kai olisi ollut hienoa olla kolmansissa olympialaisissa, mutta näin tällä kertaa. Yhtä paljon kilpailua jännittää katsomon puolella kavereiden puolesta, vaikka jännitys on erilaista kuin itse kilpaillessa.

Tukku mitaleita viimeisestä kisasta Nopeasta kuntoutumisesta kertovat SM-kisojen tulokset. Jere ui lähelle omia ennätyksiään, saavuttaen henkilökohtaisilta matkoilta kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Viestiuinneissa kotiseura Swimming Jyväskylä otti muun muassa


JULKAISUT

kultaa miesten vapaauinnissa. –– Tuntuu hienolta, että viimeisessä kisassa pystyi voittamaan seuralle ensimmäisen viestimestaruuden aikuisten sarjassa. Swimming Jyväskylä on palaamassa siihen menestykseen, mitä 2000-luvun vaihteessa tavoitettiin. Kovia uimareita on tulossa. Jyväskylä nousee vielä Suomen huippujoukkueeksi, Jere varoittaa. Omalta uraltaan kovimmaksi jutuksi Jere nostaa Berliinin EM-kisat 2002, joissa hän pystyi uusimaan Helsingin EM-kisoissa 2000 uimansa perhosuinnin 50-metrin mestaruuden ajalla 23.50. Vaikka Jereä ei enää nähdä kilpa-altaassa, ei pukukopin ovi mennyt lopullisesti kiinni. –– Ei uintikuvioista voi kertaheitolla jäädä pois. Jaan mielelläni kokemusta nuoremmille, oman seuran uintiryhmälle ja miksei maajoukkuetasollakin, jos kiinnostusta on. Itselläni ei ollut nuorena sellaista tutoria, joka olisi neuvonut, miten isommissa kisoissa kannattaa toimia. Voi olla että muutamia uintitreenejäkin tulee vedettyä jossain vaiheessa.

Palomiesammatti oli lapsuuden haave Valmistuttuaan pelastajaksi 2006 on Jere työskennellyt palomiehenä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. –– Uravalintaa ei ole tarvinnut katua päivääkään. En oikeastaan ikinä ole ajatellut työtä urheilun kannalta, sitä että työaika mahdollistaisi harjoittelun, vaan kipinä palomiehen ammattiin on tullut siitä, kun on saanut seurata isän työtä pienestä asti. Hårdin suvussa palomiehenä työskentelee Jeren lisäksi puolenkymmentä lähisukulaista. –– Työn monipuolisuus on parasta -- kahta samanlaista päivää ei tule. Ja ihmisten auttaminen on ollut aina lähellä sydäntä, työssä ja työn ulkopuolella, Jere jatkaa. –– Helpommaksi työ ei ainakaan tule muuttumaan. Jo parin vuoden aikana ovat keikkamäärät varsinkin sairaankuljetuksessa lisääntyneet hurjasti. Pelastusalan palkkaukseen ja eläkeikään tulisi saada parannusta. Palomieskollegoille Jere toivottaa “pitkää pinnaa”: –– Toivottavasti saadaan työkuviot hyvälle mallille, jotta kaikilla olisi hyvät olosuhteet tehdä tärkeää työtä!

Uutta virtaa luottamustehtävään Luottamustoimiin työn ohella sitoutuneita revitään moniin suuntiin. Odotukset sekä itsellä että työyhteisöllä saattavat olla kovat. Tavoitteita tarvitaan, mutta kukaan ei ole seppä syntyessään. Luontaiset sosiaaliset kyvyt ja innostus asiaan auttavat, mutta paljon opitaan matkan varrella. Luottamustehtävän hoitoon tarjoaa käytännönläheisiä oppeja yhteiskuntatieteiden professorin ja sosiaalipsykologi Maria Härkki-Santalan kirja Jaksa luottamustoimessa. Työterveyslaitoksen julkaisussa annetaan opastusta siitä, millaisin asentein ja periaattein työpaikan, yhdistyksen tai kunnan luottamustoimea kannattaa lähteä vetämään, jotta tehtävän edessä ei uupuisi, vaan kokisi tyydytystä ja onnistumisia. Kirja antaa ohjeita ja harjoituksia muun muassa ryhmässä toimimisesta, muutoksen vastaanottamisesta ja kokouskäytännöistä. Esimerkkiongelmat ja niiden ratkaisumallit pätevät monissa erilaisissa päätöksentekoja työyhteisöissä: miten esimerkiksi toimia muutosvastarinnassa tai hankalissa kokoustilanteissa. Loppuun kootut vinkit luottamustoimessa jaksamiseksi armahtavat ja antavat varmuutta lähteä vielä uuteen kokoukseen. Kirjaa myy TTL-kirjakauppa, www.ttl.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


Kuva: Vastavalo / Mikko Karjalainen

Työryhmä: Ensihoito kunnilta sairaanhoitopiireille Terveydenhuoltolakia valmistellut työryhmä

esittää ensihoidon järjestämisvastuun nostoa alueelliselle tasolle, potilassiirtojen eriyttämistä ensihoidosta sekä ensihoitokeskusten perustamista. Suuremmilla yksiköillä parannetaan ensihoidon valtakunnallista laatua, sillä alueelliset erot palveluissa ovat olleet liian suuret.

S

amalla kun vastuu ensihoitopalveluista siirtyy kunnilta sairaanhoito- ja terveyspiireille, määritellään ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelujen sisältö tarkemmin ja yhdistetään ne tiiviimmin sairaaloiden päivystystoimintaan. Tavoitteena on puuttua Kuisman raportissa esitettyyn kritiikkiin ensihoidon suuriin alueellisiin eroihin. Työryhmän mukaan ensihoidon kehittäminen vaatii yksittäistä kuntaa suurempaa väestöpohjaa ja aiempaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden kehittämistä on haitannut sekin, että siihen on osallistunut liian suuri joukko eri toimijoita. Jatkossa sairaanhoitopiiri tai terveyspiiri suunnittelee ja ohjaa alueensa ensihoitojärjestelmän toimintaa. Piiri laatii ensihoidon palvelutasomääritykset alueensa kuntia kuultuaan. Palvelutaso määriteltäisiin muun muassa alueen riskikartoituksen ja väestökeskittymien perusteella. 18 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Terveydenhuoltolain lausuntokierros käydään syksyn aikana. Eduskuntaan laki tuodaan keväällä. Laki on tarkoitus saada voimaan 2010, jonka jälkeen palvelut tulee saada toimintaan kolmen vuoden aikana.

Ensihoitokeskus koordinoi kiireettömiä siirtoja Työrukkaseksi piireihin perustetaan ensihoitokeskus huolehtimaan lääkäritasoisesta ensihoidosta sekä muun muassa viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta ja sosiaali- ja terveystoimen virven aluetoiminnoista. Ensihoitokeskus koordinoi alueen kiireettömiä potilaskuljetuksia ja hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja yhdessä alueen terveys- ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tehtävää ei ole säädetty hätäkeskuksen lakisääteiseksi tehtäväksi, vaan se kuuluu terveydenhuollon viranomaisille. Kiireettömät potilaskuljetukset eivät olisi osa ensihoitopalvelua, vaikka monella paikka-

kunnalla käytetäänkin osittain samaa kalustoa. Hätäkeskuksen tulisi kuitenkin olla tietoinen hälytysalueella liikkuvien ambulanssien lukumääristä ja sijainnista muun muassa monipotilastilanteiden varalta. Laissa määriteltäisiin ensivastetoiminta, mutta ei säädettäisi velvoitetta järjestää sitä. Sairaanhoito- tai terveyspiiri voisi päättää ensivastetoiminnan järjestämisestä osana ensihoitopalvelua.

Ensihoidon henkilöstöstä säädetään asetuksella Ensihoitopalveluun osallistuvasta henkilöstöstä ja sen tehtävistä tullaan säätämään tarkemmin asetuksella. Laki tulee mahdollistamaan ensihoitoonkin operatiivisen esimiesjärjestelmän. Sairaanhoito- ja terveyspiirien lääkintäesimiehet toimisivat moniviranomais- ja monipotilastehtävissä terveydenhuollon johtajina sekä ensihoitovalmiuden ylläpidon valvojina yhdessä hätäkeskusten kanssa.


STTK:n kuntakiertue jatkuu syyskuussa STTK:n kunnallisvaalikampanja Kunta menestyy jatkuu tänä syksynä Oulussa, Helsingissä ja Turussa. Päivien ohjelmaan sisältyy muun muassa työpaikkakäyntejä, kaupunkien johdon tapaamisia, mediatapaamisia, opiskelijatilaisuuksia sekä jäseniltoja STTK:laisten ammattiliittojen jäsenille. Oulun tilaisuus järjestetään 8.9., Helsingin 15.9. ja Turun 29.9. Jäsenilloissa pidetään myös poliittisia paneelikeskusteluja kussakin kaupungissa ajankohtaisista kunnallisista teemoista. Oulussa teemana on koulutus ja tutkimus, Helsingissä metropolihanke. Kampanjan tavoitteena on tukea STTK:laisia kunnallisvaaliehdokkaita ja aktivoida suomalaisia äänestämään syksyn kunnallisvaaleissa 26. lokakuuta. Jäsenilloissa STTK:laiset vaaliehdokkaat esittelevät tavoitteitaan ja ajankohtaiset työmarkkina-asiat kertoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Helsingissä puhuu lisäksi asuntoministeri Jan Vapaavuori. Turussa puhumassa on Mäenpään ohella STTK:sta pääsihteeri Leila Kostiainen. Lisätietoja Kunta menestyy -kiertueesta ja ilmoittautuminen jäseniltoihin: www.sttk.fi/kuntamenestyy

perhekoti_tuulia_85_130.indd 1

7.3.2008 15:36:14

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja „vartijan työn perusteet „vartijan peruskurssi „vartijan ammattitutkinto „turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto „lukkosepän ammattitutkinto „lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto „turvallisuustekniikan erikoiskurssit „järjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssit „tulityökurssit „työturvallisuuskorttikoulutus „yrityskohtaiset koulutukset Ota yhteyttä! tiimipäällikkö Anne Kotkavuori puh. 020 513 1545, anne.kotkavuori@edupoli.fi Edupoli Lämmittäjänkatu 2 A, Helsinki Ammattitie 1, Porvoo Virnatie 5 A, Vantaa www.edupoli.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 19


LIITON INFO 3.-5.9. Tampere

Tule Turvallisuusmessuille ja SPAL:n osastolle! Turvallisuusmessuilla esitellään laajasti pelastustoimen kalustoa, välineitä ja varusteita sekä mm. pelastusalan koulutusta, hätäkeskuslaitosta, turvallisuuspalveluita jne. Pääsylippu (arvo 20 eur) messuille tulee tämän lehden välissä. Lippuja saa tarvittaessa lisää liiton toimistolta. Messut ovat avoinna ke-to 9.30-16.30 ja pe 9.30-16.00. Tule SPAL:n osastolle C518!

Kuvat vuoden 2006 messuilta: Tampereen Messut Oy, Veli-Matti Keskinen

Palomiesliitto SPAL on mukana turvallisuusalan ammattimessuilla Tampereen messukeskuksessa 3.-5. syyskuuta. Tule tutustumaan Turvallisuusmessuihin ja SPAL:n messuosastoon (C518), tapaamaan tuttuja, vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan SPAL:n toimintaan! Osastolla tietoa liiton toiminnasta ja jäseneduista, jäsentuotteita, kilpailua, tarjoilua ym. Liiton toimiston henkilökuntaa on paikalla koko messujen ajan.

8 llPELASTUSALAN 20 PELASTUSALANAMMATTILAINEN AMMATTILAINEN


Turvallisuusalan laajimmat ammattimessut Turvallisuusmessut kokoaa yhteen alan ammattilaiset jo yhdennentoista kerran. Messut ovat saavuttaneet Suomessa johtavan aseman ja ovat Pohjoismaiden laajimmat alan ammattimessut. Esillä on pelastustoimen, poliisin, puolustusvoimien, hätäkeskuslaitoksen sekä tullin ja rajavartiolaitoksen kalustoa, välineitä ja varusteita. Pelastustoiminnan palveluita esittelevät mm. koulutusorganisaatiot, yksityiset turvallisuuspalvelut ja pelastusalan yhdistykset. Turvallisuusmessujen kanssa järjestetään samanaikaisesti myös Kiinteistöturvallisuus sekä Työhyvinvointi -tapahtumat. Yhdessä nämä kolme tapahtumaa keräävät saman katon alle laajasti turvallisuuden ja työhyvinvoinnin koko kentän.

Iltajuhla Keskiviikkona 3.9. messujen jälkeen Palomiesliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden jatkaa ensimmäistä messupäivää 3.9. viihteellä. Tampereen messukeskuksen Ravintola Rigassa järjestetään messujen viralliset jatkot. Rock-henkiset bileet juontaa Karoliina Blackburn. Iltatilaisuus kestää klo 16.30-18.30, jonka jälkeen on bussikuljetus Tampereen keskustorille. Iltajuhlan lippu Palomiesliiton yhdistyksille ja jä-

senille 20 eur / kpl (norm. 50 eur). Lippu sisältää Heroes-ohjelman, alkudrinkin ja oluen/siiderin/viinin, cocktail-palat ja bussilipun keskustaan. Lippujen varaukset 1.9. mennessä Palomiesliiton toimistolle, puh. (09) 867 8880 tai toimisto@palomiesliitto.fi. Liput lunastetaan liiton messuosastolta 3.9. ennen juhlaa. Lippuja on rajoitettu määrä.

Tutustu iltapäivällä messuihin, nauti tarjoilusta ja ohjelmasta iltajuhlassa ja jatka viihteelle Tampereen keskustaan!

Lisätietoja: www.tampereenmessut.fi/html/ turvallisuus

PELASTUSALANAMMATTILAINEN AMMATTILAINENll21 9 PELASTUSALAN


Kuva: Lehtikuva / Riitta Salmi.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos evakuoimassa asukkaita kerrostalopalossa Turussa helmikuussa 2007.

Paloasemaverkko remonttiin Varsinais-Suomessa Turun ympäristössä lakkautetaan viisi paloasemaa ja rakennetaan tilalle kaksi uutta asemaa. Kokonaisuutta katsotaan aluepelastuslaitoksen näkökulmasta, ei enää kuntarajojen mukaan. SPAL:n paikallisyhdistys, Turun Seudun Palomiehet ry:n huomauttaa, että uusien asemien miehistövahvuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemien yhdistäminen ei saa olla ainoastaan säästökeino. 22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Aluepelastuslaitoksella on jatkuva miehitys kymmenellä asemalla ja kahdeksan tunnin valmius kolmella asemalla. Nyt esillä oleva asemaverkon remontti kohdistuu Turun itäiselle ja läntiselle alueelle vakinaisille paloasemille. Suunnitelman mukaan Raision, Naantalin, Artukaisten, Liedon ja Jaanin paloasemat lopetetaan. Tilalle tulisivat läntiselle puolelle yksi asema Raision ja Naantalin välille ja itään yksi asema Lietoon. Asemat rakennettaisiin uusille paikoille 2-5 vuoden kuluessa. Jo sitä ennen käynnistyy Loimaalla paloaseman rakentaminen vanhan aseman paikalle vielä tämän syksyn aikana. Asemien sulkemista perustellaan toiminnan tehostamistarpeilla ja edessä olevilla korjauksilla: Varsinais-Suomen pelastuslaitos saavuttaisi palvelutasopäätöksen mukaisen minimitason nykyistä harvemmalla asemaverkolla, jos uusia asemia rakennettaisiin kaksi. Vanhat asemat vaatisivat joka tapauksessa mittavat peruskorjaukset. Toisaalta uudet asemat sijaitsisivat operatiivisesti paremmilla paikoilla. Naantalin ja Raision uutta asemaa on


esitetty nykyisten asemien väliin päätien varrelle. Liedon uusi paloasema olisi myös valtatien varrella. Alueellinen näkemys on yksi ohjaava tekijä suunnittelussa. Vanhan ja epäkäytännöllisen Liedon aseman korvaava uusi asema on tarkoitus rakentaa lähemmäksi riskialueita niin, että uudella asemalla katettaisiin sekä Lieto että Turun Jaanin asemien alueet. Raision, Naantalin ja Artukaisten asemat korvaavan aseman suunnittelussa huomioidaan myös alueen kaksi vpkasemaa ja muun muassa koulutuksellisen aseman tarpeet.

Virat säilytettävä asemia yhdistettäessä Turun Seudun Palomiehet ry:n puheenjohtaja Jouni Hämäläinen korostaa, ettei asemien yhdistäminen saa olla ainoastaan säästökeino. –– Jos uusia asemia perustetaan ja vanhoja yhdistetään, haluamme että työntekijöiden virat turvataan. Palomiesyhdistyksen tehtävänä on henkilöstön aseman, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen, ja näitä tulemme valvomaan, kun aluepelastuslaitos tekee suunnitelmia asemien yhdistämisestä, Hämäläinen sanoo. –– Asemien karsiminen ja yhdistäminen eivät saa olla ainoastaan säästötavoitteista johtuvaa. Hämäläinen toivoo, että asemaverkon kehittäminen toteutetaan avoimesti ja niin, että henkilöstö otetaan mukaan prosessiin. –– Jos saataisiin uusia toimivia ja työturvallisuudeltaan entistä parempia tiloja, joiden suunnittelussa ja työolosuhteisiin vaikuttamassa on henkilökunta ollut mukana, virat säilyvät ja miehistövahvuudet ovat riittävät, niin sehän on hyvä asia.

