Issuu on Google+

AMMATTILAINEN

Potilasturvallisuus

Kuntoa valmennuksella

Ammattiin on vetoa

2 l 2010

PELASTUSALAN


PELASTUSALAN 6

AMMATTILAINEN 2 l 14.4.2010

KANSI: Port-au-Princen lentokenttä oli ulkomaisen avun solmukohta Haitissa. Veden ja ravinnon lisäksi maanjäristyksestä kärsinyt kenttä vastaanotti kansainvälisiä avustusryhmiä, Suomesta FRF-leirinrakentajia. Kuva: Lehtikuva.

3

l

Päätoimittajalta Ovella on pitkä jono

5

l

Puheenjohtajalta Vaikutamme tulevaisuuteen

6

l

Teknisten sopimuksen kilpailukyvystä huolehdittava Neuvottelutulos jäi laihaksi

10

10 l Päivävuoroon uudella mallilla

Urakehityksessä myös ansiotason tulee kehittyä

TEEMA: TURVALLINEN SUOMI

12 l Henkilöstön tukemiseen tahtoa ja malleja 22

Pelastuslaitosten ja hätäkeskusten muutos seminaarin teemoja

15 l Paneeli ruoti rahoitusta ja aikatauluja

Kansanedustajat kertoivat ja kuuntelivat

19 l Kentän ääni liittokokoukseen

Marraskuun kokousta valmistellaan jo

20 l Taantuma nykäisi hakijamäärän nousuun 24

Pelastajakouluun laadukasta materiaalia

22 l Terveyttä työhön ja elinvuosiin

Valmennusta Etelä-Pohjanmaalla

24 l Potilas kuoli matkalla saamiinsa vammoihin

Potilasturvallisuus on kommunikaatiota

35 l Haiti testasi kansainvälisen yhteistyön

FRF leiriä rakentamassa

39 l Palomiesurheilun netti uudistui 26

35

Pokerin SM syksyllä


PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Ovella on pitkä jono

T

yötaisteluiden lähitaistelut käydään neuvotteluhuoneissa suljetuin ovin, mutta suursota julkisuudessa. Yleisö punnitsee työtaistelun oikeutuksen, ja joko asettuu puolelle tai vastaan. Ahtaajien taistelussa ammattiyhdistyksen kohtuullisuus kyseenalaistettiin Facebookissa. Lakon murtoon organisoitui kansalaisliike, joka muutaman tunnin koulutuksella riensi paiskimaan työtä satamaan. Sosiaalisesta mediasta kasvoi Vientirauha Oy:n sivukonttori, jossa yleisö teki ilmaista pr-työtä työnantajan laariin. Ahtaajatyöhön agitoineet kansalaisaktiivit toimivat omasta näkökulmastaan oikein ja selkärankaisesti. Perinteiselle ay-liturgialle Facebookin satamatyöryhmän perustaja on sitkeää lihaa: määräaikaisia pätkätöitä kokenut työtön nuori, jolla on yrittäjätaustaa. Ammattiyhdistyksen tavoitteet ovat hänelle vieraita ja outoja. Solidaarisuus on tyhjä käsite. Yleisö hurraa Facebook-ahtaajille, kunnes jonain päivänä oman

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea. Suomen Palomiesliitto SPAL ry Kielotie 12-14 B 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880 fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi 1456-7709

työpaikan oven takana seisoo nettivärvätty, joka on valmis tekemään saman työn halvemmalla ja ilman vaatimuksia työehtosopimuksen noudattamisesta. Kansanedustajat nukkuivat pommiin hätäkeskusten lopettamisessa. Erityisesti Tampereella on syytä itseruoskintaan. Osa maakuntaliitoista uinahti edunvalvonnassaan pahoin, esimerkiksi Keski-Suomessa. Hätäkeskusammattilaisten liitto vei päivystäjien asiaa päättäjien tietoon useita kertoja viime vuonna tehdyn valmistelun aikana. Marraskuussa liitto tapasi kansanedustajia eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsitteli hätäkeskusaluejakoa. HAL kertoi henkilöstön tilanteesta ja korosti, ettei aluejakoa ja keskusten määrän vähentämistä pidä hirttää toisiinsa. Irtopisteitku käynnistyi välittömästi – päätöksen jälkeen. Hätäkeskusten henkilöstön kannalta poliitikkojen sympatia tuli liian myöhään.

Päätoimittaja:

Mikko Terävä GSM 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

Kirjapaino:

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilmoitukset:

Osoitteenmuutokset ja juttuaineisto

Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 3099 christina.virtanen@pitkanen.inet.fi jutut@palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3


LIITON INFO

Toimisto muutti uusiin tiloihin AJO-OHJEET TOIMISTOLLE: www.palomiesliitto.fi/ yhteystiedot

Vantaan Tikkurilassa Vernissakatu 6:n toimistorakennuksessa on maaliskuun aikana remontoitu tiloja Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton toimistolle. SPAL ja HAL muuttivat uuteen toimitilaan 1. huhtikuuta. Puhelin-, faksi- ja sähköpostiyhteydet säilyivät muutossa ennallaan, mutta postiosoite on jatkossa: Vernissakatu 6, 01300 Vantaa. Vernissakatu 6 sijaitsee aivan Tikkurilan rautatie- ja linja-autoaseman vieressä, ja liittotoimisto on rakennuksen ylimmässä, seitsemännessä

kerroksessa. Matkaa vanhalle Kielotien toimistolle on vajaa kilometri. Toimistokorttelin sisäpihalla on maksuttomia paikoitusruutuja. Uudessa toimistossa on tilaa noin kaksi kertaa aikaisempaa enemmän, joten esimerkiksi liiton hallitus mahtuu pitämään kokousta saman pöydän ääressä. Toimitilahanke on myös liiton talouden kannalta järkevä. Vuokrakulut jäävät oman toimiston hankinnan jälkeen pois. Tervetuloa uudelle toimistolle! Ovet ovat auki arkipäivisin klo 9-15.

Jäsenkortti mukaan matkalle!

Suo

me

al nP

o

sl mie

iitt

PA oS

L ry

I

T ORT LI K 9 200

MAL

MUUTTUUKO OSOITE?

Pidä tietosi ajan tasalla: www.palomiesliitto.fi/ palaute

Liiton jäsenkortti on myös matkustajavakuutuskortti, joten se kannattaa pitää mukana matkoilla. Jos tarvitset uuden kortin, saat sen nopeiten tilaamalla netin kautta: www.palomiesliitto.fi/palaute. Kiireellisissä vakuutusasioissa saat apua IF-vakuutusyhtiön asiakaspalvelusta (puh. 010 19 19 19, ma-pe klo 8-20) tai lähimmästä IFn konttorista. Vakuutuksen numero, joka löytyy myös jäsenkortista, on 201-2053061. Matkustajavakuutus sisältyy liiton jäsenilleen ottamaan liittovakuutukseen, jossa on myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutettuina ovat liiton alle 65-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana tehtävillä koti- ja ulkomaanmatkoilla. Yhtäjaksoinen matka saa kestää korkeintaan 45 vuorokautta. Vakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta. Lisäksi vakuutuksesta korvataan Ifin hyväksymä kuljetus kotimaahan sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä matkan peruuntumisesta, keskeytymi-

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sestä ja matkalta myöhästymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Sairauden hoitokuluja korvataan korkeintaan 90 vuorokauden ajalta hoidon alkamisesta ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta. Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäsenelläkin. Tarkempaa tietoa vakuutuksen yksityiskohdista löydät vakuutusehdoista. Jos sairastut tai loukkaat itsesi lomamatkalla, hakeudu Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle – luettelo osoitteesssa www.if.fi/spal. Lääkäriasema laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriasemaa, voit käydä missä tahansa lääkäriasemalla ja hakea korvauksen kotimaahan saavuttuasi. Jäsenkorttia kannattaa kuitenkin aina tarjota, vaikka lääkäri ei olisikaan listassa.


PUHEENJOHTAJALTA

KIM NIKULA

Me pystymme vaikuttamaan alamme asioihin ja tulevaisuuteen!

T

urvallinen Suomi -seminaarissa keskusteltiin pelastustoimen ja hätäkeskusten ajankohtaisista asiosta. Samassa tilaisuudessa oli ministeri Anne Holmlund ja eduskunnasta eri puolueiden kansanedustajat keskustelemassa pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaisten kanssa siitä, miten Suomea rakennetaan turvallisemmaksi ja miten teemme työyhteisöstämme vieläkin paremman työpaikan. Tilaisuus on ainoa laatuaan Suomessa, jossa sisäasiainministeri, kansanedustajat, pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstö sekä yhteistyökumppanit käyvät vuoropuhelua pelastusalan ja hätäkeskusten ajankohtaisista asioista ja tulevaisuudesta. Vuoropuhelu kansanedustajien ja jäsenten välillä tapahtui ajankohtaiseen hetkeen – Palomiesliittossa on aloitettu vaikuttamistyö seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Nyt hätäkeskusten ja pelastusalan ammattilaisilla oli tilaisuus vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan suoraan puolueiden edustajien välityksellä. Suomen Palomiesliitto on alan suurimpana järjestönä vastuussa pelastustoimen ja Suomen Hätäkeskusten ammattilaisten liitto osaltaan vastuussa hätäkeskuslaitoksen henkilöstön tulevaisuuden rakentamisesta. On erittäin tärkeää, että jäsenistömme ääni tulee kuuluviin sekä liiton että jäsentemme kautta suoraan päätöksenteosta vastaaville tahoille.

Olen lukenut joistakin alamme julkaisuista kritiikkiä siitä, ettei kirjoittajia kuunneltaisi tai etteivät he voisi asioihinsa vaikuttaa esimerkiksi neuvottelukierroksen osalta. Pääsopijajärjestö KTN:n varapuheenjohtajana en voi yhtyä näihin väittämiin. Olimme koko neuvotteluprosessin ajan vaikuttamassa ja neuvottelemassa alamme asioista. Se mihin lopputulokseen päädyttiin, on monen muuttuvan tekijän lopputulos. Mutta työ jatkuu siltä osin; työaikakysymykset, palkkausepäkohdat ja muut asiat ovat agendalla niin kauan että asiat saadaan päätökseen – ja ne viedään päätökseen tavalla tai toisella. Olipa sitten kyse neuvottelukierroksesta, hankkeista, työryhmistä – pelastustoimen tai hätäkeskuksen tulevaisuuden kehittämisestä – me pystymme vaikuttamaan alamme asioihin tänään ja jatkossa! Lämmin kiitos kaikille liittojen jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme, jotka osallistuivat tilaisuuteen. KIM NIKULA puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5


Lehtikuva

Taloudellinen tilanne ja edellisen neuvottelukierroksen perintö painoi neuvottelutulosta alas. Sopimukseen päästiin 4. helmikuuta. KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala (oik.), neuvottelupäällikkö Jukka Kauppala ja JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas matkalla viimeisiin neuvotteluihin.

KTN: Teknisten sopimuksen kilpailukyvystä huolehdittava Kunta-alan neuvottelutulos jäi TS:n osalta laihaksi vaikeassa tilanteessa.

K

aksivuotinen sopimus, jossa korotuserät ensimmäisenä vuonna. Ei yleiskorotuksia: keväällä samapalkkaisuuserä ja syksyllä tuloksellisuuserä. Uusi neuvottelu edessä ja sopimus katkolla vuoden päästä. Helmikuun ensimmäisellä viikolla sopimukseen päättyneessä kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) ja Teknisen sopimuksen (TS) neuvottelussa ei saavutettu läheskään samaa tulosta kuin edellisellä liittokierroksella syksyllä 2007. –– Jos edellinen kierros painottui samapalkkatsemppaamiselle, oli tämä selkeästi jatkokierros. Osapuolille oli selvää että hoitoalalla järjestäytymisen perusteella vallinneet palkkaerot tulee poistaa. Siitä saatiin neuvottelujen kuluessa apulaisoikeuskanslerinkin kannanotto, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala sanoo.

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

–– Edelliskierroksella saatiin samapalkkaisuuspainotuksesta huolimatta kuitenkin isot yleiskorotukset, mikä teki ratkaisut silloin yleisesti hyväksyttäviksi. Tehy lähti edellisellä kierroksella neuvottelujärjestelmästä omille teilleen ja työtaisteluväännön jälkeen syntyi Tehy-pöytäkirja, jonka rakenteen mukaisesti kunta-alalla sovittavat palkkaerät lankeaisivat myös tehyläisille. Käytännössä työantaja pelkäsi pommia, mikä viriäisi, jos Tehy-ratkaisun rakenteesta poikettaisiin. –– Tämä raamitti olennaisella tavalla ratkaisua. KVTES:n osalta Tehy-pöytäkirjan rakenteen noudattaminen oli hyväksyttävää, mutta Teknisten sopimuksen osalta rakennetta yritettiin murtaa. Meidän näkemyksen mukaan TS:lla ei ole samanlaista heijastusvaikutusta. Lopputuloksena on, että TS:n


osalta ratkaisu, erityisesti yleiskorotuksen puute, ei ole tyydyttävä kenenkään TS-sopijajärjestön mielestä. –– Kaikki sopijajärjestöt arvioivat, että parempaan ei tässä tilanteessa ollut mahdollisuutta. Työtaistelutoimien vaikutukset olisivat voineet olla kyseenalaisia – jos katsotaan vaikka vain ahtaajien taistelun lopputulosta. Toiseksi neuvotteluja kehysti yleinen taloudellinen tilanne, jonka valossa edellisen kierroksen ratkaisut näyttäytyvät nyt todella hyviltä. EK:n puuttuminen kunta-alan neuvotteluihin palkka-ankkuripuheineen olivat osaltaan painamassa neuvottelutulosta.

Samapalkka yksin kuntasektorin? Teknisten sopimuksen osalta samapalkkaerä (1.2.2010) on 0,4 prosenttia ja sen kohdennus on sopimustekstin mukaan naisvaltaisiin ryhmiin edellisen kierroksen tapaan. KTN:n edellyttää, että samapalkkaerää kohdennettaessa otetaan huomioon edellisen samapalkkaerän vaikutukset: jos naisten ja miesten palkkaeroja saatiin viimeksi korjattua, tulee erä nyt kohdentaa korjaamaan muita rakenteellisia epäkohtia. Jos niitäkään ei ole, voidaan erä jakaa yleiskorotuksena paikallisesti. –– Jos perusteettomia samapalkkaeroja ei ole, voidaan erä kohdistaa paikallisen tasolla TS:n palomies-sairaankuljettajan ja KVTES: n sairaankuljettajan tehtäväkohtaisen palkan perusteettomaan palkkaeron sekä muiden epäkohtien korjaamiseen, huomauttaa KTN:n varapuheenjohtaja ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. Kauppalan mielestä samapalkkaratkaisuissa täytyy tulevaisuudessa löytää parempi tasapaino ja uudenlaisia malleja. –– Koko yhteiskunnan samapalkka-asiaa on viime vuosina ajettu yhden sopimusalueen eli kuntien kautta. Se on ongelma, jota pitemmällä jaksolla painaa koko kunta-alan palkkojen kehitystä alaspäin. Kunta-alan palkkakilpailukyky ei saa heikentyä sen johdosta, että vain täällä korjataan samapalkkaongelmaa, Kauppala huomauttaa.

Tuloksellisuuserä laajaan jakoon Tuloksellisuuserä 0,7 prosenttia (1.9.2010) tulee neuvottelujärjestöjen mukaan jakaa mahdollisimman tasaisesti. Paikallisia tuloksellisuushankkeita edellytetään käynnistettävän, mutta tiukkoja raameja niille ei aseteta muun muassa aikataulusyistä. Tuloksellisuus katsotaan paikallisesta näkökulmasta ja se voi olla työelämän laatuun ja työtapoihin liittyvää kehittämistä.

Tuloksellisuushankkeisiin ja siten tuloksellisuuserän jakamiseen pitää mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen. Työnantaja ei voi rajata jotain ryhmää tai työntekijää tuloksellisuusprojektin ulkopuolelle. Projekti on työantajan velvollisuus, ja jos projektia ei ole, raha pitää joka tapauksessa laittaa jakoon.

Luottamusmiesten ajankäyttö lujittui Tekstimuutoksissa sopimukseen palasi viittaus poikkeusluvan mukaiseen työaikaan eli vuorokausityöhön. Kauppalan mukaan palautuksella ei ole käytännön merkitystä, mutta se hälventää epäselvyyksiä. –– Kun poikkeuslupaviittaus viime kierroksella poistettiin, aiheutui siitä pelastuslaitoksissa yllättävän paljon vääriä tulkintoja ja käsityksiä poikkeusluvallisesta työajasta ja arkipyhistä. Siksi arkipyhien osalta tehtiin erillinen soveltamisohjekin. Luottamusmiehille sopimus tuo kaksi parannusta. Suosituksena ollut vähimmäisajankäyttö yhdestä päivästä 120 edustettavaa kohti on nyt pakottava. Luottamusmiespalkkiot nousivat 7,5 prosenttia.

Jos perusteettomia samapalkkaeroja ei ole, voidaan samapalkkaerä kohdistaa paikallisen tasolla epäkohtien korjaamiseen.

