Page 34

34

Oma maakunta edellä Tärkeimmät asiat ehditään ratkaista vuoteen 2019 mennessä, mutta muuten uuden pelastuslaitoksen luomisessa on työtä vuosiksi eteenpäin, nähdään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Pelastustoimen uudistuksessa nopeat tulokset ovat jäämässä varsin vähäisiksi.

P

elastustoimen uudistus sekä maakuntauudistus työllistävät juuri nyt päällystöä ja johtajia kaikissa pelastuslaitoksissa. Haastavuutta lisää se, että samat henkilöt osallistuvat sekä oman maakuntansa valmisteluun että sisäministeriön asettamiin valtakunnallisiin työryhmiin — ja samalla tekevät oman virkatyönsä. – Painopiste on maakuntavalmistelussa. On tärkeintä, että uudet pelastuslaitokset aloittavat 1.1.2019 mahdollisimman pienellä notkahduksella, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Helisten. Helisten on puheenjohtajana Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen pelastustoimen ja varautumisen työryhmässä sekä jäsenenä sisäministeriön asettamassa pelastustoimen uudistuksen ohjausryhmässä. Ohjausryhmän alla on 14 hanketyöryhmää. Niiden työtä on viivästyttänyt sote- ja maakuntauudistuksen aikataulujen venyminen. Osassa hankkeissa on ollut tästä johtuen tyhjäkäyntiä, osassa on pystytty tekemään kovasti töitä, kuten pelastuslakityöryhmässä ja taloustyöryhmässä. Maakunnallisten pelastuslaitosten on tarkoitus käynnistyä puolentoista vuoden päästä. Aikataulun ollessa tämä, joudutaan valmistelussa keskittymään vain äärimmäisen kiireellisiin asioihin, kuten taloustietoihin tulevan valtionrahoituksen pohjaksi. – Valtakunnallinen uudistushanke todennäköisesti jatkuu pitkälle vuoden 2019 jälkeen, melkeinpä niin että varsinaisen kehittämisen aika on sitten, Helisten näkee.

Vastaavasti maakunnankin valmistelussa keskitytään ydinasioihin ja vähemmän kiireiset asiat, kuten sisäiset toimintaohjeet, ratkaistaan myöhemmin. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisessa valmisteluryhmässä on Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

pelastuslaitosten lisäksi muun muassa aluehallintoviraston, kuntien sekä henkilöstöjärjestöjen edustus. Tähän mennessä on keskitytty nykytilan kartoitukseen. – Tietyt asiat ovat kriittisimpiä, kuten johtamisjärjestelmien toimivuus heti alusta alkaen. Muista asioista voi mainita vaikka palkanmaksun: palkkojen täytyy tulla ajallaan vuodenvaihteen 2019 jälkeenkin, pelastuspäällikkö Mika Haverinen mainitsee. Muita pelastuslaitosten yhdistyessä sovitettavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi hankinnat, hallinnot – ja ylipäätään toimintakulttuurit. Vakinaista ja sopimushenkilöstöä suoraan koskevat palkkaharmonisaatio- ja vpk-sopimusasiat ratkaistaan vasta maakuntalaitoksen käynnistyttyä, 2020-luvun alkuvuosina. Palkkaharmonisaatio on yksi asia, jota maakunta ei yksin voi ratkaista — valmistelutyötä tehdään juuri nyt valtakunnallisen sote-uudistuksen yhdessä alatyöryhmässä. Helistenin mukaan maakunnan sisällä on jo jouduttu toppuuttelemaan haavekuvia, joita pelastustoimelle on esitetty. – On toivottu poikkihallinnollisuutta ja moitittu, kun pelastustoimessa ollaan niin siilomaisia. Ikään kuin soten ja pelastuksen kesken löytyisi valtavasti uusia avauksia, jotka voidaan toteuttaa. Olen pelastustoimen ulkopuolelle viestittänyt, että yritettäisiin edetä jalat tukevasti maassa. Kun pelastustoimen uudistushanke syksyllä 2015 sisäministerin päätöksellä käynnistettiin, esitettiin kuva mittavasta pelastustoimen uudistuksesta, joka mahdollistaisi vaikka minkälaisen alan nykyaikaistamisen ja tehostamisen. Viimeistään sote-uudistuksen aikataulun viivästyminen sekä ministereiden joulukuinen linjaus 18:sta pelastuslaitoksesta viiden sijaan toivat visioihin roppakaupalla realismia.

Pelastusalan ammattilainen 2/17  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you