Asemamuutokset yksi kerrallaan käsittelyyn –– Pelastuslautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan nykyinen paloasemaverkosto tarkistetaan ja tämän pohjalta tehdään esityksiä palvelutason ylläpitämisestä. Lautakunnan päätöksen pohjalta ei ole tehty lakkautuslinjauksia, vaan jokainen asemamuutos viedään lautakuntaan yksittäisenä asiana tai ryppäänä, riippuen siitä minkä tyyppisestä hankkeesta on kysymys, tarkentaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaava pelastuspäällikkö Juha Virto. Mitä asemaverkoston uudistaminen merkitsee henkilöstön näkökulmasta? –– Toivon ainakin että lisääntynyttä työturvallisuutta: Saataisiin työturvallisia yksiköitä, päästäisiin riittävällä henkilöstöllä tekemään pelastustehtäviä. –– Aluepelastuslaitoksen ajoneuvokanta on säilynyt kohtuullisen hyvänä ja varustustaso on säilynyt myös kohtuullisena. Nyt kun saataisiin asemat ajanmukaistettua ja sitä kautta henkilöstön miehitystilanne vastaamaan riskejä,

niin uskon että saadaan työturvallisuutta ja myös työtehokkuutta parannettua. Tarkoitus on saada operatiivinen valmius tasolle, joka palvelee kuntalaisten turvallisuutta ja on henkilöstön työturvallisuutta lisäävää, Virto sanoo. Varsinais-Suomen ympärivuorokautisten asemien 1+3-vahvuuksien turvaamiseksi on osaa asemia jouduttu väliaikaisesti sulkemaan, kun miehistöä on liikuteltu miehitysohjeen mukaisesti. Virton mukaan henkilöstöryhmien kanssa on jo osin valmisteltu ohjeistusta, jolla vältettäisiin tilanteet, joissa esimerkiksi vuosilomat ja muut ”henkilöstössä tapahtuvat heilahdukset” eivät vaikuttaisi operatiiviseen valmiuteen niin vahvasti kuin nyt on käynyt.

Mikä on yhteisaseman vahvuus? Raision ja Naantalin yhteisen uuden aseman tarkka sijaintipaikka on tärkeä paikallinen kysymys. Nyt esitettyä paikkaa on jo arvosteltu huonoksi kaupunkien ykkösriskialueiden saavutettavuuteen nähden. –– Kuntien kanssa on katsottava, löytyykö aluepelastuslaitoksen tarpeisiin sopivaa tonttia. Tänä päivänä maankäytön suunnittelu ei ole kunnissa aivan yksinkertaista, joten asemalle osoitettava paikka voi hyvin todennäköisesti olla plus-miinus kilometrin siitä, mihin laitos sitä esittää, Virto huomauttaa. Tärkeä kysymys pelastustoimen palvelutason kannalta on, mikä tulee olemaan uuden Raision ja Naantalin yhteisaseman miehitys? Kahden aseman nykyinen vahvuus on minimivahvuus 1+3. Turun Seudun Palomiehet ry lähtee siitä, että yhteisaseman miehitystä on lähdettävä tarkastelemaan tasosta 2+6. Virton mukaan yhteisaseman vahvuudesta ei suunnittelun tässä vaiheessa voi vielä sanoa mitään. –– Tässä on vielä niin monta muuttujaa taustalla, eikä vähäisimpänä muun muassa sairaankuljetuksen lainsäädäntö.

Tilojen suunnittelussa hyödynnettävä käyttäjien kokemuksia Paloesimies Juha Barck huomauttaa kokemuksesta, että uusien asemien suunnitteluun on järkevää ottaa pelastuslaitoksen henkilöstö mukaan. –– Kun kalusto- ja huoltotilojen, sakutilojen ja majoitustilojen suunnittelussa otetaan huomioon henkilöstön eli käyttäjien mielipiteet ja kokemus, saadaan tiloista järkevät ja toimivat. Viime vuosina eri aluepelastuslaitoksiin rakennettuihin uusiin asemiin on hyvästä suunnittelusta huolimatta jäänyt kaikkiin jotain pientä valmistumisen jälkeen tehtävää viilaamista. Yksittäisiä asioita voivat olla ilmastoinnin toiminta, lattiakaivojen sijoittaminen ja virven sisäpeitto. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


Hätäkeskusten keskityttävä perusasiaan:

Hätäpuheluihin Hätäkeskusten kiireettömien puheluiden käsittelyä pohtinut työryhmä esittää lukuisia kehittämiskohteita hätäkeskuksien ja viranomaisten toiminnassa. Hätäkeskusten tulee yhtenäistää pelastustoimen riskienarviointi. Eri viranomaisten riskienarviointimanuaalit tulee yhdistää yhdeksi hätäkeskuspäivystäjän riskinarviomanuaaliksi. Kiireettömät viranomaispuhelut voidaan ohjata uuteen 116 115 -palvelunumeroon, jota mahdollisesti kokeillaan ensi vuonna Oulun läänissä.

24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

esällä raporttinsa jättänyt työryhmä listaa viranomaisten tehtäväksi monia korjausliikkeitä, joilla hätäkeskusten puhelinruuhkaa pystytään helpottamaan. Valtaosa kehittämistehtävistä kohdistuu hätäkeskuslaitokselle ja poliisille, mutta myös pelastustoimelta odotetaan tekoja. Pelastustoimen, poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen riskiarviomanuaalit tulee yhtenäistää yhdeksi hätäkeskuspäivystäjän riskiarviomanuaaliksi. Nyt jokaisella viranomaisella on oma ohjeistuksensa, kysymyspatteristonsa, joissa on myös alueellisia eroja. Hätäkeskuspäivystäjä joutuu seuraamaan useaa ohjetta puhelun aikana. –– Pelastustoimella ei ole valtakunnallista riskinarviointimanuaalia. Pelastusopistolla on sellainen laadittu, mutta sitä ei ole hyväksytty käyttöön. Ensimmäinen askel on yhteisen ohjeen käyttöönotto, seuraava askel on eri viranomaisten riskinarviomanuaalien yhdenmukaistaminen. Muuten ei uutta hätäkeskuksien tietojärjestelmää kannata edes lähteä hankkimaan, toteaa työryhmän puheenjohtaja, pelastusosaston tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas. Hätäkeskusten tehtäväkoodeja pyritään yksinkertaistamaan ja selkiinnyttämään. Työhön on tarttunut koodityöryhmä. Paloilmoitintestauksen osalta joudutaan miettimään, hoitaako tehtävää jatkossa hätäkeskusten sijaan joku muu, mahdollisesti teleoperaattori. Hätäkeskuslaitoksessa testaus työllistää 15 henkilötyövuoden verran, mutta toisaalta


tuo myös tuloja. Vähintäänkin testausta automatisoidaan ja keskitetään joihinkin hätäkeskuksiin. Hätäkeskusten eri viranomaisille antamien tukitehtävien kirjoa pyritään yhdenmukaistamaan. Yhtenäistä toimintamallia valmistellaan vuoden alussa toimintansa aloittaneessa hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä. Lisäksi työryhmä listaa tehostamistoimiksi muun muassa eri viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmien yhdenmukaistamisen ja mobiililaajakaistan käyttöönoton tukitoimintojen hoitamiseksi kentältä.

Palvelua vain hätätilanteessa Hätäkeskuksiin tuli viime vuonna 3,8 miljoonaa puhelua, joista 300 000 on eri viranomaisten kiireettömiä neuvonta- ja opastuspuheluja. Kolmen neljäsosaa näistä puheluista liittyi poliisitoimintaan. Tällä hetkellä soittajat opastetaan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon tai soittaja opastetaan asiassa muuten, jos se on valtuuksien puolesta mahdollista. Kiireettömien puheluiden käsittelyyn sitoutuu hätäkeskuksissa yhteensä arviolta 20-30 henkilötyövuotta. Keskusten vastaanottamien puhelumäärien kasvu viime vuosina johtuu erityisesti juuri kiireettömien puheluiden kasvusta. Salityöskentelyn kehittämisen osalta työryhmä esittää työn ja ohjeiden yhtenäistämistä ja yksinkertaistamista –

esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdestä tilanteesta tulee useita puheluita, tai puhelu ei johda viranomaistehtävään – sekä päivystäjien kouluttamista puhelujen käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja aiheettomien puheluiden käsittelyyn. –– Tällä hetkellä hätäkeskukset ovat neuvoneet, jos on kysytty vaikka renkaiden urasyvyyksistä. Jos on tuntunut, että on aikaa, niin on neuvottu. Kansa on myös oppinut, että hätäkeskuksesta saa neuvoja. Nyt pitää tehdä selkeäksi, että jos kyseessä ei ole hätäpuhelu, neuvontaa ei tulla antamaan, Tulokas sanoo. –– Täytyy tarkasti miettiä, onko tämä ydintehtävää. Sitä on hätäpuheluihin vastaaminen, riskinarviointi ja viranomaisen laittaminen liikkeelle tarpeen mukaan. Siihen pitää keskittyä.

Kiireettömät puhelut 116 115 -numeroon Kehittämiskohteiden rinnalla työryhmä esittää hätäkeskusten kiireettömien puheluiden ohjaamista uuteen 116 115 -numeroon. Sisäasianministeriössä päätetään syksyn aikana, kokeillaanko uutta palvelua Oulun läänissä, jossa kiireettömiä puheluja on vuositasolla noin 25 000 - 35 000. Kokeilun ajan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen alueella aluksi poliisin, myöhemmin ehkä muidenkin viranomaisten, kiireettömät puhelut ohjattaisiin sisäasiainhallinnan palvelukeskuksen Palken Kajaanin PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


yksikköön. Samalla toteutettaisiin maakunnassa laaja kansalaistiedottaminen uudesta palvelunumerosta. Vuoden kokeilun jälkeen tehtäisiin johtopäätökset sen suhteen, voidaanko 116 115 -palvelua laajentaa muihin hätäkeskuksiin. Kajaanin Palken hoitama 116 115 olisi aluksi luonteeltaan puheluita oikeille viranomaisille jakava ”puhelinvaihde”. Jos palvelunumero tulisi käyttöön valtakunnallisesti, sen tarjoaisi myös jonkinlaista neuvontapalvelua. Kokemusta on haettu Virosta, jossa poliisi on tulossa mukaan hätäkeskuksiin, mutta on samalla jättämässä oman numeronsa edelleen käyttöön. Samoin pelastustoimen ja terveysviranomaisten kiireettömiä palveluita varten on ollut edelleen omat numerot hätänumeron rinnalla. Hätäkeskukset vastaavat kaikkiin puheluihin. 70 prosenttia puheluista on muita kuin kiireellisiä hätäpuheluita. –– Suomessa joudutaan miettimään, onko järkevää hoitaa viranomaisten kaikki puhelut 112:n kautta, vai pitäisikö palata vähän takaisinpäin ja nostaa rinnalle viranomaisten neuvontapuhelin. Ongelma on kasvava: yhä enenevässä määrin kansalaiset soittavat 112:een asioista, jotka eivät sinne kuulu. –– Muutos olisi erittäin iso, mutta kokemukset naapurimaista osoittavat, että pelkällä 112:lla ei tulla toimeen. Ruotsissa käydään vastaavaa keskustelua. Tulokas huomauttaa, että hätäkeskusten ja viranomaisten kehittämistoimilla saadaan kuitenkin paljon enemmän

26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

aikaan kuin vain perustamalla kiireettömien puheluiden numero.

Vaihtoehtona koko julkishallinnon palvelupuhelin Työryhmän raportin valmistumisen jälkeen on selvitysmies Timo Kietäväinen esitellyt oman mallinsa uudesta julkishallinnon asiakaspalvelumallista. Kietäväinen esittää kansalaisten yleisneuvontaa tarjoavan valtion ja kuntien puhelinpalvelun perustamista. –– Voidaan joutua vakavasti miettimään, kannattaisiko häken kiireettömien puheluiden ohjaaminen ja julkisen sektorin yleisneuvontapuhelinpalvelu yhdistää, Tulokas myöntää. Työryhmä kirjasi myös julkishallinnon laajemman puhelinpalvelun raporttiinsa, mutta näki kuitenkin tarpeen tässä vaiheessa esittää häken oman kiireettömän puhelinpalvelun kokeilua. –– Päätimme esittää kokeilua sisäministeriön hallinnonalalla, sillä poliisin kiireettömät puhelut työllistävät eniten. Pelastustoimi on ollut aivan marginaalinen, sosiaali- ja terveystoimi on ollut hitusen työllistävämpi, mutta poliisin neuvonta on se, mistä on ollut puute. Hätäkeskusten tehtävistä esitetään kansalaisille suunnattua tiedotuskampanjaa ensi vuoden aikana. Kuvat: Hätäkeskusten kiireettömien puheluiden uudelleen järjestäminen, työryhmän loppuraportti, sisäasiainministeriö.


Pelastusalan ammattilainen kertoi numerossa 2/2008 Kainuun maakunnan ensihoidon ja sairaankuljetuksen kehittämissuunnitelmasta.

Kainuun sairaankuljettajat vanhoina työntekijöinä maakunnalle

K

ainuun pelastuslaitoksen sairaankuljetuksessa työskentelevät siirtyvät maakunta-kuntayhtymän palvelukseen vanhoina työntekijöinä, jos he täyttävät ensihoidon kelpoisuusehdot. Maakuntahallitus päätti asiasta kesäkuun alussa. Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa toukokuussa 2008 vakinaisissa ja ketjutetuissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat kelpoisuusehdot täyttävät hakijat otetaan kuntayhtymän palvelukseen vanhoina työntekijöinä, kun maakuntavaltuuston perustamia toimia täytetään ensimmäistä kertaa. –– Tällä hetkellä sairaankuljetuksessa työskentelee joitakin henkilöitä, jotka eivät täytä uusia kelpoisuusehtoja. Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi arvioi, että ainakin Kajaanissa heille järjestyy muita tehtäviä eikä muutoksen vuosi jouduta irtisanomisiin, kertoo puheenjohtaja Juha Rautiainen Kajaanin palomiehet SPAL-97 ry:stä. Maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti maaliskuussa ottaa maakunnan ensihoidon ja sairaankuljetuksen pelastuslaitokselta, yksityisiltä toimijoilta ja SPR:ltä omalle kontolleen. Kuntayhtymä aikoo ensi vuoden alusta alkaen hoitaa itse suurimman osan Kainuun

ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta sekä kilpailuttaa osan kunnista. Tarvittavat virat suunniteltiin perustettavan uusina. Päätös olisi johtanut aluepelastuslaitoksen 23 työntekijän irtisanomiseen. Kajaanin palomiehet SPAL-97 ry, JHL yhd. 276 ry ja JYTY Kainuu ry jättivät suunnitelmasta oikaisuvaatimuksen. Palomiesliitto SPAL tuki Kajaanin palomiehiä Kajaanin kaupungin kanssa käydyissä keskusteluissa ja sai henkilöstön esittämille perusteluille alueellista julkisuutta tiedotusvälineissä. Kuntayhtymän toimet herättivät Kainuussa runsaasti keskustelua, jonka johdosta Kajaanin kaupunki asettui pelastuslaitoksen henkilöstön kannalle. Kainuun Sanomien mukaan Kajaanille ei oleellista ole se, onko sairaankuljetuksen siirto kuntayhtymälle liikkeenluovutus vai ei, vaan siitä, että kaupunki haluaa työnantajana huolehtia pitkäaikaisten työntekijöidensä työsuhdeturvasta. Kajaanilla on kokemusta henkilöstön siirtosopimuksista useiden aikaisempien organisaatiomuutosten yhteydestä: sopimuksilla toiminnot jatkuivat joustavasti ilman häiriöitä ja lisäkustannuksia. Myös henkilöstö koki muutokset turvallisina. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


LIITON INFO Hae nyt kuntoremonttiin lokakuussa Leppävirroille Vesileppikseen! Suomen Palomiesliitto SPAL ry myöntää T-lomat ry:n kuntoremonttitukea. Tänä vuonna kuntoremonttilomat järjestetään yhdessä Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit ry:n kanssa. Kuntoremonttilomalle voi osallistua tänä vuonna yhteensä 8 henkilöä. Kuntoremonttiloman henkilökiintiöt muodostuvat liittojen jäsenmäärien mukaan.

Kylpylä-hotelli HC Vesileppis

5.10.–10.10.2008 (5 vrk su–pe) Kuntoremontin kokonaishinta on 430 eur, johon jokainen lomalle hyväksytty saa 330 euron suuruisen lomatuen. Kuntoremontin kustannus lomatuen jälkeen on 100 eur (tähän on saatavilla lisäksi SPAL:n oma tuki 50 eur, lue lisää sivun lopusta). Matkoista / kuljetuksesta kohteeseen jokainen huolehtii itse. Kuntoremonttiloma sisältää majoituksen, täysihoidon, kuntoremonttiohjelman, vapaa-ajan ohjelmaa sekä uimahallin ja urheilutilojen vapaan käytön. Katso lisätietoja kuntoremonttikohteesta osoitteesta www.vesileppis.fi HUOM! Hakemukset tulee palauttaa liittoon 5.9.2008 mennessä. Hyväksytyille ilmoitetaan kirjallisesti 19.9.2008 mennessä. Voit tulostaa kuntoremonttihakemuksen itse osoitteesta: www.sttk.fi/fi/lomat tai pyytää hakemuksen liiton toimistolta toimisto@palomiesliitto.fi tai puh. 09–867 8880

Se, joka saa lomatuen kuntoremonttiin, on saman tien oikeutettu saamaan myös terveystreffituen ilman eri hakemusta. Pelkästään terveystreffiä varten ei tukea myönnetä. Kun kuntoremontista on kulunut puoli vuotta, voi edistymisensä käydä tarkistamassa kahden vuorokauden mittaisilla terveystreffeillä. Terveystreffit on niin kutsuttu ”miniloma”. Treffihintaan sisältyy täysi- tai puolihoitoateriat, terveysneuvonta ja ohjattu liikunta. Treffeillä tehdään uudestaan kuntoremontissa tehdyt kuntotestit ja päivitetään kuntoreseptin ohjeet ajan tasalle.

Hakeminen ja valintaperusteet Lomatuki on aina henkilökohtainen ja sitä haetaan Palomiesliitosta erityisellä kuntoremonttikaavakkeella, joka myös palautetaan liiton toimistolle. Hakemus on täytettävä huolellisesti. Puolison tulot on aina ilmoitettava, vaikka puoliso ei kuntoremontille hakisikaan. Hakemus on myös allekirjoitettava. Puutteellisia hakemuksia ei voida ottaa käsittelyyn. Hakijoiden valintaperusteisiin vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset tai terveydelliset perusteet ensisijaisesti sekä työkyvyn ylläpitoon liittyvät seikat. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina eikä siihen voi hakea Kelan kuntoutuspäivärahaa. Paikkojen vähyyden vuoksi käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia nopeasti!

SPAL tukee myös! Kuntoremonttiloma Kuntoremonttiloma muodostuu 5-7 vuorokauden mittaisesta kuntoremonttilomasta sisältäen puoli- tai täysihoitoateriat sekä kahden vuorokauden mittaisista terveystreffeistä. Kuntoremonttituki on 330 eur ja terveystreffituki 130 eur. Kuntoremonttiloma ei ole kuntoutusta, vaan ehkäisevää toimintaa. Sen tarkoituksena on kannustaa ja opastaa työntekijää ottamaan itse vastuuta omasta työkyvystään, mistä aukeaa liittymäkohta työkykyä ylläpitävään toimintaan. 28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Suomen Palomiesliitto SPAL ry haluaa tukea omalta osaltaan kuntoremonttilomalle lähtijöitä 50 eur / henkilö. Lomatukihakemukseen tulee liittää tilinumerotiedot, jotta liiton osuus voidaan suorittaa kuntoremonttilomalle hyväksytylle liittomme jäsenelle.

Hakemukset tulee palauttaa osoitteella: Suomen Palomiesliitto SPAL ry ”Kuntoremontti” Kielotie 12–14 B 01300 VANTAA


Paloautokirja lapsille ja vähän varttuneemmillekin P aloautoissa on ollut aina erityistä hohtoa. Varsinkin pienten poikien keskuudessa paloautot arvostetaan korkealle, aina ”lakasukoneiden” ja traktoreiden rinnalle ja ohikin. Paloautoista on nyt julkaistu uutuusteos Pieni paloautokirja. Teos aloittaa uuden sarjan, jossa alkusyksyyn mennessä ilmestyvät myös teokset Pieni veturikirja, Pieni lentokonekirja, Pieni raitiovaunukirja, Pieni rekkakirja ja Pieni linja-autokirja. Kirjassa esitellään pelastustoimen ajoneuvokaluston kirjoa nykypäivästä aina hevosaikaan saakka. Tuoreimpana kirjaan on saatu kuva huhtikuussa Helsingin pelastuslaitoksella käyttöön otetuista seitsemästä uudesta pelastusyksiköstä. Kirjat on suunnattu lapsille, mutta ne on koottu myös varttuneita harrastajia ajatellen. –– Kyse ei siis ole perinteisistä lastenkirjoista, vaan kirjoista, joiden avulla on helppo tutustua kirjojen aiheisiin ja aloittaa vaikka uusi harrastus, kertoo kustantaja Eero Laaksonen. Kuvat ovat korkealaatuisia, suomalaisessa ympäristössä otettuja. Kirjan teossa on pyritty huolellisuuteen, sillä lasta ei pidä aliarvioida lukijana.

Lapsuuden muistoja Kirjan koonnut Jari Auvinen toimii Helsingin Palomuseon hoitajana. Auvinen on julkaissut aikaisemmin Suomalaisen paloautokirjan ja Helsingissä palaa -kirjan. Ensin mainitusta on otettu kaksi loppuunmyytyä painosta. Auvisen omat suosikkiautot uudesta kirjasta ovat Volvo-sammutusauto vuodelta 1956, Ford-sammutusauto vuodelta 1959 ja Scania-tikasauto vuodelta 1952. –– Nämä herättävät omakohtaisia lapsuuden muistoja. Scanian muistan nähneeni vielä 70-80-lukujen taitteeseen

asti jopa hälytysvalmiudessa. Kun malttoi vain odottaa, saattoi hälytyksen tullessa nähdä olympiavuoden konetikasauton lähtevän keikalle nykyisen keskusaseman tallista. Nykyajan autot säväyttävät erityisesti tekniikan ja varustelunsa puolesta. –– Helsingin uudet pelastusautot varusteltiin ennen käyttöönottoa Roihupellon kalliosuojassa. Varusteita asennettiin kahdenkymmenen lavallisen verran. Paloautokirjaa voi tiedustella kirjakaupoista.

Kuva: Pieni paloautokirja

Tunnista paloauto ja voita kirja!

O

sallistu tunnistamiskisaan ja voita omaksesi Pieni paloautokirja! Pelastusalan ammattilainen arpoo kaksi kappaletta kirjoja kaikkien kisaan oikein vastanneiden kesken. Kysymys kuuluu: Minkä merkkinen auto kuvassa on ja mikä on sen vuosimalli? Plussaa saa, jos tietää, mihin tarkoitukseen autoa käytettiin. Arvontaan pääsee osallistumaan jo hyvällä arvauksella, joten tarkasta vuosiluvusta ei kannata ottaa paineita. Lähetä vastauksesi 1.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jutut@palomiesliitto.fi tai lähetä tekstiviesti/soita puh. 045 657 6882. Liitä viestiin mukaan nimesi ja osoitteesi. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29


Uusi työsuojelusopimus korostaa esimiestyötä

Kunta-alalle on neuvoteltu työsuojelun yhteistoimintasopimus ja työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja korvauksia koskeva virka- ja työehtosopimus. Uudessa työsuojelusopimuksessa korostuu työsuojelun rooli osana esimiestyötä ja johtamista.

T

yösuojelusopimuksen uudistamisesta vastaamaan työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja työsuojelun valvontalain muuttuneita määräyksiä sekä kunta-alan rakennemuutosta sovittiin työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä viime syksynä. Sopimuksessa säilytettiin työsuojeluorganisaatioiden nelivuotinen toimikausi sekä työsuojeluasiamiesten valitseminen paikallisesti niin sovittaessa. Uudella sopimuksella korvataan aiempi, vuoden 2002 sopimus. 2002 allekirjoitettu sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta on edelleen voimassa. Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, 30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Nostamalla työsuojelun rooli osana henkilöstövoimavarojen strategista johtamista perinteisempien, edellä mainittujen tavoitteiden rinnalle korostetaan työsuojelun kuulumista olennaisena osana linjaorganisaation toimintaan ja esimiestyöhön sekä sitä, että varsinainen työsuojelutoiminta ja sen kehittäminen kuuluu koko henkilöstölle. Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tehtävät ovat ennen kaikkea toimimista asiantuntijaroolissa työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa. Toimintaa toteutetaan ottaen huomioon laki työnantajan ja hen-


Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig.

kilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, työterveyshuoltolain 8 ja 12 § sekä sairausvakuutuslain 13 luvun 4 §. Pakollista työsuojelun toimintaohjelmaa on täydennettävä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitelmalla. Viime aikoina esille ovat nousseet erityisesti erilaiset henkisen työsuojelun kysymykset, kuten yleinen työssä jaksaminen ja työpaikan väkivallan uhkatilanteet.

Valvontalaki määrittelee yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Työturvallisuuden ylläpito edellyttää työnantajan ja työntekijän yhteistoimintaa. Kuvassa palomiehiä työssään Hakunilan uimahallilla Vantaalla, jossa heinäkuussa 2007 vuoti natriumhypokloriittia.

Työsuojelun yhteistoiminta-asioita käsitellään välittömänä yhteistoimintana työnantajana tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken, jolloin työntekijää edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn tämän pyynnöstä tai tarvittaessa muutoinkin. Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana työsuojelutoimikunnassa tai muussa vastaavassa yhteistoimintaelimessä. Välittömässä tai edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 26 §:ssä (ns. valvontalaki). Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavien asioiden lisäksi näitä ovat PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31


Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaan edustajansa, työsuojelupäällikön. Paikallisen sopimuksen perusteella on mahdollista asettaa työskentelypaikka- tai yksikkökohtaisia henkilöstöä edustavia työsuojeluasiamiehiä tai vastaavalla nimikkeellä toimivia. Myös työsuojeluparitoimintamalli mainitaan eräänä vaihtoehtona. Työsuojeluasiamiehen tehtävät liittyvät pääosin välittömään työsuojelun yhteistoimintaan lähityöyhteisössä tai esimerkiksi jonkin ammattikunnan piirissä. Työnantajan on huolehdittava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun edellytyksistä saada asianmukaista koulutusta työsuojeluasioissa. Koulutustarpeesta ja -järjestelyistä tulee sopia kahden kuukauden kuluessa valinnoista. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät, asema ja oikeudet -kuten oikeus keskeyttää vaarallinen työ, tiedonsaantioikeudet, ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaukset -- on määritelty valvontalaissa. Lähteet: Sopimukset, KT, Kuntatyönantaja 2/2008

JavaTM on Sun Microsystems Inc:n rekisteršimŠ tavaramerkki

muun muassa työntekijöiden turvallisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyt ja mitoitukset, työkyvyn ja terveyden ylläpidon kehittämisohjelmat sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksen tulokset. Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen sopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutetut kuuluvat. Suurissa kuntayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa useampitasoisia yhteistoimintaelimiä esimerkiksi laitos- tai alueellista kokonaisuutta varten. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö valitaan nelivuotiselle kaudelleen erillisen valtakunnallisen vaaliohjeen mukaisesti. Tällä hetkellä työsuojeluyhteistoimintatehtäviin valitut jatkavat toimikaude loppuun 31.12.2009 saakka.

Saumatonta yhteistoimintaa Uusi EADS TMR880i-ajoneuvoradio ja THR880i-kŠsiradio vŠlittŠvŠt viestisi luotettavasti vaativissakin tilanteissa. Radioiden yhtenevŠt ominaisuudet ja ylivoimainen helppokŠyttšisyys varmistavat vaivattoman kŠytšn ja saumattoman yhteistoiminnan. Reittipisteopastin, Javaªsovellusalusta ja monipuolinen muokattavuus tuovat viestintŠŠsi uusia ulottuvuuksia, jotka kantavat pitkŠlle tulevaisuuteen. huoltokeskus@erillisverkot.Þ

32 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

www.eads.com/pmr


TUOTEUUTUUDET & INNOVAATIOT

jutut@palomiesliitto.fi

Pienikokoinen ventilaattori ensihoitoon Erityisesti ensihoidon tarpeisiin on kehitetty tehokas microVENT®-ventilaattori. Pienen kokonsa ja keveytensä ansiosta sitä on helppo kuljettaa aina mukana, ja koska hengityspaljetta ei ventilaattoria käytettäessä tarvitse käyttää, microVENT® vapauttaa kädet muuhun toimintaan. microVENT®-ventilaattoria voidaan käyttää sekä aikuisille että lapsille. Ergonominen muotoilu helpottaa ja nopeuttaa eri painikkeiden käyttöä, koska kaikki painikkeet ovat käden ulottuvilla. Ventilaattoria voidaan käyttää sekä manuaalisesti tai automaattitoiminnon avulla. Läpinäkyvien maskien ansiosta on helppo seurata potilaan tilaa. Ventilaattori voidaan yhdistää myös suoraan intubaatioputkeen. microVENT® ventilaattori on valmistettu erittäin kestävästä muovista ja suunniteltu käytettäväksi hankalissa tilanteissa. Se toimii happipullon paineen avulla, joten erillisiä paristoja tai akkuja ei tarvita. microVENT® tuotteiden maahantuojana toimii kuopiolainen Estecs Oy.

Valtuutettu jŠlleenmyyjŠ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 33


Kuva: Vastavalo

Tiedotusvälineet uutisoivat toukokuussa laajasti kahdesta onnettomuudesta ja niistä tehdyistä hätäpuheluista. Kuva ei liity tapauksiin.

Päihtyneen terveydellisen riskin arviointiin parannusta

Hätäkeskuslaitos selvitti julkisuutta saaneet soitot Hätäkeskuslaitos on selvittänyt toukokuussa julkisuutta saaneet puhelut Itä- ja Keski-Uudenmaan sekä Helsingin hätäkeskukseen. Helsingin Sanomat uutisoi ambulanssin tulon viivästymisestä tapauksessa, jossa mieshenkilö kuoli 20.5. Iltalehti julkaisi 18.5. sattuneesta tapaturmasta jutun: ”Hätänumero oli varattu; Isä tukehtui ruokaan”. Kummatkaan tapaukset eivät hätäkeskuslaitoksen osalta edellytä laajempia jatkotoimenpiteitä. Helsingin tapahtumaan liittyen hätäkeskus vastaanotti kolme hätäilmoitusta. Päivystäjän riskinarvio perustui soittajan antamiin tietoihin, jotka ohjasivat häntä valitsemaan tehtävälajiksi ”päihtynyt henkilö”. Tekemänsä selvityksen perusteella hätäkeskuslaitos toteaa, että kyseisessä tapauksessa hätäpuhelun käsittelyssä ei ole kattavasti noudatettu käytössä olevaa terveystoimen hätäpuhelun käsittely- ja riskinarvio-ohjetta. Hätäkeskuslaitos katsoo kuitenkin, ettei 34 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kyseisen tehtävän käsittelyssä ole ilmennyt sellaista törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta ohjeiden noudattamatta jättämisessä, joka edellyttäisi laajempien jatkotoimenpiteiden käynnistämistä. Hätäkeskuslaitos toteaa, että päihtyneen henkilön terveydellisen riskinarvion ohjeistaminen ei tällä hetkellä ole riittävän täsmällistä ja yksiselitteistä. Hätäkeskukselle annetut hälytysohjeet ovat usein tulkinnanvaraisia siltä osin, milloin päihtyneitä henkilöitä koskeva epäselvä tilanne kuuluu terveystoimelle ja milloin on kyse poliisin tehtävästä tai milloin tehtävä ei edes edellytä sen välittämistä eri viranomaisille. Terveystoimen riskinarvio-ohjeistusta uudistetaan parhaillaan sosiaalija terveysministeriön johdolla. Uudessa ohjeistuksessa on tavoitteena parantaa muun muassa ohjeistusta päihtyneen henkilön terveydellisen riskin arvioinnista. Uusi riskinarvio-ohjeistus valmistuu tämän vuoden aikana.

Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen liittyvästä tapahtumasta Iltalehti kertoi hätäpuheluun vastaamisen kestäneen seitsemän minuuttia. Selvityksen perusteella hätäkeskukseen tuli tapahtumaan liittyen kaksi erillistä puhelua. Ensimmäinen soitto oli ruuhkaisuuden vuoksi joutunut jonoon ja soittaja oli lopettanut itse puhelun jonotettuaan 1 minuutin ja 38 sekuntia. Toinen puhelu oli soitettu 44 sekunnin kuluttua ensimmäisestä, ja siihen keskus vastasi 2 minuutin 54 sekunnin jälkeen. Selvityksen perusteella hätäkeskuspäivystäjä teki nopeasti oikean riskinarvion ja hälytti yksiköt kohteeseen alle 90 sekunnin tavoiteajassa. Puhelun vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä noudatti tarkasti kyseisen tehtävälajin käsittelystä annettuja ohjeita sekä neuvoi ja opasti soittajaa maltillisesti ja ammattitaidolla. Hätäkeskuslaitos toteaa, että kyseinen tapahtuma ei anna aihetta jatkotoimenpiteille.


Pitkäniemen sairaalapalon tutkinta valmistui

O

nnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi Nokian Pitkäniemen sairaalan tammikuun 2007 tulopalon tutkinnan. Potilaan tahallaan sytyttämässä palossa loukkaantui 18 henkilöä. Suuronnettomuudelta vältyttiin viivytyksettä aloitetun sammutusyrityksen ja evakuoinnin tuloksena. Palo havaittiin lähes heti syttymisen jälkeen. Suuresta palotehosta huolimatta palokuorman määrä oli vähäinen, jolloin palon intensiivinen vaihe jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi. Palokunnan ensimmäisenä hälytettyjen

yksiköiden tilannearvion ja nopean toiminnan johdosta saatiin pelastetuksi vielä sisälle jääneet potilaat. Pirkanmaan hätäkeskus hälytti vaste-ehdotuksen mukaisen pelastusjoukkueen automaattihälytyksen jälkeen. Tutkintaraportin mukaan hälytysvasteet olivat onnettomuudesta hätäkeskukseen tulleiden lisätietojen vakavuuteen nähden alimitoitettuja ja takapainotteisia. Tutkinnan perusteella annetaan useita suosituksia, joista yhden mukaan ympäristöministeriön tulisi yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön

kanssa ryhtyä toimenpiteisiin hoitoja huoltolaitosten tilojen suojaamiseksi automaattisella sammutusjärjestelmällä. Hälytysvasteiden osalta esitetään vastesuunnittelua siten, että pelastustoimintaan osallistuvat viranomaiset ja yhteisöt suunnittelisivat pelastusviranomaisten johdolla kohdekohtaiset kokonaisvasteet pelastustoimen alueiden erityiskohteille. Tutkinnassa todettiin pelastustoiminnan ja sairaankuljetuksen vasteehdotusten porrastusten keskinäiset eroavuudet.

Helsingin ensihoidon tietojärjestelmässä ei ole tietosuojaongelmia

LEHTIHARAVA

H

elsingissä käytössä olevassa sähköisen ensihoidon tietojärjestelmässä ei ole tietosuojaongelmia, näkee eduskunnan hallintovaliokunta. Myöskään väitteissä potilasturvallisuuden vaarantumisesta ei ole perää. Järjestelmää voidaan myös laajentaa Länsi-Uudellemaalle. Valiokunta ryhtyi selvittämään ensihoidon tiedonkulkua sen jälkeen, kun julkisuudessa oli kerrottu tiedonsiirtoon mahdollisesti liittyvistä tietosuojaongelmista. Sosiaali- ja terveysministeriö epäili, ettei Helsingin hätäkeskuksen, ambulanssien ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan aloittamassa kokeilussa kaikkia tietoturvakysymyksiä ollut selvitetty tarpeeksi. Viime vuonna Helsingissä käyttöön otetussa tietojärjestelmässä päivystävä ambulanssilääkäri voi valvomosta seurata etäyhteyden kautta potilaan luo ehtineen ensihoitoyksikön toimia ja potilaan tilaa sekä antaa ohjeita. Tiedot on välitetty suojatussa Virve-verkossa eikä tietoturvaongelmia ole ilmennyt. Valiokunta pitää silti perusteltuna, että hätäkeskuslainsäädäntöä täsmennetään siten, että hätäkeskukselle annetaan nimenomainen oikeus luovuttaa hätäkeskustietoja teknisen käyttöyhteyden avulla terveydenhuollon toimintayksikölle.

Hälytysajoon esitetään ajolisenssiä,

kirjoitti Savon Sanomat 5. heinäkuuta. ”Joukko pelastusalan opettajia vaatii hälytysajoa ajaville lisenssiä, koulutuksen perusteella saatavaa ajolupaa, sillä nykyään Suomessa sattuu jo pelkästään ambulansseille noin 50 vahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta vuodessa.” ”Tilastoitujen vahinkojen lisäksi vaaratilanteita on rutkasti enemmän, mutta niiden seuranta on vielä täysin puutteellista.” Lehden haastattelema opettaja Raine Luukkonen sanoo varsinkin terveydenhuoltoalan oppilaitoksista tulevan ambulansseihin henkilöitä, joilla jopa tavallinen ajokokemus on hyvin vähäistä. Pelastusopistossakin hälytysajokoulutukseen on varattu rahaa vasta parin vuoden päähän.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 35


Sisäisen turvallisuuden ohjelma korostaa syrjäytymisen estämistä, koulutusta ja paikallista turvallisuussuunnittelua

Turvallisuuden

painoarvo arkielämässä kasvaa Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymä sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille 2008-2011 määrittää tavoitteet ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Seuraavaan on kerätty käytännön kehittämistoimia, joiden toteuttamiseen pelastuslaitokset osallistuvat lähivuosina.

K

aikkiaan yhteiskunnan eri alueilla tehdään 74 toimenpidettä ns. poikkihallinnollisesti eli eri hallinnonalojen yhteistyönä. Sisäasianministeriön pelastusosasto ja pelastuslaitokset ovat mukana toteuttamassa ohjelmaa. Edelliseen, vuosien 2004-2007 sisäisen turvallisuuden ohjelmaan verrattuna painopistettä on laajennettu muun muassa asumisen turvallisuuteen, merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Pelastus-, poliisi- ja rajavartiolaitoksen koulutussisältöjen yhteensopivuus selvitetään Osana syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtäviä toimia otetaan peruskouluihin opetuksen osaksi turvallisuuskortin suorittaminen. Jokainen oppilas suorittaa kortin, joka antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet arvioida arjen riskejä ja toimia onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa. Eri alojen ammatillisessa koulutuksessa huolehditaan siitä, että opiskelijat saavat kokonaisnäkemyksen ja perusvalmiudet huolehtia turvallisuuden edistämisestä ja turvallisuussuunnittelusta ammatissaan. Pelastusalan, poliisin ja rajavartiolaitoksen oppilaitosten osalta selvitetään koulutussisältöjen yhteensopivuus. Mahdollisilla yhteiskoulutusjaksoilla voitaisiin koulutusta järjestää suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan varalta. Koulutusyhteistyötä selvitetään vuoden 2009 aikana. Suuronnettomuuksiin varaudutaan laatimalla turvallisuusharjoituksille yhteinen kansallinen ohjelma. Suur36 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

onnettomuuksien ja ympäristötuhojen riskienhallintaa kehitetään laatimalla viranomaisten välinen yhteinen riskianalyysi, jonka perusteella tarkistetaan kansalliset voimavarat ja tehdään tarvittavat esitykset voimavarojen kehittämiseksi. Etnisten väestöryhmien kasvaessa korostuu viranomaisten ja etnisten vähemmistöjen välisen viestinnän merkitys. Keskeisten turvallisuusviranomaisten kuten poliisin, pelastuspalvelun ja hätäkeskuslaitoksen ja etnisten vähemmistöjen keskinäisen luottamuksen ja tiedon lisääminen on jatkossa tärkeää. Näiden organisaatioiden tulee tulevaisuudessa pystyä vastaamaan eritaustaisten ihmisten avunpyyntöihin nopeasti ja luotettavasti.

Pelastustoimi mukana uusien paikallisten turvallisuussuunnitelmien teossa Kuntien turvallisuustyössä käyttöön tulevat uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat, jotka käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Suunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Turvallisuussuunnittelua johtavat kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Työ käynnistetään laatimalla paikallinen turvallisuustilanteen analyysi, joka julkistetaan ja johon paikalliset asukkaat ja yritykset voivat esittää kommentteja. Tämän jälkeen tehdään turvallisuussuunnitelma, joka sisältää tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytän-


Kuva: Vastavalo / Terho Pelkonen

nön toimenpiteet ja vastuutahot. Kyläsuunnitelmiin liitetään kylien turvallisuussuunnitelmat, jossa on kuvattu toimenpiteet kylien turvallisuuden varmistamiseksi. Palokuntien vastuuhenkilöt sitoutetaan paikalliseen suunnitteluun ja sen perusteella koulutukseen. Pelastuslakia uudistettaessa tullaan ottamaan huomioon sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantaminen. Yhtenä toimena on mainittu ammatti- ja sopimuspalokuntien välisen yhteistyön vahvistaminen.

Automaattisten sammutusjärjestelmien rahoitusjärjestelyt selvitetään Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantamiseen tähdätään lisäämällä turvallisuuden painoarvoa ihmisten arkea koskevassa päätöksenteossa, suunnittelussa ja toiminnassa. Tähän päästään esimerkiksi yhdenmukaistamalla tapaturmien ehkäisyn toimintatapoja ja lisäämällä turvallisuusaiheen käsittelyä eri alojen ammatillisessa koulutuksessa. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 37


Tapaturmatietojen hyödyntämistä turvallisuussuunnittelussa parannetaan lisäämällä alueellisten pelastuslaitosten tiedonvaihtoa Kansanterveyslaitoksen kanssa. Tapaturmatietoja käsitellään osana pelastuslaitosten riskienhallintaa ja tietoja hyödynnetään paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Pelastuslaitokset hyödyntävät tapaturmatietoja ennaltaehkäisytyön vaikuttavuuden arvioinnissa sekä ohjaavat tapaturmatietojen kokoamista helposti paikallistasolla hyödynnettävään muotoon. Hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla, jollei turvallisuusselvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Automaattisten sammutusjärjestelmien rahoitusjärjestelyt ja valtion osallistuminen rahoitukseen selvitetään. Palokuolemien vähenemisen osalta on esitetty tavoite 50 palokuolemasta vuonna 2015. Välitavoitteena on 65 palokuolemaa 2011. Vuonna 2007 paloissa menehtyi 90 ja vuonna 2006 126. Yritystoiminnan turvaamiseksi päivitetään yritysten pelastussuunnitelmat ja täydennetään niitä kattavasti rikosturvallisuussuunnitelmilla. Viranomaisten yhteistyötä yrityksiin kohdistuvassa tarkastustoiminnassa lisätään tarkastuskäyntien määrän vähentämiseksi. Yritysten turvallisuuskulttuuria edistetään toteuttamalla turvallisuusportaali, johon keskitetään tiedot yritysturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen vaikuttavista tuki- ja neuvontapalveluista.

Mikä on pelastuslaitosten rooli onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä? Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmisteltiin kaikkiaan seitsemässä työryhmässä, joista paikallisen turvallisuussuunnittelun ryhmää veti pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Paikallisen turvallisuussuunnittelun etenemistä on seurattu neljässä koehankkeessa, joissa yhdessä aiheena oli

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen rooli onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Partasen mukaan pelastuslaitosten tulevan roolin kannalta on tärkeää nähdä onnettomuuksien ennalta ehkäisy laajasti, sillä palontorjunta on vain pieni osa koti- ja vapaaajan tapaturmien ennaltaehkäisyä. –– Pelastuslaitosten onnettomuuksien ennaltaehkäisyä kehittämällä voidaan edistää kunnan turvallisuutta laajasti. Onnettomuuksien ja tapaturmien määrä vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Niiden määrä vaikuttaa myös kunnan talouteen – onnettomuuksien ja tapaturmien kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret, totesi Partanen helmikuussa tilaisuudessa, jossa paikallisen turvallisuussuunnittelun raportti luovutettiin sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Keski-Uudenmaan hankkeessa tutkittiin muun muassa pelastuslaitoksen roolia kaavoitusprosessissa (Marja-Vantaa), rakennushankkeessa (Keravan logistiikkaterminaali), koulujen turvallisuusopetuksessa ja palotarkastustoiminnan kehittämisessä. Hankkeen loppuraportissa korostetaan pelastuslaitoksen paikallisen ideoinnin merkitystä onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kehittämisessä ja pelastuslaitosten yhteistyön lisäämistä, jotta myös muualla tehdyt onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kehityshankkeet saataisiin laajempaan levitykseen. Keski-Uudellamaalla esimerkiksi tulikukko-koulutus sekä taksiautoilijoiden ja elastuslaitoksen turvallisuusyhteistyö ovat esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin. Kuntien turvallisuussuunnittelussa ei saa hävittää paikallisten olosuhteiden tuntemista, mutta niissä tulisi huomioida pelastustoimen ja poliisin koko toiminta-alueillaan tekemät havainnot ja palvelutasoratkaisut. Pelastustoimen palvelutaso on suoraan suhteutettu kunnan maksuosuuteen pelastustoimen kustannuksista, mitä ei usein haluta ymmärtää kunnallisen turvallisuussuunnittelun yhteydessä, todetaan raportissa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen rahoitukseen osallistuu kahdeksan kuntaa.

ensihoitaja haastoi palosukeltajan! Ojenna kätesi. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Luovuttamalla verta autat leikkauspotilaita, onnettomuuksien uhreja, syöpäpotilaita, keskosvauvoja... Katso verenluovutuspaikat ja veritilanne: www.veripalvelu.fi. OTA VIRALLINEN, KUVALLINEN HENKILÖTODISTUS MUKAASI. Maksuton luovuttajainfo p. 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Haasta kenet vaan luovuttamaan ja laita veri kiertämään osoitteessa www.haaste.fi.

38 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Tappouhkauksia Malmön lähiössä Kuva: Scanpix Sweden / Lehtikuva.

Jenginuorten hyökkäykset työtään suorittavia palomiehiä kohtaan ovat todellinen ongelma Iso-Britanniassa. Myös Ruotsissa palomiehet ovat kohdanneet sanallista ja fyysistä väkivaltaa. Malmössä tilanne on kiristynyt tänä kesänä.

A

amuöistä jätepaloa sammuttamaan tulleet palomiehet vastaanotettiin tiilisateella Skotlantilaisessa Dumbartonin pikkukaupungissa. Asialla olivat paikalliset jenginuoret. Tapaus on arkipäiväinen: palomiesten ammattiliitto Fire Brigades Unionin (FBU) keräämien tietojen mukaan tehtäviään suorittavat brittipalomiehet joutuvat hyökkäyksen kohteeksi yli 2000 kertaa vuodessa. Väkivallan uhka on siis päivittäistä. Ammattiyhdistyksessä arvioidaan lisäksi, että tilastoidut tapaukset ovat vain ehkä puolet siitä, mitä kentällä oikeasti koetaan. Tehtäviään hoitavia palomiehiä uhkaillaan sanallisesti, kivitetään, syljetään ja heitetään pulloilla. Pahimmillaan hyökkäyksissä on käytetty veitsiä ja itse tehtyjä molotovin coctaileja. Myös Malmössä Ruotsissa palomiehet ovat kohdanneet nuorisojoukkojen uhkailua. Sylkemisen, kivien ja lumipallojen heittämisen lisäksi tulipaloa sammuttamaan saapuneita palomiehiä päin on ammuttu ilotulitteita. Kerran on sammutusautoa yritetty tuhota heittämällä moukari sitä päin. Norrköpings Tidningarin mukaan yhteydenottoja on Malmössä ollut satunnaisesti usean vuoden ajan, mutta tänä kesänä pelastustyön häirintä on ollut systemaattista Rosengårdin lähiössä. Nuoret ovat sytyttäneet rakennuksia ja ajoneuvoja palamaan vain saadakseen palomiehet paikalle. Kohteeseen saapuvaa yksikköä vastassa on ollut 30-40

Jätekeräyspiste paloi Rosengårdin lähiössä Malmössä huhtikuussa 2007. Paikalla olleet nuoret uhkasivat sammutusyksikköä kivillä, joten palomiehet odottivat poliisin saapumista ennen sammutustyön aloittamista. nuorta kivet käsissä. Palomiehet ovat saaneet tappouhkauksiakin. Yhdeksi syyksi Rosengårdin lähiön asukkaiden ja pelastuslaitoksen kiristyneisiin väleihin on esitetty viisi vuotta sitten sattunutta moskeijapaloa ja sen sammutusoperaatiota. 60-70luvuilla rakennetun lähiön asukkaista enemmistöllä on siirtolaistausta.

Jalkautuminen nuorten pariin tuonut tuloksia Briteissä palomiehet arvostelevat valtiovallan ristiriitaisia toimia ongelman korjaamiseksi ja ovatkin ryhtyneet itse kampanjoimaan väkivallan vähentämiseksi. Uhkailu ja hyökkäykset eivät saa olla osa palomiesten työtä. Ammattiliitto on vedonnut palomiehiin kaikkien väkivallanuhkatapausten raportoimiseksi. Julkisuudessa liitto on huomauttanut hyökkäysten kääntyvän suoraan apua tarvitsevia vastaan, eli nuorten asuinyhteisön jäseniä vastaan. Avun saanti voi kohtalokkaasti viivästyä, kun palomiehet ja poliisit joutuvat kahakkaan väkijoukon kanssa.

Pelastuslaitosten oma sisäinen koulutus väkivallanuhkaan varautumiseksi on vielä vähäistä, vaikka laitosten riskienarvioinnissa ja työterveyshuollossa asiat ymmärretään tarpeellisella vakavuudella. Osa Iso-Britanniassa laajasti käytössä olevista valvontakameroista on ollut jonkin verran apua tapausten selvittelyssä ja syytteiden nostossa. Pahimmilla ongelma-alueilla on paloautojen varusteisiin lisätty DNA:n keräyskitti, jonka avulla pyritään tunnistamaan palomiesten päälle sylkeneet vandaalit. Osa pelastuslaitoksista on jo saanut tuloksia aikaiseksi lähiöiden yhteistoiminnan kautta. Erilaisia paikallisesti toimivia nuorten parissa tapahtuvia kehittämisohjelmia on käynnissä useilla alueilla. Käytäntö on osoittanut, että pitkäaikaisille nuorisotyön koulutushankkeilla muun muassa koulujen kanssa on ollut vaikutusta. Väkivaltaisia yhteydenottoja on ollut erityisesti asuinalueilla, joihin keskittyy muita yhteiskunnallisia ongelmia, kuten syrjäytymistä, päihteiden käyttöä ja köyhyyttä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 39


PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteen vaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

Kuvat: Hgin pelastuslaitos ja Häke.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu lähes 3 200 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä. Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia, että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten asioihin.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi


Pelastusalan ammattilainen 4/08