Page 34

34

Altistumisen kokonaiskuva alkaa hahmottua Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kerätään ainutlaatuista tietoa palomiesten altistumisesta vaarallisille palossa syntyville kemiallisille aineille.

K

uudella paloasemalla on vuoden ajan kerätty näytteitä Työterveyslaitoksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten palomiehet altistuvat terveyttä vaarantaville palossa syntyville kemiallisille aineille ja voidaanko altistumista vähentää Puhdas paloasema -mallilla. Mukana ovat Keski-Suomen pelastuslaitoksen kolme Jyväskylän paloasemaa, Pohjois-Savosta Kuopion Neulamäki, Keski-Uudeltamaalta Vantaan Havukoski ja Helsingistä Malmi. Tutkimukseen osallistuvilta palomiehiltä kerätään veri-, virtsa- ja sylkinäytteitä. Lisäksi ihoaltistumista mitataan ihoon kiinnitettävillä keräimillä ja ympäristön ilmaa tutkitaan palopukuun kiinnitettävillä passiivikeräimillä. Asemasta riippuen Työterveyslaitos on kouluttanut 2—4 työvuoroa omatoimiseen näytteenottoon. Kaikkiaan koulutuksissa on ollut yli 90 vapaaehtoista palomiestä. Näytteitä kerätään huoneistopalotehtävistä, joissa rakenteita on jo alkanut palaa. – Pelkästään nakit ja muusit -keikkoja ei tutkita, vaikka niistäkin voi tulla melkoinen käry, vaan palon täytyy olla pitemmälle kehittynyt, kertoo vanhempi tutkija Juha Laitinen. Tutkimukseen osallistuvien palomiesten työvuoro käynnistyy virtsanäytteellä. Jos vuoron aikana saadaan hälytys keskisuureen rakennuspaloon, kiinnitetään iholle rintaan ja selkään ihokeräintarrat ja sammutusasun rintapieleen kaksi passiivikeräintä. Tehtävän jälkeen palomiehet pesevät kätensä auringonkukkaöljyllä ja pyyhkivät irtoavan noen pyyhkeisiin, jotka analysoidaan. Asemalla käydään nopeasti pesulla ja otetaan virtsanäytteet. Virtsanäytteiden jälkeen siirrytään laboratorioon antamaan veri- ja sylkinäytteet, jotka vaativat erikoiskäsittelyä säilyäkseen analysointiin asti. Kuu-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

si tuntia altistumisen päättymisen jälkeen annetaan viimeiset virtsanäytteet, joilla arvioidaan ihoaltistumisen suuruutta. Palomiehet pitävät itse kirjanpitoa hälytyksen tapahtumista, sammutustekniikoista ja savusukellusajoista. Kirjatut tiedot yhdistetään altistumistietoihin. Paloesimies kerää myös materiaalinäytteitä palopaikan noesta. Palomiesten näytteiden lisäksi tutkijat ottavat ilma- ja pintanäytteitä paloasemilta ja niiden huoltotiloista.

Näytteenotto jatkuu Veri- ja sylkinäytteistä tutkitaan tulehdusvasteita ja ilmasta kerätyistä näytteistä palossa syntyvien kemiallisten aineiden pitoisuuksia. Tähän mennessä tärkeimpiä näytteitä – veri, virtsa ja sylki – on saatu 11 tulipalosta yhteensä 15 palomieheltä. Tavoite on 30 palomiehen näytteet, jolla määrällä tutkimusaineisto olisi tilastollisesti riittävä. Tutkijat arvioivat, että tutkimusaikaa voidaan mahdollisesti joutua jatkamaan syksylle, jotta näytteitä saadaan kerättyä riittävästi. – Voidaan sanoa, että sopivia huoneistopaloja ei ole ollut vielä tarpeeksi. Joitain oikein hyviä keikkoja on mennyt ohitse niin, että näytteitä ei ole niistä saatu. On esimerkiksi saatu hälytys kesken toisen tehtävän, jolloin keräimet ovat jääneet asemalle, Laitinen kertoo. Näiltäkin keikoilta on ollut tärkeää saada edes jokin näyte. – Olemme kannustaneet ottamaan veri-, virtsa- ja sylkinäytteet, vaikka muut näytteet jäisivätkin puuttumaan. Jo tässä vaiheessa tutkijat haluavat antaa suuren kiitoksen kaikille näytteidenottoon osallistuneille

Pelastusalan ammattilainen 3/15  

Suomen Palomiesliitto SPALin jäsenlehti