Page 1

PELASTUSALAN

2

2018

AMMATTILAINEN

Koulutuksen kehittäminen tulee tarpeeseen


2

2 6

13.4.2018

TYÖN ÄÄRESSÄ: Pekka Kerman, liikuntaohjaaja

12 PALOMIESLIITTO:

Vuorokausityö tuli sopimukseen

18 PALOMIESLIITTO:

Hyvä sopimus, nyt hyödyntämään

20 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Uusi ja suuri on tulossa

24 KESKI-UUSIMAA:

Operaattori on kuljettaja ja paljon muutakin

32 KOULUTUS:

Lisää yhteisiä harjoituksia!

36 KOULUTUS:

Täydennyskoulutus halutaan lakisääteiseksi

38 HAL:

Kurssilta virtaa henkilöstön edustamiseen

44 ENSIHOITO:

Uhkatilanteet yleisiä

46 ENSIHOITO:

Ehjänä kotiin ensihoitotyöstä

OMIN SANOIN Jos työtä miettii, niin asiakaspalvelutaidot ja kyky kohdata ihmisiä ovat nykyisin todella tärkeitä taitoja tässä työssä. PALOMESTARI VESA BERG HELSINGIN SANOMISSA 14.2.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 13.6.2018 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Pelastusopiston oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Eemu Hyvönen. Kuva: Timo Hartikainen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI


3

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä sopimalla

S

uomen Palomiesliitto valmistautui työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin perinteisellä tavalla. Kartoitimme jäsenistön tahtotilan liittokierroksen tavoitteiden osalta ja haimme neuvottelustrategialle hyväksynnän liittohallitukselta. Neuvotteluiden päätavoitteiksi asetettiin yleisen tason mukaiset palkankorotukset sekä pelastustoimen osalta vuorokausityöaikajärjestelmän vakiinnuttaminen osaksi työ- ja virkaehtosopimusta siten, että se palvelisi entistä paremmin sekä työnantajaa että työntekijöitä. Neuvottelutavoitteet saavutettiin palkankorotusten osalta yleisen linjan mukaisesti. Lisäksi historiallinen vuorokausityöaikakirjaus Teknisessä sopimuksessa on hyvä esimerkki siitä, että yhdessä sopimalla kyetään uudistamaan työ- ja virkaehtosopimuksia. Palomiesliitto ei tietenkään ole yksin neuvottelupöydässä. On annettava tunnustusta myös KoHo ry:n yhteistyökumppaneille Superille ja Tehylle sekä JAUlle että Jukolle — yhteiset tavoitteet pitivät loppuun saakka. Lisäksi KT Kuntatyönantajat ansaitsee kiitoksen, että he lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kehittämään TS:n vuorokausityöaikajärjestelmää.

Nyt olisi tärkeää, että uusi työaikajärjestelmä otettaisiin käyttöön kentällä. Yksityiskohtia joudutaan vielä matkan varrella hiomaan, mutta tärkein pelisääntö on se, että uuden työaikajärjestelmän käyttöönottaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa — ei sanelua, vaan yhdessä sopimista.

Erityisesti toivon, että ne alueet, joista on eniten tullut kritiikkiä vuorokausityöaikaa ja sen joustamattomuutta kohtaan, tarkastaisivat näkökantaansa. Olemme neuvottelupöydässä vastanneet kritikkiin siten, ettei jatkossa välttämättä tarvita poikkeuslupaa. Lisäksi on lisätty paikallisten erityiskysymysten huomioimista työaikajärjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä.

Liittokierroksen osalta askelmerkit menivät monen asian osalta oikeaan suuntaan, mutta monta asiaa jäi vielä neuvoteltavaksi: miten kykenemme vastaamaan päiväpalomiesten, palopäällystön, teknisten erityisasiantuntijoiden, ensihoidon sekä häken edunvalvontakysymyksiin entistä paremmin. Näiden kysymysten osalta tarvitsemme teidän jäsenten ajatuksia ja ideoita, mitä tavoitteita lähdemme viemään jatkossa eteenpäin. Tulemme järjestämään tilaisuuksia niin päiväpalomiehille kuin muillekin erityisasiantuntijoille, joten toivon saavani runsaasti palautetta jäsenistöltä. Uusia haasteita odottaa jo nurkan takana. EUT:n viimeisimmän tuomion pohjalta voitaneen arvioida varallaolojärjestelmän tulleen pelastustoimen osalta melkeinpä tiensä päähän. Miten vastaamme tähän haasteeseen? Kykenemmekö yhdessä työnantajan sekä pelastuslaitosten kanssa sopimaan tulevista askelmerkistä? Toivon näin, koska yhdessä sopimalla saamme parhaan lopputuloksen aikaan.

@KimNikula

Emeritusprofessori Kekomäki puhuu asiaa: ensin olisi pitänyt määritellä kunkin alueen väestöpohja ja sitten laskea sille kustannukset. Enemmän kuin viisi vastuualuetta on turhaa.

Kim Nikula

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2017—2018

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 Edunvalvonta, koulutus

ASIAMIES Jari Koivuluoma puh. 040 680 2112 Edunvalvonta, koulutus

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Timo Korhonen puh. 0400 648 153

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Markus Bjugg puh. 050 331 6278 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Marko Kotanen puh. 045 129 2977

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Petteri Kohonen puh. 045 317 911

Tiedotus, nettisivut

Kim Salminen puh. 040 560 8373

TOIMITTAJA

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Laura Ruokonen

Tero Hynynen puh. 045 880 9526

LAPPI

Jäsenasiat, jäsenmaksut, markkinointimateriaali

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA

Liisa Haimi

Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERIT puh. (09) 867 8880

Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt

Ville Remes puh. 040 586 7486

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET toimiston henkilöstöllä ja hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816


5

SPAL -INFO Opiskelija! Muista ilmoittaa kesätyöstäsi

Opiskelijoilla on kaikki jäsenedut

OPISKELIJAJÄSEN: MUISTATHAN ilmoittaa kesätyöstäsi liiton toimistoon. Opiskelijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua opiskeluajalta. Sen sijaan ansiotuloista, kuten kesätöistä ja keikkatöistä, opiskelijan tulee maksaa jäsenmaksu. Voit ilmoittaa kesätöistä netin kautta sähköisellä jäsentietojen muutoslomakkeella tai paperisella jäsenilmoituslomakkeella. Lisätietoja ilmoittamisesta: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsentietojen muutos Ansiotyössä olevan opiskelijan on mahdollista liittyä myös SPALin työttömyyskassaan (JATTK), jonka jäsenmaksu on 6 euroa kuukaudessa. Kassan jäsenyys voi alkaa siitä päivämäärästä kun opiskelijajäsen menee töihin, esimerkiksi kesätöihin tai osa-aikatöihin. Kassan liittymislomakkeen voi tulostaa sivulta www. palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > liity jäseneksi tai pyytää liiton toimistolta.

PELASTUS- JA HÄTÄKESKUSALAA opiskelevat voivat liittyä maksutta Palomiesliittoon. Liiton opiskelijatapahtumissa kysytään usein, mitkä jäseneduista kuuluvat opiskelijajäsenille? Opiskelijat ovat samojen etujen piirissä kuin liiton työssä käyvät jäsenetkin. Esimerkiksi tapaturma- ja matkavakuutus, lisävakuusrahaston avustukset sekä matkaedut koskevat myös opiskelijoita.

Tarvitsetko lisätietoa opiskelijajäsenyydestä? Tutustu info-sivuun: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > opiskelijajäsen tai soita toimistolle, puh. (09) 867 8880

Uusi hyvinvointijakso työikäisille — haku käynnistynyt HYVINVOINTIJAKSOJA järjestävä PHT eli Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry on ottanut ohjelmaansa uuden Pysyvään muutokseen -hyvinvointijakson. Se on tarkoitettu työikäisille, jotka kaipaavat tukea hyvinvointiinsa tai haluavat aloittaa elämäntaparemontin. Jaksoilla painottuu liikkuminen sekä mielen taitojen oppiminen ja ne toteutetaan laadukkaissa kylpylöissä ja monitoimikeskuksissa ympäri Suomen. Jakso muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, jonka ensimmäinen pituus on kolme vuorokautta ja kaksi muuta kahden vuorokauden pituisia. Jaksoilla käytetään lähestymistapaa, joka tukee osallistujaa itse löytämään oman hyvinvointinsa avaimet: osallistuja oppii tekemään itselleen merkityksellisiä valintoja ja menee kohti oman näköistä hyvää elämää.

Jaksolle osallistuminen maksaa 25 euroa vuorokausi. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, täyshoidon sekä ohjelman. Palomiesliitto avustaa hyvinvointijaksoille osallistuvia jäseniään maksamalla 50 euroa jaksojen omavastuuosuudesta. Ensimmäisten jaksojen haku on käynnistynyt huhtikuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa. Ensimmäiset jaksot toteutuvat 24.7. lähtien. Tämän jälkeen haku on auki jatkuvasti. Lisätietoja ja haku jPysyvään muutokseen -jaksoille: www.pht.fi Lisätietoja myös Palomiesliiton toimistolta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Toiseen

haaveammattiin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

O

len asunut koko ikäni Kuopioon ytimessä ja kasvanut savolaisuuteen. Työurani olen tehnyt Kuopion isolla asemalla. – Urheilu on kuulunut elämääni aina. Kilpailin kuntourheilijana triathlonissa pikamatkoja ja puolimaratonissa, mutta soutu on ollut lähimpänä sydäntäni. Soudussa olen ollut palomiesten SM- ja MM-kisoissa. Jossain välissä vedin punttisaliakin aika topakkaan. – Palokunnassa minua kiinnosti, että siellä sai työajalla urheilla eikä tarvinnut tehdä kahdeksasta neljään töitä. Kesän -83 olin palokunnassa kesurina. Sen jälkeen menin armeijaan ja tein pari vuotta töitä sähköasentajana. Kipinä palokuntaan kuitenkin jäi, joten hakeuduin palo-opistoon Otaniemeen. – Valmistuin -86 ja siitä asti tein 30 vuotta palomiehen töitä. Koko sen ajan kuului myös ensihoito tehtäviini. Sairaankuljetuksen koulutuksen kävin Kuopiossa ja ensihoidon viimeiset tentit tein 2015.

Teksti ja kuva TUIJA TERVO

PEKKA KERMAN 53, ON POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSEN ENSIMMÄINEN LIIKUNTAOHJAAJA.


7

TYÖN

C

ÄÄRESSÄ

– Minulla todettiin rytmihäiriö vesisukeltajan vuosittaisessa EKG-tarkastuksessa. Vesisukellus minulta kiellettiin heti ja puolen vuoden päästä savusukeltaminen. Sitä kautta lähti pyörä pyörimään päivätöihin. Päiväpalomieheksi siirryin marraskuun alussa 2015.

Kymmenen vuotta sitten päivävuoro oli ihan mörkö. – Alkuun tuntui ihan kauhealta joutua päivävuoroon. Nyt tuntuu, että en vaihtaisi takaisin. Saa nukkua yönsä rauhassa. Kyllähän sitä nuorena jaksoi mitä vaan, mutta kun ikää tulee niin ei ole enää mukava lähteä, kun lähtö tulee. Päivävuorossa jatkoin ylipalomiehen virkanimikkeellä laite- ja pukuhuollossa, joka oli vastuualueeni aikaisemminkin. Pyöritän huoltoa, pidän koulutuksia sekä neuvon ja ohjeistan poikia.

Hallintosihteeri ehdotti, että toinen puolikas toimenkuvaani voisi olla Firefit-testaajan tehtäviä. Innostuin siitä. – Olen nyt tehnyt syksystä 2016 asti polkupyöräergonomiatestejä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella. Tulevaisuudessa toimenkuvaani kuuluu koko Firefit-testaajan tehtäväkenttä. – Suosituksena on, että testaajalla pitäisi olla terveydenhuollon tai liikunta-alan tutkinto. Niinpä opiskelin oppisopimuskoulutuksena liikunnan ammattitutkinnon Joensuussa. Kevalta haettiin työnantajan kanssa ammatillista kuntoutustukea opiskeluun. – Opiskeluaikana talo maksoi minulle palkan ja talo sai Kevalta korvauksen. Se meni aika jouhevasti. Joulukuussa valmistuin etuajassa.

laadunvalvojana työvuorotestaajien tekemissä palomiestesteissä. Aamulla vedän keskusasemalla aamujumppaa ja teen personal trainerin hommia. Vastuulleni kuuluu myös liikuntavälineiden hankinta. – Ideana minun työssäni on, että jos joku on tippumassa Firefit-testissä harmaalle alueelle, minä tulen avuksi. Olen laatinut ruokavalioita ja tehnyt harjoitussuunnitelmia. Se on innostavaa kun tuloksia tulee, kiloja tippuu ja ohjattavat ovat innostuneita asiasta. – Ikävintä tässä työssä on se, jos joku ei pääse testistä läpi. Etenkin, jos hän ei ymmärrä, että asialle pitäisi tehdä jotain. Kun antaa neuvoja ja kaverista näkee, ettei hän kuuntele ja ota neuvoja vastaan. Haasteellista on myös motivoida kavereita, jotka alkavat olla kiikun kaakun savusukellusluvan saamisen kanssa. Saada heidät ymmärtämään, että pitää toimia ennakoivasti. – Nelikymppisenä ei voi lyödä läskiksi, koska silloin on viisikymppisenä liemessä.

Treenata täytyy koko elämän ajan, jos meinaa jatkaa operatiivisissa hommissa. Kuntotestien rajat ovat työntekijän työturvallisuustekijä. – Liikuntaohjaajan työ on haasteellista ja työsarkaa riittää, kun palomiesten eläkeikä karkaa aina vain kauemmaksi. Haasteita tulee, että saan pidettyä porukan kunnossa ja jaksamaan mahdollisimman pitkään palomiehen ammatissa. – Omasta työurastani ajattelen positiivisesti. Olen innostunut työstäni ja työmotivaationi on korkealla. Minulla on vielä reilu kymmenen vuotta jäljellä työelämässä ja uskon jaksavani tässä työssä eläkeikään asti. n

Yksi päivä mietin, että olen nyt työssä, joka oli kakkoshaaveammattini. – Teen Firefitin polkupyöräergonomiatestejä ja annan testatuille liikuntaohjeita sekä toimin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

Ajankohtaista edunvalvonnasta VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT KUNTA-ALAN virka- ja työehtoneuvotteluissa saatiin ratkaisu aikaan helmikuussa reilu viikko edellisen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen asian etenemistä hankaloittivat pääsopijajärjestöjen sopimusten hyväksymisprosessit, saavutettujen neuvotteluratkaisujen tulkintaerimielisyydet ja yleiskirjeiden laadinta. Yleiskirjeet on saatu vihdoin laadittua ja julkaistua Kuntatyönantajan internetsivuilla. Palkankorotustaso oli ns. yleisen linjan mukainen (noin 1,6 % vuodessa). Myös jonkintasoinen ”kikykompensaatio” saatiin sovittua, vaikka kyseistä termiä ei olekaan soveliasta käyttää. Tulee puhua tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, jonka suuruus on 9,2 % kuukauden varsinaisesta palkasta. KVTES:n osalta palkansaajajärjestöt saavuttivat eräitä kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia. Lisäksi ensihoitajien sopimusehtojen tarkastelu ja kehittäminen käynnistettäneen kuluvan sopimuskauden aikana. Palo- ja pelastusalalla työskentelevien osalta sovellettava sopimuskirja on Teknisten sopimus (TS). TS:n osalta merkittävimmät muutokset koskevat sopimuskirjan liitteitä. Liitteen 2 (”Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset”) osalta saavutettiin muutoksia työaikamalleissa. Paljon vastustusta herättänyt d) -vaihtoehto, eli keskimäärin 40 viikkotuntinen kaksivuorojärjestelmä, saatiin sopimuskauden ajaksi rajattua koskemaan vain niitä laitoksia, joissa ao. työaikamalli oli käytössä 31.1.2018. Nämä laitokset voivat jatkaa ao. työaikamuodon käyttöä niissä tehtävissä, joissa työaikamalli oli käytössä. Muiden osalta työaikamallin käyttöönotto edellyttää paikallista sopimusta. Merkittävämpi ja jopa historiallinen tekstimuutos oli aluehallintovirastosta (AVI) riippumattoman ja pe-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

rinteiseen poikkeuslupaan nojautuvan työaikamuodon mahdollistaminen sopimuskauden aikana. Tämä työaikamalli on mukana liitteen 2 työaikamuodoissa ja sen määräykset on selostettu TS:n uudessa liitteessä 8. Palomiesliiton neuvottelutavoite oli saada kyseinen työaikamalli sopimuskirjaan. Tavoitteen saavuttamiseksi jouduimme työaikamallin tekstikysymyksissä joustamaan. Toisaalta tämä oli meille jo etukäteen tiedossa, sillä sopimukset ovat käytännössä aina kompromissien tuloksia. Mikään neuvotteluosapuoli ei yksipuolisesti voi sanella neuvottelutulosta.

Uudessa työaikamuodossa on pyritty huomioimaan ne pelastuslaitos-työnantajien esiin tuomat epäkohdat, jotka ovat aiheuttaneet pelastusjohtajien kriittisyyttä AVIn poikkeuslupien hakemisen suhteen. Nyt vuorokautiseen työaikarytmiin perustuva työaikamuoto voidaan ottaa käyttöön ilman AVIn myötävaikutusta ja AVIsta riippumatta. AVI ei ao. työaikamuotoa osaltaan hyväksy eikä AVI voi sitä kieltää. Aktiivityön sisältö sovitaan paikallisesti eivätkä yksittäiset aktiivityön määrän ylitykset aiheuta ongelmia. Työnantajilla on oikeus jakaa työvuoro enintään kolmeen vuoroon kerran 12 kalenteriviikossa, jolloin jaettuja vuoroja voidaan käyttää koulutuksiin tai vaikkapa työnantajien toisaalla peräänkuuluttamiin painopistevuoroihin. Palomiesten osalta oleellisinta on kuitenkin 24 tunnin vuorojen selkeä pääsääntöisyys ja vuorosijoittelun etukäteistieto. Lisäksi työaikamuodossa on mahdollistettu merkittävätkin työaikajoustot puoleen ja toiseen. Työaikamuodosta on sovittava paikallisesti. Paikallinen sopiminen perustuu aina molempien paikallisten osapuolien tahtoon. Tämä lähtökohta jo itsessään tarkoittaa sitä, että sopimuksen tarkemmasta sisällöstä on mahdollisuus melko laajasti sopia toisinkin paikalliset tarpeet huomioiden, kunhan sopiminen on aitoa ja yhteisymmärryksessä tapahtuvaa sopimista. Palomiesliitto kannustaa paikallisyhdistyksiä harkit-


9

semaan vakavasti neuvottelujen aloittamista kyseisen työaikamuodon käyttöönotoksi. Työnantajapuolta emme voi sopimiseen pakottaa, mutta jos paikallisesti emme edes yritä saada kyseistä työaikamuotoa valtakunnassa käyttöön, on selvää, että tulevista virka- ja työehtosopimuksista on odotettavissa työaikamuotojen osalta kovin vaikeita.

EU:N TUOMIOISTUIMEN VARALLAOLOTUOMIO EU:N TYÖAIKADIREKTIIVISSÄ on määritelty työaika. Kaikki muu kuin työajan käsitteen alle mahtuva toiminta on lepoaikaa. Työaikadirektiivi ei siten määrittele varallaoloa. EU:n tuomioistuimen (EUTI) ratkaisukäytännössä varallaolo on kuitenkin tunnustettu. EUTI antoi 21.2.2018 tuomion asiassa C-518/15 (Matzak), jossa käsiteltiin myös varallaoloa. Asiaan liittyvä keskeisin kysymys, jossa EUTI:lta pyydettiin ratkaisua, kuului seuraavasti: ”Onko direktiivin 2003/88 2 artiklaa tulkittava siten, että varallaoloaikaa, jonka työntekijä viettää kotonaan siten, että hänen on vastattava työnantajansa hälytyksiin kahdeksassa minuutissa, ja jolla rajoitetaan erittäin huomattavasti mahdollisuuksia harjoittaa muita toimintoja, on pidettävä työaikana?” EUTI totesi lopputuloksena, että direktiivin 2003/88 2 artiklaa on tulkittava siten, että varallaoloaikaa, jonka työntekijä viettää kotonaan siten, että hänen on vastattava työnantajansa hälytyksiin kahdeksassa minuutissa, ja jolla rajoitetaan erittäin huomattavasti mahdollisuuksia harjoittaa muita toimintoja, on pidettävä työaikana. Perusteluissa EUTI kiinnitti huomiota siihen, että Matzakin ei ollut varallaoloaikanaan pelkästään velvollisuus olla tavoitettavissa kotonaan, vaan hänen oli myös vastattava työnantajansa kutsuun siten, että

hänen oli saavuttava fyysisesti työpaikalleen 8 minuutin kuluessa hälytyksestä. Tämä velvollisuus synnytti Matzakille maantieteellisiä ja ajallisia velvoitteita, jotka objektiivisesti rajoittivat Matzakin mahdollisuuksia keskittyä omiin henkilökohtaisiin tai sosiaalisiin intresseihinsä. Tältä osin Matzakin tilanne poikkesi EUTI:n mukaan oleellisesti sellaisista työntekijöistä, joiden tuli varallaolossa pelkästään olla työnantajan käytettävissä (esimerkiksi vastattava puheluihin). EUTI:n ratkaisussa on edelleen huomioitava se, että EUTI ei antanut merkitystä sille, kuinka usein hälytykset varallaolon aikana toistuivat. Päinvastoin EUTI totesi: ”On myös huomattava, että direktiivin 2003/88 2 artiklassa tarkoitetun työajan käsitteen ominaispiirteisiin ei kuulu työntekijän työnteon intensiivisyys tai tehokkuus.”

Toisaalta EUTI:n tuomiosta on luettavissa, että työnantaja olisi velvoittanut Matzakin olemaan varallaolonsa aikana fyysisesti kotonaan. Tämä eroaa kotimaisista varallaolotilanteista. Matkapuhelimien ja muiden viestintävälineiden kehittymisen myötä ns. asuntovarallaolo on menettänyt aikaisemman merkityksensä. Mahdollisen asuntovarallaolon sijaan tulee käsittääkseni suurempi paino antaa fyysisesti työpaikalle saapumisen velvoitteeseen ja tähän saapumiseen määriteltyyn aikaan, sillä tällä seikalla on merkittävä ajallinen ja erityisesti maantieteellinen merkitys. Lyhyestä ajallisesta toimimisvelvollisuudesta seuraa välttämättä se, että työnantajan määräyksellä rajoitetaan erittäin huomattavasti työntekijän mahdollisuuksia harjoittaa muita toimintoja. Viimeksi mainitulle tulee EUTI:n mukaan antaa ratkaiseva merkitys, kun harkitaan varallaolon luonnetta (työaika vai lepoaika).

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Oma ammattiliitto ajaa vain Sinun asiaasi. Palomiesliiton jäsenet työskentelevät pelastuslaitoksissa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa tai opiskelevat näiden alojen ammatteihin. Keskitymme omien jäsentemme ammatilliseen edunvalvontaan — Sinun eduksesi. www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi Puh. (09) 867 8880

USTOI MI LAST PE

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KUVA: TERO LÄHDESMÄKI

Yhdessä olemme vahvempia


11

SPAL

VUOSIEN VARRELTA

täjiä, tapasivat päät t marssivat ja kset tö ää ep äk SPALin jäsene el ta sista huolimat mutta lupauk een karvaita. lk jä sa en is to olivat kerta

UUDELLA LIITOLLA VAKAA TAVOITE:

Eläkeikää on laskettava

P

alomiesliiton ensimmäisiä toimintavuosia 1993 — 1997 leimasi erityisesti taistelu eläkeiän laskemiseksi: Eläkelainsäädäntö muuttui 80-luvulla, jolloin palomiesten ammatillinen eläkeikä 55 vuotta pyyhittiin pois. Tätä pidettiin äärimmäisen epäoikeudenmukaisena. Uusi liitto ajoi eläkeiän laskemista eteenpäin sekä julkisuudessa että päätöksenteon kulisseissa. Useilla paikkakunnilla järjestettiin mielenilmaisuja. Helsingissä marssittiin kadulla useaan otteeseen. Palomiesten asia sai suuren yleisön tukea ja myös sympatiaa kansanedustajilta, mutta kerta toisensa jälkeen päättäjien puheet ja teot menivät pahasti ristiin. Eläkeiän järjettömyys suhteessa työn raskauteen ymmärrettiin, mutta poliitikot käänsivät kelkkansa, kun lakia olisi pitänyt lähteä muuttamaan. Eläketaistelu tiivistyi palomieslakkoihin — joista kerrotaan tarkemmin tällä palstalla lehden seuraavassa numerossa.

Eläkekampailun lisäksi liitossa tehtiin alkuvuosina uraauurtavaa työtä muussakin edunvalvonnassa. SPAL vei hallintotuomioistuimeen useita tapauksia, joissa pelastuslaitokset eivät toteuttaneet säädettyä toimintavalmiutta alueellaan. Liitto teki myös paljon käytännön työtä jäsenten palvelussuhde-ehtojen sekä työaikojen puolesta. Taistelu eläkeiästä jatkui 2000-luvulla. Palomiesten työssä jaksamista pohtinut työryhmä riitaantui, mutta 2007 nimitetty Matti Vanhasen hallitus lupasi ratkaista eläkekysymyksen. Liitto keräsi eläkeadressiin 20 000 allekirjoitusta, esitti tutkimustuloksia, lobbasi ja perusteli. Pettymys oli kova, kun hallitus kahden vuoden miettimisen jälkeen linjasi, että "palomiesten eläkeikää ei lasketa". Miksi? — koska "muutkin olisivat sitten vaatineet eläkeiän laskua"! Palstalla nostetaan esiin SPALin historiaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

PALOMIESLIITTO

NEUVOTTELUTULOS:

P

elastuslaitoksissa selvästi yleisimmin noudatettu 24 tunnin työaika on ollut kummajainen: sen tekemiseen on pitänyt hakea määräaikainen poikkeuslupa aluehallintovirastolta. Syynä on ollut 42 tuntinen keskimääräinen viikkotyöaika, joka on ylittänyt työaikalaissa määritellyn 40 viikkotyötunnin enimmäismäärän. Järjestelmä on ollut kankea — kaksnelonen on ollut vakiintunut työaika vuosikymmeniä, mutta sen lupaprosessi on työllistänyt pelastuslaitoksia muutaman vuoden välein. Poikkeuslupakäsittely keskitettiin kaksi vuotta sitten Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Osa pelastuslaitoksista on väittänyt lupakäytännön kiristyneen, mutta virasto on kiistänyt tämän. Niin aluehallintovirastossa kuin pelastusalallakin on nähty, että tilanne olisi järkevämpi, jos vuorokausityö olisi yhtenä työaikamallina virka- ja työehtosopimuksessa eli Teknisten sopimuksessa (TS).

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Helmikuun alussa päättyneen neuvottelukierroksen tuloksena vuorokausityö kirjattiin Teknisten sopimukseen ensimmäistä kertaa. Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola vahvistaa, että tämä oli yksi liiton tärkeimmistä tavoitteista. – Vuorokausityö on Palomiesliiton jäsenten enemmistön mielestä järkevin työaika niin pelastustoimen valmiuden kuin työssäjaksamisenkin kannalta. Valtaosa pelastuslaitoksista on nähnyt sen parhaaksi työaikamuodoksi. Siksi vuorokausityön tuominen virkaehtosopimukseen on periaatteellisesti merkittävä asia, Jaakkola kertoo.

Määräaikainen kokeilu vuorokausityöstä Uusi Teknisten sopimus sisältää jo aikaisemmin sopimuksessa olleen listan työaikamuodoista, joita pelastuslaitoksilla voidaan käyttää: yleistyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö, keskeytyvä vuorotyö sekä 40 tuntinen viikkotyöaika yö- ja päivävuoroilla. Vuorokausityö on tuotu sopimukseen liitteenä numero 8. Sen mukaan "pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia". – Tätä tulee tulkita niin, että työvuoron pituudeksi suunnitellaan tarkasti 24 tuntia ja 42 viikkotunnin tasoittumisesta pidetään kiinni, Jaakkola tarkentaa. Vuorokausityötä voidaan soveltaa työssä, joka "suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön" eli operatiivisessa pelastustyössä. Vuorokausityön käyttöönotto edellyttää sopimista työnantajan ja henkilöstö kesken (paikallinen virka- ja työehtosopimus). Kyse on määräaikaisesta

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Uudessa Teknisten sopimuksessa on ratkaistu niitä ongelmia, joita vuorokausityöhön on väitetty liittyvän. – Nyt on pelastuslaitoksien työnantajista ja henkilöstöstä itsestään kiinni, pystytäänkö virkaehtosopimusta hyödyntämään työaikaratkaisuja tehtäessä, sanoo Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

Kuvat TEEMU HONKASALO/LEHTIKUVA, MIKKO TERÄVÄ

Vuorokausityö tuli sopimukseen


PALOMIESLIITTO

13

Valtatiellä 26 Haminassa sattui 27. tammikuuta liikenneonnettomuus, jonka seurauksena yksi ajoneuvo syttyi palamaan. Onnettomuudessa loukkaantui kuusi ihmistä.

kokeilusta: liite 8 on voimassa sopimuskauden loppuun saakka eli 1.4.2018—31.3.2020 välisenä aikana, eikä paikallista sopimusta voida solmia tätä pidemmäksi ajaksi. Kuntatyönantajan yleiskirjeeseen on tulossa esimerkkejä vuorokausityön työvuororytmityksistä, jotka uuden sopimuksen puitteissa ovat pelastuslaitoksilla mahdollisia 1+3-mallin lisäksi. Peruslähtökohta on, että 24 tunnin työvuoron jälkeen on vähintään 24 tunnin lepoaika.

Kaksivuorotyön tasoittumisjakso muuttui 40-tuntisen viikkotyöajan määräyksiin tuli muutama muutos. Aikaisemmin sopimuksessa ollut vuoden tasoittumisjakso on jatkossa 12 viikkoa.

– Jos paikallisesti halutaan, voidaan tasoittumisjaksoksi sopia muutakin, kuten 52 viikkoa, ilman että virkaehtosopimus sitä estää, sanoo Jaakkola. 40-tuntisen kaksivuorotyön käyttöön ottaminen sopimuskauden aikana edellyttää paikallista virka- tai työehtosopimusta. Ilman neuvottelua ja sopimista kaksivuorotyötä ei siis voida työnantajan direktiooikeudella ottaa käyttöön niissä pelastuslaitoksissa, jossa sitä ei ole tähänkään mennessä käytetty. Ne työnantajat, joilla tämä työaika on ollut käytössä 31.1.2018, voivat jatkaa sen käyttöä, mutta kaksivuorotyön laajentaminen uusiin tehtäväryhmiin ei ole mahdollista ilman sopimista henkilöstön kanssa. Käytännössä määräykset koskettavat EteläSavon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksia, joissa 40-tuntinen työaika on käytössä. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

PALOMIESLIITTO

Kovin vääntö työajasta Liittokierroksesta povattiin vaikeaa — ja ennustus osui nappiin. JULKISEN SEKTORIN neuvottelut käynnistyivät marras—joulukuussa tunnustellen. Tammikuussa neuvottelut etenivät työntekijäjärjestöjen esittämiin tavoitteisiin ja alkoi varsinainen vääntö. KoHossa oli sovittu, että Teknisten sopimuksen (TS) neuvottelut käy Palomiesliitto, kun SuPer ja Tehy neuvottelevat KVTES-sopimusta. Valtion virkaehtosopimuksen neuvottelujärjestönä Palomiesliitolla on Pardia. Sekä kunnissa että valtiolla palkankorotusten suuruus asettui odotetusti ns. yleiselle tasolle eli vientiteollisuudessa jo aikaisemmin sovittujen korotusten linjalle.

Palomiesliitto oli ennalta asettanut neuvotteluihin tavoitteeksi palkankorotuksen sekä työaikakysymyksessä jäsenistöä tyydyttävän ratkaisun. TS-neuvottelupöydässä juuri työaika oli isoin ja vaikein asia. – TS-neuvottelut olivat viimeisenä auki, kun pääneuvotteluryhmä oli jo saanut asioistaan sovittua. Palomiesliiton ja Kuntatyönantajien näkemykset poikkesivat toisistaan huomattavasti vielä viime metreillä. KT esitti asioita, jotka eivät meille missään nimessä sopineet ja meillä oli tavoitteita, joista emme halunneet luopua, kertoo neuvotteluihin Palomiesliitosta osallistunut edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

Neuvottelutulosta on kevään aikana esitelty infotilaisuuksissa. Jyväskylän Ristonmaan paloasemalla 5.3. järjestettyyn sopimusinfoon osallistui yli neljäkymmentä henkilöä.

hankala, sillä Kuntatyönantajien tavoite on ollut päästä kokonaan eroon Teknisten sopimuksesta. – Kaikki tavoitteet eivät täyttyneet, mutta kokonaisuutena TS on kompromissi, joka oli tässä neuvottelutilanteessa paras mahdollinen, Jaakkola sanoo.

Kuntatyönantaja valmistelee Lähtökohta työaikamääräysten muutoksille oli äärimmäisen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

neuvotteluissa sovitut asiat kevään aikana varsinaisiksi sopimusasia-

Sopimustekstit olivat aiheena Vantaalla 7.3. järjestetyssä luottamusmieskoulutuksessa. Kuvassa keskellä puhumassa luottamusmies Matti Välikoski (Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset) ja kuuntelemassa vasemmalta luottamusmies Jari Ruuska (Keski-Uudenmaan palomiesyhdistys), varaluottamusmies Petteri Broström (Turun seudun palomiehet), luottamusmies Kimmo Lehikoinen (Espoon palohenkilöstö) ja luottamusmies Henri Forsberg (Itä-Uudenmaan palohenkilöstö).

kirjoiksi sekä ohjeistaa työnantajia yleiskirjeillä. Palomiesliitto omalta osaltaan ohjeistaa ja kouluttaa jäsenyhdistysten luottamushenkilöstöä. – Sopimukseen sisältyy lukuisia kohtia, joista jatkossa syntyy erilaisia tulkintoja, Jaakkola ennakoi.


PALOMIESLIITTO

Paikallinen sopiminen korostuu Teknisten sopimuksen vuorokausityömalli on poikkeuslupakäytäntöä huomattavasti joustavampi järjestelmä vuorokausityön järjestämiseen. Virkaehtosopimus antaa raamit, mutta hyvin monista asioista — kuten aktiivityöaikaan luettavista työtehtävistä — voidaan sopia paikallisesti. – Sopimuksessa on elementtejä, joista hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Nyt sopimuksella on ratkaistu niitä ongelmia, joita vuorokausityöhön on väitetty liittyvän. Jatkossa on pelastuslaitoksien työnantajista ja henkilöstöstä itsestään kiinni, pystytäänkö uutta virkaehtosopimusta hyödyntämään työaikaratkaisuja tehtäessä, summaa Jaakkola. Oleellista on huomata, että jos Teknisten sopimuksen puitteissa tehdään paikallisia sopimuksia työajasta, ne eivät ole aluehallintoviraston lupajärjestelmän tai työsuojeluvalvonnan alla, vaan mahdolliset erimielisyydet käsitellään kunta-alan neuvottelumenettelyssä — ensisijaisesti työpaikalla. Neuvottelumenettelyn ensimmäisenä tasona on paikallisneuvottelut työnantajan ja luottamusmiesten välillä ja toisena tasona keskusneuvottelut Kuntatyönantajan ja Palomiesliiton/KoHon kesken. Viimeisenä tasona on kanne työtuomioistuimeen.

Työryhmä työaikaa selvittämään Neuvotteluiden yhteydessä sovittiin kahden uuden valtakunnallisen työryhmän perustamisesta. Ensim-

15

mäinen uusi työryhmä selvittää, miten pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä tulisi uudistaa. Selvityksessä huomioidaan työaikalain uudistaminen ja maakuntauudistus. Toinen työryhmä selvittää Teknisten sopimuksen palkkaukseen liittyvien pykälien uudistamista. Työryhmällä on käytössään 0,3 % siivu järjestelyerästä. Jos ryhmä ei pääse yksimielisyyteen, siivu siirtyy paikallisesti päätettäväksi. n

YKSITYISKOHTIA VUOROKAUSITYÖSTÄ (TS Liite 8) Työvuoroja voidaan pilkkoa n Työnantaja voi jakaa yhden 24 tunnin

työvuoron kahdeksi tai kolmeksi työvuoroksi 12 kalenteriviikon aikana. Jaetun työvuoron pituus on vähintään kuusi tuntia. Jaetut vuorot on oltava merkittynä ennalta työvuoroluetteloon.

Koulutuspäivä voi seurata työvuoroa n Paikallisesti voidaan sopia 24 tunnin

työvuoron jälkeen välittömästi alkavasta koulutuksesta. Koulutusvuoro on tarkoitettu ei-fyysiseen koulutukseen eli siitä ei saa aiheuta merkittävää fyysistä rasitusta tai työturvallisuusriskiä. Koulutukset on merkittävä ennalta työvuoroluetteloon.

Aktiivityöstä on sovittava paikallisesti n Vuorokausityön aktiivityöaika saa olla

pääsääntöisesti keskimäärin enintään 12 tuntia 24 tunnin työvuorossa. Aktiivityön sisältö tulee sopia paikallisesti. Pääsääntöisyys tarkoittaa sitä, että kuuden kuukauden tarkastelujakson aikana aktiivityön määrä voi ylittää 12 tuntia yhdessä kolmasosassa työvuoroista.

Työvuoron pidennyksestä voidaan sopia n Työvuoron aikana työnantaja ja työnKuopion palomiesyhdistyksen luottamusmies Pasi Rissanen, Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstön puheenjohtaja Jouni Salonen ja Mikkelin vakinaisten palomiesten luottamusmies Vesa Olkkonen keskustelivat työajasta Vantaan 7.3. koulutuksessa.

tekijä voivat sopia kyseisen työvuoron pidennyksestä. Samalla on sovittava, maksetaanko pidennetyn työn tunneilta ylityökorvaus vai annetaanko vastaava aika vapaana esimerkiksi työaikapankkiin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

PALOMIESLIITTO

Palkankorotukset yleisen linjan mukaisia

VALTION NEUVOTTELUTULOS (VES) VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS, SOPIMUSKAUSI 1.2.2018–31.3.2020

SOPIMUSKAUSI 1.2.2018—31.3.2020

+ +

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES ja Kunnallinen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimus TS:

2019: 1.4. yleiskorotus 1,10 %, vähintään 24 eur ja paikallinen virastoerä 0,75 %

YLEISKOROTUKSET:

Jos neuvottelutulosta virastoerän toteuttamisista ei saavuteta, toteutetaan erät prosentuaalisena yleiskorotuksena.

1.5.2018: Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 euroa tai vähintään 1,25 %. Henkilökohtaista lisää korotetaan 1,25 %. 1.4.2019: Tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 %

JÄRJESTELYERÄT: KVTES: 1.1.2019: Paikallinen järjestelyerä 1,2 %.

Tuloksellisuuserä tulee tammikuussa

TS: 1.1.2019: Järjestelyerä yhteensä 1,2 %. Paikallinen järjestelyerä on 0,9 %, josta vähintään 0,3 % käytetään henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella.

=

2018: 1.4. yleiskorotus 1,00 % ja 1.6. paikallinen virastoerä 0,60 %

Valtakunnallinen järjestelyerä on 0,3 %: työryhmä esittää kohdentamista 1.12.2018 mennessä tai erä siirtyy paikallisesti käytettäväksi.

YHTEISVAIKUTUS:

SEKÄ KUNTA-ALAN ETTÄ VALTION SOPIMUKSIIN sisällytettiin ns. tuloksellisuuserä. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan tammikuussa 2019. Kertakorvauksen saaminen edellyttää, että palvelussuhde on ollut voimassa 3.9.—18.11.2018 — koko tämän aikavälin ja keskeytymättä. Lisäksi edellytetään, että tällä aikavälillä on vähintään yksi palkallinen työpäivä.

Kuntatyönantajan laskelman mukaan vuonna 2018 sopimuskorotukset ovat keskimäärin yhteensä 1,3 % ja vuonna 2019 keskimäärin 2,16 % eli yhteensä 3,46 %.

POIMINTOJA KVTES-MUUTOKSISTA 1.2.2018 ALKAEN n PALKALLISEN TILAPÄISEN HOITOVAPAAN raja pitenee 10-vuotiaasta lapsesta 12-vuotiaaseen. n PALKALLINEN ISYYSVAPAA pitenee kuudesta päivästä 12 päivään. n MAKSETTUA PALKKAA EI PERITÄ TAKAISIN ajalta, jolle palkansaajalle on takautuvasti myönnetty

määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke.

n LOMARAHAN VOI VAIHTAA vapaaksi paikallisesti sovittavalla tavalla. Muutokset koskevat sekä KVTESin että TS:n piirissä olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


PALOMIESLIITTO

17

Turvallinen Suomi 25.4.2018 HELSINKI MARINA CONGRESS CENTER, KATAJANOKKA LISÄTIETOA: www.turvallinensuomi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

PALOMIESLIITTO

LUOTTAMUSMIEHET:

V

irkaehtosopimukseen saatiin sellaisia työaikaa koskevia asioita, joita syksyllä neuvotteluihin valmistauduttaessa esitettiin liiton tavoitteiksi, toteaa pääluottamusmies Petri Torkkel Espoon palohenkilöstöstä. – Palkankorotus on linjassa muiden alojen kanssa. Työajan osalta neuvottelutulos on hyvin luultavasti se maksimi, mikä oli saatavissa. Sopimuksessa on 24 tunnin työaika ja työnantaja voi pilkkoa työvuoroja, mutta mahdollisuutta pilkkomiseen on kuitenkin rajattu kohtuulliseksi, Torkkel sanoo.

Vuorokausityöstä voidaan sopia paikallisesti, kuten myös siitä että työvuoron jälkeen voi välittömästi osallistua koulutukseen. Asia on ajankohtainen Helsingissä, jossa pelastuslaitos on vaatinut työneuvostolta oikaisua aluehallintoviraston poikkeuslupapäätökseen, joka käytännössä estää koulutukset, kokoukset tai toimistotyöt välittömästi työvuorokauden jälkeen. – Sopimus mahdollistaa vuorokausityön tekemisen ilman avin lupamenettelyä. Se on erittäin hyvä asia. Tärkeää on myös, että koulutukseen osallistuminen tai toimistopäivän tekeminen onnistuu työvuoron jälkeen. Vuorojen pilkkomisen mahdollisuus meillä on ollut jo nykyisessä paikallisessa sopimuksessa, kertoo pääluottamusmies Markus Bjugg Helsingin palohenkilöstöstä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sopimuksen mukaan 40-tuntista työviikkoa käyttäneet pelastuslaitokset voivat jatkaa tällä työaikamallilla. Käytännössä määräys koskee vuorotyötä tekevää pelastushenkilöstöä Etelä-Savossa, KeskiSuomessa sekä osittain Pohjois-Karjalassa. Kaksivuorotyötä ei voi ottaa käyttöön muissa pelastuslaitoksissa tai laajentaa edellä mainituilla työpaikoilla ilman sopimusta henkilöstön kanssa. Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa järjestetyissä SPALin TS-infoissa jäsenten palautteen kärki kohdistui juuri 40-tuntiseen työaikamalliin. – Neuvottelutulos näytti alussa meidän kannalta huonolta, mutta kun sopimusta on luettu tarkemmin, on nähty sen lukuisia hyviä puolia, luottamusmies Jari Niutanen Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstöstä sanoo. – Nyt Teknisten sopimus antaa mahdollisuuden järjestää pelastuslaitoksen vuorokausityö paikallisen sopimisen kautta. TS:llä on ratkaistu niitä ongelmia, joita työnantajat ovat tähän saakka väittäneet vuorokausityössä olevan: näitä olivat muun muassa aluehallintoviraston tiukka suhtautuminen aktiivityöajan ylityksiin ja enintään 24 tunnin pituisiin työvuoroihin, Niutanen painottaa. Esimerkiksi aktiivityöaikaan luettavista työtehtävistä on TS:n mukaan sovittava paikallisesti, kun vuorokausityöstä sovitaan.

Sopimus mahdollistaa vuorokausityön tekemisen ilman avin lupamenettelyä.

Vuorokausityö on määräaikaisena kokeilumääräyksenä TS:n liitteessä 8. – Pelastuslaitoksissa on nyt tarkkaan tutustuttava sopimukseen ja sen joustoihin verrattuna poik-

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Uutta Teknisten sopimusta on luettu mielenkiinnolla Palomiesliiton jäsenyhdistyksissä. Vuorokausityö on siinä ensimmäistä kertaa yhtenä pelastustoimen työaikamallina.

Kuva LEHTIKUVA

Hyvä sopimus, nyt hyödyntämään


PALOMIESLIITTO

19

Pirkanmaan pelastuslaitos sammutti kerrostalon ullakkopaloa Tampereen keskustassa 20. maaliskuuta.

keuslupiin, sanoo luottamusmies Jari Ruuska KeskiUudenmaan palomiesyhdistyksestä. – Sopimus mahdollistaa erilaisia vuorojärjestelmiä vuorokausityöhön ja paikallisen sopimisen työvuoron jälkeisestä koulutuksesta. Näitä on nyt tosissaan selvitettävä sekä työntekijöiden että työnantajien puolella. On selvää, että ainakin muutamilla laitoksilla on TS:ää päästävä tällä sopimuskaudella hyödyntämään, jotta vuorokausityö olisi esillä myös tulevissa sopimusneuvotteluissa.

Pelastuslaitoksissa on nyt tarkkaan tutustuttava sopimukseen ja sen mahdollistamiin joustoihin verrattuna poikkeuslupiin.

Keski-Uudenmaalla vuorokausityön poikkeuslupa on voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Sama tilanne on Pirkanmaalla. Luottamusmies Matti Välikoski Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisista arvioi, että TS:n täysimääräinen hyödyntäminen on kiinni paikallisesta neuvottelukulttuurista. – Jo nyt on nähty, että kun sopimuskirja tulee, tekstejä voidaan tulkita monella eri tavalla. Tulkin-

nat ja paikallisten sopimusten valmistelu tulevat olemaan tarkkaa työtä. Paljon on odotuksia, mutta jos pelastuslaitoksissa ei tähän mennessä ole juurikaan ollut paikallista sopimista, on edessä myös haasteita, Välikoski sanoo. Joka tapauksessa liittokierros oli edunvalvonnan kannalta historiallinen: – Liitto oli neuvottelemassa jäsentensä virkaehtosopimuksesta ja sai läpi työaikatavoitteita. Se on kova juttu, jos miettii mikä aikoinaan oli SPALin perustamisen ydinajatus — neuvotteluoikeudet omista asioista.

Myös luottamusmies Petri Huttunen Turun seudun palomiehistä arvioi, että sopimuksen antamat mahdollisuudet on otettava pian työn alle. – Uudessa TS:ssä on tiettyjä työajan järjestämiseen liittyviä asioita, joiden osalta lähiaikana tarkastellaan, mitä ne voisivat meillä tarkoittaa. Sekä työntekijä- että työnantajaosapuoli on asian suhteen positiivisella mielellä, Huttunen sanoo. – Varsinais-Suomessa on aina ollut siinä mielessä järkevä tilanne, että vuorokausimalli on nähty toimivaksi tavaksi järjestää pelastustoimen työaika. Uusi sopimus on todella hyvä, sillä se tunnustaa työajan ja antaa mahdollisuuksia kehittää sitä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

21

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS:

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Uusi ja suuri on tulossa Uudellemaalle valmistellaan pohjoismaiden kookkainta pelastuslaitosta. – Suuruus antaa uusia mahdollisuuksia kaikille työntekijäryhmille, sanoo pelastusjohtaja Peter Johansson.

