Issuu on Google+

NUMERO 2 | HUHTIKUU 2012

CrossFit-mestarista ensimm채inen Vuoden Palomiesurheilija


2

HAL

Tässä numerossa 2 | 25.4.2012

Arto Pirttimaalla on kokemusta työpaikan muutostilanteista

| Pääkirjoitus 3 Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti

Toimintavalmiusohje

CERN

6 | Kolmenlaisia tavoiteaikoja Ohje käyttöön ensi vuoden alkuun mennessä

Suomalaiset palomiehet maailmalla

| Palvelutasopäätös ratkaisee 8 Tehdäänkö päätöksiä talous edellä?

HAL

KEKSINTÖ

| Pirttimaa häkeläisten pääluottamusmieheksi 10 Kokemusta useasta muutoksesta

Ari Toivarille pääpalkinto PSR:n innovaatiokilpailussa

| HALlin toiminta lähemmäksi jäsentä 11 Jäsenpalaute tärkeää Strategia korostaa henkilöstön osaamista 14 | Visiona edelleen Euroopan tehokkain

Terveys

| FireFit käytössä jo puolella 32 Pohjois-Savossa omaa koulutusta

Paikalliskierros | Rovaniemi 58 9.2.2012 | Oulu 60 22.2.2012 | Joensuu 62 20.-21.3.2012 | Kokkola 64 3.4.2012

Palomiesliiton jäsenlehti Aikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 20.6.2012. JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Helena Janhonen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Forssa Print ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

kansi Vuoden Palomiesurheilija Mikko Salo treenaamassa. Kuva: Harri Joensuu

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

| Työ sairauden taustalla 30 Monimutkainen ammattitautiarvio

| Mystiset oireet veivät työkyvyn 26 Oikea diagnoosi työn takana

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


3

PÄÄKIRJOITUS

Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti PELASTUSTOIMEN pitkän aikavälin päivitetty strategia 2025 julkaistiin maaliskuussa. Strategiassa määritellään pelastustoimen tulevaisuuden painopistealueet ja toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Toiminnalliset painopisteet on jaettu neljään ryhmään: pelastuslaitosten tehtävät, onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstö sekä koulutus- ja tutkimustoiminta. Pitkän tähtäimen toiminnalliset painopisteet ja strategiset päämäärät vuodelle 2025 ovat pelastustoimen tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta onnistuneet. Erityisesti henkilöstöosio tukee suurelta osin niitä tavoitteita, joita muun muassa Palomiesliiton liittokokous on linjannut tulevaisuuden tavoitteiksi.

Sitoutuminen ei tapahdu käskyttämällä.

ON SYYTÄ huomioida, että onnistuneen lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää alan toimijoilta laajempaa yhteistyötä, edellisen strategian tarkastelua, lyhyen aikavälin tavoitteita sekä innovatiivista ajattelua ja toimintaa. Strategiassa todetaan, että yhteistyöllä saadaan paremmin tuloksia aikaan kuin yksin tekemällä. Pelastuslaitosten kumppanuushanke tai pelastustoimen johdon foorumi ei siihen yksinään riitä. Tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Tältä osin tulee Palomiesliiton, pelastusosaston, Kuntaliiton, pelastusjohtajien ja järjestöjen kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa. ETEENPÄIN katsominen edellyttää myös peruutuspeiliin katsomista. Tulevaisuuden tekeminen ja siinä onnistuminen edellyttää, että tiedostamme, miten onnistuimme edellisessä strategiassa ja miltä osin

emme saavuttaneet tavoitteitamme. Pelastusosasto on luonut erillisen analyysiasiakirjan, johon strategian jalkauttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomioita. Pitkän tähtäimen tueksi tarvitsemme lyhyen aikavälin seurantaa. Alan ”koordinaatioryhmä” sopii vuosittain teeman tai teemat, jotka nostetaan alan päätavoitteeksi. Esimerkkinä tästä voisi olla urakehitys, työturvallisuus, henkilöstön työhyvinvointi ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen – esimerkiksi palokuolemat, kotitapaturmat ja hukkumiset. Seuranta toteutetaan vuosittaisessa strategiaseminaarissa, jonka kokoonkutsujana voisi hyvin toimia Palomiesliitto.

TAVOITTEIDEN saavuttaminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä alan toimijoiden keskuudessa ja erityisesti työpaikkatasolla. Strategia 2025 epäonnistuu varmasti, mikäli henkilöstöä ei oteta mukaan valmistelutyöhön sekä prosessin jalkauttamiseen ja seurantaan. Perinteisestä vastakkainasettelumallista ja hierarkkisesta toiminnasta tulee päästä eroon. Onnistunut lopputulos saadaan aikaan yhdessä tekemällä ja sitoutumalla tavoitteisiin. Sitoutuminen ei tapahdu käskyttämällä. Pelastuslaitoksissa tulee yhdessä henkilöstön kanssa avata strategiset tavoitteet oman organisaation näkökulmasta – mitä strategia 2025 tarkoittaa meidän työpaikalla ja miten saavutamme tavoitteet arvojemme mukaisesti: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti.

Kim Nikula puheenjohtaja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi

POHJOIS-SAVO Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Tuomas Loikkanen puh. 050 590 7402 tuomas.loikkanen@mikkeli.fi Reino Penttinen puh. 040 533 2110 reino.penttinen@espl.fi

HELSINKI Kari Taavitsainen puh. 0500 214 753 kari.taavitsainen@kolumbus.fi Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 ilpo.lehtonen@kolumbus.fi

PIRKANMAA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Raimo Pietilä puh. 040 585 0902 raimo.pietila@tampere.fi

POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Markku Ojala puh. 050 535 1464 markku.ojala@ pkpelastuslaitos.fi

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Jukka Tuomila puh. 0500 971 795 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Janne Luoma-aho puh. 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 050 351 1407 pasi.manty@gmail.com LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@ lapinpelastuslaitos.fi Jani Frantti puh. 040 726 5724 jani.frantti@ lapinpelastuslaitos.fi

TOIMISTO

PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Petri Hynninen (opintovapaalla)

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

TYÖMARKKINALAKIMIES Helena Janhonen puh. 050 570 3275 helena.janhonen@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


5

SPAL INFO Liittohallituksen kokoukset 2012 4/12 / 25.4. 5/12 / 28.-29.5. 6/12 / 28.8. 7/12 / 27.9.

8/12 / 30.10. 9/12 / 27.11.

Helena Janhonen työmarkkinalakimieheksi PALOMIESLIITTOON on palkattu työmarkkinalakimieheksi Helena Janhonen. Hän on koulutukseltaan varatuomari ja tehnyt aikaisemmin lakimiehen töitä sekä valtiolla että yksityisellä puolella. – Kuljen puheenjohtajan matkassa paikalliskierroksilla tapaamassa jäseniämme. Tämän lehden ilmestyessä olen tavannut Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan pelastushenkilökuntaa ja uutta matkaa suunnitellaan Kuopioon, Helena kertoo. – Lakimiehen työssä pidän erityisesti ongelmien ratkaisemisesta ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimisesta. Uudelta työltä odotan kysymyksiänne. Toivon paljon yhteydenottoja ja palautetta sekä erityisesti näin alkuun kärsivällisyyttä. Helenan tavoittaa puhelimella 050 570 3275 ja sähköpostilla helena.janhonen@palomiesliitto.fi. Helenan aloittaessa toimistolla maaliskuussa, jäi toiminnanjohtaja Petri Hynninen opintovapaalle. Opintovapaa kestää vuoden ja päättyy 1.3.2013. Hynninen vastaa tänä aikana edelleen Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin asioista.

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen 2012 NUMERO ILMESTYY AINEISTO – 3 – 20.6. – 4 – 5.9. – 5 – 31.10. – 6 – 19.12.

4.6. 20.8. 15.10. 3.12.

Hyvinvointijaksot Kuntoremonttien tilalle PALKANSAAJALOMAJÄRJESTÖT ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen vuoden aikana. Työ on nyt ohi ja uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askelhyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. 1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvinvointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen.

> Lisätietoja liiton toimistolta ja www.pht.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

TOIMINTAVALMIUSOHJE

Kolmenlaisia tavoiteaikoja Uusi toimintavalmiusohje otetaan käyttöön 2013 alkuun mennessä.

T

oimintavalmiuden suunnitteluohje – kuten ohjeen uusi nimi kuuluu – pohjautuu pääpiirteittäin viime syksynä julkistettuun uudistustyöryhmän esitykseen, mutta useissa kohdin lopullista ohjetekstiä on muutettu lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella. Sisäministeriön johtoryhmä hyväksyi ohjeen maaliskuun lopulla. Suurimmat muutokset edelliseen, vuoden 2003 ohjeeseen ovat riskialueruutujen koot ja riskien määrittelytapa, uudet muodostelmat, tehtävien neliportainen kiireellisyysluokitus sekä toimintavalmiusaika-käsitteen muuttuminen. Edelleenkin I-III-riskiluokissa on tavoiteajat, joissa pelastusyksikön tulee saavuttaa onnettomuuspaikka: hälytyksen jälkeen kuudessa, kymmenessä tai 20 minuutissa. Vanhasta poiketen tavoiteaika on nyt yksiköllä, joka ei enää tarkoita johtajaa, kuljettajaa ja vähintään yhtä työparia, vaan yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon tai kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan – siis esimerkiksi täysin miehitetty sammutusauto, mutta myös kuljettaja ja tikasauto. Tämän ns. saavutettavuusajan lisäksi on uusi pelastustoimen toimin-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tavalmiusaika, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä selvitysten jälkeen aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Kolmas tavoiteaika on avunsaantiaika, joka vastaa työryhmän esityksessä ollutta toimintavalmiusaikaa. Se pitää edellä mainittujen lisäksi sisällään myös hätäkeskuksen hälytystoimet. I-riskialueella avunsaantiaika on työryhmän esityksen mukaisesti 13 minuuttia. II-riskialueella aika nousi työryhmän esitykseen nähden yhdellä minuutilla 16 minuuttiin ja III-riskialueella neljällä minuutilla 24 minuuttiin. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio sanoo, että kolmenlaiseen tilastoitavaan aikaan päädyttiin, koska haluttiin selventää aikakäsitteitä ja säilyttää aikojen vertailukelpoisuus. — Ensimmäisen yksikön paikallesaapumisaika säilytettiin, jotta tilastoinnilla on jatkuvuutta ja pystymme vertaamaan tulevien vuosien lukuja aikaisempiin vuosiin. Avunsaantiajalla halutaan korjata lehdissä ollut väärinkäsitys siitä, että toimintavalmiusaika pitenisi kuudesta minuutista 13 minuuttiin. Pelastustoimen toimintavalmiusaika taas kertoo jatkossa sen, milloin 1+3-vahvuinen ryhmä on valmis aloittamaan tehokkaan pelastustoiminnan, Vainio perustelee. >


JUHA-PEKKA LAAKSO

TOIMINTAVALMIUSOHJE

7

TOIMINTAVALMIUSOHJE

Keskeisiä muutoksia Pelastusyksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama kokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, 3-7 henkilöstä sekä ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta ja 2-5 ryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, esikunnasta sekä 2-5 joukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta sekä vähintään kahdesta komppaniasta.

Muodostelmat voidaan koota riippumatta siitä, mistä henkilöt onnettomuuspaikalle tulevat.

Kiireellisyysluokat A, B, C ja D, joista A ja B hälytysajoa.

Toimintavalmiusaika sisältää ensitoimenpiteet: aika alkaa ensimmäisen yksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy pelastusryhmän aloittaessa tehokkaan pelastustoiminnan.

Riskiruuduille (1 km x 1 km) määritellään riskiluokka regressiomallilla. Riskitaso ja toimintavalmius voivat vaihdella vuorokaudenajan, viikonpäivän tai vuoden-ajan mukaan.

I-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla kuudessa minuutissa. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika 11 minuuttia ja avunsaantiaika 13 minuuttia. II-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla 10 minuutissa. Toimintavalmiusaika 14 minuuttia ja avunsaantiaika 16 minuuttia. III-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla 20 minuutissa. Toimintavalmiusaika 22 minuuttia ja avunsaantiaika 24 minuuttia. IV-riskiluokassa ei tavoiteaikoja. LÄHDE: SISÄMINISTERIÖ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

TOIMINTAVALMIUSOHJE

Palvelutasopäätöksellä ratkaistaan moni asia TOIMINTAVALMIUSOHJEEN uudistamista valmistellut työryhmä sai viime vuonna murskakritiikkiä pelastustoimen kenttätasolta. Lopullinen Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje sisältää keskeiset työryhmän esitykset, mutta siinä näkyy vahvasti muun muassa pelastuslaitosten antama palaute. Seuraavaksi kenttä sulattelee ohjetekstiä ja valmistelee sen käyttöönottoa niin, että ensi vuonna kaikki puhuvat samoilla käsitteillä. Palomiesliitto huomautti lausuntovaiheessa ohjeen mahdollistavan pelastustoimen saneeraamisen, jos kunnat niin haluavat: jos halutaan vain säästää euroja, löytyy siihen mahdollisuus, kun valtio ohjaa kuntien toimintaa entistä heikommin ja väljemmin. Pelastusyksiköiden sijoittelu ja vahvuudet voidaan halutessa pistää uusiksi. Iso kysymys on, mitä työturvallisuudelle merkitsee se, että onnettomuuspaikalle kiirehditään kelloa vastaan pahimmillaan yhden pelastushenkilön ”voimin”.

Ohjeessa korostetaan useassa kohdassa, että alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksissä päätetään ohjetta tarkemmin toimintavalmiusaikatavoitteista, johtamisesta, riskeihin varautumisesta sekä myös pelastustoiminnan aloittamisesta ja pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kuntotasosta. Palomiesliiton mukaan uhkana on, että pelastustoimen palvelutasosta tehdään todellisten riskien sijaan

Täysin vertailukelpoinen ensimmäisen yksikön paikallesaapumisaika ei kuitenkaan ole vanhaan tilastointiin verrattuna, sillä ennen yksikkö oli 1+3 ja jatkossa pienimmillään yksi mies. Uudessa ohjeessa ei ole I- ja II-riskiluokissa mainintaa pelastusryhmän savusukelluskelpoisuudesta, joka uudistustyöryhmän esityksessä oli. Valmiissa ohjeessa viitataan pelastussukellusohjeeseen: pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tulee olla vähintään pelastustoimikelpoisia sen mukaisesti, kun siitä erikseen säädetään. — Kun työntekijäjärjestöt vaativat kaikkiin riskiluokkiin neljää savusukelluskelpoista henkilöä, mutta pelastuslaitokset pitivät tätä kohtuuttomana, päädyimme siihen että asia ratkaistaan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

jatkossa yhä enemmän heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuvia poliittisia päätöksiä – esimerkiksi siitä, millaisia miehistövahvuuksia milläkin paloasemilla on mihinkin vuorokaudenaikaan ja onko kaikilla asemilla savusukelluskykyisiä palomiehiä. Pelastusylitarkastaja Taito Vainion mielestä uhkakuva ei ole näin räikeä. — En usko, että kunnat ehdoin tahdoin haluaisivat mahdollisimman huonoa pelastustoimea. Kyllä kai kunnallispolitiikassakin pyritään mahdollisimman hyvään kuntalaisten palveluun. Pelastustoimeen kohdistuvat päätökset pitää tehdä tietoisena poliittisesta vastuunkannosta. Vainio sanoo, että ministeriön ohjeella ei kerrota, mikä on kunnille parasta, vaan kunnat päättävät siitä itse. — Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoitus ei missään nimessä ole heikentää päätoimisten palokuntien toimintaedellytyksiä. Ei siis niin, että ohjeen pohjalta keksittäisiin, että voidaan ajaa alas jo olemassa olevia erittäin hyvin toimivia palokuntajärjestelmiä. Jos niin meneteltäisiin, olisi se hyvin arveluttavaa. — Toinen kysymys on sitten se, miten pelastustoimi pystyy esityksensä perustelemaan ja esimerkiksi kertomaan, mitä käytännössä merkitsee, jos savusukelluskelpoisia palomiehiä ei ole riittävästi. Ehkä jatkossa joudutaan selittämään asioita poliitikoille entistä tarkemmin, Vainio arvioi.

pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä, Vainio kertoo. Uutta on se, että toimintavalmiusaikojen toteutumiselle asetetaan vähimmäistavoitteet. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäisen yksikön tulee saavuttaa riskiruudun toimintavalmiusaika vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika tulee myös täyttyä vähintään 50 prosentissa tehtävistä. — Aikaisemmassa ohjeessa tavoitteena oli saavuttaa toimintavalmiusajat pääosin, ja valmistelutyössä aikanaan todettiin, että pääosin tarkoittaa yli 50 prosenttia. Käytännössä jotkut tahot ovat kuitenkin käsittäneet tavoitteen väärin eli 100-prosenttiseksi. Pelastuslaitosten kanta oli, että uuteen ohjeeseen vähimmäistavoite pitää kirjata

prosenttilukuna niin, ettei väärintulkinnalle jää varaa, sanoo Vainio. Vainio huomauttaa, että tavoitteena tulee olla palvelutasopäätöksessä päätetty taso ja mahdollisimman hyvä taso. Ohjetta ei ole tarkoitus lukea niin, että jos alueella ajat toteutuvat 70 prosentissa tehtävistä, voidaan toimintaa tämän jälkeen huonontaa. Uuden ohjeen mukaiset järjestelyt tehdään pelastuslaitoksissa niin, että suunnitteluohjetta sovelletaan täydessä mitassa vuoden 2013 alusta alkaen. Prontoon luodaan uusi tilastointiruutu ja pelastuslaitokset tarkentavat hälytystehtävissä ensitoimenpiteisiin kuluvan ajan kirjaamiskäytäntöjä. Ministeriö kiertää esittelemässä ohjetta ja sen tulkintoja pelastuslaitoksissa. n


9

COMPIC / MAURI RATILAINEN

Vuoden alussa eläkkeelle siirtynyt Kari Lehtokangas voi jäädä viimeiseksi Helsingin pelastuslaitoksen johtajaksi, jolla oli alan koulutus. Lehtokangas oli opiskellut palomestariksi.

Nimityksestä syntyi poliittinen vääntö Osa puolueryhmistä on sitä mieltä, ettei Helsingin pelastuskomentajalla tarvitse olla pelastustoimen päällystöviran tutkintoa.

H

elsingin pelastuslaitoksen ylimmän päällikön virkaa ei ole saatu vieläkään julkiseen hakuun, sillä taustalla on kiista siitä, tuleeko päälliköllä myös jatkossa olla pelastustoimen päällystöviran koulutus vai riittäisikö vain ylempi korkeakoulututkinto. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) toi huhtikuussa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi johtosääntöluonnoksen, jossa pelastuslaitoksen päälliköllä ei jatkossa edellytettäisi pelastustoimen tutkintoa, vaan vain ylempää korkeakoulututkintoa sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Jos ylimmällä päälliköllä ei olisi lain edellyttämää tutkintoa, jäisi

operatiivisen pelastustoimen johtamisen vastuu kokonaan pelastusjohtajalle. Esitys on jo valmisteluvaiheessa jakanut poliittisia ryhmiä kannattajiin ja vastustajiin. Kaupunginhallituskaan ei ollut yksimielinen, vaan hyväksyi esityksen päällystötutkinnosta luopumisesta äänin 9-6. Asiasta tulee lopullisesti päättämään kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu seuraavan kerran huhtikuun lopulla. Helsingin pelastuslautakunta on jo aikaisemmin todennut, ettei kelpoisuusehtoja ole mitään syytä muuttaa. Samoin pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöjen yksimielinen kanta on ollut, että kelpoisuusvaatimuksia ei tule alentaa.

Samaan aikaan päällikön valinnan kanssa Helsingissä ollaan jakamassa poliittisia apulaiskaupunginjohtajapaikkoja, joten julkisuudessa on jo epäilty pelastuskomentajan viran koplauksesta suurempaan nimityspakettiin. Yhden arvion mukaan pelastuslaitoksen ylin palli olisi tässä pelissä luvattu kokoomuksen haltuun. Osa Pelastusalan ammattilaisen haastattelemista kaupunginhallituksen jäsenistä vahvistaa koplausepäilyksen, osa kiistää. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tatu Rauhamäki sanoo, ettei päällikön nimityksestä ole sovittu puolueiden kesken. Viran kelpoisuusehtoja halutaan muuttaa, jotta ne olisivat yhteneväiset kaupungin muiden laitosten johtajien kanssa. — Lähtökohtaisesti Helsingissä on virastojen päälliköiden kelpoisuusvaatimuksina ylempi korkeakoulututkinto ja luonnollisesti johtamiskokemus. Erityisvaatimuksista on pyritty luopumaan. Nyt se on syytä tehdä myös pelastuslaitoksen päällikön osalta, Rauhamäki sanoo. — Pelastustoimen päällystön tutkinto on mahdolliselle sen omaavalle hakijalle luonnollisesti lisämeriitti, kun virantäytöstä päätetään, jatkaa Rauhamäki. Kaupunginhallituksessa päällystötutkinnosta luopumisen puolesta äänestivät kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava ja Laura Rissanen, vihreiden Elina Moisio, Johanna Sumuvuori ja Ville Ylikahri sekä rkp:n Jan Oker-Blom. Pelastusalan koulutusvaatimuksen säilyttämisen puolesta äänestivät sdp:n Arto Bryggare, Tarja Kantola, Outi Ojala ja Osku Pajamäki, ps:n Jussi Halla-aho sekä vihreiden Vesa Peipinen. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

HAL

Pääluottamusmies Arto Pirttimaa on läpikäynyt useita organisaatiomuutoksia.

Hätäkeskuksiin pääluottamusmies Oulusta — Luottamusmiesten on helpompi toimia, kun heillä on jäsenistön tuki ja he tietävät mitä jäsenet ajattelevat, toteaa Arto Pirttimaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

P

irttimaa on paitsi Hätäkeskusammattilaisten liiton tuore pääluottamusmies niin myös hallituksen jäsen. Hän toivoo, että jäsenet ottaisivat aktiivisesti yhteyttä häneen sekä muihin HALin luottamusmiehiin ja kertoisivat ajatuksiaan liiton toiminnan kehittämisestä. — Toivon, että jäsenet olisivat aktiivisia meitä kohtaan. Meidän toimintaedellytyksemme on, että saamme jäseniltä tietoa, jotta osaamme ajaa juuri niitä asioita mitä he haluavat.

Pirttimaa on toiminut hätäkeskuspäivystäjänä 90-luvun alusta lähtien, jolloin hän aloitti työt Torniossa aluehälytyskeskuksessa. Sittemmin hän siirtyi Savonlinnan kautta Oulun aluehälytyskeskukseen. Oulussa toimiessaan Pirttimaa on käynyt läpi useamman organisaatiomuutoksen; hätäkeskusten valtiollistamisen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskusten yhdistämisen ja uuden Oulun keskuksen syntymisen. Rovaniemen hätäkeskuksen toiminta ja 22 rovaniemeläistä työntekijää


HAL

Uusi salitoimintamalli on toimiva.

siirtyivät Ouluun viime marraskuussa. Yhdistyneistä aluehätäkeskuksista muodostettiin Oulun hätäkeskus, joka käsittelee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäpuhelut. Samaan aikaan kun käynnistettiin uuden hätäkeskuksen toiminta, otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa uudet operatiiviset ohjeet ja salitoimintamalli. — Minun mielestä koulutukseen ei panostettu tarpeeksi. Ne alkoivat samaan aikaan kuin rovaniemeläisten yhteistoimintamenettely, muistelee pääluottamusmies Pirttimaa. — Oulun keskuksessa aloitimme tekemään töitä uudella toimintamallilla kolme viikkoa ennen varsinaista yhdistymistä. Siinä samalla tuli uusi operatiivisen toiminnan ohje. Ne kaikki tapahtuivat vähän limittäin, niin että ei oikein tiennyt, mikä oli yhdistymisen tuomaa muutosta ja mikä operatiivisten ohjeiden.

Hyvät ja huonot puolet Pirttimaan mielestä Rovaniemen ja Oulun yhdistämisen ajankohta oli sen sijaan valittu hyvin. Se tapahtui syksyllä rauhallisena ajankohtana ennen pikkujoulusesonkia. Lisäksi kolmen ensimmäisen viikon ajan oli lomakielto, jotta itse kullakin olisi aikaa perehtyä uusiin käytäntöihin ja toimintatapoihin. — Silloin salissa oli tosi paljon porukkaa ja oli aikaa perehtyä, silti kiirettä piti... Minun mielestä alussa korostui tesen eli tehtävänseurannan rooli. Se parani huomattavasti vanhaan pokaan verrattuna. Ne ottivat enemmän vas-

tuuta ja siinä tuli selvät roolijaot, mitä kukin tese tekee. Se oli hyvä, sanoo Pirttimaa. — Sen sijaan salia johtavalta vuoromestarilta olisin toivonut napakampaa liikkeelle lähtöä, jotta saliin olisi tullut selvempi ja yhtenäisempi johtamistyyli. Pirttimaan mielestä Rovaniemen ja Oulun toiminnan yhdistämisessä suurin haaste on ollut aluetuntemus. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan niin, että jokaisessa vuorossa on työntekijöitä entisten hätäkeskusten alueilta, joten aina on joku jolta kysyä, jos ei itse tunne aluetta. Lisäksi apuna käytetään kyselytekniikkaa ja karttaohjelmaa.

11

— Oululaiset ovat ottaneet rovaniemeläiset avosylin vastaan ja yksi yhdistymisen hyvistä puolista onkin uudet työkaverit. Sen lisäksi meillä on tällä hetkellä tosi hyvät salivahvuudet. — Uusi salitoimintamalli on minun mielestäni ollut kokonaisuudessaan erittäin toimiva. Salitoimintaan on tullut selvät roolit ja kukin tietää vastuunsa. — Tehtävänseuranta eli tese tietää, mitä vastaanottanut päivystäjä eli ivo on jo tehnyt, kun vastaanotettu tehtävä tulee tesen käsiteltäväksi. Koodi ratkaisee, millaisia rekisterikyselyitä ivo käy tarkistamassa, ennen kuin se siirtää tehtävän teselle. Tämä on selkeyttänyt toimintaa. n

HALin toiminta lähemmäksi jäseniä Vantaalla maaliskuussa kokoontunut Hätäkeskusammattilaisten liiton vuosikokous linjasi tavoitteensa. KOKOUS asetti tärkeimmäksi tavoitteeksi kehittää liiton toimintaa jäsenten toivomusten ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on saada oma luottamusmies jokaiseen hätäkeskukseen. Liiton toimintaa halutaan myös näkyvämmäksi ja lähemmäksi jäseniä. Tämän johdosta HALin viestintää tullaan kehittämään ja järjestämään jäsentilaisuuksia. Liiton jäseniltä ryhdytään keräämään palautetta ja kehitysideoita, mihin suuntaan heidän mielestä liiton toimintaa tulisi kehittää. — HALin toiminta on kestävällä pohjalla. Jatkossa liiton toiminta on saatava jäsenille myönteiseksi asiaksi, niin että jokainen jäsen voi vaikuttaa sen

toimintaan, korosti liiton puheenjohtaja Petri Hynninen.

Vuosikokous valitsi Hätäkeskusammattilaisten liitolle uuden hallituksen. Sen ensimmäisessä kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja vahvistetaan vuoden 2012 toimintasuunnitelma. Hallituksen jäseniksi valittiin Jaana Lindgren ja Maarit Rissanen Pirkanmaan hätäkeskuksesta, Hanne Metsänen Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksesta ja Arto Pirttimaa Oulun hätäkeskuksesta. Lisäksi hallituksessa ovat Petri Hynninen, Pasi Jaakkola ja Kim Nikula.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

Kuntien tehtävät arvioidaan Osana suurta kuntauudistusta arvioidaan kaikki kuntien tehtävät. Myös pelastustoimi ja ensihoito ovat mukana.

K

aikki kuntien tehtävät käydään läpi, sillä suurta kartoitusta ei ole tehty pitkään aikaan, perustelee valtiosihteeri AnnaKaisa Ikonen (kok). Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) poliittisena valtiosihteerinä toimiva Ikonen on puheenjohtaja työryhmässä, joka vuoden 2014 puoliväliin mennessä valmistelee poliittiset linjaukset siitä, mistä tehtävistä kunnat tulevaisuudessa vastaavat ja mitkä kuntien nykyisistä tehtävistä olisivat valtion vastuulla. Arviointi on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on herättänyt paljon keskustelua alkuvuoden aikana. Hallitus haluaa kunnat suuremmiksi, elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi. — Pelastustoimi on mukana kartoituksessa, mutta minkäänlaisia ennakkopäätöksiä ei ole tehty. Samoin ensihoito on mukana, sillä kyse todellakin on kokonaiskartoituksesta, Ikonen sanoo.

Talous ja vaikuttavuus Ensimmäiseksi työryhmä käy läpi kaikki kuntien tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet ja luokittelee ne erilaisten tekijöiden mukaan esimerkiksi talouden volyymin ja palvelujen vaikut-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tavuuden mukaan. Tämän jälkeen poliitikot arvioivat, onko kunnilla velvoitteita, joita olisi syytä karsia. Ikonen korostaa, että vaikka kaikki kuntien tehtävät ovat mukana tarkastelussa, se ei tarkoita, että jokaisen kohdalla työryhmä tekisi esityksiä. — Sellaista näkemystä ei työryhmässä ole, että kovin suuressa mitassa kuntien palveluja oltaisiin siirtämässä valtiolle, mutta jos se koetaan tarkoituksenmukaiseksi, sekin suunta täytyy huomioida. — Toisaalta jos nähdään että kuntarakenne uudistuu niin, että on olemassa entistä vahvempia kuntia, katsotaan olisiko kunnilla mahdollisuus kantaa vastuuta nykyistä enemmän. — Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida mahdollisuuksia vähentää kuntien velvoitteita. Kun kuntien kokonaismenot esimerkiksi vuonna 2009 olivat 38 miljardia euroa, oli alueellisen pelastustoimen osuus investointeineen tästä 464 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia. — Tehtäviä fokusoidaan varmasti sen mukaan, mitkä ovat taloudellisesti merkittävimpiä ja millaisia vaikuttavuuksia palveluilla on. Tärkeysluokkia haetaan, ja kaikkiin tehtäviin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Olettaisin kuitenkin, että pelastustoimi on merkittävyydeltään keskeisessä asemassa, sillä se on vaikuttavuudeltaan tärkeää, Ikonen selventää.

Mielipiteitä halutaan kuulla Pelastustoimessa valtiollistamisspekulointi nousee lähes tasaisin väliajoin keskustelunaiheeksi, tällä kertaa kuntien tehtävien kokonaisarvioinnin vanavedessä. Työryhmän toiminnasta on jo tullut jonkin verran palautetta, mutta Ikosen mukaan lisääkin saa antaa.


13

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen johtaa työryhmää, joka valmistelee poliittiset linjaukset kuntien ja valtion tehtävänjaosta.

— Olisikin ihan hyvä, jos kuulisimme myös palautetta ja kokemuksia alueellisesta pelastustoimesta. Nyt on hetki tuoda esiin näkökulmia puoleen ja toiseen. Työryhmä ei ole tehnyt ennakkolinjauksia, toistaa Ikonen. Alan sisäisessä keskustelussa valtiollistaminen on esitetty ratkaisuna muun muassa pelastustoimen resurssiongelmaan tai palomiesten ammatillisen eläkeiän palauttamiseen. Toisaalta on huomautettu, millaista jälkeä valtion tuottavuusohjelmat ovat tehneet hätäkeskuksissa, poliisissa ja puolustusvoimissa. Ikonen ei ota kantaa plussiin ja miinuksiin, vaan toteaa että työryhmä on vasta alkuvaihees-

Minkäänlaisia ennakkopäätöksia ei ole tehty.

sa ja että ryhmässä on myös sisäasiainministeriön asiantunteva edustus. — Koko Suomessa on samat veronmaksajat, olivat palvelut sitten kunnan tai valtion vastuulla. Julkisia varoja tulee käyttää vastuullisesti ja kustannustehokkaasti. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

Henkilöstön osaaminen korostuu entisestään Sisäministeriö on julkaissut uudistetun pelastustoimen strategian, joka tähtää vuoteen 2025. Visiona on edelleen Euroopan tehokkain pelastustoimi.

S

trategiassa määritellään neljä toiminnan painopistettä, jotka löytyvät pelastuslaitosten tehtävistä, onnettomuuksien ehkäisystä, henkilöstöstä sekä koulutus- ja tutkimustoiminnasta. Päämääränä on pelastuslaitos, joka on laaja-alainen turvallisuuden osaaja ja keskeinen paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottaja. Pelastustoimen rooli turvallisuusasioiden yhteen sovittajana ja kuntien varautumisen tukena paikallisessa turvallisuussuunnittelussa vahvistuu. Henkilöstön osalta strategia korostaa osaamisen, motivaation ja hyvän työilmapiirin merkitystä. Pelastushenkilöstön pidempiä työuria kehitetään toimintakykyhankkeen ja selvitysmies Myllyniemen esitysten mukaisesti. — Tarvitaan työurien suunnittelua sekä siihen liittyvää kehitystä, kuten työpaikkakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelua. Tätä pakettia pitää seuraavaksi aukaista, sisäministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo. On tärkeää, että henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi, stra-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastustoimen henkilöstön kriittiset menestystekijät

1 2 3 4

Pelastustoimella hyvä kilpailukyky työnantajana Osaava, motivoitunut ja itseään kehittämään halukas henkilöstö Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä Korkealla tasolla oleva työhyvinvointi LÄHDE: PELASTUSTOIMEN STRATEGIA (SM)

tegiassa todetaan. Samalla tulee varmistaa, että henkilöstön määrä on riittävällä tasolla. — Meiltähän on puuttunut pelastuslaitosten yhtenäinen henkilöstöpolitiikka. Esimerkiksi yhtenäistä henkilöstötilinpäätöstä ei ole – onkohan kaikilla laitoksilla edes omaa varsinaista henkilöstötilinpäätöstä? Sellainen on aivan välttämätön, Partanen huomauttaa. — Henkilöstötilinpäätökseen liittyvät työhyvinvointi- ja työilmapiirikyselyt. Kaikkiin näihin tulisi saada yhtenäisyyttä, jotta pelastuslaitosten toimintaa pysyttäisiin entistä paremmin vertailemaan ja saamaan


15

JAAKKO VÄHÄMÄKI / KUVAUS.FI

kokonaiskäsitys henkilöstön tilanteesta. Yhdenmukaisia henkilöstötietoja tarvitaan muun muassa pelastushenkilöstön koulutusmäärien suunnittelua varten.

Yhteistyötä tehostettava Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei odoteta suuria muutoksia vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyminen lisää palokuolemien ja tapaturmien riskiä. Syrjäytymiskehitys voi tuoda uudenlaisia alueellisia ongelmia. Suuronnettomuuksissa tehtäviä tuovat ympäristöonnettomuudet ja infrastruktuurihäiriöt. Strategiassa kuitenkin huomautetaan, että onnettomuusvahingot lisääntyvät todennäköisesti jonkin verran, jos mitään erityistoimia ei tehdä. Siksi pelastustoimen on tehostettava yhteistyötään muiden turvallisuusviranomaisten kanssa ja kehitettävä uusia toimintatapoja. Pelastustoimen voimavarat säilyvät kokonaisuutena nykyisellään. Kasvukeskuksissa tapahtuu voimavarojen määrällistä lisäystä, jos kustannukset asukasta kohti pysyvät nykyisellä tasolla. Väestökatoalueilla on puolestaan painetta resurssien supistamiseen.

Mikä on valtion rooli? Pelastuslaitosten hallinnon kannalta muutoksia saattaa tuoda parhaillaan käynnissä oleva kuntarakenneuudistus. Jos kunnat muodostavat >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

Pelastustoimen tavoitteita vuoteen 2025 LAAJA-ALAINEN TURVALLISUUDEN OSAAJA Pelastuslaitosten osuus paikallisten turvallisuuspalveluiden järjestämisessä kasvaa. Lähtökohta on edelleen, että eri toimialat vastaavat tehtäviinsä kuuluvista turvallisuuspalveluista. Viranomaisten tehtävissä voi tapahtua muutoksia, jos se on tarkoituksenmukaista.

TEHOKAS ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISIJÄ

JUHA-PEKKA LAAKSO

Pelastustoimi voi lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn keinoin. Toiminta perustuu selkeämmin onnettomuusriskeihin. Uusi toimintatapa vaatii määrätietoista suunnittelua muiden onnettomuuksien ehkäisyyn osallistuvien tahojen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kanssa sekä riskien arvioinnin, toimintamenetelmien ja seurannan kehittämistä.

RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ MIELEKKÄISSÄ TEHTÄVISSÄ Henkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstön määrä säilynee nykyisen tasoisena, ellei tehtävissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Ikääntymisestä johtuen nykyistä suurempi määrä henkilöstöstä ei tulevaisuudessa sovellu raskaimpiin pelastustehtäviin. Henkilöstörakennetta ja toimintaperiaatteita on uudistettava. Lähtökohtana uudistustyössä ovat toimintakykyhankkeen ja selvitysmies Myllynie-

men ehdotukset sekä hallituksen niiden nojalla tekemät päätökset. Hyvä henkilöstöjohtaminen ja toiminnan järjestäminen ovat perustana myös hyvälle työilmapiirille ja motivaatiolle. Säännölliset työhyvinvointikyselyt otetaan käyttöön.

OSAAMINEN JA TIETOPOHJA Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Koulutusjärjestelmiä kehitetään sekä määrällisesti että sisällöllisesti vastaamaan muuttuvia vaatimuksia. Tutkimustoiminta tukee päätöksentekoa ja kehittämistä.

LÄHDE: PELASTUSTOIMEN STRATEGIA (SM)


17

STRATEGIA

Ilman yhteistyötä henkilöstön kanssa strategia ei mene eteenpäin. Pallo on laitostasolla.

aikaisempaa suurempia kokonaisuuksia ja yhä useampia tehtäviä hoidetaan alueellisesti kuntayhtymissä, voi edessä olla muutoksia aluepelastuslaitosten omistuspohjissa ja rakenteissa. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä voivat muuttua myös tavat, joilla valtio ohjaa kuntien palvelutuotantoa. — Kunnat ovat yleisesti toivoneet, että ohjaus ja normeeraus olisi kevyempää. Pelastustoimessa valtion normeeraus ei ole kauhean tiukkaa nykyäänkään. Kunnissa on ollut esimerkiksi sellaista ajattelua, että virkojen kelpoisuusehdoista pitäisi luopua. Toisaalta on esitetty ajatuksia henkilökunnan määrän normeerauksen tiukentamiseen terveydenhuollossa, hoitolaitoksissa ja kouluissa, Partanen valottaa.

— On kuitenkin aukkoja, joiden suhteen yhteiskunta edellyttää toimintaa. Kuntien yleisjohdossa on selvästi odotuksia pelastuslaitoksiin päin. Odotukset kohdistuvat isoihin häiriötilanteisiin, joissa korostuvat pelastuslaitoksien suunnitteluosaaminen ja johtamisjärjestelmät, sekä onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelastustoimen strategiasta puuttuu kehittämiskohteille esitettävä henkilöstö- ja raharesurssointi, jollainen esimerkiksi rajavartiolaitoksen strategiassa on hyvinkin tarkkaan tehty. Kunnallisten pelastuslaitosten puolesta ministeriö ei pysty vastaavalla tavalla budjetoimaan kehittämispanoksia ja siten sitouttamaan laitoksia kehittämistyöhön.

Kunnissa odotuksia pelastuslaitoksille

Kaikki osapuolet toteutukseen

Pelastustoimeen kohdistetun julkisen rahoituksen ei uskota kasvavan. Samalla pelastuslaitosten tulisi kehittää toimintaansa entistä laaja-alaisemmiksi. Pelastusylijohtaja Partanen sanoo, että rahoituksen ja vaatimusten suhteessa ei hänen mielestään ole kuitenkaan ristiriitaa. — Voidaan nähdä niinkin, että vastatessaan laissa asetettuihin tehtäviin ja lain mahdollistamiin kuntien varautumisen tehtäviin pelastustoimi varmistaa poliittisen ymmärryksen ja tuen toiminnalleen. Sinälläänhän pelastustoimella on jo toiminnalleen oikeutus, sitä ei kukaan voi kiistää.

Strategia julkaistiin maaliskuussa ja seuraavaksi sisäministeriö valmistelee sen toimeenpanosuunnitelmaa. Muuten tavoitteet jäävät vain kirjaimiksi. Partanen uskoo, että strategia kuvastaa laajasti toimialan yhteisiä näkemyksiä kehittämistarpeista. Hän toivoo, että kaikki toimijat ottavat sen huomioon toimintansa kehittämisessä. — Strategia ei voi mitenkään toteutua pelkästään ministeriön toiminnalla. Keskeisimmässä roolissa ovat pelastuslaitokset, toivottavasti mahdollisimman paljon verkostona. Aluehallintovirastoilla ja alan järjestöillä on oma roolinsa. >

Seurattavia kehityssuuntia Pelastustoimeen vaikuttavat

• • • • • •

seuraavat kehityssuunnat:

Suuret luonnononnettomuudet voivat tuoda uusia kansain- välisiä tehtäviä

Tekniikan kehitys mahdol- listaa uusia työvälineitä ja sovellutuksia, mutta myös häiriömahdollisuuksia tieto- ja sähköverkkoihin

Sosiaalisen median merkitys tiedonvälityk- sessä ja mielipiteen- muodostuksessa kasvaa

Väestö keskittyy kasvukeskuksiin

Yksin asuvien ikääntynei- den määrä kasvaa, jolloin myös tulipalojen ja koti- tapaturmien riski kasvaa

Maahanmuuton kasvun seurauksena uhkana on eristäytyvien ryhmien muodostuminen: arvot voivat poiketa kanta- väestön arvoista

Yksilökeskeisyys koros- tuu ja normien merkitys vähenee: ääriliikkeiden arvot korostuvat

• • • • •

Yhteiskunnan palveluja yksityistetään ja ulkoistetaan

Poliittisen päätöksen- teon rytmi nopeutuu

Julkishallintoon kohdistuu voimakkaita säästötarpeita

Kilpailu työvoimasta lisään- tyy: ammatteihin liitetyt mielikuvat vaikuttavat

LÄHDE: PELASTUSTOIMEN STRATEGIA (SM)

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

STRATEGIA

Pelastustoimen visio 2025 Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa

• •• •

yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asukkaiden tarpeita hyvää kumppanuus- verkostoa LÄHDE: PELASTUSTOIMEN STRATEGIA (SM)

Pelastuslaitoksissa strategian toivotaan näkyvän palvelutasopäätöksissä, toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja talousarvioissa. Partasen mielestä on selvää, että strategian toteuttamiseen tarvitaan myös henkilöstön panos. — Ilman elävää yhteistyötä sekä päätoimisen henkilöstön että sopimushenkilöstön kanssa strategia ei mene eteenpäin. Pallo on laitostasolla, sillä siellä on työnantajavastuu, Partanen toteaa.

Organisaatioissa kehittämisen paikka Uuden strategian julkaisun yhteydessä arvioitiin myös, miten edellisen, pelastustoimen strategia 2015:n toimeen-

panossa onnistuttiin. Arvion mukaan pelastustoimen toimintakykyä voidaan pitää suhteellisen hyvänä ainakin tavanomaisissa onnettomuustilanteissa. Heikkoutena on ollut I-riskialueen saavuttaminen, jossa on vaatimuksiin nähden puutteita. Suuronnettomuuksien suunnitelmissa ja varautumisessa on parantamisen varaa. Pelastustoimen voimavarat ovat kokonaisuutena tyydyttävät. Kunnallistalouden kielteinen kehitys voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa, arviossa ennakoidaan. Selkeä parantamisen paikka on pelastuslaitosten hallinnossa. Pelastuslaitokset eivät ole johdonmukaisesti määritelleet tarkoituksenmukaista organisaatiorakennetta ja sen perusteella tarvittavaa henkilöstörakennetta ja henkilömäärää eri tehtäväryhmittäin. Nykyiset organisaatiot perustuvat vielä pitkälti entisiin kuntakohtaisiin järjestelyihin. Henkilöstöjohtamiseen ei ole pelastustoimessa erityisesti panostettu esimerkiksi virkanimityksissä. Arviossa todetaan myös, että ammattikoulutus erityisesti pelastajakurssien osalta ei kykene tuottamaan pelastuslaitosten arvioimaa tarvetta vastaavaa määrää uutta henkilöstöä. n

> Strategia netissä:

AMMATTILAISEN VAL I NTA. MY ÖS AMMATTILAISEN T U L. EVAISUUD ESSA. VA LINTA MYÖS

TULEVA ISUU D E SSA .

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

www.pelastustoimi.fi/ uutiset/6064


19

Työhyvinvointiin uutta sykettä Työhyvinvointi rakentuu työpaikan arjessa ja sen kehittäminen on johdon ja henkilöstön yhteistyötä. Työhyvinvointikortti-koulutus on hyvä startti yhteiselle kehittämiselle.

T

yöhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön hyvinvointia, työyhteisön toimivuutta, organisaation tuottavuutta ja kestäviä työuria. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille työyhteisössä toimiville. Työhyvinvointi tarkoittaa terveellistä, turvallista ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Siihen kuuluu myös kokemus työn mielekkyydestä ja tuesta elämän hallinnalle. Työhyvinvointikortti-koulutuksen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja käynnistää työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja työpaikoilla. Kehittäminen voi liittyä esimerkiksi esimiestyöhön, työyhteisön toimintaan tai ristiriitatilanteiden hallintaan. Koulutus on tarkoitettu kaikille työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Se sopii niin esimiehille kuin koko henkilöstöllekin. Hyvää tulosta edistää, jos työyhteisön eri toimijat osallistuvat laajasti koulutukseen. Koulutus selkeyttää työhyvinvointi-käsitettä ja eri toimijoiden vastuuta ja rooleja työhyvinvointityössä. Koulutus on kehitetty Työturvallisuuskeskus TTK:n ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Koulutuksesta vastaavat TTK ja sen sopimat kumppaniorganisaatiot, joita on noin 20. Koulutuksessa keskitytään työhyvinvoinnin perusasioihin. Työhyvinvointia kuvataan sen osatekijöiden, roolien, vastuiden ja säädösten kautta, myös

tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Lisäksi käsitellään työhyvinvoinnin näkökulmasta johtamista, osaamista, työyhteisön toimintaa ja yhteistyötä, terveyden ja työkyvyn edistämistä. Työhyvinvointikortti-koulutukset alkoivat syksyllä 2011. Koulutus on kiinnostanut niin esimiehiä, työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Työhyvinvointikortin on jo suorittanut noin 1200 henkilöä. Koulutus herättää osallistujat miettimään, miten yhteistyöllä voi edistää työhyvinvointia ja millaisia kehittämispolkuja työpaikalla tarvitaan. Työpaikkakohtaisissa koulutuksissa ideat kirjataan välittömästi muistiin. Avoin koulutus motivoi osallistujat keskustelun käynnistäjiksi tai muutosagenteiksi työpaikoillaan. Koulutuksen jälkeen on tärkeää innostaa koko työyhteisö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteinen jatkotyö on mahdollista toteuttaa TTK:n uudessa sykettätyöhön.fi-palvelussa. Sykettätyöhön.fi-palvelun sisällöt tukevat uuden Työhyvinvointikortti-koulutuksen sisältöjä: työhyvinvointi johtamisessa, toimiva työyhteisö, työn vaarojen ja kuormituksen hallinta, osaamisen kehittäminen, terveys ja työkyky. n

> > >

www.tyohyvinvointikortti.fi www.sykettätyöhön.fi www.facebook.com/tyohyvinvointi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

STTK: Järjestöjen työuraesitykset turvaavat oikeudenmukaisuutta STOCK.XCHNG/JULIAF

Keskusjärjestöt pääsivät maaliskuussa sopimukseen hallitukselle tehtävistä esityksistä, jotka pidentäisivät suomalaisten työuria.

H

allitus toivoi työmarkkinajärjestöiltä maaliskuun lopun kehysriiheen mennessä esityksiä työurien pidentämiseksi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä järjestöjen kesken neuvotellut linjaukset paitsi pidentävät työuria, myös turvaavat sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää on tyytyväinen siihen, että työmarkkinasopu jälleen kerran löytyi neuvotellen. — Se on viesti vakautta ja sopimisen kulttuuria edistävästä toiminnasta. Työeläkemaksusta sovittiin kahdeksi vuodeksi. — Korotukset ovat välttämättömiä eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden kannalta. Myös nuorten on voitava luottaa suomalaiseen työeläkejärjestelmään, Mäenpää korostaa. Mäenpään mielestä linjaukset kehittävät työttömyysturvaa työnhakuun kannustavasti. — On oikein, että aktiivinen työntekijä saa pidemmän ja korkeamman työttömyysturvan. On myös hyvä, että työttömyysputki säilyy ja ikääntyneiden työttömien turva paranee.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Eläkeuudistus valmisteluun hallitusti Työeläkejärjestelmän uudistustyön pohjaksi tehdään korkean tason selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017. Työmarkkinajärjestöjen linjauksissa piirretään selvät askelmerkit eläkejärjestelmän uudistamiselle. — Hallittu uudistaminen on välttämätön riittävän eläketurvan ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Elinajan odotteen kasvu on ohjaava eläkerajojen määrittelyssä. Samoin pidentyvä elinikä vaikuttaa työssäoloaikaan, Mäenpää toteaa.

— Uudistamistyössä on tärkeää tarkastella kaikki järjestelmään vaikuttavat elementit eli eri eläkemuodot, ikärajat, karttumat, indeksikehitys ja eläkemaksut.

Henkilökohtaiset työurasuunnitelmat Niin sanotun Ahtelan työryhmän esityksistä Mäenpää korostaa erityisesti työpaikkojen ikäohjelmia, ikääntyneiden henkilökohtaisia työurasuunnitelmia ja oikeutta kuntoutukseen myös yli 63-vuotiaana. STTK:n puheenjohtaja uskoo, että järjestöjen esitykset tukevat poliittista päättäjää tekemään hyviä päätöksiä.


21

— Hallituksen tärkein tehtävä on työllisyyden parantaminen ja työttömyyden torjunta. Kovan leikkauspolitiikan sijaan Suomi tarvitsee kasvustrategian, jolla luodaan uutta kasvua sekä työpaikkoja uusille aloille.

Julkiset eläkkeet turvattu Kunta-alan pääsopijajärjestöt KTN, JUKO, JHL ja TJN pitävät hyvänä, että työurasopimus syntyi keskusjärjestöjen neuvottelujen tuloksena. Tämä vahvistaa periaatetta, että työelämän kysymyksistä ja työeläkkeistä neuvotellaan työntekijöiden, työnantajien ja maan hallituksen kesken. Ellei työurien pidentämiskeinoista olisi päästy sopuun, toimenpiteiden valmistelua olisi siirtynyt työmarkkinoilta poliittisille päätöksentekijöille. — Myönteistä työurasopimuksessa on, että se pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää reilulla vuodella. On myös tärkeää, että viimeistään vuonna 2017 voimaan tulevaa työeläkejärjestelmän uudistusta selvitetään yhdessä, järjestöjen puheenjohtajat korostavat. — Keskeistä on myös se, tehty sopimus varmistaa työeläkkeiden rahoituksen. — Julkisen sektorin palkansaajien näkökulmasta eläkeratkaisun synty oli huomattavasti parempi vaihtoehto kuin julkisen sektorin lisäleikkaukset. Tehdyt ratkaisut oikaisevat valtiontalouden kestävyysvajetta yli kaksi miljardia euroa. n

Miksi työurasopimus? Työmarkkinaosapuolet sopivat 22.3.2012 työelämää ja palkansaajien sosiaaliturvaa koskevista toimenpiteistä, joilla osaltaan tuetaan hallituksen tehtävää tasapainottaa julkista taloutta. Sopimus on kompromissi, joka osin parantaa ja osin heikentää palkansaajien sosiaaliturvaa. Työurasopimus luo vakautta ja antaa uusia eväitä työurien pidentämiseen.

Mikä muuttuu eläkkeissä ja eläkemaksuissa?

Mikä muuttuu ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa?

• Työeläkemaksuun tehdään

0,4 prosenttiyksikön korotukset 2015 ja 2016. Korotukset jakau- tuvat puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken

• Varhennettu vanhuuseläke

62-vuotiaana poistetaan 2014

• Osa-aikaeläkkeen raja nousee

61 vuoteen v. 1954 tai sen jälkeen syntyneillä 2015

Työssäoloehto lyhenee kuuteen kuukauteen

Työttömyysturvassa kaksi tasoa; perustaso ja muutosturvataso Työttömyysputken rajaa nostetaan yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä Ansiosidonnaisen työttömyys turvan enimmäiskestot ovat 500, 400 tai 300 päivärahapäivää vuodesta 2014 lukien, riippuen työhistorian pituudesta ja työn hakijan aktiivisuudesta.

LÄHDE: STTK JA KTN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

TUOTTEET & INNOVAATIOT

Oikea monikäyttölautta! Vuosien kehitystyö palkittiin 25 000 euron tunnustuksella.

T

ampereen aluepelastuslaitoksen ylipalomies Ari Toivari voitti RESCA-monitoimilautallaan Palosuojelurahaston vuoden 2012 Innovaatiopalkinnon. Palkinto oli ennätyksellisen suuri rahaston 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Idea kehittämiseen lähti liikkeelle tarpeesta saada vakaampi pintapelastuslautta. Aikaisempi kalusto oli kiikkerä ja kaatui helposti, etenkin vedestä jäälle vedettäessä, joten Toivari ryhtyi pohtimaan toimivampaa ratkaisua. — Kehittelin lauttaa siviilissä pikkuhiljaa kaikkien muiden projektieni rinnalla. Ensimmäinen monitoimilautta otettiin käyttöön Tampereella noin kolme vuotta sitten – sen kehittämiseen meni kaikkiaan kahdeksan vuotta, kertoo Toivari.

Vakaa ja turvallinen Monitoimilauttaa on testattu pelastuslaitoksilla ympäri Suomen ja Toivari on kehittänyt sitä saamansa palautteen perusteella. — Työkavereilta olen saanut parasta palautetta. He ovat kertoneet suoraan ja välittömästi, jos lautasta on löytynyt jotakin puutteita. Ja kun olen saanut heiltä positiivista palautetta, olen voinut luottaa siihen, että se on totta eikä kohteliaisuutta. Tällä hetkellä monitoimilauttoja on käytössä kuudella paloasemalla Tampereella ja useissa aluepelastuslaitoksissa eri puolilla Suomea sekä Kuopion pelastusopistolla koulutuskäytössä. Toivari pyörittää sivutoimena omalla

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

RESCAa käyttäessä ei tarvitse pelätä, että lautta keikahtaa nurin kesken pelastustehtävän.

toiminimellä yritystä, joka rakentaa ja myy RESCA-monitoimilauttoja. Palkintorahoilla onkin yksityisyrittäjälle käyttöä, sillä niillä lyhennetään tuotteen kehityskuluja. RESCA-monitoimilautta on valmistettu kestävästä ja joustavasta PEmuovista, joka sietää hyvin erilaisia lämpötiloja, aina 45 pakkasasteesta 75 lämpöasteeseen. Rakenteen johdosta lautta on uppoamaton ja turvallinen. Lautan ominaisuuksia ovat vakaus, nopeus ja helppo hallittavuus vedes-

sä. Vakauden ansiosta pelastajan on helppo nostaa veden varaan joutunut lautalle. Lumessa lauttaa voidaan vetää esimerkiksi moottorikelkalla tai mönkijällä ja se toimii jopa paremmin kuin reki. — Lautassa on sama raideleveys kuin mönkijän renkaissa ja kelkan etusuksissa, minkä johdosta se ohjautuu perässä kuin juna radalla, kiittelee paloesimies Sami Ahola. — Kesällä sitä voi vetää nurmikolla mönkijän perässä – tosin se silloin kuluu pohjasta jonkin verran, lisää Toivari.


TUOTTEET & INNOVAATIOT

23

Monitoimilautta muistuttaa rakenteeltaan katamaraania: reunoilla on ponttoonit ja välissä taso, jonka päällä voidaan kuljettaa tavaroita tai potilasta.

Keksijän itsensä mielestä lautan hyviä puolia ovat sen monikäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi se, että lautan avulla myös ikääntyneempi pelastaja voi työskennellä tehokkaasti ja turvallisesti pintapelastustehtävissä.

Nimensä veroinen keksintö Monitoimilautta on kehitetty erityisesti pintapelastustehtäviä silmällä pitäen, mutta se toimii paitsi lauttana ja rekenä myös paarina ja ponttonisiltana. Lautta on nimensä mukaisesti niin monikäyttöinen, että Toivarin työkaverit keksivät sille koko ajan uusia käyttötapoja. — Kerran esimerkiksi sairaankuljetuksessa potilas hyppäsi umpihankeen.

Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon sai RESCAmonitoimilautan kehittäjä ylipalomies Ari Toivari.

Jälkeenpäin meillä tuli mieleen, että olisimme voineet viedä hoitovälineet lautalla potilaan luo, nostaa potilas lauttaan ja tuoda hänet sillä autoon, pohtii Sami Ahola. — Sukeltajille lautta on hyvä tukikohta, jos sukellustehtävä on pidemmän matkan päässä laiturista. Sitä voidaan myös hyödyntää liikenneonnettomuuksissa, joissa auto on joutunut hankalaan maastoon ja täytyy pystyttää köysirata avuksi, lisää paloesimies Jaakko Alasaukko ja jatkaa: — Lautan hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana. Nimenomaan rekiominaisuutensa vuoksi sitä voidaan hyödyntää mitä moninaisimmissa tilanteissa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

TUOTTEET & INNOVAATIOT

Saneerauksessa vakavat paloriskit

P

alamattoman kivivillaeristeen valmistaja Paroc Oy Ab kampanjoi paloturvallisemman korjausrakentamisen puolesta. Kampanjan tarkoitus on herättää rakentamisen ammattilaisia ja rakentamista sääteleviä viranomaisia huomaamaan, että nykyisessä lainsäädännössä on aukko. Voimassa olevat rakennusmääräykset on tehty uudisrakentamisen näkökulmasta, joten rakennuksen paloturvallisuusvaatimukset tulee toteutua vasta sitten kun rakennus on otettu käyttöön. — Parocin mielestä korjausrakentaminen vaatii omat palomääräykset, joissa huomioidaan rakennuksen normaali käyttö korjausprosessin aikana. Rakennuksissa asutaan usein koko korjausurakan ajan, jolloin vaatimukset paloturvallisuudelle pitäisi vastata valmiille rakennukselle asetettuja vaatimuksia eikä uudisrakennuksen vaatimuksia, sanoo Parocin aluejohtaja Marja Jaakola. Asuinkerrostaloja saneerataan kiihtyvällä tahdilla, sillä 60–80-luvuilla rakennetut talot ovat tulleet korjausikään. Ongelman laajuutta lisää valmisteilla olevat korjausrakentamisen energiamääräykset, jotka edellyttävät energiatehokkuuden lisäämistä. Tämä lisää käytettävien eristeiden paksuuksia ja palokuormaa. Saneerauksen aikana talot saatetaan kääriä pitkiksi ajoiksi helposti syttyviin öljypohjaisiin eristeisiin ilman suojaavia kerroksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Remonttikohteissa ihmiset asuvat työmaan keskellä ja heidän on päästävä kulkemaan tarpeittensa mukaan. Palonarat eristeet voivat sytyttää niin tulta käsittelevä työvaihe, tupakantumppi kuin ilkivaltainen ohikulkija. Vaaraa lisää se, että kaikki eristeet eivät nouse kerralla seinälle tai katolle, vaan ne joudutaan varastoimaan – useimmiten korjattavan rakennuksen seinustalle tai rakennustelineille. Suojaamattomat eristeet ovat palotilanteessa haasteellisia myös pelastusalan ammattilaisille, sillä ne muodostavat paksua myrkyllistä savua ja muuttuvat liekehtiviksi pisaroiksi.


TUOTTEET & INNOVAATIOT

25

Älykäs palopuku varoittaa käyttäjää

P

alosuojavarusteiden valmistaja Viking on tuonut markkinoille uuden älyteknologian, jota voidaan käyttää kaikissa Vikingpalopuvuissa. Teknologialla varustettu palopuku varoittaa, jos palomies on joutumassa vaaratilanteeseen. Kaikkiin Viking-pukuihin voi nyt lisätä tilauksen yhteydessä lämpöanturiteknologiaa (TST, Thermal Sensor Technology), joka antaa palomiehille ja heidän lähellään oleville selvät varoitussignaalit, kun kuumuus lisääntyy. Hihaan ja olkapäähän kiinnitetyt lämpöanturit ilmoittavat, jos palomies altistuu kriittiselle lämpötilalle – sekä takin sisä- että ulkopuolella. TST-teknologia on kehitetty vastauksena hieman paradoksaaliseen ongelmaan, joka johtuu osittain nykyisten palopukujen tehokkuudesta. Nykyaikaisten palopukujen lämpöä eristävät tekstiilit ja muut varusteet suojaavat ihoa säteilylämmöltä niin hyvin, että palomiesten voi olla vaikea havaita, milloin lämpötila nousee vaarallisiin lukemiin ja loukkaantuminen on kiinni minuuteista. Vikingin mukaan kivun tunteen ja toisen asteen palovamman välillä on vain 120 lämpötila-asteen ero ihon lämpötilassa. Kun palopuvun takkiin lisätään TST-järjestelmä, se ilmoittaa kriittisestä lämpötilasta, ennen kuin on liian myöhäistä. Jos kuumuus kasvaa nopeasti, puvut antavat varoitussignaalin huomattavasti nopeammin kuin lämpötilan kasvaessa hitaasti. Syynä tähän on se, että kun kuumuus lisääntyy vauhdilla, palomiesten on poistuttava paikalta ripeämmin.

Jos onnettomuuteen kuitenkin joudutaan, TSTtekniikalla varustetut puvut tallentavat tiedot takin sisällä olevaan ”mustaan laatikkoon”, josta valmistaja voi saada arvokasta tietoa sammutusasujen kehittämiseen. TST-mikroelektroniikkaosat ovat kestäviä ja ne voidaan pestä pesukoneessa, kunhan sisätaskusta ensin poistetaan pieni tietokone-paristopakkaus. AA-paristojen vaihtamisen lisäksi TST-puvut eivät tarvitse erityistä huoltoa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

TERVEYS

Mystiset oireet veivät työ Kilpirauhasongelmaisia on diagnosoitu paljon masennuspotilaiksi. Paul Eskelisellä ensimmäinen oire oli väsymys.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

J

os tarinallani pelastetaan yksikin palomies, jonka väitetään olevan masentunut, olen enemmän kuin iloinen, kertoo 40-vuotias palomies ja hoitotason ensihoitaja Paul Eskelinen. — Olen kuullut eräästä alle 30-vuotiaasta palomiehestä, jolle diagnosoitiin syvä masennus, ja hänelle ryhdyttiin rakentamaan työkyvyttömyyseläkettä. Tämä kaveri ei uskonut, että vaivat olisivat psyykkisiä, ja etsi asiantuntevan eri-


TERVEYS

27

Jouduin katsomaan kartasta miten pääsen perille ihan tutuilla ajoreiteillä.

Luulin, että se kuuluu asiaan kun on pieniä lapsia perheessä ja alan tulla keski-ikään. — Vuosi sitten minulle tuli jännetulehduksia ja paikkaa vaihtavia nivelsärkyjä. Arvelin, että minulla on varmaan nivelpsoria ja tutkitutin asiaa työterveyshuollossa ja yksityiselläkin, mutta tutkimuksissa ei löytynyt mitään. — Sitten tuli märkiviä haavoja ja ihottumaa, esimerkiksi Coca-Colasta saattoi iho muuttua ihan punaiseksi. Samalla fyysinen suorituskykyni laski nopeasti. Kesäkuussa alkoi tulla myös omituisia palelukohtauksia enkä sietänyt kuumassa olemista.

Terveys romahti nopeasti

kyvyn koislääkärin. Kaverilta löydettiin ihan samat ongelmat kuin minultakin, ja hänet saatiin oikealla lääkehoidolla työkuntoiseksi. Eskelisellä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta viime syksynä. Ensimmäiset merkit vajaatoiminnasta hänelle tuli jo kaksi vuotta sitten. — Ihan ensimmäisenä tuli lievä väsymys. Meille oli syntynyt tytär ja olin silloin hoitovapaalla, kun ensimmäisen kerran tuntui, että olin koko ajan väsynyt enkä jaksanut enää urheilla.

Eskeliselle tuli kesän aikana uusia oireita lisää, mutta lääkärit eivät mielestään löytäneet tutkimuksissa mitään poikkeavaa, kohoavaa kolesterolia lukuun ottamatta. Eskelisen paino alkoi nousta nopeasti, hänen hiuksensa alkoivat lähteä, verensokeri kohoili ja keho turposi. Lisäksi hän huomasi, ettei hän hikoillut juuri ollenkaan, vaikka urheili kesähelteellä. — Minulle tehtiin sokerirasituskoe, josta tuli poikkeava tulos; minulla romahti hetkellisesti verensokeri, eikä palautunut heti niin kuin piti. Lääkärit olivat sitä mieltä, että tämä on vain yksilöllinen poikkeama. Lisäksi laboratoriotesteissä todettiin, että minulla on natrium alle viitearvon, mutta lääkäri ei ottanut siihenkään kantaa. Kun muutokset olivat niin pieniä, tavallinen yleislääkäri ei halunnut kajota minun juttuuni. — Elokuussa olin pitkän putken hoitotason ambulanssissa. Siinä vaiheessa aloin huomata, että minulla alkoi välillä hävitä paikallistuntemus. Jouduin katsomaan kartasta miten pääsen perille ihan tutuilla ajoreiteillä hälytysajossa. Huomasin myös, että hain kokoajan keskusteluissa sanoja ja unohtelin asioita. Lisäksi minusta tuli omituisen huolimaton. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

TERVEYS

HYPOTYREOOSI

Oireet kehittyvät hitaasti Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on suhteellisen yleinen sairaus, mutta silti suurin osa yleislääkäreistä ei tunnista sitä. Sen oireet ovat yksilöllisiä ja kehittyvät yleensä hitaasti, jopa vuosien kuluessa. Yleisimmät vajaatoiminnan oireet ovat:

• •

Elintoimintojen hidastuminen Ihon vaaleus ja “taikina- maisuus” Munuais-, maksa- ja sappikivet Maksa-arvot huononevat Maku- ja hajuaistin heikke- neminen Kipukynnyksen nouseminen Jatkuvaa väsymys Selittämätöntä lihominen tai laihtuminen Diabetes Kolesterolin nousu Heikentynyt kylmänsietokyky Muistin heikentyminen Kuulon heikkeneminen Lihaskrampit, kivut Masennus Ääreishermoston toimintahäiriöt Äänenkäheys Palan tunne kurkussa Reumaoireet, nivel tulehdukset Jännetuppitulehdukset Pulssin hidastuminen Hiusten lähtö Anemia Ruokahaluttomuus Kuukautishäiriöt Käsien ja jalkojen turvotus Matala yläpaine ja korkea alapaine (esim. 120/95) Sydänoireet

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

LÄHDE: WWW.KILPIRAUHASENVAJAATOIMINTA.FI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Elokuun lopulla menin työterveyshuollon lähetteellä Mehiläiseen, kun minulla oli kovat kivut kainaloissa ja kurkussa. Vastaanotolla nuori keikkalääkäri painoi minua kilpirauhasen vasemmalta puolelta ja siihen kävi ihan pirusti. — Ultraäänilöydöksenä oli ihan pieni muutos, joka ei diagnostisessa mielessä ollut mihinkään sopiva. Edelleenkin minulla oli kilpirauhasarvot ok. Mitään syöpään sopivaa tai tulehdusarvoja ei löytynyt. Kaikki näytti periaatteessa hyvältä, joten tutkimuksia ei jatkettu. — Siinä vaiheessa väsymys oli jo sen verran kova, että minun oli pakko jäädä sairauslomalle. Olin niin väsynyt, että en pystynyt enää juoksemaan sataa metriä. Huomasin myös, että vaikka nukuin kuinka paljon, niin se ei riittänyt. Lisäksi minulla alkoi olla aika ajoin rytmihäiriöitä.

Sairaus löytyi googlaamalla Pian Mehiläisessä käyntinsä jälkeen Eskelinen löysi oireisiinsa sopivan sairauden googlaamalla nettistä. Hän löysi kilpirauhasenvajaatoiminta. fi-sivuston ja totesi, että hänellä oli lähes kaikki sivustolla listatut oireet. Sivuston välityksellä hän löysi lääkärin, joka oli erikoistunut hypotyreoosin eli kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Eskelinen kävi lääkärin yksityisvastaanotolla ja hänelle tehtiin erinäisiä laboratoriokokeita. Vastauksia odotellessa, hänelle syntyi poika. — En pystynyt nauttimaan synnytystapahtumasta paljoakaan, koska olin niin pirun väsynyt. Lähinnä olo oli kuin pää olisi usvassa. Se oli sellainen olo, että taistelet hengestäsi keskellä hirveää myrskyä ja missään ei näy maata etkä tiedä milloin pääset rantaan. Onneksi viikon päästä Eskelisellä oli jo uusi aika lääkärille, ja vaivoja päästiin toden teolla tutkimaan. Laboratoriokokeiden tuloksista ei edelleenkään selvinnyt mitään poikkeavaa, sen sijaan lääkäri totesi tutkittuaan Eskelisen vanhoja työterveyshuollon THS-arvoja, että arvot olivat

Jatkuvien savualtistusten vaikutuksia palomiehiin on tutkittu liian vähän.


TERVEYS

29

Vaikka asuntovelka oli maksettava ja vaimo oli hoitovapaalla, päätin ottaa osasairauspäivärahan ja tehdä pienempiä tuntimääriä viikossa. — Se oli ihan fiksu veto ja suosittelen muillekin, ketkä joutuvat samanlaiseen tilanteeseen, sillä vapaapäivinä pystyin treenaamaan itseni hyvään kuntoon. Lisäksi neuvoni on, että neuvotteluihin kannattaa pyytää luottamusmies mukaan heti alkuvaiheessa.

Sairaus muuttui ammattitautiepäilyksi

— Viime syksy oli todella raskas. Silloin tuntui, että minulla alkaa olla jo toinen jalka haudassa, muistelee Paul Eskelinen. Oikean diagnoosin ja lääkityksen ansioista elämä on palautunut ennalleen.

selkeästi nousseet aikaisemmasta, vaikka ne olivatkin edelleen viitearvoissa. Lisäksi Eskelisen oireet sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, joten lääkäri määräsi Eskeliselle tyroksiinia. Aloitettuaan lääkkeiden syönnin, Eskelisen olo oli paljon parempi jo neljässä päivässä.

Vaikea töihin paluu Eskelinen tiesi, että palautuminen sairaudesta ei tapahtuisi hetkessä, vaikka hän alkoikin kuntoutua normaalia nopeammin. Niinpä hän ryhtyi neuvottelemaan työnantajan kanssa töihin paluusta. — Meillä oli tullut työterveyshuoltoon uusi ylilääkäri, joka totesi, että en palaa operatiivisiin tehtäviin ennen kuin olen käynyt joko päivävuorossa tai ottanut osasairauspäivärahaa ja tehnyt palolaitoksella osa-aikaisesti töitä. — Minulla olivat jo 60 sairauspäivää paukkuneet, joten olisin saanut aika huonon korvauksen, jos olisin jatkanut sairauspäiviä. Päivävuorossa puolestaan palkkani olisi pienentynyt 40 %:lla, koska henkilökohtaisia lisiäni ei haluttu nostaa.

Eskelinen pääsi työterveyshuollon lähetteellä aluesairaalan endrologille, kun tyroksiinilääkitys oli jo aloitettu ja oireet olivat poistumassa. Endrologi päätyi lopulta kirjoittamaan Eskelisen sairaudesta ammattitautiepäilylähetteen. — Vaikka minulla oli kaikki kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja lääkitys auttoi, niin ensin endrologi vähätteli, että eihän tämä voi olla kilpirauhasen vajaatoimintaa kun labrat on ok. — Sanoin hänelle, että on eri olettamuksia siitä, että erilaiset työssä saadut ympäristömyrkyt voivat aiheuttaa vajaatoimintaa. Lisäksi löin tutkimustuloksen pöytään, mitä myrkkyjä kehittyy huoneistopalossa, ja näytin Kuopion työsuojelupiirin tutkimustuloksen verenkierrosta löytyvistä myrkyistä savusukelluksen jälkeen. — Sen jälkeen lääkärillä tuli kiire kaivaa ammattitautiepäilylähete. Hän totesi, että olen ensimmäinen alalla joka tämmöistä yrittää, mutta laitetaan lähete menemään. Eskelisen mielestä jatkuvien pienempien savualtistusten vaikutuksia palomiehillä on tutkittu liian vähän ja olisi tärkeää, että palomiehille tehtäisiin Asa-rekisteri eli ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri. — Se on ihan naurettavaa, että meitä ei tutkita ollenkaan, vaikka joudumme altistumaan paljon isommille myrkkymäärille, kuin mitä moni muu ammattiryhmä, joka jo on tässä rekisterissä, Eskelinen toteaa. — Kuopion työsuojelupiirin ja muutaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan suurin osa savumyrkyistä menee palohaalareiden ja ihon läpi suoraan verenkiertoon. Jos yksi meidän palokeikka kestää 3–4 tuntia, ja savusukelluksen jälkeen meillä on ne samat palohaalarit yllä kunnes päästään paloasemalle, niin mitä ne myrkyt aiheuttavat geneettisesti herkemmille yksilöille pidemmällä aikavälillä? n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

TERVEYS

Työ sairauden taustalla STOCK.XHNG/MTERRAZA

— Ammattitaudin arvioiminen on usein monimutkaista ja vaatii moniammatillista osaamista, toteaa Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm.

K

orvattaviksi ammattitaudeiksi lasketaan ainoastaan sairaudet, joiden pääasiallinen syy on työstä johtuva; joiden aiheuttaja on jokin työssä esiintyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Palomiehillä Suomen lainsäädännön hyväksymiä ammattitauteja todetaan melko vähän, ainoastaan 0–2 tapausta vuosittain. Tyypillisimpiä ammattitauteja ovat hengitystiesairaudet ja ihosairaudet, joissa on ollut selkeästi palomiehen työhön yhdistettävä altiste eli sairauden aiheuttaja. Jos työntekijä epäilee sairastuneensa työn aiheuttamaan sairauteen, hänen kannattaa kirjata ylös minkälaisia oireita hänellä on, kuinka kauan niitä on ollut sekä millaisissa tilanteissa tai tilanteiden jälkeen niitä on tullut, opastaa erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta. — Tällainen aineisto on äärimmäisen tärkeää siinä vaiheessa, kun asiaa ryhdytään selvittämään. Työntekijä tietää kuitenkin parhaiten niistä tilanteista, missä hän on esimerkiksi altistunut jollekin poikkeavalle. — Varsinainen vyyhdin purkaminen alkaa omassa työterveyshuollossa, jonne on otettava ensimmäiseksi yhteyttä. He voivat jo sairauden tutkimisen yhteydessä selvitellä, onko kysymyksessä työperäisestä vaivasta tai ammattitaudista. Työterveyshuollossa tehdään ammattitautiepäilyissä perusterveydenhuollolle kuuluvat tutkimukset, joiden jälkeen potilas lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen työlääketieteen tai ammattitautien poliklinikalle. Esimerkiksi Työterveyslaitoksella Helsingissä toimii Palo- ja pelastusalan erityispoliklinikka, joka tarjoaa monipuolisia alan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

erikoisvaatimukset tunnistavia tutkimuksia ja arviointeja. Lisätutkimuksia varten tarvitaan maksusitoumus työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöltä, sillä se vastaa tutkimusten kustannuksista. Vakuutusyhtiölle on toimitettava lääkärin kirjoittama E-lääkärinlausunto, työnantajan täyttämä tapaturmailmoitus ja potilaan selvitys sairauden alkuvaiheesta. Ammattitaudin toteamisen jälkeen lääkäri arvioi taudin aiheuttamat työrajoitteet ja ottaa kantaa siihen, voiko työntekijä jatkaa entisessä työssä ja tarvitaanko työjärjestelyjä. Mikäli työntekijän työnkuvaan on tarpeellista tehdä muutoksia, tarvitaan tiivistä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyötä. — Ammattitaudin toteamisen jälkeen järjestetään työnantajan, työterveyshuollon ja henkilön itsensä yhteisneuvottelu. Siinä tulisi etsiä ratkaisu, joka kantaa mahdollisimman pitkälle kyseisen henkilön osalta, kertoo Lindholm. — Vastakkain asettelua on ehdottomasti vältettävä. Neuvotteluissa olisi keskusteltava

Tilanteet, joissa oireita ilmenee, on tärkeä kirjata ylös.


TERVEYS

avoimesti siitä mitä tehdään ja pohdittava kokonaisratkaisua, joka on kyseiselle henkilölle sopiva hänen työkykynsä osalta. Mikäli työnantaja ei voi uudelleen sijoittaa henkilöä, voidaan harkita uudelleen koulutusta eli ammatillista kuntoutusta sopivan ammatin löytämiseksi. Jos vakuutusyhtiö katsoo kuntoutuksen tarpeelliseksi, se korvaa kuntoutuskustannukset, kuntoutusselvityksen ja tapaturmaeläkettä kuntoutuksen ajalta. Ammattitautiin sairastuneelle voidaan myös ehdottaa eläkeratkaisua kuntoutustarpeen arvioinnin jälkeen. Tällöin hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä ammattitautikorvausten lisäksi. Ammattitautien korvaukset perustuvat tapaturmalakiin ja ne maksaa sen työpaikan tapaturmavakuutusyhtiö, jossa sairastunut oli ilmenemishetkellä työssä. Oikeus korvauksiin alkaa ammattitaudin ilmenemispäivästä. Mikäli se ei ole selvillä, korvauksia maksetaan siitä ajankohdasta lähtien, jolloin sairastunut hakeutui lääkärin tutkittavaksi ensimmäisen kerran tai lääkäri ensimmäisen kerran epäili ammattitautia. Tapaturmavakuutus korvaa ammattitautiin liittyvät tarpeelliset sairaanhoitokulut, lääkkeet, matkakulut ja työkykyä ylläpitävät henkilökohtaiset apuvälineet. Työansionmenetys korvataan päivärahalla ja tapaturmaeläkkeellä. Lisäksi voidaan korvata ammatillista kuntoutusta tai lääkinnällisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä maksaa haittarahaa, jos ammattitauti aiheuttaa pysyvän yleisen haitan.

31

Työterveyslaitos kouluttaa  Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät, 27.9.–28.9.2012, Tampere. Hinta 550 euroa  Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testaaminen ja FireFit-ohjelman käyttö, 8.–10.10. 2012, Tampere. Hinta 750 euroa  FireFit-testaajien täydennyskoulutus, 8.11.–9.11.2012, Jyväskylä. Hinta 550 euroa Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.ttl.fi/koulutus -> koulutuskalenteri tai p. 030 4741

Ammattitautiin sairastuneella voi olla oikeus myös jonkin muun lain mukaisiin korvauksiin, kuten sairausvakuutuskorvauksiin, työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen tai liikennevakuutuskorvauksiin.

LÄHTEET: TTL:N ERIKOISLÄÄKÄRI HARRI LINDHOLMIN HAASTATTELU; PIRJO GHAZANFARI JA IRMELI KOSKINEN, AMMATTITAUTIPOTILAAN KÄYTÄNNÖN OPAS, TYÖTERVEYSLAITOKSEN PDF-JULKAISU; TYÖTERVEYSLAITOKSEN SIVUT WWW.TTL.FI.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

TERVEYS

Testaus kerralla kuntoon FireFit-kuntotestaus on käytössä jo puolella maamme pelastuslaitoksia. Pohjois-Savossa henkilöstölle ja työterveyshuollolle järjestettiin oma yhteinen koulutus.

F

ireFitin tavoitteena on yhtenäistää palomiesten fyysisen kunnon arviointia, palautteenantoa ja seurantaa. Järjestelmän käyttöönotossa on pelastuslaitoksissa ollut erilaisia tapoja. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lähti liikkeelle perusteellisesti, sillä laitos tilasi Työterveyslaitokselta oman FireFit-koulutuksen henkilöstölle ja pelastuslaitoksen käyttämälle viidelle työterveyshuollolle. — Päätös yhtenäistää testaus koko pelastuslaitoksen alueella tehtiin keväällä 2011, kun oli tiedossa uuden pelastuslain velvoite työntekijälle pitää itsensä kunnossa ja yleensäkin yhtenäistää testausta koko maassa. Pohdinnan jälkeen päätimme, että hoidetaan testaus ja palautteenanto kerralla kuntoon ja otetaan kaikki osapuolet yhteiseen koulutukseen, palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo. Pelastuslaitoksen henkilökunnasta koulutuksessa oli 35 palomiestä, joista kurssin kautta koulutettiin osatestaajia. Jokaisella asemalla on omat

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

osatestaajat, jotka ottavat vastaan lihaskuntotestit ja Oulun mallin savusukellustestit. Työterveyshuollot käyvät kalustollaan tekemässä polkupyöräergometritestit aluepelastuslaitoksen pelastusasemilla.

Henkilökohtaiset harjoitteluohjeet Pelastuslaitos aloitti FireFitin tietokonekohtaisella versiolla, josta siirryttiin AinoActiven uudempaan palvelinversioon tämän vuoden alussa. Tietokoneet Pohjois-Savon pelastusasemilla ja työterveyshuollon toimipisteissä käyttävät samaa tietokantaa, joka sijaitsee Elisan palvelimella. — Palvelinversiolla varmistetaan, etteivät terveys- ja testaustiedot tule kenenkään ulkopuolisen nähtäväksi. Vain testin ja tietokantaan tallennuksen suorittaja näkee tiedot, samoin työterveyslääkärillä on mahdollisuus hakea tietoja työtarkastuksen yhteydessä. Lääkärilinkin sisältävä uusin ohjelmaversio FireFit Cloud otettiin käyttöön maaliskuussa, Lappi kertoo.

Testitulokset siirtyvät läppäriltä palvelimelle, josta ne ovat työterveylääkärin käytettävissä. Palomies Miikka Oravainen ei tällä kertaa ollut testissä, vaan osallistui Neulamäen aseman vuorojen väliseen pyöräilykilpailuun.


TERVEYS

33

Todellinen maksimisyke on tärkeää syöttää perustietoihin.

FireFitin kuntoluokat poikkeavat pelastussukellusohjeen luokituksesta niin, että erinomainen luokka on jaettu kahteen osaan, neloseen ja vitoseen. FireFitin kolmostaso vastaa pelastussukellusohjeen luokkaa hyvä eli pelastussukelluskelpoisuutta. FireFitin sisällä on mittava määrä palomiesten testien tuloksia, jotka muodostavat referenssitietokannan henkilökohtaisille testeille. — Todelliset harjoitteluohjeet ovat palaute- ja seurantajärjestelmän parhainta puolta. Jos intoa riittää, voi tavoitteellista harjoittelua jatkaa kolmostason jälkeen erinomaisen kunnon tasolle neljä tai huipputasolle viisi. Järjestelmä ikään kuin tarjoaa porkkanaa ja laskee omien lähtötietojen perusteella räätälöidyn treeniohjelman. jos esimerkiksi testin innoittamana haluaisi parantaa jalkojen voimaa salilla maksimivoimaharjoituksilla, Lappi esittelee.

Maksimisykkeen kanssa tarkkuutta Polkupyöräergometritesti tehdään maksimisykkeestä 85 prosenttiin asti, josta FireFitin ohjelma laskee laskennallinen maksimisykkeen. Siirryttäessä vanhasta palomiesten testauksesta FireFittiin, tuli aluksi ilmi useita testejä, joissa tulokset laskivat epäilyttävästi ilman mitään todellista syytä. — Testattavan iän mukaan kertoimella laskennallisen sykkeen laskeva ohjelma ei huomioi yksilöllistä todellista maksimisykettä. Siksi on tärkeää, että jos henkilökohtainen maksimisyke

on tiedossa, se syötetään perustietojen syötön yhteydessä järjestelmään. Kun todellinen maksimisyke on tiedossa, testi on todenmukainen, Lappi toteaa. Toinen huomionarvoinen seikka terveystilakyselyssä on se, että testeihin ei mennä liian nopeasti esimerkiksi kuumesairauden jälkeen, vaan vasta terveenä. — Meillä Pohjois-Savossa kiinnitettiin riittävään tervehtymisaikaan huomiota nyt talvella, kun tuli epäilyjä mykoplasmabakteerin aiheuttamista flunssatartunnoista, Lappi kertoo. Pelastussukellusohjeen mukaisten testien lisäksi FireFit sisältää vapaaehtoiset testit dynaamisesta tasapainosta, selän liikkuvuudesta ja kehon koostumusmittauksen.

Valtakunnallinen kehittäminen jatkuu Työterveyslaitoksen FireFit-koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut 16 pelastuslaitosta ja lähes 170 henkilöä. Näistä kolmannes on ollut työterveyden ammattilaisia ja kaksi kolmannesta pelastuslaitosten työntekijöitä. Viime vuonna järjestettiin neljä peruskurssia. FireFit-järjestelmä on hankittu 11 pelastuslaitokseen sekä muun muassa Finavialle. Työterveyslaitos järjestää esimmäisen FireFit-jatkokurssin marraskuussa. TTL on myös suunnitellut käyttökokemusten systemaattista keräämistä, niin että järjestelmää voitaisiin edelleen yhdessä käyttäjien kanssa kehittää. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

Turvallinen Suomi /

29.5.2012 KLO 10.30-16.00

HELSINKI Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6

JUHA-PEKKA LAAKSO

SEMINAARI ruokailuineen on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.

TAPAHTUMA on KTN:n ja SPAL:n ay-koulutustilaisuus: Pelastus- ja hätäkeskusalan opintopäivät.

ILMOITTAUDU 14.5. mennessä osoitteessa www.turvallinensuomi.fi

LISÄTIETOA saa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan myös puh. (09) 867 8880 ja toimisto@palomiesliitto.fi

Palomiehen uudistuva työura – mistä rahoitus? Monialaiseksi kehittyvä pelastuslaitos – harhaa vai mahdollisuus? Hätäkeskukset, ensihoito ja pelastus – kiinnostaako sisäinen turvallisuus? Tule kuulemaan tuoreita ajatuksia pelastustoimesta, hätäkeskuksista, kuntataloudesta...

Kansanedustajien paneelikeskustelu Kuntavaalit ovella – mikä merkitys arjen turvallisuudella on päättäjille?

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


35

SEMINAARIN TEEMAT: * Palomiesten urakehitys * Syksyn kunnallisvaalit

Turvallinen Suomi!

10.00 AAMUKAHVI

12.15 BUFFET-LOUNAS

10.30 TERVETULOA SEMINAARIIN

13.00 IKÄÄNTYVÄN OPERATIIVISEN HENKILÖSTÖN TOIMENPIDEOHJELMA Kehittämispäällikkö Taisto Hakala Helsingin pelastuslaitos

PELASTUSHENKILÖSTÖN TYÖURAT - puheesta todellisuuteen Puheenjohtaja Kim Nikula Palomiesliitto TURVALLINEN SUOMI -TUNNUSTUS Vuoden 2012 tunnustuksen saajan julkistus 11.15 PALOMIES TURVALLISUUSVIESTIJÄNÄ - kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Rehtori Matti Waitinen Helsingin Pelastuskoulu 11.45 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO - ennakkotietoa pelastustoimen alueellistamisen seurantatutkimuksesta Tutkija Olavi Kallio Tampereen yliopisto

13.3O PELASTUSLAITOS, HENKILÖSTÖ JA TYÖURAT - henkilöstöpäällikön kokemuksia Henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen Keski-Suomen pelastuslaitos 14.00 KAHVITAUKO 14.30 KANSANEDUSTAJIEN PANEELIKESKUSTELU Turvallinen Suomi tulevaisuudessakin? Ovatko yhteiskunnan tarpeet ja resurssit vastakkain? Miten varmistetaan pelastustoimen, hätäkeskusten ja muiden turvallisuusviranomaisten palvelukyky? Juontaja Ismo Jokinen Keskusteluun kutsuttu edustus kaikista eduskuntaryhmistä 16.00 BUFFET-PÄIVÄLLINEN

OHJELMAN MUUTOKSET MAHDOLLISIA.

VALTIONEUVOSTON TERVEHDYS

ILMOITTAUDU 14.5. MENNESSÄ: WWW.TURVALLINENSUOMI.FI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

Mitä jäsenetuja liitto tarjoaa? Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenenä saat työhön liittyvän edunvalvonnan lisäksi myös muita hyödyllisiä jäsenetuja.

J

äsenetujen perusta on oman ammattialan edunvalvonnassa ja palvelussuhdeneuvonnassa. Jäsenenä saat liiton luottamusmiesjärjestelmän tuen tilanteissa, joissa tarvitset apua työhösi liittyvissä asioissa, kuten työehtosopimuksen tulkinnassa tai muissa omiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Palomiesliitossa tukenasi on sekä KTN:n luottamusmies että SPAL:n paikallisyhdistyksen oma luottamusmies. Hätäkeskusammattilaisten liitossa tukea saat HAL:n paikalliselta luottamusmieheltä. Lisäksi palvelussuhteeseen liittyviin asioihin saat neuvoja ja tietoja myös paikallisyhdistyksen puheenjohtajalta, jäsenasioidenhoitajalta ja muilta luottamushenkilöiltä. Liiton toimistolta saat yleisneuvontaa ja tarkempaa lakimiesapua palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Oikeusapu ja neuvonta lainopillisissa, palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa on jäsenille maksutonta. Pelastuslaitoksissa moni työhön liittyvä asia neuvotellaan paikallistasolla työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken, työmarkkinaosapuolten virallisen neuvottelumenettelyn tai yhteistoimintamenettelyn kautta. Neuvotteluista riippuen mukana ovat Palomiesliiton ja KTN:n luottamusmiehet tai paikallisyhdistyksen muita luottamushenkilöitä.

Tapahtumat ja tiedotus Vuosittain jäsenille järjestetään erilaisia koulutustapahtumia ja seminaareja, kuten ay-koulutustilaisuuksia. Paikalliskierros-tapahtumissa liiton toimisto tapaa jäseniään pelastuslaitoksilla, jolloin voidaan keskustella ajankohtaisista paikallisista edunvalvonta-asioista. Liiton jäsenet saavat jäsenkortin, joka toimii matkavakuutuksen todistuksena sekä jäsenetujen todistuksena. Jäsenlehti Pelastusalan ammattilainen ilmestyy kotiin kannettuna kuudesti vuodessa. Vuosittain jäsenille jaetaan taskukalenteri.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jäsenten käytettävissä on liiton nettisivuilla extranet-kansio sekä paikallisyhdistyksien omat sivut, joiden kautta jaetaan vain jäsenille tarkoitettuja tiedostoja ja uutisia. SPAL:n Facebook-sivulla jaetaan lähes päivittäin uutisia pelastustoimesta ja pelastuslaitoksista. Seuraa sivua ja pysyt ajan tasalla uutisissa!

Vakuutusedut työssä Liitto on ottanut jäsentensä turvaksi ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. SPAL:n jäsenilleen ottama vakuutus kattaa myös HAL:n jäsenet. Vakuutukset ovat ammattiyhdistyksille tyypillinen jäsenetu, mutta SPAL:n takaus kaikkien jäsenten kuulumisesta vakuutukseen on harvinaisen laaja. Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka jäsen ammatissaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa työnantajalle, työtoverille tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan hän on korvausvastuussa. Oikeusturvavakuutus korvaa omia ja vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. Työ- ja virkasuhteen tapaturma-asioissa vakuutus korvaa kustannuksia vakuutusoikeusvaiheessa. SPAL ja HAL täydentävät jäsentensä vakuutusturvaa tältäkin osin niin, että tapaturma-asioiden oikeudellisesta käsittelystä ei aiheudu jäsenelle kuluja varhaisemmassakaan vaiheessa.

Vakuutusedut vapaa-ajalla Liiton jäsenten vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia. Tiettyjä riskialttiit lajit ja kilpailutoiminta on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle, mutta ns. puulaakiurheilu on vakuutuksen piirissä. Hoitokulujen varalta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa.


STOCK.XHNG/SAID_W

37

Pankkiasiat Yhteistyösopimuksen kautta saat Nordeasta alennusta lainan järjestelypalkkioista esimerkiksi asuntolainaa hankkiessasi. Lisäksi saat ajankohtaista pankki- ja sijoituspalvelua Nordean konttoreista sekä Nordean puhelinpalvelusta.

Matkustaminen

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja lomamatkoilla. Vakuutustodistuksena toimii liiton jäsenkortti.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia lääkäriym. kuluja matkakohteessa ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset Suomeen. Vakuutusturvaan sisältyvät mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset.

Työttömyysturva Liiton jäsenet kuuluvat JATTK-työttömyyskassaan. Kassa maksaa työttömyys- ja lomautusajan ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaan korvausta Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenille.

Tallink Silja ja Club One tarjoavat jäsenelle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu muun muassa 20 % perusalennus sekä 35 % ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Tarkat ohjeet Club One -jäseneksi hakemisesta liiton nettisivulla jäsenedut-kohdassa. Viking Line tarjoaa jäsenille kokous- ja risteilyalennuksia. Viking Linen arvokuponkeja on saatavana liiton toimistolta tai suoraan verkon kautta Viking Linen sivuilta. Voimassaolevista tarjouksista ilmoitetaan liiton nettisivulla (www.palomiesliitto. fi > jäsenpalvelu > jäsenedut). Scandic tarjoaa jäsenille 12 prosentin alennuksen hotellihuoneista Suomessa ja alennuksia myös ketjun hotelleissa ulkomailla. Muista mainita varauksen yhteydessä tunnus D000005402. Suomen retkeilymajajärjestö SRM tarjoaa jäsenille 10 prosentin ja 2,5 euron alennuksen majoitushinnoista SRM-ketjun hostelleissa sekä kansainvälisen hostellikortin jäsenhintaan.

Kuntolomat Jäsenille tarjottavat kuntoremonttilomat uudistuvat vuoden 2012 aikana. Kuntoremontteja ja terveystreffejä järjestävä STTK-lainen Toimihenkilölomat on yhdistynyt kahden muun lomajärjestön kanssa. Jatkossa terveyttä ja työkykyä ylläpitävää lomatoimintaa tehdään Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta. Uuden PHT-yhdistyksen kurssien tarjontaa valmistellaan parhaillaan ja uusista lomamahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tänä vuonna. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

PHT:N kuntolomakursseille voi hakea liiton jäsen ikään tai kuntoon katsomatta. Kuntoremontteihin osallistuvia jäseniä on tuettu erikseen liiton stipendein, joten hyvinvointilomat ovat olleet hyvin edullisia. Lomilta on vuosien varrella moni jäsen saanut uutta jaksamista arkeen sekä asiantuntijoiden ohjeita liikkumiseen ja ruokavalioon.

Alennuksia palveluista Palomiesliiton nettisivun extranet-kansioon (www. palomiesliitto.fi, kirjaudu omalla käyttäjätunnuksellasi) on koottu uusia jäsenetuja, joita SPAL:n jäsenet tarjoavat toisilleen. Sivuilla on maaliskuussa lisätty uusimmat edut, jotka koskevat majoitusta. Jos sinulla on tiedossa erityisesti palomies-kollegoille suunnattu paikallinen tai valtakunnallinen alennus tuotteesta tai palvelusta, ilmoita siitä Jäseneltä jäsenelle -sivun kautta! Palomiesliitto on mukana STTK:n jäsenetukampanjassa, jossa HP:n monitoimitulostimista

saa jopa 50 euron alennuksen. Kampanjatuotteet vaihtelevat muutaman kerran vuodessa. Uusimmasta kampanjasta kerrotaan liiton nettisivuilla jäsendut-kohdassa.

Paikallisyhdistykset Osalla Palomiesliiton paikallisyhdistyksiä on omia paikallisia etuja, kuten jäsenten käytettävissä olevia mökkejä, virkistysmatkoja palomiehille ja heidän perheilleen tai muita etuja. Näistä kannattaa kysyä suoraan yhdistyksestä. n

> Jäsenetuja tarjoavien yritysten yhteystiedot

liiton nettisivulla: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsenedut

WWW.PALOMIESLIITTO.FI

Kirjautumisohje jäsensivuille Palomiesliiton nettisivulla on vain jäsenille tarkoitettu extranetosa. Sinne pääsee nettisivun yläosan Kirjaudu-painikkeesta. Sivulle kirjaudutaan ensimmäistä kertaa tunnuksella, jossa käyttäjätunnus on muotoa sukunimietunimi ja salasana jäsennumerosi (esimerkiksi meikäläinenmatti ja 6619000671). Jäsennumerosi on merkitty jäsenkorttiin. Etunimenä tunnuksessa on virallinen ensimmäinen etunimi, joka liiton jäsenrekisteriin on merkitty. Salasana kannattaa tietoturvan takia muuttaa ensimmäisen kirjautumisen jälkeen. Voit tehdä sen Omat tiedot -sivulla. Voit lisätä extranetin omiin tietoihisi esimerkiksi puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Oman nimen ja sähköpostisoitteen lisääminen on suositeltavaa, sillä jos myöhemmin unohdat salasanasi, voidaan uusi salasana lähettää automaattisesti sähköpostiisi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


39

LEHTIHARAVA Henkilöstön riittävyys on hätäkeskusuudistuksen suurin haaste, sanoo Kuopion uuden hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen. Tällä hetkellä lakkautettavien yksiköiden työntekijöiden muuttohalukkuus ei näytä olevan kovin suurta. Kuopion uuteen hätäkeskukseen tarvitaan päivystyshenkilöstöä noin sata. Tällä hetkellä Kuopiossa heitä työskentele noin 30, joten 70 henkeä pitäisi saada lisää. Selvää on, että useita kymmeniä hätäkeskuspäivystäjiä joudutaan rekrytoimaan muualta.

Työ on raskasta. Kaikki palomiehet eivät suoriudu testeistä, ja usein heille on keksittävä uusia tehtäviä. — Se vaatii rahaa, mutta uskon, että sijoitukset maksavat itsensä takaisin. Jollei mitään tehtäisi, lasku olisi varmasti paljon suurempi, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo. Helsingistä käsin ei sanella, mitä Pohjois-Karjalassa pitäisi tehdä. Alueet ovat erilaisia ja siksi itse avainasemassa ongelman ratkaisemisessa. Siihen tarvitaan mukaan niin työntekijät, työnantajat kuin järjestökin.

IISALMEN SANOMAT 10.4.2012

KARJALAINEN 21.3.2012

Helsingin pelastuslaitosta syytetään salailusta. Osa pelastuslautakunnan jäsenistä kokee, että tiedonsaanti pelastuslaitoksen virkamiehiltä on hankalaa. Venla Olin (vihr) ja Mikko Värtö (vihr) syyttävät pelastuslaitoksen johtoa taloudellisten faktojen salailusta. Lautakuntaa johtava Pekka Saarnio (vas) kertoo yllättyneensä mielipidekirjoituksesta. Hänestä pelastustoimen virkamiehet ovat toimittaneet kohtuullisessa ajassa asianmukaiset selvitykset. — Esimerkiksi henkilöstömitoituskysymyksiin en mielelläni lähtisi lusikkaani laittamaan. Maallikon on vaikea arvioida, millaisia resursseja kaupunkilaisten turvallisuuden takaaminen edellyttää.

Pirkanmaan hätäkeskuksen väki ei ole vieläkään innostunut muuttamaan työpaikan perässä Poriin. Edes muuttoavustus ei houkuttele. Työntekijöille tarjotaan siirtymismotivaationa muun muassa reilun 2000 euron muuttoavustusta sekä kuusi ilmaista tutustumismatkaa. Muutto ei houkuta yleisimmin perhesyiden takia. YLE 15.3.2012

SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS

HELSINGIN UUTISET 29.3.2012

Yhä useampi palomies on ikämies. Paloja pelastusmiehistön ikääntyminen on alkaa näkyä kentällä. Kaavailut työurien pidentämisestä nähdään epärealistisina nykyisten mitoitusten ja toimintakykyvaatimusten valossa. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen miehistöstä noin puolet on vuonna 2020 yli 50-vuotiaita. Tämä siinä tapauksessa, että kukaan ei jää ennen aikojaan eläkkeelle. Pelastuslaitoksella on nyt käynnistelty yksilöllisten urapolkujen suunnittelu henkilöstölle.

SARCO RUUHKAVILKKU Uusi kompakti ja pienikokoinen pinta- tai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. Hyväksynnät EMC ja R65 Päivä- ja yötoiminto

YLE 27.3.2012

50 x 125 x 21 mm Paino 160 g Valmistettu Suomessa

SWL-S 0707 Sarja

INSINÖÖRITOIMISTO ÄYRÄVÄINEN OY

www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500

0707_Advert_Design_79,5x102.indd 1

4/12/12 10:58 AM

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

Viideksi vuodeksi Cerniin Cern on yksi merkittävimmistä tieteen tutkimuslaitoksista koko maailmassa. Keskuksen omassa palokunnassa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan suomalaista palomiestä.

R

TOMI RÄSÄNEN

anskan ja Sveitsin rajalla, Geneven länsipuolella, sijaitsee Euroopan hiukkastutkimuskeskus Cern. Suomi maksaa keskuksen kuluista 11 miljoonaa euroa vuodessa, joten syystäkin suomalaisia on patisteltu töihin Cerniin. Erityisesti fyysikoita tarvitaan, mutta myös pelastustyöntekijöille keskus tarjoaa mielenkiintoisen työpaikan. Cernin sisäisestä palo- ja pelastustoiminnasta sekä ensihoidosta vastaa oma palokunta, jossa työskentelee viisikymmentä palomiestä ja kymmenkunta hallintovirkailijaa. Suomalaisia palomiehiä on tällä hetkellä kahdeksan. Keskukseen on käynnissä jatkuva haku, ja paikkoja täytetään sitä mukaa kun niitä vapautuu. Nykyään pääperiaatteena on viisivuotinen työsopimus, mutta pysyvästikin voi olla mahdollisuus asettua.

Mieli teki maailmalle Pelastushenkilöstöltä ei Cernissä vaadita erityistä erikoisosaamista. Palomies-sairaankuljettajan koulutuksen suorittanut ja viisi vuotta ammattityössä ollut täyttää peruskriteerit. Haastattelut, fyysiset testit ja kalustontuntemuskokeet tehdään paikan päällä. Kielistä tulee osata hyvin englantia tai ranskaa. Ranskan osaaminen ei ole ehdoton, mutta käytännössä edellytetään, että kielitaito kertyisi ensimmäisten työvuosien aikana. Palokunnan työkielenä ranskalla oli aikaisemmin valta-asema, nykyään käytetään englantiakin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tomi Räsänen on viihtynyt hyvin palomiehenä Cernissä.

Hakiessa täytyy osoittaa, että on omasta virastaan virkavapaalla - tällä säännöllä varmistetaan, että jos joutuisi kesken sopimuksen palaamaan kotiin, ei jäisi tyhjän päälle.

Jos palokunnan ovi aukeaa, pääsee osaksi todellista monikulttuurista työyhteisöä. — Ranskalaisia täällä on ollut aina paljon, mutta myös englantilaisia, es-


CERN

41

Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestö Cern ylläpitää maailman suurinta hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta.

kin maailmaa. Kuulin Cernistä ensimmäistä kertaa, kun työkaveri kertoi hakeneensa tänne. Menin vielä saman työvuoron aikana nettiin ja tein siltä istumalta hakemuksen. Muutaman kuukauden päästä tuli kutsu työhaastatteluun. Lopullinen muutto tapahtui puolitoista vuotta hyväksymisen jälkeen, Räsänen muistelee.

CERN

panjalaisia, italialaisia ja saksalaisia. Suomalaisten osuus on suhteellisen suuri. Oman työvuoroni kahdestatoista palomiehestä kolme on suomalaisia, kertoo neljättä vuotta Cernissä työskentelevä Mikko Paakkonen. Paakkonen valmistui Helsingin pelastuskoulusta 2003 ja työskenteli palomies-sairaankuljettajana Erottajan pelastusasemalla vuoteen 2008 saakka. Cerniin hän päätti hakea, koska elämänkokemus houkutti. Samat syyt olivat taustalla myös Tomi Räsäsellä, joka Paakkosen tapaan ollut Cernissä töissä jo neljättä vuotta. Suomessa Räsänen teki viimeksi töitä Helsinki-Vantaan lentokentän pelastuspalvelussa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. — Vaimon kanssa oli pitkään puhetta, että jos vain mahdollisuus tulee, muutamme ulkomaille vähän pitemmäksi aikaa. On hyvä nähdä muuta-

Työtavat sovitellaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella viimeksi palomiehenä työskennellyt Janne Kauppinen tuli Cernin palvelukseen puolitoista vuotta sitten ja on perheineen jo juurtunut hyvin uuteen ympäristöön. Palokunta ottaa suomalaiset positiivisesti vastaan. — Suomalaisia arvostetaan, sillä ruotsalaisten ohella meillä on perusteellisin koulutus. Täällä ymmärretään, että suomalainen voi olla hiljaa, >

Vuonna 2008 Cernissä otettiin käyttöön LHC-hiukkaskiihdytin. Keskuksen maanalainen verkko on palokunnalle tuttu ympäristö.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


TOMI RÄSÄNEN

Liikuntatunnilla näkyvät suomalaiset vaikutteet!

Fire & Service — Secours & Feu: kaksikielisyys on myös palokuntamerkissä. MIKKO PAAKKONEN

mutta kun hän puhuu, niin sitten kuunnellaan, koska asia on varmasti tärkeä, Kauppinen naurahtaa. Palokuntatoiminnan pohja on Ranskasta, mutta muun muassa italialaiset ovat tuoneet vahvasti omia tapojaan. Suomalaiset ovat tuoneet osaamistaan sairaankuljetukseen, joka monelle muulle eurooppalaiselle palomiehelle on uutta ja outoa. — Jokaisella kansallisuudella on oma tyylinsä tehdä töitä, johtuen koulutustaustasta, ja jonkinlainen kielimuurihan on koko ajan. Diplomatiaa tarvitaan, sillä usein juuri se suomalaisten esittämä tapa tehdä asiat on oikea, mutta ei välttämättä aina. Jos paloautossa on suomalainen esimies, ranskalainen kuljettaja ja takapenkillä espanjalainen ja italialainen, niin aikamoinen sillisalaatti on koossa. Aina hommat kuitenkin hoituvat, Paakkonen kuvailee. Räsänen kertoo, miten suomalaista rauhallisuutta tarvitaan tilanteissa, joissa häslätään, kypärät kolisevat ja härdelli pyörii. — Silloin korotetaan ääntä, että hei hetkinen, otetaan vähän rauhallisemmin, niin ehditään hengittää ja funtsitaan, mitä ollaan tekemässä! Joskus touhottaminen harmittaa, mutta ei se kuitenkaan ole ongelma, vaan enemmän rikkaus: treeneissä keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia.

MIKKO PAAKKONEN

42

Yksi iso erikoiskohde Cernin palokunta työskentelee kahdessa 12 tunnin vuorossa, jotka alkavat kellon lyödessä seitsemän. Kahden päivävuoron ja kahden yövuoron jälkeen on neljä päivää vapaata. Vuoro etenee tuttuun tyyliin: kaluston tarkistuksen jälkeen on harjoitus, ruokailun jälkeen tutustuminen erikoiskohteeseen tai tehdään toinen harjoitus, jonka jälkeen urheillaan. Vuorovahvuus on kahdeksan palomiestä: kessu, hälytyspäivystäjä, kaksi ambulanssissa ja neljä höökissä. Tutustumiset ja harjoitukset tehdään

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Cernin paloaseman sisäpihaa.

yleensä koko porukalla. Yleiset toimintaperiaatteet vastaavat Suomen aluepelastuslaitoksia, mutta käytännön työ on hyvin erilaista kuin kotimaan kaupunkipalokunnissa. Cernissä eivät rintamamiestalot pala tai kyyditetä sekakäyttäjiä. Ensihoitotehtävät

— Meillä oli muuttaessa ajatuksena, että haluamme myös nauttia täällä elämisestä, Tomi Räsänen kertoo. Kotinurkat tarjoavat upeita mahdollisuuksia lasketteluun ja vaellukseen.

eivät ole kovin dramaattisia. Työvuoro muistuttaa suuren teollisuusyrityksen palokuntaa, jossa pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, harjoituksissa ja koulutuksissa. — Palokuntaa täällä voi verrata hyvin lentokentän palokuntaan, kun kat-


TOMI RÄSÄNEN

43

liikkuu päivittäin 10 000 ihmistä, työntekijöitä ja vierailijoita. Oman haasteen tuo se, että keskus on sekä Ranskan että Sveitsin rajojen sisäpuolella. Tämä on oma hallinnollinen yksikkö ei-kenenkään-maalla, Paakkonen kuvailee. Eräänlainen kotimainen vientituote on ollut Oulun mallin savusukelluksen testirata, joka suomalaisten palomiesten esittelyn jälkeen on otettu osaksi Cerniin hakevien testausta. Testistä on pidetty niin paljon, että sitä on esitetty pakolliseksi osaksi palokunnan omaa työkykytestiä.

Kieli- ja kulttuuriseikkailu

Suomalaisten tapa tehdä työt on usein oikea, mutta ei välttämättä aina.

sotaan keikkojen luonnetta ja määrää sekä harjoitusten osuutta työajasta. Näppituntumaa täytyy pitää yllä treenaamalla, sanoo Räsänen. Kokonaisuutena Cern on hyvinkin erikoinen työpaikka. Keskuksessa sijaitsee maailman suurin hiukkas-

kiihdytin. Noin sadan metrin syvyydessä maan alla kulkee 27 kilometriä pitkä rengasputki. — Pelastustoimelle Cern on kuin yksi iso erikoiskohde, jossa on paljon omalaatuisuutta, kuten todella laaja maanalainen tunneliverkosto. Alueella

Jokaisella Cerniin hakevalla palomiehellä on oma syynsä elämänmuutokselle. Toiset haluavat seikkailua, toiset kansainvälisiä kokemuksia omalta ammattialalta. Cerniin houkuttelee luonnollisesti verottomana maksettu palkka, mutta vähintään yhtä paljon mahdollisuus asua pitempään KeskiEuroopassa. Vuoristot ja lyhyet etäisyydet naapurimaihin tarjoavat vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, joista Suomessa voi vain unelmoida. Mahdollisuus matkailla Euroopassa ja harrastaa alppilajeja loistavissa olosuhteissa aivan kotinurkilla painavat toisilla eniten, kun hakemista suunnitellaan. Monelle Cerniin lähtevälle hanke on perheen yhteinen projekti. Viisi vuotta on pitkä aika, joten muutto kannattaa suunnitella hyvin. Paikan päällä suomalaiset ovat auttaneet toisiaan muun muassa asumisjärjestelyissä. Asunnot ja hoitopaikat löytyvät vapailta markkinoilta, vaikka Cernissä on omakin päiväkoti. Koulut ovat ranskankielisiä, mikä saattaa olla kiinnostava porkkana perheille, joissa on esikoulu- ja kouluikäisiä lapsia. Työnantaja järjestää kattavan sairausvakuutuksen. — Perheen kanssa muutto vaatii vaivaa, mutta kaikkiaan vuodet täällä ovat erittäin palkitsevia. Jos kiinnostaa oppia kieliä ja vieraita kulttuureja, >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

MIKKO PAAKKONEN

on hyvällä tasolla, kun taas italialaisten ja ranskalaisten menetelmät ovat joskus outoja. Itse olen huomannut, että olen jo nyt oppinut ottamaan asiat hieman rennommin, ehkä se on eteläeurooppalaisten työkavereiden ansiota, miettii Kauppinen. Hälytyksiin lähtöjä ei kerry läheskään sitä määrää kuin samassa ajassa kotimaassa kertyisi. Räsänen huomauttaa, että joissain asioissa vuodet Cernissä voivat kerryttää myös ammatillista pääomaa. — Kielitaito on tietysti selkein juttu. Oppii ranskan, ja englannin taito ke-

hittyy todella paljon, kun se on ainakin aluksi se kieli, millä eniten päivittäin tulee kommunikoitua. Pelastustyön ja suojautumisen kannalta Cernissä tutustuu esimerkiksi korkeajännitetekniikkaan, kryogeniikkaan (alhaisien lämpötilojen tutkimus), kemikaalionnettomuuksiin sekä radioaktiivisuuteen. Lisäksi köysityöskentely on täällä korkealla tasolla. n

>

Tietoa Cernin työpaikoista netissä: ert.cern.ch

Yhteisruokailu on Cernissä arvossaan.

kannattaa ehdottomasti hakea Cerniin, Paakkonen kannustaa. Työsuhde-etujen vastapainona elämis- ja asumiskulut ovat keskimäärin kovemmat kuin kotimaassa. Monessa suomalaisessa palomiesperheessä puoliso hoitaa pieniä lapsia kotona. — Meillä oli muuttaessa ajatuksena, että haluamme myös nauttia täällä elämisestä. Tunnin ajomatkan päässä on Italia ja neljässä tunnissa pääsee Välimerelle. Halpalentoyhtiön lennot naapurimaihin ovat edullisia. Jos pitää talviurheilusta, vuoristot tarjoavat siihen hienot mahdollisuudet, Räsänen sanoo.

Kavereita ympäri Eurooppaa Joissain käytännön asioissa Ranskassa ja Sveitsissä ollaan hyvin vanhanaikaisia, kuten pankkiasioissa tai palokunnassa kalustoissa ja työtavoissa. Virastoissa asiat kuitenkin lopulta järjestyvät, jos työnantajaksi ilmoittaa Cernin. — Viiden vuoden aikana ennättää saada paljon kavereita ympäri Eurooppaa ja niitä kontakteja voi varmasti hyödyntää myöhemmin elämässä. Työasioissa ajatukset käyvät eniten yhteen ruotsalaisten, englantilaisten ja ehkä yllättäen espanjalaisten kanssa. Heillä kaikilla osaaminen

yhteistä aikaa perheen kanssa?

tutustu ja jaksolle osoit hae teess www.pht.fi a

Ensimmäinen askel on koko perheen hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvää oloa ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012.

ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

45

Porin pirut

O HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23

1/4

lemme tammikuussa 2012 aloittanut alueellinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi Porista. Puolentoista vuoden urakka on siis vielä alkumetreillä ja meidän kurssimme kuulumisia saatte seurata lehden joka toisesta numerosta. Nimitys Porin pirut on lainattu rehtorimme Mervi Parviaisen tervetuliaispuheesta kurssillemme. Olemme hiukan eristyksissä muista Pelastusopiston opiskelijoista opiskellessamme pääasiassa täällä Porissa, mutta yhtä kaikki olemme silti Pelastusopiston opiskelijoita.

Pääsykokeista opiskelijaksi Marraskuun puolessa välissä 2011 olimme haastavissa pääsykokeissa Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella ja tiedon opiskelupaikasta saimme joulukuun alussa. Meitä testattiin kuin suurennuslasin alla: aineistokokeet, joihin sisältyi lakitekstiä ja alan kirjallisuutta, kielikokeet englannista ja ruotsista, opettajien haastattelut sekä psykologiset testit. Myös kaikista tehtiin poliisin turvallisuusselvitys. Opiskelemaan päässeille tuli nopealla tahdilla hurja elämänmuutos: kokopäivätyöstä opiskelijaksi ja takai-

sin koulun penkkiä kuluttamaan kahdeksaksi tunniksi päivässä. Monella on entisistä opinnoistaan jo aika pitkä aika ja se vaatii erilaista asennoitumista. Päivä ei pääty siihen kun kello lyö 16:15. Sen jälkeen on tehtävä vielä mahdolliset kotitehtävät ja hoidettava se arki muutenkin siellä kotona. Pääsykokeista opiskelemaan valikoitui 23 parhaiten ammattiin soveltuvaa henkilöä. Kurssimme vahvuus on 24 opiskelijaa, edelliseltä Porin kurssilta kelkkaamme hyppäsi siis yksi opiskelija. Valtaosa ryhmästämme on naisia, miehiä on vain neljä kappaletta, mikä kuulemma on suhteellisen normaalijakauma häkekursseilla. Kurssillamme on ikäjakauma varsin iso. Nuorin on 20-vuotias ja vanhin 52-vuotias. Jo ikäjakaumakin kertoo sen, että meillä kaikilla on erilaiset elämäntilanteet ja motiivit lähteä opiskelemaan. Löytyy ihmisiä hoitoalalta, kaupan alalta, tekniikan alalta. Osalla on taustalla sopimuspalokuntatoimintaa, partiota... Osalla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa tälle alalle ennen koulutusta. Huolimatta eroavaisuuksista, ryhmähenkemme on muodustunut hyväksi. Kukin voi tulla omana itsenään kouluun ja kaikkien näkökantoja kuunnellaan ja niistä voi ottaa opiksi. >

UUDESSA SARJASSA seurataan Pelastusopiston kurssien opiskelua. Lehdessä vuorottelevat Pelastajakurssi 79:n ja Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23:n oppilaiden kirjoitukset. Kumpaakin kurssia seurataan neljän jutun verran kesään 2013 saakka.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23

Puolet ryhmästä valmistautumassa Pelastusopiston alkusammutusharjoituksiin.

Erilaiset taustat ja elämäntilanteet tuovat rikkautta tunneilla käytäviin keskusteluihin. Meitä kuitenkin kaikkia yhdistää auttamisen halu, halu tehdä haastavaa työtä ja mikä tärkeintä: halu valmistua toukokuussa 2013 hätäkeskuspäivystäjäksi.

Miksi hätäkeskuspäivystäjäksi? Sanomalehtiä lukiessa ei ole voinut viime vuosina välttyä siltä kritiikiltä, mitä tämä ammattikunta on saanut osakseen. Tuskinpa meistä kukaan on kurssille lähtiessään ensimmäisenä ajatellut mainetta ja mammonaa – enemmänkin on kurssilaisissa ollut pelkoa siitä, että mitäs jos tekeekin työssään vahingossa jonkin virheen ja joutuu iltapäivälehtien reposteltavaksi? Ei käy silti kieltäminen, etteikö palkkataso olisi ollut yhtenä houkuttimena varmaan meistä kaikilla. Suurin motivaatio on kuitenkin ollut uuden haas-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tavan työn oppiminen suhteellisen lyhyessä ajassa ja halu päästä konkreettisesti auttamaan muita. Suhteellisen varma työllistyminen sekä vuorotyö houkuttavat opiskelijoita. Kyynistyminen ja leipääntyminen ”entiseen ammattiin” ovat saaneet meitä liikkeelle ja hakemaan kouluun.

Matkalaukkuelämää Kaksi ensimmäistä lukukautta vietämme suurimman osan ajasta Porissa, teknologiakeskus Pripolissa kuluttamassa penkkejä ja kuuntelemassa luentoja. Kuitenkin jo ensimmäisenä lukukautena meillä on yhteensä viisi viikkoa opintoja Kuopiossa. Toisella lukukaudella palettiin lisätään vielä opinnot Tampereella. Ne eivät ole onneksi kaikki putkeen, vaan pääsemme välillä kotiinkin. Vaikka kurssinjohtajamme Markku Liukkonen täsmensi jo pääsykokeissa,

että seuraavat puolitoista vuotta tulevat olemaan sekä henkisesti, että fyysisesti kuluttavia, matkustelun ja tiiviin opiskelutahdin takia, niin ei sitä oikeasti ymmärrä ennen kuin sen kokee. Luokkamme on jo hiukan kauhunsekaisin tuntein miettinyt ensi vuoden kevättä: huonolla tuurilla Porissa opiskelua on vain kaksi viikkoa. On vaikeaa jättää perhe ja koti taakseen useammaksi viikoksi, mahdollisesti tullen vain viikonloppuisin käymään kotona, pesemään pyykkiä. Itsessään jo matkustaminen Porista Kuopioon on kuluttavaa ja ajallisesti siihen täytyy varata kuusi tuntia... Eikä se ilmaistakaan ole. Valtaosa kurssilaisistamme asuu Porissa tai sen välittömässä läheisydessä, kuitenkin osa meistä asuu Porissa vain viisi päivää viikossa ja matkustaa viikonlopuiksi satojen kilometrien päähän: kotiin. Ainakin tulevat Suomen tiet tutuiksi opiskeluaikana.


KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

Alueellisen kurssin järjestäminen mahdollistaa opiskelun kuitenkin sellaisillekin henkilöille, joiden ei olisi mahdollista opiskella alaa opintojen ollessa täysin Kuopiossa.

Opiskelu Pelastusopistolla Kuopion viikot ovat luku sinänsä opiskelussa ja ne jakavat meistä jokaisen mielipiteitä. Kuopiossa pääsemme opiskelemaan sellaisia oppiaineita, joiden opiskeleminen olisi Porissa erittäin haastavaa. Olemme pilottikurssi, meille on suotu ensimmäisenä häkekurssina mahdollisuus aloittaa tietojärjestelmäopinnot jo ensimmäisenä lukukautena ja siitä on suuri etu! ELStietojärjestelmä on kuitenkin se työkalu, jolla teemme töitä tulevaisuudessa. Tietojärjestelmään kuitenkin viitataan melkein jokaisessa oppiaineessa. Nyt, kun sen on konkreettisesti jo nähnyt ja sen kanssa on päässyt tekemään jo jotakin, ymmärtääkin mitä ne opettajat yrittävät meille selittää.

Pelastusopisto on sisäoppilaitos ja se asettaa omat haasteensa opiskelulle. Aikuisilla ihmisillä on erilaiset rytmit ja erilaiset tavat. Vaatii totuttelua, että jaksaa katsoa sen kurssikaverin naamaa ensin oppituntien ajan, sitten illalla viettää aikaa samassa porukassa ja myös nukkua samassa huoneessa! Opistolla vietetty aika on kuitenkin hitsannut meitä ryhmänä yhteen. Opistolla on enemmän aikaa viettää iltaisin ryhmän kesken. Käydään ulkona syömässä tai vaikka lenkillä, osallistutaan tietovisaan Letku-pubissa tai pidetään lukupiirejä tentteihin valmistautuen.

Miten ehtiä sisäistämään asiat, kun sulatteluaikaa ei ole?

47

Toki kaikilla on enemmän tai vähemmän ikävä kotiin ja perheen luo, mutta olemme kaikki samassa tilanteessa. Ja hauskaa siellä Kuopiossa on ollut! Mukava tutustua muihin Pelastusopiston opiskelijoihin, heidän kanssaanhan me tulemme tulevaisuudessa töitä tekemään. Opiskeluissa tahti on todella tiivis. Meillä saattaa olla viikko tai kaksi samaa oppiainetta melkein koko ajan putkeen ja sen jälkeen pidetään tentti. Se on opiskelijalle aika kuluttavaa ja haastavaa. Miten ehtiä sisäistämään asiat, kun ns. sulatteluaikaa ei juuri ole? Vaikka opettaja olisi työssään kuinka hyvä tahansa, saman henkilön kuunteleminen ja katsominen 40 tuntia putkeen puuduttaa ketä tahansa. Alueellisella kurssilla on kuitenkin aika pakollista toimia juuri näin, sillä opettajat tulevat pääasiassa Poriin Kuopiosta ja opettavat oman aineensa putkeen. Ja kun me olemme Kuopiossa, täytyy hyödyntää mahdollisuus päästä tietojärjestelmän kimppuun. >

Pelastustoimen perusteiden opiskelua Pripolissa, opettajana Ari Mustonen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

KOULUN PENKILTÄ PAIKALLISKIERROS

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23

Ammatillisten perusvalmiuksen opintoja Pelastusopiston Iberia-luokassa, opettajana Titta Lindholm.

Alkuvuosi on mennyt ainakin kirjoittajan mielestä todella nopeasti. Paljon olemme ehtineet oppia mielenkiintoisista asioista ja olemme huomanneet kuinka tieto lisää tuskaa... Onneksi meillä kaikilla on sentään toimivat palovaroittimet! Ja miten ihmeessä ehdimme oppia kaiken ennen valmistumista? Joskus koulun penkillä istuessa tulee sellainen tunne, että täytyisi olla jonkin sortin supernainen/-mies, jotta pärjäisi tulevassa ammatissa. Meidän täytyy kuitenkin omaksua paljon asiaa pelastustoimesta ja ensihoidosta, poliisitoimesta sekä sosiaalitoimesta. Ja yhdistää ne, ajatella asioita kokonaisuutena eikä vain yhden viranomaisen näkövinkkelistä. Osa opiskelluista asioista on jäänyt vielä hiukan irrallisiksi, mutta luotamme siihen, että nekin nivoutuvat tulevan puolentoista vuoden aikana työhön. Olemme ehtineet suorittaa jo ensimmäisen, orientoivan harjoittelun eri hätäkeskuksissa. Harjoittelu ei kestänyt kuin 30 tuntia, mutta sen aikana ehti saada jo realistisen kuvan perustyöstä ja sen vaativuudesta. Harjoittelun jälkeenkin voi vielä allekirjoittaa sen, että

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

työ on haastavaa ja paikoin hektistäkin, mutta supernainen ei silti tarvitse olla!

Jaksamisesta huoli Ammatillisten perusvalmiuksien ja ammatillisten vuorovaikutustaitojen kursseilla meille on painotettu paljon vuorovaikutustaitojen tarpeellisuutta ja merkitystä tulevassa työssä. Nuo kurssit ovat molemmat suuria paketteja ja kestävät valmistumiseemme asti. Kyseiset kurssit ovat myös saaneet eniten suita auki oppitunneilla, rakentavan keskustelun merkeissä. Olemme saaneet kuunnella paljon autenttisia hätäpuhelunauhoitteita sekä opettajien tekemiä nauhoitteita ja niistä kyllä huomaa vuorovaikutustaitojen tarpeellisuuden. En usko, että opiskelussa voisi niitä asioita edes liikaa painottaa! Vaikka jokin puhelu saisi tunteet kiehumaan ja adrenaliinin nousemaan, täytyy osata nollata itsensä ja kuunnella se puhelu aina tuorein korvin, sillä koskaan ei tiedä mitä puhelu pitää sisällään. Meillä on vielä ne tuoreet korvat, mutta kuinka ne säilyttää? Siihen ei taida kenelläkään olla mitään valmista pa-

kettiratkaisua. Ja kuitenkaan opiskelu/ tuleva työ ei ole koko elämä. Meille on painotettu sitä, kuinka omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta täytyy muistaa pitää huoli, ilman niitä ei jaksa opiskella tai tehdä työtä. Siinä on ainakin yksi keino pitää ne korvat tuoreina ja mieli hyvänä: kun kotona on kaikki kunnossa, opiskelukin sujuu!

ENSIMMÄINEN lukukausi on kohta jo takana ja fiilikset sekä motivaatio opintojen suhteen on kaikilla edelleen korkealla, opinnot ovat vastanneet ryhmäläisten mielukuvia ja odotuksia ja orientaatioharjoittelu antanut vahvistusta ammatinvalinnalle. Päivystäjätimanttien hiominen on edelleen kesken, mutta jo hyvässä vauhdissa! n

Turvallista kevättä kaikille,

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23 Katrimaria Åhs


JONNA HEINONEN

49

Jaanin paloasema on tärkeä koko itäiselle Turulle, sekä asukkaille että liike-elämälle.

Asukkaat pitävät kiinni lähipaloasemasta Päätös sulkea Jaanin asema nostatti laajan vastustuksen Turussa. Asukasyhdistysten mielestä lähipaloasema tulee säilyttää. Kansalaisadressiin kerättiin lyhyessä ajassa yli 8000 allekirjoitusta.

I

täisessä Turussa sijaitseva Jaanin paloasema on ollut lakkautusuhan alla pitkään. Kohtalo tarkentui vuosi sitten, kun Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta hyväksyi pelastuslaitoksen asemaverkkovision päivityksen: Jaanin asema suljetaan, kun uusi Liedon paloasema rakennetaan Turusta vajaan kymmenen kilometrin päähän. Liedon uusi asema on valmistumassa niin, että se voidaan ottaa käyttöön vielä ennen kesää. Samaan aikaan itäisen Turun asukkaat ovat nostaneet kierroksia ja äänekkäästi vaatineet Jaanin aseman lakkautuspäätöksen kumoamista. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


JONNA HEINONEN

50

Kukaan ei kuuntele kansalaisia, kun pelastustoimen asemaverkosta päätetään.

Kansalaisadressi luovutettiin tammikuussa sisäministeri Päivi Räsäselle. Adressin luovutti Ahtolan Omakotiyhdistyksen sihteeri Riitta Syrjäsuo. Nimiä oli keräämässä yhteensä 14 yhdistystä. JONNA HEINONEN

Jaanissa on ollut yksi pelastusyksikkö 1+3:n miehityksellä 24 tunnin vuoroissa. — Paloasemalla on erittäin hyvä sijainti itäisen Turun asuinalueiden suuntaan. Kun pelastusyksiköt tulevat jatkossa kauempaa, se väistämättä laskee pelastustoiminnan tasoa isolla alueella. Avun saanti hidastuu, Jaanin aseman puolesta aktiivisesti toiminut Merja Heinonen sanoo. Heinonen laskee paloaseman vaikutuspiirissä olevan noin 80 000 asukasta, 32 koulua, 22 päiväkotia, kaupungin kaikki kolme sairaalaa ja 14 vanhusten ja vammaisten hoivakotia. Itäisessä osassa kaupunkia on merkittävää teollisuutta ja isoja kauppakeskuksia. — Sisäministeriökin velvoittaa huolehtimaan palvelukotien paloturvallisuudesta. Täällä Turussa eivät ohjeet näytä painavan mitään. Asukas- ja liikennemäärät ovat edelleen nousussa. Lähettyville Skanssiin ja Pääskyvuoreen nousee uutta asutusta.

Oleellista on saavutettavuus Paloaseman lakkautuspäätös tuntuisi myös vanhoilla suurilla kerrostaloalueilla. — Tiiviisti rakennettujen lähiöiden suhteen Jaanin asema on erinomaisessa paikassa. Asukkaiden kannalta asemalla on aivan välttämätön sijainti. Turun pääpaloasemalta ja Liedosta pelastusyksiköiden saavutettavuuteen tulee viive ja se tulee ennemmin tai myöhemmin tuomaan kuolemantapauksia lähiöissä sattuvissa onnettomuuksissa ja tulipaloissa, huomauttaa turkulainen kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki (vas). Kampanjointiin Jaanin aseman puolesta on osallistunut 14 paikallista asukas- ja omakotiyhdistystä. Yhdistysallianssi Pro Jaanin paloasema keräsi aseman sulkemispäätöksen kumoamista vaativaan adressiin turkulaisilta 8382 allekirjoitusta. Myös parisataa yritystä ja yhdistystä allekirjoitti adressin, joka luovutettiin sisäministeri Päivi Räsäselle tammikuussa. Allekirjoittaneet yhteisöt edustavat yhteenlaskettuna 45 000 laitosten asukasta, yhdistysten jäsentä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jaanin aseman lähellä asuva Merja Heinonen poikkesi kysymään palomiesten kuulumisia. Pihalla juttusille sattui paloesimies Roni Sillanmäki.

ja yritysten työntekijää. — Alueen yrityksiltä ja julkisilta laitoksilta on saatu hyvä tuki. He ovat ymmärtäneet mistä palokunnan toimintavalmiusajassa on avun saannin kannaltaan kysymys, Merja Heinonen kiittelee. Maaliskuussa asukasyhdistykset lähettivät Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnalle ja Turun kaupunginhallitukselle kirjelmät, joissa vaadittiin päätöksen pyörtämistä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johto on huomauttanut, että aluepelastuslaitosta perustettaessa jouduttiin tekemään kompromissi, jossa pa-


51

”Mihin turkulaisten veroeurot menevät?” TURKULAISET eivät vastusta Liedon uutta asemaa, vaan oman tarpeelliseksi koetun lähipaloasemansa sulkemista, korostaa Merja Heinonen Jaanin paloaseman säilyttämistä ajavasta kansalaisliikkeestä. — Jaanin asema vastaa turvallisuudesta ei vain Jaanin ja Itäharjun, vaan kaikkien itäisten kaupunginosien, kuten Varissuon puolesta. Se on pääpaloaseman jälkeen vilkkain asema. Pelastusyksiköllä on yli 1200 keikkaa ja ensihoidolla 4000 keikkaa vuodessa. On aivan järjetöntä sulkea asema ja viedä yksikkö kaupungin ulkopuolelle. — Turku maksaa pelastuslaitoksen kuluista 12 miljoonaa euroa. Liedon maksuosuus on miljoona euroa. Nyt käy niin, että turkulaiset maksavat ympäristökuntien pelastuspalvelun ja jäävät itse ilman. On Turun kaupungin päättäjistä kiinni, antavatko he periksi asiassa.

Myös valtuutettu Alpo Lähteenmäki (vas) pitää pelastuslaitoksen perusteluja turkulaisten kannalta omituisina. — Kun ajatellaan itäistä Turkua, täällä vaatimukset pelastustoimelle ovat aivan toista kuin maaseutukunnissa. Siksi puheet siitä, että toimintaa ja asemaverkkoa pitää kehittää tasapuolisesti, eivät ole aivan uskottavia. Ensisijaisesti pitää huomioida riskikeskittymät. Tällaisella kehittyvällä seudulla, mitä Turku on, pelastustoimintaa pitäisi päinvastoin kehittää, ei karsia, Lähteenmäki sanoo.

loautokaluston uusimiseen osoitettiin rahaa, mutta samalla nähtiin että paloasemaverkostoa pitää karsia. Tavoitteena on kokonaisuutena riittävä palvelutaso. Lisäksi pelastuslaitos on huomauttanut, ettei Jaanin pelastusyksikkö mihinkään katoa, se vain vaihtaa paikkaa Lietoon. Heinosen mielestä tällaiset kommentit ovat törkeää kansalaisten aliarviointia. — Kyllä Jaanin lakkauttaminen tarkoittaa, ettei sitä enää ole. — Sehän se juuri on oleellista, mistä paloautot lähtevät matkaan ja kauanko niillä kestää saapua kohteeseen. Palomiesten mukaan Jaanista ehditään kaikkiin itäisen

Turun ykkösriskialueen kohteisiin kuudessa minuutissa. Liedosta paloauto ajaa Jaaniin yhdeksän minuuttia ja Turun pääpaloasemalta 8,5 minuuttia. Ihmishenkiä pelastuu vain, jos apu tulee paikalle riittävän nopeasti.

Yhteydenottoja kaikkiin ilmansuuntiin Syyskuussa 2011 sattunut Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin tulipalo herätti turkulaiset miettimään pelastustoimen ja Jaanin paloaseman merkitystä. Palosta evakuoitiin 180 henkilöä ja vahingot arvioitiin yli 13 miljoonaksi euroksi. Helmikuussa TYKSissä paloi jälleen. — Yhtenä ainoana viikonloppuna Turun itäosassa paloi keskussairaala, kerrostalo ja sosiaalitoimen perhekeskus. Palokunta on todella näyttänyt tarpeellisuutensa, Heinonen toteaa. Asukasaktiivit ovat pelastuslaitoksen, pelastuslautakunnan ja sisäministerin lisäksi olleet yhteydessä Turun kaupunginhallitukseen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Toistaiseksi heistä on kuitenkin tuntunut siltä, että vetoomukset on jätetty huomioimatta. — Tuntuu, että kukaan ei kuuntele kansalaisia, kun pelastustoimen asemaverkosta päätetään. Se ei ole hyvän hallintotavan mukaista, Heinonen moittii.

Palvelutasopäätökseen saatava kirjaus Kampanjointia jatketaan, sillä viimeistä kiveä ei ole käännetty. Varsinais-Suomen pelastustoimen palvelutasopäätös vuosiksi 2013–2016 on valmisteltavana. — Emme missään nimessä ole vielä luovuttaneet. Palvelutasopäätös lähteen lausunnolle VarsinaisSuomen kuntiin ja sen jälkeen siitä tehdään lopullinen päätös loka-marraskuussa. Palvelutasopäätökseen tulee saada kirjaus, että Jaanin paloaseman palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellään, Lähteenmäki sanoo. Lähteenmäki on puheenjohtajana VarissuonLausteen lähiöiden kehittämistyöryhmässä ja hän lupaa työryhmän tarvittaessa kutsuvan ministeri Räsäsen tutustumaan tilanteeseen omin silmin. Asukasyhdistykset avasivat huhtikuun alussa kauppakeskuksissa kiertävän valokuvanäyttelyn, jonka aiheena on Itä-Turku palaa - Jaanin paloauto miehistöineen pelastaa. Heinonen vakuuttaa, että muunlaisiinkin mielenilmauksiin riittää vielä rutkasti virtaa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


52

Ensimmäiseltä palotoimen peruskurssilta valmistunut palopäällikkö Veijo Nuppola lahjoitti koululle säästämänsä kokeet. Ne vastaanotti koulun rehtori Matti Waitinen.

Oma väki kouluttaa Helsingin pelastajat Helsingin pelastuskoulu juhli 40-vuotista toimintaansa.

P

elastuskoulu sai alkunsa, kun silloinen palopäällikkö Rainer Alho, asetti työryhmän valmistamaan palomiesten rekrytoinnin järjestämistä ja tekemään ehdotuksen palomiesten koulutuksesta. Työryhmä jätti mietintönsä pelastuslautakunnalle tammikuun alussa 1972, jonka johdosta perustettiin Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskus. Koulutuskeskus aloitti toimintansa 1.3.1972, jolloin ensimmäinen palotoimen peruskurssi käynnistyi Haagan pa-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

loasemalla. Peruskurssi kesti kaksi vuotta ja se sisälsi heti alusta alkaen palomieskoulutuksen lisäksi sairaankuljetuksen opetusta. Kurssille valitut oppilaat palkattiin työsopimussuhteeseen Helsingin palolaitokselle. Tämä tarkoitti sitä, että oppilaat olivat työssä virka-ajan ja osallistuivat hälytyslähtöihin. Tästä tuli pysyvä käytäntö koko koulutuskeskuksen olemassa olon ajaksi. Ja vielä tänäkin päivänä, koulun oppilaat antavat tarvittaessa virka-apua Helsingin pelastuslaitokselle. Koko toimintansa ajan oppilaitoksen vahvuutena on ollut opetuksen ja työn jatkuva vuorovaikutus, sillä kouluttajina toimivat virassa olevat kokeneet palomestarit, paloesimiehet ja palomies-sairaankuljettajat.


53

Palomiesliiton juhlatervehdyksen Pelastuskoululle esitti varapuheenjohtaja Jukka Vigren.

— Pidin tärkeänä, että oma väki toimii tulevien palomiesten kouluttajina, kertoi Pelastuskoulun perustaja Rainer Alho koulun 40-vuotisjuhlaseminaarissa.

Koululla on kasattu viimeiset 10 vuotta taulua, johon kurssin vanhin naulaa kurssimerkin.

Koulutuskeskuksesta pelastuskouluksi Vuonna 1991 koulutuskeskuksesta tuli virallisesti Helsingin pelastuskoulu. Koulutuskeskuksen muuttaminen kouluksi johtui edeltävinä vuosina voimaan astuneista lakimuutoksista, joissa edellytettiin palomiehen virkaan virkatutkinnon suorittamista sisäasiainministeriön hyväksymässä oppilaitoksessa. Koulutuskeskus ei enää käynyt. Oppilaitokseksi muuttumisen myötä pelastuskoulussa otettiin käyttöön valtiovallan vahvistamat opetussuunnitelmat ja koulutukseen sisällytettiin ammattikasvatus. Silloisen rehtorin, opetusneuvos Erkki Jaakkolan mukaan ammattikasvatuksen tavoitteet saatiin anglosaksisista palokuntahyveistä.

— Pelastuskomentaja Alho ja silloinen pelastuslaitoksen työpaikkalääkäri Saila Virkamäki toivat maailmalta anglosaksisessa maailmassa käytössä olevat palokuntahyveet, joista saimme erinomaiset ammattikasvatuksen tarvitsemat tavoitteet. Se oli koulun kannalta todella iso lahja, Jaakkola kiittää.

Pelastuskoulu tänään Kuluneiden 40-vuoden aikana Helsingin pelastuskoulussa on koulutettu noin 700 pelastusalan ammattilaista: pelastajia, hätäkeskuspäivystäjiä ja paloesimiehiä. Lisäksi koulussa on kehitetty pelastuslaitoksien henkilökunnan ammatillista osaamista järjestämällä täydennyskoulutusta. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


54

Koulu koordinoi ja järjestää sopimuspalokuntien pakolliset lämpimät savusukellukset, osallistuu kaupunkilaisten turvallisuusviestintään, turvallisuuskouluttaa noin 11 000 lasta ja nuorta Helsingissä sekä kehittää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusopetuksen aineistoa. Pelastuskoulu on vastannut joustavasti muuttuviin tarpeisiin. Esimerkkinä tästä on sen nopea reagointi viime vappuna muuttuneeseen terveydenhuollon lainsäädäntöön, joka edellyttää, että kiireellisessä sairaankuljetuksessa toisen on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus. Koulu kehitti yhdessä Helsingin sosiaali- ja terveydenhoidon oppilaitoksen kanssa oppisopimusmuotoisen täydennyskoulutuksen, jossa pelastajat valmistuvat ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi. Ensimmäiset heistä valmistuvat jo touko–kesäkuun vaihteessa. n

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi, että nykyisellään pelastuskoulu on pelastusalan kärkiosaaja.

elämyksiä ja liikunnan iloa!

a hae j u t s u t tu teessa t i o s o e l l jakso .pht.fi www

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012.

ensimmäinen askel on tärkein.

PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310


55

Urheilijoille kiertopalkinto SOPU

Ensimmäiseksi Vuoden palomiesurheiljaksi valittiin CrossFitin maailmanmestari Mikko Salo.

S

uomen Palohenkilöstön Urheiluliitto on aloittanut palkitsemaan vuoden parhaimman palomiesurheilijan kiertopalkinnolla. Palkinto on omistettu lohjalaisen Alpo Kinnusen muistolle. Vuosi sitten menehtynyt Kinnunen oli moninkertainen palomiesten hiihtokilpailujen SM voittaja ja Pohjoismaiden mestari sekä SM yleisurheilukilpailuissa menestynyt juoksija. Palkinnon taustalla ovat hänen pitkäaikaiset kilpakumppanit ja ystävät Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen paloesimies Ari Ketola ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Matti Peipinen. — Alpo sanoi minulle, että hän lähtee täältä sukset jalassa, ja niin hän sitten teki. Hän oli poikansa Villen hiihtokilpailuissa antamassa väliaikatietoja, kun hän menehtyi, kertoo Ari Ketola. — Pian sen jälkeen ryhdyimme Matin kanssa pohtimaan, miten voisimme parhaiten kunnioittaa Alpon muistoa. Itse ehdotin, että perustettaisiin muistopalkinto. Isommalla porukalla myös pohdittiin, että poliisit valitsevat Vuoden poliisiurheilijan, niin miksi ei valita Vuoden palomiesurheilijaa? Meillä on kuitenkin tosi paljon kovan tason urheilijoita. Kiertopalkintoidean kypsyttyä Ketola otti yhteyttä Suomen Palohenkilöstön Urheiluliittoon, jossa innostuttiin asiasta. Ketola ja Peipinen saivat tehtäväksi miettiä Vuoden palomiesurheilijan valintakriteerejä sekä esitystä ensimmäisen palkinnon saajasta. Alpo

Mikko Salo on ensimmäinen Vuoden palomiesurheilija.

Kinnusen pojat lahjoittivat kiertopalkinnoksi yhden isänsä pokaaleista.

Salo itsestään selvä valinta Ensimmäisen Vuoden palomiesurheilijan valinnassa Ketolalla ja Peipisellä oli lähtökohtana, että valittava henkilö oli saavuttanut yleisen sarjan MM-kilpailuissa mitaleja. Toiseksi vaakakupissa painoi koko ura, eikä ainoastaan vuoden 2011 saavutukset. Lisäksi Ketola ja Peipinen pitivät tärkeänä, että palkittavan henkilön urheilulaji kuvastaisi hyvin Alpo Kinnusta urheilijana. — Ensimmäisenä meillä tuli mieleen Mikko Salo, sillä hänen suorituksensa CrossFitissä ovat olleet aika hurjia. Lisäksi CrossFit lajina sopii >

— Alpo Kinnynen oli Lohjalla moottori, joka oli aina puuhaamassa kaikkea ja innosti porukkaa toimintaan mukaan. Hän myös kannusti kaikkia tasapuolisesti, jopa pahinta kilpakumppaniaan, muistelevat Ari Ketola ja Matti Peipinen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


56

Urheilun innokas puuhamies ALPO KINNUNEN syntyi 8.8.1955 Suomussalmella. Jo 17-vuotiaana hän muutti Poriin, jossa hän suoritti hitsaajakurssin. Kurssin jälkeen hän sai töitä Fiskarsista hitsaajana. Samalta seudulta Alpo löysi itselleen puolison Hillevin. Kun Alpo sai urheilumyyjän paikan Lohjalta, Lohjasta tuli perheen pysyvä kotipaikka. Joulukuussa 1982 Alpo siirtyi Lohjan paloasemalle töihin ensin sijaiseksi, vakinaisen palomiehen paikan hän sai vuonna -84. Alpo suoritti Espoossa palo-opiston palomieskurssin 1 / 89. Hän työskenteli palomiehenä Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitoksella kuolemaansa asti. Työssään hän oli tunnollinen ja vastuuntuntoinen, kaikkien arvostama ja suuresti pitämä työkaveri.

Innostus hiihtoon oli perua jo lapsuusvuosilta ja tämä into siirtyi koko perheeseen. Molemmat pojat, Aki ja Ville, hiihtivät kilpaa lapsesta asti. Vuosikausia Alpo hiihti aktiivisesti kilpaa Lohjan Louhessa. Hän kilpaili maakunta- ja SM-tasolla yleisessä sarjassa ja edusti TUL:n hiihtojoukkuetta mm. Neuvostoliitossa ja Saksassa järjestetyissä kilpailuissa. Palomiesten SM-kisoihin Alpo osallistui niin yleisurheiluun kuin

palomiehille. Se myös kuvasti hyvin Alpo Kinnusta, sillä hän oli monipuolinen urheilija, vaikka hänen päälajinsa olikin hiihto. Alpo juoksi esimerkiksi täydet sammutusvarusteet päällä 3000 metriä Cooperin testissä, muistelee Ketola. Jatkossa Vuoden palomiesurheilijan valintaan vaikuttaa ainoastaan edellisen vuoden ansiot. Ei enää koko urheilu-ura. Tärkeimmät valintakriteerit ovat urheilulliset saavutukset: erityises-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Alpolta saadut välineet ja valmennusohjeet. Niinpä lohjalaisilla palomiehillä oli yleensä runsas edustus eri lajien kisoissa.

Viimeisten vuosien aikana Alpo

Alpo Kinnunen (1955-2011) hiihtoonkin. Siellä hän oli eräänlainen ikoni, joka oli aina paikalla, kun pokaaleja jaettiin. Myös PM-kisoissa Alpolle tuli menestystä. Moniin muihinkin urheilutapahtumiin Alpo osallistui innokkaasti.

Työpaikkaliikunta oli Alpolle tärkeää ja omalla esimerkillään hän kannusti siihen muitakin. Hän oli innokas puuhamies kokoamaan joukkoja pyöräily-, juoksu- ja soutukisoihin. Monilla työkavereilla oli

ti arvostetaan menestymistä kansainvälisissä sekä palomiesten ja poliisien kilpailuissa, mutta myös ehdokkaiden rehtiys ja toimiminen palomiehenä vaikuttaa palkinnon myöntämiseen. Ehdotuksia palkinnon saajista voi tehdä Suomen Palohenkilöstön Urheiluliitolle, jonka hallitus tekee valinnan edellisen vuoden osalta vuoden alussa. Lohjan paloasema, jossa Kinnunen oli töissä, on luvannut kustantaa palkinnonjakotilaisuudet.

kärsi mystisistä oireista, jotka rajoittivat liikkumista ja muutakin elämää. Helmikuun 26. päivän aamuna Alpo lähti vielä iloisena töistä ja suuntasi perheensä kanssa poikansa Villen hiihtokilpailuihin Loimaalle. Olo vaikutti pitkästä aikaa paremmalta. Ei olisi uskonut, että ne olivatkin Alpon viimeiset kisat: Alpo tuupertui ladun varteen kannustaessaan poikaansa voittoon juuri ennen maalia. Paikallisten ammattiveljienkään apu ei enää auttanut, vaan Alpon elämä päättyi sukset jalassa – tavalla, jolla hän varmaan oli halunnutkin.

Vuoden palomiesurheilija -kiertopalkinnolla haluamme kunnioittaa Alpon mittavaa palomiesurheiluuraa. Pokaali on peräisin Alpon palkintokaapista, ja se jaetaan jatkossa vuosittain Vuoden palomiesurheilijalle. Ari Ketola Matti Peipinen

Vuoden palomiesurheilija -palkinnolla on tarkoitus nostaa palomiesurheilun arvostusta ja löytää vuosittain sen hetken kovatasoisin urheilija. Lisäksi palkinnon tavoitteena on nostaa esille pelastusalan töiden vaativuutta; kuinka hyvässä kunnossa palomiesten on oltava, jotta he pärjäävät omassa työssään. n


HARRI JOENSUU

57

Palkitseminen yllätti CrossFit-mestarin VUODEN PALOMIESURHEILIJA -palkinto oli minulle aika kiva yllätys. Mukavalta tuntuu, kun tulin valituksi - ennen kaikkea sen vuoksi, kun sain kuulla tämän palkinnon historian, Mikko Salo kertoo. Satakunnan pelastuslaitoksella paloesimiehenä toimiva Mikko Salo on menestynein suomalainen CrossFitissä. Salo voitti CrossFitin MM-kilpailut vuonna 2009. Vain vuosi sen jälkeen, kun hän oli aloittanut harrastamaan lajia. CrossFitiin hän törmäsi internetissä sattumalta, etsiessään tietoa erilaisista harjoitusmenetelmistä. — Innostuin lajista, koska CrossFit on haastava, monipuolinen ja intensiivinen laji. Siinä oli paljon uutta, mitä täytyi oppia. CrossFit-harjoitteet ovat erittäin haastavia ja niiden tavoitteena on kehittää kaikkia fyysisiä ominaisuuksia:

lyä, soutua ja uimista. Laji on erityisesti palomiesten, poliisien, ammattisotilaiden ja kamppailulajien harrastajien suosiossa. Harjoitteet ovat erittäin haastavia ja vakioituja harjoituksia on kaikkiaan parisensataa. Laji korostaa kilpahenkisyyttä ja tulosten jatkuvaa parantamista – kilpailu on olennainen osa lajia. — Kilpailuihin harjoitellessa, täytyy valmistautua tuntemattomaan. Lajit tulevat yllätyksenä, sillä ne kerrotaan päivää tai muutamaa tuntia ennen kisoja.

Maailmanmestaruuden voittamisen Salo voitti Kaliforniassa järjestetyn CrossFit Games 2009 -kilpailun. lihasvoimaa, kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta. Harjoituksiin sisältyy muun muassa voima- ja painonostoa, liikkeitä telinevoimistelusta sekä juoksua, pyöräi-

jälkeenkin Salo on osallistunut joka vuosi MM-kilpailuihin. Vuonna 2010 hän sijoittui viidenneksi. Vuonna 2011 hän joutui keskeyttämään heti ensimmäisen lajin jälkeen. Tänäkin vuonna urheilijan tähtäimessä on kesällä järjestettävät MM-kilpailut, joihin hän osallistuu, mikäli on riittävän hyvässä kunnossa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


58

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Lapissa oltiin tyytyväisiä siihen, että Palomiesliitto on asettanut tärkeimmäksi tavoitteekseen sen, että pelastusalan ammattilaiset saavat jäädä terveinä eläkkeelle omasta ammatistaan.

Rovaniemi 9.2.2012

L

apin pelastuslaitoksella on hyvä tilanne siinä mielessä, että työrajoitteisille on löytynyt tehtäviä ja he ovat kaikki töissä eivätkä työkyvyttömyyseläkkeellä. Tulevaisuudessa tilanne voi olla jo toinen, ellei pelastustoimeen saada lisää tehtäviä, koulutusjärjestelmää kehitetä eikä urakehitystä tueta. Työurien kehittämistä pidettiin Rovaniemen jäsentapaamisessa erittäin tärkeänä. — Työnantaja on laitettava selkä seinää vasten, että työuria ryhdytään kehittämään ja tätä asiaa viedään eteenpäin. Tänne olisi saatava samanlainen pyöreän pöydän toimikunta kuin on valtakunnallisella tasolla, joka ryhtyisi miettimään urakehitysasiaa, totesi Tornion luottamusmies Jyrki Savolainen. Palomiesten työurien lisäksi lappilaisia huolestutti tekeillä olevan toimintavalmiusohjeen sisältö. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula kertoi, että ohje on valmistelussa ja siirtymäajan myötä se otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2013, joten sen lopullista sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon. Lappilaiset arvioivat, että toimintavalmiusohjetta tehtäessä ei ole otettu huomioon erilaisia olosuhteita eri puolilla Suomea. Keskustelua herätti myös hälytysaikojen määrittely.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Mielestäni vanhat toimintavalmiusajat olisivat pitäneet olla uusien aikojen määrittelyn lähtökohtana. En pidä toimintavalmiusaikaa sinällään ongelmallisena, pohti puheenjohtaja Nikula. — I-riskiluokassa on hyviäkin puolia; siinä on vahvuusvaatimuksena 1+4 savusukelluksen osalta, mikä on selkeä parannus vanhaan käytäntöön. Sen sijaan riskiluokat II–IV on ongelmallisia. Lapissa on ollut käytössä vuoden 2011 alusta lähtien kokonaispalkkaus eli haittatyölisien kokonaiskorvaus. Paikallisyhdistyksen jäsenet ovat olleet siihen tyytyväisiä. Rovaniemen pääluottamusmies Jarmo Ylipaavalniemi kertoi, että kokonaispalkkaukseen siirtymisen jälkeen pelastuslaitoksella on ollut vähemmän sairauslomia, vaikka työnantaja pelkäsi niiden lisääntyvän. Kim Nikula huomautti, ettei Palomiesliitto pidä kokonaispalkkamallia ihanteena, joka korjaa kaikki epäkohdat palkkausjärjestelmässä. Mikäli kokonaispalkkamalli otetaan käyttöön esimerkiksi työurien kehittämisen sekä jatkamisen näkökulmasta, löytyy siihen jo selkeitä perusteita.


PAIKALLISKIERROS

59

Lapin pelastuslaitoksen toimialueeseen kuuluu koko entisen Lapin läänin alue. Pelastuslaitoksen hallinnollinen keskus sijaitsee Rovaniemellä, jossa miehistön vahvuus on 32 henkilöä.

Lapin paikalliskierroksella ei aikataulusyistä järjestetty jäsentapahtuman lisäksi tapaamista pelastuslaitoksen johdon kanssa.

Lapin Palohenkilöstö ry JÄSENASIAT Markku Juopperi, puh. 0400 128 162 PUHEENJOHTAJA Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 LUOTTAMUSMIES Jarmo Ylipaavalniemi puh. 0400 690 823

Lapin pelastuslaitos zz Jaettu kolmeen toimialueeseen. zz Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 4361 tehtävää, joista tulipaloja oli 701 ja ensivastetehtäviä 852. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 1109, joista tulipaloja on 136 ja ensivastetehtäviä 186. zz Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 183 748 henkeä. Alueen pinta-alasta (100 368 km2) I-riskialuetta oli 2 %, II-riskialuetta 18 %, III-riskialuetta 20 % ja IV-riskialuetta 59 %.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


60

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Oulun jäsentapaamisessa keskusteltiin palkoista ja työurien kehittämisestä sekä todettiin, että tällä hetkellä palomiehet eivät pääse kunniakkaasti eläkkeelle.

Oulu 22.2.2012

O

ulun paikalliskierrosta edeltävällä viikolla Aamulehti uutisoi, että pelastustoimen ja sairaankuljetuksen siirtäminen kunnilta valtion hallintoon on pohdittavana ja asiaa käsitellään työryhmässä, joka miettii, miten kuntien tehtävät määritellään uudestaan. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että tällä työryhmällä ei siihen mennessä ollut kuin yksi kokoontuminen, eivätkä he vielä ole ennättäneet käsitellä yksittäisiä tehtäviä tai hallintokuntaa. Faktaa kuitenkin on se, että työryhmä on perustettu ja se kartoittaa kuntien tehtävät. — Palomiesliiton kannalta ei ole olennaista, mikä isäntämalli pelastustoimella on. Olennaisinta on, mikä muuttuisi paremmaksi? Miten se hyödyttäisi pelastusalan ammattilaisia ja kuntalaisia, jos pelastustoimi ja sairaankuljetus siirrettäisiin valtiolle, totesi puheenjohtaja Nikula. Oulun tapahtumaan osallistuneet pohtivat mitä hyötyä valtion alaisuuteen siirtymisessä olisi ja totesivat, että kolikolla on aina kaksi puolta. Kenties johtajuuteen tulisi enemmän jämäkkyyttä ja työurien kehittämisen saralla saataisiin paremmin tuloksia aikaiseksi? Nikulan arvion mukaan ei ole takeita siitä, että pelastustoimeen saataisiin lisää virkoja, eläkeikää

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

alennettaisiin tai palkat nousisivat, sillä kaikki muutkin valtion alaiset toimet on saneerattu. Tästä hyviä esimerkkejä ovat hätäkeskukset, poliisi ja puolustusvoimat. Lisäksi riskinä voisi pahimmillaan olla, että jatkossa työntekijät voivat joutua asemasiirroilla esimerkiksi Oulusta Joensuuhun, jos Joensuussa on vajetta resursseissa. Oululaiset palomiehet olivat sitä mieltä, että enää ei kannata tuhlata energiaa taisteluun eläkeiän alentamiseksi. Eläkeikä ei tule laskemaan, sillä yhteiskunnan paine on päinvastainen. Sen sijaan jatkossa on keskityttävä pelastajien palkkojen parantamiseen ja työurien kehittämiseen. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ei tällä hetkellä ole tarjota ikääntyville ja työrajoitteisille palomiehille muuta vaihtoehtoa kuin työkyvyttömyyseläke. — Urakiertojärjestelmän kehittäminen ei ole ainoastaan valtakunnantason asia. Siihen pitää panostaa myös paikallisella tasolla. Savusukellukseen kykenemättömillä kavereilla on vielä käyttöä operatiivisissakin tehtävissä, jos vain tahtoa löytyy, painotti Pasi Mänty.


PAIKALLISKIERROS

61

Johdon lounaalla mukana olivat (vasemmalta) luottamusmies Mika Pääkkö, työsuojeluvaltuutettu Pasi Mänty, pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulun Palomiesyhdistys ry:n puheenjohtaja Petri Kautto ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. Keskusteluissa nousi esille mm. yhteistyön tiivistäminen liiton ja pelastuslaitoksen välillä.

Oululaiset arvioivat, että jos pelastustoimi siirtyisi valtion alaisuuteen, yhteistoiminnassa esiintyvät ongelmat voisivat mahdollisesti vähentyä paremman valvonnan ja ohjauksen ansioista.

Oulun Palomiesyhdistys ry JÄSENASIAT Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190 PUHEENJOHTAJA Petri Kautto, puh. 040 723 0246 LUOTTAMUSMIES Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos zz Pelastustoimesta muodostettu voittoa tavoittelematon liikelaitos, joka on osa Oulun kaupungin organisaatiota. zz Vuonna 2011 pelastusliikelaitoksella oli 4 443 tehtävää, joista tulipaloja oli 697 ja ensivastetehtäviä 972. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 941, joista tulipaloja 113 ja ensivastetehtäviä 182. zz Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 267 645 asukasta. Alueen pinta-alasta (26 180 km2) I-riskialuetta oli 21 %, II-riskialuetta 45 %, III-riskialuetta 24 % ja IV-riskialuetta 11 %.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


62

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Joensuun tapahtumassa kiinnostivat erityisesti palkkaukseen liittyvät asiat ja kokemukset muilta pelastustoimen alueilta.

Pohjois-Karjala 20.-21.3.2012

P

ohjois-Karjalassa Paikalliskierroksella ei järjestetty vain yhtä tapahtumaa, vaan yhteensä kolme: kierros alkoi Joensuun paloasemalta 20. maaliskuuta, josta jatkettiin vielä saman päivän aikana Nurmekseen. Seuraavana päivänä vuorossa oli Kiteen paloasema. Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n varapuheenjohtaja Eero Bogdanoff ja luottamusmies Jorma E. Hämäläinen kertoivat, että alueellisesti on jo pitemmän aikaa suunniteltu pelastuslaitoksen henkilöstön tapaamisia , joten liiton Paikalliskierros sattui hyvään aikaan. Etäisyydet alueella ovat pitkiä, esimerkiksi Joensuun paloasemalta on Nurmekseen matkaa 130 kilometriä. Välimatkat tuovat väistämättä haasteensa henkilöstön yhteishengen ylläpitoon ja ammattiyhdistyksen edunvalvontatoimintaan. Kolmeen paikalliskierrostapahtumaan osallistui yhteensä yli 40 henkilöä, jonka lisäksi liiton edustajat tapasivat päällystöä kaikilta kolmelta asemalta. Henkilöstötapahtumissa eniten keskusteluttivat ikääntyvien palomiesten työuramahdollisuudet, palkkaus ja työaikakäytännöt. Myös monesta paikallisesta erityiskysymyksestä puhuttiin. Tärkeitä kysymyksiä ennätettiin käsitellä niin paljon, että muutama tilaisuus oli jo melkein täysiveri-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

nen KVTES:n ja Teknisten sopimuksen soveltamisen koulutustilaisuus. Palkkausasioista keskusteltiin muun muassa kokonaispalkkamallin kokemuksista muualla Suomessa ja vuorotyöstä pois siirtyvien palomiesten palkanmuodostumisesta. — Onko vanhemmalla palomiehellä enää mitään virkaa? Palkkauksessa arvostus ei ainakaan näy. Palkkausjärjestelmä ei tunnu toimivan, tiivisti monen tunnot eräs palomies Joensuussa. Samalla huomautettiin, että nyt vireillä olevat kehitysajatukset urasta ja palkasta ovat oikean suuntaisia, mutta ”ei Roomaakaan rakennettu päivässä”. — Miten vaan saataisiin levitettyä ajatusta palokunnasta ulospäin ja niin, että koulutustakin uudistettaisiin? Tietysti ratkaisut ovat paikallisia, mutta valtakunnallisiakin linjauksia tarvitaan, sekä liitolta että kuntatyönantajalta. Puheenjohtaja Kim Nikula muistutti, että palokunnan sisällä pitää nuorten ja vanhempien palomiesten kesken olla yhteishenkeä, etteivät työtehtävien ja palkkojen kehittäminen kaadu sisäiseen kyräilyyn. — Meitä ei arvosteta ulkoapäin, jos emme arvosta toisiamme. Huolehditaan siitä, että jokainen saa kunniallisen uran pelastustoimessa.


PAIKALLISKIERROS

63

Joensuussa keskusteltiin myös rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien säästösuunnitelmista – ne kiinnostavat, sillä rajan pinnassa viranomaisyhteistyö on jatkuvaa. Vasemmalta SPAL:n lakimies Helena Janhonen, Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstön varapuheenjohtaja Eero Bogdanoff ja luottamusmies Jorma E. Hämäläinen, pelastusjohtaja Jorma Parviainen, pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Eero Hirvonen, palopäällikkö Kari Eronen ja SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula.

Pielisen Karjalan paloasemilla työskenteleviä palomiehiä tavattiin Nurmeksen Bombatalolla. Alueen seitsemästä paloasemasta kolmella oli vakinainen henkilöstö: Nurmeksen lisäksi Lieksassa ja Juukassa.

Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry JÄSENASIAT Jani Kareinen, puh. 0500 880 906 PUHEENJOHTAJA Markku Ojala, puh. 050 535 1464 LUOTTAMUSMIES Jorma E. Hämäläinen, puh. 050 591 3416

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos zz 14 omistajakuntaa, hallinnosta vastaa Joensuu zz Kolme toimialuetta: Joensuu, Pielisen Karjala ja Keski-Karjala zz 26 paloasemaa, 210 päätoimista ja 500 sivutoimista työntekijää zz Pinta-alasta I-riskialuetta 12 %, IIriskialuetta 40 %, III-riskialuetta 19 % ja IV-riskialuetta 29 % zz Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 4221 pelastustehtävää, joista tulipaloja 587, liikenneonnettomuuksia 450 ja ensivastetehtäviä 1314

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


64

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Pietarsaaren palomiehet vaihtamassa kuulumisia. Paikallisyhdistyksen toiminnasta iso osa on Mikael Gebalan (vasemmalla) harteilla.

Kokkola 3.4.2012

P

elastushenkilöstön työura-asiat ovat viime aikoina olleet esillä myös Keski-Pohjanmaalla. Jäsentapaamisen keskusteluissa huomautettiin, että yhtä ainoaa tiukkaa valtakunnallista mallia järjestää työtehtävät, koulutus ja palkkaus ei voi olla, vaan nykyisellä pelastustoimen järjestämismallilla paikalliset olosuhteet ja sopiminen on keskeisessä osassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pitäisi olla valtakunnallisia tavoitteita ja raameja. SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula muistutti, että työntehtävien sisällön kehittämisessä ensisijainen vastuu on työantajalla. — Jäsentensä edustajana Palomiesliitto haluaa tietenkin varmistaa, että liiton asettamat tavoitteet motivoivista työtehtävistä pelastuslaitoksen sisällä ja palkkauksen kehittymisestä toteutuvat. Valtakunnallisten linjausten ja liiton tavoitteiden lisäksi paikallisia keskusteluja työnantajan ja työntekijöiden kesken pitää edistää. — Operatiivinen henkilöstö on perinteisesti ollut vahvasti hitsautunut yhteen, ja yhteishenki on ollut yksi iso tekijä siinä, että palomiehet jaksavat vuodesta toiseen. Tätä itsensä likoon laittamista ja tervettä ammattiylpeyttä tulee vaalia. Työpaikkatasolla yhteishenkeä vahvistaa kuuntelu ja sopiminen, puolin ja toisin, kannusti Nikula.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Uusi toimintavalmiusohje oli juuri Kokkolan-tapahtuman aattona käsitelty ja hyväksytty sisäministeriön pelastusosaston johtoryhmässä. Tapaamisessa keskusteltiinkin tuoreeltaan uusitun ohjeen sisällöstä ja keskeisistä muutoksista edelliseen, yhdeksän vuotta sitten voimaan tulleeseen ohjeeseen nähden. Palomiesliiton Keski-Pohjanmaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mikael Gebala kertoi, että Kokkolassa järjestetystä jäsentapaamisesta tuli myöhemmin hyvää palautetta sekä jäseniltä että pelastuslautakunnan suunnasta. — Palaute Paikalliskierros-päivästä oli positiivista. Meillä on pieni yhdistys, joten valtakunnallisen liiton antama tuki on tärkeää. Jäsenten tapaamisen lisäksi pelastusjohtajan ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan kanssa käydyt keskustelut ovat varmasti sellaisia, jotka ajan kanssa tuovat kaikkien kannalta myönteisiä asioita, Gebala sanoo. Gebala vastaa paikallisyhdistyksessä puheenjohtajan toimen lisäksi myös jäsenasioista ja luottamusmiestoiminnasta. — Lisää vastuuhenkilöitä tarvitaan, sillä yhdistys hyötyisi siitä, että työtehtäviä jaettaisiin.


PAIKALLISKIERROS

65

Pelastuslaitoksen johdon kanssa keskusteltiin pelastustoimen yhteisistä haasteista, niin valtakunnan kuin paikallistason näkökulmasta. Kuvassa oikealta SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen, pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mikael Hagström, SPAL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mikael Gebala ja työmarkkinalakimies Helena Janhonen SPAL:n toimistolta.

Kim Nikula keräsi osallistujilta palautetta: Miten SPAL on onnistunut toiminnassaan ja mitä liiton tulisi jatkossa erityisesti tehdä? Terveiset Keski-Pohjanmaalta välitetään liittohallitukselle.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset PUHEENJOHTAJA, LUOTTAMUSMIESJA JÄSENASIAT Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos zz Pelastusalue muodostuu 11 kunnasta, isäntäkuntana toimii Kokkola. Kolme toimialuetta: Kokkola, Pietarsaari ja Kannuksen-Kaustisen toimialue. zz Noin 100 virka- tai työsuhteessa olevaa henkilöä sekä noin 450 toimenpidepalkkaista ja vpk-laista. 20 paloasemaa. zz Pinta-alasta I-riskialuetta 13 %, II-riskialuetta 37 %, III-riskialuetta 27 % ja IV-riskialuetta 23 %. zz Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 2397 tehtävää, joista tulipaloja 267, liikenneonnettomuuksia 266 ja ensivastetehtäviä 762.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


66

PAIKALLISYHDISTYKSET HELSINKI

ETELÄ-SAVO

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265 Luottamusmies: Vesa Olkkonen

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899 Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205 Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454 LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510 Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

TAMPEREEN PALOESIMIEHET Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896 Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAA ESPOON PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794 Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795 Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVO KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


67

KESKI-SUOMI

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531 Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 044 4848 048 Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906 Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Tuomas Kiskola Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

VARSINAIS-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567 Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

OULUN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80; Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190 Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246 Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

POHJANMAA VAASAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

KAINUU KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497 Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245 Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPI LAPIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

JOKILAAKSOT

HÄTÄKESKUKSET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL RY Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


SPAL

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYS ESPOON PALOHENKILÖSTÖ LÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE VANTAAN PALOMIESYHDISTYS ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ TURUN SEUDUN PALOMIEHET KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ LAHDEN PALOMIESYHDISTYS RY MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS TAMPEREEN PALOESIMIEHET PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ VAASAN PALOHENKILÖSTÖ KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97 OULUN PALOMIESYHDISTYS LAPIN LÄÄNIN PALOHENKILÖSTÖ SUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Suomen Palomiesliitto SPAL Vernissakatu 6, 01300 Vantaa

|

puh. (09) 867 8880

|

toimisto@palomiesliitto.fi

|

www.palomiesliitto.fi


Pelastusalan ammattilainen 2/12