Page 1

PELASTUSALAN

3

2018

AMMATTILAINEN

Uudistuksen tavoite: selkeämpää johtamista


2

3 6

13.6.2018

TYÖN ÄÄRESSÄ: Jukka Iirola, paloesimies

12 TURVALLINEN SUOMI:

Koulutus tähtää tulevaisuuteen

18 TURVALLINEN SUOMI:

Luottamusmies — entistäkin tärkeämpi

20 HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS PALKKAUKSESTA:

Tehtäväkohtaiset palkat uusiksi

22 ESITYS KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESTÄ:

Perustutkinto AMK-tasolle

24 SISÄMINISTERI MYKKÄNEN:

Selkeämpää johtamista

32 PELASTUSTOIMINTA:

Kemikaali-Kontio — Satakunnan iskuryhmä

40 TYÖSUOJELUVALTUUTETTU SAVILAHTI:

Asiat etenevät neuvottelemalla

50 ENSIHOITO:

Johtamismallit vaihtelevat

54 PALOMIESLIITTO:

SuperKiva Perhepäivä!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 19.9.2018 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Sisäministeri Kai Mykkänen. Kuvaaja: Mauri Ratilainen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

OMIN SANOIN Palomiehen pitää pystyä luottamaan täydellisesti esimerkiksi varusteisiin ja työkavereihin. Kun puhutaan hallinnollisista tehtävistä, rahasta ja henkilöstöasioista, luottamus näyttäytyy ennen muuta äärimmäisenä rehellisyytenä. Jos et puhu totta ja ole täysin vilpitön, seuraavalla neuvottelukerralla sanomisiltasi on pohja pois. ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN PALOMESTARI SAMPSA LINTUNEN, TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -LEHTI 17.5.

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI


3

PÄÄKIRJOITUS

Koulutusuudistus hallitusohjelmaan

P

elastustoimen koulutusta pohtiva ryhmä esitti kaksi vaihtoehtoa koulutusjärjestelmän uudistamiseksi. Ensimmäisen mallin mukaan pelastusalan ammattilaiset suorittaisivat nykyisen kaltaisen tutkinnon, jonka lisäksi he suorittaisivat lähihoitajatutkinnon. Toisessa vaihtoehdossa perustutkinto olisi AMK-tutkinto, johon olisi sisällytetty perustason tai ehkäpä hoitotason ensihoitotutkinto. Palomiesliiton lausunto pohjautui jäsenistön kannanottoihin. Selkeä enemmistö kannatti koulutusjärjestelmän uudistamista AMK-vaihtoehdon mukaan. Lisäksi Palomiesliiton liittokokous on jo 2000-luvun puolivälistä alkaen tunnistanut pelastustoimen perustutkinnon osaamisprofiilin AMK-tutkinnoksi.

Työryhmän esittämä AMK-vaihtoehto on hyvä pohja, jota tulee jatkojalostaa edelleen. Yhtenä vaihtoehtona voisi toimia moduulijärjestelmä, jossa perustutkinnon aikana voi syventyä oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi hoitotason ensihoitoon, esimiestoimintaan, ennaltaehkäisevään työhön, hallinnollisen työhön jne. Jatkotutkintojen näkökulmasta on olennaista, että perustutkintokoulutuksessa saadaan vahvat opiskelu- ja oppimistaidot. Lisäksi tulee varmistaa esimies- ja erikoistumisopinnot joko työpaikkakoulutuksena tai osana opiston lisäkoulutusohjelmaa. Tämä puoltaa edelleen peruskoulutuksen uudistamista AMK-mallin mukaisesti. On tärkeää varmistaa kädentaitojen sekä käytännön osaaminen peruskoulutuksessa. Tämä voidaan toteuttaa poliisin

mallin mukaisesti vuoden kestävällä palkallisella kenttäjaksolla. Tällä ehkäistään krooninen sijaispula, joka sesonkiaikana tuntuu yllättävän pelastuslaitokset. Bolognan prosessin mukaisesti Suomi on sitoutunut kolmiportaiseen tutkintojärjestelmään (AMK, YAMK ja tohtori). Tämä vie pohjan kolminkertaiselta toisen asteen tutkintovaihtoehdolta (lukio, pelastaja ja lähihoitaja). Bolognan julistuksen tavoitteena on varmistaa koulutuksen laatu ja tutkintojen sekä opintojaksojen tunnistamisen helpottaminen EU:ssa. EU:ssa ei ole yhteisesti tunnustettua pelastusalan koulutusjärjestelmää.

@KimNikula

Poliisin vastustamisesta saa vankeutta, ensihoitajan pieksämisestä selviää sakoilla kuin nakkikioskirähinästä – liitot: ”Tämä on kohtuutonta”

Mikäli oikein visionääri haluaisi olla, niin Suomella olisi oiva mahdollisuus olla pelastusalan koulutuksen suunnannäyttäjä EU:ssa. Koulutuksen voisi nähdä jopa vientituotteena muille eurooppalaisille pelastusalan ammattilaisille. Nyt tarvitaan sitä kuuluisaa johtajuutta pelastustoimessa. Ei ole enää kyse siitä, tarvitaanko koulutuksen uudistus, vaan siitä, että alan tulee yhdessä vaikuttaa hallitusohjelman kirjauksiin, jotta koulutusuudistukselle varmistetaan resurssit. Mikäli pelastustoimi ei kykene uudistamaan koulutusjärjestelmää seuraavassa hallitusohjelmassa, on näköpiirissä turvallisuusviranomaisten yhteinen oppilaitosjärjestelmä. Ei tämäkään ole huono vaihtoehto, mutta haluammeko jatkossa kehittää pelastusalan koulutussisältöä alan tarpeet huomioiden?

Kim Nikula

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2017—2018

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus

ASIAMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus

EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN 040 1630 112

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut

TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Timo Korhonen puh. 0400 648 153

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Markus Bjugg puh. 050 331 6278 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Marko Kotanen puh. 045 129 2977

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Petteri Kohonen puh. 045 317 911

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Tero Hynynen puh. 045 880 9526

LAPPI

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111 Ville Remes puh. 040 586 7486

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET toimiston henkilöstöllä ja hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KESKI-SUOMI

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816


5

SPAL -INFO ISTOCKP.COM/WMASTER890

Liittokokous Oulussa 27.11. valitsee hallituksen

Toimisto lomalla — edunvalvonta päivystää LIITON TOIMISTON jäsenpalvelut lomailevat 25.6.—31.7. Jäsenten edunvalvonta päivystää numerossa 040 1630 112. Turvallista kesää!

Edunvalvonnan päivystävä puhelin PALOMIESLIITTO on ottanut käyttöön päivystävän puhelimen jäsenten palvelussuhteisiin liittyvässä edunvalvonnassa. Se vastaa arkisin klo 9–15 numerossa:

040 1630 112 Suorat numerot ovat edelleen käytössä, mutta tämän numeron kautta jäsen saa varmimmin kiireellistä neuvontaa pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten virka- ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Puhelu yhdistyy päivystysvuorossa olevalle edunvalvonnasta vastaavalle henkilölle.

PELASTUSOPISTON PÄÄTÖSJUHLASSA 25. toukokuuta jaettiin stipendit alipäällystö- ja pelastajakurssien yhteishengen rakentajille ja joukkuepelaajille. SPALin stipendit saivat P98:lta Miska Marjanen, P99:ltä Toni Sedergren ja AP42:lta Jarkko Jokinen. Onnittelut valmistuneille!

PALOMIESLIITON tämän vuoden liittokokous järjestetään 27. marraskuuta Oulussa. Kokouspaikkana on Teatteri Rio Oulun keskustassa. Kokoukseen ilmoittautumisesta, majoituksesta ja muista järjestelyistä tiedotetaan syksyn aikana. Esityslistan sisältävä liittokokouskansio lähetetään jäsenyhdistyksiin lokakuussa. Tämän vuoden liittokokouksessa valitaan Palomiesliitolle liittohallitus ja sen puheenjohtajisto kaudelle 2019—2020. Liiton sääntöjen mukaan liittohallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Valinta toteutetaan niin, että liittokokous valitsee ensin puheenjohtajan ja sen jälkeen muut hallituksen jäsenet. Tämän jälkeen valitaan hallituksen jäsenistä kaksi varapuheenjohtajaa. Liitto tiedottaa jäsenille syyskuun aikana niistä puheenjohtajaehdokkaista, jotka 1.9. mennessä ovat ilmoittaneet liittoon (osoitteeseen toimisto@palomiesliitto.fi) asettuvansa ehdolle puheenjohtajan valinnassa.

Haluatko esiintyä Etkoilla? LIITTOKOKOUSTA edeltävä iltana 26.11. järjestetään Etkot kokouspaikalla Teatteri Riossa. Tämän vuoden etkojen teemana on "kulttuuri-iltamat". Teatteriravintolan lava on avoinna kaikille esiintyjille tyylisuunnasta riippumatta: bändit, kuorot, standup, teatteri tai vaikka hyvä tarina — tyyli- ja taidesuunta on täysin vapaa. Tule rohkeasti mukaan tekemään ikimuistoinen ilta! Teatteriravintolassa on huipputason esiintymistekniikka eli PA on talon puolesta. Lisätiedot ja esiintyjien ilmoittautumiset ennakkoon Oulun palomiesyhdistykseen Pasi Männylle.

ESPOON PALOMIESYHDISTYS RY on vaihtanut nimeään vuosikokouksen päätöksellä. Uusi nimi on Länsi-Uudenmaan Pelastushenkilöstö LUPH ry.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Takaisin täyteen työkuntoon

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

O

lin selviytynyt ilman isompia loukkaantumisia, vaikka niihin on palomiehen työssä aina riski olemassa. Muistan kun jokunen vuosi sitten työpaikalla joku puhui olkapääkivuistaan. Ajattelin silloin, että onpa hienoa, kun itselläni ei ole moisia vaivoja. Siitä ei mennyt pitkää aikaa, kun olin samassa tilanteessa.

Olimme pelastamassa kalliokiipeilijää pinteestä eräänä joulukuisena iltana 2015, kun liukastuin kalliolla. – Tapaturman seurauksena vasemmasta olkapäästäni repesi jänne. Se leikattiin ja alkoi kuntoutus. Etukäteen en tiennyt, miten suuresti leikkaus elämiseen vaikutti. Pienikin liike oli tosi kivulias ja ensimmäisen viikon nukuin puoli-istuallani. – Vamman seurauksena rasitin vastakkaista oikeaa kättäni niin, että se kipeytyi. Ensin kipua hoidettiin kortisonipiikillä. Toista piikkiä hakiessani

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

JUKKA IIROLA, 60, KUNTOUTUI KAHDEN PERÄTTÄISEN OLKAPÄÄLEIKKAUKSEN JÄLKEEN.


7

TYÖN

C

ÄÄRESSÄ

kysyin työterveyslääkäriltä, josko kuitenkin saisin lähetteen ortopedille. Röntgenissä ja ultraäänessä ei löytynyt mitään, mutta magneettikuvaus näytti, että supraspinatus-jänne oli vain muutamalla säikeellä kiinni. – Oikeassa olkapäässä oli siis sama vamma kuin vasemmassa oli ollut hetkeä aiemmin. Se veti mielen matalaksi, kun jo tiesin, mitä oli edessä. – Leikkauksen kustansi henkilökohtainen sairauskuluvakuutukseni. Samassa yhteydessä hauiksen pitkäjänne kiinnitettiin uudelleen. Leikkauksen jälkeen käsi oli kantositeessä kuusi viikkoa. – Sairauskuluvakuutus ei korvannut fysioterapian kuluja. Oikein tehty kuntoutus on kuitenkin puolet vamman kokonaishoitoa, sanoi ortopedikin.

Olin jo lehdestä lukenut SPALin lisävakuusrahastosta. Uudelleen se tuli eteen, kun esimieheni vinkkasi kysymään liitosta tukea kuntoutukseen. – Otin yhteyttä liittoon ja kysyin, mitä mahdollisuuksia on saada tukea rahastosta. Sovittiin että lähetän ennakkohakemuksen, missä on kerrottu kuntoutuksen tarve ja rahoitus. Olin jo kerran käynyt fysioterapiassa, joten kokonaiskustannukset oli helppo laskea fysioterapeutin tekemän suunnitelman pohjalta. – Parin päivän päästä tuli tieto, että hakemus on hyväksytty. Kun kuntoutukset olivat ohi, skannasin kuitit sähköpostiin. Rahasto maksoi kaikki fysioterapian kulut. Koko hakuprosessi oli selkeä.

Nopea työhön paluu tapaturman jälkeen on kaikkien etu. – Pitkittyvillä sairauslomilla edessä on nopeasti tilanne, jossa taloudellinen tila heikkenee, kun putoaa Kelan päivärahalle. Hoitokuluvakuutuksetkaan eivät nykyään ole niin kattavia kuin ennen. Siksi on erittäin hyvä, että liitolla on rahasto. Jos saa lähettää terveisiä, niin juuri tällaiseen toimintaan SPALin kannattaisi jatkossakin satsata. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella kannetaan huolta työntekijöiden toimintakyvystä. Vaikka

minulla on pian edessä eläkkeelle siirtyminen, ei minulle jäänyt tunnetta, etteikö kuntoutumisestani olisi välitetty. Palaute oli sellaista, että pyritään saamaan mies eläkkeelle hyvissä voimin! – Leikkauksen jälkeen on puolen vuoden varoaika ennen täysipainoiseen työhön palaamista. Itselläni työhön paluu eteni niin, että sairausloman jälkeen olin kesälomalla ja kesäloman jälkeen olin kahdeksan viikkoa Kevan kuntoutusrahalla: ensin kuusi viikkoa toimistotyössä, sitten kaksi viikkoa pelastusyksikön mukana.

Olkapääoireet ovat palomiehillä yleisiä. Kannattaa hakeutua magneettikuvaukseen, etteivät vammat jää huomaamatta ja hoitamatta. – Jos olisin tyytynyt kortisonipistoksiin, leikkaukseen pääsy olisi pitkittynyt. En varmasti olisi tänä päivänä paloesimiehenä rivissä. – Aiemmin käytössä olleet puuvillaiset sammutusasut kastuivat läpi, ja talvella kylmyys sekä painavat teräspulloiset paineilmalaitteet kipeyttivät olkapäät. Kylmän ja lihaskuormituksen yhdistelmä teki pahaa jälkeä.

Joskus olen miettinyt päivätyötä, mutta yksikön mukana liikkuminen on kuitenkin paljon antoisampaa. – Aloitin Vihdissä palomiehenä toinen päivä tammikuuta 1978. Palomiesluokan lisäksi olen suorittanut alemman päällystökurssin vuonna 1985. Palomestari-palotarkastajan virassa olin vuoteen 2000, jolloin Vihdin, Kirkkonummen ja Espoon pelastustoimet yhdistyivät. Silloin siirryin paloesimieheksi. – Nummelan paloasemalla erikoisosaamisena on korkean paikan pelastaminen. Meillä on iso toiminta-alue, joka näkyy pelastusyksikölle kertyvissä kilometreissä. – Juuri viime vuorossa otettiin käyttöön uusi hööki — vanhalle kertyi mittariin 260 000 kilometriä kahdeksassa vuodessa. Nummelan asemalla on noin 750 hälytystehtävää vuodessa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

LIIKKUVUUSAVUSTUS — Porkkana pitkään työmatkaan KESÄ on koittanut ja sijaiset ovat saapuneet joukoittain pelastuslaitosten palkkalistoille. Osa on saanut sijaisuuden kotipaikkakunnaltaan ja osa on joutunut tai saanut vastaanottaa työn hieman kauempaa. Työn vuorotyöluonne mahdollistaa työn vastaanottamisen usein myös kotoa pitemmänkin matkan päästä. Maamme hallitus on koko hallituskautensa ajan tavoitellut korkeampaa työllisyysastetta. Vuoroin työntekijöille on annettu keppiä ja vuoroin on jaettu porkkanaa. Vuoden alusta nykyisessä muodossa voimaan tullut liikkuvuusavustus voidaan katsoa työntekijöille ja virkamiehille/viranhaltijoille porkkanaksi.

Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (32,40 eur päivässä). Sitä maksetaan vähintään kahden kuukauden pituisesta työstä, jos päivittäinen työmatka kestää vähintään 3 tuntia eli vähintään 1,5 tuntia suuntaansa. Matka-aika lasketaan nopeimman käytössä olevan liikennevälineen mukaan (julkinen liikenne tai oma auto). Avustukseen voi saada lapsikorotusta tai korotusta erittäin pitkän työmatkan johdosta (200 km). Liikkuvuusavustusta maksetaan kahden kuukauden työsuhteesta 30 päivältä, vähintään kolmen kuukauden työsuhteesta 45 päivältä ja vähintään 4 kuukauden työsuhteesta 60 päivältä. Avustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Avustusta voidaan hakea takautuvasti kolmen kuukauden ajalta. Se maksetaan kuitenkin vain, jos hakija on työn vastaanottaessaan ollut oikeutettu työttömyysetuuteen eli saanut työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa. Työttömyysetuuteen oikeutettuna pidetään myös henkilöä, jolle ansiopäivä-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

rahaa ei ole maksettu omavastuuajan asettamisen tai TE-toimiston asettaman karenssin vuoksi. Suoraan kokoaikatyöstä toiseen vaihtavalle liikkuvuusavustusta ei voida maksaa.

Määräaikaiset virkasuhteet ovat pelastustoimessa varsin yleisiä. Liikkuvuusavustuksen kannalta on oleellista, että määräaikaisuuden jälkeen viranhaltija ilmoittautuu aina työttömäksi työnhakijaksi, jolloin mahdollinen liikkuvuusavustus aktualisoituu. Näin kannattaa aina tehdä, jos palvelussuhteiden välillä on yksikin päivä ja liikkuvuusavustuksen työmatkan aikamääreet toteutuvat.

Sitä kannattaa hakea, vaikka ei olisi edes varma, onko avustukseen oikeutettu vai ei.

Liikkuvuusavustus on suunniteltu ns. normaaliin päivätyöhön, eikä siinä ole huomioitu pelastustoimen poikkeuksellisia työaikamalleja. Jos työskentelee esimerkiksi 24 tunnin vuorokausirytmissä ja työmatkan yhdensuuntainen kesto on vaikkapa kaksi tuntia, ei päivittäisen työmatkan pituus liikkuvuusavustuksen ehtoja sananmukaisesti lukien milloinkaan ylitä kolmea tuntia. Avustuksen valmistelussa mukana olleen STTK:n lakimiehen mukaan avustusta myönnettäessä käytetään laajempaa ja työntekijämyönteisempää harkintaa, jolloin ei pitäisi olla ongelmia avustuksen saamisessa myös pelastustoimen työaikamalleissa.


Vaikka avustus ei kenenkään taloutta radikaalisti muuta, on se kuitenkin aina kotiin päin ja korvaa ainakin osittain pitkästä työmatkasta aiheutuvat kulut ja menetetyn vapaa-ajan. Sitä kannattaa hakea, vaikka ei olisi edes varma, onko avustukseen oikeutettu vai ei. Liikkuvuusavustus ei vaikuta mahdollisesti muihin maksettaviin etuuksiin ja se on luonnollisesti veronalaista etuutta. Liikkuvuusavustusta haetaan Tyj:n (Työttömyyskassojen yhteisjärjestö) ja Kelan yhteisessä käytössä olevalla lomakkeella, jonka nimi on liikkuvuusavustushakemus (pdf, Tyj:n verkkosivulla www.tyj.fi). Tarkempia tietoja liikkuvuusavustuksesta on Kelan ja työttömyyskassojen verkkosivuilla.

ISTOCK.COM/FRANKRAMSPOTT

9

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Turvallisemman ja terveellisemmän työn puolesta. Riittävät vuorovahvuudet, tehostettua altistumisen seurantaa, auttajiin kohdistuvasta väkivallasta kunnon tuomiot — näitä ja monia muita asioita Palomiesliitto ajaa, jotta Sinun työsi olisi entistä turvallisempaa.

USTOI MI LAST PE

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

Yhdessä olemme vahvempia

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi Puh. (09) 867 8880

KUVA: TERO LÄHDESMÄKI

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

Liitto tekee yhteistyötä muiden ammattiliittojen ja pelastusalan järjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa työturvallisuuden edistämiseksi.


11

SPAL

VUOSIEN VARRELTA

alon edustalla

sa eduskuntat

es ielenosoituks Palomiehiä m aikaan. on ak sl ie m 1995 palo

vuoden

Työnantaja testasi, kestääkö palomiehen pää LAKKOVUODET:

P

alomiesliitto oli 90-luvulla lakossa kahdesti. Ensimmäinen, helmikuussa 1995 alkanut lakko kesti kymmenen viikkoa. Toinen taistelu alkoi marraskuussa 1997 ja päättyi 12 viikkoa myöhemmin, lopputalvesta 1998. Lakot koskivat ensisijaisesti palkkauksen parantamista ja virkaehtosopimuksen neuvotteluoikeuksia, mutta samalla pyrittiin vaikuttamaan eläkeikäkysymykseen. Valtakunnansovittelijan toimisto tuli tutuksi liitolle. Kävi myös niin, että ensimmäisessä lakossa valtakunnansovittelijana toiminut Jorma Reini siirtyi erottamisensa jälkeen pöydän toiselle puolelle, SPALin neuvottelijaksi toisessa lakossa.

Työtaisteluihin liitossa päädyttiin, kun neuvotteluväylä ei vetänyt. Sovittelu oli raskas tie kohtuulliseen sopuun. Palomiehen pää kesti, vaikka työnantaja sen halusikin hajoittaa: SPAL sopimuskumppanina oli Kuntatyönantajalle vastenmielinen ajatus.

Ensimmäisen lakon seurauksena jäsenille tuli jonkin verran palkankorotusta ja sovintoesitys, joka vahvistettiin virkaehtosopimukseksi. Toinen lakko toi palkankorotuksia sekä menettelyn, jonka mukaan palomiesten palvelussuhde-ehdot neuvoteltaisiin paloalan neuvottelukunnassa. Toinen lakko oli ensimmäistä vaikeampi, sillä pohjalla oli jo työtaistelu. Lakossa oli 2500 jäsentä. Tilanteen pitkittyessä taloudelliset vaikutukset alkoivat viimeistään iskeä arkeen. Monella palomiehellä oli vaikeaa, jolloin keskinäinen solidaarisuus nousi arvoon arvaamattomaan — jos yhdellä meni huonosti, toiset auttoivat ja toivat vaikka ruokaa kotiin. Työtaisteluvuodet olivat liiton jäsenille raskaita ja kuluttavia, mutta myös yhteisöllisyyttä ja identiteettiä rakentavia. Lakkojen jälkityötä on tehty näihin päiviin asti. n Palstalla nostetaan esiin SPALin historiaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

TURVALLINEN SUOMI

Pelastusalan ammattilaisille esitetään lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. — Kun täydennyskoulutus on lakisääteistä, siihen on ohjattava myös resurssia, painotti Mervi Parviainen.

Pelastusalan koulutuksen kehittäminen ja työehto-

jen paikallinen sopiminen

olivat kärkiteemoja Turvallinen Suomi -seminaarissa Helsingissä 25. huhtikuuta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

eminaariin mennessä oli ehditty sulatella sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) päätöstä keskittää pelastajakoulutus kokonaisuudessaan Pelastusopistoon — Helsingin Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksessa — sekä tutustua koulutuksen uudistamista valmistelleen työryhmän esitykseen. Työryhmä esittää pelastusalan tutkintoihin ydinosaa, jonka lisäksi opiskelija suorittaisi osaamismoduuleita. Perustutkinto säilyisi ammattitutkintona tai se muutettaisiin ammattikorkeakou-

lututkinnoksi. Kummassakin vaihtoehdossa tutkintoon liitettäisiin sosiaali- ja terveystoimen perustutkinto ensihoitotehtävissä työskentelyä varten. Käsillä on iso muutos koulutusjärjestelmään, jos se toteutetaan siinä laajuudessa kuin työryhmä toivoo. Pelastusopisto on osaltaan sitoutunut muutoksen tekemiseen, ilmoitti rehtori Mervi Parviainen seminaariesityksessään. – Osaamistason nosto on välttämätöntä. Koulutuksen pitää pystyä vastaamaan muuttuviin osaamistar-

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Koulutus tähtää tule S


TURVALLINEN SUOMI

Hätäkeskuslaitoksessa käynnistyy sisäinen lähiesimieskoulutus vuoromestareille. Johtaja Teemu Lehti totesi, että myös Pelastusopiston järjestämän esimieskoulutuksen henkiin herättämistä voitaisiin harkita.

vaisuuteen peisiin, Parviainen perusteli. Kehittämisen tarpeet ja mallit jakavat mielipiteitä. – Vaikka asia on hankala, ei pidä laittaa päätä pensaaseen. Niissä keskusteluissa, mitä raportista on käyty, on pikkuisen näkynyt pelkoa ilmassa. Pitää muistaa, että nyt rakennetaan tulevaisuutta. Oli lopputulema mikä vaan, toivon että tästä ei tule pelastustoimen omaa sotea, Parviainen sanoi. Parviaisen mukaan kohtalonkysymys on, näkyykö koulutuksen kehittäminen tulevassa hallitusohjelmassa.

– Jos hallitusohjelmaan ei saada kirjauksia, aika toivotonta tätä on viedä eteenpäin.

Nykyiset pätevyydet eivät häviä mihinkään Työryhmän esityksessä koulutukseen vaikuttaviksi toimintaympäristön muutoksiksi listataan muun muassa vaatimukset uusien teknologioiden osaamisesta, kehittämisosaamisesta sekä pelastustoimen laajentuvat tehtävät. Parviainen pitää tärkeänä, että

13

kun muutoksia ennakoidaan, katsotaan rohkeasti riittävän kauas tulevaisuuteen. – Ne pärjäävät, jotka oivaltavat muutosten suunnan, ja tässä meillä on koulutuksen kautta mahdollisuus. Opetussuunnitelmaa päivitetään jo nyt jokaisen pelastajakurssin kohdalla, mutta nykyisellä järjestämistavalla opinnoista pitää aina poistaa jotain, jos mukaan halutaan tuoda uutta. Puolentoista vuoden aikaraami on tiukka. – Koulutuksen pituus ei ole itseisarvo, mutta nykyinen pelastajatutkinnon kesto on liian lyhyt, jotta siihen saataisiin kaikki se mitä tarvitaan. Parviainen on saanut palautetta, jossa ylempien tutkintotasojen kehittämistä pidetään kyllä tärkeänä, mutta perustaso pidettäisiin nykyisellä tasolla. – Operatiivinen osaaminen on hyvää — se kestää kansainvälisen vertailun — mutta tutkinto ei kaikilta osin vastaa tarpeisiin. Ongelmaksi muodostuisi sekin, että jos vain ylimpiä tasoja kehitetään, loikka tasojen välillä olisi liian iso. – On myös hyvä katsoa, millaisessa moniviranomaisympäristössä toimimme. Muiden viranomaisten koulutustaso on selkeästi korkeampi. Parviaisen mukaan uudistus ei nollaa kertaheitolla nykyisten ammattilaisten pätevyyttä. – Aina uudistuksissa tulee pitkät siirtymäsäännökset. Oman tutkinnon puolesta ei tarvitse pelätä. Lisäkouluttautumista voidaan vaatia, mutta sitähän teette tänäkin päivänä. Uudistusesitykseen sisältyy myös täydennyskoulutuksen nostaminen lakisääteiseksi velvollisuudeksi. Tästäkään ei Parviaisen mukaan tarvitse pelastuslaitoksissa erityisesti harmistua: – Kun täydennyskoulutus on lakisääteistä, siihen on ohjattava myös resurssia. – Eikä ole ajateltu niin, että täydennyskoulutusta olisi vain Pelastusopistolla. Suomi on pullollaan koulutusmahdollisuuksia, kuvio rakennettaisiin yhdessä työnantajan kanssa. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

TURVALLINEN SUOMI

Perustaso AMK-tutkinnoksi vai ei?

katsotaan opintojen pituuksia ja osaamispisteitä, perusteli Parviainen.

Tutkintokoulutukseen esitetään kahta vaihtoehtoa. Kummassakin perustasolla opiskeltaisiin myös terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys. Vaihtoehdossa A perustaso säilyy ammatillisena tutkintona, mutta opinnot kaksinkertaistuvat 180 osaamispisteeseen ja kolmeen vuoteen. Alipäällystötutkinto on ammattikorkeakoulututkinto (210 op, 3,5 v) ja päällystötutkinto ylempi-AMK-tutkinto (90 op, 1 v). Vaihtoehdossa B jo perustaso on ammattikorkeakoulututkinto (210 op, 3,5 v). Alemman päällystön opinnot ovat erikoistumisopintoja. Seuraava tutkinto on päällystötason asiantuntijan YAMK-tutkinto (90 op, 1 v). A-vaihtoehdon mukaan perustutkinto säilyy koulutusasteluokittelussa tasolla 4 eli erikoisammattikoulutuksen asteella, B-vaihtoehdossa perustutkinto nousee tasolle 6 eli alemmalle korkeakoulutasolle. Parviainen kehotti kiinnittämään huomiota osaamispisteisiin ja vuosiin, kun vaihtoehtojen paremmuudesta keskustellaan: – A-vaihtoehdossa perustasolla opiskeltaisiin kaksi nelostason tutkintoa kolmessa vuodessa, jonka jälkeen jatkettaisiin amk-puolella. Onko tällaisiin opintoihin hakijoita? Molemmissa malleissa alipäällystö on "hankala palikka". – AP-taso kuitenkin tarvitaan esimiestasoksi. Alipäällystö on saanut ja saa jatkossa lisää tehtäviä perinteisen päällystötutkinnon puolelta. Parviainen itse on aikaisemmin painottanut pelastajatutkinnon kädentaitojen ja lyhyen keston merkitystä ja pitänyt koulutuksen nostoa AMK-tasolle tarpeettomana. Nyt hän myöntää muuttaneen mielensä. – Miksi AMK ja kädentaidot olisivat vaihtoehtoisia? AMK-tutkinnossakin voidaan huolehtia kädentaitojen oppimisesta. Näistä kahdesta vaihtoehdosta olen kallistumassa AMKiin, kun

Pelastajasta on muuksikin kuin lanssikuskiksi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Yhtenä työryhmän tehtävänä oli selvittää tavat pelastajatutkinnon kehittämiseksi siten, että tutkinto antaa kelpoisuuden terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Vaihtoehtoja on kaksi: joko sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto sisältyy pelastajatutkintoon tai sitten se suoritetaan erikseen, jolloin pelastajatutkinto on kaksoistutkinto. Ensimmäisessä mallissa ensihoidon koulutus tapahtuisi yhdessä tai useassa terveydenhuoltoalan oppilaitoksessa. Toisessa mallissa valmistuneet pelastajat suorittaisivat sote-tutkinnon oppisopimuksella työn ohessa. Parviainen sanoi olevansa kriittinen sen suhteen, että pelastajatutkintoon liitettäisiin saman tasoinen lähihoitajatutkinto. Se väistämättä pidentää koulutusta ja voi vaikuttaa koulutuksen houkuttelevuuteen. Syytä olisi myös tarkkaan harkita sitä, onko juuri lähihoitajakoulutuksen tuominen pelastajakoulutukseen järkevää. Parviaisen mukaan ensihoidon lääkäreiltä tulee viestiä, että tähän suuntaan ei ehkä kannata mennä.

Oma työura moduuleista Opintojen moduulimallin Parviainen sanoi ottavansa lämpimästi vastaan. Perustutkinnon ydinosan jälkeen olisi valittavana moduuleita erityisosaamisalueiden mukaan. Näistä olisi rakennettavissa omannäköinen osaamisen kokonaisuus. Moduulimalli yhdistettynä täydennyskoulutukseen tukisi pelastushenkilöstön työurien kehittämistä. Palomies, joka ei enää pystyisi toimimaan savusukellustehtävissä, voisi suorittaa jonkin erityisosaamisen moduulin ja sitä kautta saada uusia tehtäviä pelastuslaitoksella. n

Häke tarvitsee esimieskoulutusta HÄTÄKESKUKSISSA ei ole ollut omaa esimieskoulutusta noin kymmenen vuoden takaisen vuoromestarikurssin kokeilun jälkeen. Tämä on selkeä puute, myönsi Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston johtaja Teemu Lehti seminaarissa. – Osalla henkilöstöä on jo ennalta valmiuksia esimiestehtäviin ja osa hakee valmiudet ulkopuolelta, mutta ihannetilanne olisi, jos alan oman koulutusjärjestelmän kautta pystyttäisiin tarjoamaan esimiesopintoja, Lehti sanoi. – Toivottavasti sisäministeriön, Pelastusopiston ja laitoksen kesken löydettäisiin ajatus, jossa esimieskoulutus voitaisiin käynnistää uudelleen. Hätäkeskuslaitos ei halua toimia itse oppilaitoksena, Lehti korosti, mutta on kuitenkin syksyllä käynnistämässä lähiesimiesten ammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Sitä tarjotaan kaikille vuoromestareille.

Valtion kehysriihi toi lisärahaa hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen. Päätös kahdesta vuosittaisesta päivystäjäkurssista (16 + 16 opiskelijaa) on Lehden mukaan oikean suuntainen. – Koko ajan on tarvetta uusille päivystäjille. 25—30 päivystäjää voitaisiin ottaa heti töihin, jos sopivia hakijoita olisi. Samaan aikaan laitos on saanut moitteita siitä, että kaikkia valmistuvia ei ole pystytty ottamaan heti töihin. Valmistuneet eivät välttämättä ole päässeet töihin siihen hätäkeskukseen, johon ovat halunneet. – Tämä on ihan totta, mutta pääasia on, että pääsee johonkin keskukseen. Sisäinen siirto toiseen keskukseen onnistuu jossain vaiheessa. Tärkeintä on, että heti valmistumisen jälkeen pääsee töihin.


TURVALLINEN SUOMI

15

Sisäministeri Kai Mykkänen avasi seminaariyleisölle pelastustoimen koulutusuudistuksen taustoja ja ratkaisua keskittää opetus Pelastusopistolle.

MYKKÄNEN: Katsokaa koulutusta pitkällä tähtäimellä SISÄMINISTERI Kai Mykkänen (kok) kehotti seminaariin tuomassaan tervehdyksessä pelastusalaa pohtimaan koulutuksen kehittämistä pitkällä jänteellä. Mykkäsen mukaan ministeriössä sisäisen turvallisuuden ammattilaisten koulutusta katsotaan kymmenen vuoden päähän: mitä synergioita alojen välillä löytyy, jotta pelastajille ja muille sisäisen turvallisuuden osaajille pystyttäisiin mahdollistamaan laajempaa osaamista ja urapolkuja. Lähiajan erityisen konkreettinen kysymys on, miten laajasti ensihoidon opiskelu intergroidaan pelastajatutkintoon. Vaihtoehtoja on kaksi — joko maakunta organisoi sen palomiesten työn oheen tai koulutus toteutetaan tutkinnon yhteydessä Pelastusopistossa.

– Jos lähdetään siitä, että maassa mennään kattavammin hoitajaosaamiseen myös pelastajilla, niin jonkinlainen yhteinen ratkaisu on se, mihin pyritään, Mykkänen arvioi. Helsingin palomieskoulutuksen alasajon osalta Mykkänen korosti, että on järkevää keskittää koulutus kun pitää kymmenesosaa koulutuspaikoista erillään pienessä yksikössä. – Ratkaisun myötä meillä on mahdollisuus panostaa voimakkaammin kalustoon, pedagogiikkaan ja sisältöön. Maakuntauudistuksen osalta Mykkänen kertoi ministeriön tekevän "kovasti töitä sen eteen, että maakuntien johtajat ja muutosjohtajat ymmärtävät oikealla tavalla sen, mikä on pelastustoimen rooli".

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

TURVALLINEN SUOMI

Turvallinen Suomi -tunnustus kansliapäällikkö Koskiselle Vuoden 2018 Turvallinen Suomi — Pro Securitate -tunnustus myönnettiin sisäministeriön vt. kansliapäällikölle, pelastusylijohtaja Esko Koskiselle, hänen ponnistelustaan pelastustoimen kehittämiseksi henkilöstöä kuullen. PERUSTELUJEN MUKAAN Koskinen on kehittämisessä kuunnellut kentän ääntä ja pyrkinyt huomioimaan myös pelastusalan ammattilaisten näkökulmat. Koskinen korosti jo pelastusylijohtajan virkaan astuessaan työhyvinvoinnin merkitystä. Koskisen johtajakaudella on käynnistetty pelastustoimen uudistushanke, johon henkilöstön edustajat on otettu mukaan. Osana hanketta on ryhdytty kehittämään alan koulutusta. – Otan tunnustuksen suurella arvostuksella vastaan. Itselläni on ajatus, että kun kohta 41 vuotta tulee alalla täyteen, jotain on tullut tehdyksi oikeinkin, Koskinen pohti tunnusta vastaanottaessaan.

Koskinen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Pelastusylijohtajan virassa hän on toiminut lokakuusta 2013 alkaen. Sitä ennen hän toimi sisäministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävässä. Ministeriössä hän on toiminut vuodesta 1974 lähtien, josta pelastusosastolla vuodesta 1977. – Aloitin aikana, jolloin puolessa Suomen kuntia ei ollut palokuntaa, hätäilmoituksia otettiin vastaan käsivälitteisissä puhelinkeskuksissa, palomiehiä koulutettiin vain satunnaisesti ja pääosa palopäälliköistä sai muutaman viikon koulutuksen, Koskinen esitteli. Tätä kokonaisuutta rakentamaan palkattiin nuori hallitussihteeri Koskinen. Alkoi aluehälytyskeskusten ja myöhemmin hätäkeskuslaitoksen, pelastuslaitosten sekä nykymuotoisen palomieskoulutuksen valmistelu. – Olen nyt toisella kierroksella mukana, kun järjestelmää ollaan taas kehittämässä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Esko Koskinen on osallistunut pelastustoimen ja hätäkeskusten kehittämiseen viidellä vuosikymmenellä.

Koskisen oli tarkoitus jäädä eläkkeelle pelastusylijohtajan virasta niin, että viimeiset työpäivät olisivat olleet keväällä. Kansliapäällikkö Päivi Nergin siirryttyä alivaltiosihteeriksi valtiovarainministeriöön, Koskinen nimitettiin vt. kansliapäälliköksi uran viime metreillä.

Kansliapäällikön tehtävä Koskisella päättyy heinäkuun alkuun mennessä: silloin virassa aloittaa uusi kansliapäällikkö Ilkka Salmi. joka on työskennellyt muun muassa Euroopan komissiossa turvallisuusjohtajana, Euroopan unionin tiedustelu- ja tilannekeskuksen johtajana sekä Suojelupoliisin päällikkönä. Pelastusala muistaa Salmen työskennelleen myös sisäministeri Anne Holmlundin (kok) avustajana kymmenen vuotta sitten.


TURVALLINEN SUOMI

17

Maakunnassa on heti edessä uudistustoimet ETELÄ-SAVON maakunnan laskennallinen sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on laskentatavasta riippuen jopa yli 100 miljoonaa euroa, kertoi pelastusjohtaja Seppo Lokka. – Toimenpiteet on käynnistettävä heti ensimmäisestä vuodesta. Kustannusten kasvun hillitseminen ei onnistu niin, että jatketaan kuten tähänkin asti, Lokka totesi. Lokan mukaan tarvitaan uusia avauksia, jotta rahat saadaan riittämään. – Pelastustoimi ei ole ulkona tästä vaatimuksesta, vaan olemme saman yleiskatteellisen rahoituksen piirissä. Maakunnan päättäjät ratkaisevat, miten palvelu pyörii.

Pelastuksen ja ensihoidon osalta uudenlainen avaus voi olla moniammatillinen yksikkö eli hybridiyksikkö. – Varallaolojärjestelmän haasteet haastavat meitä ilman muuta miettimään, voidaanko kentälle järjestää enemmän 24/7-toimintaa, mutta ei perinteisellä ajatusmallilla. Yhtenä keinona voivat olla yhteisyksiköt — pelastustoimi ja ensihoitohan ovat liittolaisia kentällä, Lokka sanoi.

Pelastustoimen kehittämisen suun-

Etelä-Savossa siirryttiin kaksi vuotta sitten kaksivuorotyöhön, ja operatiivinen henkilöstö otti muutoksen raskaasti. Yleisöstä kysyttiin, miten pelastusjohtaja Seppo Lokka aikoo toteuttaa muutoksia jatkossa, kun takana on yksi kipeäksi koettu päätös. – Varmasti on näin, että luottamus ei ole paras mahdollinen. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mennä eteenpäin, Lokka vastasi.

nassa tehtiin Lokan arvion mukaan valinta silloin, kun ala liitettiin osaksi sote-uudistusta: – Keskeinen kysymys kuuluu, ollaanko safety- vai security-maailmassa. Itse olen pitkään ollut sitä mieltä, että safety-maailmassa. Jos oltaisiin menty valtiolle, pelastustoimi olisi enemmän security, mutta kun mennään maakuntaan, ollaan enemmän safety.

– Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa paremmin, Tauno Hepola Mcompetencesta tiivisti.

Yhdessä työelämän laatua kehittämään TYÖELÄMÄN laadun kehittäminen on koko organisaation asia, muistutti valmennusyritys Mcompetencen toimitusjohtaja Tauno Hepola. Luottamusta henkivä ja positiivista energiaa luova toimintakulttuuri vahvistuu, kun johtaminen, esimiestyö, osaaminen ja prosessit ovat kunnossa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. – Voi olla, että prosessit on kuvattu todella hyvin, mutta kun salista lähdetään, mikään ei muutu vaan kaikki jatkavat entisellä tavalla. Silloin ei ole sitouduttu niihin asioihin, mistä on sovittu, Hepola esitti.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

TURVALLINEN SUOMI

Keskusjärjestötason sopimisen aika on päättynyt. – Liitoilla on iso kauha kädessään, kun työelämän pelisääntöjä rakennetaan, Ulla Liukkunen sanoi.

Luottamusmies — entistäkin Työehdoista neuvotellaan jatkossa yhä enemmän paikallisesti. Silloin korostuu toimiva luottamusmiesjärjestelmä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

M

eneillään on työmarkkinoiden syvällinen muutos, jossa usea murros kietoutuu toisiinsa. Muutos ei koske vain Suomea, vaan yleisimminkin joudutaan kysymään, miten työmarkkinoiden rakenteet vastaavat uusia työn tekemisen muotoja? Keskitetty työehtosopimisjärjestelmä on ollut keskeinen aineellisten työehtojen lähde yhteiskunnassa. Yhä enemmän kuitenkin nähdään, että työn ehdoista tulee neuvotella työpaikkatasolla, paikallisesti.

– Perusteluna käytetään yritysten erilaisia tarpeita, jolloin tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, kertoi Helsingin yliopiston työoikeuden ja yksityisoikeuden professori Ulla Liukkunen. Liukkunen tekee tutkimusta, joissa selvitetään työmarkkinajärjestelmän murrosta yli 20 maassa. Yksi tutkimuksen kysymys kuuluu, onko sopimustoiminnan siirtyminen paikallistasolle vain automaatio, joka tapahtuu, vai voiko kehitykseen vaikuttaa. Suomessa paikallisen sopimisen kehittäminen on edennyt osana työ-


TURVALLINEN SUOMI

19

aikaisemmin, esimerkiksi vaikeita talouslukuja. Luottamusmiesten koulutus, osaaminen ja tiedon saanti pitää varmistaa. Jos nämä asiat eivät toimi, ei paikallinen sopiminen toimi, oli työehtosopimuksissa siitä kuinka hyvät kirjaukset tahansa, painotti Liukkunen. Hyvä kysymys myös on, onko luottamusmiehen tehtävä houkutteleva sellaisena kuin se on, vai voiko sen kiinnostavuutta ja palkitsevuutta jotenkin parantaa? Työyhteisön kannalta ei ole hyvä, jos yhteisten asioiden hoitoon ei saada osaavaa ja innostunutta väkeä.

Jatkuva neuvottelu tehokkainta

Kim Nikula kaipasi pelastuslaitosten henkilöstöjohtamiseen ammattimaista ja nykyaikaista otetta. – Uudet sukupolvet haastavat meidät. Jos jossain vaiheessa joudumme pohtimaan, miksi alan koulutus ei houkuttele hakijoita, joudumme miettimään sitä, miten työtä johdetaan.

tärkeämpi ehtosopimusjärjestelmää: ohituskaistaa ei ole tullut, vaan on pysytty selkeässä kollektiivisopimisen kehikossa. – Kun Elinkeinoelämän keskusliitto muutti sääntöjään, keskusjärjestötason sopiminen on käytännössä päättynyt. Liittotason sopiminen korostuu. Liitoilla on iso kauha kädessään, kun työelämän pelisääntöjä rakennetaan, Liukkunen totesi. Jatkossa yksi haaste liittyy palkkaperusteiden muutoksiin. Monella alalla on nyt varsin mutkikkaita palkanmääräytymisen perusteita, joita ei juurikaan

ole avattu. Kun työehdoista neuvotellaan enemmän paikallisesti, miten työntekijä- tai työnantajapuolella on tilaisuuksia saada palkkausjärjestelmään haluamiaan muutoksia?

Koulutusta ja tiedon saantia Paikallisen sopimisen lisääntyessä yksi avainkysymyksistä on, miten luottamusmiesjärjestelmä turvataan. – Luottamusmiehet joutuvat paikallisen sopimisen neuvotteluissa käsittelemään ihan erilaisia asioita kuin

Palomiesliiton johtaja Kim Nikula huomautti kuntasektorin virkaehtosopimusten mahdollistavan paikallisen sopimisen, vaikka usein luullaan, ettei niin ole. Järjestöt suorastaan suosittelevat sopimaan palvelussuhteiden ehdoista paikallisten olosuhteiden mukaan. Tehokkainta olisi, jos paikallisesti päästäisiin jatkuvan neuvottelumenettelyn kulttuuriin. – Tässä on vielä kehittämistä. Kaikkialla ei ymmärretä edes mihin tarvitaan luottamusmiehiä tai miksi luottamusmiestoimintaan tarvitaan aikaa. Suurimmalla osalla alueita asiat ovat kuitenkin mallikkaasti, Nikula sanoi. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen vahvistaa työnantajan ja työntekijöiden välistä luottamusta, edistää tuloksellisuutta sekä joustavoittaa työajan ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Neuvottelukulttuurin syntymistä saattavat haitata ennakko-odotukset, joita on puolin ja toisin. – Luottamusmiehet kokevat, että päätökset ovat jo tehty, kun kokouskutsu tulee tai että pelastuslaitoksella ei voida sopia, kun keskuskunnassa on jo olemassa sopimus. Usein törmätään tunteeseen, että henkilöstön edustajaa kyllä kuultiin, mutta ei kuunneltu. Työnantajat taas arvostelevat työntekijöitä siitä, että he eivät ymmärrä pelastustoimen muuttuvaa toimintaympäristöä tai rahoitusta. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

HOVIOIKEUDESTA TUOMIO PALKKAEROSTA:

Perustason ensihoitoa tehneille palomiehille on maksettu alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajille. Espoo ja Helsinki eivät esittäneet hyväksyttävää syytä palkkaerolle.

H

elsingin hovioikeus antoi toukokuussa merkittävät ennakkoluonteiset tuomiot työn samanarvoisuudesta ja tasapuolisesta palkkauksesta. Oikeus katsoi Espoon ja Helsingin kaupunkien menetelleen tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti maksaessaan perustason ensihoitotehtäviä tehneille palomiehille alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajille. Oikeuden mukaan palomiehet tekivät samanarvoista työtä kuin perustason ensihoitajat. Kanteet asioissa nostaneiden palomiesten hälytystehtävistä määrällisesti suurin osa oli ensihoitotehtäviä. Ensihoitotehtävien osuus työajasta vaihteli, mutta suurimmillaan se oli alle 50 prosenttia.

Eri virka- ja työehtosopimuksilla ei ollut merkitystä Palomiehen ja perustason ensihoitajan töiden samanarvoisuutta arvioitaessa on hovioikeuden mukaan olennaista töiden sisällön arviointi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palomiehiin sovelletaan eri virka- ja työehtosopimusta (Teknisten sopimus) kuin perustason ensihoitajiin (KVTES). Tämä ei kuitenkaan oikeuden mukaan tehnyt töiden samanarvoisuuden arviointia vertailukelvottomaksi. Ratkaisevaa merkitystä ei ollut myöskään tehtäväsidonnaisuudella eli hälytysfrekvenssillä tai sillä, miten suuri osa työajasta sisälsi ensihoitotehtäviä, koska tehtävien vertailuarviointi suoritetaan kokonaisuutena. Niin ikään vertailukelvottomuutta ei aiheutunut siitä, että pelastustoimessa ja ensihoidossa sovelletaan eri lainsäädäntöä.

Palomiehen hallittava kaksi tehtävää Perustason ensihoitotehtävien ja niiden määrän lisäksi hovioikeus otti arvioinnissa huomioon sen, että palomiehen oli osattava toimia perustason ensihoitotehtävien lisäksi pelastajan tehtävässä eli kaikissa tilanteissa tulipaloista onnettomuuksiin ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Näin ollen palomiehen tuli hallita kaksi tehtävää. Ratkaisussaan hovioikeus totesikin, että palomiesten laajempi ja monipuolisempi käytettävyys pelastuslaitoksella osoitti, että palomies oli työnantajalle tässä suhteessa merkittävämpi ja arvokkaampi kuin perustason ensihoitaja.

Samanarvoisesta työstä maksettava samanlaista palkkaa Hovioikeuden päätöksen seurauksena työnantajien tulee arvioida palomiesten tehtäväkohtaiset palkat

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva ISTOCK.COM/ALFEXE

Palomiesten tehtäväkohtaiset palkat on arvioitava uudelleen


21

– Tämä on ensimmäinen hovioikeustason ratkaisu, jossa arvioidaan tasapuolista kohtelua palkkauksessa tilanteessa, jossa on kyse työntekijöistä, jotka kuuluvat eri ammattiryhmiin ja joiden työhön sovelletaan eri työehtosopimuksia. Aikaisemmat oikeuskäytännön ratkaisut ovat koskeneet samaa työtä tekeviä tai saman työehtosopimuksen piirin kuuluvia työntekijöitä, Kailiala sanoo. Vaikka tuomioiden perusteella voidaan vertailu tehdä eri ammattien ja eri työehtosopimusten piiriin kuuluvien töiden välillä, niin töiden samanarvoisuutta tulee arvioida kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti huomioiden työn sisältö, luonne ja sen laatu. Tässä palomiesten tapauksessa arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös päätöksenteon itsenäisyyteen, työn edellyttämään yhteistyökykyyn sekä työntekijän käytettävyyteen työnantajan näkökulmasta. Kun hovioikeus katsoi, että työt ovat samanarvoisia, niin työnantajan olisi tullut esittää hyväksyttävä syy alemman tehtäväkohtaisen palkan maksamiselle. Oikeus totesi, että hyväksyttävää syytä ei ole esitetty.

Prosessi luultavasti jatkuu

uudelleen, todetaan Palomiesliitosta. Vaativuudeltaan samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava samanlaista palkkaa. Palomiesten palkkojen tasapuolista kohtelua arvioitaessa vertailu tulee hovioikeuden päätöksen mukaan tehdä tehtäväkohtaisen palkan perusteella, ei kokonaispalkkaa koskevien tietojen perusteella. Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden mukaan. Kokonaisansiotasoon vaikuttavat tehtäväkohtaisen palkan lisäksi muut palkanosat ja esimerkiksi työaikakorvaukset.

Merkittävä päätös tasapuolisesta palkkauksesta

Palkkoja koskeva Palomiesliiton jäsenten oikeusprosessi käynnistyi kaksi vuotta sitten. Käräjäoikeuksiin vietiin 17 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja 22 Helsingin pelastuslaitoksen palomiehen ja ylipalomiehen kanteet. Oikeudet hylkäsivät välituomioissaan kanteet, jonka jälkeen tuomioista valitettiin hovioikeuteen. Hovioikeus palautti asiat käräjäoikeuksiin, jotka päättävät kaupunkien vahingonkorvausvelvollisuudesta ja sen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. Espoon osalta jää voimaan käräjäoikeuden aikaisemmin tuomitsema osittainen oikeudenkäyntikulukorvaus oikeudenkäynnin pitkittymisestä. Voidaan olettaa, että kaupungit hakevat tuomioihin muutosta korkeimmalta oikeudelta. Jos näin tapahtuu ja korkein oikeus myöntää valitusluvan, niin on hyvin mahdollista, että kestää useita vuosia, ennen kuin asiassa saadaan kaikilta osin lainvoimaiset tuomiot. Vastaava oikeudenkäynti palomiesten tasapuolisesta palkkauksesta on parhaillaan vireillä myös Itä-Suomen hovioikeudessa. n

Palomiesliiton jäsenten asiaa oikeudessa ajanut varatuomari Jari Kailiala Asianajotoimisto Kailiala & Palo Oy:stä toteaa, että hovioikeuden tuomiolla on työmarkkinoilla merkitystä ja kiinnostusta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

KOULUTUS

SPAL KOULUTUSUUDISTUKSESTA:

Perustutkinto AMK-tasolle Pelastustoimi tarvitsee koulutusuudistuksen ja sen alkusysäys tulee antaa seuraavassa hallitusohjelmassa, liitto esittää.

Liitto huomauttaa myös, että vaihtoehto B:n perustutkinnon kokonaisopintomäärä on vain 30 opintopistettä pidempi kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehto B johtaa suoraan AMK-tutkintoon, jolloin ei opiskella kahta saman tasoista tutkintoa peräkkäin, niin kuin vaihtoehdossa A kävisi. – Vaihtoehto B tarjoaa laajemmat mahdollisuudet kehittyä jatkossa pelastustoimen erityistehtäviin, lausunnossa todetaan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSOPISTO

P

elastustoimen perustutkinto tulee nostaa ammattikorkeakoulutasoiseksi, toteaa Palomiesliitto sisäministeriölle antamassaan lausunnossa. Ministeriö kysyi huhti—toukokuussa lausuntoja esityksestä, jossa esitettiin kaksi vaihtoehtoa pelastusalan tutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Vaihtoehdossa A perustason koulutus vastaa yleisen koulutusjärjestelmän viitekehyksen tasoa 4 eli nykyistä tasoa. Tutkinnon pituus kasvaa kolmeen vuoteen, ja opiskelija saa pelastustoimen miehistöpätevyyden lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyden (4). Alipäällystökoulutus olisi ammattikorkeakoulutasolla (6) ja päällystökoulutus ylemmän AMK-tutkinnon tasolla (7). Ylemmän päällystön koulutus olisi tiedekorkeakoulutasolla (8). Vaihtoehdossa B koulutus olisi jo perustasolla AMK-tasoinen (6). Opiskelija saisi tutkinnon sisällä terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyden (4). Alipäällystön opinnot olisivat erikoistumisopintoja. Päällystön ja ylemmän päällystön koulutus noudattaisi samaa mallia kuin vaihtoehdossa A. Lausunnossaan liitto toteaa, että perustutkinnon nostamista AMK-tutkinnoksi puoltaa jokainen pelastustoimen strategian (Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä) osa-alue. Strategiassa on yhteensä seitsemän kansallista tavoitetta, ja siinä on tunnistettu organisaation ja yksilön osaamisen kehittämistarpeet.

Pelastajaopiskelijoiden kemikaaliharjoitus käynnissä Pelastusopiston harjoitusalueella.

Opintoihin riittävä työharjoittelujakso Jos koulutusuudistuksessa päädytään perustutkinnon nostamiseen AMK-tasolle, tulee alipäällystön eli lähiesimiesten koulutus turvata, liitto korostaa. Lähiesimiestyö on avainasemassa pelastustoimen tavoitteiden jalkauttamisen ja operatiivisen työn onnistumisen näkökulmasta. Esimiestehtävään tarvitaan edelleen osaavia asiantuntijoita, joilla on kokemusta pelastustoimen tehtävistä. Tämä tulee myös jatkossa varmistaa.


23

PELASTUSOPISTO

PELASTUSOPISTO

KOULUTUS

Ensihoidon opintoja Pelastusopistolla.

Kädentaidoista huolehdittava Vaihtoehto B:ssä tulee varmistaa riittävä työharjoittelujakso. Poliisin mallin mukainen vuoden palkallinen harjoittelujakso (nuoremman palomiehen virka) tulee sisällyttää opintoihin, liitto näkee. – Tämä helpottaa myös koulutuksen kustannusrakennetta sekä sijaisten tarvetta kentällä, kun voidaan hyödyntää toisen kauden opiskelijoita operatiivisissa tehtävissä. Koulutusuudistuksessa tulee mahdollistaa osaamisen syventäminen eri ydintehtäväalueilla. Pelkästään ensihoitoon keskittyvää koulutusuudistusta ei ole järkevä rakentaa, mutta mikäli opinnoissa tarjotaan syventämisvaihtoehtoja pelastustoimen erikoistehtäviin (korkean paikan työs-

kentely, erikoisajoneuvot, öljyntorjunta jne.), hoitotason ensihoitoon, ennaltaehkäisevään toimintaan, esimiestoimintaan ja johtamiseen, tarjoutuu jo perusopetuksessa mahdollisuus erikoistua opiskelijan motivaation ja kiinnostuksen mukaisiin kohteisiin. Pelastustoiminta on jatkossakin kädentaitoihin perustuvaa työtä. Tämän osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee panostaa niin perusopetuksessa kuin työpaikkakoulutuksessa, liitto painottaa. Pelastustoimen lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta lausunnossa kannatetaan. Tätä perustellaan sillä, että tähän asti täydennyskoulutus ei ole ollut systemaattista. Mikäli lainsäädännöllä kyetään turvaamaan täydennyskoulutusohjelmat ydintehtävien osalta sekä varmistamaan resurssit, niin lakisääteisyys on kannatettavaa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


25

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat MAURI RATILAINEN

Selkeämpää johtamista Maakuntiin siirtyminen muuttaa pelastuslaitosten hallintoa. – Pelastustoimelle tulee selvemmät vastuut ja kasvot, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen.

E

spoolainen kokoomuspoliitikko Mykkänen on kolmas sisäministeri pelastustoimen uudistuksen aikana. Uudistuksen periaatteet kirjattiin hallitusohjelmaan 2015 ja se käynnistyi Petteri Orpon päätöksellä. Nykyisen muotonsa maakunta- ja sote-uudistuksen kupeessa uudistus sai Paula Risikon ministeriaikana. Helmikuussa sisäministerin tehtävän Risikolta perinyt Mykkänen näkee, että hallinnon uudistuksella voidaan saada pelastustoimeen nykyistä selkeämpi johtamisjärjestelmä, joka palvelee demokratian toteutumista. Pelastuslaitokset siirtyvät maakunnille, joille valitaan valtuusto vaaleilla. – Pelastustoimi on ollut demokratian kannalta vähän ameeba, joka on järjestetty erilaisina kuntien yhteistyömalleina. Se ei ole ollut suoraan yhdenkään demokraattisesti valitun toimielimen alla. – Uudistuksessa pelastustoimelle tulee maakunnasta selkeämmin kasvot ja vastuu. Samoin voi nähdä käyvän pelastustoimen laadunvalvonnalle, kun aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät sisäministeriölle, Mykkänen sanoo. Mykkänen arvioi, että muutoksen myötä pelastustoimi on jatkossa entistä keskeisemmin päättäjien silmissä.

Parhaat käytännöt yhteen Valtakunnallisesti katsottuna hallinnon uudistus voi selkeyttää johtamista. – Pelastustoimeen syntyy yksinkertainen johtamisjärjestelmä, jossa tavoitteiden asettaminen ja laadunvalvonta ovat selkeästi ministeriössä. Hätähuudot resursoinnin suhteen tulevat kuulumaan Kirkkokadulta valtiovarainministeriöön. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

On järkevää koota hallintoa suurempiin yksiköihin ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen leviäminen.

Onko uudistus pelastustoimelle uhka vai mahdollisuus — se on Mykkäsen mielestä pitkälti kiinni toteutuksesta. – Mahdollisuus syntyy siitä, jos uudistus käytetään hyväksi. Esimerkiksi Uudellamaalla, jossa on iso fuusio edessä, voidaan yhdistää kaupunki- ja maaseutualueiden parhaat käytännöt ja rakentaa ihan uudentyyppistä pelastustoimea. Uudellamaalla resurssit ovat tietysti isoimmat, mutta uusia käytäntöjä voidaan hyödyntää muuallakin.

Pelastustoimi on paikallista Haastatteluhetkellä hallituksen maakunta- ja soteuudistuksen läpimenon arvuuttelu kävi kuumana: edellisinä päivinä on tikun nokkaan nostettu miljardisäästöjen toteutumisen epävarmuus sekä lakien eduskuntakäsittelyn aikataulu suhteessa maakuntavaaleihin. Mykkänen suhtautuu epävarmuuteen tyynesti. – Esityksessä on perustuslakihuolet otettu sillä tavalla tarkkaan huomioon, että paketilla on täydet mahdollisuudet tulla hyväksyttäväksi. Tiedän että aika moni eduskunnassa kriittisesti kommentoiva on sitä mieltä, että kun sosiaali- ja terveystoimessa on kokeiltu kaikenlaisia malleja ja suurimmassa osassa maata tämä ei nyt toimi hyvin, jäljelle jää vain maakuntatason luominen. Oleellista on nyt nostaa hartiat ylös — valinnanvapausmalliin, rahan kiertologiikkaan ja muihin yksityiskohtiin palataan varmasti vielä moneen kertaan, ministeri sanoo. Jos maakuntia ei perusteta, ei synny myöskään maakunnallisia pelastuslaitoksia. Jos näin kävisi, voisi pelastustoimen valtiollistaminen saada sytykettä alleen. Mykkänen muistuttaa, että tätä ei ministeriössä nyt valmistella, mutta ei kieltäydy asialla spekuloimastakaan:

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– On järkevää koota hallintoa suurempiin yksiköihin ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen leviäminen. Millä tavalla se tehdään, on toinen asia. – Ei ole ihan selvää, miten ketterästi pelastustoimi valtiollisena toimisi. Ala on luonteeltaan erilainen kuin poliisi tai rajavartio. Pelastustoimessa tukeudutaan keskeisesti paikallisuuteen ja paikallisiin yhteisöihin, Mykkänen viittaa sopimuspalokuntiin. Kahdeksaantoista alueeseen keskittyminen on jo iso muutos viidentoista vuoden takaiseen pelastustoimijärjestelmään nähden. – Silloin oli satoja pelastuslaitoksia. Nyt tulee 18, joka alkaa olla sisäministeriön kannalta hallittavissa ja johdettavissa oleva määrä. Eduskuntakäsittelyssä olevaan pelastustoimen järjestämislakiin Mykkänen on tyytyväinen. – Lakiesitys antaa mahdollisuuden asetukseen, jolla pelastustoimen tehtäviä kootaan maakuntaa suuremmalle alueelle. Tätä käytetään varmasti hyödyksi, ministeri sanoo ja mainitsee merellisen pelastustoiminnan, tilannekeskukset sekä kansainvälisen pelastustoiminnan.

Ensihoidon tuotannosta huolehdittava Pelastuslaitosten siirtyminen maakunnille varmistaa hallituksen esityksen mukaan pelastustoimen osallistumisen ensihoidon palvelutuotantoon myös jatkossa. Mykkäsen mielestä tästä kannattaa pitää kiinni, kun sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntajärjestelmiä rakennetaan. – Semmoista en soisi tulevan, että joku maakunta menee nykyisestä hyvästä käytännöstä sellaiseen malliin, jossa ammattitaitoiset pelastajat eivät voisikaan tehdä ensihoitoa. Joka tapauksessa tarvitaan maakunnallinen päivystys pelastustoimeen ja ensihoitoon, ja tässä on valmis malli, joka antaa synergiaetuja puolin ja toisin.


27

Sisäministeriö järjestää kesäkuussa maakuntajohtajille ja maakuntien muutosjohtajille tilaisuuden, jossa aiheena on pelastuksen roolitus ensihoidossa sekä maakunnallisessa varautumistoiminnassa. Mykkäsen mukaan tiedon jakoa tarvitaan, jotta kahden hallinnonalan — SM:n ja STM:n — alaisen yhteistoiminnan sujuvuus varmistuu. – Oleellista on, että kaikki maakunnat ottavat vakavasti ja asiaan kuuluvalla painolla sekä pelastustoimen järjestämisvastuun että ensihoidon synergiaedut ja että näitä kehitetään. >

Ei vielä päätöksiä toimintavalmiudesta ALUEHALLINTOVIRASTOJEN viime vuoden lopulla julkaisema valtakunnallinen raportti nosti esiin parisataa I- ja II-alueen riskiruutua, joissa pelastustoimen toimintavalmiuden tavoitteesta on jääty jälkeen vuodesta toiseen. Isoimmat ongelmaruutujen keskittymät ovat pääkaupunkiseudulla. Pelastustoimen riskinarviointiin, toimintavalmiuden suunnitteluun ja palvelutasopäätöksien ohjeistukseen tullaan tekemään muutoksia. Juuri nyt ei kuitenkaan olla valmiita tekemään tarkkoja johtopäätöksiä toimintavalmiuden käsitteen suhteen, sisäministeri vahvistaa. – Tämä on vaikea rasti: mikä on täydellinen optimi toimintavalmiuteen panostamisen ja toisaalta ennaltaehkäisevään työhön panostamisen välillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on viime vuosina panostettu paljon konsultoivaan palotarkastustyöhön ja valittuihin riskikohteisiin — ja tällä työllä on ollut vaikutuksia, Mykkänen sanoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

Sisäministeriöstä on aikaisemmin kehotettu maakuntia harkitsemaan pelastuslaitosten yhtiöittämistä omaksi maakunnalliseksi liikelaitokseksi. Mykkäsen mukaan tämä ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevä asia, vaan jos maakunnassa nähdään pelastuslaitoksen sijoittaminen sote-laitokseen suoraviivaisemmaksi tavaksi toimia, näinkin voidaan menetellä. Pelastuslaitokset tuottavat noin 400 000 ensihoitotehtävää vuodessa. Määrää voi verrata vaikka pelastustoimen hälytystehtäviin, joita on vuosittain 100 000 ja siitä neljännes on ensivastetehtäviä. – Ensihoito on todella keskeisesti osa pelastuslaitosten toimintaa, vaikka alueellista vaihtelua onkin. Tätä perinnettä ei kannata hukata. Ylläpito ei kuitenkaan tapahdu paikallaan pysymällä, vaan sote-uudistus haastaa myös pelastuslaitosten ensihoidon osaamisen tason. n

Viranomaisille yhteistä koulutusta PELASTUSTOIMEN koulutuksen uudistamisesta ei ole odotettavissa isoa ratkaisua enää tällä hallituskaudella. Kesän aikana sisäministeriössä puretaan koulutusuudistusta valmistelleen työryhmän esityksestä annettuja lausuntoja. Ratkaistavana on kaksi asiaa: miten terveydenhuollon ammattipätevyys liitetään pelastajatutkintoon ja miten pelastusalan koko koulutusjärjestelmää kehitetään? Näistä ensimmäinen on kiireellisempi. – Keskeinen kysymys on, miten laajat ensihoidon valmiudet pelastajille on ja miten ne tuotetaan, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo. Vaihtoehdoiksi on nähty palomiesten ensihoitoopintojen toteuttamisen oppisopimusperiaatteella, kuten Helsingin pelastuskoululla ja muutamalla pelastuslaitoksella on jo tehty tai opintojen liittäminen Pelastusopiston antamaan miehistötutkintoon.

Koulutusjärjestelmän isomman remontin osalta

Helpompaa ja vaikeampaa SISÄMINISTERIN tehtävä on Kai Mykkäselle toinen ministerinpesti: hän ennätti toimia lähes kaksi vuotta ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä ennen siirtymistään sisäministeriön johtoon helmikuussa. – Hallinnonala on hyvin monialainen, vaikka sitä voi olla vaikea ulkopuolelta hahmottaa: eteen tulevat asiat vaihtelevat lottopallojen värityksestä pelastajakoulutuksen kautta turvapaikanhakijoiden oikeuksiin, Mykkänen kuvailee tunnelmiaan. – Edellisessä tehtävässä kertyi vuodessa sata matkapäivää ulkomaankauppareissuja. Nykyinen työ on fyysisesti helpompaa, mutta henkisesti vaikeampaa. Sydämenasiakseen Mykkänen nostaa maahanmuuton oikeusturvakysymykset. – Samaan aikaan täytyy varmistaa, ettei synny merkittävää laittomasti maassa oleskelevaa vähemmistöä ja toisaalta huolehtia oikeusvaltion periaatteiden toteutuminen turvapaikanhakijoiden kannalta. On haastavaa löytää tähän tolkun linja.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tulee Mykkäsen mukaan tarkkaan harkita perustutkinnon tasoa. – Ei saa olla itseisarvo, että kaikki erikoistutkinnot muuttuvat AMK-tasoisiksi, hän painottaa. Uudet yhteistyömahdollisuudet erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tulee Mykkäsen mielestä katsoa ennakkoluulottomasti. – Turvallisuusalan koulutusten välillä voitaisiin luoda enemmän yhteyttä ja osaamisen synergioita. Professiot ovat toki erilaiset, eikä tutkintojen sisällöistä kannata tinkiä niin, että tehdään yhtä pullamössöä. Yhteinen opiskelu ja harjoittelu voisi kuitenkin lisääntyä — Mykkästä kiinnostaa ajatus oppilaitosten yhteisistä opintomoduuleista. – Laajennettaisiin opetusta, tehtäisiin yhdessä, ja tämän seurauksena voisi urapolulta toiselle hypätä nykyistä jouhevammin, Mykkänen näkee.


29

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

Turvallisuuden ja riskien tapaavat syyskuussa Tamp Pelastustoimi palaa osaksi turvallisuusalan suurtapahtumaa Tampereen messukeskukseen. Esillä on monipuolinen kattaus pelastustoimen välineistöä ja kalustoa, menetelmiä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

T

urvallisuuden ja riskienhallinnan ammattilaiset kokoontuvat syyskuussa puolivälissä Tampereelle pohjoismaiden suurimpaan ammattilaistapahtumaan, Turvallisuus-messuille. Messujen seminaareissa, tietoiskuissa ja työnäytöksissä käsitellään turvallisuusalan ammattilaisia kiinnostavia aiheita ajankohtaisella otteella. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa paloturvallisuus, riskienhallinta ja pelastustoimi. – Luvassa on alan ammattilaisille suunnattu, uudenlainen suurtapahtuma, jossa esitellään turvallisuutta aiempaa monipuolisemmin. Sisällöistä nousee vahvasti esiin työturvallisuus ja työhyvinvointi, jotka puhuttavat tänä päivänä alasta riippumatta. Lisäksi yhdeksi keskeiseksi teemaksi on nostettu riskienhallinta, kertoo projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messuilta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Turvallisuus-messut on erinomainen tilaisuus tutustua pelastusalan välineisiin, kalustoon sekä niiden valmistajiin ja myyjiin. Esillä ovat muun muassa palo- ja pelastusajoneuvot, nostolavaja puomitikasautot, palo- ja pelastusvarusteet, paloletkut, pumput, moottoriruiskut, sammutusjärjestelmät, vesisukellusvarusteet ja kemikaalinsekä öljyntorjuntakalusto. Palopäällystöliitto toteuttaa messujen yhteydessä tieliikennepelastamisen Road Rescue 2018 -koulutustapahtuman ja työnäytöksiä. Koulutuksessa esitellään muun muassa uuden autoteknologian mukanaan tuomia haasteita pelastajille. Seminaareissa puhuttaa muun muassa pelastustoimen verkostot ja yhteistyö. Messuilla käsitellään esimerkiksi uutta onnettomuuksista oppimisen toimintamallia, joka mahdollistaa pelastustoiminnan kehittämisen järjestelmällisellä tavalla sekä työ-


31

alan Yritysten Liitto STYL ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY . Palomiesliitto on yksi Turvallisuusmessujen yhteistyökumppaneista. n

TURVALLISUUS-MESSUT 11.—13.9.2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus vuorojen, paloasemien ja pelastuslaitosten välisen kokemusten ja oppien vaihdon.

Samaan aikaan Tampereen messukeskuksessa järjestetään myös EuroSafety-messut, Logistiikkamessut (12.—13.9.) sekä Työhyvinvointi-messut ja Työterveyspäivät (11.—12.9.) Turvallisuus-messujen vieraat pääsevät samalla tutustumaan kaikkiin näihin messutapahtumiin. Näidenkin messujen seminaareissa on mielenkiintoisia aiheita pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten ammattilaisille. Esimerkiksi Työhyvinvointi-messuilla esitellään psykososiaalisen riskin arviointia sekä työn väkivallan uhkan arviointia.

Avoinna: Ti 11.9. klo 10.00—17.00 Ke 12.9. klo 10.00—17.00 To 13. 9. klo 10.00—16.00

KUVAT TURVALLISUUS 2012 -MESSUILTA. KUVAT: SAMULI NIVA

hallinnan ammattilaiset pereella

Kutsukortilla sisään! Messuille on maksuton sisäänpääsy kutsukortilla tai rekisteröitymällä ennakkoon messujen nettisivulla. Muuten pääsylippu on 20 euroa.

Messutapahtumat järjestää Tampereen Messut pääyhteistyökumppaneinaan Suomen Työsuojelu-

TURVALLISUUSALATAMPEREELLA.FI #TURVALLISUUSTAMPERE18

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

PELASTUSTOIMINTA

Kemikaali-Kontio Kemikaalionnettomuuksiin koulutettu Kemikaali-Kontio on toiminut Satakunnassa jo vuodesta 2004 lähtien. Ryhmään kuuluu 41 henkilöä

Rauman kontti sisältää myös muutakin kalustoa ja kemikaalionnettomuuksissa sen tarkoitus on lähinnä toimia ensi-iskussa, ennen kuin muu kemikaalikalusto ehtii paikalle. Kanta-Porin puhdistuskontin avulla pystytään puhdistamaan parhaimmillaan 50 henkeä tunnissa. Sen kalustolla voidaan lämmittää linjastolla käytettävä vesi. Tämän lisäksi on rakenteilla myös neljäs kontti, johon lisätään muista konteista kalustoa. Samalla muita kontteja saadaan selkeämmäksi kalustoiltaan.

pelastusalueen eri asemilta.

K

emikaali-Kontiota hälytetään keskisuuriin ja suuriin kemikaalionnettomuuksiin. Hälytysmäärä ryhmällä vaihtelee yleensä viiden ja kymmenen välillä vuosittain. Viime vuonna se sai kahdeksan hälytystä. Kemikaali-Kontioon osallistuvat toimivat normaaleissa työvuoroissaan, mutta heitä voidaan hälyttää tehtäviin myös vapaavuorosta. Kemikaalikalustolle on Satakunnassa tarvetta, sillä alueella on paljon kemikaaleja käsittelevää ja valmistavaa pien- ja suurteollisuutta. Näitä ovat esimerkiksi Suomen suurin myrkyllisen aineiden varastokeskittymä Harjavallassa, kaksi kemikaalisatamaa, kaksi konttisatamaa, LNG-terminaali ja kaksi ydinvoimalaa. Satakunnassa on myös hyvin vilkas vaarallisten aineiden maantie- ja raideliikenteen kuljetusverkosto.

Kalusto konteissa Satakunnan pelastuslaitoksella kemikaalikalusto on sijoitettu konttikalustoon, ja laitokselta löytyy useampi koukkulava-auto konttien kuljettamiseen. Kemikaalikaluston pääkontti, teknisen torjunnan kontti, on sijoitettu Harjavaltaan. CBRNE-puhdistustoiminnan kontti sijaitsee Kanta-Porin paloasemalla sekä toinen kemikaalikaluston kontti Rauman paloasemalla.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Puhdistuslinjastoa puhdistustoiminnan konttiin rakentamassa Seppo Jokiranta.

Ylipalomies Seppo Jokiranta Harjavallasta on ollut mukana Kemikaali-Kontiossa vuodesta 2005 lähtien. Hän ja samassa vuorossa toimiva Tero Nurmi ovat muokanneet Harjavallan kemikaalikonttia vielä parempaan, käytännöllisempään muotoon vuosien varrella. Alun perin Harjavallan kontti on ollut Pelastusopistolla. – Kalustotilaa on muokattu meidän käyttöön paremmin toimivaksi. Kalustosta jotakin on poistettu ja uutta kalustoa asennettu tilalle, Jokiranta kertoo. >

Teksti ja kuvat ARTO PAPUNEN

– Satakunnan iskuryhmä


PELASTUSTOIMINTA

33

Seppo Jokiranta esittelee tehtyjä muutoksia konttiin muille Kemikaali-Kontion jäsenille.

Jarno Joensuu tutkii puhdistuskontin perässä olevaa kalustoa. Kalusto sisältää muunmuassa ilmakaaritelttoja.

Rauman kontissa on myös pukeutumistilat.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

PELASTUSTOIMINTA

Puhdistamislinja kykenee puhdistamaan 50 henkeä tunnissa ja linjaston vesi voidaan lämmittää.

Myös muita käytössä olevia kemikaalikontteja on kehitetty. Ne ovat olleet kattoon saakka kuormattuja. Nyt tehtävässä muutoksessa niihin saadaan enemmän tilaa ja niiden käyttäminen helpottuu ja nopeutuu. – Käytettävissä oleva kalusto on tällä hetkellä mielestäni melko hyvää ja monipuolista. Mutta ainahan on kehitettävää ja kalustoa lisätään mukaan tarpeen mukaan. Palomestari Sauli Virtanen vastaa kemikaalitorjunnasta ja hänen kanssaan teemme jatkuvaa yhteistyötä konttien suunnittelussa ja kehittämisessä, Jokiranta sanoo.

Isoja harjoituksia kahdesti vuodessa Kemikaali-Kontiolla on nykyisin suurempia harjoituksia kahdesti vuodessa. Ne painottuvat kaluston käsittelyyn ja alueen riskikohteissa tapahtuviin toimintaharjoituksiin. Tavoitteena on, että jokainen osallistuu vähintään yhteen harjoitukseen vuodessa. Tämän lisäksi ryhmäläiset tekevät perusharjoituksia omissa työvuoroissaan. Paloesimiehenä Kanta-Porin asemalla toimiva Jarno Joensuu kertoo, että kun ryhmä perustet-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Harjavallan paloasemalla on teknisen torjunnan kontti, joka on ollut aiemmin käytössä Pelastusopistolla.

tiin, oli tavoitteena saada pelastusjoukkueen verran henkilöitä koulutettua. – Koulutettujen määrä on siitä kasvanut ja nykyinen määrä riittää hyvin tällä hetkellä. Henkilöitä on mukana lähes kaikilta vakinaisilta paloasemilta. Henkilötarve hälytyksillä on vaihdellut muutamasta henkilöstä kahteen tai kolmeen yksikköön, Joensuu sanoo. Kemikaali-Kontiota on tarvittu tehtävissä myös oman pelastuslaitoksen ulkopuolella. Joensuun mukaan Satakunnassa on käytössä paljon sellaista vaarallisten aineiden torjuntakalustoa, josta on hyötyä myös naapurialueilla. Esimerkiksi vastaavaa puhdistuslinjastoa ei löydy naapuripelastuslaitoksilta. Joensuu näkee tärkeänä investointina sen, että Harjavallan kemikaalitorjuntakontti saataisiin sijoitettua pysyvästi vaihtolava-alustan päälle. – Tämä nopeuttaisi lähtöä merkittävästi. Nyt kemikaalikontti joudutaan vaihtamaan säiliökontin tilalle ennen lähtöä hälytykseen, Joensuu päättää. n


PELASTUSTOIMINTA

35

Eri toimijoiden käytännöt selville harjoituksessa LÄNSI-SUOMEN PELASTUSHARJOITUSALUEELLA järjestettiin huhtikuun lopulla harjoitus, missä saatiin testata eri viranomaisten yhteistyötä. Harjoitus on järjestetty aiempinakin vuosina, mutta tänä vuonna harjoitus toteutettiin käytännön joukoilla, kun se on aiemmin tehty vain karttaharjoituksena. Harjoitustahoina olivat Satakunnan pelastuslaitoksen lisäksi poliisi, puolustusvoimat, Porin kaupunki, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Harjoituksessa pakettiauto oli törmännyt linjaauton perään. Pakettiauton kyydissä oli sinappikaasua, joka levisi aiheuttaen vaarallisen aineen onnettomuuden. Yhdeksän hengen voimin mukana ollut Kemikaali-Kontio osallistui harjoitukseen perustaen puhdistamislinjan. Puhdistamislinjan jälkeen harjoituksen potilaat kuljetettiin kohti ensihoitoyksiköitä ja paikalle tuotua pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin yhteistä lääkintäkonttia. Kaikki harjoituksen 11 potilasta saatiin puhdistuslinjan kautta ensihoidon pariin puolessatoista tunnissa harjoituksen aloittamisesta. Harjoitukseen oltiin tyytyväisiä ja tämän tyyppisiä harjoituksia toivottiin lisää.

Poliisi ja puolustusvoimien henkilökunta pukeutuivat myös harjoituksessa suojavarusteisiin. Eniten palautetta harjoituksen jälkeen tuli yhteisen tilannekuvan ylläpitämisestä sekä siitä, kuinka sitä jaetaan kaikille yhteistyöviranomaisille. Viestiliikenteeseen sekä johtopaikan rauhoittamiseen muulta toiminnalta kiinnitettiin myös huomiota harjoituksen jälkeen. Jarno Joensuu toimi tässä harjoituksessa ensimmäisen paikalle tulleen pelastusyksikön esimiehenä. – Harjoitus sujui hyvin, vaikka resurssimme olivat pienet. Puhdistuslinja saatiin koottua ensimmäiseen vaiheeseen kymmenen minuutin aikana. Harjoituksessa jouduttiin tukeutumaan myös välittömässä hälytysvalmiudessa olevaan työvuoroon, joten aivan täyttä tehoa ei saatu puhdistuslinjasta irti, Joensuu kertoi harjoituksen jälkeen.

Potilaina harjoituksessa toimivat Satakunnan amAluepalopäällikkö Petri Ekberg totesi, että harjoituksessa saatiin hyviä oppeja viranomaisyhteistyöhön.

Palveluohjaaja Heli Lamminen kertoi, että ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat aiemminkin olleet pelastustoimen harjoituksissa potilaina.

Porin alueen aluepalopalopäällikkö Petri Ekbergin mukaan harjoituksen tarkoitus oli tutustua eri toimijoiden omiin toimintatapoihin. Samalla kuitenkin voitiin oppia myös omasta toiminnasta.

mattikorkeakoulun oppilaat. Harjoitusta seurannut Satakunnan ammattikorkeakoulun palveluohjaaja Heli Lamminen totesi, että Satakunnan ammattikorkeakoululla on jo 14 vuotta ollut pete-oppimisympäristö, jossa opiskelijoita perehdytetään toimintaan pelastustoimen kanssa. – Siihen kuuluvat myös fyysisen toimintakyvyn testaustoiminta sopimuspalokunnille, Ruiskukuntoterveydenedistämisprojektit sopimuspalokunnille, tutustuminen pelastusalan työhön "ilta palomiehenä" -tyyliin sekä osallistuminen pelastusalan ja ensihoitokeskuksen harjoituksiin potilaina. Teemme myös ammattipelastajien kanssa lihasaktivaatiomittareiden kokeilua erilaisissa työtehtävissä, Lamminen kertoi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

TYÖURAT

Päivystäjät tekevät 12 tunnin työvuoroja. – Tänään tulin TIKEen suoraan rivistä, kun varsinaisella päivystäjällä on sairauspoissaolo, palomies Max Martesuo kertoo. Pelastuskeskuksen työvuoroissa yhteensä kymmenellä palomiehellä ja kuljettajaoperaattorilla on perehdytys TIKE-tehtäviin.

KESKI-UUSIMAA: Palomiehet TIKE-päivystys on järkevä uusi työtehtävä tilanteessa, jossa palomiehen toimintakyky on alentunut vamman tai sairauden johdosta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus on pääsääntöisesti miehitetty yhden vakituisen TIKE-päivystäjän voimin ympärivuorokautisesti. Päivystäjät ovat kokeneita, monella on vuosien kokemus tilanne- ja hälytyskeskustyöskentelystä pelastustoimessa. Tarvittaessa tilannekeskukseen komennetaan tuuraamaan päivystäjä pelastuksen työvuorosta. Tyypillisesti näin tehdään, kun TIKEssä on sijai-

suustarvetta. Vantaan pelastuskeskuksen työvuoroissa on 2—4 palomiestä, joilla on valmius toimia tilannekeskuspäivystäjänä. Pelastuslaitoksella nähdään, että päivystäjän tehtävä, samoin kuin johtoauton kuljettaja-operaattorin tehtävä, ovat hyviä työurapaikkoja tilanteissa, joissa palomiehen työskentely työvuorossa estyy esimerkiksi sairastumisen tai kuntoutumisen johdosta (katso operaattorin tehtävänkuvasta

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

tilannekeskuksen päivystäjinä


TYÖURAT

juttu Pelastusalan ammattilaisen numerosta 2/2018). Ilman perehdytystä ja riittävää osaamista päivystäjän tuuraajaksi tai operaattorin tehtävään ei kuitenkaan voi siirtyä. Palomestari Arto Latvalan mukaan pelastuslaitos on toteuttanut omaa koulutusta ja muutenkin kannustanut palomiehiä omaehtoiseen osaamisen lisäämiseen. – Olen oikeastaan aika ylpeä kavereiden asenteesta ottaa selvää asioista ja oppia uusia taitoja, kuten ICT-osaamista. Sekä operaattorin että TIKEpäivystäjän tehtävät vaativat koko ajan yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikan taitoja, Latvala sanoo. Luonnollisesti tehtävissä vaaditaan näkemystä operatiivisesta pelastustoiminnasta ja sen tukitehtävistä. Operaattori ja päivystäjä ovat itsenäisiä tehtäviä. – On paljon asioita, joita voidaan sopia automaattisesti TIKEn tai operaattorin hoidettavaksi, jolloin pelastustoiminnan johtaja voi keskittyä entistä enemmän itse tehtävän johtamiseen, Latvala näkee.

Nykyaikaan päivitys onnistuu Yksi TIKE-päivystäjän tehtäviä tekevistä on palomies Max Martesuo, joka joutui viime vuonna kahteen isoon leikkaukseen. – Keväällä leikattiin kaularanka ja syksyllä alaselkä. Olen jäävi vesisukelluksesta ja muu operatiivinen työ on kevennettyä. Työurapaikkoja ei kovin paljon ole, joten päivystäjän tehtävä tuntui järkevältä. Tätä kautta tulee mahdollisuus tehdä myös johtoauton operaattorin työtä, Martesuo kertoo Martesuo kuvailee itseään "jurakauden edustajaksi", joka on päivittänyt itsensä nykyaikaan. – Tietokoneasiat olivat aikaisemmin täyttä hepreaa, mutta aika äkkiä uusia taitoja on oppinut. Työssä pysyminen ja päivystäjän tehtävän kunnialla hoitaminen ovat olleet hyviä motivaattoreita. >

37

Tilannekeskuksessa on some-seinä, jolla seurataan pelastuslaitoksen Facebook- ja Instagram-tilien saamaa palautetta. – Somessa pitää olla seurantaa. Jos havaitsemme kysymyksiä tai väärää tietoa, viesteihin pitää vastata, tilannekeskuspäällikkö Ilkka Heinonen perustelee. Kokemusta some-raivosta on: pieni myrsky nousi, kun laitos kampanjoi liikenneturvallisuudesta kuvalla, jossa pelastusauto oli pysäköity suojatielle.

Radat ja tiet näkyviin KESKI-UUDENMAAN tilannekeskuksen toimintoja pyritään jatkuvasti kehittämään. Toukokuussa asennettiin yhteys Liikenneviraston rataverkon valvontakameroihin. TIKEstä pystyy seuraamaan niin kehäradan kameroita kuin myös pelastusalueen kaikkia muitakin asemia, seisakkeita ja tunneleita. – Aikaisemmin oltiin sen tiedon varassa, mitä ratahallinnon päivystäjä meille välitti. Jos vaikka lentoaseman rautatieasemalla olisi roskispalo, niin rataliikennekeskuksen päivystäjä tulkitsisi kamerakuvaa pelastustoiminnan johtajalle. Uudella systeemillä myös pelastustoiminnan johtaja itse näkee tilanteen ja voi tehdä päätöksiä ja antaa määräyksiä sen mukaan. Maallikon tulkitsema kuva ei ole luotettavaa, palomestari Arto Latvala kertoo.

Liikennevirastolla on ratakameroita kymmenittäin, joten TIKEn

ruudulle on luotu niistä pikavalinnat, jolloin halutun kameran kuva saadaan nopeasti esille. – Kameran zoomaus ja kääntö on rajattu toiminnoista pois tietoturvan kannalta, tilannekeskuspäällikkö Ilkka Heinonen tarkentaa.

Seuraavassa vaiheessa TIKEen aletaan välittää myös Liikenneviraston tieverkon kameroiden kuvaa. – Tulevaisuudessa pelastustoiminnan johtaja ja operaattori voivat hyödyntää tieliikennekameroiden kuvaa johtamisessa niin TIKEssä kuin johtoautossakin ja tukea oman pelastustoimialueen yksiköitä monenlaisissa tehtävissä. – Isommissa onnettomuuksissa tarvitaan aina selkeä pelastustoimen päällystötasoinen johtaja paikan päälle, mutta pienemmissä onnettomuuksissa tilannetta johtaa yksikön esimies, jota voidaan tukea TIKEstä, Latvala selventää.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

TYÖURAT

Palomestari Latvala pitää Martesuota hyvän esimerkkinä siitä, että jos tulee tilapäisestikään vastoinkäymisiä palomiehen tehtävissä, niin hyvällä motivaatiolla ja asenteella sekä itsensä peliin laittamalla uuden osaamisen hankkiminen onnistuu. – Myös hieman arkipäivää oudommat ICT-asiat voi omaksua, jolloin niin TIKE-päivystäjän kuin operaattorin tehtävätkin hoituvat laadukkaasti, Latvala kannustaa. KUPin tilannekeskuspäällikkö Ilkka Heinonen pitää kokeneita palomiehiä hyvänä resurssina TIKElle. – Poliisilla tilannekeskuksiin valitaan henkilöitä, joilla on vahva kenttäkokemus. Sama ajatus toimii myös pelastuksen TIKEissä.

Tilannekuvaa, palvelua ja johtamisen tuki Vuoden ajan TIKE-päivystyksiä tehnyt Martesuo kuvailee tilannekeskusta näköalapaikaksi koko pelastuslaitokseen. – Kun yleensä palomies on duunissa pääsääntöisesti yhdellä asemalla, tässä tehtävät ulottuvat koko laitokseen ja kaikille asemille. KUPissa TIKE nähdään vahvasti tilannekuvaa keräävänä, ylläpitävänä ja jakavana keskuksena, jolla on myös tärkeä rooli operatiivisessa johtamisessa sekä sidosryhmien palvelussa. Pelastuskeskuksen osalta TIKE hoitaa kiinteistön kulunvalvontaa, vierailijoiden opastusta, asemakuulutuksia sekä varmistaa tiedon jakoa keskuksen eri toimijoiden välillä. – Prioriteetti ykkönen on operatiivisen toiminnan tukeminen 24/7 ja tähän liittyvä tilannekuvan ylläpito. Tilannekeskus seuraa pelastuslaitoksen yksiköitä PEKEn ja JOTKEn näytöiltä ja radiokuuntelulla. – Myös valtakunnallista yleistä tilannetta seurataan JOTKEn ja somen kautta, samoin Ilmatieteenlaitoksen, sähköverkkoyhtiöiden ja tietoliikenneyhtiöiden tilannekarttaa, Martesuo esittelee.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kahdennettu keskus PELASTUSLAITOKSET ovat toistaiseksi kehittäneet tilannekeskustoimintojaan lähinnä paikallisista tarpeista lähtien. Keski-Uudellamaalla on muutama oma piirre verrattuna muiden laitosten TIKEihin. Poikkeuksellista viranomaiskentässä on, että TIKE on täysin kahdennettu. – Pelastuskeskuksessa on kaksi päivystyspaikkaa ja kolmas on Peijaksen sairaalassa kymmenen kilometrin päässä. Peijaksessa on välitön tekninen johtamisvalmius. Teknisesti se on identtinen pelastuskeskuksen TIKEn kanssa, tilannekeskuspäällikkö Ilkka Heinonen kertoo.

Pelastuskeskuksen TIKEssä työskentelee myös omalla työpisteellään päivystävä palotarkastaja kello 9—15 välillä. – Palotarkastaja vastaa tilannekeskukseen puhelimitse tai sähköpostilla tuleviin kansalaiskyselyihin, jotka liittyvät rakenteelliseen paloturvallisuuteen. Tilannekeskuksessa työskennellään yhteensä kolmessa työajassa: päivystäjä 12 tunnin vuorossa, palotarkastaja päivävuorossa sekä operaattori ja palomestari 24 tunnin vuorossa.

Pelastuskeskus on Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä, joten TIKE osittain seuraa myös ilmaliikennettä sekä pitää yhteyttä lennonvalvontaan ja lentokentän pelastustoimeen. Hälytysten tukitoiminnot ovat vaihtelevia: – Juuri viimeksi Havukosken aseman yksikkö kysyi erään putkilukon sijaintia kohdekortilta. Hälytystehtävien jälkeen tyypillisesti vastataan vakuutusyhtiöiden, isännöitsijöiden ja poliisin yhteydenottoihin sekä päivitetään kohdekortit, Martesuo kertoo.

KUPin tilannekeskuksen juuret ovat Vantaan kaupungin valvomossa 1960-luvulla. Tästä päästiin aluehälytyskeskukseen ja vuosia myöhemmin hätäkeskusten valtiollistamiseen. – Hätäkeskus vastasi vain ydintehtävästään ja karsi muun palvelun pois. Kunnat näkivät, että palvelua ja tilannekuvaa tarvitaan, ja 2008 saimme käskyn selvittää, voiko vanhan kunnallisen valvomon muuttaa tilannekeskukseksi, kuvailee Heinonen kehityksen polkua nykytilanteeseen.

TIKE kerää pelastustoimen omista tehtävistä sekä eri lähteistä tulevat signaalit yhteen ja jakaa tästä koostuvaa tilannetietoa tarvittaessa kuntien avainhenkilöille. Vakavissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa kohteena ovat lisäksi valtion suunnassa sisäministeriön päivystys ja valtioneuvoston tilannekeskus. – Kun tämän verkoston ymmärtää, huomaa miten tärkeässä roolissa palomestarin tukena työskentelevä operaattori hälytystehtävässä onkaan. Operaattorilla on tiukka vastuu siitä, mitä kentältä viestitään ulospäin.

Kuntia ja kuntalaisia TIKE palvelee laidasta laitaan. Arkisia tehtäviä ovat puhelimella ja sähköpostilla tulleet tiedustelut ja kysymykset. Toista äärilaitaa edustavat kaupunkien johtoihin välitettävät hälytykset ja tilannekuvat. n


39

Apua lapsille pyöräilemällä Palomies-ensihoitaja Isto Ojakangas löysi Team Rynkebystä harrastuksen ja hyväntekeväisyyskohteen.

S

eitsemällä seudulla eri puolilla maata pyöräilyharrastajat valmistautuvat heinäkuun alkuun. Silloin keltaisesta väristään tunnetut Team Rynkeby — God Morgon -hyväntekeväisyystapahtuman osallistujat aloittavat 1200 kilometrin mittaisen matkansa Saksasta Pariisiin. Suomen kaupunkijoukkueissa on 254 pyöräilijää. Helsingin joukkueessa pyöräilee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana työskentelevä Isto Ojakangas, 55.

Lohjalla asuva Ojakangas osallistui tapahtumaan jo viime vuonna. – Pyöräilemme seitsemän päiväetappia, pituudeltaan 100—200 kilometriä. Etappien lähtö- ja päätepisteet on annettu järjestäjän toimesta, mutta tiimi saa itse valita reitin. Keskinopeus on 25—27 kilometriä tunnissa. Emme siis aja kilpaa, vaan retkiajoa, Ojakangas kertoo. Joukkueet kokoontuvat lauantaina 29.6. Helsinkiin Rautatientorille, josta pyöräillään Vuosaaren satamaan. Itämeren yli Travemündeen matkataan laivalla. Ensimmäiselle etapille startataan sunnuntaiaamuna, maali on lauantaina 7.7. Pariisissa.

Team Rynkebyn hyväntekeväisyystapahtumaan osallistuu tänä vuonna 1900 pyöräilijää ja 450 huoltotiimiläistä Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Färsaarilta ja Islannista. Tempauksella kerätään varoja syöpään sairastuneiden lasten ja nuorten sekä

heidän perheidensä hyvinvoinnin tueksi sekä syöpätutkimuksen edistämiseksi. Kaikki Suomessa kerätyt varat käytetään lyhentämättömänä Aamu Säätiön ja Sylva ry:n kautta suoraan kohteisiin. Juuri se, että sponsoriraha menee suoraan avustuksiin, lyhentämättömänä, oli Ojakankaalle tärkeää, kun hän alun perin innostui lähtemään mukaan. – Maantiepyöräily on kutkutellut itseäni aina, mutta en vaan ollut saanut aikaiseksi aloittaa harrastusta. Minulla tuli tarvetta nostaa omaa kuntoa, joka kieltämättä oli päässyt vähän laskemaan. Tässä yhdistyi suunnitelmallinen ja johdettu liikuntaharrastus ja hyvä tarkoitus. Joukkueessa on aina sekä ensikertalaisia että kokeneita pyöräilijöitä. Tempauksen yksi tarkoitus on levittää maantiepyöräilyn "ilosanomaa". n Lue aiheesta pitempi juttu netistä: ammattilainen.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

TYÖTURVALLISUUS

Asiat etenevät

Halu kehittää työpaikasta turvallisempi ja parempi työskennellä ajoi Markku Savilahden työsuojeluvaltuutetuksi.

Y

lipalomies Markku Savilahti on toiminut Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna 22 vuotta. Sinä aikana pelastusalan työsuojelussa on otettu aimo harppaus eteenpäin yhdessä jos toisessakin asiassa. Pelastusalan ammattilaisten työvälineet ja varusteet ovat parantuneet, riskienarvioinnissa ja -hallinnassa on menty eteenpäin ja työsuojelun prosesseja on kehitetty. Nykyään kaikilla on esimerkiksi henkilökohtaiset sukelluspuvut ja savusukellusmaskit, mikä aikoinaan ei ollut itsestään selvää. Vesisukeltajillekin oli vain muutama yhteiskäytössä ollut puku. Savilahden aloittaessa Tampereen palokunnassa kesämiehenä vuonna 1981, tilanne oli vieläkin surkeampi. – Siihen aikaan varusteet olivat, mitä olivat. Oranssi haalari, joka ei käytännössä suojannut mitään. Kypärät olivat sellaisia munankuoren valkoisia kypäriä, Savilahti muistelee. – Kesämiehenä menin vaatturilta hakemaan uutta kypärää. Hän kysyi, olenko virkamies vai viransijainen. Kun kerroin olevani viransijainen, hän totesi, että saan kypärän, jossa on 400 astetta kuumuutta kestävä pleksi. Virkamiehet saivat 800 astetta kestävän.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Ajattelin silloin, että jaaha täähän on hieno homma, kun nuoret miehet lyödään kuitenkin ekana joka paikkaan. Työsuojeluvaltuutetun tehtävistä Savilahti kiinnostuikin juuri siksi, että hän halusi päästä vaikuttamaan asioihin ja kehittämään työpaikkaa turvallisemmaksi ja paremmaksi työskennellä. Tampereen paloaseman työsuojeluvaltuutettu hänestä tuli 90-luvun puolessa välissä, kun entinen työsuojeluvaltuutettu siirtyi kesken kauden toisiin tehtäviin. Valtaosan viidestä ja puolesta kaudesta Savilahti on toiminut osa-aikaisena työsuojeluvaltuutettuna — vasta viimeiset kaksi vuotta pesti on ollut kokoaikainen.

Työsuojeluvastuu on työnantajalla. Mutta jos et ole vienyt tietoosi tulleita asioita eteenpäin, jää pallo sinulle, jos jotain sattuu.

Kun työsuojeluvaltuutettu hoitaa tehtäväänsä täydellä työpanoksella, saa hän myös enemmän aikaiseksi ja se on sekä työnantajan että henkilöstön etu. – Kyllähän se sellaista rämpimistä oli osaaikaisena työsuojeluvaltuutettuna. Aina oli huono omatunto, Savilahti toteaa. – Oli huono omatunto siitä, kun jätti paloautossa paikkansa tyhjäksi ja jouduttiin kikkailemaan toista tilalle. Ja oli huono-omatunto paloautossa, kun ei pystynyt täydellä panoksella tekemään ajankäytön oikeuttamaa aikaa työsuojeluvaltuutetun hommia. >

Teksti ja kuvat TUIJA TERVO

neuvottelemalla


TYÖTURVALLISUUS

41

Markku Savilahti on toiminut työuransa aikana pitkään vesisukeltajana. Hänen aloittaessa vesisukeltajan tehtävissä 80-luvulla laitoksella ei ollut vielä henkilökohtaisia sukelluspukuja.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


42

TYÖTURVALLISUUS

Asioita on vietävä eteenpäin Työsuojelutoiminta on riippumatonta ammattiyhdistystoiminnasta. Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä. Tästä syystä Savilahti erosi paikallisen palomiesyhdistyksen hallituksesta, kun hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Vaikka työsuojeluvaltuutettuna hän ei ole ollutkaan Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisten hallituksen jäsen, on hän osallistunut hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta. – Minusta on ollut aivan loistava systeemi, että käyn hallituksen kokouksissa. Niissä käsitellään aina yhtenä kohtana työsuojeluasioita, Savilahti kertoo. – Työsuojeluvaltuutettuna istun yt-ryhmässä, josta vien viestiä yhdistyksen hallitukselle ja vastaavasti hallitukselta yt-ryhmään. Verkostoituminen, kuunteleminen ja viestien välittäminen ovatkin Savilahden mielestä avain asioita työsuojeluvaltuutetun tehtävässä. Verkostoitua kannattaa paitsi oman pelastuslaitoksen sisällä, myös ulkopuolella. Tampereella kaupungin työsuojeluvaltuutetut kokoontuvat kerran kuukaudessa, samoin työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Nämä tapaamiset ovat olleet tehtävän hoitamisen kannalta hedelmällisiä, sillä niistä on saanut hyviä vinkkejä käytänteistä ja tietoa, miten viedä asioita eteenpäin kaupungin sisällä. Asioiden eteenpäin vieminen ja niiden perään katsominen ovat Savilahden näkemyksen mukaan työsuojeluvaltuutetun tärkeimmät tehtävät. Savilahti pyytää lähettämään kaikki aloitteet ja vinkit sähköpostilla, jotta niiden eteenpäin vieminen ei jää pelkästään hänen muistin varaan. Silloin niistä jää jälki myös ilmoittajalle. – Työsuojeluvastuu on työnantajalla. Mutta jos et ole vienyt tietoosi tulleita asioita eteenpäin, jää pallo sinulle, jos jotain sattuu, Savilahti toteaa. Tärkeää on myös antaa palautetta henkilökohtaisesti aloitteiden ja vaarailmoitusten tekijöille. – Palaute on pirun tärkeää. Se iso kitinä johtuu monta kertaa siitä, että ei tiedetä mitä asioille on tehty. Tuntuu, että mitään ei ole tapahtunut, kun kukaan ei vastaa aloitteeseen tai ilmoitukseen.

Työsuojelun merkitys ymmärretään Työsuojelun ääntä kuunnellaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella tänä päivänä hyvin. Savilahti kiittelee, että työsuojelupäällikön kanssa he ovat pikem-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Vuosikymmenten aikana työpuvut ja -varusteet ovat kehittyneet huikeasti. Asbestihuppu suojasi sammutusmiestä säteilykuumuudelta. Asbestin käyttö kiellettiin vasta 1980-luvulla.

Palaute on pirun tärkeää. Se iso kitinä johtuu monta kertaa siitä, että ei tiedetä mitä asioille on tehty.

minkin työpari kuin työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Myös talon johdon kanssa on asiallinen keskusteluyhteys ja hyvä henki. – Vielä 90-luvun puolessa välissä yleisesti ajateltiin, että työsuojeluväki oli se kitisevä porukka, joka aina vaati kaikkea ja niihin meni vain rahaa. – Nyt ymmärretään, että moni asia on perusteltua ja riskiarvioinnin kautta tulevaa. Se on työnantajankin etu, että asiat hoidetaan. – Jos sattuisi vakava työtapaturma, niin pöyhittäisiin kaikki — kenen vastuulla asia on ollut ja kuka on jättänyt hoitamatta vastuullansa olevan asian.


TYÖTURVALLISUUS

Työsuojelupäällikkö Pekka Mellin ja työsuojeluvaltuutettu Markku Savilahti ovat työsuojelun työpari Pirkanmaan pelastuslaitoksella.

Pirkanmaalla ymmärretään, että työsuojeluun laitetuilla euroilla saadaan työpaikka turvallisemmaksi, työvälineet paremmaksi sekä ilmapiiri ja työtyytyväisyys hyväksi. Satsatut eurot tulevat takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työtapaturmina. Myös neuvottelukulttuuri on laitoksella parantunut 90-luvulta lähtien. Sen rakentamisessa

43

on ollut oma merkityksensä myös henkilöstön edustajien asenteilla. – Meillä ei mökötetä, hakata nyrkkiä pöytään eikä uhkailla, vaan keskustellaan, esitetään perusteluja ja neuvotellaan, kertoo Savilahti. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies tekevät Pirkanmaalla tiiviisti yhteistyötä, minkä Savilahti on kokenut hyväksi käytännöksi ja toivoo sen leviävän myös muihin pelastuslaitoksiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksella toimii työsuojeluasiamiesten ja varavaltuutettujen verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti. Vastaavanlaista pelastuslaitosten työsuojeluverkostoa Savilahti toivoo maanlaajuisesti. n

Ammattilainen.fi Pelastushenkilöstö kilpailemaan turvallisuushavainnoista? Lue verkkolehdestä lisää Markku Savilahden ajatuksia työsuojelun kehittämisestä.

Työsuojeluvaltuutettu kehittää työturvallisuutta TYÖPAIKKOJEN työturvallisuuden ja työhy-

vinvoinnin kehittämisessä työsuojeluvaltuutetuilla on keskeinen rooli. He ovat valmisteluasiantuntijoita, jotka selvittävät mitä kehittämistarpeita työympäristössä, työpaikalla ja henkilöstöllä on. He ovat myös viestinviejiä työturvallisuusasioissa. Tärkeä työsuojeluvaltuutetun tehtävä on välittää työntekijätason tietoa työturvallisuus- ja työterveysasioista käsiteltäväksi yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Jos työpaikalla on työsuojelutoimikunta, työsuojeluvaltuutettu on sen jäsen. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisöön liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee myös kannustaa edustamiansa työntekijöitä kiinnittämään huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen ja tekemään ehdotuksia turvallisuuden kehittämiseksi.

Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen työpaikan työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyvät turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot. Hän voi olla mukana työpaikan työsuojelutarkastuksessa ja muiden asiantuntijoiden tutkimuksissa, jos tarkastaja tai asiantuntija katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetulla on lisäksi oikeus keskeyttää sellainen työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle ja terveydelle. Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edustajalle.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada koulutusta ja kohtuullinen vapautus työstään tehtäviensä hoitamiseksi sekä korvausta tehtävien hoitamisesta aiheutuvasta ansion menetyksestä. Henkilöstön edustajana työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain perusteella korostettu irtisanomissuoja.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

TYÖKYKY: Hyvät käytännöt Työterveyslaitos on koonnut uudelle verkkosivustolle hyviä käytäntöjä pelastushenkilöstön työn kehittämiseen ja työkyvyn edistämiseen.

S

ivuston tavoitteena on kannustaa työpaikkoja oppimaan toisiltaan ja näin edistää fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä tekevien terveyttä ja työkykyä työpaikoilla. Hyvien käytäntöjen koostamisesta on vastannut Kroppa ja nuppi kuntoon -hanke, joka on osa laajaa TyhyverkostoX-ESR-hankekokonaisuutta. Hyvät käytännöt on koottu kolmen teeman alle – "Varhaisesta tuesta urapolkuihin", "Liikuntaa ei voi ohittaa" sekä "Yhteistoiminnassa on voimaa". Käytännöt on koottu pelastuslaitoksilta ympäri Suomen.

Työkyvyn varhaisesta tuesta urapolkuihin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on panostettu perehdyttämiseen, josta työkyvyn varhainen tuki oikeastaan alkaa. Vaikka jokainen saa jo opiskeluaikana perusvalmiudet työn tekemiseen, on työpaikan kulttuurin ja toimintatapoihin tutustuminen heti pelastuslaitokselle tultaessa tärkeää ammattiidentiteetin, osaamisen ja hyvinvoinnin muodostumisen kannalta. Varhaisen tuen malliin on puolestaan panostettu Länsi-Uudellamaalla, jossa yksilötason ongelmiin pyritään saamaan ratkaisu ennen kuin ne alkavat vaikuttaa työyksikön ilmapiiriin ja hyvinvointiin. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kehitetty malli

u

urapolun luomiseen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Lähtökohtaisesti haluamme itse kukin pysyä työelämässä, mutta niin että työtehtävät pysyvät mielekkäinä.

Liikuntaa ei voi ohittaa Pelastusalan operatiiviset tehtävät vaativat väistämättä hyvää fyysistä kuntoa, joten liikunta-asioita ei voi ohittaa. Sekä Oulu-Koillismaan että Helsingin

www.ttl.fi/hyvat-kaytannot-palo-ja-pelastustoimen-tyohon

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


45

yhteiseen käyttöön Yhteistoiminnassa on voimaa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on perustettu motivoiva ja itseohjautuva tiimi tieliikennepelastamisen toimintojen kehittämiseen. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan toiminnan laadun lisäksi myös pelastajien työturvallisuutta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja heidän työterveyshuoltonsa yhteistyössä on monia hyviä piirteitä, joita kehitetään jatkuvasti ja systemaattisesti yhdessä. Työterveysyhteistyö vaikuttaa olevan kiinteä osa pelastuslaitoksen muuta toimintaa, ja se kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin reagoiden mahdollisimman varhain työkyvyn uhkiin. Viimeisenä, mutta ei vähäpätöisimpänä, on sivustolle nostettu esimerkki Porista. Periaatteella ”meillä täällä hommia ei tee kenttäjohtajat ja P3:t, vaan täällä tekee hommia Ville, Martti ja Jaska”, on Porissa kehitetty organisaatiorajoja ylittävää toimintaa niin että toiminta hälytystehtävissä olisi luontevampaa ja sujuvampaa ja edistäisi tilanteen ratkaisemisen lisäksi myös työhyvinvointia. Hyvien käytäntöjen kehittäminen on ylipäätään aina prosessi. Eri pelastuslaitokset ovat kehittämistyössään eri vaiheissa. Joka tapauksessa kannattaa hyödyntää muiden kokemuksia, näin voi saada tukea omille ajatuksille ja/tai välttää virheitä. Kannattaa käydä tutustumassa nettisivulle koottuihin käytäntöihin tarkemmin! n

SIRPA LUSA VANHEMPI TUTKIJA

pelastuslaitoksella on kehitetty toimintatavat liikunnan organisoimiseksi. Oulu-Koillismaalla henkilöstöllä on mahdollisuus käydä liikunnanohjaajan ohjaamalla kehonhuoltotunnilla. Helsingin pelastuslaitoksessa on koulutettu liikuntavastaavia, jotka vetävät liikuntaharjoittelun vuoroissa. Järkevällä, esim. kehonhallintaa- ja huoltoa sisältävällä, harjoittelulla voidaan estää muun muassa liikuntaan usein liittyviä tapaturmia.

ANNE PUNAKALLIO VANHEMPI TUTKIJA TYÖTERVEYSLAITOS

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS / ELINA RANTALA

46

Henkilöstön ääni kuuluu lautakunnassa Helsingin pelastuslautakunta voi suoraan kokouksessa kysyä henkilöstön edustajan mielipidettä käsiteltävänä olevaan asiaan.

H

elsingin kaupungin pelastuslautakuntaan on ensimmäistä kertaa otettu mukaan henkilöstön edustaja. Pelastuskomentaja Simo Weckstén nimesi edustajaksi harjoitusaluemestari Asko Reinikaisen, joka jo entuudestaan on laitoksen johtoryhmässä henkilöstön edustajana. Reinikainen on Helsingin palohenkilöstön puheenjohtaja. Pelastuslautakunta johtaa pelastuslaitoksen toimintaa — esimerkiksi päättää talousarviosta, palvelutasosta ja lausunnoista. Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä viidestä puolueesta ja se kokoontuu 12 kertaa vuodessa. Jäsenet valitaan valtuustossa. Pelastuslaitoksen viranhaltijoista kokouksiin osallistuvat säännöllisesti hallintopäällikkö, pelastusjohtaja ja tekninen päällikkö — sekä nyt myös henkilöstön edustaja. Reinikainen pitää tehtävää mielenkiintoisena, sillä se antaa mahdollisuuden tarvittaessa kertoa henkilöstön mielipiteen päätettävänä oleviin asioihin. – Lautakuntaan tuotavat päätösesitykset ovat virkamiesten huolella valmistelemia, mutta aiheesta riippuen poliitikot voivat haluta kuulla myös henkilöstön näkökulman. Nyt se on mahdollista suoraan kokouksessa, kun paikalla on henkilöstön edustaja johtoryhmästä, Reinikainen sanoo. Kokouksiin pitää olla hyvin valmistautunut, Reinikainen sanoo huomanneensa. – Henkilöstön edustajan tulee etukäteen tarkasti tutustua asiakirjoihin, jotta kokouksessa pystyy ottamaan kantaa, jos näkemystä käsiteltävään asiaan kysytään.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Helsingin pelastuslautakunnan puheenjohtaja Matias Turkkila (ps) toivotti Asko Reinikaisen tervetulleeksi lautakuntatyöhön.

Henkilöstön edustajia kolmella seudulla Helsingin lisäksi henkilöstön edustaja on tiettävästi vain Päijät-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksien poliittisissa elimissä. Päijät-Hämeessä johtokunnassa henkilöstön edustaja on ruiskumestari Jouni Kokki, joka toimii Lahden palomiesyhdistyksen puheenjohtajana. Länsi-Uudellamaalla johtokunnan kokouksissa henkilöstöä edustaa päätoiminen pääluottamusmies Petri Torkkel Espoon palohenkilöstöstä. Nykyiset pelastuslautakunnat ja johtokunnat jäävät historiaan maakuntauudistuksessa. Vielä ei ole tarkkoja tietoja siitä, miten pelastustoimen poliittinen ohjaus rakennetaan, mutta mahdollisesti jokaiseen 18 maakuntaan tulee pelastuslautakunta tai vastaava. – Maakunnissa on nyt mahdollisuus vahvistaa henkilöstön aitoa osallistumismahdollisuutta työpaikan yhteistoimintaan ja nimetä lautakuntiin henkilöstöedustaja heti alusta alkaen, kannustaa järjestön johtaja Kim Nikula Palomiesliitosta. n


47

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

Arvot muistuttavat työmme merkityksestä

P

elastusala käynnisti arvoprosessin keväällä 2017, jatkumona pelastustoimen strategiatyöskentelylle. Palosuojelurahaston rahoittamaan arvotyöskentelyyn kutsuttiin laaja yhteistyörintama. Pelastusalan vuonna 2007 julkistetut arvot inhimillisesti,

ammatillisesti, luotettavasti ovat kestäneet aikaa ja niistä halutaan pitää kiinni jatkossakin.

Itsellenikin arvot muistuvat mieleen jo Pelastusopiston ajoilta, mutta ei siksi, että niiden sisältö olisi ollut jotenkin erityisen mieleenpainuva. Pikemminkin siksi että ne on silloin opetettu — yhtä lailla kuin moni termi rakenteellisesta palofysiikasta tai turvallisuusviestinnästä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että mikään edellä mainituista ei ole luultavasti ajanut montaakaan henkilöä pelastajaksi. Toimivatko palomiehet siis vailla näitä jaloja arvoja? Todellakaan eivät. Selkärangastamme tulevan toimintamme perusta kumpuaa jostakin muualta kuin kollektiivisesti päätetyistä arvoista. Arvoilla, kuten tekijöilläkin on alallamme monet kasvot. Ammatillisuus voi olla meille sitä, että osaamistasomme ja fyysisen suorituskykymme puolesta olemme valmiita mihin tahansa, milloin tahansa. Inhimillisyys vaikkapa sitä, että teemme työmme muita ihmisiä, emme työnantajaa tai itseämme varten. Luotettavuudella voi vastaavasti olla useampikin ulottuvuus. Luotta-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

mus voi olla keskinäistä, kollegiaalista. Sellaista, jonka vuoksi tiedämme, että koko henkilöstö lähtee jokaiselle keikalle samalla motivaatiolla. Se on myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että kun saavumme paikalle, teemme kaikkemme auttaaksemme. Oli autettava kuka tahansa.

Arvoprosessilla ja arvoillakin on kuitenkin paikkansa, koska se avaa väylän lisätä alamme arvostusta. Hyvät ja erityisesti hyvin julkituodut arvot ja niiden tehokas jalkauttaminen muistuttavat ihmisiä siitä arvokkaasta työstä jota teemme. Kaikki arvostavat työtämme, mutta lisäämällä yhtälöön henkilökohtaisemman lähestymiskanavan — eli itse pelastajan, ensihoitajan,

hätäkeskuspäivystäjän, sammutusmiehen, palomestarin tai jonkun muun alalla työsken televän — meillä on mahdollisuus laajentaa arvostusta työstä sen tekijöihin.

Pelastusala on perinteisesti halunnut pitää yllä haavoittumatonta, kaikesta selviävää imagoa. Tällä imagolla on paikkansa, eikä sitä ole syytä murentaa. Ehkä kuitenkin pieni inhimillisen pehmeyden tai herkkyyden ripaus voisi tehdä meistä helpommin lähestyttäviä ja korostaa alamme asemaa Hyvien puolella. n

JARI KOIVULUOMA ASIAMIES PALOMIESLIITTO


49

SPALin avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta Palomiesliiton lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun lääketieteellistä hoitoa ei saada työnantajan, tämän vakuutuksen tai työterveyshuollon kautta.

Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat. Katso tarkat hakuohjeet sekä avustusten kriteerit netistä: www.palomiesliitto.fi > Jäsenpalvelu > Jäsenedut > SPALin avustusrahasto.

OTA SEURANTAAN PALOMIESLIITTO SPAL FACESSA

Lisätietoja Palomiesliiton toimistolta: puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

ENSIHOITO

Johtamismallit vaihtelevat erva-alueittain Teksti TUIJA TERVO Kuvat LEHTIKUVA, TUIJA TERVO

Kahden kenttäjohtajan työpari varmistaa ensihoidon johtamisen parhaiten jokaisena hetkenä, todettiin Xamkin seminaarissa.

E

nsihoidon johtamisjärjestelmät Suomessa olivat keskustelunaiheena huhtikuussa Kotkassa järjestetyssä seminaarissa. Seminaarin ideoi ja järjesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu — Xamkin ensihoidon kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Se järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Seminaarissa esiteltiin eri sairaanhoitopiirien ensihoidon johtamisjärjestelmiä sekä keskusteltiin, mikä johtamisjärjestelmissä on hyvää ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka toi keskusteluun lainsäädännön näkökulmaa, miten ensihoitopalvelut tullaan hallituksen valmistelun mukaisesti järjestämään ja tuottamaan. Tällä hetkellä johtamisjärjestelmät kenttäjohtajatoiminnan käytännön osalta ovat vaihtelevia. Hyksin ervaalueella toimitaan esimerkiksi kuudella erilaisella mallilla. Osassa maan sairaanhoitopiireistä kenttäjohtaja keskittyy ensihoidon operatiiviseen ja lääkäri lääketieteelliseen johtamiseen ja yh-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

teistyö heidän välillä on varsin tiivistä ja sujuvaa. Toisaalla kenttäjohtajien työnkuvassa potilaiden hoitaminen on voimakkaasti esillä. Kymenlaaksossa esimerkiksi kenttäjohtajan toimenkuvaan kuuluu operatiivisen johtamisen lisäksi toimia kuljettavassa hoitotason yksikössä hoitovastuullisena. Satakunnassa taas kenttäjohtaja keskittyy johtamiseen eikä ole vasteissa mukana. Terveydenhuoltolain ja sen uudistusten valossa palvelut kansalaisille tulisi järjestää mahdollisimman yhdenmukaisesti. STM:n lakivalmistelun mukaan kenttäjohtajan tehtävä on keskittyä ensisijaisesti ensihoidon johtamiseen, hoitotehtävät tulisi järjestää muilla resursseilla.

Ihannetilanteessa johtaja keskittyy johtamiseen Seminaarin esitysten perusteella erilaisten ensihoidon johtamisjärjestelmien edustajat kokevat pääsääntöisesti oman toimintamallinsa toimivaksi, vaikka kehittämiskohteitakin niistä löytyy. Osa totesi, että kenttäjohtajan ollessa hoitotehtävällä, keskittyminen

Kenttäjohtajan auto Helsingin Kansalaistorin kulmalla viime uudenvuoden aattona.

johtotoimintaan ja tilannekuvan ylläpitämiseen väkiselläkin kärsii, mikäli hän on alueen ainoa kenttäjohtaja. Yhdeksi ratkaisuksi tähän esitettiin, että kenttäjohtamisyksiköissä tulisi olla kaksi henkilöä, jolloin toinen pystyisi keskittymään hoitamisen tukemiseen ja toinen kenttäjohtotoimintaan. Pirkanmaalla kahden kenttäjohtajan työparitoimintaa on pilotoitu viime syksystä lähtien ja malliin on oltu hyvin


ENSIHOITO

51

Mitä enemmän meille lyödään uutta romua ja laitetta autoon sekä lisä- ja jatkokoulutetaan vaativiin tilanteisiin, sitä enemmän se syö aikaa johtamistoiminnasta.

tyytyväisiä. Myös Lapissa kenttäjohtajalla on virka-aikana työparina toinen kenttäjohtaja. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö Panu Karjalainen totesikin, että johtamisjärjestelmien ja johtamiskyvyn turvaaminen kenttäjohtoalueilla on tärkeää. – Johtaminen on johtamista ja hoitaminen on hoitamista. Siinä vaiheessa kun yksi ihminen yrittää tehdä kaikkea, joku kärsii, painotti Karjalainen. – Ihannetilanteessa johtajalla pysyy koko ajan tilannekuva ja hän keskittyy johtamiseen. – Toki johtaja voi olla myös hyvä hoitaja ja voi toimia työvuorossa lääketieteellisenä kärkenä, mutta keskittyy mieluusti vain yhteen rooliin kerrallaan, sanoi Karjalainen.

Viestinnässä parannettavaa moniviranomaistehtävissä

KYS ervan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitoa esitteli ensihoidon kenttäjohtaja Tommi Partanen.

Ensihoidon johtamisen haasteina mainittiin hoito- ja johtamistehtävien yhtä aikaisen hoitamisen lisäksi jatkuva teknisten laitteiden lisääntyminen ja koulutusten määrän kasvu. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


52

ENSIHOITO

STM:N ERITYISASIANTUNTIJA LASSE ILKKA:

Kotihoidon tehtävät eivät kuulu ensihoitopalveluun SOTE-UUDISTUKSEN valmistelun yhteydessä on ollut liikkeellä erilaisia näkemyksiä perusteista, joilla ensihoitopalvelut tullaan tuottamaan sekä mitä ensihoitopalveluihin kuuluu. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka haluaa selkeyttää hallituksen linjauksia lainsäädännön valmisteluun. Ensihoitopalvelujen järjestäminen on tulevien 18 maakunnan tehtävä. Pääpaino tulee olemaan maakunnan omassa tuotannossa, mikä tarkoittaa sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten tuotantoa yhdessä. Lisäksi maakunnilla tulee olemaan mahdollisuus hankkia täydentävää palvelua yksityissektorilta kilpailuttamalla. Ilkka painottaa, että ensihoitopalveluun eivät kuulu kotiin vietävät ei-päivystykselliset palvelut. Esimerkiksi kotihoito tai suunnitellut kotisairaalakäynnit, jolloin käydään tiputtamassa antibiootteja tai otetaan näytteitä. Kotiin vietävät ei-päivystykselliset palvelut ovat muun yleisen sote-tuotannon tapaan kilpailutuksen alaisia. Myös ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot tulee hankkia kilpailuttamalla.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä tullaan erityisalueiden sijaan puhumaan maakuntien yhteistyöalueista. Ajatuksena on, että maakunnat yhdessä ohjaavat yhteistyöalueiden toimintaa. Kenttäjohtajan toiminta on tullut Suomen terveydenhuoltolakiin 2010. Ensihoitoa on jatkossa pystyttävä ohjaamaan ja johtamaan paitsi maakunnan tasolla, myös yhteistyöalueen tasolla. – Tällä on iso merkitys valmiuden ja varautumisen kannalta. Nykyajan uhkakuvatkin ovat sellaisia, että harva maakunta selviää niistä ihan yksin, toteaa Ilkka. – Usein häiriötilanteet ovat sellaisia, joissa tulee terveydenhuollon potilaita tai sosiaalitoimen asiakkaita siinä määrin, että vaaditaan suurempi määrä resursseja mitä on yhdessä maakunnassa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

STM:n erityisasiantuntija Lasse Ilkka kertoo, että sote-uudistukseen liittyvät terveydenhuoltolain ensihoidon pykälät ovat valmistelussa.

Nykyajan uhkakuvatkin ovat sellaisia, että harva maakunta selviää niistä ihan yksin.


53

Kotkassa järjestettyyn seminaariin saapui ensihoidon ammattilaisia ympäri Suomen.

Ensihoidon johtamisjärjestelmät -seminaari järjestettiin ensihoidon tilaajan eli erva-alueiden näkökulmasta, kertoo puhetta johtanut ensihoidon lehtori Hannu Salonen.

– Mitä enemmän meille lyödään uutta romua ja laitetta autoon sekä lisä- ja jatkokoulutetaan vaativiin tilanteisiin, sitä enemmän se syö aikaa johtamistoiminnasta, totesi Hyks Peijaksen ensihoidon kenttäjohtaja Simo Ekman. Muutamissa sairaanhoitopiireissä kenttäjohtajan toimenkuvaan kuuluu henkilöstöhallinnon tehtäviä, mitkä koettiin myös vievän aikaa varsinaisilta ydintehtäviltä. Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa nähtiin jonkin verran kehittämisen paikkoja. Toisilla alueilla yhteistyö pelastustoimen kanssa oli mutkatonta ja sujuvaa. Toisilla alueilla keikat ja viestiliikenne toimivat poliisin kanssa paremmin. Useamman viranomaisen tehtävässä haasteeksi mainittiin viestinnän toimivuus. Tilannekuvan muodostaminen hankaloituu, jos tilanteen yleisjohtaja, poliisi tai pelastus, ohittaa Virve-liikenteen ja ryhtyy viestimään puhelimella soittamalla. Mutta jos Virven käyttö hallitaan ja löydetään yhteiset puheryhmät, asiat sujuvat hienosti. – Kun Virvestä tulee tiedot, mekin voimme muodostaa tilannekuvaa ja saamme tiedon, mitä yleisjohtaja mei-

naa tehdä ja linjata tilanteen toimintamallin, kiteytti Kys ervan ensihoidon kenttäjohtaja Tommi Partanen.

Ensihoito on haluttu lapsi Pelastuslaitosten ja sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen saman työnantajan alaisuuteen maakuntauudistuksessa luo mahdollisuuksia parempaan viranomaisyhteistyöhön. Karjalainen totesi, että keskusteluyhteys olisi luonnollisempi kun katto-organisaatio olisi sama. – En näe sitä millään tavalla uhkana hyväksi rakentuneelle terveystoimen yhteistyölle, jos ollaan pelastuksen kanssa läheisessä yhteistyössä, Lapin shp:n ensihoitopäällikkö Karjalainen sanoi. Ensihoito on haluttu lapsi, kun sen haluaa sekä pelastustoimi että terveydenhuolto, Ekman jatkoi ajatusta ja painotti, että ensihoito kuuluu molempiin. – Näen maakuntauudistuksen mahdollisuutena. Sen myötä ensihoito pääsee vielä paremmin kehittymään molempien puolien palvelijaksi — keskeiseksi osaksi terveydenhuoltoa ja päivystyspalvelua sekä hätätilapalveluja, Ekman totesi. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


e h r e P a SuperKiv nten perheet viettivät se jä i ks ia nn ku en id re hSPALin ja HALin synttä uuta. Kahdeksaan tapa ok uk to . 27 n vä äi liikunnallisen perhep ista! sä 1166 lasta ja aiku en te yh i tu lis al os n aa tum eisolivat järjestäneet oh

VANTAA

Jäsenyhdistykset huolimatta ksi Turussa pääsi elteisestä sunnuntaista aa ja -etuja: esimerki jelm oh vin lla hy — ia tak sen kylpylään ja Tamperee — tai ehkä juuri alennettuun hintaan isipu ett n ite ttii tiv uti na äak a sis ess sa oh n ilmastoiduis saunomaan. Liikunna iin, juostiin ja alla ja ista. Espoossa, Vanta toissa hypittiin, kiipeilt tim an tin ffe bu n dö läh on ja tiin uto Ko lyydestä. tutustua paloa pelattiin sydämen kyl Tampereella saattoi ne tän in illo "m , ys oli iin. aikaan yleinen kysym palomiesten varusteis lla perhepäivä oli tee ?" an rus pe sta de en uu tte e lau äse Pa pä täkeskusHä ja soti -vu ut: 25 tun n Palomiesliito kaikin puolin onnis n 10-vuotissynttäreide ammattilaisten liiton ko lapset. Saunailtoja jestää jotain, mistä ko "Kiva, kun huomioitiin kunniaksi päätettiin jär Juhlaan. ma tse iloi kin, mutta tällaivät itse sisi perhe ja kaveritkin pää pysty tään järjestämään oossa, Esp t rki rPa loistava." pe oli Su t la iva juh paikoiksi valikoitu nen koko perheen reella, Turussa, pe oita perheineen." lleg Tam ko sa, ä lus hd nä Ou ä, us "Oli tilaisu Jy väskyläss pHo ja lli ha llo Ro ä tas sek i vir i niin isiltä kuin "Paljon tekemistä, hik Vantaalla ja Vuokatissa ntaalla Va oli itä ijö käv n ite Lop Rovaniemellä. En lapsiltakin!" assakin lähes 250. ja Tampereella, kumm

H

VANTAA

Kiitos yhdistyksille!

yt Perhepäivän järjestel t ee eivät olisi onnistun en jäs ia ilman lukuis ja yhdistysten aktiiveja n mi Läm . isia hto aae vap an kiitos tapahtum tekemisestä!

VANTAA

OULU

VANTAA

TAMPERE


päivä VUOKAT TI JY VÄSKYLÄ

TURKU

OULU

ra Abel, Eino ja Antto Vaa än! ivä -pä ark erP Sup

VANTAA TAMPERE

OULU

Juha, Hanne, Piitu, Elle ja Ville Salmu osallistui lun Ou n vää päi rhe pe vat SuperParkissa. TAMPERE

valmiina


ROVANIEMELTÄ pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:


UUDELTAMAALTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:


58

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja 050 360 8382 karrilitja@gmail.com PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Roni Myller 040 410 1359 roni.myller@espoo.fi LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Jarmo Soljasalo 043 8824 6586 jarmo.soljasalo@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Petteri Broström JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@turku.fi KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tuomo Lamminaho 040 581 3688 tuomo.lamminaho@pelastuslaitos.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 3756 489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 040 8472 566 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi

PIRKANMAA

KESKI-UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME VARSINAIS-SUOMI

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 petri.marjamaki@phpela.fi LM: Arto Helminen 040 733 0583 arto.helminen@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Jari Järvinen 040 541 5575 jari.jarvinen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi VLM: Topi Varho 040 761 5463 topi.varho@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi

POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 5808 368 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com LM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi JÄS: Jere Nikkarinen


59

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 044 4296 205 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM pelastuslaitos: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi VPLM pelastuslaitos: Sami Viero 044 959 0829 sami.viero@lapinpelastuslaitos.fi LM LSHP: Miko Määttä 040 540 5062, miko.maatta@lshp.fi 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi JÄS: Sami Viero

HÄTÄKESKUKSET

POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

KESKI-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Sami Vuollo 040 705 7960 sami.vuollo@gmail.com

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@palomiesliitto.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Arto Pirttimaa PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. haku jaksoiLle aukeaa 1.4 .

Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä. Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen!

Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi

Pelastusalan ammattilainen 3/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Pelastusalan ammattilainen 3/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement