Page 1

NUMERO 4 | SYYSKUU 2013

Koulutukseen tason nosto?


2

POMO

Tässä numerossa 4 | 4.9.2013

Kuka Pentti Partasen seuraajaksi?

| Pääkirjoitus 3 Supermiehestä koko organisaation kehittämiseen

SPAL 1993—2013

KOULU

6 | Pakko päästä sopijapöytään Kumppanit vaihtoon

Olisiko opittavaa toisen turvallisuusviranomaisen uudistuksesta?

10 | Puheenjohtaja vastoin tahtoaan Jukka Vigren muistelee 14 | Pelastusylijohtaja nimitetään pian Ehdokkaita haastattelussa

KULTA

20 | Palomiesliitto nenäilee

Belfastin kisojen järjestelyt toimivat.

Mukana hyväntekeväisyyskampanjassa

Opiskelu | Perustutkinto asiantuntijuutta tukevaksi? 24 Poliisi teki sen jo

28 | Pekosta ammatillista itseluottamusta Loppusota kruunasi opiskelun

Simulaatio-opetuksessa positiivinen ote

HAL | Jäsenet näköalopaikoille 34 Vuosikokous Tampereella

38 | WPFG-menestystä Suomeen Jyväskylään lätkäkulta Paikalliskierros | Pori 40 13.6.2013

Palomiesliiton jäsenlehti Aikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 30.10.2013. JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Petri Hynninen Kim Nikula, Laura Ruokonen, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Forssa Print

ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@pitkanen.inet.fi

kansi Helsingin pelastuslaitoksen palomiehet sammuttamassa

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

Kiinan suurlähetystön toimistoa Kulosaaressa elokuussa 2011. Kuva Lehtikuva

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

30 | Opitaan palautteesta

Ensihoito

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


3

PÄÄKIRJOITUS

tuu ammattikorkeakoulututkinnoksi (180 op) ja poliisipäällystötutkinto ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi (120 op).

Pelastustoimi kilpailee rahoituksesta.

MITÄ odotuksia tulevan supermiehen osalta on? — naisia ei ole haastatteluihin pyydetty. Ensimmäinen toive on se, että hänellä on osaamista ja rohkeutta kehittää pelastustoimea ammatillisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedostetaan palomiehen työ ammatiksi – ja siihen vaaditaan tehtävän edellyttämä koulutus. Seuraavaksi tulee määrittää osaamisvalmiudet pelastusalan ammattilaisten tehtäviin. Onko pelastajatutkinnon (90 op) kokonaisuus riittävän laaja työn sisällön hallitsemiseksi ja kehittämiseksi, antaako alipäällystötutkinto (60 op) riittävät valmiudet esimiestyöskentelyn haasteelliseen maailmaan sekä edistääkö alan ylin tutkinto (amk 240 op) tutkimustiedon tuottamista sekä antaa valmiudet pelastuslaitosten johtamiseen? Vertailun vuoksi mainittakoon, että poliisi madaltaa organisaatiorakennetta keventämällä hallintoa. Olennaisena osana hallinnon keventämistä on poliisin koulutusuudistus. Poliisin perustutkinto muut-

JOKAINEN haastatteluun kutsuttu pelastusylijohtajaehdokas toteaa, että mahdollisena ylijohtajana panostaisi pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämä on perusteltua, koska pelastustoimessa ei tuoteta muuta kuin ammattikorkeakoulututkinnon tasoisia opinnäytetöitä. Tosin kukaan ehdokkaista ei ole uudistamassa koulutusjärjestelmämme. Tämä on pelastustoimen kehittämisen osalta tärkein toimenpide yhdessä hallinnon keventämisen ja keskittämisen kanssa, mikäli haluamme tuottaa lisää tutkimustietoa ja kehittää pelastustoimea kohti asiantuntijaorganisaatiota.

PELASTUSTOIMI kilpailee muiden toimijoiden kanssa julkisen sektorin rahoituksesta. Pelastusalan ammattilaiset kohtaavat ensimmäisenä hädässä olevat kansalaiset. Poliisin tavoin pelastusyksikön toiminta on avainasemassa palvelun onnistumisessa. Enää ei riitä se, että kuka tahansa millä tahansa koulutuksella lähetetään onnettomuus- ja koulutustilanteisiin. Pelastusylijohtaja voi vaikuttaa merkittävästi alan tulevaisuuden linjaamiseen, mutta uudistamiseen tarvitaan koko organisaatiota. Mitä nopeammin ala ymmärtää koulutusuudistuksen hyödyn, sitä vähemmällä tulemme selviämään julkisen sektorin säästötalkoista. Toivottavasti tuleva pelastusylijohtaja näkee asian samalla tavalla!

Kim Nikula puheenjohtaja

>

PELASTUSTOIMEN ylin viranhaltija astuu palvelukseen syksyllä. Eri keskustelutilaisuuksissa on esitetty toiveita pelastusylijohtajan ominaisuuksista. Yhteenvetona voi todeta, että odotukset ovat vähintään supermiehen tasoa. Hän on se alan keulahahmo, joka edustaa, kehittää ja johtaa pelastustoimea. Pelastusylijohtaja käyttää valtaa monessakin asiassa. Ministeriö valmistelee lainsäädäntöasiat, ohjeistukset sekä myöntää rahoituksen (palosuojelurahaston kautta) tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi ministeriö vastaa pelastustoimen koulutusinstituution toiminnasta. Näillä toimilla on merkittävä vaikutus pelastustoimen kehittämiseen.

ONKO NÄIN? Kerro mielipiteesi Puheenjohtajan päiväkirja -blogissa > www.palomiesliitto.fi

Supermiehestä koko organisaation kehittämiseen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@lapinpelastuslaitos.fi JÄSENET JA VARAJÄSENET HELSINKI Asko Reinikainen puh. 040 334 6857 asko.reinikainen@hel.fi Kari Nurminen puh. 050 524 1899 kari.nurminen@hel.fi ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Janne Nieminen puh. 050 599 4161 janne.nieminen@ku-pelastus.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi

POHJOIS-SAVO Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111 asko.heimonen@espl.fi Janne Päykkönen puh. 044 302 5205 janne.paykkonen@espk.fi

POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Eero Bogdanoff puh. 044 554 4322 eero.bogdanoff@pkpelastuslaitos.fi

PIRKANMAA Jarkko Lahtinen puh. 040 534 9454 jarkko.lahtinen@tampere.fi Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 036 jaakko.alasaukko-oja@tampere.fi

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 040 930 7406 pasi.manty@gmail.com

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Hannu Kokkonen puh. 044 589 0109 hannu.kokkonen@jkl.fi

LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@lapinpelastuslaitos.fi Reijo Huhtala puh. 0500 922 281 reijo.huhtala@lapinpelastuslaitos.fi

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Petri Hynninen puh. 050 330 8356 petri.hynninen@palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Laura Ruokonen puh. (09) 867 8880 laura.ruokonen@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TOIMISTO


5

SPAL INFO Opiskelija — Liity Palomiesliiton jäseneksi jo opiskeluaikana! PELASTUSALALLE JA HÄTÄKESKUKSIIN opiskelevat ovat tervetulleita liiton jäseniksi jo opiskeluaikana! Opiskeluajalta ei peritä lainkaan liiton jäsenmaksua. Ansiotuloista, kuten kesätöistä, opiskelija maksaa normaalin jäsenmaksun. Opiskelijajäsenet ovat oikeutettuja kaikkiin liiton jäsenetuihin.

tule katkosta ja jäsen säilyttää edellisestä työttömyyskassasta kertyneet ajat.

Ansiotyössä (vähintään 18 tuntia viikossa) olevan opiskelijan on mahdollista liittyä myös SPAL:n työttömyyskassaan (JATTK). Kassan jäsenmaksu on 3,20 euroa kuukaudessa. Työttömyyskassan jäsenyys voi alkaa siitä päivämäärästä kun opiskelijajäsen menee töihin, esimerkiksi kesätöihin tai osa-aikatöihin.

Työttömyyskassaan liittyessään jäsenen tulee täyttää erillinen työttömyyskassan liittymislomake, joita saa liiton toimistolta tai tulostamalla liiton www-sivuilta.

Mikäli opiskelijajäsen kuuluu liittyessään johonkin toiseen työttömyyskassaan, tulee hänen irtisanoutua edellisestä kassasta vasta, kun on mennyt töihin. Näin työttömyyskassojen jäsenyyteen ei

Opiskelijajäseneksi liitytään täyttämällä normaalisti jäsenilmoitus- ja perintäsopimuskaavake (kaavakkeesta löytyvät kohdat ”opiskelijajäsen” ja ”valmistumispvm”).

Kaikista muutoksista jäsenyydessä ilmoitetaan aina liiton toimistolle myös opiskelun aikana. Jos opiskelija esimerkiksi vaihtaa yhdistystä tai työpaikkaa, siitä tehdään ilmoitus jäsenilmoituskaavakkeella. Muistathan ilmoittaa myös valmistumisestasi liiton toimistolle.

SYKSY ON STARTANNUT KÄYNTIIN Liiton toimistolla palvelemme jäseniämme taas normaaliin tapaan. Toimisto on avoinna arkisin klo 9—15, osoitteessa Vernissakatu 6, Vantaa. Puhelimitse tavoitat meidät numerosta (09) 867 8880 ja sähköpostitse toimisto@ palomiesliitto.fi (SPAL-jäsenet) toimisto@halry.fi (HAL-jäsenet) Mukavaa syksyä toivoen liiton toimiston väki

Liittohallituksen kokoukset 2013

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen ja teemat 2013

1/13 / 29.—30.1. / Seminaari 2/13 / 26.3. / Vantaa 3/13 / 28.—29.5. / Helsinki 4/13 / 17.—18.9. / Seminaari 5/13 / 15.10. / Oulu 6/13 / 26.—27.11. / Liittokokous, Oulu

1/13 / 20.2. / Työhyvinvointi 2/13 / 24.4. / Urakehitysmallit 3/13 / 19.6. / Turvallinen Suomi, SPAL 20 v 4/13 / 4.9. / Opiskelijanumero 5/13 / 30.10. / Työturvallisuus 6/13 / 18.12. / Liittokokous

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

SPAL 1993—2013

Säilytettiin itsenäisyys ja oma liitto.

PALOMIESLIITTO 20 VUOTTA

Pakko päästä sopijapöytään — Kahden lakon jälkeen Palomiesliitto sanoi Setelille good bye, koska se oli profiloitunut vääränhenkiseksi, muistelee liiton silloinen varapuheenjohtaja Kari Niemelä.

T

oisen lakon jälkeen Palomiesliiton talous oli kuralla. Lakkoavustukset olivat maksamatta, työttömyyskassa ja Seteli karhusivat velkoja ja liiton toimintaa pyöritettiin velkarahalla. Kevään 1998 liittokokouksessa Palomiesliitolle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Jarmo Soljasalo, joka ryhtyi selvittämään taloudellisen tilanteen lisäksi lakon neuvottelutuloksia. — Asetin itselleni tavoitteeksi, että saadaan linja, miten liittoa viedään eteenpäin. Velka-asiat tuli saada kuntoon, lakkoavustuksille maksusuunnitelma ja lakon jälkeiset sopimukset piti saada nivottua kunnolliseen sopimusjärjestelmään, kertoo Soljasalo. — Niin kauan kuin olimme Setelin jäseniä, meillä oli lakon lopettamissopimus. Me tietenkin pidimme kiinni siitä, että se on meidän oma sopimus, mutta Kunnallinen työmarkkinalaitos kiisti sen.

Välit Seteliin viilenee Vuoden 1998 aikana Palomiesliiton ja Setelin välit kiristyivät raha-asioiden vuoksi. Liitoilla oli erilainen näkemys lakon aikaisten kulujen ja jäsenmaksujen maksamisesta. Välejä kiristi entisestään se, että Setelin sisälle perustettiin kesäkuussa 1999 Palomiesliiton kanssa kilpaileva Pelastusalojen ammattiliitto PAL.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Niemelä arvelee, että välien viilenemisen taustalla oli myös pettymys siihen, että Seteli ei lupauksistaan huolimatta saanut hoidettua palomiesten eläkeasiaa ja palkkoja kuntoon, eikä hoidettua Palomiesliiton sopimusoikeuksia. Pettymys siihen, että oli menty kiville Seteli-vetoisesti. Yrityksistä huolimatta Palomiesliiton ja Setelin kiistoja ei saatu sovittua ja niistä käräjöitiin vielä useita vuosia senkin jälkeen, kun Palomiesliitto ei ollut enää Setelin jäsen. Piste kiistoille saatiin vasta kesäkuussa 2003, kun Jukka Vigrenin luotsaama hallitus hyväksyi Setelin tarjouksen kiistan sopimisesta. — Setelin puheenjohtaja Heikki Santala oli tehnyt meille esityksen, kuinka asia voitaisiin hoitaa. Hallituksessa pohdittuamme asiaa, tulimme siihen tulokseen, että lopetetaan tämä venkoilu ja maksetaan ehdotuksen mukaisesti, Vigren muistelee. — Ilmoitin sitten asiasta Santalalle puhelimitse, ja hän oli ihan puulla päähän lyöty ja selkeästi järkyttynyt siitä, että me hyväksyttiin se esitys. Ilmeisesti hän olisi vielä halunnut jatkaa kiistelyä.

Uutta suuntaa etsimässä Setelin ja SPALin kiistojen kärjistyttyä, liiton johdossa ryhdyttiin etsimään uusia yhteistyökumppaneita >


SPAL 1993—2013

7

90-luvun lopulla käynnistyi Palomiesliiton jäsenlehden säännöllinen julkaisu. Katsaus sen aikaisiin lehtiin kertoo, että moni asia on muuttunut, mutta kestoaiheet ovat säilyneet.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

SPAL 1993—2013

Palomiesliiton liittymissopimus Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:ään allekirjoitettiin kesäkuussa 1999. Allekirjoitustilaisuudessa Palomiesliittoa edusti Jarmo Soljasalo (vasemmalla) ja KTN:ää Lasse Alanko. Sotakirveet on haudattu. Kuntatyönantajien Jouni Ekuri tutustumassa Palomiesliiton kutsusta monipuolisiin pelastusalan ammatteihin vuonna 1998.

ja rakentamaan välejä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Soljasalo kertoo, että tilaisuus keskusteluyhteyden avaamisen tapahtui sattumalta. Palomiesliiton puheenjohtaja Soljasalo ja toiminnanjohtaja Heikki Saksa olivat kuntapäivillä Finlandiatalolla, kun kesken luennon eräs henkilö sai sairauskohtauksen. — Menimme Hessun kanssa heti auttamaan. Hoidettiin tilannetta kunnes saatiin sairaankuljetus paikalle. — Iltatilaisuudessa KT:n työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri tuli henkilökohtaisesti kiittämään meitä. Juteltiin sitten niitä näitä ja kun juttu alkoi kulkea, tokaisin, että eiköhän tämä meidänkin juttu pitäisi laittaa kuntoon, ettei tätä loputtomiin voida jatkaa. Keskusteluyhteyden avauksen jälkeen Soljasalo ja Ekuri kävivät kahdenkeskisiä keskusteluja tilanteen ratkaisemiseksi. — Totesin Ekurille, että tilanne oli tavalla tai toisella ratkaistava, sillä näillä eväillä olemme sopimusten umpeuduttua joka toinen vuosi valtakunnansovittelijan toimistossa. Myöhemmin Ekuri määräsi neuvottelupäällikkö Pentti Hakolan selvittämään Soljasalon kanssa ratkaisua asiaan. Hakola ehdotti yhteistyötä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n kanssa (nykyinen Tekniikka ja Terveys KTN ry), joka oli pääsopijajärjestö. Kevään 1999 aikana käytiin tunnusteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, KTN:n ja Pa-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

lomiesliiton välillä sekä rakennettiin palavereissa mallia Palomiesliiton liittymisestä KTN:ään. — Olimme Palomiesliitossa visusti sitä mieltä, että lakon sopimusta ei saa mitätöidä ja ettemme mene taas orjaksi johonkin muuhun järjestöön. Liitymme jäseneksi joko itsenäisesti tai ei ollenkaan, kertoo Soljasalo. — Neuvottelujen lopputulos oli, että meillä oli valmiina yhteistoimintasopimus, jolla liityimme suoraan ammattiliittona KTN:ään eli saimme saman aseman kuin oli muillakin KTN:läisillä.

Yhteistyökumppanit uusiksi Kesäkuussa 1999 Palomiesliitto erosi Setelistä ja teki liittymissopimuksen KTN:n kanssa. Jatkossa kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin liittyvät neuvottelut hoidettiin KTN:n kautta ja järjestelyistä tehtiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa virka- ja työehtosopimus. Samalla Palomiesliitto solmi Kuntien teknillisen keskusliitto KTK ry:n kanssa yhteistyösopimuksen ja sopi järjestösuhteiden hoitamisesta STTK:hon KTK:n kautta. Myöhemmin samana vuonna liitto erosi Farmaseuttisen ja Erityisteknisen henkilöstön työttömyyskassasta ja liittyi Julkisten alojen teknisten työttömyyskassan (JATTK) jäseneksi. — Näin jälkeenpäin ajateltuna KTN oli aika luonteva taho, koska meillä oli huonot kokemukset isommista järjestöistä ja meidän itsenäisyys KTN:n tapaisessa järjestössä oli paremmin taattu, Niemelä sanoo.


SPAL 1993—2013

9

Kahden raskaan lakon jälkeen oli tarve tulla yhteiskuntakelpoiseksi.

Kari Niemelä oli hallituksen jäsen vuosina 1994–2000 ja varapuheenjohtaja 1996–2000.

— Lisäksi siinä vaiheessa ymmärrettiin se, että omaa sopimusta ei saada ja on pakko päästä sopijapöytään. KTN:ssä kuitenkin säilytettiin itsenäisyys ja oma liitto, ja vastuu palomiesten asioista säilyi liitolla. Samaa mieltä on Soljasalo. — Pääsopimusjärjestelmä on kiveen hakattu ja KTN:ään liittymisen johdosta me olemme siinä järjestelmässä.

Yhteiskuntakelpoiseksi ammattiliitoksi Niemelä pohtii, että kahden raskaan lakon jälkeen Palomiesliitolla tuli tarve tulla yhteiskuntakelpoiseksi. Uusien kumppanuustunnustelujen lisäksi ryhdyttiin luomaan suhteita sisäasiainministeriön pelastusosastoon, alan järjestöihin ja muihin ammattiliittoihin. Soljasalon mukaan keskusteluyhteyden ja suhteiden luominen pelastusosaston kanssa tapahtui yllättävän helposti. — Kävimme useita palavereja pelastusylijohtaja Pentti Partasen kanssa. Sitä kautta saimme Palomiesliitolle paikan Pelastusopiston hallitukseen. — Toinen merkittävä asia oli, että savusukellusohjelman työryhmässä pääsin vaikuttamaan siihen, että minimi vahvuus savusukelluksessa pitää olla 1 + 3. Aikakaudella oli ajankohtaista aluepelastuslaitoksiin siirtymisen valmistelu, jonka johdosta valtioneuvosto asetti kesäkuussa 1999 selvitysmiehen Pekka

Myllyniemen tekemään tutkimusta mahdollisesta palo- ja pelastustoimen siirtämisestä valtiolle. Palomiesliittoa kuultiin selvitystyön aikana useaan otteeseen. Lisäksi liitto järjesti tilaisuuksia, joissa Myllyniemi kertoi tutkimuksestaan ja kuuli liiton jäsenten mielipiteitä. Soljasalon mukaan Palomiesliiton ansiosta selvitysmiehen raporttiin saatiin maininta kiireellisen sairaankuljetuksen hoitamisesta pelastuslaitoksissa — Tuli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis, että meidän liitolla on jotain arvoa tässä yhteiskunnassa, kun näinkin tärkeässä selvitystyössä kuunneltiin meidän ääntä, kertoo Soljasalo. n Palomiesliiton historiaa käsitellään Pelastusalan ammattilaisen tämän vuoden jokaisessa numerossa. LÄHTEET: JARMO SOLJASALON, KARI NIEMELÄN JA JUKKA VIGRENIN HAASTATTELUT; PALOMIESLIITON HALLITUKSEN KOKOUSTEN 1998–2000 JA LIITTOKOKOUSTEN 1998–2000 PÖYTÄKIRJAT LIITTEINEEN; HTTP://YLE.FI/UUTISET 10.6.1999 ”SUOMEN PALOMIESLIITTO JÄTTÄÄ SETELIN”. Teksti TUIJA TERVO Kuvat SPALIN ARKISTO JA TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Jukka Vigren: Puheenjohtaja vasten tahtoaan

En ole koskaan pyrkinyt mihinkään erityisesti. Tilanteet vaan ovat kehittyneet niin, että oon ennemminkin joutunut eri paikkoihin. Pääsin ylioppilaaksi keväällä 1973 ja aloin opiskelemaan Tampereen yliopistossa Suomen historiaa samana syksynä. Keväällä -76 sain HUKin paperit käteen enkä sen jälkeen oikein tiennyt, mitä seuraavaksi tekisin. Ei yhtään kiinnostanut jatkaa opintoja. Viihdyin koulussa ja lukiossa, mutta en oikein yliopistossa. Se akateeminen vapaus ei oikein sopinut mulle. Sitten olin kouluissa sijaisena. Melkein kaikki Nokian koulut kiertelin. Kun olin syksyn tehnyt sitä, niin tuntui, ettei tämäkään ole niin kauhean maistuvaa. Mulla oli asevelvollisuus suorittamatta ja olin päättänyt hakeutua siviilipalvelukseen, jonne pääseminen ei aina ollut kovin helppoa vielä siihen aikaan. Olin jo varautunut siihenkin, että joudun kiven sisään. Siihen aikaan toimi Helsingissä semmoinen instanssi kuin asevelvollisten tutkijalautakunta. Mut kutsuttiin sinne. Avasin heille mun silloista ideologiaani ja mut hyväksyttiin siviilipalvelukseen. Kevättalvella -77 mulle esitettiin palveluspaikaksi Helsinki-Vantaan lentoaseman palokuntaa. Siellä olin 360 vuorokautta. Siellä oli muitakin hommia kuin se palokuntahomma, mutta se perusjuttu oli, että siellä oltiin jonkunlaisina palomiesharjoittelijoina. Sinä aikana ei tullut mieleenkään, että tästä voisi tulla ammatti tai että tää olisi mun juttu. Jos olisin tiennyt, niin olisin varmaan vähän eritavalla ottanut sen vuoden hanskaan. Keväällä -78 kun tulin pois sieltä, täytyi taas miettiä, että mitäs mää nyt teen. Sitten näin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

paikallislehdessä ilmoituksen, että Nokian palokuntaan haetaan kesälomasijaisia. Hain ja pääsin kesämieheksi ja sillä tiellä ollaan edelleenkin.

Olen aina ollut yhdistysaktiivi ja tehnyt hommia, joista ei makseta palkkaa. Nuorempana harrastin politikointia kuntatasolla ja olin nuorisojärjestöaktiivi aika pitkään. Sen tilalle tuli ay-toiminta, kun menin palokuntaan. Luottamusmieheksi mut valittiin -83. Ison kapinan alkaessa loppuvuodesta -97 Nokialla oltiin ottamassa käyttöön Teknistä sopimusta. Kun sitten Tampere meni lakkoon, niin me nokialaiset lähdimme myös mukaan. Varmaan jotkut Nokiallakin olivat innoissaan lakosta, mutta mä henkilökohtaisesti en ollut erityisemmin, koska meillä oli hyvässä mallissa neuvottelut ja Teknisen sopimuksen käyttöönotto. Mutta me haluttiin olla solidaarisia eikä poiskaan jääty. Me pidettiin paikallisesti hyviä suhteita Nokian kaupungintalon suuntaan koko lakon ajan ja silloinen kaupungin hallituksen puheenjohtaja vieraili meidän lakkokopilla aika ajoin. Sitten kun lakko viimein päättyi, kaupunki järjesti meille kahvitilaisuuden valtuustosaliin, jossa vähän niin kuin nollattiin tilannetta. Niille, jotka tulivat vapaalta tilaisuuteen, maksettiin ylityökorvaus! Luulen, että kovin monella paikkakunnalla näin ei ollut. Se kuvastaa sitä, että olimme aika hyvissä väleissä, vaikka kovaakin kieltä lakon aikana käytettiin. Lakon jälkeen alkoivat neuvottelut meidän talon palkankorotuksesta. Meikäläinen valittiin luottamusmiehenä käymään niitä neuvotteluja. >


11

Pitkäaikainen Palomiesliiton puheenjohtaja jäi eläkkeelle 1.8.2013. — Ammattiyhdistysasioissa olen vielä mukana eläköitymisen jälkeenkin. STTK:n eläketyöryhmä aloitti uuden suuren eläkeuudistuksen työstämisen elokuun lopulla ja oon siihen lupautunut mukaan.

ESITTELYSSÄ: Jukka Vigren SYNTYNYT: 1953 Tampereella. Täyttää 4. syyskuuta 60 vuotta. Asunut Nokialla koko ikänsä. PERHE: Vaimo Leena, kaksi kolmekymppistä poikaa ja pojanpoika Valtteri – neljä vuotta. VAPAA-AIKA: Tuomaroi juniorien ja alasarjojen jalkapallopelejä, remontoi rintamamiestaloaan (ainakin apumiehenä), hoitaa lapsenlastaan ja äitiään sekä opiskelee linjaautokuljettajan ammattipätevyyttä. Hankki viidenkympin villityksessä moottoripyörän, millä reissaa jonkin verran kotimaassa.

KOULUTUS: ylioppilas 1973, Humanististen tieteiden kandidaatti 1976 (pääaine Suomen historia), pelastusalan kursseja TYÖURA: Nokian palokunta ja Pirkanmaan pelastuslaitos 1978– 2013. Palomies-sairaankuljettajana kevääseen 2007 saakka, jonka jälkeen toimi valistus- ja koulutustehtävissä (palomiehen virassa loppuun asti). Jäi eläkkeelle: 1.8.3013.

LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: Nokian palokunnan luottamusmies 1983–2001; Tampereen palohenkilöstö SPAL ry:n hallituksen jäsen 2001–2004, 2011 ja puheenjohtaja 2005–2010; SPAL ry:n hallituksen jäsen 2000–2012 ja varapuheenjohtaja 2002–2012, hoiti puheenjohtajan tehtäviä syksystä 2002 kevääseen 2004. Pelastusalan ammattilainen -lehden päätoimittaja 2004–2006. Lisäksi on edustanut SPALia mm. KTN:n, Pardian ja STTK:n hallituksissa. Toimii STTK:n eläketyöryhmässä, joka työstää vuoden 2017 eläkeuudistusta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

Siihen aikaan meidän yhdistykseen kuuluivat lähes kaikki palomiehistä palomestareihin, joten neuvottelin myös palomestareiden palkoista. Me saatiin erittäin hyvä lopputulos. Tampereellakin muistettiin usein sanoa, että kyllä teidän kelpaa, kun on tuhat markkaa parempi palkka kuin meillä.

Vuoden 2001 lähestyessä ryhdyttiin neuvottelemaan aluepelastuslaitoksen muodostamisen johdosta siirtymäkuvioita isompaan puljuun. Jouduin olemaan neuvotteluissa mukana ja silloin jo huomasin, millaiseen taloon ollaan tulossa. Meitä koetettiin jo heti siinä siirtymäsäännösten osalta niin sanotusti pissittää. Kantapään kautta sitä sitten pikkuhiljaa oppi tähän Tampereen kulttuuriin, henkilöstö- ja palkkapolitiikkaan. Aluepelastuslaitosten perustamisen myötä meiltä poistui kymmeniä paikkakuntakohtaisia luottamusmiehiä. Myös minä jouduin jättämään ne hommat. Siinä yhteydessä mut valittiin Tampereen yhdistyksen hallitukseen ja olin siinä sitten varmaan neljä vuotta rivijäsenenä kunnes tulin valituksi puheenjohtajaksi. Tampereellahan oli esimiehillä ja palomiehillä erittäin huonot palkat vuosikausia. Muun muassa esimiehet olivat monet kerrat yrittäneet käydä neuvotteluja, mutta mitään tulosta ei tullut vuosikausiin. Palomiesyhdistyksen puheenjohtajana 2007 aattelin, että lähdetään yhdessä talon johdon kanssa tekemään esitystä. Näkiväthän hekin sen, että tänne ei hae enää väkeä, kun täällä on niin huonot palkat. Tehtiin kaupunginhallitukselle sellainen maltillinen esitys koskien lähinnä palomiesten alimpia tehtäväkohtaisia palkkoja, mutta sitten tuli vuosi 2008 ja taloudellisesti huonot ajat. He pääsivät sanomaan, että ”voi, voi kun on huono aika. Ei aiheuta toimenpiteitä!” Ehkä siitä kuitenkin jäi Tampereen yhdistyksen toimintaan semmoinen siemen yhdessä yrittämisestä, että toimitaan talon johdon kanssa yhdessä henkilöstöosaston ja kaupunginhallituksen suuntaan. Näin sivusta seuranneena yhdistyksen nykyiset luottamushenkilöt ovat tehneet positiivista ja hyvää työtä. Yhdessä esimiesyhdistyksen ja työnantajapuolen kanssa he tekivät kolme-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Mulla on vähän persoonallinen eläkevakuutus, nimittäin linja-autokortti. Suoritan linja-autonkuljettajan ammattipätevyyttä, jotta voin joskus heittää keikkaa, jos keinutuoli rupee kyllästyttää tai rahat loppuu.

vuotisen palkkaohjelman, joka ymmärtääkseni on korjannut tilannetta. Ja jos ajatellaan tämän hetkistä maan ja kuntien taloustilannetta, niin se tehtiin varmaan viime hetkellä — tämä korjaus.

Palomiesliiton hallitukseen mut valittiin Kuusamon liittokokouksessa keväällä 2000. Kari Niemelä oli Pirkanmaan edustaja Palomiesliiton hallituksessa ja hän otti yhteyttä ennen liittokokousta ja ryhtyi vähän niin kuin kauppaamaan mulle sitä paikkaa. Sanoin, että kyllä se käy. Seinäjoen liittokokouksessa keväällä 2002 valittiin liiton puheenjohtajaksi Vesa Lahtinen Jyväskylästä ja mut varapuheenjohtajaksi. Lahtinen oli puolivuotta puheenjohtajana, kun hän lähetti sähköpostia ja pyysi mua hoitamaan puheenjohtajan tehtävät. Sanoi olevansa niin loppu, ettei enää jaksanut. Hoidin sitten puheenjohtajan tehtäviä seuraavaan valintakokoukseen asti, joka oli vuoden 2004 liittokokous. Se oli semmoista


13

taistelujen kautta: laitettiin liiton taloutta kuntoon ja toimintaa normaaliin päiväjärjestykseen. Aikaa sävytti myös liiton ex-puheenjohtajan Aulis Huikon masinoima hajottajajärjestö PTL:n perustaminen ja jäsenvärväys, joka aika pian saatiin kuitenkin padottua. KTK:n jäsenyyttä meille tuolloin myös kovasti syötettiin, mutta se onneksi torjuttiin kalliina ja epätarkoituksenmukaisena. Myös se varsin merkittävä velkasumma, jonka Seteli ry:stä erotessamme jäimme velkaa, maksettiin viimein kesäkuussa 2003 pois. Tammikuussa 2004 olin hautaamassa Lahtista ja vähän myöhemmin ex-toiminnanjohtaja Mikael Sinervoa. Kun olin puolitoista vuotta joutunut vasten tahtoani toimimaan puheenjohtajan tehtävässä, oli helpotus, kun sain sen luovuttaa Kim Nikulalle, jonka kanssa yhteistyö on aina ollut luottamuksellista ja saumatonta. Puheenjohtajaksi en ole koskaan pyrkinyt, mutta varapuheenjohtajan paikka mua kiinnosti, koska siinä sai olla jonkunlaisena ”takapiruna” näköalapaikalla. Palomiesliiton hallituksessa vaikuttaminen on ollut mielenkiintoista aikaa. Mua kiinnostaa nämä asiat paljon. Isot linjat ja miten tämä maa makaa nyt ja tulevaisuudessa. Mikä on tämmöisen työmiehen asema jatkossa. Tällä hetkellä mua kiinnostaa erityisesti STTKlaiset näkökulmat. Olen luvannut olla STTK:n hallituksessa Nikulan varajäsenenä tämän kauden loppuun, joka päättyy ensi joulukuussa. Mut on myös

valittu edustamaan Palomiesliittoa STTK:n eläketyöryhmään, joka alkaa työstää vuoden 2017 suurta eläkeuudistusta. Eläkeläinenhän voi toki olla eläkeryhmässä mukana.

Palomiesliiton elinkaaressa on ollut positiivinen suunta.

Liiton ensimmäiset vuodet oli kantapään kautta opettelua ja siihen liittyi aika värikkäitäkin episodeja. Myrskyisä alku on aika ymmärrettävää siinä mielessä, että kysymyksessä oli uusi pieni liitto, jolle kaikki koitti laittaa kapuloita rattaisiin joka puolelta. Ystäviä ei varmasti ollut liikaa. Lisäksi toiminnassa oli varmaankin enemmän tunnetta kuin taitoa. Mutta sitten kun päästiin verkostoitumaan ja saatiin muodostettua keskusjärjestö- ja pääsopijajärjestökuviot, toiminta kehittyi normaaliksi ammattiliiton toiminnaksi. Alun veivaamisen jälkeen suunta on ollut positiivinen. Hyvää on yritetty tehdä monessakin asiassa, mutta maailma on kova. Varsinkin sen jälkeen kun palattiin työmaille siitä suuresta kapinasta keväällä 1998, on meidän ala muuttunut entistä kovemmaksi ja vaativammaksi. Ja sitä kautta myös paineet meidän ammattijärjestöä kohtaan ovat kasvaneet. Edunvalvonta on tänä päivänä hyvin pitkälle torjuntataistelua huononnusten estämiseksi. Ammattiyhdistysliikkeellä on vuosikymmenten pitkät hienot perinteet ja upeita saavutuksia, mutta tänä päivänä on enemmänkin niin päin, että niistä saavutetuista eduista pitää yrittää jollain lailla pitää kiinni. Uusia ei paljon ole tiedossa. Liiton jäsenmäärä on tänään suurempi kuin koskaan ja talous kestävällä pohjalla.

Mun mielestä on tärkeintä, että olemme mahdollisimman monessa mukana asialinjalla ja teemme yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa niillä voimilla ja eväillä, mitä meidän porukalla riittää. n Teksti ja kuvat TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

Pelastusylijohtaja nimitetään pian Partasen seuraaja tulee määräaikaiseen virkaan.

S

uomen pelastustoimen ylin viranhaltija vaihtuu, kun pelastusylijohtaja Pentti Partanen jää lokakuussa eläkkeelle. Virkaa haki 17 henkilöä, joista Pelastustietolehden mukaan haastatteluvaiheeseen etenivät Lapin avin pelastustoimen johtaja Jari Aalto, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Juha Hakola, sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski, sisäministeriön hallitusneuvos Esko Koskinen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Sisäministeriöstä ei listaa suoraan vahvisteta. Haastatteluiden jälkeen osa hakijoista valittiin vielä tarkempiin testeihin. Viidestä haastatellusta neljä on pelastustoimen kokeneita asiantuntijoita ja viideskin on seurannut alaa läheltä päätöksentekijänä jo toistakymmentä vuotta. Pelastusylijohtajaksi nimittäminen olisi virkauran huipennus. Partasen nimityksestä poiketen pelastusylijohtaja on tällä kertaa määräaikainen virka seitsemäksi vuodeksi, syksyyn 2020 saakka. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi valittavalla tulee olla ”tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin”. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä. Viran hakuilmoituksen mukaan pelastusylijohtaja muun muassa johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä ja sovittaa yhteen eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastustoimen kentällä pelastusylijohtajaa huudetaan usein avuksi, kun koetaan jokin epäkohta, joka pitäisi ratkaista. Pian nähdään, kenelle toiveet voidaan jatkossa osoittaa. Nimitys tehdään valtioneuvoston istunnossa lähiaikoina, sisäministeri Päivi Räsäsen esittelyn pohjalta.

Pelastusalan ammattilainen kysyi ”viiden kärkeen sijoittuneilta” pelastusylijohtajan virkaa hakeneelta muutamia kysymyksiä pelastustoimen kehittämisestä. Vastaukset ja hakijoiden esittelyt ovat seuraavilla sivuilla.

KYSYMYKSET

1 2 3 4 5 6

Ikä, tutkinto/koulutus ja nykyinen työ?

7

Mitkä olisivat Sinulle tärkeimpiä pelastustoimen kehittämisasioita pelastusylijohtajana?

Onko alueellisen pelastustoimen ohjaus valtion suunnasta riittävää, liian vähäistä tai liian sitovaa? Tulisiko pelastuslaitosten hallintorakenteita karsia tai yhdistää ja jos tulisi, niin miksi? Millainen pitäisi ammattipalokuntien aseman olla pelastustoimen pitkän aikavälin strategiassa? Tulisiko pelastusalan koulutusjärjestelmää uudistaa ja jos, niin mihin suuntaan? Miten jatkossa varmistetaan pelastustoimelle riittävät taloudelliset voimavarat sekä valtion että kuntien tasolla?


15

JARI AALTO

1

55-VUOTIAS, kasvatustieteen maisteri ja upseerin tutkinto. Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautumisen vastuualueen johtaja.

2

ALUEELLISEN pelastustoimen ohjaus valtion suunnasta on riittävää. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto kehittää ja yhtenäistää eri sektoreiden asioita hyvin.

3

PELASTUSLAITOKSET ovat rakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia, ja niiden hallintorakenteet ovat myös erilaisia. Näistä johtuen on vaikea ottaa kantaa yksittäisen pelastuslaitoksen hallintorakenteiden toimivuuteen.

4

AMMATTIPALOKUNTIEN asema korostuu niillä alueilla, missä väestö keskittyy kasvukeskuksiin entistä enemmän. Vastaavasti harvaan asutuilla alueilla tulee varmistaa asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut. Pelastustoimella on oltava myös jatkossa jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet.

5

ITSE olen nähnyt ja kokenut pelastusalan koulutusjärjestelmän kehittymisen vuodesta 1986 Otaniemen paloopiston ajoista lähtien. Koulutusjärjestelmä on noista ajoista kehittynyt todella paljon. En näe tarvetta uudistaa nykyistä koulutusjärjestelmää kovinkaan paljon.

6

PELASTUSTOIMEEN kohdistuu monenlaisia haasteita, jotka perustuvat toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin.

7

PELASTUSTOIMEN strategiassa 2025 esitetyt asiat ja kehittämisen painopistealueet ovat niitä asioita, joita pidän tärkeimpinä kehittämisasioina pelastustoimessa. Yksi strateginen päämäärä on: ”Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa.” Toinen strateginen päämäärä on: ”Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti.”

6

MÄÄRITTELEMÄLLÄ tehtävät oikein, keräämällä päätöksenteon tueksi tarpeellista tietoa ja laatimalla ammattitaidolla suunnitelmat toimintaa ja sen kehittämistä varten. Tehtävä ei ole helppo. Resurssit ja toiminnan täytyy olla tehokasta ja järkevästi perusteltavaa.

7

ENSISIJAINEN tavoitteeni olisi säilyttää ja kehittää toimivaa pelastustoimen järjestelmää. Toisena tavoitteena olisi rakentaa toimiva tutkimusja kehittämisjärjestelmä pelastustoimelle. Kolmas tavoitteni olisi lisätä valtakunnallista pelastuslaitosten yhteistoimintaa ja yhtenäisten toimintamallien käyttöä kumppanuusmallin kautta.

JANNE KOIVUKOSKI

1

55 VUOTTA, filosofian maisteri + jatko-opintoja, väestönsuojelupäällikön tutkinto ja lukuisa määrä pelastusalan kursseja, valmiusjohtaja sisäasiainministeriössä.

2 3 4

OHJAUSJÄRJESTELMÄ on sopivan joustava ja muotoutuu tilanteen mukaan.

5

KOULUTUSJÄRJESTELMÄN jatkuva uudistaminen ja kehittäminen on tarpeen. Tutkintorakenteen tulee vastata todellista toimintaa ja sen asettamia tarpeita. Valtion tehtävänä on taata koulutusjärjestelmän toimivuus ja rahoitus.

LAITOSTEN välistä yhteistoimintaa tulee lisätä ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä valtakunnallisesti. PELASTUSLAITOSTEN toiminnan ytimen muodostavat ammattipalokunnat. Pelastuslaitos päättää itsenäisesti miten se järjestää oman toimintansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

JUHA HAKOLA

1

46-VUOTIAS. Poliisin miehistö-, alipäällystö- ja päällystötutkinnot sekä hallintotieteen maisterin tutkinto turvallisuushallinnon linjalta Tampereen yliopistosta. Nykyinen työ Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja, ylikomisarion virka. SPEKin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008. Helsingin pelastuslautakunnassa puheenjohtajana 2001—2007 ja nykyään kaupunginhallituksen edustajana.

2

LÄHTÖKOHTA on se, mitä laissa sanotaan. Laki sanoo selkeästi että sisäasianministeriön pelastusosasto ohjaa ja valvoo pelastustointa. Kun puhutaan kunnallisesta pelastustoimesta, on pelastustoimi lain kautta tietyllä tavalla jo valtiollinen järjestelmä. Oleellista on yhteistoiminta ja se onnistuu parhaiten, kun kaikki toimijat, valtio, kunnat, järjestöt, sekä sopimus- ja vapaaehtoispalokunnat, ovat mahdollisimman vahvoja.

3

HÄTIKÖITYJÄ päätöksiä ei pidä tehdä, vaan niiden tulee perustua tutkittuun tietoon. SPEKin julkaiseman tilinpäätöshankkeen yksi huomio oli, että pelastuslaitosten kustannukset asukasta kohden vaihtelevat aika voimakkaasti, vaikka puhuttaisiin saman kokoluokan laitoksista. On mietittävä, millä toiminnalla saavutetaan paras vaikuttavuus ja millä rakenteella paras kustannustaso saadaan aikaan. Kun eletään tiukkoja taloudellisia aikoja, ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja huomatakseen, että kunnat ovat varmasti tulevaisuudessa entistä enemmän kiinnostuneita järjestelmän tehokkuudesta ja kustannustason järkevyydestä. Tätä yhtälöä on vaikea saada lyötyä yhteen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta voivat olla osaltaan ratkaisemassa asiaa.

4

OLEN aina sanonut, että oli henkilöstön palvelussuhdejärjestelmä mikä tahansa, tarvitsemme koko porukan. Tiedämme että harvaan asutulla alueella pelastustoimi perustuu pitkälle vapaaehtoisuuteen. Oli sitten sopimus-, vapaaehtois- tai ammattipalokunta, pelastustoimen järjestelmä tarvitsee ne kaikki. Kun henkilöstön koulutus ja työvälineet ovat ajanmukaisia ja kunnossa, pelastustoimi on tehokasta. Parhaaseen tehokkuuteen pyrkiminen ei oikeuta kuitenkaan tinkimään työturvallisuudesta. Sen on oltava korkealla tasolla.

5

KOULUTUS tarvitsee aina kehitystä. Kun puhutaan urapoluista, liittyy asiaan vahvasti myös koulutusjärjestelmä. Perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen pitää pystyä reagoimaan riittävän herkästi yhteiskunnan kehitykseen ja vaatimuksiin. Koulutuksen tulee mahdollistaa henkilöstölle paras mahdollinen työssä onnistuminen. Viittaan tässäkin kohdassa työturvallisuuteen ja terveyden ylläpitoon — niihin pitää panostaa koko työuran ajan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

6

KUN tehdään pelastuslaitosten palvelutasopäätöksiä, jatkossa voitaisiin tehdä myös kansallinen palvelutasopäätös. Sen voima olisi jatkuvasti kehittyvässä julkisessa toimintaympäristön analyysissä ja arvioinnissa. Kansallinen palvelutasopäätös voitaisiin kirjata pelastustoimen strategioihin ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Valtioneuvostotasoisiin asiakirjoihin kuten turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon voitaisiin sisällyttää enemmän sisäisen turvallisuuden arviointia. Kansallisessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi olla käytössä perusteltu näkemys siitä, mikä on pelastustoimen suorituskykyvaatimus osana kokonaista kansallista turvallisuutta. Silloin voitaisiin kokonaisuutena sanoa, paljonko tarvitsemme resursseja ja henkilökuntaa, jotta päätöksen mukaisesti voidaan toimia.

7

MINULLA ei ole sellaista ajatusta, että sisäasianministeriön pelastusosastolla tarvitsisi välttämättä tehdä mitään korjaustoimia ja välttämättömiä uudistuksia vain siksi, että saisin oman kädenjälkeni. Ehkä toisin omasta työkokemuksestani organisaation ulkopuolelta joitain uusia ajatuksia, kuten edellä mainittu sisäisen turvallisuuden laajempi ajattelu. Pelastustoimi on erittäin merkittävä kansallinen voimavara. Kokemukseeni ja verkostoihini perustuen voisin toimia tulevaisuuden kehittäjänä. Tekemistä olisi esimerkiksi siinä, miten kaikki yhteiskunnan toimijat kansalaisia ja elinkeinoelämää myöten saadaan ottamaan vastuuta turvallisuuden edistämisessä. Yksi tavoite olisi saada pelastustoimi niin päättäjien kuin kansalaistenkin silmissä entistä tunnetummaksi. Voisi sanoa niinkin, että pelastustoimen tulee koko alana olla ”haluttava” — se on vielä eri asia kuin ”arvostettu”. Julkikuva on hyvä jo nyt, mutta ei olisi mitään haittaa siitä, että päättäjät tuntevat pelastustoimea entistä paremmin.


17

ESKO KOSKINEN

1

IKÄÄ on 61 vuotta. Koulutukseltani olen oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Nykyinen virkani on pelastusosaston apulaisosastopäällikkönä toimiva hallitusneuvos.

2

ALUEEN pelastustoimi on kunnallista toimintaa ja sen ohjaaminen vaatii aina lainsäädännöllisen pohjan. Nykytaso on sellainen, miksi eduskunta on sen pelastuslakia säätäessään asettanut. Sen lisäksi mitä lainsäädännössä on tehtäväksi asetettu, voidaan toimia verkostomaisesti pelastuslaitosten kanssa, valmistella yhdessä asioita ja päästä lopputulokseen, että varsinaista ohjausta ei tarvita.

3

VALTION pelastustoimi kiinnittää huomionsa lähinnä toiminnallisiin tuloksiin eli siihen, että pelastuslaitokset antavat kansalaisille ne palvelut, jotka laki edellyttää, laadukkaina ja riskeihin perustuvina. Julkiseen talouteen, niin valtion- kuin kuntahallintoonkin kohdistuu erilaisia tehostamisvaatimuksia, minkä vuoksi hallintorakenteet tulee pitää riittävän keveinä. Asia on kuntien käsissä, mutta ennustaja ei tarvitse olla, kun arvaa, että kymmenen vuoden sisällä ryhdytään keskustelemaan nykyisen aluejaon tarkoituksenmukaisuudesta etenkin kun poliisin aluejaossa tapahtuu muutoksia.

4

SUOMEN pelastustoimi on koko historiansa ajan ollut järjestelmä, joka on rakennettu vakinaisten palokuntien ja sopimuspalokuntien varaan ja näin asianlaita on jatkossakin. Siellä missä tehtävät edellyttävät vakinaista palokuntayksikköä, sellainen tulee olla.

5

ENSIMMÄISENÄ tulee mieleen, että järjestelmän tulisi tukea AMK-insinöörien hakeutumista ylemmän korkeakoulututkinnon pariin. Alipäällystön koulutuksen sisältöä suhteessa tuleviin tehtäviin on pohdittava. Sopimuspalokuntalaisten ja vapaaehtoisten koulutusta ryhdytään miettimään, joten silläkin puolella on tarpeita.

6

PELASTUSTOIMEN voimavarat ovat vahvasti sidoksissa siihen, mikä julkisen talouden tilanne kulloinkin on. Valtion määrärahojen neuvotteluissa pelastusosasto on mukana, mutta kuntien voimavaroihin ei kyllä voida suoraan vaikuttaa. Jos määrärahojen puute kunnissa johtaa siihen, että palvelutasossa on sellaisia puutteita, ettei lain mukainen palvelutaso täyty, siihen toki päästään kiinni. Kun me, valtiolla ja kunnissa teemme työmme hyvin ja meitä edelleenkin arvostetaan, uskon, että taistelussa euroista kyllä menestytään muihin verrattuna riittävän hyvin.

7

KESKEINEN tavoite on, että Suomessa on edelleenkin hyvä, ammattitaitoinen, luotettava, tasokas, innovatii-

vinen, hyvinvoiva ja riittävästi resursoitu pelastustoimen järjestelmä, joka vastaa ennaltaehkäisystä omalla toimialallaan ja hoitaa pelastustoimet niin normaali- ja poikkeusoloissa. Siinä riittää meille kaikille hommia. Yksittäisten ”vaalilupausten” antaminen on aina haastavaa, koska yleensä näyttää tulevan luvatuksi viisi hyvää ja kuusi kaunista. Joitakin tärkeitä asioita rohkenen kuitenkin mainita. Luettelo ei kuitenkaan ole siinä mielessä tyhjentävä, että asiat, joita siinä ei mainita, jätettäisiin retuperälle. Mieleen tulevia asioita ovat (ei välttämättä tässä järjestyksessä): •

säädösvalmistelun tason ylläpitäminen nykyisellä hyvällä tasolla

tutkimus- kehittämistoiminnan lisääminen (selvitysmies tutkii parhaillaan). Tavoitteena on parantaa tietopohjaa ennaltaehkäisyyn sekä myös palokuntien toimintamenetelmien kehittämiseksi

hätäkeskustietojärjestelmän, KEJOn ja VARANTO-hankkeen eteenpäin potkiminen. Yhteiset tietojärjestelmät ja tietyn tasoiset muutkin yhteiset toimintamallit lienevät päivän sana

hyvä vuoropuhelu kentän ja järjestöjen kesken

varautumisen kehittäminen

toive siitä, että palokuntien työhyvinvointiin kiinnitetään jatkossa kunnissa yhä enemmän huomiota

Suomen näkyminen pelastustoimen kansainvälisillä foorumeilla

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

SIMO TARVAINEN

1 2

58 v. Filosofian maisteri (fysiikka), palomestari. Nykyinen työ pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos

3

JOS kysymyksellä tarkoitetaan laitosten mahdollisia yhdistämisiä, niin 10 vuotta on vielä melko lyhyt aika kovin perusteelliseen ja luotettavaan arvioon. Kuitenkin tähän liittyvä oleellinen asia on, että pelastuslaitoksen tulisi olla sen verran suuri, että liikkumavaraa ja resursseja olisi toteuttaa asioita niin, että koko ajan ei elettäisi ”kädestä suuhun”.

MIELESTÄNI ohjaus on riittävä. Voisi jopa pohtia, voisiko ohjausta joiltain osin muokata sen vuoksi, että kansalaisten pelastuslaitoksilta saamat palvelut olisivat enemmän saman muotoisia samantapaisissa olosuhteissa. Asiaa pitäisi arvioida (kansalaisen näkökulmasta) ennen muutoksia. Aikanaan kun pelastuslaitokset muodostettiin, valittiin tällainen linja, joka on toiminut vähintään kohtuullisen hyvin

4

AMMATTIPALOMIEHELLÄ, -palokunnilla on minusta vakiintunut asema nykyisessä ja myös pidemmän aikavälin pelastustoimen strategiassa. Yksi nykyisen pelastustoimen järjestelmän parhaita puolia on rajattomuus: ihmisen auttamiseen eli usein onnettomuustilanteen hoitoon ei vaikuta enää kunnan eikä pelastuslaitoksenkaan raja. Tällaisissa tilanteissa kaikkia alueen resursseja voidaan käyttää tehokkaimmalla tavalla. Ammattipalokuntien erikoisosaamista voidaan tehokkaasti hyödyntää ja vakinaista henkilökuntaa voidaan hälyttää kauemmaksikin varmistamaan vapaaehtoispalokuntien usein päiväaikaan ilmeneviä heikentyneitä lähtövahvuuksia.

5

KOULUTUSJÄRJESTELMÄN toimivuutta, sisältöä, kestoa, jne. tulee arvioida jatkuvana prosessina. Viime keväänä olin mukana Opetushallituksen johdolla suoritetun pelastajatutkinnon (Pelastusopisto - Helsingin pelastuskoulu) ulkoisessa auditoinnissa. Tässäkin arvioinnissa tuli jälleen esiin koulutuksen antamien taitojen toimivuus ja riittävyys käytännön työelämässä. Selkeitä kehittämistarpeita koulutuksessa ovat mm. muun kuin operatiivisen työn johtajuus (ns. asemapalvelus) sekä esimiestyön että työntekijän näkökulmasta. Samoin ’elinikäisen’ työura-ajattelun iskostaminen tuleviin pelastajiin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sen jälkeen säännöllinen kertaaminen pelastuslaitoksen palveluksessa vaatii paljon jatkotyötä. Perusteltuja esityksiä on tullut myös pelastajatutkinnon koulutusajan pidentämiseksi kahteen vuoteen. Koulutusjärjestelmään kuuluu olennaisesti pelastajalle suunnatun jatko- ja täydennyskoulutuksen puute: tästä on paljon puhuttu ja myös lienee suunnitelmia olemassa mutta maan kattavaan ’aukottomaan’ toteutukseen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ei ole päästy. Tavoite mielestäni olisi, että jokainen pelastaja kävisi läpi työuransa aikana suunnitellun jatko- ja täydennyskoulutusputken, jonka aikana hänelle päivitettäisiin ammattiin liittyvät asiat.

6

KUNTIEN ja valtion nykyinen tiukka taloudellinen tilanne heijastuu luonnollisesti pelastustoimeenkin ja sen resursseihin. Pelastustoimi on toki aika pieni osanen yhteiskunnan (veronmaksajien) kokonaisbudjetissa, mutta kuitenkin hyvin oleellinen osa turvallisuuttamme. Paras tapa varmistaa tulevaisuuden resurssit on palvella hyvin maksajiamme (kansalaisia, toiminta-alueella olevia) ja tehdä vaikuttavaa ja näkyvää turvallisuustyötä kansalaisten parissa. Kaikkien pelastustoimen parissa työtä tekevien tulisi myös ymmärtää yhteiskunnan taloudellinen tiukkuus ja osata sen myötä ’venyä’ parempiin suorituksiin. Itsekäs ’mulle kaikki heti’ ei sovi tähän päivään kun samaan aikaan yritykset lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään. Pelastustoimen väen tulee pitää huolta omasta työkyvystään (fyysinen ja psyykkinen kunto, tiedot ja taidot) myös hyvin oma-aloitteisesti ja aktiivisesti. Uskon, että jos työn laatu on kunnollista se parantaa myös resurssien saatavuutta.

7

* PELASTUSTOIMEN kokonaisuuden toiminnallisuus: mitä kukin osa-alue tekee nyt ja on valmis jatkossa tekemään turvallisuutemme eteen? Tietävätkö nämä osaalueet toistensa tehtävistä tarpeeksi? ”Mikä on sinun osuutesi ja tehtäväsi pelastustoimen palapelissä”? Tätä voisi pohtia myös eri rahoituslähteiden näkökulmasta: toimiiko euro parhaiten nykymallilla? * Työssä jaksaminen: varhaisen puuttumisen mallin jalkauttaminen pelastuslaitoksissa samalla kun työ-uraajattelu ’lanseerataan’ alan opiskelijoihin ja pelastuslaitosten työntekijöihin. * Toisen työn kunnioittaminen ja arvostaminen, positiivisen ajattelun edistäminen: kaikkia meitä tarvitaan ja kaikille on varmasti järkevää tekemistä


19

JULKAISUT

Ammattilainen monessa eri elementissä Valtanen, Juha: Suomalainen palomies maalla, meressä ja ilmassa

E

nsimmäiset palokunnat perustettiin Suomeen 1800-luvun loppupuolella. Niistä ajoista lähtien palomiehet ovat osaltaan vastanneet kansalaisten turvallisuudesta niin rauhan kuin sodankin aikana. Nykyaikainen palomies on monitaitoinen ammattimies – onnettomuuksien ehkäisijä ja osaava pelastaja. Palomiehen laajaa ammattikuvaa esitteleviä tietokirjoja ei julkaista Suomessa edes joka vuosi. Yksi viimeisimpiä alan teoksia on Juha Valtasen Suomalainen palomies maalla, meressä ja ilmassa, joka julkaistiin Palopäällystöliiton kustantamana viime vuoden lopulla. 210-sivuisen kirjan kantava ajatus on esitellä palomies monipuolisena osaajana. Perusammatin lisäksi palomies hallitsee monia erikoistaitoja, kuten vesipelastuksen, korkeanpaikan työskentelyn, raskaan ajoneuvokaluston käsittelyn ja on mukana ensihoitotehtävissä. Tulipalot, liikenneonnettomuudet, vesipelastus, eläinten pelastaminen ja terrorikin työllistävät palokuntia kaikkialla. Aina ei onnistuta, mutta silti palomiehet vuodesta toiseen ja kaikkina vuoden päivinä jaksavat tehdä työtä, jotta muiden kansalaisten olisi turvallista elää. Valtanen tuntee aiheensa, sillä ennen eläkkeelle jäämistään hän teki pitkän päivätyön pelastusalalla, työskennellen viimeksi asemamestarina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Oman alan tunteminen näkyy kirjassa, sillä Valtasen teos perustuu kymmeniin pelastusalan työntekijöiden haastatteluihin. Ulkopuolinen kirjoittaja ei ehkä olisi saanut näin hyvää haastateltavien joukkoa kertomaan erikois-

laatuisista keikoista. Onnettomuuskuvaukset on tehty ammattitaidolla, joten teoksessa riittää tutkittavaa sekä alan ammattilaisille että pelastusalaan vasta tutustuville. Alan jo hyvin tunteville lukijoille Suomalainen palomies maalla, meressä ja ilmassa -teos voi tarjota yllättäviä yksityiskohtia palomiesten tavallista erikoisemmista tehtävistä, kuten avustamisesta murhatutkinnassa.

Tarjous lehden lukijoille

T

ilaa nyt Suomalainen palomies maalla, merellä ja ilmassa -kirja erikoishintaan! Pelastusalan ammattilainen -lehden lukijoilla on mahdollisuus tilata teosta tarjoushintaan 20 eur / kpl. Tilaa vaikka joulupukin konttiin odottamaan tai isänpäivälahjaksi palomiehelle! Kirjan tilaukset suoraan teoksen kirjoittajalta: Juha Valtanen, puh. 050 566 7960, juha.valtanen@ saunalahti.fi. Toimituskulut: 10 eur / kpl postitse toimitettuna. Kirjan voi noutaa myös kirjailijalta Espoosta ja SPALin toimistolta Tikkurilasta, jolloin toimituskuluja ei tule. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

Palomiesliitto nenäilee Palomiesliitto haastaa jäsenensä osallistumaan Nenäpäivä-kampanjaan. Puheenjohtaja Kim Nikula lupaa värjätä hiuksensa punaiseksi, jos liitto saa kerättyä 4 000 euroa.

P

alomiesliitto on sopinut yhteistyökumppanuudesta Nenäpäiväkampanjan kanssa. Liitto osallistuu hyväntekeväisyyskampanjaan omalla Palomiesliiton tiimillä, jolle on perustettu oma tiimi-sivu nenapaiva.fi-sivustoon. Tiimi-sivulla voidaan tehdään lahjoituksia tekstiviestillä ja verkkopankin kautta Palomiesliiton tiimille. Liiton puheenjohtaja Kim Nikula on luvannut värjätä hiuksensa punaiseksi, jos Palomiesliiton tiimin yhteispotti on kampanjan päättyessä vähintään 4 000 euroa. SPAL toivoo, että sen jäsenyhdistykset ja jäsenet osallistuisivat kampanjaan paitsi lahjoituksilla myös keksimällä omia varainkeräystempauksia, joilla ne keräävät lahjoituksia Palomiesliiton tiimille. Tempauksille voidaan perustaa omat alatiimisivut Palomiesliiton tiimisivujen yhteyteen, jolloin lahjoituksia voidaan kerätä vaivattomasti yhteispottiin. Palomiesliiton tiimisivulla on nähtävissä paitsi kaikkien keräämä yhteispotti, myös jokaisen alatiimin keräämä potti. Kerätyt varat menevät suoraan Nenäpäiväkampanjan tilille. Lokakuun puolessa välissä alkava Nenäpäivä-kampanja kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Kampanja on joka vuotuinen tapahtuma, joka järjestetään loka–marraskuun aikana. Tänä vuonna kolme viikkoa kestävä kampanja huipentuu 8.11. vietettävään Nenäpäivään. Vuosina 2011–2013 keräystuotoilla autetaan lapsia Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Varat käytetään lasten koulu-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi varoilla tuetaan HIV- ja aids-työtä Afrikassa. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen ovat perustaneet Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen UNICEF. Perustajien lisäksi sen toiminnassa ovat mukana Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus


21

NENÄPÄIVÄ 2013 16.10. Kampanja alkaa 8.11. Nenäpäivä Nenäpäivän tapahtumia

eri puolilla Suomea

Lisätietoja: nenapaiva.fi

Mitä rahalla saadaan aikaan? 4 euroa

Malariaverkko tai koulutarvi- keet vuodeksi yhdelle lapselle (Sierra Leone)

10 euroa

Yhden henkilön lukutaitokoulutus (Somalimaa)

30 euroa Koulutuspäivä opettajalle 40 euroa Viikon koulutus yhdelle kyläkätilölle (Angola) 50 euroa Viiden lapsen syntymä rekisteröinti — turvaa lapselle perusoikeuksia (Mosambik) 75 euroa Polkupyörä vapaaehtoisille terveysvalistajille (Sierra Leone) 200 euroa Laatikollinen leikkimateriaalia esikoululle 700 euroa Vessan rakentaminen: toimiva sanitaatio suojaa tappavilta taudeilta (Malawi)

ja SASK. Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. Lisäksi Nenäpäivä saa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista tiedotustukea. n Lisätietoja Palomiesliiton Nenäpäivä-kampanjasta: tiedottaja Tuija Tervo, puh. 045 136 5995, tuija.tervo@palomiesliitto.fi

Tänä vuonna Nenäpäivän teemana on Hyvän Tekijät. Kampanjassa mukana olevat Ella Kanninen, Janne Kataja, Paula Koivuniemi, Karim Z. Yskowicz ja Jarppi antavat vinkkejä, miten erilaisilla tempauksilla voi lähteä toteuttamaan Nenäpäivän hauskaa sanomaa. Jokaisella heistä on oma kehotus, jonka aihepiiriin lukeutuvia ideoita he antavat nenäilijöille.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

SPAL Pelastusalan, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYS ESPOON PALOHENKILÖSTÖ LÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE VANTAAN PALOMIESYHDISTYS ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ TURUN SEUDUN PALOMIEHET KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97

TAMPEREEN PALOESIMIEHET PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS RY

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

OULUN PALOMIESYHDISTYS LAPIN PALOHENKILÖSTÖ SUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL


23

SPAL JUHLII — TULE MUKAAN!

SPAL 20 V. -JUHLA OULUSSA MAIKKULAN KARTANO 27.11.2013 KLO 16—23 Ilmoittaudu 12.11. mennessä: www.palomiesliitto.fi (linkki ilmoittautumislomakkeeseen etusivulla) tai toimisto@palomiesliitto.fi tai puh. (09) 8678 880.

ARKTINEN SAUNAILTA – OULUJOEN RANNASSA!

Jäsenjuhlaan ja samana päivänä järjestettävään liittokokoukseen ilmoittaudutaan samalla kertaa: yksi ilmoittautuminen riittää!

SPAL tarjoaa osallistujille ruoat, juomat, musiikkiohjelmaa, saunat ja paluukuljetuksen Oulun keskustaan. Tilat ovat käytössä koko illan.

Vuoden lopulla juhlitaan Palomiesliiton 20-vuotista taivalta Oulussa Maikkulan kartanon upeilla saunoilla. Pöytä on katettu paikallisilla herkuilla ja saunat lämmitetty punahehkuisiksi. Maikkulan Kartanon erikoisuus on mahtavankokoinen savusauna, josta voi hypätä viilentelemään jäähileiseen Oulujokeen.

www.maikkulankartano.fi

Palomiesliiton liittokokous järjestetään myös 27.11. Oulussa Maikkulan Kartanossa. Tule kokoukseen ja jatka iltaa juhlassa! Liittokokous alkaa klo 13. Liittokokoukseen ja jäseniltaan ilmoittaudutaan samalla kertaa, joten yksi ilmoittautuminen riittää. Liittokokoukseen ja jäsenjuhlaan osallistujat vastaavat itse majoitusvarauksista. Liittokokouksen ohjeet ja esityslista toimitetaan SPALin paikallisyhdistyksiin lokakuun alussa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

OPISKELU

Perustutkinto asiantuntija-ammattia tukevaksi? — Poliisi teki sen jo Olisiko pelastustoimella jotain opittavaa poliisin koulutuksen uudistamisesta? Keskustelu avautui toukokuussa Turvallinen Suomi -seminaarissa, mutta mistä amk-uudistuksessa on poliisilla oikeastaan kyse?

P

oliisien koulutusta ollaan uudistamassa osana poliisin hallintorakenneuudistusta. Päällystön lisäksi myös peruspoliisi saa tulevaisuudessa ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen. Siten kaikki uudet poliisit konstaapeleita myöten suorittavat amk-tutkinnon. Uuden poliisiammattikorkeakoululain on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan päätöksellä ensi vuoden alussa niin, että ensimmäiset uudenmuotoisen poliisikoulutuksen opiskelijat aloittaisivat opintonsa elokuussa 2014. Jatkossa poliisialan perustutkintona on ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkintona ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Miehistötehtäviin valmistutaan 180 opintopisteen amk-tutkinnolla, jonka opiskelu kestää noin kolme vuotta. Päällystötutkinnon pituus on 120 opintopistettä.

Koulutus seuraa vaatimusten kasvua Koulutusuudistusta on perusteltu työelämän vaatimuksilla eli poliisin perustyöhön kohdistuvien osaamisvaatimusten kasvulla. Poliisilta edellytetään yhä korkeatasoisempaa osaamista, minkä vuoksi koulutuksen uudistaminen korkea-asteen koulutukseksi on nähty tärkeäksi. Ympäristö ja tekniikka muuttuvat, joten poliisikoulutuksen täytyy reagoida tilanteeseen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

POLIISIN UUDET TUTKINNOT 2014-

POLIISIN NYKYISET TUTKINNOT

Poliisi (AMK) 180 op: kelpoisuus miehistövirkoihin

Poliisin perustutkinto 165 op

Esimiestyön ja työnjohdon erikoistumisopinnot 30 op: kelpoisuus alipäällystövirkoihin

Poliisialipäällystön tutkinto 45 op Poliisipäällystön tutkinto 180 op (amk)

Poliisi (ylempi AMK) 120 op: kelpoisuus päällystövirkoihin

— Peruspoliisityössä osaamisvaatimukset ovat niin laajoja, että kysymys on asiantuntijatyöstä, mistä syystä olisi perusteltua kehittää poliisin peruskoulutuksesta ammattikorkeakoulututkinto, eduskunnalle annetun lakiesityksen perusteluissa todetaan. — Samalla poliisitoimen johtaminen on muuttumassa asiantuntijoiden johtamiseksi, mistä syystä peruskoulutuksen jälkeisestä johtamiskoulutuksesta olisi perusteltua


OPISKELU

25

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja poliisilaitoksen yksiköitä vesitason onnettomuuspaikalla Kuopiossa 29. kesäkuuta.

kehittää ylempi ammattikorkeakoulututkinto, hallituksen esitys jatkuu. Uusia osaamisvaatimuksia kentälle tuovat muun muassa koko ajan kehittyvä tietotekniikka sekä käytännön operatiivisessa työssä tarvittavat uudenlaiset konfliktitilanteiden sovittelu- ja viestintätaidot. Poliisilta odotetaan yhä enemmän valmiuksia myös oman toimintansa jatkuvaan kehittämiseen sekä toimintaympäristön muutosten ennakointiin ja arviointiin. Poliisin kenttätoiminta perustuu ensipartioon, jossa ensimmäisenä paikalle saapunut partio suorittaa toimivaltansa puitteissa mahdollisimman paljon tehtävän vaatimia toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulututkinto poliisin

peruskoulutuksena parantaisi partion valmiutta selviytyä erilaisista tehtävistä.

Turvallisuuden asiantuntijoita Tutkinnonuudistuksen avulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista poliiseista tulee aikaisempaa selkeämmin turvallisuuden korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Uudistus parantaa poliisimiehistön valmiuksia osallistua jatkuvasti lisääntyvään kansalliseen ja kansainväliseen aktiiviseen turvallisuusyhteistyöhön. Päällystövirkoihin pätevöittävässä ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa korostuvat henkilöstö- >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

OPISKELU

Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus

Poliisi (YAMK) tutkinto 120 opintopistettä VALINTAMENETTELY

Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus

Vähintään kolmen vuoden työkokemus

Esimiestyön ja työnjohdon erikoistumisopinnot sekä muut ammatilliset erikoistumisopinnot 30—60 opintopistettä

Poliisi (AMK) tutkinto 180 opintopistettä VALINTAMENETTELY

POLIISIN UUSI TUTKINTOJÄRJESTELMÄ

johtamisen lisäksi sekä operatiivinen että strateginen johtamisosaaminen. Ylempi amk-tutkinto tuo pätevyyden komisarion ja sitä ylempiin poliisihallinnon tehtäviin, kun nykyisin poliisin korkeimpiin virkoihin on vaadittu yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Enemmän uramahdollisuuksia Koulutus uudistuu täydellisesti, siihen ei vain lisätä uusia kursseja. Teoriaopintoja tulee lisää ja se näkyy esimerkiksi uudessa opinnäytetyöskentelyssä, mutta edelleen koulutus on käytännönläheistä ja siinä on tiivis työelämäyhteys.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Peruskoulutuksen tarkoitus on jatkossakin tuottaa kentälle osaavia konstaapeleita. Uudistuksen jälkeen poliisien tutkintorakenne vastaa yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta. Poliisin tutkinnot ovat sekä sisältönsä että laajuutensa puolesta rinnastettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa, mikä lisää tutkintojen vertailtavuutta ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Hallinnollisesti Tampereen Poliisiammattikorkeakoulu säilyy edelleen Pelastusopiston tavoin sisäministeriön alaisuudessa.


OPISKELU

27

Poliisi nostaa koulutustasoaan, mitä tekee pelastustoimi? PELASTAJATUTKINNON tason nostamisesta keskusteltiin useissa Palomiesliiton tilaisuuksissa viime keväänä, muun muassa Paikalliskierroksilla ja Turvallinen Suomi -seminaarissa toukokuussa. Palautteen perusteella kentällä on ymmärretty, mistä koulutuksen kehittämisaloitteessa on kysymys.

SPALin puheenjohtaja Kim Nikula toivoo, että keskustelu pelastusalan koulutuksesta jatkuisi. — Ne perustelut, joilla poliisi on nostanut perustutkinnon amktasoiseksi, sopivat täysin myös pelastustoimeen. Miksi palomiesten koulutuksessa tyydyttäisiin yhtään vähempään kuin poliisissa?

— Pelastuslaitoksienkin miehistötehtävät ovat vaativia ja monipuolisia, eivätkä ne muutu ainakaan yksinkertaisimmiksi tulevaisuudessa. — Jo perustason työntekijällä tulee olla aiempaa monipuolisemmat valmiudet viranomaisyhteistyöhön, viestintään ja ongelmanratkaisuun. Esimiehet taas tarvitsevat enemmän henkilöstöjohtamisen ja strategisen johtamisen osaamista, Nikula huomauttaa. — Yhdeksänkymmenen opintopisteen kokonaisuus on liian suppea palomiehen vaativaan tehtävään, kun jo peruspoliisi opiskelee kaksi kertaa enemmän

Yksi uudistuksen taustalla oleva syy on tavoite yhdenmukaistaa koulutusjärjestelmiä Euroopassa. Koko Euroopan tasolla on poliisien koulutustaso jo noussut, eri maiden väliset opetusohjelmat ovat yhtenäistyneet ja oppilaitosten mahdollisuudet eri maiden väliseen yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Ammattikorkeakouluuudistuksella myös Suomen poliisin koulutusjärjestelmä tulee mukaan Euroopan tason kehitykseen. Tutkintorakenteen yhdenmukaistaminen suhteessa muihin korkeakoulututkintoihin ja muihin Euroopan maihin avaa Poliisiammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneille aiempaa monipuolisempia urakehitysmahdollisuuksia myös poliisihallinnon ulkopuolella, niin Suomessa kuin Euroopassa. Tämän on nähty vahvistavan poliisihallinnon osaamispohjaa ja kansainvälisen yhteistyön käytännön valmiuksia.

Ammattiliitto pitää muutosta perusteltuna Sekä Poliisiammattikorkeakoulu että Poliisijärjestöjen liitto ovat pitäneet koulutusuudistusta hyvänä. Uusi lainsäädäntö antaa hyvän pohjan laadukkaalle poliisikoulutukselle tulevaisuudessa. Ammattiliiton mielestä uudistus tulee nostamaan poliisikoulutuksen arvostusta ja sitä kautta

ammattiaan varten. Pelastustoimen täytyy reagoida tilanteeseen ja kehittää koulutusjärjestelmäänsä.

Kyse on siitä, miten palomiehen työnkuva nähdään. — Palomiehen työ on laajaalaista asiantuntijatyötä, johon tarvitaan paras mahdollinen koulutus, Nikula tiivistää.

Pelastusalan koulutuksen kehitystarpeita kartoitettiin virallisesti viimeksi vajaa kaksi vuotta sitten. Sisäministeriön asettama työryhmä ei silloin raportissaan käsitellyt pelastajatutkinnon laajempaa remonttia.

koko ammattikunnan arvostusta. Poliisin perustutkinnon muuttaminen ammattikorkeakoulutasoiseksi ja jatkotutkinnon nostaminen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tasoiseksi on perusteltua. Poliisiksi valmistutaan jatkossa kolmessa vuodessa, joten pituutta opiskelulle tulee puoli vuotta lisää. Kun opiskelukustannukset nousevat, tulee ammattiliiton mielestä jatkossa huolehtia entistä tarkemmin siitä, että valmistuville on nopeasti tarjolla oman alan työpaikkoja. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva LEHTIKUVA

OTA KANTAA! Lähetä kommenttisi jutut@palomiesliitto.fi tai palautelomakkeella: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > palaute

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

OPISKELU

Pekosta ammatillista itseluottamusta Pelastuskoulusta sai hyvät eväät brankkarin ammattiin, kiittää Pelastajakurssi 36 kurssin vanhin Sampo Kiesiläinen.

P

eko valmentaa aidosti työelämään. Vaikka opinnoissa on aika paljon teoriaakin, niin painopiste on työssä tarvittavien taitojen oppimisessa. Sen ansiosta koulun käyneet voivat luottaa itseensä, että he osaavat hoitaa tulevat työtehtävänsä, Kiesiläinen sanoo. Arvioidessaan Pekon opetusta Kiesiläinen tietää mistä puhuu, sillä hänellä on kokemusta useammasta eri oppilaitoksesta. 35-vuotias Kiesiläinen on aikaisemmin opiskellut liikunnanohjaajaksi ja osteopaatiksi. Pelastajan tehtävistä hän kiinnostui Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevien hyvien ystävien ansiosta. — Kavereiden kautta tiesin aika paljon, millaista tämä työ on todellisuudessa, mitkä ovat hyvät ja huonot puolet. Näiden faktojen pohjalta tulin siihen tulokseen, että tämä voisi olla minun juttu. — Toinen syy pelastajakurssille hakeutumiseeni oli se, että olin ollut useamman vuoden yrittäjänä osteopaatin tehtävissä, enkä enää halunnut tehdä töitä pelkästään yrittäjänä.

Loppusodan kautta työelämään Helsingin pelastuskoululla pelastajatutkinnon opinnot päättyvät perinteisesti ns. loppusotaan, jossa testataan valmistuvien oppilaiden osaamista.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastajaksi valmistunut Sampo Kiesiläinen aloitti työt Malmin pelastusasemalla elo–syyskuun vaihteessa. — Opiskeluajoista ja Pekosta tuli paljon hyviä muistoja. Parhaimmat niistä liittyvät kurssiporukkaan. Tosi hienoja reissuja tehtiin, muun muassa kurssimatka Barcelonaan.

Se vastaa käytännössä työvuoroa muuten, mutta keikkoja on lähes koko ajan ja ne ovat lavastettuja. Kurssi 36:n loppusota alkoi kolme vuorokautta ennen kurssin valmistujaisjuhlaa. — Aloitimme Cooperin testillä aamulla yhdeksän aikaan. Sen jälkeen meillä oli erilaisia tehtäviä: savusukellusta, liikenneonnettomuuksia, vesipelastusta sekä kaikenlaisia pelastajan kädentaitojen testejä, kertoo Kiesiläinen. — Kaikki tehtävät oli hienosti järjestettyjä, aidoissa paikoissa Helsingin kaduilla. Sellaisia, mitä ei välttämättä koko ajan pääse harjoituksissa tekemään.

— Niistä mieleenpainuvin oli raitiovaunutehtävä, jossa operoitiin Mäkelänkadun kiskoilla oikean raitiovaunun, autojen ja näyttelijäpotilaiden kanssa. Se oli aika monipuolinen ja sisälsi kaikenlaista erilaista huomioitavaa. Opiskelijoilla oli loppusodasta hyvät ennakkotiedot, joten he tiesivät etukäteen, mitä sen aikana suurin piirtein tapahtuu. — Tiesimme, että se on kohtalaisen raskas vuorokausi ja nukkumaan ei pääse. Sitä kuitenkin innolla odotettiin. — Kurssikaverit suoriutuivatkin mielestäni erittäin hyvin. Osasta tehtävistä saimme palautetta heti tilanteen


OPISKELU

29

PELASTUSKOULU ESITTELYSSÄ

SPAL palkitsi valmistuvia jälkeen ja enimmäkseen kaikki palaute oli positiivista ja hyvää. Tietenkin tuli myös kehittäviä ehdotuksia, ja niin pitääkin. Sitä vartenhan niitä tehtäviä tehdään. Loppusodan ja valmistujaisjuhlan jälkeen pelastajiksi valmistuneet siirtyivät normaaliin työvuoroon Helsingin pelastuslaitokselle. Kahden edellisen kurssin tapaan myös he suorittavat töiden ohessa lähihoitajatutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Kiesiläinen arvioi, että vastavalmistuneista tulee hyvin monipuolista

täydennystä pelastuslaitoksen palvelukseen. — Nuorimmat ovat parikymppisiä, suoraan koulun penkiltä tai intistä, mutta joukossa on useampi yli kolmekymppinenkin. Suurin osa on ollut töissä aikaisemmin ja heillä on hyvin erilaista taustaa, esimerkiksi rakennusalalta ja ambulanssin ensihoidosta, ja oli joukossa yksi maisterikin. n Teksti ja kuva TUIJA TERVO

Helsingin pelastuskoulussa vietettiin pelastajakurssi 36:n ja pelastaja-ensihoitajakurssi 2:n valmistujaisjuhlaa 23.8. Palomiesliiton stipendit myönnettiin kurssien priimuksille, jotka olivat sekä opintomenestykseltään että asenteiltaan erinomaisia esimerkkejä oikeista Stadin Brankkareista. Pelastajakurssi 36:lta stipendin sai Sampo Kiesiläinen ja pelastajaensihoitajakurssi 2:lta Joonas Pulkkinen.

Ensimmäiset pelastajat tapaavat jälleen ENSIMMÄISET nykymuotoisen palomieskoulutuksen saaneet kokoontuvat Tampereelle. Pelastajakursseilta 1 ja 2 valmistuneiden tapaaminen järjestetään 16. päivä marraskuuta. Kuopion kahdelta ensimmäiseltä ammattikurssilta valmistui joulukuussa 1993 yhteensä 58 pelastajaa. Kahdessa vuosikymmenessä elämä on vienyt palomiehiä eri puolille Suomea, joten tapaamisessa riittää varmasti muisteltavaa. Vuosina 1992—1993 Kuopiossa opiskeltiin vielä Valtion Pelastuskoulussa. Nykynimensä ja -muotonsa Pelastusopisto oppilaitos sai 1995, kun Valtion Pelastuskouluun yhdistettiin päällystön koulutuksesta vastannut Valtion Pelastusopisto. Pelastusopisto on viime aikoina pyrkinyt aktivoimaan alumnitoimintaa eli yhteyksiä opistolta valmistuneihin ja siellä työskennelleisiin. Alumniksi voi liittyä jokainen opistolla opiskellut tai työskennellyt sekä pelastustoimen koulutuksesta ja kehittämisestä kiinnostunut. Alumniksi tähän mennessä liittyneistä pidetään luetteloa Pelastusopiston nettisivulla. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

ENSIHOITO

Opitaan positiivisesta palautteesta Ensihoidon simulaatiossa opitaan positiivisen palautteen avulla. Aiemmin harjoitepalautteissa käytiin läpi lähinnä puutteita. Pelastusopiston ensihoidon opettajat ovat itsekin oppineet käyttäessään oppimismenetelmää. Simulaatio-oppimisessa käytetty palautetekniikka on siirtynyt muuhunkin opetukseen.

S

imulaatio-oppiminen sekoitetaan helposti nuken avulla tehtävään elvytysharjoitukseen. Toki nuken avulla tehtävä elvytysharjoituksessakin voidaan käyttää simulaatio-oppimismenetelmää, mutta se edellyttää tilanteelta enemmän kuin pelkän tekniikan ja taktiikan opetuksen. Simulaatio-oppimisessa pääpaino ei yleensä olekaan itse elvytyksessä tai taktiikassa, vaan ryhmätyötaidoissa: Miten työpari tai useampi yksikkö toimivat yhdessä potilaan parhaaksi. Vasta toissijaisena tavoitteena on elvytystilanteen opettelu. — Kun ryhmätyötaidot osataan, todennäköisesti paranee myös kokonaistilanteen hallinta ja potilas saa parempaa hoitoa. On myös pystyttävä miettimään toimiiko ryhmä oikein, Pelastusopiston vanhempi opettaja Kai Heleveranta sanoo. Simulaatioon tulevalta henkilöltä odotetaan riittäviä käden ja perusosaamisen taitoja. Pelastajaoppilaskaan ei pääse simulaatioon heti, vaan vasta tietyssä vaiheessa opiskelua. Pelastusopistolla simulaatiotilanteeseen osallistuu aina kaksi toimivaa ryhmää, joista vuorollaan toinen toimii ja toinen seuraa tilannetta videon välityksellä. Videon avulla tilannet-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ta seuranneet opiskelijat osallistuvat palautetilaisuuteen, jossa molemmat ryhmät kertovat havainnoistaan. Avainasemassa ovat kuitenkin harjoitteen tekijät, jotka analysoivat omaa tekemistään. Simulaation vetäjät ovat asiaan perehtyneitä opettajia, jotka ohjaavat tekijöiden omaa analyysiä ja koko palautetilaisuutta. — Meillä on simulaatiossa aina vähintään kaksi opettajaa, joista toinen ohjaa potilassimulaattoria ja toinen simulaatiota. Joskus kolmas opettaja osallistuu harjoitukseen kenttäjohtajan tai tilannejohtajan ominaisuudessa. Lähes kaikilla ensihoidon opettajillam-

Pääpaino ei yleensä olekaan elvytyksessä tai taktiikassa, vaan ryhmätyötaidoissa.

me on valmius opettaa simulaatioharjoitteita, Helveranta sanoo.

Pedagogia on tärkein Simulaatio-oppimisesta tekee simulaatio-oppimista nimenomaan sitä varten kehitetty pedagoginen menetelmä. Siksi mikä tahansa peruselvytysharjoitus ei ole simulaatiota. Oululaiset amk-opiskelijat kehittivät opinnäytetyönään mielenterveyspotilaan hoitamiseen tarkoitettuja simulaatio-oppimisskenaarioita. Niissä ei ole nukkea ollenkaan, vaan harjoituksessa potilas on asiaan perehtynyt oikea ihminen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri järjestää alueellaan simulaatioita siten, että asiaan perehtynyt lääkäri ja ensihoidon kenttäjohtaja nostavat ambulanssin paareille potilassimulaattorin, ajavat auton vuorollaan eri asemalle, jossa ensihoitajille järjestetään huolella suunniteltuja simulaatioita. Simulaatio-oppimistilanteen kriteereistä onkin erilaisia näkemyksiä. — Meidän näkemyksemme on, että simulaatiotilanne on kunnolla suunniteltu, se on tavoitelähtöistä. Jokaisessa eri harjoitteessa sekä opettajien että oppilaiden roolit on kunnolla suunniteltu, myös tapahtumaympäristö on huolella mietitty. Pelastusopiston kri-


ENSIHOITO

31

teeri on myös se, että tilanne on voitava videoida, josta voidaan tarpeen tullen käyttää sopivia pätkiä palautteen tukemiseksi, Helveranta sanoo.

Aidontuntuinen harjoitus

Helsingin pelastuskoulun oppilaita harjoittelemassa potilassimulaattorilla.

Simulaatiossa harjoitus on aidon tuntuinen. Yleensä potilaana käytetään tietokoneella ohjattavaa potilassimulaattoria, jota voidaan hoitaa monin eri tavoin ja potilas myös reagoi hoitoihin kuten oikea potilas. Esimerkiksi väärin annosteltu lääke, antaa ei-toivotun vasteen. Potilassimulaattori vastaa sille tehtyihin kysymyksiin, jos sen tila edellyttää puhumista. Nykyaikaiset potilassimulaattorit ovat langattomia ja sellaisia, jotka kestävät tiettyyn rajaan asti säätä. Harjoite voidaankin pitää melkein missä tahansa aidossa paikassa. Potilassimulaattoria ohjataan tabletilla, lisäksi ohjaajalla on kuulokkeet ja mikrofoni hoitajan ja potilaan dialogia varten. Myös kameratekniikka on suunniteltu siten, että se voidaan tarvittaessa asentaa vaikka ambulanssin hoitotilaan. Pelastusopiston simulaatiot tehdään toistaiseksi koulurakennukseen tehdyssä oppimisympäristössä. Se muodostuu varsinaisesta kameroin varustellusta toimintatilasta, erillisestä ohjaustilasta sekä luokkahuoneesta, jossa voidaan seurata tilannetta videon välityksellä ja käydä palaute. Pelastusopistolla pelastajaoppilaat opiskelevat simulaatiomenetelmällä kolmeen eri otteeseen. Yhteen oppimiskertaan mahtuu kerrallaan kahdeksan opiskelijaa ja se kestää joko neljä tai kahdeksan tuntia. — Yhden lukuvuoden aikana simulaatiokoulutusta saa neljä 30 oppilaan ryhmää, joten opettajan näkökulmasta tahti on tiivis, Helveranta sanoo. Hän kertoo, että aluksi pelastajaoppilaat olivat hämillään, kun pitikin arvioida omaa työtä, mutta nopeasti siihen opittiin. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

ENSIHOITO

— Jotkut yksittäiset opiskelijat ovat sitä mieltä, että harjoitusta pohditaan palautteessa liian pitkään ja että pitäisi jo keskustelun sijasta alkaa töihin, Helveranta sanoo. Monesti on myös koettu, että lopullinen harjoituksesta oppiminen tapahtuukin nimenomaan palautetilaisuudessa. Pelastustusopistolla ensihoidon simulaatio-opiskeluun osallistunut palomies Saku Paavola sanoo, että simulaatio poikkesi hänen mielestään vain vähän muista opiston harjoituksista: — Keskityin varmasti enemmän, koska muut silmäparit seurasivat toimintaa. Palautetilaisuus oli liian pitkä ja kommentit kyseltiin moneen kertaan. Lyhyempi palaute olisi riittänyt. — Videolta näki hyvin oman ja ryhmän työskentelyn ulkopuolisen silmin sekä sen, että mikä merkitys on sillä, että kaikki ovat tietoisia meneillään olevasta tilanteesta, Paavola jatkaa.

Myös pelastustoimen opetukseen Simulaatio-oppiminen kannattaisi ottaa ennakkoluulottomasti myös pelastustoimen käyttöön. Sitä voitaisiin hyödyntää vaikkapa työvuoroharjoituksissa. — Simulaatio sopii pelastustyön oppimiseen vähintään yhtähyvin kuin terveydenhuoltoon, pitkään simulaatioiden kanssa työskennellyt JuhaPekka Laakso sanoo. Hän kouluttaa simulaation ohjaaja -kursseja ammattikorkeakoulu Arcadassa ja on tehnyt pitkän uran myös Pelastusopistossa ensihoidon opettajana. Simulaatio-oppimisen keinoin voitaisiin vetää esimerkiksi liikenneonnettomuusharjoitus, jossa opeteltaisiin vaikkapa uusi työkentelytapa. Simulaation harjoitustilanteesta tekee oppimiskeskustelu, jossa ryhmä käännetään asiantuntijaksi. — Tärkeää onkin saada kokeneiden työntekijöiden hiljainen tieto kaikkien ulottuville, Laakso sanoo. Hänen mukaansa toimintatavan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Harjoituksista oppiminen tapahtuukin nimenomaan palautetilaisuudessa.

muuttaminen samassa oppimistilanteessa eri kokemuksen omaaville henkilöille on kuitenkin haastavaa. Se on iso prosessi eikä onnistu yhdellä simulaatiolla. Noviisia voi häiritä liian autenttinen tilanne, mutta konkaria se hyödyttää.
Noviisit monesti valittelevat, että oppimiskeskustelut kestävät ja niissä käydään liian kauan asioita läpi. — Noviisit ovat siinä oikeassa, heillä ei ole käytännön kokemusta, eivätkä he pysty reflektoimaan yhtä hyvin kuin kokeneet. Ohjaajan rooli on noviiseja ohjatessa isompi, Laakso sanoo.
 On ohjaajan pedagogista osaamista, että oppimistilanne sovitetaan ryhmälle oikeanlaiseksi. Laakso on itsekin saanut joskus palautetta liian pitkistä oppimiskeskusteluista. Myöhemmin hän on ymmärtänyt, että ei osannut niissä tilanteissa vetää opetusta parhaalla mahdollisella tavalla.
 — Simulaatio-oppimisen tärkeät kysymykset ovatkin, että mitä halutaan opettaa, missä vaiheessa uraa ja kuinka paljon, Laakso sanoo. Tehtävää pitää voida helpottaa ja vaikeuttaa kesken harjoituksen.

Välineiden lisäksi osaamista Simulaatiotoimintaa ei aloiteta noin vain. Myöskään kalliit välineet eivät tuo autuutta. Kun halutaan aloittaa simulaatiotoiminta, on hankittava

myös ohjaajanosaamista, sillä laite ei simuloi vaan henkilöt.
Näin on tehnyt esimerkiksi Keski-Suomen pelastuslaitos, joka hankki ensin ensihoidon simulaatiovälineet. Laakso on menossa pitämään pelastuslaitoksen väelle ohjaajakoulutusta. Arcadan Simulaatio-ohjaajakurssit ovatkin simulaatiopiireissä tunnustettuja. Lähes kaikki tahot, jotka esittelevät simulaatiotoimintaansa, mainitsevat ensimmäisten asioiden joukossa, kuinka moni ohjaaja heiltä on käynyt Arcadan koulutuksen. Arcadan kursseilla on koulutettu jo 300 ohjaajaa. Peruskurssi kestää kolme päivää, jonka jälkeen simulaatiomenetelmää voi alkaa soveltaa opettamisessa. — Olisikin mielenkiintoista pitää pilottina ohjaajakurssi pelastustoimen


ENSIHOITO

33

TIEDON VAIHTOA ESITTELYSSÄ

SESAM edistää simulaatiota Eurooppalainen SESAMjärjestö edistää simulaatiooppimista terveydenhuollossa. SESAM järjestää joka vuosi simulaatiokongressin, johon osallistuu 400—500 alan ihmistä. Kongresissa esitellään uusinta tutkimustietoa sekä pidetään luentoja ja työpajoja. Tänä vuonna SESAM-kongressi pidettiin Pariisissa. Paikalla oli noin 20 suomalaista, jotka pitivät luentoja ja työpajoja. Pariisin SESAMin anti vahvisti Arcadan simulaatio-opettaja Juha-Pekka Laakson käsitystä siitä, että Suomessa tehdään laadukasta terveydenhuollon simulaatiota:
 — Suomessa potilasturvallisuus ja tiimityöskentely on tuotu simulaatio-opetukseen. Esimerkiksi Pelastusopistolla tätä tehdään erittäin hyvin.

väelle siten, että ohjaajien fokus olisi puhtaasti pelastustoimessa, Laakso sanoo.
 Hän ei tiedä, käytetäänkö simulaatio-oppimista jo Suomessa pelastustyön oppimisessa. Se on täysin mahdollista. Keski-Suomen pelastuslaitokselle Laakso menee pitämään ohjaajakurssia ensihoidon opetusta silmälläpitäen. Monilla turvallisuuskriittisillä aloilla Suomessa simulaatio on jo käytössä.
 — Uskallan väittää, että kun simulaatio on käytössä ilmailussa, merenkulussa ja terveydenhuollossa, niin se toimii pelastustoimessakin, Laakso sanoo. n Teksti MARKO PARTANEN Kuvat JUHA-PEKKA LAAKSO

KEV-ED Heavy Rescue Finland

järjestää 3-päiväisen raskaan ajoneuvon pelastuskurssin Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella, Porissa. 24.9—26.9.2013 Lisäinfoa: marko@heavyrescue.se puh. 0400 562 108 Infoa myös muista kurssipaketeista liikennepelastamiseen liittyen.

Jotkut asiat on hyvä pitää erillään.

Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien eristeratkaisujen valmistaja. Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteessa www.paroc.fi



 PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

HAL

HAL asetti jäsenet näköalapaikoille Hätäkeskusammattilaisten liiton jäseniä kokoontui kesäkuussa vuosikokoukseen ja koulutuspäivään Tampereelle. Kokous valitsi edustajat sekä SPALin että Pardian hallitukseen.

E

ri puolilta Suomea Tampereelle 19. kesäkuuta saapuneet hätäkeskuspäivystäjät osallistuivat ensin koulutustilaisuuteen, jonka jälkeen päivä jatkui HAL ry:n vuosikokouksessa. Virallisen osuuden jälkeen iltaa jatkettiin vielä ruokailun merkeissä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa HALin lähitulevaisuuden toimintaa ja kerättiin palautetta toimintamuotojen kehittämiseksi. Puheenjohtajana kokouksessa toiminut pääluottamusmies Arto Pirttimaa kertoi, että HALin jo toteuttamat jäsentapahtumat eri hätäkeskusalueilla ovat saaneet kiitosta. — Tapaamisissa on tutustuttu muissa hätäkeskuksissa työskenteleviin kollegoihin ja vaihdettu ajatuksia. Vuorotyö tietysti tuottaa ongelmia osallistumiselle, mutta pyritään huomioimaan se järjestelyissä jatkossakin, Pirttimaa sanoi. Kehittämisasioista kokouksessa keskusteltiin esimerkiksi luottamusmiestoiminnan edelleen kehittämisestä ja viestintäasioista. Yksityiskohdista

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Hätäkeskusammattilaiset tapasivat kesäkuussa Tampereella koulutuspäivän ja HAL ry:n vuosikokouksen merkeissä. Vuosikokouksessa sihteerinä toimi Jaana Lindgren (vasemmalla) ja puheenjohtajana Arto Pirttimaa. Mukana olivat myös Pardian hallitusedustajaksi valittu Johanna Eerola ja SPALin hallitukseen varaedustajaksi valittu Tiina-Riikka Nyman.

tiedotetaan tarkemmin suoraan HALin jäsenille, kun suunnitelmat edistyvät. — Hätäkeskusammattilaisten liitto on elänyt vahvan kasvun aikaa, aina alkaen liiton perustamisesta tähän päivään saakka. Toiminta vakiintuu, ja on hyvin myönteistä, että jäsenet kokevat liiton omakseen. Aktiivinen jäsenkunta on edellytys liiton toiminnalle, kiitteli HALin puheenjohtaja Petri Hynninen.

On myönteistä, että jäsenet kokevat liiton omakseen.


HAL

35

HÄKE-ARVIOINTIRYHMÄ:

Henkilöstön jaksamista tuettava edelleen Kokous päätti myös HALin uuden hallituksen kokoonpanosta. Käytännön toimivuuden kannalta pidettiin hyvänä linjausta, jossa hätäkeskusten HAL-luottamusmiehet muodostavat hallituksen. Hallituksen toimikausi on yksi vuosi. Liiton edustajia valittaessa kokousväki pääsi äänestämäänkin. Hätäkeskusammattilaisten liitolla on paikka Palomiesliiton liittohallituksessa ja tähän tehtävään valittiin varsinaiseksi jäseneksi Jaana Lindgren Tampereelta ja varajäseneksi Tiina-Riikka Nyman Kuopiosta. Pardian hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Johanna Eerola Keravalta ja varajäseneksi Arto Pirttimaa Oulusta. Sekä Pardian että SPALin hallitukset ovat päätöksenteon näköalapaikkoja. Tampereen kokoukseen tulleet HALin jäsenet pitivät tärkeänä, että jatkossa kummassakin toimielimessä on hätäkeskuspäivystäjä toimimassa linkkinä oman jäsenistön suuntaan ja viemässä HAL-viestiä eteenpäin. HALin nimitysesitykset käsitellään vielä virallisen järjestyksen mukaisesti Palomiesliiton hallituksessa.

HALIN vuosikokouksen alla julkistettiin sisäministeriön asettaman hätäkeskusuudistusta arvioineen työryhmän raportti. Ryhmä arvioi uuden Oulun hätäkeskuksen toimintaa sekä seurasi Itä- ja KaakkoisSuomen hätäkeskuksen yhdistymistä Kuopioon. Arviointiryhmässä oli mukana kuusi kansanedustajaa, muun muassa edellinen sisäministeri Anne Holmlund (kok). Raportissa todetaan, että ”kokonaisuutena arvioiden toteutetussa hätäkeskusuudistuksessa on onnistuttu parantamaan hätäkeskustoiminnan tasoa”. Uudistus on myös johtanut koko viranomaisketjun eli pelastustoimen, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen kehittämiseen ja valtakunnalliseen yhdenmukaistamiseen.

Oulun uudessa hätäkeskuksessa toiminnan resursointi on ollut riittävä alusta lukien, arviointiryhmä toteaa: — Henkilöstön työkuorman tasaaminen on onnistunut uudessa hätäkeskuksessa toiminnan vakiinnuttua. Lapin hätäkeskuksen henkilöstöstä noin 2/3 eli 34 työntekijästä 22 siirtyi Ouluun. Kaksi siirtyi valtion muihin tehtäviin, kaksi eläköityi ja seitsemän irtisanottiin. Henkilötyövuositilastojen päivystäjien lukumäärä uudessa Oulun keskuksessa vuonna 2012 oli yhteensä sama kuin vuonna 2011 erillisissä keskuksissa. Vuoromestarit ja hallintohenkilöstön määrä on vähentynyt. Kokonaisuutena uuden hätäkeskuksen henkilöstömäärä on pienempi. Palvelutaso ei vaihdellut Oulun hätäkeskuksessa yhtä voimakkaasti kuin erillisissä hätäkeskuksissa vuonna 2011. Erillisen konsulttiyrityksen selvityksen mukaan Oulussa käyttöönotettu uusi salityöskentelymalli on tasannut jossain määrin työn kokonaiskuormittavuutta, vaikka onkin muuttanut kuormituksen painoaluetta ilmoitusten vastaanotosta tehtävän seurantaan. Konsulttiselvityksessä arvioitiin, että henkilöstön koulutusta olisi pitänyt olla enemmän ennen uusimuotoisen toiminnan aloittamista.

Kuopion uudessa hätäkeskuksessa yhdistäminen osoittautui Oulua Hätäkeskuksissa puolestaan äänestykset ovat edessä vuoden vaihteessa, kun luottamusmiehet valitaan seuraavalle kaksivuotiskaudelle. n Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

haasteellisemmaksi, arviointiraportissa myönnetään. Toimintojen yhdenmukaistaminen myöhästyi. Tähän vaikuttivat esimerkiksi yhteistyöviranomaisten suurempi määrä, toimintakulttuurien erot ja viestintä- ja palautejärjestelmien hankaluudet. Viranomaisyhteistyö monimutkaistui. Toisaalta hätäpuheluun vastaamisaika parantui. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten vakituisessa virkasuhteessa olevaa henkilöstö oli 103, josta Kuopioon siirtyi 67 ja 29 irtisanottiin. 15 henkilöä siirtyi toiselle työantajalle ja kolme Hätäkeskuslaitoksessa > toisiin tehtäviin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

HAL

Jatkossa tulee arviointiryhmän mielestä varmistaa hätäkeskustietojärjestelmä Erican, kenttäjohtojärjestelmä KEJOn ja viranomaisverkko VIRVEn rahoitus ja toimintaedellytykset, jotta operatiivinen toiminta ei vaarantuisi missään tilanteessa. Henkilöstön osalta hätäkeskuslaitoksen on uudistuksen edelleen edetessä ennakoitava ja huolehdittava henkilöstön riittävästä koulutuksesta. Lisäksi on edelleen tuettava henkilöstön jaksamista ja seurattava uudistuksen vaikutuksia henkilöstöön, arviointiryhmä toteaa. Toimintatapojen uudistuminen on ollut henkilöstölle vaativaa. Siksi uudistuksen kaikissa vaiheissa on kiinnitettävä huomiota jaksamiseen, arviointiryhmä toteaa. Saatua palautetta voidaan hyödyntää muutoksen edetessä kehittämällä henkilöstöä koskevia toimintatapoja ja koulutusta. — Suuremmat keskukset mahdollistavat resurssien joustavamman käytön erilaisten tilanteiden mukaan. Työn määrää ja kuormittavuutta pystytään tasaamaan, mikä parantaa työhyvinvointia, arviointiryhmä näkee.

>

Arviointiryhmä on käsitellyt myös Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin antaman palautteen. Liiton jäseniltä saama palaute hätäkeskusuudistuksesta on ollut

sekä positiivista että negatiivista. Positiivisiksi seikoiksi on nähty uusi salityöskentelymalli sekä päivystäjän työnkuvan selkeys. Yhdistyneissä keskuksissa on uusia työkavereita, jotka on koettu myönteiseksi esimerkiksi työssä jaksamisen kannalta. Myös henkilöstövahvuuksien parantuminen on huomioitu. Negatiiviseksi palautteeksi on kirjattu mm. uudistuksen alkuvaiheen sekavuus ja pettymys siihen, ettei hätäkeskusten sijoituspäätöksiä peruttu. Muutoksen toimeenpanoa koskevia päätöksiä taas tehtiin jo muutoksen edetessä. Työntekijät reagoivat päätöksiin ja muutoksiin eri tavoin, mikä vaikutti työpaikan tunnelmaan.

Yhdistysmisprosessissa seuraavaksi Pirkanmaan hätäkeskus yhdistyy Satakunnan häken kanssa Porin hätäkeskukseksi vuoden 2013 lopussa. Länsi-Uudenmaan häken toiminnot siirretään Keravalle ja Hämeen häken toiminnot Turkuun keväällä 2014. Viimeisenä KeskiSuomen häke siirtyy Vaasaan syksyllä 2014. Hätäkeskusuudistuksen toteutumisen arviointiraportti (SM 2013) on luettavissa kokonaisuudessaan netissä. Linkki raporttiin löytyy HALin nettisivulta www.halry.fi tiedostot-kansiosta.

TEHOKKAAT FMG-HARJALAITTEET VALTRA-MYYJÄLTÄ

KERÄÄVÄ HARJALAITE • Toimii erinomaiseti suurellakin ajonopeudella • Kellunnan ansiosta harja myötäilee tien/pihan pintaa erinomaisesti • Hydraulinen sivuharjan hallinta tekee työstä nopeaa ja miellyttävää • Vesitysmahdollisuus

AVOHARJA

• Perinteinen harjalaite yleisharjaukseen • Helppokäyttöinen • Harjalamellien vaihto helppoa ja nopeaa • Soveltuu hyvin traktoreihin, pyörä- ja erikoiskoneisiin

KAUHAHARJA

• Suosittu harjalaite katujen, pihojen, navetoiden ja purkutilojen harjaukseen • Kerää hyvin myös suuret jätteet, kuten laudanpalaset • Vaihdettava huulilevy irrottaa tehokkaasti takertunutta jätettä tai savea maasta • Painopiste lähellä ajokonetta - kulkee hyvin myös pienellä peruskoneella • Roskien kuormaus helppoa esim. perävaunuun • Vesitysmahdollisuus

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


37

LEHTIHARAVA Iitin kunnassa ensihoidon kustannukset ovat nousseet rajusti ja lääkkeeksi on esitetty yöaikaisen ambulanssipalvelun heikentämistä. Vähennykset olisivat kohtalokkaita erityisesti elvytyspotilaille, joille jokainen minuutti on kallisarvoinen. Iitissä sairaankuljetukset hoitaa PäijätHämeen pelastuslaitos ja vuosittain lähtöjä on noin 1 200. Öisistä lähdöistä joka kolmas on kiireellinen. YLE 14.8.2013

Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja vähiten poliitikkoon. Palomiehet kykenevätparhaimmillaan pelastamaan ihmishenkiä, mutta poliitikot näyttävät kyvyttömiltätekemään edes pieniä luottamusta lisääviä ratkaisuja Suomessa. Asia käy ilmi Valittujen Palojen ja sen eurooppalaisten sisarlehtien yhdessä brittiläisen tutkimuslaitoksen kanssa tekemästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin haastateltavien luottamusta eri ammattien edustajiin. VALITUT PALAT 4.7.2013

Ylä-Savon kunnissa ollaan huolissaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ehdottamien varallaolojärjestelmien muutosten takia. Pelastuslaitoksen kannalta palvelutason heikentäminen on ymmärrettävää, koska kuntien ukaasit kulujen kasvun rajoittamiselle ovat kovat. Jos kunnilta ei tule rahaa niin paljoa kuin pelastuslaitoksen nykytoimet tarvitsevat, jostain on säästettävä. Valmiustilan laskeminen pitäisi kuitenkin pelastustoimen ollessa kyseessä olla vihonviimeinen keino säästöjen löytämiseksi. IISALMEN SANOMIEN PÄÄKIRJOITUS 11.8.2013

Niin Pirkanmaalla kuin parin muun pelastuslaitoksen alueella on määrätty virkaan henkilöitä, joilla ei ole asianmukaista pelastusalan koulutusta. Pirkanmaan pelastuslaitoksessa edellisen virkavalinnan joukossa oli yli 50 pätevää hakijaa. Miksi pelastuslaitos ja sisäministeriö toimivat alamme arvojen vastaisesti palkkaamalla epäpäteviä henkilöitä ammattilaisten sijaan? Mikäli motiivina ovat kustannussäästöt, on keinovalikoima ehdottomasti väärä. Palomiehen ammatin polkumyynnillä ei säästöjä saada aikaan. SPALIN PUHEENJOHTAJA KIM NIKULA AAMULEHDESSÄ 11.8.2013

Madaltamalla organisaatiorakennetta sekä purkamalla byrokratiaa esimerkiksi keskittämällä pelastustoimen hallinto yhteen tai kahteen yksikköön, vapautuisi luonnollisen poistuman kautta merkittävä määrä budjettivaroja, joilla voidaan palkata henkilöstöä operatiivisiin tehtäviin. Tällä olisi jo henkeä pelastava vaikutus. SPALIN PUHEENJOHTAJA KIM NIKULA KALEVASSA 8.8.2013

Perustuslaki edellyttää virkasuhdetta, kun käytetään julkista valtaa. Pelastustoiminnassa puututaan tarvittaessa kansalaisten perusoikeuksiin. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä tuki pelastustoimessa, mutta se ei saa korvata kansalaisten perustuslaillista oikeutta turvalliseen arkipäivään sekä hyvään hallinnolliseen pelastusviranomaistoimintaan. SPALIN PUHEENJOHTAJA KIM NIKULA SATAKUNNAN KANSASSA 25.6.2013

Asioidessani Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella hiljattain, tuli pakosti mieleen, että jonkinlainen antirahasampo tämänkin organisaation on oltava. Kaikkien tähän saakka lopetettujen palolaitosten päällystö on nyt osa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitosta. Montako kauhaa tässä sopassa nykyisin on? Kuinka monelle työpaikkansa paloaseman päällikkönä menettäneelle on loihdittu uusi virka ja miten nämä toimet edesauttavat pelastuslaitosta? HARRI PIISTINEN TURUN SANOMIEN YLEISÖNOSASTOSSA 24.6.2013

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on kaivanut esiin keinot, joilla kaupungin vaatimat säästöt toteutetaan. Kaikki laitoksella päivätyötä tekevät esimiehet, hallintohenkilökunta ja tarkastajat pitävät työlomia tai virkapaita vähintään kuuden päivän ajan. Talkoisiin osallistuu noin viisikymmentä henkilöä. Vuorotyötä tekeville palomiehille kertyviä arkipyhäkorvauksia ei anneta rahana, vaan vapaina. Hankinnat ja työt priorisoidaan, etusijalla ovat palomiesten työturvallisuuteen liittyvät ostot sekä riskien valvonta. YLE 17.6.2013

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

WPFG: Jyväskylään lätkäkulta World Police and Fire Games järjestettiin pitkän tauon jälkeen Euroopan mantereella Belfastissa. Suomalaiset palomiehet menestyivät loistavasti. Jyväskylän lätkäjoukkue otti makean maailmanmestaruuden.

Ansaittua kultaa kaulassa. WPFG 2013 oli Jyväskylän joukkueelle ikumuistoinen.

E

lokuun alussa järjestetyistä kisoista tuotiin kotiin kaikkiaan 48 mitalia, joista kultaisia 23, hopeisia 17 ja pronssia kahdeksan. Suomi oli selvästi parhaiten menestynyt Pohjoismaista. Jääkiekossa palomiesten voittamien mitalien värikirjo oli täydellinen. Jyväskylän Palokunnan Urheilijat voitti kultaa II-divisioonassa eli alue- ja kaupunkijoukkueiden sarjassa. Helsingin pelastuslaitoksen joukkue oli hopealla sarjassa 35+ ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen joukkue otti pronssia noviisisarjassa. Jyväskylästä oli lätkäjoukkue toista kertaa WPFG-matkalla. New Yorkissa kaksi vuotta sitten ei vielä tullut menestystä. Nyt oli kasassa kovempi joukkue — usealla entisellä ammattipelaajalla maustettu. Kahdeksan päivän aikana JyPaU pelasi kuusi tiukkaa peliä. Välierässä Bostonia vastaan vastustaja tasoitti viisi sekuntia ennen loppua. Jyväskyläläiset saivat vielä mahdollisuuden ja ratkaisivat voiton jatkoajalla. Finaalissa New Yorkia vastaan Jyväskylä oli jo häviämässä 0—3, mutta toisessa erässä tehdyt kaksi maalia toivat

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

lisää voitontahtoa. Kopissa päätettiin, että nyt näytetään, ja niin keskisuomalaiset lopulta tuulettivat 4—3 voittoa parituhatpäisen yleisön edessä.

Lätkä iso laji Pohjois-Irlannissa Jyväskylän voittojoukkueessa pelasivat Hannu Holmberg, Markku Ikonen, Mikko Inkinen, Paavo Kellosaari, Jukka Kemiläinen, Mikko Kirjavainen, Petri Lohjala, Aapo Pihlainen, Marko Rantanen ja Ville Väisänen. Matka oli joukkueelle ikimuistoinen. Pelit olivat kunnon kiekkoa, eikä lohkossa ollut heittopusseja. Järjestelyt Belfastissa toimivat, etäisyydet olivat lyhyet ja kisat olivat kaupungissa ja mediassa näyttävästi esillä. Kultamitalijoukkue on puhtaasti keskisuomalainen joukkue, muutamalla vierasvahvistuksella. Ensimmäiset viisi peliä maalivahtina toimi espoolainen Marko Rantanen, ex-suomenmestari-Jokeri. Rantasen jouduttua palaamaan Suomeen, finaalipeliin maaliin siirtyi kentältä Ville Väisänen.


39

Alun perin Belfastiin piti lähteä kahden kentällisen joukkueella, mutta viime hetken peruutukset veivät puolet pelaajista. — Saimme peleihin kentällisen ja vaihtoaitioon kaksi-kolme pelaajaa. Kaikkien koettelemusten jälkeen joukkue kuitenkin tiivistyi ja se oli varmasti yksi avain voittoihin, joukkueen kapteeni Mikko Inkinen sanoo. Taklauskiellosta huolimatta kamppailut kiekosta olivat fyysisiä. Varsinkin kanadalaiset korvasivat voimankäytöllä taidon puutetta. — Lämärit ovat näissä peleissä sallittuja. Aluksi olikin vaikeaa saada lämäri toimimaan, kun Suomessa on totuttu lämärikieltoon, Jukka Kemiläinen toteaa. Kiekko on ehkä yllättäen kovassa suosiossa PohjoisIrlannissa, ja innostus näkyi ja kuului WPFG-kisojen kuuden lohkon peleissä. — Finaaleissa oli kunnon huutoa ja kannustusta, kun paikalliset lätkäfanit perheineen olivat lähteneet seuraamaan palomiesten ja poliisien pelejä. Matseja hehkutettiin paikallisessa mediassa. Muutenkin järjestelyt toimivat: koti-Suomessa pelejä seurattiin livenä netistä, selostuksen kanssa, Hannu Holmberg kertoo. — Lätkä on siellä iso laji. Kotijoukkueen sarjapelit vetävät keskimäärin 5 000 katsojaa, tietää Inkinen, joka aktiiviurallaan pelasi myös Iso-Britanniassa. Kun New Yorkissa 2010 kisoille antoi ylimääräistä virtaa aikataulut sekoittanut hurrikaani, jäi Pohjois-Irlannista mieleen edelleen vahvana henkivä katolisten ja protestanttien välinen kuilu. Vihanpito purskahti kisojen loppupäivänä mielenosoituksessa, mutta jyväskyläläiset olivat siinä vaiheessa ehtineet jo kotimatkalle.

New Yorkin joukkue taipui jyväskyläläisille loppuottelussa 5—3. Ottelua seurasi parituhatpäinen yleisö.

Yksilölajeissakin Suomeen tuli runsaasti menestystä. Mika Kuronen Turusta voitti maailmanmestaruuden kreikkalaisroomalaisen painin 97 kg:n luokassa.

Urheiluseura juhlii loppuvuodesta Mestaruus sattui mukavaan saumaan, sillä Jyväskylän Palokunnan Urheilijat täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Seuran juhlat järjestetään marraskuussa Jyväskylässä pelattavien salibandyn SM-kisojen yhteydessä. Viime aikoina Jyväskylän palomiesurheilijat ovat menestyneet erityisesti salibandyssä, jalkapallossa, kaukalopallossa sekä yksilölajeista golfissa, keilauksessa, uinnissa, yleisurheilussa ja hiihdossa. JyPaUn puheenjohtaja Jukka Kemiläinen sanoo menestyksen ruokkivan uusia voittoja. Seura on onnistunut sekä talkootyössä että uusien urheilijoiden saamisessa mukaan peleihin ja matkoille. — Urheilutoiminta on Keski-Suomessa vilkasta ja miehet aktiivisia, erityisesti laitoksen kokoon nähden. Vaikka

paljon tehdään, emme kuitenkaan ole turhan ryppyotsaisia, Kemiläinen sanoo. Jyväskylässä ei tarvitse jäädä yksin, jos on vähänkin pelimiehen verta. — Kun kuullaan, että uusi palomies on urheilumiehiä, pyydämme herkästi mukaan joukkueisiin ja reissuille, Mikko Inkinen kertoo. Mikä sitten on jyväskyläläisen maailmanmestaruuslätkän taso — sitä testataan joulukuussa, kun JyPaU isännöi palomiesten jääkiekon SM-kilpailua. n Teksti MIKKO TERÄVÄ Jääkiekkokuvat RISTO HELMINEN Painikuva WPFG

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Jäsentapahtumassa esille nousi esiin kysymyksiä niin paikallisesta KVTES/TS-soveltamisesta kuin valtakunnan tason pelastustoimen linjauksista.

Pori 13.6.2013

K

evätkauden viimeinen Paikalliskierros-tapahtuma järjestettiin Satakunnan pelastuslaitoksella, jossa Palomiesliiton paikallisyhdistyksenä toimii Porin Palohenkilöstö ry. Päivä alkoi laitoksen johdon tapaamisella ja jatkui jäsentapaamisella. Enemmän jäseniä tilaisuuteen olisi vielä mahtunut, mutta keskustelu oli vilkasta tälläkin porukalla. Paikalle saapuneita jäseniä kiinnosti SPALin viimeaikaiset avaukset palomieskoulutuksen kehittämisestä ja palomiesten työssään saaman altistuksen vähentämisestä ja tutkimisesta. Palkkaukseen liittyvät asiat olivat aiheena luonnollisesti myös. Jäseniä kiinnosti tietää miten tehtäväkohtaisen palkanosan kehitys on eri alueilla mennyt ja millaisia toimia liitolla on vireillä palkkauksen parantamiseksi. Myös joillain alueilla käyttöön otetusta ns. kokonaispalkkauksesta keskusteltiin. Samalla palautettiin mieleen, miten palkkojen ja työehtojen neuvottelut ylipäätään valtakunnan tasolla hoidetaan ja ennakoitiin asetelmia, joista pääsopijajärjestöt lähtevät syksyä kohti. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat katkolla helmikuussa 2014. Palkkaus on keskustelun ytimessä myös silloin, kun puhutaan pelastushenkilöstön urakehityksestä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Porissa huomautettiin, että palomiehet eivät pääse nauttimaan eläkekertymän bonusvuosista, joilla muita työläisiä houkutellaan jatkamaan työntekoa pitkälle yli 63 vuoden. Siksi palkkauksen taso työtehtävien muuttuessa viimeisinä työvuosina on palomiehille muita kuntatyöntekijöitä kriittisempi seikka. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien palomiesten eläkekustannukset tulevat kunnille kalliiksi. Henkilöstön urakehitysmalliin sijoitettuna sama raha olisi yhteiskunnan kannalta järkevässä käytössä, ja palomiehelläkin olisi vielä viimeisinä työvuosinaan järkevä ja tarpeellinen työtehtävä. Koulutusjärjestelmän kehittämisestä amk-tutkintotasoiseksi oli ennen Porin tapahtumaa keskusteltu Turvallinen Suomi -seminaarissa Helsingissä, joten aiheesta jatkettiin vielä Satakunnassa, kun aihe oli tuoreessa muistissa. Pelastustoimen koulutusjärjestelmää voi verrata toisen turvallisuusviranomaisen eli poliisin järjestelmään. Poliisin perustutkintojärjestelmä uudistuu amk-tasoiseksi, ja uudistus on alalla otettu myönteisesti vastaan. Pelastustoimessa keskeiset päättäjät eivät ole lähteneet vastaavaa uudistusta vetämään — voidaan vain kysyä, miksi? n


PAIKALLISKIERROS

41

Lounastilaisuudessa tapasivat (vasemmalta) Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Aki Nummelin (vas), Porin palohenkilöstön luottamusmies Pekka Puisto, pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, SPALin puheenjohtaja Kim Nikula ja Porin palohenkilöstön puheenjohtaja Asko Mansikkamäki.

SPAL kiersi kevätkaudella seitsemällä paikkakunnalla, viimeisenä oli vuorossa Pori.

Porin Palohenkilöstö Spal ry JÄSENASIAT Marko Virtanen, puh. 0400 528 518 PUHEENJOHTAJA Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 LUOTTAMUSMIEHET Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

Satakunnan pelastuslaitos zz Vastaa pelastustoimen järjestämisestä 20 kunnan, 225 000 asukkaan alueella. Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan ja Kaakkois-Satakunnan toimialueet. zz Seitsemällä paloasemalla vakituinen päivystävä miehistö, lisäksi 50 sopimuspalokunta-asemaa. Lähes 300 työntekijää. zz Pelastuslaitoksella noin 4900 tehtävää vuonna 2012, kiireellisiä noin 2600. Tehtävistä tulipaloja yhteensä 618, liikenneonnettomuuksia 647, ensivastetehtäviä noin 1450.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


42

PAIKALLISYHDISTYKSET HELSINKI

ETELÄ-SAVO

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Asko Reinikainen, puh. 040 334 6857 Varapääluot.mies: Mikko Laine, puh. 040 835 0618 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265 Luottamusmies: Vesa Olkkonen, puh. 050 569 6630

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899 Pääluot.mies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Janne Päykkönen, puh. 044 302 5205 Luottamusmies: Timo Suoninen, puh. 040 554 3398 PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794 Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510 Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

VANTAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Janne Nieminen, puh. 050 599 4161 Luottamusmies: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795

TAMPEREEN PALOESIMIEHET Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896 Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUSIMAA ESPOON PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 Luottamusmies: Jiri Käppi, puh. 044 502 2598 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Esa Koskimaa, puh. 044 555 5451

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453 Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Tuomas Vaismaa, puh. 040 778 1530 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


43

KESKI-SUOMI

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531 Puheenjohtaja: Timo Korhonen, 0400 648 153 Luottamusmies: Hannu Kokkonen, 044 589 0109

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha-Pekka Jolkkonen, puh. 0440 800 802 Puheenjohtaja: Eero Bogdanoff, puh. 050 463 5353 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Marko Virtanen, puh. 0400 528 518 Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

VARSINAIS-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Petteri Broström, puh. 040 558 6074 Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

OULUN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 9480 Puheenjohtaja: Joel Kauppinen, puh. 050 490 5597 Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

POHJANMAA

KAINUU

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497 Puheenjohtaja: Mikko Tuikka, puh. 050 537 1038 Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

KANTA-HÄME

LAPPI

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

LAPIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Salmi, puh. 040 746 5430 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 Luottamusmies: Reijo Huhtala, puh. 050 092 2281

JOKILAAKSOT

HÄTÄKESKUKSET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Esko Rasila, puh. 044 429 6363 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6262

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL RY Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Arto Pirttimaa, puh. 050 409 8502

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Sievi

FIRE

Rankimpiin olosuhteisiin luotu jalkine Al

AL GT Fire XL+ F1 P A

48-52481-373-71M 39-48 EN 15090 2006: F1 P A

Mihin tahansa työsi johtaakin, laita kunnon jalkineet jalkaasi. Sievi FIRE on suunniteltu olosuhteisiin, joihin harvat uskaltavat. Suomessa tehdyt Sievi FIRE:t saat kaikista hyvinvarustetuista alan liikkeistä.

www.sievi.com

Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com

SIEVI_FIRE_SPAL_060813.indd 1

6.8.2013 13.12

Pelastusalan ammattilainen 4/13  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti