Page 33

TYÖTURVALLISUUS

voittaminen oli todella haasteellista. Tiedustelussa saatiin kuva, että typpihappo olisi erillisessä huoneessa, mutta osoittautui että kyseessä olikin vain lastulevyillä rajattu tila, pelastusjoukkueen johtajana toiminut palomestari Tomi Jousmäki kertoo. Sammutustyön kestäessä alkoivat typpihappokanisterit sulaa. Yrittäjältä oli saatu tieto noin kymmenestä kanisterista. Palon kestäessä kohteeseen hälytettiin kahteen otteeseen lisää savusukeltajia, paineilmahengityslaitteita ja varapulloja. Tehtävän työmäärää kuvaa se, että savusukellustoimintaa tehtiin yhteensä 120 minuuttia. Sammutuksen jälkeen tilaa tuuletettiin aktiivisesti, ja ulos kannettiin yhteensä 17 täyttä happokanisteria, joissa jokaisessa oli 30 kiloa 60 prosenttista typpihappoa. Onnettomuudessa toimittiin Keski-Suomessa käytössä olevan Puhdas paloasema -mallin mukaan. Varusteet säkitettiin ja asut kuljetettiin astioissa paloasemalle. Asemalla autoista purettiin varusteet ja suoritettiin paineilmalaitteiden karkeapesu.

Happo uudelleen ilmaan Kaikkiaan typpihappohöyryille altistui pelastuslaitokselta 24 henkilöä. Hengitystiealtistusta tapahtui ensin tilannepaikalla sammutustyön yhteydessä. Toiseen otteeseen altistusta tapahtui paloasemalla varusteiden huollon yhteydessä. Pesun yhteydessä laitteiden pinnoilla ollut happo reagoi veden kanssa niin, että seurauksena oli typpihappohöyrypilven leviäminen pesutilaan. Laajempaa oireilua alkoi ilmetä illan aikana, jolloin sovittiin yhteisesti, että sammutus-, raivaus- ja huoltotöihin osallistuneet henkilöt lähtevät työvuorosta lääkärintarkastukseen silmien kirvelyn, kurkun karheuden ja yskän takia. Muille aktiivisesti savussa olleille oireiden ilmaantumisesta ilmoitettiin aamulla, ja samalla kaikki määrättiin lääkäriin tarkastuskäynnille. Lisäksi kaksi henkilöä oli saanut happoroiskeita kantaessaan kanistereita ulos palopaikalta. He saivat ensiapua jo tilannepaikalla. Tapahtunutta on puitu aktiivisesti Keski-Suomen pelastuslaitoksella syyskuun lopun jälkeen. Laitos on kustantanut sammutusasujen puhdistustestejä Työterveyslaitoksella sekä henkilöstön verikokeita.

33

Jääkö jotain pysyvää jälkeä, jonka vaikutukset tulevat ilmi viiveellä.

Pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen toteaa kaikkien yllättyneen siitä, kuinka paljon happoa oli sammutuksen aikana sitoutunut varusteisiin. Tapaus herätti myös huomaamaan, että aivan tavalliselta vaikuttava tehtävä voikin muuttua vaarallisten aineiden onnettomuudeksi. — Palomiehiä on mietityttänyt se, jääkö altistumisesta mahdollisesti jotain pysyvää jälkeä, jonka vaikutukset tulevat ilmi 10, 20 tai 30 vuoden viiveellä, Lehtonen sanoo. Yksi Jyväskylän onnettomuudessa typpihappohöyryille altistunut palomies on koehenkilönä parhaillaan käynnissä olevassa Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitetään palomiesten altistumista sammutustyössä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja kolmella muulla pelastuslaitoksella.

Huomio suojaustasoon Onnettomuudella tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia myös Puhdas paloasema -malliin. — Malli on tehty pitkälti tavanomaisten tulipalojen ehdoilla. Perussuojaimet eivät todennäköisesti riitä varusteiden pesussa, jos onnettomuus on tämän tasoinen, vaan tarvitaan parannus suojaustasoon, Puhdas paloasema -mallia kehittänyt paloesimies Jarkke Lahti toteaa. Suojaustason parannus voisi tarkoittaa puhaltimella varustettujen hengityssuojainten käyttöä käytetyn kaluston ja varusteiden huollon yhteydessä. Kokonaamarilla ja moottorisuodattimella saadaan kokonaissuojaus huomattavasti korkeammalle tasolle kuin kevyellä hiukkassuodattimella. On myös tärkeää, että erikoistilanteissa – kuten tämän kaltaisten sammutustehtävien yhteydessä – pelastuslaitos on yhteydessä Työterveyslaitoksen ja laitevalmistajien asiantuntijoihin, kun asujen ja varusteiden huoltoa mietitään.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastusalan ammattilainen 1/15  

Palomiesliiton jäsen- ja sidosryhmälehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you