Neuvotteluihin vajaan vuoden päästä Teknisten sopimuksen osaltakin työ palkkausjärjestelmän kehittämiseksi jatkuu sopimuskauden aikana. –– Tässä yhteydessä tarkastellaan myös pelastushenkilöstön palkkausasiaa. On selvää, että pelastusalan tehtäväkohtaiset palkat pitää saada nousuun. Jos palkkausjärjestelmällä voidaan osaltaan tähän vaikuttaa, niin siihen pyritään, Kauppala sanoo. Teknisten sopimusta tulee kehittää nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan. Kunta-alan palkankorotusten on tuettava kuntia houkuttelemaan tulevaisuudessakin osaavaa henkilöstöä myös tekniselle sektorille. –– Kun käydään keskustelua TS:n tarpeellisuudesta ylipäätään, tulee huomata, että Teknisten sopimuksen miesvaltaisten alojen palkkakehitys on viime vuosina ollut KVTES:n miesvaltaisia aloja parempaa. SPAL:n Nikula edellyttää, että neuvotteluosapuolet jatkavat TS:n liitteen 2 työaikavaihtoehtojen sopimustekstin korjaamista työryhmätasolla. –– Pelastusalan työaikamalleista kahdessa vuorossa 40 viikkotyötuntina tehdystä mallista tulee siirtyä 38,25 viikoittaiseen tasoittuvaan tuntiin. Kuntasektorilla ei millään muulla sopimusalalla ole vastaavaa 40 tuntia. Tämän ratkaisun läpiajon on jatkuttava, Nikula vaatii.

Neuvottelupöytään vajaan vuoden päästä Sopimuskauden toinen vuosi voidaan irtisanoa, jos neuvotteluissa tammikuussa 2011 ei päästä tulokseen. Merkkejä talouden paranemisesta on, mutta kuntatalouteen vaikutukset tulevat viiveellä. Huolimatta hyvistä merkeistä ovat tämä ja ensi vuosi kunnissa vaikeimmat. Jos pyörät selkeästi pyörähtäisivät parempaan suuntaan, olisi sillä kuitenkin myönteinen vaikutus seuraaviin neuvotteluihin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7


Valtion neuvotteluissa torjuntavoitto Valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin kahden vuoden sopimuksesta, jossa ensimmäisenä vuonna maksetaan yleiskorotus ja virastokohtaisesti sovittava paikallinen erä.

Vuoden 2011 korotuksista neuvotellaan tammikuun 2011 loppuun mennessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, niin sopimus on irtisanottavissa päättymään 28.2.2011. Hätäkeskuslaitoksen 2. maaliskuuta allekirjoitettu tarkentava virkaehtosopimus noudattaa myös neuvottelutulosta. Sopimustekstit ja palkkataulukot löytyvät HAL:n netin jäsensivuilta (www.halry.fi).

Sopimuskausi on 1.3.2010– 29.2.2012. Yleiskorotus maksetaan tänä vuonna 1.3. ja se on suuruudeltaan 0,55 prosenttia. Virastokohtainen paikallisesti sovittava ja toteutettava erä maksetaan 1.9. ja se on suuruudeltaan 0,43 prosenttia. Sopimuskorotukset yhteensä ovat vuonna 2010 noin 0,98 prosenttia.

Pardian mukaan neuvottelujen lähtökohta ei ollut hyvä. Työnantaja esitti pitkää sopimusta ilman palkankorotuksia ensimmäisenä vuonna ja lisäksi neuvottelupöytään tuotiin palvelussuhteen ehtoihin kohdistuvia heikennyksiä. Tämä olisi tarkoittanut, että ostovoiman kehitys olisi ollut miinusmerkkinen. Neuvotteluissa pystyttiin torjumaan työnantajapuolen heikennysesitykset,

kuten vastikkeettoman luopumisen lomarahoista. KIERROKSEN tärkeimmäksi kysymykseksi palkankorotusten ohella nousi henkilöstön aseman turvaamisen valtionhallinnon muutostilanteissa. Valtionhallintoa on viime vuosina järjestelty uudelleen ennennäkemättömällä vauhdilla. Hätäkeskuksissa edessä on suuri murros, kun uusien alueiden keskukset yhdistyvät. Sopimukseen sisältyy lainsäädännön muutoshanke, jonka tehtävänä on laatia tarvittavat säädökset virkamiesten oikeusaseman turvaamiseksi muutostilanteissa. Lisäksi muutosturvan parantamiseksi sovittiin palkkausjärjestelmien soveltamisen jatkaminen eräin edellytyksin ja palkkaturva virastofuusioissa ja muissa vastaavissa muutostilanteissa.

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja „vartijan työn perusteet „vartijan peruskurssi „vartijan ammattitutkinto „turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto „lukkosepän ammattitutkinto „lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto „turvallisuustekniikan erikoiskurssit „järjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssit „tulityökurssit „työturvallisuuskorttikoulutus „yrityskohtaiset koulutukset Ota yhteyttä! koulutussuunnittelija Anne Kotkavuori puh. 020 513 1545, anne.kotkavuori@edupoli.fi Edupoli Lämmittäjänkatu 2 A, Helsinki Ammattitie 1, Porvoo Virnatie 5 A, Vantaa www.edupoli.fi

8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Brankkari Risteily Baltic Princess 21.-22.5.

Risteilyn hinta 110 eur. Sisältää yöpymisen kahden hengen B-hytissä, illallisen Grill Housessa, buffet-aamiaisen sekä drinkit meno- ja paluumatkojen tapaamisissa. Kaikki ovat tervetulleita! Risteilyn järjestää Hesva - Helsingin, Espoon ja Vantaan palomiesyhdistysten yhteistoimikunta. Aikataulu: 21.5. klo 18.00 Jäsentapaaminen risteilyn alussa. 22.5. Laiva Tallinnassa klo 8.00-13.00. Kokoontuminen paluumatkalla. Paluu Helsinkiin klo 16.00. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä: ilkka.mustakangas@espoo.fi. Ilmoittautumiseen mukaan matkustajaluettelo (nimet ja syntymäajat). Risteilyn maksuohjeet paluuviestinä. Tiedustelut puh. 0400 963 388.

kaan! mahtuu mu du ta in e p o n Vain 200 Ilmoittau

heti!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9


Päivävuoroon uudella mallilla Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomies Pasi Mänty siirtyi päivävuoroon uuteen tehtävään, jossa työaika jakaantuu palomiestehtäviin, työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ja valistukseen.

K

un Pasi Mänty valittiin työsuojeluvaltuutetuksi uudelle nelivuotiskaudelle, esitti työnantaja valtuutetun ja palomiehen työn yhdistämisestä niin, että hän siirtyisi päivävuoroon. –– Ajatus oli aluksi melko huvittava. Pohdinnan ja vaimon kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätin kuitenkin, että kokeillaan. Palomiehen vuorotyötä olen tehnyt yhdeksän vuotta ja viimeksi olin päivätyössä 20 vuotta sitten, Mänty kertoo. Tarkemmassa neuvottelussa päästiin sopimukseen palkkakompensaatiosta, työtiloista ja toimenkuvasta. Sopimuksen myötä paranivat myös muiden luottamusmiesten toimintaedellytykset muun muassa työtilojen osalta. Komennusluetteloon Mänty merkittiin palomieheksi. Työsuojelussa hallinnollisena esimiehenä toimii apulaispalopäällikkö, muuten vuoron esimies. Maaliskuun alussa Mänty aloitti tehtävässä, jossa hän tekee työviikosta kaksi päivää työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja kolme päivää palomiehen työtä, vahvistaen vuoron päivävahvuutta. Kolmas kokonaisuus on valistus ja neuvonta, joka lomittuu työpäiviin tarpeen mukaan. –– Olen tyytyväinen sovittuun haittalisien kompensaatioon. Korvaus on sellainen, jonka mielestäni olisivat hyväksyneet muutkin. Tunne siitä, että työsuojelutoimintaa tulisi kehittää, oli kummallakin puolella pöytää. –– Aikaisempi järjestely ei ollut toimiva kenenkään kannalta. Kun uusi kausi käynnistyi, mietittiin miten valtuutetun toimenkuvaa kehitettäisiin niin, että saisin siitä itse paremmin irti ja että työnantajakin hyötyisi. Lähtökohtana ollut kahden päivän työsuojelun 10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Urakehityksessä myös ansiotason tulee kehittyä Pelastushenkilöstön työajasta pitää pystyä keskustelemaan, sillä silloin nähdään myös eri vaihtoehtojen mahdollisuudet. Liian usein keskustelu on yksipuolista, kun pitäisi edistyä yhdessä kehittämään malleja, jotka tukevat työssä jaksamista, sanoo SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula. – Tietyistä periaatteista Palomiesliitto pitää tietenkin kiinni. Ensimmäisenä on työntekijän ansiotaso, joka työuran kehittyessä ei saa laskea. Jos henkilö haluaa siirtyä uusiin tehtäviin ja kehittyä, ansiotason tulee myös kehittyä. – Toiseksi, pelastuslaitosten yleisimmin käyttämä ydintyöaikajärjestelmä eli vuorokausirytmi on edelleen tehokkain ja edullisin tapa järjestää pelastustoimen operatiivinen valmius - sen sitovuutta ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan.

– Onko pelastusalalla valmiutta nähdä työaikajoustot työntekijän elämäntilannetta tukevana hyvänä henkilöstöpolitiikkana, Nikula kysyy. Työajassa ei ole vain kysymys siitä, pystyykö palomies savusukeltamaan tai mihin aikaan vuorokaudesta onnettomuudet sattuvat. Palomiehilläkin on erilaisia elämäntilanteita uransa aikana, kuten perhe-elämää lastenhoitohaasteineen, erikoisosaamiseen ja alipäällystö- tai päällystötehtäviin tähtäävää kouluttautumista, luottamustehtäviä, virkavapauksia, terveydentilan muutoksia ja niin edelleen. – Elämäntilanteita tukevia työaikavaihtoehtoja tulee tarkastella myös pelastusalalla, muualla yhteiskunnassa niin jo tehdään. Joustava työaika-ajattelu tukee työssä jaksamista sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Oleellista on henkilöstön kiinnostus ja sitoutuminen.


LEHTIHARAVA Itselleni on tärkeää se, että olen kolme päivää viikossa edelleen höökin penkillä ja ryskähommissa. Pystyn pitämään ammattitaitoani yllä.

ajankäytön sovittaminen kaksivuorotyöhön oli hankalaa. Uuteen valistus- ja neuvontatyön valistusalueeseen Männylle on sovittu tarpeellinen perehdytys. Mänty vie turvallisuustietoa muun muassa pr- ja nou hätä -päiviin. –– En aliarvioi valistusta ja siksi haluan siihen kunnon perehdytyksen. Ammattimies tekee työtehtävät viimeisen päälle, oli sitten palomiehen työtä tai valistustehtäviä. Työsuojelun käytännön työtehtävät muotoutuvat vielä. Oulussa työsuojelun ja yt-lain mukaiset asiat käsitellään virallisesti henkilöstötoimikunnassa. –– Pelastuslaitoksen työsuojelussa ja palomiesten työkyvyn ylläpidossa on tavoitteita saada henkilöstö aktiivisemmin ja konkreettisemmin mukaan. Tähän työsuojeluvaltuutetun uusi tehostunut ajankäyttö voi vaikuttaa. Odotuksia siis on, mutta ei liian kovia latauksia. Mennään arkirealismilla eteenpäin ja ratkaistaan asioita sitä mukaan kun niitä eteen tulee, paikallisen sopimuksen neuvotellut henkilöstösuunnittelija Veikko Valli sanoo. Palomiesten ikääntyessä kasvavat pelastuslaitoksissa paineet kehittää uudenlaisia työuria vuorotyön ja päivävuoron välillä. Iän karttuessa savusukelluskelpoisuuden ja operatiivisen toimintakyvyn ylläpitäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Sen loppuessa jää kuitenkin käyttöön melkoinen kokemus ja ammatillinen pääoma, jota ei saisi haaskata. –– Pasin työnkuva on rakennettu luottamustehtävän hoitamisen tarpeesta. Suoraan sitä ei voi käyttää mallina

urapolkuun, mutta tästä saaduilla kokemuksilla voi olla ulottuvuuksia tulevaisuuteenkin, Valli sanoo. Uusi työ on herättänyt Oulussa paljon kysymyksiä, ja kommentteja on tullut suuntaan jos toiseenkin, pääosin kuitenkin positiivisia. Mänty on ollut näkyvä hahmo vuosia kestäneessä pelastuslaitoksen työaikamallin väännössä, joka on kuluttanut työntekijöiden ja työnantajan välejä. Tehty sopimus kertookin molemminpuolisesta neuvottelu ja -yhteistyöhalusta. –– Kun työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksen paranevat, on sen pakko olla hyvä asia työntekijöiden kannalta. Jos sitä ei ymmärretä, jää tajuamatta myös koko työpaikan yhteistoiminnan tarkoitus, Mänty sanoo. Männyn mielestä uuden työnkuvan neuvottelu on yksi merkki siitä, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhteistoiminnassa voidaan päästä sovittelevampaan suuntaan. –– Korkea eläkeikä ja ikääntyminen ovat ongelmia sekä palomiehille että työnantajalle. On työnantajankin etu, että työsuojeluun panostetaan ja porukka on terveenä töissä. Paikalliselle yhteistyölle se antaa paljon mahdollisuuksia. –– Toivottavasti Oulussa pystytään jatkossakin asioita valmistelemaan ja päättämään rakentavammassa hengessä. Työntekijäpuoli on hyvä oppositio, jos sitä kuunnellaan.

Työtapaturmien määrä väheni

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella huomattavasti viime vuonna. Myös työtapaturmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä pienentyi selvästi, kertoi Paloposti-henkilöstölehti 17. maaliskuuta. ”Yleisesti ottaen työtapaturmat laskevat kaikissa työpaikoissa, joissa niihin kiinnitetään huomiota. Asiasta on puhuttu paljon myös julkisuudessa, työsuojelupäällikkö Kari Velling toteaa.” ”Työtapaturmamäärien lasku selittyy myös sillä, että pelastuslaitoksella asiaa on käyty lävitse keskijohdon kanssa.” ”Kehitettävää on erityisesti työtapaturmien tutkinnassa ja läheltä piti –tilanteiden ilmoittamisessa.”

Pelastustoimen palveluista pu-

huttaessa ei pidä unohtaa kansainvälistä toimintaa, toteaa pääministeri Matti Vanhanen Pelastustiedon 60-vuotisjuhlalehdessä 18. maaliskuuta. ”Euroopan unionin sisällä käynnistyy tai on jo käynnistynyt keskustelu siitä, millä tavalla myös EU:n yhteisiä toimintavalmiuksia pelastustoimintaan voitaisiin parantaa. Jokainen asiallinen kriisi antaa aiheen pohtia voitaisiinko jotakin tehdä nopeammin, tehokkaammin ja yhteistyötä paremmin rakentaen kuin tähän asti on tehty.”

Suomen Ensihoitoalan Liiton

– Arkirealismilla eteenpäin, sanoo henkilöstösuunnittelija Veikko Valli.

puheenjohtaja Heikki Sederholm leikkaisi lähihoitajien ensihoidon koulutuksen määrää. Sederholm sanoo Länsi-Savossa 20. maaliskuuta, että koulutusta annetaan nyt liian kirjavin perustein, eikä kaikkien ensihoitoon kouluttautuneiden vastavalmistuneiden lähihoitajien ammatilliset taidot ole riittävät. ”Ovatko 18-vuotiaina valmistuvat lähihoitajat lopulta liian nuoria toimimaan ensihoitotehtävissä. Näillä lähihoitajilla ei ole ajokorttiakaan ollut välttämättä muutamaa kuukautta kauempaa ja ambulanssinajaminen on kuitenkin aivan eri asia kuin henkilöauton.”

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11


Kuvat: Jakke Nikkarinen / STT Info Kuva, SPAL.

Henkilöstön tukemiseen löydyttävä tahto ja mallit

Uraselvitys, toimintakykyhanke, neuvottelukierros ja hätäkeskusten sijoituspäätös takasivat, että Turvallinen Suomi -seminaarissa riitti aiheita ajankohtaiseen keskusteluun.

12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

S

atakunta pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaista, pelastuslautakunnan jäsentä ja järjestöjen edustajaa täytti Hotelli Flamingon ylimmän kokouskerroksen, kun neljäs Turvallinen Suomi -seminaari järjestettiin Vantaalla maaliskuun viimeisenä päivänä. Pääsiäislomaa viettävästä eduskunnastakin seminaariin ennätti kaikkien puolueryhmien edustajat – keskustaa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta. Keskustelu kävi tuttuun tapaan vilkkaana, kun pelastus- ja hätäkeskussektoreiden tärkeitä asioita avattiin. Jos kansanedustajavieraat välillä sekoittivatkin häket ja alpet keskenään, ohjasi yleisö kommenteilla ja kysymyksillä ohjelmaa eteenpäin. Yksi keskustelun punainen lanka oli muutos ja sen hallinta. Avauspuheenvuorossaan Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että puheet on

Yleisö tenttasi kansanedustajia kahden tunnin ajan. Helsingin pelastuslautakunnan jäsen Olavi Jauhiainen kommentoi Helsingin hätäkeskuksen siirtoa.


TURVALLINEN SUOMI

voinut jo vuosien ajan aloittaa samalla tavalla: –– Jälleen kerran on meneillään raskas hanke tai organisaatiouudistus, joka jälleen kerran vaati henkilöstöltä äärimmäistä joustamista ja mukautumista uuteen vallitsevaan tilaan. –– Pelastusalan ammattilaiset ja hätäkeskusten henkilöstö on ansainnut suuren kiitoksen. He ovat ylläpitäneet kansalaisille turvallisen arjen elää Suomessa, vaikka eivät aina ole ymmärtäneet, miksi jälleen kerran toimiva palvelukonsepti on joutunut uudistuksen ja tehostamisen kohteeksi, vaikka edellistä uudistamisprosessia ei välttämättä ole saatu päätökseen. –– Ohjaako uudistamista talouden taantuma ja säästötavoitteet, vai aito tahtotila parantaa palveluja, kyseenalaisti Nikula.

Urakehitys ei säästämällä onnistu Palomiesliitto pitää selvänä, että pelastushenkilöstön työurien kehittyessä myös ansiotason tulee kehittyä. Nikula huomautti, että palomiesten uusien työurien pitää lähteä pelastuslaitosten sisältä. Uusien tehtävien tulee tuoda lisäarvoa pelastusalan yhteiskunnalle tarjoamaan turvallisuuspalveluun. Silloin ne ovat myös motivoivia henkilöstön kannalta. Urakehitystä on tuettava kannustavalla palkkauksella ja koulutuksella. Jos henkilö haluaa siirtyä uusiin tehtäviin ja kehittyä, ansiotason tulee myös kehittyä. –– Muussa tapauksessa en näe toimintakykyhankkeelle menestymisen

mahdollisuutta. Yksittäisen palomiehen tai aluepelastuslaitoksen niskaan pelastushenkilöstön ikääntymisongelmaa ei saa kaataa. Kokonaisuutena urakehitysmalli on nähtävä myös mahdollisuutena. Valtioneuvoston on esitettävä konkreettisia toimia, jolla pelastusalan ammattilaisten ja kansalaisten turvallisuus kyetään turvaamaan. –– Lähdetään väärille raiteille, jos ikääntyneiden palomiesten urakehitys nähdään ainoastaan jonkinlaisena säästötoimena. Palomiesliitto ei tule sitoutumaan sellaisiin hankkeisiin, joiden päämääränä on laskea turvallisuustasoa tai ainoastaan hakea säästöä pelastusalan ammattilaisten kustannuksella. –– Palomiesliitto on esittänyt pelastustoimen valmiustason varmistamiseen kustannusneutraalin ratkaisun, joka tarkoittaa pelastushenkilöstön eläkeiän palauttamista, Nikula totesi. Pelastusalan toimijoille Nikula muistutti, että muutosprosessin vieminen hallitusti alan toimijoiden viitoittamalla tiellä johtaa aina parempaan lopputulokseen, kuin että muutos toteutettaisiin ulkopuolisten toimesta.

Pekka Pöllänen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta pyysi päättäjiltä selkeitä ratkaisuja, joilla pelastuslaitosten henkilöstön ikääntymisongelma ja vahvuuksien ylläpito voidaan yhdistää. Miten työurien pidentyminen rahoitetaan kuntien ja valtion kesken?

Ammattijärjestöillä paljon annettavaa Sisäministeriönkin sektorilla vaaditaan resurssien käytössä tarkkuutta, selvitti ministeri Anne Holmlund (kok) puheessaan. –– Joudumme tulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten yhteiskunnan toiminnalle elintärkeät palvelut pystytään tuottaPELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13


Sisäasiainministeri Anne Holmlund, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula ja valtiosihteeri Antti Pelttari.

maan tehokkaasti ja tuottavasti. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava valmiudesta. Valtioneuvoston pelastushenkilön eläkeiästä tekemän linjauksen osalta Holmlund totesi yhteiskunnan loppujenkin erityisten eläkeikien joutuvan lähivuosina suurennuslasin alle. Ammatilliset erityispiirteet ja työturvallisuus tulisi ratkaisuissa ministerin mielestä ottaa huomioon. Valtioneuvosto käsittelee pelastushenkilöstön työurien kehittymistä ja pelastuslaitosten toimintakyvyn turvaamista kevään aikana. –– Pelastustoimi on nyt tilanteessa, jossa se itse voi vaikuttaa muutokseen ja sen suuntaan. Yhteiskunnassa muutos ei ole enää poikkeus, vaan sääntö. Muutos kohdistuu jokaiseen työntekijään jossain uran vaiheessa. Uskon, että ammattijärjestöillä on paljon annettavaa sekä hätäkeskusuudistuksen että pelastuslaitosten toimintakykyhankkeen toteuttamisessa, Holmlund sanoi. 14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Järjestöt ovat perinteisesti keskittyneet palkkapolitiikkaan ja työehdoista sopimiseen. Holmlund kysyi, olisiko uudessa tilanteessa tilaa myös jäsenistön henkisen hyvinvoinnin edistämiseen muutostilanteissa.

Pelastuslaitokset mukana ensihoidossa Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki on erityisesti ensihoidon järjestämisvastuun osalta kiinnostanut pelastuslaitoksia. Holmlundin mukaan SM on halunnut turvata myös pelastuslaitosten mahdollisuuden osallistua ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtäviin. Pelastuslaitoksen voivat edelleen olla aktiivinen toimija ensihoidossa. –– Tulevaisuudessa sairaanhoito- ja terveyspiirit voisivat järjestää alueensa ensihoitopalvelun joko hoitamalla sen itse, järjestämällä sen yhdessä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla


TURVALLINEN SUOMI

Paneeli ruoti rahoitusta ja aikatauluja Muutoksen silmässä olevat hätäkeskuspäivystäjät ja ikääntyvät palomiehet saivat paneelikeskustelussa kansanedustajien sympatiat puolelleen. Aplodit keräsi vasemmistoliiton Minna Sirnön toive, että turvallisuusalan työpaikat voisivat saada kymmenen vuoden jakson, jolloin työntekijöiden ei tarvitsisi koko ajan pelätä tulevia muutoksia: -- Jatkuvassa muutoksessa kärsii ihmisten työssä jaksaminen. Tampereen, Hämeenlinnan ja muiden lopettavien hätäkeskusten henkilöstön ilmoitukset olla siirtymättä satojen kilometrien päähän työn perässä sai keskustelijat vakaviksi. -- Miksi ihmeessä ei ensin selvitetty henkilöstön suhtautumista muutokseen, kun jo aikaisemmin on todettu, että hätäkeskuksien ongelmana on ammattitaitoisen henkilöstön saaminen, ihmetteli lainsäädäntösihteeri Marjo Anttoora (kd). Vihreiden Johanna Karimäki oli tyytyväinen Holmlundin vakuutukseen, ettei hätäkeskusten yhdistämisessä edetä esitetyssä aikataulussa, jos tietojärjestelmähankkeessa ei edetä suunnitellusti: -- Ajantasainen paikkatieto on päivystäjille olennaista. HAL:n ja SPAL:n edustajana paneelissa puhunut Kim Nikula huomautti, että henkilöstön viestiä on kuunneltava huolellisesti, ettei hätäkeskus ajaudu uuteen kriisiin. Hallintovaliokunnan jäsen Thomas Blomqvist (rkp) sanoi olevansa melko varmaa siitä, että sisäministerin hätäkeskuspäätökseen ei puututa. Hallintovaliokunnan toinen jäsen Tapani Mäkinen (kok) oli vakuuttunut, että kokonaisuutena hätäkeskusuudistus onnistuu ja se pitää sisällään hyviä asioita, kuten mahdollisimman vähän hallintoa ja enemmän päivystäjiä. -- Mutta valiokunnan täytyy jatkossa olla tarkkana ja seurata, miten hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän uusimisen prosessi etenee, nyt kun tietotekniikka tulee alue- ja keskuspäätösten jäljessä. Toistaiseksi meille on vakuutettu, että aikataulu toimii, päätteli Mäkinen.

Hallintovaliokunnan jäsenet Tapani Mäkinen (kok) ja Thomas Blomqvist (rkp). Hallintovaliokunta ottaa hätäkeskuslakiin kantaa vielä kevään aikana, jonka jälkeen eduskunta käy asiasta keskustelun. -- Olisin toivonut, että hätäkeskuspäätös olisi tehty valtioneuvostossa kollegiaalisesti, niin ettei olisi jäänyt sivumakua jäävin ministerin kotiinpäinvedosta, pirkanmaalainen Sirnö totesi. -- Hätäkeskuspäivystäjiä ja heidän perheitään ajatellen sijoituspäätökset ovat rankka ratkaisu. Toiselta paikkakunnalta ei välttämättä löydy työtä puolisolle, Sirnö symppasi. PELASTUSHENKILÖSTÖN alemmalle eläkeiälle löytyi panelisteilta tukea -- tosin toisenlaista mielipidettä olisi voinut olla hyvin vaikea esittää suuren palomiesjoukon edessä. Kokoomuksen Mäkinen muistutti myös, että poliitikkojen kannalta keskustelu työurien pidentämisestä ja yksittäisten alojen eläkeiän laskusta menee kiusallisen huonosti yhteen. Oman haasteensa pelastustoimeen tuo kuntien huono talous. Vantaalaisena Mäkinen totesi kotikaupunkinsa kyllä pärjäävän, mutta moni muu kunta ei. Tuloksena on alueellista eriarvoistumista

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15


Talouspoliittinen sihteeri Tapio Hellsten (sd) sekä kansanedustajat Minna Sirnö (vas) ja Johanna Karimäki (vihr).

myös pelastustoimen palvelujen tason suhteen, jos taso on yksin kuntapäättäjien varassa. -- Voisiko ratkaisu olla valtiollinen pelastustoimi, Mäkinen kysyi. SPAL:n Nikula vastasi kysymällä, mitä uutta arvoa valtiollinen pelastustoimi todellisuudessa antaisi. Hätäkeskuksen ja poliisin uudistaminen eivät ole positiivisia esimerkkejä. -- Kysymys onkin, miten pelastustoimen uudistaminen tässä tilanteessa kustannetaan, kun kunnilla on omat talouden säästöohjelmansa. Odota valtioneuvostolta kevään aikana signaalia, miten asiassa edetään, oli se sitten korvamerkittyä rahaa tai tiettyjä kustannusten vastuujärjestelyjä. Enää ei voi piiloutua, Nikula sanoi. Seminaarissa oli päättäjiä, jotka olivat mukana sekä kuntatason että valtakunnan tason politiikassa. Nikula haastoi pelastuslaitosten johtokuntia ottamaan rahoituspäätöksissä vastuuta kuntalaisten turvallisuudesta. -- Liian helposti syy säästöistä langetetaan pelastusjohtajien niskaan. Kuntien tulee laittaa lakisääteiset palvelunsa kuntoon ja se onnistuu vain rahalla. Tai sitten on tehtävä poliittinen päätös: emme enää halua tätä turvallisuustasoa yhteiskunnassa. Sirnö totesi kahden jutun säilyvän, vaikka työnantaja vaihtuisi. -- Ensimmäinen on henkilöstöpolitiikka. Julkinen sektori kokonaisuudessaan on helvetin huono työantaja. Työntekijät nähdään pelkkänä menoerä-

16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

nä, joista kiskotaan yhä enemmän tuottavuutta. Toinen on raha, jota valtiollistaminen ei tuo lisää. YLEISÖSTÄ Helsingin pelastuslautakunnan jäsen Olavi Jauhiainen kertoi, ettei lautakunnassa uskota Helsingin hätäkeskuksen siirron Keravalle toteutuvan ilman vakavia turmia. Oman häken säilyminen olisi ollut toivottavaa pääkaupungin erityispiirteiden tähden. Kuopiolainen Juha Rautiainen nosti esille pelastustoimen alueiden toimintavalmiuspuutteet ja niiden korjaamiseksi tehdyt kantelut. Samalla heikennyksiä on tehty muun muassa savusukellusohjeistuksessa. -- Toivon, että ette ole tukemassa kehitystä, jossa palomiesten työkykyongelmat ratkaistaan lainsäädännöllisin keinoin ohjeita ja kriteereitä keventämällä. Rautiainen myös totesi pelastuslaitoksista kantautuvan viestejä, joissa ikääntyneiden palomiesten kohtelu täyttää ikäsyrjinnän piirteet. Yleisön puheenvuorot olivat paikallaan, sillä useampi panelisti kiitti lopuksi saamaansa palautetta. -- Tämä vastasi hyvin kuulemistilaisuutta, Blomqvist päätteli.


TURVALLINEN SUOMI

Kari Niemelä Tampereelta peräsi keskustelua pelastustoimen kuntavaltio-suhteesta.

palvelun muulta yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Malli vastaa hyvin nykyistä tilannetta, eikä näillä näkymin aiheuta ongelmia kenellekään toimijalle. Alueet toteuttavat ensihoitopalvelun omasta lähtökohdastaan, eikä totaaliseen kilpailutukseen pakoteta. –– Pelastuslaitoksissa on paljon osaamista, jonka riittävä saatavuus on varmistettava myös suuronnettomuustilanteissa, jatkoi Holmlund.

Lupaus turvallisuudesta Hätäkeskusten yhdistämistä koskevaa päätöstä Holmlund joutui odotetusti perustelemaan ja hän oli siihen selvästi varautunut. Myöhemmin iltapäivällä samasta aiheesta jatkoivat Hätäkeskus-

laitoksen hallintojohtaja Iiro Clouberg ja SM:n tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas. –– Isommissa keskuksissa on enemmän päivystäjiä ja tietojärjestelmä jakaa työtä tasaisemmin. Nyt on aivan liikaan päällekkäistä hallintoa, yli 200 hallintovirkaa, joista avunsaajalle ei ole hyötyä. Hallintovirkojen purkuun ei ole muuta mahdollisuutta kuin yhdistää keskukset. Holmlund vakuutti, että hätäkeskuspalveluja ei haluta vaarantaa uudistuksen yhteydessä. Keskusten lopettamisvuodet päätettiin, koska henkilöstö kaipasi tätä konkreettista tietoa. –– Emme tingi turvallisuudesta. Se mikä joustaa, on aikataulu. –– Teemme niin hyvää henkilöstöpolitiikkaa kuin pystymme ja pyrimme

Turvallinen Suomi -tunnustus Myllyniemelle Vuoden 2010 Turvallinen Suomi - Pro Securitate -tunnustus on myönnetty pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemelle. Myllyniemi on vaikuttanut pelastustoimen kehittämiseen viidellä vuosikymmenellä. Valtioneuvoston toimeksiannosta Myllyniemi on tehnyt pelastustoimesta kaksi selvitystä: pelastushenkilöstön vaihtoehtoiset urapolut (2009-2010) ja pelastustoimen järjestämistapaa koskenut selvitys (1999-2000). Urapolkuselvityksen Myllyniemi toteutti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, muun muassa keskustellen henkilöstöjärjestöjen kanssa. Pelas-

tustoimenjärjestämistapaa koskenut selvitys loi pohjaa 2004 käynnistyneille kunnallisille aluepelastuslaitoksille. Turvallisuusalalla Myllyniemi aloitti itse asiassa jo 1954 viiden

kuukauden pestillä Porin vakinaisessa palokunnassa. Sen jälkeen hän palveli puolustusvoimissa ennen ministeriöön siirtymistään. Valtiotieteen maisteri, everstiluutnantti Myllyniemi työskenteli sisäasiainministeriön pelastusosastolla vuosina 1975-1991, joista pelastusylijohtajana 1987-1991. Lohjan kunnanjohtajana hän toimi 19911996 ja yhdistyneen Lohjan kaupunginjohtajana 1997-1998. Vuosina 1983-1987 Myllyniemi oli kansanedustajana (sdp). Myllyniemi tunnetaan kuntaliitosselvityksistä, mutta pelastustoimen selvitykset hän nostaa itse yksiksi uransa kohokohdiksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17


auttamaan kaikin tavoin, että uudistus onnistuisi. Työssä tarvitaan myös ammattijärjestöjä. Sijoituspäätöksistä tarkemmin kysyttäessä Holmlund totesi, että kahdeksan suurinta päivystyssalia jatkavat, Lohja poikkeuksena. Kaikkia komeroita ei tule laskea neliöihin. –– Poria puoltaa hätäkeskusyksikkö. Operatiivisen ja hallinnollisen yksikön erottamisesta ei olisi seurannut mitään hyvää. Ei ole oleellista, missä kaupungissa keskus on, vaan että siellä pystytään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hätäkeskuspäivystäjän oikeudellista asemaa selkeyttävä uusi hätäkeskuslaki on Holmlundin mielestä merkittävä ja odotettu parannus. –– Laki tuo apuja ja käymme myös keskustelua, tarvitaanko tähän liittyen jatkouudistuksia. SM esittää valtion vuosien 20112014 menokehykseen 30 miljoonan euron lisärahoitusta hätäkeskusten verkottamiseen ja tietojärjestelmän rakentamiseen.

Tuloksellisuushankkeet pian käyntiin Kuntatyönantajan näkemyksen työurakehittämiseen toi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen. Hän myös esitteli KT:n näkökulmasta

18 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

helmikuun alussa saavutettua kuntaalan työsopimusneuvottelujen tulosta (katso KTN:n juttu tästä lehdestä sivulta 6). KT:lla odotukset pelastusalan toimintakykyhankkeen ja uraselvityksen jatkotyöstöstä ovat pitkälle samansuuntaisia kuin sisäministeriössä: muutosta tarvitaan ja sen tekemiseen tarvitaan kaikkien osapuolten panosta. Neuvottelutuloksen osalta Jalonen avasi muun muassa syksyn tuloksellisuuserän (0,7 %) jakamista. Jokaisen työnantajan tulee tarjota työntekijöille mahdollisuutta tuloksellisuushankkeisiin osallistumiseen. Hankkeet päätetään paikallisesti. Yleisö tenttasi Jaloselta kommentteja muun muassa KT:n toimista palomiesten verotulojen selvittämisessä, palomiesten sairaankuljetustehtävien palkkauksesta, Teknisten sopimuksen tulevaisuudesta sekä pelastusalan ammattien vetovoimaisuudesta. Seminaarin järjestäjät kiittävät alustajia, vieraita ja yleisöä onnistuneesta tapahtumasta!

-- Viime vuoden pelastushenkilöstön eläkelinjaus johtaa siihen, että kunnilta vaaditaan pelastustoimeen yhä enemmän rahaa. Tämä on väistämätön seuraus. Henkilöstö ei ryhdy maksumieheksi, Kim Nikula sanoi.


Kentän ääni kuuluviin liittokokouksessa

Hallituksen viimeisin kokous järjestettiin Vantaalla 30. maaliskuuta. Mukana olivat mm. oikealla Mauri Koivisto (PohjoisSavo), Jarkko Savilepo (Kanta-Häme, PäijätHäme ja Kymenlaakso), vasemmalla Ilkka Mustakangas (Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa), Jyrki Savolainen (Lappi) ja Tuomas Loikkanen (Etelä-Savo ja Etelä-Karjala).

Palomiesliiton liittokokousta valmistellaan jo. Liittohallituksen jäsenet ovat linkkejä paikallisyhdistysten ja liittokokouksen välillä.

V

uosittain kokoontuva liittokokous on Palomiesliiton yli päättävä elin, joka muun muassa vahvistaa sopimustavoitteet, tekee päätökset tärkeimmistä talouteen liittyvistä asioista sekä hyväksyy toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Kokous keskustelee ja tekee päätöksen myös liiton strategiasta, joka on toimintasuunnitelmaa pitkäaikaisempi linjaus tavoitteista, joita varten liitto tekee työtä edistääkseen jäsentensä etuja. Palomiesliiton liittohallitus johtaa liiton toimintaa liittokokouksien ja liiton sääntöjen puitteissa. Hallituksessa SPAL:n paikallisyhdistykset ovat edustettuina 13 hallitusedustajan kautta.

LIITTOHALLITUS myös valmistelee asiat, jotka liittokokous käsittelee. Hallitus kokoontuu tänä vuonna kuusi kertaa, jonka lisäksi hallituksen tukena toimiva työvaliokunta kokoontuu viisi kertaa. Osa kokouksista on seminaareja, joissa valmisteltavista asioista keskustellaan laajemmin ja käsillä olevia kysymyksiä avataan esimerkiksi ryhmätyöllä. Liittohallituksen jäsenillä on tärkeä rooli toimia paikallisyhdistysten ja hallituksen sekä liittokokouksen välisenä linkkinä. Hallituksen jäsenet tiedottavat tehdyistä päätöksistä omalla alueellaan, mutta ovat myös toiseen suuntaan toimivat jäsenten aloitteiden ja mielipiteiden väylänä.

Demokraattisin periaattein toimivalle liitolle on tärkeää, että kentän ääni kuuluu päätöksenteossa. Jokaisella liiton jäsenellä on mahdollisuus saada oma mielipiteensä liittohallituksen ja liittokokouksen tietoon hallitusedustajansa kautta. Ole aktiivinen – osallistu liiton kehittämiseen! Alueittaiset hallitusedustajat yhteystietoineen löytyvät liitot kotisivulta www.palomiesliitto.fi/liittohallitus. LIITTOKOKOUKSEN paikasta tehdään päätös kevään aikana. Kokouspäiväksi on jo päätetty 30. marraskuuta.

Tampereen korjattava heti pelastusvalmiuden puutteet Tampereen aluepelastuslaitoksen vastaukset eivät toistaiseksi ole tyydyttäneet aluehallintovirastoa. Suunnitelma uudesta paloasemasta ei riitä, vaan Tampereen kaupungin on korjattava heti sammutus- ja pelastusvalmiuden puutteet. Aamulehden mukaan Tampereen on esitettävä, miten

pelastustoimi pääsee kuudessa minuutissa apuun ykkösriskialueelle Lielahdessa ja Tesomalla ennen kuin Ylöjärven uusia paloasema valmistuu. Avi pitää hyvänä sitä, että paloasemien aiempi vajaa miehitys on korjattu. Ensimmäisenä paikalle ehtivä yksikkö on heti

toimintavalmis. Etelä-Tampereen ja Pirkkalan pelastusvalmiuden osalta avi pitää riittävänä sitä, että Pirkkalaan tulee uusi paloasema vuoden loppuun mennessä. Avin selvityspyynnöstä kerrottiin Pelastusalan ammattilaisessa 1/2010. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 19


Taantuma nykäisi hakijamä R askaat psykologiset testit ovat takana ja edessä on viikkojen odotus. Pääsenkö sisään? Joni Lindqvist ja Antti Hallikainen istuvat alas viimeisten psykologisten testien jälkeen. Jännitys ei näy miehissä, kaikki voitava on nyt tehty. Miehet kuuluvat siihen 153 hengen joukkoon, joka haki tammikuussa Helsingin Pelastuskouluun. Koulun rehtorilla Matti Waitisella oli syytä hymyillä. Hakijamäärä nousi edellisvuosista peräti neljänneksen. Syy on Waitiselle selvä: –– Johtuu taloudellisesta taantumasta. Se ajaa ihmisiä varman työpaikan perään. Hakijoiden tiedossa on, että jos he onnistuvat kouluun pääsemään ja hoitavat hommansa asiallisesti, he saavat varman vakinaisen viran. Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia työvoimaennusteiden mukaan, siis paikkaamaan poistumaa, joka Helsingistä lähtee eläkkeelle. Se, ettei koulusta valmistu yhtään työtöntä, on lama-aikana arvossaan. Varman työn lisäksi hyvän työpaikan mainetta lisää Helsingin kaupunki. 1990-luvun lamassa se ei irtisanonut yhtään ihmistä taloudellisista syistä. –– Myös Pelastusopistolla ovat luvut olleet ylöspäin, Waitinen jatkaa.

Monipuolisuus kiehtoo Hallikainen ja Lindqvist ovat nyt 48 hakijan joukossa. Alkuperäisestä porukasta muutama putosi heti fobiatesteissä. Fyysisten testien jälkeen 40 sai lähteä, ja loput valittiin jatkoon paperien perusteella. Se, tuleeko näistä miehistä pelastajia, selviää huhtikuun lopulla. Mutta mikä saa nuoret miehet vuosi toisensa jälkeen kiinnostumaan raskaasta ammatista? Taantuma ei ole päällimmäinen syy. –– Olin varastolla töissä. Se oli sellaista nollat taulussa duunia, kaikki päivät samanlaisia. Mä haluan tehdä monipuolista työtä, joka on fyysisesti ja henkisesti vaativaa, vantaalainen Lindqvist toteaa. Keravalta kotoisin oleva Hallikainen on samoilla linjoilla. Työn vaihtelevuus vetää selvästi hakijoita. Hallikainen muutti Ranualta Keravalle yhdeksän vuotta sitten, teki töitä rakennuksilla, 20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Helsingin Pelastuskouluun oli tammikuussa enemmän hakijoita kuin vuosiin Silti pelastajaksi haluavien laatu oli erinomainen opiskeli urheiluhierojaksi, teki alan töitä pari vuotta kunnes halusi vaihtaa alaa. Hän haki Pelastuskouluun jo kerran aiemmin, mutta ilman toisen asteen tutkintoa homma jäi puolitiehen. Hänelle suositeltiin ensihoitoon suuntautuvia lähihoitajaopintoja. –– Viime kesästä olen ollut Vantaan terveyskeskuksen päivystyksessä töissä. Se on mukavaa työtä, mutta haluaisin vieläkin monipuolisempaa.

Hallikaisen tie on nykyään hyvin tyypillinen. Yhä useammalla hakijalla on taskussaan jokin terveydenhuollon ammattitutkinto, siitä saa lisäpisteen. Waitinen näkee, että nuorta miestä kiinnostaa lukiovaiheessa usein moni muu asia kuin opiskelu. Myöhemmin sitten havahdutaan siihen, että on hankittava parempi todistus. Tässä tilanteessa moni pelastajaksi haluava lukee vielä lähihoitajaksi.


äärän nousuun

Arvostuksesta kertoo sekin, että monet hakijat ovat valmiita vaihtamaan entisen työnsä huonommin palkattuun palomiehen ammattiin. Matti Waitinen kertoo, että edellisellä kurssilla oli esimerkiksi teknisen puolen AMK-insinöörejä, jotka olivat työskennelleet hyvinkin vaativissa tehtävissä. –– Hakijoissa on aina useita sellaisia, jotka ovat olleet kymmenenkin vuotta vakituisessa työssä. He ovat huomanneet, ettei työ anna heille tarpeeksi. Auttamishaluiset ihmiset haluavat työtä, jolla on heille todella merkitystä.

Tosi-tv pönkittää kiinnostusta

Antti Hallikainen (vas) ja Joni Lindqvist haluavat pelastajiksi nimenomaan Helsinkiin. Molemmat haluavat asua pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi Pelastuskouluun houkuttaa varma virka, kattava koulutus ja Helsinkiin liittyvät erikoisuudet kuten metro ja korkeat rakennukset. Ari Räsänen – teksti ja kuva

elastuskouluun oli tammikuussa enemmän hakijoita kuin vuosiin. ilti pelastajaksi haluavien laatu oli erinomainen. –– Olen ollut koulun rehtorina nyt kymmenen vuotta. Nykyään on paremmin koulutettuja hakijoita kuin ennen. Tässäkin psykologisiin testeihin tulleessa kymmenen hengen porukassa oli kolme ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa. AMK-ensihoitajiakin on yleensä loppukahinoissa kolmesta neljään. Paitsi että tämän päivän hakijat tavoittelevat monipuolista työtä, heitä motivoi ammatin yleinen arvostus.

Arvostuksessa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä huikea muutos. Kun Suomen Kuvalehti selvitti ensimmäistä kertaa ammattien arvostusta vuonna 1991, palomies tarpoi sijalla 146. Vuonna 2006 palomies loisti kirurgin jälkeen kakkosena. –– Mä arvostan tätä ammattia paljon, kaikki ikäryhmät arvostaa. Naiset on villinä vaikka ollaan vasta pääsykokeissa, Joni Lindqvist nauraa.

Nykynuoren kiinnostus pelastajan ammattia kohtaan on monen tekijän summa. Myös televisiolla on rooli tässä ammatin arvostuksen rakentamisessa. Subtv:llä pyörineessä Pelastajat-sarjassa seurattiin helsinkiläisten palomiesten arkea. Sarja näkyi heti pääsykokeissa. –– Edellistä kurssia kun haastateltiin, monen käsitykset ammatista pohjautuivat nimenomaan tähän sarjaan. Ei tästä ole tutkittua tietoa, mutta tuntuu että sillä oli oikeasti merkitystä, rehtori Waitinen pohtii. –– Hyvä, että tuollaista tehdään. Se tuo varmaan hakijoita lisää ja parantaa entisestään ammatin positiivista kuvaa. Ihmiset näkee, miten monenlaisiin tilanteisiin pelastajien pitää varautua, Joni Lindqvist jatkaa. Työn monipuolisuus ja sen mukana tuoma rasitus ovat Lindqvistin ja Hallikaisen mielestä syynä ammatin kovaan arvostukseen. Miehiä eivät työn henkiset rasitteet arveluta, päät tuntuvat olevan kunnossa. –– Varmaan töissä joutuu näkemään rumiakin juttuja. Moni on sanonut, että arvostaa työtä kovasti, muttei mitenkään voisi itse tehdä sitä, Antti Hallikainen summaa. –– Ei tässä ole sellaista mielessä, että kannan ihmisiä palavasta talosta. Mä olisin uran huipulla, jos pääsisin pelastajaksi ja oppisin sen duunin hyvin, Lindqvist päättää. Ammatin arvostuksen ja hakijoiden laadun suhteen on siis syytä olla erinomaisen tyytyväinen. Tällä hetkellä asia taitaa olla juuri niin kuin rehtori Waitinen asian ilmaisee:

Palomies on rock.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21


Terveyttä työhön ja elinvuosiin

Henkilöstön ikääntyminen asettaa pelastuslaitoksille uusia haasteita työntekijöiden työkyvyn ylläpidon tukemisessa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on käynnissä kaksi kuntoprojektia yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen kanssa.

E

nsimmäinen kuntoprojekti käynnistyi vuoden 2009 alussa viidenkymmenen vakinaisen palomiehen ja sopimuspalokuntalaisen joukolla. Toinen projekti alkoi tämän vuoden alussa ja siihen vakinaisista osallistuu yhteensä 17 henkilöä – miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä. Kakkosprojektiin mukaan lähtenyt palomestari Juha Koski on tyytyväinen. –– Helmikuussa suoritimme juoksutestin, jonka jälkeen saimme selkeän harjoitusohjelman ensimmäisen kymmenen viikon ajaksi. Minua projekti on ainakin motivoinut liikkumaan aikaisempaa enemmän. Osallistujat jaettiin kolmeen harjoitusohjelmaan lähtökunnon mukaan. 22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Esimerkiksi ryhmän kaksi ohjelma sisälsi helmi-maaliskuussa pitkäkestoisen aerobisen harjoituksen (1 krt viikossa), aerobisen lenkin ja kuntopiirin (2 krt viikossa) ja omia liikuntaharjoituksia (1-2 krt viikossa). Treenit vaihtelevat kuntopiiristä keppijumppaan, uinnista juoksuun. Urheiluopistolle ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa vuodessa yhteistreeneihin ja kuntotesteihin. Ohjelmassa on myös luento elämänhallinnasta ja ravinnosta. Testausta ja liikuntavalmennusta antavat urheiluopiston valmentajat. Kuortaneen palveluja käyttävät monet huippu-urheilijat, kuten SM-liigapelaajat.

Jokainen osallistuja on asettanut oman tavoitteen. Toisilla se on savusukellustestin uudelleen suorittaminen, joillain painon pudotus, mutta kaikilla oman lähtötason kannalta realistinen ja mitattava maali. Koski asetti tavoitteekseen Helsinki City Marathonin, joko tämän vuoden elokuussa tai ensi vuonna. –– Edellisestä ja ainoasta maratonista on kymmenen vuotta aikaa. En halua jäädä yksinkertaisen maratonin mieheksi!

Työantaja tukemaan Hankkeita ryhdyttiin Etelä-Pohjanmaalla ideoimaan, kun nähtiin tarve tukea ja kannustaa vakinaisen ja sopimushenkilöstön omaehtoista kunnon ja


«

Valmennusryhmät kokoontuivat Kuortaneelle 17. maaliskuuta ravintoluennolle, jonka jälkeen tehtiin keskivartalotreeniä.

Tykyä koko työuran ajan Työkykyä ylläpitävän (tyky) toiminnan järjestäminen on työantajan velvollisuus ja osa hyvää työterveyshuoltoa. Tykyllä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla edistetään ja tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja työkyvyn säilyttämistä työuran kaikissa vaiheissa. Tyky on johdonmukaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Se voi toteutua työtapojen, työolojen ja -ympäristön sekä työyhteisön kehittämisenä, lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena tai uuteen tehtävään koulutuksena. Tyky perustuu yhteistyöhön, johon osallistuvat työnantaja, esimiehet, työpaikan yhteistyöelimet ja henkilöstöryhmät sekä yksittäiset työntekijät. Työterveyshuolto on asiantuntijana tukemassa tykytoimintaa. Työpaikalle tykyn voi juurruttaa perustamalla tykytoiminnasta vastaavan työryhmän, jossa on mukana työyhteisön eri ammattien edustajia.

elämäntapojen ylläpitoa. Koulutetusta savusukellus- ja hälytyskelpoisesta henkilöstöstä halutaan pitää kiinni. –– Palomiesten eläkeikä on korkea. Pelastuslaitos joutuu miettimään, miten se voi tyky-suunnittelulla huolehtia siitä, että henkilöstö pystyy tekemään työtään eläkkeelle asti. Ja jos työkyky alenee, etsitään keinot, millä se saadaan takaisin, sanoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie. –– Kertasatsauksena projektit ovat pelastuslaitokselle isoja, mutta loppulaskuna pieniä siihen nähden, mitä saavutamme. Palomies ja työsuojeluvaltuutettu Juha Vieruaho kokee valmennusprojektit tarpeellisiksi.

–– Missä muualla tässä iässä enää saa ilmaiseksi valmennusta työantajalta. Treeneissä ollaan työkavereiden kanssa ja potkitaan toinen toisiamme eteenpäin. Meidän Seinäjoen työvuorosta viisi kuudesta lähti mukaan, minä innostuin kun kuulin kehuja vuosi sitten valmennuksesta aloittaneilta, kertoo Vieruaho. –– Tällaista toimintaa pitäisi olla ympäri maata. Eläkeikä on korkealla, näillä jutuilla vastataan siihen huutoon, että pysytään kunnossa. Valmennuksessa käsitellään kuntoa ja ravintoa, nehän ovat kaiken perusta. Työsuojelutoiminnankin kannalta tämä on hyvä juttu. Valmennukseen on osallistujia lähes jokaiselta Etelä-Pohjanmaan 27 palo-

asemalta. Kangastie ja Vieruaho näkevät, että projekti hitsaa myös laitoksen yhteishenkeä.

Toimintakykyyn uudet testit Valmennukset ovat kaksivuotisia. –– Siinä ajassa ennättää jo saada tuloksia painonpudotuksessa ja juurruttaa terveellisempää ja liikunnallisempaa elämäntapaa, uskoo Kangastie. –– Pitkäkestoisuus tuo pysyvyyttä. Niinhän se on, että itse aloitetut treenipyrähdykset monesti alkaa ja loppuu nopeasti, Vieruaho vertaa. Valmennukseen osallistuminen on perustunut vapaaehtoisuuteen. Ryhmien kokoamisessa on tehty yhteistyötä PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23


Potilas kuoli työterveyshuollon kanssa. Miehistön ja alipäällystön ryhmät ovat selvät, mutta entä päällystö? –– Päällystöllä ei ole kuntovaatimusta, mutta tulossa on. Hallintoa ja päällystöä tulee myös kannustaa hyvään kuntoon, sanoo Kangastie. Neljäs valmennusryhmä muodostuu alueellisista liikuntavastaavista, jotka jatkossa toimivat alueiden kuntotestien yhteyshenkilöinä. –– Kuntotestaus muuttuu valtakunnallisesti FireFit-järjestelmään, jossa kunto- ja taitotestien perusteella pisteytetään viiteen luokkaan. Ennakoimme testausuudistuksen sisäänajoa kouluttamalla kahdeksan liikuntavastaavaa, jotka koordinoivat oman alueensa kuntotestausta ja toimivat myös sisäisessä liikuntakoulutuksessa sytykkeen antajina, kertoo Kangastie. FireFitissä pelastajan fyysisen toimintakyvyn indeksi muodostuu kuntoindeksistä (lihaskunto, aerobinen kestävyys ja liikkuvuustestit) sekä työtaitoindeksistä (Oulun mallin tai mallista muokattu savusukellustestirata).

matkalla saamiinsa vammoihin

Otsikko on pahaa aavistamaton journalismin kukkanen, mutta se istuu tragikoomisesti potilasturvallisuuteen. Terveydenhuollon tekemien virheiden vuosittainen hinta on kova: 1500 potilaskuolemaa, joka kymmenes kärsii jonkin asteisesta haitasta ja lasku on 440 miljoonaa euroa. Pääasiassa virheet johtuvat inhimillisistä tekijöistä, joita voidaan välttää. Siksi potilasturvallisuuteen on panostettava.

P

otilasturvallisuus on terveydenhuollon järjestelmien asia. Sen eteenpäin vieminen vaatii, että johtajat ymmärtävät mistä on kyse. Niin kauan, kun pelastusjohtajat, ensihoitopäälliköt ja muut käskijät eivät asiaa ymmärrä, potilasturvallisuusajattelun eteneminen pelastuslaitoksissa on hankalaa. Järjestelmän suurin virhe virheiden käsittelyssä on tekijän syyllistäminen, siinä odotetaan tekijän korjaavan itse virheensä. Ainainen syyllisten etsintä johtaa kuitenkin lopulta siihen, että haittatapahtumia ja virheitä peitellään, mikä voi koitua kohtalokkaaksi.

Kumpikin satsaa

Virheitä voidaan välttää

Osallistujien puolelta hankkeet vaativat sitoutumista harjoitusohjelmaan ja omaan tavoitteeseen koko kahden vuoden ajan. Työnantaja tukee valmennusta niin, että harjoitukset urheiluopistolla ovat virka-aikaa ja matkoihin on käytettävissä virka-autot. Etelä-Pohjanmaalla yhteistyökumppaniksi valittiin urheiluopisto, mutta Kangastie ei näe mitään estettä sille, etteivätkö pelastuslaitokset voisi vetää vastaavia valmennuksia ominkin voimin. –– Liikuntaharjoituksethan ovat samoja, mitä vuoroissa tehdään, mutta harjoittelu on vuoroliikuntaa tavoitteellisempaa ja valmennettua. Urheiluopiston ammattilaisten kautta saimme myös ideoita ravintoluentojen pitämiseksi.

Terveydenhuollon virheiden taustalta löytyy 70 prosentissa tapauksista inhimillinen tekijä. Potilasturvallisuuden kannalta se on huojentava tieto, sillä inhimillisistä tekijöistä johtuvia virheitä voidaan välttää. Inhimillisten virheiden on todettu johtuvan sellaisista asioista, että virheen olisi voinut aiheuttaa kuka tahansa. Siksi ei riitäkään, että pelkästään virheen tekijä korjaa virheensä, vaan samasta virheestä on kaikkien voitava oppia. Enää ei saa kysyä: kuka teki? Tärkein kysymys on: miksi teki? Kun syyt löytyvät, niitä on helpompi korjata. Terveydenhuollossa opitaan vähitellen ajattelemaan, että inhimilliset virheet kumpuavatkin järjestelmästä eikä yksilöstä. Toivottavasti sama ymmärrys saavuttaa pelastuslaitoksetkin. Potilasturvallisuutta on pidetty melko abstraktina käsitteenä, mutta viime aikoina sitä on purettu helpommin pureksittaviksi paloiksi. Potilasturvallisuuden opettaminen yhtenä oppiaineena ei onnistu, se on sisällytettävä kaikkeen. Arcada-ammattikorkeakoulu on perehtynyt potilasturvallisuuteen. Se järjesti potilasturvallisuussymposiumin helmikuussa, mutta

24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Jatkuvaa kommunikaatiota Tiimi, joka odottaa vain johtajansa käskyä, ei ole tiimi, vaan helposti haavoittuva joukko. Työpari, jonka ei tarvitse puhua toisilleen, koska tuntee toistensa ajatukset, on fiktiivinen. Toimivassa tiimissä tarvitaan jatkuvaa kommunikointia ja jatkuvaa asioiden varmentamista. Kukaan ei ole niin täydellinen, että muistaa aina kaiken. Potilasturvallisuuden lähtökohta on, että osataan tekniset taidot kuten hoitovälineiden käyttö, lääkkeiden annostelu tai ensiarvion tekeminen. Tutkimusten mukaan virheet piilevätkin melkein aina ei-teknisissä taidoissa, esimerkiksi johtamisessa, päätöksenteossa, kommunikoinnissa, suunnittelussa, ennakoinnissa ja tilannetietoisuudessa. Sudenkuopat löytyivät, kun simulaatio-opetus yleistyi. Huomattiin, että taitavat ja kokeneet tiimit tekevät inhimillisiä virheitä.

Hoitotiimin kommunikointi ja asioiden varmistaminen on potilasturvallisuutta. Monesti virheen taustalta löytyy väärä luulo tai huonosti kuultu ohje.

heen takaa löytyy aina pieniä haittoja. Siksi raportointi kaikista pienimmistäkin haitoista on tarpeen.

hentää inhimillisiä virheitä ja parantaa turvallisuutta. –– Terveydenhuollossa on opittu pitämään hyväksyttävänä, että potilaita kuolee, mutta jos Finnairin lennoilla kuolisi terveydenhuoltoon verrattava määrä asiakkaita, niin business olisi aika pitkälle siinä, Finnairin lentokapteeni ja pääkouluttaja Arto Helovuo totesi Arcadan potilasturvallisuussymposiumissa. Hän tekee paljon yhteistyötä Arcadan kanssa potilasturvallisuusasioissa

CRM ilmailusta ensihoitoon

Tarkistuslistat ensihoitoon

Miehistöresurssien hallinta (Crew Resource Management CRM) on tuotu ilmailusta terveydenhuoltoon. Siinä lähtökohtana on, että sankareita ei ole, vaan turvallinen toiminta syntyy suunnitellun ja varmistetun tiimityön seurauksena. Jokainen tiimin jäsen voi puuttua työssä tapahtuvaan epäkohtaan. Siten tiimin jäsenet tukevat toistensa toimintaa. Yksi tiimin jäsenistä voi aina tehdä virheen, mutta harvemmin kaksi henkilöä tekee samaa virhettä. CRM vä-

On pohdittu, voitaisiinko ensihoitoon tuoda ilmailusta tuttuja ”tarkistuslistoja”, joiden mukaan hoitotilanteissa voitaisiin edetä. On arveltu, että listat saatettaisiin kokea epäluottamuslauseena osaamista kohtaan. Näin ei ole, leikkaussalityöskentelyynkin listat ovat jo tulleet. –– Jos ilmailussa joku ehdottaisi tarkistuslistojen ohittamista, sitä pidettäisiin todella suurena turvallisuuspoikkeamana. Tarkistuslistat ovat laadun varmistamista, Helovuo sanoo.

MARKO PARTANEN – teksti ja kuva

vieraslistalla oli vain pari pelastuslaitosta. Asiaa ei vielä ymmärretä kentällä.

Virheet nippuun Pohjanmaan pelastuslaitoksen sairaankuljettajat voivat raportoida virhe-, läheltä piti- tai haittatilanteistaan sairaanhoitopiirin HaiPro-tietojärjestelmään. Ongelmana on toistaiseksi se, ettei kunnolla tiedetä, mitä asioita sinne kannattaisi kirjoittaa. Monesti pienet haittatapahtumat, jotka eivät johda virheeseen, jäävät helposti raportoimatta. Niitä ei jostain syystä koeta merkittäviksi, vaikka sitä ne ovat. On todettu, että pieni haitta johtaa harvoin virheeseen, mutta jokaisen vir-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25


Sisäilmaongelmat jatkuvat

Porvoon uudella asemalla jo sisäilmaongelma – Kuusi vuotta sitten käyttöönotetulla Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon pelastusasemalla on ilmennyt sisäilmaongelmia. Henkilöstö raportoi ensimmäisistä sisäilmaan ja mikrobeihin viittaavista oireista viime syksynä. Tutkimusten pohjalta on valmistunut korjaussuunnitelma, jossa yritetään korjata tilannetta ulkoseinien tiivistyksellä. Oireita on saatu muutamista palomiesten lepohuoneista ja useasta työhuoneesta toimistosiivessä. Muutama aseman työntekijä on joutunut siirtymään muihin tiloihin.

Kotkassa jälleen evakkotiloihin – Jylpyn paloaseman henkilöstö on jälleen muuttamassa evakkoon homeongelmaisesta kiinteistöstä (katso Pelastusalan ammattilainen 6/2009). Tällä kertaa koko talo on tyhjentymässä toimistoa myöten. Kymenlaakson pelastuslaitoksen uusista väistötiloista neuvotellaan kahdessa osoitteessa: Mussalon sataman lähellä sijaitsevassa teollisuushallissa ja Karhulassa sijaitsevassa hallissa. Palomiesten toiveissa on, että väistötiloihin päästäisiin muuttamaan kesään mennessä. Kotkassa on edelleen päättämättä, jatketaanko vanhan asemakiinteistön korjausyrityksiä vai rakennetaanko uusi paloasema. Kotkan kaupunginvaltuustossa on herännyt neljän puolueen yhteenliittymä, joka vaatii rahoitusta uuden aseman rakentamiseksi. Kotkassa on pitkään tehty 26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

töitä paloaseman pihalla sijaitsevista konteista käsin ja välillä väistötiloissa. Paloaseman pelastushenkilöstöstä 34:lle on työterveyshuolto kirjoittanut konttipaperit.

Jyväskylässä odotetaan asemahankkeita –Keski-Suomessa sisäilmaongelmiin on törmätty Jyväskylän, Vaajakosken ja Laukaan paloasemilla. Jyväskylän purkutuomion saaneella pääpaloasemalla pesu- ja saunatilat siirrettiin kontteihin kaksi vuotta sitten ja osa miehistöhuoneista on ollut suljettuna. Huoneita on ylipaineistettu. Työterveyshuollossa käyneistä 55 työntekijästä 51:llä on todettu sisäilmasta johtuvia hengitystie- ym. oireita: tyypillisesti nuhaa, kuumetta ja nenäverenvuotoa. Sairaslomissa ei kuitenkaan ollut erityistä kasvua. Vaajakosken asemalla ongelma pesiytyy kellarin kuntosaliin ja pesutiloihin. Laukaan asemalla sisäilma oireilee tunkkaisena hajuna. Tilannetta helpottavat uudet asemat, joita Jyväskylässä ryhdytään lähiaikoina rakentamaan. Uuden pääpaloaseman rakentaminen alkaa vielä tänä keväänä ja se valmistuu 2011. Kaksi sivupaloasemaa avataan sitä seuraavina vuosina. Esillä on myös ollut Laukaan toiminnallisesti huonon aseman korvaaminen uudella. Jyväskylän vanhan aseman osalta kaupungin sisäilmatyöryhmä selvitti maaliskuun lopulla henkilökunnan laajempaa siirtämistä väistötiloihin.

... mutta uusiakin asemia

rakennetaan

Loimaalle ensimmäinen oikea paloasema – Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Loimaan alueen toiminnot keskittyvät Loimaan uudelle paloasemalle. 2200 neliömetrin paloasemarakennus otettiin käyttöön joulukuussa. Rakennus Loimaan ensimmäinen paloasemakäyttöön rakennettu asema. Aikaisemmin palokunta toimi vanhasta autokorjaamosta remontoiduissa tiloissa ja sitä ennen 70-luvun lopulle saakka kaupungintalon alakerrassa kolmen auton tallissa. Asema siirtyi keskustasta Turun suuntaan nelostien varrelle. Teollisuusalueella palokunta pystyy aiempaa paremmin suorittamaan harjoituksia ympäristön häiriintymättä. Rakentaminen maksoi nelisen miljoonaa euroa. Suunnittelua tehneet kaksi arkkitehtia kuuntelivat käyttäjiä – henkilöstö sai vaikuttaa muun muassa tilojen suunnitteluun ja huoltotiloihin. Asemalle saatiin letkujen pesu-, kuivaus- ja koeponnistuskone. Aseman kokonaisuusvahvuus on 32 henkilöä. Vuorossa on 1+4 ja päivätyössä 12.

Nivalassa päästiin parakeista – Jokilaakson pelastuslaitoksen Nivalan pitkään odotettu paloasema otettiin käyttöön maaliskuun lopussa. Uudisrakennus korvasi 45 vuotta vanhan, pahasti homeen ja sädesienen valloittaman vanha aseman. Sisäilmaongelmien johdosta henkilöstö joutui työskentelemään viimeiset yli kaksi vuotta parakeista käsin. Kerrosalaltaan 1350 neliömetrin rakennuksen kustannusarvio on 2,3

Kuvat: spal, pelastuslaitokset

Kosteusvaurioista johtuvat sisäilmaongelmat piinaavat edelleen paloasemia eri puolilla maata...


STTK: Työttömyyden kasvu riski tulevaisuudelle miljoonaa euroa. Rakentaja on Nivalan teollisuuskylä Oy, jonka suurin omistaja on Nivalan kaupunki. Paloaseman käyttäjien esitysten mukaan toimisto- ja luokkatilat varustettiin viilennetyllä koneellisella ilmastoinnilla. Myös huoltotilojen kokoon on kiinnitetty huomiota. Pesuhalli on kooltaan 116 m2, 14,5x8 metriä. Nyt kaikki kalusto saadaan saman katon alle, kun aikaisemmin kalusto on ollut sijoitettuna kahteen pisteeseen ja osa ulos. Nivalan paloasemalla työskentelee kaksi palomestaria ja kaksi ylipalomiestä. Hälytysosasto on 30 henkeä.

Petosen toimintavalmiusaikoihin parannusta – Pelastusopiston yhteyteen avataan sivupaloasema kesäkuun alussa, jos Pohjois-Savon pelastuslaitoksen esitys etenee odotetusti Kuopion kaupungin hallinnossa. Pelastuslaitoksen esittämään pakettiin sisältyy kahdeksan uutta virkaa ja vuokrasopimus Pelastusopiston kanssa. Asema toimisi ympärivuorokautisesti 1+3-vahvuudella, sekä sairaankuljetus- että sammutusyksiköllä. Tukikohdan vuosikustannukset ovat 390 000 euroa. Sivuasema palvelee lähes 20 000 asukkaan Petosen aluetta. Petosen ykkösriskialueita ei saavuteta alle kuudessa minuutissa Neulamäen paloasemalta. Yksityinen ensihoidon ambulanssivalmius alueella päättyi vuosi sitten. Petosella on vuodessa 2000 ensihoidon tehtävää ja 300 pelastustoimen tehtävää. Pelastuslaitoksen mukaan näillä tehtävämäärillä mahdollinen päällekkäisyys ei muodosta sellaista riskiä, etteikö ensihoitoa ja pelastustoimea voitaisi hoitaa yhteisesti käyttäen synergiaetua. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa alueelle erilliset ensihoidon ja pelastustoimen valmiudet. Asema palvelee myös Pelastusopiston opetustoimintaa.

Suomen vakava taloustilanne edellyttää yhä aktiivisia toimia maan hallitukselta. Erityisesti työttömyyden repeäminen vaatii tarkasti työllisyyden vähentämiseen kohdennettuja toimenpiteitä. – Kasvun merkkejä on ilmassa, mutta työttömyys on nousussa. Hallituksen pitää kehysneuvottelussa päättää lisämäärärahoista työllisyyden tukemiseen. Nuorisotyöttömyyden alentaminen edellyttää

uusien keinojen käyttöönottoa. STTK kannattaa ehdotetun työllisyyssetelin ja osa-aikalisän käyttöönottoa, toteaa pääsihteeri Leila Kostiainen. Kehysneuvotteluissa hallituksen tulee lisätä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin käytettäviä määrärahoja. Hallituksen talouspoliittinen linja ei saa kiristyä. Tarvitaan hallitukselta luottamusta edellyttäviä toimenpiteitä, jotka vahvistavat orastavaa talouskasvua.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteen vaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä. SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä. Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia, että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten asioihin.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27


Kuusankosken vahvuus nostetaan viimeinkin pelastussukelluskelpoiseksi Kymenlaakson pelastuslaitos suunnitteli vahvuuden laskemista entisestään, mutta Kouvolan kaupunki päätti toisin.

K

uusankosken paloasemalla on työskennelty alivahvuudella aseman perustamisesta lähtien. Vahvuus on ollut paloesimies ja kaksi palomiestä 90-luvun alusta alkaen. 20 000 asukkaan Kuusankoski on nykyään osa Kouvolan kaupunkia. Kymenlaakson pelastuslaitoksen hallinto sijaitsee Kotkassa. Kymenlaakson pelastuslaitos suunnitteli viime syksynä valmistelemassaan palvelutasoesityksessä Kuusankosken aseman keventämistä säästösyistä edelleen 1+1 -vahvuuteen. Tämä poiki

Kouvolassa vilkkaan kansalaiskeskustelun paikkakunnan turvallisuustasosta, oikaisuvaatimuksia pelastuslaitoksen johtokunnalle ja kanteluita hallintooikeuteen. Palvelutasopäätöstä käsitellyt aluehallintovirasto palautti päätöksen takaisin pelastuslaitokselle tammikuussa. Keskeinen korjausta vaativa kohta oli Kuusankosken tilanne, mutta myös onnettomuuksien ehkäisyn toimiin ja lähialueyhteistyön suunnitteluun avi vaati täsmennystä.

Kuusankosken osalta avi huomautti, ettei keskustaajaman ykkösriskialue ole saavutettavissa ensimmäisen yksikön 1+3 -vahvuudella pelastuslain ja toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Seuraavaksi pelastuslaitos esitti työvuorovahvuuden nostoa 1+3:een, mutta vasta ensi vuonna. Lisäksi lomien aikana vahvuuden sallittaisiin putoavan 1+2:een. Tässä vaiheessa asiaan puuttui Kouvolan kaupunginhallitus, jolle korjattu palvelutasoesitys esiteltiin 15. maaliskuuta. Kaupunginjohtajan esityksen vastaisesti hallitus päätti yksimielisesti velvoittaa pelastuslaitosta käynnistämään toimenpiteet Kuusankosken työvuorovahvuuden nostamiseksi välittömästi 1+ 3:een. Vahvuuden tulee

Satakunnan pelastusjohtajan johtamistyyliä on arvosteltu. Pori antoi varoituksen virkatehtävien laiminlyönnistä.

Tähtinen: Tehtiin se, mihin näillä resursseilla pystyttiin Porin kaupunginhallitus antoi Satakunnan pelastuslaitoksen johtaja Pekka Tähtiselle kirjallisen varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Moitittavaa löytyi sisäisen valvonnan pettämisestä. Varoituksen tai huomautuksen antamista roikutettiin Porissa pitkään, kunnes kaupunginhallitus äänestyksen jälkeen päätyi varoitukseen. Pelastuslaitos maksoi 2000-luvun alkuvuosina usean vuoden ajan päällystölle päivystyskorvauksia väärin perustein liikaa. Virkavelvollisuuden laiminlyönti kohdistui paikallisen virkaehtosopimuksen noudattamatta jättämiseen sekä viivyttelyihin työaikakorvausten takaisinperintäprosessissa. Pelastusjohtaja Tähtisen varoituksen lisäksi hallitus antoi huomautuksen pelastuslaitoksen hallintopäällikölle. Pelastuslaitoksen johdolle annetut varoitukset ovat Suomessa ainutker28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

taisia tapauksia. Tähtinen toteaa, että kyseessä ei ollut välinpitämättömyys tai tahallinen niskurointi. – Pelastuslaitos ei kyennyt kohtuullisessa ajassa käsittelemään oikaisuvaatimuksia ja se ei ollut viranomaislaitokselta hyväksyttävää toimintaa. Meillä ei kerta kaikkiaan ollut resursseja tehdä asiaa mallikkaasti. Kannan osaltani vastuun tehdyistä ratkaisuista, sanoo Tähtinen. ARVOSTELUA on kohdistunut myös Satakunnan pelastuslaitoksen työilmapiiriin ja Tähtisen yhteistyökykyyn. Tähtistä on julkisesti moitittu muun muassa pelastuslaitoksen tehottomasta työn organisoinnista, epäselvistä toimenkuvista ja liian pieniin asioihin puuttumisesta. Pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja on kritisoinut johtokunnan ja pelastuslaitoksen päällystön välistä tiedonkulkua ja tehtyjen päätösten

hidasta täytäntöönpanoa. Osansa kritiikistä on saanut johtokunta, jota taas on parjattu liiasta löperyydestä. – Olen pyrkinyt aktiivisesti kehittämään johtamistani ja mukauttamaan sitä olemassa oleviin oloihin. Varoitus sinällään ei tätä muuta. – Parhaani olen yrittänyt, ja jos joku näissä oloissa olisi paremmin tehnyt, olisin onnellinen hänen puolestaan, sanoo Tähtinen. Tähtinen myöntää, että jos hän johtajana aloittaessaan puuttui turhan pieniin asioihin, niin ei omasta mielestään enää viimeaikoina. – Vastuiden määrittely on meillä uskomukseni mukaan samalla tasolla kuin muissakin pelastuslaitoksissa. TYÖILMAPIIRIONGELMISTA on valitettu jo vuosia ennen Tähtisen aloittamista alueellisen pelastuslaitoksen johdossa 2003. Tähtinen valittiin johtoon laitoksen ulkopuolelta.


LEHTIHARAVA

säilyä samana myös loma-aikoina. Linjauksellaan Kouvola sitoutuu uusien virkojen perustamiskustannuksiin. Pelastusjohtaja Vesa Parkkon mukaan toimiin ryhdytään heti, kun uusi palvelutasopäätös saadaan lainvoimaiseksi ja virat perustettua. Päätökset tehdään ennen kesää. Kuusankoskella tapahtumien viimeiset käänteet on toistaiseksi otettu vastaan hyvällä mielellä: uusien virkojen perustaminen nostaa yksikön työturvallisuuden minimitasolle. Vajaamiehitys on aiheuttanut palomiehille riskitilanteita muun muassa savusukelluksessa. Samalla epäillään, että uuden pelastuslain ja toimintavalmiusohjeen jälkeen Kymenlaaksossa tultaneen taas tarkastelemaan asemavahvuuksia.

Kun ilmapiiri hiertää edelleen, on johtokunta päättänyt teettää työilmapiiritutkimuksen. Tähtisen arvion mukaan työilmapiiri mahtuu normaaliin työelämän vaihtelun piiriin: vaihtelua on henkilöittäin ja päivittäin. Aluepelastuslaitoksen aikana Satakunnan pelastuslaitoksessa on ollut kolme johtamisen kehittämishanketta. – Hankkeet eivät sinällään tee autuaaksi, mutta juuri muutakaan tilanteessa ei voi, kuinka hakea uusia keinoja, Tähtinen sanoo. – Johtamista on kehitetty ja siinä on edistytty, vaikka vielä on kehitettävää. Aktiivisella linjalla jatketaan, sillä uusi hanke on käynnistymässä. – Pelastuslaitoksella on tietoisesti pyritty olemaan ilman konsulttien apua ja katsomaan asioita laitoksen sisällä, mutta nyt taas yritetään ulkopuolisen avun kanssa.

” ” ”

Hätäkeskusuudistuksessa liian kova

vauhti, kirjoittaa kansanedustaja Jari Larikka Kouvolan Sanomissa 22. maaliskuuta. “On todella huolestuttavaa, että hätäkeskusuudistusta viedään eteenpäin, vaikkei uutta tietojärjestelmää ole vielä saatu valmiiksi ja nykyinen on vanhentunut.” ”Kun uudistuksen syömähammas ei ole purukunnossa, niin eikö kannattaisi odottaa uuden järjestelmän valmistumista ja vasta sitten siirtyä toteutukseen? Jos käyttöönotossa epäonnistutaan ja avun saaminen viivästyy tietojärjestelmän kankeuden vuoksi, uidaan todella syvissä vaikeuksien vesissä.” ”Helsingin hätäkeskusta, Suomen ainoaa suurta hätäkeskusta vaivannut henkilöstöpula saattaa olla todellisuutta uudistuksen myötä koko Suomessa.”

Rajamiehet taipuvat pelastustehtäviin.

Kainuun rajavartioston partiot ovat tärkeä apu pelastusviranomaisille, kertoi Yle 11. helmikuuta. ”Kainuun rajavartioston partiot ovat parisen vuotta avustaneet Kainuun pelastuslaitosta. Useasti apua on tarvittu viitostien itäpuolella sattuneissa liikenneonnettomuuksissa.” ”Hälytyskeskus ottaa yhteyttä rajavartiolaitoksen tilannekeskukseen, joka ohjaa lähimmän partion paikalle. He antavat paikan päältä tilannetietoa P3:lle eli pelastusjohtajalle. Yleensä tilanteet ovat olleet rajanvarren tiestöllä huonon kelin aikana sattuneita ulosajoja.” ”Harvaan asutulle seudulle kiiruhtaville pelastusviranomaisille jokainen minuutti on ratkaiseva.”

Ruotsin pelastuslaitoksiin halutaan lisää

naisia operatiivisiin tehtäviin, kertoi Swedish Firefighters joulukuussa. Pelastustoimesta vastaavan ministeriön tavoite on 40 prosenttia vuoteen 2014 mennessä, kun nyt naisia on kaksi prosenttia. Ministeriön edustaja vakuuttaa, että naisillekin löytyy sopivat tehtävät operatiivisesta BRONTO SKYLIFT OY AB kentästä. Pelastustoimi ei ole tavoitteessaan Teerivuorenkatu 28 yksin, vaan kaikilla ammattialoilla halutaan 33300 TAMPERE varmistaa naisten jaPuh miesten määrän 020 7927 111suhteeksi vähintään 40/60.Fax Tavoitteen toteutuminen 020 7927 300 www.bronto.fi edellyttäisi palomiestestien keventämistä, mitä palomiehet ovat vastustaneet. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29


Lahjoituksella apua lapsille

Sukeltajien yhdistys vei mukavat terveiset 19. helmikuuta TAYSiin. Kuvassa vasemmalta ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen, palomies Teemu Turunen, vastuualuejohtaja Anna-Leena Kuusela, palomiehet Jarkko Tiihonen, Jussi Pöllänen, Ville Varjoranta ja Petri Remsu.

Tampereen palolaitoksen sukeltajat ry lahjoitti kalenterituotostaan ison siivun Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenosastolle.

L

ahjoitussumma 13 150 euroa osoitettiin TAYSin lastentautien tehoosastolle ja tehovalvontaosastolle sekä muille sairaalan lasten osastoille. Lahjoitus käytetään potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Esillä on ollut ajatus hankkia potilaiden käyttöön kannettavat tietokoneet verkkoyhteyksineen sekä leluja, pelejä ja videoita. TAYSin lastentautien vastuualueen yksiköt vastaavat lasten ja nuorten erikoissairaanhoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, ja erityisvastuualueella sellaisesta lasten ja nuorten erityistason sairaanhoidosta, joka vaativuutensa tai harvinaisuutensa takia on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Vastuualueeseen kuuluvat lastentautien, lastenneurologian, lastenkirurgian ja perinnöllisyyslääketieteen erikoisalat. Lastentautien teho-osasto ja lastenosasto 1 vastaavat tehohoitoa tai 30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tehovalvontaa tarvitsevien lapsipotilaiden ja nuorten potilaiden hoidosta. Osastolla on viisi tehohoitopaikkaa ja yksitoista osastosairaansijaa. Kalenteriporukalle lahjoituskohteen valinta oli selvä. Mukana oli monta perheellistä palomiestä. LAHJOITUKSEN yhteydessä TAYSissä nautittu kahvihetki oli mukava päätös yhdistyksen kalenteriprojektille. –– Kokonaisuudessaan projekti oli mielestäni melko työläs. Sponsorien hankinta ja verkkokauppa työllistivät melkoisesti. Tietysti tähän vaikutti se, että meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta tämän tyyppisestä hankkeesta. Jos tulevaisuudessa tehdään vastaavaa, on se jo

paljon helpompi projekti, sanoo palomies Jussi Pöllänen. Kalenterin mallit lähtivät poseerauksiin ”melko kivuttomasti pilke silmäkulmassa”. Kalentereita myytiin 30 euron hintaa verkkokaupassa ja erinäisissä myyntipisteissä Tampereella ja lähiseudulla. Tulevista kalentereista on suunnitelmia, mutta ei vielä päätöksiä. –– Riippuu pitkälti jätkien päivän kunnosta, Pöllänen tuumaa.


Arktista kaukista Ä

änekosken jäähallin pihalla oli pakkasta 27,5 astetta ja läpivetävässä hallissa vähintään saman verran, kun neljän paloaseman joukkueet tapasi kaukalopalloturnauksessa 23. helmikuuta. Pallo jäälle ja pelaamaan! Päivän turnauksessa voiton vei Jyväskylän joukkue, Varkauden sijoittuessa toiseksi. Kolmanneksi peleissä sijoittui Äänekoski ennen Joensuuta, joka kärsi vajaasta miesmäärästä. Kaukisturnauksessa on perinnettä, sillä nyt oli jo 31. kerta, kun neljä joukkuetta otti mittaa toisistaan. Pitkään mukana ollut Kuopio korvaantui Äänekoskella vuosia sitten. Varkauden joukkueessa on muutama veteraani ollut peleissä mukana 80luvun ensimmäisistä turnauksista asti. Markku Natunen, Niilo Kaikkonen, Keijo Huttunen eivät ole aivan varmoja vuodesta, jolloin pelit alkoivat. 1979 tai

1980... 30-vuotisjuhlapeli pelattiin kuitenkin varmuuden vuoksi vuosi sitten. Jostain syystä veri on vetänyt kaukaloon vuodesta toiseen. –– Viimeisiä kisoja pelataan ennen eläkettä. Vaikka joutuuhan nämä kumminkin pyytämään meidät mukaan, kun ei ne ilman pärjää, Huttunen väittää. Joukkueen juniorikaarti on eri mieltä: –– Kotona kasvatettiin siihen, että vanhemmille pitää olla kohtelias, vaikka ne höperehtii! Ensi vuonna pelataan Varkaudessa. SM-KILPAILU kaukalopallossa järjestettiin 23.-25. maaliskuuta Mikkelissä. Sekä A- että B-sarjassa pelattiin tasaisia, mutta jännittäviä otteluita. Jyväskylä vei finaalissa suomenmestaruuden, Porvoon tullessa toiseksi. Kolmannen sijan varmisti Helsinki, Espoon ollessa neljäs. A-sarjaan nousevat Hyvinkää ja

Heinola, B-sarjaan putoaa Kuopio. Pistepörssin voitti Porvoon Lindholm 17 pisteellä (13+4) ja toiseksi pelasi Jyväskylän Holmberg 16 pisteellä (14+2). JÄÄKIEKOSSA valtakunnantason turnaus järjestettiin aiempaan tapaan Turussa helmikuun alussa. Viranomaisturnauksessa kohtasi 16 joukkuetta. Voiton vei Tampereen palokunnan urheilijoiden joukkue, jolle hyvän vastuksen loppuottelussa antoi Poliisien joukkue. Pronssille etene Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen joukkue ennen Suomenlahden Merivartioston HC Rajaa. Pistepörssin ykkössijan saavutti VS ALPEn Mikko Vihtola. 2011 A-sarjaan nousee Helsingin Palokunnan Urheilijoiden ja Oulun Fire Fightersin joukkueet. KILPAILUJEN tarkemmat tulokset SOPUn sivulla www.palomiesurheilu.fi. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31


JULKAISUT

Ärsykkeitä yhteistoimintaan

T

yöpaikan yhteistoiminnan tärkein tehtävä on työyhteisön kehittäminen. Kehittämisen moottorina toimivat työpaikan yhteistyöelimet. Valmiita toimintamalleja ei voida sijoittaa jokaiseen työpaikkaan samanlaisena. Ne on luotava jokaisessa työyhteisössä sen omien tarpeiden ja omien edellytysten pohjalta. Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan, jonka tarkoituksena on toimia ärsykkeenä uusille näkökulmille työpaikkojen yhteistoimintaan. Asioita tarkastellaan työnantajaa edustavan johdon ja henkilöstön edustajien vuorovaikutuksena. Molempien yhteistoiminnan osapuolien tavoitteeksi on tässä nähty pyrkimys parantaa sekä työpaikkojen henkilöstön työhyvinvointia että tuottavuutta.

Aihealueina on käsitelty ammatillisuutta yhteistoiminnassa, luottamusta, johtajuutta, eri-ikäisyyttä ja erilaisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Joitain yleisiä ohjeita kirjoittaja Arno Ryynänen antaa: Ota vastuuta yhteisistä asioista ja rohkaise mukaan muitakin. Pidä mielessäsi oma ihmisyytesi ja että myös yhteistyökumppanisi on ihminen. Pyri ratkaisuihin, jotka auttavat kaikkia osapuolia päämääriensä saavuttamisessa. Kirjanen sopii ajatusten herättelijäksi henkilöstön edustajille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Julkaisua myy Työturvallisuuskeskus ja sen voi myös ladata maksutta sivulta www.ttk.fi.

Arno Ryynänen: Jotta yhteistoiminta onnistuisi. (Työturvallisuuskeskus 2009.)

Arhinmäki tapasi palomiehiä Oulussa

V L

asemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinahjoitussumma 13 150 euroa osoimäki vieraili Oulu-Koillismaan petettiin TAYSin lastentautien teholastuslaitoksen Oulun paloasemalla osastolle ja tehovalvontaosastolle sekä helmikuun lopulla. Helsinkiläinen muille sairaalan lasten osastoille. Lahpuoluejohtaja oli työmatkalla ja hajoitus käytetään potilaiden viihtyvyylusi omasta aloitteestaan tutustua peden lisäämiseksi. Esillä on ollut ajatus lastushenkilöstön työhön. hankkia potilaiden käyttöön kannetHelsinkiläisellä Arhinmäellä oli tavat tietokoneet verkkoyhteyksineen keskustelulle reilusti aikaa, eikä ansekä leluja, pelejä ja videoita. tanut poliitikkona tyhjiä lupauksia. TAYSin lastentautien vastuualueen Arhinmäki oli erityisesti kiinnostunut yksiköt vastaavat lasten ja nuorten eripelastushenkilöstön korkean eläkeiän koissairaanhoidosta Pirkanmaan saija työuran pidentämisen aiheuttamisraanhoitopiirissä, ja erityisvastuualueelta tuntemuksista. Keskustelua käytiin la sellaisesta lasten ja nuorten erityistamyös Oulu-Koillismaan pelastuslaitokson sairaanhoidosta, joka vaativuutensa sen työaikamallin vaikutuksista. tai harvinaisuutensa takia on keskitetty –– Työntekijöillä tuntui olevan yliopistollisiin sairaaloihin. Vastuualuhyvä yhteishenki ja todellinen sitoueeseen kuuluvat lastentautien, lastentuminen duuniinsa. Pelastustoimi on neurologian, lastenkirurgian ja perinjatkossakin hyvin toimivaa, kun työnnöllisyyslääketieteen erikoisalat. tekijät ovat motivoituneita ja jaksavat Lastentautien teho-osasto ja lastentehdä työtään. Kävimme läpi mm. työosasto 1 vastaavat tehohoitoa tai tehovuorolistoja ja minusta huoli jaksamivalvontaa tarvitsevien lapsipotilaiden ja sesta oli oikeutettu, Arhinmäki kertoi nuorten potilaiden hoidosta. Osastolla vierailun jälkeen. Hän muistuttaa, että Vasemmistoliitto on tehnyt eduskunnassa useita 32 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

valtiopäivätoimia palomiesten eläkeiän laskemiseksi 55 vuoteen. –– Yhteiskunnassa pitäisi hyväksyä se, että työt ovat rasittavuudeltaan erilaisia ja se pitäisi huomioida eläkeiässä. On kohtuutonta, että palomiehet eivät pääse eläkkeelle siinä vaiheessa, kun fyysinen raja tulee vastaan palomiehen työssä, totesi Arhinmäki.

Kuvassa vasemmalta työsuojeluvaltuutettu Pasi Mänty, palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Marko Mäkeläinen, Lapin liiton työsuojeluvaltuutettu Ilari Ikonen, Paavo Arhinmäki, kaupunginhallituksen jäsen Risto Kalliorinne (vas.) ja luottamusmies Mika Pääkkö. Kuva: Petri Kautto.


VIERAANA

ESKO KAUKONEN

Talouden taantuma ja pelastustoimen kehitys

T

oimintaympäristön muutosta ja tulevaisuutta koskevan keskustelun käynnistäjäksi ja ylläpitäjäksi on Pelastusopiston toimesta 20.6.2007 perustettu Pelastustoimen tulevaisuusluotausraati, jossa on edustus sisäasiainministeriön pelastusosastosta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta, Tampereen aluepelastuslaitoksesta, Etelä-Savon pelastuslaitoksesta, Keski-Suomen pelastuslaitoksesta ja Pelastusopistosta. Tulevaisuusluotausraadin tehtävänä on tuottaa olemassa olevaa tietoa ja asiantuntijamielipiteitä analysoiden tulevaisuustietoa, jolla toimijoita autetaan varautumaan muutoksiin sekä tuottaa ehdotuksia siitä, millaista arvottamista, innovatiivisuutta, strategista päätöksentekoa ja ennakoivaa toimintaa tarvitaan halutun tulevaisuuden tilan saavuttamiseksi. Tammikuun 2009 kokouksessaan Tulevaisuusluotausraati päätti tehdä aloitteen selvityksen tekemiseksi talouden taantuman vaikutuksista pelastustoimen talouteen, onnettomuusriskeihin, pelastustoimen toiminnallisiin haasteisiin ja vapaaehtoiseen pelastustoimeen. Aloitteen pohjalta perustettiin Palosuojelurahaston tuella tutkimusprojekti Talouden taantuma ja pelastustoimen kehitys. Tutkimuksen toteuttaminen tuli Pelastusopiston tehtäväksi Tulevaisuusluotausraadin toimiessa ohjausryhmänä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten johdon ja keskeisten kuntapäättäjien arviot meneillään olevan talouden taantuman taloustilanteen vaikutuksista talouteen, turvallisuuteen ja pelastustoimen kehitykseen vuosina 2009–2013. Pelastustoimen johtoa edustivat 22 pelastustoimen alueen pelastusjohtajat. Toinen ryhmä koostui 21 kuntien tai maakuntien virkamiesjohtajasta, yleisimmin apulaiskaupunginjohtajista, joille pelastustoimen asiat työjärjestyksessä kuuluivat. Kolmannen ryhmän muodostivat 21 pelastustoimen lautakuntien tai vastaavien monijäsenisten, luottamushenkilöistä koostuvien toimielimien puheenjohtajaa. Kohdehenkilöiden yhteen laskettu lukumäärä oli 64 henkilöä. Tutkimuksessa oli kolme pääongelmaa: 1) Miten pelastusjohdon, virkamiesjohdon ja luottamusjohdon arviot taantumasta ja pelastustoimen kehityksestä eroavat toisistaan?; 2) Millaiset ovat talouden taantuman vaikutusarviointien väliset yhteydet; 3) Miten pelastusjohdon arviot taantumasta ja pelastustoimen kehityksestä ovat muuttuneet vuoden 2010 talousarvioiden käsittelyn jälkeen? Tutkimuksen ensimmäiseen pääongelmaan liittyen kartoitettiin eroavuuksia pelastusjohdon (N1 = 22), virkamiesjohdon (N2 = 21) ja luottamusjohdon (N3 = 21) arvioissa. Taantuman kestoa arvioitaessa uskoi Suomen talouden kääntyvän nousuun lähes puolet vuonna 2010 ja kaksi viidestä vasta myöhemmin.

Pelastustoimen vuoden 2010 budjettien pienenemiseen uskottiin vähemmän kuin kuntien toimialojentalousarvioiden pienenemiseen yleensä. Arvioitaessa taantuman vaikutusta arjen turvallisuuteen vastaajaryhmien väliset erot olivat suuremmat kuin muissa arviointikohteissa. Pelastusjohtajat katsoivat taantuman heikentävän arjen turvallisuutta selvästi muita vastaajaryhmiä enemmän. Toiseen pääongelmaan liittyen tarkasteltiin taantuman vaikutusarviointien välisiä keskinäisiä yhteyksiä. Virkamies- ja luottamusjohdon pelastustoimen budjettikehitystä koskevilla arvioilla ei käytettävissä olevaan aineistoon perustuen havaittu olevan yhteyttä heidän turvallisuuskehitystä koskeviin arvioihinsa. Pelastuslaitoksen budjettikehitysarvioiden sekä pelastuslaitoksen palvelujen laadun tai määrän heikkenemistä koskevien arvioiden yhteydet virkamiesjohdolla viitteellisesti selkeämmät luottamusjohdolla – jos talousarvio pienenisi, heikkenisi myös palvelujen laatu tai määrä. Yhteys ei heilläkään käytettävissä olevalla aineistolla tarkasteltuna kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen kolmanteen pääongelmaan liittyen tehtiin pelastusjohtajille loka-marraskuun 2009 aikana uusi kysely. Siinä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa samoihin arviointikohteisiin kuin kesän 2009 kyselyssä, mutta vain siltä osin kuin heidän arviointinsa olivat kyselyjen välisenä aikana muuttuneet. Kysely toteutettiin ajankohtana, jolloin kuntien talousarviot vuodelle 2010 oli jo käsitelty, joten pelastusjohtajilla olisi niihin liittyvät tiedot käytettävissä uusien arviointien lähtökohtana. Lisäksi oletettiin, että mahdolliset uudet tiedot talouskehityksestä olisivat voineet saada pelastusjohtajat muuttamaan arvioitaan. Epävarmuutta talouden tulevasta kehityksestä kuvastaa pelastusjohtajille tehdystä uusintakyselystä saatu tulos, jonka mukaan peräti kahdeksan pelastusjohtajaa oli muuttanut käsitystään arvioidessaan ajankohtaa, jolloin Suomen talous kääntyisi taantumasta tai lamasta nousuun. Vaikka talous kääntyisi nousuun jo vuoden 2009 lopussa tai 2010 alkuvuodesta, menee kuntatalouden toipumiseen vielä pitkä aika. Siksi olisi tärkeää jatkaa edelleen taloustaantuman, turvallisuuden ja pelastustoimen kehityksen tutkimista keskittyen pelastustoimen alueiden erityisolosuhteisiin. Samalla olisi mahdollista hankkia tietoa käytännön toimenpiteistä sekä parhaista käytännöistä, joita taantuman seurausten lieventämiseksi pelastustoimeen olisi alueilla jo tehty.

Esko Kaukonen Kirjoittaja on Pelastusopiston erikoistutkija. Lähteenä käytetty: Haranne, M., Kaukonen, E., Leppäkoski U.-M. ja Tolppi, R. (2009). Talouden taantuma ja pelastustoimen kehitys. Tutkimusraportit. Sarja B. 6/2009. Kuopio: Pelastusopisto.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 33


LUKIJALTA

KIRJOITA YLEISÖNOSASTOON: jutut@palomiesliitto.fi

Ministeri Holmlundin aikana nämä hankkeet ovat lähes tyrehtyneet sisäministeriössä.

Holmlund ja palomiesten asia Liittyen Pelastusalan Ammattilainen lehdessä 1/2010 ministeri Holmlundin selityksiin ajanpuutteesta pelastustoimen asioille haluaisin kommentoida seuraavaa. Palomiesten 65 vuoden eläkeikä ei ole realistinen, kun otetaan huomioon nimenomaan työhön liittyvät vaatimukset. Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen aiheuttaa selkeitä turvallisuusriskejä. Viime hallituskaudella sisäministerinä ja pelastustoimesta vastaavana katsoin, vaikka kunnalliset eläkeasiat eivät kuuluneet sisäministerin toimivaltaan, että sisäministeri vastaa kuitenkin pelastustoiminnasta ja pelastustoimen suorituskyvystä. Tämä oli syy, miksi käynnistin keväällä 2005 alan järjestöjen ja muiden asian kannalta keskeisten tahojen kanssa kuulemistilaisuudet, joiden pohjalta käynnistyi Haikon työryhmä valmistelemaan pelastushenkilöstön työkykyä ja työssä selviytymistä turvaavia toimenpiteitä. Tämä työryhmä päätyi esittämään monipuolisesti ratkaisuja, jotka mahdollistavat henkilöstön selviytymisen tehtävistään. Yksi näistä esityksistä koski eläkeiän alentamista. Vaatimukseni oli, että työryhmä tekisi selkeän esityksen tältä osin, mutta työryhmä jätti sen käsittelemättä, kun Kuntien eläkevakuutus ja Kuntaliitto raivoisasti vastustivat sisäministerin oikeutta puuttua eläkeasioihin. Myös ministeri Manninen ja Keskusta osoittivat sisäministerille annetuissa lausunnoissaan vastustavansa palomiesten eläkeiän alentamista. Olin tyytymätön, että asiaa ei voitu sisäministerin toimesta käsitellä sen pidemmälle. Ainoa keino oli käynnistää hankkeet; henkilöstöjohtamisen kehittämisen, pelastajien urakehityksen linjaamisen, koulutusjärjestelmän tukemisen, pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimusten ja fyysistä ja psyykkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostamisen ja seurannan projektit, Palosuojelurahasto jne.

34 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ministeri Holmlundin aikana nämä hankkeet ovat lähes tyrehtyneet sisäministeriössä. Pelastuslaki edellyttää, että pelastustoimen palvelutaso vastaa onnettomuusuhkia. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan pelastuslaitoksen henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika ja totta kai toimintakykyyn vaikuttaa luonnollisesti hyvin keskeisesti palomiesten selviytyminen työtehtävistään. Selvästi pelastusalueittain tehdyt ikääntymiseen liittyvät selvitykset osoittavat, että kriisi on nähtävissä. Toisenlaisiin kunnan tehtäviin siirtäminen on aivan teoreettinen jo senkin takia, että kunnat eivät perusta kovin montaa ylimääräistä tehtävää näinä aikoina ja toisaalta pelastustoimessa pitäisi olla kuitenkin suorituskyky eli sinne pitäisi palkata nuoria palo- ja pelastustehtäviin. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on määritelty, että palomiesten eläkeikäkysymys ratkaistaan, mutta ei millä tavalla. Jätin tästä asiasta vihdoin selvyyden saamiseksi kirjallisen kysymyksen keväällä 2009 sekä ministeri Kiviniemelle että Holmlundille. Kysymys kuului: ”Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt alentaakseen palomiesten yleistä eläkeikää, turvatakseen palomiesten mahdollisuudet selviytyä tehtävistään sekä varmistaakseen pelastustoimen suorituskyvyn?” Tähän ministeri Kiviniemi vastasi: ”Kysymyksessä väitetään, että hallitusohjelmassa olisi luvattu laskea palomiesten eläkeikää. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus eläkeikäkysymyksen ratkaisemisesta siksi, että jatkuva keskustelu palomiesten eläkeiästä vie huomion pois sieltä, missä kehittämistä tarvitaan eniten. Pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen ratkaiseminen edellyttää, että käydään kattavasti läpi toimet pelastushenkilöstön nykyisen työkyvyn nostamisesta sekä mahdollisuudet töiden

– Valitettavaa, ettei hallitus ole pystynyt etenemään palomiesten ikääntymisasiassa, toteaa 2003-2007 sisäasiainministerinä toiminut Kari Rajamäki. Kuvassa Rajamäki Turvallinen Suomi -seminaarissa 2008 yhdessä Veijo Puhjon (vas) kanssa. uudelleen järjestelyjen kautta löytää henkilöstölle heidän työkyvylleen sopivaa työtä. Hallitus pyrkii ratkaisemaan asian kevään kuluessa.” Ministeri Holmlund ei puutu tunnetusti toisen tontille, ei maahanmuuttoeikä turvapaikka-asioissa, ei myöskään varmasti palomiesten asioissa. Hän toteaa: ”- - viittaan asiassa ministeri Kiviniemen vastaukseen siltä osin kuin kysymyksessä käsitellään palomiesten eläkeiän alentamista.” Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että selvästi kärjistyvään palo- ja pelastustoimen suorituskykyyn liittyvän palomiesten ikääntymisen osalta, hallitus ei selvitysten perusteella ole kyennyt etenemään. Kari Rajamäki kansanedustaja (sd)


Haiti testasi

kansainvälisen yhteistyön paikat ja toimitilat tuhoutuivat, joten oli tärkeää rakentaa heille siedettävät asuinolosuhteet, jotta elintarvikeavun jakaminen ja avustustoiminta jatkuisi mahdollisimman tehokkaasti ja katkeamattomana Haitin entisestään kurjistuneissa olosuhteissa.

V

Apua auttajille

oimakas maanjäristys ravisteli Haitia 12. tammikuuta ja jätti yhdeksän miljoonaa asukasta kansainvälisen avun varaan. Katastrofi tuhosi valtaosan pääkaupunki Port-au-Princen keskustan rakennuksista. Raunioihin päättyi yli 200 000 haitilaisen elämä, ja henkiin jääneillä alkoi taistelu elämästä - vedestä, ravinnosta ja suojasta. EU:n tiedustelun jälkeen Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) lähetti sisäministeriön päätöksellä Haitiin kevyen majoitusmoduulin (Light Base Camp) ja neljän FinnRescue Finland (FRF) koulutetun muodostelman. Lisäksi lähetettiin kaksi tietoliikenneasiantuntijaa rakentamaan YK:n johtokeskuksen tietoliikenneyhteyksiä. Henkilöstöä on

sen jälkeen vaihdettu niin, että tähän mennessä Haitin missioon on osallistunut 12 Kriisinhallintakeskuksen lähettämää pelastusalan ammattilaista. Suomesta lähetetty leirimoduuli on osa pohjoismaista IHP (International Humanitarian Partnership) -konseptia. Moduuli liitettiin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron toimittamiin moduuleihin, jolloin saatiin yhteensä 200 henkilön majoituskapasiteetti. Rakentajiksi saapui viidestä maasta yhteensä 44 työntekijää. Leiri rakennettiin YK:n alaisen maailman elintarvikeohjelman (WFP) käyttöön. WFP:llä on ollut pitkään toimintaa Haitissa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Useiden YK:n järjestöjen työntekijöiden asuin-

FRF-muodostelma lensi 16.1. Vantaalta Tukholmaan, josta se siirtyi Örebrohon autolla. Siellä kaksi jäsentä jatkoi varusteiden kanssa Naton Boeing C17 rahtikoneella Azoreille, josta kohti ruuhkaista Haitin lentokenttää kaksi vuorokautta myöhemmin. Kaksi muuta jäsentä saapui Reykjavikin, Kanadan Ganderin sotilaskentän ja Dominikaanisen tasavallan kautta Haitiin aamuyöstä 19.1. Lentokenttä oli avustustyön ensimmäinen ja pahin pullonkaula. Suomalaisten kokemuksen mukaan YK:n ja Yhdysvaltojen joukot tekivät kentällä parhaansa. Lennonjohtoa operoitiin kannettavilla tietokoneilla nurmikolta, ja taivas ruuhPELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 35

Kuvat: frf

Suomalaiset pelastusalan ammattilaiset ovat alusta asti olleet auttamassa haitilaisia uuden elämän alkuun. Suomalaisvoimat olivat muiden IHP-maiden kanssa rakentamassa leiriä YK:n elintarvikeohjelman käyttöön.


IHP:n jäsenmaat CMC Crisis Management Centre Finland (Finn Rescue Finland FRF) – DEMA Danish Emergency Management Agency – kautui sadoista pelastaja- ja avustuslastia purkamaan jonottavista koneista. Kun viiden IHP-maan moduulit saatiin purettua rahtikoneesta, alkoi tilannekuvan muodostaminen ja yhteistyö paikallisten viranomaisten ja YK:n UNDAC (United Nation Disaster Assesment and Coordination Stand-by Team) koordinaattoreiden kanssa. Leirille piti löytää rakennuspaikka ja kulkuneuvot. –– Camp on kymmenen päivää omavarainen, mutta kuljetuskapasiteettiä, polttoainetta ja vettä tarvitaan heti. Leirille löytyi viiden-kuuden vaihtoehdon jälkeen paikka riittävän isolta pellolta viiden kilometrin päässä lentokentältä. Rauhanturvaoperaation koneita käyttäen alue tasoitettiin, kertoo ensimmäisinä viikkoina Suomen CMC:n (FRF) joukkueenjohtajana toiminut Raimo Rasijeff, palomestari Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Haitiin pitkäaikaisleiriä pyydettiin aluksi kolmen kuukauden käyttöä varten, kun edellisissä FRF-missioissa leiri on lähes aina ollut toiminnassa puolesta vuodesta vuoteen. Haitissa tilapäismajoituksia joudutaan käyttämään vuosia, jolloin rakentamisessa on huomioitava alusta alkaen pitkäaikainen toimivuus, muun muassa tulvat ja sadekaudet. Pohjatyöt viemäreineen on tehtävä kunnolla.

Elämä alkoi uudestaan Paikallisia palkattiin rakennustöihin avuksi ja metsästämään tarvikkeita. Esimerkiksi puuta, viemäriputkia ja vessanpönttöjä ei rahdattu Skandinaviasta, vaan ne ostettiin paikallisista liikkeistä. Kaikkea ei Haitista löytynyt -- trukin starttimoottorin sykähdettyä uusi lennätettiin Ruotsista. Asuintilat muodostuvat 30 alumiinirunkoisesta teltasta, jolla jokaisella on pituutta 16 metriä. Teltta jakaantuu 16 yksiöön, joissa on sänky, hylly, virtapistoke ja valo. Myös hieman pienempiä matala- ja korkeapaineilmakaaritelttoja on käytössä useita. Puolentoista viikon rakentamisen jälkeen leiri oli valmis ottamaan asukkaat vastaan. Leiriin kirjaudutaan kuin hotelliin, saadaan turvallisuusohjeet hätätilanteiden varalta ja henkilökortti tarkastuksia varten. Aidatun alueen turvallisuutta ylläpitävät YK:n sotilaat sekä yksityisen vartiointiliikkeen aseelliset vartijat koirineen. Tällä hetkellä asukkaita on hieman yli 300. Majoitus, 36 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Haitiin lähdössä vasemmalta Marko Laurila, Jukkapekka Patoluoto, Tapio Siren ja Raimo Rasijeff.

Internet, TV, suihku, telttasauna, ruokailut jne. maksavat nelisenkymmentä dollaria vuorokaudelta. Ensimmäinen suomalaisryhmä jatkoi leirin ylläpitotehtävissä vielä pari viikkoa ja otti vastaan vaihtomiehet helmikuun alussa. –– Katukuvan muutos jäi parhaaksi muistoksi. Alussa asukkaat istuivat apaattisina katujen varsilla tai piirittivät lentokenttää ja YK:n leirejä työpaikan toivossa. Kolmen viikon jälkeen näkyi jo hymyjä, katujen varsille ilmestyi kenkien ja farkkujen myyjiä, ja elämä tuntui taas jatkuvan, paloesimies Tapio Siren Helsingin pelastuslaitokselta kertoo. Pahimmat tuhoalueet olivat lohduttoman näköisiä. Rakennuskanta ja maan hallinto tuhoutui totaalisesti. Uudelleen rakentaminen täytyy aloittaa kaiken sortuneen purkamisesta. –– IHP:n mission ylipäätään mahdollisti se, että YK:lla on ollut Haitissa vahva organisaatio jo ennen maanjäristystä. Ilman jo maassa ollutta ajoneuvokalustoa avustusoperaation toteuttaminen olisi ollut paljon vaikeampaa.

Joukkueenjohtaja Rasijeffin tehtäväksi ja samalla Suomen joukkueen vastuulle tuli paloturvallisuus. Lisäksi Rasijeff oli leirin apulaisturvallisuuspäällikkö. –– Paloturvallisuuden osalta työhön kuului aluksi koulutusta ja sammutusharjoituksia. Lisäksi neuvoteltiin rauhanturvaajien ja paikallisten kanssa sammutus- ja ensihoitoresursseista sekä hälytysjärjestelmästä.

Lenkki auttamisen ketjussa Leiriteknikkona työskennellyt Siren hoiti mm. tarvikkeiden lastausta ja kuljetuksia lentokentältä leiriin. Viiden kilometrin matka kesti ensimmäisinä päivinä puolitoista tuntia, mutta liikenteen rauhoittuessa enää puolisen tuntia. –– Paikallisten asukkaiden kanssa kontaktit syntyivät lentokentällä ja YK:n leirikeskuksessa. Paljon se oli käsillä puhumista, sillä paikallisten englanninkielen taito oli huono. Small talkin merkityksen huomasi, kun yritti saada tavaroille kuljetuskalustoa. Jos muistit tervehtiä kentän


DCPEP Norwegian Directorate for Civil Protection and Emergency Planning – DFID UK Department for International Development– ERB Estonian Rescue

väkeä, saattoivat asiat sujua hieman paremmin seuraavalla kerralla. Erityisen uhkaavia tilanteita leirissä ei koettu. –– Elintarvikkeita haettiin kokkien kanssa pääkaupungin toisesta osasta, jolloin kaupasta poistuttaessa ajoneuvojen ympärillä oli tavanomaista enemmän väkijoukkoa. Siinäkin pärjäsi yleisellä varovaisuudella. Tilanteen ymmärtää: kun kaikesta on pula ja jollakin on jotain, pyytäjiä ilmestyy nopeasti paikalle, Rasijeff kertoo. WPF on vähitellen ottanut leirin ylläpitoa IHP:lta itselleen, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan suomalaisia FRF-koulutettuja olisi leirillä työssä kesäkuun loppuun saakka. Tavoitteena on ollut kouluttaa ja palkata mahdollisimman monta haitilaisia leirin rutiinitoimintojen pyörittämiseen. Nyt heitä on leirillä töissä parikymmentä.. –– Projekti on mielenkiintoinen siksikin, että usean vuoden ajan rakennettua International Humanitarian Partnership -yhteistyötä päästiin testaamaan näin isossa mitassa todellisessa tehtävässä,

FRF-pelastajat virkavapaalla päätoimesta Kansainvälisiin tehtäviin FRF pyrkii lähtemään 3-6 tunnissa siitä, kun lähettämispäätös on tehty. Nopea lähettämispäätös on oleellinen: varmistetaan kuljetus ja saavutetaan mahdollisimman lyhyt toimintavalmiusaika. Pelastajat eivät ole FRF -tehtävissä pelastuslaitosten kunnallisina työntekijöinä. Matkaan lähdetään siviilikriisinhallintalain perustella, ja työsopimus tehdään Kriisinhallintakeskuksen kanssa. FRF-tehtäviin osallistuvat siirtyvät siis tilapäisesti valtion leipiin ja ovat silloin yleensä virkavapaalla päätoimestaan. Lainoppineiden mukaan FRF:n kansainvälisiin hälytystehtäviin virkavapaata olisi myönnettävä, kuten rauhanturvatehtäviinkin työnantajasta riippumatta. Pelastuslaitosten vuorovahvuudet huomioiden on tärkeää sopia laitosten johdon kanssa etukäteen

kansainvälisiin tehtäviin osallistuvien pelastajien virkavapaan myöntämisen periaatteet turhien ristiriitojen välttämiseksi FRF:lla kansainvälisiä pelastustehtäviä on – onneksi – sen harvakseltaan ja ne pääsääntöisesti kestävät yleensä muutaman viikon. Kotimaan pelastusvalmius tuskin merkittävästi vaarantuu, vaikka joukkueellinen pelastajia olisikin maailmalla auttamassa. Tietysti esimerkiksi sortumiin, rakenteiden tukemiseen, korkean paikan pelastustehtäviin, etsintään jne. koulutettuja Fri-osaajia, hankittua erikoiskalustoa sekä pelastuskoiria voitaisiin käyttää tehokkaasti myös kotimaan onnettomuuksissa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 37

Board – MSB Swedish Civil Contingencies Agency – N-MFA Dutch Ministry of Foreign Affairs

Laatikoita leirissä riitti, joten merkinnät oli syytä olla selkeät.


maailmalla on käytössä ja mitä on järkevää hankkia mistäkin. Nähtävillä oli kaikki kansainvälinen pelastus- ja leirivarustus. Tiedon hankinta, eri maiden kalustomodulien yhteensovittaminen ja yhteistyön hiominen olivat Haitin-matkan tärkeimpiä anteja. Tapio Siren kirjoittamassa päivän raporttia.

Erikoisosaamisella kysyntää leirillä

henkilöstösuunnittelija Vesa Truhponen Moni kumppanimaiden IHP-työntekiKriisinhallintakeskuksesta sanoo. jöistä oli suomalaisille tuttu aikaisemHaitissa leirin vetovastuu on Ruot- mista katastrofeista ja harjoituksista. silla ja Suomelle on kuulunut palo- ja Leirillä painettiin noin 12 tunnin työyleiset turvallisuusasiat sekä sähköpuoli. päiviä, jotka katkaisi siesta iltapäivän Suomesta ei kuitenkaan pystytty lähet- pahimmassa kuumuudessa. Mitä pitämään sähkötaitoista FRF-miestä kah- tempää päivää teki, sitä nopeammin deksi kuukaudeksi, joten Suomi tarjosi omatkin olosuhteet paranivat. mekaanikon ja Ruotsi sähkömiehen. –– Tiimissä kaikilla oli sama tavoite: –– Tämä on tärkeä juttu IHP:ssa: leiri toimintaan mahdollisimman pian. pystytään soveltamaan ja niin täyttä- Keskenämme ei ollut minkäänlaisia onmään määrätyt positiot. gelmia. Rakentamisessa törmäsi samoihin –– Suomen kannalta on merkittävää juttuihin kuin kotimaassakin, eli aina ei että olemme aktiivisesti mukana kansain- ulkopuolinen alihankkija ilmestynyt sovälisissä pelastus- ja avustustoiminnoissa, Tämä näkemys on tullut viimeaikaisten katastrofien jälkeen myös maan ylimmältä johdolta, Truhponen mainitsee. Ensimmäiset maanjäristyksen raivaukseen ennättäneet pelastusmuodostelmat kohtasivat massiivista tuhoa ja järkyttävää inhimillistä hätää. Suomalaiset olivat tällä kertaa humanitäärisen avun puolella eräänlaisessa jälleenraFRF:n telttapaloasema. kennustyössä, mutta sekin on yhtä tärkeää työtä. –– Olimme yksi osa auttamisen ket- vittuun aikaan paikalle, Rasijeff kertoo. jua, tiivistää Rasijeff. Suomessa pelastusmuodostelman ja FRF:lle Haitin missio on ollut tär- leirimoduulin henkilöstö on monesti sakeä oppimisprojekti EU:lle kylmäpelas- moja FRF-ammattilaisia. Rasijeffin mietusmuodostelman mallin suunnittelun lestä homma toimii hyvin, vaikka kumkannalta (katso Pelastusalan ammatti- mallakin työllä on omat vaatimuksensa. lainen 6/2009). FRF rakensi pitkäai- Vahvimmilla on monitaitopelastaja, jolla kaisleiriä toista kertaa, ensimmäinen on lisäksi ammattikokemusta esimerkikrakennushanke oli Pakistanissa 2005. si rakentamisen ammateista, tietoteknii–– Nyt tiedetään, millaista tavaraa kasta tai muusta vastaavasta. Kielitaito

38 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

on plussaa, mutta FRF-komennuksilla suomienglanti on toiminut hyvin. –– Pelastusmuodostelmassa suomalainen monitaitopelastaja on erittäin hyvä. Hän osaa pelastaa, hoitaa, on putoamissuojainten asiantuntija ja niin edelleen. Pitkäaikaisleirissä tarvitaan enemmän erikoisosaamista teknisten välineiden osalta. Leirin rakentamisessa tarvitaan monipuolisesti erikoisammattimiehiä.

Suuronnettomuuskokemusta Siren on ollut FRF-vapaaehtoinen alusta asti, mutta vasta Haitin-tehtävään hän pystyi aikataulujen puitteissa osallistumaan. –– FRF on sitä monipuolisuutta, mitä tulin palomiehen ammattiin hakemaan. Ammattitaito kehittyy ja samalla ammattitaito avartuu. Haiti oli myös erittäin hyvä kielikurssi, Siren sanoo. Päällimmäisenä ajatuksena mieleen jäi hyvin toiminut yhteistyö usean maan kesken. Kaikki tekivät sata lasissa töitä samaan maaliin. –– Koko leirin rakentaminen tyhjälle kentälle oli hieno kokemus: rakennustyöt, turvallisuusjohtaminen, työntekijöiden ja asukkaiden ohjaaminen ja perehdyttäminen, kaikki logistiikan junailu ja ihmisten kohtaaminen. Rasijeff on ollut FRFkoulutuksessa mukana alusta asti. Kansainvälisen toiminnan tehtävät tuovat hyvää vaihtelua arkityöhön. –– Kun palaa kotiin, arvostaa taas tämän maan luontoa, vakautta ja turvallisuutta. Päätyöhön löytyy motivaatiota taas ihan eri tavalla. Toinen juttu on se, että eipä tällaista suuronnettomuuden johtamiskoulutusta saa käytännössä mistään muualta. Viro, Pakistan, Turkki ja Haiti eivät ole olleet kuvitteellisia harjoituksia vaan todellisia onnettomuuksia. Kokemus tuo itsevarmuutta.


Palomiesurheilun netti uudistui Portaalia kehitetään vielä käyttäjien palautteen perusteella. Suomen palohenkilöstön urheiluliiton SOPUn nettisivut ovat jo jonkin aikaa toimineet uudessa osoitteessa www.palomiesurheilu.fi. Vanhat sivut uudistettiin selkeään portaali-muotoon. Kutsut, kilpailujen muutokset ja tulokset päivitetään nettiin aikaisempaa nopeammin. SOPUn nettihankkeessa mukana ollut Kim Salminen kertoo, että sivuille tuodaan uusia elementtejä kävijöiltä ja yhteistyökumppaneilta saatavan palautteen mukaan. -- Uusi osoite tiedetään jo aika hyvin. Kävijälogeista näemme, että kisojen tuloksia käydään ahkerasti katsomassa. Kävijäpalaute on tärkeää, jotta sivuja pystytään kehittämään edelleen parempaan suuntaan. Perinteisten SM-kilpailukutsujen ja kisatulosten lisäksi sivuilla tiedotetaan SOPUn asioista ja tulevista kansainvälisistä kisoista. New Yorkin WPFG:stä on ensimmäiset kisainfot ja videoklipit jo julkaistu. WPFG-juttuja päivitetään sitä mukaa kun järjestelyistä tulee uutta kerrottavaa. New Yorkin kisoissa elo-syyskuun vaihteessa 2011 palomiesurheilun nettisivu kokoaa suomalaisten tulokset yhteen paikkaan. Aikaisemmissa kansainvälisissä kisoissa järjestäjillä on välillä ollut ongelmia päivittää kymmenien lajien tuloksia omille virallisille kisasivuilleen. -- Mahdollisesti saamme suomalaisten tulokset nettiin jo kisapäivien aikana. Samalla saadaan heti kotijoukkojen tietoon, miten kisoissa on käynyt. Suomalaisten kilpailijoiden ja kisaturistien kuvaamia videoita linkkaamme sivuille Youtuben kautta, kertoo Salminen.

SOPUn kilpailukalenterissa on tänä vuonna 14 SMkilpailua, joista uusi SM-laji on pokeri. Ensi vuonna SM-statuksen saa palohenkilöstön pilkkikilpailu. Kilpailujen lajivalikoimaa päivitetään tarpeen ja esitysten mukaan, ja kalenteri päätetään viideksi vuodeksi kerrallaan.

www.palomiesurheilu.fi

Palomiespokerin SM-kisa syksyllä Ensimmäinen palohenkilöstön valtakunnallinen pokerin suomenmestaruuskisa järjestetään ensi syksynä. Kisoja on yritetty järjestää jo aiempina vuosina, mutta tällä kertaa valmistelut ovat niin varmat, että lupaus Teksas Hold’em -turnauksesta voidaan antaa. Näissä SM-kisoissa on maineen lisäksi pelissä myös rahapalkinnot! Ennakkoilmoittautumisia on tullut jo puolensadalta pelaajalta. Kisaan otetaan arviolta vajaa sata pelaajaa. Ilmoittautua voivat kaikki SOPUn säännöt täyttävät pelaajat. Pelipaikasta ja tarkasta ajankohdasta käydään vielä neuvotteluja, mutta syys-marraskuulle turnaus ajoittuu. Kisaan kannattaa ennakkoilmoittautua jo nyt, sillä ilmoittautuneet saavat nopeiten tiedon kilpailusta, kun kaikki järjestelyt ovat valmiita, ja pääsevät ensimmäisten joukossa varaamaan virallisen pelioikeuden. Ennakkokyselyissä turnaus on

herättänyt paljon mielenkiintoa, joten kaikki eivät todennäköisesti mahdu mukaan. Ilmoittautua voi Suomen palomiesurheilun nettisivun kautta. Ilmoittautuminen ei vielä sido mihinkään. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 39


PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteen vaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

Kuvat: Hgin pelastuslaitos ja Häke.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä. Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia, että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten asioihin.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi


Pelastusalan ammattilainen 2/10