Page 37

TYÖHYVINVOINTI

37

— Verimuutoksista tiedetään jo aika paljon, mutta verisuonten muutoksista ei ole juuri kansainvälistäkään tietoa. Nyt pyritään selvittämään, muuttuuko tehostesavussa suonten toiminta niin, että ne olisivat alttiimpia kalkkeutumille, ja onko jokin pienhiukkastyyppi muita altistavampi, TTL:n toimintakykylaboratorion erikoislääkäri Harri Lindholm kertoo. Käynnissä on myös rahoitushakemus hankkeeseen, jossa palomiesten saamaa altistumista verrataan neljässä pelastuslaitoksessa, joissa yhdessä sovelletaan ruotsalaista ns. Skellefteå-mallia. Palomiesliitto on mukana hankkeessa, joka antaisi toistaiseksi puuttunutta mittaustietoa Skellefteå-mallin toimivuudesta Suomeen sekä kaluston, henkilökohtaisten varusteiden ja paloasemien puhdistustarpeesta.

Yhteisvaikutuksessa vielä selvitettävää

TTL:n erikoislääkäri Harri Lindholm arvioi, että jatkossa pelastusalan työterveystutkijoiden mielenkiinnon yhtenä kohteena on pelastustehtävissä sydänoireille altistavien tekijöiden — kuten lämmön, stressin ja pienhiukkasten — yhteisvaikutus.

TTL käynnistämässä kahta tutkimusta Suomessa Työterveyslaitoksella valmistellaan kahta uutta tutkimusta pienhiukkasaltistuksesta. Syksyllä käynnistyy tutkimus keinosavun eli tehostesavun vaikutuksista Pelastusopiston savusukellusopettajien terveyteen. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka pienhiukkaset pääsevät hengityselimistä verenkiertoon aiheuttamaan valtimoiden muutoksia ja siten altistamaan ihmistä sairauksille.

Brittien tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu savusukellustehtävissä sydänoireille altistavien stressin, lämmön, pienhiukkasten ja muiden tekijöiden yhteisvaikutukseen. Harri Lindholm arvioi, että juuri yhteisvaikutuksen ymmärtäminen tulee jatkossa nousemaan pelastusalan työterveystutkijoiden isoksi kysymykseksi. — Menetelmät ja välineet ovat kehittyneet, joten monen tekijän samanaikaisia yhteisvaikutuksia yhdessä työtilanteessa voidaan jatkossa tutkia entistä paremmin. Kentällä toteutettava monialtistustutkimus on tullut mahdolliseksi toteuttaa vasta viime vuosien aikana. Esimerkiksi anturit ja mittalaitteet ovat aikaisempaa pienempiä ja kulkevat työtilanteissa mukana. Palomiehilläkin sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät syyt löytyvät elintavoista. — Näin on myös todettu suurissa jenkkien tutkimuksissa, joissa on osoitettu, että palomiehillä fyysiseen rasitukseen liittyvät sydänoireet keskittyvät työajalle. Tuloksissa kohonnut riski on useimmiten liittynyt hoitamattomaan verenpaineeseen, henkilön tupakointiin, ruokavalioon ja ylipainoon. Erityisesti tupakointi moninkertaistaa muiden altisteiden vaikutuksen. Esimerkiksi pienhiukkasten vaikutukset verisuonistossa ovat voimakkaimpia tupakoijilla. Palomiehen ammatissa ja muidenkin pelastustyötä tekevien työtehtävissä on omat erityispiirteensä, joita ei muista ammateista löydy. — Palomiehen terveydestä puhuttaessa työperäiset seikat ovat aina erittäin tärkeä ottaa huomioon ja se vaatii alan hyvää tuntemusta. Tarvitaan lisää laajaalaista, eri tekijöiden vaikutuksia huomioivaa tarkastelua, Lindholm jatkaa. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastusalan ammattilainen 3/13  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you