Page 1

AMMATTILAINEN

Eläkepäätöksen perustelut käsittämättömiä l

3 l 2009

PELASTUSALAN

Säästöt osuvat henkilöstöön l

s. 38

s. 10

”EI HUUTOKAUPPAA SIITÄ, KUKA TEKEE HALVIMMALLA”

s. 18


PELASTUSALAN 7

AMMATTILAINEN 3 l 1.7.2009

KANSI: Tampereen T11 tulossa tehtävältä keskuspaloasemalle. Vasemmalta ylipalomies Tapsa Jalonen, palomies Ville Naskali ja palomies Jussi Pöllänen.

3

l

Päätoimittajalta Säästöjä säästön päälle

5

l

Puheenjohtajalta Henkilöstö – kuntien suurin kuluerä ja säästökohde

6

l

Keski-Suomeen oma työsuojeluvaltuutettu SPAL:n paikallisyhdistys viisivuotias

7

l

Itä-Uudellemaalle Palomiesliiton paikallisyhdistys Edunvalvontaan haluttiin selkänoja

8

l

Liiton info Kesäpostia liiton toimistolta

12

10 l Hallitus: Eläkeikää ei muuteta 14

Selvitysmies etsimään uusia uramahdollisuuksia

12 l Helsinkiin oma hätäkeskusyhdistys

Päivystäjät tavanneet kevään aikana päättäjiä

14 l Jäsenten lakipalvelujen käyttö kasvanut

Lakiapu käynnistyy tilanteen selvittämisellä

16 l SPAL ja asianajotoimisto Hölttä yhteistyöhön

Turkulaistoimisto toimii valtakunnallisesti

18 l Palomies ja poliisi tiiviimmäksi työpariksi 22

Juoppokuljetuksia ei palokunnan piikkiin

22 l Pelastustoimen puolesta pitää taistella

Helsingin entinen pelastuskomentaja Reijo Alho

26 l Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä

Ensimmäistä kertaa ensi vuonna

29 l Vieraana: Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen 38

Monta isäntää, ei yhtään isäntää

30 l Palomiehen työhyvinvointi

Onko positiivinen näkökulma mahdollinen?

38 l Asemat säppiin, sijaishanat tiukemmalle

Kuntien taloustalkoisiin osallistuvat myös pelastuslaitokset

46 l Kuvat kansiin ja näyttelyyn

46

Tulipalonäyttely Espoossa


PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Säästöä säästön päälle

I

soimmat pelastuslaitokset etsivät toiminnoistaan puolen miljoonan säästöjä, pienemmät satojen tuhansien. Säästöt osuvat suoraan hermoon, henkilöstön käyttöön. Pelastuslaitoksen käyttötalouden menoista voi kolme neljäsosaa olla henkilöstökuluja. Kun mennään jo valmiiksi minimillä, on paha säästää lisää, muuta kuin yksiköitä täysin lopettamalla. Pelastustoimen taso määritellään palvelutasopäätöksessä ja sairaankuljetuksen taso sopimuksissa. Näitä tasoja ei yksipuolisesti muuteta. Kuntien tulee ymmärtää, mitä säästövaatimukset käytännössä tarkoittavat kansalaisten turvallisuuden kannalta. Kuka poliitikko uskaltaa ottaa riskin, kun kyse on ihmishengistä. Höylä on huono työkalu säästämiseen. On uskallettava laittaa tärkeysjärjestykseen ja vastakkain kuntalaisten terveyteen ja henkeen kohdistuvat peruspalvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan ylimääräinen kuorrutus. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut löytävät omat puolusta-

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi 1456-7709

jansa, mutta kun pussin pohja häämöttää, tulee vähenevät varat käyttää elintärkeisiin toimintoihin. Terveydenhuollon puolella on pystytty osoittamaan, mitä säästöt todella tarkoittavat esimerkiksi potilaskuolemissa. Pelastustoimessa pitää myös pystyä laskemaan mitä asemien sulkeminen, vahvuuksien ”joustaminen” ja avun saannin viivästyminen merkitsee kansalaisten hengen ja pelastushenkilöstön työturvallisuuden kannalta. Toivottavasti säästöt eivät johda siihen, että saadaan käytännön esimerkkejä tosielämästä. Lehteä jo painettaessa tuli valtioneuvostosta tieto, että pelastushenkilöstön eläkeikä on pyyhitty päiväjärjestyksessä – siitähän sentään keskusteltiin iltakoulussa. Perustelut ovat ennakoidut: pelätään, että muutkin alkavat vaatia. Ei mitään laskelmia, vain haaveita keskeneräisistä hankkeista. Se siitä poliittisesta vastuunkannosta.

Päätoimittaja:

Mikko Terävä GSM 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

Kirjapaino:

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilmoitukset:

Osoitteenmuutokset ja juttuaineisto

Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 3099 christina.virtanen@pitkanen.inet.fi jutut@palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


Työsuojeluvaltuutettu

– henkilöstön puhemies työsuojeluasioissa

Työsuojelulla pyritään varmistamaan turvallinen ja terveellinen työskentely työpaikoilla. Työsuojelua koskevia säädöksiä löytyy työturvallisuuslaista, työsuojelun valvontalaista ja työterveyshuoltolaista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat tehneet työsuojelua sääteleviä sopimuksia. Jokaiselle työpaikalle on työnantajan nimettävä työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä työsuojeluasioissa edustavat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava työpaikoille, joissa on vähintään 10 työntekijää. Jos työpaikalla työskentelee vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoimikunta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, estää haitta- ja vaaratekijät, laatia työsuojelun toimintaohjelma sekä selvittää ja tunnistaa vaaratekijät, perehdyttää työntekijät työhön sekä hankkia asianmukaiset työvälineet ja suojaimet. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita, huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla sekä vältettävä muihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden vaalilla valitsema luottamushenkilö, joka toimii työsuojeluasioissa työntekijöiden edustajana. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työpaikkatarkastuksiin sekä kiinnittää huomiota työntekijöiden työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin asioihin. Valtuutetulla on tavanomaista työntekijää laajemmat oikeudet. Hänen tulee saada käyttöönsä tarpeelliset tiedot yhteistoiminnan hoitamiseen, esimerkiksi työsuojelua koskevia asiakirjoja ja luetteloita, työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää, työajalla järjestettävää koulutusta. Työnantaja sekä työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu käsittelevät koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Valtuutetulla on oikeus riittävään ajankäyttöön tehtävän hoitamista varten. Jos tehtävien hoidosta aiheutuu ansion menetystä, on työnantajan se korvattava. Myös välttämättömistä työajan ulkopuolella

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä työantaja maksaa hänelle korvauksen. Työnantaja vapauttaa työsuojeluvaltuutetun säännöllisistä tehtävistään hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Vapautus koskee kohtuullista aikaa, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Työnantaja osoittaa hallinnassaan olevista tiloista työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. Valtuutettu saa myös käyttää työpaikan toimisto- ja viestivälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Työsuojeluvaltuutetulla on sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla. Oikeus keskeyttää vaarallinen työ on yksi työsuojeluvaltuutetun oikeuksista. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu. Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.

Lähteet: Työsuojelupiirit, Työmarkkina-avain


PUHEENJOHTAJALTA

KIM NIKULA

Henkilöstö – kuntien suurin kuluerä ja säästökohde

F

inanssikriisin myötä syntynyt maailmanlaajuinen taloustaantuma puree suomalaiseen yhteiskuntaan yhä lujemmin. Kuntakenttä ja pelastustoimi ei voi välttyä talouden kehityksen vaikutuksilta. Pitkin vuotta olemme saaneet lukea lukuisten yritysten talouden tasapainottamisen toimenpiteistä. Työvoimahallinnon ilmoituksen mukaan työttömien määrä on kasvanut 59 400 henkilöllä ja lomautettuja on 90 000. Tämä kuvastaa karulla tavalla talouden kehitystä ja erityisesti sitä, miten yritykset ovat ryhtyneet taloutta tasapainottamaan. Kuntien talouslukemat eivät poikkea yleisestä kehityksestä. Kunnat ovat laatineet talouden tasapainottamisen ohjelmia ja pohtivat erilaisia säästökeinoja, jolla saavat toimintamenot tasapainoon tulojen kanssa. Osa kunnista on jo turvautunut kuntaveron nostoon ja usea aikoo toteuttaa sen tulevaisuudessa. Toimintamenojen karsimisen giljotiini heijastuu voimakkaasti henkilöstöön, joka joutuu osallistumaan talkoisiin. Perinteisesti kunta-sektori on ollut työsuhdeturvan osalta turvallinen ympäristö. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole juuri irtisanomisia tai lomautuksia ollut. Oletan, että kunnat säilyttävät asemansa turvallisena työyhteisönä myös taantuman aikana, ja henkilöstön irtisanomisiin ei turvauduta. Henkilöstömenot ovat yli puolet kuntien menoista: henkilöstö ei siis välty säästötoimenpiteiltä. Useassa kunnassa on meneillään yt-neuvottelut, jossa pyritään henkilöstöjärjestöjen kanssa sopimaan säästötalkoista. Käytännössä puhutaan vapaaehtoisista palkattomista virkavapaista ja lomarahojen vaihtamisesta vapaisiin. Osa on lomauttanut henkilöstönsä.

Lomarahan vaihtamista vapaaksi saatetaan tarjota myös vaihtoehdoksi lomauttamiselle. KTN:n suosituksen mukaisesti ei tulisi ryhtyä vapaaehtoisiin lomaraha- tai palkkaratkaisuihin. KTN ei pidä lomautuksiakaan oikeana keinona vastata kuntien talouden ongelmiin. Lomauttaminen on kuitenkin selkeämpi ja ”oikeampi” tapa vähentää henkilöstömenoja kuin näennäisen vapaaehtoinen lomarahojen leikkaaminen tai vaihtaminen. Lomautettaessa työnantaja joutuu ottamaan vastuun tilanteesta ja joutuu myös vastaamaan kuntalaisille lomautusten kautta heikentyvistä palveluista, eikä vastuuta voi vierittää viranhaltijoiden/työntekijöiden harteille. Oman kokonaisuuden muodostaa pelastustoimi. Muutamalla aluepelastustoimen alueella on esitetty pelastustoimen koko henkilöstön lomauttamista. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että lakisääteiset tehtävät on turvattava myös talouden taantuman aikana. Lisäksi pelastustoimen tehtävät vaativat minimivahvuutta, jotta turvallinen työskentely voidaan toteuttaa. Pelastustoimen lomauttamisesta on olemassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (dnro 3773/1/97). Sinällään tapaus kaatui muotoseikkavirheeseen, mutta on tulkittavissa myös siten, että palvelutason mukaisia minivahvuuksia ei tule alittaa. Paradoksaalista olisi se, että operatiivinen henkilöstö lomautetaan ja heidän sijaisekseen palkattaisiin henkilöitä, jotta normien mukaiset vahvuudet kyetään turvaamaan. KIM NIKULA puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5


YHDISTYKSET

Äänekosken kokouksessa keskusteltiin Keski-Suomen ajankohtaisten asioiden lisäksi myös pelastustoimen valtakunnallisista näkymistä, kuten terveydenhuoltolaista ja tulevasta neuvottelukierroksesta.

Keski-Suomeen oma työsuojeluvaltuutettu Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry täytti viisi vuotta. Merkkipaalua muistettiin vuosikokouksessa Äänekoskella.

U

uteen yhdistykseen yhdistettiin 2004 kaikki uuden aluepelastuslaitoksen alueella toimineet Palomiesliiton paikallisyhdistykset. Jäsenmäärä on kehittynyt tasaisesti: tällä hetkellä Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry:ssä on jäsenenä noin 120 pelastusalan ammattilaista. Puheenjohtaja Petri Kautto kertoo, että aktiivista jäsenmäärän kasvua jatketaan edelleen tuomalla yhdistyksen asioita esille sekä uusille ja vanhoille työntekijöille. –– Yhdistyksemme on suurin ammattijärjestö Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Se antaa valtuutuksen, mutta myös velvoitteen edunvalvontaan, Kautto sanoo. Kautto edustaa henkilöstöä laitoksen johtoja talouden tasapainottamisryhmässä. Luottamusmies Juha Komaro on yhdistyksen edustaja yhteistyöryhmässä. Komaro hoitaa myös yhdistyksen jäsenasioita. Rahastonhoitajana toimii Janne Eskola. PELASTUSLAITOKSEN henkilöstön kannalta merkittävä tapahtuma on syksyllä, kun laitoksen ensimmäinen oma työsuojeluvaltuutettu valitaan vaalilla. Tähän saakka Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojelusta on vastannut Jy-

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

väskylän kaupungin teknisen toimialan työsuojeluvaltuutettu. Laitoksen omalla valtuutetulla halutaan tuoda työsuojelutoiminta lähemmäksi paloasemien arkipäivää. Työsuojeluvaltuutettu edistää työpaikan työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. Valtuutetulla on lakiin ja yhteistoimintasopimukseen perustuvia oikeuksia, äärimmäisenä oikeutena keskeyttää työnteko, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa haittaa työntekijöiden hengelle tai terveydelle VUOSIKOKOUKSESSA vahvistettiin yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodeksi eteenpäin. Paikallisneuvottelutoimintaa ja edunvalvontaa mm. palkkausasioissa jatketaan. Pelastuslaitoksen taloustilanteen tasapainottamiseksi tulee tehdä henkilöstöleikkauksien sijaan investointien lykkäämistä. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi KeskiSuomen yhdistys on jo kolmen vuoden ajan järjestänyt suuren suosion saaneita koko perheen kevätreissuja. Seuraava matka toteutetaan alkusyksystä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät esitellään sivulla 4.


Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle perustetaan Palomiesliiton jäsenyhdistys, Itä-Uudenmaan pelastushenkilöstö ry. Yhdistyksen perustavat Palomiesliiton jäsenet, jotka tähän saakka ovat kuuluneet liittoon henkilöjäseninä.

YHDISTYKSET

Itä-Uudellemaalle alueellinen palomiesyhdistys

I

tä-Uudenmaan pelastushenkilöstö ry:n puheenjohtajana toimii Roger Nybom, sihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Matti Rinne, luottamusmiehenä Jan-Erik Klingberg ja rahastonhoitajana Kimmo Sandvik. Yhdistyksen perustamiseen ajoi huomio siitä, että pelkästään henkilöjäsenyys liitossa ei anna riittävää tukea paikalliseen edunvalvontaan. –– Pelastuslaitoksen isäntäkunta Porvoo teki suunnitelman työntekijöidensä lomauttamisesta, mutta meille pelastuslaitoksen henkilöstölle ei käynnissä olevista neuvotteluista ollut tullut mitään tietoa. Päätimme, että näin ei asiat voi jatkossa olla, ja että yhdistyksenä voimme paremmin vaikuttaa työyhteisömme asioihin, kertoo Loviisan yksikössä ylipalomiehenä työskentelevä Nybom. Virallisen yhdistyksen perustaminen näkyi heti tiedonsaannin parantumisena. Yhdistys on kutsuttu mukaan neuvottelujärjestö KTN:n Porvoon seudun paikallisyhdistyksen hallitukseen. –– Ilmapiiri on innostunut. Tuntuu, että vaikuttamiskanava on auennut. Lomautuksista Porvoon kaupunki teki päätöksen huhtikuun lopulla. Lomautukset eivät koske pelastuslaitoksen vuorotyötä tekevää henkilöstä. ITÄ-UUDENMAAN pelastushenkilöstöä kuuluu useaan ammattiliittoon. Nybom toteaa, että

– Yhdistyksenä voi paremmin vaikuttaa työyhteisön asioihin, sanoo Roger Nybom. kaikkien etu olisi kuulua samaan liittoon. –– Yhteishenkeä pitäisi löytyä, että kaikki palomiehet saataisiin samaan liittoon. Meitä on kuitenkin niin vähän, että voimia ei järkeä tuhlata keskinäisiin vääntöihin. –– Yhdistykseen ovat kaikki uudet jäsenet tervetulleita, Nybom kannustaa. Itä-Uudenmaan yhdistys on SPAL:n 26. paikallisyhdistys. Edellinen muutos yhdistyskentässä tapahtui, kun Valkeakosken palomiesyhdistys sulautui pääosin Tampereen palohenkilöstön jäseniksi viime vuoden lopulla.

Ovatko yhdistyksesi tiedot ajan tasalla? Palomiesliiton taskukalenteri vuodelle 2010 ilmestyy vuoden lopulla. Ovatko oman yhdistyksesi tiedot ajan tasalla? Kalenterin tiedot kootaan hyvissä ajoin, joten jos yhdistyksesi yhteystiedoissa on tapahtu-

nut muutoksia, lähetä tieto heinäkuun loppuun mennessä: toimisto@palomiesliitto.fi. Kalenteri jaetaan marras-joulukuussa Pelastusalan ammattilainen -lehden mukana kaikille liiton jäsenille.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


LIITON INFO

KESÄPOSTIA LIITON TOIMISTOLTA! Liiton toimisto on avoinna kesällä normaalisti eli arkisin klo 9-15. Kesäkaudesta huolimatta jäsenasiat sekä muut toimiston työt hoidetaan normaaliin tapaan. Toiveenamme on, että jäsenasioiden hoitaminen myös yhdistysten osalta sujuisi jouhevasti lomista huolimatta. Mikäli yhdistysten toimihenkilöitä ei kuitenkaan ole tavoitettavissa, voivat jäsenet tarvittaessa ottaa yhteyttä suoraan liiton toimistolle. Kesän aikana kiireellisissä edunvalvontaa koskevissa asioissa, jäsenten tulisi ottaa yhteyttä ensisijaisesti suoraan yhdistykseensä tai työpaikkansa luottamusmieheen. Tälle sivulle on koottu vielä muistutus ajankohtaisista jäsenasioista. Mikäli sinulla heräsi kysymyksiä koskien jäsenyyttäsi, vastaamme mielellämme! Liiton toimisto toivottaa kaikille lämmintä ja turvallista kesää! Aurinkoisin terveisin, Järjestösihteerit Laura Ruokonen ja Milla Niini

Jäsenkortti kateissa? Jäsenkortti uudistui syksyllä 2008. Jos sinulla ei ole vuodesta 2009 voimaantullutta korttia, ota yhteys liiton toimistolle. Kiireisissä tapauksissa saat matkavakuutusta varten vakuutustodistuksen suoraan IF -vakuutusyhtiöstä asiakaspalveluun soittamalla (IF Asiakaspalvelu, puh. 010 19 19 19, ma−pe 8− 20) tai lähimmästä IF konttorista. Mikäli jäsenkortista tai vakuutuksesta heräsi kysymyksiä, vastaamme mielellämme.

Suo

m

Pal en

om

ies

o liitt

SPA

L ry

I

T ORT LI K 9 200

MAL

Suomen Palomiesliitto SPAL ry Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 , fax. (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi (yhteydenotto palautelomakkeella)

Opiskelijajäsen? Palomiesliiton jäseneksi voi liittyä jo opiskeluaikana. Opiskeluajalta ei peritä lainkaan liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäseneksi liitytään täyttämällä normaalisti jäsenilmoituskaavake. Opiskelijajäsen voi liittyä työttömyyskassan (JATTK) jäseneksi, kun tekee opiskeluaikana työtä, esimerkiksi kesätyötä. Työttömyyskassaan liittyessään jäsenen tulee täyttää erillinen työttömyyskassan liittymislomake ja se tulee lähettää suoraan liiton toimistolle. Työssäoloaikana kassan maksu sisältyy liiton jäsenmaksuun. Palkattomina aikoina, esimerkiksi lukukausien aikana, kassamaksu (2,50e/kk) maksetaan itse. Tilisiirto kassamaksua varten lähetetään liiton toimistolta. Mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon / työttömyyskassaan, tehdään eroilmoitus vanhaan liittoon ja kassaan kirjallisesti. Vaihtoehtoisesti voit valtuuttaa SPAL ry:n tekemään eroamisilmoituksen puolestasi. Muistathan ilmoittaa liittoon, kun valmistut koulusta. Valmistuminen tarkoittaa opiskelijajäsenyyden päättymistä ja jäsenmaksujen suorittamista täysimääräisenä. Usein se merkitsee myös paikallisyhdistykseen liittymistä. 8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Toiminimen haltija tai osa-aikayrittäjä? Yritystoiminnassa mukana olo saattaa vaikuttaa kassan etuuksiin. Ota yhteys työttömyyskassaan hyvissä ajoin ennen etuuksien hakua. Lisätietoja Julkisten alojen teknisten työttömyyskassasta (JATTK) arkena 9−14, puhelin (09) 720 6820, www.jattk.fi, asiakaspalvelu@jattk.fi

Eläkkeellä tai jäämässä eläkkeelle? Jäsenet voivat eläkkeelle jäädessään jatkaa liiton ja yhdistyksen eläkeläisjäsenenä. Eläkeläisjäsenet ovat vapautettuja liiton jäsenmaksusta. Jäsenetuudet säilyvät ennallaan, lukuun ottamatta IF liittovakuutusta, joka on voimassa 65 ikävuoteen saakka. Ilmoita SPAL ry:n toimistolle eläkkeelle jäämisestä.

Osoite muuttunut? Liiton jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti väestörekisterin tietojärjestelmästä. Jos kuitenkin tiedät, että sinulla on väestörekisterissä tietojenluovutuskielto, ilmoita osoitteenmuutoksesta liiton toimistoon. Pitämällä osoitetietosi voimassa saat liiton postin, jäsenlehden ja kalenterin kotiisi ilman katkoksia. Toimisto palvelee jäsenasioissa arkisin 09–15.


Vuoden 2009 kuntoremonttilomat ovat haettavissa Liiton kautta voit hakea Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) T-lomat ry:lle myöntämää kuntoremonttilomatukea. Lomalle voi osallistua tänä vuonna yhteensä 8 henkilöä. Kuntoremonttilomat järjestetään yhdessä SLPL ry:n, RIA ry:n ja SETELI ry:n kanssa.

den mittaisilla terveystreffeillä. Terveystreffit on niin kutsuttu ”miniloma”. Treffihintaan sisältyy täysi- tai puolihoitoateriat, terveysneuvonta ja ohjattu liikunta. Treffeillä tehdään uudestaan kuntoremontissa tehdyt kuntotestit ja päivitetään kuntoreseptin ohjeet ajan tasalle.

Kylpylä-hotelli HC Vesileppis 27.9.–2.10.2009 (5 vrk su–pe)

Kuntoremontin sisältö 1. Testit ja tutkimukset: mm. UKK-terveysseula, verenpaine ja pulssi, lepo-EKG ja lääkärin tulkinta, motorisen kunnon sekä tukija liikuntaelimistön testaus, polkupyöräergometritesti 2. Terveysneuvonta ja tietoiskut 3. Ohjattu ryhmäliikunta: esimerkiksi vesiliikunta ja allasvoimistelu, kuntosaliharjoittelu, lenkkeily, suunnistus, palloilu, golf, keilailu, hiihto, sauvakävely, kuntonyrkkeily 4. Henkilökohtainen kuntoresepti: yksilöllinen kunto-ohjelma 5. Terveystreffit: liikuntaa ja terveysneuvontaa, kuntoremontin testien uusintaa

Kuntoremontin kokonaishinta on 430 eur, johon jokainen lomalle hyväksytty saa 350 euron suuruisen lomatuen. Kuntoremontin kustannus lomatuen jälkeen on 100 eur (tähän on saatavilla lisäksi SPAL:n oma tuki 50 eur, lue lisää artikkelin lopusta). Matkoista / kuljetuksesta kohteeseen jokainen huolehtii itse. Kuntoremonttiloma sisältää majoituksen, täysihoidon, kuntoremonttiohjelman, vapaa-ajan ohjelmaa sekä uimahallin ja urheilutilojen vapaan käytön. Katso lisätietoja kuntoremonttikohteesta osoitteesta www.vesileppis.fi

HUOM!

Hakemukset tulee palauttaa liittoon 31.8.2009 mennessä. Hyväksytyille ilmoitetaan kirjallisesti 7.9.2008 mennessä. Voit tulostaa kuntoremonttihakemuksen itse osoitteesta: www.sttk.fi/fi/lomat tai pyytää hakemuksen liiton toimistolta toimisto@palomiesliitto.fi tai puh. 09–867 8880

Kuntoremonttiloma Kuntoremonttiloma muodostuu 5-7 vuorokauden mittaisesta kuntoremonttilomasta sisältäen puoli- tai täysihoitoateriat sekä kahden vuorokauden mittaisista terveystreffeistä. Kuntoremonttituki on 350 eur ja terveystreffituki 150 eur. Kuntoremonttiloma ei ole kuntoutusta, vaan ehkäisevää toimintaa. Sen tarkoituksena on kannustaa ja opastaa työntekijää ottamaan itse vastuuta omasta työkyvystään, mistä aukeaa liittymäkohta työkykyä ylläpitävään toimintaan. Se, joka saa lomatuen kuntoremonttiin, on saman tien oikeutettu saamaan myös terveystreffituen ilman eri hakemusta. Pelkästään terveystreffiä varten ei tukea myönnetä. Kun kuntoremontista on kulunut puoli vuotta, voi edistymisensä käydä tarkistamassa kahden vuorokau-

Hakeminen ja valintaperusteet Lomatuki on aina henkilökohtainen ja sitä haetaan Palomiesliitosta erityisellä kuntoremonttikaavakkeella, joka myös palautetaan liiton toimistolle. . Hakemus on täytettävä huolellisesti. Puolison tulot on aina ilmoitettava, vaikka puoliso ei kuntoremontille hakisikaan. Hakemus on myös allekirjoitettava. Puutteellisia hakemuksia ei voida ottaa käsittelyyn. Hakijoiden valintaperusteisiin vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset tai terveydelliset perusteet ensisijaisesti sekä työkyvyn ylläpitoon liittyvät seikat. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina eikä siihen voi hakea Kelan kuntoutuspäivärahaa. Paikkojen vähyyden vuoksi käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia nopeasti!

SPAL tukee myös! Suomen Palomiesliitto SPAL ry haluaa tukea omalta osaltaan kuntoremonttilomalle lähtijöitä 50 eur / henkilö. Lomatuki hakemukseen tulee liittää tilinumerotiedot, jotta liiton osuus voidaan suorittaa kuntoremonttilomalle hyväksytylle liittomme jäsenelle. Hakemukset tulee palauttaa osoitteella: Suomen Palomiesliitto SPAL ry ”Kuntoremontti” Kielotie 12–14 B, 01300 VANTAA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


UUSIA urapolkuja

etsitään selvitysmiehen johdolla Eläkeratkaisussa sivuutettiin Palomiesliiton mielestä täysin yhteiskunnan turvallisuusnäkökulma. Eläkeiän palauttamisen kustannukset pystyttiin laskemaan, mutta mihin töihin ikääntyneet palomiehet siirtyisivät ja millä hinnalla, ei kukaan tiedä. un yleisen eläkepolitiikan tavoitteena on pidentää työuria, olisi paluu palomiesten osalta vanhaan ammatilliseen eläkeikään ristiriidassa tämän kanssa. Siksi palomiesten eläkeikä jää nykyisten järjestelyjen mukaiseksi eikä sitä lasketa, totesi hallitus. Keskeinen perustelu oli, että ”eläkeiän alentaminen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä.” –– Kansalaisten turvallisuuteen liittyviä päätöksiä ei voi perustella tällaisilla arveluilla, joista ei ole esittää mitään tosiseikkoja. Tämä ei ole hallitukselta edellytettävää päätöksentekokykyä, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula vastaa. –– Uskomatonta, että päätöksiä perustellaan tuntemuksilla siitä, että ehkä muut pahoittavat mielensä – ei faktoilla. Pelastusala haki ratkaisua rajatulle ammattiryhmälle. Päätös on pettymys, sillä siinä ei mitenkään huomioitu yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitoa. Nikulan mukaan prosessin edistyessä ministeriöiden kanssa käytiin hyvää vuoropuhelua ikääntymis- ja työkykyasioissa. –– Kentän näkemyksiä on kuultu, mutta valitettavasti ratkaisu, johon ei tarvitse palata ja johon kaikki voivat sitoutua, ei toistaiseksi toteutunut. Linjausta valmisteltiin valtiovarainministeriön johdolla, yhteistyössä sisäministeriön kanssa. –– En ala luettelemaan mitään ammattiryhmiä, mutta ammatillinen eläkeikä on ollut aikanaan erittäin monella ryhmällä. On todennäköistä, että jos tehdään jokin poikkeus yleisestä eläkepolitiikasta ja työurien pidentämistavoitteista, niin totta kai paineet kasvaa monien muiden ryhmien kohdalla, jotka kokevat tekevänsä fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä, sanoo valtiosihteeri Timo Reina, kuntien eläkeasioista vastaavaan ministeri Mari Kiviniemen valtiosihteeri. Kiviniemeä ei tavoitettu kommenttia varten ennen lehden painamista. 10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Urakehityksen vaihtoehtoja ryhdytään selvittämään selvitysmiehen johdolla. Hallitus asettaa selvittäjän, jonka tehtävänä on vuoden loppuun mennessä valmistella ”vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa esityksiä siitä, millä tavalla palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää ja mitä tämä eri osapuolilta edellyttää.” Nikula toteaa, että selvittäminen on hyvä asia, mutta että työ on tehtävä laajapohjaisesti, jotta varmistetaan osapuolten sitoutuminen hankkeeseen.

Kustannuksista ei anneta arviota Palomiesliitto huomauttaa, ettei ikääntyneiden palomiesten sijoittaminen muihin töihin ei kuitenkaan ratkaise pelastustoimen sisäistä ongelmaa: Neljännes pelastusyksiköistä ei kykene pelastustehtäviin ja tilanne pahenee palomiesten keski-iän noustessa. –– Muuhun työhön siirtymisen malli on käytännössä kallis. Se ei myöskään mitenkään paranna kansalaisten turvallisuutta, Nikula sanoo. Uuteen ammattiin kouluttautuminen maksaa työnantajalle. Pelastuslaitokselta pois siirretyn palomiehen tilalle täytyy palkata uusi palomies, joten malli on tehoton. –– Siksi aikaisempi eläkeikämalli tulee säilyttää myös yhtenä osakeinona ratkaista ongelma. Vastausta siihen, kuinka paljon pelastushenkilöstön toimintakyvyn turvaaminen ja kouluttaminen uusiin ammatteihin yhteiskunnalle maksaa hallituksen linjauksen mukaisesti, ei ole kummassakaan ministeriössä esittää. –– On vaikeaa antaa hintalappua, on kyse niin monista toimista. On tärkeää, että kaikki toimijat – ministeriöt, pelastuslaitokset ja ennen kaikkea kunnat – sitoutuvat asiaan, sisäministerin valtiosihteeri Antti Pelttari sanoo. –– Onhan erilaisia laskelmia varmasti tehty, mutta on erilaisia muuttujia ja aikajänne on niin pitkä. Tietysti

toimenpiteillä pitää pyrkiä siihen, että kustannusmielessä saavutetaan tehokkaita ratkaisuja, Timo Reina toteaa.

Palauttamisen kustannukset on laskettu Palomiesliitto on esittänyt Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin laskelman: vanhuuseläkkeelle siirtyvistä aiheutuvat kustannukset, työkyvyttömyyseläkkeen käytön väheneminen ja se, että pelastustoimen valmiustaso säilytetään palkkaamalla vanhuuseläkkeelle jäävien palomiesten virkoihin uudet palomiehet. Kustannuslaskelmia tehtiin useilla eri eläkeikävaihtoehdoilla. Kun esimerkkinä käytetään 55 vuoden eläkeikää, aiheutuu eläkeiän laskusta 65 vuodesta 55:een yhteensä 5,2 miljoonan euron kustannukset työnantajalle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykymenolla alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa 20-30 prosenttia vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pelastuslaitosten taloudelle tämä merkitsee kovaa taloudellista taakkaa. –– Miksi henkilöstön esittämä edullinen ratkaisu, joka olisi lisännyt yhteiskunnan turvallisuutta, ei kelpaa vaihtoehdoksi tässä taloudellisessa tilanteessa, Nikula kysyy.

Mihin voi kouluttautua? Hallitus väläyttää ikääntyneen palomiehen muuntokoulutusta hätäkeskustyöhön. –– Hätäkeskus on yksi ala, johon muuntokoulutusta lähdetään selvittämään. Palomiestaustasta olisi varmasti hyötyä, sisäministeriön Pelttari sanoo. Tarkemmin Pelttari ei lähde muita uravaihtoehtoja vielä pohtimaan: –– Kaiken täytyy tietenkin olla vapaaehtoista, ja sellaista, missä palomiehen koulutuksesta ja taustasta olisi hyötyä. Täytyy luoda mahdollisuuksia, pakottamisesta ei ole kysymys.

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

K


“Minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea”

Palomiehet sammutustyössä Tuusulan Vaunukankaan koulun katolla 4. tammikuuta.

Hallitus käsitteli eläkeikää iltakoulussa keskiviikkona 10. kesäkuuta. ”Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä. Tällaista henkilöstöä on kunnissa noin 358 000 henkilöä eli noin 70 prosenttia kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Palomiesten eläkeiän lasku antaisi signaalin siitä, että raskaissa töissä työelämään liittyvät ongelmat olisivat korjattavissa eläkeikää laskemalla. Koska tavoitteena on kaikkien työntekijöiden jatkaminen työelämässä mahdollisimman pitkään, minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea”, hallitus perusteli. Sen sijaan asetetaan selvityshenkilö, jonka tehtävänä tehdä esitys siitä, miten palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää. ”Sisäasiainministeriö selvittää palomiesten koulutusjärjestelmän uudistamista tavalla, joka alentaa ammattiin valmistuvien palomiesten ikää ja siten pidentää palomiesten työuria alkupäästä. Ministeriö selvittää myös mahdollisuudet antaa palomiehille muuntokoulutusta, joka mahdollistaisi palomiesten rekrytoinnin hätäkeskuspäivystäjän tehtäviin.” Pelastuslaitosten toimintakykyhankkeesta hallitus toteaa, että se ”tulee antamaan eri osapuolille suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Niiden tavoitteena on muun muassa ohjata voimavarojen kohdentamista, henkilöstön ikääntymisen huomioon ottamista urakehityksessä ja koulutusjärjestelmässä sekä henkilöstöä vähemmän kuormittavien työmenetelmien käyttöönottoa.” ”Pelastuslaitosten sekä pelastustoimen työnantajina toimivien kuntien ja kuntayhtymien tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työaikamuotojen tarkoituksenmukaiseen valintaan ja työn kuormittavuuden joustavaan tasaamiseen sekä työhyvinvointiin. Työterveyshuollon toimivuutta ja ammatillista kuntoutusta sekä työsuojelua tulisi myös tehostaa ja kehittää henkilöstön vaihtoehtoisia urapolkuja.” Pelastusopiston tulee kehittää kevyempiä ja henkilöstöä vähemmän kuormittavia pelastusmenetelmiä. Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tulisi yhdessä tarkastella ”palvelussuhteen ehtojen kokonaisuutta siten, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat pelastuslaitosten toimintakykyä”. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


Helsingin hätäkeskushenkilöstön yhdistyksessä puheenjohtajana toimii Riikka Bäckman (vas.) ja sihteerinä Veronika Acs. Laura Kuurne on hallituksen jäsen ja Hätäkeskusammattilaisten liiton pääluottamusmies.

Helsinkiin oma

hätäkeskusyhdistys

Helsingin hätäkeskuksessa työskentelevät Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenet ovat perustaneet oman paikallisyhdistyksen.

U

usi henkilöstöyhdistys, jonka virallinen nimi julkistetaan kesäkuussa, on käynnistänyt toimintaansa kevään aikana. Maaliskuun lopulla pidetyssä perustamiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin hätäkeskuspäivystäjä Riikka Bäckman ja sihteeriksi hätäkeskuspäivystäjä Veronika Acs. Hallituksessa on yhteensä kuusi jäsentä. Helsingin henkilöstöyhdistys on Hätäkeskusammattilaisten liiton ensim12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

mäinen paikallisyhdistys. Riikka Backman kertoo, että ajatukset yhdistystoiminnasta ovat innostuneet ja odottavat. –– Paikallisyhdistys ja valtakunnallinen liitto ovat ammattilaisille kanava yhdistyä ja vaikuttaa omaan työhön. Nyt on tilaisuus saada ääni kahvihuoneen lisäksi kuuluville aivan oikeasti. Backman miettii, että hätäkeskushenkilöstön yhteistyölle on juuri nyt tarvetta enemmän kuin koskaan. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen muutokset ovat jatkuneet. Helsingin osalta työntekijöitä on kuormittanut jatkunut epävarmuus toimitiloista. Koko valtakuntaa koskeva hätäkeskusalueiden yhdistäminen etenee nopeasti. Henkilöstön mielipide tulee muutostilanteessa saada kuuluville. Äänenkäyttöön tarvitaan työkalu, jollaisia oma liitto ja paikallisyhdistys ovat. –– Hätäkeskuspäivystäjien omalla yhdistyksellä on sanomisissaan enem-

män painoarvoa kuin yksittäisellä päivystäjällä, tiivistää Hätäkeskusammattilaisten liiton pääluottamusmies Laura Kuurne.

Liitolla ja paikallisyhdistyksellä kummallakin oma tehtävänsä Hätäkeskusammattilaisten liiton toiminnasta helsinkiläisillä on positiivisia kokemuksia. Liitto on ollut aktiivinen kertoessaan toiminnasta ja rekrytoidessaan uusia jäseniä. Kuurne kertoo, että päivystäjät ovat vertailleet kokemuksiaan ammattiliitoista. Nyt näyttää hyvältä. –– Koen, että nyt voidaan tehdä sitä mitä jäsenet haluavat. Kun on uusi liitto, kaikilla on yhteisesti mahdollisuus vaikuttaa siihen millainen siitä muodostuu. On tärkeää jatkaa avointa toimintaa ja tiedottamista, Kuurne näkee. Ammattiyhdistyksen jäsenyys on kokonaispaketti, johon sisältyy ala-


Tapaamisia eduskunnassa kohtaisia painotuksia. Työttömyyskassan ja jäsenkortin lisäksi jäsenmaksulle tulee saada vastiketta, jolla on todellista ammatillista merkittävyyttä. Hätäkeskuspäivystäjillä tämä tarkoittaa muun muassa Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenten kattavan vakuutus- ja oikeusturvan korostumista. –– Hätäkeskuspäivystäjät on ripoteltuina ympäri Suomea. Kokonaisuutenakin puhutaan pienestä ammattilaisten joukosta. Keskustelu- ja vaikutuskanava tarvitaan. Ammattiliitto takaa myös luottamusmiesjärjestelmän, työsuhdeturvan, oikeudellisen avun ja vakuutukset. Voi olla varma, että turvaa on, yksin ei tarvitse jäädä, Backman sanoo. –– Kun on 15 hätäkeskusta, on myös 15 erilaista toimintatapaa. Liittoa tarvitaan koko maan hätäkeskushenkilöstön yhdistämiseen, kun taas paikallinen yhdistys tekee niitä asioita, joita omassa työyhteisössä koetaan tärkeiksi, jatkaa Acs.

Henkilöstöä kuultava kehittämishankkeissa Työhön liittyvät epävarmuustekijät synnyttävät stressiä, mutta varsinaiseen ammattiin Helsingin päivystäjät ovat tyytyväisiä. Helsingin hätäkeskuksen työntekijöiden suuri vaihtuvuus ei johdu ainakaan tästä asenteesta: –– Helsingissä on tekemisen meininki ja tosi hyvä ilmapiiri. Omassa työssä ei varmasti ikinä ole valmis. Joka päivä pääsee haastamaan oman ammattitaidon, Backman sanoo. Acs korostaa, että oman työpaikan henkilöstön ja johdon suhteen ei ole mitään valittamista. Kun työhön ollaan vahvasti sitoutuneita, tulisi työnantajan ymmärtää henkilöstö tärkeimpänä voimavarana. Esitys hätäkeskusalueiden yhdistämisestä on saanut henkilöstön varpailleen ja juorut kiertämään. Työntekijät kaipaavat päätösten laadukasta valmistelua, johon kuuluu myös ruohonjuuritason kuuleminen. Kiireellä ja “pakkopäätöksillä” ei keskusten palvelukykyä saa vaarantaa. –– Avointa, rehellistä tiedottamista, ja työntekijät mukaan suunnitteluun. Työtä tekevät ammattilaiset tietävät kuitenkin parhaiten, mistä hätäkeskuksen päivystystyössä oikeasti on kyse, Acs esittää.

Hätäkeskuspäivystäjät ovat kevään aikana toimineet aktiivisesti päättäjien suuntaan. Tapaamisia on järjestetty eduskunnassa sekä sisäasiainministeriössä, jossa päivystäjät tapasivat sisäasiainministeri Anne Holmlundin. Keskusteluissa on tuotu esille henkilöstön näkemystä Helsingin hätäkeskuksen siirrosta Keravalle, hätäkeskusalueiden suurentamiseen ja hätäkeskuksen yhdistämiseen sekä kerrottu henkilöstön jaksamisesta. Liiton näkemys on, että hätäkeskuksen lukumäärän vähentäminen - kuuteen tai jopa neljään - ei ole oikea ratkaisu keskusten kehittämisen kannalta. Pääluottamusmies Laura Kuurne Kuurne kertoo, että erityisesti kansanedustajatapaamisista jäi tunne, että henkilöstöä halutaan kuunnella. -- Erityisesti helsinkiläisiltä poliitikoilta on tullut hyvää palautetta. Siellä on ymmärretty, että muutosten läpivienti on kuluttavaa, varsinkin kun uudistuksia tulee perä perää.

Kerava-päätös jätti kysymykset Epävarmuus Helsingin hätäkeskuksen muutosta Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen yhteyteen Keravalle sai päätepisteen, kun sisäasiainministeri toukokuun puolivälissä ilmoitti tehneensä siirrosta päätöksen. Iso joukko kysymysmerkkejä jäi kuitenkin edelleen ilmaan. -- Helsingin häken siirtäminen Keravalle tuo kovat haasteet palveluiden kehittämiselle. Käsitykset siirtämisestä saatavista eduista ovat ristiriitaiset, muistuttaa Hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtaja Petri Hynninen. Helsingin häke siirtyy Keravalle viimeistään joulukuuhun 2010 mennessä. Se jatkaa toimintaansa itsenäisenä vastaten samasta alueesta kuin tälläkin hetkellä. Henkilöstön asemaan ja työntekijäresurssiin liittyvät kysymykset nousivat prosessissa päällimmäisiksi. Minkäänlaisia henkilöstön tukitoimia ei ole kuitenkaan toistaiseksi esitetty. – Päätöksen jälkeen on tärkeää, että pystytään sitouttamaan työntekijät ratkaisun taakse. Laitoksen henkilöstöpolitiikka on entistä enemmän suurennuslasin alla. Paineet ovat kovat irtisanoutumisiin ja tuleviin virkaehtosopimuksen neuvotteluihin. Aiemmin Helsinki-raportissa esitetyt hätäkeskuksen ongelmat eivät poistu tällä päätöksellä, vaan ne ovat edelleen edessä ratkaistavina. Pääluottamusmies Laura Kuurne huomauttaa, että vaikka Kerava-ratkaisua perusteltiin taloudelliselta pohjalta, mitään todellista hankesuunnitelmaa ja talousarviota operatiivisten toimintojen turvaamisesta ei ole pystytty esittämään. Henkilöstöä kiinnostaa muuttoon ja uusiin tiloihin liittyvät yksityiskohdat. Samalla jaksaminen keskusteluttaa edelleen, ja muutama päivystäjä on päätöksen jälkeen puhunut irtisanoutumisesta. Helsinkiläiset huomauttavat, että muuttoa kohtaan esitetty kritiikki ei kohdistunut millään tavalla Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen henkilöstöön. -- Keravan henkilöstön ammattitaitoa ja työtä arvostetaan. Olisi hyvä, jos keskusten väki pääsisi tutustumaan toisiinsa ennen työn aloittamista vaikka vähän epävirallisemmissa merkeissä.

Häkealueista esitys elokuussa Hätäkeskusalueiden yhdistämisestä saadaan tietoa elokuussa, kun sisäasianministeriön asettaman työryhmän esitys valmistuu. Aikaisemmin on puhuttu 4-6 keskuksesta, mutta ministeri Holmlundin toukokuisen linjauksen mukaan “alueita tulee laajentaa ja niiden määrää vähentää”. Toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti ja uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Jäsenten lakipalvelujen käyttö kasvanut Ammatillisen edunvalvonnan lisäksi Palomiesliiton tärkeimpiä jäsenetuja ovat vakuutukset sekä työhön liittyvä oikeusturva. Työhön liittyvien lakipalvelujen käyttö on kasvanut.

O

ikeusapu ja neuvonta lainopillisissa, palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa on Palomiesliiton jäsenille maksutonta. Liiton toimisto ottaa jäsenten lakiasioihin liittyviä kysymyksiä vastaan lähes viikoittain. Lakipalvelut ovatkin keskeinen osa jäsenpalveluita ja niiden merkittävyys on kaiken aikaa kasvanut. –– Tyypillisesti jäsen tai häntä edustava paikallinen luottamusmies ottaa yhteyttä toimistolle. Tehdään esiselvitys, jossa kerätään tieto tapauksesta, jonka jälkeen edetään tarpeen mukaan. Oikeuskäsittelyyn asti joudutaan suhteellisen harvoin, eikä

Periaatekysymys:

-- Vaikuttaako työntekijän koulutus, työtehtävän luonne, työnantajan sairaankuljetuksesta tekemä sopimus tai joku muu asia siihen, millainen suoja sairaankuljettajalla on väkivaltatilanteissa, ihmettelee Saku Kaipainen.

14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Helsingin pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettaja Saku Kaipaisella oli vuosi sitten normaali työvuoro sairaankuljetuksessa Erottajan pelastusasemalla. Yksi nyrkinisku muutti potilaan hoitotehtävän luonteen, eikä tapahtumien ketjussa ole vielä kirjoitettu viimeistä sanaa. Ravintolan edustalla sattuneessa kohtauksessa ei sinällään ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Sairaankuljetusyksikkö tutki ravintolasta poistetun, kaatuneeksi ilmoitetun miehen terveydentilaa, ja paikalla oli päihtyneiden yleistä hälinää niin kuin kesäisenä lauantaiaamuyönä keskustan kaduilla on. Jostain syystä ambulanssiin tiedottomana kyytiin otetun potilaan isä hermostui ja kävi potilaan tilaa omaisille selvittäneen Kaipaisen kimppuun. -- Käänsin päätä ja samassa vedettiin sivusta leukaan. Potilas tuotiin Marian sairaalaan, jossa tutkittiin myös Kaipaisen vammat ensimmäistä kertaa. Hampaat ottivat uudestaan yhteen jo parin viikon jälkeen, mutta pysyvämpänä muistona ovat jatkuvat päänsärkykohtaukset.


se ole lakipalvelun ensisijainen tarkoituskaan, toiminnanjohtaja Petri Hynninen kertoo. Eniten lakipalveluita käytetään erilaisissa tapaturmiin liittyvissä asioissa: liitto antaa apua tapaturmapäätöksen valituksen tekoon ja mahdolliseen vakuutusoikeuden käsittelyyn. –– Tapaturma-asiat ovat selvästi kasvussa, johtuen siitä että henkilöstö ikääntyy. Trendi on selvä. Toisaalta lakipalveluiden käytössä näkyy myös liiton oma aktivoituminen. Ulkopuolista asiantuntija-apua käytetään, kun selvitetään esimerkiksi työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

–– Valitettavan yleisiä ovat myös sairaankuljetustehtäviin liittyvät kysymykset, kuten hälytysajon liikenneonnettomuudet ja sakukeikkojen väkivaltatilanteet. Vaikka tapaukset ovat sattuneet työajalla, eivät työnantajat ole ajaneet työntekijöiden asioita, vaan on tarvittu liiton tukea. Asianajossa onkin menestytty oikein hyvin. Virka- ja työehtosopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelujärjestelmän portaiden mukaisesti. Tuomioistuin on neljäntenä portaana työpaikkatason, paikallistason ja keskusjärjestötason neuvotteluiden jälkeen.

!

Oikeusapu ja -neuvonta on jäsenelle maksutonta.

Nyrkinisku on virkamiehen vastustamista Päällekävijä myönsi syyllisyytensä, mutta vapaaehtoisessa sovittelussa ei päästy yhteisymmärrykseen. Syyttäjä lähti ajamaan asiaa pahoinpitelynä. Kaipainen vaatii lisäksi korvauksia sekä syytettä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Käräjäoikeudessa asia oli esillä ensimmäistä kertaa toukokuun alussa. Asianomistajan vaatimusten johdosta edessä on toinen käsittely, jonka päivämäärää ei toistaiseksi ole ilmoitettu. Kaipainen odottaa seuraavaa oikeuden istuntoa syksyksi.

Kaipaisen mielestä tapauksessa petti talon turvaverkko, joka on luotu työssä kohdatun väkivallan nollatoleranssista. – Tapahtunutta on puitu johtajien kanssa ja otettu opiksi. Järjestelmän pitää olla automaattinen: jos jotain sattuu, kavereiden pitää tietää, miten ja keneen olla yhteydessä. Sen jälkeen talo nostaa jutun, jos asiassa on havaittu häivähdystäkään talon etua: esimerkkinä vain työntekijän sairauslomakulujen hakemista syytetyltä tai rikki potkaistun ambulanssin sivupeilin korvaamista.

Palomiesliiton tuella oikeuteen

Monta muuttujaa

Pahoinpitelyn jälkeen Kaipainen kysyi työnantajalta tukea asianajoon, mutta vastaus oli yllättäen kielteinen. Työssä sattunut pahoinpitely tulkittiin yksityisasiaksi. Kaipaisen käännyttyä oman ammattiliittonsa Palomiesliiton puoleen, alkoi oikeudenistuntoon valmistautuminen SPAL:n palkkaaman asianajajan kanssa. -- Vasta kun SPAL tuli mukaan, tuli laitokselta ilmoitus, että talo antaakin tukea. Siinä vaiheessa totesin vain, että lakimies on jo olemassa.

Kaipaiselle prosessissa on kyse periaatteesta: palomies-sairaankuljettajalla tulee olla työtä tehdessään selvänä se, mitä julkista valtaa käyttävän viranhaltijan status merkitsee. Toistaiseksi aiemmista oikeuden päätöksistä kerätty tieto näyttää, että kyseessä on veteen piirretty viiva. Ratkaisut ovat riippuneet hyvin monesta osatekijästä. -- Kun haetaan syytettä virkamiehen vastustamisesta, kynnyskysymys on, käytetäänkö tehtävässä julkista valtaa. Palopuolen keikalla ei ongelmaa ole,

mutta onko ambulanssikeikoilla toinen tilanne? Oikeudelliseen arviointiin liittyy myös muita kysymyksiä, kuten se, onko kyseessä ollut henkeä pelastava toimenpide, valottaa Kaipainen. -- Aina, kun kimppuun käydään työtehtävissä, tulee syyte ajaa virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena. Tuomiot ja korvaukset tulee määrätä sen mukaan. Ambulanssissa ei ole omien jalkojen lisäksi mitään keinoa suojata itseä, joten oikeuden tulee päätöksellään näyttää suurelle yleisölle, ettei auttava organisaatio suvaitse siihen kohdistuvaa väkivaltaa. Oli oikeuden päätös mikä tahansa, on Kaipaisen mielestä oleellista se, että työntekijät tietävät, mitkä tekijät vaikuttavat sairaankuljettajien oikeusturvaan. -- On puolustauduttu, että koko kuvion avaaminen merkitsisi lakimuutosta. Jos todella näin on, niin sitten lakia on muutettava, että vastuut ja oikeudet saadaan kuntoon! Eihän voi olla niin, että palomies on virkamies, mutta kun hypätään ambulanssiin, kaikki oikeusturva katoaa. Tai että koulutus määräisi sen, miten oikeus käsittelee väkivaltatapaukset.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Palomiesliitto ja asianajotoimisto Hölttä yhteistyöhön Palomiesliitto vahvistaa jäsentensä lakipalvelua. Asianajotoimisto Hölttä & Co Oy:llä on mittava kokemus työ- ja virkamiesoikeudesta.

T

urkulainen Hölttä & Co Oy on valtakunnallisesti toimiva täyden palvelun asianajotoimisto, joka on tunnettu erityisesti työ- ja virkamiesoikeuden asianajosta. Työoikeuden lisäksi toimistolla on erityisosaamista insolvenssioikeudessa (yritysten maksukyvyttömyys), liikejuridiikassa, markkinaoikeudessa ja yhdistyslaissa. Toimistossa on neljä vakinaista asianajajaa ja yksi määräaikainen lakimies sekä kaksi sihteeriä. Kaikilla asianajajilla on hyvä perehtyneisyys työoikeudellisiin kysymyksiin. Työoikeudesta ja työrikosoikeudesta toimiston perustajalla Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus. Yrityksen osaamista ovat käyttäneet useat ammattijärjestöt STTK:n, SAK:n ja Akavan liittokentissä. –– Palomiehille ja hätäkeskuspäivystäjille on tärkeää varmistaa laadukkaat lakitoimisto- ja asianajopalvelut, sillä jäsenten lakipalvelut ovat oleellinen osa liiton toimintaa, toiminnanjohtaja Petri Hynninen kertoo. Varatuomari, asianajaja Olavi Hölttä arvioi pelastuslaitosten ja hätäkeskusten ammattilaisten virkasuhderiitojen muistuttavan montaa muuta ammattikuntaa, mutta että omanlaisiakin painotuksia löytyy. –– Määräaikaiset virkasuhteet on perusongelma monella virkamiesalalla, kuten yliopistoissa sekä kunnilla ja kuntayhtymillä erityisesti terveydenhoidossa. Toimisto on menestyksekkäästi hoitanut kymmeniä laittomiin määräaikaisuuksiin liittyviä oikeusjuttuja. Toisaalta saattaa olla, että kiistat virkasuhteen päättämisperusteista ko16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus työoikeudesta.

Työnantajan puolelta tuntuu yllättävän usein toistuvan samantapaiset päätökset, joiden takia on oikeusasteissa riidelty jo aikaisemmin.

OLAVI HÖLTTÄ

rostuvat pelastushenkilöstöllä - virkavelvollisuuksia katsotaan työtehtävien luonteen vuoksi ehkä tiukemmin kuin joillain muilla aloilla. Työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaan liittyvät lausuntopyynnöt tullevat Höltän näkemyksen mukaan myös työllistämään.

Kokemus on pääomaa Lähes kolmen vuosikymmenen kokemus antaa vankan pohjan toiminnalle missä tahansa ammatissa, myös asianajossa. Aikaisempien juttujen ja oikeuskäsittelyjen tunteminen säästää aikaa ja antaa mahdollisuuden keskittyä nopeasti kulloisenkin jutun oleellisiin piirteisiin. -- Työnantajan puolelta


LEHTIHARAVA

«

Palomiehet taistelevat vaikeissa

olosuhteissa aikaa vastaan, alkoi Apu-lehden juttu 5. toukokuuta. Lehti tutustui palomiehen työhön Tampereen aluepelastuslaitoksella. Esiin nousivat henkilöstön ikääntyminen, työkyky ja tapaturmat. Ruiskumestari Jouni Lammin mielestä työuraa pitäisi mieluummin jatkaa alkupäästä kuin lopusta: – Pelastusopistosta Kuopiosta valmistuttiin ennen kaksikymppisinä, ja silloin miehet pystyivät toimimaan palomiehinä parhaan ja tehokkaimman ikänsä. -- Kun 27-vuotiaana alalle tulleelle miehelle sattuu pahimmassa tapauksessa muutaman vuoden kuluttua työtapaturma, vakuutusyhtiö tuomitsee vamman rappeutumaksi, koska ”mies on jo niin vanha”.

Työoikeudellisten kysymysten lisäksi Hölttä & Co tarjoaa muitakin laki- ja asianajopalveluja täyden palvelun periaatteen mukaisesti.

Juopoista ei välitä edelleenkään

tuntuu yllättävän usein toistuvan samantapaiset päätökset, joiden takia on oikeusasteissa riidelty jo aikaisemmin, Hölttä huomaa ja pohtii, onko kyseessä ns. hiljaisen tiedon hukkaaminen. –– Henkilöstön käsittelyssä, esimerkiksi irtisanomistapauksissa taloudellisten ja tuotannollisten syiden tullessa kyseeseen, tehdään toistuvasti samanlaisia virheitä. Isoillakin työnantajilla voi ilmetä joustamattomuutta, jolloin sovintotien sijaan kiistat ratkaistaan oikeuskäsittelyillä. Asianajotoimistolle oikeusjutut eivät ole itseisarvo: sekä asiakkaan että asianajajan etu on, että asiat pystytään sopimaan. Yhteisö- ja yritysasiakkaiden lisäksi Hölttä palvelee yksityisasioissa, avioeh-

doista perinnönjakoihin. Palomiesliiton jäsenillä on mahdollista hyödyntää asianajotoimiston palveluita myös yksityisissä, työhön kuulumattomissa lakija asianajopalveluissa. Hölttä & Co:n lakimiehet ovat yhtä lukuun ottamatta Suomen Asianajajaliiton jäseniä. Toimiston kotisivulla www.holtta.fi voi tutustua oikeusjuttuihin, joita toimiston lakimiehet ovat olleet hoitamassa. Tietokannassa esitellään tosielämän tapauksia taustoineen ja niihin oikeuden antamat päätökset. –– Esimerkkijutut tuntuvat kiinnostavan, ja moni yhteydenotto on käynnistynyt sillä, että asiakas kertoo lukeneensa lähes omaa tapaustaan vastaavan juttukuvauksen nettisivultamme, Hölttä mainitsee.

kukaan, murehti sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero Satakunnan Kansassa 30. huhtikuuta. ”Kun syvä juopumustila on oireiltaan selvä sairaus, kuljetusvastuun pitäisi olla samalla organisaatiolla, joka kuljettaa muitakin sairaita, siis pelastuslaitoksella ja sairaankuljetusyrittäjillä.” ”Vaikuttaa kovin moraalittomalta kieltäytyä edes harkitsemasta päihtyneiden kuljettamista.” Pekka Paatero on poliisiylijohtaja Mikko Paateron veli.

Hätäkeskus lisää riskinottoa, kirjoitti Helsingin Sanomat 19. toukokuuta pääkaupungin häken siirrosta. ”Keravalla on parhaat mahdolliset tilat, sisäministeriö perustelee. Se on varmaankin totta, koska Helsingistä tiloja ei ole tosissaan etsitty.” ”Toiminnassa on vaikeuksia, joita muutto pikemminkin lisää kuin helpottaa. Ikävimminongelmat ovat tuntuneet hälytysaikojen pitenemisenä. Tarvittaisiin enemmän tekijöitä, vähemmän väen vaihtumista ja lisää koulutusta.”

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


Palomies ja poliisi entistä tiiviimmäksi työpariksi - juoppokuljetukset vain yksi osa palapeliä Poliisin henkilöstötarpeita suunnitellut työryhmä esittää malleja, joilla turvattaisiin poliisin palvelut erityisesti haja-asutusalueilla. Puhetta on herättänyt erityisesti ajatus juoppokuljetusten työntämisestä pelastuslaitosten kontolle. 18 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Kuva: Vastavalo/Petri Lindgren

veysministeriön sekä sisäasiainministeriön työryhmässä valmistellaan uudet ohjeet päihtyneiden kuljettamisesta ja säilöönotosta.

Virkapulaa paikataan väärästä päästä

P

oliisi 2020 -raportti esittää 30 toimenpidettä, joista suuri osa koskee poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten yhteistyötä. Päihtyneiden kuljetusten osalta esitetään ns. yhden kosketuksen periaate: ensimmäisenä paikalle saapunut viranomainen vie asiakkaan selviämisasemalle. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä poliisin pahnoilla nukkuu päätänsä selväksi liian moni asiakas (95 000 viime vuonna), joista “kaikki eivät varmastikaan vaarantaneet yleis-

tä turvallisuutta”. Ensisijainen vastuu päihtyneiden auttamisessa on kuitenkin kunnilla. Ratkaisuna olisi uusien kunnallisten selviämisasemien perustaminen. Niille juopot kuskaisi se, joka ensimmäisenä ennättää paikalle. –– Ei siihen erikseen poliisipartiota tarvita, paitsi tietysti väkivaltaisissa tapauksissa, sanoo Paatero. Juoppokuljetusten järkeistämisestä on keskusteltu ennenkin. Tällä kertaa halutaan jo ratkaisuja: sosiaali- ja ter-

Pelastuslaitosten sairaankuljetusyksiköt ovat tähän asti kuljettaneet päihtyneet paikattavaksi, mutta raportin ajatuksen mukaisesti jatkossa pelastuslaitokset kuskaisivat päihtyneitä juopposäilön lavereille lepäämään. Miten pelastustoimi voisi ottaa lisää tehtäviä, kun se nykyiselläänkin toimii vahvuuksien alarajoilla, kysyy Palomiesliitto. –– Viranomaistoiminnan yhden kosketuksen periaate on sinänsä kannatettava ajatus keskustelun pohjaksi. Olennaista on kuitenkin, ettei pelastusviranomaisen roolia hämärretä. Pelastuslaitokset ja niiden sairaankuljetusyksiköt auttavat kansalaisia hädässä, ne eivät ole järjestyksenvalvojia, huomauttaa puheenjohtaja Kim Nikula. Sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluita tuottavat kuntien omistamien pelastuslaitosten lisäksi yksityiset sairaankuljetusyritykset ja järjestöt. –– Millaisiin vastuisiin eri toimijat asetetaan lainsäädännöllisesti, jos sairaankuljetukselle osoitetaan päihtyneiden järjestyksenpidollisia kuljetustehtäviä? Palomiesliiton mielestä samanaikaisesti kun keskustellaan työntehtävien jakamisesta, tulee koko ajan keskustella myös viranomaisten resursseista. –– Joudutaan epäterveeseen tilanteeseen, jos tehtävien hoidossa päädytään huutokauppaan, jossa mitataan, kuka tekee tehtävät halvimmalla. Poliisin ongelmat tulee ensisijaisesta ratkaista palkkaamalla uusia poliiseja, ei jakamalla poliisin tehtäviä muille vähistä virkamääristä kärsiville viranomaisille, Nikula sanoo. –– Palomiesliitto on aktiivisesti mukana, jos ja kun viranomaistehtävien uudelleen järjestelystä aloitetaan tarkempi valmistelutyö.

Missä resurssit? Juoppokuljetukset ovat poliisille ongelma haja-asutusalueella. Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko huomauttaa, että tässä suhteessa pelastuslaitokset PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 19


Ei huutokauppaa siitä, kuka tekee halvimmalla. KIM NIKULA

eivät juuri pystyisi apua antamaan. –– Poliisilla kaikki ovat virkamiehiä ja heillä voidaan teettää virkatehtäviä. Pelastustoimen reuna-alueille meillä on nimenomaan sopimuspalokuntia vapaaehtoispohjalla. Heillä ei ole virkamiehen ja työntekijän statusta. –– Pelastustoimella on tosi hyvä verkko, joka on lähellä kansalaista, myös maaseudulla. On sitten ajateltu, että tässä on järjestelmä paikkaamaan poliisin vajetta. Kyseessä oli poliisin suunnalta heitto, joka ei jää elämään. Ei oltu mietitty pelastustoimen kannalta asiaa, Parkko huokaa. Eikä pelastustoimella ole resurssejakaan. Nykyisissäkin tehtävissä on yllin kyllin hallittavaa. –– Haja-asutusalueilla ensivaste on kaksinkertaistanut palokuntien tehtävät. Ensivasteella on selkeää synergiaetua pelastustoimesta. Jos pelastustoimi tarjoaisi jotain omaa tehtäväänsä muille viranomaisille, voisi se juuri olla ensivasteosaaminen. Tässä olisi mahdollisuus myös valistukselle, kansalaisten ohjaamiselle ja kouluttamiselle omatoimisuuteen. Taisteltaisiin samalla uusavuttomuutta vastaan.

Ei hötkyillä, tutkitaan Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mielestä poliisiraportin saama julkisuus on vääristynyt vain juoppokuljetuksiin. –– Ei kannata hermostua, vaan rauhassa katsoa. Tässä vaiheessa esitykset ovat yleisluonteisia. Poliisilla ei ole pyrkimyksiä eikä mahdollisuuksia tehdä mitään päätöksiä pelastustoimen tai minkään muun viranomaisen puolesta. Kaikki asianomaiset katsovat yhteistyössä, mitkä esitykset ovat järkeviä ottaa tarkempaan tutkittavaksi. Partanen korostaa, että pelastustoimen ja poliisin yhteistyökeskustelua ohjaavat yleiset vaatimukset viranomaisresurssien mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käytöstä. 20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

–– Muita viranomaisia koskevat esitykset ovat poliisin raportissa vain ideatasolla. Osa vaatisi lainsäädännön muutoksia, osa on mahdollista toteuttaa viranomaisten sisäisillä päätöksillä. Jatkovalmistelun suunnittelua poliisi tekee parhaillaan. Jos ja kun valmisteluun etenee pelastusviranomaiseen liittyviä asioita, valmistelussa ovat luonnollisesti tiivisti mukana pelastusosasto ja kuntapuoli. Vastuu- ja resurssikysymyksiin liittyy oleellisesti viranomaisten kunta- ja valtio-omisteisuus. Partanen muistuttaa yleisen poliittisen näkemyksen olevan, että kunnille ei ohjattaisi kustannuksia tuovia lisätehtäviä valtiolta.

Johtajat verkottuivat Uusilla 24 poliisipiirillä on lähes samat rajat kuin 22 pelastustoimen alueella. Sisäasianministeriössä nähdäänkin poliisipiiriuudistuksen mahdollistavan sen, että paikallisella tasolla poliisi- ja pelastustoimi ovat entistä tiiviimpi yhteistyöpari. –– Varautumisen ja valmiussuunnittelun, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja paikallisen turvallisuussuunnittelun osalta ollaan koko ajan menossa eteenpäin, Partanen sanoo. Helmikuussa Vantaalla järjestetyssä tapaamisessa pelastustoimen ja poliisin johdot olivat ensimmäistä kertaa laajassa mitassa miettimässä yhteistyön kehittämistä operatiivisessa toiminnassa. Verkostoitumisen lisäksi seminaarissa keskusteltiin muun muassa operatiivisesta johtamisesta sekä koulutus- ja harjoitusyhteistyöstä. Tuoreet kokemukset kouluammuskeluista, Nokian vesikriisistä ja Joensuun lukkotehtaan palosta ryydittivät keskustelua. Pelastuslaitos antaa jo nyt poliisille tukea onnettomuuspaikalla esimerkiksi liikenteenohjauksessa ja tutkinnan turvaamisessa. –– Pelastustoimen, poliisin ja lääkinnällisen ensihoidon kent-


Työaikakysely käynnistyi

täyhteistyö on päivittäistä rutiinia, jota voidaan vielä varmasti edistää. Poliisin laitosrakenne antaa entistä parempia edellytyksiä laitosten ylimpien päälliköiden yhteistoiminnan lisäksi myös P3- ja P4-tason ja poliisin kenttäjohdon yhteistyön kehittämiseksi. Paikallisia aloitteita ja ideoita odotetaan, esittää Partanen. –– Lähtökohtana on, että kukin tekee omat tehtävänsä. Yhden kosketuksen periaatteen mukaisesti ensimmäinen paikalle tullut vastaa kokonaistilanteen hoidosta, kunnes muut viranomaiset tulevat. Poliisilla ja rajavartiolla tulisi onnettomuuspaikalle ensimmäisenä tullessa olla valmius ja välineet ensiapuun ja jonkintasoiseen lääkinnälliseen ensihoitoon. Hän näkee viranomaisyhteistyön kehittämisen järkevänä ja luonnollisena vaiheena sitä pelastustoimen kehitystä, jonka suunta otettiin jo 70-luvulla: pelastustoimi on yhteiskunnan pelastusorganisaation runko.

Osana toimintakykyhanketta on käynnistetty työajan käytön arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää, miten palomiesten työaika jakaantuu eri tehtäviin hälytystehtävien lisäksi. Kolme kuukautta kestävässä seurannassa on mukana paloasemia Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta, Kymenlaaksosta ja OuluKoillismaalta. Pelastusosasto käsittelee tuloksia syksyllä. Tutkimuksessa mukana olevia palomiehiä pyydetään arvioimaan työvuoron työajan käyttönsä jokaisesta työvuorosta 15 minuutin tarkkuudella. Arviointi tehdään lomakkeelle, jossa on eriteltynä 13 eri työsuoritusta, kuten oppitunnit, harjoitukset, huolto, liikunta, palotarkastus ja työn suunnittelu.

Haasteena maaseutu Erityishaasteena on harvaan asutun Suomen turvallisuuspalveluiden järjestäminen. Lappiin ja Pohjois-Karjalaan suunnitellaan pilottihankkeita, jossa pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos ja tulli hakevat todellisia käytännön kokemuksia. Pelastustoimessa omia työtehtäviä tarkastellaan valmistelussa olevassa uudessa pelastuslaissa, jossa muun muassa tullaan ottamaan esille onnettomuustutkinnassa pelastustoimelle, poliisille ja vakuutusyhtiöille kuuluvat tehtävät. Toinen kriittinen lakihanke on ensihoitopalvelun myllertävä terveydenhuoltolaki, jonka valmisteluun on annettu vuosi lisäaikaa. Partanen kiittelee pelastuslaitosten ja ministeriön välillä tehtyä hyvää yhteistyötä, kun sosiaali- ja terveysministeriölle on perusteltu pelastuslaitosten tekemän sairaankuljetuksen ja ensivastetoiminnan laatua ja merkitystä. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21


Rainer Alho tuli kesämieheksi Erottajan asemalle 17-vuotiaana. Palomiehen työn ohella Alho suoritti lakimiehen tutkinnon. Eräiden hallinnollisten tehtävien jälkeen hän toimi valtion palokoulun – myöhemmin palo-opiston – johtajana ja lopulta Helsingin palolaitoksen johtajana. Palomiestausta omassa laitoksessa oli Alhon oman arvion mukaan yksi tekijä, jolla ansaitsi henkilöstön luottamusta. – Oleellista oli myös puhua palomiesten kanssa samaa kieltä. Kun oli luottamusta, miehet yleensä ymmärsivät myös ikävät päätökset ja niiden perusteet.

Pelastustoimen puolesta

pitää taistella

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Pelastustoimi tarvitsee vahvaa johtajuutta ja strategista näköä. Jos tulevaisuuden mahdollisuuksia ei nähdä ja niiden eteen tehdä suunnitelmallista työtä, alaa koskevat päätökset tehdään jossain muualla, sanoo Rainer Alho.

E

läkkeelle jääminen on käännekohta, jossa yleensä suljetaan työpaikan ovi viimeisen kerran, eikä tämän jälkeen uhrata ajatustakaan työasioille. Rainer Alho teki toisin: 12 vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen pelastuskomentaja evp. tunnetaan edelleen mielipiteistään ja näkemyksistään. Alho seuraa pelastustoimea, eikä pelkää sanoa suoraan kun tarvetta on. Alhon vetämänä Helsingin pelastuslaitos uudistui vastaamaan kasvavan pääkaupungin vaativiin tarpeisiin. Viran ja luottamustehtävien kautta hän vaikutti merkittävällä tavalla koko Suomen pelastustoimen kehittämiseen. Aktiivisina työvuosina koko sydämellään pelastuslaitoksen puolesta työskennelleen miehen kipinä palaa edelleen. Neljänkymmenen työvuoden pääoma on pelastustoimesta antaa vahvan perspektiivin puheelle ja kirjoitukselle. –– Ei siteitä voi niin vain katkaista, kun pitkään olin mukana. Toisaalta, edelleen kysytään mielipidettä, enkä edes ehdi lähteä kaikkeen mihin pyydetään. –– Kollegat ulkomailla ovat eläkkeelle siirryttyään edelleen tiivisti mukana pelastusalalla, esimerkiksi bisneksessä. Siellä täydellistä irtiottoa työelämästä suorastaan ihmetellään.

Valta ja luottamus kateissa Operatiivisesta päivittäisestä työstä irtaantuu nopeasti, myöntää Alho. Strateginen ajattelu on toinen juttu. Eivät suuret linjat muutu yhdessä yössä, ainakaan pelastustoimessa. Muutosta, tai murrosta, tarvittaisiin kuitenkin kipeästi. Pelastusala on kaikesta tärkeydestään huolimatta pieni nurkka yhteiskunnan verovaroin kustantamasta hiekkalaatikosta. Omassa ministeriössäänkin pelastustoimi jää isompien varjoon. Alan sisäiset ristiriidat hajottavat voimia, kun pitäisi yhdessä puolustaa olemassaoloa. Nyt jos koskaan tarvitaan vahvaa strategista johtajuutta, mutta se on hukassa. Ongelma kumpuaa Alhon mukaan sisäasiainministeriön pelastusosastolta. –– Ministeriö ei nauti kentän luottamusta, eikä kenttä ministeriön luottamusta. Pelastustoimen ministeriöohjaus on alentunut tilastotieteeksi ja raportoinniksi. Omaa toimialaa ei puolusteta, vaan noudatellaan säästölinjaa. Eihän missään muualla tehdä näin. Toki muutkin sisäministeriön alat säästävät, raa’astikin, mutta alan ehdoilla.

–– Ministeriössä ei ole välitöntä vastuusta siitä, miten pelastustoimen palvelukyky toimii, ja poliittista vastuuta ei ole, mikä on nähtykin. Alho laskee alamäen alkaneen siitä, kun “ministeriö alkoi mestaroida, puuttua asioihin, jotka tulisi jättää kentän tehtäväksi.” –– Päinvastoin kuin muilla ministeriön osastoilla pelastusosaston miehitys, koulutustausta ja kentän perusteellinen tuntemus on puutteellista. Ministeriö ei osaa, eivätkä sille kuulukaan kaikki palokuntien tehtävät. Sairaankuljetus työllistää pelastuslaitoksia enemmän kuin perinteinen palotoimi, silti oma ministeriö näpertelee vain pelastustoimiasioissa. Ratkaisevaksi rakenteelliseksi ongelmaksi Alho laskee sen, että pelastustoimen vastuulla olevia tehtäviä on hajallaan neljässä eri ministeriössä. –– Tilanne ei ole terve, vaan johtaa vastuun pakoiluun. Hallinnon tasoja tulisi madaltaa ja tarkastella esimerkiksi lääninhallitusten roolia. Kun vallankahvan puristaja on kateissa, valta valuu muihin käsiin. Aluepelastuslaitosaikana Kuntaliitto ottanut isännän roolia, mutta sen kovin yksipuolisena mantrana on talous. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


” Työvuosiltaan Alho kertoo kaipaavansa muun muassa työn sosiaalisuutta ja kanssakäymistä kollegojen kanssa. -- Tosin, et voi kuvitella, miten kiireistä eläkkeellä on. Kalenteri täyttyy nopeasti.

nimitettiin HelsVaratuomari Alho palopäälliköksi ingin palolaitoksen n jäi pelashä 1971. Eläkkeelle 97. Muutamaa 19 na ja ta en tuskom virastoissa ten gi Helsingin kaupun lukuun ottamatta htyä virkavuotta työnsä pelastusAlho teki elämän toimessa.

24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

4, Rainer Alho, Palomies nro 13 n kirjapainon ni kuvattuna Tilgman össä vuonna ty us ut m m sa on tulipal nen palo vei äi m 1960. Räjähdys in hengen. kolmen brankkar


Pelastustoimen ohjaus murtui, kun sisäministeriö alkoi puuttua palokuntien taktisiin, teknisiin ja perusrutiineihin, joihin sillä ei ole osaamista. Kun kuntaomistaja vaatii säästöä, tulee ylimmän viranomaisen lyödä nyrkkiä pöytään.

Uusi yleinen turvallisuusviranomainen –– Pelastusjohtajien joukolla olisi mahdollista pistää asiat halutessaan järjestykseen. Valitettavasti ryhmällä ei ole mitään muuta yhteistä kuin suuret alueet, ja pelastusalueiden intresseissäkin on melkoisesti eroja. Yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa. Jos pelastustoimi ei ryhdistäydy ja katso kauemmas kuin vain miten tästä päivästä selvitään, pyyhitään sillä pöytää mennen tullen. –– Valtiollistaminen on ehdoton uhka, tai ainakin epätäydellinen ratkaisu. Jotain se voisi ratkaista, mutta palomiehen kannalta huonompaan suuntaan. Valtiollistamisen jälkeen pelastustoimea ei enää johtaisi pelastusosasto, vaan ilmeisesti poliisi. Arvostan poliisia hyvin korkealle, mutta kun puhutaan turvallisuushallituksesta, aletaan liikkua kansalaisten kannalta jo todella huonolla alueella. Se ei ole oikeanlaista edistyksellisyyttä. Helsingin kaupungin Alho tietää puolustavan viimeiseen asti omaa pelastuslaitostaan. Valtiollistaminen merkitsisi pelin menettämistä. Poliisihallituksen alle siirtyminen häivyttäisi myös pelastus- ja väestönsuojelun sosiaalisen ja humanitäärisen luonteen.

Mikä on turvallisuuden hinta 1970-luvun alussa Helsingin pelastuslaitoksen johdon yksi strateginen tavoite oli nostaa laitoksen arvostusta

kaupungin sisällä sille kuuluvalle tasolle: ymmärrettiin arvostuksen merkitys sekä talon budjetti- että henkilöstön palkkaneuvotteluille. –– Kun esittelimme laitosta vierailijoille, pyrimme nimenomaan kertomaan työn monipuolisuudesta. Multiskill-palomiehen lanseerauksen perimmäisenä tarkoituksena oli perustella koko laitoksen olemassaolo ja edellytykset. Ymmärrettiin, että tulipalot eivät vähentyneet, mutta keinot niiden hallintaan olivat dramaattisesti parantuneet. Kasarmoituja joukkoja, jotka odottavat pelkästään tulipaloja, ei enää ollut. Ensimmäisenä uudistuksen kohteeksi otettiin palomiesten koulutus ja sitten sairaankuljetus, jota palolaitoksilla pidettiin aivan sivutehtävänä. Seuraavaksi poimittiin öljyntorjunta. Alho näkee ajassa samoja merkkejä kuin 30 vuotta sitten. Pelastushenkilöstön ammattiliitolta hän toivoo kauaskatseisuutta. Päivän kysymysten yli tulisi nähdä, ovatko uhkat mahdollisuuksia. –– Pitääkö meidän olla tuosta asiasta hiljaa ja painaa tällä puolella. Onko palomiesammattia enää olemassa, onko jokin yleinen turvallisuusammatti. Tulee keskustella, suunnitella, riidellä ja syöttää kentälle. Koko joukkoa ei saa mukaan koskaan, eikä tarvitsekaan. Ammattiyhdistyksen tehtävänä voisi olla sen kertominen, mitä pelastustoimi yhteiskunnalle merkitsee. –– Korostin jo työssä kollegoille, että älkää kerskuko pelkästään kuinka paljon rahassa säästätte. Monitaitotehtäviä hoitava hyvä palolaitos säästää kunnalle tehokkaalla toiminnallaan usein enem-

mänkin kuin budjettisäästöillä. Kokonaisvaikutuksen toteen näyttäminen vain on vaikeaa. Ei ole tuotantolaitosta, eikä käsin kosketeltavaa tuotetta. Pelastustoimen tuote on abstrakti, turvallisuus. Tehdasrakennuksen, voimalaitoksen tai liikerakennuksen onnistunut sammutustehtävä on vielä helppoa matematiikkaa, mutta miten lasketaan hengen pelastaminen? Tai palotarkastus? Lukuja tarvitaan, sillä tehokkuusajattelun läpikyllästämä hallinto pelaa niillä.

Brankkarin imago on hieno 2000-luvulla pelastajan ammatti on vetovoimainen. Alalle halutaan töihin, ja gallupeissa kansa antaa arvostuksensa. Alho uskoo, että menestyksen taustalla ovat sekä ammatin perinteet että nykyaikainen monipelastajan status, joka vetoaa tässä hetkessä. –– Brankkarin imago on hieno. Siinä on miehekkyyttä, mutta myös herkkää hoivaajaa. Ammatti vaatii toisaalta maskuliinista räjähdysvoimaa, toisaalta pehmeää empatiaa. Alan kannalta vankka myönteinen imago on kultakimpale, mutta osataanko sitä hyödyntää. Maine on myös herkkä menettää, omilla tai ulkopuolisten toimilla. Hyvän imagon säilyttäminen vaatii aktiivista maineenhallintaa. -- Jos palokunnalla osoitetaan järjestyksenpidollisia tehtäviä, hämärtyy pelastajan kuva. Palomiehiä heiteltiin vappuna puolloilla, ja mielenosoittajat ovat estäneet sammutustehtäviä. Näitä hälyttäviä merkkejä pitää tarkkailla. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


Elinaikakerroin

leikkaa kuukausieläkettä

Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Kerroin pienentää eläkkeen määrää sen mukaan, miten pitkäksi eläkkeelle jäävän henkilön ikäluokan jäljellä oleva elinaika arvioidaan hänen täyttäessään 62 vuotta.

E

linaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen. Mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Esimerkiksi vuonna 1948 syntyneillä elinaikakerroin pienentää tämän hetken arvioiden mukaan kuukausieläkettä noin prosentin. Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä käyttäen viiden edellisen vuoden kuolevuustilastoja. Tällä kertoimella kerrotaan alkava vanhuuseläke riippumatta siitä, missä iässä henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle. Jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaana, käytetään eläkkeen alkamisvuoden kerrointa. Kertoimen käyttöönotosta päätettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Muutos koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Kertoimella varaudutaan elinajan pitenemisestä johtuviin eläkejärjestelmän kustannuspaineisiin. Kertoimen päätös annetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä Tilastokeskuksen tilastoihin pohjautuen. Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä eliniästä

26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

käytetään työssä jatkamiseen: suomalaiset olisivat pitempään töissä. Kerroin toimii molempiin suuntiin eli jos elinikä lyhenee, se suurentaa kuukausieläkkeitä. Elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavan eläkkeen määrää, mutta se ei kavenna koko eläkeajalta maksettavaa eläkekertymää, jos eläkkeensaaja elää ikäluokkansa elinajanodotteen mukaiseen ikään. Työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyvien osalta on työntekijän eläkelakiin esitetty muutosta: elinaikakertoimen soveltaminen muuttuisi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovellettaisi lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovellettaisiin lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Eläkkeen määrää ei enää tarkistettaisi elinaikakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2010. Elinaikakerrointa sovelletaan osaaikaeläkkeen jälkeiseen vanhuuseläkkeeseen sekä leskeneläkkeeseen siinä vaiheessa, kun lesken omat tulot vaikuttavat leskeneläkkeen määrään.

• Elinaikakertoimen vaikutuksen

omaan vanhuuseläkkeeseen voi laskea netistä löytyvällä laskurilla. Linkki laskuriin on Palomiesliiton kotisivulla: www.palomiesliitto.fi/linkit

Lähteet: Työeläke.fi, Kuntien eläkevakuutus, Eläketurvakeskus


Kunnat tietävät riskit,

mutta varautumisessa on puutteita

M

onissa kunnissa varautuminen häiriö- ja kriisitilanteita varten on jäänyt toissijaiseen osaan, toteavat Kuntaliitolle asiaa selvittäneet tutkijat. –– Kuntien roolia yhteiskunnallisen turvallisuuden kokonaisuudessa ei ole tunnistettu tarpeeksi. Kuntakentän keskeinen rooli palveluiden tuottajana on käytännössä unohdettu, kun valtiovalta on tehnyt kansallisen tason linjauksia tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisstrategioita, mainitsee tutkija Pekka Juntunen. Kunnat ovat keskenään hyvin erilaissa asemassa varautumistasossaan. Monesti varautumistoiminnot ovat ylimalkaisia, eivätkä uhkakuvat ole aina johtaneet riittävän konkreettisiin kehittämistoimiin. Tiedostamisen ja tekemisen välillä on kuilu. Kuntien on tunnistettava ja tunnustettava tehtävänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana. Muuttuneet yhteiskunnalliset olot ja yhteisöjen haavoittuvuus vaativat kuntia nostamaan valmiuttaan ottaa erilaiset häiriö- ja kriisitilanteet nopeasti ja tehokkaasti hallintaansa. Kunnan perustehtävien ja varautumistehtävien tulisi lähentyä niin, että varautuminen ja turvallisuuden hallinta olisivat luonteva osa kunnan ydintoimintaa. –– Kuntien valmiussuunnittelu muodostaa keskeisen osan koko siviilisektorin varautumisesta. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa on tärkeä ennen kaikkea siksi, että peruspalveluiden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on normaalioloissa pääasiallisesti kuntien vastuulla. Varautuminen on myös lainsäädännöllinen velvollisuus, korostaa Juntunen. Hän mainitsee, että kokemukset normaaliolojen häiriötilanteista, puhumattakaan pitempikestoisista kriiseistä, ovat olleet loppujen lopuksi erittäin vähäisiä. Aluepelastuslaitosten ja kuntien yhteistyön kehittämiseen tulee panostaa. Pelastuslaitokset voisivat toimia selkeämmin asiantuntijaorganisaatioina kuntiin päin, mutta samalla niiden tulisi toimia yhteistyölähtöisemmin. Aluepelastuslaitosten on otettava entistä selkeämmin koordinoiva rooli

Varautumisen valvontaan lisää voimavaroja Kuntien varautuminen vaatii pikaista kehittämistä. Tehtävää on ohjauksessa, neuvonnassa, koordinoinnissa ja valvonnassa. Valmiussuunnittelun tason nosto vaatii muutoksia lainsäädäntöön, viranomaisten väliseen ohjaukseen ja työnjakoon sekä lisää voimavaroja, toteaa Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastustarkastaja Ilkka Heinonen Pelastusopiston julkaisusarjassa ilmestyneessä selvityksessä. Viranomaisille tulee lainsäädännön kautta antaa selkeä velvoite varautua poikkeusolojen lisäksi myös häiriö- ja erityistilanteisiin. Kuntien varautumista tulee tukea ohjauksella, valvonnalla ja sanktioilla. Heinonen uskoo, että mikäli kuntien valvomaton, omaehtoinen varautuminen katsotaan riittäväksi, varautumisen taso tulee pysymään vaihtelevana kuntien välillä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia on parantanut varautumista, mutta varautumisen pääasiallista tavoitetta on muutettava hallinnollisten rakenteiden ylläpidosta yksittäisen ihmisen elinolosuhteiden turvaamiseen. Nykyiset seuranta- ja valvontakeinot sekä hallinnolliset muutoksenhakukeinot eivät Heinosen mukaan ole riittäviä, kun paikallinen palvelutuotanto monimuotoistuu. Tilanne on ajautunut siihen, että eduskunnan oikeusasiamies, hallinto-oikeudet ja KHO määrittävät, miten asiat pitää hoitaa.

kuntiin päin. Kuntakohtaiset vastuuhenkilöt on nimettävä puoli ja toisin. Tutkimuksesta laajemmin Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemassa kirjassa Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


Hätäkeskuspäivystäjät hakivat neuvottelutaitoa kurssilta

K

esäkuun alussa päättyneen Pardian luottamusmiesten peruskurssin suoritti kaksi Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsentä. Muutaman jäsenen osalta kurssi jatkuu vielä myöhemmin. Tammikuussa alkanut luottamus- ja varaluottamusmiesten kurssi sisälsi kolme lähiopiskelujaksoa ja omatoimista opiskelua netin kautta. –– Ehdottomasti parasta antia oli oppi, jota saatiin neuvottelutaidossa. Toinen oli VES/TES-kirjan käyttö ja tiedonhaku, sekä tietysti koko luottamusmies- ja yt-järjestelmän läpikäyminen, kertoo Louhen varaluottamusmiehenä toimiva Heidi AhlforsPennanen. Heidin lisäksi kurssin todistuksen sai Pikan luottamusmies Maarit Rissanen. Heidi kokee, että neuvottelutaidossa avautui kurssin myötä aivan uusi ulottuvuus. Hätäkeskustyössä kohdataan asiakkaita, mutta tilanne on toinen, kun keskustellaan esimerkiksi kehittämisasioista työpaikalla. Silloin korostuvat erilaiset viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat.

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Yhteensä yhdeksän päivän lähiopiskelujaksoihin sisältyi luokkaopiskelun lisäksi myös vapaa-ajan viettoa. Heidi kiittelee muita opiskelijoita saamastaan tuesta ja tiedosta. –– Koko ryhmä on ollut upeita ihmisiä! Kurssilla oli mahtava yhteishenki koko ajan. Tuntui, että ryhmätöidenkin tekoon osui kuin sattumalta aina ne tyypit, jotka parhaiten tehtävään sopivat. Yksi kurssin idea onkin tutustuttaa eri alojen ammattilaisia toisiinsa. –– Se, että kursseilla on osallistujia valtion eri ammattialoilta, eri liitoista ja työpaikoilta, on rikastuttavaa. Jaetaan kokemuksia ja tutustutaan toisiin, kurssin kouluttaja Esko Pallaspuro kertoo. Omatoimisen opiskelun apuna kurssilla käytetään Optima-verkkotyökalua, jonka kautta käytettävissä on kaikki kurssin materiaali. Luottamusmieskursseja on tässä muodossa järjestetty vuodesta 2005 alkaen neljästi vuodessa, tänä vuonna kolmasti. Osallistujia on ollut lähes 350.


VIERAANA

OLLI-PEKKA OJANEN

Monta isäntää, ei yhtään isäntää

P

elastustoimen isäntäkysymystä on aika-ajoin pohdiskeltu milloin pienemmissä, milloin suuremmissa ja arvovaltaisemmissa piireissä. Yleisimmin tätä kysymystä käsitellään asetelmana kunta vai valtio. Asiakokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Alueellisten pelastuslaitosten synnyn jälkeen kehittyi myös näiden pelastuslaitosten uudenlainen tapa toimia yhdessä. Varsin pian pelastuslaitosten johtajat ryhtyivät kehittämään aluksi yhteisten kokousten kautta keskinäistä toimintaverkkoa. On syntynyt ainakin jossain määrin koko maan kattava pelastuslaitokset käsittävä kokonaisuus. Viimeaikainen kehitys yhteiskunnassa yleisesti ja myös turvallisuuteen liittyvien tahojen osalta on johtanut kohti suurempia toimintakokonaisuuksia. Samaan aikaan pelastusalalla tai sitä lähellä olevissa organisaatioissa on tapahtunut ja tapahtuu kehitystä, joka vaikuttaa merkittävästi pelastuslaitosten toimintaan tulevaisuudessa. Hätäkeskusuudistus sanelee varsin selkeästi myös pelastustoimelle uusia toimintatapojen vaatimuksia. Tähän liittyen pelastuslaitosten ja koko pelastusalan yhteisille tietojärjestelmille on selvästi tilausta. Poliisi on kuluvan vuoden alusta organisoitunut pelastustoimen tapaan alueellisesti suurempiin kokonaisuuksiin ja yhteistyö heidän ja pelastustoimen välillä antaa mahdollisuuksia ja tuo haasteita. Lainsäädäntömuutos puolustusvoimien osalta antoi heille tehtäviä, joka toi heidät selvästi lähemmäksi normaaliaikojen toimintaa ja tuo siten resursseja myös pelastustoimelle, mutta samalla tämä vaatii selkeitä linjauksia pelastustoimelta koko maata koskien. Tekeillä on erittäin mittava terveydenhuoltolain uudistus, jossa osana tullaan säätämään myös ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta uudella tavalla. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tietoa siitä missä laajuudessa, jos lainkaan pelastuslaitokset ensihoitotoiminnassa ovat mukana. Sisäasianministeriössä on valmistella pelastuslain uudistus, joka linjaa keskeisimpänä koko toimialan tulevaisuutta. Alussa mainitsemani pelastuslaitosten uudelleen organisoituminen ja toimialan edessä olevat haasteet ja toimintaympäristön muutos ovat nostaneet esille kysymyksen asioiden linjan- vedosta. Mikä on pelastustoimen kanta kulloinkin esillä olevaan koko alaa koskevaan kysymykseen?

Yleensähän on niin, että kannan muodostaa omistaja, isäntä. Pelastustoimessa pelastuslaitokselta katsottuna on monta isäntää. Kuntaliitto kuntien edunvalvojana, kuntatyönantaja työehtosopimusasioissa ja kunnat, jotka vielä jakautuvat ”isäntäkuntiin” ja muihin kuntiin ovat pelastuslaitoksen isäntätaho, joka selvimmin ”omistaa” pelastuslaitokset. Sisäasiainministeriö ja sen pelastusosasto edustavat taas lainsäätäjän tahtoa pelastustoimessa. Näin ajatellen muodostuu kohtalaisen selkeä kuva kaksitahoisesta isäntämallista, toisaalta kunnat ja toisaalta valtio. Asian tekee kuitenkin huomattavan monimuotoiseksi ja jopa monimutkaiseksi se, että näiden tahojen sisällä on, vähän asiasta riippuen eri kulloiseenkin asiaan vaikuttavia tekijöitä. Kuvaavana esimerkkinä voidaan pitää pelastushenkilöstön eläkeikää koskevan asiakokonaisuuden käsittelyä. Asiaan vaikuttavia tahoja ovat sisäasiainministeriö, valtionvaraministeriö, Kuntaliitto, kuntatyönantaja ja kunnallinen eläkevakuutus sekä pelastuslaitokset. Jotka kukin tarkastelevat asiaa omasta lähtökohdastaan. Tämä monen omistaja- tai isäntätahon järjestelmä on erittäin haasteellinen toimintaympäristö silloin, kun koko maata koskevaa pelastustoimen kehitystyötä tehdään. Kysymyksessä ei kuitenkaan välttämättä ole ”vika, vaan ominaisuus”, joka on tunnistettava, ja jonka kanssa on toimittava. Edessä olevissa vaikeissakin asioissa on se hyvä puoli, että ne ainakin pakottavat yhteistoimintaan ja yhteisiin linjauksiin tai ainakin pyrkimään siihen. Järjestelmä saattaa vaikuttaa sekavalta ja tulevaisuus epävarmalta, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla, mikäli pelastusalalla vikojen moittimisen sijasta kehitetään ominaisuuksia. Kannatettavaa kuitenkin on, että toimijatahot tunnistavat ja tunnustavat pelastusalan sirpaleisuuden ja toimivat siten, että pelastuslaitosten toimintaedellytykset ovat hyvät, ja kansalaiset voivat pelastustoimeen edelleen luottaa. Olli-Pekka Ojanen Kirjoittaja on Tampereen aluepelas-

tuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastusjohtajat ry:n puheenjohtaja PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29


Palomiehen työhyvinvointi

– onko positiivinen näkökulma mahdollinen? Palomiehen työtä on tarkasteltu, tut-

kittu ja arvioitu etupäässä palomiehen terveyteen kielteisten vaikuttavien tekijöiden avulla. Käytetty patogeeninen (sairauksia aiheuttava) lähestymistapa on yleinen myös muissa suomalaista työelämää käsittelevissä tutkimuksissa sekä erityisesti niistä tehdyissä uutisoinneissa. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että suurin osa ihmisistä voi suhteellisen hyvin niin kotona kuin työelämässä. Mielestäni työntekijöiden työhyvinvointia ei ole aina tarkoituksenmukaista kuvata, arvioida ja ennustaa pelkästään ongelma- ja sairauskeskeisesti. Palomiesten ammatti muodostaa poikkeuksen siinä suhteessa, että palomiehien työhön vaikuttavat fyysiset tekijät muuttavat palomiehen työuraa voimakkaasti työuran viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vain harva palomies selviytyy työkykyisenä eläkkeelle omasta työstään. Viime aikoina työelämän tutkimuksessa on aloitettu tutkia työhön liittyvien myönteisiä tekijöitä ja ilmiöitä. Keskityn tässä artikkelissa arvioimaan positiivisen työpsykologian tarjoamia mahdollisuuksia tarkastella palomiehen työtä ja työssä jaksamista. Aluksi perehdytän lukijan työtyytyväisyyden ja työsitoutuneisuuden käsitteisiin. Seuraavaksi selvitän sitä, mitä työn imulla tarkoitetaan. Lopuksi arvioin johtamisen vaikutusta palomiehen työn ja työhyvinvoinnin myönteisten ilmiöiden kokemisen. Väitän, että johtaminen on yksi keskeisimmistä työyhteisössä vaikuttavista tekijöistä, joiden kautta ja avulla palomies jaksaa ja on motivoitunut työssään.

Työtyytyväisyys vaikeasti määriteltävissä Yhtenä johtamisen tehokkuuden kriteerinä pidetään työntekijän työtyytyväisyyttä (työtyytyvyys). Viime aikoina tutkijat ovat alkaneet käyttää työtyytyväisyyden käsitteen rinnalla esimerkiksi työviihtyvyyden käsitettä. Yleensä työtyytyvyyden käsitteellä kuvataan työntekijän työssään kokemia emootioita, tunnetiloja (Locke 1976). Näin määriteltynä työntekijän työtyytyväisyys kuvaa esimerkiksi työntekijän työssään kokemaa työhön sopeutumisen astetta. Hyvin työhönsä sopeutunut työntekijä kokee korkeaa työtyytyväisyyttä. Tiivistetysti sanottuna työtyytyväisyys on työntekijän työlleen asettamien vaatimusten ja ha30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

vaitsemien työn piirteiden vastaavuuden kokemista. Työtyytyväisyyttä tutkitaan monin eri tavoin. Eri tutkimuksissa työtyytyväisyyttä on tutkittu myös organisaatio- ja työilmaston käsitteiden alla tai niiden yhteyteen kuuluvana ilmiönä. Osa tutkijoista pitää näistä käsitteitä osittain tai kokonaan toistensa synonyymeina. Yhtenä käsitteiden päällekkäisyyteen vaikuttavana tekijänä ovat käsitteiden tutkimus-/mittaustavat. Kun eri ilmiöitä, kuten organisaatioilmastoa ja työtyytyväisyyttä, tutkitaan työntekijöiden havaintojen ja kokemusta avulla, arviointiin vaikuttavat aina työntekijöiden omat tunnetilat. Siten työtyytyväisyyden arviointi sekoittuu usein organisaatioilmastoon ja sen arviointiin. Kahta ilmiötä on vaikea pitää erillään toisistaan. Jokaisessa palokunnassa on yhtä monta työilmapiiriä kuin palokunnassa on työntekijöitä. Tutkijat ovat käyttäneet myös työilmaston/-ilmapiirin ja organisaatioilmaston käsitteitä eri tavoin. Yhden näkemyksen mukaan käsitteet ovat toistensa synonyymeja. Toisen käsityksen mukaan organisaatioilmastoa pidetään työilmaston yläkäsitteenä: tällöin esimerkiksi palolaitoksen organisaatioilmastolla tarkoitetaan palomiehen kokemuksia ja arvioita kaikista palolaitoksen organisaatioon liittyvistä ilmiöistä. Tässä tapauksessa työilmasto on palomiehen arvio omasta lähityöympäristöstä ja sen työilmastosta/-ilmapiiristä – ei koko palokunnasta. Kolmannen näkökulman mukaan työja organisaatioilmasto katsotaan työtyytyväisyyden erillisiksi ilmiöiksi mutta kuitenkin siihen merkitsevästi vaikuttavaksi tekijäksi. Lisäksi on muistettava se, että kyselyn laatijat ja vastaajat tarkoittavat käsitteellä eri asioita. Työtyytyväisyyttä tutkittaessa edellä kuvattuja näkökulmia voidaan käyttää monella tapaa. Ensimmäisen näkökulman mukaan työ- ja organisaatioilmasto ovat työtekijän työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen ja työsuorituksiin välillisesti vaikuttavia erillisiä tekijöitä. Toisen näkökulman mukaan työ- ja organisaatioilmasto ovat yläkäsitteitä, jotka sisältävät työtekijän työtyytyväisyyden sekä työympäristön ja organisaation

Juha Rautiainen

Terveystieteiden maisteri jatko-opiskelija

muihin ilmiöihin liittyvät kokemukset ja arviot. Kolmannessa näkökulmassa yhdistetään edellä mainitut lähestymistavat, jolloin organisaatioilmasto on työilmaston yläkäsite. Neljännessä, johtamista ja erityisesti organisaatiokulttuuria korostavassa, näkökulmassa painotetaan sitä, että organisaatio- ja työilmasto ovat organisaation/ työyhteisön ominaisuuksia ja tästä syystä erityisen tärkeitä organisaation johtamisen kannalta. Työtyytyväisyyttä on tutkittu varsin pitkän aikaa. Työtyytyväisyyden johtamisen tutkimuksessa eri suuntaukset voidaan luokitella ainakin kahdeksaan erilaiseen koulukuntaan, joista vain muutama on huomioinut johtamisen ja työtyytyväisyyden välisiä yhteyksiä. Nykyisellään käsitteen käyttö pelkästään johtamisen tehokkuuden mittaamiseen on kuin käyttäisi litran vetomittaa, jossa on valmis piilopohja. Työtyytyväisyyden käsitettä tulee jatkossa ”purkaa auki” ja tarkastella useasta eri näkökulmasta, jotta saadaan esille ulottuvuuksia, jotka kuvaavat käsitettä ja (tässä) palomiehen työn myönteisiä piirteitä monipuolisemmin.

Palopäällikön johtamistyyli ja palomiesten työtyytyväisyys Pelastusjohtaja ja palopäällikkö vaikuttavat merkittävällä tavalla johtamansa palolaitoksen organisaatioilmastoon. Organisaatioilmaston oletetaan olevan palolaitoksen henkilöstön työtyytyväisyyden,


työn eri puolien kokemisen, työsuoritusten määrän ja laadun sekä johtamistyylin välisiä yhteyksiä muokkaava keskeinen tekijä. Organisaatioilmaston luomiseen ja ylläpitämiseen osallistuvat kaikki palolaitoksen työntekijät. Organisaatioilmaston luomisessa ja ylläpitämissä pelastusjohtajalla ja palopäälliköillä on tärkeä rooli. Palolaitoksen ylimmän tason johtajat vaikuttavat johtamistyyliensä kautta keskeisimmällä tavalla palomiesten työtyytyväisyyteen, motivoivan ja palkitsevan organisaatio- ja työilmapiirin syntymiseen. Sinkkonen, Kinnunen ja Paunonen (1986, 2) ovat määritelleet johtamistyyli-käsitteen tietylle johtajalle ominaiseksi ja suhteellisen pysyväksi tavaksi käyttäytyä ja reagoida asenteellisesti johtamistilanteessa. Johtajan omaksuma filosofia, asennoituminen ja käyttäytyminen ovat tärkeitä siksi, että johtaminen sisältää paljon kanssakäymistä organisaation johdettavien ja muiden työyhteisössä ja sen ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Tähän kuuluu runsaasti sekä välitöntä että välillistä ihmisiin ja asioihin vaikuttamista. Johtamistyyli on siten johtajan persoonallinen tapa vaikuttaa johdettaviin. Johtamistyylin käsitteellä viitataan siis johtajan ominaisuuksiin, eikä kokonaisiin johtamisjärjestelmiin. Tutkimuksissa johtamistyylit jaetaan joko yksi-, kaksi- tai kolmiulotteisiin johtamistyylien malleihin. Fleishman ym. ovat kuvanneet jopa 499 johtamistyylien ulottuvuutta 65 eri systeemistä. Nykyisin luokitteluja on vielä enemmän. Luokittelut kuvaavat johtamistyyliajattelun ja -tutkimuksen historiallista ja sisällöllistä kehitystä. Johtamistyylit ovat kehittyneet yksinkertaisista, yksiulotteisista kohti monimutkaisempia ja moniulotteisimpia malleja. Tehokkuus on aina ollut keskeisellä sijalla johtamistyylien tutkimuksessa. Työtyytyväisyyttä on pidetty yhtenä tehokkuuden kriteerinä. Myös lukuisia muita tehokkuuden kriteereitä on esitetty. Johtamistyylien tehokkuutta käsittelevissä tutkimuksissa on kaksi toisilleen vastakkaista näkemystä siitä, milloin johtajan käyttämät johtamistyylit ovat tehokkaita. Ensimmäisen näkemyksen mukaan eri johtamistilanteisiin on olemassa yksi teho-

kas - ja samalla universaali - johtamistyyli, joka on tehokkain kaikissa eri johtamistilanteissa. Toisen, edelliselle vastakkaisen, näkemyksen mukaan johtamistyylien tehokkuus riippuu johtamistilanteeseen liittyvistä tilannetekijöistä. Yhtenä keskeisenä ja pysyvänä tilannetekijänä pelastustoimessa on muutos ja sen johtaminen. Suomalaisessa pelastustoimessa ei ole osattu ja haluttu johtaa muutosta. Johtamisessa on pidättäydytty perinteisessä byrokraattisessa, autoritäärisessä johtamisessa, joka ei toimi tämän päivän pelastustoimessa. Millaista sitten on hyvä muutosjohtaminen? Arvonen ja Ekvall (1991) ovat lisänneet johtamistyylien -malliin 90-luvulla kolmannen ulottuvuuden, joka pitää sisällään muutoksen johtamisen ulottuvuuden muutossuuntautuneisuuden. Se kuvaa pelastusjohtajaa ja/tai palopäällikköä joka on organisaationsa muutoksen ja kasvun edistäjä; visionääri, joka hyväksyy uusia ideoita; johtaja, joka kykenee tekemään nopeita päätöksiä; rohkaisee yhteistyöhön; ei ole ylivarovainen eikä vaadi alaisiltaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri johtamiseen liittyvistä asioista. Pelastustoimen johtamisessa olisi muistettava palomiesten motivointiin liittyvät tosiasiat. Mitä paremmin organisaatiota johdetaan sitä parempana organisaationa yksilöt kokevat oman työyhteisönsä ja sitoutuvat ja motivoituvat sen tavoitteisiin. Johtajan tehtävässä on tärkeätä huomion kiinnittäminen työhön, työn kehittämiseen ja työhön liittyvään vuorovaikutukseen samoin kuin esimerkilliseen esimiestyöhön. Palomiesten johtaminen vaatii hyvää ihmistuntemusta mutta myös koko palo- ja pelastuslaitoksen organisaation ja kaikkien johdettavien työhön liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä. Tällöin johtajan tulee hallita keskeiset ihmisen tarve-, odotus- ja motivaatiorakenteiden, työsitoutuneisuuden, oppimisen, työtyytyvyyden, loppuun palamisen ja työn imun sekä työsuoritusten välisiä yhteyksiä sekä myös pelastustyön luonnetta ja organisaatioita koskevat teoriat ja mallit. Nykyisessä pelastustoimen johtamisessa nämä johtamiseen liittyvät lainalaisuudet näytetään unohdetun ministeriötä myöten muutamaa pelastuslaitoksissa olevaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Työsitoutuneisuus tärkeätä palomiehen uran vaiheissa Pelastustoimessa on aina korostettu työntekijöiden organisaatioon ja operatiiviseen pelastustyöhön sitoutumista. Pelastustoimen johtamisessa palomiehen työhön sitoutumista on pidetty itsestään selvyytenä. Sitoutumiseen liittyviä tekijöitä ei ole juuri tutkittu eikä ilmiötä osata tai sitten niitä ei haluta tai osata ottaa huomioon palomiesten johtamisessa. Työsitoutuneisuudella tarkoitetaan yksilön samaistumista rooliinsa työntekijänä, jolloin työrooli muodostaa keskeisen osan yksilön minäkäsitystä ja elämää. (Kanugo 1979). Tässä määrittelyssä korostuu yksilön psykologinen samaistuminen työrooliin, missä olennaista on se seikka, kuinka hyvin työ kykenee tyydyttämään yksilön tarpeita. Työhön on liitetty esimerkiksi kasvun, suoriutumisen ja itsemääräämisen tarpeet. (Kanugo & Mistra, 1988). Mäkikankaan ym. (2005) mukaan työsitoutuneisuuteen liittyy useita ulottuvuuksia. Yleisellä työsitoutuneisuudella kuvataan sitä, miten (tässä) palomies suhtautuu yleisesti työhön sekä työn merkitykseen elämässä. Spesifi työsitoutuneisuus tarkoittaa tiettyyn työtehtävään liittyvää sitoutumista. Sitoutuminen on kiinni siitä, kuinka työtehtävä tyydyttää yksilön tarpeita. Urasitoutuneisuudessa yksilö on kiinnostunut oman uransa kehittämisestä. Urasitoutuneisuus liittyy myös omaan ammattiin sitoutumiseen. Viimeisenä ulottuvuutena on organisaatioon sitoutuneisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi palomiehen sitoutumista omaan palolaitokseensa. Tällöin palomies hyväksyy palolaitoksen/pelastustoimen arvot ja päämäärät ja hän on ylpeä omaan palolaitokseen kuulumisestaan. Brown (1996) on kuvannut kolme erilaista näkökulmaa työsitoutuneisuuden tarkastelemiseen. Ensimmäinen näkökulma on (tässä) palomiesten yksilöllisiä eroja painottava korostava näkökulma, joista esimerkkinä ammattiasema ja sukupuoli. Toisen näkökulman avulla tarkastellaan palomiehen nykyisiä työn piirteistä ja työoloja, jolloin palomiehen työn sitoutuneisuus voi muuttua työn piirteiden muuttamisen myötä. Tästä voisi olla esimerkkinä PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31


Ikäjohtamisen avulla lisätään merkittävimmin palomiesten työkykyä ja tuetaan työelämässä jak

ikääntyneen palomiehen siirtäminen päivävuoroon pois operatiivisesta pelastustyöstä. Kolmas näkökulma yhdistää kaksi edellistä näkökulmaa. Tällöin palomiehen sitoutuneisuus työhön on voimakkainta, kun työn piirteet ovat yhteensopivia palomiehen tarpeiden kanssa. Tässä näkökulmassa korostuu palomiehen itsensä työlleen antamat merkitykset. Palomiesten johtamisessa työsitoutuneisuuden tulisi olla yksi johtamisen tavoitteista. Nykyisillä johtamisen menetelmillä ei ole kyetty sitouttamaan palomiehiä työuran loppupuolen erilaisiin työtehtäviin. Toisaalta näyttää myös siltä, että työnantaja ei ole tosiasiallisesti edes yrittänyt löytää niitä tekijöitä, joiden avulla palomiestä kannustettaisiin jaksamaan työssään mahdollisimman pitkään. Palomiehen eläkeajatuksiin ja urasuunnitteluun liittyvänä ilmiönä työsitoutuminen kaipaa enemmän keskustelua ja käytännön toimenpiteitä kahvikekkereiden ja loputtomien työryhmien sijaan.

Voiko palomies kokea työn imua? Työhyvinvoinnin käsitettä käytetään monella tapaa. Työhyvinvointia, ”well-being at work”, on tutkittu psykologiassa, hoito- ja terveystieteissä, sosiologiassa, kasvatustieteessä, lääke- ja terveystaloustieteessä. Lähtökohtana työhyvinvoinnin käsitteellistämiselle on työkyky-käsite. Leiter ja Maslach (1997, 2000) ovat käyttäneet käsitettä ”job engagement”, mistä esimerkiksi Jari Hakanen (2002, 2005) käytti käsitettä työn imu. Työhyvinvoinnin käsite on syntynyt vastakohdaksi työuupumuksen käsitteelle (Maslach & Leiter, 1997). Työhyvinvointia voidaan määritellä kahdella eri tavalla. Ensimmäisen määritelmän mukaan työhyvinvointi on työuupumuksen vastakohta (Maslach & Leiter, 1997). Työhyvinvointi sisältää (tässä) palomiehen kokemukset energisyydestä, sitoutuneisuudesta ja pystyvyydestä. Energisyys on vastakohta uupumukselle; sitoutuneisuus kyynistymiselle ja pystyvyys vastakohta ammatillisen itsetunnon heikentymiselle. Toisen vallitsevan määritelmän mukaan työuupumus ja työhyvinvointi ovat toisistaan erillisiä vastakkaisia ilmiöitä (Schaufeli, Salanova, Gonzàlez-Roma & Bakker, 2002, 74). Tutkijoiden mukaan työhyvinvointia ja työuupumusta tulee tutkia eri tutkimusmenetelmillä. Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi määritellään jokseenkin pysyväksi ja myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi. Tunne- ja motivaatiotilaan sisältyvät palomiehen kokemukset tarmok32 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Työolotekijät Työuupumus

Työn imu

Ylikuormitus 1. Työn kuormitus Sopiva työn kuormitus Ei mahdollisuutta vaikuttaa 2. Vaikutusmahdollisuudet Mahdollisuus vaikuttaa Puutteellinen palkitseminen 3. Palkkiot Tunnustukset ja palkkiot Hajanainen työyhteisö 4. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden tunne Oikeudenmukaisuuden 5. Oikeudenmukaisuus Reiluun, kunnioitus ja puuttuminen oikeudenmukaisuus Arvokonfliktti 6. Arvot Työn mielekkyys

Kuvio 1. Työuupumuksen ja työolotekijöiden väliset yhteydet (Leiter & Maslach 2000).

kuudesta, omistautumisesta ja työhön uppoutumisesta. Tarmokkuus on energisyyttä, halua panostaa omaan työhönsä, sinnikkyyttä ja eteenpäin pyrkimistä myös palomiestä kohdanneesta vastoinkäymistä huolimatta. Omistautuminen on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta ja ylpeyttä omasta työstään. Uppotuminen on syvä keskittyneisyyden tila ja syventyneisyyttä omaan palomiehen työhön sekä näistä tunnetiloista koettua nautintoa. Lukijan on muistettava, että työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat useat tekijät. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on työntekijän oma persoonallinen tulkinta työstään. Siksi työhyvinvointiin vaikuttavat työn erilaiset piirteet voivat olla samanaikaisesti sekä työn vaatimus- että voimavaratekijöitä. Kolmantena tekijänä voidaan pitää sitä, että työn vaatimukset ovat jokaisessa työssä erilaisia. Työn vaatimusten ja työn voimavarojen malliin sisältyy kaksi rinnakkaista ja toisiinsa vaikuttavaa hyvinvointiprosessia (Scahufeli & Bakker 2004). Työn psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja organisatoristen vaatimuksien oletetaan johtavan niin sanotun energiapolun aktivoitumiseen. Tämä aiheuttaa työssä jaksamisen ongelmien välityksellä pahoinvointia, työuupumusta, terveysongelmia ja alentuneen työkyvyn. Työssä olevien psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja organisatoristen voimavaratekijöiden oletetaan aktivoivan motivaatiopolun, jonka kautta ja avulla palomies sitoutuu paremmin omaan työhönsä ja organisaatioonsa. Energia- ja motivaatiopolku voivat yhdistyä, jolloin työn voimaavaratekijät vähentävät työssä jaksamisen ongelmia. Samoin pahoinvointi voi vähentää organisaatioon sitoutumista samalla kun se lisää palomiehen aikeita vaihtaa työpaikkaansa. Työn imun ts. työhyvinvoinnin kokemista voidaan tarkastella myös työolotekijöiden avulla (kuvio 1). Leiter ja Maslach (1997,

2000) ovat tarkastelleet työntekijän työuupumukseen ja työn imuun liittyviä tekijöitä. Tutkijat ovat tarkastelleet työntekijän voimavarojen ja työuupumusta tuottavia työoloja. Tutkijat ovat päätyneet kuuteen työolotekijään, jotka vaikuttavat kielteisesti työntekijän työssä jaksamiseen Nämä tekijät soveltuvat hyvin palomiehen työn imun ja työuupumuksen tarkastelemiseen. Palomiehen työssä ja kokemuksessa työstään voi tällöin olla epäsuhtaa 1) työn määrässä 2) vaikutusmahdollisuuksissa 3) palkitsemisessa 4) yhteisöllisyydessä 5) oikeudenmukaisuudessa ja 6) arvoissa yksilön ja organisaation välillä. Jos epäsuhtaa ei ole kyseisellä kuudella eri työolotekijän osa-alueilla, niin tällöin voidaan puhua työn imusta palomiehen työssä.

Reiluus ja oikeudenmukaisuus työolotekijänä Työn imun yhteydessä on mielekästä tarkastella johtajan reiluutta ja avoimuutta yhtenä työorganisaatioissa vaikuttavana työolotekijänä. Johtajan reiluudella ja oikeudenmukaisuudella on merkitystä organisaation tehokkuuteen (Sashkin & Williams 1990, Virtanen 1994). Sashkinin ja Williams (1990) ovat tutkineet johtajan ja työntekijöiden välisen reiluuden merkitystä työpaikan ilmapiiriin. Sashkinin ja Williamsin (1990) tutkimusten mukaan johtajat ja työntekijät arvostivat eri asioita. Työntekijät pitivät reiluutta merkittävänä, kun reiluuteen liittyi heihin kohdistettua luottamusta, totuudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Organisaation johdon mielestä kyseisillä arvoilla ei ollut merkitystä organisaation liiketaloudellisen tuloksen kannalta. Tutkimustulokset osoittivat johdon käsityksen vääräksi. Reiluudessa ja sen kokemisessa yksilö- ja ryhmätasolla on pohjimmiltaan kyse organisaatiossa olevasta psykologisesta sopimuksesta ja sen noudattamisesta. Jos organisaation johto rikkoo psykologista sopimusta, niin sillä on selkeä yhteys mm. työntekijöiden sairastavuuden, onnettomuuksiin ja poissaolojen lisääntymiseen


samista.

ja sitä kautta organisaation tulokseen. (Sashkin & Williams 1990.) Erityiseesti ikääntyneet palomiehet kokevat, että heitä ei kohdella oikeudenmukaisesti, jos heidät siirretään huomattavasti matalapalkkaisempaan päivätyöhön vastoin tahtoa. Lisäksi palomiehet kokevat tulevansa kohdelluksi epäreilusti niin palkkauksen kuin jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien puuttumisen myötä.

Työuupumuksen ja työn imun vaikutukset organisaatiossa Hakanen (2005) on tutkimuksessaan korostanut sitä, että työuupumus näkyy niin yksilö-, perhe- kuin organisaatiotasolla. Työuupumus ennustaa esimerkiksi ennenaikaisia eläkeajatuksia, heikentynyttä organisaatioon sitoutumista ja lukuisia muita yksilö-, perhe- ja organisaatiotasolla esiintyviä kielteisiä ilmiöitä. Työn imuun liittyen palomiehen tulisi saada tehdä työnsä hyvin ja saavuttaa sitä kautta aikaansaamisen ja onnistumisen kokemuksia. Näistä kokemuksista syntyy palomiehen kokema työn merkityksellisyys, arvostus ja kunnia. Asiat, joiden merkitystä palomiehen työssä ei voi väheksyä. Edellisen lisäksi palomiehen on saatava kokea, että hän on hyväksytty ja arvostettu työyhteisönsä jäsen. Mitkä tekijät selvittävät työn imua? Hakasen (2005) mukaan työn imun selittäjinä ovat hyvä tiedonkulku; hyvä työilmapiiri; esimiehen tuki; organisaatiokulttuuri, vaikutusmahdollisuudet sekä innovatiivisuus. Organisaatiokulttuurilla ja esimiehen tuella on suuri merkitys palomiesten eläkeajatuksiin. Esimerkiksi yhtenä ennenaikaiselle eläkkeelle työntävänä tärkeimpänä organisatorisena tekijänä on koko pelastustoimen organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuuri on laajempi ilmiö, jonka alle asettuvat siihen liittyvät muut ennenaikaiselle eläkkeelle työntävät organisatoriset tekijät, kuten ikäpolitiikka, ikäasenteet ja -käytännöt, ikäjohtaminen ja esimiehen toiminta. Voidaankin oikeutetusti kysyä arvostetaanko pelastustoimen hallinnossa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla ikääntyvää palomiestä ja miten tämä arvostus näkyy käytännön tasolla? Työn imu lisää halukkuutta jatkaa työelämässä. Työn imua kokevalla työntekijällä on hyvä itsearvioitu terveys ja työkyky sekä myönteiset työasenteet omaan työhönsä. Työn imu vaikuttaa myönteisesti oppimismotivaatioon ja aloitteellisuuteen, työn normaalivaatimukset ylittävään työsuoritukseen ja kouluttautumiseen työssä ja vapaa-ajalla sekä työntekijän sisäisiin työtä koskeviin motivaatiotekijöihin sekä oma-

toimisuuteen ja aloitteellisuuteen omassa työssään. Lisäksi työn imu vaikuttaa myönteisesti vapaa-aikaan, erityisesti perheen sisäisiin suhteisiin kuten parisuhteeseen ja vanhemmuuteen.

Johtaminen ja palomiehen eläkeajatukset Johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen avulla voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla palomiesten työolotekijöihin, työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäminen on tärkeätä juuri nyt, kun pelastustoimea ja sen toimintaympäristöä koskeva muutokset asettavat suuria haasteita palomiesten johtamiselle. Muutosjohtajan on kyettävä ihmis-, tehtävä- ja muutossuuntautuneisuuteen. Nykyisin useimmissa organisaatioissa johtajat, jotka eivät suuntaudu muutoksen johtamiseen, ovat vaikeuksissa huolimatta kahden muun johtamistyylien ulottuvuuden sopivuudesta (Ekvall & Arvonen 1991, 25). Johtaja joka suuntautuu voimakkaasti muutokseen mutta on heikko kahdella muulla ulottuvuudella kohtaa vaikeuksia. Pelkästään muutossuuntautuneisuuteen keskittyvät johtajat ovat esimerkkejä hallitsevista, itsekeskeisistä innovaattoreista, jotka sysäävät omat ideansa läpi taitamattomasti ihmis- ja tehtäväsuuntautuneisuuden kustannuksella. Muutossuuntautuneisuuteen keskittyvät johtaja ei saa riittävästi henkilöstön kannatusta muutoksien johtamisessa, jonka avulla organisaatio voi selviytyä muutoksien sille asettamista haasteista. (Ekvall & Arvonen 1991, 25.) Tällaisesta taitamattomasta ”muutossuuntautuneisuudesta” voi mielestäni syyttää erityisesti ministeriötä ja sen johtoa, jotka ajavat palomiesten työuraan liittyviä muutoksia läpi jääräpäisesti, vaikka esimerkiksi palomiesten etujärjestön esittämä vaihtoehto olisi kustannusvaikuttavampi ja tehokkaampi vaihtoehto palomiesten eläkeratkaisuksi. Erityisen suuri merkitys palomiesten johtamisella on kannustettaessa ikääntyneitä palomiehiä jatkamaan työelämässä pidempään. Kaikkien johtajien asenteella ja johtamistavalla on suuri vaikutus ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Erityisesti ikäjohtaminen on avainasemassa ikääntyneiden palomiesten johtamisessa. Ikäjohtamisen avulla pelastusjohtajien ja palopäälliköiden tulisi muuttaa ikäasenteita ja ikäkäytäntöjä ikääntyneiden tarpeita vastaaviksi. Ikäjohtamisella viitataan työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ot-

tamiseen palolaitosten operatiivisessa ja asemajohtamisessa, työnjaossa ja työskentely-ympäristössä. Erityisen tärkeää on se, että työt kyetään suunnittelemaan yksilöllisesti. Ikäjohtamisen avulla tulee synnyttää palolaitoksiin organisaatiokulttuuria sellaiseksi, että jokainen palomies voi kokea olevansa organisaatiolleen arvokas. Ikääntyvän palomiehen näkökulmasta johtajan asenteisiin ei kuulu stereotyyppinen ikäasenne. Ikäjohtamisessa johtajan tulee kyetä yhteistyöhön kaikkien työtekijöiden kanssa ja tästä syystä johtajat tarvitsevat hyvät vuorovaikutustaidot. Palolaitosten johtamiseen tulisi panostaa huomattavasti enemmän, sillä ikäjohtamisen avulla lisätään merkitsevimmin palomiesten työkykyä ja tätä kautta työelämässä jatkamista. Nykyinen pelastustoimen johtamiskoulutus ei anna johtajille riittävästi valmiuksia pelastustoimen johtamiseen. Nykyisessä koulutuksessa ja siihen liittyvässä organisaatiokulttuurissa vallitsee liian autoritäärinen ja byrokraattinen ”Yhden johtajan –periaate” johtamiskulttuuri. Huono johtaminen, johtajan antaman tuen, kannustuksen ja arvonannon puute sekä ongelmat johtajan kanssa puolestaan työntävät ikääntyneitä palomiehiä ennenaikaisesti eläkkeelle. Nykytilanteessa palolaitosten tulisi liittää palomiesten terveyden ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä, jonka avulla palolaitosten johtamisessa otettaisiin huomioon mahdolliset ongelmat ajoissa. Palomiehet on kyettävä motivoimaan ja sitouttamaan palolaitosten tavoitteisiin ja sitä kautta niiden tuloksellisuuteen. Johtamisessa tulisi myös muistaa se tosiasia, että palomiehet ovat ne organisaation jäsenet, jotka toteuttavat suurimman osan palolaitosten tavoitteista.

Lopuksi Suurin osa palomiesten työkykyä käsittelevästä tutkimuksesta ja niistä tehdystä uutisoinneista on keskittynyt palomiesten työkyvyn kielteisten ilmiöiden kuvaamiseen. Näin on luotu totuudenmukainen mutta yksipuolinen kuva palomiehen työstä ja toimintakyvystä 45 ikävuoden jälkeen. Julkisuudessa on ollut liian vähän keskustelua ja tutkimusta niistä tekijöistä, joiden kautta ja avulla palomiesten työkykyä voidaan edistää. Tieto palomiehen työhön myönteisesti vaikuttavista tekijöistä on tärkeätä koko palomiehen työuran ja työuraa koskevan urasuunnittelun aikana. Palolaitosten johtamisessa on vallinnut pysähtyneisyyden tila. Tämä PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 33


Palomiesten työhön ja organisaatioon sitoutuminen on keskeinen voimavara.

”poterossa pysymisen –tila” leimaa niin pelastustoimen hallinnollista, operatiivista kuin pedagogista johtoakin. Pelastustoimen johtamisessa ei ole haluttu/kyetty siirtymään pelastustoimen strategiseen henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Käytännössä palomiesten työssä jaksamista ei ole kyetty edistämään työn voimavarojen kehittämisen avulla eikä työkyvyttömyyden syntymistä ehkäisemään vähentämällä työn vaatimuksia. Vaikka työtyytyvÄISYYden arvioiminen on vaikeata, niin palomiesten työtyytyväisyydellä on suuri merkitys palolaitosten toimintaan. Palomiesten johtamisessa on myös muistettava se tosiasia, että palolaitos ei toimi koneen tavoin eikä palomies ole johtajan ”työrukkanen”, vaan pelastuslaitoksen organisaatio muistuttaa pikemminkin elävää organismia, jonka käyttäytyminen koostuu monimutkaisista riippuvuussuhteista. Ryhmän sosiaalisilla normeilla ja ei-taloudellisilla palkkioilla ja rangaistuksilla on suuri vaikutus työkäyttäytymiseen. Virallisen organisaation rinnalla epävirallinen organisaatio on usein yhtä tärkeä kuin virallinenkin edistäessään tiedonkulkua ja joko edistäen tai vastustaen organisaation tavoitteiden saavuttamista. Pelastustoimen johtamisessa tätä tosiseikka ei ole otettu huomioon huolimatta siitä, että jo 30-luvulla Hawthorne-tutkimuksissa tulosten perusteella esimiehiä kannustettiin ottamaan työntekijöitä paremmin mukaan suunnitteluun, organisointiin ja oman työnsä valvontaan. tutkimus osoitti, että palkitseminen tai työn rationalisointi ei pelkästään motivoi, vaan inhimillisiin tarpeisiin vastaaminen ja ryhmään kuulumisen mahdollistaminen. Tämän totesin itse omassa tutkimuksessani palolaitosten asemajohtamisesta. Palomiehet toivoivat palopäälliköltä korkeasti muutos-, ihmis- ja tehtäväsuuntautunutta johtamistyyliä asemajohtamisen aikana. Samoin palomiehet arvioivat, että palolaitosten asemajohtamisen toiminnan vaatimukset täyttäisivät korkeasti muutos-, ihmis- ja tehtäväsuuntautuneisuuden vaatimukset. Jos vahvasti työhön sitoutuneet työntekijät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin heikosti sitoutuneet, niin vastaavasti he ovat alttiimpia erilaisille terveysongelmille kuormittavissa työoloissa. Palolaitoksissa yhtenä keskeisimmistä voimavaroista on palomiesten työhön ja palolaitoksen organisaatioon sitoutuminen. Tutkimustulosten mukaan työntekijöiden ylisitoutuneisuus voi olla myös riski työntekijöiden hyvinvoinnille. 34 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen ikääntyneiden palomiesten kohdalla. Tuliko heidän vähentää työhönsä sitoutumista välttääkseen terveysongelmia ja parantaakseen työkykyään? Palolaitosten ja koko pelastustoimen johtaminen on keskiössä, kun arvioidaan palomiesten työolotekijöihin vaikuttavia tekijöitä. Ikääntyneiden palomiesten työhön liittyvää ylikuormitusta ei ole kyetty vähentämään. Palomiehen jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle johtava pysyvä sairausloma alkaa noin 53 ikävuoden paikkeilla. Palomiehet kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin palolaitoksissa, huolimatta YT-lain minimivaatimuksista. Palomiehet arvioivat myös, että heitä ei palkita riittävästi. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat oikeudenmukaisuuden kokemuksen puuttumiseen. Viime kuukausina kuntaja sisäministerin esittämät ajatukset palomiesten työtehtävistä ovat aiheuttaneet erittävin vakavan arvokonfliktin palomiesten ja pelastustoimen johdon välillä. On varmaa, etteivät ministerien suunnittelemat uudet työtehtävät lisää palomiesten työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja työn imua vaan päinvastoin. Päätöksen voivat olla niin kielteisiä, ettei niiden vaikutuksia pystytä korjaamaan hyvälläkään johtamisella. Näyttää siltä, että pelastustoimen johtamisessa on yksinkertaisesti unohdettu (tai sitä asiasta ei edes tiedetä), että ympäristön on kyettävä vastaamaan yksilön haluihin, odotuksiin ja tarpeisiin, joista tärkeimpiä ovat haasteellisuuden, osaamisen ja arvostuksen kokeminen sekä vapaa tahto. (Deci & Ryan 1986). Hyvästä johtamisesta ei liene huolta tulevaisuudessakaan, sillä ministeriö ei näytä olevan kiinnostunut lisäämään henkilöstöjohtamista palopäällystön koulutusohjelmiin ja virassa olevaa palopäällystöä johtamisen kehittäminen ei juuri näy kiinnostavan. Tämä on sääli, sillä palomiesten työhyvinvoinnin tutkimuksen ja siitä saatujen tutkimustulosten avulla palomiesten työkykyä ja työssä selvitymistä voitaisiin parantaa merkittävällä tavalla.

!

Juttusarjan edellinen osa Miten työhyvinvointia tutkitaan? on luettavissa SPAL:n kotisivivulla: www.palomiesliitto.fi/1_2009/ PA1_09_netti.pdf

. . . ......

LÄHTEET Brown S. 1996. A meta-analysis and review of organizational research on job involvement. Psychological Bulletin 120 (2), 235–255. Brown S: 1996A meta-analysis and review of organizational research on job involvement. Psychological Bulletin, 120, 2, 235–255. Dynamics, 56-71. Ekvall, G & Arvonen, J. 1991. Change-centered leadership: an extension of the two-dimensional model. Scandinavian Journal of Management, Vol. 78(1), 17-26. Fleishman, E. & Harris, E. 1962. Patterns of leadership behavior related toemployee grievances and turnover. Personel Psychology, 15, 43-56. Hakanen, J. 2002. Työn imu ja työuupumus – laajennetun työhyvinvointimallin kehittämien ja testaaminen. Psykologia 37(4), 291–301. Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reunta-alueilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti 27. Helsinki. Työterveyslaitos. Kanungo R. & Misra S. 1988. The bases of involvement in work and family contexts. International Journal of Psychology 23, 267–282. Kanungo R. 1979. The concepts of alienation andinvolvement revisited. Psychological Bulletin 88, 119–136. Leiter, M. & Maslach, C. 1997. The truth about burnout: How organizations cause personal stressand what to do about it. San Francisco, CA: Jossey-Bass. Leiter, M. & Maslach, C. 2000. Preventing burnout and building engagement. San Fransisco, CA. Jossey-Bass. Mäkikangas, A., Feldt, T. & Kinnunen, U. (2005). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina: Työhyvinvoinnnin psykologiset perusteet. Jyväskylä. PSKustannus, 56-74. Sashkin, M. & Williams, R. 1990. Does fairness make a difference. Organizational Schaufeli, W. & Bakker, A. 2004. Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organizational Behavior, 25 (3), 293-315. Schaufeli,W. B., Salanova, M., Gonzàlez-Romà, V., & Bakker, A. B.(2002) . The measurement of burnout and engagement: A confirmative analytic approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71-92. Sinkkonen, S., Kinnunen, J. & Paunonen, M. 1986. Osastonjohtajien johtamistyylit ja hoitohenkilöstön työtyytyväisyys. Helsinki. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut 7 Spector, P. 1997. Job satisfaction. Application, assessment, causes, and consequences. Thousand Oaks: Sage Publivations.


. .. .. .. .. .. .. . ...... . ...... . . . . . . . Hätäkeskusammattilaisten liitto . ...... . .. . . . . . . . ....... . ....... . ....... . ....... . ....... HAL:n jäsenten . ....... . ....... keskustelufoorumi avattiin . ....... .

hAl ry

Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenille on avattu nettiin keskustelufoorumi. Sivusto toimii aluksi Google-hakupalvelun keskusteluryhmänä (Google Groups). Foorumista kerätään käyttökokemuksia, jonka jälkeen sen lopullisesta teknisestä toteutuksesta tehdään ratkaisu. Hallilaiset-keskustelusivu on tarkoitettu Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenille ja liiton toimistolle. Jäsenistöstä jo puolet on kirjautunut sivustolle. Ryhmä on muille verkossa näkymätön, suojattu ja vaatii jäseneksi hyväksymisen sekä kirjautumisen. Käyttäjäoikeuksia myöntää ja sivuston teknisenä hallinnoijana toimii liiton jäsen Antti Hellsten, jolta voi tarvittaessa kysyä tarkempia ohjeita: antti.hellsten@gmail.com. Google Groups tukee vain suomi24.fi- ja gmail.com-päätteisiä henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita. Jos sinulla ei ole tällaista osoitetta, voit luoda ensin uuden Google-sähköpostitilin: sivulla https://www.google.com/accounts klikkaa “Luo tili”.

käyttöoikeudesta kerrotaan, pääset kirjoittamaan ja lukemaan viestejä.

Tilin luomisen jälkeen pääset luomillasi tunnuksilla kirjautumaan sisään Hallilaiset-ryhmän sivuille osoitteessa http://groups.google.com/group/hallilaiset

Tilin luonnin yhteydessä ilmoitettuihin sähköpostiosoitteisiin ohjautuvat foorumille kirjoitetut viestit. Omasta sähköpostista voi myös lähettää ryhmään kysymyksiä tai kommentteja osoitteella hallilaiset@googlegroups.com. Sivun toimivuuden kannalta toivotaan kuitenkin, että viestit kirjoitettaisiin ja keskusteluun osallistuttaisiin kirjautumalla sivustolle.

Sivulle ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa haetaan ensin käyttäjäoikeutta. Kun olet saanut sähköpostin, jossa

Tervetuloa mukaan hätäkeskusammattilaisten yhteiseen foorumiin!

Väitetään, että verenluovuttaminen pelastaa myös luovuttajan päivän. Kokeile itse. OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. ZZZYHULSDOYHOXßsZZZKDDVWHß

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 35


LUKIJALTA

jutut@palomiesliitto.fi

Koko työvuoron aikana ei kukaan valittanut, että olisi raskasta tai ettei tällä palkalla jaksa.... Päinvastoin, mitä enemmän hälytyksiä oli, sitä paremmaksi työilmapiiri kehittyi...

Erään Tampereen aluepelastuslaitoksen alueaseman työvuoron ohjelma Työvuoro alkaa klo. 8.00. Vuoros-

Klo 21.00 ollaan takaisin asemalla. Samaan aikaan ykköslähdön ambulanssi peruuttaa talliin ja esimies tapaa miehistön ensimmäisen kerran aamun jälkeen ja kysyy milloin he ovat viimeksi syöneet. ”Puolen päivän aikaan” kuuluu vastaus. Ruokaa lämmittäessään he saavat hälytyksen. Esimies kysyy: ”Olisko tarve vaihtaa miehistöä ruokailun ajaksi?” ”Ei tarvi, kyllä tässä tää hälytys vielä jaksetaan” he vastaavat.

sa on esimies, kuusi palomiestä sekä sairaankuljettaja. Sairaankuljettaja on nainen, koulutukseltaan sairaanhoitaja. Työvuoron esimies sekä kolme palomiestä miehittävät pelastusyksikön. Yksi pelastusyksikön palomiehistä on myös tarvittaessa nostolava-auton kuljettaja. Sairaankuljettaja ja yksi palomies miehittävät ykköslähdön ambulanssin. Kaksi palomiestä miehittävät kakkoslähdön ambulanssin. Työvuoro käynnistyy normaalisti. Yksiköiden kalusto ja henkilökohtainen varustus tarkastetaan huolellisesti. Klo 8.30 on aamupalaveri ja kahvi. Esimies kertoo päivän ohjelman. Klo 9.00 pelastusyksikkö lähtee sisäpalosimulaattoriharjoitukseen ja klo 15.00 lähdetään palotarkastuksille. Sisäpalosimulaattoriharjoituksessa palomiehet tekevät pareittain kolme sammutushyökkäystä tilaan, jossa on tuli ja savua. Näkyvyys on n. puoli metriä ja lämpötila n. 700 astetta. Esimies on jokaisessa hyökkäyksessä mukana ohjaamassa ja valvomassa. Harjoitus on rasittavaa, kovassa kuumuudessa tehtävää raskasta sammutus- ja raivaustyötä. Nestehukka on kova ja elimistön lämpötila korkea pitkän aikaa vielä harjoituksen jälkeenkin. Harjoitus on ohi klo 11.45 ja pelastusyksikkö lähtee kohti asemaa huoltamaan kalustoa ja miehiä kuntoon harjoituksen jäljiltä. Matkalla asemalle yksikkö saa hälytyksen sydänkohtauspotilaan luokse. Henkilöä elvytetään pitkän aikaa ja elvytyksen raskauden vuoksi elvyttäjää vaihdetaan lennossa monta kertaa. Siinä hiki valuu, kun elimistö on vielä rasitustilassa paloharjoituksen jäljiltä. 36 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kun tämä hälytys saadaan hoidettua, niin matkalla asemalle puhutaan jo ruokailusta. Ollaan henkilöstöravintolan pihassa, kun saadaan hälytys automaattisesta paloilmoittimesta. Kun tämä hälytys on hoidettu, saadaan ruoka haettua ja päästään asemalle. Asemalla huolletaan ensin harjoituksessa käytetty kalusto ja käydään suihkussa. Syömään päästään klo 14.15. Ruokailun jälkeen lähdetään palotarkastuksille. Asemalla ollaan takaisin klo 17.00. Juodaan kahvit ja aloitetaan päiväohjelmaan kuuluva liikunta. Yksikön miehet pelaavat sulkapalloa pari tuntia. Klo 19.30 mennään saunaan ja pesulle. Kesken saunan saadaan hälytys öljyvahinkoon. Hälytyksen jälkeen asemalla ollaan n. viisi minuuttia, kun saadaan hälytys kuorma-autopaloon. Kuorma-auto on autokatoksessa.

Pelastusyksikön miehet syövät ja lepäävät tv:tä katsellen. Klo 23.15 saadaan hälytys rakennuspaloon. Talo on remontoitu, vanha hirsitalo, jossa on seinissä ja välipohjissa purueristeet. Palo on levinnyt osiin seinistä sekä välipohjaan. Talo on täynnä savua ja kahdessa kerroksessa liekkejä. Taas tehdään pimeässä ja kuumassa raskasta sammutus ja raivaustyötä. Palon sammutus on hankalaa vanhojen rakenteiden vuoksi ja vaatii paljon raskasta raivaustyötä. Palon jälkeen pelastusyksikkö on huollettu ja miehet käyneet suihkussa n. klo 3.30. Miehet pääsevät lepäämään vähäksi aikaa. Herätys on aamulla klo 6.15. Juodaan aamukahvit, pestään autot ja tarkastetaan, että kalusto on kunnossa tulevaa vuoroa varten. Kymmenen minuuttia ennen kuin työaika loppuu, eli klo 7.50 saadaan hälytys uimarannalle. Uimakoppi palaa. Koppi sammutettaan ja päästään lähtemään kotiin n. klo 8.45. Tällainen oli pelastusyksikön miesten työvuoro. Pelastusyksikössä oli yksi 49vuotias (esimies), kaksi 46-vuotiasta ja yksi 33-vuotias palomies. Saman työvuoron aikana ykköslähdön ambulans-


Jouni Lammi

ELASTUSALAN AMMATTILAISEN PALVELUHAKEMISTO

Suomen pelastuslaitosten yleisin työaika on 24-tuntia töitä ja kolme vuorokautta vapaata (lue yksi lepovuorokausi ja kaksi vapaata). Työviikkomme pituus on 42 tuntia, eli n. kuusi tuntia enemmän, kuin normaali työaika. Ja jotkut vielä kateellisina sanovat, että palomiehillä on enemmän vapaa-aikaa, kuin muilla, en ymmärrä tätä laskuoppia. Saadakseen tehdä tätä työtä, palomiehen täytyy läpäistä joka vuosi kuntotesti 65-vuotiaaksi asti. Onkohan näin missään muussa ammatissa. Palomiehen peruspalkka Tampereella on 1475 eur. Kyllä jonkun ammatin täytyy olla tosi raskasta ja huonosti palkattua, että siitä on aihetta hallitusohjelmaan. Palomiehet pelastavat oikeasti ihmishenkiä, heitä hälytetään Tampereellakin jopa hoitolaitoksiin elvyttämään, kun hoitohenkilökunta ei itse osaa.

Ensiapu-ja ensihoitotuotteet

Tyhjiöpatjat Tyhjiölastat tyhjiöpumput

LUHAKEMISTO

silla oli 16 hälytystä, niihin kului aikaa yhteensä 16 tuntia 5 minuuttia. Kakkoslähdön ambulanssilla oli 10 hälytystä, niihin kului aikaa 8 tuntia. Hälytyksissä käytetyn ajan lisäksi ambulanssien miehistöt joutuvat puhdistamaan autonsa sisältä, jokaisen hälytyksen jälkeen. Useissa tapauksissa he suorittavat hoitotilan ja kaluston desinfioinnin ja tekevät tarviketäydennykset. Koko työvuoron aikana, eikä sen jälkeen kukaan vuoron henkilöistä valittanut, että olisi raskasta tai, ettei tällä palkalla jaksa tehdä näin raskasta työtä. Päinvastoin, mitä enemmän hälytyksiä oli, sitä paremmaksi työilmapiiri kehittyi.

PALVELUHAKEMISTO

paarinpatjat tuotehuollot

mediseam oy Tiiriskankaankuja 2, 15860 Hollola puh. 010 397 4500, fax 03 730 3100 email: markku.veneskari@mediseam.fi www.mediseam.fi

RULLAPALOVERHOT

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 37


Asemat säppiin,

sijaishanaa tiukemmalle Kuntien talousahdinko näkyy myös pelastuslaitoksissa. Tampereella vähennetään sijaisten käyttöä ja suljettiin Pispalan paloasema. Länsitamperelaiset päätös sai hermostumaan ja kysymään, missä ajassa palokunnan yksiköt ja sairaankuljetus ehtivät paikalle hädän hetkellä.

T

alouden taantuma on pakottanut kuntia avaamaan budjetteja ja miettimään säästökohteita. Samalla käännetään katseita ensi vuoteen, josta on tulossa vielä synkempi. Verotulojen romahdus tuo paineet kuntatalouteen vuodenkahden viiveellä, joten heikkoja vuosia on odotettavissa vielä useita. Myös pelastuslaitokset osallistuvat taloustalkoisiin. Esimerkiksi Tampereella valtuusto mätkäisi aluepelastuslaitokselle 600 000 euron säästövaateen – kela-maksujen muutoksen kanssa 700 000 euroa. Summa raapaistaan 200 000 euron siivuina henkilöstöstä, raskaan kaluston investoinneista ja palveluiden ostoista. Henkilöstösäästöt kohdistuvat laitoksen Tampereen toimialueelle ja sijaisiin. Tälle vuodelle budjetointiin raha 90 sijaisesta, mutta nyt rahaa on vain 75 sijaiseen. Tampereen palohenkilöstön luottamusmies, palomies-sairaankuljettaja Jarkko Lahtinen ihmettelee, miten nopeasti suunnitelmat jouduttiin uusimaan. Syksyllä pelastuslaitoksen budjettiin yritettiin saada 15 uutta virkaa, nyt leikataan sijaisistakin. –– Useampi vuosi on menty liian pienellä vahvuudella. Säästöt pitäisi saada syntymään jostain muualta kuin hälytyshenkilöstöstä. Tosiasia on, että miehiä tarvitaan lisää. Entistä pienenpää porukkaa kuormitetaan entistä isommalla tehtävämäärällä!

Pispala lopullisesti kiinni Säästövelvoitteet pakottivat panemaan 1+4-5vahvuudella toimineen Pispalan paloaseman 38 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

oven säppiin aiottua nopeammin toukokuun puolivälissä. Sairasauto sijoitettiin Nokialle ja aseman miehet Ylöjärvelle. Vuodesta 1957 Pispalassa palvellut asema on ollut tarkoitus yhdistää Ylöjärven aseman kanssa uudelle liikenteellisesti paremmalle paikalle Teivoon, mutta rakennushanke on viivästynyt. Sijaisten palkkaamatta jättäminen olisi joka tapauksessa vienyt Pispalan asemalta toimintakyvyn, joten asema suljettiin etuajassa, perustelee pelastuslaitoksen johto. Vuokran maksaminen asemasta päättyy kuitenkin vasta ensi vuonna. Pispalan aseman sulkeminen nostaa toimintavalmiusajan Tampereen länsiosassa, kuten Lielahdessa ja Lentävänniemessä, osittain palvelutasopäätöksen kuuden minuutin tavoiteajan yli. Tamperelaiset reagoivat uutiseen voimakkaasti. Kaupunkilaiset ovat kysyneet, miten on mahdollista että asukkaiden perusturvallisuutta ryhdytään ajamaan alas. –– Pelastustoimi toimii Tampereella jo nyt pienillä vahvuuksilla ja yksiköt ovat miehitettyjä alle minimivahvuuden. Sijaiskielto laskee vahvuuksia entisestään. Tampereen päättäjien säästötoimet tulevat johtamaan ihmishenkien menettämisen, kirjoitti eräs asukas Aamulehteen. –– Tulevatko kaupunginvaltuutetut ja palolaitoksen johto muistotilaisuuteen kertomaan osanottonsa, jos ja kun ihmishenkiä menetetään. Eikö kenelläkään päättäjistä ala jo järki soimata, kysyi yksi Lentävänniemen asukas, joka huomautti säästämisen olevan kyseenalaista, jos apua odottaessa tulipalot ennättävät kehittyä pitemmälle, tai potilasta ei saada riittävän ajoissa hoitoon.


Tämä näky on historiaa Pispalassa. Asema ehti juhlia 50-vuotispäiviään muutama vuosi sitten. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 35


!

Aluepelastuslaitosta rasittaa kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa sille suoraan kohdennetut, työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat ennenaikaisten eläkkeiden maksut.

Avun tulo viivästyy Jarkko Lahtinen tietää, että pelastushenkilöstön niskaan loska kaadetaan ensimmäisenä. –– Jos länsipuolella sattuisi jokin tilanne, nousisivat saavutettavuusajat heti esille. Aikoja lasketaan julkisuudessa sen mukaan, että matkaan lähdetään keskuspaloasemalta, mutta mitä jos yksikkö on hälytyksen tullessa palaamassa tehtävältä asemalle jostain muusta suunnasta. –– Ambulanssilla ajettiin Lentävänniemeen kiireellinen sairaankuljetustehtävä yöaikaan tyhjällä tiellä 11 minuuttiin. Ruuhka-aikaan isolla paloautolla viiveet ovat aivan toista luokkaa, Lahtinen sanoo. Pelastuslaitoksen johto on saanut urakalla selittää asukkaille, miten nopeasti apu mihinkin paikkaan ehtii. Onko Länsi-Tampereella turvattomampaa asua, kun apu ei ehdi paikalle niin nopeasti kuin aikaisemmin? Abstrakti kysymys, sanoo pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. –– Jos jostain otetaan asema pois, aseman välittömässä läheisyydessä palvelun saatavuus heikentyy. Mutta on se 40 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

edelleenkin lakisääteistä. Lielahdessa ja Lentävänniemessä ei olla laittomassa tilanteessa. Jokainen tietysti haluaisi, että paloasema on omalla takapihalla, jolloin olisi tosi turvallista. –– Yleisön aito reagointi oman turvallisuutensa puolesta on hyvä asia. Keskustelun pitäisi tiedotusvälineissä kohdistua päättäjiimme, Ojanen jatkaa. Laillisuuden arvioinnin tekee lääninhallitus, jos sille tehdään kantelu. Viime kädessä lainmukaisuutta valvoo sisäministeriön pelastusosasto.

Syksyllä uudet luvut edessä Aluepelastuslaitoksella on sairaslomia ja vapaita ollut paikkaamassa aikaisemmin parhaimmillaan kuutisenkymmentä sijaista yhtä aikaa. Kun sijaisten palkkaamista rajoitetaan, uskotaan että muitakin asemia joudutaan vielä sulkemaan heikentyneiden vuorovahvuuksien takia. Palopäällikkö Ari Vakkilainen vakuuttaa, että sijaistilanteella pärjätään syyskuun lopulle saakka. –– Valtaosa sijaisten sopimuksista ennätettiin tehdä tammikuussa. Sijaisia ei saa laittaa pihalle taloudellisista tai tuotannollisista

syistä. Mutta sen jälkeen loppuvuosi, se on auki. Pelastuslaitokselle on tärkeää, että nyt työssä olevat sijaiset pystyttäisiin pitämään.–– Jos sijaiset lähtevät (Pirkanmaalta), niitä ei enää saa takaisin. Sitten vasta ollaankin ongelmissa, Vakkilainen myöntää. Pispalan aseman sulkemisesta piteneviä matka-aikoja ja sijaisten käyttöä seurataan, ja johtopäätöksiä ensi vuotta varten tehdään kesän jälkeen. Budjetin muodostumista seurataan kuukausittain erittäin tarkasti. Kuntatalouden kehityksestä riippuu, miten synkkiä lukuja vuosien 2010-2011 budjetteihin joudutaan piirtämään. Lomautuksista Tampereen kaupungilla ei ole toistaiseksi puhuttu. Tampereen aluepelastuslaitosta rasittaa kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa pelastuslaitokselle suoraan kohdennetut, työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat ennenaikaisten eläkkeiden maksut (varhaiseläkemenoperusteiset maksut) – tänä vuonna neljäsataa tuhatta, ensi vuonna puoli miljoonaa euroa. Yhtälö näyttää kehnolta: miehet ikääntyvät, henkilöstön määrä vähenee ja tehtävämäärä kasvaa.


Lama syö työturvallisuuden ”Mikä taantuma, ei täällä mitään ole, paitsi sadetta ja tuulta,” totesi palomies lamasta. Taantuma ei ole laskeutunut palomiehen arkeen raadollisimmillaan. Toivottavasti ei laskeudukaan, sillä säästäminen on suoraan verrannollinen heikentyvään työturvallisuuteen. Vai mistä sitten säästetään, jos ei henkilöstökuluista tai varusteista? Monissa paikoissa mennään jatkuvasti minimivahvuuksilla. Siitä ei pitäisi enää voida tinkiä, mutta toisin on. Miksi ei tingittäisi, kun ennenkin on tingitty? Laman kourissa palomiehet pelkäävät uutta miniminkin kumoavaa ohjetta. Luulisi palomiehelläkin olevan jotain oikeuksia, kun päätetään hänen työturvallisuudestaan! Eteen tulevat työt on kuitenkin hoidettava.

– Säästöt pitäisi saada syntymään jostain muualta kuin hälytyshenkilöstöstä, Jarkko Lahtinen sanoo.

Arvokeskustelun paikka Pelastuslaitos on alleviivannut kaupungille, että henkilöstön lisäsäästöt tulevat johtamaan valmiustasomääräysten vastaiseen toimintaan. Vaikutukset kohdistuvat muun muassa Valkeakosken, Pirkkalan, Lempäälän ja Akaan paloasemiin. Pelastusvalmiuden ylläpito jo ennen säätöjä on ollut ajoittain vaikeaa, ja jatkuva asukasluvun kasvu Tampereen seudulla on johtamassa tilanteeseen, jossa henkilöstölisäykset ovat vaadittavan palvelutason saavuttamiseksi välttämättömiä. Ojanen toivoo, että päättäjät höyläämisen sijaan osaisivat arvottaa paremmin sitä, mikä yhteiskunnan kannalta on elintärkeää palvelua ja mikä ylimääräistä ”mukavuuspalvelua”. –– Pelastustoimen neuvottelukunnassa jo todettiin, että pelastustoimi tulisi ohittaa juustohöylämäisessä säästämisessä. Kuntienkin äänenpainot olivat huolestuneita. Kun poliittisessa päätöksenteossa suunnitellaan kuntien toimintojen leikkauksia, tulisi huomioida turvallisuussektorin sija yhteiskunnassa.

Toistaiseksi ainoa korviini kantautunut totinen taantumaseuraus onkin, että ”palomiehiltä on viety ylityöt.” Jossain päin on siis jonkinasteinen ylityökielto päällä. Joku voi suhtautua ylityökieltoon taloudellisenakin menetyksenä, mutta pahin uhka siinä on ehdottomasti se, että erilaisten lomien takia yksiköitä ajetaan vajaalla tai seisotetaan tai asemia suljetaan. Tällainen minimointi kaatuu palomiehen niskaan heikentyneenä työturvallisuutena.

Lama lisää huhuja Se, että palokunnalla on rahat loppu, on tuttu virsi. Siihen ei tarvita perusteluksi taantumaa, ja rahanpuutteessa on tehty ennenkin törkeitä laiminlyöntejä. Savunhajuinen arki siis jatkuu ja paskanhajuiset huhut vellovat niin kuin ennekin. Toisaalta taantuma on vain yksi huhujen aiheista. Itse keksitty tieto on vaarallista, se aiheuttaa hämmennystä, jopa paniikkia. Palokuntahuhua ei voida kokonaan pysäyttää, mutta sitä voidaan lieventää. Siihen on sama lääke kuin turvallisuuteenkin: ennaltaehkäisevä viestintä. Keski-Uudellamaalla henkilöstöjärjestöjen nokkamiehet joutuivat vastailemaan koviinkin syytöksiin, kun pelastusjohtaja kertoi julkisuudessa suunnittelevansa työvuorojen lisäämistä kuukaudessa seitsemästä yhdeksään. Kyseessä oli kuitenkin vasta pelastusjohtajan visio, johon tarvitaan henkilöstöjärjestöjenkin suostumukset. Niitä ei ole annettu. Satakunnassakin palomiehet lukivat palokunnan säästökuurista ensi kertaa maakuntalehdestään. Toimittajat onkivat tietonsa esiin julkisista asiakirjoista ja tekevät niiden perusteella haastatteluja ja raflaavia uutisia. Samat asiakirjat ovat palomiestenkin luettavissa, yleensä kuntien internetsivuilta, mutta palomiehillä on tunnetusti paha passiivinen tapansa. Tietoa ei etsitä, luotetaan mieluummin huhuun. Lama-ajan palomies ei upottaudu pelkästään ikäviin huhuihin ja faktoihin. Hän näkee positiivisenkin puolen. Perusteluksi tulee tarina henkilöstä, joka ennen työskenteli tehtaan hyväpalkkaisessa työssä. Nyt tehtaasta on jäljellä vain kuoret, sillä toiminta siirrettiin Kaukoitään. Henkilön on vaikea enää löytää alansa töitä. Palomies tietää, että hänen työnsä on suhteellisen turvattua lamastakin huolimatta. Kilometritehdas ei todennäköisesti kutsu. Siitä osataan olla tyytyväisiä. Marko Partanen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 41


Askelmerkkejä ensi vuodelle pedataan nyt Pelastuslaitokset säästävät jättä-

mällä avoimia virkoja täyttämättä, vähentämällä sijaisten palkkaamista, leikkaamalla ylityötunteja, tinkimällä palvelujen ja tarvikkeiden ostoista sekä siirtämällä kalustohankintoja muutamalla vuodella eteenpäin. Paikallisesti kunnissa on neuvoteltu esimerkiksi lomarahojen vaihtamisesta vapaaseen. Säästötoimia ensi vuotta varten tarkastellaan syksyllä, kun saadaan ennakkotietoja kuntien talouden tilasta, muun muassa verotulokertymästä ja valtion elvytystoimien puremisesta. Kanta-Hämeen pelastuslaitos kokoaa sijais-, varuste- ja koulutussäästöjen kautta 280 000 euroa kolmelta seutukunnalta. Etelä-Karjalassa henkilöstökuluista säästetään 100 000 euroa eläkejärjestelyillä ja jättämällä päällystövirka täyttämättä. Kuopio lomauttaa 2000 työntekijää, mutta lomautus ei koske Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palomiehiä ja ensihoitajia. Pohjois-Savon pelastuslaitos kaivaa 100 000 euron säästöt vähentämällä ulkopuolisia palveluita ja sijaisten käyttöä, lisäämällä koulutusta sekä ylimpään johtoon kohdistuvalla 20 000 euron säästövelvoitteella: johto vaihtaa lomarahat 42 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

vapaaksi, pitää palkattomia virkavapaita ja lomauttaa itsensä. Kuopio vaati alunperin 240 000 euron höyläämistä. Pelastuslautakunta huomautti kuitenkin, ettei luku ole mahdollinen, sillä pelastustoimi on ”viiden toimintavuoden aikana pitänyt käyttötalouden kasvun erittäin matalalla tasolla sekä vähentänyt henkilöstöään 12 vakinaisen viran täyttämättä jättämisellä.” Porvoo päätti lomauttaa pääosan henkilöstöstään 1-2 viikon ajaksi, mutta päätöksen ulkopuolelle jätettiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuorotyössä oleva henkilöstö. Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa neuvotellaan henkilöstön kahden viikon lomautuksesta. Isäntäkunta Ylivieska päätti toukokuun alussa käynnistää ytneuvottelut, kun ammattijärjestöjen kanssa käydyt keskustelut muista paikallisesti sovittavista säästötoimista kariutuvat. Ytneuvottelujen pohjana on ollut Ylivieskan näkemys, että lomautus koskisi kaikkia henkilöstöryhmiä, myös pelastuslaitoksessa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on noin 100 päätoimista henkilöä. Helsingin pelastuslaitoksella kaupungin säästöt eivät toistaiseksi ole tuntuneet vakinaisessa henkilöstössä, vaan virkojen täyttämisissä ja investointien

siirtymisessä eteenpäin. Pelastuslaitos joutunee leikkaamaan vuoden 2010 käyttömenoja 645 000 eurolla, ennakoi henkilöstölehti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella tavoitellaan 550 000 euron säästöä. Kunnat ovat vaatineet viiden prosentin säästöä, joka olisi yli kaksinkertainen summa. Säästökeinoista valmistelussa on esillä ollut muun muassa työaikajärjestelyt. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarviota ”sopeutetaan” 350 000 eurolla vähentämällä sijaisten käyttöä ja niin, että ”työvuorovahvuuksia ei tarpeettomasti ylläpidetä ylitöinä”. Myös virkoja jätetään auki. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos selvittää, mitä rahallisesti merkitsee, jos hälytysvasteita tarkastetaan alaspäin ja leikataan Oulun vesisukellustoimintaa. Listalla ovat myös päivystysvapaat ja sivutoiminen varallaolo. Tulopuolella nostettaisiin neuvonta-, valvonta- ja tarkastusmaksuja. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ei ole Turun kaupunginvaltuusto ole osoittanut tiettyä säästösummaa, mutta henkilöstökulut pyritään pitämään kurissa miehitysohjeella ja työvuorosuunnittelulla, jolla minimoimaan sijaisten käyttö.


PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteen vaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

Kuvat: Hgin pelastuslaitos ja Häke.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä. Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia, että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten asioihin.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 43


Suomi ei ole ensimmäistä kertaa taantumassa, eikä pelastustoimi ensimmäistä kertaa säästämässä. Tutkimustietoa laman vaikutuksista pelastuslaitoksien palvelutasoon ja arjen turvallisuuteen ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut käytettävissä.

Laman vaikutukset

selvitetään ensimmäistä kertaa 1 990-luvun alun taloustilanne massatyöttömyyksineen oli historiallinen. Laman vaikutuksista pelastustoimeen ei koskaan käynnistetty tutkimuksia. Tällä kertaa tehdään toisin. Kansainvälisestä rahoituskriisistä noussutta nykyistä talouden romahdusta seurataan reaaliaikaisesti Palonsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa, joka ideoitiin Pelastusopiston vetämässä Pelastustoimen tulevaisuusraadissa. Keväällä käynnistyneen tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia kuullaan vielä ennen syksyä. Jatkoa seuraa, sillä tutkimuksen aikajänne ulottuu neljän vuoden päähän. –– Tavoitteena on erityisesti selvittää kuntapäättäjien ja pelastuslaitosten johdon arviot taloustilanteen vaikutuksista pelastustoimen kehitykseen ajalla 44 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2009–2013, kertoo tutkijaryhmään kuuluva lääninvalmiusjohtaja Markku Haranne. Tarkemmin tutkitaan taantuman vaikutusta yhdeksään kohteeseen, muun muassa pelastustoimen määrärahoihin, palvelutason kehitykseen ja palvelutasopäätösten toteutumiseen, turvallisuuskulttuuriin sekä arjen turvallisuuteen. –– Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti aivan poikkeuksellisen tilanteen lähiajan yhteyksiä pe-lastustoimeen ei voida ohittaa. Talouden taantuma seurausvaikutuksineen saattaa osoittautua tärkeäksi ja pitkävaikutteiseksi muutostekijäksi sekä pelastustoimessa että koko turvallisuuskentässä, Haranne näkee. Tutkimus mahdollistaa mahdolli-

simman oikean kuvan suunnittelua ja ratkaisuja varten. Pelastustoimen on tärkeää kyetä nopeaan reagointiin, jotta uhkia voidaan hallita ja mahdollisuuksia hyödyntää, esimerkiksi talouden elvytystoimien käyttämiseksi pelastustoimen hankkeina. Jo kerätystä aineistosta voi nähdä, että mielipiteet tilanteen vaikutuksista pelastustoimeen vaihtelevat hyvin paljon. –– Ensisijaista on soveltava tieto: mihin pelastustoimelle tärkeä kuntatalous on menossa, miten tämä vaikuttaa pelastustoimen lähitulevaisuuteen, mitä pelastustoimi itse voi tehdä. Toivomme, että saamme irti tuoretta tietoa, jolla on merkitystä niin kunnallisille kuin valtiollisillekin päätöksentekijöille sekä järjestökentälle ratkaisujen teossa.


OMAT OIKEUDET

Ovatko palkkatiedot julkisia tietoja? Tiedot virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle ja työntekijälle henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkausluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat nimikirjalain 7 §:n mukaan julkisia. Palkkatiedot ovat henkilötietoja, joiden luovuttamisesta säädetään nimikirjalain lisäksi henkilötietolaissa ja julkisuuslaissa. Pyydettäessä tietoja henkilörekisteristä tiedon pyytäjän on eräissä tapauksissa ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Palomiesliiton nettisivulla www.palomiesliitto.fi on linkit-sivulla linkki Valtion työmarkkinalaitoksen ohjeeseen, joka on laadittu yhteistyössä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Ohjeessa on tarkemmin käsitelty tietojen luovuttamista eri käyttötarkoituksiin ja tietojen pyytäjältä eri tilanteissa vaadittavia tietoja (”Palkkatietojen, tehtävien vaativuuden ja työsuorituksen arviointitietojen julkisuudesta sekä käsittelystä”). Kuinka toimin käytännössä? Palkkatiedot voit pyytää joko suullisesti tai kirjallisesti (kirje tai sähköposti). Suosittelen palkkatietojen pyytämistä sähköpostilla. Lähetä sähköpostisi, missä olet yksilöinyt mitä palkkatietoja pyydät. Hallintolain 434/2003 mukaan sinun ei tarvitse allekirjoittaa

hakemusta. Riittää, kun olet kirjoittanut nimesi ja yhteystietosi sekä yksilöinyt pyyntösi. Voit pyytää niin pelastusjohtajan kuin palomiehen palkkatietoja. Pyydä tiedot esim. Excel-tiedostoina. Tällöin tiedot ovat lähtökohtaisesti ilmaisia. Sinun kannattaa lähettää sähköpostiviesti ko. organisaation kirjaamoon esimerkkinä Jyväskylän kaupungin kirjaamo kirjaamo@jkl.fi. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 vaatii, että kirjaamosta pitää tulla sinulle vastaanottokuittaus. Kuittaus varmistaa sen, että viranomainen on saanut pyyntösi. Kirjaamo osoittaa viestisi oikealle henkilölle, jonka tulee vastata sinulle kahdessa viikossa. Useat pelastuslaitokset kieltäytyvät antamasta tietoja ja eivät vastaa viestiisi. Käytös on hyvän hallintotavan ja lain vastaista. Tästä syystä ota paperikopio lähettämästäsi viestistä sekä vastaanottokuittauksesta kirjaamosta. Nämä dokumentit tarvitset, jos kantelet esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai apulaisoikeuskanslerille kirjaamo@okv.fi. Kantelun jälkeen saat tietosi takuuvarmasti. Jos tarvitset apua palkkatietoa-asiassa, autan mielelläni.

Juha Rautiainen juha.p.rautiainen@gmail.com

39 PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 45


Kuvat kansiin

ja näyttelyyn

Palomiehen työ ja Espoon pelastustoimen kehitys taltioitiin kirjaksi ja näyttelyksi.

L

änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen julkaisema, asemamestari Juha Valtasen kokoama teos Savua ja tulta on yli 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu matka Espoon pelastuslaitoksen historiaan ja palomiehen työhön. Espoossa aloitti 1956 Suomen ensimmäinen maalaiskuntaan perustettu ammattipalokunta. Sittemmin pelastustoimi on isäntäkuntansa nopean väestönkasvun siivittämänä noussut yhdeksi suurimmista alueellisista pelastustoimista. Historian kuvauksen lisäksi teos esittelee kansantajuisesti, mutta asiantuntevasti suomalaista pelastustoimen

järjestelmää, paloasemaa ja sen ympärivuorokautista elämää sekä pelastusalan henkilöstön ammatteja. Tekstiä tukevat sadat valokuvat Espoon kunnallisen pelastuslaitoksen eri vuosikymmeniltä. Lähes kaikki kuvat ovat Valtosen, entisen palopäällikkö Matti Ylätuvan tai muiden palomiesten ottamia. Kirjahanke käynnistyi neljä vuotta sitten, kun keskuspaloaseman pannuhuoneesta löytyi laatikollinen valokuvia ja albumeja. Valtanen huomasi, että jos kuville ei tehdä mitään, ne tuhoutuvat nopeasti, ja niin menetettäisiin arvokas Espoon palokunnasta kertova aineisto. Laitoksen kanssa sovittiin viidentu-

Espoon kaupunginmuseon ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyönä on valmistunut Suomen suurin tulipalonäyttely. Esillä on runsaasti erilaista tekniikkaa ja välineistöä, menneiltä vuosilta nykypäivään. 46 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


!

Espoon vakinainen palokunta aloitti ensimmäisen työpäivänsä 1.1.1956 dramaattissa ilmapiirissä. Samana päivänä alkoi koko maan lamauttanut yleislakko. Osa palomiehistä joutui hiihtämään asemalle Kiloon. Seutulasta töihin tullut palomies myöhästyi kuusi tuntia.

-- Savua ja tulta -kirjan historiaosuus ja kuvat ovat Espoosta, mutta kaikki muu on yleistä ja pätee joka puolella Suomea. Kirjassa kerrotaan palomiehen työstä ja ammattinimikkeistä, Juha Valtanen esittelee. hannen kuvan digitoinnista. Aineiston jalostamisesta kirjaksi sovittiin Espoon museon kanssa joulukuussa 2006. -- Löytyneiden kuvien lisäksi olen itse kuvannut lisää ja kerännyt kuvia niin, että nyt paloalan valokuvia on ehkä noin 15 000. Kirjassa niistä on kolmisensataa, Valtanen kertoo. Kirjassa näyttäytyy se huima kehityksen kaari, mistä maalaiskunnan palokunta on kasvanut alueelliseksi pelastuslaitokseksi. –– Kun palokunta ‘56 perustettiin, niin aika pienillä mentiin. Oli pulaa vähän kaikesta. Nyt ollaan täysin toisenlaisessa tilanteessa: koulutustaso ja varusteet ovat kehittyneet huimasti.

Yhteistyö jatkui näyttelyssä Kirjahankkeen yhteydessä löydettyä materiaalia on hyödynnetty myös Espoon kaupunginmuseon WeeGee-keskuksessa avautuneessa Savua ja tulta -suurnäyttelyssä. Espoon palontorjunnan historian lisäksi näyttely tutustuttaa paloaseman arkeen ja palomiehen työhön. Esillä on muun muassa sammutusasuja eri aikakausilta, ajoneuvoja, hätäkeskuksen työpöytä lähes 40 vuoden takaa ja varoittavia esimerkkejä tulen

hallinnan menettämisestä. Pelastustoimen ammatit näyttäytyvät valokuvien, filminpätkien ja ääninauhojen kautta. Museokaupasta löytyy pelastustoimeen liittyvää kotiin viemistä, kuten ”alkusammutuspatukka”. Vuorovaikutteisessa tulipalosimulaatiossa voi kokea, miten oma toiminta vaikuttaa palon etenemiseen ja tuhojen suuruuteen. Näyttelyn rakentamiseen ovat asiantuntija-apua antaneet pelastuslaitoksen lisäksi Pelastusopisto ja SPEK. Näyttelyn lopuksi kävijät voivat suorittaa leikkimielisen palomiestestin. Testin viisi eri osiota kertovat, mitä taitoja ja ominaisuuksia palomiehen ammatissa tarvitaan. Näyttelyä tukevat erilaiset tapahtumat ja teemapäivät. Museossa vierailevat oppilasryhmät saavat palontorjuntavalistusta. Palomiesten pitämät tunnit kohdistetaan erityisesti 14-15-vuotiaille. Lokakuussa toteutetaan luentosarja, jossa esitellään palomiehen työtä, vanhoja paloautoja ja Helsingin historiallisia tulipaloja.

Tapiolan Näyttelykeskus WeeGeen näyttely on avoinna toukokuulle 2010. Kirjaa on myynnissä museokaupassa.

Palomiestestin voi suorittaa näyttelyyn tutustumisen lopuksi. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 47


Sinulle, SPAL:n jäsen. Lähde Fontana lomalle jäsenetuhintaan! Katso jäsenetutarjoukset www.fontana.fi ja www.palomiesliitto.fi/jasenedut fontana Kylpylä ı Hotellıt ı Campıng & Caravan

Kylpylät Hotellit Camping & Caravan

Fontana Casino, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Keurusselkä, Keuruu (014) 75 100 ı Fontana Ylläs Saaga, Ylläsjärvi (016) 215 8000 Fontana Lepolampi, Espoo (09) 86 791 ı Fontana Korpilampi, Espoo (09) 613 8411 ı Fontana Punkaharjun Valtionhotelli ja Lomakeskus 020 7529 800 ı Fontana Pietari Kylliäinen, Savonlinna (015) 739 5500 ı Fontana Vuorilinna, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Rantakalla, Kalajoki (08) 466 642 Espoo Camping Oittaa (09) 863 2585* ı Porvoo Camping Kokonniemi (019) 581 967* ı Kouvola Camping Tykkimäki (05) 321 1226 ı Punkaharjun Lomakeskus & Camping 020 7529 800 Savonlinna Camping Vuohimäki (015) 537 353* ı Tampere Camping Härmälä 020 7199 777* ı Aurinkohiekkojen Lomakeskus & Camping (08) 466 642 *) Talvisin (09) 6138 3210 Puhelun hinta 0207-alkuiset numerot: Lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %), Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %)

Pelastusalan ammattilainen 3/09  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you