Issuu on Google+

NUMERO 1 | TAMMIKUU 2012

Työilmapiiri syntyy yhdessä


2

RAHAT

Tässä numerossa 1 | 22.2.2012

Kuntapäättäjät tuskailevat Etelä-Karjalassa.

| Pääkirjoitus 3 Ajamme vain omaa etua? | Hyvä työpaikka rakennetaan yhteistoiminnalla 6 Pelastuskomentaja Lehtokangas eläkepäiville

TYÖELÄMÄÄN

10 | Kokonaispalkkaus toimii Keski-Uudellamaalla Haittatyölisät kiinteänä

Hätäkeskuspäivystäjä Anne Auranen ja muut valmistuneet aloittivat ammateissaan.

Kunnat

14 | Etelä-Karjalassa vedetään talous tiukalla Pelastuslautakunta vailla valtaa? | Riihimäen uusi paloasema etenee 20 Ei enää viivytyksiä

MÄÄRÄAIKAISET Laissa selvät sävelet perusteista ja ketjutuksista.

2 1 | Pelastusopisto jää muistoihimme Stipendit jouluna valmistuneille Turvallisuuskulttuuri | Väitöskirja paljastaa koulujen riskit 22 Opettajilla olemattomat turvallisuustaidot

| Hiihtokeskukseen uutta ajattelua 26 Turvallisuusviestintä tavoittaisi matkailijat

Palomiesliiton jäsenlehti

| Ohjeita eläkkeelle siirtyville 28 Liiton ja kassan jäsenyys

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi

Matti Waitinen patistaa turvallisuuskulttuuriin

Työehdot | Eroon perusteettomista määräaikaisuuksista 30 Ketjutukset laissa kiellettyjä | Vakituisuus on perussääntö 34 Pätkät työelämän poikkeus

Paikalliskierros | Kajaani 36 6.2.2012

Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuraavan kerran 25.4.2012.

PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Petri Hynninen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Forssa Print ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

kansi Kari Lehtokankaan taustalla taiteilijan

näkemystä Kalliosta. Kuva Compic / Mauri Ratilainen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

24 | Opettamalla säästetään henkiä


3

PÄÄKIRJOITUS

Ajamme vain omaa etua? PALOMIESLIITTO on viime syksystä lähtien jalkautunut kentälle liittokokouksen tahtotilan mukaisesti. Tulemme kiertämään kaikki pelastuslaitosten alueet kahden vuoden aikajaksolla. Aluekierroksella olemme tavanneet yhdistysaktiiveja, jäseniä, pelastusjohtajia sekä pelastuslaitosten lautakunnan tai johtokunnan edustajia. Tapaamiset ovat olleet rakentavia ja palaute tilaisuuksista on ollut erittäin positiivista. Jäsenet, pelastusjohtajat sekä poliitikot pitävät erittäin tärkeänä, että rakennamme yhdessä pelastustoimen tulevaisuutta niin paikallistasolla kuin valtakunnan tasolla. Kaikki osapuolet ymmärtävät, että tulevaisuuden haasteet voitetaan yhdessä.

ammattilaisten työpaikoista. Se pitää ehdottomasti paikkansa, sitä en edes yritä kiistää!

KOLIKOLLA on toinenkin puoli: Palomiesliiton urakehitysesitys on kustannusneutraali, pidentää työuria — ja edistää kansalaisten turvallisuutta. Esimerkiksi tässä lehdessä esitellyssä Rukan tilanteessa Palomiesliitto näkee suuria uhkia, kun kansalaisten turvallisuus jätetään lomailevien kansalaisten varaan. Lääkkeeksi tähän Palomiesliitto esittää ammattipalomiesten sijoittamista Rukalle. Pelastusalan ammattilaiset ovat Esitys on välittömässä lähtövalmiudessa kaikkustannuskiin onnettomuustilanteisiin — eivät neutraali, pidensiis lomailemassa. Lisäksi he tarjoavat ALUETILAISUUKSISSA on käsitelty pintapelastus-, sairaankuljetus-, liitää työuria ja perinteisiä teemoja: työaika, toimintakenneonnettomuus, hissipelastus- ja edistää turvallivalmiusohje, minimivahvuudet ja pemaasto-onnettomuusvalmiuden jne. suutta. lastustoimen ikääntyminen ja urakePuhumattakaan suuresta potentihitysvaihtoehdot. Pelastusalan urakeaalista, kun viranomaiset voivat turvalhitysmallin rakentaminen on noussut lisuuskouluttaa hiihtokeskuksen hentärkeimmäksi keskustelunaiheeksi tilaisuuksissa. kilökuntaa, lomailevia kansalaisia, suorittaa palotarkasKaikki osapuolet ovat korostaneet urakehitysvaihtuksia ja kehittää alueen turvallisuutta yhdessä muiden toehtojen rakentamisen tärkeyttä. Lähes poikkeukviranomaisten kanssa. Sama toimintamalli istuu lähes setta asia on nostettu alan tärkeimmäksi yhteiseksi jokaiseen II-IV-riskialueella sijaitsevaan paloasemaan. tavoitteeksi. Sen vaikutukset ulottuvat koko organisaatioon sekä kansalaisten turvallisuuteen. ON HÄKELLYTTÄVÄÄ, että Palomiesliitto joutuu peTilaisuuksissa on ihmetelty, miksi muut osapuolet rustelemaan, miksi kansalaisten turvallisuutta tulee ovat olleet passiivisia asiassa. Sisäministeriltä, pelasparantaa, työntekijöiden työuria jatkaa, viranomaistusosastolta, Kuntaliitolta ja pelastusjohtajilta on toitoiminta järjestää valtiosäännön velvoitteen mukaivottu huomattavasti aktiivisempaa roolia, jotta pelassesti ja tehostaa pelastusviranomaistoimintaa kustustoimen ikääntymisen ja urakehityksen esteet saatannustehokkaasti. Käsitykseni mukaan nämä teedaan ratkottua alta pois. mat ovat olleet työnantajan esityslistalla keskusjärPelastusosastolta on syytetty Palomiesliittoa siijestötason työryhmissä! tä, että ajamme vain (omien) pelastusalan ammatKim Nikula puheenjohtaja tilaisten etua ja olemme huolissamme pelastusalan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi

POHJOIS-SAVO Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Tuomas Loikkanen puh. 050 590 7402 tuomas.loikkanen@mikkeli.fi Reino Penttinen puh. 040 533 2110 reino.penttinen@espl.fi

HELSINKI Kari Taavitsainen puh. 0500 214 753 kari.taavitsainen@kolumbus.fi Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 ilpo.lehtonen@kolumbus.fi

PIRKANMAA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi Raimo Pietilä puh. 040 585 0902 raimo.pietila@tampere.fi

POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Markku Ojala puh. 050 535 1464 markku.ojala@ pkpelastuslaitos.fi

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Jukka Tuomila puh. 0500 971 795 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Janne Luoma-aho puh. 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Jukka Vigren puh. 045 657 6881 jukka.vigren@tampere.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@ lapinpelastuslaitos.fi Jani Frantti puh. 040 726 5724 jani.frantti@ lapinpelastuslaitos.fi

TOIMISTO

PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Petri Hynninen puh. puh. 050 330 8356 petri.hynninen@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 050 351 1407 pasi.manty@gmail.com

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi


5

SPAL INFO Liittohallituksen kokoukset 2012 2/12 / 27.2. 3/12 / 27.3. 4/12 / 25.4. 5/12 / 28.-29.5.

6/12 / 28.8. 7/12 / 27.9. 8/12 / 30.10. 9/12 / 27.11.

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen 2012 NUMERO ILMESTYY AINEISTO – 2 – 25.4. – 3 – 20.6. – 4 – 5.9. – 5 – 31.10.

10.4. 4.6. 20.8. 15.10.

Kuntoremontit uudistuvat AMMATTILIITTOJEN yhteiset jäsenten kuntoremontit uudistuvat. Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton kuntoremontteja ja terveystreffejä järjestävä STTK-lainen Toimihenkilölomat (T-lomat) yhdistyi vuoden vaihteessa SAK:n ja Akavan lomajärjestöjen kanssa. Jatkossa terveyttä ja työkykyä ylläpitävää lomatoimintaa tehdään Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta. Uuden PHT-yhdistyksen kurssien tarjontaa valmistellaan parhaillaan ja uusista lomamahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin kevään aikana. Kursseille voi hakea liiton jäsen ikään tai kuntoon katsomatta.

jatke. Myös hyväkuntoiset ja nuoret toivotetaan tervetulleiksi — yksi ajatus hyvinvointitoiminnassa on, että toimintakykyä pidetään yllä ennaltaehkäisevästi. Kurssilta saa uusia ideoita omaan liikuntaan!

Viime vuonna kuntoremonttijaksolla olleet voivat vielä vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä käydä terveystreffeillä, jos niitä järjestetään.

SPAL ja HAL ovat tukeneet kuntoremontteihin osallistuvia jäseniään stipendein, joten hyvinvointilomat ovat olleet hyvin edullisia. Kuntoremonteilta ja niiden seurantajaksoilla eli terveystreffeillä on vuosien varrella saanut moni jäsen uutta jaksamista arkeen sekä asiantuntijoiden ohjeita liikkumiseen ja ruokavalioon.

KUNTOREMONTTIIN voi lähteä nuorempikin! Kuntokursseille osallistutaan eri syistä — osallistujakuntaa ei ole rajattu mitenkään, vaan mukaan voivat hakea kaikenikäiset naiset ja miehet. Loman ei tarvitse olla myöskään kuntoutuksen

> Lisätietoja liiton toimistolta ja www.pht.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Hyvä työpaikka rakennetaan yhteistoiminnalla Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas jäi eläkkeelle helmikuun alussa. Uransa kohokohtana hän pitää sitä, että voi jättää seuraajansa luotsattavaksi erinomaisessa kunnossa olevan Helsingin pelastuslaitoksen.

L

ehtokangas toteaa, että Helsingin pelastuslaitoksella on hyvät toimitilat, kalusto on loistavassa kunnossa, resurssit kohtuulliset sekä koulutus- ja osaamisjärjestelmät hyvällä mallilla. Ennen kaikkea laitoksella on hyvä työilmapiiri. Aina ei näin ole ollut. Vuosituhannen alussa pelastuslaitoksella elettiin vaikeita aikoja, mikä näkyi huonona työilmapiirinä. Taustalla oli koko yhteiskuntaa ravisuttaneet 90-luvun lakot ja taloudellinen lama. Lehtokankaan johdolla työilmapiiriä ryhdyttiin rakentamaan määrätietoisesti.

Askel kerrallaan kohti päämäärää Kari Lehtokankaan mielestä työilmapiirin rakentaminen on käynnistettävä yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa ja pyrittävä saamaan molemmin puolin aito luottamus asioihin mitä tehdään. On tarrauduttava kiinni siihen, mikä on mahdollista, ja edettävä askel kerrallaan. Ja hyväksyttävä se, että kaikessa ei voi onnistua. Näin toimittiin myös Helsingin pelastuslaitoksella. — Henkilöstön kanssa totesimme, että monia asioita täytyy muuttaa. Saatuamme kaupungin virkakoneiston mukaan kehitystyöhön, ryhdyimme pala

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Lehtokangas halusi keskuspelastusaseman seinälle Marjatta Tapiolan taideteoksen ”Oranssi eläin”, koska se kuvastaa hänen mielestä erinomaisesti pelastuslaitosta: siinä on villiä voimaa.


COMPIC / MAURI RATILAINEN

7

palalta rakentamaan yhteiselle näkemykselle pohjautuvaa pelastuslaitosta. — Kartoitimme henkilöstön kannalta tärkeät korjattavat asiat ja pohdimme miten ne voitaisiin yhdistää Helsingin pelastuslaitoksen ja kaupungin ajatusmalliin. Tältä pohjalta ryhdyimme rakentamaan koulutukseen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioi-

ta. Lisäksi palkkoja nostettiin ja lisättiin henkilöstöresursseja. Näistä palasista hyvä työilmapiiri rakentui pikkuhiljaa nykypäivään. Merkkinä tästä on, että vuodesta 2003 lähtien sairauspoissaolojen määrä on pienentynyt joka vuosi. Sairauspoissaolojen määrää pidetään yleisesti yhtenä tärkeänä työhyvinvoinnin mittarina.

Kaikkein huonoimpana vuotena 2003 pelastuslaitoksen poissaoloprosentti oli 6,5, kun koko kaupungin työntekijöiden oli 5,3. Viimeisimmät mittaustulokset ovat vuodelta 2011, jolloin Helsingin pelastuslaitoksen poissaoloprosentti oli enää 3,9. Kahdeksassa vuodessa poissaolot olivat vähentyneet 2,6 prosenttiyksikköä, >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

SPAL

Pelastustoimen tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.

Serquei Zlenkon maalaama Lehtokankaan muotokuva paljastettiin tammikuun lopussa. Muotokuva ripustettiin keskuspelastusaseman pelastuslautakunnan huoneen seinälle, missä oli jo ennestään kaikkien Lehtokankaan edeltäjien muotokuvat. — Pelastuslaitos ei ole muusta maailmasta irrallaan. Se pitää muistaa. Minulla on ollut työhuoneeni seinällä kuva Helsingin kaupungista, jotta muistaisin kenelle teen töitä, Lehtokangas kertoo.

Uusi pelastuskomentaja valitsematta HELSINGIN kaupungin pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan jäätyä eläkkeelle 1.2.2012, hänelle ei vielä oltu valittu seuraajaa eikä virkaa oltu julistettu avoimeksi. Komentajan viransijaisena on toiminut pelastusjohtaja Jorma Lilja. Kaupunginhallitus halusi muuttaa pelastuskomentajan kelpoisuusehtoja niin, että virkaan voitaisiin valita henkilö, jolla ei ole pelastusalan koulutusta. Tämän johdosta kaupunginhallitus päätti marraskuussa, että virkaa ei julisteta avoimeksi, ennen kuin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

pätevyysvaatimuksia on muutettu pelastustoimen johtosääntöön.

Kelpoisuusehtojen muuttaminen herätti kiivasta vastustusta ja asiasta kiisteltiin julkisuudessa. Lopulta Helsingin kaupungin pelastuslautakunta päätyi suosittelemaan, että kelpoisuusehtoja ei muuteta. Koska asiaa ei ole vielä käsitelty kaupunginhallituksessa, ovat pelastuskomentajan uudet kelpoisuusehdot vielä ratkaisematta eikä virkaa voi julistaa avoimeksi.

kun samaan aikaa kaupungin poissaolot olivat laskeneet vain 0,1. Lehtokangas on syystäkin hyvillään. — Nyt ihmisillä on motivaatiota olla pelastuslaitoksella töissä ja he kokevat, että työyhteisö on aika hyvässä kunnossa. Halutaan tehdä töitä, eikä olla poissa. Tämä on mielestäni yksi hyvä osoitus talon tämän päivän tilanteesta.

Pelastustoimen mahdollisuudet ja haasteet Kari Lehtokangas ennätti olla töissä Helsingin pelastuslaitoksella tasan 40 vuotta. Uransa aikana hän on toiminut lähes kaikissa pelastustoimen luot-


tamustehtävissä ja vastaavissa sekä osallistunut alan lainsäädäntötyöhön. Lisäksi hän on toiminut useita vuosia valtakunnallisen tulevaisuusluotausraadin jäsenenä. — Mielestäni pelastustoimella on edessään loistava tulevaisuus. Nykyään ihmiset ovat selkeästi kiinnostuneita turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa. Tämän johdosta pelastuslaitoksella on valtavasti mahdollisuuksia. — Pelastuslaitos on käytännössä ainoa kunnallinen organisaatio, joka on 24/7 valmis lähtemään kaduille ympäri vuoden. Ja tämä mahdollistaa sen, että pelastuslaitoksesta voi tulla vieläkin

COMPIC / MAURI RATILAINEN

COMPIC / MAURI RATILAINEN

9

isompi ja keskeisempi tekijä tässä yhteiskunnassa. Lisäksi nykyinen aktiivinen ennaltaehkäisevä työ tarjoaa myös melkoisia mahdollisuuksia muun yhteiskunnan apuna. Tätä taustaa vasten näen pelastustoimen tulevaisuuden valoisana ja mahdollisuuksia täynnä. Pelastustoimen suurimpina haasteina Lehtokangas pitää resurssikysymyksiä. Palomiesten eläkeiän muutos alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua ja tuoda mukanaan ongelmia operatiiviseen toimintaan. Hänen mielestä koulutukseen tulee panostaa riittävästi, jotta pelastajien tietotaito ja osaaminen säilyy ja kehittyy niin, että voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet. Henkilöstön riittävyyden ja tietotaidon lisäksi on huolehdittava, että kalusto on iskukykyistä, toimintavarmaa ja modernia. Hyvällä kalustolla voidaan tarvittaessa paikata muuten puuttuvia resursseja. Lehtokangas pitää myös kuntiin liittyviä uudistuksia lähivuoden haasteina, joihin hänen seuraajansa voi joutua tarttumaan. — Jos pääkaupunkiseudulla tapahtuu muutoksia rakenteissa, niin onhan se sata varmaa, että se vaikuttaa pelastuslaitokseen. Ja nämä tietysti ovat jättikokoisia kysymyksiä, että mitä sitten. Mitä se merkitsee? Miten se organisoidaan? n

ESITTELYSSÄ

Kari Lehtokangas Syntynyt: 1948 Helsingissä. Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti. Suorittanut myös palomestarin ja väestönsuojelupäällikön tutkinnot. Perhe: vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Vapaa-aika: kuntoilu, matkustelu ja vapaaehtoistyö. Toiminut Suomen Punaisessa Ristissä muun muassa keskushallituksessa, Helsingin ja Uudenmaan piirin hallituksessa ja veripalveluhallituksen puheenjohtajana. Työura Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella: 1972—1976 toimistopäällikkö, 1976—1997 hallintopäällikkö, 1997—2012 pelastuskomentaja. Luottamustehtävät: Palosuojelun Edistämissäätiön, Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtotehtävät, Kuopion Pelastusopiston neuvottelukunnan ja valtakunnallisen tulevaisuusluotausraadin jäsen. Lukuisia muita paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Kokonaispalkkaus toi selkeyttä vuosiansioon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on jo yhdeksättä vuotta käytössä paikallinen kokonaispalkkaus eli haittatyölisien kokonaiskorvaus.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

okonaispalkkaus otettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella käyttöön loppuvuodesta 2003 allekirjoitetussa palomiesten paikallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa. Se jatkui vuoden 2009 paikallisessa sopimuksessa, ja tällä hetkellä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sama palkkausmalli on KUP:n ensihoitohenkilöstöllä, mutta ei palomestareilla ja tilannekeskushenkilöstöllä. Mallin mukaan työaikakorvaus — eli haittatyölisät sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyölisien osalta — on kiinteä

41 prosentin kokonaiskorvaus varsinaisesta palkasta. Tehtäväkohtainen palkka sekä henkilökohtaiset ja ammattialalisät lasketaan yhteen ja kerrotaan 1,41:llä. Kokonaiskorvaus suoritetaan myös vuosiloma-ajalta ja sairausajalta, mutta ylityö ja lomarahat eivät sisälly siihen.

Keskiarvopalkkoja laskettiin pitkään Vantaan palomiesyhdistyksen puheenjohtaja, turvallisuuskouluttaja Jukka Tuomila muistaa, että palkasta puhuttiin ”ennen ensimmäistä lakkoa ja varsinkin toisen lakon jäl-


11

Kokonaispalkkaukseen siirtyminen ja tyydyttävän haittatyölisän korvausprosentin hakeminen oli pitkä prosessi ja vuosien keskustelun tulos, muistavat Jukka Tuomila ja Pavel Sember.

keen”. Työaikakorvauksen kiinteän prosentin asettuminen 41:een vaati paljon laskutyötä ja aikaa. Aluepelastuslaitosta perustettaessa luvut saatiin viimein paperille ja nimet alle. — Kymmenkunta kaveria oli mukana, kun Vantaan kaupungille sorvattiin esitystä ja haettiin perusteita. Jukka Arina, Jari Seppälä ja Mikko Ilmonen laskivat usean vuoden ajalta taaksepäin työvuoroja ja toteutuneita palkkoja. Sitten vierailtiin henkilöstötoimistossa monta kertaa. Työnantaja esitti 37—38 prosentin välillä ollutta korvausta, kun meidän esittämä luku oli 43,16 prosenttia. Vuodet eivät ole veljiä toisilleen, joten vuorotyötä tekevän palomiehen tilipussi voi vaihdella kovastikin. Laskentaan aikoinaan osallistunut nykyinen KUP:n palvelupäällikkö Mikko Ilmonen kertoo, että eri variaatioita löydettiin toistakymmentä. — Meillä oli mallihenkilö, joka ei sairastellut, vaan oli joka työvuoronsa työssä ja vain vuosilomansa pois. Vuodesta riippuen hänelle saatiin laskettua 11 erilaista vuosiansiota riippuen siitä, miten vuorot ja pyhät asettuivat

kalenteriin. Hyvänä vuotena eli silloin kun pyhäpäiviä osui hyvin arkipäiville, työaikakorvaus olisi ollut lähellä 45 prosenttia. 41 prosenttia oli hyvä keskiarvo, joka reilusti kattoi myös huonoimmat vuodet, Ilmonen sanoo.

Vuodesta riippuen saatiin esimerkkipalomiehelle 11 erilaista vuosiansiota.

Tasaisia tilejä ja säästöjä työnantajalle Kiinteä työaikakorvaus toi säästöjä työnantajalle, kun palkanlaskenta yksinkertaistui. Palomiehille se takasi tasaisemmat kuukausiansiot. Kun palkka heitteli rajustikin eri vuosina sen mukaan, miten pyhät ja lomapäivät sattuivat kalenteriin, tiesi jokainen nyt tilin koon etukäteen. — Liksat ovat nyt säännöllisiä. Lähtökohta oli alun perin, ettei kyseessä ole palkankorotusjärjestelmää vaan järkevöitetään lomien laskentaa ja palkan muodostumista. Siinä on onnistuttu. Tietysti alussa oli epäilyjä, mutta kun uuteen tapaan totuttiin, koettiin muutos asialliseksi, Vantaan palomiesyhdistyksen luottamusmies Pavel Sember sanoo. — Yhdeksän vuotta on menty tällä. Sekin jo kertoo, että ratkaisu oli hyvä >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

Kun kesälomakaudella arkivuoroissa oli miehistä pulaa, oli asemalla joskus sunnuntaivuorossa väkeä niin, etteivät kaikki meinanneet mahtua autoihin. Kokonaispalkkausmallissa työntekijän sairauslomatkaan eivät vaikuta haittatyölisän määrään tilinauhassa. Järjestelmän hyväksikäytöstä keskusteltiin aluksi, mutta Tuomilan mukaan merkittäviin ylilyönteihin ei ole sorruttu vuosien saatossa. Työantaja seuraa sairauspoissaoloja, ja myös palomiesyhdistys on halunnut ollut takuumiehenä sille, että sairauspoissaolot ovat asiallisista syistä.

Lapissa myös käytössä kokonaispalkkaus —Meidän näkemys on, että sekä työntekijäpuoli että työnantaja ovat tyytyväisiä kokonaispalkkaukseen. KUP:ssa mallia on käytetty yhdeksän vuotta, Pavel Sember ja Jukka Tuomila sanovat.

Tavoite oli, että järkevöitetään lomien laskentaa ja palkan muodostumista.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

meidän, työnantajan ja kaupungin näkökulmasta. Muutenhan peli olisi pantu poikki. Kaupungin palkanlaskennassa pystyttiin siirtämään kolmen palkanlaskijan työpanos pois pelastuslaitoksen asioista. Paloasemalla tuntien laskeminen ja tarkastaminen jäi pois vuoron esimieheltä ja toimistosihteeriltä, Tuomila sanoo. Vuosilomat voidaan pitää ilman että jokaisen tarvitsisi erikseen laskea, meneekö pyhiä loman alle. Loman jälkeen tulot ovat samat kuin edellisessä kuussa. Omaan talouteen tasatilit tuovat vakautta, lomalla kun erääntyviä laskuja tapaa kertyä aina enemmän. Enää ei myöskään tarvitse kadehtia, jos kaverille sattui paremmat vuorot tänä vuonna. — Muistan millaista tuskaa kesälomien asettelu oli Vantaalla, kun piti miettiä että jokaisella palaisi yhtä monta pyhävuoroa kuin muillakin, Ilmonen kertoo.

Keski-Uusimaa jäi pitkäksi aikaa ainoaksi aluepelastuslaitokseksi, jossa käytössä oli kokonaispalkkaus. Viime vuosina useassa laitoksissa on mietitty, mitä haittatyölisien korvaaminen kiinteällä prosentilla voisi merkitä. Lapin pelastuslaitoksessa kokonaispalkkaus otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, ja Lapin palohenkilöstön ry:n mukaan lyhyen aikavälin kokemukset ovat hyvät. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella henkilöstöjärjestöt esittivät kokonaispalkkaukseen siirtymistä viime syksynä, mutta Hämeenlinnan kaupunki ei vielä tälle vuodelle pystynyt sopimaan asiasta. Järjestöt ovat perustelleet uutta mallia muun muassa sillä, että työnantajan henkilöstöbudjetointi helpottuisi ja kokonaispalkkaus olisi yksi vetovoimatekijä työntekijöistä kilpailtaessa. n


13

Turvallinen Suomi HELSINKI / 29.5.2012 / KATAJANOKKA

Marina Congress Center

TEEMAT:

• Palomiesten urakehitys • Pelastustoimi ja hätäkeskukset syksyn kunnallisvaaleissa

Turvallinen Suomi -tunnustus KUKA ANSAITSEE? / OTA KANTAA Esityksiä otetaan vastaan SPAL:n paikallisyhdistysten kautta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

KUNNAT

Pelastuslaitoksen alasajo hirvittää Kaksi Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan jäsentä suomii kovin sanoin pelastustoimen säästöpolitiikkaa Lappeenrannan ja Imatran seudulla: ammattipalokunnat toimivat erittäin pienillä vuorovahvuuksilla ja vpk:t lopettavat toimintansa.

P

elastuslautakunta yrittää säilyttää Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutason mahdollisimman hyvänä. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä kunnanjohtajat yrittävät leikata rahoitusta ja isäntäkunta Lappeenranta kävelee lautakunnan päätösten yli, toteaa pelastuslautakunnan lappeenrantalainen jäsen Teppo Puhakainen. Pelastuslaitoksen johto joutuu virkamiesten ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen painostuksessa tekemään päätöksiä, jotka heikentävät palokuntien toimintaedellytyksiä. — Päätöksiä tehdään voimassa olevaan palvelutasopäätöstä vastaan. Etelä-Karjalan ammattipalokunnat toimivat erittäin pienillä vuorovahvuuksilla ja vpk:t joutuvat lopettamaan toimintansa, maalaa uhkakuvaa lautakunnan toinen jäsen Jari Länsivuori Imatralta. Lappeenrannassa ja Imatralla on paloasemilla vakituinen henkilöstö 1+5-kirjavahvuudella. Sopimus-, vpk- ja tehdaspalokuntia maakunnassa on 33.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Imatralainen pelastuslautakunnan jäsen Jari Länsivuori ihmettelee, miksi säästöjen nimissä joudutaan toimimaan vastoin voimassaolovaa palvelutasopäätöstä.


VASTAVALO / PENTTI SORMUNEN

KUNNAT

Myrskyt riehuivat kesällä 2010. Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle tehtäviä toi Astan päivän myrsky.

— Talous on vedetty niin tiukalle, että sijaisia ei voida ottaa lomien ja sairauslomien ajaksi, vaan vähennetänvahvuudesta. Palvelutasopäätöksessä kuitenkin todetaan, että miehistövahvuudet pidetään vuoden 2008 tasolla. Imatralla 1+3 tai 1+4 -vahvuuksilla on menty pitkään ja Lappeenrannassa satunnaisesti 1+4:llä. Vuoron esimiehillä alkaa olla näissä tapauksissa jo hankala paikka, jos jotain isompaa sattuisi. Nyt on vielä tehty käsittämättömiä päätöksiä puolivakinaisten arkivarallaolojen lopettamisesta, Länsivuori toteaa. Demareiden Länsivuori ja sitoutumaton Puhakainen tietävät pelastustoimesta tavallista kunnallispoliitikkoa enemmän. Puhakainen on sopimuspalokunta-aktiivi ja seurannut alan kehi-

Tämä tie johtaa pelastustoimen supistuksiin ja leikkauksiin.

15

PALOASEMAVERKKO

Aluehallinnolta muistutus Lappeenrantaan Lappeenrantaan tarvitaan kipeästi toinen paloasema turvaamaan kaupungin länsipuolen asuinalueita. Skinnarilan alueella asuu lähes 20 000 asukasta ja siellä sijaitsee suuria oppilaitoksia. Aluehallintovirasto antoi EteläKarjalan pelastuslaitokselle kaksi vuotta sitten muistutuksen, jonka mukaan Skinnarilassa pelastusyksiköiden toimintavalmius on puutteellinen, joten saavutettavuusongelma tulee ratkaista. Pelastuslautakunnan jäsen Teppo Puhakainen (sit.) toivoo, että sivupaloaseman rakentaminen edistyisi pikaisesti. — Asukkaiden näkökulmasta tilanne tuntuu ikävältä. Alueelle on rakennettu paljon kauppoja, kouluja ja päiväkoteja. Etäisyyttä on sen verran, että kuudessa minuutissa yksiköiden apu ei nyt ehdi, liikennevalojen vihreän aallon ohjauksesta huolimatta.

nan lisäksi kokoontuu kunnanjohtajista muodostuva neuvottelukunta. Juuri hallintomalli turhauttaa arvostelijoita lautakunnassa. Päätösten yli jyrätään.

Hätähuuto pelastustoimen puolesta tystä aktiivisesti koko ikänsä. Länsivuori kouluttautui paloesimieheksi Ruotsissa ja työskenteli ammattipalomiehenä yli kahdeksan vuotta naapurissa ja vuoden Suomessa. Etelä-Karjalan aluepelastuslaitoksen pelastuslautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä, joista seitsemän on Lappeenrannasta ja muut alueen pienemmistä kunnista. Pelastuslautakun-

Puhakainen sanoo lautakunnan pyrkineen kehittämään pelastustoimintaa ja pelastuslaitoksen rahoitusta. Heikompaan suuntaan on kuitenkin menty. — Lautakunta on esittänyt, että pelastustoimen palvelutasoa ei enää heikennetä, vaan yksiköiden miesvahvuus ja sopimuspalokuntien toiminta ylläpidettäisiin. Virkamiesten neuvottelukunta ja Lappeenrannan kaupunginhallitus eivät ole huomioineet lautakunnan >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

KUNNAT

IMATRA

Norminvastainen päätös vuorovahvuudesta Pelastustoimen järjestelyistä ja kuntien ajamista säästöistä on Etelä-Karjalassa kiistelty ennenkin. Korkeimpaan hallintooikeuteen asti edettiin 2000 -luvun vaihteessa, kun Imatran pelastustoimen lähtövalmiuden alentamisesta valitettiin Palomiesliiton tuella. Imatran kaupunginvaltuusto päätti alentaa palokunnan lähtövalmiuden 1+3-mieheen. Hallinto-oikeus tuomitsi päätöksen toimintavalmiusohjeen vastaiseksi. Ensilähdön valmiuden tuli olla 1+5 eli esimies ja neljä palomiestä. Pienemmällä miehityksellä säiliö- tai nostolavaautoa ei saataisi riittävän nopeasti kohteeseen. Toimintavalmius vuorovahvuudella 1+3 ei ollut riittävä onnettomuus- ja palovaaran ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Perusteluja tuki lääninhallituksen lausunto, jonka mukaan vakinaisen yksikön täydennys hälytyspaikalla sopimuspalokuntien miehistöllä ei ratkaissut vakinaisen palokunnan vahvuusongelmaa, joka Imatralla oli I- ja II-riskialueilla. Myös korkein hallinto-oikeus päätyi 2002 samaan tulokseen tutkittuaan Imatran pelastustoimen toimintavalmiusaikaa ja -vahvuutta sekä pelastustoimen lainsäädäntöä.

Nyt palvelutaso heikkenee pikkuhiljaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

päätöksiä. Punakynällä on pienennetty ja poistettu päätöksiä. — Tälle vuodelle pelastusjohtaja esitteli lautakunnalle, että palvelutason ylläpitäminen vaatisi noin 4,5 prosentin kasvun pelastuslaitoksen budjettiin. Silloin ei tarvitsisi toimintoja leikata. Lautakunta päätti esittää suunnittelumäärärahaa Lappeenrannan länsialueen paloasemaan rakentamiseen sekä vetosi kaupungin hallitukseen, ettei pelastustoimen palvelutasoa saa heikentää. Virkamiesten neuvottelukunnan vastaus oli 1,5 prosenttia. — Tämä tie johtaa pelastustoimen supistuksiin ja leikkauksiin. Jos palomies sairastuu Imatralla tai Lappeenrannassa, tilalle ei voida palkata sijaista. Eläkkeelle jäävien tilalle ei pystytä palkkaamaan uusia, vaan virat ovat jääneet auki. Budjeteille tulee Lappeenrannan kaupungilta ja neuvottelukunnalta tiukat pohjaesitykset. Vaikka halua olisi, eivät pelastuslautakunta tai pelastusjohtaja voi mitään.

Ratkaisu olisi Puhakaisen ja Länsivuoren mielestä pelastuslaitoksen liikelaitoistamisessa. Luottamushenkilöillä on vertailutietoa muista aluepelastuslaitoksista, joissa johtokunnissa päätöksenteko sujuu ja budjetteihin on saatu tarpeelliset korotukset käyttötalousmenoihin sekä järkevät investointipäätökset.

Kansalaisille annettu lupaus ei pidä Puhakainen ihmettelee, miksi pelastustoimen palvelutasoon puututaan, kun se on kerran kunnissa hyväksytty. Etelä-Karjalan nykyinen palvelutasopäätös on voimassa kesään 2013 asti. Palvelutasopäätöksessä määritellään pelastustoimen tuottaman turvallisuuden taso alueella, ja päätös on sitova perusta pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion suunnittelulle. — Kun palvelutasopäätös on valmisteltu ja hyväksytty, toimintaa tulee

Turvallisuus ulkoistetaan kansalaisille PELASTUSLAITOKSEN tehtävä on turvata kansalaisten elämä kattavasti koko maakunnan alueella, lain ja palvelutasopäätöksen edellyttämällä tavalla, muistuttaa EteläKarjalan pelastuslautakunnan jäsen Jari Länsivuori (sd.). — Pelastustoimen hinta asukasta kohden on erittäin pieni ja sitä pitää pystyä vuosittain tarkistamaan muun talouskehityksen mukaan, jotta pelastuslaitoksen ammattitaito säilyy. Onko oikein, että palokunnat toimivat erittäin pienillä miehistövahvuuksilla ja vpk:t lopettavat toimintansa? Turvallisuus jää täysin asukkaiden vastuulle, kansalaisten omille harteille, Länsivuori ihmettelee.

— Näin ei voida jatkaa. Kohta ollaan tilanteessa, että autoihin ei ole miehiä, kalustoa ei saada liikkeelle. Jos sattuu jokin isompi kahakka, mitä sitten selitellään?

Säästöjen sijaan tulisi Länsivuoren mielestä valtakunnallisesti parantaa sekä ammattipalomiesten että sopimuspalokuntien asemaa. — Ammattipalokuntien vuorovahvuuksia tulisi ehdottomasti kasvattaa. Jos tavoitteena todella ovat lyhyet toimintavalmiusajat eli kansalaisten nopea auttaminen, ei siihen päästä muuten kuin miehiä lisäämällä. Vapaapalokunnissa taas tarvittaisiin voimien ja taitojen keskittämistä.


KUNNAT

17

Pelastuslaitoskin joutunut taloustalkoisiin ETELÄ-KARJALASSA pelastuslaitos on joutunut sopeuttamaan toimintaansa isäntäkunta Lappeenrannan tuottavuusohjelmaan. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mielestä asiassa ei ole mitään kummallista. Pelastuslaitoskin on joutunut muiden toimialojen kanssa osallistumaan taloustalkoisiin, kun kukkaron nyörejä tiukennetaan. — Julkisen talouden kestävyysvaje ja myös kuntasektorille tulee tuottavuusvaatimuksia. Pelastuslaitos joutuu siinä olemaan mukana, emme ole tämän osalta mikään irrallinen yksikkö.

Hokkasen mukaan pelastuslaitos on saavuttanut vuosittain sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Pelastuslaitoksen kohdistuva tuottavuusvaatimus isäntäkunnan Lappeenrannan toimesta oli kolme

ylläpitää ja kehittää sen mukaisesti. Päätös on yhteiskunnalle annettu pelastustoimen lupaus. Nyt palvelutaso heikkenee pikkuhiljaa. Aluehallintovirasto on tietoinen asiasta, mutta viimeistä kovaa sanaa sieltä ei ole kuulunut. Toisaalta avista todetaan, että tilanne on samanlainen joka puolella Suomea. Puhakainen ja Länsivuori aikovat pitää pelastustoimen resurssiasiaa julkisuudessa jatkossakin, koska he kokevat olevansa oikealla asialla. Hieman Puhakaista hymyilyttää se, miten lautakunnan rooli on vuosien saatossa heittänyt kuperkeikan: — Kunnallisten paloasemien aikana palopäälliköt pyysivät rahaa lautakunnilta, jotka säätelivät kirstun kantta. Nyt lautakunta esittäisi mielellään rahoitusta, mutta ulkopuoliset päättäjät vetävät maton alta. Tulisi kuitenkin muistaa, että pelastuslaitokselta ja sen lautakunnasta löytyy paras tieto. n

henkilötyövuotta. — Säästöistä huolimatta olemme pystyneet pitämään palvelutasosta kiinni. Pelastuspäällikkö on vahvistanut Imatran ja Lappeenrannan työvuoroihin alimman toimintavahvuuden 1+4, joiden alle ei mennä. Sairastumistapauksissa arvioidaan tapauskohtaisesti, otetaanko sijainen vai pystytäänkö menemään muilla järjestelyillä. Tietysti jos vuorosta puuttuu vesisukeltaja, siihen otetaan sijainen, Hokkanen vastaa. — VPK:n osalta on sanottava, että pelastuslaitos ei ole irtisanonut yhtään palokuntasopimusta, vaan palokunnat ovat tehneet omat päätökset sopimuksen irtisanomisesta, johon ovat vaikuttaneet mm. pienentyneet henkisyömäärät siten, ettei sopimusvelvoitteita voitu enää hoitaa.

Kritiikin kohteena ollutta pelastuslaitoksen hallintomallia Hokkanen pitää toimivana. Lappeenrannan roolinkin hän ymmärtää. — Neuvottelukunta tekee toimintaan ja talouteen liittyviä esityksiä pelastuslautakunnalle. Yhden pöydän ääreen kerääntyvät kaikkien kuntien johtajat. Lappeenrannassa on alueemme asukkaista 53 prosenttia. Tietysti Lappeenranta isäntäkuntana linjaa kustannuskehityksen periaatteet jokaiselle yhtiölle, jossa se on mukana, Hokkanen sanoo.

Vuoden 2012 osalta Lappeenrannan kaupunki linjasi talousarvion kasvun rajaksi yhden prosentin. — Tämän pohjalta pelastuslaitoksella sekä neuvottelukunta että lautakunta päättivät, että pelastustoimen budjettia voidaan nostaa vain >

— Kuntalaiset eivät aina tiedä, mitä päättäjät ovat tekemässä, kun pelastustoimea ollaan heikentämässä, Teppo Puhakainen sanoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

KUNNAT

samalla yhdellä prosentilla. Pelastuslaitos on oman tuottavuusohjelman toteuttanut, löysät on otettu pois, ja yhtään enempää ei voi vähentää. Mitään säästökohteita ei enää ole tai sitten pitää jättää töitä tekemättä. Luotan, että kunnat vastuullisina omistajina ymmärtävät tämän. Hokkanen huomauttaa päätoimisesti miehitettyjen paloasemien toimintasäteen kasvavan koko ajan, kun harvaan asutuilla alueilla alkaa näkyä sopimuspalokuntalaisten saantiongelmat hälytystehtäviin vuorokauden aikoina. Pelkkää säästämistä ei pelastuslaitos ole Hokkasen mielestä joutunut tekemään. Parannuksiakin on päästy tekemään operatiiviseen toimintaan.

— Jos on otettu yksi askel taaksepäin tuottavuusohjelmassa, on menty myös eteenpäin. Saimme viime vuonna neljä uutta palomiehen virkaa Joutsenon asemalle päivävuoroon, maantieteellisesti tärkeään paikkaan ja hälytysten kannalta oikeaan aikaan. Päällystöviroista on siis säästetty, mutta suorittavaa porrasta lisätty.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toteaa pelastuslaitoksen osallistuneen Lappeenrannassa kolme vuotta sitten aloitettuun tuottavuusohjelmaan muiden toimialueiden tapaan. — Pelastustoimen palvelut on pystytty tuottamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti, kaupunginjohtaja Jarva vakuuttaa.

— Niin pelastuslaitoksen kuin muidenkin kunnallisten toimialojen on sopeuduttava toimimaan olemassa olevilla resursseilla. Pelastuslaitoksen resursseja ei mielestäni voi kuitenkaan enää tästä nykyisestä tasosta vähentää, Jarva jatkaa. Väitetystä Lappeenrannan tekemästä ”jyräämisestä” Jarva toteaa, että hallintomallista on sovittu kuntien kesken. Lappeenranta maksaa pelastuslaitoksen menoista 53 prosenttia, mutta Jarvan mukaan vastuullisena isäntäkuntana huolehtii myös siitä, että “pelastustoimen palvelutaso pyritään pitämään tasapuolisena samanlaisissa olosuhteissa koko maakunnassa”.

LEHTIHARAVA Tyksin A-sairaalan tulipalo eteni muutamassa minuutissa hengenvaaralliseen vaiheeseen aiheuttaen huomattavaa materiaalista tuhoa. Jaanin asemalta lähtenyt pelastusyksikkö oli paikalla ensimmäisenä. Pelastustoiminnan keskittäminen Lietoon ja taloudellisten säästöjen tavoittelu Jaanin aseman sulkemisen myötä sisältää riskin. Säästöjen tavoittelu saattaa muutamassa minuutissa toteutua täysin päinvastaisena.

Myrskytilanteiden jälkipyykki näyttää kohdistuvan erityisesti pelastustoimintaan, kun pikemminkin olisi syytä kysyä, olisiko tarpeen parantaa sähkö- ja televerkkojen toimintavarmuutta, toimintaa harjoittavien yhtiöiden tiedotustoimintaa katkojen aikana sekä niiden kykyä korjata jakelujärjestelmänsä häiriöt myrskyvahinkojen ilmaannuttua. Suuri osa tästä työstä vaatii sellaista erityisosaamista, johon pelastusviranomaisilla ja tuskin varusmiehilläkään on riittävää osaamista.

KAUPUNGINVALTUUTETTU ALPO LÄHTEENMÄKI TURUN SANOMISSA 5.2.2012

APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ ESKO KOSKINEN TURUN SANOMISSA 13.1.2012

Kuopion kaupunki on markkinoinut Mikkelin, Joensuun ja Kouvolan hätäkeskusten työntekijöille Kuopiota asuin- ja työpaikkakuntana. PR-tilaisuuksissa on esitelty asumista, koulu- ja päivähoitomahdollisuuksia sekä vapaa-ajan palveluja. Lakkautettavissa hätäkeskuksissa aloitetaan muutoskeskustelut työntekijöiden halukkuudesta siirtyä töihin Kuopioon. Ainakin Mikkelissä arvioidaan, että suurin osa siirtyy Kuopioon vain pakon edessä.

Viime aikoina Pohjois-Suomen onnettomuuspaikoilla on tapahtunut useita läheltä piti -tilanteita, kun ohiajavat autot ovat ajaneet onnettomuuspaikan ohi kovilla nopeuksilla. Vaaratilanteita on syntynyt erityisesti moottoriteillä sattuneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin tieosuuden nopeusrajoitus on yleensä 100 kilometriä tunnissa. Lisävaaraa aiheutuu niistä tienkäyttäjistä, jotka hidastavat nopeutta todella paljon ehtiäkseen nähdä, mitä onnettomuudessa on tapahtunut.

YLE 6.2.2012

KALEVA 13.1.2012

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


KUNNAT

19

NETISTÄ

-10 %

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

KUNNAT

Riihimäen uudelle paloasemalle vauhtia PITKÄÄN odotettua Riihimäen uuden paloaseman rakentamista oltiin lykkäämässä, kunnes kunnanhallitus ja valtuusto puuttuivat peliin. Aseman rakentaminen käynnistyy jo tänä vuonna. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen esitti syksyllä, että paloasemahanketta siirrettäisiin tulevaisuuteen. Kun Riihimäen kaupunginhallitus käsitteli talousarviota marraskuussa, esitti kristillisdemokraattien Kerttu Lahtinen vasemmistoliiton AnnaKaisa Pekosen kannattamana, että aseman rakentaminen aloitetaan vuonna 2012. Hallitus hyväksyi yksimielisesti Lahtisen esityksen ja sama yksimielisyys jatkui, kun valtuusto hyväksyi talousarvion. Vanha asema on vuodelta 1955 ja sillä on sinnitelty ilman peruskorjauksia. — Paloaseman rakentamisen aikaistamista esitettiin, sillä asema on koettu yhdeksi tärkeimmistä turvallisuusasioista Riihimäellä. Emme enää hyväk-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

syneet viivyttelyä, vaan totesimme, että paloaseman vuoro on nyt, kaupunginhallituksen jäsen Kerttu Lahtinen perustelee. ASEMA rakennetaan Helsinki-Tampere -valtatien ja Lahdentien risteyksen lähettyville, pari kilometriä nykyisestä asemasta pohjoiseen. Ykkösriskialueiden toimintavalmiusajan suhteen sijaintia pidetään hyvänä. Perustamiskustannusarvio on seitsemän miljoonaa. Suunnittelu on käynnistynyt ja käyttöön asema otetaan 2014. Kanta-Hämeen pelastuslaitos keskittää Riihimäelle vaarallisten aineiden onnettomuuksien osaamisen ja kaluston. Riihimäen asema on Kanta-Hämeen ensimmäinen uudisrakennushanke, joka on kokonaisuudessaan valmisteltu aluelaitoksen aikana. Muutama vuosi sitten valmistuneen Forssan paloaseman suunnittelu alkoi ennen aluelaitosta. n


21

Pelastusopisto jää muistoihimme

O

piskelijat lähtevät Pelastusopistosta, mutta opisto ei lähde opiskelijoista, totesi pelastajakurssilta valmistunut Aki Raatava juhlapuheessaan Kuopion Pelastusopiston syyslukukauden päätösjuhlassa. Syyslukukauden päättymistä juhlittiin perjantaina joulukuun puolessa välissä sateisessa säässä, mutta lämpimissä tunnelmissa. Tilaisuudessa jaettiin tutkintotodistukset kaikkiaan 21 hätäkeskuspäivystäjäkurssilaiselle ja 65 pelastajakurssilaiselle. Lisäksi kuusi valmistui palopäällystökurssilta. — Ottakaa paikkanne kentällä ylpeinä koulutuksestanne, mutta nöyrin mielin, sillä kentälläkin osataan jotakin jo ennen teitä, kehotti rehtori Mervi Parviainen vasta valmistuneita.

100 euron stipendin. Sen saivat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 20:lta Anne Auranen, pelastajakurssi 72:lta Kristian Lahtinen ja pelastajakurssi 73:lta Timo Soininen. Liiton stipendit jaettiin jokaisen valmistuvan kurssin rehdeimmälle. Henkilölle, joka on rehti yhteishengen rakentaja ja joukkuepelaaja, ja joka arvostaa erilaisia näkemyksiä muita kurssilaisia kunnioittaen. n

Päätösjuhlan yhteydessä Palomiesliitto ja Hätäkeskusammattilaisten liitto jakoivat kolmelle valmistuneelle

Abloy Oy:n toimitusjohtaja Jorma Sirén kertoi juhlapuheessaan teollisuusrakennuspalosta asianomistajan näkökulmasta.

Anne Auranen, Timo Soininen ja Kristian Lahtinen valmistuivat Pelastusopistosta joulukuussa.

Timo Soininen valmistui pelastajakurssi 73:lta, jota luotsasi opettaja Jarkko Lundberg.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

Matti Waitisen (toinen oikealta) väitöskirjan toisena ohjaajana toimi dosentti Matti Meri (vasemmalla). Väitöstilaisuuden kustoksena toimi professori Leena Krokfors ja vastaväittelijänä dosentti Mika Metsärinne.

Väitöskirja paljastaa koulujen turvallisuusriskit Helsingin Pelastuskoulun rehtorin Matti Waitisen tutkimusten mukaan opettajien ja rehtoreiden tietämättömyys turvallisuusasioista on riski oppilaiden turvallisuudelle.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

H

elsinkiläisten peruskoulujen turvallisuudessa on vakavia puutteita, osoittaa Waitinen tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan. Koulujen pelastussuunnitelmat ovat pääsääntöisesti kunnossa, mutta suunnitelmien käyttöönotto ontuu pahasti. Suuressa osassa kouluja ei tehdä turvallisuuden omavalvontaa lainkaan, ja monissa kouluissa onnettomuuksia ei ehkäistä omatoimisesti. Waitinen väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi viime vuoden lopulla Helsin-

gin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Hänen tutkimuksen aiheena oli Turvallinen koulu? – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Väitöskirjan aihe on ainutlaatuinen, sillä oppilaitosten turvallisuuskulttuurista ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta. Se on myös ajankohtainen, sillä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien surulliset tapahtumat nostivat oppilaitosten turvallisuuden puheenaiheeksi.


TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

Opettajat haluaisivat, että joku muu hoitaisi turvallisuusasiat.

Turvallisuudessa vakavia puutteita Tutkimuksessaan Waitinen osoittaa, että valtaosassa kouluja on selkeitä puutteita muun muassa poistumisturvallisuuteen ja palonehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä turvallisuuskoulutuksessa. Koulun pihamaiden turvallisuudessa on myös runsasta vaihtelua. Välituntien leikkipaikat ja välineet ovat kunnossa, mutta esimerkiksi ilkivallan ja tuhopolttojen torjunnassa on selkeitä puutteita. Waitisen mukaan joka neljässä tutkitussa koulussa oli erittäin vakavia puutteita turvallisuusosaamisessa, -asenteissa ja käytännön asioiden hoitamisessa. Eikä niissä parhaimmissakaan ollut asiat täydellisen hyvin. Koulujen turvallisuustyön pitäisi olla systemaattista, kun se on nyt reagoivaa eli korjaavia asioita ryhdytään tekemään vasta sitten, kun jotakin on sattunut. Oman osansa koulujen fyysisen ympäristön turvallisuuspuutteisiin tuo koulurakennusten varsin vaatimattomat turvatekniset varustelut sekä koulurakennusten verrattain korkea ikä.

23

Turvallisuuskulttuurin rakentaminen Matti Waitinen kehitti tutkimustensa pohjalta mallin, miten hyvä turvallisuuskulttuuri rakentuu. Mallin perusta on vaarojen ja perustehtävän vaatimusten ymmärtäminen. Se saadaan riittävälle tasolle turvallisuusopetuksella sekä keskustelemalla turvallisuusriskeistä ja turvallisuustyön tehtävistä. Vasta kun henkilökunnalla on riittävä ymmärrys vaaroista ja perustehtävien vaatimuksesta, voidaan koulua turvallisuusjohtaa. Turvallisuusjohtamiseen kuuluu muun muassa riskienhallinta, ennaltaehkäisy ja omavalvonta.

Ymmärrys turvallisuuden systeemisyydestä on hyvän turvallisuusjohtamisen tulosta. Henkilöstön osallistaminen kuuluu osana systeemiseen turvallisuusajatteluun. Osallistaminen tapahtuu niin,

että oppilaitokseen muodostetaan kunnollinen turvallisuusorganisaatio sekä esimerkkiä näyttämällä aktivoidaan ihmiset toimimaan turvallisuusasioissa. Osallistamisen kautta henkilöstön turvallisuuden arvostaminen lisääntyy. Turvallisuuden arvostusta lisätään lisäksi siten, että laaditaan kirjalliset ohjeet turvallisuuden ylläpitämisestä ja huomioidaan ne kaikilla tasoilla toiminnassa.

Siinä vaiheessa kun turvallisuus näkyy yhteisön päätöksissä, suunnitelmissa ja ohjeissa, on päästy yhteisöllisyyteen, joka on hyvin hoidetun turvallisuuden kantavin tekijä. Ilman yhteistä jaettua arvostusta turvallisuudesta ei voi tulla yhteisöllisesti vaalittua asiaa koulussa eikä turvallisuuskulttuurikaan kehity parhaaseen mahdolliseen suuntaan.

TURVALLISUUSKULTTUURIN KERROKSELLISUUS JA TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMISEN KESKEISET ELEMENTIT

Opettajilla olemattomat turvallisuustaidot Yllättävintä Waitisesta oli opettajien alhainen turvallisuusosaamisen taso ja se, että he itsekin myönsivät että he >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

eivät osaisi toimia erilaisissa vaaratilanteissa. Noin viidennes koulun aikuisista ei ymmärrä savun vaarallisuutta ja joka kymmenes ei tiedosta tulipalon nopeutta. Huolestuttavaa on, että jopa reilu neljännes koulun aikuisista olisi valmis evakuoimaan oppilaat savuisen tilan kautta. — Valtaosa koulun aikuisista tietää, että esimerkiksi palo-ovi on kauhean tärkeä ovi, mutta kun he eivät ymmärrä osastoinnista mitään, niin se ovi on heille yhtä tärkeä olipa se auki, kiinni, kiilattuna — tai miten tahansa, Waitinen toteaa. Koulujen aikuiset kyllä arvostavat turvallisuutta, mutta ovat epävarmoja siitä, miten sitä edistettäisiin. He eivät ymmärrä omaa rooliaan turvallisuustyössä ja haluaisivat, että joku muu hoitaisi sen. Turvallisuusasioissa suomalainen koulu on aika haavoittuva ja muihin tukeutuva. — Arjen turvallisuudesta huolehtiminen ei näyttäisi olevan aikuisten tehtävä Helsingin kouluissa. Ja veikkaanpa, että ei muuallakaan. Opettajat keskittyvät mieluummin kasvatus- ja opetustyöhön ja haluaisivat ulkoistaa turvallisuuden viranomaisille, vaikka heidän tehtävä on huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti, Waitinen kertoo.

Turvallisuusopetusta opettajien koulutukseen Opettajien ja rehtoreiden koulutus ei sisällä turvallisuusopetusta lainkaan ja tämä on Waitisen mukaan syynä siihen, että koulujen henkilökunnalla on huonot turvallisuustaidot. Opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmiin pitäisi lisätä turvallisuusosio, joka ei keskittyisi ainoastaan paloturvallisuuteen tai väkivallan torjumiseen, vaan laaja-alaisten turvallisuustaitojen välittämiseen tuleville opettajille. — Olisi mahtavaa jos opettajien turvallisuusopetus olisi laajuudeltaan kolme opintopistettä. Uskon että parissa viikossa näitä turvallisuusasioita voitaisiin edistää aika paljon. Rehtorikoulutukseen sitä pitäisi saada ehdottomasti myös, niin että rehtoreilla olisi työkaluja hoitaa turvallisuusjohtamista. — Niin kauan kun opettajien koulutus ei sisällä turvallisuusasioita, opetustoimen tulisi järjestää aiheesta täydennyskoulutusta. Opetustoimen tulisi muistaa, että jokainen osaamaton työntekijä on turvallisuusriski. Sitä paitsi opettajilla pitäisi olla parempi turvallisuustietoisuuden taso kuin kansalaisilla keskimäärin, jotta he pystyisivät antamaan oikeita malleja ja opettamaan turvallisuusasioita oppilaille. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Opettamalla säästetään henkiä Matti Waitisen intohimona on turvallisuus ja opettaminen. Hänen mielestä opettaminen on haastavaa ja palkitsevaa työtä eritoten silloin kun sen avulla säästetään henkiä.

K

ouvolasta kotoisin oleva Waitinen opiskeli luokanopettajaksi, koska halusi tehdä töitä ihmisten parissa. Opetustyö onkin osoittautunut oikeaksi ihmissuhteiden korkeakouluksi, koska opetustehtävissä oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tätä korkeakoulua hän on käynyt lähes 30 vuotta. Waitinen aloitti uransa luokanopettajana ja toimi sittemmin Malminkartanon ala-asteen rehtorina. Pelastusalalla Waitinen on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin hän aloitti työt Helsingin Pelastuskouluun vanhempana opettajana tehtävänään kehittää turvallisuusopetusta. Pelastuskoulun rehtorina Waitinen on toiminut yksitoista vuotta.


TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

25

Malminkartanon ala-asteen oppilaan turvallisuusopas. Sittemmin Waitinen on kirjoittanut turvallisuusoppaita muun muassa oppilaitoksille, sosiaali- ja terveydenhuollon alalle ja virastotyöntekijöille. Turvallisuusoppaiden kirjoittamisen lisäksi Matti Waitinen on ansioitunut opetusmateriaalin tuottajana ja turvallisuusalan tutkijana. Hän väitteli tohtoriksi joulukuussa 2011.

Pelastuskoulu on Matti Waitisen unelmatyöpaikka: - Minulla on erittäin hyvä henkilökunta, motivoituneita opiskelijoita ja työ, jolla on merkitystä.

Ihmisten parissa työskentelyn lisäksi Waitisen sydäntä lähellä ovat turvallisuusviestintä ja -koulutus. Niissä hän on ansioitunut sekä työelämässä että siviilissä siinä määrin, että Waitinen valittiin Vuoden 2011 Palomieheksi. Waitinen toimii sisäasiainministeriön pelastusalan koulutuksen työryhmässä ja valtakunnallisessa turvallisuusviestintäryhmässä, joka on osa pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa. Lisäksi hän on kirjoittanut kaikkiaan 30 turvallisuusalan julkaisua. Waitisen ensimmäinen turvallisuusopas syntyi jo 1990-luvun alussa hänen ollessa Malminkartanon koulun rehtorina. Tuolloin koulussa tuotettiin

Iltaisin ja viikonloppuisin Waitinen työstää turvallisuusopetuspakettia ylä-astelaisille. — Jos tällä materiaalilla saataisiin säästettyä yhdenkin lapsen elämä, olisin tosi tyytyväinen.

Tällä hetkellä Waitinen työstää vapaa-ajalla murrosikäisille suunnattua turvallisuusopetusmateriaalia ja oppilaitoksen turvallisuusoppaan jatko-osaa. Ensimmäinen oppilaitosten turvallisuusopas syntyi Jokelan koulusurmien johdosta ja se keskittyi koulujen työntekijöiden turvallisuusosaamisen lisäämiseen. Jatko-osassa Waitinen antaa työkaluja koulujen turvallisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen rehtoreille, turvallisuusvastaaville ja opetustoimelle. Turvallisuusviestintä ja -koulutustyö ovat Waitisen mielestä todella tärkeitä tehtäviä ja hän on hieman harmissaan, että operatiivisissa pelastustehtävissä niitä arvostetaan vähän. Waitisen mielestä viestintä- ja koulutustehtävät ovat palomiehille yksi mahdollinen urapolku, mitä kannattaa kehittää. — Sankarista karttakepin varteen on hurjan pitkä matka. Meidän pelastustoimessa pitäisi järjestää koulutusta turvallisuusopetustehtäviin ja turvallisuusviestintään, niin että niistä syntyisi oma vakiintunut ammattikuntansa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

Hiihtokeskuksen pelastustoimeen uutta ajattelua Oulu-Koillismaan pelastuslaitos markkinoi edelleen pelastustoimen henkilöstölle työlomia Rukalla. Matkailu tahkoaa rahaa Koillismaalle, mutta turvallisuuden ylläpitoon sitä ei ole herunut. Turvallisuusviestinnälle Ruka on iso käyttämätön potentiaali.

P

elastustoimen henkilöstöä houkutellaan jälleen kerran lomailemaan Kuusamon Rukalla hiihtolomasesongin aikaan helmi—huhtikuussa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tarjoaa esimerkiksi pelastustoimen miehistötutkinnon suorittaneelle enintään viikon majoituksen ilmaiseksi. Samalla lomalainen sitoutuu koko loman ajaksi olemaan käytettävissä pelastustoimintaan osana paikallisen vpk:n paloaseman yksikköä. Lähtövalmius on joko 15 tai 60 minuuttia. Kun Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten markkinoi pelastushenkilöstön lomaa, pelastuslaitos korosti hankkeen olevan vain kokeilu. Tempaus uudistettiin kuitenkin jo seuraavana vuonna ja joka vuosi sen jälkeenkin, joten 2012 voidaan puhua jo pysyvästä järjestelystä. — Vuoden kokeilu on venähtänyt kuudeksi vuodeksi. Miten on mahdollista, että hiihtokeskuksen, jossa sesonkiaikaan vierailee yli satatuhatta ihmisiä harrastamassa ja viettämässä vapaa-aikaansa, turvallisuus jätetään kokeilun tasolle? Pelastustoimi on Suomessa viranomaistoimintaa ja sitä ei voi sälyttää lomailevien kansalaisten hyväntahtoisuuden varaan, huomauttaa Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. Ruka on yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista. Talvisesonkina Rukalla kirjataan lähes 300 000 matkailijan yöpyminen ja kesäsesonkina 150 000 yöpymistä. Viime vuonna yksittäisiä asiakkaita vieraili lähes 130 000. Väestömäärä moninkertaistuu sesonkiaikoina kolmosriskialueesta ensimmäistä riskialuetta vastaavaksi. Hiihtokeskuksessa pelastustehtävät vaihtelevat

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Matkailukeskuksissa pelastustoimi ja turvallisuusviestintä voidaan tuoda luontevalla tavalla lähelle kansalaisia.


TURVALLISUUSKULTTUURI PAIKALLISKIERROS

27

ensivasteesta tulipaloihin, korkeanpaikan pelastuksista maastopelastuksiin ja ajoittuvat sesonkiaikaan. Rinteissä ja kelkkasafareilla riskit ovat suuret, samoin tuhansissa loma-asunnoissa. Yhä suurempi osa matkailijoista on ulkomaalaisia. Kuusamon pelastustoimen tasoa on eduskunnan apulaisoikeuskanslerin ja sisäministeriön pyynnöstä selvittänyt myös lääninhallitus (nykyinen aluehallintovirasto). Lääninhallitus totesi jo neljä vuotta sitten, että matkailukeskukset ovat toimintavalmiuden kannalta ongelmallisia. Sen mukaan erittäin tärkeää saada hiihtokeskusten ensilähdön pelastusyksiköt miehitettyä ja niiden kalusto laadultaan ja määrältään riittäväksi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kuusamon alueelle tekemiin kehittämissuunnitelmiin olisikin Palomiesliiton mukaan saatava vauhtia. Rukan uuden paloaseman valmistumista odotetaan, ja matkailualueen pelastustoiminta pitää jatkossa rakentua vakinaisten palomiesten ammattitaidolle ja välittömälle lähtövalmiudelle. OuluKoillismaan pelastuslaitokselle tulee saada riittävästi ammattipalomiehiä töihin virka- ja työehtosopimuksen mukaisilla ehdoilla.

Hiihtosesonki tuo turistivirrat pohjoisen keskuksiin. Pelkästään Rukalla on kolmisenkymmentä ravintolaa ja 25 000 yösijaa. Pelastustoimen palvelut näkyvät rinnekansalle ensivastetehtävinä tai maastopelastuksena, mutta muillakin tavoin pelastuslaitos voisi rinteiden ulkopuolella näkyä.

Hiihtokeskusten pelastustoima olisi mahdollisuus kehittää viranomaistoimintana kokonaisvaltaisemman turvallisuusviestinnän suuntaan. Palomiesliiton Nikula huomauttaa, että niin Kuusamossa kuin muuallakin matkailukeskuksissa on vielä iso käyttämätön mahdollisuus tuoda pelastustoimen palvelut lähelle kansalaisia luontevalla tavalla. Matkailijat hakevat aktiivisesti elämyksiä ja kokemuksia, ja pelastuslaitoksella on tarve ennaltaehkäisevään työhön ja valistukseen. Hiihtokeskuksessa pelastuslaitoksen turvallisuuspalvelut voidaan tuoda näyttävästi, mutta asiallisesti esille. Samalla voidaan edistää turvallisuusviestintää yhteistyössä alueen yrityksten kanssa. — Viranomaistoimintana järjestetty paikallinen pelastustoiminta tarjoaa parhaimmillaan laajan tuen matkailukeskuksen toiminnalle. Lomakeskuksessa kansalaisten valistus ja opastus turvallisuusasioissa voi toimia uudenlaisella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Pelastajia ei vain hälytettäisi tehtävään kun jotain ikävää sattuu, vaan alueella olisi koko ajan toimiva pelastusyksikkö, joka näkyisi ja neuvoisi matkailijoita. — Vakinaisen pelastushenkilöstön miehittämällä matkailukeskuksen paloasemalla olisi riittävästi ammatillista osaamista vastata haasteeseen. Toivottavasti Oulu-Koillismaan pelastuslaitos huomaa myös tämä turvallisuusinnovaation, kun Kuusamon pelastustoimintaa kehitetään. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

SIIRRYTKÖ ELÄKKEELLE?

Toimita kopio eläkepäätöksestä liiton toimistolle Tieto eläkkeestä ei tule automaattisesti liiton ja työttömyyskassan tietoon. Eläkeläisjäsen säilyttää monet liiton jäsenedut, kuten tapaturma- ja matkavakuutuksen.

P

alomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton toimisto ja JATTK-työttömyyskassa tarvitsevat tiedon eläkkeelle siirtymisestä henkilöltä itseltään kirjallisena. Tieto ei tule suoraan työnantajalta tai paikallisyhdistykseltä. Sääntöjen ja lain mukaan vain jäsenen henkilökohtaisella kirjallisella ilmoituksella tehty ilmoitus voidaan kirjata jäsenrekistereihin. Liiton eläkeläisjäseneltä ei mene jäsenmaksua, sillä palkkaperintä katkeaa eläkkeelle siirryttäessä. Työttömyyskassasta eläkeläinen kuitenkin saa laskuja, jos eläkkeelle siirtymisestä unohtuu ilmoittaa. Liiton toimisto varmistaa, ettei kassan laskuja enää tule, kunhan saa jäseneltä henkilökohtaisen tiedon eläkkeestä. Selvyyden vuoksi kannattaakin ottaa Kevan eläkepäätöksestä kopio heti sen saavuttua. Kopion voi lähettää liittoon joko perinteisellä postilla tai skannattuna sähköpostin liitteeksi. Kassasta eroamiseksi riittää, kun kopioon, esimerkiksi alareunaan tai viimeiselle sivulle, kirjoittaa viestiksi: ”Eroan Julkisten alojen teknisten työttömyyskas-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sasta eläkkeeni alkamispäivästä xx.xx. xxxx alkaen” ja oman allekirjoituksen. Kopio eläkepäätöksestä jää liiton toimistolle ja vain tieto kassasta eroamisesta etenee JATTK-työttömyyskassaan. Halutessaan kopiosta voi peittää kohdat, joissa on ilmoitettu eläkkeen suuruus tai tilinumero — näitä

tietoja liitto ei tarvitse. Jos eläkkeen ohessa aikoo jatkaa myös työntekoa, voi työttömyyskassan jäsenyydestä olla hyötyä. Tällöin eläkepäätökseen kannattaa kirjata, että kassan jäsenyys voi jatkua. Tällöin kassa lähettää kerran vuodessa 32,40 euron jäsenlaskun.


29

KUN JÄÄT ELÄKKEELLE

Kopio ja allekirjoitus riittävät Lähetä kopio eläkepäätöksestä Palomiesliittoon tai Hätäkeskusammattilaisten liittoon: Vernissakatu 6, 01300 Vantaa tai toimisto@palomiesliitto.fi, toimisto@halry.fi. Liitä mukaan ilmoitus, haluatko säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden. Jos et, kirjaa kopioon kassan eroamisilmoitus ja allekirjoituksesi. Ilmoita työpaikkasi palkanlaskijalle liiton jäsenmaksuperinnän lopettamisesta.

kiksi yrityksen tai muulla alalla työskentelevän henkilön — mahdollista maksaa liiton kannatusmaksua. Sääntöjen mukainen kannatusmaksu on 50 euroa vuodessa. Kannatusjäseneksi voi liittyä ilmoittamalla siitä sähköpostilla tai puhelimella. n

> Lisätietoja jäsenyysasioista toimistolta: puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi toimisto@halry.fi > Kun tarvitset tietoa vakuutusehtojen kattavuudesta ja tulkinnoista yksittäistapauksissa, ole yhteydessä If:n palveluun, puh. 010 19 19 19

Matkalle todistus jäsenyydestä PALOMIESLIITON ja

Eläkeläisen jäsenmaksu nolla euroa SPAL:n ja HAL:n eläkeläisjäsen säilyttää lähes samat jäsenedut kuin työssä käyvä jäsen tai opiskelijajäsen. Jäsenyys on voimassa toistaiseksi. Eläkeläinen saa siis jäsenlehden, jäsenkortin, matkaedut ja säilyttää vapaa-ajan tapatur-

ma- ja matkustajavakuutuksen kuten ennenkin. Työhön liittyvä oikeusturvavakuutus ei eläkeläisellä ole enää voimassa. Vakuutusten osalta tilanne muuttuu 65 vuoden kohdalla, sillä tapaturma- ja matkustajavakuutuksen voimassaolo päättyy sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää 65 vuotta. Jos haluaa säilyttää esimerkiksi tapaturmavakuutuksen If Vahinkovakuutusyhtiössä tämänkin jälkeen, kannattaa If:n olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen 65 vuoden ikäpyykkiä ja pyytää vakuutustarjous. Liitosta kysellään silloin tällöin, onko eläkeläisjäsenen — tai esimer-

Hätäkeskusammattilaisen liiton jäsenkortti kannattaa ottaa matkoille aina mukaan, sillä kortti on todistus If:n matkustajavakuutuksesta. Jos tarvitset kadonneen jäsenkortin tilalle uuden, mutta se ei ennätä saapua ennen matkan alkua, saat If:ltä kirjallisen jäsentodistuksen vakuutuksesta matkaa varten. Todistuksen voi tilata suoraan If:stä, puh. 010 19 19 19.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

TYÖEHDOT

Eroon perusteettomista määräaikaisuuksista Määräaikaisella työn teettämisellä pitää olla vankat perustelut, mutta aina ei niin ole. Harmaalla alueella liikutaan, kun pelastuslaitoksissa lyhyitä palvelussuhteita ketjutetaan vuosikausia ja avoimia virkoja pidetään täyttämättä.

M

ääräaikaisten sopimusten ja viranhoitomääräysten käyttö on vakiintunut tapa ylläpitää pelastuslaitosten pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden riittävää miehistövahvuutta. Pelastustoimi heijastelee koko kunta-alaa, jossa neljännes henkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa palvelussuhteissa, usein sijaisina. Nimetyn viranhaltijan vuosiloman tai virkavapaan sijaistaminen on selvä määräaikaisuuden syy. Välillä palvelussuhteiden määräaikaisuuden perusteet ovat kuitenkin hyvin epäselviä tai lyhyitä määräaikaisuuksia ketjutetaan niin, että sama työntekijä voi tehdä vuosikausia samaa työtä samalla työnantajalle.

Tilapäistä vai pysyvää? Palomiesliiton tiedossa on tapauksia, joissa palomies on työskennellyt määräaikaisilla sopimuksilla jopa kymmenen vuoden ajan. — Määräaikaisuuksien käytöllä pitää olla perusteet. Jos pelastuslaitoksella on jatkuva ympärivuotinen määräaikaisten palomiesten käytön tarve, tulee kartoittaa, mistä oikeasti on kyse. Onko palvelussuhde tosiasiassa luonteeltaan tilapäinen? Lain henki on, että työpaikoilla pitäisi päästä pois turhista

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pysyvää sijaistarvetta paikkaavat henkilöt on vakinaistettava.

määräaikaisuuksista, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo. — Määräaikaisissa sopimuksissa saattaa olla perusteet hyvin ylimalkaisesti. Jos tällaisilla sopimuksilla tekee pitempään töitä, työsopimus onkin tulkittava toistaiseksi voimassaolevaksi. Työntekijän kannalta vakituinen virka- ja työsuhde on selkein vaihtoehto työntekijän oikeusturvan, työsuhdeturvan ja työehtojen kannalta. Määräaikaiset ketjusuhteet tuovat epävarmuutta toimeentuloon, vaikka pelastusalalla työtilanne kokonaisuudessaan on hyvä.

Ketjutus erikseen kielletty Työsopimuslain lähtökohta on, että työsopimus on toistaiseksi voimassa. Määräaikaiseksi työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Näitä ovat työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perus-


31

JUHA-PEKKA LAAKSO

TYÖEHDOT

te. Kunnallisiin viranhaltijoihin kohdistuvat perusteet määräaikaisten virkasuhteiden käytöstä ovat käytännössä yhteneväiset työsuhteisten kanssa. Jos työntekijä paikkaa työnantajan pysyvän työvoiman tarvetta, ei edellä olevia syitä voida pitää todellisina. Näin on esimerkiksi, jos työnantajalla on vuodesta toiseen tarve pitää palveluksessaan tietty määrä sijaisia, koska tietty osa henkilöstöstä on koko ajan poissa töistä. Määräaikaisten sopimusten käyttö on tällöin laitonta ja pysyvää sijaistarvetta paikkaavat henkilöt on vakinaistettava. Ketjutus on laissa kielletty vielä erikseen. Toistuvien määräaikaisuuksien käytössä edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy, eikä menettelyllä paikata pysyvän työvoiman tarvetta. Vaikka kullekin yksittäiselle määräaikaisuudelle löytyy lain vaatima perusteltu syy, mutta kokonaisarviointi osoittaa, ettei työ ole aidosti tilapäistä eli työnantajan työvoiman tarve on pysyvä, työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Virkoja perustettava riittävästi Myös kunnallisten virkojen osalta lähtökohtana on, että viranhaltija on otettava toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen, jos työ on pysyvää. Pysyvä viransijaisuustarve samanlaisissa töissä tulee lain perustelujen mukaan täyttää perustamalla riittävästi virkoja, eikä käyttämällä toisiaan seuraavia viransijaisuuksia. Samoin kunnallisessa viranhaltijalaissa kielletään toistuvien määräaikaisten virkasuhteiden käyttö. Toistuvien viransijaisuuksien osalta edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

TYÖEHDOT

on olemassa perusteltu syy. Menettelyllä ei voi paikata pysyvää viransijaisuustarvetta. Viime kädessä työ- ja virkasuhteiden laillisuus voidaan ratkaista oikeuskäsittelyssä, jolloin työnantajalle voidaan tuomita korvausvelvoite. Se onko teetettävä työ aidosti luonteeltaan tilapäistä, arvioidaan yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät seikat ja olosuhteet.

Perusteet kuntoon ensin Jos pelastuslaitoksella on jatkuvasti suuri määräaikaisten työntekijöiden tarve, on syytä selvittää, kierretäänkö menettelyllä työsopimus- ja viranhaltijalakien määräyksiä. Sijaistavatko määräaikaiset todella jotain henkilöä? Jos sijaisuutta ei todellisuudessa ole, tulee henkilöt vakinaistaa ennen pysyvän sijaistarpeen selvittämistä. Mikä on pysyvä sijaistarve? Määräaikaisuusperustetta ei ole, jos sijaisten käytöllä paikataan pysyvää sijaistarvetta. Määräaikaisten vakinaistaminen viestittää siitä, että työnantaja noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. n Lähde: Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla -opas (palkansaajajärjestöjen julkaisu) Seuraavaan juttuun on haastateltu palomiehiä eri pelastuslaitoksista. Haastateltujen nimet on muutettu.

> Määräaikaisuuksista saa tietoa oppaasta, jonka voi ladata SPAL:n nettisivun extranet-kansiosta: www.palomiesliitto.fi > Kysymyksiä määräaikaisuuksista ja ketjuttamisesta? Ota yhteyttä Palomiesliiton toimistoon tai oman paikallisyhdistyksesi luottamusmieheen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

”Erikoiskoulutus kannattaa” JYRKI, 34 V. Kolme vuotta määräaikaisuuksia

Olen ollut kolmessa pelastuslaitoksessa töissä. Asuinpaikka on vaihtunut vuosien varrella, joten olen halunnut siirtää työpaikkaakin lähemmäs kotia. Opiston jälkeen ensimmäinen duuni oli sijaisuus, mutta sain aika pian vakinaisen viran. Sen jälkeen olin kolme vuotta määräaikaisuuksissa, jotka kestivät kahdesta viikosta yhteen vuoteen, pääasiassa muutaman kuukauden pätkissä. — Aluksi hoidin virkavapaalle lähteneen palomiehen sijaisuutta, mutta sen jälkeen ei sanottu, kenen sijaisena tein töitä. Vuoden olin pelastuslaitoksella, jossa sijaisia viskottiin vuoroista toiseen miten haluttiin. Yleensä siirto tapahtui niin, että menetit viikonloppuvuorot. Alkaa tuntua jo lompakossa, kun kahtena kuukautena peräkkäin menettää lauantai- ja sunnuntailisät. — Joka laitoksessa työn jatkumisesta on ilmoitettu aivan viime tipassa. Vaikka kyselisi kuukautta aikaisemmin, päällikkö toteaa että vielä ei voi sanoa mitään. Voi olla että on työtä, voi olla että ei. Sitten kessun kanssa sovittiin, että tulen vaan seuraavaan vuoroon, vaikka sopimus oli päättynyt ja mitään ei jatkosta kuulunut. — Pelon ilmapiirin luomista se oli minusta. Määräaikaisena ei uskalla sanoa mitään poikkiteloista, kun ne heti tulee mieleen, kun jatkoista päätetään tai vakinaisia valitaan. Moni sanoo, ettei viitsi kämppää hankkia, kun ei ole vakituista työtä. Minulla on ollut hankittuna erikoiskoulutusta, joten olen ollut jonossa hyvissä asemissa. Olen ajatellut, että eiköhän ne työt tekijää tarvitse. — Mielessä on tietysti ollut, että onko tässä mitään järkeä, mutta olen kuitenkin tykännyt palomiehen työstä. Kun lama-aikana kuuntelee irtisanomisuutisia, niin miettii, että kun saa vakituisen viran, niin työpaikka on

kuitenkin varma.

— Virkoja ei saisi pantata vaan panna sitä mukaa auki kun niitä vapautuu. Ukkoja on jäänyt vanhuus- ja sairauseläkkeelle, mutta meni useampi vuosi niin, ettei virkoja täytetty. Eihän siinä säästä mitään, kun määräaikaista porukkaa on paljon.

”Lyhyisiin pätkiin tottuu” TEPPO, 26 V. Neljä vuotta määräaikaisuuksia

Kuopiosta valmistuttuani pääsin heti sijaiseksi ja nyt olen ollut melkein neljä vuotta samalla pelastuslaitoksella. Kahtena ensimmäisenä vuotena töiden jatkosta sovittiin kuukausi kerrallaan, joskus oli vain parin viikon


TYÖEHDOT

pätkiä. Viimeiset sopimukset on tehty kevääksi, kesälomakaudeksi ja syksyksi. — Aluksi muutaman viikon ja kuukauden työpätkät tympäisi suunnattomasti. Ainoastaan kesällä oli tiedossa pitempi sopimus. Tuli mietittyä, että täytyy muuttaa muualle tai miettiä muita töitä. Mutta nyt olen ollut ihan levollisin mielin ja positiivisella fiiliksellä. Koitan tehdä työt aina hyvin ja olla mukana aktiivisesti. Ei haittaa sinällään, että olen määräaikaisella. — Avoimien virkojen haku tuntuu sellaiselta lottoamiselta, kun kaikki on nykyään julkisessa haussa. Sisäisessä haussa määräaikaisilla oli kuitenkin jonotusjärjestelmä, jolloin jokainen tiesi missä mennään. — Työnantajalta toivoisin avoimesti tietoa siitä, miksi määräaikaisuuksia käytetään, kenen töitä tehdään ja miten työsopimuksia ollaan uusimassa. Luulisi, että sijaisuustarpeet pystyy laskemaan eteenpäin tälle ja seuraavalle vuodelle ja varautumaan, ettei aina oltaisi niin yllättyneitä. Ei se töiden pätkiminen niinkään ole huonoa, mutta pitäisi tietää hyvissä ajoin, mitä ja missä tekee ja saako palkkaa. Ja jos vuoroja ei luvata, niin ehtisi haeskella työtä muualta.

33

— En kuitenkaan kauheasti stressannut, kun olin jo vuosia ollut laitoksella töissä ja pisimpään töissä olleet sijaiset sai ne parhaat uudet sopimukset. Mutta kun asiaa katsoi kokonaisuutena, niin järjestelmä tuntui huonolta. Joskus se riistäytyi käsistä: kerran huomattiin, että monella oli paperissa sama sijaistettavan viranhaltijan nimi. — Tästä on puhuttu työpaikalla. Yhdessä vaiheessa sijaisia oli yli 20 ja se on paljon, kun virkoja laitoksessa on alle sata. Kerran yritettiin nipistää ja kuudelle kaverille tuli kolme sijaista. Mullakin oli 250 ylityötuntia, viikossa tuli 50 ylityötuntia, rahaa tuli. Tuntuu että rekrytoinnit

tehdään aina viime tipassa, vaikka ambulanssin ja paloauton työhän se on yhteiskunnassa vakituista ja pysyvää kuin mikä. Ei meidän laitos

näy opistollakaan mitenkään. — Mun mielestä on talon huonoutta, kun pelastuksen ja ensihoidon tehtävät pihistellään näin. Tilanne on ollut yksi naula siinä kokonaisuudessa, että meillä on monella työmotivaatio tosi nollassa.

”Pitää pysyä terveenä” ”Pihistely on talon huonoutta”

PERTTU, 32 V. Viisi vuotta määräaikaisuuksia

VALTTERI, 29 V. Kolme vuotta määräaikaisuuksia

Pelastajakurssin jälkeen pääsin heti töihin

Meidän pelastajakurssilta pääsimme minä ja neljä muuta heti sijaisiksi samaan pelastuslaitokseen. Aluksi määräaikainen palomiehen sopimus allekirjoitettiin aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Sitten seurasi vuoden sopimus ja loput olivat puolen vuoden pätkiä. — Määräaikaisuuden syy oli yleensä jonkun vakinaisen sairausloma tai virkavapaus. Tein koko ajan töitä, yhtään työvuoroa ei jäänyt kolmen vuoden aikana tekemättä, eli töitä siis riitti koko ajan. Ne neljä muuta opiskelukaveria olivat myös koko ajan töissä määräaikaisina. —Viimeiset kaksi vuotta tein nimettyä määräaikaisuutta kaverille, joka siirtyi virastaan päivävuoroon. Kaikkien tiedossa oli, että kaveri ei koskaan enää palaa virkaansa, mutta minun työsopimustani jatkettiin aina vain puoleksi vuodeksi kerrallaan. Se tuntui oudolta. — Itselläni tuli ongelmia, kun piti saada asuntoa varten laina pankista. Vaikka tiesin, että palkkaa tulee jatkossakin, niin pankin kanssa työasioita piti selvitellä todella paljon, ennen kuin paperit saatiin kuntoon.

palomieheksi. Aluksi neljäksi kuukaudeksi, sitten kuukaudeksi ja niin edes päin. Siinä mielessä on hyvin mennyt, että työnteko ei ole katkennut, joten lomatkaan eivät ole palaneet. Laskin että nyt alkoi neljästoista

sopimus.

— Ensimmäinen oli palomiehen vuorotteluvapaan sijaisuus. Muut määräaikaisuuden syyt ovat vaihdelleet, joissain papereissa luki vain että avoimen viran sijaisuus. — Ihan tyytyväinen olen. Periaatteessa sen tietää, että hommia on, jos vaan kaikki pysyy normaalina. Kun muualla yhteiskunnassa menee huonommin, meillä työt lisääntyy. Jos luu napsahtaisi poikki tai muuten sairastuisi, niin sittenhän uusia töitä ei saisi. Pitää pysyä terveenä! — Pitäisi vaan saada tietää hyvissä ajoin töiden jatkumisesta. Vanha sopimus on päättynyt ja uutta ei ole tehty, mutta silti apelliin mennään, vai mennäänkö? Semmoinen papereiden kerjääminen harmittaa. Jos on tiedossa, että mies tulee töihin, niin miksi paperitöitä ei voi hoitaa ajoissa kuntoon. Vedättäminen tuntuu olevan

talon tapa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

TYÖEHDOT

Millainen ongelma määräaikaiset työsuhteet ja niiden ketjuttaminen kunta-alalla yleisesti ottaen on?

harjoittelu tai joku muu työnantajan toimintaan liittyvä olennainen ja selkeä syy.

— Työsopimuslain lähtökohta on, että työsuhteet ovat toistaiseksi voimassaolevia kokoaikatöitä, mutta todellisuus on jonkin verran toisenlainen.

Mitä työmarkkinajärjestöt ovat tehneet määräaikaisuuksien vakinaistamiseksi?

STTK

Vakituiseksi palkattu työntekijä on työelämän perussääntö

— Julkisella sektorilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja yleisin peruste on sijaisuuksien järjestäminen, esimerkiksi perhevapaiden vuoksi. Myös ketjuttamisia ilmenee julkisilla työpaikoilla. Tuskin kuntapuolellakaan sellaista alaa löytyy, missä määräaikaisuuksia ei olisi.

— Epätyypilliset työnteon muodot ovat parhaillaankin esillä, kun raamisopimuksen mukaisesti työelämäasioista keskustellaan työnantajien ja keskusjärjestöjen neuvottelukunnissa tällä hallituskaudella. STTK:lle määräaikaisissa työsuhteissa olevien aseman parantaminen on erittäin tärkeä tavoite.

— Hyvin tyypillistä on, että tieto määräaikaisen työsuhteen jatkosta tai uudesta määräaikaisesta sopimuksesta tulee aivan viime tingassa. Moni määräaikaisessa työssä oleva haluaisi jatkaa ja kehittyä työssään, mutta määräaikaisuudesta johtuen uuden työpaikan suunnittelua ja etsimistä ei käytännössä voi jättää aivan viime hetkille.

— Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään työvoiman käyttötavoista ja tässä työryhmässä käsitellään myös määräaikaisuuksien käytössä tapahtuneita muutoksia ja sitä, mitä tarvitsisi tehdä määräaikaista työtä tekevien tilanteen edistämiseksi. Tämä työryhmä on yksi paikka, missä STTK vaikuttaa juuri nyt.

Miten tarkasti lainsäädännössä määritellään määräaikaisen työsuhteet perusteet?

Miten työntekijät kokevat pätkätyöt ja lyhyet sijaisuudet?

ei kannata profiloitua hankalana työntekijänä.

— Määräaikaiset työt ja erityisesti niiden ketjutukset luovat epävarmuutta, joka heijastuu koko elämään. Taloudellinen epävarmuus on yleisin, joka mainitaan, mutta pätkätöiden kautta vaikeutuu aivan normaali tulevaisuuden suunnittelu: työntekijä ei voi tietää, jatkuuko työ.

— Työnantaja ei välttämättä halua kouluttaa määräaikaisia samaan tapaan kuin vakinaisia työntekijöitä. Vuosilomat määräytyvät eri tavalla, riippuen määräaikaisuuden toteutustavasta. Myös työterveyshuollon osalta kerrotaan työntekijöiden erilaisesta kohtelusta — näin ei tietenkään saisi olla, mutta käytännössä on. Vaikutukset työssä olemiseen ovat siis hyvin moninaiset.

— Lain lähtökohta on siis toistaiseksi tehtävä kokoaikatyö, mutta on tilanteita, jossa tätä ei voida taata. Jos voidaan arvioida, että työnantajalla on työnteolle pysyvä tarve, työpaikan tulee olla vakituinen. — Työsopimuslain mukaan määräaikaisuudelle täytyy löytyä perusteltu syy. Perusteita ei ole enää kirjattu laissa auki, kuten aikaisemmin oli, mutta edelleen perusteita arvioidaan samaan tapaan: työn luonne, sijaisuus,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Vaikutusta on myös työn tekemiseen. Määräaikaisilla on heikommat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Työn jatkuvuuden kannalta ei uskalleta tuoda työhön liittyviä epäkohtia esiin:

Keskusjärjestöt ovat toimineet turhien määräaikaisuuksien ja ketjutuksien vähentämiseksi. Kysyimme Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lakimies Inka Douglasilta pätkätöiden perusteista.

— Tärkeä asia on myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Siinä riittää haasteita, jos molem-


35

mat vanhemmat ovat pätkätyökierteessä. — Työnantajan tulisi miettiä, millainen motivoiva vaikutus on, kun työntekijä on vakituisessa työpaikassa. Jos työhön tullaan vain muutamaksi kuukaudeksi ja ajatukset ovat jo epävarmassa tulevaisuudessa, vaikuttaa tämä varmasti jo työn laatuunkin. Investoimalla vakituisiin työsuhteisiin työnantaja saa motivoituneempaa henkilöstöä. Mitä ohjeita antaisit, jos työntekijä kokee, että työsuhteen määräaikaisuuden perusteissa on jotain hämärää? — Ensinnäkin ennakoivasti tulisi jo työsopimukseen kirjata peruste sille, miksi työ on määräaikainen. Työnantajakin joutuu silloin miettimään, onko nyt laissa tarkoitetut perusteet olemassa. Valitettavasti usein perustelut ovat ylimalkaisia. — Kun ketjutuksia tehdään, jokaiselle uudelle määräaikaisuudelle pitää olla peruste. Jos sopimuksia tehdään perättäin useita ja alkaa tuntua, että peruste ei enää olekaan sijaisuus tai muu hyväksyttävä syy, tilannetta kannattaisi purkaa luottamusmiehen kautta. Myös suoralla kontaktilla omaan ammattiliittoon saa apua. — Luottamusmiehillä on käytännön kokemusta ja he pystyvät arvioimaan, täyttääkö määräaikaisuus lain mukaiset perusteet. — Yleisellä tasolla määräaikaisuuksia tulisi käsitellä yt-toimikunnassa, samalla kun työpaikan henkilöstösuunnitelmaa käsitellään. Avoimesti keskustellaan, mitkä ovat työpaikan henkilöstösuunnittelun perusteet sekä miten sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia käytetään.

Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto.

Pakokaasunpoistojärjestelmät

PELASTUSASEMILLE

• alumiiniprofiiliset pakokaasuradat eri pakoputkityypeille • suulakkeet ja letkut, jotka soveltuvat kaikkiin pakokaasunpoistojärjestelmiin

E R Ä S U U L A K K E I TA JA LETKUJA MAALISKUUN AJAN

- 50 %

Ourex Oy • Mäkirinteentie 3, 36220 Kangasala puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158 • www.ourex.

Yksi luovuttaa, kolme kiittää. Yksi verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa jonkun hengen.

OJENNA KÄTESI. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Kajaanissa pohdittiin, että kaikille perustehtävien lisäksi suoritettaville tehtäville olisi löydyttävä hintalappu. Erilliskorvattavat tehtävät voisivat myös innostaa nuoria opiskelemaan ja erikoistumaan.

Kajaani 6.2.2012

K

ajaanissa ollaan yksimielisiä siitä, että on kaikkien etu kehittää palomiesten urakiertomalleja. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula keskusteli aiheesta sekä paikallisen pelastuslaitoksen johdon kanssa että paikalliskierroksen jäsentapahtumassa. Pelastuslaitoksen johto totesi, että Kainuussa keskusteluja urakehityksestä ei ole vielä aloitettu. — Tällä hetkellä niin työntekijät, työnantajat kuin työterveyshuolto ovat omissa poteroissaan ja näkevät asiat vain omasta näkökulmastaan. Heidät pitäisi saada keskustelemaan asioista ja kehittämään palomiesten uria yhteistoiminnalla, pohti pelastuspäällikkö Hannu Mylly. Lääkkeeksi tähän Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula tarjosi keskustelukulttuurin luomista sekä yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettamista. Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Koistinen totesi, että keskustelujen aloittaminen pelastusalan urakehityksestä oli hyvä avaus Palomiesliitolta. Hän lupasi, että asia on yhtenä aiheena Kajaanin pelastuslautakunnan kevään kokousseminaarissa. Myös kainuulaiset palomiehet pitivät Palomiesliiton avausta hyvänä ja työurien kehittämistä yhteisenä asiana. Heikentynyt työkyky on uhka jokaiselle, jossakin vaiheessa työuraa ja se myös mietityttää monia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Tästä on surullisia esimerkkejä, miten miehet ovat joutuneet yksin taistelemaan, ja aikansa jaksaneet, mutta sitten siirtyneet syrjään. Varmaan moni meistä on pohtinut, mitä sitä tekisi isona; vaihtaako alaa vai lähteekö kouluun, kun ei ole ollut mitään väylää. On hyvä, että sitä nyt ryhdytään yhteistuumin rakentamaan, Mika Smura totesi. Urakehitysasioiden lisäksi kainuulaisia palomiehiä askarruttivat eritoten palkka-asiat. Jäsentapahtumassa pohdittiin, mitä positiivista voisi olla kokonaispalkkaan siirtymisessä sekä käytiin läpi neuvottelukierroksen tuloksia ja työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskorotuksia. Todettiin, että paikallisesti neuvoteltaessa perälauta on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Perälautamallia toivottiin jatkossakin, mikäli järjestelyvaraerää käytetään. Tällä hetkellä Kainuussa on ajankohtaista lisätaitojen saaminen erilliskorvausten piiriin ja erilliskorvattavien tehtävien hinnoittelu. Kainuun pelastuslaitoksella kun korvauksia ei juuri makseta perustehtävien lisäksi suoritettavista lisätehtävistä.


PAIKALLISKIERROS

37

Lounaalla pohdittiin muun muassa, miten syrjäseuduille saataisiin rekrytoitua työntekijöitä. Edessä vasemmalta oikealle paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Ari Lukkari, luottamusmies Jorma Halonen, pelastuspäällikkö Hannu Mylly ja pelastusjohtaja Anssi Parviainen. Takana vasemmalta oikealle paikallisyhdistyksen jäsenasioiden hoitaja Jukka Inkilä, Esa Moilanen ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Kajaanin paikalliskierrostapahtumaan osallistui 15 henkilöä. Tilaisuus herätti yleisemminkin kiinnostusta, sillä paikalla oli muitakin kuin liiton jäseniä.

Kainuun Palomiehet SPAL -97 ry JÄSENASIAT Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497 PUHEENJOHTAJA Ari Lukkari, puh. 0400 739 245 LUOTTAMUSMIES Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

Kainuun pelastuslaitos zz Jaettu neljään alueelliseen tulosyksikköön. zz Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 1497 tehtävää, joista tulipaloja oli 267 ja ensivastetehtäviä 216. Tänä vuonna tammikuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 105, joista tulipaloja 12 ja ensivastetehtäviä 22. zz Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 82 634 asukasta. Alueen pinta-alasta (24 453 m2) I-riskialuetta oli 1 %, II-riskialuetta 34 %, III-riskialuetta 24 % ja IV-riskialuetta 41 %.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

PAIKALLISYHDISTYKSET HELSINKI

ETELÄ-SAVO

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265 Luottamusmies: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899 Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205 Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454 LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510 Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

TAMPEREEN PALOESIMIEHET Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896 Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAA ESPOON PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 857 2543

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jukka Jäppinen, puh. 0400 576 484 Luottamusmies: Reino Penttinen, puh. 040 533 2110

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795 Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVO KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


39

KESKI-SUOMI

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531 Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 040 585 4711 Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906 Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Mikko Friman, puh. 040 594 7250 Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

VARSINAIS-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567 Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

OULUN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80; Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190 Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246 Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

POHJANMAA VAASAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

KAINUU KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497 Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245 Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPI LAPIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

JOKILAAKSOT

HÄTÄKESKUKSET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL RY Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


SPAL

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYS ESPOON PALOHENKILÖSTÖ LÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE VANTAAN PALOMIESYHDISTYS ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ TURUN SEUDUN PALOMIEHET KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ LAHDEN PALOMIESYHDISTYS RY MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPAL LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS TAMPEREEN PALOESIMIEHET PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ VAASAN PALOHENKILÖSTÖ KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97 OULUN PALOMIESYHDISTYS LAPIN LÄÄNIN PALOHENKILÖSTÖ SUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Suomen Palomiesliitto SPAL Vernissakatu 6, 01300 Vantaa

|

puh. (09) 867 8880

|

toimisto@palomiesliitto.fi

|

www.palomiesliitto.fi


Pelastusalan ammattilainen 1/12