S

ote- ja maakuntauudistuksen kohtalo on vielä auki, mutta maakuntien valmistelutyössä on puurrettu tästä huolimatta. Uudellamaalla asetelma on erityisen kiinnostava, sillä jos uudistus toteutuu, muodostuu maakuntaan ennennäkemättömän kokoinen, yli 1700 työntekijän pelastuslaitos. – Nyt tehdään työtä yhteisen laitoksen eteen, mutta valmistelu ei missään tapauksessa mene hukkaan, vaikka uudistus kaatuisikin, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusi pelastusjohtaja Peter Johansson. Maakuntalaitoksen valmistelu on ikään kuin jatkoa 90-luvulla käynnistyneelle Uudenmaan neljän laitoksen HIKLU-työlle. Alun perin operatiivisesta toiminnasta käynnistynyt yhteistyö on viime vuosina laajentunut koskettamaan kaikkia pelastuslaitosten osa-alueita. – Työryhmissä on tehty nykytilan kartoitusta ja pohdittu, miten pelastuslaitosten toimintoja voi-

daan yhteensovittaa. Yhteistyön työkalut ovat edelleen käytössä, jos päätökset lopulta olevat sellaisia, ettemme mene yhteen. Yhteinen pelastustoimen yleisjohtamisen ohje Uudellamaalla on ollut käytössä vuodesta 2006, jonka jälkeen on sovittu muun muassa vaativien savusukellustehtävien ja lento-onnettomuuksien toimintaohjeista. Laitoksilla on ollut yhteisiä harjoituksia ja koulutuksia. Kaikki tämä helpottaa fuusioitumista.

Epävarmuudesta huolimatta valmistelutyö nojaa aikatauluun, jonka mukaan maakunnan pelastuslaitos aloittaa toimintansa 2020. Työnantajan vaihtumisesta aiheutuva yhteistoimintamenettely käynnistynee vuoden 2019 alkupuolella. – Pelastuslaitoksissa yt:t koskevat meitä kaikkia työntekijöitä, Johansson muistuttaa. Uudenmaan maakuntauudistus on saamassa pelastustoimen oman muutosjohtajan, jota pidetään hyvin tarpeellisena. Hän tuo pelastustoimen osaamista muuten niin sote-painotteiseen uudistukseen. Aivan viime aikoina on ollut ennakkonäkyjä siitä, että maakunnassa on heti alussa edessä ilmeisen kovat taloudelliset paineet, jotka voivat heijastua pelastustoimeenkin. – On esitetty että ensimmäiseltä vuodelta rahoitus jäisi noin 300 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Summaa voi verrata maakunnan pelastuslaitosten yhteenlaskettuun budjettiin, joka ilman fuusiokustannuksia on noin 150 miljoonaa. Onko kyseessä alibudjetointi vai kustannusten nousun taittamista, siitä kiistellään, mutta huolestuttava asia se on. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

henkilöstöä. Siksi pelastuskoulun toiminnan jatkaminen on erittäin tärkeää, myös ensihoidon koulutukseen liittyen. Pelastuskoulun kautta pystymme räätälöimään koulutusta HUSin tarpeisiin. Elinvoimaisuuden puolesta Uudellamaalla ei ole huolta — mutta miten on muualla? Pelastuslaitosten kokoerot ovat jatkossa hurjat. – Positiivista on että meillä väestö ei ainakaan vähene, joten liitoksia ei tämän jälkeen vähän aikaa tule. Muista maakunnista olen huolissani — milloin huomataan, että tarvitaan isompia alueita?

Pelastustoimen työuransa Peter Johansson aloitti kesämiehenä Espoossa 1987. Sieltä työ jatkui Kirkkonummelle palomiehen virkaan 1988. Itä-Uudellamaalle Johansson siirtyi 90-luvun puolivälissä. Nyt ura on edennyt pelastusjohtaan virkaan.

Fuusiokustannuksia aiheutuu palkkojen harmonisoinnin lisäksi esimerkiksi kiinteistöjen vuokrien määrittelystä ja ict-ohjelmistoista. – Kaikki tämä maksaa kohtalaisen paljon.

Sisäministeriön johto on sanonut "uudistuksen olevan mahdollisuus" ja siihen Johanssonkin luottaa. – Ehdottomasti parhaita puolia on, että iso laitos antaa henkilöstölle kaikilla tasoilla mahdollisuuksia edetä uusiin tehtäviin, oli taustalla sitten osaamisen lisääminen koulutuksella tai sitten terveydestä johtuvat seikat. Tämä sillä varauksella, ettei taloutta jouduta aivan höyläämään. Ministeriö on väläytellyt Uudellemaalle valtakunnan tason kehitys- ja vastuutehtäviä, mutta niistä ei toistaiseksi ole mustaa valkoisella. – Keskittämisestä puhutaan, mutta päätökset pitäisi pian tehdä. Nyt rakennetaan organisaatiota, ja jos jotain vastuualueita annetaan, ne olisi hyvä tietää vielä kun henkilöstöresursseihin voidaan vaikuttaa. Uudellamaalla väestön määrä jatkaa kasvamistaan, samoin rakentaminen ja yritystoiminta. Kaikki tämä tuo tarvetta pelastustoimelle. – Meillä on hyvä turvallisuustaso ja sellaisena sen haluamme pitää. Hyvän tason pitämiseksi pelastuslaitoksella pitää olla riittävästi hyvin koulutettua

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Niin Uudellamaalla kuin koko valtakunnassa tulee Johanssonin mielestä tavoitella tilannetta, jossa pelastustoimi pystyy tuottamaan samanlaisen palvelutason samanlaisissa olosuhteissa. – Muutenhan toimintaympäristöt vaihtelevat todella paljon. Siksi erilaisia malleja pitää pystyä soveltamaan. Tämä koskee myös työaikaa. Johansson arvioi, että pelastustoimessa suunta on useaan työaikamalliin. – Kaikissa työaikamalleissa on hyviä ja huonoja puolia. Pitäisi olla uskallusta kokeilla erilaisia työaikoja. Samoin tulee pystyä rehellisesti toteamaan, että työaika ei toimi, jos käytäntö sen osoittaa.

Me olemme pieni laitos, mutta väittäisin että melko notkea.

Uudenmaan pelastuslaitoksista Itä-Uusimaa on monella mittarilla selvästi pienin. Alueella on 100 000 asukasta seitsemässä kunnassa, kolme vakinaista asemaa (Porvoo, Sipoo, Loviisa) ja viisi sopimusasemaa. Päätoimisia työntekijöitä on 153, joista pelastustoiminnassa 73 ja ensihoidossa 47. – Me olemme pieni laitos, mutta väittäisin että melko notkea, Johansson sanoo. Riskien suhteen alue näyttää pelastuslaitostaan huomattavasti suuremmalta. Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus, Suomen suurin satama sekä yksi Euroopan suurimmista rekkaterminaaleista. Loviisassa sähköä tuottaa kaksi ydinreaktoria. Suomenlahti on vilkas öljynkuljetusreitti. Fortumin ja Nesteen laitospalokuntien kanssa pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä.


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

23

KESKI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA LOVIISA

SIPOO

LÄNSI-UUSIMAA

PORVOO

HELSINKI

– Laitospalokunnat toimivat kummallakin alueella itsenäisesti, mutta meidän johtovastuussa Harjoittelemme ja varaudumme riskeihin yhdessä, viimeksi tänään oli palaveri Nesteen palokunnan kanssa. Harjoituksiin osallistuu koko pelastuslaitos, ei vain pelastustoiminnan tehtäväalue.

Pelastusjohtajan virassa Johansson aloittaa toukokuun alussa, mutta käytännössä hän on hoitanut tehtävää viransijaisena jo joulukuusta alkaen. Työpaikka on tuttu, sillä Johansson on tehnyt Itä-Uudellamaalla pitkän uran muun muassa palomestarin, palopäällikön ja viimeksi pelastuspäällikön virassa.

– Tosiasiassa pelastusjohtajan työmäärä on hieman yllättänyt. Päivät ovat pitkiä ja etenevät minuttiaikataululla. Usein kotona joutuu tekemään valmistelua seuraavaan päivään, Johansson kertoo. Maakuntauudistus on Johanssonille kolmas rakenneremontti uran aikana. Edellinen oli alueellistaminen 2004 ja sitä edeltävä Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan yhdistyminen 1997. Johansson tuli maalaiskunnan palopäälliköksi kahta vuotta aikaisemmin. – Tiesin että kuntien yhdistymisestä keskusteltiin, mutta tuntui että päätös tuli hyvin nopeasti. Silloin 29-vuotiaana en välttämättä tiennyt mihin pääni pistin, mutta se on ollut minulle muutenkin tyypillistä: mennään ja katsotaan, mitä tapahtuu. Pinnalla on pysytty, naurahtaa Johansson. Kokemuksista on hyötyä, hän arvioi. – Jos on ollut fuusioissa mukana aikaisemmin, tietää jo jotain siitä, mitä on tulossa ja miten muutosta voi johtaa. n

"Pienistä ongelmista kiinni" AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA on Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johanssonille tuttua, sillä hän työskenteli 90-luvun alussa Kirkkonummella KTV:n palomiesten luottamusmiehenä. Ehkä omasta kokemuksestaan johtuen hänellä on käytännönläheinen suhtautuminen henkilöstön edustajiin: – Luottamusmiesjärjestelmä on tarpeellinen. Johtajalle on tärkeää, että kun hän keskustelee luottamusmiehen kanssa, se mitä sovitaan pätee myös kaikkien muiden kanssa, ilman että keskusteluja tarvitsee käydä yksitellen. – Arvostan erityisesti sellaisia luottamusmiehiä, jotka tuntevat järjestelmän, eivätkä ole toisten vietävissä. Jos jokin asia koetaan epäkohdaksi, tietysti siihen pitää puuttua.

Päällystölle on tärkeää päästä kiinni epäkohtaan tai huhuun tuoreeltaan, Johansson korostaa. – Pelastuspäällikkönä toimiessani varsin usein tultiin sanomaan, että mikset sä tee mitään jonkun hallihuhun kumoamiseksi. Vastasin että vaikea on toimia, jos ei tiedä että huhu on liikkeellä. Siksi on parempi, että luottamusmies koputtaa oveen tai soittaa,

jos huhua on liikkeellä — ja näin meillä tehdäänkin. Kuuntelen ja selvitän mielelläni. Itä-Uudellamaalla on aloitettu uutena käytäntönä luottamusmieskokoukset, joissa pelastusjohtaja ja henkilöstön edustajat käyvät läpi ajankohtaisia asioita. Myös maakuntauudistus on esillä, sitä mukaa kun asiat selkeytyvät. – Kokouksia on takana vasta yksi, mutta ajatus on käsitellä yleisiä asioista ja jakaa tietoa. Pyritään siihen, että virallisia neuvottelupyyntöjä ei tarvittaisi, jos pienistä ongelmista saadaan kiinni ennen kuin niistä muodostuu suuria ongelmia.

Yksi keskusteltava asia on vuorotyötä tekevän pelastushenkilöstön kokonaispalkkaus. Itä-Uudenmaan ensihoitohenkilöstö siirtyi kokonaiskorvaukseen vuoden alussa. – Keskustelut ovat hyvässä hengessä käynnissä pelastuspuolella, päätöksiä ei ole vielä tehty. Kustannusvaikutuksia selvitetään. Kokonaiskorvaus helpottaisi montaa asiaa, kuten työvuorosiirtoja ja miehistötasauksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

PELASTUSTOIMINTA

VIRANOMAISTUNNUS sammutusasun selkään

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Kuva JYRKI NIKKILÄ

LAPPI: Uudella painatuksella halutaan tilannepaikalle yhdenmukainen ilme, entisen kirjavuuden sijaan.

L

apin pelastuslaitoksen päätoimisten palomiesten uusissa sammutusasuissa on iso viranomaistunnus, tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa. Ensimmäiset Feeniks-asut tulivat Lappiin vuoden alussa. Vähitellen ilme leviää koko pelastuslaitoksen alueelle uusien asuhankintojen myötä. Viranomaistunnuksen käyttöön päädyttiin, kun pelastuslaitoksella oli tarve hankkia uusia asuja. – Asujen merkintöjä mietittäessä tuli huomio, että nykyinen käytäntö painatuksissa on ollut kohtalaisen kirjava. Samalla todettiin, että pelastustoimen uudistus on valtakunnallisesti tulossa, joten emme oikeastaan tiedä, millaisella vaakunalla ja nimellä jatkossa toimitaan. Tämän jälkeen päädyttiin viranomaistunnukseen, sillä se varmasti on käyttökelpoinen painatus myös kahden vuoden päästä, kertovat Sodankylän paloasemalla työskentelevä palopäällikkö Jussi Hannukari ja Kemin paloasemalla työskentelevä paloesimies Markku Paavalniemi.

Lupa tunnuksen käyttöön haettiin sisäministeriöltä. Sammutusasujen lisäksi merkintää voidaan käyttää myös kevytasuissa ja heijastinliiveissä. Pelastustoimen virkapukuohje määrittelee asema-, toimisto-, vierailu- ja juhlavaatetuksen, mutta ei suojavaatetuksen merkintöjä. Ohjeen mukaan viranomaistunnus eli Feenikslintutunnus kuuluu pelastuslaitosten päätoimisen henkilöstön, sisäministeriön ja aluehallintoviraston pelastusviranomaisten sekä Pelastusopiston henkilöstön virkapukuun. Painatuksen yhdenmukaistamisen lisäksi Lapin pelastuslaitoksella nähtiin, että viranomaistunnus selkeyttää onnettomuuspaikalla pelastustoimen toimijoiden roolia ulkopuolisille. – Tilannepaikalla yhteistyöviranomaiset tunnistavat, kuka on pelastustoimen viranomainen. Meille itsellemme tämä on selvä asia, mutta aina välillä ulkopuolisilta on tullut kysymyksiä siitä, kuka on kukin, Hannukari perustelee.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tunnus on näyttävä, joten sen käyttö on myös pelastuslaitoksen visuaalista viestintää ulospäin. Feeniks-painatuksella ei ole tarkoitus jakaa toimijoita kahteen kastiin — viranomaistunnusta eivät sopimuspalokuntalaiset voisi edes käyttää.

Tunnuksen käyttö sisältyy linjaukseen, jonka Lapin pelastuslaitoksen johtoryhmä viime vuonna teki tilannepaikalla käytettävistä asuista ja niiden merkinnöistä johtoportaiden mukaisesti. Päätöksen yhteydessä selvitettiin, olisiko asujen painatuksiin jotain valtakunnallista mallia. – Useilla pelastuslaitoksilla palomiehen selkäpainatuksena on hihavaakuna tai teksti, eikä alipäällystön ja päällystön merkinnöissäkään ole yhtenäistä linjaa. Voisi olla hyvä että painatukset yhdenmukaistuvat — vaikka pelastuslaitoksia on monta, niin yhteinen toimijahan me ollaan, Hannukari pohtii. – Virkapukuasetuksen mukaisesti pelastustoimessa ollaan yhdenmukaisen näköisinä asemapalveluksessa, toimistossa, työmatkoilla ja juhlissa, miksei sitten operatiivisessa toiminnassa suojavarusteissa. Ministeriössä Lapin aloitetta Feeniks-asusta pidetään hyvänä ajatuksena. – Viranomaistunnuksen käyttö tällä tavalla yhdenmukaistaa pelastustoimen ilmettä kentällä. Tämän tyyppistä ideointia kannatetaan ehdottomasti, erityisasiantuntija Jouni Pousi sanoo. Feeniks-tunnus on pelastustoimelle vastaava viranomaistunnus kuin miekkaleijona on poliisille. Sen käyttö on aina luvanvaraista. n

Takkien ja niiden merkintöjen lisäksi palomiehet, paloesimiehet, palomestarit ja päivystävät päälliköt tunnistaa toisistaan kypärien väreistä ja raidoista.

>


25

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

PELASTUSTOIMINTA

Johtoauto on tarkkaan mietitty liikkuva toimisto, joten sitä kelpaa esitellä. Tällä kertaa työvuorossa olivat palomestari Arto Latvala ja palomies, johtoauto-operaattori Karri Nieppo.

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Operaattori on kuljettaja, KESKI-UUSIMAA: Johtoauton operaattorilla on sekä palomestarin tukitehtäviä että itsenäisiä tehtäviä.

P

äivystävien palomestareiden ajoneuvot on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella päivitetty uuteen kuosiin. Neliveto-Sprinterin etumatkustajan istuimen paikalle on sijoitettu työpiste, jolla työskentelyn voi aloittaa heti kun kuljettajan penkkiä kääntää 45 astetta. KUPissa kuljettajaa nimitetään operaattoriksi, joka kuvaa hyvin palomiehen tehtäviä johtoautossa. Pelkästä kuskin työstä kun ei ole kyse. – Operaattori on palomestarin oikea käsi, jolla on paljon ennalta sovittuja tehtäviä, ei vain mes-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tarin siirtämistä paikasta A paikkaan B. Uusissa autoissa operaattorin tehtävä korostuu entisestään, palomestari Arto Latvala kertoo. Kun sekä palomestarilla että operaattorilla on pisteensä, kumpikin voi keskittyä omiin tehtäviinsä.

Mestarin kuski on pelastuslaitoksissa ollut se tehtävä, johon siirrytään, kun toimintakyky loukkaantumisen, sairastumisen tai ikääntymisen johdosta alenee. KUPissa operaattori on myös työurapaikka, mutta työn sisältö on perinteistä kuskinroolia laajempi ja vaativampi. KUPin mallissa palomiehiä koulutetaan operaattoriksi ja samalla myös toimimaan Vantaan pelastuskeskuksella sijaitsevassa tilannekeskuksessa. Pelastuslaitoksella nähdään, että operaattorit ovat oleellinen osa TIKE-toimintaa. – Operaattorin on hallittava myös tilannekeskustoiminnot, koska osa työstä tehdään siellä. Yhä useammin on tilanteita, joissa palomestari ei


PELASTUSTOIMINTA

27

Palomestarin työtilassa valaistusta voi säätää vähemmän häiritsevään "yömoodiin". Karri Nieppo pitää uutta työpistettä ergonomisesti toimivana: – Tilannepäiväkirja tietokoneella, radiot ja kenttäjohtamisjärjestelmä siihen liitetyllä navigaattorilla ovat hyvin tavoitettavissa.

mutta paljon muutakin hyppääkään autoon, vaan tulee johtamaan TIKEen, jolloin myös operaattori työskentelee TIKEssä, Latvala kertoo.

Työvuorossa operaattori on ainoastaan operatiivisen johtajan apuna koko vuoron ajan. Kohteessa operaattori ei irtaannu johtoautosta pelastusyksikön tehtäviin, vaan ylläpitää aktiivisesti tilannekuvaa sekä onnettomuustyypin mukaisesti hoitaa ennalta sovittuja ja uusia palomestarin avustustehtäviä. – Operaattori ei kuitenkaan ole millään muotoa PTJ:n roolissa, vaan yhdessä tämän kanssa muodostaa toimivan johtoyksikön. Tehtävät ja yhteistyöroolit muodostuvat ajan kanssa, yhtä ainutta mallia operaattorille ei ole, palomies Karri Nieppo sanoo. Operaattorin työkaluja ovat tietokone sekä laitoksen verkko, Virve, puhelin, netti, ohjelmistot sekä autossa olevat kirjat ja kansiot. Työ vaatii kohtuullisen hyviä tietokonetaitoja, kuten tiedostojen käsittelyn,

karttaohjelmien, nettipalveluiden ja sähköisten lomakkeiden käytön osaamista.

Yksi uusimmista operaattorin tehtävistä on onnettomuuspaikan valokuvaus sekä pelastuslaitoksen omaa käyttöä että mediaa varten. KeskiUudellamaalla nähdään, että medialle kannattaa oma-aloitteisesti tarjota laadukasta kuvaa. – Palomies-operaattori pystyy valitsemaan tulipalosta tai liikenneonnettomuudesta sellaisia kuvakulmia ja rajauksia, jotka näyttävät työn vaikuttavuuden. Kummatkin hyötyvät — media ei ole enää lukijoiden kännykkäräpsyjen varassa ja me taas voimme vaikuttaa siihen, millainen kuva meistä yleisölle syntyy, Latvala selvittää. n Keski-Uudenmaan TIKEstä ja operaattorin roolista siinä on juttu kesäkuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilaisessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

PELASTUSTOIMINTA

PELASTUSOPISTO:

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Täydentävät menetelmät mukaan selvityksiin Alkusammutustiedustelu käsisammuttimien kanssa tulee uuteen selvitysoppaaseen perinteisen letkuselvityksen rinnalle.

P

elastusopistolla käynnissä ollut työ uusista selvitysohjeista on valmistumassa. "Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä" -opas korvaa aikaisemman, 2007 julkistetun oppaan. Ohjeiden valmistelua on tehty Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa. Opas julkistetaan kevään aikana painetussa ja sähköisessä muodossa. Koulutuksen tueksi on tulossa videoita.

Selvitysmallien alkuperäinen idea on siinä, että on olemassa malleja jotka ovat ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä, joita pelastusryhmä alkuvaiheessa tulipalotilanteessa välittömästi toteuttaa. Perusselvityksessä tehdyllä letkuselvityksellä voidaan tuottaa riittävän suuri vesivirta, jolla useimmat tulipalot saadaan hallintaan. Tilanteen eskaloituessa voidaan perusselvitykseen liittää lisäselvityksiä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Tilanteessa olisi tärkeää päästä nopeasti palokohteessa tekemään sammutustoimenpiteitä, mutta selvitysten tekemiseen menee yllättävän paljon aikaa. Tällöin voikin olla tarkoituksenmukaista tehdä perusselvitys alkusammutustiedustelulla, jolloin ryhmänjohtaja ja kakkonen kiirehtivät selvittämään tilannetta alkusammuttimilla, ykkösen ja konemiehen jäädessä tekemään perusselvitystä, yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistolta toteaa. Jos tiedustelussa heti selviää, että perusselvitys on tehtävä joka tapauksessa tilanteen saamiseksi hallintaan, kannattaa heti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä. – Samoin jos tilannepaikalle saavuttua todetaan tilanne sellaiseksi, että perusselvitys on ainut järkevä sammutustoimenpide. Alkusammutustiedustelu ei siis ole itsetarkoitus, vaan mahdollisuus tehostaa toimintaa tilanteissa sopivissa kohteissa, Huttu jatkaa.

Alkusammutustiedustelu ei ole itsetarkoitus, vaan mahdollisuus tehostaa toimintaa sopivissa kohteissa.

Selvitysmalleja on testattu ja päivitetty Uudenmaan HIKLU-alueella sekä Pelastusopiston koulutuksessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut hankkeessa tiiviisti mukana testaamalla selvitysmalleja omissa

toimintaympäristöissään. Palomestari Arto Latvalan kokoama ryhmä teki selvityksiä korkeisiin rakennuksiin, erityiskohteisiin sekä selvityksiä letkukelalaitteilla. Pelastusopisto videoi työskentelyn ja editoi koulutusmateriaaliksi. Myös Pohjois-Savon pelastuslaitos on osallistunut kehitystyöhön: työvuoroja on koulutettu täydentäviin menetelmiin, samoin sopimuspalokuntia. Uusia sammutusmalleja on ollut jalkauttamassa palomestari Antti Korhonen. Täydentäviä menetelmiä on myös käytetty onnistuneesti viimeaikaisissa rakennuspaloissa. Helsingissä on muun muassa perehdytty korkeiden rakennusten selvityksiin. Palomestari Markku Ahola on päivittämässä korkeiden rakennusten tulipalojen menetelmäohjetta (KORAK). – Helsingin kokemuksia kannattaa hyödyntää muissakin pelastuslaitoksissa. Uusia korkeita rakennuksia ollaan parhaillaan rakentamassa useisiin kaupunkeihin, Huttu muistuttaa.

Päivitetyt selvitysmallit on otettu Pelastusopiston tutkinto-opetuksessa käyttöön tämän vuoden alussa. Täydentävistä sammutusmenetelmistä järjestetään Pelastusopistolla vuosittain kaksi täydennyskoulutuskurssia eli ns. PETS-kurssia. Tämän vuoden ensimmäinen kurssi oli maaliskuussa, toinen on vuorossa lokakuussa. Täydentäviin sammutusmenetelmiin tutustuttiin myös Pelastusopistolla maaliskuun lopulla järjestetyllä kurssilla, jonka osallistujat olivat kokeneita yli viisikymppisiä palomiehiä, joilla lähes


PELASTUSTOIMINTA

29

kaikilla palomiestutkinto oli suoritettu Espoossa ennen vuotta 1992. – Tällä kurssilla oli yhtenä päivänä harjoittelua täydentävillä sammutusmenetelmillä. Osallistujien palaute oli innostavaa! Huttu kertoo.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Tuusulan KU505:ssa on Cobra-sammutinleikkuri, jauhe- ja vaahtosammuttimet sekä heittosammutin. Kuvassa kalustoa esittelevät (vasemmalta) paloesimies Jukka Pasi, ylipalomies Martti Nokelainen, ylipalomies Timo Matilainen ja palomies Petteri Heikkilä. – Sammuttimiin ja Cobraan on hyvin realistinen suhtautuminen. Nämä ovat täydentäviä menetelmiä, joille on käyttökelpoiset paikkansa sammutustyössä, paloesimies Pasi sanoo.

PETS-kursseilla on painotettu työturvallisuutta sekä sitä, mihin tilanteisiin menetelmät sopivat. Koulutuksessa esitellään tehokas jauheen ja vaahdon yhdistelmätekniikka. – Pelkillä alkusammuttimilla ei ole turvallista savusukeltaa, eivätkä ne poista tosiasiaa, että loppujen lopuksi palohuoneistoon tarvitaan savusukellus. Se kuitenkin ehkä käy turvallisemmin, kun paloa on ensin täydentävällä menetelmällä taltutettu, Huttu sanoo. Käsisammuttimien käyttö vaatii palon lukemistaitoa. Väärässä paikassa sammute tai tekniikka ei toimi tai voi aiheuttaa jopa vahinkoa. Lopullisen päätöksen sammuttimen käytöstä tekevät tilanteessa toimivat sammuttajat eli esimies tai palomies. Täydentävän sammuttimen käyttöyrityksestä tulee pystyä luopumaan ja siirtymään jouhevasti perinteiseen menetelmään. Huttu sanoo, että pelastuslaitosten omat PETS-harjoitukset olisivat enemmän kuin toivottavia. Harjoituksissa tunnistetaan menetelmien ominaisuuksia, eroja ja työturvallisuuden näkökulmia. – Tämä vaatisi kunnollisia harjoituspaikkoja. Luulen että kun asia tulee tutuksi ja kaikki asiaan liittyvä materiaali tulee jakoon — myös selvitysmallien videot — niin harjoittelu lisääntyy. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

PELASTUSTOIMINTA

Keski-Uudenmaan kaksi kärkiyksikköä on varustettu UHPS-sammuttimella, järeillä jauhe- ja vaahtosammuttimilla sekä heittosammuttimella. Kuvassa Vantaan KU1115:n kalustoa esittelevät palomiehet Markus Höglund ja Pasi Savolainen.

PEOn havaintojen mukaan täydentävät menetelmät on otettu aktiivisesti käyttöön useissa pelastuslaitoksissa. Tästä kertoo kentän palaute sekä PRONTOn tilasto viime vuoden asuinrakennuspaloista: Kun suihkuputkeen turvauduttiin 751 kertaa, alkusammutin oli käytössä 103 palossa. – Näissä 103 palossa vettä käytettiin 23 kertaa. Työ eteni juuri niin kuin uudessa selvitysmallissa "perusselvitys alkusammutustiedustelulla" esitetään: ryhmänjohtajan ja kakkonen rientävät kohteeseen alkusammuttimen kanssa ja samaan aikaan tehdään perusselvitystä, Huttu esittelee. Kaiken tyyppisissä rakennuspaloissa pelastuslaitokset käyttivät viime vuonna alkusammutinta 222 palossa. Näistä 60 prosenttia sammui alkusammutuksella. 20 prosenttia sammutuksista aloitettiin alkusammutuksella ja jatkettiin suihkuputkella. Osassa vettä käytettiin vain jälkisammutukseen, osassa alkusammutus antoi lisäaikaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Käsisammuttimet, heittosammuttimet, pistosuihkuputket ja pistojauheputket on huomattu yksinkertaisiksi menetelmiksi, joilla voidaan yrittää sammuttaa tai rajoittaa paloa. On tullut ilmi muutama yksittäinen tilanne, jossa käsisammuttimella on otettu ehkä liikaa riskiä, mutta onnistuttu kuitenkin sammuttamisessa, Huttu sanoo.

Perinteisiä letkuselvityksiä kevyempien menetelmien kehitystyön juuret ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa palomestari Arto Latvala ryhtyi edistämään asiaa toden teolla vajaa kymmenisen vuotta sitten. Muutama vuosi sitten kehitystyöhön tartuttiin Pelastusopistolla: sammutuskokeissa testattiin muun muassa jauhe-, vaahto-, reppu- ja korkeapainesammuttimia, jonka jälkeen oppeja vietiin kentälle 2016 järjestetyllä kuuden paikkakunnan koulutuskiertueella. Kehitystyö poiki uusia hankkeita: Pelastusopisto tutki kodinkonepalojen

palokäyttäytymistä ja sammuttamista sekä viimeksi käynnisti hankkeen selvitysoppaan päivittämisestä. – Pelastusopiston tutkimushankkeet sekä tiimi millä työtä on tehty, ovat olleet loistavia. Itsestäni ainakin tuntuu aivan siltä, kun vasta olisin urani alkumetreillä, kuvailee PEOn hankkeisiin osallistunut Latvala. Käsisammuttimet eivät ole uusi keksintö, mutta esimerkiksi vaahtosammuttimien tehot ovat parantuneet huomattavasti. Latvala sanookin, että ajatus siitä, että käsisammuttimet olisivat maallikkotuotteita ja ammattilaisille sopimattomia, ei pidä paikkaansa. – Oma kokemukseni käsisammuttimista operatiivisessa toiminnassa on lähtöisin 80-luvulta ja Palo-opiston opettaja Timo Helosvuorelta. Välillä sammuttumien käyttö on jäänyt vähemmälle, mutta nyt kenttä on taas laajamittaisemmin löytämässä ne. Tosiasia on, että suuri osa paloista on pieniä, esimerkiksi kodinkonepaloja, joissa voidaan turvallisesti ja tehokkaasti sammuttaa myös alkusammuttimilla, kun on harjoiteltu ja opittu sammuttimien ominaisuudet. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ennakkoluulottomasti varustanut yksiköitä täydentävillä sammutusvälineillä. Latvala antaa avarakatseisuudesta tunnustusta sekä miehistölle että pelastuskalustosta vastaavalle palopäällikkö Jarkko Selinille. — Miesten osaaminen on "multi skilliä" ja myös autojen varustelu tukee tätä ajatusta. n

Lue verkkolehdestä Ammattilainen.fi: Ovatko täydentävät menetelmät tehokkaita? — kokemuksia Pohjois-Savosta ja Keski-Uudeltamaalta


31

PALOMIESLIITTO GOES

SU UPPEER RPPAAR SUPERPARK RK K S PERHEPÄIVÄÄN

Tervetuloa Palomiesliiton SuperParkiin sunnuntaina 27. toukokuuta klo 9.30 -12.30! Kolmen tunnin ajan SuperPark on varattu vain VIP-henkilöille eli Palomiesliiton jäsenille ja heidän perheilleen. Voit ottaa kaverin mukaan! Liitto tarjoaa sisäänpääsyn. Kun saavut SuperParkiin klo 12.30 mennessä, puiston aktiviteetit ovat käytössäsi koko päivän. Seuraa info-sivua:

www.palomiesliitto.fi > opi ja osallistu > SPALin perhepäivä PERHEPÄIVÄ NÄISSÄ SUPERPARKEISSA: VANTAA ESPOO TAMPERE TURKU JYVÄSKYLÄ VUOKATTI OULU Tapahtuma järjestetään Palomiesliiton juhlavuoden kunniaksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

KOULUTUS

OPISKELIJAT:

Teksti ja kuvat TUIJA TERVO

Lisää yhteisiä harjoituksia! Pelastusalan koulutuksen uudistaminen on ollut viime aikoina yksi kuumimmista keskustelunaiheista Pelastusopiston opiskelijoiden keskuudessa.

P

elastusalan koulutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä sai työnsä valmiiksi helmikuussa. Työryhmässä oli edustus sisäministeriöllä, Pelastusopistolla, Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoululla sekä pelastuslaitoksilla. Pelastusopistolla huomioitiin myös opiskelijoiden näkemykset, sillä oppilasyhdistys otettiin mukaan opiston omaan selvitystyöhön. Työryhmä esittää, että pelastusalan tutkinnoissa olisi jatkossa ydinosa, joka varmistaa perusosaamisen. Sen lisäksi opiskelija kokoaisi tutkintokokonaisuutensa erilaisista osaamismoduuleista, jolloin hän pystyisi hankkimaan erityisosaamista tietyltä alueelta jo tutkintoa suorittaessaan. Lisäksi miehistön tutkintoon liitettäisiin sosiaali- ja terveystoimen perustutkinto.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Koulutusta voitaisiin uudistaa joko säilyttämällä pelastajatutkinto ammatillisena tutkintona tai muuttamalla se ammattikorkeatasoiseksi. Opintojen pituudeksi kaavaillaan vähintään kolmea vuotta. Työryhmä myös ehdottaa, että pelastusalan ylimmän koulutustason, tiedekorkeakoulututkinnon, koulutusväyliä kehitetään pelastustoimen koulutusuudistuksen yhteydessä. Lausunnolle lähetetyt työryhmän lopulliset linjaukset eivät täysin miellytä oppilasyhdistyksen jäseniä — vaikka niissä nähdään hyvääkin.

Koulutusväylien kehittäminen on tarpeellista Pelastusopiston oppilasyhdistyksen puheenjohtajan Eemu Hyvösen mielestä on hyvä asia, että koulutusta kehitetään. Hyvönen on Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) N16-kurssin opiskelija. – Päällystöllä olisi hyvä olla vielä ylempi tutkintovaihtoehto, koska työtehtävät ylemmässä päällystössä vaativat omaa erityisosaamista ja perehtyneisyyttä alaan. Nythän sitä ei ole tutkinnon kautta mahdollista opiskella, Hyvönen toteaa. Päällystökurssilla N17 opiskeleva Sauli Lehtimäki on samoilla linjoilla ja kertoo jatko-opintojen puutteen herättäneen keskustelua.

Miten tästä eteenpäin, kun ei ole mitään oman alan ylempää tutkintoa mihin jatkaa.

– Jatkokoulutuksen puute on havaittu ja se on ollut aika paljon tapetilla. Keskusteluissa on pohdiskeltu, että miten tästä eteenpäin, kun ei ole mitään oman alan ylempää tutkintoa mihin jatkaa, Lehtimäki kertoo. Päällystökoulutuksen kehittämistä vieläkin kuumempi keskustelunaihe on ollut pelastajatutkinnon uudistamiskaavailut. Nykyistä koulutusta pidetään opiskelijoiden keskuudessa hyvänä. Opiskelijat ovat pohdiskelleet, että riittääkö pelastajakoulutukseen hakijoita, jos koulutuksen kestoa pidennetään. Huolta on herättänyt myös se, että jos miehistötutkintoa uudistetaan, häviääkö opetuksesta palomiehen työssä tarvittavat kädentaidot ja käytännön läheinen opetus. – Huoleni on kädentaitojen pysyminen palomiehen työssä. Miten käy meidän ydinosaamisen tulevaisuudessa? Pelastajakoulutus ei saa mennä liian hienoksi hifistelyksi, sanoo alipäällystöopiskelija Vesa Kujanpää. >


KOULUTUS

Opiskelijat (ylhäältä oikealta) Sauli Lehtimäki, Eemu Hyvönen, Oskar Suominen ja Suvi Harju katsovat luottavaisina tulevaisuuteen.

33

> PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

KOULUTUS

Yhdessä tekemistä Pelastusopiston oppilasyhdistyksellä on idea, miten käytännönläheistä oppimista voitaisiin kehittää oppilaitoksen sisällä. Oppilasyhdistyksen hallituksen jäsenet ehdottavat, että sisäisen turvallisuuden koulutusten kesken kehitettäisiin yhteinen suurharjoitus, johon osallistuisivat niin hätäkeskus- ja pelastajaopiskelijat kuin alipäällystö- ja päällystöopiskelijatkin. Tällä hetkellä kullakin koulutusohjelmalla on omat käytännönharjoituksensa. Pelastajakoulutuksessa käydään loppuharjoituksena loppusotaa ja päällystökursseilla osallistutaan pelastustoiminnan kriisi- ja suuronnettomuusharjoitukseen KriSuun. Päällystöopiskelija Sauli Lehtimäen mielestä yhteisharjoituksia on liian vähän.

– Meidän kurssi on toivonut enemmän sovellettuja käytännönharjoituksia muiden Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, kertoo hätäkeskuspäivystäjäkurssilla 30 opiskeleva Suvi Harju. – Niissä oppisimme paitsi yhdessä tekemällä, myös verkostoituisimme muiden alojen kanssa, Harju jatkaa. – Voisi olla koko Pelastusopiston yhteinen suurharjoitus, jos ei joka lukukausi niin ainakin joka vuosi, jossa kaikki tutkintokoulutukset olisivat mukana, ehdottaa päällystöopiskelija Hyvönen. – Siinä isommassa yhteisessä ponnistuksessa kaikki pääsisivät tekemään

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sitä työtä, mitä he opiskelevat. – Yhteisiä harjoituksia on liian vähän. Kuitenkin opiskelemme samaa alaa, samassa oppilaitoksessa ja kentällä tulemme tekemään yhteistyötä, päällystöopiskelija Lehtimäki lisää.

Maakuntauudistus ei pelota Sote- ja maakuntauudistus sekä niihin kytköksissä oleva pelastustoimen uudistaminen on ollut kestopuheenaihe alan ammattilaisten keskuudessa jo pitkään. Huhut liikkuvat kentällä — ja niin myös opiskelijoiden keskuudessa. – Olen kuullut monta huhua ja tarinaa, mitä uudistus tuo tullessaan, kertoo pelastajakurssi 103 edustava Oskar Suominen. Huhuja uudistuksesta kuulee, mutta ne eivät tuota murhetta, pelastajaopiskelija Oskar Suominen sanoo.

– Mitään faktaa ei ole lyöty pöytään, joten en ole sitä murehtinut. Lähinnä tulevaisuudessa askarruttaa, minne pääsen töihin valmistumisen jälkeen. Myöskään alipäällystökurssilainen Kujanpää ei ole ollut huolissaan tulevista uudistuksista. Hän ei usko, että pelastustoimen muuttuminen maakunnalliseksi toimijaksi näkyy ruohonjuuritasolla kovinkaan paljoa tai että uudistuksen päämääränä olisi vähentää palomiehiä ja huonontaa palveluja. – En ole jaksanut murehtia näitä asioita, mihin en voi vaikuttaa. Uskon että ammattiyhdistykseni pitää puoliani, kun he osaavat neuvotella ja vääntää kättä paremmin kuin minä.

Uskoa tulevaisuuteen riittää Päällystöopiskelija Hyvöstä tulevaisuudessa askarruttaa teknologisen kehittymisen hurja vauhti. Pysyykö koulutettava henkilöstö teknologian perässä ja kehittyykö lainsäädäntö teknologisen kehityksen tahdissa? Hätäkeskuksissa riittää töitä, uskoo päivystäjäopiskelija Suvi Harju.

– Hyvä esimerkki on dronen käyttö pelastustoiminnan johtamisessa. Dronet yleistyvät nopeasti ja oman käsitykseni mukaan esimerkiksi lainsäädäntö vaatii pientä päivitystä asian suhteen, Hyvönen kertoo. Myös hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoita uudistukset odottavat tulevaisuudessa. Uusi ERICA-tietojärjestelmä on todennäköisesti käytössä, kun häkekurssi 30 astuu työelämään alkuvuodesta 2019. Työpaikalla ensimmäisenä edessä onkin uuden järjestelmän opiskelu. – Ruotsinkielen taito varmaankin korostuu tulevaisuudessa kaikissa hätäkeskuksissa, kun Erican myötä puhelut voivat tulla mistä alueelta vaan, pohtii päivystäjäopiskelija Harju. Yleisesti ottaen päivystäjäopiskelijat suhtautuvat hyvin valoisin mielin tulevaisuuteen. Kaikki uskovat työpaikan löytyvän tutkinnon suorittamisen jälkeen. – Uskomme, että tarve päivystäjille on koko ajan. Kellään meistä ei ole pelkoa, etteikö töitä löytyisi valmistumisen jälkeen, Harju kertoo. n


KOULUTUS

Oppilasyhdistys mahdollistaa iltaharjoittelun PELASTUSOPISTON OPPILASYHDISTYS on hankkinut tänä talvena jäsenilleen vakuutuksen, jonka turvin he voivat harjoitella omalla ajalla Pelastusopiston kalustolla ja välineistöllä. Oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Eemu Hyvönen kertoo, että Pelastusopisto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden käyttää opiston kalustoa ja välineistöä turvaohjeiden puitteissa omaehtoiseen iltaharjoitteluun, jos heillä on tarvittavat vakuutukset. Opisto ei voi vakuuttaa omaehtoista harjoittelutoimintaa. – Oppilasyhdistys hankki tarvittavat vakuutukset ja oli luomassa pelisääntöjä opiston kanssa, että harjoittelu voidaan turvallisesti toteuttaa, Hyvönen kertoo. – Jatkossa oppilasyhdistyksen jäsenet voivat iltaaikaan käyttää kalustohallia ja sieltä löytyviä varusteita ja harjoitella esimerkiksi solmujen tekoa tai henkilön nostoa nukeilla, jatkaa Hyvönen.

35

erilaisiin työryhmiin ja toimikuntiin, joissa pelastusalan opiskelijoiden äänellä pyritään vaikuttamaan alan kehittymiseen. Tällä hetkellä oppilasyhdistyksellä on edustaja Pelastusopiston koulutuksen johtoryhmässä, Palopäällystöliiton Pelastustoimen arvot -arvoprosessin työryhmässä ja opiston työympäristötyöryhmässä. Työympäristötyöryhmässä toimii yhdistyksen hallituksen jäsen Sauli Lehtimäki. – Opisto remontoi tällä hetkellä rakennuksiaan. Työryhmässä tuon opiskelijoiden näkökulmaa asiaan sekä tiedotan opiskelijoita remontin vaiheista, Lehtimäki kertoo.

Opiskelijoiden edunvalvonnan lisäksi oppilasyhdistys toimii jäsentensä palvelujärjestönä ja kehittää jäsenyyteen kuuluvia etuja ja vapaa-ajan toimintaa. Se esimerkiksi järjestää perinteiset sähly- ja lentopalloturnaukset opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Yhdistys myös edistää ja ylläpitää oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja kehittää opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia. Oppilasyhdistys muodostuu Pelastusopiston tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opiskelijoista. Jokaiselta kurssilta on edustaja oppilasyhdistyksen hallituksessa. Hallitus vastaa yhdistyksen päivittäisestä työskentelystä ja päätöksenteosta yhteistyössä Pelastusopiston ja sen opiskelijoiden kanssa.

Oppilasyhdistys toimii jäsentensä edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa. Yhdistys suorittaa edunvalvontatehtäväänsä osallistumalla

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

KOULUTUS

ESITYS: Täydennyskoulutus halutaan lakisääteiseksi TIINA-RIIKKA NYMAN

Pelastustoimen koulutusta selvittänyt työryhmä esittää henkilöstölle täydennyskoulutusvelvoitetta. Kouluttautuminen tapahtuisi oman työn ohessa, suorittamalla moduleita.

H

elmikuun lopulla raporttinsa julkaissut koulutusuudistusta valmistellut työryhmä esittää pelastusalan ammattilaisille lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. Työelämässä jo olevat ammattilaiset voisivat valita omaa osaamistaan täydentävät modulit ja osaamiskokonaisuudet ja suorittaa niitä joustavasti työn ohessa. Riittävä määrä suoritettuja moduleja mahdollistaisi siirtymisen suorittamaan ylempää tutkintoa ns. hyväksiluvun kautta. Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen tulisi osaksi täydennyskoulutusta sekä jo pelastajan peruskoulutusta, työryhmä esittää.

Pelastusalan tutkintoihin esitetään ydinosaa, jonka lisäksi opiskelija suorittaisi erilaisia osaamismoduleita. Moduleiden kautta opiskelija pystyisi hankkimaan erityisosaamista tietyltä alueelta jo tutkintoa suorittaessaan. Uudistus voitaisiin toteuttaa joko säilyttämällä perustutkinto ammatillisena tutkintona tai muuttamalla se ammattikorkeakoulututkinnoksi. Kummassakin vaihtoehdossa perustutkintoon liitetään terveydenhuollon ammattipätevyys eli sosiaali-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ensihoidon harjoitus käynnistymässä Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa elokuussa 2015.

ja terveystoimen perustutkinto ensihoitotehtävissä työskentelyä varten. Ensimmäisessä vaihtoehdossa perustutkinto säilyy nykyisellä ammattitutkinnon tasolla, mutta pitenee kolmeen vuoteen. Alipäällystötutkinto olisi ammattikorkeakoulututkinto ja päällystötutkinto ylempi-AMK-tutkinto. Lisäksi mahdollistettaisiin ylempi päällystöopiskelu tiedekorkeakoulututkintotasolla. Toisessa vaihtoehdossa jo perustaso olisi ammattikorkeakoulututkinto. Alemman päällystön opinnot olisivat erikoistumisopintoja. Seuraava tutkinto olisi päällystötason asiantuntijan tutkinto. Ylin taso olisi ylemmän päällystön tiedekorkeakoulututkinto. Tässä mallissa Pelastusopistosta tulisi ammattikorkeakoulu.

Terveydenhuollon ammattipätevyyden liittämisestä tutkintoon on

kaksi vaihtoehtoa: joko Pelastusopisto toteuttaisi sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon yhteistyössä terveysalan oppilaitosten kanssa sisällytettynä pelastajatutkintoon tai pelastuslaitokset toteuttaisivat sen yhteistyössä terveysalan oppilaitosten kanssa kaksoistutkinto-mallilla. n Sisäministeriö on pyytänyt koulutuksen kehittämisraportista lausuntoja 4.5. mennessä. Palomiesliiton lausunnosta kerrotaan kesäkuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilaisessa. Työryhmäraportti on luettavissa: intermin.fi > julkaisut > pelastusalan koulutuksen kehittämishanke


PALOMIESLIITTO

37

Päiväpalomiesten edunvalvonnasta järjestetään keskustelutilaisuus SPALin seminaarissa aiheena on yleistyöaikaa tekevien liiton jäsenten työehtojen parantaminen.

TYÖAIKA

PALKKAUS

VARALLAOLO

VAHVUUDET ASEMASIIRROT

P

alomiesliiton edunvalvonta on saanut aika ajoin kritiikkiä siitä, että edunvalvonnan painopiste on aina vuorokausirytmiä tekevien asioissa, jolloin yleistyöaikaa tekevien edunvalvonta on jäänyt taka-alalle. SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola tunnustaa kritiikin aiheellisuuden. – Hyvä osoitus siitä on päättynyt neuvottelukierros, jossa edunvalvonnan keskiössä oli vuorokausirytmin mahdollistaminen virka- ja työehtosopimuksilla. – Toisaalta puolustukseksemme voidaan todeta, että muutosehdotukset, -toiveet ja -tarpeet esitetään pääsääntöisesti jäseniltä, jotka työskentelevät vuorokausirytmissä. Kun laitos muuttaa käytössä olevaa työaikamallia koko operatiivisen henkilöstön osalta, meteli liiton edunvalvonnan suuntaan on aina melkoinen.

Tilanne ei kuitenkaan ole miltään osin hyväksyttävä. Palomiesliitossa on useita satoja ns. päiväpalomiehiä eli yleistyöajassa sekä myös toimistotyöajassa työskenteleviä jäseniä, joilla on yhtäläinen oikeus edunvalvontaan, Jaakkola muistuttaa. Näiden jäsenten oikeus on myös liiton edunvalvonnasta vastaavien velvollisuus. – Edunvalvonnan parantamisessa ja kehittämisessä tarvitsemme kuitenkin näiden jäsenten apua. Mitkä ovat ne asiat, joita edunvalvonnassa tulisi kehittää? Näitä voisivat olla esimerkiksi palkkausrakenteen kehittäminen, työaikamuutokset, varalla-

olojärjestelmän kehittäminen tai siitä luopuminen, työtehtävien sisällön muuttaminen ja kehittäminen tai muut tämän tyyliset asiat. Ilman jäsenistön myötävaikutusta kehityskohteiden löytäminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen on vaikeaa. – Tästä syystä liiton edunvalvonnassa on päätetty, että liitto kutsuu vielä ennen kesälomakautta halukkaat päiväpalomiehet liiton järjestämään yhteiseen seminaariin. Siinä on tarkoituksena löytää ja kartoittaa ne asiakokonaisuudet, joissa työehtoja tulisi parantaa, Jaakkola kertoo. Kutsu tilaisuuteen toimitetaan liitosta huhtikuun aikana. Seminaariin toivotaan mahdollisimman laajaa osanottoa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

HAL

Kurssilta saa virtaa henkilöstön edustamiseen AKTIIVI-INSTITUUTTI

HALin varaluottamusmiehet osallistuvat kevään aikana valtion virastojen yhteiselle luottamusmieskurssille.

A

mmattiliittojen luottamusmiesjärjestelmään kuuluu oleellisena osana koulutus. Neljä Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin uutta henkilöstön edustajaa osallistuu kevään aikana luottamusmieskoulutukseen Aktiiviinstituutissa Helsingissä. Kurssi muodostuu kolmesta lähijaksosta ja etätehtävistä. Opiskelusta yksi lähijakso on jo takana ja ensimmäinen etäjakso on käynnistynyt.

Koulutukseen osallistuvat Oulun hätäkeskuksen varaluottamusmies Johanna Åström-Pietilä ja Vaasan hätäkeskuksen varaluottamusmies Jenni Vikman ovat molemmat tyytyväisiä kurssin rakenteeseen ja sisältöön. – Lähipäivät olivat erittäin hyödylliset. Saimme etukäteen ennakkotehtäviä, jotka olivat hyvänä johdantona kurssin alkuun. Osa lähijaksolla käsitellyistä asioista oli tuttuja, osa täysin uutta. Ennestään tutut asiat saivat vahvistusta ja uusia näkökulmia. Opin paljon varsinkin kuvitteellisten caseesimerkkien myötä, Åström-Pietilä kertoo. – Kurssilla on jo tähän mennessä avattu asioita, jotka liittyvät jokaisen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

työntekijän asemaan: mitkä velvollisuudet ja oikeudet koskevat meitä jokaista. Tällaisia ovat esimerkiksi perhevapaat ja sairauspoissaolot, Vikman jatkaa. — On tärkeää tietää, miksi työpaikalla on tietyt säännöt ja toimintatavat — miten asiat liittyvät toisiinsa ja miten tieto VESistä löytyy. Åström-Pietilä on aiemmin lähiesimiestehtävissä tutustunut valtion virkaehtosopimuksen kiemuroihin, mutta silti hän kokee saavansa kurssista paljon uutta hyödyllistä tietoa.

– Opetus on ajankohtaista ja asianmukaista sekä asiantuntevaa. Kurssi on tärkeä. Luottamusmiehen tehtäviin olisi kylmiltään ilman mitään koulutusta aika kankeaa ryhtyä. Vikman kertoo yllättyneensä siitä, miten laajasti kurssille osallistuu valtion työpaikkojen luottamusmiehiä. – Kun osallistujia on useista eri virastoista, syntyy hyviä keskusteluja, joista aina itsekin saa ahaa-elämyksiä.

HALin yksi keskeinen tavoite on liittynyt luottamusmiestoiminnan vakiin-


HAL

Aktiivi-instituutissa Helsingissä on järjestetty myös SPALin luottamusmiesten koulutuksia. Kuva kurssilta muutaman vuoden takaa.

nuttamiseen ja kehittämiseen hätäkeskuksissa. Tuoreet varaluottamusmiehet Vikman ja Åström-Pietilä näkevät, että henkilöstön edustajilla on edelleen työyhteisössä tärkeä paikkansa.

Luottamusmiestoiminnan ydin on jäsenille annettava apu ja tuki VESin tulkintaan liittyvissä asioissa. Åström-Pietilä miettii, että luottamusmiehen tulee toimia yhdistävänä

39

tekijänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan yhteistyötä. Vikman näkee, että hyvä luottamushenkilö on avoin ja helposti lähestyttävä. Vaikka VES-tuki on tehtävän perusta, tukee luottamusmies ja varaluottamusmies työkavereita muissakin asioissa. – On tärkeää, että luottamusmies tekee samaa työtä kuin ne liiton jäsenet, joita hän edustaa. Kun ollaan samassa porukassa, luottamusmies tuntee sekä työn että sen tekijät, ja tästä on hyötyä puolin ja toisin. Työntekijä tietää, että luottamusmiesten puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa, pienissäkin — ja luottamusmies voi antaa vinkin tai ohjata eteenpäin myös työsuojeluun ja työterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Se luo turvallisuuden tunnetta. n

SPALIN PERHEPÄIVÄ

ROVANIEMELLÄ Palomiesliiton Perhepäivää vietetään myös Rovaniemellä, jossa Rollohalli ja HopLop on varattu vain jäsenille ja heidän perheilleen sunnuntaina 27.5. klo 9 - 12. Puistot sijaitsevat samassa hallissa. Yksityistilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä leikkimään ja liikkumaan halliin koko päiväksi.

HOPLOP ROVANIEMI & ROLLOHALLI, NAPAPIIRINTIE 14, SAARENKYLÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

PALOMIESLIITTO

Vapaalla tai työssä —vakuutus Palomiesliitto on hankkinut jäsentensä turvaksi kattavan vakuutuspaketin If:stä.

1

TAPATURMAVAKUUTUS VAPAA-AJALLA

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 6 470 euroa ja pysyvän haitan varalta 11 847 euroa tapaturmaa kohden. Hoitokulukorvauksessa ei ole omavastuuta. Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sattuvat urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai niitä varten järjestetyissä harjoituksissa tai valmennusohjelmissa. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä. Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa sattuneita tapaturmia ei korvata. Kysy yksittäisten lajien korvattavuutta Ifistä.

2

MATKUSTAJAVAKUUTUS VAPAA-AJALLA

Matkustajavakuutus (ns. matkavakuutus) korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset. Se kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja esimerkiksi myöhästyy matkan alkamispaikasta bussin rikkouduttua. Vakuutuksessa olennaista on sairauden ja tapaturman hoitokulut kattava turva. Sen avulla sairaustapauksissa voi saada nopeasti apua missä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

päin maailmaa tahansa. Vakuutus esimerkiksi kattaa lentokuljetukset, jos tarvitaan nopeaa paluuta kotimaahan. Jos sairastut tai sinulle sattuu matkalla tapaturma, näytä jäsenkorttia Ifin sopimuslääkärillä ja lääkärilaskut tulevat suoraan Ifiin. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan matkoilla — myös kotimaassa päivittäisen elinympäristön ulkopuolella yli 50 kilometrin etäisyydellä kotoa. Vakuutukseen sisältyvät jäsenen mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset. Matkakohteessa harrastettavista urheilulajeista vakuutus kattaa esimerkiksi lenkkeilyn, mutta riskialttiita lajeja kuten laitesukellusta tai riippuliitoa varten tarvitaan erillinen vakuutus. Matkatavarat eivät sisälly vakuutukseen, vaan ne voi vakuuttaa erikseen. Esimerkiksi Ifin asiakkailla matkatavarat kuuluvat kotivakuutuksen piiriin, joten niitä ei yleensä tarvitse vakuuttaa erikseen. Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkortti, sillä se on myös matkustajavakuutuskortti. Mobiilijäsenkortti sisältää myös vakuutustiedot.

3

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUKSET

Ammatillisesta vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka jäsen ammatissaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa

ISTOCK.COM/BICHO_RARO

Vakuutuksen piirissä ovat kaikki jäsenet.

työnantajalle, työtoverille tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan hän on korvausvastuussa. Vakuutuksessa on rajauksia, joiden mukaan se mm. ei korvaa varallisuusvahinkoja, liikennevahinkoja eikä tahallisesti tai


PALOMIESLIITTO

41

on voimassa Oikeusturvavakuutuksesta korvattavia ovat omien kulujen lisäksi vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jos ne tulevat jäsenen maksettavaksi. Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksissa turva on Palomiesliitossa rakennettu jäsenlähtöisesti: Ifin vakuutussopimusten sisältöä täydennetään liiton puolelta takaamalla kaikki jäsenet vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. Vakuutusehdoissa vaaditaan jäsenyyden 10 kuukauden vähimmäiskestoa, mutta Palomiesliitto huolehtii vastuu- ja oikeusturvakorvauksista niidenkin jäsentensä osalta, jotka uusina jäseninä eivät muuten olisi vakuutuksen piirissä. Vakuutuksen korvausperusteen pitää olla syntynyt jäsenyysaikana. Lisäksi Palomiesliitto maksaa vakuutuksen omavastuuosuuden jäsenen puolesta. Kun tarvitset apua työhön liittyvissä asioissa, ota ensimmäiseksi yhteys Palomiesliiton toimistoon.

4

JÄRJESTÖVAKUUTUS LIITON TAPAHTUMISSA

SPALin tapahtumissa jäsen on järjestövakuutuksen piirissä. Siitä korvataan henkilö- ja omaisuusvahinkoja, joita jäsenelle on aiheutunut järjestötehtävissä tai -tilaisuuksissa. n

LISÄTIETOA: törkeällä varomattomuudella aiheutettuja vahinkoja. Ammatillinen oikeusturvavakuutus korvaa jäsenen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa.

www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsenedut Vakuutusyhtiö If: asiakaspalvelu puh. 010 19 19 19 vahinkopalvelu puh. 010 19 18 18

Sairastuminen ennen matkaa Toimi näin, jos et pysty lähtemään matkalle sairastumisen takia: 1. Hanki lääkärintodistus, josta käy ilmi matkan peruuntumisen syy. 2. Peruuta matka ja selvitä matkan- järjestäjän peruutusehdot, eli korvataanko peruuntumisesta jotakin. 3. Jos olet jo maksanut muita palveluja, kuten vuokra-auton, tarkista, onko niiden peruutta- minen mahdollista. 4. Tee vakuutusyhtiöön vahinko- ilmoitus jäljelle jäävistä kuluista. Matkavakuutus korvaa kuluja, joita ei voi peruuttaa. Oman sairastumisen lisäksi matkavakuutus korvaa matkan peruuntumisesta aiheutuvia kuluja, jos esimerkiksi lapsi tai muu lähiomainen sairastuu tai loukkaantuu vakavasti ennen matkaa. Jos pohtii sairaana matkalle lähtöä, kannattaa kysyä lääkärin mielipidettä. On hyvä muistaa, että jo ennen matkaa alkaneen sairauden reissussa vaatimaa hoitoa ei yleensä korvata matkavakuutuksesta.

Jos sairastut matkalla Jos sairastut tai loukkaat itsesi matkalla, hakeudu ensisijaisesti Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkärille. Esittämällä matkavakuutustodistuksen lääkäri laskuttaa kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Lääkäriluettelo löytyy Ifin nettisivulta: www.if.fi > henkilöasiakkaat > vahingot > vahingot ulkomailla. Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriasemaa, voit käydä missä tahansa lääkärissä ja hakea korvauksen kotimaahan saavuttuasi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


42

TYÖHYVINVOINTI TÄHTÄIMESSÄ

Vahvuus

P

elastustoimessa kuuluu olla vahva. Kuormitumme työssämme hyvin monella tavalla, usein yllättäen tai muutaman minuutin henkisellä valmistautumisella. Fyysiseen toimintakykyyn on satsattu jo pitemmän aikaa. Olisiko pian henkisen hyvinvoinnin vuoro? Psyykkiseen toimintakykyyn panostamalla voimme saada uutta vahvuutta myös fyysiseen suorituskykyyn. Olisiko niin, että jos huomioisimme henkiset voimavaramme entistä paremmin, voimme lisätä meillä kallisarvoista työkykyä ja mielekkyyttä käydä töissä?

Pelastustoimessa on tehty hienoja satsauksia meidän fyysiseen harjoitteluumme. Uusien asemien valmistuessa on otettu huomioon kuntoharjoittelu. Liikunnanohjaajat ovat arkipäiväistyneet pelastuslaitoksilla ja fyysinen harjoittelu on monipuolistunut. Aerobinen harjoittelu ja venyttely, jopa jooga, on nykyisin läsnä palomiehen harjoittelussa. Mitä sitten kun ei jaksa tai pysty enää harjoittelemaan samalla tavalla kuin ennen? Taustalla saattaa väijyä paljon muutakin kuin pelkkä numeraalinen ikä tai fyysiset vaivat. Palomies ikääntyy, se on selvä. Työyhteisössä tulisi miettiä muitakin keinoja auttaa kuntotesteistä läpipääsyä kuin käteen lyöty treeniohjelma. Mitä pelastajalle kuuluu? Mitkä syyt johtavat fyysisen kunnon heikentymiseen ja mahdollisesti ylipainoon tai treenimotivaation puutteeseen? Voisiko olla, että taustalla onkin purkamatonta henkistä kuormitusta — avioero, läheisen sairastuminen tai menetys, lasten hyvinvointi tai työssä tapahtunut traumaperäinen kuormittuminen tai jotain muuta? Toki meidän alalla on paljon urheilu- tai työperäisiä vammoja, kulumia ja muita fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavia somaattisia oireita. Kuitenkin meidän pitäisi enemmän miettiä, voisiko taustalla olla psyykkinen syy, kun ei pysytä enää fyysisessä työkunnossa. Tutkitusti mielen hyvinvointiin vaikut-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tavat tekijät kuten uni, palautuminen, sosiaalisuus ja stressitekijät ovat yhteydessä somaattisiin oireisiin. Kaikki ymmärtävät unen vaikutuksen palautumiseen, muttei välttämättä tule ajateltua, kuinka vahvasti elimistömme kokee jatkuvan stressaavan tilanteen omassa elämässämme.

Pelko on pelottava kaveri pelastajalle. Virallisesti emme tietenkään pelkää, mitään. Pelko suojaa meitä ylimaallisilta suorituksilta, mutta se saattaa estää myöhemmin työskentelemästä tosi tilanteissa. Toimintakykymme luonnollisesti laskee ikääntymisen yhteydessä, mikä voi lisätä pelkoa suoriutua työelämässä. Harjoittelun eli hankalien olosuhteiden altistuksen puute edesauttaa pelkojen syntymistä. Traumaattiset keikkakokemukset saattavat kasvattaa pelkoa suoriutumisesta, mistä seuraa välttelyä kiperiin tilanteisiin joutumisesta. Keikalle lähtö alkaa pikku hiljaa jännittämään ja myöhemmin jopa pelottamaan. Peloista saa, ja pitää puhua. Kuormitumme henkisesti kovissa keikoissa aivan eri tavalla kuin maallikot. Toiset meistä kokee näitä keikkoja enemmän, toiset voivat olla mukana yhdessä todella voimakkaasti traumatisoivassa tehtävässä. Psyykeemme on kuitenkin yhtä vahva, kuin mitä koko henkinen voimavaramme on. Jos omassa elämässämme on paljon stressikuormitusta, niin voimamme käsitellä ulkopuolisia traumoja on alentunut. Jo pelkästään läheltäpiti-tilanne saattaa olla pitkävaikutteinen psyykkinen kuormitustekijä. Jos ajaa hälytysajossa kolarin nuoren perheen kanssa, ei kukaan epäile sen henkistä vaikuttavuutta paloauton kuljettajaan. Muistaako silloin työyhteisö huolehtia kuljettajan henkisestä hyvinvoinnista ja ottaa huomioon mahdolliset stressaavat tekijät siviilielämästä? Pahimmillaan kuljettaja jää pitkälle sairaslomalle. Töihin palatessaan työkaverit ”kuittai-


43

1 2 3 4 5

levat”. Muistavat kertoa vielä, kuinka hän on kuormittanut työyhteisöä poissaolollaan ja alkuviikkojen mukautetulla työajalla. Tämä on hieman muutettuna valitettavasti ote tosielämästä palokunnasta.

Puhuminen auttaa. Keinoja on paljon — vaikka ne parjatut kehityskeskustelut, joiden kaikkia positiivisia vaikutuksia emme ole vielä osanneet ottaa käyttöön. Kaikki esimies-alais-keskustelut, jälkipurkuistunnot (defusing), tehtävien läpikäymiset yhteisesti ja tietenkin kahvipöytäkeskustelut auttavat henkiseen hyvinvointiin. Saunailloilla on oma sijansa, mutta toivottavasti oppisimme avautumaan myös selvinpäin. Puhumisen kulttuurin kehittäminen toisi lisää työhyvinvointia ja jopa terveempiä lisävuosia työelämään. Yksi tapa lisätä keskustelua ovat defusing-istunnot, joissa asioista puhutaan vertaistuellisesti ja täysin luottamuksellisesti. Istunnon jälkeen osapuolille tulisi jäädä yhtäläinen käsitys, mitä on tapahtunut ja miten tehtävä eteni. Defusing mahdollistaa tulla hyväksytyksi kaikenlaisineen tunteineen, mitä tapahtumaan liittyy, sillä lähes kaikki traumaattisiin tilanteisiin liittyvät tunnereaktiot ovat normaaleja. Purkuistunnossa huomataan muiden samankaltaiset reaktiot. Vastaavasti olemme valmiita tukemaan henkilöä, joka on eniten kuormittunut tilanteessa, kuten teemme muissakin pelastustoimen tehtävissä. Defusingin tarkoitus on, ettei kukaan jää ajatuksineen yksin. Mahdollinen henkinen jatkohoito ei näin jää yksittäisen taistelijan vastuulle. Purkuistunnot ovat oivia tilaisuuksia puhua tunteista, edes hieman. Jokainen kohtaa pelastustyön traumat oman menneisyyden kanssa. Emme voi arvostella ketään siitä, miten henkisesti kuormittava tehtävä tai läheltäpititilanne henkilökohtaisesti vaikuttaa. Purkuistunnon tarkoituksena on lievittää henkisen kuormittavuuden

6

7 8

jatkuvuutta, vaikka hetkellisesti puhuminen ja tapahtumien läpikäynti saattaakin tuntua vaikealta.

En malta olla mainitsematta pelastustoimessa niin paljon puhuttua positiivista palautetta. Sitäkin kuulemma on. Voisimmeko rohkaista puhumaan hyvin tehdystä työstä? Näin vaikeistakin asioista puhuminen helpottuisi. Positiivisten asioiden kaivaminen työtehtävistä vahvistaisi koko työyhteisöä. Mentaalipuolen harjoitteilla voimme saada paljon hyvää aikaan. Poliisit ovat uskaltautuneet ottaa käyttöön ns. taktisen hengityksen osana harjoittelua. Syvä pallea-hengitys voisi toimia meilläkin esimerkiksi osana kylmiä savusukellusharjoituksia: oppisimme rauhoittamaan hengitystä, rauhoittumaan ja näin toimimaan järkevämmin tositilanteissa. Tästä siltana hankkeeseen, johon pääsen paneutumaan syksyllä. Tarkoituksena on yhä kehittää ja monipuolistaa henkistä työsuojelua ja jälkipurkutoimintaa pelastustoimessa. Defusing-istuntojen hyötyjen ja tarkoitusperien tiedostamisen lisäksi, tarkoituksena olisi mahdollistaa pelastustoimeen poliiseilla käytössä oleva post-traumatyöpajat. Lisätään henkistä hyvinvointia ja vahvuutta, puhumalla.

Kirjoittaja on Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevä palomies-ensihoitaja AMK, työnohjaaja, defusingohjaaja ja -kouluttaja sekä kriisityöntekijä.

SAKU SUTELAINEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

ENSIHOITO

KYSELY: Uhkatilanteet yleisiä Uhkailu on usein sanallista tai aggressiivista käytöstä, pahimmillaan

OLETKO KOKENUT VÄKIVALTA- TAI UHKATILANTEITA TYÖPAIKALLASI?

päällekäymistä.

260

Y

li 90 prosenttia Suomen Ensihoitoalan liitto SEHLin kyselyyn vastanneista ensihoitajista kertoo kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Eniten on kohdattu sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä. Joka neljäs vastaaja on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. SEHLin vuoden alussa toteuttamaan kyselyyn vastasi 377 henkilöä, joista ensihoitajia oli 212, pelastajia 23, sairaanhoitajia 61, lähihoitajia 54 ja muita alalla työskenteleviä 26. Vastaajista 349 työskenteli ensihoitoyksikössä, muut päivystyksessä, kenttäjohdossa tai hallinnossa. Yli kolmannes vastaajien ilmoittamista tapauksista ei johtanut mihinkään toimeen. Työturvallisuuden poikkeamailmoituksia tai rikosilmoituksia tehtiin harvoin. Neljännes vastaajista ilmoitti, ettei ollut saanut tukea tapaukseen liittyen, mutta lähes yhtä suuri osa kertoi, ettei edes pyytänyt tai tarvinnut apua. – Työntekijä ei saa jäädä asian kanssa yksin, jouduttuaan työssään uhka- tai väkivaltatilanteeseen, sanoo kyselyä totettamassa ollut ensihoitaja Sanna Kauppinen. – Asia pitää nostaa keskusteluun joka organisaatiossa ja on luotava selkeät toimintamallit tilanteisiin. Olisiko tässä työryhmän paikka, joka rakentaisi tilanteisiin yhtenäisen valtakunnallisen mallin? Kauppinen kysyy. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Olen kokenut

20

80

Olen kokenut usein

En ole kokenut

SPAL ja SEHL vaativat rikoslakiin muutosta Palomiesliitto ja Ensihoitoalan liitto esittävät rikoslakiin muutosta, jolla pelastus- ja ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta langetettaisiin tuomiot samaa asteikkoa käyttäen kuin nyt langetetaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Lakimuutos toisi ensihoitajiin kohdistuvat väkivaltatapaukset oikeuskäsittelyissä samalle tasolle kuin poliisit jo nyt ovat.

Uhkatilanteissa tärkeintä on välttää tilanteen eteneminen pahoinpitelyksi. Myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon yleisen arvostuksen kannalta: riittävät rangaistukset antavat viestin siitä, ettei väkivaltaa ensihoitajia kohtaan hyväksytä. SPALin ja SEHLin edustajat ovat kevään aikana tavanneet kansanedustajia yhteisen kampanjan tiimoilta.


ENSIHOITO

45

ensihoidossa MILLAISTA UHKAA TAI VÄKIVALTAA OLET KOKENUT? Yliajon yritys

1

Koira

2

Töniminen

8

Ambulanssin potkiminen tai rikkominen

13

Tavaroilla heittely

14

Tappouhkaus

24

Ampuma-aseella uhkailu

27

Teräaseella uhkailu

71

Pahoinpitely

96

Aggressiivinen käytös

133

Sanallinen uhkailu

182

MITEN ARVIOISIT TYÖNANTAJAN TAHOLTA SAAMAASI APUA JA TUKEA?

4,83 VASTAUSTEN KESKIARVO (ASTEIKKO 1 – 10)

MIHIN TILANNE JOHTI? Ei mihinkään

149

Poikkeamailmoitus / Haipro

67

Rikosilmoitus

59

Poliisit hoitivat

36

Työnantajalle / kenttäjohtajalle tieto

30

Kohteesta varohenkilö

22

Sakko tai sovittelu

18

Oikeudenkäynti

18

Keskustelu parin kanssa tai defusing

9

Käytäntöihin muutos

1

KENELTÄ SAIT TUKEA? Ammattiliitto auttoi 1 Defusing Työparin kanssa keskustelu

28

Työnantaja / kenttäjohtaja auttoi

44

13

100

En pyytänyt tai ei tarvetta

105

En saanut tukea

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

ENSIHOITO

Ehjänä kotiin ensihoitotyöstä Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

Palomiesliitto ja Ensihoitoalan liitto haluavat rikoslakiin muutoksen, joka koventaisi ensihoidon työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta annettavia rangaistuksia. – Kampanjalla herätellään ymmärtämään, että auttajiin kohdistuvalle väkivallalle on nollatoleranssi, sanoo ensihoitaja Juha Hyötyläinen.

E

nsihoitoalan liitto SEHLin toteuttaman kyselyn mukaan väkivallan uhkatilanteet ovat yleisiä ensihoidon työssä. Kyselyyn vastasi 377 henkilöä, joista neljännes oli kokenut pahoinpitelyn. Myös noin neljännes vastaajista oli joutunut ampuma-aseella tai teräaseella uhkailun kohteeksi. Keski-Suomen pelastuslaitoksella hoitotason ensihoitajana työskentelevä Juha Hyötyläinen pitää tulosta hätkähdyttävänä, mutta ei kuitenkaan yllättävänä. – Minulla tulee ensi vuonna 20 vuotta täyteen ensihoidossa. Uhkatilanteet ovat viime vuosien aikana radikaalisti lisääntyneet. Enää ei voi tuudittautua siihen, että mitään ei satu, kun kohteeseen mennään. Kaikki on mahdollista. Kunnioitus auttajaa kohtaan on murtunut, Hyötyläinen sanoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Aikaisemmin oli niin sanottuja vakioasiakkaita, jotka kuitenkin ymmärsivät, miksi tulemme paikalle. Nyt potilaiden joukossa on yhä enemmän nuoria ja alle keski-ikäisiä sekakäyttäjiä, jotka voivat toimia arvaamattomasti. Hyötyläisellä on omaa kokemusta väkivallasta. – Rauhoittelimme kollegan kanssa potilasta, jotta voisimme jatkaa hoitotoimia. Tilanne kiristyi, jolloin katsoimme turvallisemmaksi poistua asunnosta. Ennätin melkein ulko-ovelle, kun kimppuuni hyökättiin takaa päin. Sain osumat päähän taakse ja eteen, kaksi hammasta lohkesi. Potilas kuristi ja kaaduimme lattialle, jossa kuristaminen jatkui. Tässä vaiheessa muut asunnossa olleet tulivat avuksi.

Uhkatilanteiden on ehkä aikaisemmin katsottu kuuluvan työhön, mutta ei enää, Hyötyläinen pohtii.


ENSIHOITO

– Väkivalta missään muodossa ja keneenkään kohdistuvana ei ole hyväksyttävää. Tilanteista tulisi aina ilmoittaa, muuten mikään ei muutu. – Usein kuulee, että ei viitsi tehdä numeroa, kun ei se johda mihinkään. Tai onko niitä uhkatilanteita oikeasti niin paljon, että tästä pitäisi puhua. Ilmoittaa pitää, niin tapaukset saadaan tilastoitua. Ja nollatoleranssi väkivallan suhteen on oikeutettu vaatimus. Työantajat ovat lisänneet toimintaohjeita uhkatilanteiden varalta. Ohjeissa voidaan esimerkiksi määrittää suojaliivit päälle tiettyihin tehtäväkoodeihin. Tätä kehitystä Hyötyläinen pitää järkevänä.

Kansanedustajat ovat hämmästelleet, että voiko olla näin.

SEHL ja SPAL ovat käynnistäneet kampanjan rikoslain muuttamiseksi. Tavoite on, että ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaan syyllistynyttä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Hyötyläinen on ollut mukana liittojen yhdessä järjestämissä kansanedustajatapaamisissa eduskunnassa. Lakimuutos ei käy hetkessä, mutta vastaanotto on ollut lupaava. – Ensihoitaja rinnastetaan pahoinpitelytuomioissa nyt yksityishenkilöön, joka vain sattui olemaan paikalla. Oikeasti hän on hälytettynä, auttajana, työnsä puolesta. Samaan tehtävään hälytetty poliisi tai palomies on lain silmissä virassa, jolloin pahoinpitelijä saa rangaistuksen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. – Kansanedustajat ovat hämmästelleet, että voiko olla näin. Myös moni

47

kollega luulee asian olevan paremmin. Pelastuslaitoksella ihmetellään sitäkin, miten sinisistä punaisiin siirryttäessä status muuttuu, eli palomies ensihoitotehtävissä ei ole enää viranhaltija. Ongelma koskee siis kaikkia ensihoidossa työskenteleviä, myös palomiehiä.

Onko rikoslakikampanja sitten oikea tapa pyrkiä vaikuttamaan uhkatilanteisiin? Hyötyläisen mielestä on, yhtenä osana muita toimia. – Alan sisällä voidaan puhua ja puhua, mutta konkreettista työtäkin tarvitaan. Kampanja on työkalu viedä viestiä medialle ja kansalaisille: ensihoidossa tehdään työtä ihmisen parhaaksi, emme ole vihollisia. Kunnioittakaa auttajaa. Työturvallisuuden pohtiminen ja uhkatilannekoulutukseen osallistuminen on saanut Hyötyläisen tarkistamaan omia työtapojaan. – Olen alkanut käyttää työparin kanssa turvasanaa, jonka turvin voidaan poistua uhkaavasta tilanteesta. Koulutuksessa olin autettavan roolissa ja huomasin, mikä merkitys onkaan potilaan kohtaamisella. Ensihoitaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millainen tunne potilaalle jää hoitotoimista. Hoitotyössä kun on kyse siitä, että vieras ihminen tulee aivan iholle. n

Tarkennus: palomies (viranhaltija) toimii myös ensihoidossa virkamiesstatuksella. Oikeusjärjestelmä on linjannut, että ensihoitotehtävässä ei käytetä julkista valtaa, joten rikoslain säännös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ei tule sovellettavaksi viranhaltijoidenkaan osalta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

JOKILAAKSOISTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:

Tervetuloa Touhula-päiväkotiin! Tutustu toimintaamme ja hae päivähoitopaikkaa:

www.touhula.fi

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi Puh. 040 3008 111

www.reisjarvi.fi

Merijärven kunta Merijärvi - hyvä paikka elää www.merijarvi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


49

JOKILAAKSOISTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:

Siikalatva www.siikalatva.fi

Tilaviljasekoitus OsKa Oy

Pyhäjärven kaupunki www.pyhajarvi.fi

OTA SEURANTAAN PALOMIESLIITTO SPAL FACESSA!!

www.rakennusliikeheikkinen.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Jarmo Soljasalo 043 8824 6586 jarmo.soljasalo@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tuomo Lamminaho 040 581 3688 tuomo.lamminaho@pelastuslaitos.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 3756 489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi JÄS: Timo Kosunen 040 574 0049 timo.kosunen@jkl.fi

PIRKANMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Petteri Broström JÄS: Risto Tsharkov risto.tsharkov@turku.fi

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Jari Järvinen 040 541 5575 jari.jarvinen@tampere.fi JÄS: Tommi Ahvenainen 0500 919 111 tommi.ahvenainen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi VLM: Topi Varho 040 761 5463 topi.varho@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi

POHJOIS-SAVO

KESKI-UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME

ESPOON PALOHENKILÖSTÖ PJ: Karri Litja 050 360 8382 karrilitja@gmail.com PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Roni Myller 040 410 1359 roni.myller@espoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 petri.marjamaki@phpela.fi LM: Arto Helminen 040 733 0583 arto.helminen@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

ITÄ-UUSIMAA

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 540 088 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LÄNSI-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 5050 801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com LM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi JÄS: Jere Nikkarinen


51

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi VLM: Joel Puranen joel.puranen@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi VARAPJ: Petteri Malinen 040 587 4933 petteri.malinen@lshp.fi PLM pelastuslaitos: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi VPLM pelastuslaitos: Sami Viero 044 959 0829 sami.viero@lapinpelastuslaitos.fi LM LSHP: Miko Määttä 040 540 5062, miko.maatta@lshp.fi 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi JÄS: Sami Viero

HÄTÄKESKUKSET

POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

KESKI-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL VPJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Sami Vuollo 040 705 7960 sami.vuollo@gmail.com

KERAVA LM: Arto Pirttimaa PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Ehjänä kotiin ensihoitotyöstä Yhteiskunnan velvollisuus on turvata ensihoidon ja pelastustyön turvallisuus.

Rikoslakiin tulee saada muutos, jossa käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla

Edunvalvontajohtaja Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, Pasi Jaakkola, Suomen Suomen Palomiesliitto Palomiesliitto SPALSPAL ry ry asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen puh. puh. 045 854 045 1989, 854 1989, pasi.jaakkola@palomiesliitto.fi pasi.jaakkola@palomiesliitto.fi

vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Ensihoitaja Ensihoitaja Sanna Sanna Kauppinen, Kauppinen, Suomen Suomen Ensihoitoalan Ensihoitoalan LiittoLiitto SEHLSEHL ry ry Tuntuvammat rangaistukset antaisivat puh. puh. 04000400 955 550, 955 550, sanna.kauppinen@sehl.fi sanna.kauppinen@sehl.fi

yhteiskunnassa viestin siitä, että väkivaltaa auttajia kohtaan ei hyväksytä.

NU OO PA S U OPM ES MEN O LO M ALO MTI E S L IIT T I E S L IIT

ÄKESKUS HÄT

HO ENSI ITO

US AISMTUSTOIM LAST ETLO I I PE P

ÄKESKUS HÄT

"

Ajoimme pihaan, mies juoksi ase kädessä automme eteen. Hän osoitti aseella ja huusi: Kuolette!"

ensihoitotyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti Lisätietoja Lisätietoja

HO ENSI ITO

"

Yritin ohittaa asunnon haltijan, hän kävi käsiksi ja kaatoi minut maahan. Hän löi nyrkillä naamaan ja päähän useita kertoja."

Pelastusalan ammattilainen 2/2018  
Pelastusalan ammattilainen 2/2018  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement