Page 1

PELASTUSALAN

4

2018

AMMATTILAINEN

Hyvä päivystäjä pystyy eläytymään


2

4 6

19.9.2018

TYÖN ÄÄRESSÄ: Johanna Franzén, suunnittelija

12 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Taas vuosi lisäaikaa

14 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Uusimaa: Viiden vuoden siirtymäaika

16 NEUVOTTELUTOIMINTA:

Paikallinen TS-työryhmä on pakollinen

20 HÄTÄKESKUKSET:

Hyvä päivystäjä ei provosoidu

26 TYÖTURVALLISUUS:

Väkivalta ei kuulu työhön!

30 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY:

Paluu perusasioihin

34 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY:

Oikeus voitti kiistassa vakuutusyhtiön kanssa

38 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY:

Länsi-Uusimaa: Lisää keskustelua

44 ENSIHOITO:

Opiskelijat tapaavat Oulussa

OMIN SANOIN Jos jossain palaa, ei ole muita korvaavia palveluita saatavilla eikä onnettomuuksiin muita apuja tulossa kuin 112:n kautta pelastustoimi. Sitä on kehitettävä ja turvattava se, että asiakas saa palvelut. PELASTUSJOHTAJA JAAKKO PUKKINEN YLEN UUTISISSA 22.8.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 2.11.2018 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Hätäkeskuspäivystäjä Päivi Kelloniemi. Kuvaaja: Ville Honkonen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI


3

PÄÄKIRJOITUS

Palataanko takaisin lähtöruutuun

H

yvän strategian väitetään olevan sellainen, jossa tunnistetaan toimintaympäristöön sekä organisaatioon liittyvät haasteet ja niiden ratkaisemiseksi tehdään lyhyen tai pitkän aikavälin suunnitelma. Huonon strategian puolestaan tunnistaa siitä, ettei se ole johdonmukainen, se on vain lista tavoitteista tai se on ristiriidassa muiden strategioiden kanssa. Huono strategia ei vastaa siihen, miten organisaation haasteita muutetaan vahvuuksiksi.

Strategisen johtamisen perusoppitunti palautui mieleeni, kun seurasin keskustelua pelastustoimen oppilaitosten kohtalosta. Ja kuten arvata saattaa, oli pelastajakoulutuksen keskittämisestä sekä puoltavia että eriäviä mielipiteitä — aluepoliittisesta näkökulmasta riippuen. Yritän irtautua aluepolitiikasta ja hahmottaa, mitä koulutuslinjauksia on pelastustoimen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi -strategiassa? Löytyisikö strategiasta vastauksia julkisuudessa käsiteltyyn oppilaitoskysymykseen? Strategiasta ei löydy vastausta kysymykseen, tuotetaanko opetusta sekä Kuopiossa että Helsingissä. Toisaalta siitä saa nopeasti vahvistuksen huomiolle, että koulutusjärjestelmää tulee uudistaa nopealla aikataululla ja että osaamisvaatimukset puoltavat koulutuksen järjestämistä AMK-mallin pohjalta. Oleellisempaa kuin keskinäinen joko– tai-keskustelu olisi ollut keskustelu siitä, miten turvataan riittävä rahoitus uuden koulutusjärjestelmän käynnistämiseksi

sekä aloituspaikkojen lisäämiseksi sekä Kuopiossa että Helsingissä. Erinomainen mahdollisuus tähän tarjoutui valtion budjettiriihessä, mutta pelastustoimi jäi jälleen kerran unholaan poliitikoilta ja virkamiehiltä. Eikä johdonmukaisesta toiminnasta voi puhua sen enempää maakuntauudistuksen kuin Helsingin Pelastuskoulunkaan osalta. Olin itse läsnä Pelastuskoululla, kun edellinen sisäministeri sekä pelastusylijohtaja antoivat julkisen lupauksen, että Pelastuskoulu jatkaa tutkintooppilaitoksena myös tulevaisuudessa. Näin ei sitten käynytkään? Muistan myös hyvin käydyt keskustelut nykyisen hallituskauden ensimmäisen sisäministerin kanssa. Hänen, joka perustellusti ja erityisesti pelastustoimen tarpeet huomioiden, oli uudistamassa pelastustoimea viiden pelastuslaitoksen mallin pohjalta. Tämä vesittyi myös. Kolmen sisäministerin vaihtuminen kesken vaalikauden — ja vielä kansliapäällikön ja pelastusylijohtajan vaihtuminen — ei edistä pelastustoimen johdonmukaista ja määrätietoista uudistamisprosessia. Linja on ollut poukkoileva.

@KimNikula

Tällä hetkellä pelastusalan ammattilaisen työurapolku johtaa pääasiassa työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt kun alan koulutuksen uudistaminen on ajankohtaista, tulisi siinä huomioida myös urapolkujen kehittäminen. #työura #koulutus

Tulevaisuuden pelastustoimi tarvitsee leveämmät hartiat, riittävät resurssit, yhdenmukaiset toimintaprosessit ja uuden koulutusjärjestelmän. Sote- ja maakuntauudistus ei vastaa tähän haasteeseen. Palataanko takaisin lähtöruutuun ja viedään seuraavassa hallitusohjelmassa välttämättömät uudistukset yhdessä maaliin?

Kim Nikula

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2017—2018

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus

ASIAMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus

EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN ARKISIN KLO 9—15 PUH. 040 1630 112 TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut

TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Timo Korhonen puh. 0400 648 153

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Markus Bjugg puh. 050 331 6278 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Marko Kotanen puh. 045 129 2977

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Petteri Kohonen puh. 045 317 911

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Tero Hynynen puh. 045 880 9526

LAPPI

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111 Ville Remes puh. 040 586 7486

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET toimiston henkilöstöllä ja hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KESKI-SUOMI

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816


5

SPAL -INFO Liittokokoukseen ilmoittaudutaan 13.11. mennessä

Mobiilijäsenkortissa näkyy nyt myös jäsenedut

OULUSSA 27.11. järjestettävään Palomiesliiton tämän vuoden liittokokoukseen ilmoittaudutaan toimistolle 13.11. mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä sähköpostilla (toimisto@palomiesliitto.fi) tai puhelimella (puh. (09) 8678 880). Kokoukseen osallistujille on varattu majoituskiintiö hotelli Scandic Ouluun ajalle 25.11.—28.11. Varaukset majoituskiintiöön tulee tehdä 13.11. mennessä suoraan hotelliin varaustunnuksella SUO251118_001. Majoittujat vastaavat itse kustannuksista.

Älypuhelimessa toimivaan jäsenkorttiin on lisätty uusi sivu, josta löytyvät liiton jäsenedut. Mobiilikortti toimii Android-, IPhone- ja Windows-puhelimissa. Jos sinulla ei vielä ole korttia kännykässäsi tai olet vaihtanut puhelinta, ilmoita puhelinnumerosi toimistolle: toimisto@palomiesliitto.fi.

LIITTOKOKOUS käynnistyy 27.11. klo 11 valtakirjojen tarkistuksella ja varsinainen kokous alkaa klo 12. Kokouspaikkana on Teatteri Rio, Hallituskatu 11:ssä. Liittokokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla jäsenillä: sekä jäsenyhdistyksen kautta kuuluvilla jäsenillä että henkilöjäsenillä. Äänestystilanteissa jäsenyhdistyksillä on yhtä monta ääntä, kuin niillä liittokokouspäivänä on jäseniä. Henkilöjäsenellä on äänestyksissä yksi ääni. Kokouksen esityslistan sisältävä liittokokouskansio postitetaan jäsenyhdistyksiin lokakuun loppuun mennessä. Liittokokouskansio tallennetaan myös ekstranettiin. Tyypillisesti jäsenyhdistykset käsittelevät esityslistan asiat omissa kokouksissaan ennen liittokokousta. LIITTOKOKOUS on Palomiesliiton ylin päättävä elin, joka muun muassa käsittelee tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen sekä vahvistaa liiton tavoitteet. Kokouksessa myös valitaan liittohallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajisto, joka toinen vuosi. Tämän vuoden kokouksessa nämä valinnat tehdään hallituskaudeksi 2019—2020. Puheenjohtajaehdokkaiden esittelyt julkaistaan ekstranetissä. www.palomiesliitto.fi > ekstranet

Opiskelijajäsenillä kaikki edut Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton opiskelijajäsenet ovat oikeutettuja samoihin etuihin kuin työssäkäyvät jäsenetkin. Siten esimerkiksi matkavakuutus-, oikeusturvavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus koskevat myös ammattiin opiskelevia jäseniä.

Käytä nopeaa sähköistä jäsentietolomaketta! Oletko vaihtanut työpaikkaa tai jäsenyhdistystä, siirtynyt vuorotteluvapaalle tai jäänyt työttömäksi? Muistathan ilmoittaa Palomiesliiton toimistolle kaikista muutoksista jäsenyydessäsi. Muutokset voit ilmoittaa kätevästi sähköisellä jäsentietojen muutoslomakkeella. Lomakkeen linkki on liiton nettisivun www.palomiesliitto.fi alaosan pikalinkeissä: Jäsentietojen muuttaminen sähköisesti.

Töistä opiskelemaan? Tilaa jäsenmaksun viitteet Jos siirryit palkkatyöstä päätoimiseksi opiskelijaksi, ilmoita siitä Palomiesliiton toimistolle sähköpostilla (toimisto@palomiesliitto.fi). Liitto lähettää sinulle viitenumerot, joilla voit maksaa jäsenmaksusi itse opiskelun aikana. Työstä poissa olevan jäsenmaksu on 10 euroa kuussa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Lisää

rohkeutta viestintään!

T

arkan urasuunnittelun sijaan olen oikeastaan ajautunut tehtävästä toiseen. Työskentelin 11 vuotta Puolustusvoimien palveluksessa, mutta ajatus upseerin eläkevirasta ei tuntunut omalta. – Pelastustoimeen siirryin sattumalta: Helsingin pelastuskoululla avautui varautumisen opettajan virka, jota hain ja sainkin paikan. Helsingistä siirryin Pelastusopistolle, jossa työskentelin yliopettajana varautumiskoulutuksen yksikössä. – Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle tulin kaksi vuotta sitten — ensin valmiuspäällikön sijaiseksi, josta jatkoin suunnittelijaksi vuosi sitten syksyllä. Päätyöni on maakuntauudistuksen valmistelu ja pelastuslaitoksen sisäinen ja ulkoinen viestintä.

Varautumisen opettajana huomasin, miten kova tarve kunnissa ja viranomaisilla on kriisiviestinnän osaamiselle. Kriisijohtaminen ja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

JOHANNA FRANZÉN, 39, PATISTAA PELASTUSTOIMEA PITÄMÄÄN NYKYISTÄ ENEMMÄN ÄÄNTÄ ITSESTÄÄN.


7

TYÖN

C

ÄÄRESSÄ

viestintä liittyvät erottamattomasti toisiinsa. – Kun kysyntää selvästi oli, päätin hakea lisäosaamista kriisiviestinnästä yliopiston kursseilta. Kriisiviestinnän pohjalla on aina organisaation viestintä ja tässä tapauksessa viranomaisviestintä, joten tätä kautta työhöni tuli mukaan entistä enemmän pelastustoimen viestintäasioiden pohtimista.

Vihdoinkin pelastustoimessa on herätty keskustelemaan viestinnän merkityksestä. Muut viranomaiset ovat meitä paljon edellä. – Poliisissa, Rajavartiolaitoksessa ja Puolustusvoimissa viestintä on strategiatason asia ja siihen on varmistettu kokoaikaiset tekijät. Pelastustoimessa vain muutamalla laitoksella on viestintähenkilöstöä. Meillä on jumiuduttu siihen, että viestintä on joko turvallisuusviestintää — "muista tarkistaa palovaroittimen paristo" — tai onnettomuusviestintää. Kokonaisvaltaisempi ymmärrys viestinnästä imagotekijänä, työnantajakuvan tekijänä ja alan vetovoimatekijänä on puuttunut. – Viestintää ja brändin rakentamista tarvitaan, sillä pelastustoimen rahoitusmalli muuttuu maakuntiin mentäessä. Miten taistelemme rahoituksesta, jos päättäjät ja kansalaiset eivät ymmärrä, miten laaja-alaista turvallisuustyötä pelastuslaitos oikeasti tekee? Poliisissa tämä tajuttiin, kun sen rahoitusta leikattiin, ja sama asia on opittu myös Puolustusvoimissa: toiminnasta kerrotaan aktiivisesti ulospäin, samoin se mihin raha kuluu nyt ja miksi sitä tarvitaan lisää. Pelastustoimessa perinteisesti on oltu hiljaa, jos sen rahasta on leikattu.

Pelastustoimen pitää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kertoa avoimesti tekemisestään. – Työn vaikuttavuus pitää näyttää ulospäin koko ajan. En ole huolissani palomiehen brändistä, se on positiivinen. Mutta mielikuva pelastusalasta ei välttämättä ole ollenkaan niin hyvällä tasolla.

– Suoraan sanottuna pelastustoimi ei ole kovin vetovoimainen ala. Vai voidaanko sanoa, että ala on "kehityksen kärjessä, dynaaminen ja uudistuva"? Tähän asti olemme pärjänneet, koska meillä on ollut monopoliasema tekemiseemme.

Olemme Etelä-Karjalassa tehneet paljon työtä sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämisen eteen niin johdon, palomiesten kuin sopimuspalokuntalaistenkin parissa. – Sosiaalinen media on meillä päivittäinen työkalu. On hienoa huomata, miten henkilöstö itse oivaltaa omasta työstään asioita, joita voi nostaa Twitteriin, Facebookiin tai Instagramiin. – Some ei ole mitään hassuttelua, vaan juuri sitä työtä, jolla tekemistä ja rahan tarpeita tehdään näkyväksi. 99 prosenttia tekemistämme asioista on aivan julkisia ja veronmaksaja maksaa työn, joten mitä salattavaa meillä on? – Pelastusalaa on leimannut arkuus: ollaan mieluummin tekemättä mitään, ettei sattuisi "vahinkoja". Virheiden pelon ja syyllisten etsimisen kulttuuri on estänyt alan kehittymistä, kun virhettä on pidetty epäonnistumisena. Kokeilukulttuuri on puuttunut. Johtajiltakin on puuttunut rohkeutta ja varmuutta tulla esiin ja kertoa mielipiteensä. On oltu varovasti, että vaan tule mitään sanomista.

Viestinnässä pitää olla rohkeutta ja tietyllä tavalla röyhkeyttäkin, jotta viestit saadaan näkyviin. Palomiesten ja ensihoitajien tulee esiintyä laitoksien viestinnässä omina persooninaan ja omilla mielipiteillään. – Minulla tai sen kummemmin laitoksen johdolla ei ole oikeutta tai osaamista rakentaa brändiä toisten puolesta. Palomiesten tai palotarkastajien on itse kerrottava kansalaisille, millaista heidän työnsä on. Silloin kuvaukset ovat aitoja ja ihmisiä kiinnostavia. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

Ensihoidon tulevaisuus pelastus ENSIHOITOA on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa kuljettaminen hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelu ja siihen liittyvä sairaanhoito ovat osa terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa ensihoitoa koskevan lainsäädännön valmistelusta ja ohjaa sekä valvoo toimintaa yleisellä tasolla. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun palveluntuottajalta. Jos sote- ja maakuntauudistus todellakin toteutuu, ensihoidon järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiireiltä maakunnille. STM:n rooli ensihoidon osalta ei muutu maakuntauudistuksen myötä käytännössä mitenkään. Sote-uudistuksen rinnalla on valmisteltu myös pelastustoimen uudistusta. Uudistuksen hallitseva teema — ja väittäisin että myös suurin huoli — on ollut se, miten sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä varmistetaan, että pelastustoimi voi myös jatkossa tuottaa ensihoitopalveluja. Pelastustoimen tehtävät on määritelty pelastuslaissa. Ensihoidon osalta laki toteaa, että pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken näin on sovittu terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Suomen 22 pelastuslaitoksesta 18 tuottaa ensihoitopalveluja. Ensihoidon merkitys työllistävänä tekijänä on pelastustoimelle valtava. Jos pelastuslaitokset eivät tuottaisi ensihoitoa, henkilöstön määrä supistuisi merkittävästi, jolloin myös 22 (tai maakuntauudistuksen myötä 18) pelastusjohtajan johdettavat hupenisivat silmissä. Tätä taustaa vasten on helppoa ymmärtää pelastuslaitoksien, mutta myös sisäministeriön pelastusosaston antamat huomiot ja kannanotot, joissa on ylistetty ensihoidon ja pelastustoimen synergiaa ja in-house-toimintaa. Pelastustoimella ja ensihoidolla on kieltämättä synergiahyötyjä. Näitä ovat muun muassa ammattitaitoinen henkilöstö, paloasemien kattava verkosto, joka mahdollistaa ensihoitajien päivystyksen asemilla sekä ambulanssien säilyttämisen ja huoltamisen asemien yleensä hyväkuntoisissa autohalleissa. Merkittävin ja vaietuin synergiahyöty lienee kuitenkin hinta. Pelastuslaitosten tuottaessa ensihoitoa, on palomies-ensihoitajalle perinteisesti maksettu selkeästi pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin päätoimiselle samaa tehtävää tekevälle ensihoitajalle. Kyse on suomeksi sanottuna halpatyövoiman käytöstä. Tosin ja onneksi monilla alueilla palkkaerot ovat viime vuosina tasoittuneet. Hiljattain annettu hovioikeuden päätös saattaa ajan myötä tehdä edellä mainitun halpuutustoiminnan jatkamisen vaikeammaksi. Hovioikeus näet linjasi, että päätoimisen perustason ensihoitajan ja perustason ensihoitotehtä-

viin kykenevän palomiehen tehtävät ovat vaativuudeltaan samanarvoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ja viranhaltijoiden tasapuolisen kohtelun nimissä ao. ammattinimikkeiden tehtäväkohtaisen palkan eroille ei ole enää perusteita. Hovioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Palomiehiä koulutetaan enenevässä määrin pelastajan ammatin lisäksi myös terveydenhuoltoalan ammattilaisiksi. Tutkinto on yleensä ensihoitoon suuntautunut lähihoitajan tutkinto, joka oikeuttaa perustasoiseen ensihoitoon. Esimerkiksi Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut oppilaitaan pelastajatutkinnon lisäksi myös ensihoitajiksi jo vuosia. Pelastusalan koulutuksen uudistushankkeessa on esitetty, että jatkossa pelastusalalle koulutettavat saisivat kaikki perustason ensihoitoon oikeuttavan koulutuksen Pelastusopistossa. Palomiesliiton kannalta on positiivista, että palomiehet saavat pelastajan ammatin lisäksi koulutuksen myös terveydenhuollon ammattiin. Tämä mahdollistaa muitakin uravaihtoehtoja, jos palomiehen ammatti ei syystä tai toisesta sovi. Joku saattaa jopa innostua kouluttautumaan lähihoitajaa korkeammalle tasolle terveydenhuollossa. Mutta mikä takaa sen, että pelastustoimi tuottaa ensihoitoa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua? Yksinkertainen vastaus kuuluu — ei mikään. Ensihoito ei ole pelastustoimen järjestämisvastuulle kuuluva tehtävä, eikä tule koskaan olemaan.


9

toimessa? Palomiesliitolla oli, allekirjoittanut mukaan lukien, sote- ja maakuntauudistuksen sekä erityisesti pelastustoimen uudistuksen käynnistyessä naiivi unelma siitä, että ensihoito olisi joskus pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. Tämän ajatuksen STM kuitenkin varsin nopeasti murskasi. Ensihoito on STM:n mukaan osa terveydenhuoltoa ja sellaisena se tulee pysymään.

Mikä takaa sen, että pelastustoimi tuottaa ensihoitoa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua? Nyt ja tulevaisuudessa pelastustoimi tuottaa ensihoitopalveluja vain ja ainoastaan, jos sairaanhoitopiirien (maakuntien sote-liikelaitosten) päättäjät niin haluavat. Toki kyse on sopimisesta, jossa toisena osapuolena ovat pelastuslaitokset. Valitettavasti pelastuslaitoksen edustajilla ei näissä neuvotteluissa taida olla liikaa valttikortteja käsissään. Ensihoito on kovin helppo järjestää myös soten kautta omana palvelunaan ilman pelastuslaitoksia.

Tällä hetkellä moni pelastustoimessa vaikuttava henkilö vakuuttaa maakuntien sotepäättäjien ja pelastustoimen yhteystyön aitoudesta ja tasapuolisuudesta. Näin varmaan tällä hetkellä

monin paikoin onkin. Kyse on valmistelusta ja jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, kyse on myös siirtymäkaudesta. Ensihoito on monissa maakunnissa järkevintä ja taloudellisinta hoitaa entisiä pelimerkkejä käyttämällä eli pelastuslaitosten tuottamana. Kuinka kauan nykyinen meno jatkuu, on täysin toinen asia.

Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että Suomen väestö ikääntyy. Selvää on myös se, että ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän terveydenhuoltopalveluita kuin työssäkäyvät kansalaiset. Puhdasta matematiikkaa on edelleen se, että huoltosuhde kasvaa: työssäkäyvät kustantavat jatkossa entistä suuremman joukon työelämän ulkopuolella olevien sote-kustannuksista. Tästä seuraa vääjäämättä julkinen rahoitusvaje, jos rahoitusta ei saada tasapainoon. Tämä taas edellyttää säästöjä tai kustannusten karsimista. Vanhusten hoitaminen sairaaloissa tai palvelulaitoksissa maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin kotona annettavat terveydenhuoltopalvelut. Tulevaisuuden suunta lienee tällöin kotiin vietävien terveydenhuoltopalvelujen lisääntyminen laitoshuollon sijaan. Kotona annettava hoito tarvitsee terveydenhuoltoalan osaavia ammattilaisia. Ensihoito jaetaan perustason ja hoitotason ensihoitoon. Hoitotason ensihoito on perustason ensihoitoa vaativampaa. Hoitotason ensihoidossa on jo varsin korkea valmius antaa paikan päällä eli sairaalojen ja laitosten ulkopuolella auttavaa ja vaikuttavaa hoi-

toa. Jos hoitotason ensihoitoa lisätään ja samalla vielä kehitetään, vältytään yhä useammin potilaan vienniltä sairaalahoitoon tai päivystykseen. Tulevaisuuden trendi ja samalla pelastuslaitosten ensihoitopalvelujen tuottamisen uhka voi olla ensihoidon muuttuminen puhtaasti hoitotason ensihoidoksi. Tällöin perustason ensihoitokoulutuksen omaavien palomiesten merkitys ensihoidossa vähenisi oleellisesti. Mikä olisi tällöin lisäarvo sille, että pelastuslaitos tuottaisi ensihoidon? Olisiko pelastuslaitoksilla tällöin enää edes resursseja, saati tarvittavaa osaamista tuottaa ensihoitoa?

Edellä maalattua hypoteettista (uhka) skenaariota ei kuitenkaan pelastustoimen toimijoiden keskuudessa pääsääntöisesti nähdä tai haluta tunnistaa. Metsää ei haluta nähdä puilta. Pelastustoimi tarvitsee uudistumista, mutta siinä olisi aika keskittyä pelastustoimen ytimeen eli onnettomuuksien ehkäisemiseen, niiden torjumiseen sekä varautumiseen. Samoin vihdoin voitaisiin miettiä myös pelastustoiminnan toimintamallien yhtenäistämistä ja vaikkapa ikääntyvien pelastajien urapolkuja. Ja muutakin uudistamista pelastustoimessa kyllä riittää.

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Työ tehdään yhdessä ja toisiin luottaen. Samoin toimitaan liitossa. SPALin jäsenenä et ole yksin: saat työpaikallasi luottamusmiehen avun ja liiton toimistolta edunvalvonnan neuvot työhön liittyvissä kysymyksissä.

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

Kukaan meistä ei pärjää yksin.

USTOI MI LAST PE

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

Yhdessä olemme vahvempia

KUVA: OSSI PIETILÄINEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


11

SPAL

VUOSIEN VARRELTA

nistyi julkaisu käyn säännöllinen ika, öa ty at iv ol Liiton lehden Kestoaiheita . lla pu nne. lo ke ra un 90-luv ustoimen kaus ja pelast eläkeikä, palk

SUHTEET JÄRJESTÖIHIN:

Sopimustiet kuntoon

P

alomieslakkojen jälkeen 90-luvun lopulla Palomiesliitossa keskityttiin järjestökuvioiden vakiinnuttamiseen. Oman liiton perustamisen tarkoitus oli päästä itse neuvottelupöytiin ja tämä tavoite edellytti yhteistyön rakentamista muihin työmarkkinakentän toimijoihin. Viralliset sopimustiet olivat tärkeitä — tai kuten liiton vastuuhenkilöt osuvasti totesivat, "emmehän me voi jatkuvasti asioita ratkaista valtakunnansovittelijan toimiston kautta". Yhteiselo Erityisteknisten liiton SETELIn kanssa päättyi muun muassa rahakiistoihin. Kuntatyönantajien vinkin kautta käynnistyivät tunnustelut Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN:n kanssa. KTN:n jäsenyys syntyi 1999. Samana vuonna SPAL tuli osaksi keskusjärjestö STTK:ta, Kuntien teknillisen keskusliiton KTK:n kautta. Lopputulemaa pidettiin tyydyttävänä: itsenäinen liitto säilyi ja KTN:n kautta oltiin mukana pääsopimusjärjestelmässä.

Työmarkkinoilla mikään ei ole ikuista ja niinpä Palomiesliitossa koitti uusien askelten aika vajaa kymmenen vuotta vuotta myöhemmin. Suhteet STTK:hon mahdollistivat jo sen, että SPALista tuli keskusjärjestön täysiverinen jäsenliitto vuonna 2007. Valtion hätäkeskuksissa työskentelevien edunvalvontaa vahvistettiin myös 2007, kun SPALista tuli neuvottelujärjestö Pardian jäsen. Kuntapuolen neuvottelutoiminnan edunvalvonnassa uusien ratkaisujen hetki koitti viisi vuotta myöhemmin. Liitto irtautui KTN:n jäsenyydestä vuoden 2013 lopulla ja oli hetken aikaa kimpassa Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n kanssa. Kun Tehy ja SuPer valmistelivat uutta yhteistä neuvottelujärjestöä, liittyi SPAL mukaan, ja niin helmikuussa 2014 perustettiin Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo. Palstalla nostetaan esiin SPALin historiaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Uudet maakunnat aloittavat vuoden 2021 alussa. Pelastustoimen uudistus sai samalla lisäaikaa. Työryhmät viimeistelevät työnsä tämän vuoden loppuun, mutta valmistelu kärkiasioista — kuten palvelutasosta, taloudesta ja varautumisesta — jatkuu tämänkin jälkeen.

P

ääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmoitti kesäkuun lopulla maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä. Aikataulu on osoittautunut liian kireäksi, jotta maakunnat voisivat aloittaa täysimääräisinä tammikuussa 2020. Maakunta- ja sote-uudistus saa lisäaikaa jo toisen kerran. Sipilän hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan maakunnat — myös 18 maakunnallista pelastuslaitosta — olisivat käynnistyneet tammikuussa 2019. Nyt tähtäimenä on siis vuoden 2021 alku.

Edelleen koko uudistuksen yllä vallitsee epävarmuus. Maakunta- ja sote-lakipaketin käsittely eduskunnan valiokunnissa on jatkunut syysistuntokauden käynnistyttyä. Myös esitykset pelastustoimen järjestämislaista sekä pelastuslain päivityksistä ovat samassa paketissa odottamassa eduskunnan käsittelyä. Jos toiveissa on edetä Sipilän esittämän uuden aikataulutavoitteen mukaan, lait pitäisi olla hyväksyttynä viimeistään joulukuussa. Maakuntavaalit olisivat ensi vuoden toukokuussa ja maakuntavaltuustot aloittaisivat elokuussa. Sipilän viimeisin ilmoitus ei tällä hetkellä välittömästi aiheuta merkittäviä muutoksia pelastustoimen omaan hankkeeseen. – Samoja asioita valmistellaan kuin tähän asti. Vuosi lisäaikaa käynnistymiseen mahdollistaa sen,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

että tiettyjä asioita pystytään miettimään perusteellisemmin, niin että ne ovat valmiimpia maakuntien aloittaessa, toteaa hankejohtajana toimiva ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio sisäministeriöstä. – Uudelleen kokonaisuutta tarkastellaan varmasti siinä vaiheessa, kun tiedetään missä aikataulussa uudistus toteutuu, jatkaa Vainio viitaten sotelakipaketin käsittelyyn eduskunnassa.

Sisäministeriön alaisuudessa on ollut käynnissä 15 hanketyöryhmää, pohtimassa muun muassa taloutta, tietohallintoa, pelastuslaitosten prosesseja sekä tuottavuutta, riskianalyysiä, viestintää, henkilöstöasioita ja työhyvinvointia. Työryhmien työ päättyy alkuperäisen päätöksen mukaisesti tämän vuoden loppuun mennessä. – Sen jälkeen katsotaan, mitä työryhmien tuloksia lähdetään viemään eteen milläkin intensiteetillä. Neljän erityisen tärkeiden teemojen valmistelua jatketaan sisäministeriön johdolla myös tämän jälkeen: – Nämä liittyvät palvelutasoon, varautumiseen, tietohallintoon sekä talouteen ja kustannuskehitykseen. Ylipäätään valmistelussa ovat ohjaukseen ja yhteistyöhön liittyvät kysymykset — se miten toimiala tulee jatkossa toimimaan, Vainio kertoo. Syksyn aikana joissakin maakunnissa tehdään koetalousarviot, johon kootaan palveluiden tuotannon kustannukset mahdollisimman tarkasti. Kokeissaan maakunnat harjoittelevat talousarvioprosessia ja

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva LEHTIKUVA

Taas vuosi lisäaikaa


1 2

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

13

keräävät tietoa rahoituksen riittävyydestä sekä palveluiden sopeuttamistarpeesta. Koetalousarviot ovat tärkeitä myös tulevien maakunnan pelastuslaitosten kannalta.

Sisäministeriö aloittaa syksyn aikana yhteensä yhdeksän pelastustoimeen liittyvän asetuksen muutoksien valmistelua. Kohteena ovat esimerkiksi valtioneuvoston asetukset pelastustoimesta, Pelastusopistosta sekä palosuojelurahastosta. n

Verkkolehdessä Ammattilainen.fi on kooste pelastustoimen uudistuksen käänteistä tähän mennessä. Arkistojuttuja on yhteensä 33 kappaletta vuodesta 2015 alkaen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Jos Uudenmaan pelastuslaitos perustetaan, ensimmäiset viisi vuotta varattaisiin siirtymäkaudeksi. Tänä aikana pelastusyksiköt ja miehistö toimisivat pääosin nykyisellä tavalla ja nykyisellä neljällä pelastusalueella, esittää selvitysmies.

U

udellamaalla maakunnallista pelastuslaitosta ollaan rakentamassa omaksi liikelaitokseksi. Pelastustoimi ei siis olisi osa suurempaa sote-laitosta. Uuteen pelastuslaitokseen fuusioidaan Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja ItäUudenmaan pelastuslaitokset. Yhdistymisestä julkistettiin elokuussa esiselvitys, jonka on tehnyt Olavi Liljemark, Itä-Uudenmaan entinen pelastusjohtaja. Uudenmaan pelastuslaitos olisi Pohjoismaiden suurin: se työllistäisi noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Käyttötalouden kokonaismäärä olisi yli 160 miljoonaa euroa ja kokonaissuoritemäärä 175 000 suoritetta vuodessa. Pelastuslaitos olisi merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana. Sen sijainti ja kokoluokka mahdollistaisivat myös pelastustoimen kansallisten tehtävien keskitetyn hoitamisen.

Esiselvityksen mukaan yhteen pelastuslaitokseen edettäisiin siirtymäkauden kautta. Vuosina 2021— 2025 palvelutuotanto olisi organisoituna palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Näin varmistettaisiin pelastustoimen "turvallinen siirtymä" maakuntaan. Neljää aluetta johdettaisiin yhdenmukaisten periaatteiden ja toimintamallien pohjalta. Kustannussäästöjä voidaan selvityksen mukaan saavuttaa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Teksti MIKKO TERÄVÄ

UUSIMAA: Viiden


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

15

vuoden siirtymäaika Keskitetyt hallinnon tukipalvelut muodostuvat taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta, sähköisestä asioinnista, tiedottamisesta ja osaamiskeskuksesta. Muut sisäiset yhteispalvelut muodostuvat varautumisen ja väestönsuojelun vaativista asiantuntijapalveluista, tilanne- ja johtokeskuspalveluista, pelastustoiminnan johtamistoiminnoista, kalusto- ja varustehankinnoista, teknisistä palveluista sekä sopimuspalokunnille annettavista palveluista. Palvelukokonaisuuden uudelleenarviointi pitäisi selvitysmiehen mukaan tehdä yhteispalveluiden vakiinnuttua uuteen muotoonsa, kuitenkin viimeistään 2023, eli kahden vuoden aikana aloituksesta. – Pelastusliikelaitoksen sisäisten hallintopalveluiden tehokkuus ja yksikkökohtainen kustannustaso on paljolti riippuvainen maakuntakonsernin palvelukeskusten toimintakyvystä tuottaa liikelaitokselle kustannustehokkaita palveluja, Liljemark kirjoittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, mihin hintaan maakunnassa tuotetaan sisäisiä palveluita — eli paljonko pelastuslaitosta sisäisesti laskutetaan.

Pelastustoiminnassa pelastusyksiköiden ja miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan, selvityksessä todetaan. Toimintavalmiusohjeen mukaisia valmiusaikoja ei lähiaikoina olla muuttamassa, Liljemark mainitsee. Nykyistä asemaverkkoa ylläpidetään ja uusia asemia rakennetaan toimintavalmiusaikojen edellyttämällä tavalla. Myös ensihoidon toiminta säilyisi pääosin nykyisellään. Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa edelleen sosiaali- ja terveystoimi, pelastusliikelaitoksen toimiessa ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottajana erillisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöstölle uudistus mahdollistaa aiempaa monipuolisemman ammatillisen osaamisen ja urakehityksen sekä lisää osaltaan uusien alalle hakeutuvien henkilöiden mielenkiintoa Uudenmaan pelastusliikelaitoksen eri tehtäviin, selvitysmies arvioi.

"Työnantajan näkökulmasta tehokkain työaikamuoto" UUDENMAAN nykyisten neljän pelastuslaitoksen pelastustoimen ja ensihoidon vuorotyötä tekevä henkilöstö (lähes 1500 työntekijää) tekee 24 tunnin työaikaa keskimäärin 42 tunnin viikkotuntimäärällä ja 52 viikon tasoittumisjaksolla. Työajasta selvitysmies Olavi Liljemark kirjoittaa: – Nykyinen järjestelmä mahdollistaa nelivuorojärjestelmän ja on työnantajan näkökulmasta tehokkain työaikamuoto suhteessa henkilöresursseihin. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa henkilöstön rekrytoinnin Uudenmaan maakuntaa laajemmalta alueelta kuukausittaisten työvuorojen määrän jäädessä 7—8 työvuoroon kuukaudessa. Epäkohtana on tehokkaan työajan rajoitus 12 tuntiin 24 tunnin työvuorossa.

Selvityksessä arvioidaan, että siirtyminen poikkeusluvan mukaisesta 42 viikkotunnin työajasta kaksivuorojärjestelmään ja keskimääräiseen 40 viikkotunnin työaikaan merkitsisi noin 94 henkilötyövuoden vajausta nykyisiin työvuorovahvuuksiin verrattuna. Taloudellisen vaikutuksena noin sadan henkilötyövuoden lisäys nykyisiin henkilöresursseihin tarkoittaa viiden miljoonan euron lisäystä palkkakuluihin.

Selvitykseen on myös sisällytetty painelaskelma, jossa on huomioitu fuusiosta johtuvat kiinteistö- ja kalustokulut, palkkojen harmonisointi sekä mahdollinen pelastuksen ja ensihoidon työaikamuutoksen tuoma kustannusten nousu. Laskelma osoittaa 11,27 miljoonan euron lisäkustannusta.

Liljemark myös esittelee selvityksessä Teknisten sopimukseen tulleen määräaikaisen työajan kokeilumääräyksen, jonka puitteissa työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia ns. 24 t / 42 t -työajasta ilman aluehallintoviraston poikkeuslupaa.

Fuusioselvitykseen sisältyvistä esityksistä ei toistaiseksi ole tehty varsinaisia päätöksiä Uudenmaan maakuntahallinnossa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

NEUVOTTELUTOIMINTA

Pelastuslaitosten työnantajakunnissa tulee olla säännöllisesti kokoontuva TS-kehittämistyöryhmä. Määräys on kirjattu virka- ja työehtosopimukseen eli Teknisten sopimukseen.

T

eknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-sopimus) mukaan kunnissa tulee olla TS-kehittämistyöryhmä, jossa ovat edustettuna kunta ja TS-sopijajärjestöjen paikallisyhdistykset tai valtakunnallisten liittojen ala- tai paikallisyhdistykset. Palomiesliiton neuvottelujärjestö KoHo ry on ollut yksi sopijajärjestöistä vuodesta 2014 alkaen. KoHolla on paikallisissa TS-kehittämistyöryhmissä paikka niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa sillä on aluepelastuslaitoksissa edustettavia työntekijöitä. KoHon jäsenjärjestöjen SPALin, SuPerin ja Tehyn kesken sovitun työnjaon mukaan SPAL vastaa KoHon TS-toiminnasta. Tämän mukaisesti paikallisiin TS-ryhmiin nimetään SPALin jäsenyhdistysten edustajat, käytännössä SPALin pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet. TS-työryhmien toiminta ja etenkin kokousten säännöllisyys ovat vaihdelleet kunnissa huomattavasti. Joissakin tapauksissa työryhmät eivät ole kokoontuneet useaan vuoteen. Kun työryhmästä on määräys virka- ja työehtosopimuksessa, ei paikallisesti voida päättää, ettei ryhmää perusteta — se on pakollinen. Kuntien työnantajakeskusjärjestö eli

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KT Kuntatyönantajat voi tarvittaessa huomauttaa kuntaa työryhmän puutteesta.

Tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa Teknisten sopimuksen mukaan varsinainen palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, ammattialalisästä ja mahdollisista muista lisistä ja korvauksista. Palkkajärjestelmässä keskeistä on tehtävä-

kohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien vahvistaminen. Arviointijärjestelmät käsitellään TS-kehittämistyöryhmässä ennen niiden vahvistamista isäntäkunnan päätöksentekoelimissä. TS-työryhmillä onkin erityisen tärkeä rooli liiton jäsenten palkkauksen kehittämisessä, toteaa Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. – Paikallisen edunvalvonnan näkökulmasta TS-ryhmän jäsenyys ja ryhmässä vaikuttaminen on paras tie, kun halutaan parantaa jäsenten palkkausta, Jaakkola sanoo.

Valmistelee esityksiä ja seuraa palkkausta TS-työryhmä myös seuraa tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän arvioinnin toimivuutta sekä tarvittaessa tekee muutosehdotuksia kunnalle. Ryhmä voi käsitellä myös muita palkkausasioita tarpeen mukaan. Yksi tällainen asia voi olla TS-soveltamisalan yleisen palkkaustason seuraaminen eli vaikka muiden pelastuslaitosten maksamien palkkojen kehitys verrattuna omaan työpaikkaan. Neuvottelut ryhmässä käydään kaikkien osapuolten luottamuksellisina yhteisneuvotteluina ja

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva ISTOCK.COM/ CALVSTE

Paikallinen TS-työryhmä on pakollinen


NEUVOTTELUTOIMINTA

niistä pidetään pöytäkirjaa. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asiaa ei voida jättää kesken vaan viime kädessä kunnan tulee tehdä sitä koskeva päätös Työryhmässä päätökset palkan arviointijärjestelmistä tehdään TS-sopimuksen antamissa puitteissa. Jos sopimuksen raameista halutaan poiketa, kunta ja sopijajärjestöt sopivat asiasta erillisellä paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.

Ryhmä perustetaan, kun arviointijärjestelmä on puuttunut Palomiesliiton jäsenyhdistysten kokemukset TStyöryhmien toiminnasta vaihtelevat. Joissain kunnissa kehittämistyöryhmä on kokoustanut säännöllisesti, joissain on aktivoiduttu vasta aivan äskettäin. Kokemus siitä, onko työryhmästä ollut hyötyä palomiesten palkkausasioiden edistämisessä, on vaihdellut alueittain ja riippunut myös siitä, millä mallilla tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkan arviointijärjestelmä on ollut.

17

Etelä-Savon pelastuslaitoksella on isäntäkaupunki Mikkelin TS-kehittämistyöryhmä juuri valmistellut tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmää eli TVA:ta. – Saimme tehtyä uuden tehtävänkuvauslomakkeen, joka on kaupunginhallituksen hyväksynnän jälkeen otettu käyttöön. Sen pohjalta on rakennettu pisteytystä. Pisteen hinnasta on vielä tekemättä kaupungin päätös, luottamusmies Vesa Olkkonen Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry:stä kertoo. – Seuraavaksi työryhmässä aletaan käsitellä palkan henkilökohtaista osaa, näin on ollut puhe. Työryhmä oli Mikkelissä pitkään hiljaiselossa, mutta on äskettäin herännyt kokoustamaan parin kuukauden välein. – Nyt se on toiminut. Tapaamiset ovat tarpeellisia, niissä työnantajan ja ammattiliittojen edustajat pääsevät keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti. Hyvässä hengessä on tapaamiset käyty ja tuntuu, että asiat otetaan kokouksissa vakavasti, Olkkonen mainitsee. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

NEUVOTTELUTOIMINTA

dään, jos siirrytään kunnilta maakuntatyönantajalle. Mielenkiinnolla odotetaan Palomiesliiton toimintaa pelastusalan oman sopimuksen suhteen.

Edunvalvontaan tarvitaan useita pöytiä

Maakuntaliiton alaisuudessa toimivalla PäijätHämeen pelastuslaitoksella TS-työryhmässä on joitain vuosia sitten päästy asialliseen sopimukseen henkilökohtaisen palkanosan järjestelmästä koko laitoksen henkilöstön osalta, kertoo pääluottamusmies Petri Kautto Lahden Palomiesyhdistyksestä. – Tämän vuoden alussa perustettiin uusi työryhmä, joka päivittää tehtävänkuvaukset koko henkilöstöltä, ja sitä kautta mahdollisesti tehtäväkohtaiset palkat saattavat hieman muuttua. Tähän päivitykseen kohdistuu ensi tammikuussa tuleva järjestelyvaraerä, Kautto kertoo.

Sopimuksen piirissä ei vain palomiehiä Myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella Hämeenlinnan kaupungin TS-työryhmä oli aktiivinen, kun tehtävän vaativuuden arviointi oli työn alla. Arviointi tehtiin noin vuosi sitten ja osalla pelastuslaitoksen henkilöstöä se nosti ansioita, osalla ei. Luottamusmies Tero Hynynen Kanta-Hämeen Pelastushenkilöstö ry:stä sanoo, että työryhmä on ihan hyvä, mutta muutenkin asiat ratkaistaisiin ja ehkä jäsenten kannalta paremmilla tuloksilla. – Jos pelastushenkilöstön asioita päästäisiin sopimaan suoraan työnantajan kanssa, olisi väylä varmaankin parempi — sillä onhan niin, että Teknisten sopimuksen piirissä kun on muitakin ammattialoja kuin palomiehet, Hynynen sanoo. Valtakunnan tason sopimusjärjestelmien muutostuulia seurataan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen työntekijätasolla, Hynynen vahvistaa. – Jäsenistössä on herättänyt kiinnostusta, millä sopimuksella töitä pelastuslaitoksissa jatkossa teh-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen isäntäkunnassa Seinäjoella TS-työryhmä käynnistettiin äskettäin pitkästä aikaa uudelleen tekemään teknisen henkilöstön työn vaativuuden arviointijärjestelmää. – Olen nyt ollut kokouksissa pelastusjohtajan kanssa ikään kuin asiantuntijan roolissa, sillä pelastuslaitoksella TVA on jo tehty, pääluottamusmies Mikko Koivuluoma Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry:stä kertoo. Pelastushenkilöstön TVA-järjestelmä vahvistettiin noin kymmenen vuotta sitten ja henkilökohtaiset lisät katsottiin kohdalleen pari vuotta tämän jälkeen. Koivuluoma huomauttaa, että TS-työryhmä on yksi monista kaupungin yhteistyöelimistä, joissa henkilöstöasioita puidaan. – Seinäjoella on toimiva yhteistoimintaryhmä ja säännölliset pääluottamusmiespalaverit henkilöstöhallinnon kanssa. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella koetaan, että TS-ryhmä ei ole kovin toimiva väylä jäsenten edunvalvonnassa. Pelastuslaitos kuuluu kaupunkiympäristön toimialaan, jossa toimii paljon suurempiakin työnantajia kuin pelastuslaitos. – TS-kehittämistyöryhmä on koko kaupungin tasoinen ja kokoontuu joitain kertoja vuodessa. Kun TS:n alla on useita virastoja, painottuvat käsiteltävät asiat enemmänkin yleiseen sopimusasiaan, eivät juurikaan pelastuslaitoksen henkilöstöön, sanoo elokuun loppuun asti Helsingin Palohenkilöstö ry:n pääluottamusmiehenä toiminut Markus Bjugg. n

SOPIMUSASIAKIRJA NETISSÄ Linkki Teknisten sopimukseen (TS-18) löytyy SPALin nettisivulta: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > edunvalvonta > virka- ja työehtosopimus


NEUVOTTELUTOIMINTA

19

PALKANKOROTUKSET PELASTUSLAITOKSISSA SOPIMUSKAUDELLA 2018—2019:

Järjestelyerän kohdentaminen on edessä seuraavaksi YKSI ASIA, josta työantaja ja henkilöstön edustajat kunnissa tänä syksynä neuvottelevat, on tammikuussa 2019 maksettavan paikallisen järjestelyerän kohtalo. Uusi Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS-18) sisälsi tammikuulle 1,2 % järjestelyerän, joka jakaantuu paikalliseen 0,9 % erään ja valtakunnalliseen 0,3 % erään. Paikallisesta erästä vähintään 0,3 % osuus käytetään henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Valtakunnallisesta erän kohdentamista sovitaan pääsopijajärjestöjen kesken joulukuuhun mennessä tai erä siirtyy paikallisesti käytettäväksi. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTESin puolella koko 1,2 % järjestelyerästä päätetään paikallisesti. Järjestelyerän euromääräinen suuruus lasketaan sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Jos järjestelyerän kohdentamisesta ei päästä sopuun, työnantaja tekee päätöksen. Silloin jakoperiaatteena on mahdollisimman suuri tasapuolisuus.

24 tunnin työvuorot sopimukseen TEKSTIPUOLELLA uuteen Teknisten sopimukseen tuli merkittävä muutos, kun siihen ensimmäistä kertaa kirjattiin pelastustoimen työajaksi keskimäärin 42 tuntinen viikkotyöaika enintään 24 tunnin työvuoroina. Määräaikainen kokeilumääräys mahdollistaa pelastuslaitoksissa 24 tunnin työvuorot tekemisen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen kautta, ilman että pelastuslaitoksen tarvitsee hakea työajalle poikkeuslupaa aluehallintovirastosta. Tarkemmin kokeilumääräystä ja sopimusta muutenkin avattiin Pelastusalan ammattilaisen numerossa 2/2018, joka ilmestyi huhtikuussa. Linkki juttuun löytyy verkkolehden ammattilainen.fi etusivulta, kohdasta Vuorokausityö tuli sopimukseen.

MUUTEN uusi Teknisten sopimus sekä KVTES

sisälsivät kaksi yleiskorotusta: näistä toteutui jo 1. toukokuuta tehtäväkohtaisen palkan korotus 26 eurolla tai vähintään 1,25 %:lla sekä henkilökohtaisen lisän korotus 1,25 %:lla. Toinen yleiskorotus tulee 1. huhtikuuta 2019: Tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 %. Sopimuksiin sisällytettiin ns. tuloksellisuuserä. Kertaerä on 9,2 % varsinaisesta palkasta ja se maksetaan tammikuussa 2019. Kertakorvauksen saaminen edellyttää, että palvelussuhde on voimassa 3.9.— 18.11.2018, koko aikavälin ja keskeytymättä. Lisäksi edellytetään, että tällä aikavälillä on vähintään yksi palkallinen työpäivä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

HÄTÄKESKUKSET

— Aina täytyy olla valmiina, tuli puhelimesta mitä tahansa, sanoo Päivi Kelloniemi.

1

Taitava hätäkeskuspäivystäjä on vuorovaikutuksen ammattilainen, joka saa hätääntyneeltäkin asiakkaalta tarvitsemansa tiedot. Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Päivi Kelloniemi on yksi heistä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

H

ätäkeskuslaitoksen Vuoden hätäkeskuspäivystäjä -tunnustuksella palkittu päivystäjä Päivi Kelloniemi on työskennellyt koko työuransa Oulun hätäkeskuksessa. Kelloniemi valmistui hätäkeskuspäivystäjäkurssilta 3 joulukuussa 2001 ja aloitti työt heti vuoden 2002 alussa. Ennen päivystäjäkoulutukseen pyrkimistä Kelloniemi oli käynyt lukion jälkeen armeijan ja työskennellyt vuoden kouluavustajana. Kipinän hätäkeskusalalle hän sai vpk-harrastuksen kautta. – Olin lukiossa mukana vpk-toiminnassa. Siellä kävimme tutustumassa hätäkeskukseen ja hoksasin, että tällainen ammatti on olemassa.

Teksti TUIJA TERVO Kuvat VILLE HONKONEN

Hyvä päivystäjä


112 HÄTÄKESKUKSET

21

Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2018 PÄIVI KELLONIEMI Oulun hätäkeskuksesta

on Vuoden hätäkeskuspäivystäjä. Hätäkeskuslaitos julkisti tunnustuksen saajan toukokuun lopussa. Tunnustus myönnettiin Kelloniemelle, koska hän on osoittanut työssään huomattavaa ammatillista osaamista hätäilmoituksen käsittelyssä, riskinarvioinnissa ja hätäkeskustietojärjestelmän käytössä sekä osoittanut hätäkeskustoiminnan arvojen mukaista asiakaspalveluasennetta. Hätäkeskuslaitos kiittää, että Kelloniemi tunnetaan avuliaana ja kehittämismyönteisenä työntekijänä, joka toimii esimerkillisesti yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Hän hallitsee vahvalla ammattitaidollaan toiminnan ohjeistuksen ja tekniikan, ja pyrkii toiminnan muuttuessa olemaan muutoksen ytimessä. – Kelloniemi on koko 16 vuotta kestäneen uransa ajan osoittanut ammattitaitoista suhtautumista ja sitoutumista työhön, asiakkaisiin, ilmoittajiin ja yhteistyöviranomaisiin, Hätäkeskuslaitos toteaa tiedotteessaan. Tunnustuksen myöntäminen on tuore perinne, sillä Vuoden hätäkeskuspäivystäjä valittiin vasta toisen kerran. Viime vuonna tunnustuksen sai ylipäivystäjä Matias Snellman Vaasan hätäkeskuksesta.

ei provosoidu – Sopivassa tilanteessa päivystäjäkoulutuksen hakuilmoitus tuli vastaan, joten lähetin paperit ja pääsin sisälle, Kelloniemi jatkaa. Hätäkeskuspäivystäjänä Kelloniemi on viihtynyt jo yli 16 vuotta, ja hän haluaa tehdä päivystäjän työtä jatkossakin. Työ on imaissut mukaansa, koska se on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja siinä pääsee konkreettisesti auttamaan ihmisiä. – Ikinä et tiedä millainen työvuoro on tulossa. Ensin voi tulla puhelu humalaiselta asiakkaalta, joka haistattelee, ja seuraava puhelu voi olla elvytys tai liikenneonnettomuus, Kelloniemi kertoo. – Aina täytyy olla valmiina, tuli puhelimesta mitä tahansa.

Merkittävänä syynä työssä viihtymiseen Kelloniemi mainitsee huippumukavat työkaverit ja esimiehet, joilta saa apua ja tukea aina kun sitä tarvitsee. Oulussa on hyvä ilmapiiri, joten Kelloniemi ei ole koskaan harkinnut hakeutua muualle töihin.

Eläytyminen avainasemassa Kelloniemen mielestä hyvä hätäkeskuspäivystäjä kestää provosointia, eikä lähde siihen mukaan. Hän saa hermostuneenkin asiakkaan rauhoittumaan. Päivystäjän on pystyttävä omaksumaan uusia ohjeita ja vaihtuvia tietojärjestelmiä sekä haluttava auttaa ihmisiä. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

HÄTÄKESKUKSET

Työasiat on pystyttävä jättämään työpaikalle, etteivät ne ala kuormittamaan omaa elämää.

– Hyvä päivystäjä pystyy eläytymään toisen tilanteeseen ja ymmärtää, miksi asiakas käyttäytyy puhelimessa niin kuin hän käyttäytyy — mitä syitä käytöksen taustalla voi olla, Kelloniemi paljastaa. Hätäkeskustyössä omat haasteensa aiheuttaa vuorotyö ja työn psyykkinen kuormitus. – Valvominen ja pitkät työvuorot kuormittavat elimistöä. Haasteellista on myös saada perheen arki rullaamaan vuorotyön rinnalla. – Työ vaatii paineensietokykyä. Työasiat on pystyttävä jättämään työpaikalle, etteivät ne ala kuormittamaan omaa elämää. Työssä jaksaminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, jotta jaksaa istua 12 tuntia. Työvuoron aikana kannattaa muuttaa aina välillä asentoa ja nousta seisomaan sekä tauoilla kävellä, vaikka hätäkeskuksen ympäri. Henkistä hyvinvointia ylläpitää hyvän fyysisen kunnon lisäksi se, että on muutakin elämää kuin työelämä. Vapaa-ajalla ei pitäisi miettiä työasioita, vinkkaa Kelloniemi.

ERICAlta odotetaan paljon Näillä näkymin ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön hätäkeskus kerrallaan loppusyksystä alkaen. Ensimmäisenä se otetaan käyttöön Oulun hätäkeskuksessa. Kelloniemelle järjestelmä on tuttu, sillä hän on toiminut ERICAn tietojen syöttäjänä. Hän on muokannut ELSistä ERICAan siirrettyä aineistoa oikeaan muotoon, esimerkiksi hälytysryhmiä ja viestiyhteyksiä. Lisäksi hän on toiminut apukouluttajana ERICAn koulutuksissa ja osallistunut riskianalyysien testaukseen. ERICAn suhteen odotukset ovat kovat ja tulevaisuus näyttää, miten järjestelmä pystyy odotukset täyttämään. Kelloniemi uskoo, että ERICA tuo hätäkeskusten palveluihin tasalaatuisuutta. Uusi tietojärjestelmä pakottaa päivystäjän seuraamaan riskinarviointia, koska riskinarviointi on rakennettu järjestelmän sisälle. Jatkossa puhelut etenevät samalla tavalla loogisesti eteenpäin, sillä päivystäjät seuraavat järjestelmän antamia kysymyksiä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ERICAn tietojen syöttäjänä ja apukouluttajana toiminut Kelloniemi uskoo, että uusi tietojärjestelmä tuo tasalaatuisuutta puhelujen käsittelyyn.

Nykyään päivystäjän tehtyä riskinarvion edellyttämät kysymykset, hän joutuu itse päättämään tehtävän laajuuden ja kiireellisyyden annettujen vastausten perusteella. ERICA tekee tämän automaattisesti. – Kun olen saanut vastaukset kysymyksiin, on tietojärjestelmä muodostanut tehtävälajin ja kiireellisyyden valmiiksi. Tämä luo tasalaatuisuutta eli olipa päivystäjänä kuka tahansa, tulos on sama. – Toki edelleen kyse on päivystäjän ja ilmoittajan välisestä vuorovaikutustilanteesta. Päivystäjän ammattitaito vaikuttaa siihen, miten hän saa esimerkiksi hermostuneelta asiakkaalta tarvitsemansa tiedon.

ERICAn plussat ja miinukset Nykyiseen ELS-hätäkeskustietojärjestelmään verrattuna Kelloniemi pitää ERICAn hyvänä puolena nimenomaan sitä, että riskianalyysi on järjestelmän sisällä. Puhelun käsittely sujuvoituu, kun riskianalyysiä ei enää tarvitse katsoa erilliseltä ohjelmalta.


HÄTÄKESKUKSET

Hyvää ERICAssa on myös se, että järjestelmä paikantaa puhelut jo hätäpuhelujonossa, mikä nopeuttaa paikantamista. Lisäksi itse hälyttäminen muuttuu sujuvammaksi, kun tietojärjestelmä hoitaa kuulutukset eikä päivystäjän tarvitse keskeyttää puhelua kuulutuksen ajaksi. – Puhelu voidaan hoitaa jatkossa jouhevasti loppuun asiakkaan kanssa, Kelloniemi sanoo. ERICAn käyttöönoton alkuvaiheessa päivystäjälle voi tulla haasteita siinä, että järjestelmän kysymyksiin on pakko vastata ennen kuin hän pääsee etenemään. Päivystäjän on löydettävä oikea tapa saada asiakas samaan rytmiin ja johdettua itse puhelua. Tehtävänseurannassa voi olla myös nykyistä hankalampaa muodostaa kokonaiskuvaa tilanteesta, koska tehtävät eivät näy yhdellä silmäyksellä. Kokonaisuutena ajatellen Kelloniemi kuitenkin uskoo, että ERICA tulee vielä täyttämään sille asetetut odotukset. – Saamme varmasti hyvän tietojärjestelmän käyttöön, kun se saadaan valmiiksi. Joitain muutoksia siihen varmaan vielä tulee käyttöönoton jälkeenkin, kun on nähty, miten se käytännön työssä toimii. n

23

Pardia valmistelee fuusiota Pron kanssa

P

alkansaajajärjestö Pardia ja Ammattiliitto Pro ovat solmineet aiesopimuksen liittojen yhdistymisestä. Päämääränä on Pardian jäsenyhdistysten liittyminen Pron jäsenyhdistyksiksi, jonka jälkeen Pardia lakkautettaisiin. Fuusio toteutuisi tammikuun 2019 alussa. Liittojen hallitukset hyväksyivät aiesopimuksen hallituksissaan kesäkuussa, jonka jälkeen valmisteluja on jatkettu erilaisissa työryhmissä.

Palomiesliitto on Pardian jäsenjärjestö valtiolla työskentelevien jäsentensä eli Hätäkeskusammattilaisten liitto HALiin ryhmittäytyneiden jäsentensä osalta. Pardia on Palomiesliiton neuvottelujärjestö valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, joissa toisena osapuolena on Valtion työmarkkinalaitos. Palomiesliitto seuraa Pardian ja Pron fuusiovalmistelun etenemistä. Omassa toiminnassaan liitto toteuttaa liittovaltuuston linjaamaa periaatetta, jonka mukaan jäsenten edunvalvonta turvataan kaikissa olosuhteissa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

HÄTÄKESKUKSET

Varaluottamusmiehet Johanna Åström-Pietilä Oulun hätäkeskuksesta ja Jenni Vikman Vaasan hätäkeskuksesta pitivät kumpikin Aktiivi-instituutissa järjestettyä kurssia hyödyllisenä.

Luottamusmieskurssilla harjoiteltiin tiedon hakua sekä virkaehtosopimuksen ja lakien tulkintaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

N

eljä Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin uutta henkilöstön edustajaa osallistui kevään aikana luottamusmieskoulutukseen Aktiiviinstituutissa. Kurssi alkoi helmikuussa ja päättyi kesäkuussa. Kolmen Helsingissä järjestetyn lähijakson ja etäopiskelun jälkeen osallistujat saivat käsiinsä todistukset.

Pelastusalan ammattilainen -lehti haastatteli koulutukseen osallistuneita Johanna Åström-Pietilää ja Jenni Vikmania lehden numeroon 2/2018. Silloin sovittiin, että kurssin jälkeen kysytään vielä viimeiset tunnelmat. Kurssin alkaessa molemmat kokivat, että kurssittautuminen heti luottamustehtävän valinnan jälkeen on tärkeää ja että työpaikoilla tarvitaan

Teksti MIKKO TERÄVÄ

"Hyvä koulutus – suosittelen!"


HÄTÄKESKUKSET

25

Luottamustehtävä ei todellakaan ole mututuntumahommaa, vaan kaikki vastaukset perustuvat aina johonkin faktaan.

luottamushenkilöstöä työntekijöitä ja työnantajaa yhdistävänä tekijänä. Vikman kertoi yllättyneensä siitä, miten laajasti kurssille ilmoittautui henkilöstön edustajia — ei vain häkeläisiä, vaan luottamusmiehiä muistakin valtion virastoista. Mukana oli kolmisenkymmentä opiskelijaa.

Miten kurssi sitten meni, kannattiko osallistua? – Hyvin meni ja tuli tarpeeseen. Voin suositella tällaisia opintoja muillekin, Jenni Vikman sanoo. – Hyödyllinen ja asiantunteva paketti, hyvä setti. Toki osa asiasta oli tuttua, mutta paljon tuli eteen täysin uuttakin tietoa, Johanna ÅströmPietilää kertoo. Lähijaksot rakentuivat asiantuntijaluennoista ja etäjaksoilla opiskelijat suorittivat tehtäviä, joita tutor-opettaja Seija Moilanen päivitti Optimaverkkosivulle. Vikmanin mukaan etätehtävät olivat haastavia — liian helpolla oppilaita ei päästetty. Vastaukseksi ei riittänyt oma ajatus, vaan kysymykseen tuli etsiä vastaus sekä perustelu valtion virkaehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä. Tehtävät vaativat kunnon keskittymistä ja ajatustyötä. – Itse koin etätehtävien tekemisen haasteellisena ajankäytön suhteen, mutta opettaja kyllä ymmärsi, että osallistujat ovat työelämässä olevia aikuisia ja tekevät sen minkä pystyvät ja ehtivät, Vikman sanoo.

Åström-Pietilän mielestä kurssin kautta sai hyvän käsityksen siitä, miten laajasti luottamushenkilöstön tulee asioita tuntea ja tietää sekä millainen vastuu onkaan, kun jäseniä neuvoo kysymyksissä ja ongelmissa. – Luottamustehtävä ei todellakaan ole mutu-tuntumahommaa, vaan kaikki vastaukset perustuvat aina johonkin faktaan. Oli opettavaista, kun joutui etsimään tiedon lähteitä.

Kiitosta Vikman antaa siitä, että vaikeat asiat kerrottiin niin että kaikki ymmärtävät. – Lakitekstien ja VESien muotoilut ovat sellaisia, että niitä joutuu lukemaan useampaan kertaan ennen kuin ymmärtää mistä on kyse ja mihin kaikkiin asioihin viitataan. Tällä kurssilla asiat avattiin työpaikkojen käytännön näkökulmasta. Etätehtävien case-tapaukset olivat sinällään tuttuja Vikmanille. – Sellaisia kysymyksiä, joihin jokainen jossain vaiheessa kohtaa työelämässä, kuten sairauslomat, vanhempainvapaat tai lasten sairastumiset. Lähijaksojen opettajat saavat Åström-Pietilältä kehuja: – Luennoitsijat olivat aivan loistavia, todella asiantuntijoita. Hyvää oli sekin, että kurssin lopulla oli oppitunteja oman liiton edustajan kanssa, joko paikan päällä tai etäyhteydellä. HALin oman osuuden oppituokion veti valtakunnallinen pääluottamusmies Arto Pirttimaa.

– Arton osuus kiteytti koko kurssia, siitä sai lopuksi täsmennystä sellaisiin asioihin, joita juuri meidän työhömme liittyy, Åström-Pietilä mainitsee.

HALissa on pidetty tärkeänä luottamusmiesten koulutukseen ja tiedonvaihtoon satsaamista. Vikman kertoo havainneensa, että myös hätäkeskuksen johto suhtautuu kannustavasti kouluttautumiseen. – Meillä Vaasassa on suhtauduttu positiivisesti siihen, että henkilöstön edustaja opiskelee ja sen jälkeen tuo oppia tuliaisena keskukseen, Vikman kertoo. Vikman valmistui hätäkeskuspäivystäjäkurssilta neljä vuotta sitten ja on siitä lähtien työskennellyt päivystäjänä Vaasan hätäkeskuksessa. Åström-Pietilä aloitti valmistumisen jälkeen Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksessa (Keravan hätäkeskus) 2005 ja siirtyi Ouluun kaksi vuotta sitten. Päivystäjän työ voi olla henkisesti kuormittavaa ja jaksotyö tuo siihen oman mausteensa. Sekä ÅströmPietilä että Vikman vakuuttavat viihtyvänsä työssään, joka välillä on hyvinkin hektistä ja paineistettua. – Arvostan sitä, että minulle on annettu mahdollisuus olla työssä, jossa pääsee heti auttamaan ihmistä, Vikman tiivistää ajatuksiaan. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

TYÖTURVALLISUUS

Uhkatilanteisiin tarvitaan jämäkkää valtakunnan tason linjanvetoa, todettiin uhkatilanneseminaarissa. Sinivilkkuyhteisöllä ei ole varaa jäädä odottamaan, vaan nyt on toimittava yhdessä väkivallan nollatoleranssin puolesta.

P

alopäällystöliiton järjestämä väkivalta- ja uhkatilanneseminaari keräsi elokuun lopulla Tampereelle pelastuksen, ensihoidon, Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin edustajia keskustelemaan ja jakamaan tietoa. Seminaarin ensimmäinen päivä toteutettiin Poliisiammattikorkeakoululla, jossa aiheena olivat viranomaisyhteistyö ja työturvallisuus, eurooppalaiset opit terrorismiin sekä yleisötilaisuudet varautumisen ja poliisin näkökulmasta. Toisen päivän alustukset ja keskustelut käytiin Tampereen keskuspelastusasemalla, jossa keskityttiin pelastuksen ja ensihoidon kentän kokemuksiin.

Enää ei hyväksytä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka esitteli pelastustoimen kumppanuusverkoston keräämää tilastointia. Pelastuslaitoksissa tehtiin viime vuonna 257 uhkatilanneilmoitusta, mutta tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu. Kuikka arvioi sekä väkivallan uhkan luonteen että ensihoitajien asenteiden muuttuneen. – Olihan väkivaltatilanteita ennenkin, mutta silloin asiat jotenkin hyväksyttiin. Tänä päivänä uhkailusta uskalletaan puhua, eikä väkivaltaa enää suvaita missään muodossa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Itä-Uudellamaalla henkilöstön uhkatilannevalmiuksien kehittäminen aloitettiin 2016, kun viisi ensihoitajaa ja yksi pelastaja osallistuivat Palopäällystöliiton toteuttamaan väkivalta- ja uhkatilanteiden täydennyskoulutukseen. Tästä jatkettiin keväällä 2017 pitämällä kaksi kuuden tunnin koulutuspäivää, joissa materiaalina oli Palopäällystöliiton ja osin laitoksen oma koulutusmateriaali. Koulutus sisälsi sekä teoriaa että käytännön harjoituksia. Syksyllä teoriaosuus toistettiin, mukana oli myös pelastustoimen työvuoroja ja riskienhallinnan työntekijöitä. Uusi koulutuspaketti valmisteltiin viime talven ja kevään aikana. Sen mukainen koulutus pidettiin kaikille pelastustoimen työvuoroille, valtaosalle ensihoitajista sekä kesäsijaisille ja riskienhallinnan henkilöstölle. Painotus oli ennakoivassa ja turvallisessa toiminnassa, ovi-, porras- ja huoneistotaktiikoiden mukaisesti. Simulaationa toteutettaviin koulutuksiin on pyritty yhdistämään myös esimerkiksi ajokoulutusta ja ergonomia-asioita. – Koulutuksilla luodaan turvallisuuden kulttuuria, ensihoitopäällikkö Kuikka tiivistää.

Sinivalosabotaasiin varauduttava Ruotsissa viranomaisten on valitettavasti jo pitkään ollut vakava ongelma, josta kärsivät niin poliisi, pelastus kuin ensihoitokin. – Ruotsissa puhutaan sinivalosabotaasista. Uhkailu ei ole enää mitenkään poikkeuksellista. Asematkin joudutaan turvaamaan hyökkäysten varalta, Palomiesliiton johtaja Kim Nikula kertoi. Pelastusajoneuvoja on kivitetty ja pelastajia päin suunnattu ilotulitteita sekä häiritseviä valoja. Paloautoja ja ambulansseja on jouduttu varustamaan suojalaseilla laservalojen varalta. Viranomaisilla on oma ohjeistus siitä, kuinka tilannepaikalta tarvittaessa poistutaan nopeasti, kun väkivallan uhka on ilmeinen tai häirintä estää työskentelyn. >

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat TT / LEHTIKUVA, MIKKO TERÄVÄ

Väkivalta ei kuulu työhön!


27

Ruotsissa sinivilkkuyhteisöön eli pelastajiin, ensihoitoon ja poliisiin kohdistuva työn häirintä on vakava ongelma. Kuva toukokuun lopulta Malmöstä, jossa pelastuslaitos hälytettiin sammuttamaan koulurakennuksen paloa. Pian hälytyksen jälkeen pelastuslaitos sai toisen tehtävä noin sadan metrin päähän, sammuttamaan autopaloa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

TYÖTURVALLISUUS

Oma ilmiönsä on tahalliset tulipalot, joista kohteena eivät enää ole vain roskakatokset, vaan myös arvokkaampi omaisuus. Kesällä Ruotsia ravisteli ilmiö, jossa sytyteltiin useita autoja kerrallaan. Pelastustoimen ajoneuvot ovat olleet myös lukuisten varkauksien kohteena. Työkalut ja moottorisahat ovat kiinnostaneet pitkäkyntisiä, joten pelastuslaitokset ovat joutuneet kiinnittämään huomiota ajoneuvojen lukituksiin.

Sisäministeriö on luvannut käynnistää hankkeen, jolla yhdenmukaistetaan väkivalta- ja uhkatilanteiden toimintaprosesseja valtakunnallisesti. — Nyt on aika toimia, ei ole aikaa odottaa, johtaja Kim Nikula Palomiesliitosta korosti.

Pelastuslaitosten, sairaanhoitopiirien ja poliisin tulee tarttua hanakammin asiaan.

– Haluan nostaa Ruotsin esimerkiksi siksi, että meillä Suomessa on illuusio siitä, että vastaavaa ei voi tapahtua Suomessa. Jonkin arvion mukaan olemme kymmenen vuoden päästä samassa tilanteessa, Kim Nikula sanoi. – Tiedän että moni miettii tällaisten puheiden olevan ylidramatisointia. Nyt on kuitenkin aika toimia. Olen huolissani siitä, että emme reagoi kehitykseen riittävän vahvasti.

Työnantajien tartuttava asiaan

Ensihoitaja Mari Rantanen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta nosti esiin sosiaali- ja terveysministeriön heinäkuussa julkistaman lakiehdotuksen uudesta asiakas- ja potilaslaista. Ehdotus sisältää potilaan itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteitä koskevia säännöksiä. – Lakiehdotusta on valmisteltu tuntematta lainkaan ensihoidon toimintaympäristöä ja asiakaskuntaa. Lain myötä työturvallisuusriskit todennäköisesti lisääntyvät, Rantanen sanoi ja ihmetteli, miksi STM sivuutti ensihoitoalan valmistelussa ja lausuntopyynnön jakelussa. Useat järjestöt, myös Palomiesliitto, ovat tästä huolimatta antaneet lausuntonsa oma-aloitteisesti määräaikaan mennessä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palomiesliitto ajaa yhdessä Suomen Ensihoitoalan liitto SEHLin ja Tehyn kanssa rikoslakiin muutosta, jonka myötä ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Lakimuutos vaikuttaisi sekä ensihoitajiin että ensihoitotehtäviä suorittaviin palomiehiin. – Rikoslain tarkistus tarvitaan, Nikula tiivisti. Kyse on sekä periaatteesta että ensihoitotyötä tekevien oikeudesta turvalliseen työhön. Lakimuutos ei yksin riitä. – Väkivalta- ja uhkatilannekoulutus on otettava opinto-ohjelmiin. Tarvitsemme myös säännöllistä, hyvää työpaikkakoulutusta sekä yhteistyöviranomaisharjoituksia. Uhkatilanteiden ja poikkeamien raportointiin ja tilastointiin tulee olla järjestelmä. – On paljon henkilöitä, jotka ovat jo tehneet asian eteen runsaasti työtä. Tuntuma on kuitenkin, että työnantajat eivät oikein ole heränneet. Pelastuslai-


TYÖTURVALLISUUS

tosten, sairaanhoitopiirien ja poliisin tulee tarttua hanakammin asiaan. Uhkatilanteiden yhdenmukaiset valtakunnalliset toimintamallit ovat vielä rakentamatta. – Niiden tekeminen on käynnistettävä nyt, ei ole aikaa odottaa, Nikula vetosi.

Uhkatilannekoulutus kohdistuu kaikkiin Ensihoidon kentän kokemuksilla jatkoi ensihoitoesimies Marko Kolula Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Kolula opiskelee ensihoidon johtamisen ylempää AMK-tutkintoa ja on valinnut opinnäytetyönsä aiheeksi juuri uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen. Keski-Suomessa on valmisteltu uhkakoulutuksen malli, joka muodostuu neljästä yhden päivän moduulista, jotka suoritetaan vaiheittain. Koulutus etenee uhkien tunnistamisesta aina erityistilanteissa toimimiseen. Koulutus kohdistuu sekä pelastuksen että ensihoidon henkilöstöön. Lisäksi koulutus integroitiin sairaanhoitopiirin koulutukseen, joten se tavoittaa myös muutkin alueen ensihoidon toimijat kuin pelastuslaitoksen.

29

– Jotta ensihoitotehtävä on turvallinen, on tärkeää että tilanteessa vallitsee luottamus. Luottamus rakentuu ensihoitajan uskottavuudesta sekä empatiasta, jota hän potilaalle välittää tämän hädästä. Luottamuksen ilmapiiriä luodaan, kun ensihoidon toiminta on mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Toiminnan tulee kestää kaikki tarkastelu. Yksittäinen ensihoitaja luo ympäristöönsä kuvaa koko organisaatiosta, Kolula muistutti. – Jos minä mokaan tehtävällä, potilas pitää jatkossa koko ensihoitoa huonona. Keski-Suomen pelastuslaitoksella uhkakoulutuksessa puhutaan yleisolemuksen merkityksestä ja siitä, miten esimerkiksi vaatetus vaikuttaa vaikutelmaan, jonka yleisö ammattilaisista saa. – Pukeutuminen on viesti yhteiskunnalle kaikesta siitä, mitä me edustamme. Yhtenä asiana Kolula kritisoi ensihoitajien somekäyttäytymistä. – Ei voida olettaa, että kansalainen erottaa ensihoitajan huumorin ja asialinjan toisistaan. Jos katsoo poliisia, niin eivät he esiinny somessa virkapuvuissaan ja aseta huonoon valoon omaa ammattiaan.

Seuraavaksi on koottava voimat

Luottamus rakentuu uskottavuudesta sekä empatiasta.

Uhkatilannekoulutuksen toteuttaminen on pelastuslaitoksella ollut Kolulan mukaan selvä asia. Valtakunnallinen malli koulutuksesta ja ohjeistuksesta edistäisi työturvallisuutta ratkaisevasti: – Jos jyväskyläläinen ensihoitaja siirtyy Ouluun töihin, ambulanssissa kumpikin ensihoitaja tietää, mitkä ovat toimintamallit ja taktiikat tehtävällä.

Miten itse esiinnymme? Alustuksessaan Marko Kolula myös herätteli seminaarin osallistujia miettimään, millaisen kuvan ensihoitajat itse ammatistaan antavat kansalaisten suuntaan. Kolulan mielestä ensihoitajaa voidaan tarkastella sotilasorganisaatioissa käytetyn posture, precense, profile -luokittelun mukaisesti: millainen yleisolemus, läsnäolo ja julkiasu ensihoitajalla on.

Seminaarissa vallitsi yhteinen ymmärrys siitä, että seuraava askel on nostaa väkivalta- ja uhkatilanteissa toimimisen ohjeet, taktiikat ja koulutustavat valtakunnallisiksi. Eri alueilla on jo tehty paljon hyvää, mutta pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien yhdensuuntainen yhteistyö on puuttunut. Pelastuksen ja ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden kouluttajana toimiva Juha Höök totesi, että valtakunnallisesti tarvittaisiin pooli, jossa kehitettäisiin nykyisiä koulutusmalleja eteenpäin. Poolissa ylläpidettäisiin materiaalipankkia ja verkostoiduttaisiin kouluttajien kesken. Uhkatilannekoulutuksesta ei pidä tehdä liian monimutkaista, vaan hyvä askel on ottaa se osaksi simulointeja, Höök vinkkasi: – Ottakaa suojautuminen ja uhkien tunnistaminen mukaan muihin harjoituksiin ja keikan ajoihin. Ei ole syytä tehdä uhkakoulutusta raskaasti täyttä kahdeksaa tuntia, vaan liittää asia muuhun toimintaan. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Kahvakuula on monipuolinen lihaskuntoa kehittävä harjoitusväline. – Tarkoitus ei ole kasvattaa lihasmassaa liikaa, vaan parantaa lihasten elastisuutta ja huoltaa niveliä. Käytetään kevyehköjä kuulia, esittää Jari Kuusisto.

Palomiehen ei tarvitse seurata uusimpia ravinto- tai liikuntavillityksiä pysyäkseen kunnossa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen fysioterapeutti Jari Kuusisto nostaa yksinkertaiset ja ikiaikaiset ruokailu- ja liikkumissuositukset takaisin kunniaan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

F

yysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpidon tärkeys koko työuran ajan korostuu raskaissa ammateissa, kuten palomiehen työssä. Treenaamisessa ja ruokavaliossa pitäisi kuitenkin malttaa mielensä, huomauttaa mikkeliläinen fysioterapeutti Jari Kuusisto. Erikoisten dieettien kokeilu tai liian yksipuolinen voimaharjoittelu voi pahimmillaan viedä tuloksia huonompaan suuntaan ja olla terveydelle haitallista. – Ikiaikaiset suositukset ovat edelleen parhaat, sillä ne perustuvat tutkittuun tietoon, Kuusisto sanoo. Perusasioista on syytä muistuttaa, sillä nykyään hurahdetaan helposti mukaan muotioikkuihin varsinkin ravintoasioissa. Ikiaikaisuus ravinnossa tarkoittaa säännöllistä syömisrytmiä ja puhdasta ruokaa, lautasmallin mukaisesti.

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Paluu perusasioihin


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

– Enemmän vihanneksia ja kasviksia, kohtuudella lihaa, vähemmän sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja. Kaikki light-tuotteet pois. Tavallista hyvää kotiruokaa. Tämä suositus ei ole muuttunut vuosikymmeniin mihinkään. Ainoastaan rasvoista on annettu uusia suosituksia, joka johtuu siitä, että tutkimusmenetelmät ovat parantuneet. – Vuorotyössä ruokailun rytmistä ja laadusta tulee pitää vieläkin enemmän huolta. Stressi ja vuorotyö altistavat painon nousulle. Alkoholia tulee käyttää kohtuudella. Suhteellisen pienikin määrä heikentää yöunen laatua. – Muutenkaan levosta ja yöunen määrästä ei tulisi tinkiä.

– Ei anatomista rynttäämistä vaan toiminnallista liikuntaa. Ei kevennetä, vaan pehmennetään. Voidaan käyttää oman kehon painoa, kahvakuulaa, joogaa tai voimistelukeppiä. – Jopa hupsun tuntuiset voimistelujututkin ovat tärkeitä. Voi ottaa vaikka voimistelukepin käteen ja alkaa heiluttamaan. Väärin ei voi tehdä. Toinen oivallus on hyvinvointiteknologian valjastaminen kokonaisvaltaiseen valmennukseen. Testiä ei tehdä vain testin vuoksi, vaan jotta päästäisiin käsiksi käytännön keinoihin terveyden ja kunnon parantamisessa.

Älä riko itseäsi

Liikunnassa ikiaikaisuus merkitsee treeniä UKKinstituutin liikuntapiirakan mukaisesti. Kaikille työikäisille suositellaan peruskuntoliikuntaa kolmesti viikossa ja lihaskuntoliikuntaa pari kertaa viikossa, anaerobista liikuntaa kerran viikossa. – Palomiesten tulee suosituksiin nähden nostaa peruskuntoharjoittelun säännöllisyyttä, niin että siviilissäkin treenataan säännöllisesti. Palokunnasta Kuusisto on jo tehnyt yhden havainnon, johon hän haluaa puuttua. – Juniori-iästä alkaen on hajotettu vapaa-ajalla kroppaa erilaisilla liian kuluttavilla urheilulajeilla. Liian kovaa, liian hakkaavaa, liian yksipuolista. Nyt ryhdytään yhdessä korjaamaan vahinkoja, jotta ammatissa pystyy jatkamaan mahdollisimman pitkään. Kuusisto on ollut mukana keikoilla, jotta pystyisi näkemään työn raskauden. – Raskaiden tavaroiden nostamista korkealta, vääntöliikkeitä... kuluttavaa työtä. Työtapaturmien riski on suurehko, ja paikoitellen ergonomian ja työasentojen parantaminen on vaikeaa. Siksi kokonaisvaltaisen fyysisen kunnon ja kehon hallinnan merkitys korostuu.

Keppiä ja kevyttä painoa Työssään Kuusisto haluaa ajaa pelastuslaitokseen sisään selkeitä ja jopa yksinkertaisia liikuntamalleja.

31

Ei anatomista rynttäämistä vaan toiminnallista liikuntaa. Ei kevennetä, vaan pehmennetään.

– Kun laite antaa dataa — oli se sitten kehonkoostumusanalyysi tai ergometritulos — ja tulosta saa itse ihmetellä ruudulta samalla kun fysioterapeutti antaa palautetta, viesti menee tehokkaasti perille. Tällaiset hetket voivat olla todella tärkeitä. Kahden kesken pysähdytään ja mietitään, vaikka elämäntapoja yleisemminkin. Harjoittelussa Kuusisto korostaa erityisesti lihastasapainon ja liikkuvuuden säilyttämisen merkitystä. – Huolehditaan syvien lihasten huollosta, pyritään välttämään holtittomia liikkeitä, huolletaan lihakset rennoiksi ja elastisiksi. Kuusisto harmittelee toimintakykytestin rakennetta, joka hänen mielestään osaltaan on ohjannut palomiehiä väärään ja epäoleelliseen harjoitteluun. – Penkkipunnerrusta ei pitäisi tehdä ollenkaan. Leveällä otteella tehty penkkipunnerrus venyttää olkaniveliä liikaa ja altistaa vammoille. – Kyykky on hyvä liike. Leuanveto on liian karsiva, jos elopainoa on paljon. Istumaan nousu on reliikki, mistä pitäisi päästä eroon. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

– Palomiesten eläkeikä on korkea. Kokonaisvaltainen itsestään huolehtiminen ja säännölliset elämäntavat auttavat kantamaan työuran läpi, Jari Kuusisto sanoo.

"Älkää hukatko elämää" KAKSI VUOTTA SITTEN toteutettu työaikamuutos oli karvas päätös Etelä-Savon pelastuslaitoksen vuorotyötä tekevälle henkilöstölle. Uusi työaika jätti varjon työilmapiirin päälle. Työkykyneuvojaksi pelastuslaitokselle toukokuun alussa palkattu fysioterapeutti Jari Kuusisto asettaa sanansa harkiten. – Tiesin että työaikamuutos on tehty, mutta en arvannut, että tilanne on vieläkin näin jännittynyt. Kuusisto toivoo, että hän voisi omalla työllään olla rakentamassa hyvään yhteishenkeen, luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa työpaikkaa.

Omalla työurallaan Kuusisto on työskennellyt monilla erilaisilla työpaikoilla, myös viranomaisten parissa. – Duunarityöstä ministeritasolle, myös psykiatrisella klinikalla. Olen ollut rajuissa paikoissa ja kovissa keitoksissa ennenkin, joten otan työn henkilökohtaisena haasteena. Palautetta Kuusisto antaa sekä työnantajalle että henkilöstölle. – Henkilöstöjohtaminen on palokunnassa välillä sotilaallisen jämäkkää. Pitäisi päästä nykyaikaisem-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

paan suuntaan — pehmeämpää, mutta kuitenkin rakentavan kriittistä — ja positiivisuuden kautta johtamista. Kehukaa, kannustakaa, antakaa suora palaute hyvässä ja pahassa. – Autoritäärinen tai moittimalla johtaminen on mennyttä aikaa. Moderni, avoin ja demokraattinen johtamistapa on rantautumassa myös pelastustoimeen.

Positiivisen asenteen löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Sitä Kuusisto silti kehottaa palomiehiä tavoittelemaan. – Vitutus ja pitkään jatkunut stressi on terveydelle vaarallista ja aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Älkää hukatko elämää! Kuusisto on vaikuttunut työpaikan hengestä, kun hälytystehtäviin lähdetään. – On ollut hienoa havaita, millaisella pieteetillä ollaan lähtövalmiina, kun hälytys tulee. Siinä on jotain pikkupoikamaista. Älyttömän hyvää porukkaa! – Kun olen kysynyt, niin kaikki vastaavat että omassa työvuorossa homma toimii, ryhmän henki on hyvä ja työ on mukavaa.


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

– Pitäisi olla myös muita testimuotoja, joilla toimintakykyä katsottaisiin. FireFit on nyt kompromissi, mutta joillain liikkeillä palomiesten kunto on testattava. – Toivottavasti tulevina vuosina testejä kehitetään toiminnallisempaan suuntaan.

Työkyky kokonaisuutena Kuusisto aloitti toukokuussa työkykyneuvojana Etelä-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa. Mieluummin hän esittelee itsensä kuitenkin fysioterapeuttina, joka katsoo työkykyä kokonaisuutena. – Urheiluopistossa sain kipinän terveysliikuntaan ja ennaltaehkäisevään, kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Terveydenhuolto-oppilaitoksessa myös korostettiin kokonaisvaltaisuutta: ravintoa, lepoa, treenaamista, henkistä hyvinvointia ja sosiaalisen elämän merkitystä, kertoo fysioterapeutiksi ja vapaa-ajanohjaajaksi valmistunut Kuusisto. Pelastuslaitoksella Kuusisto vastaa FireFit-testauksesta sekä laajemminkin päätoimisten sekä sopimushenkilöstön työkykyasioista. Tarkka työnkuva muovautuu ajan kanssa, mutta perimmiltään rekrytoinnin tarkoitus on, että Kuusisto edistäisi tavoitetta pitää palomiehet hyvässä iskussa eläkevuosiin asti. Kuusistolla on 20 vuoden kokemus työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisesta erilaisissa työyhteisöissä. Pelastuslaitoksessa on paljon samaa kuin muissakin fyysisissä työpaikoissa, mutta myös omalaatuisuuksia. Eläkeiän huomattava nosto, raskaan työn tuomat fyysiset vaivat ja niskaan hengittävät toimintakykytestit muodostavat palomiehelle kovan haasteen. – Voi kun urapolku ei olisi niin yksioikoinen. Ikääntyneillä palomiehillä olisi halua, intoa ja osaamista, mutta pienillä laitoksilla ei ole kovin paljon kevennettyjä työmahdollisuuksia. – Jos toimintakyky operatiiviseen työhön menee, pitäisi olla työtä, jota kaveri ei koe vain nöyryyttäväksi loppusijoituspaikaksi. Olen yrittänyt puhua tästä aiheesta maakuntavalmistelun suuntaan, mutta saa nähdä tuoko mahdollinen uudistus mitään uutta aiheeseen.

33

Työkykyneuvojia tarvitaan Pelastuslaitokset ovat vähitellen heränneet palkkaamaan päätoimista tyky-henkilöstöä. Tittelit vaihtelevat, mutta ainakin puolella kymmenellä laitoksella on liikunnanohjaaja, työkykyneuvoja, työhyvinvointisuunnittelija tai vastaava. Osa on muuntokoulutettuja palomiehiä, osa terveydenhuollon tai liikunnan ammattilaisia. Etelä-Savon fysioterapeutti Kuusiston mielestä suuntaus on hyvä. – Olemme Keski-Suomen ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten työkykyasioiden parissa toimivien kanssa jo käynnistelleet verkostoitumista. Tiedon ja kokemusten jako alan sisällä on tärkeää, kun muuten työskennellään yksin omissa laitoksissa. Työsarkaa liikunnan, ravinnon ja palautumisen piirissä riittää pelastuslaitoksessa pitkään, Kuusisto arvelee. – Tämä on hieno työympäristö, jossa pääsen hyödyntämään kaiken kokemukseni. Muutamia pieniä konkreettisia juttuja on jo päästy tekemään: liikuntaan otettiin kahvakuulat ja hellesäille ilmaiset vissyvedet paloautoihin. Seuraavaksi sammutusautot varustellaan hyvät ravintoarvot sisältävillä energiapatukoilla: on hyvä pitää saatavilla pikakuivamuonaa, jos vissy ei riitä ja tehtävä pitkittyy niin ettei päästä syömään. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Oikeus voitti Kortit kannattaa katsoa loppuun asti, jos tietää olevansa oikeassa. Palomies Pasi Matilaisen työtapaturman käsittely osoittaa, että vakuutusyhtiön virheellisen päätöksen voi saada oikaistua.

T

yövuoron liikuntatunnilla kolme vuotta sitten vasemman polvensa loukannut Pasi Matilainen sai kesän korvalla vakuutusoikeudesta toivotun päätöksen. Se koski tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä, joka taas koski Matilaisen vakuutusyhtiölle tekemää valitusta. Tapaturmasta sekä hoidon ja vakuutusyhtiö Ifin päätösten käänteistä kerrottiin ensimmäisen kerran Pelastusalan ammattilaisen numerossa 2/2017 viime vuoden huhtikuussa.

Tapaturman jälkeen Matilaisen polvea tutkittiin useaan otteeseen ja myös magneettikuvattiin. Koko ajan Matilaisella oli tunne, etteivät diagnoosit ja omat tuntemukset osu yksiin ja että pitkittyneitä oireita vähätellään. Yllättäen polvesta väitettiin löytyvän rustosairauden merkkejä. Aika parantaisi vaivat, eräskin lääkäri totesi. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan kipu pysyi. Jalkaa varoessaan Matilaisen oireet laajenivat myös selkäkivuksi. Loukkaantuminen ei vakuutusyhtiön mielestä ollut alunperin työtapaturma lainkaan. Matilaisen valitettua asiasta yhtiö teki uuden päätöksen. Puolen vuoden jälkeen yhtiö ilmoitti, että työtapaturman mukaista sairauspäivärahaa Matilainen ei enää saisi, eikä hänellä olisi tarvetta ammatilliseen kuntoutukseen, koska kyse "venähdysvammasta" ja "työkyvyn alentuma on alle 10 prosenttia." Matilaisen oikeustajua vastaan soti yhtiön näkemys siitä, että työtapaturmalla ja vammalla ei olisi syy-yhteyttä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ja että hän olisi työkykyinen, kun lääkärit olivat toista mieltä.

Vakuutusyhtiön päätöksistä voi valittaa muutoksenhakulautakuntaan. Matilainen valitti, mutta lautakunta asettui vakuutusyhtiön kannalle. Viimeisenä mahdollisuutena Matilainen valitti vakuutusoikeuteen. Oikeuden käsittelyssä oleellisiksi nousivat polven magneettikuvat sekä lääkärinlausunto. Ratkaisevaksi osoittautui uusi tutkimus urheilu- ja polvikirurgiaan erikoistuneella ortopedi Ismo Syvähuokolla Helsingin Ruoholahden Diacorissa. Vastaanotolla paljastui eturistisiteen totaalirepeämä, jonka korjaamiseen tarvitaan leikkaus. Tätä ennen lääkärien huomio ja hoitotoimet olivat kohdistuneet epäiltyyn rustosairauteen, primäärivamman eli eturistisiderepeämän sijaan. Eräs vamman arvioinnin kannalta luotettava testi oli jäänyt kokonaan tekemättä. Uusi lääkärinlausunto osoitti selkeän yhteyden tapaturman, oireiden sekä tähystysleikkauksessa tehtyjen löydösten välillä. Vakuutusoikeudelle tämä riitti. Lääketieteellisten löydöksien ja tapaturman selvityksen perusteella oikeus katsoi, että eturistisiteen repeämä on todennäköisesti seurausta tapaturmasta työajalla. Ratkaisullaan vakuutusoikeus velvoittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan Matilaiselle tapaturmavakuutuslain mukaisen kertakorvauksen polven pysyvästä vammasta. Yhtiön pitää myös tehdä päätös korvattavista sairaanhoitokuluista, matkakuluista sekä


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

korvata oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi sen tulee tehdä päätös Matilaisen ammatillisen kuntoutuksen korvaamisesta. Myös polvivamman johdosta aiheutuneiden selkävaivojen hoitokulujen korvaamisesta tulee päättää. Vielä elokuussa Matilaisella ei ollut lopullista tietoa korvauksista. Oikeus ei määrittele minkäänlaisia summia, se voi ainoastaan velvoittaa vakuutusyhtiötä maksamaan ja ratkaisemaan korvausvaatimuksia.

35

Tapauksessa on kyse yhtälailla oikeuden saamisesta kuin toimeentulosta. Kolme vuotta sitten sattunut turma vei Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella työskennelleen palomiehen pois säännölliseltä palkalta, sairauspäivärahan ja kuntoutustuen varaan. Fyysinen vamma on haitannut elämää ja epävarmuus tulevasta on tuonut henkistä painolastia. Jos vakuutusyhtiö ei olisi venkoillut, olisi Matilainen voinut saada työtapaturman johdosta korotettua sairauspäivärahaa ja suurempaa kuntoutustukea. Samalla olisi säästynyt paljon aikaa, lääkäreissä käyntiä ja paperityötä. n

LUE SEURAAVALTA SIVULTA:

Tukea leikkaukseen lisävakuusrahastosta

>

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Tukea leikkaukseen SPALin lisävakuusrahastosta Palomies Pasi Matilainen on tyytyväinen vakuutusoikeuden päätökseen, mutta ihmettelee vakuutusyhtiön asennetta. VAKUUTUSYHTIÖN papereiden perusteella Matilaisen vasemmassa polvessa on ruston pehmentymistä ja rustokatoa. – Vaan minulla ei tällaisia vammoja ole. Polvispesialisti on polven aukaissut ja sanonut, että ei ole. Kaikki nivelpinnat ovat täysin moitteettomat. Myös lääkäreiden ammattitaitoa Matilainen kyseenalaistaa. Polvea tutkittiin useasti, kunnes ortopedi Ismo Syvähuoko diagnosoi siitä eturistisiderepeämän, jota korjattiin tähystysleikkauksella. Omituisesti vakuutusyhtiön omat päätökset menevät ristiin. Yhdessä paperissa se ilmoittaa korvaavansa fysioterapiaa osittaisen eturistisiteen repeämän johdosta, toisessa paperissa taas väittää että repeämää ei ole olemassa. – Tämä on esimerkki niistä lukuisista kummallisuuksista, joista prosessin aikana on tullut esiin, Matilainen hymähtää. Hän ihmettelee vakuutusyhtiön ja sen vakuutuslääkärin mielivaltaa selvässä tapaturma-asiassa. – Vakuutusyhtiönkin etu olisi, että vamman selvittäisi lääkäri, joka on kyseisten vammojen spesialisti. Ettei menisi liikaa aikaa, niinkuin tapauksessani. – Miksi työnantajat maksavat kalliita vakuutusmaksuja, jos tapaturman sattuessa yhtiö ei halua hoitaa asiaa vaan etsii syitä, joilla kieltäytyä korvauksista.

Viimeisen vaiheen lääkärin tutkimukseen ja leikkaukseen Matilainen sai tukea Palomiesliiton perustamasta lisävakuusrahastosta. Rahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmien hoidoissa, jos riittävää apua ei saada työpaikan vakuutuksen tai työterveyshuollon kautta. Rahaston ajatus on tukea jäseniä niin, että he vammautumisen tai sairauden jälkeen mahdollisimman nopeasti kuntoutuisivat takaisin työhönsä. Hoidon saamisessa ja paperitöissä Matilaista avusti kuopiolainen Juha Rautiainen, jolla on koke-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

musta lukuisista palomiesten työkyvyttömyystapausten seuraamisesta ja tukemisesta. – Valitettavasti vakuutusyhtiöiden käytännöt voivat olla tällaisia: ilmiselvä asia kiistetään argumenteilla, jotka tuntuvat täysin käsittämättömiltä. Sen ei pitäisi antaa lannistaa, vaan jos tietää olevansa oikeassa, valitukset ja vaatimukset kannattaa viedä loppuun asti, vaikka siihen voi mennä paljon aikaa, Rautiainen sanoo. Matilainen sanoo liiton ja avustajan tuen olleen ratkaisevaa omassa tapauksessaan. – Iso kiitos SPALille sekä Juhalle, jolta olen saanut kymppi plussan arvoista tukea. Matilainen antaa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle kiitosta suhtautumisesta vammautumiseensa. Seuraavana vaiheena on työkokeilu tämän syksyn aikana.

Jos työtapaturma vie työ-

Kiistan ratkaisu oikeudessa valittajan eduksi ja vakuutusyhtiön häviöksi on harvinaista, mutta mahdollista, kuten Pasi Matilaisen tapaus näyttää.

kyvyn, edessä on työkykyneuvottelu (työterveysneuvottelu), jossa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken katsotaan, voidaanko työtä sovittaa työkykyyn sopivaksi tai löytyykö korvaavaa työtä. Edelleenkin liian usein pelastuslaitokset eivät pysty järjestämään ns. työurapaikkoja palomiehille, joilla on este savusukellukseen. Moni palomies haluaa pysyä pelastuslaitoksen työssä ja ensisijaisesti vuorossa. – Jokaisella tulisikin olla varasuunnitelma siltä varalta, että riskit laukeavat, Juha Rautiainen sanoo. – Miten säilytän toimintakyvyn. Olenko valmis uudelleenkouluttautumaan ja jos, niin mihin. – Miten selviän taloudellisesti. Olenko varautunut siihen, että urasuunnitelma muuttuu radikaalisti, jos loukkaannun. – Näitä kysymyksiä myös vastavalmistuneen palomiehen kannattaa miettiä.


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

37

SPALin avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta Palomiesliiton lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun lääketieteellistä hoitoa ei saada työnantajan, tämän vakuutuksen tai työterveyshuollon kautta.

Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat. Katso tarkat hakuohjeet sekä avustusten kriteerit netistä: www.palomiesliitto.fi > Jäsenpalvelu > Jäsenedut > SPALin avustusrahasto.

OTA SEURANTAAN PALOMIESLIITTO SPAL FACESSA

Lisätietoja Palomiesliiton toimistolta: puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

LÄNSI-UUSIMAA:

Kun työyhteisössä pystytään ennakoivasti puhumaan vaikeistakin asioista, voidaan ehkäistä niiden paisuminen todellisiksi ongelmiksi. Länsi-Uudellamaalla halutaan luoda pelastuslaitokseen entistä keskustelevampaa kulttuuria. Esimiehet ovat saaneet koulutusta varhaisesta puheeksi ottamisesta.

tuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu."

T

Työnantajalla velvollisuus työkyvyn seurantaan

yössä jaksamiseen vaikuttaa moni asia. Usein korostetaan toimintakyvyn fyysistä puolta — kuten palomiehillä kuntotesteistä suoriutumista — mutta yhtä lailla tärkeää on henkinen hyvinvointi. Fyysinen ja henkinen kunto ovat toisistaan erottamaton kokonaisuus. Samoin työelämää ja kotielämää ei voi erottaa toisistaan: se mitä tapahtuu vapaa-ajalla ja perheessä, heijastuu työhön, ja myös päinvastoin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin ympärille halutaan luoda entistä keskustelevampi ilmapiiri. – Siinä avainsanoja ovat avoimuus, kannustus ja luottamus, henkilöstöpäällikkö Mika Eilola sanoo. Pelastuslaitoksen isäntäkunta Espoo on määritellyt johtamisen periaatteen strategiassaan eli Espoo-tarinassa näin:

"Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnet-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastuslaitoksen omassa palvelutasopäätöksessä yhdeksi strategiseksi päämääräksi on nostettu henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistaminen. Tavoitteena on avoin, luottavainen ja arvostava ilmapiiri. Tarkemmin palvelutasopäätös esittelee toistakymmentä henkilöstön toimintakykyyn ja osaamiseen liittyvää käytännön toimea. Näistä yksi liittyy varhaisen tukemisen mallin käytön tehostamiseen.

Työpaikalla sekä työnantajalla että työntekijällä on lakeihin ja työehtosopimuksiin pohjautuvia velvollisuuksia. Työnantajalle laki määrää laajan huolehtimisvelvollisuuden, joka käsittää kaikki työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät. Työnantajan on seurattava työntekijöidensä työkykyä ja työkyvyn vaarantuessa annettava varhaista tukea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi työnantajalla on velvollisuuksia työntekijän sairauspoissaolojen seurantaan ja niistä työterveyshuoltoon ilmoittamiseen liittyen. Työkyvyttömyyden pitkittyessä on työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa arvioitava työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä. Kuntatyöpaikoilla työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen käytännöt perustuvat lainsäädäntöön, joiden lisäksi on käytössä kuntien omia toimintatapoja. Esimerkiksi pelastuslaitoksissa tyypillisesti noudatetaan isäntäkuntien prosesseja. >

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat LEHTIKUVA, MIKKO TERÄVÄ

Lisää keskustelua – hyvässä hengessä


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

39

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella käytössä on Espoon kaupungin ohjeet. Perusmittarina on poissaolojen seuranta ja periaatteena pyrkimys aikaiseen reagointiin. – Esimiehet seuraavat työntekijän työkyvyn muutoksia ja sairauspoissaoloja. Kaupungin yhteisen mallin mukaisesti varhaisen tuen keskustelun laukaisijana on viiden kerran tai 20 päivän poissaolo. Tässä vaiheessa asia otetaan puheeksi työntekijän ja esimiehen kesken, ja tarvittaessa myös työterveyshuolto osallistuu jo tässä vaiheessa keskusteluun, Eilola kertoo. Toinen seurattava mittari on kuntotestit, jotka Länsi-Uudellamaalla pääsääntöisesti suoritetaan tammi—toukokuun aikana.

Puhutaan ennakoivasti, ei odoteta ongelmaa Varhaista tukea ei tule nähdä ainoastaan työkykyyn tai testien suorittamiseen liittyvänä työkaluna. Keskustelulla voidaan auttaa työyhteisöä paremman työilmapiirin luomisessa. Näkyväksi nostettava ongelma voi liittyä vaikka epäasialliseen käytökseen, häirintään, päihteisiin tai myöhästelyyn. Vaikka työnantajalla on lainsäädännöstä nousevat velvoitteensa, on työyhteisössä kenellä tahansa oikeus ottaa havaintonsa puheeksi.

Työkyvyn heikentymisen hälytysmerkkejä n Vaikeudet selviytyä työtehtävistä n Muutos käyttäytymisessä n Myöhästelyt n Ristiriidat työyhteisössä n Eristäytyminen työkavereista n Jatkuvat pidentyneet työpäivät n Ylityöt n Päihdeongelmat n Työyhteisön ja työntekijän palaute n Asiakaspalaute n Riskikäyttäytyminen n Sairauspoissaolot n Tapaturmat Lähde: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiesvalmennuksen materiaali

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Aina paras ajankohta keskustelulle on, kun mitään isoa ongelmaa ei vielä ole. Tähän suuntaan pelastuslaitoksella halutaan asennetta ohjata. – Oli haasteita omassa jaksamisessa tai missä tahansa, työntekijä voi aina tulla asiasta luottamuksella keskustelemaan. Työnantajankin etu on, jos huolet tulevat puheeksi ja ratkaistavaksi varhain, ilman että virallisia prosesseja käynnistetään, Eilola sanoo.

Työnantajankin etu on, jos huolet tulevat puheeksi ja ratkaistavaksi varhain.

Avointa ja arvostavaa henkeä on Eilolan mukaan pyritty saamaan myös työterveysneuvotteluihin eli ns. kolmikantaneuvotteluihin. Länsi-Uudellamaalla neuvotteluihin osallistuvat työntekijä, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, palomestari ja henkilöstöpäällikkö. Työntekijä saa halutessaan ottaa mukaan tukihenkilön, esimerkiksi luottamusmiehen tai lähiesimiehen. – Kieltämättä työterveysneuvottelu on ollut perinteisesti työntekijälle jännittävä tilanne, ehkä pelottavakin, mutta minusta ilmapiiri on muuttunut. Ne ovat oikein hyviä keskusteluja. Eihän työnantaja ole neuvotteluissa kovistelemassa, vaan yhdessä hakemassa ratkaisua työntekijän tilanteeseen. Työnantajan tavoitteena on tukea työntekijää pärjäämään omassa työssä eläkeikään asti.

Paloesimiehet varhaisen tuen silminä ja korvina Länsi-Uudellamaalla asemien henkilöstöhallinto perustuu asemapalomestarien malliin. Varhaisen tuen ja puheeksioton nähdään kuitenkin olevan myös paloesimiehille kuuluva asia, ei vain mestari- tai palopäällikkötason tehtävä. Paloesimies ja aseman palomestari ovat yhdessä johtamassa asemansa ja työvuoronsa työkykyä ja työturvallisuutta. Jotta kynnys puheeksiottoon madaltuisi, on varhaisen tuen asiat otettu mukaan vuosittaisiin esimiesvalmennuksiin. LUPissa työskentelee viitisenkymmentä paloesimiestä 12 asemalla. – Viimeisimmissä kahdessa esimiesten koulutuspäivässä on yhtenä aiheena ollut esimiehen rooli henkilöstön työkyvyn tukemisessa ja varhaisen tuen mallissa, Eilola kertoo.


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

41

Työkykyasioista ja muista huolista halutaan Länsi-Uudellamaalla keskustella matalalla kynnyksellä. Palomestari Toni Sohkanen ja henkilöstöpäällikkö Mika Eilola näkevät, että varhaisella puheella on paikkansa, mutta esimiehet tarvitsevat siihen valmennusta.

Koulutuksella on tähdätty siihen, että palo-esimiehillä olisi taitoa luoda omalla toiminnallaan työyhteisöön ympäristöä, jossa vaikeiltakin tuntuvista asioista voisi puhua avoimesti. Valmennuksissa on käsitelty muun muassa siitä, miten esimies voi valmistautua työntekijän kohtaamiseen ja miten varsinainen keskustelu käydään. Ohjeissa korostetaan mahdollisimman varhaista puheeksiottoa sekä oikean ajan ja paikan valintaa. Keskustelu käydään kahden kesken, ystävällisesti ja asiallisesti, toista osapuolta arvostaen. Tilanteessa pitää olla herkkyyttä kuuntelulle — työntekijälle annetaan aikaa. Lopuksi sovitaan tavoitteista ja aikatauluista.

Esimiestyötä oman persoonan kautta Esimieskoulutuksissa on toteutettu case-harjoituksia, joissa aiheina ei ole ollut vain työkykyasiat, vaan esimerkiksi käyttäytymiseen tai henkilösuhteisiin liittyvät asiat. >

Esimiehen työkalut työkyvyn tueksi Hyvä arkijohtaminen – toimivan vuorovaikutuk- n

sen luominen, luottamuksen rakentaminen

Esimerkillä johtaminen, esimerkin näyttäminen n Herkällä korvalla kuuntelu – kuuntele enemmän, n puhu itse vähemmän; hiljaisten signaalien tunnis taminen Varhainen tukeminen – ripeä puuttuminen: n jo tunne siitä riittää, että pitäisiköhän jutella Varhaisen tuen malli aktiivikäytössä n Lomakkeet, ohjeet n Työn muokkausmahdollisuuksien selvittäminen n Yhteydenpito poissaolijaan n Yhteistyö työterveyshuollon kanssa n Työkyvyn alentuessa eläkevakuuttajan / tapan turman sattuessa vahinkoyhtiön kuntoutus palveluiden hyödyntäminen Lähde: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiesvalmennuksen materiaali

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


42

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

– Nämä ovat haasteellisia juttuja, joihin ei ole aina antaa suoraa vastausta. Siksi koulutuksessa esimiehet pääsevät kolmen henkilön ryhmissä harjoittelemaan casea ja siten pohtimaan asiaa. Palaute on ollut positiivista. – Nyt on käymässä niin, että puheeksi ottamisen koulutus halutaan laajentaa koko henkilöstöä koskevaksi, niin että se tavoittaisi kaikilla tasoilla esimiestyötä tekevät, ei vain pelastusasemien esimiehet, Eilola kertoo. Arjen esimiestyötä tehdään oman persoonan, kokemuksen ja koulutuksen kautta. Palomestari Toni Sohkanen kokee, että puheeksioton koulutuksella on tarvetta. – Kun ajatellaan paloesimiesten tai päällystön tutkintokoulutusta, niin eihän siellä tällaisia asioita käsitellä. Pelkästään kursseilta ei esimies saa oikeastaan minkäänlaisia työkaluja varhaiseen tukeen. Tietysti tietoa on saatavilla, jos haluaa asioita itse opiskella, mutta työpaikkakoulutus on paras tapa varmistaa, että kaikki esimiehet organisaatiossa ajattelevat ja toimivat samalla tavalla, Sohkanen pohtii.

Nämä ovat haasteellisia juttuja, joihin ei ole aina antaa suoraa vastausta.

Kuinka vaikeaa esimiehen sitten on seurata, luodata ja arvioida työyhteisön hyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista, jos tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen? – Valmiudet ovat tietysti esimiehillä jokaisella henkilökohtaisia. Omasta puolestani periaatteenani on ollut pitää toimistopäivinä ovea auki — ja ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että minun luokseni saa tulla kaikesta keskustelemaan. Vaikeinta on ehkä sen arviointi, nostaako joku asia päätään niin, että siihen on ryhdyttävä isommin puuttumaan vai riittääkö tässä vaiheessa se, että henkilö on päässyt purkamaan mieltään esimiehelle, Sohkanen sanoo. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Varhaisen tuen mallin ohjeita esimiehelle n Pidä työyhteisösi tietoisena tavoitteista ja

toimintaperiaatteista n Perehdytä, muista myös kokeneet työntekijät ja työhön palaajat n Seuraa säännöllisesti työyhteisön tilaa n Puutu jämäkästi epäkohtiin: poista havaitut vaarat, ota huoli puheeksi

Varhaisen tuen mallin ohjeita työntekijälle n Osallistu työyhteisön kehittämiseen n Toimi sovittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti n Pidä osaamisestasi ja työkyvystäsi huolta n Tuo havaitsemasi epäkohdat esimiehen tietoon

ja ota huoli puheeksi

Lähde: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiesvalmennuksen materiaali / Espoon kaupunki


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

43

Safety above all

Nostolavalaitteet Suomessa ja maailmassa. ww.brontoskylift.com

TU LE KOU LUTU K S II M M E Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät

21. - 23.11.2018 Tampere Koulutuksessa osallistujat saavat uusinta tietoa pelastushenkilöstön työterveyshuollon ja työturvallisuuden kehittämiseksi.

FireFit I - Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testaaminen ja FireFit-ohjelman käyttö

2. - 4.10.2018 Tampere Koulutuksen käytyään testaajat hallitsevat testausprosessin ja FireFit-ohjelman käytön niin, että testaustoiminta on laadukasta ja hyvien käytäntöjen mukaista.

L I S ÄT I E TO J A J A I L M O I T TAU T U M I N E N www.ttl.fi/koulutuskalenteri koulutusinfo@ttl.fi, p. 030 4741

www.sello.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


ENSIHOITO

VILLE HONKONEN

44

Opiskelijapäiviä valmistelleet projektiryhmäläiset odottavat jo innolla lokakuun tapahtumaa. Kuvassa (vasemmalta) Matias Helsten, Hilla Siilavirta, Anna Valtanen, Karoliina Ritari, Emma Lehtonen, Juho Korpela, Katariina Larikka, Tuomo Kyllönen. Kuvasta puuttuu ryhmän yhdeksäs jäsen Kirsi Hyrkäs.

Opiskelijat tapaavat Oulussa Ensihoitajien AMK-koulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Merkkivuosi näkyy Ensihoitajaopiskelijapäivillä Oulussa 11.—12. lokakuuta.

V

altakunnallisen ensihoidon opiskelijatapahtuman tämän vuoden järjestelyitä hiotaan kuntoon Oulun ammattikorkeakoulussa. Ensihoitajaopiskelijapäiviä on valmistellut yhdeksän ensihoitajaopiskelijan projektityöryhmä, Tehtävät on jaettu vastuualueisiin, joita ovat esimerkiksi olleet markkinointi ja some-mainostus, budjetointi, luennoitsijoiden järjestäminen sekä iltatapahtuman valmistelu. Projekti on edennyt hyvin ja nyt jo innolla odotetaan tapahtumaa, opiskelijat kertovat.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Järjestäminen on sujunut ongelmitta ja kaikilla työryhmän jäsenillä on aitoa kiinnostusta onnistuneen tapahtuman järjestämiseen. Ja uskomme, että hyvällä porukalla ei voi pahasti epäonnistua, kertoo Matias Hellsten.

Ensihoitajaopiskelijapäivät on ollut joka vuosi erittäin suosittu ja odotettu tapahtuma alan opiskelijoiden keskuudessa. Oulussa opiskelijapäivien kahden päivän luennoilla on noin 230 yleisöpaikkaa, joiden odotetaan täyttyvän.


ENSIHOITO

Pohjoisen alueella on erityisosaamista talvisista ja kylmistä olosuhteista sekä pitkistä etäisyyksistä.

45

YHDESSÄ JO 100 VUOTTA VÄESTÖN SUOJANA.

– Lisäksi toivomme, että mahdollisimman moni tulee tutustumaan ständeillemme sekä mukaan iltatapahtumaan, Karoliina Ritari sanoo.

Tällä kertaa päivien teemaksi valikoitui "arktinen ensihoito". Oulun ammattikorkeakoulu on pohjoisin koulu, jossa järjestetään ensihoitaja AMK-koulutusta. – Pohjoisen alueella on erityisosaamista talvisista ja kylmistä olosuhteista sekä pitkistä etäisyyksistä. Aiheet koskettavat koko Suomen ensihoitoa, mutta esimerkiksi pitkiä kuljetusmatkoja ei välttämättä tule ajatelleeksi tiheästi asutetuissa suurissa kaupungeissa, Emma Lehtonen sanoo. Päivien luennoitsijat ovat muun muassa ensihoitolääkäreitä, kokeneita ensihoitajia sekä rajavartiolaitoksen ja päivystyspoliklinikan ammattilaisia.

BRANDS OF

VÄ I S TÖ GROUP www.temet.fi

Ensihoitajien ammattikorkeakouluopetus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ensihoitajaopiskelijapäivillä palkitaan tiettävästi ensimmäistä kertaa vuoden ensihoitajaopiskelija. Virallisen ohjelman lisäksi tapahtumassa on yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä, jotka ovat kaikille avoimia. Iltatapahtuma järjestetään Oulun yökerho Ilonassa, jossa luvassa livemusiikkia ja illanviettoa rennoissa tunnelmissa. – Iltatapahtuma alkaa ensihoitajaopiskelijapäivien osallistujien kesken kello 20 ja kello 22 jälkeen tilaisuus on avoinna kaikille, Karoliina Ritari esittelee. Eteläisestä Suomesta opiskelijoille kertyy satojen kilometrien matka Ouluun, mutta se ei ole este matkaan lähdölle, projektiryhmän jäsenet uskovat: – Tapahtuma on jokaisen pitkän kilometrin arvoinen, tervetuloa! n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

PELASTUSTOIMINTA

Uusi selvitysopas julkaistiin Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Pelastusopisto on julkaissut uuden oppaan pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvista selvitysmalleista. Tuttujen perusselvitysmallien rinnalle on otettu täydentäviä menetelmiä.

S

elvitysopas on Pelastusopiston opetukseen sekä pelastuslaitosten oman harjoittelun tueksi julkistettu opas. Se perustuu osittain aikaisempiin ohjeisiin, joista vanhin on sisäasianministeriön julkaisema sammutusyksikön selvitysohje (1983) ja uusimmat Pelastusopiston julkaisut pelastusyksikön selvityksistä (2007) ja pelastusryhmän teknisistä suoritteista (2009). Oppaan sisällössä on hyödynnetty Pelastusopistolla äskettäin toteutetun täydentävien sammutusmenetelmien (PETS) hankkeen sekä kodinkonepalot-hankkeen tuloksia. Julkaisun on kirjoittanut yliopettaja Ismo Huttu ja sitä on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet myös suunnittelija Tuomas Kuikka, tutkija Marko Hassinen ja opettaja Jukka Parviainen Pelastusopistolta sekä palomestari Arto Latvala KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta. Uusia selvitysmalleja testaamassa olivat Pelastusopiston lisäksi Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset. Hankkeen työtä on tukenut Palosuojelurahasto.

Uudessa oppaassa pelastusryhmän tehtäväjakoa on uudistettu siten, että jo selvitysvaiheessa pyritään toimimaan etupainotteisesti: käskyssä "perusselvitys alkusammutustiedustelulla" ryhmänjohtaja ja kakkonen lähtevät tiedustelemaan varustautuneina alkusammuttimilla, ykkösen ja konemiehen jäädessä tekemään perusselvitystä. Käsisammuttimilla tai muilla alkusammuttimilla palo voidaan saada sammumaan tai ainakin hillittyä sen kehittymistä. Nopeilla menetelmillä voi olla ratkaiseva merkitys ihmisten pelastamisessa ja tilanteen saamisessa hallintaan. Tilanteen vaatiessa alkusammutustiedustelusta siirrytään tekemään perusselvitystä koko miehistöllä. Alkusammuttimien käyttö ei siis ole itsetarkoitus, vaan mahdollisuus nopeuttaa toimintaa sopivissa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kohteissa ja tilanteissa, selvitysoppaassa korostetaan. Täydentäviä menetelmiä ei esitetä letkuselvitysten korvaajana, vaan ne ovat rinnalla vaihtoehtona, joita kannattaa harjoitella. – Lukuisten kokeiden johdosta meillä on vahva näyttö täydentävien menetelmien soveltumisesta sammutuksessa. Toisaalta näytämme myös epäonnistumiset eli sen, missä sammuttimien rajat menevät, yliopettaja Ismo Huttu painottaa.

Sisäministeriön antamassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ensitoimenpiteisiin kuuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Tehokkaan pelastustoiminnan katsotaan alkavaksi, kun tulipalossa vesi on työparin (pelastusparin) suihkuputkella. Selvitysoppaan johdannossa tätä määritelmää jatketaan niin, että "tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa myös alkaneen, jos tilanteeseen päästään käsiksi nopeilla täydentävillä sammutusmenetelmillä". Yliopettaja Huttu kertoo, että lause on tarkasti harkittu ja että sisäministeriöstä on varmistettu, että tulkinta on oikean suuntainen. Oppaaseen on edellisiin julkaisuihin nähden uutena asiana tuotu luku pelastustoiminnan johtamisesta, jossa muun muassa määritellään johtamisen taktiset yleisperiaatteet. Täydentävistä menetelmistä esitellään selvitysmallit: letkukelalaiteselvitys, pistoputkisuihkuselvitys, alkusammutusselvitys sekä autonsammutuspeiteselvitys. Rakennusten sammutus- ja pelastustoimintaa auttavia teknisiä ratkaisuja — kuten paloosastointi, palomieshissit ja kiinteät sammutusvesiputkistot — esitellään omassa laajassa luvussaan.


PELASTUSTOIMINTA

47

Selvitysopasta on voinut tilata Pelastusopistolta elokuun alussa. Ensimmäinen painos myytiin loppuun jo kolmessa viikossa, ja toisen painoksen tilaajat saavat julkaisun syksyn aikana. Suosio on Hutun mukaan ollut yllättävää ja tietysti myönteistä. Painetun oppaan lisäksi julkaisusta on tehty sähköinen versio, joka tällä hetkellä on ainoastaan Pelastusopiston Moodle-ympäristössä. Nettijulkaisu sisältää hyperlinkkejä opetusvideoihin, joita on kuvattu sekä Pelastusopistolla että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella suoritetuissa PETS-harjoituksissa. Kun pelastuslaitosten yhteinen koulutusympäristö (Koulumaali) tulee käyttöön, tulee selvitysoppaan nettijulkaisu myös laajemmin Pelastuslaitosten käyttöön. Videoiden linkkilista on jo ennen tätä tulossa julkiseksi Pelastusopiston sivulle syksyn aikana. Työryhmä oppaan takana toivoo, että Pelastuslaitoksissa tutustutaan oppaaseen, harjoitellaan selvitysmalleja ja sovelletaan niitä omaan käyttöön. – Oppaassa esitellään nyt malli perusselvityksestä alkusammutustiedustelulla. Kun tiedetään että alueiden välillä on eroja vahvuuksissa ja työturvallisuus tulee huomioida, on tärkeää että pelastuslaitoksissa omien olosuhteiden rajoissa mietitään, millä vahvuudella tiedustellaan ja miten tehdään samaan aikaan letkuselvitystä, Huttu sanoo. Pelastusopisto toteutti PETS-menetelmistä koulutuskiertueen kaksi vuotta sitten ja on tuonut koulutuskalenteriin PETS-kurssit. Nyt selvitysoppaan julkaisun myötä täydentävien sammutusmenetelmien toivotaan jalkautuvan laajemmin kentälle. – Kehitysprojekteissa uuden tiedon jalkauttaminen on tärkeintä, eikä se aina onnistu. Tässä hankkeessa on nähty, että tutkimustiedolle on paljon tilausta ja sen jalkauttaminen on käynnistynyt. Selvitysopas-hanke on Hutun mielestä hyvä esimerkki kentän ja Pelastusopiston yhteistyöstä. Erityisesti Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset olivat mukana PETS-testauksessa. – Yhteistyötä on tehty hyvin vahvasti kentän tarpeista käsin, ei niin että Pelastusopisto itse keksisi jotain ja tyrkyttäisi sitä alalle. Näin se pitää mennä: jos pelastuslaitoksissa on uusia tarpeita tai toimintaympäristö muuttuu, haetaan ratkaisuja yhdessä. n

>

LUE SEURAAVALTA SIVULTA:

Keski-Uudellamaalla harjoiteltiin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

PELASTUSTOIMINTA

Selvitysopasta jalkautettiin KUPin harjoituksissa KESKI-UUDENMAAN pelastus-

Perusselvitys nousujohdolla on harjoituksessa edennyt palavan kerroksen alapuoliseen 14. kerrokseen. Paloletku oksaliittimellä kiinni kuivanousuun ja letkun veto portaita ylös. Nousujohdon ulosottoja tulisi olla kaksi tai ainakin oksaliittimen tulisi mahtua ulosoton liittimeen.

laitoksella on uutta selvitysopasta jalkautettu kesän ja syksyn aikana harjoitusten kautta. Työvuorot tutustuivat ensin teoriaan eli uuden oppaan sisältöön ja sen jälkeen oman aseman alueen korkeisiin rakennuksiin: putkilukkoihin, nousujohtoihin ja kerroksien ulosottoihin, savunpoistoon sekä palomieshisseihin. Harjoituksissa on tehty kohdekohtaisesti sovellettuna sekä perusselvitys alkusammutustiedustelulla että perusselvitys nousujohdolla. Alkusammutustiedustelu pohjautuu huomioon siitä, että käytännössä suuri osa pienistä paloista sammuu jo alkusammuttimilla. Selvitysoppaassa pelastusajoneuvoihin suositellaan vähintään yhdeksän kilon jauhesammutinta ja yhdeksän litran vaahtosammutinta (minimiteholuokat EN3-standardin mukaan 55A233B).

Viimeaikaisten harjoitusten ja kohdetutustumisten yhteydessä on KeskiUudellamaalla tehty lukuisia havaintoja korkeiden rakennusten pelastustoiminnan teknisten ratkaisujen puutteista. Uudehkoissa ja jopa aivan uusissakin asuintaloissa on havaittu virheitä: kuivanousuputkien liittimet osoittavat väärään suuntaan, palomieshissien käyttöönotto onnistuu vasta toisesta kerroksesta, putkilukon avain on sarjoitettu väärin. Vanhemmissa rakennuksissa huolena on kuivanousujen käyttökelpoisuus ylipäätään. Nousut ja liittimet ovat suojaamattomina alttiita ilkivallalle.

Tekniset ratkaisut helpottavat sammu-

Savuverhon eli smoke stopperin asennusta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tus- ja pelastustyötä ja tekevät palomiesten työstä turvallisempaa, mutta ensisijaisesti tulisi ymmärtää, että kyse on asukkaiden omasta turvallisuudesta, korostaa palomestari Arto Latvala. – Kuivanousut ja palomieshissit rakennetaan talon asukkaiden turvallisuutta varten, ei vain palomiehiä varten.

Korkeissa rakennuksissa operoidaan ensisijaisesti turvallisuussyistä kohteen alapuoleisesta kerroksesta, joka tarkoittaa sitä, että työjohtoselvityksen vuoksi joudutaan avaamaan neljä palo-ovea ja samalla savustetaan talon toinen poistumistie. – Olisi hyvä, että korkeissa rakennuksissa olisi selkeästi merkitty asukkaiden ensisijainen poistumistie ja pelastuslaitoksen hyökkäystie, Latvala mainitsee. Kaikissa korkeissa ja isoissa rakennuksissa tulisi myös olla ohjetaulu valokuvien kanssa: miten toimii palomieshissi, nousujohdot, paineenkorotuspumput ja sprinklerijärjestelmä alasajoineen. Latvala myöntää, että pelastuslaitokset eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet korkeiden rakennusten ja laajojen rakennusten, kuten kauppakeskusten, paloturvatekniikkaan riittävää huomiota. Nyt tilanne on muuttunut ainakin Uudellamaalla, ja esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos on tehnyt kattavan kartoituksen korkeiden rakennusten turvatekniikan tilasta.

HIKLU-alueelle on valmistunut neljän laitoksen yhteinen ohje kuivanousuista ja niiden koeponnistuksista. – Vasta nyt aletaan ymmärtää, että kuivanousut tulee testata. Kiinteistön omistajat eivät usein tiedä, että lakikin vaatii pitämään sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet kunnossa ja huollettuna. – Rakentamisen eri vaiheissa tulisi ehdottomasti olla myös pelastustoimen operatiivinen puoli mukana, jotta turvatekniikka saadaan oikeasti palvelemaan pelastajien nopeaa toimintaa.


49

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen nelosvuoro harjoitteli elokuun puolivälissä Vantaan Martinlaaksossa 15-kerroksisessa asuintalossa. Harjoituksen aluksi Palomestari Arto Latvala esitteli uutta selvitysopasta. Harjoitusta seuraamassa oli myös Vantaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikön virasta eläköitynyt Arvo Niinivaara. Talossa asuu useampikin pelastustoimitaustainen henkilö.

Kuivanousun liitin ulkoseinässä. Paloletkun liittäminen onnistuu, vaikka tila on ahdas, seinä lähellä.

Alkusammutustiedustelu käsisammuttimien ja jauhesammuttimen pistosuihkuputken kanssa käynnistymässä. Palomieshissien tekniikka vaihtelee, tässä mallissa paloesimies ottaa hissin haltuunsa kolmioavaimella.

Kuivanousun liittimet suojattiin tässä taloyhtiössä ilkivallalta, kun pelastuslaitos huomautti asiasta.

Päästäänkö perille vai katkeaako matka? Juuri tässä kohteessa palomieshissin toiminnasta on reklamoitu useaan otteeseen. Lähdössä (vasemmalta) palomiehet Timo Matilainen ja Markku Julin sekä paloesimies Isto Saastamoinen.

Paloesimies Jukka Pasi ja palomies Petteri Väisänen valmiina alkusammutustiedusteluun: varusteina jauheja vaahtosammuttimet, jauhesammuttimen pistosuihkuputki ja savuverho.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Jarmo Soljasalo 043 8824 6586 jarmo.soljasalo@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Petteri Broström JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@turku.fi KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tuomo Lamminaho 040 581 3688 tuomo.lamminaho@pelastuslaitos.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 3756 489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 040 8472 566 jari.niutanen@jkl.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi

PIRKANMAA

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Jari Järvinen 040 541 5575 jari.jarvinen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi VLM: Topi Varho 040 761 5463 topi.varho@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi

POHJOIS-SAVO

KESKI-UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja 050 360 8382 karrilitja@gmail.com PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Roni Myller 040 410 1359 roni.myller@espoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 petri.marjamaki@phpela.fi LM: Arto Helminen 040 733 0583 arto.helminen@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

ITÄ-UUSIMAA

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LÄNSI-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 5808 368 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi JÄS: Jere Nikkarinen


51

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 044 4296 205 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM pelastuslaitos: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi VPLM pelastuslaitos: Sami Viero 044 959 0829 sami.viero@lapinpelastuslaitos.fi LM LSHP: Miko Määttä 040 540 5062, miko.maatta@lshp.fi 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi JÄS: Sami Viero

HÄTÄKESKUKSET

POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Mikko Hakkarainen 050 575 4463 mikko.hakkarainen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

KESKI-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Mika Heimonen 040 533 2117 mika.heimonen@palomiesliitto.fi LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Asko Heimonen

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Sami Vuollo 040 705 7960 sami.vuollo@gmail.com

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@palomiesliitto.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Arto Pirttimaa PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Ehjänä kotiin. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata ensihoidon ja pelastustyön turvallisuus.

" "

Yritin ohittaa asunnon haltijan, hän kävi käsiksi ja kaatoi minut maahan. Hän löi nyrkillä naamaan ja päähän useita kertoja." Ajoimme pihaan, mies juoksi ase kädessä automme eteen. Hän osoitti aseella ja huusi: Kuolette!"

Rikoslakiin tulee saada muutos: ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä tulee rangaista samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.

Rikoslain muutoksella annetaan yhteiskunnassa viesti siitä, että väkivaltaa auttajia kohtaan ei hyväksytä.

Pelastusalan ammattilainen 4/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Pelastusalan ammattilainen 4/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement