Page 10

10

Rahan tarve pitää pystyä perustelemaan Tuleva valtionrahoituksen malli ohjaa pelastuslaitokset entistä tiiviimpään yhteistyöhön sisäministeriön kanssa.

P

elastuslaitokset siirtyvät maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alussa valtionrahoitukseen, nykyisen kuntarahoituksen sijaan. Maakuntien käynnistysvaiheessa niiden valtionrahoitus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Myöhemmin siirrytään tarveperusteiseen rahoitukseen eli laskennallisiin kustannuksiin. Rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. Pelastustoimen rahoitus määräytyy asukasmäärän perusteella. Perustana ovat maakuntien asukaskohtaiset perushinnat (euroa/asukas), joista säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Maakunnat ovat rahan käytössään itsehallinnollisia, mutta valtio ohjaa niitä erilaisin keinoin, joista yksi on julkisen talouden suunnitelma (JTS). JTS-valmistelussa maakunnat raportoivat pelastustoimen palveluista ja kustannuksista sisäministeriölle, joka tekee pelastustoimen toimivuudesta ja kustannuksista arvion. Arviota käytetään valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa, jonka valtioneuvosto päättää, ja jolla ohjataan maakuntia. Sisäministeriön hankejohtaja Taito Vainion mukaan JTS-valmistelusta tulee pelastustoimelle merkittävä prosessi, joka haastaa ministeriön ja pelastuslaitokset tiiviimpään yhteistyöhön.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Valtiovarainministeriö järjestää yhteisiä JTSneuvotteluja maakunnille ja näissä yhtenä osana on pelastustoimi. Tämä edellyttää, että sisäministeriön ja maakuntien kesken pitää sitä ennen olla käyty keskustelut siitä, millaisia pelastustoimen rahoitustarpeita esitetään, jotta palvelut pystytään tuottamaan, Vainio kertoi Turvallinen Suomi -seminaarissa Helsingissä maaliskuun lopulla. Pelastustoimen pitää pystyä tuomaan äänensä kuuluville, kun maakuntien rahoituksesta keskustellaan. – On aivan olennaista, että pelastustoimi kykenee esittämään omat tarpeensa erittäin hyvin neuvotteluissa. Mielestäni onkin tärkeää, että sisäministeriön ja pelastuslaitosten välinen toimintatapa muuttuu nykyisestä hyvin paljon. Nyt keskusteluyhteys ei ole ollut niin kiinteä kuin JTS-prosessi jatkossa edellyttää. Asioita pitää miettiä nykyistä paljon enemmän yhdessä, Vainio totesi.

Neljän vuoden välein radikaalisti uusiutuvia linjauksia tuskin on odotettavissa.

Uusi pelastustoimen järjestämislaki tehostaa pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista. Sisäministeriön tiivistyvän ohjauksen on kuitenkin tarkoitus olla tasapainossa maakunnallisen itsehallinnon kanssa.

Pelastusalan ammattilainen 3/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you