Page 1

ItäMaito 2/2016

Uutta tekniikkaa lypsyn analysointiin s. 8

Tarkasti ohjaten

Valio uusii hyvän tuotantotavan ohjeen s. 18 Viihdy somessa, muista vastuullisuus s. 22

parempiin aikoihin


2/2016

Kansi Tiina ja Juha Eskelinen Kuva:Eeva-Kaisa Pulkka Kuva: eeva-kaisa pulkka

s. 4

Eskeliset hakevat parhaan taloudellisen tuloksen antavaa rehuyhdistelmää. 4 Tiukoista ajoista oppia tulevaan 8 Lypsyllä – toimiiko tekniikka, muistetaanko lehmä? 10 Päivitä ruokintaa, hallitse taloutta 12 Kehitys liikkeelle helikopteriperspektiivistä 15 Pienin askelin kasvatettu maitotila 16 Maatilan suunnanmuutos 18 Uudet ohjeet tuotantoon

Osuuskunta ItäMaito M a i to 2/2016 2 / 2016 22 I täItäMaito

20 Ross vie Valiota pienestä lammikosta isompaan 22 Viesti somessa rennosti mutta vastuullisesti 24 Maitoa ja metallia 26 Uutispaloja 29 Maidontilittäjä kiitää kaukalossa 30 Lapinlahden tehdas pyörii täysillä 31 Maidosta voimaa ja virtaa kasvuun

s. 15

Kuva: tero jokelainen

s. 16

Kuva: Minna jolkkonen

Tilaa pitää kehittää jatkuvasti, tuumivat Päivi ja Petri Kanniainen.

Karja palasi Lukkaristen tilalle Kontio­ lahdelle.

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Jarno Kämäräinen, Marketta Laukkanen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2016. Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 18, 2017.


Pä ä k i rj o i t u s

Aika entinen ei palaa hintoihin

M

aidontuotantosektorilla eletään syvän muutoksen aikoja. Kiintiöiden poistuttua”mannerlaatat” liikkuvat meijereiden hakiessa uusia asemia markkinoilla. Uhkana on maidontuotannon keskittyminen entisestään luontaisesti suotuisille alueille. Markkinaosuustaistelu ei tapahdu kenenkään kannalta kannattavasti ja valitettavasti kilpailun maksavat maitotilat heikon tuottajahinnan muodossa. Suurin syyllinen maailmanlaajuiseen matalasuhdanteeseen löytyy Euroopasta, jossa maidontuotanto on kasvanut muutamassa vuodessa yli 11 miljardia litraa. Me suomalaiset maidontuottajat olemme tottuneet viime vuosina selkeästi korkeampaan tuottajahintaan kuin eurooppalaiset kollegamme. Näin ei ole ollut aina. Vuosituhannen vaihteessa Suomen tuottajahintataso oli alle eurooppalaisen keskihinnan. Meijerikentässä tapahtunut rakennekehitys ja Valion strategian tarkentuminen kuluttaja- ja lisäarvotuotteisiin on tuottanut omistajille korkeamman tuottajahinnan. Valion suorituskyky on taannut edelleen lähes 10 senttiä paremman tuottajahinnan kuin keskeisillä eurooppalaisilla kilpailijoilla. 35 senttiä on tietenkin riittämätön taso suurimmalle osalle suomalaisia maitotiloja, mikä on johtanut tiloja taloudelliseen ahdinkoon. Lyhyellä aikavälillä maitotila pystyy parantamaan taloudellista tulostaan kilpailuttamalla tavarantoimittajia, kohdentamalla panosten käyttöä alhaiseen hintatasoon sopivaksi ja karsimalla ylimääräisiä kuluja. Laskemalla voi selvittää, kannattaako nyt ostaa kalliita erikoisrehuja vai perusrehuja, joilla tuotostaso on alhaisempi, mutta kate jääkin isommaksi. Pitkällä aikavälillä Valio todennäköisesti kykenee nykyistä parempaan tuottaja-

hintaan, mutta takavuosien yli 45 sentin tasolle yltäminen on vaikeaa. Maitotuotemarkkina muuttuu entistä enemmän kansainväliseksi. Meille tulvii ulkomaisia maitotuotteita, etenkin Euroopassa lisääntyneen maidontuotannon myötä. Kotimaisuuden merkitys kuluttajien ostopäätöksissä on laskussa. Tuottajahintatasoa rapauttaa myös lisääntyvä kaupan merkkien osuus, joita kilpailijamme tekevät. Maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen kestää useita vuosia. Tilojen onkin pitkällä tähtäimellä sopeutettava toimintansa 35–40 sentin tuottajahintatasoon. Maidontuotannon yksikkökustannuksen alentaminen on tässä keskeinen tekijä. Tiloilta vaaditaan omien toimintatapojen tarkastelua; onko oma strategia sellainen, jolla voi pärjätä, vai pitääkö sitä muuttaa. Puhutaan strategisista investoinneista, joilla parannetaan kilpailukykyä. Toisaalta tilalla voidaan tarkastella omaa toimintaa, onko siellä jotakin mitä voidaan ulkoistaa ja saavuttaa kokonaistaloudellisia sääsltöjä. Valio uudistaa tulevan vuoden aikana vastuullisuusohjelmaansa. Siinä otetaan enemmän huomioon markkinoiden vaatimukset myös alkutuotannolle. Omistajien rooli on merkittävä, he antavat tuotannolle kasvot ja takuun eettisestä toiminnasta. Vastuullisesti on toimittava myös sosiaalisessa mediassa. Siellä jokainen meistä voi toimia markkinoijana yrityksen puolesta, mutta vastaavasti siellä voidaan myös helposti vahingoittaa Valion asemaa. Kritiikki Valion toiminnasta on syytä antaa omistajien suljetuilla sivuilla, missä asiasta paremmin tietävät vastaavat kysymyksiin. Kokonaisuudessa maidontuotanto on tuotantohaaroista se, jolla on mahdollisuus toimia kannattavasti maatalouden pohjoisilla äärirajoilla. Jarno Kämäräinen, Perustan tälle luo maidontuottajien omistama Valio, joka Kiuruvetinen maitotilayrittäjä kykenee uudistumaan markkinoiden vaatimusten mukaiseksi ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja sekä tuotteistoltaan että toimintatavoiltaan. Valion hallintoneuvoston jäsen

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

3


Tiukoista ajoista oppia tulevaan Maidonhinnan lasku ja sen seuraukset ovat opettaneet vieremäläiset maidontuottajat Tiina ja Juha Eskelisen tarkastelemaan omaa tuotantoa aiempaa tarkemmin. Sen he uskovat olevan vahvuus aikojen parantuessakin. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

Tiina ja Juha Eskelinen ovat säilyttäneet optimisminsa maidontuotannon suhteen taloudellisesti tiukoista ajoista huolimatta.

4

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6


S t r at e g i n e n j o h ta m i n e n St

Rantalan tila, Vieremä zzTiina ja Juha Eskelinen

zzTöissä myös lapset Siiri ja

Ville sekä tilapäistyövoimaa

zz72 lehmää parsinavetassa

sekä nuorkarja kylmäpihatossa zzKeskituotos 10 400 kg zzOmaa peltoa 59 ha, lutupeltoa naapurista 20 ha, sopimuspeltoja 50 ha.

Raiheinällä täydennyskylvetyllä lohkolla riittää Tiina ja Juha Eskelisen tiineille hiehoille syömistä vielä lokakuussakin.

P

erusoptimistisiksi itseään luonnehtivat Tiina ja Juha Eskelinen eivät ole menettäneet uskoaan maidontuotannon tulevaisuuteen, vaikka pari vuotta on jo mennyt alamaissa eikä valoa tunnelin päässä juuri näy. Tilalla ei ole jääty voivottelemaan tilannetta, vaan lisätty tuotantoa, tiukennettu kulukuuria ja rakennettu tulevaa silmällä pitäen. ”Me kyllä pääsemme tällä laajuudella kierron loppuun, mutta entä nuoret maatalousyrittäjät, joiden pitäisi tässä tilanteessa investoida jatkaakseen maidontuotan-

toa. Alan kannalta tilanne on vaikea, voiko tällaisen maidon hinnan päälle rakentaa tulevaisuutta”, he pohtivat. Rantalan tilan jatkajien suhteen viisikymppiset Tiina ja Juha voivat tosin olla hyvillä mielin, sillä sekä maatalouden perustutkinnon suorittanut Ville että AMKagrologin tutkintoa opiskeleva Siiri ovat kiinnostuneita jatkamaan tilanpitoa.

Maitoa navetan täydeltä Kolmelle kesälle jaettujen hieholan, lantalan ja laakasiilojen investoinnit olivat loppusuoralla, kun maidon hinta sukelsi. ”Lähtötilanne oli tiukka, kun ne vuo-

”Investoinnit olivat isoja tälle maitomäärälle, mutta Siirin ja Villen innostus sai meidät rakentamaan ja tasoittamaan nuorten yrittäjien alkutaivalta.” det rakennettiin eikä kasvatettu tilivaroja tätä tilannetta varten”, Juha Eskelinen sanoo. ”Investoinnit olivat isoja tälle maitomäärälle, mutta Siirin ja Villen innostus ja tulevaisuuden suunnitelmat saivat meidät rakentamaan ja tasoittamaan nuorten yrittäjien alkutaivalta.” Hiehojen ja osin myös umpilehmien siirtyminen hieholaan vapautti navetassa 12 lisäpaikkaa lypsäville. Samalla ruokinnassa siirryttiin seosrehuruokintaan. ”Nyt lypsetään kaikista paikoista, minne vain maitoputkea riittää. Pienellä riskillä ja tarkalla poikimisten suunnittelulla on tila saatu riittämään”, Tiina Eskelinen sanoo.  I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

5


Kiskoruokkija on palvellut jo viisitoista vuotta, nyt seosrehua jakaen.

”Kriittisyys oman kulurakenteen suhteen on kasvanut ja maksuvalmius on nyt koko ajan paremmin selvillä kuin ennen.”

6

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

Karja lisättiin omista hiehoista, joista sattui sopivasti olemaan ylituotantoa. Nyt nuorkarjan suhteen tasapainoillaan tarkasti, jottei turhia hiehoja kasvateta muttei toisaalta ostamaankaan tarvitse lähteä. ”Jalostamista emme halua lopettaa, vaikka alkionsiirrot olemmekin taloustilanteen vuoksi laittaneet odottamaan. Nyt teemme siemennysvaiheessa päätöksen, keneltä vasikka jätetään”, Tiina Eskelinen sanoo. ”Eläinkustannus pyritään pitämään pienenä välttämällä ylimääräisten eläinten pyöriminen tilalla.” Eläinlääkärin käytöstä Eskeliset eivät ole tinkineet, vaan hänet kutsutaan aina tarvittaessa. Talouden perusasioihin kuuluu eläinten ennakoiva terveydenhuolto ja kohtuullisena pysyvä poikimaväli.

Tuotannossa ei himmailla ”En näe järkevänä himmailla tuotantoa tässä tilanteessa. Näillä järjestelyillä on saatu noin 100 000 litraa enemmän maitoa meijeriin, mutta en osaa sanoa mitä viivan alle on jäänyt, sillä viime vuosi oli rehujen takia todella hankala”, Juha Eskelinen sanoo. Muutama lisäpaikka lypsäville on vielä tiedossa, kun viimeiset hiehokarsinat navetassa muutetaan lehmäpaikoiksi.

”Koko ajan on käytävä läpi kustannuksia ja mietittävä, mikä on järkevää. Toisaalta se on tilanteen hyvä puoli: kriittisyys omaan kulurakenteen suhteen on kasvanut ja maksuvalmius on nyt koko ajan paremmin selvillä kuin ennen”, Eskeliset myöntävät. Henkisesti olo on helpompi, kun tulevat tulot ja menot ovat tiedossa ja suunnittelun ansiosta tietää, että laskut pystyy maksamaan ajallaan. ”Jos nyt alkaisi suunnitella uutta navettaa, olisi todella tarkka eri ratkaisujen vaikutuksista rakentamisen ja käytön kustannuksiin”, Tiina Eskelinen uskoo. ”Kun menee hyvin, ei kaikkia kulurakenteita tule niin tarkkaan mietittyä.” Ratkaisevinta ei olekaan maidon hinta, vaan tuottojen ja kulujen väli. Ostorehujen, polttoaineen ja lannoitteiden hinnan lasku tuntuu aiempaa paremmalle vaikeassa tilanteessa. Tiukkaan talouskuriin ja kulurakenteen seuraamiseen opettelu palvelee myös maidon hinnan jonakin päivänä noustessa.

Pitoisuuksilla lisätiliä Edellisen kesän huonoissa olosuhteissa korjattua säilörehua oli paikattava kalliil-


S t r at e g i n e n j o h ta m i n e n la väkirehulla. Tilanteen pelastus oli seosrehuruokinta, sillä se mahdollisti eri rehujen paremman käytön. Eskelisten laskujen mukaan erillisruokinta olisi tullut viime talvena vieläkin kalliimmaksi. Viime kesänä säilörehut onnistuivat hyvin ja viljakin on huomattavasti parempaa. Hyvät omat rehut näkyvät suoraan pienempänä ostorehukustannuksena. ”Pitoisuuksista on koetettu koko ajan pitää kiinni, sillä niiden kautta maidon hintaan tulee kuitenkin merkittävä lisä”, Juha Eskelinen painottaa. ”Viime talvena siinä ei oikein onnistuttu, mutta nyt näyttää paremmalta.” Eskeliset teettävät runsaasti rehuanalyysejä ruokinnan suunnittelun tueksi. Seosrehureseptin suunnittelee ProAgrian Terttu Murtola ja ruokinnan taloudellisuutta seurataan kuukausittain tehtävillä päivälaskelmilla. ”Katsotaan nyt sallisivatko tämän kesän omat rehut edullisemman ostorehun käytön ja saisiko sitä kautta viivan alle enemmän euroja”, Juha Eskelinen pohtii. Ostorehuerät kilpailutetaan entistä tarkemmin ja ne pyritään ostamaan mahdollisimman suurissa erissä. Isot erät pienentävät rahtia, mutta vaativat usein rahoitusta. Meijerin rahoitusta Eskeliset pitävät hyvänä ja se onkin joskus ollut ratkaiseva tekijä kauppoja tehtäessä. ”Maksuvalmiuden merkitys on talouden hallinnassa korostunut viime aikoina edullisempien kausihintojen ja ostojen suunnittelun suhteen”, he lisäävät.

”Huolloista ei ole tingitty ja tarvittaessa on remonttien välttämiseksi vaativammat huollot teetetty ammattilaisilla.”

Viimeiset hiehokarsinat muuttuvat lypsypaikoiksi talven mittaan.

nut sen käyttömahdollisuuksia ruokinnassa. Talvella käytettävä murskevilja säilötään siiloihin ja lämpimällä säällä käytettävä tuubiin. Eskeliset viljelevät viljaa sekä itse että ostavat sopimustiloilta suoraan puimurin alta. Vilja-alaa on voitu sopimuspeltojen myötä lisätä ja sen viljelyn tehostamiseen panostetaan lähivuosina enemmän. Valkuaiskasveja tilalla ei ole viljelty eikä niiden ottaminen viljelykiertoon ole lähiaikojen suunnitelmissa kiinnostuksesta huolimatta, sillä ne vaatisivat erilaista osaamista, siilotilaa ja koneistusta. Ruokinnassa tosin kokeillaan talven mittaan härkäpapua, jota yksi yhteistyötila on viime kesänä viljellyt.

Pelloilta tuottoa navettaan Nurmista Eskeliset ovat hakeneet parempaa tuottoa apilan ja täydennyskylvöjen kautta jo pidempään. Lisäsatoa haetaan vielä lajikevalinnan ja lajikeseosten monipuolistamisen kautta. Juha Eskelinen on mukana kolmen tilan nurmiryhmässä, jossa tehdään kasvustokäyntejä pitkin kesää ja pohditaan asioita yhdessä. Vilja-alasta vehnä on saamassa isomman osan ja syksyllä Eskeliset kylvivät ensimmäistä kertaa syysvehnää, kun edellytykset rehu- ja peltomäärän suhteen olivat hyvät. Vehnän osuus energialisänä ruokinnassa on kasJo 120 000 maitokiloa lypvanut, sillä murskeviljaan sänyt Tatar on Tiina ja Juha Eskelisen lempilehmä. siirtyminen on paranta-

Koneostot jäissä Koneiden korvausinvestoinnit ovat olleet jäissä viime vuosina. ”Joitakin tarpeita olisi, mutta toistaiseksi on korjattu ja huollettu olemassa olevia koneita omalla po-

rukalla. Huolloista ei ole tingitty ja tarvittaessa on remonttien välttämiseksi vaativammat huollot teetetty ammattilaisilla”, Juha Eskelinen kertoo. Tilan työt tehdään olemassa olevilla koneilla ja omalla työvoimalla lähes kokonaan, jotta tilalta ulos menevä raha vähenisi, sillä toiminnasta on tarve saada palkka useammalle hengelle. Puinnin hoitaa naapuri ja oljet paalautetaan urakoitsijalla. Työn ja koneiden vastavuoroista lainausta tehdään yhteistyötilojen kanssa. Euroja ei näissä yhteistyökuvioissa liikutella, vaikka syksyllä tekemiset lasketaankin ja mietitään tulevan kasvukauden yhteistyökuvioita. Lietteen levitykseen investoinnit olisivat ajankohtaisimpia, mutta tässä tilanteessa jatketaan vanhoilla porukan koneilla. Tehokkaamman lannan käytön ja peltojen kunnon kannalta vetoletkulevitys -tekniikka on tilanväen toiveissa, jota peltojen läheinen sijainti suosisi. Sen toteutus, yhteiskoneilla vai urakoitsijalla teetettynä, on ratkaisematta. ”Toisessa tilanteessa olisimme ehkä jo investoineet. Nyt mietitään tarkkaan järkevin vaihtoehto kustannukset ja lietteen paras hyödyntäminen huomioiden.” I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

7


Lypsyllä –

Toimiiko tekniikka, muistetaanko lehmä? Valio-maidon laatu on huippuluokkaa eli valtaosalla valiolaisista tiloista homma toimii niin kuin pitääkin. Ongelmatilanteiden varalta ja niiden ennaltaehkäisemiseksi maitotilayrittäjillä on käytettävissään osaavat asiantuntijat ja edistyksellistä mittaustekniikkaa.

Esa Manninen Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

V

aDia-alipainetallentimen avulla on mahdollista mitata sekä perinteisen että automaattilypsyn teknistä toimintaa lypsyn aikana. Tulosten analysointi kertoo lehmään vaikuttavan lypsyalipaineen tasosta ja tasaisuudesta (esim. paineiskut), tyhjälypsyajasta, nännikumin sopivuudesta vetimiin ja tykytyksen toiminnasta. Alipainemittaukset perinteisessä lypsykoneessa kertovat myös lypsyrutiinin onnistumisesta, kuten onko lypsimen kiinnitysviive sopiva, tai pääseekö lypsimen kautta liikaa ilmaa maitoputkistoon. Myös lypsyrobotin liian lyhyt vedinten pesuaika ja nopea nännikuppien kiinnittäminen näkyy alipainekäyrissä. Lypsykoneen tekniset viat ovat onneksi melko harvoin paljastuneet utareterveys- ja lypsyongelmien aiheuttajiksi. Mitattu tieto siitä, että kone toimii hyvin myös lypsyn aikana, on uusi tieto ja kääntää siten huomion muihin mahdollisiin ongelmien aiheuttajiin.

Lypsyn työmenekki Lypsyn onnistumiseen vaikuttavat koneen lisäksi lypsyrutiinit, eläinten käsittely, lehmien puhtaus ja lehmäliikenne lypsyasemalla. Vuosien aikana tehtyjen varsin monien mittausten ja havaintojen perusteella tiedämme, että lypsyrutiinit ovat monella tilalla mallikelpoiset ja lehmät aiempaa puhtaampia ja rakenteeltaan parempia. Lisäksi lypsytarvikkeiden pitää olla kätevästi lypsäjän ulottuvilla. Tilakäynnillä tehtävien mittausten ja havaintojen painopistettä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Asiantuntija voi keskittyä tilakäynnillä joko lypsäjän rutiinien seurantaan ja kirjaamiseen, jälkimaitomäärien mittaamiseen ja vedinten kunnon seurantaan tai lypsykoneen toiminnan arviointiin. Sujuva lypsy tukee karjan utareterveyttä. Mitä 8

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

VaDia -alipainetallennin SAC:n lypsimessä. Tallennin tallentaa alipaineet tykytysletkusta, maitoletkusta ja kahdesta nännikumin kauluksesta.

lyhyemmän aikaa kone on kiinni lehmässä, sitä lyhyemmän aikaa vetimet rasittuvat. Lypsyn jälkeen pehmeät ja normaalin väriset vetimet ovat merkki siitä, että lypsy ei rasita vetimiä liikaa. Vaikka periaatteessa korkeampi lypsyalipaine nopeuttaa lypsyä, vaikuttaa alipaineen nostaminen hyvin äkkiä negatiivisesti lypsytapahtumaan ja utareterveyteen. Valioryhmän asiantuntijoilla on käytettävissään työkalut vedinten kuntoluokitukseen. Poikkeavien vedinten osuus tilalla ei saa olla liian suuri. Eräs keino nopeuttaa lypsyä on säätää lypsinten irrotusta aikaisemmaksi. Tilakäynnillä yleensä otetaan jälkimaidot neljänneksittäin irrottimien säätöjen tarkistamiseksi. Yleisohjeena voisi olla,


S t r at e g i n e n j o h ta m i n e n

Valio Lypsy –tiimin palvelut Suunnitteletko lypsykoneen tai tilasäiliön hankintaa?

että irrotustasoa (virtausta) nostetaan asteittain, kunnes jälkimaitojen nousu kertoo irrotuksen tapahtuvan liian aikaisin. Tällöin tehdään säätö alaspäin aiemmalle hyvin toimineelle irrotustasolle.

Lypsykoneen mitoitus ja säädöt Lypsykoneiden mitoitus ja tekninen toimintavarmuus ovat parantuneet merkittävästi. Silti tekniikka voi pettää. Eräällä perinteisen lypsyn tilalla tyhjöventtiilin epämääräinen toiminta tuli tilan ilmoituksen mukaan maksamaan heikentyneen utareterveyden kautta 20 000 euroa. Mittaukset osoittivat, että alipaine vaihteli putkistossa epätavallisen paljon. Syyksi paljastui lopulta tyhjöventtiilin kartion pään epätasaisuus. Lypsyrobottien tekniikan on oltava vieläkin toimintavarmempaa, sillä kun lypsy-yksikkö lypsää noin 60 lehmää, tekninen vika vaikuttaa kaikkien näiden lehmien lypsyyn. Viimeisimmät havainnot toimintahäiriöistä ovat olleet tykyttimen venttiiliin jumiutuminen aukiasentoon, jolloin nännikumi oli jatkuvasti auki. Lehmän kannalta lypsy oli vuodelta 1902, sillä tykytys keksittiin vuonna 1903. Toinen vastaava havainto oli nännikumiin tullut reikä, jonka kautta tykytysalipaine meni nännikumin kaulukseen heikentäen kumin liikettä merkittävästi. Lypsyrobottien tyhjöpumpuissa on yleensä kierrosluvun säädin, jonka avulla vähennetään energian kulutusta. Jos säätö on liian tiukalla, ei robotti pysty pitämään vakaata alipainetasoa. Myös alipaineen säätötekniikan toimintavarmuudessa saattaa olla parannettavaa.

Lypsyrutiinit ovat monella tilalla mallikelpoiset ja lehmät aiempaa puhtaampia ja rakenteeltaan parempia.

Lypsyrobotti vai lypsyasema? Millainen lypsyasema? Näihin ja moniin muihin investointikysymyksiin vastaamisessa valiolaisten osuuskuntien asiantuntijat pystyvät antamaan tietoa päätöksenteon tueksi. Heidän pitkä kokemuksensa antaa vankan pohjan investointien suunnittelulle. Aivan uudentyyppisten järjestelmien käyttökokemuksista saamme tietoa kansainvälisten yhteyksiemme avulla.

Toimiiko lypsyjärjestelmä kuten pitää? Lypsykoneessa on paljon säätökohteita, joiden sopivilla arvoilla saadaan paras lopputulos niin työn tuottavuuden kuin myös maidon laadun ja utareterveyden kannalta. Tärkeää on myös se, että rutiinit ovat järjestelmän mukaisia. Asiantuntijat käyvät läpi tämän kokonaisuuden, tapahtuipa lypsy perinteisesti parressa, asemalla tai lypsyrobotilla.

Aiheuttaako lypsy tai lypsykone utareongelmia?

Osalla valiolaisista asiantuntijoista on käytössään edistykselliset VaDia –alipainetallentimet. Näiden mittareiden avulla voidaan analysoida lypsytapahtuma mahdollisimman läheltä lehmää. Mittaustulokset yhdessä asiantuntijan osaamisen kanssa antavat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko lypsyalipaine oikealla tasolla? Onko nännikumi sopiva tälle karjalle? Esiintyykö tyhjälypsyä liikaa? Nämä havainnot ja mittaukset ovat mahdollisia vain lypsyn aikana ja ne voidaan tehdä sekä lypsyrobotissa että perinteisessä lypsykoneessa.

Maidon teknisen laadun ongelmat?

Jos lypsykone tai tilasäiliö ei toimi suunnitellusti, romahtaa elintarvikkeen laatu. Yleisin merkki tästä on maidon bakteeripitoisuuden nousu. Syynä voi olla esim. puutteellinen pesuaineen annostelu, alhainen pesulämpötila tai hidas maidon jäähdytys. Maitoon voi syntyä makuvirheitä, jos maitoa käsitellään liian rajusti tai jos lypsykoneessa on vuotoja. Tämän vuoksi maidosta analysoidaan happoluku. Makuvirheiden syynä voi olla myös puutteet lehmien ruokinnassa. Maidon laatu on siten hyvin laaja aihe ja vaatii rautaista osaamista. Sitä Valioryhmän asiantuntijoilla on.

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

9


Teksti perustuu Valion Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtajan Juha Nousiaisen haastatteluun.

Päivitä ruokintaa, hallitse taloutta Ruokinnan optimoinnissa pyritään yleensä saamaan tilan maitotuoton ja rehukustannusten erotus KarjaKompassi -ohjelman avulla mahdollisimman suureksi. Suunnittelijan ammattitaitoa kannattaa käyttää ja laskea todellinen, viivan alle jäävä tulos. Taina Voutilainen

T

uotantotalouden näkökulmasta kotoiselle säilörehulle ja viljalle voi tienata katetta vain kierrättämällä ne lehmän kautta. Ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa pätevät vanhat perusasiat. Tilan omat rehuvarat ja niiden laatu tulee tietää. Ajattelutapa yhdestä, syksyllä koko sisäruokintakauden ajalle tehdystä ruokinnan suunnittelusta on vanhentunut. Huolellinen, edustava ja säännöllinen näytteenotto on tarpeen erityisesti säilöttäessä isoihin varastoihin. Jollei maitotilayrittäjä itse halua ottaa rehunäytteitä, hän voi pyytää neuvojaa tekemään sen. Jos ruokinnansuunnittelija tekee optimoinnin yhteydessä tilakäynnin, hän käy ensin rehuvarastolla arvioimassa, miltä rehu näyttää ja tuoksuu. Sitten mennään navettaan arvioimaan eläimet. Monille asiantuntijoille on kehittynyt hyvä karjasilmä, joka nopeasti kertoo, miten asiat navetassa ovat.

Tuoreet päivälaskelmat pohjana Ruokinnan optimoinnin voi tehdä lennosta mille tai millaiselle tilalle tahansa, mutta parhaimmillaan pohjana on useita tuoreita päivälaskelmia. Päivälaskelmaa tehtäessä karjalle määri10

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

tetään vakiotuotos, joka kuvaa sen tuotospotentiaalia ruokittaessa tietyllä vakiorehuyhdistelmällä, mutta ottaa huomioon myös karjan olojen ja muun hoidon vaikutuksen. Vakiotuotoksen ja todellisen tuotoksen ero kertoo maidontuotannon pullonkaulan: onko parannettavaa vaikkapa karjan oloissa vai rajoittaako tuotosta esimerkiksi geneettinen perimä. Ensimmäinen optimointilaskelma ei välttämättä ole tarkka. Hyvä suunnittelija tekee aina useita versioita esimerkiksi eri valkuaisrehun määrillä. Panosten käytön ollessa lähellä optimia eri vaihtoehdoilla ei tapahdu suuria muutoksia. Yrittäjän päätettäväksi jää, minkä optimointiversion ja rehuyhdistelmän hän ottaa käyttöön. Ruokinnan optimoinnin tulos mitataan maitomäärän muutoksena ja seuraavan päivälaskelman erona suunnitelmaan. Muutokset muodostuvat lähinnä kustannusten ja panoshintojen vaihtelusta. Euroopassa maitokriisi on edelleen menossa ja tuottajahinnat varsin matalalla. Nykyisellä Suomen maidon hinnalla kuitenkin ainoastaan kalleimmat ostoväkirehut saattavat pudota pois ruokinnan optimoinnin vaihtoehdoista. Tilan tuloksen jatkuvasti parantuessa toiminnallisesti, mutta myös taloudelli-

sesti, myös suunnittelija oppii tilan oloista ja eläinten reagoinnista ruokinnan muutoksiin.

Panosta maidon pitoisuuksiin Veden lypsäminen rasittaa eläintä ja erityisesti utaretta. Jos tilalla on matalat pitoisuudet ja paljon litroja, voisi pohtia tiiviimmän tavaran ja vähän vähempien litrojen tuottamista - mutta sitten tullaankin rotuja jalostuskysymyksiin. Kun ruokintaa parannetaan määrällisesti tai laadullisesti, yleensä 80 prosenttia tuotosvasteesta tulee maitomäärän ja 20 prosenttia pitoisuuksien kautta, mutta säilörehun käymislaadun muutoksissa tapahtuu päinvastoin. Tilan sisäiset valinnat ja muutokset vaikuttavat maidon pitoisuuksiin eniten. Punaisen rodun korvaaminen mustalla pudottaa pitoisuuksia. Samoin käy, jos säilörehu on pitkälle käynyttä.


Kuva: jaakko martikainen

S t r at e g i n e n j o h ta m i n e n

Nykyisellä maidon hinnalla kalleimmat ostoväkirehut saattavat pudota pois ruokinnan optimoinnin vaihto­ ehdoista. KarjaKompassilla voi vertailla eri ruokintojen tuotosvaikutuksia.

Tilan sisäiset valinnat vaikuttavat maidon pitoisuuksiin eniten. Ruokinnassa on myös tiettyjä knoppeja: kaura alentaa pitoisuuksia ohraan verrattuna ja vastaavasti apilapitoinen säilörehu verrattuna heinäsäilörehuun. Kuitupitoiset väkirehut, kuten leike ja ohrarehut, laskevat pitoisuuksia hieman viljaan verrattuna. Kun valkuaisrehua käytetään ruokinnassa oikein paljon, se pudottaa maidon rasva-, mutta ei valkuaispitoisuutta.

Keskustele tavoitteistasi Suunnittelijan kanssa on keskusteltava tavoitteista, jotka tilalla voivat olla myös muita kuin tuotannollisia. Eri vaihtoehtoja pitää pohtia ja huomioida myös edulliset vaihtoehdot. Kaikella on hintalappu ja se on tilan hintalappu.

Ruokinta on keskiössä myös karjan terveyteen liittyvissä tavoitteissa, kuten utareterveyden kohentaminen, kuntoluokkien muuttaminen, asetonitaudin vähentäminen tai monella robottitilalla päivämaitomäärän maksimointi ja eläinliikenteen sujuvuus. Tutkimuksissa on todettu, että maitotuotoksen ero vilja-rypsiruokinnan ja täysrehun välillä on enintään puolen kilon luokkaa. Tilan rehunjakotekniikka, jauhatuskapasiteetti tai käytettävissä oleva työaika vaikuttavat valintoihin.

Peltoala ratkaisee Nurmen- ja maidontuotantoon ammattimaisesti panostavat tilat ovat siirtymäs-

sä kolmeen korjuuseen yhä pohjoisemmassa riippuen mm. käytettävissä olevasta peltoalasta. Heti kesän alussa pitää kuitenkin olla valmiina säätämään päätöstä korjuukerroista, koska kolmas korjuu ei aina onnistu. Peltoala rajoittaa erityisesti oman viljan tuotantoa. Jos tilalla on karkearehun tarvetta, viljan voi korjata kokoviljasäilörehuna. Viljasadon käsittely riippuu mm. ruokintajärjestelmästä ja varastokapasiteetista. Lehmä ei pysty maksamaan siitä, että vesi poistetaan viljasta. Murskesäilöntä toimii lehmien ruokinnan näkökulmasta erittäin hyvin. Pitkän tähtäimen suunnittelu korostuu, kun karjaa tai peltoa aiotaan lisätä. Navetan toiminnallisen suunnittelun yhteydessä varmistetaan nurmirehun riittävyys ja pohditaan, halutaanko tuottaa myös viljapohjaista väkirehua ja millaisia investointeja rehuketjuihin halutaan tehdä. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

11


Kehitys liikkeelle helikopteriperspek Maitotilayrittäminen on liiketoimintaa. Maitotilayrittäjälle se tarkoittaa jatkuvaa painimista sellaisten kysymysten kanssa, kuten miten yritykselläni menee, miltä haluaisin tilani näyttävän kymmenen vuoden päästä ja kuinka pääsen tavoitteisiini. Ole Kristensen

12

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6


k e h i ttä m i n e n

Tilan mahdollisuuksia kannattaa tarkastella aktiivisesti, kriittisesti ja analyyttisesti.

V

astaus kysymykseen, miksi haluan olla maitotilayrittäjä, antaa merkityksen yrittäjyydelle ja elannon hankkimiselle haasteellisessa ja muuttuvassa maailmassa (missio). Visio kertoo, minkälaisena haluat nähdä yrityksesi tulevaisuudessa. Kaikilla yrityksillä on strategia, joko tiedostamaton tai tietoinen. Strategia kuvaa menetelmiä tavoitteisiin pääsemiseksi. Maitotilayrityksen strategia kannattaa laatia omista lähtökohdista, riittävän yksinkertaiseksi ja arkisella kielellä.

Maidon hintaan sopeuduttava Keskity asioihin, joihin pystyt vaikuttamaan oman tilasi kilpailukyvyn parantamiseksi omilla toimintatavoillasi. Kilpailukykyinen yritys pystyy tuottamaan maitoa hinnalla, joka kattaa kaikki tuotannon kulut sisältäen poistot, palkan oman perheen työlle ja tuoton omalle pääomalle. Tuottoa jää myös investointeihin. Ilman investointeja ja pitkän tähtäimen kehittämistä tila menettää arvonsa. Maitotilayrittäjä ottaa maidon hinnan annettuna pystymättä vaikuttamaan siihen. Kansainväliset, kansalliset ja alueelliset säännöt ja rajoitukset asettavat ehdot, joihin maitotilayrittäjän on sopeuduttava. Periksi ei kannata antaa, vaan tilan mahdollisuuksia kannattaa tarkastella aktiivisesti, kriittisesti ja analyyttisesti.

tiivistä

Kirjoittaja Ole Kristensen on tehnyt pitkän uran neuvontaorganisaatio Segesillä Tanskassa (vastaa ProAgria Keskusten Liittoa Suomessa). Hän on maataloustieteiden maisteri ja on suorittanut diplomin strategisesta johtamisesta sekä E-MBA tutkinnon muutoksen johtamisesta. Kristensen on mm. aloittanut Tanskassa ns. discussion group –toiminnan ja ollut alun perin tuomassa lean-ajattelua maatalouteen.

Asemoi yrityksesi vertaillen Aloita tarkastelu tunnistamalla nykyinen asemointisi eli maitokilon tuotantokustannus. Luku sisältää rehu-, työ-, kone- ja oman palkkakustannuksen sekä poistot, korot ja koron omalle pääomalle. Tanskassa keskimääräinen tuotantokustannus v. 2015 oli 2,79 dkr (n. 37 snt). Maidon tuottajahinta oli keskimäärin 2,27 dkr (30 snt) / kg maitoa, joten yrittäjille ei jäänyt palkkaa eikä omalle pääomalle korkoa. Mikäli tarkat luvut esimerkiksi eivät löydy, kirjanpidon kirjaukset on tehtävä ja tuloslaskelma laadittava aiempaa tarkemmin. Harjoituksen hyöty on: ”mikä on mitattu, se on myös tehty.” Benchmarking eli kulujen vertaaminen muiden tilojen kuluihin antaa vinkkejä kohteista kulujen pienentämiseksi. Vertailutietoa löytyy esimerkiksi ProAgrian tai Luonnonvarakeskuksen tilastoista.  I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

13


Tuotantokustannuksen ja tuottajahinnan vertailu antaa nollatason, jonka ylittämällä tila tuottaa voittoa. Näet myös lyhyen ja pitkän aikavälin maidon hinnan vaikutuksen tilasi tuotantoon ja tuotantokustannuksen, jolla tila pysyy kilpailukykyisenä. Tanskalaiset maitotilayrittäjät ovat 2000-luvulla ryhtyneet laskemaan tuotantokustannukset tarkemmin ja kartoittamaan perusteellisesti investoinnin riskit mukaan lukien maidon ja tuotantopanosten hinnan mahdolliset vaihtelut. Maidon keskimääräinen tuotantokustannus laski 20 äyrillä (n. 3 snt) 2014 -2015 vain keskittymällä tuotannon kuluihin.

Tuottava, tasapainoinen kehitys ja investoinnit Tilan ja sen ympäristön tarkastelu kertoo tuotannon kehittämisen mahdollisuudet ja esteet. Millainen on tilan rakennusten ja tuotantotarvikkeiden sijoittelu sekä logistiikka? Ovatko rakennukset ja koneet kunnossa vai onko ainoa tie parempaan tuottavuuteen uuden navetan rakentaminen? Mitä esteitä on tuotannon kehittämiselle? Onko tilojen välinen yhteistyö mahdollista mittakaavaedun hyödyntämiseksi? Tunnistettuasi tuotannon kehittämisen mahdollisuudet ja esteet voit käydä niihin käsiksi itsenäisesti tai eri yhteistyömuotojen kautta. Yhteistyösopimukset tulee laatia kirjallisina, ja niihin tulee kirjata oikeudet ja velvollisuudet sekä toimintatavat yhteistyön alkaessa ja päättyessä. Tulevaisuuden maidon hinta Tulevaa maidon hintaa voidaan vain arvailla. Maailman maidontuotannon mahdollisuudet sopeutua markkinahintaan ovat suuret. Hinnan ollessa oikea ja säännösten salliessa tuotannon volyymi kasvaa, kuten nähtiin viimeksi Euroopan maitokiintiöiden poistuessa. Pitkät korkean maidon hinnan kaudet ovat ohi. Vain 6-8 prosenttia tuotetusta maidosta myydään vapailla markkinoilla, joten tuotannon ja kulutuksen väliset vaihtelut aiheuttavat nopeita ja suuria vaihteluita maidon hinnassa ja alueelliset erot kasva-

vat. Hintavaihteluissa pärjäävät tilat pystyvät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tuottamaan maitoa yhä pienemmillä kustannuksilla. Pitkän aikavälin maidon hinta tullee vaihtelemaan 35 sentistä 40:een ja voi Suomessa parhaimmillaan käydä lähellä 50 snt/l. Ainoa tapa selviytyä on “hypätä hevosen selkään ja ratsastaa aalloilla”.

Resurssit käyttöön Tanskalaiset maitotilayrittäjät ovat kyselyn perusteella kehittäneet ja lisänneet tuotantoa samalla peltopinta-alalla, saman navetan sisällä ja entisellä työmäärällä. Tuotantokapasiteettia hyödynnetään aiempaa paremmin kehittämällä eläinmanagementtia, logistiikkaa ja työmenetelmiä (lean). Suomalaisillakin maitotiloilla on paljon kehittämismahdollisuuksia, sekä yksittäisellä tilalla että hyödyntämällä maidontuotantoon kokonaisuudessa käytettävissä olevaa maata aiempaa tehokkaammin. Miten johtamistaitoja kehitetään Johtamisen kehittäminen on tarpeen yrityksen sisäisen ja ulkoisen kasvun tasapainon säilyttämiseksi. Ulkoinen kasvu on näkyvää, tilan fyysistä kasvua. Sisäinen kasvu on maitotilayrittäjän psykologista kasvamista johtamaan yritystä ja työntekijöitä. Yritysjohtaja tarvitsee tietoa, valmennusta ja toimintatapojensa haastamista. Maitotilayrittäjä voi liike-elämän tapaan koota tuekseen hallituksen tai valita mentorin, jos se hänen toimintatapoihinsa sopii. Johtamista, strategiaa ja taloutta käsittelevät keskusteluryhmät ovat yksi vaihtoehto johtajuuden kehittämiseen. Tärkeintä on löytää omat menetelmät ja luotettavat ihmiset ympärilleen. Tanskalaiset maitotilayrittäjät seuraavat yrityksensä taloutta, kassavirtaa ja kommunikointia yhteistyökumppanien kanssa. Joillekin tiloille rahoittajat ovat vaatineet asiantuntijahallituksen muodostamista yrittäjän tueksi. Keino saattaa kuulostaa rajulta, mutta totuttuaan ajatukseen yrittäjät ovat helpottuneita. “Älä anna asioiden vain tapahtua, vaan pistä itse ne tapahtumaan”.

Sisäinen kasvu on maitotilayrittäjän psykologista kasvamista johtamaan yritystä ja työntekijöitä. 14

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6


k e h i ttä m i n e n

Pienin askelin kasvatettu maitotila

Kuva: tero jokelainen

Päivi ja Petri Kanniaisen periaate on, että tilaa pitää kehittää jatkuvasti, muuten taannutaan. He ovat vieneet Kannilaa eteenpäin koko ajan pienin askelin. Tero Jokelainen Tuotantoneuvoja

P

äivi ja Petri Kanniainen viljelevät isännän kotitilaa Puolangan Joukokylällä. Pariskunta aloitti maitotilayrittäjinä vuonna 1990. ”Alussa oli kahdeksan lehmää parsinavetassa, sillä lähdettiin liikkeelle”, kertoo Petri. ”Tila oli siihen aikaan Kainuussa ja Puolangalla ihan normaalin kokoinen. Peltoa oli 12 hehtaaria ja kaikki oli nurmella. Rehua tuli silloiselle karjalle riittävästi tuolta peltomäärältä.” Pian kuitenkin alettiin ajatella tilakoon kasvattamista ja suunnitella navetan laajentamista. ”Pyörittelimme suunnitelmia ja vuonna 1996 laajensimme parsinavettaa 25 lehmäpaikkaan”, kertoo Petri. ”Peltoa pitää olla ennen kuin lisää karjaa. Sitä on raivattu koko ajan karjakoon kasvaessa”, sanoo Päivi.

Parsinavetta täyteen lypsäviä Vuosituhannen vaihtuessa alkoi Kannilan isäntäväki pohtia tilakoon viemistä uudelle tasolle. Parsinavetta laajennettiin vuonna 2002, jolloin lehmämäärä kasvoi 34:ään ja nuorisopuolelle tehtiin ryhmäkarsinat. Samalla investoitiin navettaan lypsykiskot ja vaihdettiin lypsimet irrottajilla varustettuihin malleihin. Ruokintapuolelle hankittiin väkirehurobotti. Karja ja maitomäärä kasvoivat, mutta navetta-aika pysyi samana. Uudet laitteet toivat kaivattua helppoutta lypsytyöhön. Peltoa oli tehtynä lisää vastaamaan kasvanutta karjamäärää. Peltomaata on tilakeskuksen lähellä ja siihen on raivattu pikkuhiljaa lisää viljelyksiä. Vuosikymmen mentiin tällä navettainvestoinnilla, mutta sitten uusi suunnitelma alkoi hautua: miten saisi vielä enemmän maitoa samojen seinien sisältä. ”Mietittiin

Päivi ja Petri Kanniainen vievät tilaansa eteenpäin harkituin askelin ja kehittävät kaiken aikaa myös itseään.

että jos rakentaisi hiehoille uuden navetan ja laittaisi parsinavetan pelkästään lypsylehmille. Tätä ajatusta sitten alettiin muokata ja se tunnosti parhaalta”, Petri kertoo. Vuonna 2014 valmistui nykyisen parsinavetan taakse uusi hiehonavetta. Hiehot ja umpilehmät siirtyivät uuteen hieholaan syksyllä 2014 ja samalla alkoi parsinavetan remontti, jossa hiehokarsinat purettiin pois ja tehtiin lypsylehmille lisää paikkoja. Remontin jälkeen lypsylehmille on 58 parsipaikkaa. Samalla lisättiin lypsimien määrä kahdeksaan. ”Lypsytyö tehdään kahdestaan”, sanoo Päivi.

Yhteistyö tehostaa viljelyä Kannilaan on raivattu Petrin ja Päivin isännyyden aikana reilut 100 hehtaaria uutta peltoa, viime vuosina hieman reilummin kuin alkuvuosina. Koko 112 hehtaarin peltoala on nykyään nurmella. Viljelyä helpottavat lyhyet etäisyydet: kauimmalle lohkolle on matkaa vain kuusi kilometriä. Peltoviljelyyn käytettävät koneet ja kalusto ovat naapurin kanssa yhteisiä. ”Miksi omistaa kaikki, kun samoilla koneilla ehtii tekemään kahden tilan työt”, Petri sanoo. Yhteistyö naapurin kanssa on toiminut hyvin, eikä hyväksi havaittua tapaa aiota muuttaa. Myös peltoviljelytyöt ja rehut korjataan porukassa, jolloin saadaan tehokkuutta rehunkorjuuseen ja rehun laatu pysyy parempana.

Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä. Petrin mielestä hyvästä työntekijästä kannattaa pitää kiinni. ”Hyvä työmies on palkkansa tienannut helposti”, toteaa Päivi. Nykyinen työntekijä onkin ollut tilalla töissä jo useamman vuoden. Myös yrittäjäpariskunnan jaksaminen ja hyvinvointi ovat entistä tärkeämpiä tilakoon kasvaessa. Päivi ja Petri arvostavat omaa vapaa-aikaa. Kun tilalla on hyvät työntekijät ja lomittajat, yrittäjäpariskunta voi lähteä lomalle ilman että tarvitsee miettiä, mitä siellä kotona tapahtuu.

Osaaminen pidetään kunnossa Ajan hermolla pysyminen on haastavaa ja oman tietotaidon lisääminen maitotilayrittäjänä entistä tärkeämpää. Päivin mielestä maitotilayrittäjän täytyy kouluttautua koko ajan. Valio ja osuuskunta järjestävät hyviä koulutuksia, joissa Kanniaiset käyvät mahdollisuuksien mukaan. Kaikkiin tilaisuuksiin he eivät ehdi. Maidontuotanto Kannilan tilalla on turvattu jatkossakin. Poika on tulossa mukaan yrittäjäksi. ”Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä avointa. Nuoremmalle sukupolvelle pitää antaa myös päätäntävaltaa”, Petri ja Päivi sanovat. Tilanväestä aistii tyytyväisyyden omaan työhönsä ja tekemiseen. Oli todella mukava käydä Kannilan tilalla juttelemassa tilan kehittämisestä. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

15


Riikolan tilalle nousi VANA-valmisnavetta reilussa seitsemässä kuukaudessa. Lypsy alkoi 10. päivänä lokakuuta.

Riikolan tila, kontiolahti zzSuvi ja Heikki Lukkarinen

zzLypsykarjapihattoon mahtuu

56 lehmää ja nuorkarjaa noin 50. Aloituksessa 53 lehmää, 26 hiehoa ja vasikkaa zzPeltoala tällä hetkellä 100 ha, tulevana kesänä 140 ha zzTyövoima: urakoitsija levittää lietteet, muuten oman operheen voimin. Suunnitelmissa toimilupakurssi, jolloin siemennykset voidaan hoitaa itse.

Navetan avajaiset olivat iloinen tilaisuus. Suvi ja Heikki Lukkarista onnittelevat Ilpo Lukkarinen, Marketta Laukkanen ja Tero Kanala ItäMaidosta.

Vasikat hengittävät eri ilmaa kuin aikuiset lehmät.

16

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

Lypsyaseman osat ovat palvelleet aiemmin muualla.


k e h i ttä m i n e n

Teksti Minna Jolkkonen Kuvat Minna Jolkkonen, Suvi Lukkarinen

Maatilan suunnanmuutos Kun rakkaus astuu kuvioihin, käytännön asiat on vain järkeiltävä sopivaksi. Lukkaristen tarinassa lopputuloksena oli uuden navetan rakentamien karjanpidosta kauan sitten luopuneelle tilalle.

L

apinlahtelaisesta Suvista piti tulla jatkaja kotitilalleen, kunnes kohtalo puuttui peliin. Suvi ja kontiolahtelainen Heikki löysivät toisensa Maaseudun Tulevaisuuden senssipalstalta vuonna 2010. Jos Suvi ei jäisi kotitilalleen, tilan pito loppuisi. Siitä huolimatta äiti oli kehottanut tytärtään tekemään niin kuin hyvältä tuntuu. Toisaalla taas Heikki pohti tilanpitoa Kontiolahdella. Peltoalaa oli laajennettu seuraavaa sukupolvea ajatellen. Tilalla oli ollut lehmiä vuoteen 1987 asti ja runsaan tuhannen kanan lattiakanala vuoteen 2006 asti. Viljan viljelyn lisäksi Heikki työskenteli Joensuun Agrimarketissa asiakasvastuumyyjänä kasvinviljely- ja rehupuolella. Heidän tavatessaan Suvi opiskeli tietojenkäsittelyä Kuopion ammattikorkeakoulussa. Pian hän vietti viikonloput vuoroin kotitilallaan ja vuoroin Heikin luona. Tätä ”nuuhkimisaikaa”, kuten Heikin entinen työkaveri tutustumisaikaa nimitti, kesti vuoteen 2012. Suvi suoritti harjoitteluaan Itä-Suomen yliopistolla Heikin luota käsin ja jäi sille tielleen. Joulukuussa 2012 pari meni naimisiin ja lapsukaiset Sini ja Emma syntyivät 2013 ja 2014.

Navetan tekoa koko kesä Suvi sai Heikinkin innostumaan lehmistä, ja he alkoivat suunnitella navettaa piirtelemällä ruutupaperille eri versioita. Simo Niemeläinen piirsi heille toiminnallisen kuvan tulevasta navetasta. Koska tilan väki päätyi VANA-valmisnavettaan, viralliset kuvat tulivat VANA:lta Ari Ojalalta. Navetan kokoluokka oli alusta asti selvä, samoin se, että työt pitää pystyä hoitamaan omalla työvoimalla ja tarvittaessa yksinkin. Ympäristölupa saatiin joutuisasti eikä naapureilta tullut yhtään huomautusta projektiin liittyen. Investointitukihakemukset pystyttiin jättämään normaalisti. Viivet-

Suvin ja Heikin yhteisen elämän alku oli täynnä maalaisromantiikkaa. Nyt arki on yhteistä työntekoa uudessa navetassa ja kahden tyttären kanssa.

tä tuli, kun Mavin sähköiseen hakuun ei pystynyt liittämään liitteitä, ja niin navetan rakentaminen siirtyi maaliskuulle 2016. Rakennusaikataulut ovat pitäneet hyvin paikkansa ja kustannuksetkin on saatu tiristeltyä suunniteltuun budjettiin, Lukkariset kertovat. Elementit tulivat Lujabetonilta. Maanrakennustyöt hoiti paikallinen yrittäjä. LVI- ja sähköurakointiin Suvi ja Heikki etsivät itse urakoitsijat, muut työmiehet tulivat VANA:n kautta. He saavatkin kiitosta hyvästä ja siististä työnjäljestä. Suvi ja Heikki tuumaavatkin, että uuden navetan tulon huomasi oikeastaan vain siitä, että rehua jouduttiin tekemään kesällä kolme kertaa. Tällä tavalla rakentaen talonväki ei ole ihan rättiväsynyt, kun eläimet tulevat uuteen navettaan ja alkaa työnteko tosissaan eläinten kanssa.

Kierrätys kunniassaan Pihatto on suunniteltu valoisaksi ja toimivaksi niin eläinten kuin ihmistenkin kannalta ja rakennusporukalta onnistuivat muutamat muutoksetkin käden käänteessä.

Lypsytyö haluttiin tehdä itse, joten robottia ei edes ajateltu. DeLavalin 2*3 autotandem -lypsyasema löytyi käytettynä ja siihen jatkopala Facebookin kautta toiselta tilalta, joten lypsyasemasta saatiin kahdeksanpaikkainen. Toiselta lopettavalta tilalta löytyi vasikoille juottoautomaatti, lantaraappa, karjaharja, tyhjöpumput sekä kaksi rehukioskia. Käytettynä hankittiin myös täyttöpöytä sekä säilörehunjakovaunu. Lehmät saavat kolmesta kioskista litistettyä ohra-kauraseosta, väkirehua ja kivennäisiä. Säilörehu otetaan täyttöpöydälle, josta rehunjakovaunu käy itse ottamassa tarvittavan määrän rehua ja jakaa automaattisesti eläimille useamman kerran päivässä. Väkirehurobotti jakaa nuorkarjalle litisteviljaa, rypsiä ja kivennäiset. Vasikkala on väliseinällä erotettu muusta navetasta ja ylipaineistettu. Vasikoiden tautipaine vähenee huomattavasti, kun ne siirretään mahdollisimman nopeasti muiden nautojen luota erilliseen ilmatilaan. Tilalla on käytössä maidon esijäähdytys sekä lämmön talteenotto. Käyttövesi, rehustamo, vasikkala ja sosiaalitilat lämpiävät maalämmöllä.

Lypsy alkuun lokakuussa Yhdeltä tilalta hankittiin lehmiä, toiselta sekä lehmiä että nuorta karjaa ja lisäksi Suvin kotitilalta muutama lehmä. Ensin saapuivat hiehot sekä umpilehmät ja seuraavana päivänä, 10. lokakuuta uuteen navettaan tuotiin lypsylehmät. Umpilehmien pientä kähinää lukuun ottamatta siirtyminen uuteen navettaa sujui yllättävän hyvin, vaikka sähkö- ja LVI-asentajat olivat vielä lopettelemassa töitään. Osalle eläimistä pihattoelämä oli jo tuttua. Parsinavetasta tulleet lehmätkin tulivat yllättävän helposti lypsyasemalle ja sopeutuivat pihattoon. Kahdella ensimmäisellä lypsykerralla apuna olivat Piia ja Markku Soininen, ja toisen päivän aamulypsyllä mukana olivat Minna Norismaa ja Mari Vauhkonen ProAgrialta. Näin se lypsykarjan pito alkoi uudelleen Riikolan tilalla ja samalla eläinperimä Suvin kotoa jatkuu nyt Kontiolahdella. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

17


Kuva: Tero Jokelainen

Lehmien laitumelle laskusta on tullut suosittuja yleisötapahtumia. Karjan olot kiinnostavat, ja siksi Valio uusii tuotantotapaohjeistonsa. Kuva Ketolan tilalta Sotkamosta.

Uudet ohjeet tuotantoon Tuotteiden alkuperällä ja tuotantotavoilla on äärimmäisen tärkeä merkitys tänä päivänä. Valio uudistaa tuotantotapaohjeistonsa vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia. Uusi ohjeisto tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Juha Nousiainen Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy Hanna Laitinen Laatupäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Laatu -palvelut

V

aliolaisten maitotilojen laatujärjestelmän juuret ulottuvat 1990-luvun alkuvuosiin, jolloin laatuajattelua alettiin jalkauttaa tiloille: järjestettiin laatukoulutusta, jaettiin ensimmäiset laatukäsikirjat ja solmittiin laatusopimukset. Yhteisesti määritelty ohjeisto on palvellut hyvin parikymmentä vuotta, mutta nyt on aika uudistua. Toiminnan vastuullisuus pitää huomioida laajemmin ja meidän pitää pystyä se myös osoittamaan.

Asiakasvaatimukset muuttuvat Valion tehtävä on luoda mahdollisimman paljon lisäarvoa omistajayrittäjien tuottamalle maidolle. Entistä tärkeämpi osa tätä työtä on kuunnella asiakkaita ja heidän toiveitaan. Asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet viime vuosina. Enää ei riitä, että maito ja siitä valmistetut 18

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

tuotteet ovat huippulaadukkaita. Entistä enemmän kysytään tietoja ja dokumentointia muun muassa siitä, miten maito on tiloilla tuotettu, miten eläimiä kohdellaan ja ympäristö huomioidaan. Toiminnan vastuullisuus on myös yhä useammin ehtona sille, että kaupat syntyvät ja tuotteet pääsevät myyntiin. Nykyisellä ohjeistolla ja dokumentoinnilla ei voida vastata kattavasti asiakkaiden odotuksiin. Valiolaisten maitotilojen laatujärjestelmän uudistus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Samalla Laatukäsikirja nimenä ja kirjana jää historiaan. Kokonaisuus on jo hyväksytty Valioryhmän omistajahallinnossa keväällä 2016. Uudistus ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon ympäristövaikutukset vanhaa laatujärjestelmää kattavammin. Sen avulla voimme osoittaa vastuulliset toimintaperiaatteemme niin kuluttajille kuin asiakkaillekin. 


S t r at e g i n e n j o h ta mVianlei o n

Millainen on ohjeiden rakenne ja sisältö? Ohjeet on ryhmitelty neljäksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

ervey s El äinten t inti ja hy vinvo istäminen hyvinvoinnin ed тт Eläinten -olosuhde тт Hyvä pito inta тт Hyvä ruok eys тт Hyvä terv inen ym тт Käyttäyt utien ta en тт Tarttuvi y is kä eh lta тт Enna aminen tt pe lo en m тт Eläi nten ihmisten ja eläi тт Toiminta essä innin heikenty тт Hyvinvo

Ympäristö ja luonnonvarat тт тт тт тт

Jätehuolto Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Maitotilan energiatehokkuus Ravinteet ja maaperän kasvukunto

Eläinten terveyteen ja hyvin­

vointiin liittyvät tuotantotapaohjeet on laadittu Welfare Quality -standardia noudatellen. Uudistukset kohdistuvat muun muassa nupoutustapaan, eläinten terveydenhuoltoon ja sorkkahoitoon, jotka ovat 1.1.2018 maidon tilitys­ perusteena käyttöön otettavan ns. vastuullisuuslisän ehtoina. Tuotantotapaohjeiden ympäristö­ asioista on nostettu esiin muutamia lainsäädännön vaatimuksia. Suosi­ tuksena on esimerkiksi maitotilan ener­ giatehokkuusohje, joka antaa monipuo­ lisia vinkkejä maitotilan energiankulu­ tukseen. Samoin suositellaan jokaisel­ le maitotilalle asiantuntijan tekemää energia­suunnitelmaa, joka on myös Neuvo2020 -tuettu neuvontapalvelu.

Laidunnus Laiduntaminen ja ulkoilu ovat jatkossakin suositeltavaa. Eläinten ympärivuotisiin ulkoilumahdollisuuksiin kannattaa panostaa, sillä asiakkaat ja kuluttajat

Maido

n la

at u Raakam aidon la тт Maid on vasta atuvaatimukse t anott keskeyt tämispe operiaatteet ja тт Lyp r u steet säminen ly тт Lyp säminen psyrobotilla pa тт Maid on jäähd rressa ja lypsya semalla ytys ja lä lypsy mpötila , p erintein тт Maid en on jäähd ytys ja lä тт Pes ut , AMS mpötila , AMS тт Pes ut, perin teinen ly тт Pes psykone ut, tilasä iliö тт Maid on bakt eer тт Maid on itiöllis it et bakte тт S o m erit aattiset s o lut тт H a p poluku Riskienhallinta, turvallisuus тт L ä ä kejäämä ja muut ohjeet t тт Poik keava jä тт Uuden työntekijän perehdyttäminen ätymisp iste тт Osuuskuntaan ilmoitettavat asiat тт Rehuketjun jäljitettävyys тт Tuotantotilojen, laitteiden ja eläinten puhtaanapito тт Kemikaalien turvallinen käyttö тт Maidonkeräily тт

arvostavat ulkoilua suuresti. Joissakin tapauksissa laiduntaminen voi olla jopa kaupan syntymisen ehtona. Eläinten ympärivuotinen ulkoilu parantaa myös eläinten hyvinvointia parsinavetoissa.

Nupoutus

(vastuullisuuslisän ehto)

Jos vasikat nupoutetaan, se on tehtävä rauhoitusta ja kivunlievitystä käyttäen. Vaatimus sisältyy todennäköisesti uuteen eläinsuojelulakiin, ja kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan, kivunlievitys on kaikille nupouttaville nautatiloille pakollista siitä lähtien. Nupoutus ilman kivunlievitystä on yksi kritisoiduimpia maitotilan toimenpiteitä, jolla on suora eläimen hyvinvointia heikentävä vaikutus.

Suunnitelmallinen eläinten terveydenhuolto ja Nasevajäsenyys (vastuullisuuslisän ehto)

Suunnitelmallinen eläinterveydenhuolto ja sen todentaminen Nasevan avulla

ovat tärkeä osa Valioryhmän maitotilan toimintaa. Nasevasta on mahdollista saada Valioryhmän maitotiloilta kattavat ja vertailukelpoiset tiedot eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Näin voimme todistaa asiakkaille esimerkiksi yhden parhaista kilpailueduistamme, erinomaisen eläintautitilanteen.

Sorkkahoito

(vastuullisuuslisän ehto)

Jokaisen lehmän sorkat on tarkastettava ja tarvittaessa hoidettava vähintään kerran vuodessa. Hoidon voi teettää sorkkahoitajalla tai tehdä itse, jos on riittävä asiantuntemus ja osaaminen asiaan. Terveet ja hoidetut sorkat edistävät lehmän hyvinvointia ja kestävyyttä, kun taas sorkkaongelmat vaikuttavat nopeasti lehmän taloudelliseen tulokseen. Sorkkahoitotiedot kannattaa ehdottomasti tallentaa Maatalouden Laskentakeskuksen (= Mtech) tietokantaan. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

19


Pieni pala historiaa Maidon laatukäsikirja on ollut käytössä valiolaisilla maitotiloilla pisimmillään yli 20 vuotta eli 1990-luvun alkupuolelta. Alussa osuuskunnilla oli kirjava kattaus omia ohjeitaan ja kansiomuotoista käsikirjaa päivitettiin irtolehdillä. Ensimmäinen yhteinen valiolainen laatuohjeisto Maidon laatukäsikirjan minimitaso määriteltiin ja hyväksyttiin vuoden 1996 lopussa. Kukin osuuskunta sitten lisäsi siihen haluamiaan omia ohjeita. Kansiota täydensi erillinen Raporttimappi tärkeiden maidontuotantoon liittyvien dokumenttien säilytystä varten. Jossain vaiheessa siirryttiin painettuun kirjaan, joka uusittiin muutaman vuoden välein. 2000-luvulle tultaessa tuli Valma, joka mahdollisti laatukäsikirjan sähköisen version. Kirjaversiota on pidetty yllä sen rinnalla tähän asti.

Ohjeita noudatta­malla vahinkojen riski pienenee.

Laatukäsikirjasta tuotantotapaohjeiksi Jatkossa Maidon laatukäsikirjaa vastaavan kokonaisuuden tunnistaa nimestä Tuotantotapaohjeet. Kirjasta luovutaan ja ohjeet löytyvät ajantasaisina uudesta Valmasta, josta niitä voi tarvittaessa tulostaa. Ohjeet ovat käyneet läpi perusteellisen karsinnan ja selkeytyksen. Tavoitteena on kompakti paketti, josta nopeasti näkee, millaiset ovat parhaat tiedossa olevat maidontuotannon toimintatavat. Ohjeet ovat yhteisiä kaikille valiolaisille maitotilayrittäjille ja ne ovat siten valiolaisen maidontuotannon standardi. Uusissa ohjeissa on pyritty kuvaamaan tiiviisti olennaisimmat lainsäädännön vaatimukset ja Valiotason pakolliset vaatimukset. Tavoitteena on, että yhden ohjeen teksti mahtuisi yhdelle A4-sivulle. Tuotantotapaohjeiden avulla valiolainen maitotilayrittäjä tietää hyväksyttävät ja riittävät maidontuotantoon liittyvät toimintatavat. Lisäksi ohjeissa on kuvattu myös suositeltavia, vapaaehtoisia toimintatapoja. Tärkeitä ja hyödyllisiä noudattaa Tuotantotapaohjeita noudattamalla vahinkojen riski pienenee, millä on vaikutusta maitotilayrityksen tulokseen. Niitä kannattaa käyttää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Ohjeita hyödynnetään tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä, sillä niiden avulla Valion asiakkaille voidaan osoittaa hyvät toimintatavat koko maidontuotantoketjussa. Tuotteiden alkuperällä ja tuotantotavoilla on äärimmäisen tärkeä merkitys tänä päivänä. 20

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

Ross

vie Valiota pienestä lammikosta isompaan Nuori australialainen mikrobiologi opetti suomalaista tutkijaa surffaamaan erään kongressin yhteydessä. Siitä alkanut tapahtumasarja toi miehen Suomeen kolmeen kertaan – viisi vuotta sitten pysyvästi. Syyskuussa Ross Crittenden nimitettiin Valion johtoryhmään. Teksti ja kuva Raila Aaltonen


Va l i o

Suomi valloitti välittömästi ”Tykkään tutkia ja oppia uutta, siksi lähdin opiskelemaan bioteknologia ja mikrobiologiaa. Eräässä kongressissa tutustuin suomalaiseen professoriin, opetin häntä surffaamaan ja hän kutsui minut vierailulle. Hänen laboratoriossaan Turussa tapasin VTT:n tutkijoita. Pian VTT:ltä tarjottiin tutkijatohtorin paikkaa kahdeksi vuodeksi. Miksipäs ei, ajattelin. Palasin Australiaan suomalaisen tyttöystävän kanssa 2001. Menimme naimisiin ja saimme kaksi lasta. Muutimme takaisin 2011, kun Valiolta tarjottiin töitä. Kolmas lapsemme syntyi täällä. Suomi on mukavasti samanlainen kuin Australia ja silti tarpeeksi erilainen ollakseen kiehtova. Pidän erityisesti vuodenaikojen vaihtumisesta. Bisneskulttuurissa on paljon samaa, käydään suoraan asiaan ja hoidetaan asiat tehokkaasti. Erojakin on: Australiassa asioita hoidetaan spontaanein keskusteluin, täällä pidetään paljon palavereita. Käynti suomalaisella maitotilalla yllätti minut täysin. Karja oli niin pieni, että viljelijä tunsi lehmät nimeltä, ja silti teknologia oli korkealla tasolla, aivan maailmanluokkaa.”

R

oss Crittenden tutustui Valion tutkijoihin yhteisissä tutkimusprojekteissa VTT:llä vuosituhannen vaihteessa. Jatko-opintojen jälkeen hän työskenteli Australiassa, mutta Valiolla ei unohdettu pätevää ja avointa nuorta tutkijaa, vaan hänet rekrytoitiin johtamaan teknologiapalveluja 2011. ”Tehtäväni ovat vaihtuneet teknologisesta ja tutkimustyöstä enemmän bisnespuolelle. Olen myynyt ideoita, meijeriteknologiaa tai tuotteita ihmisille ympäri maailmaa”, Crittenden kuvailee uraansa. Syyskuussa hän sai vastuulleen Uudet markkinat ja nimityksen johtoryhmään. Ross Crittendenin mukaan Valio on siirtymässä perinteisestä meijeribisneksestä kohti laajempaa, maailmanlaajuista ruokateollisuutta. ”Ennen Valio oli iso kala pienessä lammikossa, nyt siitä on tulossa pieni kala suureen lammikkoon. Nyt rakennetaan organisaatio ja etsitään ihmiset, jotka markkinoivat sitä minkä Valio todella osaa: parhaita ravitsemuksellisia ratkaisuja, maistuvimpia tuotteita ja uusia teknologioita.” Crittenden ei vähättele edessä olevia haasteita. Uusi organisaatio tuoretuotteiden vientiä varten rakentuu pala palalta. Montako uutta ihmistä tarvitaan ja missä he toimivat, on vielä auki.

”Tutkimme mahdollisuuksia. Euroopassa Valiota kiinnostaa erityisesti Iso-Britannia ja Keski-Euroopan maat. Kiinassa haluamme laajentaa vähittäismyyntiä vähitellen. Nyt sinne viedään lähinnä laktoositonta maitojauhetta.”

Haastajana kovaan kilpailuun Valiolla on kiire paikata Venäjän viennin päättymisen aiheuttamaa kuoppaa. Koetusta on otettu opiksi ja nyt maantieteellistä riskiä hajautetaan eri markkinoille. ”Logistisesti Suomi on kaukana ja raakaaine kallista, joten vain korkean lisäarvon tuotteilla kannattaa yrittää. Venäjällä Valiolla on omaa valmistusta, koska siellä pyritään säilyttämään oma, huolella rakennettu organisaatio ja arvokkaat tavaramerkit. ” Crittendenin vastuiden palettiin kuuluvat myös Tanskan toiminnot. Tanskan kuluttajamarkkinoilla Valiolla on sopimus laktoosittomista tuotteista Coopin kanssa. Jakelua aiotaan laajentaa ja tuotteistoon tuodaan uusia Gefilus-tuotteita. ”Uusille markkinoille mentäessä on kotiläksyt tehtävä kunnolla: pitää tiedostaa erot kotimaahan, ymmärtää sikäläistä kuluttajaa ja tuntea markkinoiden erityispiirteet. Esimerkiksi tanskalaisen kaupan maitohyllyssä on paljon vähemmän valikoimaa kuin Suomessa”, Crittenden sanoo.

Kun vienti Tanskaan aloitettiin kaksi vuotta sitten, kilpailijoiden vastaiskun voimakkuus yllätti valiolaiset. Erityisesti Arla on reagoinut Valion tuloon alentamalla hintojaan. Hintakilpailun sijasta Valio tarjoaa perustuotteiden sijaan jotain uutta. ”Tuotteiden on oltava innovatiivisia, jotta niitä on vaikea kopioida. Valion maailmankuulun tutkimus- ja kehitystyön ansiosta meillä on ainutlaatuisia, kuluttajien ehdoilla kehitettyjä tuotteita. Lisäksi tarvitaan tehokas markkinointi.” Kuluttajamarkkinoita Valio tutkii myös Lähi-idässä, joka on vasta aukeamassa länsikaupalle. Muita suomalaisia ruokayrityksiä ei alueella tapaa, mutta eräät teknologiayritykset testailevat jo mahdollisuuksiaan.

Pää pystyssä maailmalle Haastattelua edeltävänä päivänä uutisoitiin Valion myyneen hapateliiketoimintansa tanskalaiselle alan yritykselle. Lactobacillus GG:n patenttisuoja päättyi viime vuonna ja nyt oli oikea aika myydä toiminta. Kauppojen hieronta on työllistänyt Crittendeniä vuoden ajan. ”Olen onnellinen ja tyytyväinen”, Crittenden huoahtaa. ”Patentista saatiin kaikki hyöty irti. Jatkossa kilpailu erikoistuneiden yritysten kanssa olisi pienentänyt toiminnan kannattavuutta tavaramerkkisuojasta huolimatta. Siksi myyminen oli oikea strateginen päätös, joka vapauttaa resursseja ydinliiketoimintaan.” Valio haki hapatteilleen mahdollisimman korkeaa kauppahintaa huutokaupalla ja onnistui hilaamaan sitä arvioitua ylemmäs, 73 miljoonaan euroon. Korkeimman tarjouksen tehnyt Christian Hansen on Valion vahva kumppani ja luotettava hapatteen toimittaja. Se alkaa myös edustaa Valion kehittämää entsyymiteknologiaa jugurtin tekoon. ”Nyt yritetään hyödyntää omat saavutukset mieluummin omassa toiminnassa uusilla markkinoilla kuin myydä pelkkä lisenssi. Lisenssien myynti on matalan riskin ja matalan tuoton toimintaa, jossa tosin investoinnitkin ovat pienet. Teknologiamyynnillä katetaan tutkimustoiminnan kustannukset ja saadaan lisätuottoa.” Vaikka Valiolla eletään taloudellisesti kovia aikoja, ilmapiiri ja asenne talossa ovat Crittendenin mukaan kunnossa. Henkilökunnan positiivisen ajattelun ja ”cando ”-meiningin olivat vastikään panneet merkille myös vieraat, hän kertoo. ”Valiolla on tartuttu haasteeseen. Haluamme ratkaista ongelmat ja mennä eteenpäin. Voimme seistä pää pystyssä missä vain maailmalla.” I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

21


Viesti somessa

rennosti mutta vastuullisesti Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä nopean viestinnän kanava ja merkittävä osa viestintäkulttuuriamme. Parhaimmillaan se on avointa ja rentoa yhteisöllisyyttä. Harkinta ja korrekti käytös ovat somessa yhtä tärkeitä kuin muussakin sananvaihdossa. Taina Voutilainen

V

astuullinen sosiaalisen median käyttäjä on rehellinen, läpinäkyvä ja harkitseva. Some antaa mahdollisuuden kommunikoida julkisesti, ryhmän jäsenenä ryhmissä, omalle kaveripiirilleen tai vaikka vain kaksin. Yleisön voi siis valita, kuvailee Valion yhteisöasiantuntija Mari Kokko. ”Keskustele somessa aivan kuin puhuisit kasvotusten kahvipöydässä. Mieti, miten alun perin viestit asioita ja ole valmis jatkamaan, jos postauksesi synnyttää kysymyksiä tai kommentteja. Pohdi myös, miten keskusteluja kannattaa viedä eteenpäin.” Lähtiessään keskusteluihin kannattaa pitäytyä asioissa, joista tietää ja ottaa selvää taustoista. ”Jos heittäydyt mukaan keskusteluun pelkällä irrallisella mielipiteellä, varaudu myös perustelemaan se”, neuvoo Kokko. ”Ole ennakkoluuloton, mutta mieti hetki ennen kuin teet päivityksen. Vastuullinen viestijä myös huomatessaan Valiota koskevan keskustelun, vinkkaa siitä henkilölle, joka voisi tietää asiasta enemmän.”

22

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

Jokaisella keskustelijalla on henkilökohtaisen vastuun lisäksi vastuu siitä, mitä edustaa. Avuksi someen Valio on laatinut kaikille yhteiset sosiaalisen median säännöt. ”Jos mainitset profiilissasi tai julkisissa keskusteluissa työnantajasi, esiinnyt yrityksen edustajana. Työnantajan maine kyseenalaistuu, jos valitat työpaikastasi somessa. Edustamansa yrityksen tuotteen moittiminen huomataan myös varmasti, ja keskustelu saattaa vaikuttaa yrityksen imagoon.”

Aktiivinen Valiomaidon tekijät -ryhmä Mari Kokko on ilokseen pannut merkille valiolaisten maitotilayrittäjien aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa aidosti omina itsenään. ”Sosiaalinen media on antanut uusia mahdollisuuksia viestiä meille tärkeistä asioista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat valiolaisten maitotilayrittäjien suljetut facebook-ryhmät. Valiomaidon tekijät -ryhmässä on noin 1 400 jäsentä”, Kokko kertoo.

Ryhmien yhteisöllisyyden luovat yhteiset kiinnostuksen kohteet. Ryhmässä sana on vapaa ja keskustelu monipuolista ja suoraviivaista omaan työhön liittyvien aiheiden ympärillä. Suljettu ryhmä on Kokon mukaan luonteva paikka kaikelle keskustelulle ja siellä saa ottaa asioihin kantaa kriittisestikin. ”On ryhmissä esitelty kilpailijoidenkin tuotteita. Jos tuote on hyvä, miksei sitä voi kannustaa maistamaan ja keskustella Valion tuotekehityksen näkökulmista”, toteaa Mari Kokko. Ryhmästä saa apua mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja se on myös väylä viedä asioita eteenpäin Valiossa. Kokko on havainnut ryhmässä paljon hyvää tsemppihenkeä ja mukavia päivän piristyksiä. Some-etiketin hallinta on valiolaisilla hyvää, mutta suljetussa Facebook-ryhmässä, kuten Valiomaidon tekijät, täytyy muistaa, että keskustelut ovat luottamuksellisia, huomauttaa Kokko. ”Ryhmän jäsenten täytyy voida luottaa, että se mitä suljetussa ryhmässä keskustellaan, pysyy ryhmän sisällä. Näin kunnioi-


Kuvat: @hetkiamaalla, @rosahautaa, @tuulenkujan_ayrshire

Va l i o tetaan ryhmän jäseniä ja pidetään yhteishenki hyvänä. Yksi ryhmien suosion salaisuus on juuri avoin keskustelu ja sen luoma vahva yhteisöllisyys.”

Maitotilayrittäjien kannattaa kertoa työstään ja elämästä maaseudulla sanoin ja kuvin, sillä se ei ole tuttua kaupunkilaisille.

Hyvä kiertämään kuvien avulla Tuotteiden alkuperä ja tuotan­ totavat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Maitotilan arki on useil­ le vierasta, siksi maitotilayrittäjien työstä ja elämästä maalla on tär­ keää kertoa. Sosiaalinen media on antanut tähän aivan uusia mahdol­ lisuuksia. Pelkästään kuviin perustu­ vasta Instagramista löytyy #Valiomaitoa-tunnisteella jo yli 4 700 kuvaa. Kuvat viestivät parhaalla mahdol­ lisella tavalla arkea maidon alkuläh­ teiltä. Kuvat kootaan yhteen www. valio.fi/valiomaitoa -sivulle. Sivun tarkoituksena on esitellä ja tehdä läpinäkyväksi ainutlaatuista ja kor­ keatasoista valiolaista tuotantoket­

jua. Sisällöt tuovat positiivista näky­ vyyttä Valiota omistavien valiolais­ ten maidontuottajien työlle, Valion tuotteille ja yritykselle vastuullisena toimijana. Instagram sosiaalisena yhteisönä mahdollistaa yhteydenpidon mui­ den tilojen kanssa ja sitä kautta voi vaikka vain katsoa, mitä muilla tiloil­ la tapahtuu. Tilojen omat Facebooksivutkin ovat lisääntyneet ilahdut­ tavasti. Lisätietoa #Valiomaitoa-hankkeesta, Valiomaidon tekijät Facebook-ryhmästä tai sosiaalisesta mediasta antavat: yhteisöpäällikkö Pekka Rantamoijanen, pekka.rantamoijanen@valio.fi tai yhteisöasiantuntija Mari Kokko, mari.kokko@valio.fi

VALIOLAISET SOSIAALISESSA MEDIASSA VALIOLAISET SOSIAALISESSA MEDIASSA Valiolaiset sosiaalisessa mediassa MUISTA Selvitä keskustelun taustat

HUOMIOI

MUISTA ennen kuin otat siihen osaa.

Ole rehellinen ja

Selvitä keskustelun taustat Jaa merkityksellisiä sisältöjä ennen kuin otat siihen osaa.

HUOMIOI läpinäkyvä

Ole rehellinen ja läpinäkyvä Ole aktiivinen, mutta pidä maalaisjärki mukana Ole aktiivinen, mutta pidä maalaisjärki mukana Muista edustavasi Valiota joka käänteessä Muista edustavasi Valiota joka käänteessä Ole luonteva oma itsesi Ole luonteva oma itsesi

Älä kerro salaisuuksia Jaa merkityksellisiä sisältöjä Innosta muita omalla Älä kerro salaisuuksia esimerkilläsi Innosta muita omalla Pidä hauskaa ja verkostoidu esimerkilläsi Osallistu keskusteluihin, Pidä hauskaa ja verkostoidu jotka sivuavat omaa ammattiosaamistasi Osallistu keskusteluihin, jotka sivuavat omaa Ohjaa muu palaute tai ammattiosaamistasi keskustelu oikealle taholle Ohjaa muu palaute tai keskustelu oikealle taholle

Arkipäivää hetkessä eläen Mielipiteiden jakaminen kuuluu sosiaaliseen mediaan. Työhömme liittyviin aiheisiin kytkeytyy vahvojakin tunteita ja vapaus ilmaista ajatuksemme sosiaalisen median tehokkaissa kanavissa on aiheuttanut sen, että keskustelut saattavat myös kriisiytyä nopeasti. ”Negatiivisiin kommentteihin tartutaan usein herkemmin kuin positiivisiin. Negatiiviseksi yltynyttä keskustelua ei voi täysin hallita, mutta usein keskustelut on mahdollista kääntää edukseen nopealla ja asiallisella reagoinnilla”, Kokko neuvoo. Somekohuksi kasvanut keskustelu yleensä myös laantuu nopeasti. Somessa eletään hetkessä, ollaan akuuttien asioiden ympärillä ja eilinen on usein jo historiaa. Someammattilaisena Mari Kokko kertoo muistuttavansa itseäänkin siitä, että kohu saa helposti todellisuutta suuremmat mittasuhteet. ”Välillä on hyvä kysellä muiden näkemyksiä. Toki pienistä puroista syntyy suuri meri eikä keskustelujen merkitystä pidä väheksyä”, hän muistuttaa. ”Täytyy myös muistaa, että negatiivinen keskustelu voi kääntyä voitoksi. Some antaa mahdollisuuden anteeksipyyntöön ja pahoitteluun. Valio huomioi kuluttajien negatiivisen palautteen ystävällisesti ja kiittää palautteesta ja mielipiteestä.” Tieto on tehokasta Valtaosin somessa keskustellaan rakentavasti ja hyvässä hengessä. Valio on aktiivinen, postauksia tehdään useita päivässä, ja Kokon mukaan ihmiset tarttuvat aiheisiin hyvin. ”Valion postaukset ovat hyvällä mielellä ja yrityksen äänensävyllä tehtyjä. Niiden tarkoituksena on tuoda Valio lähemmäs kuluttajaa. Meillä seurataan keskusteluja aktiivisesti ja osallistutaan kuluttajadialogiin.” Suosituimmat aiheet ovat tuotteisiin, alkutuotantoon ja maitoon liittyviä. ”Valio todella kiinnostaa”, iloitsee Kokko. ”Maitotilayrittäjät ovat myös mukavasti lähteneet mukaan keskusteluun esimerkiksi kertomalla omia näkökulmiaan; työn tekijän ja tuntijan sanalla on iso merkitys.” Valiolaisia maitotilayrittäjiä Mari Kokko kannustaa näyttämään työstä tuntemaansa ylpeyttä ja laittamaan hyvän kiertämään tuomalla maitotilan arkea esiin. Ja ennen kaikkea pitämään hauskaa somessa! I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

23


Lehmät ja kitara on keikkalavojen takahuoneissa eksoottinen yhdistelmä. Markku Mähönen ammentaa musiikkinsa vaikutteet 80-luvun heavymetallista.

Maitoa ja

Maidontuottaja Sonkajärveltä ja Lazy Bonez -yhtyeen kitaristi. Sama mies molemmissa rooleissa sanoo, että yhdistelmä on mahdollisimman huono, mutta kummastakaan ei luovuta. Eeva-Kaisa Pulkka

24

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

metallia


M

arkku Mähönen syttyi rockmusiikille yläasteiässä, kun radiosta raikasi Suomi-iskelmä ja rokkia tuli tunnin verran viikossa. Kasarihevi iski maitotilan poikaan ja jätti lähtemättömän kipinän musiikkiin. ”Joskus sitä sai sitten kinuttua vanhemmat ostamaan c-kasetin. Teini-iässä sain kitaran ja aloin soitella kaveriporukassa”, hän kertoo. ”Laulunlahjoja ei niinkään ole ja soiton opettelin pääasiassa itsekseni.” Nuoruusvuosina innostus oli niin kova, että Mähönen tunnustaa välillä vain soittaneensa ja käyneensä metsällä jopa opintojen kustannuksella. Soittokavereiden hajaantuessa opiskelemaan pitkin Suomea soittaminen hiipui ja hiljaiseloa kesti useita vuosia. Tosin naulassa ei kitara täysin noinakaan vuosina roikkunut. Uusien soittajien myötä harrastus virisi uudelleen ja silloinen bändi Exception To The Rule teki ensimmäisen levynsä vuonna 2010. Nykyinen bändi, melodista kasariheviä soittava Lazy Bonez, on perustettu 2012 ja se on julkaissut kaksi levyä. Mähösen lisäksi siinä soittavat Jaakko Kauppinen, Mikko Niiranen, Topi Kosonen, Heikki Polvinen ja Pecu Cinnari, solistina Tommi Salmela. Lisäksi taustajoukoissa vaikuttaa kosketinsoittaja Janne Tolsa.

Omien biisien bändi Syksyn ja talven mittaan Lazy Bonez ideoi uusia kappaleita ja tekee demoja. Ennen ensi kesää on tarkoitus julkaista single tai useampi. Pitkäsoittoa on myös tulossa. ”Nykyisin pitäisi julkaista vuosittain, että pysyisi pinnalla ja keikkoja riittäisi”, Mähönen huokaa. ”Mutta ei niin tiheällä julkaisuvälillä voi tehdä hyvää materiaalia. Levyn teko on kallista, joten mieluummin harvemmin ja hyvää.” Tämän vuoden keikat on soitettu, sillä solistia työllistää Raskasta Joulua -kiertue. Myös bändin muilla jäsenillä on omia projekteja. Kesällä Lazy Bonez soitti muun muassa Kuopion RockCockissa ja Tervofesteillä. Yhtyeellä on oma keikkamyyjä. Alkuun keikkoja yritettiin myydä itse, mutta se oli turhan vaikeaa ja aikaa vievää. ”Laitamme itse kukin myyjällemme päivät, jolloin keikat eivät sovi kalenteriin ja sen mukaan hän meitä tarjoaa tai meitä voi kysyä esiintymään”, Mähönen kertoo. Reilu kymmenen vuotta sitten Nightwish ja monet muut tunnetut bändit nostivat rockin suosioon ja uusia kuulijoita tuli muillekin saman tyylilajin bändeille. Nyt

kiinnostus on hiipunut ja keikkapaikat vähentyneet. Levyt julkaisee yhtyeen basisti Jaakko Kauppisen oma levy-yhtiö. ”Isolla yhtiöllä olisi enemmän resursseja markkinointiin ja muuhun, mutta näin saamme ehkä paremmin tehdä sitä musiikkia, mitä haluamme”, Mähönen puntaroi. ”Musiikkityylit elävät sykleissä, jossain vaiheessa rockpiikki jälleen tulee.” Omista tyttäristäkään ei ole kasarihevin faneja tullut, ainakaan vielä. Isän bändin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä katsellaan hieman huvittuneina. Tyttärien musiikkilistalla soi suosion harjalla paistatteleva suomiräp.

Takahuoneen ainoa cowboy ”Maidontuotanto ja musiikki on mahdollisimman huono yhdistelmä”, Mähönen naurahtaa. ”Mutta viljely on niin yksinäistä puuhaa, päässä viiraa, ellei välillä pääse ihmisten ilmoille. Musiikki on hyvä vastapaino työlle.” Hänelle musiikki ei tarkoita vain keikkailua tai soittamista, vaan olennainen osa on itse musiikin tekeminen. ”Musiikkia voi tehdä vaikka talikko kourassa, ei siihen aina kitaraa tarvitse. Päässään voi säveltää muita töitä tehdessä.” Kesällä keikkoja on enemmän ja niin myös työtä maitotilalla. Etukäteen tiedettyihin työhuippuihin Mähönen on toivonut keikkavapaata, mutta aina kuukausia aiemmin tehdyt suunnitelmat eivät toteudu. Kesä kun ei ole joka vuosi samassa aikataulussa. ”Bändin sisältä on riittänyt ymmärrystä, vaikka seitsenpäiväinen työviikko välil-

Koskenrannan tila, Sonkajärvi zzMarkku Mähönen ja Sari

Kortelainen

zzKolme kouluikäistä tytärtä zz58 lehmää ja nuorkarja,

keskituotos 8900 kg/v

zzPihatto asemalypsyllä

rakennettu 2002

zzSiirtyy robottilypsyyn

parin vuoden sisällä

zzPeltoa vuokramaineen 98

ha, nurmella ja ohralla.

lä hankaloittaa keikkailua”, Mähönen kiittää. Hän säästelee keikkareissuja varten lomapäiviä ja ajaa alle parinsadan kilometrin säteeltä yleensä loppuyöksi kotiin. Joskus keikalta on joutunut suoraan aamulypsylle. ”Raskaimpia ovat yökerhokeikat, kun soitto alkaa niin myöhään. Palautumiseen tahtoo mennä tällä iällä jo useampi päivä.” Tarvittaessa Mähönen saa töihin avuksi isänsä tai naapurin. Vaimolle keikkareissut eivät ole uutta, ne olivat tiedossa jo yhteen mentäessä. Musiikkipiireissä Mähösen ammatti on varsin eksoottinen, vaikka omankin bändin sisällä ammattikirjo on laaja. Takahuoneissa Mähönen on ristittykin cowboyksi. ”Kyllä siinä tahtoo kuulijalta yleensä leuka loksahtaa, kun joku sanoo, että Markulla on muuten lehmiä”, hän nauraa. Kuva: TJ Fowler

Lazy Bonezin jäsenet ovat Kuopiosta, Iisalmesta ja Kajaanista. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

25


Investoinnit tuoneet lisää lehmäpaikkoja

I

Kuva: Tero Kanala

täMaidon alueella on menossa noin kolmekymmentä navettainvestointia. Syyskuussa muutamassa uudessa navetassa pidettiin avajaiset. Uudisrakennuksissa parsipaikkamäärät kolminkertaistuvat ja pienemmissä, pääasiassa rakennusten seinien sisällä tapahtuvissa laajennuksissa kaksinkertaistuvat. Viime vuosina tehdyissä investoinneissa on tuotospotentiaalia. Tuotannon ylösajoon kannattaa varustautua huolellisesti, pyrkiä vakioimaan tuotanto mahdollisimman nopeasti ja huolehtia työmäärän hallinnasta sekä yrittäjien omasta hyvinvoinnista koko prosessin aikana. Matalasuhdanteen aikana kannattaa panostaa kasvattamiseen ja tehostamiseen. ItäMaito on aktiivisesti mukana investointien suunnittelussa.

Maatalousyhtymä Kuokkasen lypsyasemapihatto Kuopion Riistavedellä on taloustilanteeseen sovitettu toimiva ratkaisu. Kuvassa (vas.) Marko Saastamoinen Nilsiän Valmakaupasta, Arja Rissanen, Ilpo Lukkarinen ja hallituksen jäsen Mirja Koutonen ItäMaidosta, ja tilayhtymän kaksi sukupolvea, Mikko Kuokkanen ja Jaana Sahlström sekä Marja ja Pekka Kuokkanen. Kuva: Minna Jolkkonen

Navettakangas Oy:n robottipihatossa Juuan Nunnanlahdessa työnsäästö on huomioitu ja työt jaettu osakkaiden kesken. Kuvassa yhtiön osakkaat Tapani ja Eija Martikainen sekä Marko Ovaskainen.

Kuva: Tuomas Vilen

Tero Kanala, Ilpo Lukkarinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Risto Sonninen ItäMaidosta onnittelevat maitotilayrittäjä Hannu Paanasen perhettä heidän robottipihattonsa avajaisissa Keiteleellä. Väkeä oli liikkeellä paljon, kuten muissakin syksyn avajaisissa.

R e s e pt i n u r k k a

Arja Rissanen

Ainekset

Tuotantoneuvojan savukinkku-kasvispiirakka 26

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

6 dl vehnäjauhoja 300 g voita 2 kananmunaa 1½ dl kaurahiutaleita Täyte 1 kg purjoa, porkkanaa 200 g savukinkkua 5 dl kermaa (voit korvata osan kermaviilillä tai ranskankermalla) 6 kananmunaa 1 tl yrttisuolaa mustapippuria

Nypi huoneenlämpöinen voi ja vehnäjauhot käsin tasaiseksi. Lisää kananmunat hyvin sekoittaen joukkoon sekä lopuksi kaurahiutaleet. Kauli taikina leivinpaperille, nosta se uunipellille ja laita kylmään.

l

Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi ja pilko purjot renkaiksi. Kuullota paistinpannulla. Anna jäähtyä. Leikkaa savukinkku kuutioiksi tai suikaleiksi. Levitä kasvikset ja kinkku taikinapohjalle. Sekoita kananmunat ja kerma, mausta ja kaada päälle. Paista 200 asteessa 40–45 minuuttia. Tarjoa lämpimänä.

l


U u t i s pa loj a Kuva: tero jokelainen

Uudet kuljettajat koulutuksessa Kuva: taina voutilainen

Uudet maitoautonkuljettajat ovat

Maissi kiinnostaa rehukasvina Rantasalmella Päivi ja Timo Suhosen maissipellon äärellä vietettiin pellonpiennarpäivää 15.9. ja Kiuruvedellä Pertti Lindin pellolla järjestettiin mais­ sin korjuunäytös 23.9. Maissisatoa ja sen korjuuta ihmettelemään kertyi runsaasti asiasta kiinnostuneita.

Artturi®-rehunäyte­ kilpailun voitto Sotkamoon Kaikkien yli viisi Artturi®-säilörehu­ näytettä 1.9.2015–30.6.2016 lähettänei­ den ItäMaidon maitotilayrittäjien kesken arvottiin Husqvarna-moottorisaha, jon­ ka voitti Erola Dairy Sotkamosta. Palkin­ to luovutettiin Juho ja Tuomo Rusaselle Kajaanin Valmakaupan markkinapäiväs­ sä 10.10. Paljon onnea voittajalle!

ensi alkuun perehdytyksessä tulevan työnantajansa eli liikennöitsijän kanssa. Tämän jälkeen heidät otetaan valiolaiseen ”oppiin” joko Lapinlahdelle tai Joensuuhun, jossa käydään läpi keräilyauton imulaitteistoa ja näytteenottolaitetta. Lisäksi pureudutaan poikkeaviin tilanteisiin ja vastaanotolla ennen maidon purkua tehtäviin toimiin, mm. antibioottitestin tekoon. Valmakaupan vastuumyyjä opastaa elintarvikkeiden koodien tulkintaan ja lähtevien palautustuotteiden tarkistamiseen sekä toimintaan mahdollisissa ongelmatilanteissa reitillä. Lopuksi käydään läpi kuljettajan toiminta maitotilalla, mm. maidon vastaanottotarkastuksen ja näytteenoton tärkeys. Koulutuksen päätteeksi suoritettava testi on läpäistävä hyväksytysti. Tämän alkukoulutuksen lisäksi kaikki liikennöitsijät ja kuljettajat ovat koolla joka vuosi yksi- tai kaksipäiväisessä Valion ja osuuskunnan järjestämässä koulutuksessa. Syyskuussa oli koulutuksessa harvinainen tapaus, kun joukossa oli mu-

Huoltoasentaja Pekka Hartikainen kertoo uusille kuljettajille maidonkeräilylaitteiston rakenteesta ja ominaisuuksista.

kana opissa uusi liikennöitsijä. Pitkään yrittäjänä toiminut Tapani Uotinen myi yrityksensä iisalmelaiselle Pasi Säisälle. Uusi yrittäjä jatkaa keräilyä entisten kuljettajien kanssa. Kiitämme Tapania pitkäaikaisesta ja hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme Pasille joukkoineen menestystä maidonkeräilyyn! Kuva: antti vauhkonen

Kuva: Mikko Leinonen

Elomarkkinat Kiteellä Perinteisillä Koivikon Kartanon

Elomarkkinoilla syyskuussa Kiteellä oli­ vat mukana myllytoiminnan vastaa­ va Kari Huikuri Liperin Myllyltä ja myyjä Seppo Tikkanen Kiteen Valmakaupas­ ta. Viileästä säästä huolimatta elomark­ kinoihin ja Liperin Myllyn tuotteisiin kävi tutustumassa mukavasti väkeä.

Syysillan Parhaat Mikkelissä Perjantaina 30.9. ItäMaito ja Tuottajain Maito järjestivät yhdessä Atrian kanssa Syysillan parhaat -tilaisuuden omistajayrittäjilleen Mikkelin Mikaelis­ sa. Illan aluksi tarjottiin päivällinen. Valion hallintoneuvoston varapuheen­ johtaja Jaakko Rouhiainen toivotti yleisön tervetulleeksi. Sen jälkeen Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Lihakunnan toimitusjohtaja Reijo Flink ja MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio pitivät puheenvuorot. Ilta päättyi Jorma Kääriäisen konserttiin, jonka väliajalla tarjottiin Valion tuotemaistiaisia. Syysillan Parhaista nautti noin 300 illanviettäjää. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Ensiesittelyssä tuotesarjat robottilypsyyn • pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

ROBO Blue ROBO Red MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT


K o h ta u s p a i kk a

Kirsi Vähäaho on ottanut ItäMaidon tilitys- ja jäsenasiat haltuun Haapavedellä.

Rakkaus toi minut kuitenkin Haapavedelle ja maitomaailma tuli tutuksi maidonkuljetusyrittäjänä toimivan miehen myötä. Olin kotiäitinä useamman vuoden ajan, kun perheeseen syntyi kolme poikaa. Työpaikka jäi muuton myötä matkan taakse ja lasten kasvettua oli aika haistella lähialueen työmahdollisuuksia. Kokemukset kasvoivat pienen huoltoaseman kahvi”Ensimmäinen latyöllä sekä suuren putkitehtaan lastisuunnittelulla. lemmikki Oli onnenpotku, kun oman alan työpaikka avautui taisi olla omalta paikkakunnalta. Olin heinäpellolta kuullut Valiosta pelkkää hyvää ja maidontilittäjän työ pelastettu kuulosti varsin mielenkiintoiselta.

hiirenpoika.”

Maidontilittäjä kiitää kaukalossa Maidontilittäjän työ on tarkkaa ja kiireistä. Päivät ovat täynnä numeroita ja pilkun on osuttava oikeaan kohtaan. Työssä ei kuitenkaan ole kyse vain litroista ja euroista.

T

äältä Haapavedeltä hoidetaan kolmen osuuskunnan maidontilitys. Tällä hetkellä kannan päävastuun ItäMaidon ja Maitosuomen maitotileistä ja jäsenasioista. Kun maitotilayrittäjiä on tuhansia, satelee puheluita ympäri Suomen ja erilaisilla murteilla esitetyt kysymykset rikastuttavat päivää. Ensimmäinen työvuosi maidontilittäjänä tulee piakkoin täyteen. Vuoteen on mahtunut paljon uusia kohtaamisia ja valtavasti tietoa. Kolme konkaria on jäänyt eläkkeelle ja heiltä olen yrittänyt oppia kaiken mahdollisen.

Matka maidontilittäjäksi Tie alalle alkoi kohdallani Kokkolassa. Sieltä valmistuin taloushallinnon ja rahoituksen tradenomiksi vuonna 2002. Työkokemus karttui pääosin kirjanpitäjän ja palkanlaskijan töistä metalli- ja rakennustuoteteollisuuden parissa.

Eläinrakas hevostyttö Olen aina rakastanut maaseutua ja eläimiä. Ensimmäinen lemmikki taisi olla heinäpellolta pelastettu hiirenpoikanen. Sen jälkeen onnistuin puhumaan vanhempani ympäri ja sain itselleni eläimiä kaneista hevosiin. Kaikki eläimet eivät ehkä ole tulleet taloon ihan luvan kanssa. Jokainen perheenjäsen niihin on kuitenkin ihastunut. Hevostytön elämää kesti yli kaksikymmentä vuotta. Tänä syksynä oli kuitenkin aika päästää rakas ystävä vihreämmille laitumille. Mielestäni eläimet opettavat paljon vastuuta. Vaikka ne vievät paljon aikaa, ne antavat paljon enemmän kuin ottavat. Omille lapsilleni halusin tarjota jotain samaa kuin itse olin aikanaan saanut. Hevosmiehiksi en heitä kuitenkaan ajatellut kasvattaa, mutta kotoa löytyy suomenlapinkoira Vinha. Lenkkipolut lähimetsissä rentouttavat mukavasti kiireisinä arki-iltoina ja koira rakastaa pikkumiesten halauksia. Lätkäperheen ruuhkavuodet Jälkikasvun urahaaveena on tietysti NHL. Kun kyseessä on 5-, 7- ja 9-vuotiaat juniorit, niin mitäpä sitä haaveita jarruttamaan. Jääkiekkoharrastus on tempaissut koko perheen mukaansa. Isä toimii pienten junioreiden joukkueenjohtajana ja rahastonhoitajan pesti on langennut minun harteilleni. Näyttipä jäällä liikkuminen niin mukavalta, että joulupukki toi minullekin viime vuonna hokkarit. Sunnuntaiiltaisin on mammaliigan oma jääaika. Aina mahdollisuuden tullen pyrimme karkaamaan pohjoiseen. Retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta on tullut perheen yhteinen harrastus. Mökkireissuilla arjen kiireet unohtuvat parhaiten. I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

29


Kuva: kari lappi

Lapinlahti ja Seinäjoki jalostavat tällä hetkellä yhteensä puolet Valion vastaanottamasta maitomäärästä.

Lapinlahden tehdas pyörii täysillä Lapinlahti jalostaa tällä hetkellä jo neljänneksen koko Valion vastaanottamasta maitomäärästä, yhtä paljon kuin Seinäjoen tehdas.

P

arasta aikaa poistamme pullonkauloja tehtaan tuotantoprosesseista, millä saamme lisättyä jalostuskapasiteettiamme vielä noin 40 miljoonan litran verran vuodessa. Kokonaisuudessaan jalostuskapasiteettimme nousee 510 miljoonaan maitolitraan vuodessa. Tämä vastaa noin 60 000 lehmän vuosituotosta. Lapinlahden päätuotteet ovat lastenruokien raaka-aineet teollisuudelle, juustot ja teollisuusmaitojauheet. Tehtaalla valmistetaan tällä hetkellä 28:aa eri juustolajia, joita myymme kotimaan lisäksi lukuisiin muihin maihin. Koko kapasiteettimme on käytössä. Saimme iloisia uutisia menestyksestämme Suomen juustonvalmistajain yhdistyksen järjestämässä juustokilpailussa, joka pidettiin syyskuussa Jyväskylässä. Lapinlahden juustot voittivat neljässä eri sarjassa kultamitalit. Erikoisjuustojen sarjan voitti Valio Keisarinna, emmentaleissa voiton vei Emmental Sinileima, kevytjuustosar-

30

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

jan voittajaksi nousi Valio Turunmaa 15 % ja Edam-tyyppisten juustojen paras oli Valio Salaneuvos vanhempi. Kilpailussa oli yhteensä 127 erilaista suomalaista juustoa, 20:ltä eri valmistajalta. Lapinlahden voittoisia juustoja kannattaa ehdottomasti maistaa ja tarjota vieraillekin. Valio Keisarinna -juustoa viedään koeerä Yhdysvaltain markkinoille, jolla testataan, miten juusto siellä maistuu.

Rohkeasti tulevaisuuteen Tulevaisuudessa meidän pitää olla vieläkin innovatiivisempia, rohkeita ammattilaisia. Suunnittelemme Lapinlahdella juustoprosessin uudistamista, joka parantaisi juustoprosessin laadun ja tehokkuuden uudelle tasolle. Sillä mahdollistetaan erilaisten juustojen valmistaminen maailmanluokan tuottavuudella. Päätös siitä, aloitetaanko investointi, tehdään muutaman kuukauden päästä. Jauheiden osalta painopistettä ollaan siirtämässä kuluttajatuotteisiin ja korke-

amman jalostusasteen tuotteisiin. Tästä esimerkkinä ovat Venäjän markkinoille lanseeratut Valio Baby® -lastenruuat, jotka tehdään alusta loppuun asti Lapinlahden tehtaalla. Prosessi on hidas, koska tähtäämme myös täysin uusille markkinoille. Mutta periksi ei anneta. Uudet markkinat ja asiakkuudet tiukentavat entisestään tuotantoprosesseille ja toimintatavoille asetettavia vaatimuksia. Tämä on meille normaalia, jatkuvaa parantamista ja asiakkaiden kuulemista. Haluamme parantaa nykytilaa riippumatta siitä, kuinka hyvältä se nyt vaikuttaa tai kuinka hyvä se tosiasiallisesti on. Valiossa harkitaan tarkkaan, mihin kannattaa eurot sijoittaa investointien suhteen. Strategian on ohjattava investointeja. On katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä, minkälaisena toimijana Valio haluaa itsensä nähdä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Toivon kaikille maidontuottajaomistajillemme tsemppiä. Yhdessä tästäkin markkinamyllerryksestä selvitään ja meistä tulee entistä vahvempi toimija ottamaan seuraavat tyrskyt vastaan.

Kari Lappi Tehtaanjohtaja


m a i to pa r ta

Maidosta voimaa ja virtaa kasvuun Keihäänheittäjä Risto Simonen opiskelee merkonomiksi ja tähtää seuraaviin paralympialaisiin. Uusi aluevaltaus on pyörätuolirugby.

Kuva: Aino Ylhäinen

O

len juuri 18 vuotta täyttänyt parayleisurheilija Tohmajärveltä. Urheilu­ seurani on Kiihtelysvaaran Urheilijat (KiiU). Olen juuri siirtynyt kotikunnan lukio-opinnoista itsenäisemmille vesille, naapurikuntaan Kiteelle opiskelemaan merkonomiksi. Asun viikot asuntolassa ja saan kokemuksia itsenäisestä elämästä. Syntyessäni minulta puuttuivat lihakset jaloista kokonaan. Jalkojen luusto oli hyvin haurasta, useita rakennevirheitäkin oli. Leikkauksia on ollut ja kivuliaita hoitojakin. Pitkä napanuora oli kietonut jalkani niin tiukkaan pakettiin, ettei niitä voinut liikutella äidin vatsassa ollessa. Lisäksi napanuora oli ainakin kolme kertaa kaulani ympäri, joten on suorastaan ihme, että elän ja hengitän. Valion maito ja maitotuotteet, erikoisesti juustot ja banaanijogurtti, olivat suuressa roolissa päivittäisessä ravinnossani alle kymmenvuotiaana. Osteoporoottiset luut saivat vahvistusta ja maidosta sain tärkeitä suoloja ja hivenaineita. Eikä perheessäni oikeastaan muita kuin Valion maitotuotteita hyväksytty ihan turvallisuuden ja puhtauden vuoksi. Osasyynä oli tietynlainen maatalousrakkaus ja kunnioitus suomalaista maidon tuottajaa kohtaan vanhemmiltani. Olenhan itsekin asunut viimeiset vuodet pientilalla, tosin lampaita ja hevosia paimentamassa... Jossakin vaiheessa vartalostani alkoi huomata, että viisi litraa maitoa päivässä alkoi mennä jo liiallisuuksiin. Meitä sisaruksia oli neljä, niin oli se vaan melkoista maidon kuskaamista kaupasta. Vanhemmat suunnittelivat jo oman lehmän hankkimista hevosten kaveriksi. Tässä vaiheessa alkoi matkani urheilun pariin. Törrösen Tuomas toivotteli minut ja perheeni fiilistelemään Jyväskylän Junior Games -kisoihin. Siellä tapasin paralympiamitalisti Markku Niinimäen, ja siitäpä alkoi innostus itämään. Harmikseni kaikki tapahtumat, joissa voisi tavata pyörätuoliurheilijoita ja kilpailla, ovat kaukana omasta maakunnasta. Leirit ja kisamatkat ovat kalliita. Mutta ilman urheilua ja kilpailuja tai vertaistukea en luultavasti voisi enää elää tai kiinnostua mistään. Vaatii suuria ponnisteluja ja järjestelyjä, että voin osallistua kaikkiin tapahtumiin, joihin haluan. Olen siinä vaiheessa, ettei urheilu vielä ”elätä”. Tavoite on kisata 2020 Tokion Paralympialaisissa. Yleisurheilussa päälajini on keihäänheitto F 56 -luokassa. Kuula ja kiekko ovat myös saaneet kyytiä ja on niistäkin mitaleja tullut. Suomen mestaruuksia ja hopeaa on jo useampia vitriinissä. Ulkomailta suurin saalis, 7 mitalia, tuli vuonna 2013 Tanskasta. Seuraavana vuonna Lontoosta tuli kaksi hopeaa ja 2016 Tsekistä kulta ja hopea. Valmennuksestani on jo noin vuoden ajan huolehtinut Hirvosen Jarmo, joka myös Ruuskasen Anttia valmentaa. Uusia tuulia ja suuntauksia joukkuelajeihin sain syksyllä, kun minut kutsuttiin Suomen pyörätuolirugbyn joukkoon. Noin kerran kuussa käyn harjoittelemassa Helsingissä koko viikonlopun joukkueen kanssa. Useamminkin menisin, mutta kulkemiset maksavat liikaa. Ravintooni kuuluu edelleen oikea Valion maito, sekä tietenkin juustot. Proteiinia saan syömällä paljon raejuustoa. Olen oppinut arvostamaan maatalouden tuotteita sekä erikoisesti maitotilallisten arkea raskaan mutta antoisan työn vuoksi. Minun urheilunikin on sellaista: raskasta ja vaativaa, mutta antoisaa. Risto Simonen

I tä M a i to 2 / 2 0 1 6

31


Kotimainen Startti uudistui Yhdistimme tuttujen Startti Maito Instantin ja Startti Auton parhaat ominaisuudet ja saimme täysin uudenlaisen juottorehun: uusi Startti-maitojuoma soveltuu sekä sanko- että automaattijuottoon. Uusi Startti-maitojuoma on luonnollisesti kotimainen tuote.

Uusi Startti-maitojuoma – parasta vasikan alkuruokintaan www.valio.fi/startti

Itamaito 2 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you