Page 32

32

Työn merkitys paremmin esille

Pelastustoimen indikaattorit -hanke tuotti ensimmäisen esityksen pelastustoimen yhteiseksi arviointijärjestelmäksi. Tähän asti pelastuslaitoksien omista mittareista ei ole muodostunut yhtenäistä valtakunnallista kuvaa. Siksi pelastustoimen on ollut vaikea kertoa, mikä on sen tekemän työn todellinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

P

elastustoimen yhteisiä kansallisia indikaattoreita valmistellut hanke on saanut työnsä päätökseen. Hankkeen loppuraportti luovutettiin sisäministeriölle lokakuussa. Raportissa esitetään pelastustoimelle informaatio-ohjaamisen prosessia, jossa mittariston tuottamasta tiedosta tehdään raportteja ja analyysejä, joiden perusteella sisäministeriö ohjaa pelastustoimea ja pelastuslaitokset kehittävät toimintaansa (katso kuva s. 17). Esitykseen sisältyvä pelastustoimen arviointijärjestelmä muodostuu kuudesta mittaamisen päätasosta: 1. Onnettomuuksien ehkäisy 2. Pelastustoiminta 3. Ensihoitopalvelujen toteuttaminen 4. Varautuminen 5. Henkilöstö 6. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta — Kuudesta päätasosta neljä ensimmäistä on kiteytettävissä pelastustoimen ydinprosesseiksi. Ne ovat asioita, joita pelastustoimi yhteiskunnassa tekee. Kaksi viimeistä tasoa ovat näiden mahdollistajia: palvelua ei ole ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä, ja tutkimus-innovaatiotoiminnan kautta parannetaan suoriutumisen tasoa, projektipäällikkö, FT Heidi Huuskonen Pelastusopistolta esittelee.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Päätasojen alle esitetään lukuisia arviointikohteita eli mittareita, jotka ovat sekä määrällisiä ja laadullisia. Ne jakaantuvat suoritemääriä, palvelukykyä ja aikaansaannoskykyä, taloudellisuutta, tuottavuutta sekä asiakasvaikutuksia luotaaviin mittareihin (katso esimerkkejä mittareista s. 19). Määrälliset mittarit kuvaavat esimerkiksi tehtyjä henkilötyövuosia, kustannuksia tai muita laskennallisia mittareita. Laadulliset mittarit sisältävät sekä asiakkailta kerättyä palautetta että pelastusviranomaisen itsearviointia toiminnan vaikuttavuudesta. Systemaattisen arvioimisen päätavoitteena on pelastustoimen turvallisuuspalvelutuotannon jatkuva kehittäminen asiakkaan hyväksi.

Henkilöstölle esitetään lukuisia mittareita Henkilöstön mittaamistaso sisältää kaikkiaan kolmisenkymmentä mittaria koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työturvallisuuteen sekä toimialan vetovoimaisuuteen. Koulutuksen ja osaamisen mittareilla seurattaisiin muun muassa koulutukseen käytettyjä aika- ja raharesursseja sekä kehityskeskustelujen toteutumista. Henkilöstön tutkintojen suorittamisen tasoa kuvattaisiin koulutustaso-indeksillä. Työhyvinvoinnin mittareiden tieto kerättäisiin hyvinvointikyselyiden ja henkilöstökyselyiden sekä määrällisten tilastojen kautta. >

Profile for Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL

Pelastusalan ammattilainen 6/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Pelastusalan ammattilainen 6/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded