Page 1

PELASTUSALAN

1

2018

AMMATTILAINEN

Liikunta on kehon ja mielen huoltoa


2

1 6

21.2.2018

TYÖN ÄÄRESSÄ: Ilkka Kuuloja, tilannekeskuspäivystäjä

13 PALOMIESLIITTO:

Sopimusneuvotteluissa tulos

14 TUTKIMUS:

Onnettomuus yöllä vaatii resurssia

18 PALOMIESURHEILU:

Vuoden urheilija Miika Lahtela

22 HAL:

Turun luottamusmiehistö

26 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Mitä tähän mennessä on tapahtunut?

28 PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

"Stadin brankkari on tärkeä"

32 ENSIHOITO:

Hybridiyksiköt henkilöstön silmin

37 FINN RESCUE TEAM:

Läpi meni!

44 TILANNEKESKUKSET:

Pirkanmaan pelastuslaitoksen TIKE

OMIN SANOIN Meidän täytyy varautua pahimpaan mahdolliseen; emme voi mennä kevyemmillä taidoilla ja kyvyillä ja hälyttää sitten vaativamman tapauksen takia lisää apua. Siinä voi sitten ihminen kuollakin. REHTORI MERVI PARVIAINEN YLEN UUTISISSA 29.1.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 13.4.2018 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Vuoden palomiesurheilija 2017, Satakunnan pelastuslaitoksen palomies Miika Lahtela

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI


3

PÄÄKIRJOITUS

Henkilöstöresurssit kuntoon

O

sa sairaanhoitopiireistä huolestui potilasturvallisuudesta, kun kunta-alan ammattiliitot ilmoittivat ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Jotkut sairaanhoitopiirit katsoivat, että ylityömenettelystä on tullut vakiintunut osa organisaation toimintaa. On selvää, ettei kaikkea ylityötä voida eliminoida etukäteen pois, mutta on äärimmäisen huolestuttavaa, mikäli potilasturvallisuus on näin merkittävästi työntekijöiden ylityön tekemisen varassa.

Positiivista sairaanhoitopiirien viestissä oli se, että he yrittävät palkata lisää henkilöstöä. Esimerkiksi HUSin sairaanhoitopiirin johtaja totesi mediassa, että he palkkaisivat heti kaikki ammattitaitoiset vapaana olevat sairaanhoitajat töihin. Henkilöstöresurssin vaje näkyy myös turvallisuuspuolella niin pelastustoimessa kuin hätäkeskuksissa. Molemmissa organisaatioissa on menty henkilöstöresurssien äärirajoilla, eikä ilman ylityön tekemistä olisi kyetty turvaamaan kansalaisten henkeä ja terveyttä. Hätäkeskuslaitoksen johtaja totesi mediassa, että hätäkeskuslaitoksessa on krooninen pula työntekijöistä. He tarvitsevat kymmeniä koulutettuja hätäkeskuspäivystäjiä saavuttaakseen minimitavoitevahvuuden. Pelastuslaitoksissa on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt operatiivisen henkilöstön määrä 1500 henkilötyövuodella. Tämä on hurja luku, kun ottaa huomioon, että koko organisaatiossa työskentelee vain 5700 työntekijää.

Tämä kehitys on pysäytettävä ja käännettävä kurssi kohti turvallisempaa yhteiskuntaa. Henkilöstö on kunnioitettavasti hoitanut oman tehtävänsä ja venynyt äärirajoilleen. Nyt odotan, että pelastustoimen johdossakin ryhdyttäisiin puolustamaan alan resurssointia paremmin. Hätäkeskuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin ulostuloista on hyvä ottaa mallia. Yhteiskunnan turvallisuutta eikä palokuolematilastoja saada parempaan suuntaan, mikäli pelastuslaitokset eivät ryhdy vaatimaan lisäresursseja.

Toivotan samalla onnea uudelle sisäministeri Kai Mykkäselle. Toivon, että hän ottaa agendalleen pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen alimitoitetut resurssit. Me lupaamme olla tukena tässä tehtävässä ja olemme valmiita yhteistyöhön!

@KimNikula

Onnittelut @paularisikko, eduskunnan uusi puhemies! SM:ssä edessä viestikapulan vaihtoajat, kun myös kansliapäällikölle ja kohta pelastusylijohtajalle haussa seuraajat.

Kim Nikula

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2017—2018

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 Edunvalvonta, koulutus

ASIAMIES Jari Koivuluoma puh. 040 680 2112 Edunvalvonta, koulutus

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Timo Korhonen puh. 0400 648 153

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Markus Bjugg puh. 050 331 6278 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Marko Kotanen puh. 045 129 2977

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Petteri Kohonen puh. 045 317 911

Tiedotus, nettisivut

Kim Salminen puh. 040 560 8373

TOIMITTAJA

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Laura Ruokonen

Tero Hynynen puh. 045 880 9526

LAPPI

Jäsenasiat, jäsenmaksut, markkinointimateriaali

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA

Liisa Haimi

Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERIT puh. (09) 867 8880

Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt

Ville Remes puh. 040 586 7486

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET toimiston henkilöstöllä ja hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816


5

SPAL -INFO Jäsentiedot kunnossa? Korjaa verkkopalvelussa

Liitolla juhlavuosi PALOMIESLIITTO täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Pelastushenkilöstön oma valtakunnallinen ammattijärjestö perustettiin vuonna 1993. Alusta asti toiminnassa mukana olleille hätäkeskuspäivystäjille perustettiin oma jäsenyhdistys, Hätäkeskusammattilaisten liitto, vuonna 2008. SPAL 25 ja HAL 10 -teemat näkyvät tänä vuonna Palomiesliiton toiminnassa ja viestinnässä. Merkkivuoden kunniaksi järjestetään liiton jäsenille ja heidän perheilleen suunnattu virkistystapahtuma, josta on ilmoitus tässä lehdessä.

Koulutuskalenteri vuodelle 2018 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 7.3.2018 Vantaa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI Pelastus- ja hätäkeskusalan opintopäivät 25.4.2018 Helsinki LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Yt-neuvottelu- ja työturvallisuuskurssi 3.–4.10.2018 Tampere AY-KOULUTUSPÄIVÄ Marraskuu 2018 Oulu

VERKKOASIOINNIN kautta jäsenet voivat ilmoittaa Palomiesliittoon jäsentietojen muutoksista, kuten sähköpostiosoitteesta tai puhelinnumerosta, työnantajan ja jäsenyhdistyksen vaihtumisesta, opiskelun jälkeen työhön siirtymisestä, opintovapaasta tai vuorotteluvapaasta. Kirjautumislinkki löytyy liiton nettisivun www.palomiesliitto.fi etusivulta. Ohjeita kirjautumiseen löytyy sivulta Jäsenpalvelu > Jäsentietojen muutos.

Jäsenkortti kännykässä KUN LATAAT PUHELIMEESI Palomiesliiton mobiilijäsenkortin, kulkee If:n matkavakuutustodistus aina mukanasi. Korttisovellus tallentuu iPhone-, Android- ja Windows-puhelimiin. Voit tilaja asennuslinkin ilmoittamalla puhelinnumerosi toimistolle sähköpostilla: toimisto@palomiesliitto.fi. Kortti asentuu yhteen puhelimeen kerrallaan, joten jos vaihdat puhelinta, tilaa latauslinkki uudelleen.

Lakimies vastaa netissä LIITON NETTISIVUJEN EKSTRANET-OSAAN on tallennettu jäsenille ja yhdistyksille hyödyllistä tietoa. Ekstranetistä löytyy mm. Lakimies vastaa -sivu, johon on kerätty yleisimpiä edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Tutustu: www.palomiesliitto.fi > Ekstranet. Jos et ole aikaisemmin käyttänyt palvelua, lue ensin Kirjautumisohje.

Palojulkaisut Oy lehden ilmoitusmyyntiin PALOMIESLIITTO ja Palojulkaisut Oy ovat tehneet sopimuksen Pelastusalan ammattilainen -lehden ilmoitusmyynnistä. Ensimmäiset Palojulkaisut Oy:n myymät ilmoitukset ilmestyvät lehden tässä numerossa. Ilmoitusmyynnin yhteystiedot: Mikko Hietanen, puh. 045 113 3814, ilmoitukset@palomiesliitto.fi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

Uusi työ, T mutta tuttu ympäristö

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ämä on Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskus eli TIKE. Sijaitsemme Tampereen Kaupissa, entisen hätäkeskuksen tiloissa. – ­­Teen kolmivuorotyötä päivystäjänä. Aloitin viime vuonna tekemällä muutaman lyhyen sijaisuuden. Tammikuussa sain vakituisen työsuhteen TIKEstä ja luovuin ensihoitajan virastani. ­– Ainakin näin alun perusteella tämä on oikein mukavaa työtä. Rauhallinen työympäristö, mutta kuitenkin välillä sopivan hektinen — esimerkiksi myrskyn aiheuttamissa ruuhkatilanteissa piikissä voi olla 100 tehtävää, jotka hätäkeskus on välittänyt meille ja jotka meidän täytyy välittää eteenpäin omille yksiköille. Olemme siis koko ajan tiiviisti mukana pelastustoimen hälytystehtävissä. – Tilannekeskuksen päivystäjien työrytmi on pääsääntöisesti iltavuoro, aamuvuoro, yövuoro ja kolmen päivän vapaa. Vaihtokohdat ovat kello 22, 7 ja 14.

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

ILKKA KUULOJA, 37, SIIRTYI AMBULANSSIN RATIN TAKAA TILANNEKESKUKSEN MONITORIEN ETEEN.


7

TYÖN

C

ÄÄRESSÄ

Ensihoidosta minulla on parinkymmenen vuoden kokemus. Ensimmäistä kertaa olin lanssissa opiskeluaikana 1998 ja vakituisesti sitten vuodesta 2000 eteenpäin. – Olen työskennellyt niin yksityisessä sairaankuljetuksessa, pelastuslaitoksella kuin sairaanhoitopiirilläkin. Myös terveyskeskuksen poliklinikalta, vuodeosastolta ja kotisairaanhoidosta minulla on työkokemusta. Kun olin vuoden virkavapaalla, olin osan tästä vuodesta PSHP:n ensihoitokeskuksessa ensihoidon kenttäjohtajana — teen vieläkin välillä sinne keikkaa. – Valmistuin lähihoitajaksi 2000 ja olen senkin jälkeen pyrkinyt kouluttautumaan tilaisuuden tullen. Sairaanhoitajatutkinnon suoritin Seinäjoella 2008. Myös hoitotason ensihoidon sekä ensihoidon johtamisen erikoistumisopinnot olen suorittanut. – Pelastuslaitoksen ambulanssissa aloitin kymmenen vuotta sitten. Näen erittäin hyvänä sen, että pelastustoimi suorittaa ensihoitoa. Sitä kautta saadaan hyvää synergia-etua etenkin yhteisistä harjoituksista, koulutuksista ja hälytyksistä. Oma kipinäni koko ensihoito- ja pelastusalalle alkoi VPK-harrastuksesta Ylöjärvellä. Tämän taustan johdosta pystyn katsomaan hälytystehtäviä myös pelastuksen kantilta.

Pidän siitä, että pääsen haastamaan itseäni uusien asioiden parissa. Osittain siksi hakeuduin töihin TIKEen. – Sain vasempaan silmääni vaikean epäselvän tulehduksen kymmenen vuotta sitten. Se pilasi sarveiskalvon pinnan. Useista leikkauksista huolimatta ei ole oikein toipunut entiselleen, vaan näkö on sumea ja epätarkka. Onneksi toisessa silmässä on tarkka näkö ja näin se kompensoi hyvin sairaan silmän näkökenttää, jonka vuoksi olenkin pystynyt tekemään työtäni moitteettomasti. – On sekin toki ollut mielessäni, että mitä sitten jos joku sekava potilas tökkää terveeseen silmääni ja siitä menee näkö. Onhan se sitten alettava kouluttamaan opaskoiraa ja työura oli siinä...

– Viime kesänä kuulin ensin huhua että TIKEssä tarvittiin sijaista, joten kysyin esimieheltä, olisiko päivystäjäksi siirtyminen mahdollista. Mietin niin, että jos joskus tulevaisuudessa tulisikin hetki, etten pystykään tekemään ensihoitajan työtä sairaan silmäni takia, olisi minulla kokemusta muustakin. Osaaminen tilannekeskuksesta sekä ensihoidosta voi tulevaisuudessa olla aika hyvä yhdistelmä ja poikia uusia työmahdollisuuksia

Kun terve ihminen sulkee toisen silmänsä, yhdellä silmällä katsominen tuntuu oudolta. Se tuntuu ainakin syvyysnäössä. – Siihen tottuu, vaikka koko ajan sen tiedostaakin. Minulla onneksi terve silmä tasapainottaa menetettyä näkökykyä, enkä ole kokenut, että vammani mitenkään haittaisi työntekoa. Voi olla, että lääketiede tulevaisuudessa kehittyy ja saan näköni ennalleen, mutta olen asennoitunut niin, että niin ei välttämättä koskaan tapahdu.

Tietysti vaihtelu tuntuu hyvältä. Työ ambulanssissa ei ole samanlaista kuin silloin kun oman urani aloitin. – Kaikki menee nykyään piirulleen ohjeiden mukaan, eikä omaa järkeä saisi käyttää. Jos hälytysohje sanoo, että koko orkesteri ambulanssia myöten on hälytettävä, niin sitten häke tekee niin. Kentällä tarpeeton hälytysajo turhauttaa. — Ihmisten uusavuttomuuden näkee. Ennen soitettiin ambulanssi melkein vasta äärimmäisessä hädässä, kun kieli oli poskella. Nyt hätä on sitä, että ei osata tehdä jotain yksinkertaista kotiaskaretta, on pieni haava sormessa, lapsella on kuumetta — tai jotain vastaavaa, ja aina hälytetään ambulanssi. Jos kaupunkiympäristössä Tampereella voi yksilöllä olla vuorokaudessa 15 keikkaa, joissa kahdessa asiakas kuljetetaan, pistää mietityttämään, mikä asioissa mättää. n Pirkanmaan tilannekeskuksesta lisää juttua sivulla 44.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

Tartuntatautilaki muuttui ja siirtymäkausi päättyy 1.3.2018 – Mitä uutta?

J

ulkaisimme noin vuosi sitten tiedotteen, jossa kerrottiin tartuntatautilain uudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Asia oli silloin aivan uusi ja siihen kohdistuva kiinnostus heräsi vasta syksyn mittaan. Siirtymäaika on nyt loppumassa ja rokotusasiat ovat monella alueella erittäin kuuma puheenaihe.

Mikä on tartuntatautilain tehtävä?

Mitä ovat kyseiset asiakas- tai potilastilat? Lain esitöistä selviää, että näillä tiloilla tarkoitetaan muun muassa potilaskuljetukseen käytettäviä kulkuneuvoja. Eli lähtökohtaisesti kaikilta ambulanssissa työskenteleviltä vaaditaan lain määräämä rokotussuoja.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kuten usein, tässäkin laissa on poikkeuslauseke. Sen mukaan rokotussuojan vaatimuksesta voidaan erityisestä syystä poiketa. Erityisiksi syiksi on lakia valmisteltaessa mainittu esimerkiksi tilanteet, joissa ei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus taikka uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Poikkeuslauseketta tulee lähtökohtaisesti tulkita suppeasti. Nimensä mukaisesti kyseessä on poikkeus, eikä sitä lähtökohtaisesti tule laajentaa. Tässä tapauksessa, kun työnantajalla on vastuu työntekijöidensä rokotussuojasta, se kantaa vastuun myös suojasta poikkeamisesta. Näin ollen, kun rokotusvaatimus perustuu tartuntatautilakiin, esimerkiksi ensihoitoyhteyden perusteella, määräysvalta asiassa on työnantajalla. Tämä ei kuitenkaan estä neuvottelemasta asiasta paikallisesti.

T

Tartuntatautilaissa säädetään, että henkilöiltä jotka työskentelevät sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastai potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituina tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Mitkä ihmeen erityiset syyt?

LE E_OUT REATIV .COM/C

Mitä tartuntatautilain mukainen toiminta vaatii?

Kaikki tällä alalla työskentelevät tietävät, että joillekin potilasryhmille rokotuksilla ehkäistävissä olevat tartuntataudit muodostavat tavallista suuremman vaaran. Terveellä henkilöllä yleensä lievänä ilmenevä tauti voi aiheuttaa jopa kuoleman näille erityisryhmien potilaille. Lakia valmisteltaessa on nostettu esille muutamia elimistön puolustusjärjestelmää merkittävästi heikentäviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi potilaan vakava sairaus tai raskaus. Myös esimerkiksi alle 12 kuukauden ikäiset lapset ja yli 65-vuotiaat ovat muuta väestöä alttiimpia infektiotaudeille. ISTOCK

Tartuntatautilain 1 §:n mukaisena tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Nämä lienevät tavoitteita, joiden toteutumisessa jokainen, ammattiryhmästämme riippumatta, mielellään on mukana.

Ketkä kuuluvat laissa mainittuun hoidettavien riskiryhmään?


9

Millainen rokotussuojan tulee olla? Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan. Tässä vaiheessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ohjeistusta valmistellessaan katsonut, että ensihoidon yksiköissä työskenteleviltä vaaditaan hinkuyskäsuojaa lukuun ottamatta kaikki listan rokotteet. Myös siis influenssarokote. Kuten jo tiedotteessamme toimme esille, juridisesti asia on hyvin selkeä. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää yksiselitteisesti tietyn tasoista rokotussuojaa ensihoidon yksiköissä työskenteleviltä. Tämä linjaus perustuu länsimaisen koululääketieteen tutkimuksiin. Palomiesliitossa toivommekin, että jäsenemme suhtautuvat tähän asiaan yhtä rationaalisesti ja ammattimaisesti kuin mihin tahansa muihinkin alallamme oleviin, välillä hyvin henkilökohtaisiltakin tuntuviin vaatimuksiin ja kelpoisuusehtoihin. Mikäli kuitenkin ongelmia tulee, Palomiesliiton edunvalvonta on tässäkin asiassa jäsentemme käytettävissä. Neuvomme mielellämme.

JARI KOIVULUOMA ASIAMIES

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

Omaan ammattiliittoon kuuluminen on järkijuttu. SPALin jäsenenä et ole yksin, jos työsuhteessasi ilmenee ongelmia. Saat luottamusmiehen avun ja työsuhdeneuvontaa työpaikallasi sekä liiton toimistosta ilmaiset lakimiespalvelut työhön liittyvissä ristiriitatilanteissa. www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi Puh. (09) 867 8880

USTOI MI LAST PE

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KUVA: OSSI PIETILÄINEN

Yhdessä olemme vahvempia


11

SPAL

VUOSIEN VARRELTA

isen aikaa.

luom rakenteiden osi oli liitolle vu ta in im . to i 94 täys ulta 19 Ensimmäinen uksesta lokaku tuuston koko Kuva liittoval

1993­­—1994: Edunvalvonta haluttiin omiin käsiin

S

uomen Palomiesliitto SPAL ry perustettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä 1993. Tärkein syy perustamiseen oli pettymys vanhojen ammattiliittojen toimintaan. Isoin kivi kengässä oli palomiesten eläkeiän nostaminen vuonna 1989 ammatillisesta 55-vuoden eläkeiästä. Palomiehet kokivat, etteivät liitot ymmärrä juuri mitään palomiesten edunvalvonnasta. Jotain piti tehdä. Liiton toiminnan tarkoitus kirjattiin sääntöihin, joissa se on tänäkin päivänä: "... valvoa jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnalliseen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa."

Tuore ammattiliitto jalkautui heti kentälle. Liittohallitus aloitti aktiivisen kampanjan jäsenistön keräämiseksi ja järjesti tiedotustilaisuuksia.

Jäsenmäärä kasvoikin nopeasti: puolen vuoden jälkeen jäseniä oli jo yli tuhat. Liiton tavoitteena oli heti alusta asti olla pelastushenkilöstön suurin edunvalvoja valtakunnallisesti. Jäsenhankinnan lisäksi keskityttiin toiminnan rakentamiseen ja neuvotteluoikeuksien varmistamiseen. Tärkeä keskusjärjestöjäsenyys näytti aluksi mahdottomalta, kunnes yhteinen sävel löytyi Suomen Erityisteknisten liitto Setelistä. Sen kautta rakentui linkki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon.

SPALin kuusi perustajajäsentä — Heikki Saksa, Jarmo Soljasalo, Kalevi Jokinen, Ari Parkkinen, Ari Laatikainen ja Jukka Tuomila — huomioitiin Turvallinen Suomi -tunnustuksella 2013.

Palstalla nostetaan esiin tärkeitä tapahtumia Palomiesliiton 25-vuotisen historian ajalta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

LAURA KOTILA, VALTIONEUVOSTON KANSLIA

MYKKÄNEN MINISTERIKSI

U

usi sisäministeri Kai Mykkänen (kok), 38, on espoolainen kahden lapsen isä ja luonnehtii itseään sinivihreäksi uudistajaksi. Politiikassa Mykkänen on noussut nopeasti — hänet valittiin eduskuntaan 2015 ja jo seuraavana vuonna hän sai ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävän. Ennen parlamentaarista uraa Mykkänen työskenteli Elinkeinoelämän Keskusliitossa, elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) erityisavustajana sekä tätä ennen konsultti- ja pankkitoiminnassa. Koulutukseltaan Mykkänen on ekonomisti Helsingin yliopistosta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jossa on viisi osastoa: pelastusosasto, poliisiosasto, maahanmuutto-osasto, rajavartio-osasto — joka on samalla Rajavartiolaitoksen esikunta — sekä hallinto- ja kehittämisosasto. Mykkäsen mukaan suurin haaste sisäministerinä on "pitää samaan aikaan järki kylmänä ja sydän lämpimänä". — Niin että pystytään yhdistämään Suomen pitäminen maailman turvallisimpana maana siihen, että olemme avoin ja kansainvälinen maa, Mykkänen totesi kokoomuksen Twitter-nettihaastattelussa. Sisäministeri vaihtui, kun kokoomuksen Paula Risikko valittiin eduskunnan puheenjohtajaksi.


PALOMIESLIITTO

13

Neuvottelutulos syntyi LIITTOKIERROS: Hankalista lähtökohdista huolimatta KVTES- ja TS-pöydissä päästiin neuvottelutulokseen.

K

unnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sopimuskausi kestää vuoden 2020 maaliskuun loppuun. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna toteutetaan 1.5. lukien yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Euromääräisenä korotus maksetaan 2 100 euron kuukausipalkkaan saakka ja sitä suurempiin palkkoihin korotus lasketaan prosentuaalisena. Ensi vuoden alusta lukien tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja huhtikuun alussa vielä yhden prosentin yleiskorotus. Lisäksi sovittiin paikallisesta tuloksellisuuteen perustavasta kertaerästä. Kertaerän suuruus on kuntatyöntekijälle 9,2 prosenttia kuukauden varsinaisesta palkasta. Korvaus maksetaan tammikuussa 2019 ja siihen on varattu 135 miljoonaa.

TS-sopimukseen kirjattiin myös, että 24 tunnin työvuorossa aktiivityötä saa olla pääsääntöisesti keskimäärin enintään 12 tuntia. Lisäksi 24 tuntia kestäneen työvuoron jälkeen voi osallistua koulutukseen. Työpaikat joissa tehdään tällä hetkellä kaksivuorotyötä ja noudatetaan 40 tunnin viikkotyöaikaa, voivat jatkaa työrytmiä uudellakin sopimuskaudella. Muutoin sen käyttöönotto vaatii jatkossa paikallista sopimista.

TS-sopimuksessa asetettiin lisäksi kaksi uutta työryhmää. Toisen työryhmän tehtävänä on selvittää, miten palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä. Toisen työryhmän tehtävänä on selvittää, miten TS-18:n 8. pykälän sisältöä tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle. n

Lehden mennessä painoon Palomiesliiton liittohallitus ei vielä ollut käsitellyt neuvottelutulosta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen (VES) neuvottelutuloksen yksityiskohdista ei ollut tietoa tämän lehden mennessä painoon.

Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) keskeisin muutos saatiin liitteeseen 2, jossa käsitellään pelastustoimen työaikaa. TS-sopimukseen saatiin ensimmäistä kertaa 24 työaikamuoto. Jatkossa siis vuorokausityön käyttöönottaminen ei edellytä poikkeusluvan hakemista AVIsta. Uudesta TS-sopimuksen mukaisesta vuorokausityöaikamallista on sovittava paikallisesti, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

VALTAKUNNALLINEN TUTKIMUS:

K

eskustelu pelastustoimen resurssien painottamisesta vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan saa uutta sävyä Helsingin pelastuslaitoksella toteutetun valtakunnallisen työkuormatutkimuksen myötä. Tähän asti pelastustoimessa on tarkasteltu lähinnä päivittäisiä onnettomuusmääriä ja niiden keskiarvoja. Uudessa Helsingin tutkimuksessa huomio kiinnittyi siihen, että eri tehtävätyypit vaativat henkilötyötunteja keskimäärin hyvin eri mittakaavassa. Lukumääräisesti rakennuspalotehtävät painottuvat ilta- ja yöaikaan, liikenneonnettomuudet työmatkaruuhkien aikaan ja automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävät toimistotyön aikaan. Tutkimuksen keskeinen huomio oli, että yöai-

kaan tapahtuvat onnettomuudet vaativat usein enemmän henkilötyötunteja kuin päivällä tapahtuvat onnettomuudet. Ilmiö

oli erityisen selkeä rakennuspaloissa, mutta myös

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

muissa onnettomuustyypeissä kuten liikenneonnettomuuksissa sekä paloilmoittimien varmistus- ja tarkistustehtävissä.

Tutkimus perustui PRONTO-tilaston valtakunnalliseen aineistoon vuosilta 2012—2016. Vuorokaudenajoittain tarkasteltuna huomattiin, että yhteenlaskettuna henkilötyötuntien jakautuminen kaikissa tehtävissä noudattelee samaa jakaumaa tehtävämäärien kanssa — hälytyksiä on lukumääräisesti eniten päiväsaikaan. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljasti merkittäviä eroja eri onnettomuustyyppien henkilötyötunneissa vuorokaudenajoittain. Erityisesti rakennuspalot ja -vaarat veivät huomattavan paljon resurssia myös yöaikaan: yksit-

täinen tehtävä vaati henkilöstöresurssia yöllä keskimäärin noin kaksinkertaisesti päivällä sattuvaan tehtävään verrattuna.

Vastaava ilmiö havaittiin myös muissa onnettomuustyypeissä — ei yhtä voimakkaana, mutta kuitenkin: esimerkiksi yksittäinen liikenneonnettomuus vie yöllä tapahtuessaan keskimäärin enemmän työtunteja kuin iltapäivän ruuhka-aikaan. Viikonpäivän vaikutus työkuormaan ei ollut yhtä selkeää kuin vuorokaudenajan vaikutus. Rakennuspalot veivät keskimäärin enemmän työtunteja lauantaisin, liikenneonnettomuudet sekä vahingontorjuntatehtävät perjantaisin ja lauantaisin ja automaattitarkistuksen arkipäivisin. Viikonpäivien ja vuorokaudenajan yhteisvaikutusta tarkasteltaessa huomattiin, että viikonloppuna päivä- ja yöaikojen väliset erot eivät olleet yhtä korostuneita kuin arkipäivinä.

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Yöaikaan tapahtuvat onnettomuudet vaativat keskimäärin enemmän henkilötyötunteja kuin päivällä tapahtuvat onnettomuudet. Rakennuspalojen lisäksi ilmiö on havaittavissa myös liikenneonnettomuuksissa ja tarkistustehtävissä.

Kuva LEHTIKUVA

Onnettomuus yöllä voi vaatia huomattavan paljon resursseja


15

Helsingin pelastuslaitos sammutti rivitalon ja autokatoksen paloa Tapaninvainiossa vuoden 2016 tammikuussa.

Vuodenajoittain tarkasteltuna selkeitä säännönmukaisuuksia henkilötyötuntien vaihtelussa ei ollut havaittavissa. Liikenneonnettomuudet vaativat eniten resurssia talvikuukausina ja rakennuspalot alkuja loppuvuodesta, mutta myös alkukesästä. Tilastollisten johtopäätösten valossa työkuorman vaihtelu oli kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, tutkimusraportissa todetaan.

Helsingin toteuttama tutkimus on jatkoa pelastuslaitoksen vuonna 2016 julkaisemalle selvitykselle onnettomuuksien tehtävämäärien ajallisesta vaihtelusta. Tutkimus nähtiin tarpeelliseksi siksi että tehtävämäärien keskiarvoihin pohjautuvat tarkastelut eivät anna riittävää kokonaiskuvaa työkuorman todellisesta vaihtelusta. Tutkimusraportissa esitetty huomio tehtävien kuormittavuudesta yöaikaan on sinällään pelastustoimen kentällä ollut jo yleisessä tiedossa, eivätkä tutkimuksen tulokset siinä mielessä ole yllättäviä.

— Se on ollut havaintoihin perustuvaa mututietoa, joten tilastollisella tutkimuksella on myös tärkeä paikkansa. Kentän mutu-tieto on arvokasta, kun tilastoja tulkitaan ja tehdään johtopäätöksiä, sanoo tutkimuspäällikkö Hanna Rekola Helsingin pelastuslaitokselta.

Tutkimuksessa painotettiin pelastustoimen tehtäviä, jotka saattavat vaatia hyvinkin mittavia resursseja. Tällaisia onnettomuustyyppejä ovat erityisesti rakennuspalot ja -vaarat, jotka suurimman osan aikaa eivät vie lainkaan resursseja, mutta joissa yksittäiset tehtävät saattavat olla erittäin pitkäkestoisia. Vastaavasti paloilmoittimen tarkastustehtävät tai ensivastetehtävät vievät keskimäärin vähemmän resursseja, vaikka niitä määrällisesti onkin rakennuspaloja enemmän. Jatkossa keskeinen kysymys on, missä määrin muutoin hiljaisina aikoina sattuu onnettomuuksia, jotka vaativat suurempia lähtöjä ja enemmän resursseja. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

Tutkimuksessa ei avata syitä sille, miksi öisin sattuvat rakennuspalot vaativat usein suurempia resursseja. Rekolan mukaan on perusteltua arvioida, että yöaikaan palosta saadaan havainto ja hälytys hitaammin, jolloin tilanteet ennättävät kehittyä pitemmälle. Tutkimuksessa huomioitiin vain hälytystehtävissä suoraan käytetty työaika. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät esimerkiksi tehtävien jälkeiset toimenpiteet tai henkilöstön fyysinen kuormitus.

Pelastuslaitoksien riskianalyysityötä ollaan juuri nyt kehittämässä osana sisäministeriön käynnistä-

mää pelastustoimen uudistusta. Helsingin toteuttama tutkimus palvelee tätä kehittämistä, tuoden aiheeseen uutta näkökulmaa. — Pelastustoimessa mittarit keskittyvät tällä hetkellä päivittäisten onnettomuuksien tilastoihin, mutta tärkeää on myös pystyä varautumaan yllättäviin isompiin onnettomuustilanteisiin, tutkimuspäällikkö Rekola sanoo. — Tutkimuksen haaste on, miten harvinaisemmista onnettomuuksista saadaan sellaista tietoa, jota pystytään hyödyntämään, kun resursseja mietitään. n

"Yöllä tarvitaan voimaa" HELSINGIN pelastuslaitoksen toteuttaman työ-

Tutkimuksessa ei esitetä johtopäätöksiä pelastus-

kuormatutkimuksen aineistona on pelastustoimen valtakunnalliset tilastot viiden vuoden ajalta. Pelastusjohtaja va. Jari Korkiamäki Helsingistä nostaa tuloksista esiin muutaman seikan, jotka hänen mielestään ovat tärkeitä. Ensimmäinen huomio koskee sitä, kuinka automaattitehtävien suuri määrä näkyy tehtävien kokonaistilastoissa. — Automaattihälytyksiä on paljon virka-aikana, koska kiinteistöissä on silloin ihmisiä ja usein automaattihälytyksen syynä on ihmisen toiminta. Jos automaattitehtävien sijaan tilastoista katsotaan "normaaleja" hälytystehtäviä, nähdään että tehtävien vuorokautinen vaihtelu ei olekaan kovin suurta. Esimerkiksi rakennuspaloja tai rakennuspalovaaroja on aika tasaisesti: aamuyön tunteina on pieni notkahdus, mutta jo tämän jälkeen tehtävämäärissä ollaan suurin piirtein samalla tasolla kuin päivälläkin.

toimen operatiivisen vahvuuden ajallisista tai paikallisista painopisteistä eli ns. spatiotemporaalisesta vahvuussuunnittelusta, vaan kyseessä on puhdas tilastoanalyysi. — Oma tulkintani tutkimuksesta on, etteivät tulokset tue ajatusta siitä, että yöaikaan tai viikonloppuisin pelastustoimi tulisi toimeen pienemmillä vahvuuksilla. Yöllä tehtäviä voi kenties olla vähemmän, mutta tehtävät voivat olla silloin vaativampia, jolloin tilanteen haltuunottoon tarvitaan enemmän voimaa, Korkiamäki sanoo. — Automaattihälytyksiä lukuun ottamatta pelastustehtäviä käytännössä tulee tasaisesti vuorokaudenajasta ja päivästä riippumatta. Toki vaihtelua on, mutta keskimäärin se on näin.

Toinen Korkiamäen huomio koskee tutkimuksen havaintoa siitä, että yöaikaan tapahtuvat onnettomuudet kuluttavat usein enemmän työtunteja kuin onnettomuudet päivällä. — Yöllä palon havaitseminen todennäköisesti viivästyy, jolloin Lue verkkolehdes palo ennättää kehittyä vakavamtä: maksi ennen avun saapumista. Helsinki vei työai Liikenneonnettomuuksissa taas voi kanäkyä se, että yöaikaan tieverkolla lupansa työneuv oston on vähemmän liikennettä, jolloin ratkaistavaksi nopeudet kasvavat ja onnettomuuden sattuessa seuraukset ovat ammattilainen.fi vakavampia.

>

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tilasto kertoo, kuinka monta tehtävää milläkin höökillä on ollut, mutta se ei kerro, milloin seuraava hälytys tulee.

Korkiamäki varoittaa tekemästä vahvuussuunnittelua vain tilastopohjalta. — Tilasto kertoo, kuinka monta tehtävää milläkin höökillä on ollut, mutta se ei kerro, milloin seuraava hälytys tulee. Ainakaan minulla ei ole sellaista kristallipalloa, että voisin sanoa, missä päin Helsinkiä aseman vahvuutta voi yöksi heikentää siksi, että rakennuspaloa ei ole tulossa.


17

ISTOCK.COM/SIMONKR

Rescuebaseen uusia toimintoja Älypuhelinohjelma helpottaa palomiehen altistumisen seurantaa.

P

elastushenkilöstön altistumispäiväkirjaksi on ollut jo muutaman vuoden ajan tarjolla älypuhelimissa toimiva Rescuebase-ohjelma. Android- että Apple-puhelimissa toimivaan sovellukseen voi tallentaa henkilökohtaiset savu-, vesi- ja kemikaalisukellustiedot. Viime aikoina Rescuebasen altistumispäiväkirjaa on kehitetty niin, että se entistä paremmin palvelisi kokonaisaltistumisen seurantaa. Ohjelmaan luotu "moottori" tekee hälytyksen, jos ennalta asetetut raja-arvot ylittyvät. — Työsuojeluvaltuutettu, Puhdas paloasema -vastaava tai altistumisvastaava voi luoda sääntöjä altistumismääristä ja altistumisajoista. Raja-arvoiksi

voi määrittää esimerkiksi kymmenen kertaa kahden tunnin altistumisen. Moottori seuraa kokonaisaltistumista ja jos näyttää siltä, että raja-arvot ovat ylittymässä, ohjelma lähettää ilmoituksen, Rescuebasea kehittävä Jukka Huttunen kertoo. Ohjelma laskee altistumistietoja puoli vuotta eteenpäin ja taaksepäin jokaisesta tallennetusta sukellustiedosta. Automaattiseurannalla altistumisen kasaantumiseen yksittäisille palomiehille päästään reagoimaan nopeammin, kuin jos altistumispäiväkirjaa pidetään paperilla ja tietoja tarkistetaan jälkikäteen. Altistumispäiväkirjan osalta Rescuebase on käyttäjälle ilmainen. Pelastusalan opiskelijoille ja opettajille ohjelma on kokonaan maksuton.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella Rescuebasea käyttää pelastussukelluspäiväkirjana 63 operatiivista työntekijää ja lisää tulee koko ajan, kertoo ruisku-

mestari ja altistumisen vähentämisen vastuuhenkilö Janne Segersven. — Savu-, vesi- ja kemikaalisukellukset voi kirjata joko paloasemien mappeihin tai Rescuebaseen. Omasta mielestäni Rescuebase helpottaa huomattavasti kirjaamista. Kännykkä kulkee aina mukana, joten päiväkirjaa pääsee täyttämään reaaliaikaisesti. Paperisen päiväkirjan täyttäminen on jälkikäteen muistin varassa, varsinkin jos on ollut heittomiehenä, Segersven sanoo. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on ottanut käyttöön ohjeen operatiivisen henkilöstön altistumisen vähentämisestä. Se sisältää ohjeet suojautumisesta ja toiminnasta tilannepaikalla, ajoneuvoissa sekä kalusto-/varustehuollossa. Ohjeessa on huomioitu Työterveyslaitoksen suositus suojavyöhykkeiden määrittämiseen tulipalossa.

Lisätietoa: www.rescuebase.net

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

Miika Lahtela työskentelee Satakunnassa sekä pelastusyksikössä että ensihoidon yksikössä.

VUODEN URHEILIJA: Ultrajuoksija laitoksella palomiehenä työskentelevä Lahtela, 41, on Suomen Palohenkilöstön Urheiluliiton valinta Vuoden palomiesurheilijaksi 2017.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

P

uolivakavissaan esitetystä hullusta ideasta se lähti: mitä jos triathlonin suorittaisi yhden, toisen ja vielä kolmannenkin kerran — kahden vuorokauden aikana? Hetkisen mietittyään eurajokilainen palomies Miika Lahtela ilmoitti olevansa mukana. Alkoi valmistautuminen triplatriathloniin, joka järjestettäisiin Nilsiän Tahkolla Finntriathlon-kilpailun yhteydessä elokuussa 2017. Tempauksella kerättäisiin varoja hyväntekeväisyyteen, Icehearts-lastensuojelutyöhön. Elokuun kolmannen päivän, torstain, lähestyessä puolta yötä lähtövii-

valle asettui kolme "kilpakumppania": Lahtela vierellään Juha Riikonen ja Juhana Nieminen. Kokeneita kestävyysurheilun harrastajia jokainen, mutta täysin uuden haasteen edessä. Suoritusjärjestys noudatti triathlonia, mutta kaikki tehtäisiin triplattuna — yhteen putkeen 11,4 kilometriä uintia, 540 kilometriä pyöräilyä ja 126,6 kilometriä juoksua, yhteensä 678 kilometriä. Maaliin tulisi saapua 48 tunnissa. Lahtelalle tavoiteaika riitti mainiosti. Lauantai-iltana, kisakellon näyttäessä hieman yli 46 tuntia, juoksi hän maaliin vesisateessa.

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Satakunnan pelastus-

Kuvat JUHA SINISALO

ja triathlonisti Miika Lahtela


19

pitempi ollutkaan, niin valmistautumiseen piti käyttää paljon treeniaikaa, Lahtela naurahtaa.

Maratonien kautta ultrajuoksuun Vaikka triplatriathlon ei ollut virallinen SM-kisa, oli suoritus sen verran huima, että Suomen Palohenkilöstön Urheiluliitto nimesi Lahtelan Vuoden palomiesurheilijaksi 2017. Tunnustus luovutettiin 112-päivänä Espoossa. Lahtela sanoo arvostavansa vuoden urheilijan nimitystä korkealle. Palkinto palaa nyt Satakuntaan, josta se lähti liikkeelle: ensimmäinen palkittu oli porilainen CrossFit-maailmanmestari, palomies Mikko Salo kuusi vuotta sitten.

” Jatkossa Lahtela keskittyy triathloniin, mutta ei täysin hylkää juoksulajejakaan.

— Sitä hetkeä en varmasti unohda koskaan. Takana oli niin pitkä matka. Finlandia soi hienosti taustalla, se vielä lisäsi tunnetilan syvyyttä, hän huokaa. Kumppaneista Riikonen oli joutunut jättämään suorituksen kesken pyöräilyssä ja Nieminen juoksussa, suoritusajan tullessa täyteen nelisenkymmentä kilometriä ennen maalia. Lahtelan suoritus eteni suunnitelman mukaan, ainoastaan 350 kilometrin kohdalla tulleet imeytymisongelmat säpsäyttivät hetkeksi. — Nesteet ja energiat eivät pysyneet sisällä, mutta huollon nopea

reagoiminen ja uudet energiajuomat saivat tilanteen normalisoitumaan. Lahtela suoritti triplatriathlonin, mutta korostaa ettei tehnyt sitä yksin. — Riikosta ja Niemistä kiitän lämpimästi hyvästä reissusta. Riikosen ansiota olivat myös tapahtuman järjestelyt. Myös huoltotiimi ansaitsee kiitokset. Tiimin ja yleisön kannustus auttoi jaksamaan reissun varrella ja etenkin etapin loppuessa ja lajin vaihtuessa. Huolto myös välitti kotoa kannustusta, se tuntui hienolta. — Kotiväkeä kiitän vielä kärsivällisyydestä — vaikka suoritus ei tuon

Juoksimme 86 kilometrin reitin retkeilymielessä. Ultrakärpänen puraisi lopullisesti.

— Hienoa on, että tällä kertaa huomioitiin kestävyysurheilu. Vaikka kyllähän viime vuoden Joonas Mäkipellon 24 tunnin leuanvetoennätyskin kaikki kestävyysurheilun kriteerit täyttää, se oli hurja suoritus, Lahtela tuumaa. Kestävyydessä on tosiaan kyse Lahtelan kohdalla, sillä hänen päälajinaan on tähän asti ollut ultrajuoksu. Kimmokkeen yhä pitempiin matkoihin hän sai maratonin kautta. — Ensimmäisen maratonin juoksin Tukholmassa 2009. Se tuntui heti innostavalta. Seuraavana vuonna osallistuin Vaarojen maratonilla ensimmäiseen 86 kilometrin polku-ultraan työkaverin kanssa. Juoksimme reitin retkeilytyyppisesti, mutta ultrakärpänen puraisi lopullisesti. Tähän päivään mennessä Lahtela on juossut 11 ultraa ja seitsemän maratonia. Hän on erikoistunut nimenomaan polkujuoksuun, yhtään tasaisen ultraa ei ole suoritettuna. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

palomiehen ammatinkin sisältöön. Juoksun Lahtela aikoo säilyttää triathlonin rinnalla. — Yritän nipistää maratonin ajan 2.45:n alle. Se on kovan työn takana. Nykyinen ennätys on 2.49.17 Yyteristä vuodelta 2016. Tämän vuoden kilpailukalenteri on pääpiirteittäin selvä. Edessä on todennäköisesti toukokuussa Yyterin maraton ja Lahden Ironman-kisa. Sitä ennen Lahtela osallistuu kuuden muun raumalaisen palomiehen kanssa huhtikuussa "Raumalt Porrii" juostavaan Karhuviestiin, tavoitteena mitali firmasarjassa. — Pääkisani on Tahkon triathlonin täysmatka elokuussa. Tarkoitus on lyödä rikki kymmenen tunnin raja, se vaatisi 11 minuutin venymistä. Se on täysin tehtävissä, mutta kisassa voi aina sattua jotain. Yksi rengasrikko ja se on siinä.

Palomies tai merimies

Rauman Palomiesurheilijoita ja Eurajoen Veikkoja edustava Lahtela on tyytyväinen ammatinvalintaansa. — Voisin olla myös merimies, mutta palomiehen työssä on perheen kannalta parempi työaika.

— Toki metsässä juokseminen on raskaampaa kuin maantiellä, mutta polville ja nilkoille se on itse asiassa parempaa. Nivelkuormitus vaihtelee koko ajan, kun askeleen paikka alustalla vaihtelee. Juokseminen on sellaista huoltavaa ja siksi moni, joka ei enää pysty pitkään matkaan tiellä, on löytänyt juoksun uudelleen polulle poikettuaan. — Ja metsässä juostessa aika tuntuu kuluvan paljon nopeammin! Pisin Lahtelan juoksema ultrakilpailu on tähän mennessä ollut 160 kilometrin mittainen Kuusamon Karhunkierros vuonna 2015. Ajalla 22 tuntia ja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

40 minuuttia Lahtela otti itselleen kilpailun voittosijan. Karhunkierros oli ensimmäinen osakilpailu UTTF-kisaa (ultra trail tour finland), jonka muut osakilpailut olivat 130 kilometrin Ylläs-Pallas -juoksu ja 86 kilometrin Vaarojen maraton. Näissä kisoissa Lahtela sijoittui neljänneksi ja jaetulle toiselle sijalle. Jatkossa Lahtela aikoo keskittyä enemmän triathloniin. — Olen vasta kaksi täyspitkää matkaa kilpaillut, mutta lajin monipuolisuus kiehtoo jatkamaan. Uinti ja pyöräily täydentävät juoksua, se sopii

Pelkosenniemellä syntynyt Lahtela muutti Raumalle 90-luvun lopulla, opiskelemaan merenkulkualan miehistötutkintoa. Valmistumisen jälkeen hän seilasi merillä rahtilaivoilla, kunnes lapsuuden haave palomieheksi opiskelusta mahdollistui. — Jos en olisi päässyt Pelastusopistoon, olisin varmasti jatkanut hommia merellä. Nyt kun miettii kolmen lapsen isänä, niin se olisi vähän toisenlaista elämää. Puolet vuodesta merellä, puolet kotona. Ikävä siinä olisi tullut. Lahtela valmistui Pelastajakurssilta numero 42 vuonna 2004 ja aloitti saman tien työt Satakunnan pelastuslaitoksella. Vesisukelluskurssin hän suoritti 2007 ja kotimaanliikenteen laivurinkirjan 2014. n


21

Liikunta auttaa jaksamaan huippukunnossa, fyysinen ja myös psyykkinen kestävyys uran loppuun asti pistää hieman miettimään. — Tulevaisuuden kuntoaan kun ei pysty ennustamaan. Meille jokaiselle on jaettu erilaiset yksilölliset pelimerkit syntyessä. Itse olen ollut aina liikunnallinen, pyrin päivittäin liikkumaan ja treenaamaan. Siitä vaan tulee niin hyvä olo. Se on tärkeää myös pääkopalle. Kotoa Eurajoelta paloasemalla Raumalle on 17 kilometriä suuntaansa ja Lahtela pääsääntöisesti juoksee tai pyöräilee työmatkan. Nykyisen eläkejärjestelmän mukaan Lahtelalla on työuraa jäljellä vielä ainakin 25 vuotta. Palomiesten eläkeikä on auttamatta liian korkea. Vaikka kuusikymppinen olisi omasta mielestään hyvässä fyysisessä kunnossa, ei ikääntymisen mukanaan tuomille riskeille mahda kukaan mitään. — Kun keikalle lähdetään, sinne lähdetään sata lasissa. Ei voi ottaa alkulämpöjä. Vaarana on, että auttajasta tuleekin autettava. Täytyy muistaa myös työn henkinen puoli: on todella raskasta, jos työtehtävällä joutuu miettimään oman selviytymisensä lisäksi myös sitä, riskeeraako työkavereiden selviytymisen.

MIIKA LAHTELA

VAIKKA vuoden palomiesurheilija Miika Lahtela on

Triplatriathlon järjestettiin viime elokuussa Tahkolla Finntriathlonin yhteydessä. Kuva juoksuosuudelta noin 80 kilometrin kohdalta.

VUODEN ESIKUVAT: Jari ja Sanna Mönkkönen URHEILUGAALA

V

oimistelutapaturmassa loukkaantunut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Jari Mönkkönen ja puolisonsa Sanna Mönkkönen palkittiin Urheilugaalassa Vuoden Esikuvina. Tunnustuksen saajat esitteli Jarin ystävä Jani Tanskanen: — Jari oli voimistelijana iso esikuva, mutta vielä suuremman vaikutuksen on tehnyt Jarin suhtautuminen ja asenne kaikkeen tähän mitä on tapahtunut, Tanskanen sanoi. Jari itse halusi muistaa myös hiljattain edesmennyttä valmentajaansa Mika Holopaista, jonka periaatteita hän itse haluaa noudattaa. — Tulen puhumaan lasten puolesta todella paljon. Olin 1,5 vuotta poissa kotoa, ja silloin tuli monta kertaa mietittyä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, että mitä jos olisinkin vain puhunut lapsilleni ja ollut ystävällinen.

Sanna Mönkkönen kertoi, että perheen arvot ovat menneet uusiksi monella tavalla. — Itselleni oli oivallus se, että onni ei ole kiinni toimintakyvystä. Onni voi löytyä ihan mistä vaan, aika pienistä asioista. Toivon, että se ajatus saadaan Jarin kautta etenemään. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

HAL

Katse samaan suuntaan Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL järjesti helmikuun alussa luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuilla suunnatun koulutuksen Tampereella. Pysäytimme Turun hätäkeskuksen luottamusmiehen Juho Niileksen ja varaluottamusmies Mika Tiilikaisen kahvitauon ajaksi muutamaa kysymystä varten.

välissä, lääkintävahtimestarina. Samalla olin mukana VPK-toiminnassa. Tein 90-luvun puolivälissä ensimmäisen sijaisuuden Tammisaaren aluehälytyskeskuksessa. Kolme vuotta myöhemmin minua kysyttiin sijaiseksi Lohjan aluehälytyskeskukseen, josta sitten sain vakituisen viran. Turkuun päädyin Keravan kautta. Lohjan hätäkeskus yhdistyi Keravan keskukseen, mutta sain virkapaikan siirron Turun keskukseen, joka on lähempänä kotipaikkaani Tammisaarta.

Mika ja Juho, miten olette päätyneet luottamusmiestoiminnan pariin?

Millaista hätäkeskuspäivystäjän työ on?

JUHO: — Tulin Turun hätäkeskukseen töihin 2013 ja silloin HALilla ei ollut paikallista varaluottamusmiestä, joten valinta kohdistui minuun. Nyt viimeisimmässä vaalissa minut valittiin varsinaiseksi luottamusmieheksi. Viitisen vuotta on siis kokemusta näistä asioista. MIKA: — Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen mukana ammattiliiton luottamusmiestoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettuna olen toiminut ennenkin, ja juuri nyt olen Turun hätäkeskuksessa varatyösuojeluvaltuutettuna.

Entä miten päädyitte hätäkeskukseen töihin? MIKA: — Ensihoidon ja pelastuksen puolelta. Sairaankuljetustyössä aloitin 80-luvun puoli-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

JUHO: — Minulla oli tuttu, joka oli aloittanut hätäkeskuspäivystäjäkurssilla puoli vuotta aikaisemmin. Seuraavan kurssin, numero 23, alku sattui sopivasti, sillä minulla oli määräaikainen työ päättymässä. Ajatus kypsyi sen syksyn aikana. Mitään viranomaistaustaa minulla ei ollut, vaikka valtion töissä olen ollutkin.

MIKA: — Niin vaihtelevaa ja hektistä, vaikka rauhallisiakin hetkiä on. Työvuoron alkaessa ei mitenkään tiedä, millaisia puheluita ottaa vastaan. Hädässä olevan ihmisen takia tätä työtä tehdään, päivystäjällä pitää olla sisäinen auttamisen halu. JUHO: — Vaihtelevaa tosiaan ja yllättävää. Joskus kuvittelee, että tulee kiireinen vuoro, mutta onkin rauhallista, ja toisen kerran odottaa hiljaista päivää, mutta puheluita tuleekin paljon. Puheluiden määrä päivystäjälle vaihtelee sen mukaan, mikä on salin vahvuus sillä hetkellä. MIKA: — Työ tehdään 12 tunnin vuorossa. Olen aina pitänyt vuorotyöstä, toimistotyöaika ei ole minua varten. Vuorotyössä viihtymiseen vaikuttaa hyvin paljon työympäristö ja työkaverit. Meillä on tosi hyvä henki työpaikalla ja tapaamme toisiamme myös vapaa-ajalla.


HAL

23

HALin Turun hätäkeskuksen luottamusmies Juho Niiles ja varaluottamusmies Mika Tiilikainen työskentelevät samassa ryhmässä. Työyhteisössä on hyvä henki ja samanlaista välittömyyttä miehet toivovat myös ammattiyhdistystoimintaan.

Vieläkö luottamusmiehiä tarvitaan työpaikoille ja jos tarvitaan, niin millaista? JUHO: — Ehdottomasti tarvitaan, mutta ei vastakkainasettelua, vaan sellaista toimintaa, jossa työnantaja ja työntekijät yhdessä katsovat ja toimivat samaan suuntaan, samalla puolella. Työpaikkaa ei ole olemassa ilman työntekijöitä, kun työntekijä viihtyy työssään ja hänellä on hyvä olla, se näkyy myös asiakkaalle, tuloksissa ja tilastoissa. MIKA: — Minulla on aina ollut mielessä, että jossain vaiheessa haluaisin tehdä luottamustehtävää henkilöstön edustajana. Työhyvinvoinnin eteenpäin vieminen tuntuu tärkeältä. Hyvä ohjenuora on, että asiat tappelevat, eivät ihmiset. Hyvä

luottamusmies on asiallinen, rauhallinen ja diplomaattinen, hän osaa tuoda vaikeatkin asiat oikealla tavalla keskustellen esiin. Silloin saa tuloksia. JUHO: — Toivottavasti olen henkilöstölle sellainen luottamusmies, jolle on helppo jutella ja voi tulla sanomaan ihan mitä vaan. Samoin työnantajan suuntaan toivon, että keskustelua voidaan käydä kahvipöydänkin ääressä. Aina ei tarvita raskaita virallisia menettelyjä, kun työpaikan asioita edistetään. n

HALin koulutustilaisuudesta juttu seuraavalla sivulla.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

HAL

HAL: Hätäkeskuspäivystäjiä ensisijaisesti tutkintokoulutuksen kautta Henkilöstön rekrytointiin on saatava kestävä ratkaisu hätäkeskuspäivystäjäkurssien kautta, todettiin vuosikokouksessa.

H

ätäkeskusammattilaisten liiton tämän vuoden ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin Tampereella 7.—8. helmikuuta. Tilaisuus oli suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä heidän varahenkilöilleen. Liiton puolelta koulutusta veti ensimmäisenä päivänä pääluottamusmies Arto Pirttimaa, toisena päivänä myös asiamies Jari Koivuluoma ja puheenjohtaja Kaarina Salomaa.

nen. Salomaa toimii Kuopion hätäkeskuksen luottamusmiehenä ja Jääskeläinen saman keskuksen varaluottamusmiehenä. HALin henkilöstön edustajiin on tullut joitain muutoksia viime vuoden lopun luottamusmiesvaalien yhteydessä. Päivitetty luottamusmiesluettelo on tämän lehden loppupuolella.

Samalla vuosikokous

Vuosikokoukseen kokoontuneita jäseniä keskustelutti muun muassa hätäkeskusten virkojen täyttöaste. Keskuksiin ei ole pystytty palkkaamaan niin paljon henkilöstöä, kuin määrärahat mahdollistaisivat. Ratkaisukeinoja mietittäessä esiin ovat noussut uudet muuntokoulutukset. Kokousväen yksimielinen näkemys oli, että hätäkeskuksiin tulee rekrytoida henkilöstöä ehdottoman ensisijaisesti hätäkeskuspäivystäjien tutkintokoulutuksen kautta. Päivystäjäkursseja tulee järjestää riittävän usein ja riittävällä aloituspaikkamäärällä. Yksi huomio oli, että opiskelijavalinnassa tulee kiinnittää riittävää huomiota siihen, että koulutukseen tulevat ymmärtävät, millaista vuorotyötä päivystäjä tekee. Näin vältyttäisiin siltä, että hetken ammattia kokeiltuaan uusi päivystäjä päätyy vaihtamaan alaa, kun ei viihdykään työrytmissä. Lisäksi esitettiin kysymys, löytävät kaikki potentiaaliset opiskelijat hätäkeskuskurssit nykyisen hakujärjestelmän ja kurssien markkinoinnin kautta, vai olisiko asiassa parannettavaa. n

Ensimmäisen päivän yhteydessä järjestettiin myös liiton sääntöjen mukainen vuosikokous. Kaksivuotinen hallituskausi on puolivälissä, joten päätökset keskittyivät luottamushenkilövalintojen sijaan talouteen ja toimintaan. Vuosikokous käsitteli viime vuoden toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman ja budjetin tällä vuodelle. Toimintasuunnitelmassa on useita kirjauksia edunvalvonnan tavoitteista ja liiton toiminnan kehittämisestä. HAL jatkaa vaikuttamista valtion talouden säästötoimenpiteisiin, jotka sisäministeriön kautta kohdistuvat hätäkeskuksiin. Jos säästöjä toteutetaan, ne eivät saa kohdistua keskusten operatiiviseen henkilöstöön. Liitto jatkaa aktiivista hallitustoimintaa, hätäkeskusten luottamusmiestoiminnan kehittämistä sekä jäsentoimintaa muun muassa jäsentapaamisien ja jäsenviestinnän kehittämisen kautta. HALin puheenjohtajaksi on vahvistettu Kaarina Salomaa ja varapuheenjohtajaksi Sanna Jääskeläi-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Huomio työntekijöiden sitoutumiseen


JUSTIINA HALONEN

25

Öljynkeräinsimulaattorin on valmistanut lappeenrantalainen Mevea Oy, ja sen mallina on käytetty suomalaisen Lamorin harjakeräintä.

Hätäkeskuslaitoksen va. henkilöstöpäällikkö Antti Koskela kertoi ajankohtaista asioista. — Työkykyjohtamiseen ja toimivaan työterveyshuoltoon tullaan kiinnittämään uudenlaista huomioita, kertoi Koskela.

Työkyvyn tukemiseen uusia käytäntöjä AJANKOHTAISISTA henkilöstöasioista HALin koulutukseen kokoontuneille kertoi hätäkeskuslaitoksen va. henkilöstöpäällikkö Antti Koskela. — Hätäkeskuslaitoksessa aloittaa huhtikuun alussa henkilöstöyksikkö, johon keskitetään henkilöstöhallintoon ja sisäiseen koulutukseen liittyviä tehtäviä. Yksikkö toimii kymmenen henkilön vahvuudella, Koskela kertoi. Sairauspoissaolojen määrään pyritään vaikuttamaan työkykyjohtamisen hankkeella. Keväällä Oulun, Kuopion ja Vaasan keskuksissa toteutetaan aiheeseen liittyvät työpajat, joissa muun muassa kehitetään käytäntöjä osatyökykyisten työkyvyn tukemiseen ja seurantaan sekä edistetään esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Öljyntorjuntaa voi harjoitella myös simulaattorilla

X

AMK eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on kehittänyt pelastusviranomaisille uudenlaisen öljyntorjuntakoulutuksen. Kotkassa sijaitsevassa merenkulun simulaattorikeskuksen komentosiltasimulaattoria on päivitetty niin, että harjoituksena voidaan toteuttaa myös öljyntorjuntatehtävä. Simulaattorissa voidaan harjoitella puomittamista ja nuottaamista öljyn kanssa erilaisissa olosuhteissa ja skenaarioissa. Keskukseen on myös valmistunut öljynkeräyssimulaattori, jonka esikuvana on Lamorin valmistama kaivuriin asennettu harjakeräin. Kaivurilla kerätään öljyä merestä joko satama-altaan reunalta tai proomun päältä. Simulaattorin ehdoton vahvuus on, että harjoitusta voi toistaa samoissa olosuhteissa loputtomiin. Tämä mahdollistaa erilaisten taktiikoiden vertailun. Simulaattorikoulutusta on kehitetty XAMKin ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMIn yhteisessä SCAROIL-hankkeessa. n Lue pitempi juttu verkkolehdestä: > ammattilainen.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Pelastustoimen uudistuksen vaiheita viiden vuoden ajalta. ä Selvitysmies esittä ta ja 12 pelastuslaitos oaluejakoa ensihoit isesti. palvelujen muka

2016

g

SOTESSA SUUN TA TARKENTUU MAAKUNT IEN TIELLE. Hallitus päättää itsehallintoalueidelle siirtyvis tä kuntien tehtävistä. Pelas tustoimen ja ensihoidon järjes tävät ne viisi maakuntaa, jotk a ylläpitävät yliopistollista ke skussairaalaa: Helsinki ja Uusim aa, VarsinaisSuomi, Pirkanm aa, PohjoisSavo ja PohjoisPohjanmaa.

?

2020

g

MAAKUNNAT KÄYNNISTY VÄT. Pelastustoimi on mukana.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

perustaa 18 Hallitus päättää , joista 15 ta et alu to in all itseh alvelunsa. -p te so e järjestää its ka ro utinen Laaja ympärivuo iraalassa. sa 12 päivystys on salueiden Linjausta pelastu n vielä — aa et ot od määrästä aluetta. 15 i SM ennakoi 12 ta

2013

gg

IÄ KUNTIEN TEHTÄV POHDITAAN. valtiollistaPelastustoimen perusteita. miseen ei löydy tajista on joh en nti ku a Os eri mieltä. lvitSisäministeriö se n tää pelastustoime kyvaihtoehtoja: ny utmalli, aluejaon mu llis taminen tai valtio taminen.

EN PELASTUSTOIM NISTYY UUDISTUS KÄYN pään po Or ri ste ini äm sis imen sto tu las pe ä: ell töks te-aluso t vä rty sii tehtävät nnön dä ää ins eille 2019. La tyy. valmistelu käynnis

PALOMIESLIITTO n me esittää pelatustoi lveluvaltakunnallista pa tasopäätöstä.

PALOMIESLIITO N mukaan uuden pe lastustoimen tavoit tee na tulee olla kans alaisten turvallisuu s: pelastuslaitoksill e riittävät resurssit sekä arkipäivän onne ttomuuksiin että laa jempiin kriiseihin.

2019

??

Pelastustoimen uudistukseen perustetaa n 14 työryhmää, kehittäm ää prosesseja, tuotta n mm. vuutta, riskiarviointia ja työhyvinvointia.

??

MAAKUNTA-, SO TE- JA PELASTUSTOIM EN säädäntö tulee ed lainus takäsittelyyn maa kunlis alusta alkaen. Ha kuun llituksen tavoite on, että lait hyväksytään kevätistu ntok den loppuun men aunessä eli viimeistään ke säkuussa.

g

Pelastustoimen järjestämislaista valmist uu virkamiesluonnos, jo ka sisältää viiden pelastusalu een mallin. PALOMIESLIITO N luonnoksessa on mukaan hy huonoa. Esitys yh vää ja tenäistää pelastustoimea, mut ei hyväksy säästö ta liitto jä miehistöön ns. optimoi malla vahvuuksia.

Maakuntauudist uksessa ei tavoitella varsina ista säästämistä, vaan toi mintamenojen kasvun raj aami puoleen eli 0,9 pro sta senttiin vuosittain, SM tar kentaa.

g

sessa Rakenneuudistuk maan luo tu tut nis on ei peuusia kevyempiä llintoha n me toi tus las suunmalleja. Katseet in. pä n tee so n taa na

g

2018

te siirJatkossa painopis n sisältyy pelastustoime inisteäm töön, luvataan sis ryhmien riöstä. Uudistustyö n. esityksiä odotetaa


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Joka kolmas pääll ystövirka voi eläköity misen jälkeen jäädä täy ttämättä, SM:stä arvioidaan . — Päällystön, es imies ja miehistön suhte ten ita on mietittävä uude lla tavalla, pelastusjohtaja Koskinen sanoo.

VIITTÄ ALUETTA EI OLE VIELÄ LY ÖTY LUKKOON, ilmoi tta uusi sisäminister a i Risikko.

teuudisHallitus ottaa so lisäajan. en od vu n tuksee stamisen ru pe n Maakuntie ussa iku m tähtäin on tam uolueet 2020. Oppositiop soteta: rökittävät hallitus us horjuu. mallin uskottavu

2015

Sisäministeriö pa tistelee pelastustoimea uudistuksiin. Parlamentaarine n työryhmä julkaisee raporttin sa, vaaditaan kriittistä jossa arviointia pelastustoimen rakenteeseen — Pelastustoimi on kytkettävä seuraavan hallit ukse ratkaisuun, sanoo n soteministeri Räsänen. PALOMIESLIITTO hu että pelastustoime omauttaa, en pitää varmistaa rahoit us ja operatiivinen miehistöv ahvuus.

Maakuntajohtajat vastustavat viiden alueen ma llia ja haluavat pelastuslaitokse n jok maakuntaan. Pelas aiseen tusjohtajista löytyy sekä viiden että 18 laitoksen kannattajia. PALOMIESLIITTO huomauttaa, että 22 hallintoy ksikköä on tarpeettoman pa ljon 5700 työntekijälle, eik ä 18 laitoksen malli toisi mitää n lisäarvoa.

n 18 pelastusaluee malli tuo fuusion n: kahteen suuntaa n ja Oulu—Koillismaa n ske Jokilaaksojen ke alla, sekä Uudellama vaajossa isot kunnat untivat, ettei maak ta nan pelastuslaitos n. perustettaisikaa

g

Entistä laajempi pohja valmistelutyöhö n: mukaan tulevat pelastus laitokset ja Kuntaliitto. Tavo itte uudet kevyemmä ena t hallintomallit. PALOMIESLIITO N liit kokous Turussa ilm tooittaa kannattavansa vii den pelastuslaitokse n mallia. Se turvaisi resurs sien riittävyyden pelastus toiminnassa tulevaisuu dessa.

ENSIHOIDON JA PELASTUSTOIMEN JÄRJES TÄMISVASTUU OSOITETA AN 18 MAAKUNNALLE, päät tää hallitus. PALOMIESLIIT TO sanoo pelastustoimen uudistuksen vesittyneen ja en nustaa kovia aikoja: talouden ruuvia kiristetään ja kenttä jou tuu maksumieheksi.

huomautPALOMIESLIITTO n uudistukme toi tus taa pelas ensihoiton liia n vä sen etene ehtävien int Yd . sti painotteise varjoon. kehittäminen jää järjestämisPelastustoimen oikean suunlakia liitto pitää n varovaisena taisena, mutta liia in. Viittä pä en ete askeleena lastustoimiensihoito- ja pe harkittava. aluetta on vielä

2017

g

isMaakuntien valm a telu etenee, vaikk us lakien käsittely ed n kunnassa on keske ja soten yllä leijuu jä. kysymysmerkke Kestääkö hallitus n ne puolueiden yhtei linja? Lähteekö op sen positio uudistuk kaatajaksi?

Rakenneuudistus pä tään toteuttaa ilm ätean tuslaitosten yhdis pelastymisiä. Hallituksen ratka isuun vaikuttivat tarke ntuneet laskelmat sekä so tetus. Säästöt tulee uudistot niin, ettei niillä ole euttaa vaikutuksia palvelutaso on.

PALOMIESLII tosta mukaan 6—7 lai kenolisi riittänyt. Ra ontteiden lisäksi rem tustia tarvitaan pelas ihin ja toimen prosesse koulutukseen.

KSEN SIPILÄN HALLITU TAAN: JA OHJELMAAN KIR an ja "pelastustoiminn ltakunnalvarautumisen va suunnitlista johtamista, valvontaa telua, ohjausta, vahvisteja koordinaatiota n valtataan ja parannetaa lastuskunnan tason pe mesta". viranomaisten toi N mielestä PALOMIESLIITO ltakunnan va pi em hv alan va ea oik on s jau oh tason suunta.

gg

g

mi voisi Jotta pelastustoi ensihoiua ist all os ssa jatko mua oll ee tul n se toon, sessa, tuk dis uu teso kana steriössä. nähdään sisämini vät itseittä es t tija tun Asian tta mu , ten llis no hallin ien sotevaltion rahoittam 9—12, alueiden määräksi . 19 us llit ha Sipilän

2014

oiUudistusta kritis ssa daan: valmistelu ti sisäministeriö jät t ja pelastuslaitokse järjestöt sivuun. Pelastusjohtajat ojen varoittavat palkk harmonisointikustannuksista ja kusta. palvelutason las

g

taja Uusi pelastusylijoh a va Esko Koskinen po kysyy, Hän aluemuutoksia. rakentaa olisiko järkevää alueen pelastustoimi 11 sia olisi pohjalle. Jos laitok oun tal vähemmän, niide vara ma dellinen liikkuma pi. voisi olla parem

ITUS PÄÄTKATAISEN HALL LIITTISESTA O TÄÄ RAKENNEP hen liittyy Sii . TA AS OHJELM yhdistämipelastusalueiden vuonna en :e 11 a nen 22:st ältyy 100 sis n 2016. Esityksee ästö miesä n de uo öv ty henkilö ovutaan. lu stä tä histöön, mutta äärään ei — Palomiesten m inisteri äm sis kajota, sanoo Räsänen. TON

27

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

"Stadin

brankkari

on meille tärkeä" — Helsingissä pelastustoimen luonne on erityinen. Pelastustoimen siirtäminen itsehallintoalueelle voi heikentää pääkaupungin kokonaisturvallisuutta, arvioi pormestari Vapaavuori.

H

elsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on näkyvästi kritisoinut hallituksen ajamaa maakuntauudistusta ja esittänyt siitä luopumista. Vapaavuori on muun muassa organisoinut suurten kaupunkien C21-verkoston, jonka tarkoitus on vahvistaa yhteistä edunvalvontaa ja kaupunkipoliittista keskustelua. Pelastusalan ammattilainen haastatteli Vapaavuorea helmikuun alussa.

Olette useaan otteeseen arvostellut maakuntauudistusta. Miksi uudistus on mielestänne huono? — Sote-uudistus on tarpeellinen, mutta maakunnille kaavailtu muu tehtäväkokonaisuus on tarpeeton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarve on laajasti tunnustettu ja nimenomaan sote-uudistuksesta alun perin olikin kyse. Sote-uudistus on yksinään niin mittava muutos, että voimavarat pitäisi kohdentaa yksinomaan siihen. — Pääkaupunkiseutu on millä tahansa mittarilla — asukasluvultaan, yritysten määrältään ja talouden kooltaan — yksin suurempi kuin mikään maakunta, Uudenmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kaupungistumisen voimistuessa kasvuennusteiden mukaan ero muuhun maahan tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Vertailua tehdessä on myös huomioitava, että pääkaupunkiseutua ei tule verrata kooltaan ja palveluiltaan vain muihin maakuntiin vaan myös sen kansainvälisiin kilpailijoihin. — Helsingin kaupungin oman alueen turvallisuuskysymysten erityispiirteet tunnetaan nimenomaan Helsingissä. Uudenmaan alue on keinotekoinen aluejako monessa asiassa, myös turvallisuuskysymyksissä. — Tällä hetkellä pääkaupungissa turvallisuusyhteistyö tehdään tiiviissä yhteistyössä naapurikaupunkien ja muun muassa poliisin ja puolustusvoimien sekä muun valtionhallinnon kanssa. Maakuntauudistus lisäisi turvallisuustyön kannalta ylimääräistä hallintoa ja hankaloittaisi moniviranomaisyhteistyötä Helsingin alueella.

Mihin maakuntauudistus nyt hallituksen esittämässä muodossa voisi pahimmillaan johtaa? — Siirtymävaiheessa riskinä ovat palvelutuotannon häiriöt, sillä näin massiivisen uudistuksen valmisteluaika jää lyhyeksi, vaikka uudistus onkin jo lykkääntynyt alkuperäisestä aikataulustaan.


PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

29

— Olen eniten huolissani helsinkiläisten puolesta, eli palvelutason säilymisestä, jos uudistus toteutuu. Helsinkiläiset ja uusmaalaiset veronmaksajat tulevat kantamaan myös muiden maakuntien menojen rahoituksen taakkaa. — Uskon, että uudistuksen tavoitteisiin kuuluva kolmen miljardin euron kustannusten taittaminen 10 vuoden kuluessa jää haaveeksi. — Huolena on maakuntien iso kokoero, mikä näkyy selkeästi resursseissa ja toimintamalleissa. Samalla kun esimerkiksi Uudenmaan pelastuslaitoksesta tulee todella suuri, käsittäen melkein 40 prosenttia Suomen pelastustoiminnan resursseista, osa alueista jää todella pieniksi ja niillä on vaikeuksia jopa perustoimintojen järjestämisessä.

Huolena on maakuntien iso kokoero, mikä näkyy selkeästi resursseissa ja toimintamalleissa. JAN VAPAAVUORI

Mitä toivotte hallituksen vielä tässä tilanteessa tekevän? — Kyllä huonoja päätöksiä täytyy voida uskaltaa perua, jos ne ovat huonoja. Silloin kääritään hihat ja tehdään töitä, jotta löydetään parempia ratkaisuja. — Stadin brankkari on meille tärkeä. Vaihtoehto hallitukselle on lausuttu moneen kertaan: pelastuslaitoksen pitäisi jatkaa Helsingin kaupungin toimintana. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS

Fuusion tapahtuessa kuntalaisten ja alueen elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet pelastustoimen palveluihin heikkenevät. JAN VAPAAVUORI

JAN VAPAAVUORI

Mikä on kantanne pelastustoimen maakunnallistamiseen eli Helsingin pelastuslaitoksen fuusioon Uudenmaan kolmen muun pelastuslaitoksen kanssa? — Helsingissä pelastustoimen luonne on erityinen. Pelastustoimen siirtäminen itsehallintoalueelle voi heikentää pääkaupungin kokonaisturvallisuutta. Pelastustoimen alueiden lukumääristä päätettäessä on tärkeää huomioida metropolialueen erityispiirteet, kuten väestökeskittymät, valtionhallinnon toimipisteet, maanalainen ja korkea rakentaminen sekä lentoasema- ja satamatoiminta. — Helsingissä kiireellinen ensihoitopalvelu kuuluu pelastuslaitoksen tehtäviin. Helsingin pelastuslaitoksella on lähes 390 ensihoitoon koulutettua palomiestä, mikä tarjoaa suuronnettomuustilanteissa nopeasti käyttöön saatavan ammattitaitoisen resurssin päivittäisen ensihoitovalmiuden tueksi. Palomiehet siis kykenevät pelastustoiminnan päivittäisessä palvelusvuorossa jatkuvasti toimittamaan ensihoitopalveluita samalla laatutasolla kuin päätoiminen ensihoitohenkilöstö. — Pääkaupungin erityisluonne on otettava huomioon myös koulutuksessa. Pelastuslaitoksen henkilöstö on saanut pääkaupungin erityistarpeisiin suunnatun koulutuksen, sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtäviin Helsingin pelastuskoulun, Metropolia

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ammattikorkeakoulun sekä HYKS:n Helsingin ensihoitoyksikön ja pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun yhteistyönä.

helsinkiläisille ja koko maalle. Helsingin pelastuskoulu on ainutlaatuinen oppilaitos.

Millainen vaikutus fuusiolla voi olla pelastustoimen tarjoamiin palveluihin kuntalaisille ja elinkeinoelämälle?

Jos maakunnilla olisi tehtävänä vain sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta ei esimerkiksi pelastustoimea, voisivatko pelastuslaitokset edelleen mielestänne osallistua ensihoidon tuotantoon? Miten?

— Nykytilanteessa pelastustoimen resursointi ja päätösvalta resursseista on Helsingin kaupunginvaltuustolla. Rahoitus kerätään verotuloilla Helsingin asukkailta ja yrityksiltä. Fuusion tapahtuessa siis kuntalaisten ja alueen elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet pelastustoimen palveluihin heikkenevät. — Pelastustoiminnan ja ensihoidon lisäksi pelastuslaitos vastaa onnettomuuksien ehkäisystä ja väestönsuojelusta. Viranomaistoimintaan liittyvien palvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen on olennaista paitsi asukkaille ja asiakkaille, myös kaupungin omille ja valtionhallinnon toimijoille. — Tärkeintä on, että Helsingin palvelu- ja turvallisuustaso ei saa vaarantua missään olosuhteissa.

Jos Uudenmaan pelastuslaitos perustetaan, millainen tekijä se on pelastustoimen kentässä? — Helsingin pelastuslaitos on merkittävä tekijä jo nykyään meille

— Kyllä, kuten tälläkin hetkellä. Nyt sopimus ensihoidon tuottamisesta on HUSin ja Helsingin pelastustoimen välinen, jatkossa maakunnan ja pelastustoimen välinen.

Millaisen roolin näette pelastustoimella olevan ensihoidon palvelutuottajana tulevaisuudessa? — Pelastustoimen pitää voida osallistua ensihoidon tuottamiseen, kuten Helsingissä tällä hetkellä tapahtuu. — Pelastustoimen ensihoitotehtävien hoitaminen ei edellytä, että pelastustoimi siirretään maakuntaan. Ensihoito ja pelastustoimi voivat jatkossakin olla eri organisaatioissa, eikä samassa organisaatiossa toimiminen ole juridisesti välttämätöntä. n


31

Turvallinen Suomi 25.4.2018 HELSINKI MARINA CONGRESS CENTER, KATAJANOKKA LISÄTIETOA: www.turvallinensuomi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

ENSIHOITO

Hybridiyksikkö henkilöstön silmin

vuosina 2016–2017. Pelastajan ja ensihoitajan muodostaman hybridiyksikön tavoitteena on turvata pelastustoimen ja ensihoidon palvelut vasteaikojen mukaisesti harvaan asutuilla seuduilla. Päämääränä on aloittaa nopeammin ensivaiheen toimenpiteet kiireellisissä tehtävissä. Yksikön tarkoituksena on lisäksi lisätä tuottavuutta integroimalla pelastustoimen ja ensihoidon tehtäväaluetta tukemaan nykyistä tehokkaammin turvallista kotona selviytymistä sekä vähentää hälytystehtäviä ja päivystyskäyntejä. Tutkimuksen mukaan tiiviimpi pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yhteistyö mahdollistaa myös nykyistä tehokkaamman toimintavalmiuden ja varautumisen yhteiskunnan häiriö- ja poikkeusoloihin.

lassa, jossa niitä oli ainoastaan kaksi prosenttia. Koko Suomessa ensihoidon tehtäviä oli vuonna 2016 keskimäärin 92,5 prosenttia ja pelastustoimen tehtäviä 7,5 prosenttia. Yksikköjen ensihoidon tehtävistä vain pieni osa oli kiireellisiä A-tehtäviä. Eniten oli C-tehtäviä, joita oli alueesta riippuen 32–41 prosenttia. Toiseksi eniten oli D-tehtäviä kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski-Suomessa, jossa toiseksi eniten oli B-tehtäviä. Pohjois-Savossa hybridiyksiköllä oli lisäksi Ekoodilla kirjattuja kotisairaalatehtäviä, hoitolasiirtoja, terveyskeskuspalveluja sekä pelastustoimen neuvonta- ja valvontatehtäviä. Pohjois-Karjalassa tehtäviin kuului H-koodilla luokiteltuja saattohoitotehtäviä ja kotihoidon pyynnöstä tehtyjä hoidon tarpeen arviointeja, turvapuhelinhälytyksiä, päivystyksen puhelinneuvonnan kautta tulleita käyntipyyntöjä ja valmiussiirtoja. Etelä-Savossa oli tehty aikaisemmin yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, mutta kunnan yksityistettyä sote-palvelut yhteistyö päättyi. Keski-Suomessa hybridiyksikkö on tehnyt toistaiseksi vain hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä.

Mitä tehtäviä hybridiyksiköt tekevät?

Vaihtelua kiireettömissä tehtävissä

Tutkimuksessa tarkasteltiin hybridiyksiköiden tehtäviä 12 kuukauden ajanjaksolla 1.10.2016–30.9.2017. Keski-Suomen osalta tarkastelujakso oli vain viisi kuukautta (1.5.–30.9.2017), koska yksikkö aloitti toimintansa toukokuussa 2017. Hätäkeskuksen välittämistä tehtävistä ensihoidon tehtäviä oli 92–98 prosenttia alueesta riippuen. Pelastustoimen tehtäviä oli 2–8 prosenttia. Vähiten pelastustoimen tehtäviä oli Pohjois-Karja-

Tavanomaisimmat hybridiyksikön pelastustoimen kiireelliset tehtävät olivat liikenneonnettomuustehtävät, muut tarkastus- ja varmistustehtävät, rakennuspalotehtävät, automaattiset paloilmoittimien tarkastus- tai varmistustehtävät ja rakennuspalovaaratehtävät. Liikenneonnettomuustehtäviä oli kaikilla yksiköillä 57 prosenttia kaikista pelastustoimen kiireellisistä tehtävistä.

ja ensihoitopalvelun moniammatillinen yksikkö tehokkaasti ihmisen turvana

-tutkimushankkeen loppuraportti. Niin sanotussa hybridiyksikkötutkimuksessa selvitettiin kokemuksia moniammatillisista yksiköistä Etelä-Savossa, Keski-Suomessa,

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Teksti TUIJA TERVO

T

ammikuussa julkaistiin Pelastustoimen

Kuvat TUIJA TERVO, LEHTIKUVA

Millaista on työskennellä pelastajan ja ensihoitajan muodostamassa hybridiyksikössä? Siitä kertoo tammikuussa valmistunut tutkimus, jonka keskiössä yksiköt olivat.


ENSIHOITO

33

Moniammatillisia yksiköitä on käytössä tällä hetkellä neljällä pelastuslaitoksella. Pohjois-Karjalassa ollaan pisimmällä, hybridiyksiköt toimivat 11 paikkakunnalla.

Hybridiyksiköiden osallistuminen pelastustoimen neuvonta- ja valvontatehtäviin sekä muihin kiireettömiin tehtäviin vaihteli alueittain. Etelä-Savossa hybridiyksikön henkilöstö osallistui valitustapahtumiin, Pohjois-Karjalassa neuvontaja valvontatehtäviin ja Pohjois-Savossa toteutettiin turvallisuushavainnointikokeilua. Muita yksikön tekemiä pelastustoimen tehtäviä olivat muun muassa osallistuminen tarvittaessa hälytyksille, aputehtävät ja ensihoidon järjestäminen tilannepaikalla, pelastustoimen päiväpalvelusohjelman suorittaminen, kalustoon liittyviä tehtäviä sekä koulutustehtävät ja harjoituksissa avustaminen. Pelastustoimen ennaltaehkäisevän työn lisäksi osassa hybridiyksiköistä tehtiin myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ennaltaehkäisevää työtä.

Kritiikkiä yhteistyötä kohtaan Henkilöstökyselyyn osallistuneiden mielestä parhaiten hybridiyksikölle soveltuvia tehtäviä olivat potilaan tilan arviointi, häkämittaukset, i.v-kanyylin vaihto, turvallisuushavainnointi ja asumisturvallisuuden edistäminen sekä sopimuspalokuntien koulutus. Vähiten sopiviksi tehtäviksi arvioitiin palotarkastukset, haavanhoidot, saattohoitoon liittyvät tehtävät sekä haavan liimaukset tai ompelut. Osa vastaajista totesi, että ensihoidon tulisi tehdä vain omaan alaansa liittyvää kiireellistä ja kiireetöntä työtä tai tehtäviin ei saisi kuulua mitään, mikä huonontaa lakisääteisten tehtävien hoitamista. Kritiikkiä esitettiin myös siitä, että ensihoitotehtäviä on niin paljon, että muuta ei ehditä tekemään. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

ENSIHOITO

Henkilöstön kyselyssä todettiin, että yksikölle eivät sovi tehtävät, joita on tehtävä säännöllisesti tiettynä kellonaikana tai jotka vaarantavat välittömän lähtövalmiuden kiireellisille tehtäville. Osa vastaajista oli kriittisiä pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yhteistyötä kohtaan. Heidän mielestä pitäisi keskittyä kehittämään ensihoidon yksiköitä sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin eikä sekoittaa pelastustoimen tehtäviä mukaan ollenkaan. Negatiivista palautetta sai myös kotihoito-, saattohoitotai turvapuhelintehtävien liittäminen ensihoitoon.

"Edes jossain palaa valot" ­ ybridiyksikössä työskennelleet kertoivat moniamH matillisen toiminnan antaneen heille ammatillisesti paljon. Työ yksikössä oli motivoivaa, monipuolista, palkitsevaa ja haastavaa. Siinä oli mahdollista käyttää kaikkia oppimiaan asioita ja sai tutustua myös yhteistyökumppaneiden toimintaan. — Parhaimmillaan moniammatillisessa yksikössä työskentely on erittäin antoisaa. Se kehittää ja vahvistaa ammatillista osaamistani todella paljon, totesi yksi yksikössä työskennellyt. Myös kansalaisten uskottiin hyötyneen toimintamallista. Sen vahvuutena pidettiin parhaan mahdollisen avun tarjoamista harvaan asutuilla seuduilla. Yksikkö tarjosi paitsi ensihoidon ja pelastuksen osaamista, se myös tuki kotihoitoa pienissä kunnissa. Toimintamallin vahvuudeksi koettiin pelastustoimen ja ensihoidon välisen synergian paranemisen ja yhtenäisemmän näkemyksen hälytyksillä.

Taustalla laaja tiedonkeruu

Hybridiyksiköitä tutkineen hankkeen tuloksista kerrottiin Pelastusopistolla tammikuussa järjestetyssä seminaarissa. Omia kokemuksia yksikön toiminnasta kertoi vs. ensihoitopäällikkö Kari Törrönen PohjoisKarjalan pelastuslaitokselta.

Tilannepaikalle saatiin pelastustoimen kalustoa usein nopeammin kuin muuten olisi saatu, ja pelastustoimen aloitus tehtävillä tehostui, kun vähintään kaksi henkilöä oli aina välittömässä lähtövalmiudessa. Moniammatillista toimintaa pidettiin hyvänä pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla, silloin kun resurssit ja kalusto oli mitoitettu oikein. Toimintamalli mahdollisti päätoimisen pelastajan säilymisen pienellä paloasemalla sekä ensihoito- ja terveyspalveluiden turvaamisen. Eräänkin vastanneen mukaan pienillä paikkakunnilla ja maaseudulla kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta on merkittävää että ”edes jossain palaa valot”. Vastaajat pitivät toimintamallin vahvuutena myös mahdollisuutta ohjeistaa ja valistaa ihmisiä paloturvallisuuteen liittyen. Pelastusalan ammattilainen pystyi arvioimaan kodin paloturvallisuutta samalla, kun asioitiin asiakkaan luona esimerkiksi ensihoitotehtävillä.

POHJOIS-SAVON pelastuslaitoksen, PohjoisSavon sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa moniammatillisten yksiköiden toiminnasta ja haasteista. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta henkilöstökyselystä, ylimmän johdon ja kuntatoimijoiden ryhmähaastatteluista, ensihoidon ja pelastustoimen tehtävätilastoista, turvallisuushavainnointitilastoista sekä turvallisuushavainnointiin liittyvästä asiakaskyselystä. Tutkimusraportti löytyy Pelastusopiston nettisivuilta tutkimuspalvelujen julkaisuista.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastaja sidottuna ensihoitoyksikköön Hybridiyksikön toimintaa heikentävänä tekijänä henkilöstö piti toiminnan ensihoitopainotteisuutta. Osa vastaajista koki, että toiminnassa mentiin pelkästään ensihoito edellä ja yksikkö oli lähinnä ensihoitoyksikkö. Pelastustoimen resurssit kärsivät, kun pelastaja oli sidottu syrjäisillä asemilla täysin ensihoitoyksikköön. Lisäksi vastaajat kertoivat, että hybridiyksikköä ei välttämättä hälytetty pelastustoimen tehtäville


ENSIHOITO

35

SPAL: Laki ei tunnista hybridejä MONIAMMATILLISIIN YKSIKÖIHIN suhtaudutaan Palomiesliitossa varauksellisesti, sillä toiminta on ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Liiton järjestön johtaja Kim Nikula toteaakin, että nykyisen lainsäädännön valossa hybridiyksiköitä ei pitäisi käyttää ollenkaan. Pelastuslaki edellyttää päätoimisesti pelastustyötä tekeviltä pelastusalan ammattitutkintoa. Jos hybridiyksikössä työskentelee palomiehen työparina ensihoitaja, jolla ei ole pelastajatutkintoa, ei ensihoitajaa voida käyttää päätoimisesti pelastustehtäviin lainkaan. — Tämä on myös työturvallisuuskysymys. Pelastustoimen tehtävissä toimiminen edellyttää ammattiaitoa sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Mikäli hybridiyksikkö vastaa pelastustoimen tehtävistä, tulee työnantajan varmistaa, että yksikkö kykenee suoriutumaan tehtävistä turvallisesti, Nikula huomauttaa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on tehtävän edellyt-

tämä ammattitaito ja työkyky. Hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM/2010) puolestaan korostetaan, että pelastustoimen määrätyissä työtehtävissä työnantajan on tuettava työntekijän kunnon ja ammattitaidon ylläpitämistä. Lisäksi työnantajan on valvottava, että työntekijällä on tehtävän edellyttämä ammattitutkinto sekä henkinen että fyysinen toimintakyky. — Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet huomioiden Palomiesliitto ei kannata lyhennettyä tai pikakoulutusta palomiehen ammattiin. Pelastusalan ammattitutkintojen kehitystarpeet ovat pikemminkin päinvastaiset, Nikula toteaa.

Palomiesliiton lähtökohta on, että pelastusalan ammattilaisten saatavuus tulee ensisijaisesti varmistaa koko Suomen alueella. Tätä edellytti myös hallintovaliokunta mietinnössään edellisen pelastuslain uudistamisprosessissa. — Ensisijaisesti viranomaisten tulisi turvata pelastuspalvelut koko valtakunnassa ja kuntiin pitäisi rakentaa vähintään 1+3-vahvuinen yksikkö, Nikula painottaa.

ensihoidon vasteen vuoksi. Ja ainakin joissakin tapauksissa, ensihoidon kenttäjohtaja antoi harvoin luvan lähteä pelastustoimen tehtävälle, jos tehtävä ei ollut lähellä asemapaikkaa. Osa pitikin hybridiyksikön laskemista pelastustoimen vahvuuteen osin virheenä. Vastaajat toivoivat lisää pelastustoimen tehtäviä ja niihin sopivia välineitä autoon — ei voida puhua moniammatillisesta yksiköstä, jos pelastustoimen kalustoa ei ole. Myös ensihoidon ja pelastustoimen harjoituksiin osallistumista ehdotettiin. Moniammatillisen toiminnan yhtenä heikkoutena pidettiin työparilta saadun tuen puutetta joissakin tilanteissa. Pelastaja ei saanut riittävästi tukea ensihoitajalta pelastustoimen alaan liittyvissä asioissa,

— Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla, joissa riskit eivät ole niin korkealuokkaisia, voidaan harkita vaihtoehtoisten toimintamallien kehittämistä. Mutta tähän kehitystyöhön pitäisi ottaa henkilöstö mukaan. Se on ainoa järkevä tapa saada myös henkilöstö sitoutumaan uudistusprosessiin.

Hybridiyksiköissä Palomiesliitto pitääkin ongelmallisena sitä, että kehitystyöhön ei ole otettu henkilöstöjärjestöjä mukaan eikä moniammatillista toimintamallia ole vielä tutkittu riittävästi. Ongelmakohtia ei ole selvitetty paitsi juridisesta näkökulmasta, ei myöskään osaamisen lähtökohdista. Mitä yksikössä työskentely vaatii, minkälaista koulutusta yksikössä työskentelevillä tulisi olla ja mihin tehtäviin yksikkö kykenee? Palomiesliitto on valmis keskustelemaan pelastustoimen tehtävien kehittämisestä ja osallistumaan kehitystyöhön, mutta se ei ole valmis neuvottelemaan tai edistämään toimintamalleja, jotka heikentävät pelastusalan ammattilaisten tai kansalaisten turvallisuutta.

eikä ensihoitaja pelastajalta esimerkiksi hoidollisissa päätöksissä tai hoitotoimenpiteissä. Hybridiyksikön vahvuus asetti myös omat rajoituksensa pelastustoimen tehtävillä toimimiseen, sillä pelastajan ja ensihoitajan muodostama yksikkö ei voinut turvallisesti tehdä kaikkia tehtäviä. Erityisesti vastauksissa nousi esille ensihoitajien koulutuksen puute pelastustoimen tehtäviin. Kaikkien yksikölle tulleiden tehtävien hoitaminen ei onnistunut, koska useimmissa vuoroissa ensihoitajilla ei ollut pätevyyttä, osaamista tai koulutusta, eikä vaadittuja testejä suoritettuna pelastustoimen tehtäviin. Toimintamallissa nähtiin myös hallintoon liittyviä heikkouksia ja lainsäädännöllisiä pulmia. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

ENSIHOITO

Keski-Suomen pelastuslaitoksella hybridiyksikön käytössä on moduuliambulanssi, jonka varusteisiin kuuluu myös pelastuksen työvälineitä. Yksikössä työskentelystä on kokemusta ensihoitaja Salomon Nelimarkalla ja palomies Janne Nejlikillä.

Heikkoutena pidettiin ensihoidon ja pelastustoimen tietojärjestelmien erillisyyttä, jäykkiä toimintamalleja ja pientä budjettia. Vastaajat kuvasivat myös koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä puutteita ja kaipasivat sisäisen koulutuksen tehostamista. Etenkin pelastajan pelastusalan taitojen ylläpito jäi varsin heikolle tasolle pienillä asemilla.

Osaamisen merkitys korostuu Hybridiyksikössä työskenteleminen vaatii monialaista osaamista. Ensihoidon ja pelastustoimen ammatillisen osaamisen lisäksi vaaditaan yhteistyöosaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Yksikön työntekijältä vaaditaan innovatiivisuutta, uuteen sopeutumista ja motiivia toimia moniammatillisessa yksikössä. Yksikön tehokas ja ammattitaitoinen toiminta edellyttää saumatonta yhteistyötä työparin kanssa. Perustaitojen lisäksi molemmilta työparin jäseniltä vaaditaan hyviä johtamisen taitoja, motivaatiota itseopiskeluun sekä omien tietojen ja taitojen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

suunnitelmallista kehittämistä. Laaja-alaista osaamista tarvitaan, sillä koskaan ei tiedä minkälaista osaamista työtehtävillä tarvitaan. Henkilöstökyselyn vastaajat pitivät pätevyyden ja ammattitaidon puutetta keskeisimpänä yksikön päivittäistoimintaa haittaavana tekijänä. Osaamisen merkitys korostuu sitä voimakkaammin, mitä kauempana kaupungista yksikkö sijaitsee. Maaseudulla edessä voi olla tilanne, jossa lisäavuksi ei saada ketään tai avun saaminen kestää kauan. Pelastajalla tulisi vastaajien mielestä olla vähintään ensihoitoon suuntautuneen lähihoitajatutkinto ja lääkeluvat. Ensihoitajalla puolestaan tulisi olla hoitotason pätevyys ja sopimuspalokunnan koulutusjärjestelmän mukaiset kurssit suoritettuna. Ideaalitilanteessa molemmat olisivat suorittaneet pelastaja- ja ensihoitaja AMK -tutkinnon. Tärkeänä henkilöstö piti myös sitä, että hybridiyksikössä työskentelevien osaamista testattaisiin. Ensihoitajilla tulisi olla pelastustoimen vaaditut testit ja harjoitukset tehtynä, jotta tehtävillä toimiminen olisi luvallista ja turvallista. n


37

KRIISINHALLINTAKESKUS

ENSIHOITO

FRT:n uudelleenklassifiointi koostui pelastusharjoituksesta, jossa simuloitiin samaa marssijärjestystä kuin oikeassakin hälytystilanteessa.

Finn Rescue Team: Läpi meni! Kansainvälisen pelastusmuodostelman Finn Rescue Teamin (FRT) INSARAG-arviointiharjoitus Tanskassa sujui onnistuneesti. Raskas rauniopelastusmuodostelma (HUSAR) läpäisi YK:n klassifioinnin.

U

udelleenklassifiointi oli edellytys sille, että Kriisinhallintakeskus CMC:n koordinoimaa Suomen muodostelmaa voidaan käyttää maailmalla tapahtuvien kriisien ja onnettomuuksien selvittämisessä esimerkiksi EU:n tai YK:n tukena. Pelastusharjoituksessa skenaario oli maanjäristys kuvitteellisessa Modulistanin valtiossa. Harjoitukseen osallistui FRT:stä 74 henkilöä ja viisi etsintäkoiraa.

— Oli hieno katsoa sitä motivaation ja asenteen määrää, mikä porukalla oli, kiittelee harjoituksen joukkueenjohtaja Marko Rostedt, palomestari Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Olosuhteet Tanskan valtion pelastusharjoituskeskuksessa olivat sateesta ja voimakkaasta tuulesta johtuen surkeat, mutta se ei millään tavoin vaikuttanut Suomen muodostelman toimintaan. — Sateesta, väsymyksestä ja kolhuista huolimatta kaikki painoivat kasalla hymyssä suin. Fiilis oli, että tänne tultiin näyttämään meidän osaaminen ja nyt laitetaan kaikki peliin. Yhdessä tekemisen henki oli käsin kosketeltava. Tällaisen muodostelman joukkueenjohtajana oli helppo olla, Rostedt tiivistää. Suomalainen pelastaja on taitojensa puolesta poikkeus maailmalla ja siitä on syytä olla ylpeä, Rostedt muistuttaa. — Missään muualla ei ole tällaista peruskoulutusta, josta valmistuu monitaitopelastajia, joilla vielä on ensihoito-osaamista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa jo moottorisahan käyttäminen on erikoistaito, kun se suomalaiselle palomiehelle on itsestään selvyys. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

Itse harjoitus oli yksi osa uudelleenklassifiointia, joka kaikkine valmisteluineen oli pitkä projekti. Ennen harjoitusta pelastusmuodostelmaa ylläpitävän valtion tulee toimittaa YK:lle Portfolio of Evidence eli muodostelman prosessikuvaus. — Ennen kuin harjoitukseen asti päästään, papereiden tulee olla kunnossa. Portfolio of evidencessä näytetään se, että meillä ylipäätään on muodostelma, joka pystytään lähettämään. Siinä kuvataan tarkasti hälyttäminen, varustaminen ja lähteminen sekä taustatiedot kuten lääkärintarkastukset ja vakuutukset. Aloitimme paperitöiden teon vuosi ennen Tanskan harjoitukseen lähtöä, Rostedt kertoo. Toinen tärkeä osa uudelleenklassifiointia olivat valmistelevat harjoitukset, joista vastasi Helsingin pelastuslaitoksella aluepäällikkönä toimiva Jani Pitkänen. Lisäksi on järjestetty useita eri alojen erikoiskursseja, valmisteltu tekniikkaa, telttoja ja välineitä varusvarastolla sekä opiskeltu kukin omatoimisesti CMC:n verkko-oppimisympäristöstä.

Paperitöiden jälkeen arviointiharjoituksessa arvioidaan kaikkiaan 140 yksittäistä tehtävää, jotka tulee kaikki suorittaa hyväksyttävästi. Ne liittyvät esimerkiksi materiaalien läpäisyyn, vertikaalisiin ja horisontaalisiin pelastuksiin, rakenteiden tukemiseen sekä suljetuissa tiloissa toimimiseen. INSARAG eli YK:n alainen kansainvälisen pelastus- ja etsintäneuvosto on tarkasti määritellyt vaatimukset eri muodostelmille. Oleellista on, että apu on koordinoitavaa eli muodostelmat pystyvät kansainväliseen yhteistyöhön. — Pelastamista ei pystytä tekemään, jos joukot eivät ole täysin koordinoitavissa. INSARAGin toiminta perustuu tiedusteluun, arviointiin ja yksiköiden tehokkaaseen koordinointiin — oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Esimerkiksi rauniokohteessa rakennuksille tehdään triage A:sta F:ään, jonka mukaan kansainvälisestä koordinaatiokeskuksesta lähetetään ryhmät niihin kohteisiin, joissa on mahdollisuus pelastaa nopeiten ihmisiä, Rostedt kertoo. n

FRT-osaaminen kotimaan käyttöön KANSAINVÄLISIIN pelastustoimen tehtäviin varattuja resursseja halutaan hyödyntää myös Suomessa. Kriisihallintakeskus CMC ja Pohjois-Savon pelastuslaitos ovat käynnistäneet Palosuojelurahaston tukeman hankkeen, jossa luodaan toimintamalli kansainvälisen pelastustoiminnan modulien ja varusteiden käyttämiseksi kotimaassa, esimerkiksi Kainuun sähkökatkosten kaltaisissa poikkeustilanteissa. Pitkään Finn Rescue Teamin toiminnassa mukana ollut HUSAR-joukkueenjohtaja Marko Rostedt pitää hyvänä, että järjestely luodaan. — Nyt mennään oikeaan suuntaan. Ei ole järkeä, että valtio kouluttaa rauniopelastuksen erikoisosaajia ja heidän osaamista ei osata hyödyntää kotimaassa. Osaaminen on tälläkin hetkellä pelastuslaitosten käytettävissä, mutta asiantuntijoiden hälyttämiseen ei ole luotu toimivaa järjestelmää, Rostedt toteaa.

Rauniopelastamisen kursseilla opittuja taitoja voidaan hyödyntää — ja on jo hyödynnetty —kotimaassa. Äskettäin Pohjois-Karjalassa tuettiin romahtamisvaarassa olevaa teollisuushallia kurssin oppien turvin. — Ei tarvita maanjäristystä, jotta osaamista päästään käyttämään. Ihan lumentulon aiheuttamat rakennusten romahdukset ovat tilanteita, joissa tarvitaan materiaalin läpäisyä ja tukemista sekä eloonjääneiden etsintää. Tällainen tilanne voi käydä tavallisella rakennustyömaalla, jos vaikka laatta kaatuu tai sortuu.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Betonin läpäisyyn ja teräksen katkaisuun sopivaa välineistöä voi vuokrata, mutta Pelastusopistolla sijaitsevalla FRT:n varastolla on välineitä, joita ei onnettomuustilanteessa saa nopeasti hankittua — kuuntelulaitteita, kameroita ja vastaavaa tekniikkaa. — Suomessa ei varmastikaan ole kysymys siitä, että hälytettäisiin raskasta pelastusmuodostelmaa, vaan oleellista on saada onnettomuuspaikalle rauniopelastamisen asiantuntija ohjaamaan pelastushenkilöstöä esimerkiksi tukemaan rakenteita niin, että pelastaminen on turvallista, Rostedt selventää.

Rostedt sanoo odottavansa mielenkiinnolla, millainen järjestelmä FRT:n käytöstä kotimaassa luodaan ja mitä lakimuutoksia tehdään. — Osa pelastuslaitoksista osaa jo hyödyntää kansainvälisen komennuskunnan osaamista, mutta osa ei. Toisten pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu FRT-koulutuksiin palkallisena, toisissa laitoksissa henkilöstö joutuu käyttämään lomapäiviä, vapaapäiviä tai muita järjestelyitä, jotta pääsisi kursseille. On selvää, että kun koulutukseen lähdetään palkallisena, se lisää motivaatiota. — Toivon että työnantajat koko Suomessa ymmärtäisivät että FRT-pelastusmuodostelma on osa suomalaista pelastustoimea, ei vain ulkomaille komennettava maanjäristyspelastamisen erikoisryhmä. Pelastuslaitos hyötyy henkilöstön FRT-koulutuksesta.


39

PALOMIESLIITTO GOES

SU UPPEER RPPAAR SUPERPARK RK K S PERHEPÄIVÄÄN

Tervetuloa Palomiesliiton SuperParkiin sunnuntaina 27. toukokuuta klo 9.30 -12.30! Kolmen tunnin ajan SuperPark on varattu vain VIP-henkilöille eli Palomiesliiton jäsenille ja heidän perheilleen. Voit ottaa kaverin mukaan! Liitto tarjoaa sisäänpääsyn. Kun saavut SuperParkiin klo 12.30 mennessä, puiston aktiviteetit ovat käytössäsi koko päivän. Seuraa info-sivua:

www.palomiesliitto.fi > opi ja osallistu > SPALin perhepäivä PERHEPÄIVÄ NÄISSÄ SUPERPARKEISSA: VANTAA ESPOO TAMPERE TURKU JYVÄSKYLÄ VUOKATTI OULU Tapahtuma järjestetään Palomiesliiton juhlavuoden kunniaksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

Uusi pelastuslaki etenee Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan yksittäisiä muutoksia. Isomman remontin valmistelu käynnistyy ensi vuonna.

H

allituksen esitys uudesta pelastuslaista tulee keväällä eduskuntakäsittelyyn. Sisäministeriö esitteli marraskuussa luonnoksen muutoksista, joita tehdään pelastuslakiin, Pelastusopistosta annettuun lakiin, palosuojelurahastolakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Lakipaketista annettiin noin 100 lausuntoa. Pelastuslakiin esitetään muutosta, joka siirtää merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun ympäristöministeriöltä sisäministeriön hallinnonalalle. Käytännössä Rajavartiolaitos johtaisi alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa merellä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Lakiesityksellä myös muutetaan väestönsuojien rakentamista koskevia velvoitteita sekä keskitetään pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä Pelastusopistolle. Lisäksi lakeihin tehdään teknisluontoisia muutoksia, jotka aiheutuvat maakuntauudistuksesta. Lakimuutokset tulisivat voimaan kahdessa osassa: sekä vuoden 2019 että vuoden 2020 alussa. Sisäministeriö on päättänyt, että pelastuslakiin toteutetaan myös isompi kokonaisuudistus. Sen valmistelu aloitetaan ensi vuonna.

Palomiesliitto antoi lakiluonnoksesta lausunnon, jossa se kannattaa muutoksia muutamalla huomautuksella. Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkoihin liittyen liitto huomauttaa, että tilanteissa joissa pelastustoimelle osoitetaan uusia tehtäviä, on sille myös varmistettava riittävät taloudelliset resurssit velvoitteiden hoitamiseksi. Lakiin esitettyä muutosta kansainväliseen pelastustoimintaan osallistumisesta liitto pitää tarpeellisena. Lain

perustelumuistion mukaan ulkomaille annettavaa apua varten luodut erityisvalmiudet, kalusto ja varusteet ovat maakuntien käytettävissä myös kotimaassa tapahtuvien onnettomuuksien vaatimissa pelastustoimissa. Pelastuslaista ollaan poistamassa pykälää, jossa on määritelty valtion vastuu pelastustoimen koulutuksesta. Pykälän mukaisesti sisäministeriö on voinut hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Tässä yhteydessä Palomiesliitto muistuttaa, että Helsingin Pelastuskoulun jatko tulee tavalla tai toisella varmistaa. Palomiesliitto esittää, että pelastuslain laajempaa uudistusta jatkettaisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta pykäliin kohdistuvat muutostarpeet tulevat arvioitavaksi.

Pelastuslain lisäksi eduskunnassa on kevätkaudella käsittelyssä muutakin pelastustoimeen liittyvää lainsäädäntöä. Pelastustoimen järjestämislaki on odottanut maakunta- ja sote-lakipaketin etenemistä. n


41

SPALIN PERHEPÄIVÄ

ROVANIEMELLÄ Palomiesliiton Perhepäivää vietetään myös Rovaniemellä, jossa Rollohalli ja HopLop on varattu vain jäsenille ja heidän perheilleen sunnuntaina 27.5. klo 9 - 12. Puistot sijaitsevat samassa hallissa. Yksityistilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä leikkimään ja liikkumaan halliin koko päiväksi.

HOPLOP ROVANIEMI & ROLLOHALLI, NAPAPIIRINTIE 14, SAARENKYLÄ

Nostolavalaitteet Suomessa ja maailmalla.

www.brontoskylift.com

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


42

TYÖHYVINVOINTI TÄHTÄIMESSÄ

Osaamisen kehittäminen edellyttää yhteistyötä

Työn muutos haastaa osaamisen. Työelämä ja työ ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi digitalisaatio ja automaatio luovat uudenlaisia työn tekemisen tapoja ja myös kokonaan uusia ammatteja. Työ on muuttunut myös yhä verkostomaisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Työn muutos tuo myös uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Työntekijöiltä odotetaan entistä monipuolisempaa osaamista, osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä uudenlaisia taitoja. Yksinomaan ammatillinen osaaminen tai tekniset taidot eivät enää riitä. Työntekijöiltä odotetaan mm. kykyä uuden oppimiseen, muutosvalmiutta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kykyä itsensä johtamiseen sekä verkostoissa työskentelyyn. Selvitimme Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometrissa (2016) henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä suomalaisten työpaikkojen osaamisesta ja osaamistarpeista. Eniten osaamisen kehittämistarpeita HR-asiantuntijat näkivät työntekijöiden itsensä johtamisen taidoissa, yleisessä tietoteknisessä osaamisessa, luovuudessa ja aloitekyvyssä. Myös työntekijöiden sosiaalisissa taidoissa ja paineensietokyvyssä nähtiin kehitettävää.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Työssä ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat väistämättä myös palomiehen työhön ja osaamisvaatimuksiin. Monipuolisen ammatillisen osaamisen, teknisten taitojen ja tietojen sekä hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon lisäksi palomieheltä odotetaan entistä enemmän vuorovaikutusja ihmissuhdetaitoja. Oletettavasti työssä edellytetään myös entistä enemmän kykyä soveltaa oppimaansa nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Jatkuva osaamisen kehittäminen onkin välttämätöntä.

Monenlaisia tapoja kehittää osaamista. Osaamista voi kehittää monin keinoin. Työhön perehdyttäminen on välttämätöntä aina, kun uusi työntekijä aloittaa työssään. Perehdyttäminen tutustuttaa työntekijän työtehtäviinsä, turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin, työympäristöön sekä työyhteisöönsä. Perehdyttäminen on paikallaan myös työtehtävien muuttuessa. Työpaikoilla on käytössä monenlaisia ns. muodollisia osaamisen kehittämisen keinoja. Esimerkiksi henkilöstölle suunnatut koulutukset, luennot, harjoitukset ja kurssit ovat usein käytettyjä keinoja työntekijöiden tietojen ja taitojen kehittämiseen. Myös erilaiset kirjalliset ohjeet ja oppaat vahvistavat työntekijöiden osaamista. Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös mahdollisuuksia työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen, kuten täydennyskoulutukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutusmuotoisen osaamisen kehittämisen ohella työpaikoilla on paljon ns. epävirallisia osaamisen kehittämisen keinoja, jotka lisäävät sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön tietoja ja taitoja. Onkin tärkeää huomata, että osaamista karttuu myös sellaisissa tilanteissa, joita ei aina suoranaisesti mielletä osaamista kehittäväksi. Esimerkiksi erilaiset

ISTOCK.COM/MUCHOMOR

T

yöntekijöiden ajantasainen osaaminen on lähtökohta sujuvalle ja tuottavalle työlle. Myös työturvallisuuden kannalta riittävä osaaminen on välttämätöntä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö tietää, miten työ tehdään terveellisesti ja turvallisesti. Työn ja toimintaympäristön alati muuttuessa myös osaamista on jatkuvasti päivitettävä — myös pelastusalalla. Osaamisen kehittäminen on koko työyhteisön asia. Kun työtä ja osaamista kehitetään yhdessä, heijastuu se myönteisesti koko työyhteisön työhyvinvointiin.


43

1 2 3 4

epämuodolliset kohtaamiset työpäivän aikana voivat olla tärkeitä osaamisen kehittämisen paikkoja. Myös arkinen keskustelu erilaisista työtilanteista voi vahvistaa koko työyhteisön yhteistä osaamista. Yhtälailla erilaisiin tapahtumiin sekä työ- ja projektiryhmiin osallistuminen lisää työntekijöiden tietoja ja taitoja. On tärkeää huolehtia tällaisen epävirallisesti kertyvän tietotaidon jakamisesta koko työyhteisön käyttöön. Ylipäätään työpaikoilla on paljon ns. hiljaista tietoa, jonka hyödyntäminen olisi arvokasta.

Yhteistyöllä tuloksiin. Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijöiden vastuulla. Samalla tavoin osaamista työyhteisössä tulisi kehittää yhdessä. Työpaikan johdon on tärkeä tukea sekä yksilölähtöisen että yhteisöllisen osaamisen kehittymistä työpaikalla.

5

6 7 8

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi auttaa suuntamaan osaamisen kehittämistä oikeisiin kohteisiin. Olennaista on tunnistaa työntekijöiden keskeiset kehittämistarpeet. Esimies voi esimerkiksi keskustella työntekijän kanssa, vapaamuotoisesti tai esimerkiksi kehityskeskustelussa, työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeista ja toiveista. Osaamisen kehittämiseen voidaan tarjota myös kaikille työntekijöiden yhteisiä keskustelunpaikkoja. Toki myös yksilön oma aktiivisuus sekä halu kehittyä ovat tärkeitä osaamisen kehittämisessä. Kun työpaikalla tunnistetaan ja hyödynnetään kaikkien työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista, edistetään samalla työpaikan tuloksellista toimintaa. Osaaminen lisää työntekijöiden työn hallinnan tunnetta ja sitä kautta koko työyhteisön työhyvinvointia. Toisin sanoen, työntekijä, joka pääsee hyödyntämään työssään omia vahvuuksiaan, tietojaan ja taitojaan, on myös hyvinvoiva työntekijä.

AULI AIRILA

Airila on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, joka on työskennellyt useissa pelastustoimen tutkimushankkeissa ja tutkinut väitöskirjassaan palomiesten työn voimavaratekijöitä ja niiden yhteyksiä työn imuun ja työkykyyn. Parhaillaan hän työskentelee mm. "Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla" -hankkeessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

Päivystäjän pöydässä käytetään vierekkäin Pekeä ja Palonettiä. Neljännessä ruudussa pyörii tilannekeskuksen päiväkirja. Lisäksi päivystäjällä on monitorit Virvelle sekä pelastuslaitoksen puhelinvaihteeseen sekä sähköpostiin. Yksi näyttö on tiedonhankintaan, kuten ajoneuvorekisterin tai kiinteistörekisterin käyttöön. Seuraava tietojärjestelmämuutos on tuloillaan — ERICA ja KEJO tuovat päivystäjille uutta opeteltavaa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen TIKEssä on päivystäjän ja palomestarin miehitys ympäri vuorokauden.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2

03 A tieliikenneonnettomuus, keskisuuri, haitta liikenteelle. Sammatin tilan kohdalla, Ha ojaan. Yksiköt RP1561, RP132, RPI572, RPI501, EPI621, EPI01. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskuksessa eli TIKEssä ryhdytään seuraamaan Porin hätäkeskuksen välittämää tehtävää. Ylöjärvellä on henkilöauto suistunut tieltä ja ilmoittajan mukaan kuljettaja on jumissa sisällä.

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

"Ilman tilannekeskusta emme tulisi toimeen"


45

Päivystäjä Mirva Lehtonen seuraa Peken eli pealoitettua Pirkanmaalla 2004, huomasimme melko lastustoimen kenttäjohtojärjestelmän ruudulta ykvälittömästi, että totuttu palvelu lakkasi olemasta. siköiden liittymistä tehtävään. Kauempana seinälle Laitokselle tarvittiin oma piste tähän työhön, paloheijastuu johtoyksikön ja kahden paloauton ajoneupäällikkö Ari Vakkilainen kertoo. vokameran välittämää kuvaa hälytysajosta. Perustamisen jälkeisinä vuosina Wiviä kehitettiin — Pian kuulemme tuulilasiraportin, kertoo päiniin, että se pystyisi keskitetysti antamaan laajan katvystäjien kakkospöydässä istuva Lehtonen. Viereitauksen tukipalveluita pelastustoimintaan. sessä ykköspöydässä tilannetta seuraa juuri iltaSeuraava iso askel koitti kymmenen toimintavuoroon saapunut päivystäjä Riitta Salminen. Salin vuoden jälkeen. Pirkanmaan oman hätäkeskuksen kolmannessa pöydässä ruutuja katsoo palomestari vaiennuttua 2014, päätettiin pelastuslaitoksen tilanPauli Keskinen. ne- ja johtokeskustoiminnot siirtää vapautuneisiin Tuulilasiraportti on kaikkien yhteistyötiloihin Kauppiin. viranomaisten kesken Virve-verkossa annettaSeinän taakse muutti Liikenneviraston Tampeva pikaseloste onnettomuudesta. Pirkanreen tieliikennekeskus. Samaan kiinteismaan alueen pelastuksen, poliisin ja töön sijoittamisella haluttiin tehosensihoidon kesken on sovittu, että taa yhteistyötä ja kokonaiskuvan sen antaa tilannepaikalle ensimluomista sekä liikenneonnettomäisenä saapunut yksikkö. Käymuus- että ruuhkatilanteisiin. täntöä pidetään toimivana ja Tilannekeskuksen päivystäjä Kamerat ovat tarpeellisena. Ilkka Kuuloja kertoo yhteiserinomaisia. Ilman tuulilasiraporttiakin työn naapurin kanssa olevan Ne ovat meidän TIKEssä on hyvä kuva siitä, mitä varsin mutkatonta: on tapahtunut. Paloauton ka— Käytännössä joka työsilmämme merasta avautuu esteetön nävuorossa on tiedonvaihtoa. kentälle. kymä lumisessa ojassa katollaan Teemme ilmoituksia pöydästä olevaan autoon. Virvellä tai poikkeamalla suo— Kamerat ovat erinomaisia. raan tieliikennesaliin. Jos vaikka Ne ovat meidän silmämme kentälle. pelastustoimi tietää tielle kaatuneesta Ennen kun kameroista ei ollut tietoakaan, puusta, joka tulee aiheuttamaan liikennepäivystäjä pystyi vain arvailemaan, mitä tapahongelmia, siitä viestitetään tieliikennekeskuksen tuu, mutta nyt oikeasti näemme sen, kertoo Lehtopäivystäjille, Kuuloja sanoo. nen, jolla on lähes 40 vuoden kokemus päivystäjän työstä. Tukee johtamista ja johtaa Erilaisia ruutuja TIKEn pöydillä ja seinillä on kymmenittäin — pelastusyksiköiden ajoneuvokameroiKauppiin siirtymisen myötä tilannekeskuksen mieden lisäksi näkyvillä on osa 2,3 kilometriä pitkän hitykseen lisättiin palomestari eli TikeP3, jolla on Rantatunnelin liikennekameroista sekä useita muita rooli sekä hälytystehtävien johdon tukemisessa että liikennekameroita eri puolilta Tamperetta. itsenäisiä johtotehtäviä. Salissa alkaa olla ahdasta, sillä kamerakuvaa Vakinaisten pelastusyksiköiden yksikkölähdöissä saadaan jatkossa yhä enemmän ja laadukkaammin: TIKE tukee yksikön esimiehen toimintaa. pelastuslaitoksen ajoneuvoihin on tulossa uusi livePuolivakinaisten sekä sopimuspalokuntien ykkuvajärjestelmä ja eri puolille kaupunkia lisää liikensikkölähdöissä TikeP3 toimii ns. etäjohtajana, jolla nekameroita. on pelastusviranomaisen lainmukaiset toimintavaltuudet. Joukkuetasoisia lähtöjä johtaa pelastusalueella Liikennevirasto saman katon alla kaksi palomestaria (RPI31 ja RPI32), joiden johtamiPelastuslaitoksen nykymuotoinen tilannekeskus sen tukena TikeP3 toimii. Lisäksi varallaolovalmiutäytti viime syksynä kolme vuotta. TIKEn edeltäjänä dessa on RPI30. Joukkuelähdöissä tehtävistä valmitoimi keskuspaloaseman "monttu" eli virallisemmin ussiirroista päättää TikeP3. päivystyshuone Wivi. Suurempien onnettomuuksien komppanialäh— Aluehälytyskeskus palveli myös pelastuslaidöissä TikeP3 on johtovastuussa, kunnes päällikkötosta ja ensihoitoa, mutta valtion hätäkeskuksen päivystäjä RPI20 ottaa johdon tilannekeskuksessa. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

Päivystäjä Mirva Lehtonen siirtyi TIKEen valtion hätäkeskuksesta. — En halunnut lähteä Poriin asti töihin, kun hätäkeskuksen työt Tampereella loppuivat. Tiedustelin työtä TIKEstä ja sainkin toimen täältä. Pidän pelastusalasta ja vuorotyöstä, joka mahdollistaa arkivapaat, sanoo Lehtonen, jonka työura käynnistyi 1980 perustetusta Tampereen aluehälytyskeskuksesta. AHK:n ajasta Lehtosen mieleen on jäänyt muun muassa se, miten hyvin päivystäjiä perehdytettiin alueen pelastustoimen riskeihin: — Meille esiteltiin tehtaat, suot ja kaikki mahdolliset muutkin riskipaikat, joten saimme hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea mahdollista hälytyksissä voi eteen tulla.

Tilannekuvaa, tiedonhankintaa ja viestintää Ympärivuorokautinen tilannekeskuksen palomestarin ja päivystäjän järjestelmä on Vakkilaisen mukaan osoittautunut tarpeelliseksi ja toimivaksi. — Yhteistyö ja tuki johtamiselle ja tilannepaikan viestinnälle on niin hyvää, että ilman tikeä ei kentällä tultaisi toimeen. Kun keikka tulee, tiken P3 on välittömästi P3:n tukena. Rakennuspalossa tike voi heti kaivaa esille rakennuskuvia. — Tilannekeskuksessa pystytään rauhassa tekemään onnettomuuspaikasta ja yksiköiden toiminnasta sellaisia tärkeitä havaintoja, jotka hälytysajon ja tilannepaikan kiireessä voisivat jäädä huomioimatta, Vakkilainen sanoo. Taustatietojen kaivamista varten käytössä on erilaisia viranomaisrekistereitä ja tietokantoja noin viitisenkymmentä, TIKEssä arvioidaan. — Kentällä voidaan tarvita tietoa onnettomuusauton turvajärjestelmistä, jolloin rekisterinumeron perusteella etsimme ja lähetämme kuvat P3:lle. Jossain toisessa tehtävässä tarvitaan sähkömies pai-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kalle, yhteys vesilaitokseen tai varma tieto veneen omistajasta kaupungin laiturirekisteristä, päivystäjät Lehtonen ja Kuuloja kertovat. Tilannekuvaseurannan, hälytysvasteiden ja lähtöilmoitusten seurannan sekä tiedonhankinnan lisäksi TIKE osallistuu hälytysten lokitiedoston eli tilannepäiväkirjan ylläpitoon. Myös muita viestintätehtäviä TIKEstä hoidetaan: TikeP3 valvoo ja ohjaa Virven puheryhmiä, päivystäjä vastaa pelastuslaitoksen puhelinvaihteesta, yleisestä sähköpostista sekä kansalaiskyselyistä. TIKE vastaa median yhteydenottoihin ja välittää mediatiedotteita. Keskus tarvittaessa avustaa myös Pirkanmaan kuntien valmiustoiminnan käynnistämistä ja tiedottamista erilaisissa onnettomuustilanteissa. Salissa tehdään paikallisilla sopimuksilla kahta työaikaa: päivystäjä työskentelevät keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja mestarit tekevät kahdessa vuorossa 40 tunnin viikkotyöaikaa, johon tike-vuorojen lisäksi sisältyy kahdeksan tunnin toimistopäiviä. n


47

KENTTÄPOSTI

!

!

kenttaposti@ palomiesliitto.fi

Ensihoitajasta maisteriksi kahdessa vuodessa

O

nko sinulla AMK-sairaanhoitajatutkinto? Maakuntauudistus, sote-uudistus ja ensihoidon muutossuunnat tuovat uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Erityisesti henkilöstöjohtamiseen, talouden johtamiseen ja ensihoitopalvelujen vaikuttavuuteen liittyvät haasteet edellyttävät johtajilta hyvää tietoperustaa. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden urapolkuun maisteriksi ja siitä edelleen jopa tohtoriksi.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella sijaitseva Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos kouluttaa maistereita ja tohtoreita uudistuviin sosiaalija terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelman (120 op) sisältö keskittyy kolmeen kokonaisuuteen: vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, integroiva johtaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkiminen ja kehittäminen. Näitä tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijat voivat suunnata osaamistaan työelämän kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusta toteutetaan monitieteisesti käyttäen moderneja oppimismenetelmiä ja oppimisympäristöjä — siten opiskelu onnistuu hyvin myös työn ohessa.

Maakuntauudistus, sote-uudistus ja ensihoidon muutossuunnat tuovat uudenlaisia osaamisvaatimuksia.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteestä valmistuneet maisterit ovat työllistyneet hyvin ja heillä on ollut monipuolisia urapolkuja. Valmistuneita maistereita ja tohtoreita työskentelee julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa organisaatioissa, järjestöissä ja valtion hallinnossa, kuten ministeriöissä, Kelalla ja THL:ssä. Tehtävät ovat eritasoisia johtamistehtäviä, henkilöstö- ja kehittämistehtäviä, asiantuntijatehtäviä sekä opetus- ja tutkimustehtäviä erilaisissa koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa. Maakunnallisissa ensihoidon johtamis- ja kehittämistehtävissä tarvitaan osaamistasi ja tutkimustietoa muun muassa toiminnan vaikuttavuudesta ja potilaiden hoidosta.

JUHA RAUTIAINEN Yliopisto-opettaja, TtM TUULA KIVINEN Yliopistonlehtori, FT

Lisätietoja Opintopolku.fi-palvelusta hakusanalla sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma, terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisteri.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

PIRKANMAALTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:

A R K K I T E H T I T O I M I S T O

T Ä H T I - S E T

O Y

Viinikankatu 36, 33800 Tampere puh 03 2521 383 www.tietovelhot.fi

GSPublisherEngine 496.0.25.100

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kuokkamaantie 4 A, 33100 Tampere Puhelin: (03) 2680 111


49

PIRKANMAALTA

pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:

Sarankulmankatu 14, 33900 Tampere Puh:0201 616 200

Metsä-Haliseva Oy Puhelin 03-3738846 Rämsööntie 1142, 37350 Rämsöö

Possijärvenkatu 1 33 400 TAMPERE puh 010 - 832 8000 arkkitehtuuria@arsatek.fi www.arsatek.fi

SPALin avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta Palomiesliiton lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun lääketieteellistä hoitoa ei saada työnantajan, tämän vakuutuksen tai työterveyshuollon kautta.

Hae avustusta liiton toimistolle osoitetulla kirjeellä tai

OTA SEURANTAAN PALOMIESLIITTO SPAL FACESSA!!

sähköpostilla. Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat.

Hakuohjeet sekä avustusten kriteerit ovat PalomiesLiiton nettisivulla www.palomiesliitto.fi kohdassa Jäsenpalvelu > Jäsenedut > SPALin avustusrahasto.

Lisätietoja Palomiesliiton toimistolta: puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Jarmo Soljasalo 043 8824 6586 jarmo.soljasalo@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tuomo Lamminaho 040 581 3688 tuomo.lamminaho@pelastuslaitos.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 3756 489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi JÄS: Timo Kosunen 040 574 0049 timo.kosunen@jkl.fi

PIRKANMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Petteri Broström JÄS: Risto Tsharkov risto.tsharkov@turku.fi

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Jari Järvinen 040 541 5575 jari.jarvinen@tampere.fi JÄS: Tommi Ahvenainen 0500 919 111 tommi.ahvenainen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi VLM: Topi Varho 040 761 5463 topi.varho@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi

POHJOIS-SAVO

KESKI-UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME

ESPOON PALOHENKILÖSTÖ PJ: Karri Litja 050 360 8382 karrilitja@gmail.com PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Roni Myller 040 410 1359 roni.myller@espoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 petri.marjamaki@phpela.fi LM: Arto Helminen 040 733 0583 arto.helminen@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

ITÄ-UUSIMAA

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 540 088 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LÄNSI-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 5050 801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com LM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi JÄS: Jere Nikkarinen


51

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi VLM: Joel Puranen joel.puranen@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi VARAPJ: Petteri Malinen 040 587 4933 petteri.malinen@lshp.fi PLM pelastuslaitos: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi VPLM pelastuslaitos: Sami Viero 044 959 0829 sami.viero@lapinpelastuslaitos.fi LM LSHP: Miko Määttä 040 540 5062, miko.maatta@lshp.fi 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi JÄS: Sami Viero

HÄTÄKESKUKSET

POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

KESKI-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL VPJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Sami Vuollo 040 705 7960 sami.vuollo@gmail.com

KERAVA LM: Arto Pirttimaa PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-Pietila@112.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


Pelastusalan ammattilainen 1/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Pelastusalan ammattilainen 1/18  

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

Advertisement