Page 12

12

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Miten pelastustoimelle käy sotessa? Pelastuslaitokset ovat pieniä paloja isossa uudistuksessa. Turun amk:n tutkimuksessa etsitään pelastustoimen kriittisiä menestystekijöitä.

M

aakunta- ja sote-uudistus on Suomen suurin julkisen hallinnon uudistus. Maakuntiin siirtyy sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi joukko muitakin kuntien tai aluehallinnon tehtäviä — myös pelastustoimi. Samaan aikaan rakenneuudistuksen kanssa turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Julkisten palvelujen rahoituksen odotetaan edelleen tiukentuvan. Pelastustoimen pitäisi myös pystyä toteuttamaan alan oma sisäinen uudistuminen. Turun ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtamisen tutkimusryhmässä on käynnissä tutkimus, jossa pureudutaan siihen, miten pelastustoimen toimintakyky pystytään varmistamaan uudistuksessa. Kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja kohdistaminen -hanke (KuPe) toteutetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön tuella. Keskiössä on pelastustoimi ja ensihoito, mutta laajassa tarkastelussa ovat mukana myös poliisi sekä yhteistoiminta tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa.

Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, miten uudistus toteutetaan niin, ettei kansalaisten turvallisuudesta tingitä. Hallintorakenteen muutokset ovat isoja ja sellaisia, joita ei ole koskaan ennen toteutettu. Pelastustoimen viranomaispalvelujen taso tulee muutosprosessissa säilyttää. Uudistus ei saa vaarantaa pelastustoimen resursseja ja kykyä varautua

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kriisitilanteisiin. Pelastustoimen tulee kehittää osaamistaan tulevaisuuden uhkakuvia ennakoiden. Toistaiseksi näistä asioista ei ole juuri lainkaan keskusteltu, näkevät KuPe-hankkeen tutkimusvastaava Roosa Talvitie ja tutkija Hannu Rantanen. — Onko ajateltu niin, että pelastustoimi menee sote- ja maakuntauudistuksen sivussa, ilman sen suurempaa vaivannäköä? Epäilemme vahvasti, että näin ei tule käymään. On olemassa useita merkkejä siitä, että uudistukseen liittyy riskejä, Talvitie sanoo. Riskit liittyvät sekä uuden hallintorakenteen muodostamiseen että sen jälkeiseen aikaan, kun maakuntien toiminta alkaa pyöriä. — Maakunnat ovat epämääräinen, uusi asia. Kukaan ei vielä tiedä, millainen toimija siitä tulee: ketkä tulevat päätöksentekoon ja miten he käyttävät valtaansa? Yritämme osaltamme löytää pelastustoimen kipupisteitä, joihin murroksessa pitää kiinnittää huomiota, Rantanen kertoo. Sisäinen turvallisuus on molemmalle tutkijalle tuttu ympäristö. Rantanen on ollut turvallisuusalalla 30 vuoden ajan, josta 20 vuotta Pelastusopistolla. Hän toimi PEOn tutkimusyksikön johtajana kymmenen vuotta, jonka jälkeen työskenteli erikoistutkijana ennen eläköitymistään 2015. Talvitie puolestaan on työskennellyt sisäisen turvallisuuden kysymysten parissa muun muassa sisäministeriössä.

Vanha tapa toimia ei riitä Uudistusta on usein kommentoitu sanomalla, että "palokunta ei häviä mihinkään". Tällainen ajattelu hämärtää Rantasen mielestä kokonaiskuvaa: — Sanotaan etteivät paloautot ja osaaminen katoa mihinkään tai että tulipalot ovat samanlaisia kuin ennenkin. Näin varmaan on, mutta vaarana onkin, että kun näin ajatellaan, palokunta ei kehity etulinjassa pitkällä aikavälillä. — Pelastustoimen pitää pystyä toimimaan myös tulevaisuuden turvallisuustilanteessa. Yhteiskunta kehittyy, sisäinen turvallisuus kehittyy ja pelastustoimenkin pitäisi pystyä integroitumiaan siihen mo-

Pelastusalan ammattilainen 5/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Pelastusalan ammattilainen 5/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement