Page 1

PELASTUSALAN

5

2017

AMMATTILAINEN

Joka päivä on erilainen


2

5 6

7

8

3.11.2017

PALOMIESLIITTO: Tervetuloa liittokokoukseen Jyväskylään! PALOMIESLIITTO: Tavoitteena palkankorotus PELASTUSTOIMEN UUDISTUS: Uudet kulut uhkaavat

12 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Miten pelastustoimelle käy sotessa?

14 STADIN BRANKKARI MIKA JYRKÄMÖ:

"Työ vetää mukaansa"

16 STTK:

Luottamusmiestä tarvitaan edelleen

20 HAL:

Hätäkeskuksissa luottamusmiesvaalit

28 ELÄKKEET:

Osittain varhennettu vanhuuseläke

34 SOME-KÄYTTÄYTYMINEN

NYT PINNALLA

Muista maltti

Pelastuslaitosten viestintää kehitetään

38 ENSIHOITO:

Pidä työkyvystäsi huolta

Sisäisen turvallisuuden strategiassa ei näy pelastustoimea

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. Ilmestyy seuraavaksi 20.12.2017 JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu) ISSN: 2489-2963 (verkkojulkaisu) PAINO: Erweko PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi Liiton jäsenten osoitteen muutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMOITUKSET: ilmoitukset@palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Palomies Jyrki Kinnunen Pohjois-Karjalasta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI!


3

PÄÄKIRJOITUS

Mittarit käyttöön, kiitos!

P

elastustoimen ajankohtaisseminaari pidettiin lokakuun puolivälissä Jyväskylässä. Seminaarissa käsiteltiin pelastustoimen ajankohtaisia asioita, joista mieleen jäivät innovaatiopalkitut sekä Pelastustoimen indikaattorit -hankeen tutkimusraportti, joka luovutettiin sisäministeriölle. Vuoden 2017 innovaatiopalkinnon saivat Åbo Akademin tutkimusryhmä sekä Lapin pelastuslaitoksen ylipalomies Matti Salmi. Onnittelut vielä kerran palkinnon saajille. Pelastustoimen indikaattorit -hanke on toteutettu laajana alan yhteisenä projektina. Koordinoijina ovat olleet Pelastusopisto ja tutkija Heidi Huuskonen. Palomiesliitto on ollut mukana työpajoissa, kehittämässä pelastustoimelle yhteisiä mittareita. Sisäministeriön ja pelastusylijohtajan pitää varmistaa, ettei tutkimusraportti jää pöytälaatikkoon pölyttymään. Tulosten jalkauttamiseksi tulee käynnistää jatkohanke, jotta pelastustoimen strategian vaikuttavuutta päästäisiin mittaamaan vertailukelpoisilla indikaattoreilla koko valtakunnassa. Tämä on haasteellinen tehtävä, koska jokaisella pelastuslaitoksella on aluepelastuslaitoksen keskuskuntaan pohjautuva strategia tai laitoksen oma toimintasuunnitelma. Niillä ei välttämättä ole

Toistaiseksi pelastustoimessa ei ole ollut käytössä keskeisiä mittareita.

mitään tekemistä pelastustoimen strategian (Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, SM:n julkaisu 18/2016) kanssa. Indikaattorit eli mittarit ovat strategisen johtamisen osalta keskeinen väline, jolla mitataan organisaation toiminnan vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Toistaiseksi pelastustoimessa ei ole ollut käytössä keskeisiä mittareita, joilla olisi valtakunnallista ohjaavaa roolia. Palokuolemia ja toimintavalmiusaikaa on toki mitattu jollakin tasolla, mutta pelastustoimen

strategian onnistumisen mittaamisessa niillä ei ole ollut merkittävää roolia. Miten pelastusviranomaisten toimintaa voidaan mitata samoilla indikaattoreilla, mikäli jokaisella pelastuslaitoksella on erilainen strategia, arvot ja missio? Yhtä lailla on perusteltua kysyä, tukeeko organisaatiorakenne pelastustustoimen strategian toteutumista, mikäli sisäministeriö ei onnistu jalkauttamaan mittareita pelastuslaitoksissa? Ja mikäli ei tue, niin pitäisikö yhteiskunnan varmistaa, että pelastusviranomaistoiminnassa olisi yhtenäiset käytännöt koko valtakunnassa? Tämän varmistaminen edellyttää selkeästi 18 maakuntaa suurempia hallintoalueita. Toimitaan siis alan parhaaksi ja otetaan pelastustoimen valtakunnalliset mittarit käyttöön kaikissa pelastuslaitoksissa.

Kim Nikula

SEURAA TWITTERISSÄ:

@KimNikula

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2017—2018

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 Edunvalvonta, koulutus

ASIAMIES Jari Koivuluoma puh. 040 680 2112 Edunvalvonta, koulutus

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Timo Korhonen puh. 0400 648 153

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Markus Bjugg puh. 050 331 6278 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Marko Kotanen puh. 045 129 2977

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Petteri Kohonen puh. 045 317 911

Tiedotus, nettisivut

Kim Salminen puh. 040 560 8373

TOIMITTAJA

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Laura Ruokonen

Tero Hynynen puh. 045 880 9526

LAPPI

Jäsenasiat, jäsenmaksut, markkinointimateriaali

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA

Liisa Haimi

Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERIT puh. (09) 867 8880

Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt

Ville Remes puh. 040 586 7486

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET toimiston henkilöstöllä ja hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816


5

SPAL -INFO

Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Muista jäsenetusi verkkokauppaan LIITON JÄSENET voivat tilata RotorStar-verkkokaupasta edullisesti liikunnan ja hyvinvoinnin tuotteita: esimerkiksi Salomonin, Suunnon ja Wilsonin merkkituotteita jopa –25 % suositushintoja edullisemmin. Verkkokaupan sisäänkäynti on SPALin ekstranetin etusivulla. Jäsenet pääsevät kirjautumaan ekstranettiin liiton nettisivulta yläosan Ekstranet-painikkeesta. Mikäli et ole aikaisemmin vieraillut ekstranetissä, katso tarkemmat ohjeet kohdasta Kirjautumisohje.

PALOMIESLIITTO lähettää jäsenilleen säännöllisesti jäsenuutiskirjeitä, tiedotteita ja kyselyitä. Viestit lähetetään niille jäsenille, joiden osoitteet on tallessa jäsenrekisterissä. Viimeisin jäsenuutiskirje lähetettiin 19. lokakuuta. Jos et vielä ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi liittoon, voit tehdä sen kolmella eri tavalla: 1. Lähetä viesti: toimisto@palomiesliitto.fi 2. Päivitä tietosi verkkoasioinnin kautta: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsentietojen muutos

> www.palomiesliitto.fi

3. Käytä palautelomaketta: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > palaute

Lapin jäsenyhdistys vaihtoi nimeä

Voit ilmoittaa kaksi osoitetta, esimerkiksi työ- ja kotisähköpostin.

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYS Lapin Palohenkilöstö ry on vaihtanut nimeä. Uusi nimi on Lapin Pelastushenkilöstö ry. Nimen muutos tuli aiheelliseksi, koska yhdistyksessä on jäseninä myös palopäällystöä ja ensihoitajia. Uusi nimi kuvaa paremmin yhdistystä.

Saitko jäsenkalenterin? TÄMÄN LEHDEN MUKANA jaetaan liiton jäsenille taskukalenteri vuodelle 2018. Kalenterin saavat sekä SPAL- että HAL-jäsenet. Jos olet liiton jäsen, mutta et saanut vielä kalenteria, voit pyytää postitusta liitosta: toimisto@palomiesliitto.fi

Haku PHT:n perhejaksoille 2018 on alkanut PHT:N suositut talven ja kevään 1. askel perheille -hyvinvointijaksot ovat taas haettavissa. Hyvinvointijaksot järjestetään luonnonkauniissa liikuntakeskuksissa ja kylpylöissä ympäri Suomen. Kohteiden rautaiset asiantuntijat auttavat osallistujaa terveellisemmän arjen alkuun. Palomiesliitto avustaa perheiden hyvinvointijaksoille osallistuvia jäseniään maksamalla 50 euroa jaksojen omavastuuosuudesta. Lue lisää: > www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsenedut > hyvinvointijaksot

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

PALOMIESLIITTO

Tervetuloa liittokokoukseen Jyväskylään! SPALin 25. liittokokous järjestetään 1. joulukuuta.

Kokouksen asialistalla ei tänä vuonna ole nimityksiä. Palomiesliiton puheenjohtajisto ja hallitus kaudelle 2017—2018 nimettiin viime vuoden kokouksessa. Kokouksen hyväksyttäväksi esitetään liiton toimintasuunnitelma seuraaville vuosille. Pohjana on hallituksen esitys, jonka liiton toimisto on valmistellut. Suunnitelmassa pai-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI

L

iittokokous on Palomiesliiton ylin päättävä elin, joka vahvistaa liiton strategiset tavoitteet ja toiminnan painopisteet. Tämän vuoden liittokokous järjestetään Jyväskylässä 1.12. Kokouspaikkana on messu- ja kongressikeskus Paviljonki, osoitteessa Lutakonaukio 12. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus alkaa kello 11. Kokous käynnistyy kello 12 liiton edustajien ja kutsuvieraiden puheenvuoroilla, jonka jälkeen käsitellään varsinaiset kokousasiat. Tilaisuuden lopuksi nautitaan päivällinen. Viime vuoden Tampereen liittokokouksen tapaan myös Jyväskylässä kuullaan Urho Hilkun Palomiesliitolle säveltämä Rescuers-marssi. Sen esittää Jyväskylän puhallinorkesteri. Toinen juhlava ohjelmanumero on kultaisten ja hopeisten ansiomerkkien jako. Liittohallitus myöntää vuosittain merkit jäsenyhdistysten esitysten perusteella. Esityslistan sisältävä liittokokouskansio on lähetetty jäsenyhdistyksiin ja se löytyy myös ekstranetistä (www. palomiesliitto.fi > kirjaudu).

Jyväskylän Paviljongin yhteydessä kokousväkeä palvelee myös hotelli Paviljonki.

nottuvat muun muassa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin, maakuntauudistukseen sekä työaikaan liittyvä edunvalvonta. Talouden osalta liittokokous käsittelee hallituksen esityksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja ensi vuoden jäsenmaksuista. Läsnäolo-oikeus ja puheoikeus kokouksessa on sekä jäsenyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä että henkilöjäsenillä. Liittokokouksen päätöksistä tiedotetaan joulukuussa sähköisellä jäsenuutiskirjeellä sekä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä. Kokouksen julkilausuma julkaistaan tiedotteena.

Liittokokoukseen ilmoittaudutaan 15. marraskuuta mennessä toimistolle (toimisto@palomiesliitto.fi). Viestissä tulee ilmoittaa myös osallistumisesta päivälliselle sekä siihen liittyen mahdollisista ruoka-aineallergioista. Kokoukseen osallistujat vastaavat itse majoituksestaan. Sokos Hotel Paviljongista on varattu huonekiintiö (tunnus: Palomiesliitto), jonka viimeinen varauspäivä oli 2. marraskuuta. Huoneita voi tiedustella hotellista: puh. 020 1234 640 tai sales.jyvaskyla@ sokoshotels.fi. n


PALOMIESLIITTO

7

Sopimusneuvotteluiden tavoitteena on palkankorotus Liittokierrosta käydään toden teolla vuoden vaihteen jälkeen.

P

Kuntasektorilla Palomiesliiton jäseniä koskevat teknisen henkilöstön TS-sopimus ja KVTES, valtiosektorilla VES. Kaikkien voimassaoloaika päättyy tammikuun 2018 lopussa. Virka- ja työehtosopimusneuvottelut käydään ns. puhtaana liittokierroksena. Se tarkoittaa, että neuvotteluita ei tällä kertaa ohjaa keskusjärjestöjen sopima raami. Kunta-alan neuvottelujärjestö KoHon jäsenliittojen kesken on sovittu, että SuPer ja Tehy vastaavat neuvottelutoiminnasta virka- ja työehtosopimuksen pääneuvotteluryhmässä ja sen alaisessa KVTES-

ryhmässä ja että SPAL käy TS:n eli teknisen henkilöstön sopimuksen neuvottelut. Valtion VESin osalta Palomiesliiton neuvottelujärjestönä on Pardia. Sopimusneuvottelut alkavat tyypillisesti tunnustellen, vakavimmin neuvotteluja käydään tammikuun alusta eteenpäin. Tulevan liittokierroksen asetelmia sekä kuntasektorin neuvottelujärjestelmän tulevia muutoksia esiteltiin tarkemmin Pelastusalan ammattilaisen edellisessä numerossa 4/17. n

PIIRROS: ISTOCK.COM/APPLEUZR

alomiesliiton keskeinen tavoite työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluissa on palkankorotus, linjasi liittohallitus 5.—6. syyskuuta Kuopiossa pitämässään seminaarissa. Päätös on linjassa Palomiesliiton kuntasektorin neuvottelujärjestön KoHon tavoitteen kanssa. KoHo sekä muut kunta-alan pääsopijajärjestöt vaativat selkeitä palkankorotuksia. Koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan, järjestöt vaativat. Kaikille sopimusaloille tarvitaan palkkaohjelma, joku ulottuu yhtä sopimuskautta pidemmälle. Palomiesliiton toinen keskeinen liittokierroksen tavoite on saada jäsenistöä tyydyttävä ratkaisu pelastustoimen työaikakysymykseen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

LEHTIKUVA

8

Kuivaniemellä Iin kunnassa paloi Nesteen huoltoasema kesäkuussa 2015. Paloa olivat sammuttamassa useita yksikköjä Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitokselta. Ii on Oulu-Koillismaan alueen luoteisin kärki, Lapin rajan tuntumassa.

POHJOIS-POHJANMAA:

Uudet kulut uhkaavat Oulu-Koillismaan ja Jokilaakson pelastuslaitokset valmistautuvat vuonna 2020 tapahtuvaan yhdistymiseen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

M

aakuntauudistus merkitsee pelastuslaitosten yhdistymisiä kahdessa suunnassa. Uudellamaalla muodostetaan neljän laitoksen ja 1700 työntekijän "pelastusjätti". Toinen fuusio toteutuu PohjoisPohjanmaalla, jossa yhdistyvät Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset. Uuden Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 400 000 asukasta. Päätoimista henkilöstöä laitoksella tulee olemaan noin 620, jos nykyiset työntekijämäärät lasketaan yhteen. Vertailun vuoksi, tällä hetkellä henkilöstöltään Suomen suurin laitos on Pirkanmaa hieman yli 600 työtekijällään.


OULU

RAAHE

YLIVIESKA

9

KUUSAMO

OULU–KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Päätoiminen henkilöstö 386 Hälytystehtäviä vuodessa 4361 Oulun palomiesyhdistys ry n

JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Päätoiminen henkilöstö 234 Hälytystehtäviä vuodessa 2679 Jokilaaksojen pelastusalan ammattilaiset ry n

Hälytystehtäviä alueella on viime vuosina ollut noin 7000 vuosittain eli samaa luokkaa kuin Keskitai Länsi-Uudellamaalla. Maantieteellisesti maakuntalaitos ulottuu lännessä Kalajoen seudulle ja idässä Kuusamoon. Pinta-alaltaan se on Suomen toiseksi suurin pelastuslaitos Lapin jälkeen. Maakuntavalmistelua pelastuslaitoksissa on tehty tiiviissä yhteistyössä. — Oululla on hyviä käytäntöjä, samoin meillä. Oululla on asioita joita pitää vielä kehittää, samoin meillä. Kun näistä löydetään yhteinen nippu, päästään hyvään lopputulokseen uudessa pelastuslaitoksessa, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Jokilaaksosta sanoo.

Huoli rahoituksen riittävyydestä Odotukset ovat positiiviset, mutta arjen realismi pitää jalat maassa, Haapanen kuvailee. — Tiettyjä huolenaiheita uudistukseen liittyy ja yksi keskeisimmistä on rahoitus. Nyt ennakoidaan, että paloasemien vuokrataso saattaa nykyiseen

nähden nousta jopa merkittävästi. Pelastustoimelle tulee myös uusia ICT-kuluja. Nämä kulut koskettavat kaikkia pelastuslaitoksia — lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle ja Uudellamaalle tulee palkkojen harmonisointikustannuksia. Maakuntiin siirryttäessä kiinteistöjen vuokranantajaksi ollaan tuomassa uutta maakuntien kiinteistöpalveluyhtiötä. Haapasen mukaan sen vuokrausperiaatteista tiedetään toistaiseksi se, että ainakin pääomavuokraan olisi tulossa merkittävä korotus nykyiseen nähden. Rahoitukseen liittyen toinen kriittinen asia on, miten pelastustoimi asemoituu tulevassa maakuntakonsernissa. Vaihtoehtoina ovat itsenäinen liikelaitos tai osa monialaista liikelaitosta. — Juuri tästä keskustellaan nyt: miten maakuntakonserni organisoituu ja miten pelastustoimi sen sisällä, Haapanen kertoo. Maakuntien rahoitus tulee valtiovarainministeriöltä "yhdessä säkissä", josta se itsehallinnollisessa maakunnassa jaetaan sosiaali- ja terveyspalveluille, pelastustoimelle ja muille toiminnoille. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LUVUT VUODELTA 2016. LÄHDE: PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO (PELASTUSOPISTO)

AA M N A J H O

POHJO IS-

P

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS


10

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Omana liikelaitoksenaan pelastuksella olisi suoremmat vaikutusmahdollisuudet maakunnan johtoon, valtuustoon ja hallitukseen, kun rahoituksesta keskustellaan. Monialainen liikelaitos toisi mukanaan vain tarpeettomia hallinnollisia portaita.

Yhdistykset odottavalla kannalla

Pelastustoimi on jo kasvanut maltillisesti

PALOMIESLIITOLLA on Pohjois-Pohjanmaalla

Koko sote-uudistuksen taustalla on tarve tasapainottaa julkista taloutta eli hallita tulevien vuosien menojen kasvua, Haapanen muistuttaa. — Pelastustoimen näkökulmasta siinä on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Monet tilastot osoittavat, että pelastustoimi on alueellisen järjestelmän aikana ollut pienimmillä prosenteilla kasvanut toimiala kunnissa. — Alueellisen pelastustoimen kasvu on siis ollut maltillista jo kohta 15 vuoden ajan. Jos nyt ryhdytään puhumaan kustannusten leikkaamisesta, on suuri riski että se näkyy suoraan kansalaisille annettavassa palvelussa. Tulevissa maakuntien rahoituskehyksissä tuleekin Haapasen mielestä ehdottomasti huomioida pelastustoimen nousevat vuokra- ja ICT-kulut sekä fuusioituvissa laitoksissa myös palkkaharmonisoinnin kulut. Katse kääntyy valtiovarainministeriön suuntaan, kun ensimmäisiä rahoituskehyksiä lasketaan. — Jos näin ei tehdä, on suuri vaara että rahat ovat pois toimintamenoista. Se tarkoittaisi kylmää kyytiä pelastustoimen palvelutasolle.

Päätoimisen pelastushenkilöstön näkökulmasta

Uudistus on eniten hallinnollinen muutos Pelastuslaitosten henkilöstölle tuleviin muutoksiin pelastusjohtaja Haapanen kehottaa suhtautumaan rauhallisesti. Uudistusta toteutetaan järjen kanssa. Esimerkiksi asemasiirtoja tehdään tarvittaessa jo nyt, eikä niissä ole näköpiirissä suuria muutoksia. — Omasta työstä ei kannata olla huolissaan. Mitä lähempänä asiakasta oma työnkuva on, sitä vähemmän muutoksia tulee. Meillä hallinnon virkamiehillä uudistus tuo enemmän muutoksia työnkuvaan ja työn sisältöön. Muutos voi tuoda myös positiivisia asioita, kuten monipuolisemmat mahdollisuudet kehittyä omassa työssä. — Isommassa laitoksessa on entistä paremmat mahdollisuudet tehtävien vaihtamiseen tai asemalta toiselle siirtymiseen. Työurasuunnittelu voi siis saada uutta potkua. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kaksi jäsenyhdistystä: Oulun palomiesyhdistys ry ja Jokilaaksojen pelastusalan ammattilaiset ry. Oulu on ollut hieman suurempi yli 200 jäsenellään, mutta Jokilaaksojen jäsenmäärä on viime aikoina kasvanut ja nyt jäsenmäärä lähestyy 120:tä. Maakuntauudistuksen suhteen yhdistyksissä ollaan oltu sen tiedon varassa, mitä yhteistoimintaelimissä on keskusteltu ja työnantaja muuten tiedottanut. — Odottavalla kannalla ollaan. Mitään merkittäviä huolenaiheita ei jäsenistön suunnalta ole esitetty, puheenjohtaja Jouko Eerola Jokilaaksojen pelastusalan ammattilaisista kertoo. — Toistaiseksi uudistuksen konkreettisista vaikutuksista ei ole saatu juurikaan tietoa. Varmaan on niinkin, että johtajillakaan ei ole vielä ollut kerrottavaa. Oulun palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Sauli Kippola on samoilla linjoilla Eerolan kanssa: toistaiseksi fuusio on tuntunut kaukaiselta asialta. Koko sote-uudistuksen toteutumista on valtakunnallisesti epäilty. — Käytännön muutokset voivat ammattipalokuntien osalta jäädä pieniksi. Palkkaus on toki yksi asia, mihin yhdistymisellä on vaikutuksia, Kippola sanoo.

laitokset toimivat samalla mallilla, mutta kuitenkin pienin eroin. Kummallakin tehdään 24 tunnin työaikaa, mutta Oulu-Koillismaalla on kokonaispalkkaus. — Jokilaaksoissa tehtäväkohtainen palkka on isompi, mutta Oulussa on käytössä erilaisia lisiä, joita meillä ei ole, Eerola sanoo. — Viimeisimpänä sovittiin motivoivasta palkkauksesta, jolla tuetaan hyvässä kunnossa pysymistä. Se on oikeasti motivoinut henkilöstöä fyysiseen harjoitteluun ja kunnossa pysymiseen ja myös työnantaja on ollut malliin tyytyväinen, Kippola jatkaa.

Jokilaaksojen kokemuksen mukaan pelastustoimen edellinen rakennemuutos oli hyväksi palokunnille. — Alueellistaminen vei asioita paljon eteenpäin kunta-aikaan nähden. Varsinkin kalustohankintojen osalta saatiin paljon parannusta, Eerola toteaa.


11

LEHTIKUVA

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Ambulanssitehtävä käynnissä Oulussa joulukuussa 2013. Neljä alaikäistä opiskelijaa sai vammoja oppilaitoksella sattuneessa väkikohtauksessa.

"Ensihoito on sisäistä turvallisuutta" SEKÄ OULU-KOILLISMAAN että Jokilaaksojen pelastuslaitos ovat vahvoja ensihoitopalvelujen tuottajia alueillaan, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten kautta. Tämä huomioiden pelastuslaitoksen siirto maakunnalle, joka jatkossa vastaa ensihoitopalvelusta, on pelastuslaitosten näkökulmasta looginen. Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo ensihoidon ja pelastustoimen sopivan erinomaisen hyvin saman katon alle. Missio on yhteinen — hädässä olevan ihmisen auttaminen. — Ensihoitopalvelu pitäisi ymmärtää yhdeksi osaksi sisäistä turvallisuutta. Sitä se on, tarkasteli asiaa sitten kokonaisturvallisuuden tai kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. — Jos ensihoito ja pelastustoimi erkautuisivat, väistämättä siitä kärsisi asiakas eli avun tarvitsija. Nykyinen järjestelmä, henkilöstön yhteiskäyttöineen, harjoituksineen sekä keskinäisen hiljaisen tiedon vaihtamisineen, tuo laatua ja tehokkuutta. Haapanen on viimeiset kaksi vuotta toiminut pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoitopalvelujen puheenjohtajana.

— Olen vaikuttunut siitä, miten vilpitön halu verkostossa on ollut kehittää ensihoidon laatua. Laatu pitää sisällään niin potilasturvallisuuden kuin työturvallisuudenkin.

Ensihoitopalvelun tulevaisuutta mietittäessä tulee Haapasen mielestä ottaa huomaan arkirealismi. — Ensihoito ei voi tuottaa kotiin vietäviä aikasidonnaisia tai kiireettömiä palveluja, vaan tehtävien tulee olla päivystysluonteisia. Haapasen mielestä viimeisin ensihoitoasetus kertoi selkeästi, mitä palveluun kuuluu. Samoin nyt valmistelussa olevat terveydenhuollon laki- ja säädösluonnokset ovat terveellä pohjalla. Ensihoidon fokuksen tulee jatkossakin olla kiireellisten tehtävien hoitamisessa vahvalla ammattitaidolla. — Jos työtehtävät alkavat mennä kovin etäälle tästä kovasta ytimestä, niin tehtävät alkavat syödä työaikaa ja osaamiskapasiteettia. Vaarana on, että kovan ytimen osaaminen alkaa heikentyä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Miten pelastustoimelle käy sotessa? Pelastuslaitokset ovat pieniä paloja isossa uudistuksessa. Turun amk:n tutkimuksessa etsitään pelastustoimen kriittisiä menestystekijöitä.

M

aakunta- ja sote-uudistus on Suomen suurin julkisen hallinnon uudistus. Maakuntiin siirtyy sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi joukko muitakin kuntien tai aluehallinnon tehtäviä — myös pelastustoimi. Samaan aikaan rakenneuudistuksen kanssa turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Julkisten palvelujen rahoituksen odotetaan edelleen tiukentuvan. Pelastustoimen pitäisi myös pystyä toteuttamaan alan oma sisäinen uudistuminen. Turun ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtamisen tutkimusryhmässä on käynnissä tutkimus, jossa pureudutaan siihen, miten pelastustoimen toimintakyky pystytään varmistamaan uudistuksessa. Kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja kohdistaminen -hanke (KuPe) toteutetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön tuella. Keskiössä on pelastustoimi ja ensihoito, mutta laajassa tarkastelussa ovat mukana myös poliisi sekä yhteistoiminta tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa.

Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, miten uudistus toteutetaan niin, ettei kansalaisten turvallisuudesta tingitä. Hallintorakenteen muutokset ovat isoja ja sellaisia, joita ei ole koskaan ennen toteutettu. Pelastustoimen viranomaispalvelujen taso tulee muutosprosessissa säilyttää. Uudistus ei saa vaarantaa pelastustoimen resursseja ja kykyä varautua

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kriisitilanteisiin. Pelastustoimen tulee kehittää osaamistaan tulevaisuuden uhkakuvia ennakoiden. Toistaiseksi näistä asioista ei ole juuri lainkaan keskusteltu, näkevät KuPe-hankkeen tutkimusvastaava Roosa Talvitie ja tutkija Hannu Rantanen. — Onko ajateltu niin, että pelastustoimi menee sote- ja maakuntauudistuksen sivussa, ilman sen suurempaa vaivannäköä? Epäilemme vahvasti, että näin ei tule käymään. On olemassa useita merkkejä siitä, että uudistukseen liittyy riskejä, Talvitie sanoo. Riskit liittyvät sekä uuden hallintorakenteen muodostamiseen että sen jälkeiseen aikaan, kun maakuntien toiminta alkaa pyöriä. — Maakunnat ovat epämääräinen, uusi asia. Kukaan ei vielä tiedä, millainen toimija siitä tulee: ketkä tulevat päätöksentekoon ja miten he käyttävät valtaansa? Yritämme osaltamme löytää pelastustoimen kipupisteitä, joihin murroksessa pitää kiinnittää huomiota, Rantanen kertoo. Sisäinen turvallisuus on molemmalle tutkijalle tuttu ympäristö. Rantanen on ollut turvallisuusalalla 30 vuoden ajan, josta 20 vuotta Pelastusopistolla. Hän toimi PEOn tutkimusyksikön johtajana kymmenen vuotta, jonka jälkeen työskenteli erikoistutkijana ennen eläköitymistään 2015. Talvitie puolestaan on työskennellyt sisäisen turvallisuuden kysymysten parissa muun muassa sisäministeriössä.

Vanha tapa toimia ei riitä Uudistusta on usein kommentoitu sanomalla, että "palokunta ei häviä mihinkään". Tällainen ajattelu hämärtää Rantasen mielestä kokonaiskuvaa: — Sanotaan etteivät paloautot ja osaaminen katoa mihinkään tai että tulipalot ovat samanlaisia kuin ennenkin. Näin varmaan on, mutta vaarana onkin, että kun näin ajatellaan, palokunta ei kehity etulinjassa pitkällä aikavälillä. — Pelastustoimen pitää pystyä toimimaan myös tulevaisuuden turvallisuustilanteessa. Yhteiskunta kehittyy, sisäinen turvallisuus kehittyy ja pelastustoimenkin pitäisi pystyä integroitumiaan siihen mo-


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

13

nella eri tavalla. Ei riitä, että ollaan valmiita silloin, kun pilli jo soi. Rantanen löytää sisäministeriön hallinnonalalla aikaisemmin toteutetuista uudistuksista monta esimerkkiä siitä, miten muutoksissa voi piillä vaaroja. Esimerkiksi pelastuslaitosten alueellistaminen vei kunnista varautumisen asiantuntijat. Konkreettisesti seuraukset näkyivät Rantasen tutkimassa Nokian vesikriisissä kymmenen vuotta sitten.

Tuottavuus ei tule automaattisesti Toinen usein lausuttu vaarallinen totuus, jonka tutkijat kyseenalaistavat, liittyy tuottavuuteen. — Kuvitellaan että kun toiminta laitetaan uuteen rakenteeseen, tuottavuus paranee, vaikka se voi hyvin romahtaakin. Näin kävi äskettäin, kun toimeentulotuen käsittely siirrettiin kunnilta Kelalle. Luultiin että se onnistuu tuosta vaan, mutta hetkeksi palvelukyky romahti täysin, Rantanen vertaa. Kolmas tutkijoita kiinnostava asia liittyy turvallisuusympäristön jatkuvaan muutokseen. Riippumatta siitä kuinka kauan maakuntauudistusta valmistellaan, pelastustoimen voimavaroista suuri osa menee rakenneuudistukseen vuosien ajan. Nämä voimat eivät ole käytössä pelastustoimen varautumisessa uusiin uhkiin.

Tuloksia ensi vuonna

On olemassa useita merkkejä siitä, että uudistukseen liittyy riskejä. ROOSA TALVITIE

Tutkimusmenetelminä Turun amk:n tutkijoilla on kirjallisuuskatsaukset sekä asiantuntijahaastattelut. — Tähän mennessä haastatteluissa on tutkimusteemoiksi esitetty pelastustoimen organisoitumiseen liittyvien kysymysten lisäksi varautumista, riskiprofiilin muutoksia sekä digitalisaatiota. Kaikkiin liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia, Talvitie kertoo. Kuntalaisnäkökulmaa tutkimukseen tuodaan kahta kautta. Ensinnäkin tutkijat valitsevat 4—5 eri kokoista kuntaa ja selvittävät pelastustoimen palvelua niissä: esimerkiksi miten kunnan riskit materialisoituvat palvelutasopäätökseen. Toiseksi kuntalaisnäkökulmaa selvitetään kansalaiskyselyllä — joko omalla kyselyllä tai hyödyntämällä jonkun toisen tutkimuksen kansalaisaineistoa. — Erilaisia kansalaiskyselyitä yleisestä turvallisuudesta on tehty aika paljon, mutta ei juurikaan siitä näkökulmasta, millaisia odotuksia kansalaisilla on turvallisuuspalveluiden ja pelastustoimen palveluiden saatavuudesta tulevaisuudessa. Tutkijoiden tarkoitus on julkaista raportti ja toimenpide-ehdotukset ensi kesään mennessä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS

14

Stadin brankkari 2017 Mika Jyrkämö:

”Työ vetää mukaansa”

H

elsingin kaupungin pelastuslaitos julkisti vuosipäiväjuhlassaan 30. syyskuuta vuoden 2017 Stadin brankkarin arvonimen saajan. Tunnustuksen sai ylipalomies Mika Jyrkämö Kallion keskuspaloasemalta. Jyrkämö tuli pelastuslaitoksen palvelukseen vuonna 1982 ja valmistui palomies-sairaankuljettajan tutkinnosta seuraavana vuonna. Hän on työskennellyt palomies-sairaankuljettajan ja ylipalomiehen viroissa sekä toiminut pelastusyksikön esimiehen tehtävissä ja työvuoronsa fyysisestä toimintakyvystä vastaavana ohjaajana.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kallion pelastusasemalla Jyrkämö on palvellut raskaassa pelastusyksikössä, lääkäriyksikössä, ensihoitoyksikössä, pelastustoimen johtoyksikössä sekä tilannekeskuksessa. Valinnan perusteina on vahva ammatillinen osaaminen sekä aktiivinen osallistuminen työn, kaluston ja varusteiden sekä työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Jyrkämö on toiminut asiantuntijana raskaan pelastusyksikön kehittämisessä ja suunnittelussa. Samoin hän on toiminut pitkään palomiesten suojavarusteita kehittävän työryhmän jäsenenä.


15

Lisäksi perusteluissa todetaan palkitun olevan työyhteisössään erittäin arvostettu ja pidetty työtoveri. Hänelle on tunnusomaista huolehtia työtovereidensa fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista, jotka ovat pelastus- ja ensihoitotyön keskeisiä mahdollistajia. Jo aikaisemmin Jyrkämö on saanut useita huomionosoituksia, kuten pelastuslaitoksen tunnustuspalkinnon, Helsinki-mitalin sekä lukuisia pelastusalan järjestöjen ansiomitaleita. Hän itse nostaa Stadin brankkarin tunnustuksen kuitenkin korkeimmalle jalustalle. Tämän tunnustuksen takana ovat pelastuslaitoksen henkilöstön ehdotukset. – Stadin brankkari ei saa prenikkaa, mutta jos sellaisen saisi, niin se olisi ainoa prenikka mitä rinnassaan pitäisi. Helsingissä 57 vuotta sitten syntynyt Jyrkämö on viihtynyt pelastuslaitoksen vuorotyössä 35 vuoden ajan. Ennen palomiehen ammattia hän opiskeli autodiesel-asentajaksi ja työskenteli autojen parissa lyhyen ajan. – En ollut tyytyväinen siihen seitsemästäneljään ja maanantaista-perjantaihin -työhön. Armeija-aikana kypsyi ajatus hakea palokuntaan. Samassa tuvassa oli espoolainen kesämies, joka kertoi kokemuksiaan. Palomiehen työssä parasta on vaihtelevuus ja se, että työlle ei ole valmista mallia. – Onnettomuuksia ei voi tietää etukäteen. Kun jotain sattuu, se on yllätys ja yleensä jotain ikävää, oli sitten ambulanssissa tai palopuolella. Kun muut juoksevat pois, me tulemme paikalle. Ratkaisut pitää tehdä nopeasti. Kaikille ihmisille sellainen työ ei tietenkään sovi, mutta minä pidän juuri tästä. Vuorokausityö on Jyrkämön mielestä pelastustoimeen juuri sopiva, kun miettii työn luonnetta ja kuormittavuutta. Pitkän uran tehnyttä brankkaria ihmetyttää keskustelu tehokkuudesta ja painopistetyövuoroista. Liiketalousajattelu istuu huonosti pelastustyöhön. – Onnettomuudet eivät katso kelloa. Jos vuosi sitten tiistaina kello 19 ei tapahtunut mitään, tänä vuonna samaan aikaan voi tulla millainen hälytys tahansa. Nyt jokaista päätöstä perustellaan jonkinlaisella tilastolla, mutta samalla unohdetaan

selvittää, kuinka luotettavia tilastot ovat ja voiko niistä edes tehdä johtopäätöksiä. Työvuosia Jyrkämöllä on edessä vielä neljä ja puoli vuotta. Fyysisesti hän uskoo pärjäävänsä hyvin, mutta myöntää että "työ alkaa olla jo nähty". – Jokainen pitkän uran tehnyt tietää, että työhön lähdössä ei aina enää ole samanlaista kipinää kun nuorena. Tottahan se on. Mutta kuitenkin, kun asemalle tulee, niin työ vetää mukaansa. Hän miettii, että asiaan vaikuttaa sekin, että tämän ikäpolven palomiehet ovat moneen kertaan pettyneet eläkejärjestelmään. – Tein paperit, mutta sen jälkeen olen jo kahdesti saanut lisäaikaa. Monen muun palomiehen tapaan Jyrkämö allekirjoitti 90-luvun puolivälissä sopimuksen ammatillisesta eläkeiästä — "sitovasti ja peruuttamattomasti", kuten lupaus kuului. Paperi ei kuitenkaan pätenyt, kun eläkeikää jo muutaman vuoden jälkeen nostettiin. Toisen kerran eläkeikään kajottiin kaksi vuotta sitten, kun työeläkeuudistuksen yhteydessä kaikkien eläkeikiä nostettiin. – Viimeisin muutos toi minulle vuoden lisää työaikaa. – Iän kertyessä huomaa, miten raskasta työ onkaan. Palautuminen ei tapahdu enää niin nopeasti kuin nuorena. Vapaa-ajallaan Stadin brankkari 2017 on ollut aktiivisesti mukana pelastuslaitoksen liikunnallisissa henkilökuntayhdistyksissä. Hän on koko uran ajan harrastanut sekä yksilö- että joukkuelajeja, kuten jalkapalloa, jääkiekkoa ja kaukalopalloa. — Jossain vaiheessa näytti, että palokuntaurheilu suuntautuu yhä enemmän yksilölajeihin joukkueurheilun kustannuksella. Sellainen suuntaus kun on ollut koko yhteiskunnassa. — Mutta minulla on aavistus, että joukkuelajit, yhdessä tekeminen ja ehkä niihin liittyvät talkootyötkin tekevät vielä paluun. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

STTK

Työelämä muuttuu, luottamusmiestä tarvitaan Luottamusmies voi perinteisen edunvalvonnan lisäksi olla myös työpaikan kehittäjä, muistutettiin STTK:n Uuden ajan henkilöstön edustajat -seminaarissa.

K

ansainvälisesti mitattuna Suomen työelämässä moni asia on hyvin. Silti ammattiyhdistysliike löytää korjattavaa — valitetaanko liitoissa turhasta, kuului kysymys Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Helsingissä 21. syyskuuta järjestämässä seminaarissa. Tapahtuma kokosi liki 500 STTK-laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua pohtimaan, millaista henkilöstön edustajaa tulevaisuuden työpaikat tarvitsevat. Työelämä on monin tavoin muutoksessa: digitalisaatio muuttaa työnteon tapoja, työkyvyn säilyttämisen merkitys kasvaa työurien pidentyessä, omaa osaamista on kehitettävä koko työuran ajan — tässä vain muutamia trendejä. Ay-liikkeen edunvalvonnan ydintoiminnassa eli työehtojen sopimisessa paikallisen sopimisen merkitys kasvaa.

Riidan ratkaisijasta työpaikan kehittäjäksi Viime aikoina on nähty merkkejä työnantajien asenteiden koventumisesta. Tämän todistaa tuore STTK:n HED-barometri, jossa luodataan työpaikkojen henkilöstön edustajien — luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen — kokemuksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Barometrin huomio on, että työpaikoilla tieto ei kulje riittävästi työnantajalta henkilöstön edustajille. Tulos on huolestuttava, sillä ilman riittävää tietoa työpaikoilla ei voida keskustella, valmistella, neuvotella eikä sopia yhdessä asioista. Lopulta tiedon panttaus tulppaa työpaikan kehityksen. Toinen barometrin huomio oli, että työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt. Mitä ammattiyhdistys voi tehdä, jos ilmapiiri työnantajan suunnasta kiristyy? Vahvistaa luottamusmiestoimintaa edelleen, näkivät seminaariin kokoontuneet työntekijäliitot. Perinteisen TES-edunvalvonnan rinnalle henkilöstön edustajan on otettava toinen rooli työpaikan kehittäjänä. Tarvitaan osaavia, rohkeita ja innostuneita luottamusmiehiä rakentamaan yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön kesken. Tavoitteena on oltava entistä parempi työelämä meille kaikille. – Vain yhdessä tekemällä työpaikoilla saavutetaan tuloksia. Tässä henkilöstön edustajilla on iso rooli. Kun henkilöstöä osallistetaan, lisääntyvät motivaatio ja sitoutuminen. Kummallista, jos työnantajat eivät ymmärrä, että sitoutunut työntekijä on arvokkaampi, sanoi STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto.

Yhdessä tekemisen meininkiä Jos henkilöstön edustajana toimiminen on nyt vaativaa, on se sitä tulevaisuudessakin: kun työelämä on yhtä jatkuvaa muutosta, tehostamista ja uudistushanketta toisensa perään, luottamusmiehen tulee entistä paremmin ymmärtää talouteen ja lainsäädäntöön liittyviä tosiasioita. Liittojen tehtävä on huolehtia siitä, että henkilöstön edustajan luottamustehtävä on haluttu pesti. Tähän liittyvät ainakin luottamusmiesten koulutus, oikeudet, ajankäyttö ja palkkiot.


STTK

17

Henkilöstön edustajien (HED) seminaarissa kuultiin ammattiyhdistysten lisäksi myös liike-elämän kokemuksia. STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto toivotti tervetulleeksi toimitusjohtaja Ari Rämön.

Myös yhteistoiminnan lainsäädäntö tarvitsee uudistusta. STTK on esittänyt yt-lain kokonaisuudistusta, jossa aito yhteistyö sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen saisivat entistä enemmän painoarvoa. Nyt yt-laki leimautuu kriisiajan työkaluksi. Uuden yt-lain ei tule olla työpaikoille taakka, vaan mieluummin puitelaki, joka ohjaa tekemään järkevät paikalliset ratkaisut henkilöstön osallistumisen kasvattamiseksi. Katarina Murto luottaa, että esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa työpaikoille monia mahdollisuuksia parantaa yhteistoimintaa. – Aina ei tarvita raskaita yt-toimikuntien kokouksia, Murto totesi ja kehotti keksimään uusia yhteisiä

tiedon jaon ja keskustelun tapoja. Monesti työpaikoilla johtaminen tehdään vielä liian autoritäärisesti, Murto harmitteli. Positiivinen yhdessä tekemisen meininki puuttuu.

Pois virheiden kaivelusta Yhteisten alustusten lisäksi henkilöstön edustajien seminaarissa järjestettiin yhteensä 15 pienempää työpajaa tai paneelikeskustelua. Niissä syvennyttiin muun muassa nuorten odotuksiin ay-liikkeelle, työpaikkojen sosiaalisen median sääntöihin sekä somen käyttöön verkostoitumisessa ja tiedottamisessa. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

STTK

HED-BAROMETRI: Tuottavuuden

kasvua ei tavoitella yhdessä PUUTTEET TIEDONSAANNISSA ja heikot vaikutusmahdollisuudet vaivaavat edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä eli HED-barometristä. Työelämä on suurten muutosten keskellä, kun työn sisällöt, työtavat ja osaamistarpeet muuttuvat. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että työelämän muutosten edellyttämää kehittämistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä. Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä riittävästi. Lähes kaikilla mittareilla mitattuna barometrissä otettiin takapakkia edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna. Silloin luottamusmiehet ja

Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto, joten seminaari oli avoin myös SPALilaisille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta paikalle päässyt Lahden Palomiesyhdistyksen pääluottamusmies Petri Kautto kertoo, että eniten mietittävää jäi seminaarin ensimmäisestä esityksestä, jossa Sick Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö kertoi johtamisperiaatteistaan. Yksi niistä oli, ettei työntekijöistä haettaisi vain virheitä, vaan tuettaisiin vahvuuksia. – Siinä esityksessä oli paljon yksinkertaisia asioita, jotka olisi hyvä kaikkien pelastustoimen esimiesten ja päälliköiden kuulla. Alamme autoritäärisen linjaorganisaation perusta on hälytystehtävissä, mutta sama johtamismenetelmä toimii todella huonosti asemapalvelussa ja hallinnossa. Kautto myöntää tunnistaneen itsensäkin Rämön esityksestä: – Kun toimin Pelastusopistolla tuntiopettajana, harjoitusten jälkeen piti aina löytää virheitä, joihin puuttua. Huomasin silloin, että pitemmän päälle tämä ei johda mihinkään. Opetus menee paremmin perille, kun keskitytään onnistumisiin ja aina väliin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

työsuojeluvaltuutetut arvioivat työskentelyedellytystensä monilta osin parantuneen. — Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, STTK vaatii.

STTK toteutti tänä vuonna viidennen Henkilöstön edustaja -kyselyn jäsenliittojen henkilöstön edustajille. Kahden vuoden välein toteutettavalla kyselyllä seurataan, miten luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut jakavat työpanostaan, miten he kokevat asemansa luottamushenkilöinä, minkälaisissa olosuhteissa he työskentelevät ja miten he arvioivat mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa. Tämän vuoden kyselyyn vastasi yli 1500 henkilön edustajaa. Vastaajat olivat 19 ammattiliitosta. Mukana oli myös SPALilaisia luottamusmiehiä.

nostetaan esiin asioita, joita pitää vielä kehittää. Helsingin pelastuslaitokselta seminaariin osallistui varapääluottamusmies Tommi Sarvikivi Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistyksestä. Myös hän piti Rämön puheenvuoroa parhaana. – On tärkeää erottaa toisistaan kaksi taiteenlajia eli operatiivinen johtaminen kentällä sekä asemahallinto, Sarvikivi sanoo. Esimiehen vastuun korostamisen lisäksi Sarvikivi toivoo, että kun työpaikan yhteistoiminnasta puhutaan, muistettaisiin työntekijöidenkin vastuu. – Työntekijöillä on myös velvoitteita hoitaa tiettyjä asioita ajallaan ja tehdä ilmoitukset esimiehille. Usein nämä seikat jäävät seminaariesityksissä sivuun. Seminaaripäivän työpajoista Sarvikivi odotti enemmän koulutuksellista otetta. – Nyt sisältö oli enemmän keskustelua ja mielipiteitä. Itse olen vasta äskettäin tullut luottamusmiestehtäviin, joten faktatiedolla olisi minulla ollut enemmän käyttöä. n

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ


STTK

19

-selvityksessä, jossa tutkitaan työpaikkojen laatua ja johtamistapoja.

Työpaikalla voidaan keskittyä virheisiin tai onnistumisiin. Ari Rämö kannusti keskittymään toisten arvostamiseen.

Arvostelusta arvostamiseen Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus parantaa fiilistä, kannusti Ari Rämö.

I

nnostunut ja avoin työpaikan kulttuuri on mahdollista saavuttaa, vaikka lähtötilanne olisi kuinka synkkä, osoitti STTK:n uuden ajan henkilöstön edustajat -seminaarissa puhunut toimitusjohtaja Ari Rämö Sick Oy:stä. Saksalaisen Sickin perheen omistama yritys valmistaa antureita, jota käytetään esimerkiksi nostureissa ja ajoneuvoissa. Rämö rekrytoitiin Suomen tytäryhtiön johtajaksi 13 vuotta sitten. — Minulle annettiin makea kuva ehkä maailman parhaasta yrityksestä, mutta se olikin Suomen huonoin omalla alallaan, Rämö kärjisti. Yritystä johdettiin autoritäärisesti, huutamalla ja nyrkkiä pöytään lyömällä. Henkilöstön ideat tyrmättiin toteamalla, että "meillä ei ole varaa". Tänään tilanne on toinen. Sick Oy on useita vuosia ollut kärkisijoilla Great Place to Work

Huono johtaminen näkyi Sickin lattiatasolla niin, että myyntiorganisaatio lähinnä odotteli asiakkaiden soittoja ja tilauksia. Yritys teki tappiota, strategia puuttui ja visio oli olematon. — Ihmiset olivat olleet vuosia jyrän alla. Jouduin todella miettimään, miten saisimme heidät tekemään asioita aidosti yhdessä. Yrityksen kehitystarinan lomassa Rämö kuljetti omaa tarinaansa johtajana kasvamisessa. Lapsesta asti Rämö tottui siihen, että kasvattajat noukkivat hänestä esiin vain virheitä ja epäonnistumisia. Niin tekivät sekä isä että opettajat. — Kolmekymppisenä olin mulkvisti. Arvostelin kaikkia. Itse olin aina oikeassa, enkä kuunnellut ketään. Ajattelin, että ihmiset ovat minua varten. Nyt päälle viisikymppisenä Rämö tietää, että se onkin päinvastoin: — Kaikki esimiehet ovat töissä ihmisiään varten. On esimiesten duuni pitää huolta siitä, että ihmisillä on asiat hyvin, ei toisin päin. Sickissä ei käytetä sanaa alainen. Työntekijät ovat ihmisiä. Johtaminen on Rämön mielestä muutaman yksinkertaisen asian toteuttamista. Tärkeimpiä niistä on, että hoitaa oikein jokaisen kohtaamisen. Esimiehellä niitä voi olla päivässä kymmeniä, jopa satoja. — Jokainen kaipaa arvostelun sijaan arvostusta. Organisaation arki on juuri tätä: johtajana joko vien toisen fiiliksen tai sitten nostan fiilistä. Hyvä fiilis tuo mukanaan motivaation työntekoon, Rämö yhdistää. – Hymyilevä ihminen tekee parhaansa. Jos ihminen kokee vain arvostelua, hän tekee vain pakollisen. Siinä on valtava ero tulokseen. Johtajan pitää pysähtyä kuuntelemaan, aidosti. — Asia, josta toinen ihminen tulee puhumaan, on hänelle totta. Otetaanko hänet tosissaan? Erityisen tärkeää arvostus on tilanteissa, joissa työntekijällä on idea oman työn kehittämisestä. — Voin sanoa, että tuo ei toimi, se on ihan syvältä — tai sitten kannustaa, että hieno juttu, tehän tiedätte paremmin. Jos itse on kohdannut huonoa johtamista, voi asennemuutos arvostelusta arvostamiseen olla vaikea. Johtajan onkin ensin johdettava omaa mieltään. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

HAL

Hätäkeskuksiin tulossa luottamusmiesvaalit HALin jäsenet valitsevat luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Valtakunnallisesti valitaan pääluottamusmies.

S

uomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry:n luottamusmiesten uusi toimikausi käynnistyy 1. tammikuuta 2018. Tätä ennen hätäkeskuksissa valitaan luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Luottamusmiesten nimeäminen perustuu Palomiesliiton ja Hätäkeskuslaitoksen luottamusmiessopimukseen. HALin luottamusmiesten toimikausi on kahden vuoden mittainen. Monella muulla työpaikalla henkilöstön edustajat valitaan neljäksi vuodeksi. HALissakin toimikauden pituudesta on keskusteltu, mutta ainakin toistaiseksi on nähty hyvänä, että jäsenet saavat käyttää äänioikeuttaan kahden vuoden välein. HAL järjestää vaalit hätäkeskuksissa marraskuun —joulukuun aikana. Jokaisessa keskuksessa on sekä luottamusmiehen että varaluottamusmiehen paikka. Paikallisesti HAL tiedottaa, miten voi ilmoittautua ehdokkaaksi vaaleissa, ketkä ovat ehdolla ja miten äänestys suoritetaan. Vaalien jälkeen luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan valtakunnallisen pääluottamus-

miehen. Kun keskusten luottamusmiehet ovat paikallisia henkilöstön edustajia, toimii pääluottamusmies henkilöstön ja työnantajan linkkinä Hätäkeskuslaitoksen tasolla. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää virkaehtosopimusten noudattamista, työpaikan erimielisyyksien tarkoituksenmukaista ja oikeudenmukaista selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa. Luottamusmiesten tehtävistä, asemasta ja oikeuksista on sovittu valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä. Luottamusmiehellä on muun muassa ajankäyttö- ja tietojensaamisoikeuksia. Keskuksissa luottamusmiehet tyypillisesti tarkastavat työvuorolistat (ns. VES-tarkistus), osallistuvat YT-kokouksiin, ovat mukana varhaisen puuttumisen menettelyissä sekä auttavat ja neuvovat liiton jäseniä kaikissa virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. n

HAL kouluttaa luottamusmiehiä LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUS on ammattiyhdistyksen perustyötä. Hätäkeskusammattilaisten liitto järjestää luottamusmiehille vuosittain useita tapaamisia, joissa aiheena ovat edunvalvonta-asiat ja yhteistoiminta työpaikalla. HALin luottamusmiehet ovat osallistuneet myös Palomiesten koulutuksiin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ensi vuoden alussa aloittaville luottamusmiehille järjestetään myös uudenmuotoista koulutusta. Helmi-maaliskuussa toteutetaan Aktiivi-instituutin ja HALin yhteinen koulutus Helsingissä. Aktiivi-instituuttia ylläpitää STTK-lainen Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto.


21

Seinäjoen kakkosvuoro oli mielissään uudesta paloasemasta. Miehille sattui työvuoro asemanvaihtopäiväksi. Kuvassa vasemmalta palomiehet Hannu Tuominen, Teemu Laukkanen, Jarno Fält, Pekka Kjellbäck, ylipalomies Mikko Koivuluoma ja asemamestari Pekka Ulvila.

Seinäjoen palomiehet tyytyväisinä uudelle asemalle Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai maakuntakeskukseen nykyaikaisen, sisäilmaongelmista vapaan paloaseman.

S

einäjoen palomiehet saivat syyskuun puolivälissä käyttöönsä uuden paloaseman Kapernaumin teollisuusalueella. Uudelle asemalle siirryttiin 18. päivänä, koko kaluston siirtyessä yhdessä jonossa, suuren väkimäärän seuratessa muuttoa reitin varrella. Seinäjoen vanha paloasema ehti toimia 56 vuotta samassa paikassa Kaartotien varrella. Asemalla alkoi vuosien saatossa olla sisäilmaongelmia,

jotka pahenivat vuonna 2012. Rakentamispäätös uudesta paloasemasta tehtiin 2014, ja itse rakennustöihin päästiin lopulta keväällä 2016. Uusi asemapaikka sijaitsee vanhasta asemasta muutamia kilometrejä kaakkoon. Asemalta on lyhyt tieyhteys Seinäjoen itäiselle ohikulkutielle, mikä nopeuttaa hälytyksiin lähtöä pohjoiseen ja etelään. Vielä 2010-luvun alussa oli myös puhetta Joupin alueen erillisestä paloasemasta. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

Ajoneuvot siirtyivät letkassa uudelle asemalle.

Pesuhallin vieressä olevassa pesutilassa on muun muassa pesuri paineilmahengityslaitteita varten.

Muuttuneen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan riittävä toimintavalmius Seinäjoella saavutetaan nyt rakennetulta paloasemalta.

Hallinto ja johtokeskus myös samaan osoitteeseen Asemahankkeen kokonaiskustannus on kaikkiaan lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Uudella asemalla on tilaa 3840 neliötä. Pelastuslaitoksen hallinto ja johtokeskus saivat rakennushankkeessa uudet, nykyaikaiset tilat uudelta paloasemalta. Hallinto on aiemmin sijainnut Nurmon vanhalla kunnantalolla ja johtokeskus Nurmon paloasemalla. Uudella paloasemalla on myös kaupungin johtokeskus ja pelastuslaitoksen tilannekeskus. Tilannekeskus ei ole Etelä-Pohjanmaalla kuitenkaan vakinaisesti miehitetty, vaan se otetaan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

käyttöön tarvittaessa. Seinäjoella hoidetaan koko maakunnan vesisukellus- ja kemikaalipukujen huolto. Myös tähän saatiin uudishankkeessa uudet ajanmukaisemmat tilat. Työvuoron vahvuus on asemalla ympärivuorokautisesti 1+5, päivällä lähtöihin osallistuu myös päivävuorossa olevaa henkilökuntaa. Aseman raskaaseen kalustoon kuuluu kaksi sammutusautoa sekä puomitikas- ja säiliöauto. Lisäksi asemalta löytyy kemikaali- ja vesisukellukseen suunniteltu yksikkö, minkä lisäksi henkilöautoja on asemalla kymmenen. Vanha museoauto sai myös oman tilansa pääsisäänkäynnin luota. Sen sijaan ensihoidon yksiköitä ei asemalla näe; ensihoidon hoitaa EteläPohjanmaalla alueen oma sairaanhoitopiiri lukuunottamatta pelastuslaitokselta ostettavaa ensivastetta.

Seinäjoen paloasema lukuina: n 24 h vahvuus 1+5 n Päivävahvuus: palopäällikkö,

kaksi palomestaria, kemikaalitarkastaja ja yksi huoltoja tekevä palomies (+vuoro 1+5)

n Pelastuslaitoksen hallinto

9 henkeä

n Hälytyksiä työvuorolle 773,

vapaavuorohälytyksiä 15 (vuonna 2016)


23

Paloasema sijaitsee Kapernaumin teollisuusalueella, jolta on tieyhteys Seinäjoen itäiseen ohikulkutiehen.

Esipesutila likaiselle kalustolle Seinäjoen palohenkilöstö ry:n pääluottamusmies Mikko Koivuluoma toteaa, että uusi asema mahdollistaa hyvin puhdas paloasema -ajattelua. Pesuhallin yhteydessä on heti esipesutilat likaiselle kalustolle. Aseman logistiikan kannalta on myös hyvä, että yksi hallitila voidaan lukita ja avata erikseen — hallissa voidaan säilyttää lyhyaikaisesti huoltoon tulevia sammuttimia tai paineilmahengityslaitteita. Varautumisen näkökulmasta asemalla on varavoiman takana oleva polttoainesäiliö, millä turvataan pelastuslaitoksen ajoneuvojen polttoaineen saatavuus häiriöttömästi. Seinäjoen seudulla pelastustoimen erityisriskit suuntautuvat muunmuassa elintarviketeollisuuteen. Rautateillä

kulkee kemikaaliteollisuuden tuotteita ja Seinäjoella on elintarviketeollisuuden isoja tuotantolaitoksia. Uuden aseman sijainnin myötä paloaseman vastealue laajeni entisestään ja käsittää nyt muunmuassa Atria Suomi Oy:n tehtaan kaikki hälytystehtävät.

Yhteistyö toimii Pelastuslaitoksen johdon kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, toteaa Mikko Koivuluoma. Henkilöstöasiat kuin muutkin asiat on saatu neuvoteltua hyvässä yhteistyössä. — Meillä on yhdistyksessä noin 70 jäsentä. Seinäjoen lisäksi ainoa 24/7 -asema on Lapualla, jossa toimitaan kahden hengen vuorovahvuudella. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on yksittäisiä asemia, joissa on päivävuoroa tai aamu- ja iltavuoroa.

Koivuluoma kertoo, että Seinäjoen palomiehet ovat myös saaneet olla aktiivisesti mukana päättämässä, millainen uudesta paloasemasta tulee. — Toimin asemahankkeessa henkilökunnan edustajana ja olin mukana koko hankkeen ajan. Pääsimme vaikuttamaan kokonaisuuteen kiitettävästi. — Olimme työryhmässä kiertämässä asemia muualla Suomessa. Otimme vinkkejä, minkälainen uudesta asemasta voisi tulla, ja toisaalta myös katsomassa, millaisia ratkaisuja emme uudelle asemallemme halua. — Olemme yrittäneet saada tästä Suomen nykyaikaisimman paloaseman, Koivuluoma päättää. n

Teksti ja kuvat ARTO PAPUNEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

Innovaatiopalkinnot palonestoaineelle ja valjasrepulle Palosuojelurahasto jakoi vuoden 2017 innovaatiokilpailussa kaksi palkintoa ja kaksi kunniamainintaa. 1. SIJA: PALONESTOAINE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, HALOGEENITON PALONESTOAINE. PALKINTO 15 000 EUROA. PROFESSORI CARL-ERIC WILÉN, TOHTORIKOULUTETTAVA TEIJA TIRRI JA PROJEKTITUTKIJA MELANIE AUBERT ÅBO AKADEMI Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen työryhmä on kehittänyt ympäristöystävällisen palonestoaineen. Se perustuu ns. sulfeeniamideihin, jotka estävät palamista ylläpitävien kemiallisten prosessien syntymistä. Tuote on halogeeniton ja siten ympäristöystävällinen. Palonsuoja-ainetta voidaan lisätä muoviin tai pinnoitteeseen valmistusprosessin aikana. Lisäksi sitä voidaan imeyttää suojattavaan kohteeseen, kuten kankaaseen tai puupohjaiseen materiaaliin. Tuotteella voidaan myös lisätä kodinkoneiden paloturvallisuutta, kun ainetta sisällytetään esimerkiksi kylmälaitteiden eristeisiin valmistusvaiheessa. Palonestoaine tarvitaan vain pieni määrä eikä se heikennä suojattavan materiaalin muita ominaisuuksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Rovaniemellä asuva ylipalomies Matti Salmi kehitti kokosuojavaljaat turvalliseen hätäpoistumiseen. Ajatus tuotteen kehittämiseen lähti Salmen ollessa savusukellusopettajana Pelastusopistolla.

2. SIJA: VALJASREPPU PAINEILMALAITTEESEEN INTEGROIDUT KOKOSUOJAVALJAAT. PALKINTO 5 000 EUROA. YLIPALOMIES MATTI SALMI LAPIN PELASTUSLAITOS Valjasreppu auttaa savusukeltajia poistumaan työturvallisuutta vaarantavista yllättävistä tilanteista, kuten

palavasta rakennuksesta, yhdessä laskeutumisköyden ja putoamissuojaimen kanssa. Hätäpoistumismahdollisuus kerroksista voidaan toteuttaa turvallisesti vain, jos pelastajalla on joko puolivaljas tai kokovaljas paineilmalaitteen alla. Myös palovyö on hyväksytty hätälaskeutumiseen, mutta se ei ole valjaiden veroinen turvalaite. Kehitetyssä valjasrepussa kokovaljas osana putoamissuojausta kulkee pelastajan mukana aina automaatti-


25

innovaatiokilpailun hakuaika on pian päättymässä, joten heti seuraavana aamuna suuntasin kangaskauppaan, Salmi kertoo. Valjaiden mallin rakentamiseen palosuojatusta kankaasta kului kaikkiaan lähes kuukauden päivät. Kilpailussa palkittu idea on vielä prototyyppi, Salmi korostaa. — Tavoitteena on, että jossain vaiheessa tuote olisi myös ostettavissa oikeana tuotteena.

KUVAT: PALOSUOJELURAHASTON YOUTUBE-VIDEO

sesti, kun hän pukee paineilmalaitteen. Kokovaljas on integroitu paineilmalaitteen selkäosaan omaan palosuojatusta kankaasta valmistettuun valjasreppuun. Valjaat ovat irrallisia paineilmalaitteesta eivätkä siten ole riippuvaisia paineilmalaitteen kantotelineen kunnosta ja lujuudesta. Myöskään paineilmalaite ei ole riippuvainen valjaista. Kokosuojavaljas on kustannustehokas ratkaisu hätäpoistumiseen silloin, kun kaikille palomiehille ei voida hankkia henkilökohtaista sammutusasua kokovaljailla. Valjasreppu on pelastajan turvana ja suojaa myös laitteen hihnastoa. Valjasreppu voidaan helposti irrottaa muuhun työhön tai poistaa savusukellusharjoituksen ajaksi. Idea valjaisiin syntyi Salmella hänen ollessaan Pelastusopistolla savusukelluksen vastuuopettajana. — Kesken oppitunnin loksahti ajatus, että miksei valjas ja paineilmalaite voisi olla samassa laitteessa. Koko asia unohtui hetkeksi, kunnes Rovaniemelle palattuani idea tuli uudelleen mieleen savusukelluksen viikkoharjoituksissa. Tiesin että

Kunniamaininta: PIKE-PELASTUSMENETELMÄ PALOMIES AKI RAUTAVA LAPIN PELASTUSLAITOS

Kunniamaininta: PELASTUSPOTKUKELKKA PALOMIES VELI-MATTI KARJALAINEN KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastuspotkukelkka Pepo on tehty pelastusvälineeksi pintapelastajien käyttöön. Se on suunniteltu tuomaan tehokkuutta erityisesti vaikeissa jääolosuhteissa toimimiseen. Pepo mahdollistaa pelastettavan nopean tavoittamisen tilanteissa, joissa jää ei kanna ihmisen painoa ja välimatka kohteeseen on pitkä.

PIKE-pelastusmenetelmässä käytetään apuna PIKE-pintapelastuskelkkaa. Pintapelastuskelkka nopeuttaa, helpottaa ja antaa lisäturvaa pelastajille talvella erityisen vaikeissa jääolosuhteissa kaukana rannasta. Heikolla jäällä pelastaja liukuu PIKEllä käyttäen apuna kiipeilystä tuttuja jäähakkuja ja tekee toisesta hakusta pelastusankkurin. Köysirullan, köyden ja PIKEn avulla pelastaja saa hinattua uhrin tukevammalle jäälle siten, että jää ei murru molempien painosta. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

VAKUUTUSTURVA: Voimassa Palomiesliiton jäsenvakuutus antaa turvaa palvelussuhteen ongelmien sekä vapaa-ajan tapaturmien ja sairastumisien varalta. Vakuutus kattaa kaikki jäsenet. TAPATURMAVAKUUTUS VAPAA-AJALLA Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 6 366 euroa ja pysyvän haitan varalta 11 779 euroa tapaturmaa kohden (vuoden 2017 luvut). Hoitokulukorvauksessa ei ole omavastuuta. Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sattuvat urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai niitä varten järjestetyissä harjoituksissa tai valmennusohjelmissa. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä. Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa tai kokeiltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata. Yksittäisten lajien kohdalta kannattaa vakuutuksen kattavuutta tiedustella suoraan Ifistä.

MATKUSTAJAVAKUUTUS VAPAA-AJALLA

Vakuutuksessa olennaista on sairauden ja tapaturman hoitokulut kattava turva. Sen avulla sairaustapauksissa voi saada nopeasti apua missä päin maailmaa tahansa. Vakuutus esimerkiksi kattaa lentokuljetukset, jos tarvitaan nopeaa paluuta kotimaahan. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan matkoilla, myös kotimaassa päivittäisen elinympäristön ulkopuolella yli 50 kilometrin etäisyydellä kotoa. Vakuutukseen sisältyvät jäsenen mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset. Matkakohteessa harrastettavista urheilulajeista vakuutus kattaa esimerkiksi lenkkeilyn, mutta riskialttiita lajeja kuten laitesukellusta, riippuliitoa tai benjihyppyä varten tarvitaan erillinen vakuutus. Matkatavarat eivät sisälly vakuutukseen, vaan ne voi vakuuttaa erikseen. Huomaa, että esimerkiksi Ifin asiakkailla matkatavarat kuuluvat kotivakuutuksen piiriin, joten tavaroita ei yleensä tarvitse vakuuttaa erikseen.

Matkustajavakuutus (ns. matkavakuutus) korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset. Se kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja esimerkiksi myöhästyy matkan alkamispaikasta bussin rikkouduttua.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUKSET TYÖSSÄ Ammatillisesta vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka jäsen ammatissaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa työnantajalle, työtoverille tai sivulli-

selle henkilölle ja josta lain mukaan hän on korvausvastuussa. Vakuutuksessa on rajauksia, joiden mukaan se mm. ei korvaa varallisuusvahinkoja, liikennevahinkoja eikä tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella aiheutettuja vahinkoja. Ammatillinen oikeusturvavakuutus korvaa jäsenen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa.


27

työssä ja vapaa-ajalla piiriin. Vakuutusehdoissa vaaditaan jäsenyyden 10 kuukauden vähimmäiskestoa, mutta Palomiesliitto huolehtii vastuu- ja oikeusturvakorvauksista niidenkin jäsentensä osalta, jotka uusina jäseninä eivät muuten olisi vakuutuksen piirissä. Vakuutuksen korvausperusteen pitää olla syntynyt jäsenyysaikana. Lisäksi Palomiesliitto maksaa vakuutuksen omavastuuosuuden jäsenen puolesta.

JÄRJESTÖVAKUUTUS LIITON TAPAHTUMISSA

ISTOCKPHOTO

Palomiesliiton tapahtumiin osallistuessaan jäsen on järjestövakuutuksen piirissä. Siitä korvataan henkilö- ja omaisuusvahinkoja, joita jäsenelle aiheutuu hänen osallistuessaan liiton järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin. n

Oikeusturvavakuutuksesta korvattavia ovat omien kulujen lisäksi vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jos ne tulevat jäsenen maksettavaksi. Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksissa turva on Palomiesliitossa rakennettu jäsenlähtöisesti: Ifin vakuutussopimusten sisältöä täydennetään liiton puolelta takaamalla kaikki jäsenet vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen

Lisätietoa vakuutuksista l www.if.fi/spal l If-asiakaspalvelu puh. 010 19 19 19

Vahinkoilmoitukset l www.if.fi/spal l If-vahinkopalvelu puh. 010 19 18 18

Jäsenkortti matkalle Kun lähdet matkalle, ota liiton jäsenkorttisi mukaan, sillä se toimii matkustajavakuutuksen todistuksena koti- ja ulkomailla. Jos jäsenkorttisi on kadonnut, saat uuden kortin ottamalla yhteyttä toimistoon. Palomiesliiton mobiilijäsenkortissa on myös matkustajavakuutuksen tiedot. Mobiilikortti asentuu vain yhteen kännykkään kerrallaan, joten jos vaihdat puhelinta, pyydä uusi asennuslinkki toimistolta. Tarvittaessa matkavakuutustodistuksen saa myös soittamalla Ifin asiakaspalveluun.

Jos sairastut matkalla Hakeudu Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkärille, jos lomamatkalla sairastut tai loukkaannut. Luettelon ja muita hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä matkalle lähtijälle löydät osoitteesta www.if.fi/spal > jäsenvakuutukset. Esittämällä jäsenkorttisi lääkäriasema laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriasemaa, voit käydä missä tahansa lääkärissä ja hakea korvauksen Ifistä kotimaahan saavuttuasi. Jäsenkorttia kannattaa aina tarjota, vaikka lääkäri ei olisikaan Ifin luettelossa.

Toimi näin työhön liittyvissä vastuu- ja oikeusturva-asioissa Kun tarvitset apua työhön liittyvissä asioissa, ota ensimmäiseksi yhteys Palomiesliiton toimistoon. > puh. (09) 867 8880 > toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

Osittain varhennettu vanhuuseläke — järkeä vai ei? Osan vanhuuseläkkeestään voi nyt nostaa etukäteen, jos haluaa.

T

änä vuonna voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä otettiin käyttöön uusia eläkemuotoja. Yksi niistä on osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE), joka korvasi aikaisemman osa-aikaeläkkeen. Osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, jos ei saa mitään muuta työeläkettä. OVElle jääminen ei edellytä lääkärintodistusta, ei työsuhdetta eikä työn lopettamista tai vähentämistä. Riittää, että haluaa nostaa eläkettä. Halutessaan voi jäädä pois työelämästä tai vähentää työntekoa — Ove antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä osa-aikaista työtä, jos OVElle siirtyvä niin haluaa, mutta osa-aikatyön järjestäminen ei ole velvollisuus. Jos työntekijä ei vaadi työaikaansa muutoksia, ei hänen tarvitse kertoa työnantajalle nostavansa osittain varhennettua vanhuuseläkettä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Osittain varhennettua vanhuuseläkettä voi nostaa joko 25 % tai 50 % siitä eläkkeen määrästä, joka on kertynyt edellisen vuoden loppuun mennessä. Jos päättää ottaa neljäsosan, voi myöhemmin hakea vielä toisen neljänneksen. Toisinpäin muutosta ei voi tehdä. Kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle OVElta voi siirtyä, kun on täyttänyt ikäluokkansa alimman eläkeiän ja lopettanut työnteon. Jos on työskennellyt OVEn aikana, lisätään työskentelystä kertynyt eläke vanhuuseläkkeeseen.

OVE pienentää vanhuuseläkettä Osittain varhennetun vanhuuseläkkeen ikävä puoli on, että se pienentää vanhuuseläkettä pysyvästi. Eläke pienenee 0,4 prosentilla jokaista varhennetun eläkkeen nostokuukautta kohden. Lisäksi OVEn määrä tarkistetaan elinaikakertoimella, kuten kaikki muutkin ansaitut eläkkeet, mikä pienentää lisää eläkkeen määrää. Eläkkeen pienennys jatkuu myös silloin, kun on jäänyt kokonaan vanhuuseläkkeelle. Pienennys koskee kuitenkin vain sitä osaa eläkkeestä, joka on nostettu varhennettuna. Ammatillisen eläkeiän valinneet voivat myös jäädä OVElle ennen omaa

eläkeikää, mutta heidän kannattaa huomioida, että eläkettä pienentävien varhennusvähennysten kuukausien määrä lasketaan oman ikäluokan alimmasta eläkeiästä eikä omasta ammatillisesta eläkeiästä. Lisäksi eläkekertymää ajalta ennen vuotta 1995 pienennetään.


29

PIIRROS: ISTOCK.COM/DANE_MARK

Työttömyys- ja työkyvyttömyysturvaa OVEn aikana Osittain varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista eikä vähennä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan kuten muillakin,

työttömyyttä edeltävän työskentelyn perusteella. Jos saa sairauspäivärahaa ja päättää jäädä osittain varhennetulle eläkkeelle, sairauspäiväraha jatkuu kuten ennenkin, samansuuruisena kuin se on alun perin myönnetty. Työssä käyvä OVEn saaja voi puo-

OVElle jääminen ei edellytä lääkärintodistusta eikä työn lopettamista tai vähentämistä.

lestaan hakea sairauspäivärahaa, jos hän on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista työtään. Sairauspäivärahan määrä määräytyy verovuoden tulojen mukaan tai hakijan esittämän 6 kuukauden tulojen perusteella. OVE ei myöskään estä Kelan kuntoutusrahan tai asumistuen saamista. OVE-lainen voi saada myös työkyvyttömyyseläkkeen, jos hän tulee työkyvyttömäksi osittain varhennetun vanhuuseläkkeen aikana. OVEn varhennusvähennyksistä ja työansioiden pienemmistä eläkekertymistä johtuen, työkyvyttömyyseläke on tällöin pienempi verrattuna siihen, että olisi jatkanut työntekoa täysiaikaisesti.

Kannattaako OVEa nostaa? OVEn nostamista kannattaa harkita tarkkaan. Jos päätyy tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi nostamaan palkan lisäksi osan eläkkeestään, ongelmat siirtyvät vain eteenpäin. Voi olla, että kokonaan vanhuuseläkkeelle siirtyessä eläkerahat eivät riitä elämiseen. Taloudellisesti kannattavaa OVEn nostaminen voi olla siinä tapauksessa, että jatkaa työskentelyä vielä senkin jälkeen, kun olisi oikeutettu jäämään vanhuuseläkkeelle. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

OVEsta tuli suosittu miesten keskuudessa

Esimerkki OVEn vaikutuksesta vanhuuseläkkeeseen

OSITTAINEN varhennettu vanhuuseläke (OVE) on osoittautunut selvästi osa-aikaeläkettä suositummaksi eläkelajiksi. OVE korvasi osa-aikaeläkkeen tämän vuoden alussa. Eläketurvakeskuksen mukaan heinäkuun loppuun mennessä OVEa hakeneita oli 9 400 henkilöä eli neljä prosenttia siihen oikeutetuista. Viime vuonna osaaikaeläkkeiden vastaava alkavuus oli kaksi prosenttia. Miesten osuus hakeneista oli lähes 60 prosenttia. Eläketurvakeskuksen mukaan heitä saattoi kannustaa OVEn hakemiseen naisia keskimäärin lyhyempi elinaika ja parempi ansiotaso. Osa saattaa myös pitää lopullista eläkettään riittävän hyvänä varhennusvähennyksestä huolimatta. Suosiota voi selittää myös se, että tämän vuoden alussa voimaan astunut eläkeuudistus karsi eläkereittejä. Lähes 80 prosenttia OVEn hakijoista oli työssä vuoden 2016 lopussa. Työttömiä oli 14 prosenttia, loput hakijat olivat kuntoutujia, vuorotteluvapaalla olevia tai sairauspäivärahan saajia. Suurin osa (90 %) otti puolet eläkkeestään maksuun. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke on 830 euroa kuukaudessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Olet syntynyt 15.6.1957, ja oma alin eläkeikäsi on 63 v 9 kk, jonka täytät 15.3.2021. Jäät osittaiselle vanhuuseläkkeelle 1.7.2018 täytettyäsi 61 vuotta.

Jos jatkaa työssäkäyntiä yli alimman oikean eläkeiän, eläke kasvaa 0,4 prosenttia joka kuukausi. Lykkäyskorotuksella korotetaan koko työuran aikaista eläkekertymää, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä. Lykkäyskorotuksen määrä on sama kuin varhennettuna nostetun osan pienennys. Näin ollen jos nostaa puolet eläkkeestä vuodella varhennettuna ja jatkaa töissä vuoden alinta eläkeikää kauemmin, tienaa saman verran kuin on käyttänyt eikä eläke pienene.

Ajanjakso 1.7.2018—30.3.2021 on 33 kuukautta, joten varhennusvähennys lasketaan 33 kuukaudelta, eli 33 x 0,4 % = 13,2 %. Karttuneen eläkkeesi määrä on eläkkeen alkamista edeltävän vuoden lopussa 1 500 euroa/kk. Nostat eläkkeestäsi 50 %: 1 500 euroa – (1 500 euroa x 50 %) = 750 euroa – (750 euroa x 13,2 %) = 651 euroa/kk. Osittain varhennettu vanhuuseläkkeesi on 651 euroa kuukaudessa. Jos otat loput eläkkeestäsi maksuun alimmassa vanhuuseläkeiässä, niin lopullinen eläkkeesi on 651 euroa + 750 euroa = 1401 euroa/kk.

OVEa haetaan Kevasta Kunta-alan ja valtion työntekijät voivat hakea osittain varhennettua vanhuuseläkettä Kevasta. OVEa haetaan 1—2 kuukautta ennen eläkkeen alkamista Kevan Omat eläketietosi -palvelussa (www.keva.fi/elaketietosi). Eläkettä voi hakea myös kirjallisesti, tulostamalla hakemuksen Kevan sivuilta ja postittamalla sen liitteineen. Ennen hakemista kannattaa tarkistaa työeläkeotteen tiedot Omat eläketietosi -palvelussa, sillä eläkkeen määrä lasketaan niiden mukaan. Palvelussa voi laskea myös eläkearvioita laskureilla. OVEa ei voi lakkauttaa, mutta kolmen kuukauden aikana eläkepäätök-

sen antamisen jälkeen sen voi peruuttaa. Tällöin jo maksettu OVE peritään eläkkeen saaneelta takaisin. n

Teksti TUIJA TERVO

LÄHTEET: ELÄKETURVAKESKUKSEN OPAS, OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE – MITEN SE VAIKUTTAA MUIHIN ETUUKSIIN?; ELÄKETURVAKESKUS, WWW.TYOELAKE.FI; KEVA, WWW.KEVA.FI; TALOUSSUOMI-VERKKOLEHTI 6.3.2017, VARHENNETTU ELÄKE 61-VUOTIAANA.


31

Liity Palomiesliittoon!

Kolme tapaa liittyä: 1. Sähköisellä liittymislomakkeella 2. Täyttämällä, tulostamalla ja palauttamalla pdf-lomakkeen 3. Tilaamalla, täyttämällä ja palauttamalla liittymislomakkeen Kaikkiin vaihtoehtoihin löydät tarkemmat ohjeet liiton nettisivulta www.palomiesliitto.fi klikkaamalla Liity jäseneksi! Sivuilta löydät ohjeet myös työttömyyskassaan (JATTK) liittymisestä.

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

PALOMIESLIITON JÄSENEKSI voivat liittyä pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa työskentelevät sekä aloille opiskelevat. Jäseneksi liitytään jäsenyhdistysten kautta. Palomiesliitolla on 27 alueellista jäsenyhdistystä pelastustoimen ja ensihoidon jäsenille. Hätäkeskuksissa työskentelevien yhdistys on Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL.

USTOI MI LAST PE

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

Yhdessä olemme vahvempia

Kysyttävää jäsenyydestä? Soita toimistolle puh. (09) 867 8880 tai lähetä postia toimisto@palomiesliitto.fi

SPALin avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta Palomiesliiton lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Rahaston tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun lääketieteellistä hoitoa ei saada työnantajan, tämän vakuutuksen tai työterveyshuollon kautta.

Rahastosta haetaan avustusta liiton

nen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat.

Tarkat hakuohjeet sekä avustusten myöntämisen kriteerit ovat Palomiesliiton nettisivulla www.palomiesliitto.fi kohdassa Jäsenpalvelu > Jäsenedut > SPALin avustusrahasto.

Lisätietoja saa myös Palomiesliiton toimistolta: puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

toimistolle osoitetulla kirjeellä tai sähköpostilla. Hakemus on vapaamuotoi-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

TYÖHYVINVOINTI TÄHTÄIMESSÄ

Puhalletaan yhteen hiileen

P

elastusala on murroksessa. Työn sisällön monipuolistamiseen on painetta ja myös erilaisia tapoja ratkaista työvuorojen järjestäminen on kokeiltu. Tehtävämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Koulutusta mukautetaan tulevaisuuden haasteisiin. Maakuntauudistus tulee muokkaamaan pelastuslaitosten rakenteita ja käytäntöjä. Esimiestyö on entistä vaativampaa. Yksittäisellä pelastajalla on omat ongelmansa: ruuhkavuodet painavat, työ ei ehkä anna enää haastetta, eläkeikä on karannut kymmenen vuoden päähän tai saattaa yhtäkkiä ollakin ovella. Huolia ja murheita liittyy moneen ikäkauteen. Miten säilyttää työn imu tämän kaiken keskellä? Kun tehtävämäärien lisääntyminen, ns. turhat keikat, ongelmien kaivelu, kyynistyminen, viestinnän toimimattomuus sekä suorittavan portaan ja johdon joskus tulehtuneetkin välit nakertavat työhyvinvointia, suurimpia valon kajastuksia voivat tarjota palokunnan positiiviset asiat: yhteisöllisyys, yhteishenki, huumori, avoimuus, vertaistuki, liikunta ja työajan mielekäs järjestäminen. Palokunnan yhteisöllisyys on vertaansa vailla. Kahvipöytään on helppo tulla niin ensihoitajan, opiskelijan, vierailijan kuin ensihoitolääkärin. Moni opiskelija sekä erikoistumassa oleva lääkäri kehuu vuolaasti työilmapiiriämme. Tämä on meidän ehdoton voimavara, jota tulee vaalia. Yhteinen ruokailuhetki, liikuntatunnit ja luonnollisesti tehtävät ja hälytykset yhdistävät meitä, jopa ne ”ei niin hyvin menneet” tehtävät. Me opimme toisiltamme ja toisistamme. Helsingissä ajamme paljon keikkaa ambulanssilla. Moni kokee sen välttämättömäksi pahaksi, mutta ajattelen että se niin ikään on meitä yhdistävä tekijä. Ensihoito on se, missä tapahtuu eniten. Siellä koetaan henkisesti raskaita hetkiä, jotka syventävät

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

yhteishenkeä. Olen kokenut huomattavan monta upeaa ja syvällistä kokemusta ja keskustelua yön hiljaisina hetkinä ambulanssin ohjaamossa. Yhteishengellä ja huumorilla selvitään lähes mistä tahansa. Ne auttavat jaksamaan läpi vaikeiden tehtävien ja pitkien työpäivien, joskin huumorilla on myös paikkansa. Joskus itse kukin viljelee vitsejä hieman rajattomasti tai kuvittelee, että huumorin avulla selvitään mistä tahansa, kunnes kotiovi sulkeutuu ja huomaa, että kenties keikka olisi voitu purkaa muutenkin kuin aiheesta vitsailemalla. Fyysinen toimintakyky on luonnollisesti suuressa roolissa pelastusalalla. Mitä sitten kun kuntotestit alkavat olla liian haastavia? Saadaan kenties harjoitussuunnitelma ja pientä motivointia liikunnan hyödyllisyydestä. Mutta mitä jos ei jaksa, ei vaan pysty? Ratkaisu voikin löytyä yllättäen henkisen suorituskyvyn nostamisen kautta. Työnohjauksesta tai jonkin asteisesta mentaalivalmentajasta tai kuraattorimaisesta tuesta voi olla apua myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Psyykkisistä ongelmista ja paineista keskustelemalla voidaan purkaa henkistä pahoinvointia, motivoitua työhön ja harjoitteluun paremmin, löytää ja vahvistaa omia vahvuuksia ja poistaa turhautumista. Myös siitä häpeän tunteesta ja pettymyksestä, mikä helposti seuraa fyysisen suorituskyvyn laskemisesta, voidaan keskustella. Pelastusala kaipaisi hieman pehmeitä arvoja karskiuden rinnalle, sillä meissä jokaisessa asuu pieni haavoittuva laumaeläin ja mielensäpahoittaja, joka joka hyötyisi psyykkisestä tuesta ja positiivisesta palautteesta. Osa työssäjaksamisen ongelmistamme johtuu henkisen kuormituksen hetkellisestä yliannostuksesta ja/tai kasautumisesta. Henkisen kuormituksen vuoksi työyhteisön jäsen kyynistyy ja osaltaan levittää pahoinvointia koko työyhteisöön ja lähipiirin.


33

1 2

Kun sanoo ”työaika” missä tahansa pöydässä pelastusalalla, saadaan aikaan maittava keskustelu. Meillä on maakunta- ja paikkakuntakohtaisia eroja työpäivien toiminnallisesta sisällöstä, ja joissakin pelastuslaitoksissa työaikajärjestelyissä on lähdetty kokeilemaan uusia muotoja. Keskustelu aiheesta tulee tarpeeseen. Uusia työtehtäviä miettiessä olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että välittömällä lähtövalmiudella olemme valmiita asettamaan oman ja perheemme hyvinvoinnin jonkun hädässä olevan ihmisen, eläimen tai jopa materiaalin edelle. Tätä varuillaan oloa ja kykyä nopeaan reagointiin ei ole syytä vaarantaa ihan kevyin perusteluin. Työaikajärjestelyt ovat yksi suurimmista työhyvinvoinnin tekijöistä. Käsittääkseni suurin osa operatiivisesta henkilöstöstä kannattaa 24 tunnin työvuoroja. Tässä onkin työaikakeskustelun ydin. Voidaanko 12, 8, 16 tunnin tai muita työaikoja soveltaa niille henkilöille ja paikkakunnille, joille tällaiset rytmit sopivat? Räätälöidyillä työaikajärjestelyillä voidaan tukea yksilön työssäjaksamista ja työhyvinvointia hänen eri elämänvaiheissaan. Itse ajattelen, että työn kuormitus ja palautuminen toimivat 24 tunnin työvuoroilla paremmin kuin lyhyemmillä työvuoroilla (etenkin jos vuorosta 12 tuntia on hektistä ensihoitoa). Samassa 24 tunnin vuorossa ennätetään puida suoritettuja tehtäviä sekä ennakoida tulevia keikkoja. Esimiehellä on luonnollisesti iso rooli vuoron pyörittämisessä, mutta myös vahvat persoonat muokkaavat vuoroa. Tasapuolisuus ja suoraselkäisyys ovat esimiehen tärkeimpiä työkaluja, joilla pidetään työhyvinvointia yllä. Voitaisiinko esimiehelle tarjota lisäkoulutusta ja esimerkiksi yhdeksi työkaluksi vuoroihin ns. nenänpää-purkua, jossa jokaisen hälytyksen jälkeen kokoonnuttaisiin esimerkiksi höökin taakse

3

4 5 6

nopeaan keskusteluun. Tällä saataisiin lisää keskustelua siitä, mikä meni hyvin, mihin tarvitaan harjoitusta tai koulutusta sekä samalla tehtäisiin huomioita mahdollisista kalustopuutteista. Nenänpää-purussa nähtäisiin myös niin ikään merkit defusing-istunnon tarpeellisuudesta. Oma haasteensa on saada ikääntyvä palomies jaksamaan eläkeikään. Kyselin aiheesta muutamalta kollegalta. Vastauksissa jaksamista koettiin lisäävän mm. oma asenne, toimiva parisuhde, onnistuneet työtehtävät ja terveenä pysyminen. Kun jatkoin kysymystä: miten työnantaja voisi tukea jaksamista, tuli hiljaisuutta ja olan kohauttelua. Tämän jälkeen annettiin oleellinen huomio: vuorossa säilyminen koetaan tärkeäksi. Ikääntyvät palomiehet tuovat mahtavaa aitoa työkokemusta vuoroihin ja värittävät tunnelmaa olemuksillaan. Tarvitsemme tukitoimia, jotta emme menetä tätä arvokasta kokemusta ja osaamista. Jokainen vuoro on kuin yhteisöllinen perhe. Pidetään huoli yhteisöstämme ja puhalletaan yhteen hiileen.

Kirjoitussarjassa käsitellään henkisen hyvinvoinnin merkitystä työntekijän toimintakyvylle.

SAKU SUTELAINEN

Kirjoittaja on Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevä palomies-ensihoitaja AMK, työnohjaaja, defusingohjaaja ja -kouluttaja sekä kriisityöntekijä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

Muista maltti somessa Verkossa pätevät samat ohjeet kuin viestinnässä kasvokkain: käyttäydy asiallisesti, älä provosoidu ja harkitse mitä työstäsi kerrot.

S

ananvapauden nimissä ei saa laukoa mitä tahansa. Työntekijän sosiaalisessa mediassa jakamat mielipiteet ja kuvat voivat vakavimmillaan olla irtisanomisperuste. Suomessa on toistaiseksi tullut esille vain muutamia tapauksia, jossa työnantaja on päätynyt näin järeään toimenpiteeseen. Useimmiten ongelmatilanteet ovat auenneet keskusteluilla tai varoituksilla. Moni työpaikka on myös ennakoivasti luonut omat sisäiset sääntönsä somen käyttöön.

Älä kerro somessa asioita, joita ei voi muutenkaan kertoa! Oli ohjeita tai ei, yhdellä oivalluksella pärjää jo hyvin: jos toiminta on kiellettyä muutoinkin, on se kiellettyä myös verkkoon laitettuna. Vaitiolovelvollisuuden piirissä olevat salattavat asiat tai luottamukselliset tiedot eivät luonnollisestikaan kuulu someen. Kunnianloukkaus, syrjintä tai kiihottaminen kansaryhmää vastaan ovat rikoksia myös netissä.

Voiko työnantaja puuttua some-käytökseen? Työnantajalla on oikeus puuttua sosiaaliseen median käyttöön työaikana. Työnjohto-oikeuden (direktio-oikeus) perusteella työnantaja voi rajoittaa tai kokonaan kieltää somen yksityiskäyttö työaikana.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jos työntekijän some-käytöksen moitittavuutta joudutaan arvioimaan, lähtökohtana on työsopimuksessa mainittu työsuhteen lojaliteettivelvoite:

Työntekijän on vältettävä kaikkea mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Velvoite on voimassa koko työsuhteen ajan ja koskee sekä työssäolo- että vapaa-aikaa. Lojaliteetti tarkoittaa, että työntekijä toimii annettujen ohjeiden puitteissa, pyrkii tekemään työnsä hyvin ja pidättäytyy työnantajaa koskevien negatiivisten lausuntojen antamisesta. Työntekijä ei saa paljastaa ulkopuolisille tietoa, josta voi olla vahinkoa työnantajalle. Oikeuskäytännössä lojaliteettivelvoitteen rikkominen on voinut johtaa työsopimuksen irtisanomiseen ja purkuun. Some-käyttäytymistä voidaan arvioida myös kunnallisen viranhaltijalain kannalta. Se toteaa, että viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Saako työpaikkaa arvostella? Työntekijän lojaliteettivelvollisuuden vastapainona on sananvapaus. Perustuslain mukaan sanan-


35

vapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Milloin työntekijän kommentit omasta työpaikastaan katsotaan rakentavaksi ja asialliseksi palautteeksi, jota työnantajan pitää pystyä ottamaan vastaan — ja milloin lojaliteettivelvoitteen rikkoneeksi räksyttämiseksi? Valmista mittaria ei ole, vaan vastauksen puntarointi tehdään kokonaisharkinnan kautta. Esimerkiksi ammattiliiton luottamusmiehet tai jäsenyhdistysten toimihenkilöt ovat julkisuudessa henkilöstön edustajina. Perustellun kritiikin esittäminen lehdissä, televisiossa, radiossa tai somessa ei ole ristiriidassa henkilöstön edustajan aseman

kanssa — lojaliteettivelvoite ei rikkoudu. Työnantajan taas tulee ymmärtää, että vaikka kritiikki tulisi ensisijaisesti käsitellä työpaikan seinien sisällä, ei maailma kaadu vaikka henkilöstön palaute läikkyisi myös verkkoon. Nykyaikainen johtaminen ottaa huomioon, että myös työstä halutaan puhua sosiaalisessa mediassa. Some-keskustelua ja sananvapautta arvioitaessa on ymmärrettävä erot foorumeissa. Pelastuslaitoksen tai palomiesyhdistyksen omalla suljetulla Facebook-sivulla keskustellaan omalla nimellä ja ympäristössä, jossa kaikki osallistujat tietävät asioiden taustat ja termit. Toisena ääripäänä ovat netin nimettömät keskustelupalstat, joita käytetään provokaatioon ja väärän tiedon levittämiseen. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

Myös keskusteltavan asian tunnettuus tulee ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa. Mielipiteen esittämisen rajat ovat leveämmällä asioissa, jotka ovat yleisessä tiedossa ja joista on jo käyty julkista keskustelua — pelastustoimessa tällainen asia voi olla työaika. Vaikka sananvapaus sallisi, mielipiteen antamisessa kannattaa aina käyttää harkintaa: keskitytään asiaan, ei ihmisiin. Mielipiteen voi esittää myös ilman, että kritisoi työnantajaa tai työkavereita.

Viranhaltijalla varovaisuus korostuu Virkamiehet, viranhaltijat ja muut julkisyhteisöjen työntekijät ovat erityisessä suhteessa kansalaisiin nähden. Asema tuo mukanaan tärkeitä arvoja ja periaatteita. Sosiaalisen median luonteen takia muiden somen käyttäjien voi olla vaikea erottaa, missä roolissa kommentointi tapahtuu: viestiikö henkilö nimenomaan viranhaltijana vai yksityishenkilönä? Some-käytöksen kokonaisarvionnissa huomioidaan myös se, miltä henkilö "näyttää": esimerkiksi esiintyykö hän profiilikuvissa virkavaatteissa tai onko profiilitiedoissa näkyvästi virka ja työnantaja. Jos on, yleisö voi saada käsityksen, että henkilö kommentoi "viran puolesta". Toinen somen ominaisuus on, että se antaa helposti mahdollisuuden väärinymmärryksille ja tahallisillekin väärintulkinnoille. Kolmas ominaisuus on, että viesti voi saavuttaa huomattavasti laajemman yleisön kuin kirjoittaja alun perin halusi. Vaikka viestin poistaisi yhdestä some-kanavasta, se saattaa jäädä elämään jossain muualla.

Työpaikalla voidaan sopia säännöistä Käytännössä kaikilla työpaikoilla on joko oma sisäinen some-ohjeistus tai some-käyttäytymisestä on vähintäänkin keskusteltu. Pelastuslaitoksilla

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

käytössä voi olla isäntäkaupungin tai maakuntaliiton ohjeistus tai paremmin omaan käyttöön räätälöity ohje. Esimerkiksi pelastus- ja ensihoitokeikoista kertominen ja tilannekuvien jakaminen somessa on pääsääntöisesti yksinkertaisesti kielletty. Sisäiset ohjeet ovat osa työnantajan työnjohtooikeutta. Työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten on hyvä varmistaa, että ohjeet ovat ajantasaiset, riittävän yksiselitteiset oman työpaikan käyttöön ja että koko henkilöstö on perehdytetty ohjeeseen. Henkilöstön edustajien rooli voi muutenkin olla merkittävä työpaikan some-kulttuurin edistämisessä. Luottamusmies seuraa keskustelua some-kanavilla, on mukana riskinarvioinnissa, ottaa puheeksi ylilyönnit sekä tukee ja auttaa ongelmatilanteissa. Useat laitokset ovat viime aikoina ottaneet sosiaalista mediaa myös aktiivisesti työkalukseen. Työntekijän työhön saattaa jo ihan viran puolestakin kuulua "some-agenttina" toimiminen Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. n Teksti MIKKO TERÄVÄ

Kirjoitus perustuu asiamies Jari Koivuluoman esitykseen SPALin luottamusmieskoulutuksessa 28. syyskuuta. Lähteenä käytetty myös: tieteentermipankki.fi, tyosuojelu.fi, finlex.fi, Työturvallisuuskeskus. Lue lisää aiheesta Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta Sosiaalisen median työkäyttö — työsuojelunäkökulma

Liittohallituksen julkilausuma: Vihapuhetta ei hyväksytä s. 43


37

SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoi työaikalain uudistamista valmistelleen kolmikantaisen työryhmän mietinnöstä. Kuvaavaa on se, että lähes kaikki mietinnön valmisteluun osallistuneet järjestöt ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä siihen. — Mietintö on vahvasti työnantajamyönteinen, mutta vielä ei ole tietoa, millaisen lakiehdotuksen työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee, Jaakkola sanoi.

Some-käytös oli esillä Turun koulutustilaisuudessa SOSIAALISEN MEDIAN pelisäännöt olivat yhtenä aiheena Palomiesliiton syksyn ensimmäisessä luottamusmieskoulutuksessa Turussa 28. syyskuuta. Palomiesliiton tiedossa on muutama tapaus, joissa pelastuslaitosten työntekijöille on annettu suullisia huomauksia some-käyttäytymisestä. Lisäksi liiton toimistolle on tämän vuoden aikana tullut yksittäisiä yhteydenottoja sopivan some-viestinnän rajoista. Muilta ammattialoilta on tiedossa tapauksia, joissa työnantaja on irtisanonut työntekijän. — Nämä yksittäiset tapaukset ovat olleet sen verran raskaita, että perusteet ovat olleet ilmeisen vahvat. On esimerkiksi luotu Facebook-profiili kiusaamistarkoitukseen. Some-potkut ovat sen verran uusi ilmiö, että oikeuteen asti niitä ei juurikaan ole edennyt, asiamies Jari Koivuluoma kertoi.

Luottamusmieskoulutukseen some tuotiin, jotta luottamusmiehet saisivat työkaluja käsitellä aihetta paikallisesti. — Isosta ongelmasta ei ole kysymys, sillä ihmiset kyllä yleensä tietävät hyvin tarkkaan, mitä nettiin kannattaa laittaa. On kuitenkin tarpeen muistutella lojaliteettivelvoitteesta ja virkamiesten erityisasemasta.

Somen lisäksi koulutuspäivän aikana muun muassa keskusteltiin työaikalain uudistuksen tilanteesta sekä työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierroksen tavoitteista. SPALin liittohallitus linjasi syyskuussa, että tavoite liittokierroksella on palkankorotus sekä ratkaisun hakeminen pelastustoimen työaikakysymykseen. Seuraava luottamusmieskoulutus järjestetään 2.—3. marraskuuta Tampereella. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

ENSIHOITO

Pidä työkyvystäsi huolta — paranna jaksamistasi Mistä ensihoitajien tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauslomat johtuvat? Miten ensihoitajien fyysistä toimintakykyä voidaan mitata? Liikunnanohjaaja Siv Aro etsi kysymyksiin vastaukset. Tiedoilla voidaan parantaa työkykyä ja työssä jaksamista sekä ehkäistä sairauslomia.

K

eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja Siv Aro on tyytyväinen yamklopputyössään löytämiinsä vastauksiin. Hän toivoo, että laajaksi paisunut tutkimus auttaa jatkossa ensihoitajia jaksamaan paremmin työssään sekä saamaan vinkkejä siihen, miten voisi ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauslomia. Osana lopputyötä valmistui ensihoitajille fyysistä toimintakykyä mittaava ja ohjaava testi. Aro selvitti tuki- ja liikuntaelinperäisten sairauslomien määrän, jakoi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstö oli vahvasti mukana, kun Siv Aro valmisteli menetelmän, jolla voidaan mitata, seurata ja kehittää esihoitajien fyysistä kuntoa. Kuvassa Sivin lisäksi Piia Ojanen, Pekka Lempinen ja Olli Vuori.

sen pääluvun mukaan ja kertoi tutkimuksessa mukana olleille ensihoitajille. — Siinä oli samassa henkilöt, joilla oli pitkittyneitä poissaoloja ja sellaiset, jotka eivät ollut olleet yhtään poissa. Taakkaa jäi kaikkien kannettavaksi, jos ei muuten niin ylitöiden muodossa, Aro sanoo. Työterveyshuollosta saatujen vammakertomusten avulla Aro pääsi ensihoitajien työperäisten tuki- ja liikuntaelinvammojen jäljille. Esitiedot kertoivat, että ergonomiaosaamista ei juurikaan ole. Se oli Arosta erikoista: ihmiset, jotka tekevät kantamista ja nos-

tamista työkseen, eivät osaakaan tehdä sitä oikein. — Siksi toimintakykytestin työtä jäljittelevässä ergonomiaradassa ergonomia nostettiin suoritukseen käytettävää aikaa tärkeämmäksi tavoitteeksi, Aro sanoo.

Muutakin kuin lihaskuntoa Ensihoitajien fyysistä toimintakykyä mittaavaa testiä ryhdyttiin kehittämään punttisalilla. Nopeasti selvisi, että pelkkä lihaskunto ei riitä kertomaan kunnosta tarpeeksi hyvin. Tarvittiin myös aerobisesta kunnosta kertova osio.


ENSIHOITO

39

Ensihoitajien fyysinen toimintakykytesti n FireFit-testi polkupyörä ergometrillä (aerobinen osio)

n Ergonomiarata (toimintaa

työvälineiden kanssa)

n Lihaskuntotesti n Etunojapunnerrukset n Makuulta istumaan n Vartalon ojentaminen n Yläraajojen staattinen testi

n Jalkakyykky (14 kg +

1/3 omasta painosta)

n Käsien puristusvoima

Reppujen selkään nosto ja kantaminen kuormittaa jokaisella keikalla. Varsinkin reppua selkään nostettaessa tehdään usein selkärankaa turhaan rasittavia kiertoliikkeitä.

Aro oli teettänyt pelastuksen puolelle 2500 FireFitin polkupyörätestiä, joten sitä päätettiin kokeilla ensihoitajillekin. FireFit osoitti käyttökelpoisuutensa ensihoitajienkin testauksessa. — FireFit-tietokoneohjelman pitäisi olla jokaisella pelastuslaitoksella jo valmiiksi käytössä, muuten sen saa reilulla 700 eurolla vuodeksi käyttöön. Ensihoitajat halusivat testiin myös työtä kuvaavan osion, joka tehtäisiin työssä oikeasti käytettävillä välineillä. Ideasta syntyi ergonomiarata. Aro pitää sitä kehittämänsä testin mielenkiintoisimpana osiona nimenomaan siksi, että se nousi mukaan ensihoitajien omasta ideasta. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

ENSIHOITO

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen syitä 1. HUONO ERGONOMIA (väärät tai virheelliset työasennot) 2. RUUMIINRAKENNE (selvä ylipaino tai hento rakenne) 3. HEIKKO TAI OLEMATON LIHASVOIMA 4. RASKAAT TAAKAT

Esihoitaja Piia Ojanen oli ahkerimpia koekaniineja, kun fyysisen kunnon seurantamenetelmää kehitettiin.

— Yllättävää oli huomata reppujen paino, joka altistaa henkilöstöä joka päivä jokaisella keikalla, Aro sanoo. Reppujen kiertoheitot olalle ja deffan toispuoleinen roikottaminen eivät näyttäneet ollenkaan hyvältä. Aro huomasi, että alalla pitkään työskennelleiden konkareiden ryhti oli huonojen kantotapojen takia muuttunut pysyvästi kumaraksi.

Kaikki mukana kehittämässä Toimintakykytestiä hierottiin lopulliseen muotoonsa pelastuslaitoksen liki 90-henkisen ensihoitajaryhmän

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kanssa. Lähes kaikki tekivät testin kertaalleen, aktiivisimmat avustajat 2—6 kertaa, Aro kertoo. Mukaan mahtui kattava otanta kaiken kokoisia ja -kuntoisia ensihoitajia. Ylipainoisilla ja heikkokuntoisilla oli vaikeuksia selvitä FireFit-pyörätestistä, kun taas hentorakenteiset tuskailivat ergonomiaradalla. Molemmissa edellä mainituissa ryhmissä ilmeni vaikeuksia myös lihaskunto-osiossa.

Saa käyttää Aro toivoisi, että testi löytäisi kohteensa. Testi on nyt huolella hiottu ja aina-

Olisi hienoa, jos ensihoitajat löytäisivät itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen.

kin Päijät-Hämeessä se on jo käytössäkin. Järjestelmällisellä testauksella voidaan ehkäistä sairauspoissaoloja ja varhemaksuja sekä parantaa henki-


ENSIHOITO

löstön työkykyä. Se tietysti edellyttää sitä, että testissä havaittuja puutteita halutaan korjata. Pelkkä vuosittainen testin suorittaminen ei riitä, vaan töitä kunnon eteen on tehtävä jatkuvasti. — Olisi hienoa, jos ensihoitajat löytäisivät itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen, jolloin kunnon hoitaminen on mielekkäämpää. Kaikenlainen lii-

kunta on eduksi, Aro kannustaa. — Testi sanana nostattaa aina vähän karvoja ja saa asettumaan puolustuskannalle mutta tässä ei ole tarkoitus karsia, vaan pitää kaikki rivissä mukana mahdollisimman pitkään, Aro sanoo. — On vaikea sanoa miten testin kanssa käy. Riittääkö eri tahoilla tahtoa lähteä säännölliseen testaukseen. Työajalla testin teettäminen on hankalaa ja

41

työajan ulkopuolella siitä pitäisi maksaa ylityökorvaus, Aro pohtii. n

Teksti ja kuvat MARKO PARTANEN

Ohjaaja näyttää esimerkkiä ENNEN LIIKUNNAOHJAAJAURAA Siv Aro työskenteli hätäkeskuspäivystäjänä. Hänestä alkoi tuntua siltä, ettei palaudu enää yövuoroista kunnolla. — Samaan aikaan toiminta siirtyi valtiolle ja tuntui, että yhteistyö kentän kanssa väheni ja työstä tuli enemmän suorittamista. — Olen aina ollut liikunnallinen ja päätin, että teen siitä itselleni työn. Aro opiskeli ensin liikunnan ammattitutkinnon Pajulahdessa. Suorana jatkumona hän aloitti liikunnanohjaaja amk -opinnot. Opiskeluaikoinaan Aro alkoi vetää ryhmäliikuntatunteja ja pääsi töihin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle liikunnanohjaajaksi. Hän valmistui ammattikorkeakoulusta 2010, ja kahden vuoden päästä siitä pelastuslaitoksen liikunnanohjaajan toimi vakinaistettiin.

Jokaisesta uudesta työympäristöstä löytyy sekä kuntotestien vastustajia että kannattajia, on Aro huomannut. — Yleensä vastustus tulee niiltä, jotka eivät omasta fyysisestä kunnostaan välitä. Joskus kynnyksiä löytyy johdon portaikosta. Usein vastustus liittyy kuitenkin siihen, ettei uskalleta uusiutua. Työyhteisön asennevammaa ja ennakkoluuloja Siv pitää testaajan pahimpana vihollisena. — Testaajan on alleviivattava sitä, että testaaminen on yksi apuväline siihen, että henkilöt sekä jaksavat että viihtyvät paremmin työssään.

Liikunnanohjaajaksi ryhtymistä Aron ei ole tarvinnut katua. Hän on ehtinyt tehdä pelastusalan henkilöstölle 2500 FireFit- ja 2000 lihaskuntotestiä. — Jokaisesta tekemästäni testistä löytyy aina jotain ”uutta”, jolla voin tukea, auttaa ja neuvoa testattavaa hoitamaan omaa kuntoaan vielä paremmin ja järke-

Siv Aro valmistui liikunnanohjaaja yamk:ksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta, liikunnan kehittämisen ja johtamisen tutkintolinjalta syyskuun lopulla. Pelastuslaitoksen kuntosalilla Aro huoltaa myös omaa kuntoaan. vämmin. Se motivoi tekemään 10 000 testiä lisää. Aro vetää myös ryhmäliikuntatunteja viitenä päivänä viikossa. Vaikka niistäkään ei suihkutta selviä, Aro vetää vielä omat treenit erikseen. — Haluan olla kunnossa, ja näyttää esimerkkiä ihmisille, joilta edellytän kuntoa. Tuntuisi kornilta paasata fillaritestituloksista tai salaatin syömisestä, jos itse olisin huonossa kunnossa ja söisin vain mäkkärillä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


ENSIHOITO

ISTOCK.COM/SATEPHOTO

42

Rattiin joudutaan vähäisellä kokemuksella Ensihoitajien hälytysajokoulutus vaihtelee oppilaitoksittain.

P

arhaimmillaankin ensihoitajiksi tai ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi opiskelevat saavat vain murto-osan ajo-opetusta palomiehiin ja poliiseihin verrattuna. Pelastusalan ammattilaisen selvityksen mukaan muutamassa ammattikorkeakoulussa ajo-opetusta ei sisälly ensihoitajakoulutukseen lainkaan. Hieman yli puolessa oppilaitoksista ajo-opetus sisältyi pakollisiin tutkinnon opintoihin. Kaksi oppilaitosta ei vastannut kyselyyn. Tyypillisimmillään ajo-opetusta on kahdeksan tuntia ja sen lisäksi on vaih-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

televa määrä teoriaopetusta. Opetus sisältää yleensä jonkin verran hälytysajopetusta. Paras tilanne on Kaakkois-Suomen XAMKissa ja Savonian ammattikorkeakoulussa, joissa ajoharjoittelun, teoriatuntien ja simulaatio-opetuksen lisäksi opintoihin kuuluu kolme harjoittelupäivää Pelastusopistolla, joiden aikana harjoitellaan myös ambulanssin kuljettamista ja hälytysajoa. Ajo-opetustunteja on ensihoitajaksi tai ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi opiskelevilla huomattavasti vähemmän kuin poliiseiksi ja palomiehiksi opiskelevilla. Poliisi (AMK) -tutkintoon sisältyy 3 opintopistettä ajotekniikkaa ja -taktiikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa 80 tunnin työpanosta. Pelastajatutkintoon kuuluu 2,5 opintopistettä ajokoulutusta eli noin 68 opetustuntia.

Metropolian ensihoidon tutkintovastaavan Sami Mikkosen mukaan ensihoitajien ajo-opetus vaatisi ministeriötason ohjauksen, jos siitä halutaan systemaattinen ja yhtenäinen käytäntö ensihoitajien perusopetukseen.

Täydennyskoulutusta ajoon työpaikalla Oppilaitosten vähäisestä ja vaihtelevasta ajo-opetuksesta johtuen on tarvetta antaa työpaikoilla hälytysajokoulutusta ambulanssien henkilökunnalle. Mutta järjestetäänkö sitäkään aina riittävästi? Osa sairaanhoitopiireistä ja pelastuslaitoksista ovat järjestäneet ajokoulutusta ostamalla Poliisiammattikorkeakoululta (Polamk) yhden tai kahden päivän ajokursseja. Kahden päivän ajokurssit sisältävät myös hälytysajo-ope-


43

tusta. Kurssien tilaajista 60 prosenttia on sairaanhoitopiirejä, 20 prosenttia pelastuslaitoksia ja loput oppilaitoksia ja yksityisiä yrittäjiä. Polamkista kerrotaan, että kursseja on vuonna 2017 toteutunut tai toteutumassa noin 20–25 koulutuspäivää, mikä ei ole paljon. Määrä on kuitenkin kahden viimeisen vuoden aikana jonkin verran lisääntynyt. — Tiedostamme, että tarvetta ja toiveita tällaiselle koulutukselle on enemmän, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun hallintojohtaja Timo Rajala. Osa työnantajista kouluttaa ambulanssihenkilöstönsä itse.

Pelastusopisto kouluttaisi mielellään lisää Pelastusopistolla on järjestetty vuodesta 2014 lähtien kursseja ajokoulutuksen kouluttajille. Kouluttajakursseille on osallistunut tähän mennessä 80 henkilöä. Heistä noin puolet ovat olleet sairaanhoitopiireistä ja puolet pelastuslaitoksista. Pelastusopisto järjestää myös oppilaitoksille hälytysajoneuvon ajokoulusta. Lisäksi opistolla on valmius toteuttaa hälytysajoneuvon kuljettajakursseja kentällä toimiville, mutta niille ei ole ollut riittävästi kysyntää. Pelastusopisto pilotoi jo vuonna 2013 ensihoitopalvelujen kuljettajakoulutuksen ja yritti järjestää markkinahintaisen koulutuksen, mutta osallistujia ei ollut tarpeeksi. — Monilla organisaatioilla oli kyllä silloin jo kahvipöytäkeskusteluissa iso huoli hälytysajon turvallisuudesta ja koulutustarpeesta, mutta silloisesta taloudellisesta ahdingosta johtuen ei tuntunut olevan rahaa lähettää henkilöstöä tämän tyyppiseen koulutukseen, kertoo Pelastusopiston ensihoitotiimin opettaja Ari Kivari. n

Vihapuhetta ei hyväksytä SPALin liittohallitus julkisti kokouksessaan 10. lokakuuta julkilausuman vihapuheesta:

P

alomiesliitto irtisanoutuu kaikesta puheesta ja kirjoittelusta, joka voidaan tulkita toisen ihmisarvoa loukkaavaksi tai syrjiväksi.

Palomiesliiton jäsenet ovat pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa työskenteleviä ammattilaisia. Pelastustoimen arvot inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti ovat myös Palomiesliiton arvoja. Inhimillisyys tarkoittaa sitä, että olemme tasapuolisia sekä arvostamme moniarvoisuutta, erilaisia yksilöitä ja kulttuureita. Liitto kiinnittää jäsenten huomiota asiaan nyt, kun pelastustoimeen, ensihoitoon ja hätäkeskuksiin liittyvien uutisten kommentointi on yleistynyt sosiaalisessa mediassa. Kun media uutisoi onnettomuuksista ja väkivallasta, myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten omaa toimintaa ja käyttäytymistä seurataan entistä tarkemmin. Palomiesliitto kehottaa myös jokaista työpaikkaa varmistamaan, että käytössä on ajantasainen ohje some-käyttäytymisestä ja että koko henkilöstö on perehdytetty ohjeeseen.

Teksti TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

KENTTÄPOSTI

!

!

Liitto ja yhdistys esimiestyötä tukemassa

O

ulun palomiesyhdistys ja Palomiesliitto järjestivät edunvalvonnan kehittämispäivän Oulun kiipeilykeskuksessa 3. heinäkuuta. Tilaisuus oli jatkumoa aikaisemmille kehittämispäiville, mutta tällä kertaa keskityttiin esimiestyön eli alipäällystön ja päällystön näkökulmaan. Tarkoitus oli saada aikaan avointa ja rakentavaa keskustelua siitä, miten paikallisyhdistys ja liitto toimivat ja miten niiden toimintaa voidaan kehittää juuri työnantajan vastuun omaavien kohdalla. SPALin edunvalvontaan sekä keskus- ja pääsopijajärjestömaailmaan antoi katsauksen järjestön johtaja Kim Nikula. Oulun palomiesyhdistyksen toiminnasta kertoi luottamusmies Petri Rautio. Itse toimin illan isäntänä ja koolle kutsujana. Kim aloitti kertomalla neuvottelujärjestelmästä, järjestökentästä sekä Palomiesliiton toimintatavoista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Maakuntauudistus, maakuntavaalit, työaika ja palkkaus nostattivat keskustelua kovasti ja kahden tunnin jälkeen oli puhetta jo rajattava, jotta kuuden tunnin aikaikkunassa ennätettäisiin käsitellä myös muita aiheita ja vielä saunoakin. Sopimus- ja palkkausasioista puhuttaessa esille nousi ennen kaikkea taustatyön merkitys: strategia siitä, miten toimitaan ja palkkaepäkohta osoitetaan. Kim lopetti oman osuutensa korostamalla kysymystä: mitä jäsenet haluavat? Kun tarve on selkeä ja perusteltu, on liiton ja paikallisyhdistyksen helpompi toteuttaa toimintansa tarkoitusperää: ajaa jäsentensä etuja ja asioita.

kokouksellekin. Myös luottamusmiehen kautta esityksiä voi toimittaa. Koska esityksiä tulee kuitenkin varsin vähän, nousi esille mm. se, että yleisten kokousten ajankohdasta voitaisiin tiedottaa nykyistä aikaisemmin. Esitysten vähäistä määrää yhdistys pyrkii kompensoimaan erilaisilla jäsenkyselyillä. Keskustelussa korostui aktiivisten toimijoiden tarve ja se, että esimiehille on hallituksessa varattu aina kiintiöpaikka. Tällä hetkellä hallituksessa on esimiehiä yksi varsinainen ja kaksi varalla. Neuvottelujärjestelmästä nousi esille muun muassa se, että paikallistasolla Oulussa on tällä hetkellä kaksi eri välittömien neuvotteluiden reittiä, perinteinen (KVTES) sekä paikallisen työaikasopimuksen myötä syntynyt työaikaan liittyvien asioiden neuvotteluelin, työajanseurantatyöryhmä. Petri kertoi, että neuvottelut työnantajan kanssa sujuvat hyvin, mutta valitettavasti neuvotteluissa ei aina saada kaikkea mitä on haettu. Tämä kuuluu valitettavana, mutta luonnollisena osana sopimuskulttuuriin. Työajanseurantatyöryhmästä puhuttaessa nousi keskusteluissa esille tiedottamisen tärkeys. Todettiin, että palomiesyhdistyksen hallituksen tai työaikatyöryhmän pöytäkirjat eivät ole julkisia (keskeneräiset asiat), mutta päätöksistä tulee tiedottaa nykyistä paremmin, jotta niitä voidaan valvoa ja noudattaa. Petrillä on paikka myös paikallisessa TS-työryhmässä, joten siitä keskusteltiin. Esillä oli aikaisemmin sovittu esimiesten ja palomestarien palkkaluokan päivitys; onko sovittuja tasoja noudatettu ja ovatko ne ajan tasalla.

Oulun palomiesyhdistyksen toimintaa, päätöksentekoa ja hallituksen työtä avasi Petri Rautio. Miten päätöksenteko toimii, mikä on yleisen kokouksen merkitys ja miten hallitus toimii. Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä esityksiä niin hallitukselle kuin yleiselle

Petrin esitelmän aikana päästiin jo syvemmille tasoille esimiestyön ja -aseman miettimisessä: mitä on oma johtajuus, miten sitä voi tukea, ja onko ammattiyhdistyksellä siihen mahdollisuutta vaikuttaa. Keskustelun aikana nousi esille myös pelastus-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


45

Kirjoita: kenttaposti@ palomiesliitto.fi

Myös järjestöjen täytyy olla muutoskykyisiä.

puolia mutta myös haasteita. Oma luottamusmies koetaan tärkeäksi, mutta yhtä lailla toiminnan keskittäminen yhteen liittoon.

alan ulkoisen ja sisäisen arvostuksen ristiriita; mistä johtuu että alan sisällä näyttää välillä olevan kehittämistarpeita juuri oman toiminnan arvostuksessa? Samalla pohdittiin, miten luottamusmiestä voidaan tukea, miten esimiestoimintaa, ja miten päällystöä ja talon johtoa? Yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi koko organisaation kannalta nousivat yhteistoiminnan merkitys sekä jokaisen omat alaistaidot.

Kehittämispäivän tavoitteena oli esitellä edunvalvonnan rakenteita liitto- ja paikallistasolla sekä tuottaa ideoita ja kysymyksiä toiminnan edelleen kehittämisestä. Kysyimme osallistujilta myöhemmin palautetta ja sen mukaan tilaisuus oli tarpeellinen. Keskustelimme tärkeistä asioista, mutta rennolla otteella. Tilaisuuteen osallistuneet esimiehet näkivät, että esimies-luottamusmiehestä voisi olla hyötyä, mutta omasta yhdistyksestä ei ehkä niinkään.

Omassa osuudessani kerroin, miten esimiesten edunvalvonta on toteutettu Palomiesliiton sisällä. Pääosin sitä hoidetaan paikallisen palomiesyhdistyksen kautta, mutta kolmella alueella esimiehillä on myös oma yhdistys. Olin jo aikaisemmin soittanut esimies- ja palomestariyhdistyksiin Helsinkiin, Pirkanmaalle ja Länsi-Uudellemaalle ja näiden tietojen pohjalta kerroin yhdistysten toiminnasta. Oma yhdistys tarkoittaa muun muassa omaa päätöksentekoa ja omaa budjettia, mutta myös jäsenten aktiivista osallistumista entisestään. Oman yhdistyksen perustamisessa on hyviä

Lämmin kiitos kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa paikallisen edunvalvonnan kehittämistä ja suunnittelua.

Palautin mieliin myös Palomiesliiton syntyhistoriaa. SPAL syntyi, kun palomiehet aikoinaan kokivat asioidensa hukkuvan suuren ja monialaisen järjestön toiminnassa. SPAL on suurin pelastusalan henkilöstöjärjestö ja on kehittänyt toimintaansa juuri jäsenten tarpeiden mukaan. Mikään järjestö tai järjestelmä ei ole valmis tai täydellinen. Työelämän, työsopimusten ja työntekijöiden tarpeiden muuttuessa myös järjestöjen täytyy olla muutoskykyisiä. Tätä prosessia edesauttaa aktiivinen ja rakentavan kriittinen jäsenistö.

PASI MÄNTY

Kirjoittaja on SPALin hallituksen jäsen ja toiminut aikaisemmin Oulun palomiesyhdistyksen puheenjohtajana.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

Joka päivä Työn vaihtelevuus on parasta, sanoo Jyrki Kinnunen, 49, palomies-ensihoitaja Kontiolahden paloasemalta.

Suomeen tuli lama, eikä rakennusalalla enää ollut töitä.

— Ammattikoulun rakennuslinjan jälkeen työskentelin kirvesmiehenä. 80-luvun lopulla rakennettiin paljon, joten töitäkin oli paljon. Helsinki veti rakentajia, tuntui että siellä Pohjois-Karjalan poikia arvostettiin. Sinne minäkin lähdin työn perässä. — Viimeinen työpaikka oli Kansallisosakepankki, jossa tein kiinteistönhuoltoja ja korjaustöitä. Se oli oikein hyvä työnantaja, mutta pianhan koko pankkia ei enää ollut olemassa.

Siihen aikaan oli liikkeellä tietoa palomiesten varmoista työpakoista.

— Suoritin Kuopiossa alueellisen palomieskurssin numero 1/92. Pelastusopiston rakennus oli jo valmistunut ja muistan, kuinka vihkiäistilaisuuteen ajettiin opiston autot Espoosta. Kun meidän kurssi alkoi tammikuussa, syksyllä käynnistyi ensimmäinen pelastajakurssi. Kävimme muutaman harjoituksen tekemässä opistolla, mutta muuten kurssipaikkana oli Kuopion paloasema. Palomieskurssin jälkeen suoritin lääkintävahtimestarin koulutuksen. Myös veneenkuljettajan paperit tuli hankittua.

KUVA JA LEHDEN KANNEN KUVA: RISTO KUITTINEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


47

on erilainen

Kurssin jälkeen palasin PohjoisKarjalaan, synnyinseudulle. Mutta vakipaikkaa oli mahdoton saada, kun entisiäkin sijaisia laitettiin palokunnista pois. — Ensin oli lyhyitä sijaispätkiä. Silloin tuntui, että oliko tässä uravaihdoksessa kuitenkaan mitään järkeä. Vähitellen sijaisuudet pitenivät, ja viiden vuoden jälkeen sain sitten vakituisen viran.

Olen nyt työskennellyt palomiehenä 25 vuotta. Alusta asti työpaikkana on ollut Kontiolahden paloasema. — Työssä vaihtelevuus on parasta. Yksikään työvuoro ei ole samanlainen. Työkavereiden kesken on hyvä henki. Oman työn yritän tehdä mahdollisimman ammattitaitoisesti, mutta kuitenkin sillä tavalla rennosti, että aina on vähän pilkettä silmäkulmassa ja huumoriakin, aina kun se on mahdollista. — Täällä Kontiolahden kirkonkylän paloasemalla palopuoli tekee päivävuoroa kahdeksasta neljään. Vuorovahvuus on kaksi palomiestä. Kello 16 jälkeen palopuoli on varallaolossa kahden miehen vahvuudella. Aseman ambulanssi on toiminnassa ympäri vuorokauden, kahdessa työvuorossa. – Ensihoito ja ensivaste työllistävät, pelastuksen puolella näkyy kuutostien liikenne ja sen aiheuttamat onnettomuudet. Olemme tässä Höytiäisen rannalla, joten tehtäviä tulee myös veneilyn ja mökkeilyn parista.

Tein juuri puolen vuoden ajan palopuolen päivävuoroa, mutta lokakuun alussa siirryin ambulanssiin

kahteen vuoroon. Työparina on palomies ja ensihoitaja. — Tänä aikana, kun olen ollut töissä, on työaika muuttunut useasti. Kontiolahden kunnan paloasemalla tehtiin monenlaisia työaikoja. Vuorokausirytmiä tein kuusi vuotta aluepelastuslaitoksen aikana. Nyt kun Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liitettiin Siun sote -maakuntayhtymään, työaikaa taas muutettiin. Mutta niinhän sitä sanotaan, että ainoa pysyvä asia on muutos. Itse henkilökohtaisesti pidin vuorokausirytmiä parempana, säännöllisyyden takia.

Työn raskauden huomaa, nyt kun ikää on tullut lisää.

— Entistä enemmän joutuu huoltamaan itseään ja liikkumaan, jotta pysyisi kunnossa. Keho vaatii myös aiempaa enemmän lepoa. Hyvien unien merkitys työvuoron jälkeen — ja miksei myös ennen työvuoroa — on kasvanut. — Nyt kun täytän viisikymmentä, huomaan miten nivelissä ja selässä on välillä kolotuksia. Tuntuu että joku paikka saattaa brakata. Pakostakin tulee mieleen, että miten sitä vanhemmiten jaksaa fyysisesti raskaassa työssä. Vielä nelikymppisenä luulin, että eihän tässä tule olemaan mitään hätää! Mitä olen kavereiden kanssa jutellut, niin aika monella palomiehellä on samanlaisia ajatuksia. n

Jyrki Kinnunen palkittiin Pohjois-Karjalan Vuoden palomiehenä 2017 pelastuslaitoksen vuosijuhlassa 22. syyskuuta. Vuoden ensihoitajana palkittiin Antti Erholtz ja Vuoden palokuntalaisena vanhempi sammutusmies Juha Korhonen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

KESKI-SUOMI 15.9.

PAIKALLIS KIERROS

KUN paikalliskierrokset kuusi vuotta sitten käynnistyivät, Jyväskylä oli Seinäjoen jälkeen toinen paikka, jossa tapahtuma järjestettiin. Syyskuussa kierros palasi Keski-Suomeen, Äänekosken ja Jyväskylän Ristonmaan paloasemille, joiden lisäksi tutustuttiin Laukaan paloasemaan. Keski-Suomi on kolmantena pelastuslaitoksena muuttanut vuorokausityötä tekevän pelastushenkilöstön työaikaa. Toukokuun alussa siirryttiin 40 tuntiseen viikkoon, kahteen vuoroon ja 28 vuorokauden peruskiertoon. Päivävuoro on yhdeksän ja yövuoro viisitoista tuntia. Tasoitusjakso on 52 viikkoa. Samalla sovittiin kokonaispalkkauksesta, jossa työaikakorvaukset ovat kiinteä 41 prosentin palkanlisä. SPALin jäsenyhdistys Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry esitti pitäytymistä 24 tunnin työajassa sekä kehityshanketta, jossa tehokkuutta haettaisiin henkilöstön osaamisen hyödyntämisen ja työelämän laadun kehittämisen kautta. Työaikamuutoksen kiistanalaisuudesta huolimatta tilaisuudet etenivät hyvässä hengessä. Uuden työajan ongelmista puhuttiin avoimesti asiatasolla. Kummallakin asemalla alueelliset palopäälliköt pyrkivät selventämään työaikaan liittyviä seikkoja työnantajan puolelta. Työaikamuutoksen perusteluihin ei saatu uutta valaistusta. Mitään kustannusten säästöön liittyvää ei edes tavoitella. Kaksivuorojärjestelmä kasvattaa henkilöstökustannuksia, kun sijaisia käytetään enemmän. Siirtyminen 42:sta 40 viikkotyötuntiin vähentää työpanoksesta noin seitsemän henkilötyövuotta. Työsidonnaisuus on noussut, samoin kokemukset työn kuormittavuudesta ja työhyvinvoinnin heikkenemisestä. — Kellon kilahtaessa hälytystehtävät hoidetaan edelleen tinkimättömän ammatillisesti, mutta muuten muutos on heikentänyt työilmapiiriä, tiivisti SPALin johtaja Kim Nikula. Palomiehet ihmettelevät, miten työaikamuutoksen yhdeksi perusteluksi voidaan esittää työsuojelua: — Ennen työnantaja huolestui, kun palomies teki samoilla silmillä 24 tuntia työtä. Nyt pahimmillaan mennään 39 tuntia putkeen, kun 15 tunnin yön jälkeen tehdään perään toinen yö. Välissä on yhdeksän tuntia, jota syövät ylityöt, matkat kotiin ja työhön sekä lapsiperheen arki. Tämä kuormitus ei työnantajaa kiinnosta, kommentoi eräs palomies. Valtakunnallisesti on Palomiesliiton aloitteesta syksyn aikana käynnistetty työryhmä, joka pyrkii löytämään työaikamallin, joka olisi kaikkien osapuolten hyväksyttävissä. SPALin lisäksi työssä on mukana edustajia pelastuslaitoksista, kumppanuusverkostosta ja sisäministeriöstä. — Työryhmä perustuu ajatukseen, että myös työajan suhteen parhaat ratkaisut saadaan yhdessä tekemällä. Työnantajalla on työaikaan direktio-oikeus, mutta hyviä päätöksiä se ei saa tehtyä vain sanelupolitiikalla, vaan yhdessä henkilöstön kanssa, Nikula sanoi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


49

1

2

4 3

1

Palomies Jouni Salonen palasi viime vuonna ay-toimintaan 12 vuoden tauon jälkeen. Salonen on Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstön puheenjohtaja sekä SPALin liittohallituksen jäsen. – Liiton toiminta on tässä ajassa ammattimaistunut, Salonen vertasi nykypäivää 2000-luvun alkuun.

2

Paikalliskierros tavoitti kahdella paloasemalla yhteensä 58 henkilöä. Äänekosken asemalla työaikarytmityksen yksityiskohtia avasi palopäällikkö Mikael Monthan (oikealla).

3

Laukaan paloasemalla on näyttävästi esillä vuoden 1938 Chevrolet-paloauto, jonka Laukaan Palomiehet ry on entisöinyt 80-luvulla moitteettomaan kuntoon. Kim Nikula testasi takapenkin tilat.

4

Luottamusmies, palomies Jari Niutanen, palopäällikkö Pertti Loivamaa ja SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola pitivät pikapalaverin ennen Jyväskylän paikalliskierrostapahtuman alkua.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

ESPOON PALOHENKILÖSTÖ PJ: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Jiri Käppi 044 502 2598 jiri.kappi@espoo.fi JÄS: Roni Myller 040 410 1359 roni.myller@espoo.fi LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Jarmo Soljasalo 043 8824 6586 jarmo.soljasalo@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi LM: Juha Barck 040 705 2327 juha.barck@turku.fi LM: Petteri Broström JÄS: Risto Tsharkov risto.tsharkov@turku.fi KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jarkko Savilepo 040 508 9600 jarkko.savilepo@palomiesliitto.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 3756 489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi JÄS: Timo Kosunen 040 574 0049 timo.kosunen@jkl.fi

PIRKANMAA

KESKI-UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME VARSINAIS-SUOMI

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 540 088 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 petri.marjamaki@phpela.fi LM: Arto Helminen 040 733 0583 arto.helminen@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Jari Järvinen 040 541 5575 jari.jarvinen@tampere.fi JÄS: Tommi Ahvenainen 0500 919 111 tommi.ahvenainen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi

POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 5050 801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com LM: Mikko Laine 040 835 0618 mikko.laine@hel.fi JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Kari-Pekka Mikkonen 044 292 0760 kari-pekka.mikkonen@luukku.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi JÄS: Jere Nikkarinen


51

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi VLM: Joel Puranen joel.puranen@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Sauli Kippola 041 438 4443 sauli.kippola@gmail.com LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi VLM: Pasi Inkeroinen 040 739 4452 pasi.inkeroinen@ouka.fi JÄS: Tomi Leppälä 040 563 2302 tomi.leppala@ouka.fi

LAPPI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi VPLM: Sami Viero 044 959 0829 sami.viero@lapinpelastuslaitos.fi LM ensihoito: Miko Määttä 040 540 5062 miko.maatta@lshp.fi VLM ensihoito: Markus Sirkiä 045 872 6979 markus.sirkia@lshp.fi JÄS: Sami Viero

HÄTÄKESKUKSET

POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Matti Kaarna 050 311 7019 matti.kaarna@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

KESKI-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Pukkinen 044 973 5506 juha.pukkinen@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tarmo Lavikainen 050 496 0698 tarmo.lavikainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL VPJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA VLM: Tania Villikka tania.villikka@112.fi PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Arto Väätti 041 519 4100 arto.vaatti@112.fi TURKU VLM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Merja Lehto 0400 828 000 merja.lehto@112.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Pelastusalan ammattilainen 5/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement