40
TEKNIIKKA
Avoin ja suljettu hengityskierto Avoimen kierron paineilmalaite on yleisimmin käytetty sukelluslaite. Avoimen kierron laitteilla sukeltaja hengittää säiliöstä tulevaa paineilmaa hengityssäätimen (regulaattorin) kautta ja uloshengittää sen hengityssäätimen kautta veteen, jossa se näkyy kuplina. Pelastustoimen vesisukellustehtävissä käytetään avoimen kierron paineilmalaitteita. Suljetun kierron laitteessa (rebreather) hengityskierto on suljettu. Laite suodattaa käyttäjän uloshengityksestä hiilidioksidin, lisää siihen uutta happea ja kierrättää sen takaisin hengitettäväksi. Kuplia ei juurikaan synny ja kaasupulloja tarvitaan vähemmän, joten laitteella on mahdollista sukeltaa huomattavasti pitempään kuin avoimen kierron laitteilla. Rebreatherin käyttö vaatii huoltoa ja koulutusta huomattavasti enemmän kuin avoimen kierron laitteet.
Grönqvist nousi pintaan Steinugleflågetin kuivaluolassa sukellettuaan yhteensä vajaa yhdeksän tuntia. Kiivettyään ulos luolasta hän hälytti paikalle paikallisen asukkaan avulla poliisit ja pelastushenkilöstön. Grönqvist selvisi ilman sukeltajantaudin oireita, vaikka hänellä jäi tekemättä viimeisestä paineentasauspysähdyksestä noin 30 minuuttia. Toisesta tiimistä selvisi kaksi sukeltajaa. Ensimmäinen työnsi itsensä uhrin ohi ja sukelsi Steinugleflågetiin, toinen menehtyi ja kolmas kääntyi takaisin ja pääsi ulos Pluran päästä. Selviytyneet sukeltajat kuljetettiin lääkärihelikopterilla sekä lääkärilentokoneella Tromssaan sairaalaan painekammiohoitoon kaiken varalta.
Aina varauduttava pahimpaan Norjan sukellusonnettomuus on vakavin, missä Grönqvist on ollut mukana. Tapaus opetti hänelle sen, että aina on varauduttava etukäteen pahimpaan mahdolliseen. Jatkossa hän aikookin suunnitella sukellukset entistäkin huo-
Olen tähänkin asti suunnitellut sukellukset huolellisesti.
lellisemmin eikä sukella ensimmäisellä sukelluksella pohjaan asti. — Olen tähänkin asti suunnitellut sukellukset huolellisesti etukäteen, mutta jatkossa teen sen entistäkin tarkemmin, sillä ongelmia tulee varmasti jossakin vaiheessa. Grönqvist on miettinyt jälkikäteen tuhansia kertoja, mitä hän olisi voinut tehdä paremmin Huotarisen pelasta-
Pelastuslaitoksen sukeltajille lisää harjoituksia PALOMIES Patrik Grönqvist on toiminut sukeltajan tehtävissä Erottajan paloasemalla Helsingissä kymmenisen vuotta. Hän kiittelee pelastuslaitoksen työturvallisuuden tasoa vesisukellustehtävissä. — Työturvallisuus on hyvä, sitä ei voi moittia millään tavalla. — Samoin pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston sukelluskurssit ovat erinomaisia ja niissä käydään riittävästi läpi niitä asioita, mitä pelastuslaitoksen sukellustehtävissä tarvitsee osata. — Sen sijaan talon sukelluslaitteissa olisi kehitettävää. Ne eivät mielestäni ole parhaat mahdolliset. Grönqvist painottaa, että työturvallisuuden ja sukeltajan tehtävistä selviytymisen kannalta on tärkeää,
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
että pelastuslaitoksen vesisukeltajat harjoittelevat sukeltamista myös vapaa-ajalla eikä pelkästään työajalla. — Jos harrastaa sukeltamista ja viettää aikaa vedessä, työvuorossa tehtävät harjoittelut riittävät, kun ei tarvitse harjoitella muuta kuin pelkästään meidän juttuja, etsintämenetelmiä ja niin edelleen. — Vähintään muutama kertaa kuukaudessa pitäisi sukeltaa, jotta laitteet tulevat tutuksi ja osaa käyttää niitä myös pimeässä ja huonossa näkyvyydessä. — Harjoittelu on myös vaaratilanteiden kannalta tärkeää. Jokaiselle varmasti sattuu jotain jossain vaiheessa. Sen takia ongelmatilanteita täytyy harjoitella, että todellisessa vaaratilanteessa kykenee toimimaan eikä mene paniikkiin.