Page 1

ItäMaito 2/2015

Maitoauton matkassa kuultua s. 18 20 vuotta maitoalan edunvalvontaa s. 14

Harjuset ovat

Hyödynnä maksuttomat säilörehuanalyysit s. 20

Ajan hermolla maitoasioissa


2/2015

Kuva: Niko Nyrhinen

Omistajuuden merkitys korostuu................................................................... 3 Lisäenergiaa tien päältä..................4 Totta kai oma yritys kiinnostaa ..........................................6 Navetta alle budjetin on monen tekijän summa.......................8 Pankki rahoittaa kun perusta on kunnossa......................................................11 Euroopan korkeinta maidon hintaa hakemassa.................................. 12 Yhtä köyttä edunvalvonnassa.................................... 14 EU-lobbausta paikan päällä................................................... 16 Kuuden kohdan ohjelmalla virkeys säilyy .................................................. 17 Maitoauton matkassa ..................... 18 Valion palveluilla taloudellista menestystä.......... 20

s. 6

Aki Harjunen haluaa Valion omistajana pysyä ajan tasalla yrityksen asioista.

Liian moni ruokkii sokkona....... 21

s. 30

Hyvä karkearehu lypsättää.....24 Uutispaloja ..................................................... 26

Tehtaanjohtaja Petri Liukka esitteli Valion juustolan toimintaa Kiira Korvelle Farmari-näyttelyn yhteydessä.

Minna toivoo yhteydenottoja ....................................... 29 Joensuun Farmari-tunnelmia ........................... 30 Maito vei Juvalta Brysseliin...... 31

Kuva: Kaisa Tikkanen

Kuva: Kimmo Brandt

Kansi Sanna ja Aki Harjunen tuottavat maitoa Lieksassa.

s. 14

Matti Rinta-Kohtamäki oli perustamassa Maitovaltuuskuntaa 20 vuotta sitten. Ilkka Pohjamo on nykyinen maitoasiamies.

Kuva: Niko Nyrhinen

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Jarno Kämäräinen, Marketta Laukkanen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2015. Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 18, 2016.

2

ItäMaito 2 / 2015

ItäMaito


Pä ä kirjoit u s

Omistajuuden merkitys korostuu

H

aasteellinen vuosi lähestyy loppuaan. Myllerrys maitomarkkinoilla jatkuu. Vuoden takainen Venäjän vientimarkkinoiden sulkeutuminen ja koko Euroopan alueella kasvavat maidon tuotantomäärät ovat painaneet markkinahinnat alas. Tilannetta pahensi maidon kiintiöjärjestelmän päättyminen viime keväänä. Suomessakin tuotanto on lisääntynyt alkuvuoden aikana 1,4 prosenttia. Myös maitotuotteiden tuonti Suomeen on suurta. Maitoa on yksinkertaisesti markkinoilla liikaa. Tästä kaikesta huolimatta jotkut maitoalan toimijat puhuvat maitopulasta. Erikoinen tilanne on hyvä osoitus kotimaan epäterveistä maitomarkkinoista. Nestemaitomarkkinoita on ohjannut voimakkaasti kilpailuviranomaisen sääntely. Tämän seurauksena Valio on menettänyt markkinaosuuttaan ja kaupan tuotemerkkien osuus on kasvanut. Kilpailu kovenee ja hinnat laskevat lähitulevaisuudessa entisestään. Onneksemme Valion toiminta ei ole riippuvaista nestemaidoista. Tilityskyvyn perusta tulee laajasta, jatkuvasti kehittyvästä ja uudistuvasta tuotevalikoimasta. Tällöin yhteen tuoteryhmään kohdistuvat nopeat hinnanmuutokset eivät heijastu suoraan tuottajahintoihin. Kovenevassa kilpailussa eivät kaikki voi pärjätä. Parhaiten menestyvät ne, joilla on vakaa taloudellinen tilanne ja jotka suunnittelevat ja kehittävät toimintojaan pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen. Näin Valio toimii. Valion ja ItäMaidon maksama tuottajahinta vastaa markkinoilta saatua maitotuottoa. Kivijalkaa ei ole syöty, ja menestymisen mahdollisuudet jatkossakin ovat hyvät. Markkinahintojen heilahdellessa ylös ja alas omistajuuden merkitys korostuu. Me maidontuottajat omistamme Valion. Yrityksen hallinnossa päätökset tekevät suomalaiset maidontuottajat. Valio ja omistajatuottajat ovat sitoutuneet vahvasti toisiinsa osuuskuntien kautta. Omistajatuottajien maito haetaan ja jalostetaan aina, markkinatilanteesta riippumatta. Valion perustehtävä on saada maidosta mahdollisimman hyvä tuotto ja tilittää se omistajille. Tämä perustehtävä ei muutu missään olosuhteissa. Omistajatuottajat maksavat osuusmaksua, jolla turvataan osuuskuntien ja Valion toiminta. Tämä on vahva side. Sitä ei voi verrata mihinkään sopimuspohjaiseen tuotantoon, sopimukset kun ovat aina irtisanottavissa tavalla tai toisella! Alkutuottajan kannalta valitettavia esimerkkejä löytyy. Tämän vuoden aikana alentunut tuottajahinta sekä samanaikaiset maataloustukien maksatusten viivästymiset ovat vieneet monen tilan talouden tiukalle. Vaikeassa taloustilanteessa moni varmaan pohtii osuusmaksun suuruutta ja sen merkitystä. Osuusmaksu on sijoitus omistamaamme yritykseen. Sille maksetaan vuosittain hyvä korko, joka on merkittävältä osin verovapaata tuloa. Osuusmaksun voi nähdä myös eräänlaisena ”vakuutuksena” palveluille, joita Valio tai Osuuskunta ItäMaito tarjoaa kaikille omistajilleen. Valio on jalostanut menestyksekkäästi omistajiensa maitoa jo 110 vuotta. Voimme kaikki olla ylpeitä siitä. Vahva yhtenäinen Valio on suomalaisen maidontuottajan paras kumppani myös tulevaisuudessa. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Mikko Heikkinen Maitotilan isäntä, Lapinlahti ItäMaidon edustajiston varapuheenjohtaja


lisäenergiaa tien päältä Maatilojen työpaineiden vastapainoksi tarvitaan aikaa irtiottoon arjesta. Itämaitolaisten kymmenes moottoripyöräretki suuntautui ensimmäistä kertaa maamme rajojen ulkopuolelle, Viroon. Teksti ja kuvat Jorma Rajakangas

I

täMaidon motoristit ovat kiertäneet matkoillaan Suomea ristiin rastiin, aina Haminasta Kuusamoon. Ohjelmassa on tutustumisia yhteistyöyrityksiin ja muihin ammattikohteisiin. Usein yritysvierailuja on tehty iltaisin, jolloin olemme voineet tutustua yrityksiin rauhassa. Ensimmäisellä, yhden päivän retkellä käytiin kaikissa viidessä Promilkin myymälässä. Jo silloin osallistujat esittivät toiveen pitemmistä retkistä maidontuottajaporukalla. Kun on sama työ ja yhteinen harrastus, jutut käyvät todella hyvin yksiin. Retkillä muodostuu aina verkostoja, ystävyyssuhteita, joita tarvitaan varsinkin maidontuotannon eläessä nyt haasteellisia aikoja. Järjestäjän kannalta paras kiitos retkistä on hymyt osallistujien kasvoilla vielä tapahtuman jälkeenkin. Kyselimme tunnelmia muutamilta ItäMaidon tuottajilta Viron matkalla kesällä 2015.

4

ItäMaito 2 / 2015

Ritva Tuomainen, 45 Kinnulanlahti ”Opettelin moottoripyöräilyn aikuisena noin 10 vuotta sitten. Muutama ajotunti ja siitä se lähti. Ensimmäinen pyöräni oli pikkuruinen Honda Rebel. Nykyisin ajelen Triumph Bonnevillellä. Isäntä on harrastanut moottoripyöräilyä koko ikänsä ja on ollut harrastuksessa paras tuki ja turva. ItäMaidon reissuilla ollaan oltu kahdeksan kertaa. Meillä on todella hyvä porukka ja remmiin on ollut helppo tulla kokemattomammankin kuskin. Rönkön Sepon ajo-ohjeet ja Rajakankaan Jorman järjestelyt ja tunnelmanluomiskyky ovat omaa luokkaansa. Retket ovat henkireikiä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Koko aikaa ei vatvota ikäviä asioita, vaan nauretaan, rentoudutaan ja tullaan virkistyneinä kotiin. Vuosien aikana on muodostunut elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Ritva Tuomainen taittoi matkan miehensä Juhan kyydissä, sillä kaupunkiliikenne Tallinnassa ja Helsingissä ei houkutellut kokematonta kuskia.

Kesän 2015 retki, meidän juhlaretkemme, oli erittäin onnistunut. Viron puolella ja Saarenmaalla saimme nauttia aurinkoisesta säästä. Järjestelyt toimivat hyvin, eikä iso pyöräletkamme myöhästynyt yhdeltäkään lautalta. Tilavierailut ovat aina kuuluneet retkiimme ja nytkin kävimme tutustumassa yhteen Viron suurimmista maitotiloista.”


Seppo Rönkkö, 55 Vieremä ”Nuorena aloitin mopolla ja kun ikä salli, niin seuraavana oli kevari. 18 täytettyäni oli isomman pyörän vuoro, jolla ajelin muutaman vuoden. Sitten seurasi 17 pyörätöntä vuotta. Vuonna 1999 hankin taas moottoripyörän. Olen osallistunut kaikkiin kymmeneen ItäMaidon motoristiretkeen. Retki on kesän kohokohta, jota alan odottaa heti edellisen reissun päätyttyä. Pääsee irtautumaan arjesta ja tapaamaan aiemmilta vuosilta tutuksi tulleita kollegoita. Porukka on samanhenkistä, kun yhdistävinä tekijöinä ovat ammatti ja moottoripyörät. Joka vuosi on koettu aina uudenlaisia kohteita ja elämyksiä. Aiemmilla reissuilla ei ole satanut kertaakaan. Tällä kertaa vettä satoi, mutta Saarenmaalla koettiin siihen asti lämpimin kesäpäivä. Ennätyksellisen paljon oli pyöriä mukana, silti matkan teko lauttamatkoineen onnistui ihmeen hyvin. Jos nauru pidentää ikää, niin vuosia tuli roppakaupalla lisää. Todella mielenkiintoinen

Seppo Rönkkö on osallistunut kaikille ItäMaidon moottoripyöräretkille. Kuvassa myös puoliso Mirja– tällä kertaa koskenlaskuvarusteissa.

oli myös tutustuminen Halingaan, Viron suurimpaan maitotilaan. Joka reissulla tapahtuu jotakin, mitä muistellaan myöhemmin. Joskus oli hellettä 35 astetta ja ilmastointi ei toiminut hotellihuoneessa. Joskus on etsitty eksyneitä patikoijia ja pyörissäkin on riittänyt ongelmia. Kommelluksista on kuitenkin selvitty loistavasti ja kaikki ovat päässeet onnellisesti takaisin kotiin.”

Lasse Alasalmi, 39 Vuolijoki ”Ajatus moottoripyörän omistamisesta oli kytenyt jo mopopojasta lähtien. Aikuisiällä, seitsemän vuotta sitten tuli mahdollisuus hankkia pyörä. Päätöstä en ole katunut, vaikka kesän kilometrit tahtovat jäädä suhteellisen vähäisiksi töitten rajoittaessa harrastamista. Osallistuin nyt toista kertaa ItäMaidon moottoripyöräretkelle. Ne ovat olleet hyvin järjestettyjä, ei ole tarvinnut kuin liittyä porukkaan. Samanhenkisessä joukossa juttu luistaa ja kaikkien kanssa on helppo tulla toimeen. Jatkossakin tämä retki tulee olemaan kalenterissa aivan ehdottomasti. Se katkaisee mukavasti kesäkiireet. Kesä 2015 oli sateinen, mutta retkeä sateet eivät häirinneet kovin pahasti. Vain lähtiessä jouduin puskemaan ensimmäiset kaksi tuntia sadealueen läpi, ja huonot ajosaappaat vuotivat veden sisään. Sain matkan varrelta ostettua uudet vedenpitävät ajokengät. Retki oli laiva- ja lauttamatkoineen ja mutkaisine hyväkuntoisine teineen mukavan vaihteleva. Tietysti luonto oli hieno, ja etenkin Saarenmaalla oli kaunista. Pyörääni vaivanneista teknisistä ongelmista selvittiin mukana seuranneen huoltoauton työkaluilla ja tarvikkeilla.

Silja Koskinen, 45 Viitasaari ”Aloitin harrastuksen mopoiässä ja sitten siirryin kevariin. Sen jälkeen tuli todella pitkä tauko, ainakin 25 vuotta, ennen kuin neljä vuotta sitten hommasin taas oman pyörän. Yhteisellä moottoripyörällä isännän kanssa on ajeltu varmaan 20 vuotta. ItäMaidon retkelle olen osallistunut kahdeksan kertaa. Vain kaksi kertaa on jäänyt välistä. Vuosien varrelta olen saanut tutustua moneen mukavaan viljelijään, joita ei välttämättä näe muuten. Samanhenkisistä ihmisistä on tullut kavereita, siksi haluan lähteä reissulle aina uudestaan. Myös retkikohteet ovat aina olleet mielenkiintoisia. Viron matka oli tosi mukava. Käynti maitotilalla oli mielenkiintoinen ja Saarenmaasta jäi hyvät muistot. Upeaan Saarenmaahan olisi voinut tutustua enemmänkin. Aiemmilta reissuilta on erityisesti jäänyt mieleen koskenlasku Kuusamossa muutama vuosi sitten.”

Lasse Alasalmi nauttii ItäMaidon motoristiretkillä kesästä ja hyvästä seurasta mukavan harrastuksen parissa.

Ensimmäisellä retkelläni Keski-Suomen maisemissa minulla ei ollut kokemusta muodostelmassa ajosta. Kun ensimmäistä kertaa näin koko usean kymmenen pyörän letkan ajavan kumpuilevassa maastossa, silloin tuntui hienolta olla osa porukkaa.”

Silja Koskisella on takanaan jo kahdeksan pyöräreissua ItäMaidon porukalla.

Samanhenkisessä joukossa juttu luistaa ja kaikkien kanssa on helppo tulla toimeen. ItäMaito 2 / 2015

5


Harjuset haluavat nähdä tulevaisuuden valoisana.

Valion asioita on helppo seurata Valmasta, mutta tarvittaessa Aki ja Sanna Harjunen ottavat yhteyttä oman osuuskunnan edustajistoon tai johtoon.

Totta kai oma yritys kiinnostaa Lieksan Vuonisjärvellä Aki ja Sanna Harjunen keskittyvät maidontuotannon kehittämiseen omalla Lippiahon tilallaan. He luottavat siihen, että Valion ylimmässä johdossa istuvat maidontuottajat tuntevat omistajien arjen ja haasteet. Teksti Taina Voutilainen Kuvat Niko Nyrhinen

6

ItäMaito 2 / 2015

K

yllä tuottajan pitää olla oman yrityksensä asioista kiinnostunut, toteavat Aki ja Sanna Harjunen. Omaan tekemiseen vaikuttaa paljon se, mitä on tapahtumassa maitoalalla. ”Koetamme pysyä ajan hermolla. Tiedotteita ja markkinakatsauksia tulee seurattua kännykällä, tabletilla ja tietokoneella. Se kiinnostaa, mihin maailmalla ollaan menossa ja miten Valiolla menee. Jännittävin seurattava on tällä hetkellä maidon hinta”, he toteavat. Harjuset kiittelevät Valmaa edulliseksi ja nopeaksi viestintäkanavaksi. He ovat

huomanneet, että Valmaan tulee aiempaa enemmän ja nopeammin tietoa ja katsauksia. Myös päätösten taustat kiinnostavat, esimerkiksi Valmaan tullut tieto puolentoista sentin lisähinnasta olisi heidän mielestään ollut hyvä perustella vielä paremmin. ”Valiolla ja osuuskunnassa tehdyistä päätöksistä ja maitomarkkinoista voisi myös viestiä nykyistä tiheämmin. Asiat tapahtuvat nopeasti silloin, kun niitä tapahtuu. Tarvittaessa olemme yhteydessä paikallisiin osuuskunnan edustajiston jäseniin, tuotantoneuvojaan tai suoraan ylemmän hallinnon jäseniin.”


O mistaj u u s

Lehmäpaikkoja pystyy vielä lisäämään, joten uudistusta pitää olla kasvamassa.

Nykyisessä ItäMaidon edustajistossa on Lieksasta kaksi jäsentä. Lukumäärä ei ole ratkaisevaa, mutta Harjuset toivovat, että edustajistoon saadaan tulevaisuudessakin jäseniä omalta alueelta. Hinta vaihdellut ennenkin Valio hakee aina tuottajiensa maidon ja maksaa siitä sen, mitä pystyy. Isossa meijerissä maitoa tulee kuitenkin paljon ja siitä joudutaan tekemään myös vähemmän maitotuottoa tuottavia tuotteita, kuten maitojauhetta, ja ollaan vientivastuussa, pohtivat Harjuset. ”Iso laiva kääntyy hitaasti ja korvaavien markkinoiden hakeminen on hankalaa”, pohtii Aki Harjunen viitaten Venäjän rajan sulkeutumiseen reilu vuosi sitten. Positiivista on se, että maidon kulutus maailmalla kasvaa ja mahdollisuuksia löytyy. ”Tuotekehitys on tärkeää”, muistuttaa Sanna Harjunen. ”Erilaisia tuotteita on paljon, joten aina joillakin tuotteilla markkinoita jossain löytyy. Yhden tuotteen varassa meijerin myynti voi helposti tyssätä myyntisopimuksen menetykseen.” He arvelevat, että maidon hinta vaihtelee tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Kun 2000-luvun käyriä katsoo, vaihteluita on ollut ennenkin, toteaa Sanna. Ensimmäinen hinnanlasku viime syksynä ei vielä tuntunut kovin pahalta, mutta toinen lasku niinkin suurena heti perään yllätti, jatkaa Aki. Vakavaraisuus säilytettävä Valion vakavaraisuus tulee säilyttää, toteavat Harjuset. Keinoksi he esittävät uusien lisäarvotuotemarkkinoiden löytämistä, kuten Viola-juustoille Japaniin. Pelkällä maidolla ja maitojauheella ei pystytä kilpailemaan.

Sanna Harjusen mielestä Valio on mahdollistanut maitotilojen kehityksen Itä-Suomessakin.

”Maidontuottajien asettaminen Valiota vastaan on lehdistön propagandaa – mehän omistamme Valion ja Valio on mahdollistanut maitotilojen kehityksen myös Itä-Suomessa! Luotamme siihen, että Valio maksaa parhaan mahdollisen hinnan.” Harjuset myöntävät vertailevansa kilpaileviakin meijereitä, sillä he haluavat ymmärtää myös, mihin kilpailijoiden toiminta perustuu. Maitotuotteiden tuontia he eivät hyväksy, jos se tapahtuu kotimaiseksi mielletyn tuotemerkin verukkeella. Tuottajapalvelut tärkeitä Oma osuuskunta tarjoaa Aki ja Sanna Harjusen mielestä kattavat tuottajapalvelut. He pitävät oikeudenmukaisena sitä, että kilpailijoiden tuottajat jätettiin palveluiden ulkopuolelle. Valiolaiset tuottajat saavat palvelut nyt entistä nopeammin. He kiittelevät laboratoriopalvelujen nopeutta ja seuraavat aktiivisesti tankkimaito- ja tuotosseurantanäytteiden tuloksia. Säilörehurehunäytteitä otetaan vuodessa useita. Hyvä uutinen heille olikin se, et-

Lippiahon tila zz Aki ja Sanna Harjunen,

Lieksan Vuonisjärvi

zz Sukupolvenvaihdos tehty

vuonna 2012

zz 60-paikkainen

lypsyasemapihatto valmistui vuoden 2013 lopulla zz Peltoa käytössä noin 53 ha, kaikki nurmella zz Kasvustot uusitaan vihantatai kokoviljasäilörehulla

tä rehunäytteet ovat nyt ilmaisia. ”Vaikka ei rehuanalyysin hinta ennenkään ollut korkea.” ”Laatuneuvontaa käytimme entisen navetan bakteeriongelman ratkaisussa, mutta nyt ei ole tarvinnut olla yhteydessä tuotantoneuvojaan niin aktiivisesti,” Harjuset kertovat. Valmakaupan kätevyyttä he kiittelevät: aamukymmeneen mennessä tilatut tuotteet tulevat yöllä maitohuoneeseen. Läheisessä Lieksan myymälässä pariskunta käy ainakin kerran viikossa. ”Siellä näkyy entistä enemmän myös muita kuin maidontuottajia”, he ovat huomanneet. Peltoala tahdittaa kasvun Harjuset haluavat nähdä tulevaisuuden valoisana ja mennä eteenpäin. Pari vuotta sitten he rakensivat 60-paikkaisen lypsyasemapihaton, jossa he nyt lisäävät maitomäärää muun muassa panostamalla eläinten jalostukseen ja terveyteen sekä lisäämällä lehmäpaikkoja maltillisesti. Peltojen kunnostus salaojittamalla ja komponenttivaraston rakentaminen erilaisille tarvikkeille ovat myös suunnitelmissa. Mahdollinen lehmämäärä riippuu peltoalasta. Aki toivoo pääsevänsä palauttamaan hömppäpelloiksi kutsumiaan luonnonhoitopeltoja takaisin viljelyyn. Lieksassa on kuutisenkymmentä maitotilayrittäjää, mutta navettainvestointeja on tekeillä vähän. ”Peltoala on merkittävin investointeja ja tuotannon kehittämistä rajoittava tekijä, mutta koetaanko tilanne muutenkin niin huonoksi, ettei investointeja uskalleta suunnitella”, miettivät Harjuset. ”Kaikkien tuottajien pitäisi pohtia, miten tuotannon jatkaminen ja kehittäminen on mahdollista.” ItäMaito 2 / 2015

7


Navetta alle bud on monen tekijän summa

Jaana Rönkkö iloitsee uudesta navetasta ja siellä viihtyvistä lehmistä.

8

ItäMaito 2 / 2015

Veli Rönkkö vietti lukemattomia päiviä traktorissa ja kaivurissa rakennuksen maansiirtotöissä.


O mistaj u u s

Juottovasikoilla on tilavat ryhmäkarsinat uuden navetan kulmassa.

I Karjan ruokinnassa siirryttiin appeeseen uuden navetan myötä. Karja on lähes kokonaan holsteinrotuista.

jetin Iisalmelaisella Aholan tilalla onnistuttiin siinä, mitä kaikki rakentajat toivovat. Navetan kustannusarvio alittui reilusti. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

isalmen Varpasella seisoo uusi navetta mäenkumpareella ja sisällä lehmät hamuavat juuri jaettua apetta. Jaana ja Veli Rönkön olemus huokuu tyytyväisyyttä. Rakennuskesän väsymyksestä ei ole tietoakaan. Hyvän mielen takana on onnistunut rakennusprojekti, joka alitti kustannusarvion reilusti. Laskelmissa navetan veroton hinta lietesäiliöineen oli 930 000 euroa, mutta veroineen navetta saatiin pystyyn miljoonalla eurolla. Rönkköjen navettainvestoinnin taustalla on Päivi Rönkön, 21, vahva kiinnostus maidontuotantoon. Tilasta tehtiin yhtymä pian kaksi vuotta sitten ja puolet tilasta on tyttären nimissä. ”Päivi on pienestä pitäen ollut kiinnostunut maatilan töistä ja ajatuksia uudesta navetasta oli jo hänen ollessaan 16-vuotias”, Jaana Rönkkö kertoo. ”Vaikka meillä Velin kanssa on vielä 15 vuotta työuraa edessä, tuskin olisimme ilman Päivin kiinnostusta alkaneet rakentaa.” Päivi suoritti Mahis-tutkinnolla sekä lukion että maatalouden perustutkinnon ja jatkaa nyt AMK-agrologiopinnoissa Savonialla, missä hän oli haastatteluhetkelläkin. Työtä pelkäämättömältä naiselta onnistuvat työt niin navetassa kuin traktorin ratissakin. Osaava rakentaja tärkein tekijä Suurimmaksi tekijäksi onnistumisen kannalta Rönköt nostavat osaavan rakentajan. Kymmenkunta navettaa Ylä-Savoon rakentaneella RHE-rakennuksen Rauno Huuskolla oli kokemusta, joka säästi euroja. ”Hän tiesi, mitä tehdään, missä vaiheessa ja millä tavalla. Työmaalla oli miehiä aina vain tarvittava määrä ja hän tiesi edulliset ammattilaiset eri töihin”, Jaana Rönk-

kö kehuu. ”Kokeneen rakentajan merkitystä ei voi korostaa liikaa.” Suurin yksittäinen kustannussäästö saatiin maanrakennuksessa. Veli Rönkkö teki lähes kaikki kaivuutyöt omalla kaivurilla sekä ajoi hiekat ja murskeet rakennuspaikalle traktorilla noin kilometrin päästä. Kaikki tarvikkeet kilpailutettiin, tilattiin ja osin maksettiinkin jo talvella. Näin Rönköt saivat hyödynnettyä talviehdot eikä mitään tarvinnut hankkia kiireellä ja miettimättä. Rakentamisen aikana ostot olivat pieniä. ”Kilpailutus vie yllättävän paljon aikaa, joten se kannattaa tehdä talvella valmiiksi”, Rönköt vinkkaavat. ”Meitä peloteltiin ongelmilla, kun emme ottaneet kokonaispakettia yhdeltä toimittajalta, mutta hyvin sujui”, Jaana Rönkkö sanoo. ”Lujabetoni, Lohjan teollisuuskatot ja Ikkuna- ja Ovipari sopivat keskenään, mikä kunkin toimitukseen kuuluu. Puutteita ei ollut ja toimitukset tulivat ajallaan.” Mennyt kesä oli sateista huolimatta rakentajalle hyvä. Kun rakentaminen sekä maataloudessa että muuten oli hiljaista, olivat tarvikkeet edullisempia kuin vilkkaan suhdanteen aikaan. 

aholan tila zz Päivi, Jaana ja Veli Rönkkö,

Iisalmi

zz 50 lehmää, navetta täyttyy

ensi syksyyn mennessä

zz Keskituotos 10 500 kg zz Omaa peltoa 75 ha,

vuokrattua 30 ha, kaikki 5 km:n säteellä tilakeskuksesta

ItäMaito 2 / 2015

9


Lietesäiliön pohjan valussa käytettiin itse tasoittuvaa massaa. ”Betoniakin suorastaan tarjosivat, kun oli tehtaalla ollut niin hiljaista”, Jaana Rönkkö naurahtaa. Vain katon asennus oli viivästyttää hanketta, sillä rakentaminen eteni nopeammin kuin toimitusta sovittaessa oli arvioitu. Asennusporukalla oli kuitenkin toisen työmaan viivästymisen vuoksi kalenterissa tilaa ja katto saatiin päälle sovittua aiemmin. Onni oli mukana myös suurien valujen aikaan, sillä juuri ne päivät sattuivat olemaan kesän harvoja poutapäiviä. Eikä valuja tarvinnut sateen pelossa edes siirtää. Navetan parsi- ja lattiavalujen hiertämisen ja hionnan Rönköt teettivät siihen erikoistuneella yrityksellä. Lietesäiliön pohjan valussa käytettiin itse tasoittuvaa massaa, joka hieman kalliimmasta kuutiohinnastaan huolimatta tuli edullisemmaksi, kun tasoitustyötä ei tarvinnut tehdä. Navetan selvät sävelet Navetan suunnittelussa isot linjat olivat Rönköille selviä alusta saakka, piirustuksiksi ne teki Risto Korolainen. Vanhan navetan lannanpoistokoneen korjauksesta oli kokemusta riittämiin, joten slalomlannanpoisto oli sillä valittu. Ruokinnassa päädyttiin traktorin perässä kulkevaan apevaunuun. Mattoruokkija jäi kisasta paristakin syystä. Sen vaatima täyttöpöytä olisi tarkoittanut lisää rakennettavia neliöitä ja apevaunu on konerikon sattuessa helpompi korvata vaikka lainakoneella. Kolmirivisessä pihatossa on 62 lehmäpaikkaa ja takakierrossa 18 paikkaa, jossa ovat umpilehmät ja poikivat hiehot. Juotolla olevilla vasikoilla on navetasta eristetyssä tilassa yksilökarsinoita ja kaksi tilavaa ryhmäkarsinaa. Nuorkarja on vanhassa navetassa ja viisi vuotta sitten rakennetussa hiehopihatossa. Navetassa on luonnollinen ilmanvaihto säädettävien kennolevyikkunoiden ja avattavan harjan kautta. Omaa hyvää eläinainesta haluttiin hyödyntää mahdollisimman paljon, siksi suurin osa uuden navetan asukeista on karjan omia kasvatteja. Rönköt ostivat navettaa varten vain 15 vuosikasta hiehoa. 10

ItäMaito 2 / 2015

Lehmät ovat oppineet hyvin kulkemaan lypsettävänä. Ajettavia on vain muutama päivittäin.

Pehmeät parsipedit ovat olleet lehmille silmin nähden mieluisat.

”Lehmävasikoita on syntynyt viime aikoina paljon ja hiehoja poikii nyt pitkin talvea. Täynnä navetta on ensi syksyyn mennessä”, Jaana Rönkkö laskee. Vanhassa navetassa karjan keskituotos oli hieman yli 11 000 kiloa. Muutto uuteen ja runsas hiehojen määrä pudotti tuotosta muutaman sadan litran verran. Uskallus kannatti Pankin kanssa Rönköt kävivät ensimmäisiä keskusteluja yhtymän muodostamisen yhteydessä reilu vuosi ennen rakentamisen aloittamista. Rönköillä oli ajatus rakentaa kerralla navetta kahden robotin lehmämäärälle, mutta aloittaa tuotanto yhdellä robotilla. Pankin vaatimus kustannusten puristamisesta alle miljoonan euron lyhensi navettaa parilla kymmenellä metrillä. Laajennus tulee joskus jos on tullakseen, on tämän hetkinen suunnitelma.

Rönköt ovat kehittäneet tilaa pitkäjänteisesti ja pääosin tulorahoituksella, joten entiset velat eivät investoinnin rahoitusta estäneet. Pinta-alaa tilalla oli ollut karjaan nähden reilusti jo pidempään. Vanhaa navettaa oli laajennettu kahteen otteeseen 1990-luvulla ja vuonna 2010 hiehot olivat saaneet oman kylmäpihaton. ”Jos entistä velkaa olisi ollut enemmän, olisi investointi varmasti mietityttänyt enemmän”, Rönköt myöntävät. Maidon hinnan lasku kesken suunnitelmien ei Rönkköjä säikäyttänyt. Laskelmat oli tehty 35 sentin litrahinnalla ja sillä investointi näytti onnistuvan ajankohtaan nähden hyvin. Kun navetta nousi edullisemmin, on pelivaraa laskelmia enemmän. ”Toki talous vaatii tarkkuutta ja omat hyvät karkearehut, mutta joskus riski on vain uskallettava ottaa. Nyt tuntuu, että se kannatti”, Jaana Rönkkö tiivistää koko perheen tunnelmat.


O mistaj u u s

Pankki rahoittaa kun perusta on kunnossa Pankki rahoittaa edelleen mielellään investointeja, jotka ovat tarkkaan harkittuja ja jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset täyttyvät. Teksti ja kuva Eeva-Kaisa Pulkka

”Yrittäjä ja rahoittaja ovat samassa veneessä ja on ilo katsoa, kun yrittäjä pärjää”, sanoo Pohjois-Savon Osuuspankin maataloussektorin rahoitusjohtaja Ari Mähönen Iisalmesta. Vaikka maidon markkinatilanne on nyt vaikea, navettarakentamiselle aika on Mähösen mukaan itse asiassa hyvä. Investointitukien ehdot ovat edellistä kautta paremmat, ammattitaitoisia rakentajia on vapaana ja tarvikkeiden hinnat hyvin kilpailutettavissa. Isoon investointiin ryhtyvällä tilalla tuotantoa on pitänyt kehittää pitkäjänteisesti jo paljon ennen navettasuunnitelmia. Pellot on kunnossa ja konehankinnat tehtynä. ”Jos tilaa on kehitetty jo pitkään ja kannattavasti, on monia hankintoja tehty tulorahoituksella eikä kaikkea tarvitse laittaa uusiksi investoinnin myötä. Näin olemassa oleva velkamääräkin on kohtuullinen”, Mähönen sanoo. l

Hyvä tuotos ja kulukuri Mähönen ottaa esimerkiksi yhden robotin eli noin 70 lehmän navetan. Pankin näkökulmasta omaa peltoa tulisi olla 50 hehtaaria ja vuokramaat lisäksi. ”Oma pelto tuo tilalle vakavaraisuutta ja varmistaa rehuomavaraisuuden karkearehujen suhteen”, Mähönen sanoo. Karjan keskituotoksen tulisi olla vähintään 9 000 kiloa. Tilalla on oltava näyttöjä, että meijeriin lähetettävässä maidossa päästään vähintään 600 000 litraan robottia kohti. ”Parinsadan tuhannen litran ero tekee rahassa jopa 90 000 euroa. Tuotetun maidon määrällä ja maidon tilakohtaisella hinnalla on siten ratkaiseva merkitys”, Mähönen laskee. Tuotantokustannuksissa suurimmat erot ovat rehukustannuksissa.

Harkittu, hyvin suunniteltu ja kannattavan tuotannon edellytykset täyttävä investointi saa rahoituksen, lupaa Ari Mähönen.

Hintaa esimerkin navetalle ei saa kertyä yli miljoonaa euroa. Mähönen sanoo suoraan, että kaikkia höysteitä ei navettaan saa. ”Projektin hallintaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Kustannuksissa ei saa tulla takavuosien kymmenen, kahdenkymmenen prosentin ylityksiä”, Mähönen korostaa. ”Katsomme tarjoukset pankissa ennen töiden aloittamista, jotta ne ovat kustannusarvion raameissa.”

Täytöt ja pihatyöt ylittävät budjetin helposti. Suurin kustannusheitto tulee Mähösen kokemuksen mukaan pohjatöissä. Täytöt ja pihatyöt ylittävät budjetin helposti, eikä kaikkia liittymiä lasketa kustannusarvioon. Myös tuotannon ylösajo tulee olla mietitty ennen investointiin lähtemistä. Uusien eläinten ostot ja poikimisten rytmitys on suunniteltava hyvissä ajoin, jotta tuotanto ei notkahda ja ostoeläimet eivät tuo tarttuvia tauteja. Osaaminen onnistumisen tae Investointien laskemissa käytetään nyt 36–

38 sentin maidonhintaa. Tulevina vuosina Mähönen uskoo hinnan nousevan hitaasti ja yli 40 sentin tuskin päästään pitkään aikaan. Hintaeron muuhun Eurooppaan nähden hän uskoo säilyvän entistä kapeampana. ”Hinnan vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja se edellyttää tiloilta tarkempaa suunnittelua. Hyvinä aikoina on kerrytettävä kassavaroja, joilla mennään huonon ajan yli. Niin kovaa ei saa mennä eteenpäin, että kaikki tuotot käytettäisiin investointeihin. Pelivaraa on jätettävä”, Mähönen suosittaa. Tilan menestymisen takana on aina yrittäjän osaaminen. Peltoviljelyn, karjanhoidon ja taloudellisen osaamisen rinnalle Mähönen nostaa taidot johtamisessa ja sosiaalisissa suhteissa. Viimeksi mainitut korostuvat tilakoon kasvaessa, kun kaikkea ei voi tehdä enää itse. Riskejä voi hallita tekemällä varovaiset laskelmat, panostamalla osaamiseen sekä huomioimalla riskit ja varautumalla niihin. Investointia suunnittelevan kannattaa olla yhteydessä pankkiin hyvissä ajoin, viimeistään piirustuksia ja kustannusarviota mietittäessä. Vuoropuhelu pankin kanssa tuottaa yleensä ratkaisun, jossa lähtökohdat ja riskit huomioiden on riittävät edellytykset kannattavaan toimintaan. ItäMaito 2 / 2015

11


Loppuvuoden rutistus on meneillään Valiossa. Ollaan suuren myyntisesongin kynnyksellä ja samalla neuvotellaan asiakkaiden kanssa vuoden 2016 volyymeistä, hinnoista ja toimenpiteistä. Nyt jos koskaan on tärkeää onnistua. Teksti ja kuva Raila Aaltonen

Euroopan korkeinta

maidon hintaa hakemassa

J

ohtaja Iiro Wester analysoi markkinatilannetta viileästi työhuoneessaan pääkonttorin kolmannessa kerroksessa. Westerillä on vastuullaan yrityksen myynti Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, sekä yhtiöt Ruotsissa ja Kiinassa. Helsinkiläistaustaisesta Hankenin kasvatista tuli valiolainen vasta kolme vuotta sitten, kun hänet nimitettiin Valio Sverige AB:n toimitusjohtajaksi Tukholmaan. Kokemusta päivittäistavarakaupasta ja brändimarkkinoinnista hän oli kerryttänyt muun muassa Mölnlycken, Nestlén ja Fazerin palveluksessa. Viime vuonna toimitusjohtaja Annikka Hurme nimitti Westerin Valion johtoryhmään ja muuttokuorma ajettiin Tukholmasta Espooseen. 12

ItäMaito 2 / 2015

Merkkituotteilla tuottoa maidolle ”Suomessa taistellaan markkinoista. Kokonaismarkkinat eivät kasva, joten on taisteltava lisämyynnistä ja kasvatettava myynnin lisäarvoa. Ruotsissa merkittävä kasvu on kuitenkin mahdollista”, Wester näkee. Yksi kuluvan vuoden selvistä muutoksista kotimaan kaupassa liittyy hänen mukaansa hintoihin. Niiden merkitys ostopäätöksessä on korostunut ja kaupat ovat lähteneet kilpailuun hintajohtajuudesta. ”Suomessa ostovoiman heikentyminen näkyy vähittäiskaupassa. Kauppojen omat merkkituotteet ovat ottaneet vahvaa asemaa ja hallitsevat perusmaidon markkinoilla.” Silti kaupat eivät ole toistensa klooneja, vaan asiakkaiden hintastrategiat poikkeavat. Toiset haluavat jatkuvasti alhaista hintaa, toiset teräviä hintakampanjoita.

”Kaupalle on entistä tärkeämpää vastuullisuus, suomalaisuus, laatu ja tuote­ kehitys. Ne ovat kaikki Valion vahvuuksia.”


M arkkinat ja e d u nvalvonta

Iiro Wester antaa täydet pisteet suomalaiselle maidolle. Sen laadusta voi puhua leuka pystyssä missä päin maailmaa vaan, sanoo suuren osan elämästään ulkomailla asunut mies.

”Me ei voida hintakilpailuun lähteä maidontuottajien kustannuksella. Panostamme merkkituotteisiin, joiden avulla tavoitellaan korkeaa maitotuottoa. Ne tuovat lisäarvoa asiakkaalle ja kuluttajille. ” Strateginen tavoite koko tuotanto- ja myyntiketjussa on vakaa ja Euroopan korkein maidon hinta, Wester muistuttaa. ”Kun Valion asiakkaat, eli suomalainen kauppa menestyy, se tuo menestystä myös Valiolle ja sen omistajille.” Isokin voi olla paikallinen Onneksi kaupankäynnissä on muitakin säätimiä kuin hinta. Westerin mukaan erilaistaminen on tullut Valion asiakkaille yhä tärkeämmäksi keinoksi pienentää hintariippuvuutta. Kaupat pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan esimerkiksi palvelutason

ja valikoiman avulla. Myös aukioloajat ja paikallisten asiakkaiden tunteminen ovat erilaistamisen keinoja. Tässä Valio auttaa asiakkaitaan korostamalla esimerkiksi paikallisuutta. Farmarimessuilla Valion osastolla maisteltiin pohjoiskarjalaisesta maidosta Joensuun tehtaalla valmistettua Polar-juustoa. Paikallisia juustoversioita on kokeiltu muutamalla paikkakunnalla. Kaupalle ovat nousseet entistä tärkeämmiksi myös vastuullisuus ja suomalaisuus, laatu ja tuotekehitys, tilaus-toimitusketju sekä kampanjoiden toimivuus. ”Kaikki nämä ovat Valion omia vahvuuksia, siksi olemme haluttu sparrauskumppani kaupalle. Yhteistyö auttaa pääsemään hintakeskeisestä keskustelusta. Innovaatioiden ja parannusten kautta pystytään nostamaan meijerituotteiden lisäarvoa”, Wester sanoo. ”Kaikki maito on jalostettava mahdollisimman korkeakatteisiksi tuotteiksi. Valikoimaa uudistetaan jatkuvasti, uutuuksia tulee vuosittain yli sata. Yksi suurimmista asiakkaista on sanonut: kukaan ei osaa luoda oikeita uutuuksia siten kuin Valio.” Tehokkuus ja kannattavuus edellyttävät, että lisäarvotuotteiden rinnalla on aina maidon käytön kannalta tärkeitä tuotteita. Ruotsi kasvaa, Venäjällä pysytään Maidon hinnan pudottua koko EU:ssa halpoja maitoja, juustoja ja kermoja tulee Euroopasta Suomen markkinoille. Teollisuuden omien asiakkaiden heikentynyt ostovoima alentaa Valion teollisuustuotteiden kysyntää ja painaa hintoja. Suurkeittiöasiakkaista erityisesti julkinen puoli on kovassa paineessa, Wester summaa kuluvan vuoden näkymiä food service -toimialueella. Ruotsi sen sijaan kasvaa mukavasti. Siellä Valion vahvuutena ovat jugurtit ja laktoosittomat tuotteet. Wester on tyytyväinen myös laktoosittomien tuotteiden menestykseen Tanskassa. Vuodessa niillä on saatu haltuun kolmannes segmentin markkinoista, jotka tosin ovat Tanskassa vielä pienet verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. USA:n markkinoille Valio tuo juustoja Suomesta ja valmistaa niitä myös paikallisesti. Uutuus, kuluttajapakattu voi, on saanut hyvän alun; sitä kantaa eurooppalaisen voin vanhastaan vahva laatumielikuva. ”Kiinassa talouden kasvu on valitettavasti hidastunut, mikä heijastuu asiakasyritysten myynnin kautta Valioon”, Wester kertoo. Valion kiinalaisen myyntiyhtiön asiakkaina on pääasiassa lastenruokayrityksiä. Niille on tärkeää tuotteiden

Tiesitkö tämän Valion voista? zz Ranskassa Valio on viiden suu-

rimman teollisuusvoin toimittajan joukossa. Valion voin rakenne ja koostumus toimivat croissantin teossa kilpailijoita paremmin, ja siksi voista saadaan siellä parempi hinta kuin maailmanmarkkinoilla.

korkean laadun ja jäljitettävyyden ohella Valion läpinäkyvä liiketoimintamalli. Pakotteista huolimatta liiketoiminta jatkuu myös Venäjällä. Paikalliset laatuvaatimukset ylittävästä raakamaidosta tehdään sulatejuustoa ja jugurtteja, joilla säilytetään hyllytila kaupoissa sekä pidetään merkki asiakkaiden ja kuluttajien mielessä. ”Näin olemme valmiita toimimaan laajalla skaalalla heti kun tuontikielto poistuu.” Laadukkaasti ja tehokkaasti Valio pystyy vaikeanakin aikana jalostamaan kaiken vastaanottamansa maidon ja korvaamaan Venäjän viennin muulla viennillä. Hintataso on kuitenkin laskenut selvästi, koska kuluttajatuotteet korvataan viennissä nyt teollisuustuotteilla. Westerin mukaan myyntiä pyritään näissä tuotteissa kääntämään lisäarvotuotteisiin, kuten laktoosittomaan maitojauheeseen. ”Tuotekehitys- ja vientiosaaminen, ne ovat pitkällä tähtäyksellä tie, jolla menestymme”, Wester uskoo. Töitä on tehty hartiavoimin, ja vuoden aikana vientiä on aktivoitu pariinkymmeneen uuteen maahan aiempien noin 40:n lisäksi. Evira hakee parhaillaan maahyväksyntää suomalaiselle elintarvikeviennille Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, mutta prosessit voivat kestää vuosia. ”Uusien kuluttajamarkkinoiden etsintä Euroopassa ja Aasiassa vaatii huolelliset liiketoimintaselvitykset ja perehtymisen markkinoihin. Pyrimme kuitenkin mahdollisimman ripeisiin ja suoraviivaisiin suorituksiin” Wester muistuttaa, että tekemisen laatu maidosta lähtien aina valmiiden tuotteiden toimitukseen asti on pidettävä korkealla tasolla ja tehokkuutta parannettava jatkuvasti. ”Meillä on suomalaista maitoa ja maailmanluokan taitoa!” sanoo Wester. ”On myös muistettava, että kotimainen elintarviketeollisuus tuo merkittävästi verotuloja Suomeen. Teemme parasta, joka ikinen päivä.” ItäMaito 2 / 2015

13


Teksti Raila Aaltonen Kuvat Kimmo Brandt

Edunvalvonnan parantamisen tarve synnytti Maitovaltuuskunnan kaksikymmentä vuotta sitten ajamaan maidontuottajien yhteisiä etuja. Työ on ollut menestyksellistä, mutta valmiiksi se ei tule.

Yhtä köyttä edunvalvonnassa

P

erustamisen aikoihin ala oli rämpinyt pitkään. Meijeriliitot oli lopetettu, eikä osuuskunnilla ollut yhteistyöelintä. EU:hun liittymisen yhteydessä tapahtunut ”suuri puhallus”, jossa maitoala jäi vaille varastokorvauksia äkkinäisen hintojen pudotuksen yhteydessä, oli maitomiehille viimeinen pisara. ”Päätettiin luoda edunvalvontaelin, jonka ääni varmasti kuuluisi”, muistelee yksi valtuuskunnan puuhamiehistä ja sen ensimmäinen puheenjohtaja Matti Rinta-Kohtamäki. ”Oli sitä yritetty aiemminkin. Meidän yritys onnistui, joskin kaksi vuotta liian myöhään”, hän sanoo EU-jäsenyysehtoihin viitaten. Isokyröläisen Rinta-Kohtamäen keskustelukumppanina MTK:n neuvotteluhuoneessa on maitoasiamies Ilkka Pohjamo. Maitoasiamiehen vakanssi perustettiin osuuskuntien rahoituksella heti valtuuskunnan aloitettua toimintansa. Pohjamo on hoitanut pestiä syksystä 2014. Suomessa toimivan päätoimisen maitolobbarin lisäksi Maitovaltuuskunta rahoittaa puolet Brysselissä toimivan kotieläinasiamiehen kuluista. ”Enää ei maitoalan yli kävellä”, toteaa Pohjamo. ”Sitä tässä haettiin ja onnistuttiin. Yhdestä suusta tuleva viesti on tehokas.” Suuri murros käsillä Osuuskuntien edustajista koostuva maitovaltuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa, tarpeen vaatiessa useamminkin. Valtuuskunta nimeää seitsemän jäsentä MTK:n 12-henkiseen maitovaliokuntaan, joka on koolla lähes kuukausittain. Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja on yksi jäsenistä. 14

ItäMaito 2 / 2015

Maitovaltuuskuntaa suunniteltaessa pohdittiin muun muassa sitä, asemoidaanko toiminta MTK:n vai Pellervo-Seuran yhteyteen. Rinta-Kohtamäki pitää lopputulosta onnistuneena, joskaan ihan rypyttömästi ei yhteistyö alkuun sujunut. ”Ei siellä tykätty, että me hoidimme asioitamme suoraan maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Mutta muuten emme olisi saaneet asiaamme etenemään. Nyt 20 vuoden jälkeen toiminnalla on selvät sapluunat ja valmiit kontaktit kotimaan lisäksi myös Brysselissä.” Se onkin onni, sillä ajat ovat jälleen maitoalalle vaikeat. Pohjamon mukaan tiloilla eletään yhtä suurta murrosta kuin valtuuskunnan perustamisen aikoihin, mutta syyt ovat toiset ja vain osa ongelmista on kotimaista perua.

Edunvalvonnassa keskitytään nyt henkiinjäämistaisteluun, kuvaavat Matti Rinta-Kohtamäki ja Ilkka Pohjamo. Maitovaltuuskunnan työ on tärkeämpää kuin koskaan.


M arkkinat ja e d u nvalvonta Suomi ei ole irrallinen turvallinen alue, vaan koko EU:n maitomarkkinat on saatava tasapainoon.

Tuottajat maksavat edunvalvonnan zz  Edunvalvonnan kulut ka-

tetaan jäsenosuuskuntien jokaiselta maitolitralta perittävällä maksulla zz  Maksu on 1,56 snt/ 1 000 l zz  Osuuskunta ItäMaidon osuus potista on 25,5 %

”Kiintiöjärjestelmä päättyi puoli vuotta sitten ja nyt maidontuotanto kasvaa Euroopassa todella nopeasti, kesä–heinäkuun kasvu oli neljän prosentin luokkaa. Korkeasuhdanteen jälkeen maidon hinta tuli kovaa alas, mutta se ei riitä hillitsemään tuotannon kasvua.” ”Venäjän rajan sulkeutuminen viime vuoden elokuussa oli Suomessa kova isku, ja hintojen hyvä kehitys pysähtyi kuin seinään. Tuottajat tiesivät että puskureita on kerättävä, kun kiintiöiden päättyessä hintavaihtelut lisääntyvät, mutta vastapakotteiden vuoksi kassat tyhjenivät jo ennen sitä.” Lisävaikeutta kuluvaan vuoteen tuo vielä EU:n ohjelmakauden vaihtuminen, joka myöhästyttää tukien maksatuksia. Kotimaisen kaupan halpuutustoimienkin epäillään nakertavan maidon hintaa, vaikka kaupan johtajat sen julkisuudessa päättäväisesti kieltävät.

Litratuki säilytettävä Kilpailu on kiristynyt myös hankinnassa, mutta Maitovaltuuskunnan toimintaan se ei vaikuta, vakuuttavat Pohjamo ja Rinta-Kohtamäki. ”Valtuuskunnassa on edustettuna 95 prosenttia maidontuotannosta. Yhtenäisyyden turvaa se, että edunvalvonnassa ei puututa maitobisnekseen.” Halpojen ulkomaisten juustojen vyöry Suomeen on kaikkien yhteinen päänsärky, sillä ne syrjäyttävät markkinoilta kotimaista maitoa kymmenkertaisesti volyyminsä verran. Valtuuskunta näkeekin välttämättömäksi, että maidon tarjontaa säädeltäisiin edes tilapäisesti EU:n tasolla. ”Suomi ei ole irrallinen turvallinen alue, vaan koko EU:n maitomarkkinat on saatava tasapainoon”, Pohjamo ja Rinta-Kohtamäki näkevät.  ItäMaito 2 / 2015

15


M arkkinat ja e d u nvalvonta ”2000-luvulla Maitovaltuuskunta loi kiintiösakkojärjestelmän, jolla maitomäärien ylitys saatiin kuriin. Sakot palautettiin alalle, kun tilanne oli saatu hallintaan. EU:ssa oli vaikea uskoa, että tämä onnistui alan omin toimin ja vapaaehtoisesti”, Rinta-Kohtamäki muistuttaa. ”Valtuuskunta ehdotti tukioikeusmallin ottamista käyttöön kiintiöjärjestelmän päättyessä, mutta se ei sopinut ministeriölle.” Pohjoista litratukea valtuuskunta on puolustanut koko ajan. Tiedossa myös oli, että komissio puuttuu tukeen, koska C-alueelle määrätty tuotantorajoite on 2000-luvun mittaan useammin ylittynyt kuin alittunut. ”Tilanne on ollut vaikea ennenkin.” ”Tuki alenee ja kaikki kärsivät ylitysten vuoksi, mutta vapaaehtoinen rajoittaminen ei onnistu, koska maitotili on tiloille ainoa tulo. Suomi pyrkii eroon pohjoisen tuen litrarajoitteesta”, sanoo Pohjamo. Selviytymisestä kehittämiseen Suuri sektori tarvitsee tehokkaan edunvalvonnan. Pohjamo ja Rinta-Kohtamäki uskovat, että hyvällä yhteistyöllä selviytymiskamppailusta päästään jälleen kehittämään toimintaa tiloilla. Akuutit ongelmat vaativat energiaa ja sitovat voimia, mutta pitkässä juoksussa Maitovaltuuskunnan työtä linjaa aina viideksi vuodeksi kerrallaan luotava strategia. Siinä linjataan suomalaisen maidon menestymisen mahdollisuudet: turvallisten ja puhtaiden maitotuotteiden kysyntä maailmalla tulee kasvamaan ja Suomessa on paras maidon laatu koko EU:ssa. Pohjamo antaa tunnustusta maidontuottajille. ”He ottavat edunvalvonnan tosissaan ja ovat valmiita uhraamaan omaa aikaansa huolimatta suuresta työmäärästään.” Rinta-Kohtamäki toivottaa menestystä ja yksituumaisuutta valtuuskunnan työlle. ”Maidontuotanto pitää pystyä säilyttämään kaikilla alueilla Suomessa. Tilanne on ollut vaikea ennenkin ja silti yhdessä on onnistuttu monenmoista tekemään. Sama pätee ”Yhdestä suusta tuleva viesti on tehokas.” tänä päivänä.”

EU-lobbausta paikan päällä l  Suomalaiset maataloustuottajajärjestöt MTK ja SLC

sekä tuottajaosuuskunnat perustivat yhteisen edunvalvontatoimiston Brysseliin vuonna 1991. Aluksi siellä työskenteli vain yksi MTK:n edustaja ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja. Iskujoukkoa vahvistettiin 1997 perustamalla kotieläinasiamiehen vakanssi.

Ensimmäisenä tehtävään nimitettiin Pekka Pesonen, ja hänen jälkeensä Hanna Leiponen-Syyrakki ja Marjukka Manninen. Nykyinen kotieläinasiamies Jonas Laxåback hoiti tehtävää vuoden ajan jo ennen Mannista ja palasi tutun työpöydän ääreen 2013. Maitovaltuuskunta on suurin toimeksiantaja ja rahoittaja. Toisen puolen kotieläinasiamiehen palkasta kustantavat Munakunta, Österbottens Kött, LSO Osuuskunta ja A-tuottajat yhdessä. Pellervo, MTK ja SLC maksavat toimiston kustannuksia ja ovat siten osaltaan rahoittamassa kotieläinasiamiehen työtä Brysselissä. Kaikkiaan toimistossa työskentelee tänä syksynä kuusi suomalaista. ”Asiamiehen toimenkuvaan kuuluvat kaikki EU:ssa käsiteltävät kotieläintuotannon poliittiset kysymykset, Laxåback kertoo. ”Seuraan myös maatalouspolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja osuustoimintaan liittyviä asioita.” Kotieläinasiamies pitää kotimaassa toimivat intressitahot ajan tasalla EU:ssa käytävistä keskusteluista, joten työn ytimessä on tiedottaminen taustaryhmille. Maitoalalla on tänä vuonna tapahtunut isoja asioita, mikä on työllistänyt Laxåbackia monella rintamalla. Hän kertoo keskustelleensa komission maatalouspääyksikön (DG Agri) virkamiesten kanssa maidon tukimaksatuksista ja kriisirahasta ja käyneensä puhumassa maatalouskomissaari Phil Hoganin kabinetin kanssa maitokriisistä. Tiedon vaihto Copa-Cogecan jäsenorganisaatioiden maitoasiantuntijoiden kanssa on olennainen osa työtä. Maitoasiamies välittää suomalaisten kannat eurooppalaisia tuottajia ja tuottajien osuuskuntia edustavalle CopaCocegalle, joka ottaa tuottajien nimissä kantaa EU:n maitopolitiikkaan. Lisäksi Laxåback pitää parlamentin suomalaisjäsenet ajan tasalla siitä, miten maitoalalla menee Suomessa. Maitovaltuuskunnan näkemykset kriisipaketista ja sen rahoituksesta ovat kotieläinasiamiehen ansiosta meppien tiedossa. ”Pidän tiiviisti yhteyttä Simonkadulle Ilkka Pohjamoon ja Maitovaltuuskuntaan ja raportoin viikoittain kirjallisesti, missä mennään”, kertoo suomalainen maitolobbari Brysselistä.

Kotieläinasiamies pitää mepit ajan tasalla siitä, miten maitoalalla menee Suomessa. 16

ItäMaito 2 / 2015


Kuvitus: Päivi Liikamaa

H y vinvointi

6

kohdan ohjelmalla

virkeys säilyy

Teksti Sonja Vaaraniemi

Kun arki tuntuu kuormittavalta, ota käyttöön asiantuntijan vinkit elämänhallinnan parantamiseksi. Valion Lapinlahden tehtaan henkilöstöjohtaja neuvoo, miten työnilo ja virkeys säilyvät.

1 Rytmitä arkea ja luo rakennetta

Rytmitä arkea niin, että teet jotain muuta, kun päivän työt on tehty. Keho ja mieli tarvitsevat lepoa. Levänneenä työt sujuvat paremmin. Voit olla tyytyväinen kun tämän päivän työt on tehty. Suunnittele milloin teet tärkeät ja kiireelliset työt. Kun aikataulu on paperilla tai kalenterissa, voit keskittyä siihen mitä kulloinkin teet. Ajankäytön rakenteet lisäävät elämänhallinnan tunnetta. 2 Kriittisissä tilanteissa lisää liikuntaa

Elpymisliikunta auttaa palautumaan myös raskaasta fyysisestä työstä. Liikunta tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Aivot toimivat paremmin liikkuen elpyvillä ihmisillä, tätä lisäkapasiteettia yrittäjä tarvitsee.

3 Aivot tarvitsevat myös tuuletusta

Muuta tarkkaavaisuuttasi suuntaamalla huomio pois kuormittavista asioista silloin kun se ei ole välttämätöntä. Harrastukset, järjestötoiminta ja yhdessä olo läheisten ja ystävien kanssa, lyhytkin matka tai retki voivat olla sopivia keinoja kohdistaa ajatukset miellyttäviin asioihin. Toisten auttaminen on yksi tapa suunnata huomio ulospäin. Kiinnostu toisen työstä ja haasteista, arvosta ja ota vastaan arvostusta. Tukemalla muita kartutat yhteistä sosiaalista pääomaanne, joka tukee myös sinua. Läsnä oleva kuunteleminen rentouttaa ja alentaa kehon aktiivisuustilaa; laskee pulssia ja verenpainetta. 4 Mieti mistä saat voimavaroja

Kiinnitä huomio siihen, mistä työpäivän

aikana nautit. Juttele perheesi kanssa päivän päätteeksi, mitä saitte aikaan, mitä mukavaa tai innostavaa tapahtui tänään. Tunnista päivittäiset ja yksittäiset ilonaiheet ja ”juhlista” niitä, pienistäkin iloisista asioista voi tehdä merkityksellisiä. Tunnista oma osaamisesi. Meidät on usein opetettu tunnistamaan itseltä puuttuvia asioita. Mieti, miten käytännössä toimit ja tunnista siinä omaa osaamistasi. Voisiko osaamistasi soveltaa jollakin muulla tavalla? Kahdella on osaamista ja voimavaroja enemmän kuin yhdellä ja porukalla voidaan tehdä jo talkoita. Hyödynnä muiden elämänkokemusta ja osaamista ja jaa omastasikin. Ihmiset oppivat eniten toisiltaan ja kokeilemalla uusia asioita. Pienikin kurssi tai koulutus voi avartaa omia urautuneita ajattelutapoja.  ItäMaito 2 / 2015

17


Istuuko nenälläsi norsu vai hyttynen? Käänny ammattiauttajan puoleen, jos et pääse eroon kuormittumisesta omin voimin tai lähipiirin tuella. Älä turhaan arastele. Ammattilaisilla on paljon kokemusta vastaavista tilanteista ihmisten elämässä ja miten niistä selvitään. Lisäksi voit löytää itsestäsi puolia, joita et ole tähän asti edes tunnistanut. 5 Kehitä ajatteluasi

Mieti, mitä positiivisiakin puolia ongelmatilanteissa tuli näkyväksi. Muuta asioiden merkityssisältöjä. Se kasvaa, mihin kiinnität huomiota. Asioiden suhteellistaminen: istuuko nenälläsi norsu vai hyttynen? Väsyneenä ja stressaantuneena hyttyset näyttävä norsuilta, eivätkä ratkaisut löydy yhtä helposti kuin levänneenä. Osita suunnittelemasi työ vaiheisiin ja tee yksi vaihe kerrallaan. Onnittele itseäsi kunkin vaiheen jälkeen! Ratkaisukeskeinen ajattelu: ongelmakeskeisyys (miksi-kysymys) suuntaa ajatuksia menneisyyteen ja lisää kuormittuneisuuden kokemusta. Ajatusenergiaa voi suunnata toimintaan niiden asioiden hyväksi, joihin voi vaikuttaa siihen suuntaan, kuin toivoo niiden olevan. Keskitä huomio­si niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. Ajattelu on tärkein inhimillinen resurssimme. Kiertävätkö ajatuksesi kehää? Se on aivan tavallista, koska yritämme liikaa kerralla eli sekoitamme tunteet, informaation, logiikan, toiveet ja luovuuden. Kokeile erotella asioita ja niiden eri puolia (esim. tunteet ja informaatio). 6 Kehitä itsetuntemustasi ja ihmissuhteitasi

Opettele tunnistamaan omia stressi- ja tunnereaktioita: mitä ajattelin kun pinna kiristyi? Jos tunnereaktio on kuormittava, mieti johtuiko se pelkästä havainnosta, vai sen tulkinnasta? Kun sanot: ”Minusta tuntuu että…”, mieti, onko se tunteesi vai ajatuksesi jostain asiasta. Millainen olet seurassa? Päästätkö valituksen valloilleen asioista, joihin et voi vaikuttaa vai keksitkö mukavaa ilmapiiriä rakentavia puheenaiheita? Oletko tarvittaessa hyvä kuuntelija? Vaali ihmissuhteitasi, tarvitset niitä. 18

ItäMaito 2 / 2015

Maitoauton matkassa Heinäkuisella matkallani keräilyauton kyydissä näin paitsi maidonkeräilyä tiloilla, myös vireitä kyliä maatalojen liepeillä, lehmiä laitumilla ja jopa kyläteatterin! Teksti ja kuvat Sonja Vaaraniemi


H y vinvointi

A

loitin Valion Lapinlahden tehtaiden henkilöstövastaavana vuoden 2014 syyskuussa erikoisissa ja jokseenkin historiallisissa merkeissä. Suoritin Valio-tutkinnon keväällä ja sain oppia ymmärtämään paremmin, miten ammattimaista ja tarkkaan valvottua yritystoimintaa maidontuotanto on. Korhosen Arin kanssa juttelimme jo kevättalven aikana alustavasti suunnitelmasta lähteä keräilyauton matkaan kierrokselle maakuntaan. Sopiva tilaisuus tuli heinäkuun alussa. Tuottajien tapaamisen kannalta ajankohta ei ollut paras mahdollinen; peltotyöt olivat monilla vielä kesken ja sateinen kevät ja kesä olivat olleet varsin haasteelliset viljelijöille. Toisaalta joillakin alkoi jo lomalle pääsy olla todellisuutta. Sain kuitenkin ripeällä kierroksella tavata muutaman tuottajan ja vaihtaa hieman kuulumisia. Kuljettaja Tommi Turunen tuli hakemaan minut tehtaalta aurinkoisena torstaiaamuna ja suunnistimme tallilta Varpaisjärveä kohti. Maitoautoyrittäjällekin kesäinen ja aurinkoinen päivä on mieluinen työpäivä. Rekan huojuntaa aistien alkoi hahmottua toisenlainenkin näkökulma itäsuomalaiseen maantiestöön; säiliön täyttymisen tila tilalta saattoi tuntea rekan liikkeissä melko selvästi. Saatoin kuvitella jo olosuhteet syksyn pimeillä ja talven lumisilla tai liukkailla keleillä! Maitoauton tarkkaan mitoitetusta aikataulusta huolimatta ehdin nähdä erilaisia navettoja ja luonnollisesti maidon siirtoa tilasäiliöistä autoon. Oli hienoa nähdä livenä auton laitteiden toimintaa ja tutkailla lastin tilannetta tietokoneen päätteellä ohjaamossa. Paikan päältä saa myös hieman paremman käsityksen maidonkeräilyprosessin yhteistyöstä tilojen kanssa. Ja työtahdista, kun tietää, että maitoauto noutaa maidon joka toinen päivä tilalta, vuoden ympäri. Keräilyn on pysyttävä jotakuinkin lypsyn kanssa samassa tahdissa ja päinvastoin. Päivän reitillä poikkesimme 22 tilalla. Maidontuottajat olivat saaneet etukäteen tiedon vierailustani, mutta kylvötyöt olivat monella tilalla vielä pahasti kesken. Ehkä siitä johtuen tapasimme vain muutamia tuottajia ja ehdimme jutella hetkisen. Loma- ja pihatunnelmia Loma oli kaikkien tapaamiemme yrittäjien mielessä, varmasti niidenkin, jotka uurastivat vielä pelloilla. Kuulimme, että keväästä asti työtä oli painettu sitkeästi, vaik-

Keräilyauto pysähtyi reitin varrella 22 talossa. Kaisa Hartikainen keskeytti puutarhatyöt ja tuli juttusille Kuopion Nilsiässä.

ka alkukesän oli satanut ja märillä pelloilla koneet upposivat ja painuivat parhaimmillaankin uriin. Eräällä pihalla oli jo asuntovaunu pakattuna, ikään kuin lähtökuopissa. Tilan yrittäjäpariskunta viimeisteli vielä pihatöitä ja tuli meitä tapaamaan. He kertoivat lähtevänsä liikkeelle heti maitoauton käynnin jälkeen. Ilmassa oli vapautunutta lomanaloittamistunnelmaa sitkeän työpuristuksen päätteeksi. Hartikaisella koira tuli tutustumaan uusiin hajulähteisiin heti kun auto tuli pihaan – saisipa tuosta uteliaisuudesta ja elämänilosta vähän mukaansa!

Monilla pihoilla ensimmäiset vastaanottajat olivat uteliaita kotieläimiä. Emäntä Kaisa Hartikainen oli pihamaalla ja uteliaat lehmät käyskentelivät läheisyydessä ihmetellen vieraita. Kumma kyllä, lehmien ja emännän leppoistelu ja hyväntuulinen tunnelma tuntui tarttuvan minuunkin. Tuttavallinen pihakoira ei tuntunut puolestaan saavan Tommista tarpeekseen! Monilla pihoilla ensimmäiset vastaanottajat olivatkin uteliaat ja rohkeat kotieläimet. Me ihmiset tarvitsemme ja hyödymme monella tavalla näistä ystävistämme.

Yhteisöllisyyttä kylissä Tapasimme hymyilevän ja energisen emännän toisellakin tilalla. Eija Rissasen kanssa keskustelimme maidontuottajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä sen tukemisesta. Eijan puheesta kuului välittäminen yksin yrittäjien jaksamisesta sekä taloudellisten paineiden ja työmäärän vaikutuksesta maidontuottajien elämään. Muidenkin puolesta Eija toivoi Valion vielä vahvistavan tukeaan ja sen koordinointia maitoyrittäjille. Erityisesti henkistä tukea kaivataan lisää. Keskustelimme yhteishengen merkityksestä alueen maatalousyrittäjien kesken. Tässä kyläyhteisössä pidetään huolta toisista, kysellään kuulumisia ja voidaan lähteä naapurin pellolle talkoisiin tarvittaessa. Kylien aktiivit jaksavat omien töidensä ohella rakentaa yhteistä toimintaa. Jutustelumme tuntui vahvistavan sitä, mitä tutkimuksetkin osoittavat: sosiaalinen pääoma lisääntyy sitä kuluttamalla. Niistä nuorista maidontuottajista, joita tapasimme, välittyi sekä uskoa tulevaan että samalla epävarmuutta ja hämmennystä siitä, mitä tästä tilanteesta voisi ajatella. Heillä oli karjaa, koneita ja navetat sekä hankittua ja perittyä osaamista. Nuorilla aikuisilla on kuitenkin vähän elämänkokemusta ja historiallista perspektiiviä, jonka kautta kriittisiä aikoja voi suhteellistaa. Tukea antava ja rohkaisevaa puhetta viljelevä yhteisö välittää sosiaalista pääomaa, joka on tulevaisuutta rakentava voimavara. Me-henki, sosiaalinen pääoma antaa elämään tarkoituksellisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen! ItäMaito 2 / 2015

19


Kuva: Taina Voutilainen

R u okinta

Laura Nyholm Laatuasiantuntija, Valio

Valion palveluilla taloudellista menestystä ValioLaboratorio, Valio Artturi® ja Valio Laatu -palvelut auttavat omistajayrittäjiä menestymään hyvinä ja huonoina aikoina. ItäMaidon ja Valion asiantuntijat auttavat veloituksetta ratkomaan ongelmia sekä pohtimaan säästö- ja kehityskohteita.

M

itä voit mitata, sitä voit parantaa. ValioLaboratorion analyysit auttavat koko ruokintaketjussa, lähtien peltoviljelystä ja päätyen ruokintapöydän kautta maitotankkiin. Ruokinnassa tehtyjä muutoksia kannattaa seurata maitomäärän muutosten lisäksi tankkimaidon rasva- ja valkuaispitoisuuden avulla. Apuna ovat ValioLaboratorion maksuttomat maitonäytteet, jotka on Valmassa mahdollista tilata vaikka joka hakukerralla otettaviksi. Myös maidon ureapitoisuus on hyvä työkalu ruokinnan seurannassa. Jos tankkimaidon urea on alle 16-18, on mahdollista, että pötsissä on puute hajoavasta valkuaisesta. Ruokinta kannattaa silloin tarkistaa. Korkeaa ureapitoisuutta on kuitenkin turha tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Jos maitoa tulee hyvin ja pitoisuudet ovat kunnossa, on maidon matalasta ureasta turha huolestua. Ruokinta kohdilleen Artturi® on valiolaisille maitotilayrittäjille tarkoitettu palvelu, joka auttaa menestymään säilörehulla. ValioLaboratorion Artturi®-säilörehuanalyysit ovat nyt ItäMaidon omistajayrittäjille maksuttomia. Palvelu kannattaa hyödyntää täysimääräisesti ja muuttaa analyysitulokset rahaksi ruokinnansuunnittelun ja seurannan avulla. Säännöllisesti otettu säilörehunäyte yhdistettynä maitonäytteisiin auttaa ruokinnan seurannassa ja taloudellisen tuloksen 20

ItäMaito 2 / 2015

tekemisessä. Ruokinnan suunnittelu ilman rehuanalyysiä on aika lailla hakuammuntaa. Artturi®-rehuanalyysi on oivallinen apuväline myös ruokinnan pieniä hienosäätöjä tehtäessä. Kun rehunäytteenotosta tulee säännöllistä rutiinia, muutokset säilörehun ruokinnallisessa ja säilönnällisessä laadussa on helppo havaita ja tehdä tarvittavat säädöt ruokintaan. Maidon laatu hallintaan Maidon laatupoikkeamissa valiolaisten maitotilayrittäjien apuna ovat ValioLaatutiimin huippuasiantuntijat. Laadun ammattilaiset ovat käytössä veloituksetta. Maidon laadun hallinnassa apua saa myös maksuttomista maitonäytteistä. Kun maidosta on ylituotantoa, valiolainen maidon laatu on aina ollut ja on edelleen kilpailuvaltti. Valiomaidon uudistuva laatujärjestelmä auttaa sekä maitotilayrittäjien että neuvojien työtä ja vastaa paremmin Valion maidonhankinnan tarpeita. Uuden järjestelmän tavoite on luoda lisäarvoa maidolle. Sitä syntyy, kun huomioidaan asiakkaiden ja kuluttajien odotukset esimerkiksi eettisesti oikeiden tuotantotapojen ja maidontuotannon vastuullisuuden osalta ja vastataan näihin tarpeisiin. Valion myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten on helpompi tehdä työnsä hyvin, kun he voivat vakuuttaa asiakkaille, että Valiomaito on laadultaan maailman parasta.

ValioLaboratorion Artturi®-säilörehu­ analyysit ovat nyt ItäMaidon omistajayrittäjille maksuttomia

Tule keskustelemaan Facebookissa zz Artturi® ja Valiomaidon tekijät

Facebook-ryhmät ovat keränneet mukaansa molemmat jo yli 600 jäsentä. Suljettuihin ryhmiin hyväksytään jäseneksi Valion omistajayrittäjiä omalla tuottajanumerolla. Keskustelussa mukana ovat valiolaiset asiantuntijat. Molemmat ryhmät löytyvät Facebookista hakutoiminnolla nimillä Artturi® ja Valiomaidontekijät ja etusivuilla on ohjeet liittymistä varten. Liittyäksesi ryhmään tarvitset Facebook-tilin omalla nimelläsi. Näin syksyllä Artturi® -ryhmässä puhuttavat säilörehun laatu ja ruokinta-asiat. Ryhmän jäsenet ovat esitelleet omia nurmihavaintojaan ja jakaneet säilörehunäytteiden tuloksia. Valiomaidon tekijät -ryhmässä keskustelun aiheet vaihtelevat laajasti. Molempien Facebook-ryhmien parasta antia on toisilta oppiminen. Kun reilusti jakaa omat kokemukset muille, niistä hyötyvät kaikki. Kiitos aktiivisille ryhmäläisille mielenkiintoisista keskusteluista, ja tervetuloa mukaan kaikki uudet jäsenet!


Tasapainoisella ruokinnalla lehmät lypsävät terveinä läpi talven. Kotoisten rehujen laatu vaihtelee nyt paljon, joten rehunäytteiden määrässä ei kannata pihistää.

Liian moni ruokkii sokkona Lypsykarjan ruokinta ilman todellisia tietoja rehujen ravintoarvosta on hakuammuntaa. Epätavallisen ja epätasaisen kasvukauden jälkeen normiluvuilla pelaaminen saattaa viedä pahasti harhaan. Kysyimme ruokinnan asiantuntijoilta tärpit sisäruokinnan onnistumiseen.

N

audanrehujen kehityspäällikkö Merja Holma Raisioagrolta korostaa, että kotoisten rehujen tarkka ja taloudellinen täydennys perustuu omien rehujen analysointiin. Ruokinta pitää saada tasapainoon, jotta lehmien tuotos ja terveys eivät kärsi. ”Säilörehujen laadussa ja määrässä on runsaasti vaihtelua. Parhaat ovat huippusulavia ja lypsättäviä energiarehuja, joissa D-arvot ylittävät reilusti 700. Ääripäässä on myös D-arvoltaan alle 600:n rehuja, joiden energia riittää juuri umpilehmille ja tiineille hiehoille.” Kivennäisruokintaan on Holman mukaan syytä kiinnittää erityishuomiota, sillä nurmirehun kivennäispitoisuudet näyt-

täisivät totuttua pienemmiltä. Valkuaispitoisuus on pääosin alhainen, mikä näkyy ennätysmatalassa maidon ureassa. ”Säilörehujen energiapitoisuuden vaihteluita voidaan kompensoida täydennysrehuilla, kun kaikista rehuista on kattavat analyysit. Jos D-arvo jää 600:n tuntumaan, joudutaan väkirehun osuutta nostamaan reilusti 50 prosentin päälle. Korkeatuottoisille tämäkään ei riitä. Riskinä on myös liian suuri tärkkelyspitoisuus, joka aiheuttaa pötsihäiriöitä. Oikein valituilla täydennysrehuilla saadaan energiaa lisättyä ilman happokuormaa.” Jos säilörehu on hyvin sulavaa, väkirehun osuutta voidaan alentaa. Täysrehuruokinnalla väkirehun osuuden alentuminen lisää erikseen annettavan kiven-

Kuva: Heidi Hirvonen

Teksti Taina Voutilainen

Merja Holma neuvoo valitsemaan täydennysrehut siten, etteivät ne lisää pötsin happokuormaa. ItäMaito 2 / 2015

21


Mitä rehuauman peitteen alta paljastuu? Kotoisten rehujen tarkka ja talou­dell­inen täydennys perustuu omien rehujen analysointiin.

näisen tarvetta, mikä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa, Holma muistuttaa. Hehtolitrapainot pitää tietää Kevyet kotoiset viljat syövät rehuannoksen energiaa. Holma neuvoo määrittämään kuivatuista viljoista ainakin hehtolitrapainon, joka kertoo viljan energiasisällön. Erityisesti kauran keveys näkyy nopeasti tuotosluvuissa. Homeisen viljan syöttäminen on myös terveysriski. Viljassakin on tänä vuonna tavallista vähemmän valkuaista. Kun maidon urea jää 15 tuntumaan, menetetään maitovalkuaisen tuotospotentiaalia. Tuotoksen ja maidon valkuaispitoisuuden varmistamiseksi valkuaisrehujen käyttöä joudutaan lisäämään. ”Heikon oman viljan vaihtoehtona on siirtyä täysrehuruokintaan tai viljarehuseoksiin, joita saa myös mureisena aperuokintaan”, Holma sanoo. Analyyseistä valoa tielle Seosrehuruokinta ilman rehuanalyysejä on kuin ajaisi valoitta syyspimeässä, sanoo A-Rehun aluepäällikkö Janne Kiljala. Säilörehuanalyysi on hänen mukaansa ruokinnan suunnittelun perusta muillakin kuin seosrehutiloilla. ”Ilman kattavaa säilörehujen analysointia menetetään tarkkuus lehmien ruokinnassa. Myös kotoisesta viljasta tarvitaan analyysit. Kun rehuista löytyy kattavat tiedot, pystytään ruokinta suunnittelemaan

optimaalisesti parhaan taloudellisen tuotoksen saavuttamiseksi. ” Kiljala antaa selvät askelmerkit ruokinnan suunnitteluun. Pohjaksi otetaan kotoisten rehujen analyysit. Sitten pohditaan, missä järjestyksessä säilörehut kannattaa syöttää. ”Parhaat rehut poikimahuippuun ja jos mahdollista, niin sulavuudeltaan erilaisia säilörehuja syöttöön rinnakkain. Näin voidaan tasata säilörehun laadusta aiheutuvia ruokinnan muutoksia.” Ruokinnan valkuaispitoisuuteen kiinnitetään nyt erityistä huomiota. Tärkein valkuaisen mittari on ohutsuolessa imeytyvä valkuainen eli OIV. Riittävä OIV:n saanti turvaa maidontuotannon tason. Väkirehutäydennys tehdään syötössä olevan säilörehun mukaan siten, että sulavaa kuitua, energiaa ja valkuaista on optimaalisessa suhteessa. ”Kun meijeritili on tärkein tulonlähde, on huolehdittava siitä, että lehmillä on koko ajan riittävä määrä rehua saatavilla oikeassa suhteessa. Käytä ruokinnansuunnittelijaa keskustelukumppaninasi ja anna hänelle palautetta ruokinnan toimivuudesta”, Kiljala kehottaa. Oikea rehu kullekin ryhmälle ProAgria Pohjois-Savon ruokintatiimi korostaa, että vanhalla tavalla otettu ”1 näyte/sato” ei anna riittävästi tietoa säilörehun laadusta missään tilanteessa. Rehujen laadun vaihdellessa vain riittävä mää-

Tärkein valkuaisen mittari on OIV. Sen riittävä saanti turvaa maidontuotannon. 22

ItäMaito 2 / 2015

Kuva: Rami Rauhala

Kuva: tero jokelainen

Janne Kiljala suosittelee syöttämään rinnakkain sulavuudeltaan erilaisia säilörehuja.

Rehunteko katkesi – lisää näytteitä zz Laakasiiloista näytteet ote-

taan syöttörintamasta siiloon päin, ylhäältä, keskeltä ja alhaalta. Kaikki näytteet laitetaan omiin näytepusseihinsa ja analysoidaan erikseen. Jos rehunteko katkesi yli päiväksi, pitää näyte ottaa erikseen myös katkon jälkeisestä rehusta. Säilönnälliseltä laadultaan pilaantunut rehu poistetaan ja hävitetään.


R u okinta

Rehuohraa voi korvata rehu­ vehnällä sekä maltaaksi kelpaa­ mat­tomalla ohralla. rä näytteitä auttaa ohjaamaan rehut oikein eri eläinryhmille ja mahdollistaa rehujen oikean sekoitussuhteen. Seosrehuruokinnoissa erilaisten säilörehuerien sekoittaminen on helppoa. Korkeamman sulavuuden rehua voidaan sekoittaa heikommin sulavaan ja päästä ”keskimääräiseen säilörehuun”. Säilörehunäytteet on otettava siten, että huonommat ja paremmat rehuerät löydetään ja erotetaan tilan varastoista. Pohjilla rehu on pintarehua parempaa, jos korjuuaika venähti viikkoihin. Myöhemmin korjattu pintarehu sopii tiineille hiehoille ja umpilehmille. Pohjarehu täyttää hyvin lypsävien ja vasikoiden tarpeet. Väkirehustuksessakin tarvitaan muutoksia, kun viljasato ei täytä tarpeita määrältään eikä laadultaan. Rehuohraa voi kor-

vata rehuvehnällä sekä maltaaksi kelpaamattomalla ohralla. Näissä jakeissa tärkkelyksen pitoisuus ja hajoamisnopeus ovat kuitenkin rehuohraa korkeammat, mikä tulee huomioida ruokinnan suunnittelussa. Murskeviljakin analysoitava Murskeviljan kuiva-ainepitoisuus saattaa vaihdella 40:stä 80 prosenttiin, joten appeen tekijän pitää joka hetki tiedostaa, paljonko kuiva-ainetta päivän annokseen on oikeasti menossa ja tehdä tarvittavat korjaukset lastattaviin kiloihin. Murskeviljoja puitiin myös raakoina ja kastuneina, joten niiden energia-arvoa ei voi tietää ilman hyvää analyysiä. Matala säilörehun raakavalkuaispitoisuus lisää valkuaisen ostotarvetta, eivätkä valkuaisrehujen hinnat ole alenemassa. Ellei valkuaista täydennetä, on sillä raju vaikutus maitomäärään. Liiallinen valkuaisruokinta puolestaan on kallista ja hyödytöntä, ProAgrian neuvojat muistuttavat Seosrehussa osa puuttuvasta raakavalkuaisesta voidaan täydentää rehu-urealla. Myös erillisruokintaan soveltuvia tuotteita on markkinoilla. Urearuokinnassa on kuitenkin omat vaaransa, joten siihen ei kannata ruveta umpimähkään.

Uusi ureaindeksi opastaa zz Raisioagro laskee ruokinnan

suunnittelun pohjaksi ureaindeksin tuotoksen ja maidon valkuaispitoisuuden perusteella. Indeksin avulla nähdään, mikä on kullakin tuotos- ja valkuaistasolla ureapitoisuuden raja, jolla typen ja aminohappojen saanti riittää ylläpitämään tuotantoa. Indeksin avulla nähdään myös nopeasti, jos rehuvalkuaisen hyväksikäyttö huonontuu. Esimerkki tasapainoureasta, kun ruokinnassa on normaali säilörehu ja karjan keskimaito on 30 kg.

Maidon valkuainen Ureapitoisuus 3,0 % 23 mg/l 3,4 % 26 mg/l 3,8 % 29 mg/l

Maidon laatu alkaa puhtaudesta FARMOS ROBO ON KORKEALAATUINEN TUOTESARJA LYPSYROBOTTIHYGIENIAAN • Kokonaisratkaisu lypsyrobottijärjestelmän ja tilasäiliön vaativaan pesuun: ROBO-SARJA F 2 Robo E emäksinen pesuneste F 3 Robo KE emäksinen, klooripitoinen pesuneste F 4 Robo H hapan pesuneste F 5 Robo D harjapesuaine F 6 Robo V vedinkasto

• Laitevalmistajan spesifikaatioiden mukaisia pesuaineita voidaan käyttää täysin turvallisesti. • Kehitetään ja valmistetaan Suomessa. • Toimitetaan nopeasti tilalle. • Kokonaishygieniaa täydentävät vaahtopesuaineet ja levitystä helpottava vaahdotin: F 19 Supe emäksinen pesuaine F 11 Softsan desinfioiva ja klooriton pesuaine F 10 Hype klooripitoinen pesuaine Vario-vaahdotin.

Tengströminkatu 6, PL 157, 20101 Turku | Puh. 0 2 0 7 asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi | www.kiiltoclean.fi Itamaito_KLCilmoitus_lokakuu 2015.indd 1

710 4 0 0

6.10.2015 13:01:41


Tauno Mäkeläinen luottaa rehunteossa happosäilöntään.

Teksti ka kuvat Tero Jokelainen

Puolanka on se ihmeellinen pitäjä, jossa tuotetaan eniten maitoa keskimäärin tilaa kohden Suomessa. Päätin käydä tutustumassa yhteen yrittäjäpariskuntaan selvittääkseni, kuinka laatumaitoa Puolangalla tuotetaan.

Hyvä karkearehu lypsättää

P

arolan tilaa viljelevät maitotilayrittäjät Eeva ja Tauno Mäkeläinen. Tila sijaitsee Puolangan kupeessa Vihajärven rannalla.Tauno Mäkeläisen filosofia nurmentuotannossa on se, että kaikki alkaa peltojen kunnossapidosta ja oikeasta lajikevalinnoista peltolohkojen mukaan. Nurmisiemenet ostetaan yhteistyönä useamman tilan kanssa. ”Monipuolisella lajikevalikoimalla saadaan paras mahdollinen säilörehusato. Tällä hetkellä meillä on seoksessa timoteitä, nurminataa, puna-apilaa ja englanninraiheinää. ” Keväisin nurmet harataan nurmiharalla ja samalla tehdään täydennyskylvöjä loh24

ItäMaito 2 / 2015

koille, joilla sitä tarvitaan. Siemenmäärä täydennyskylvössä on 5–8 kiloa hehtaarille, ja seos on sama kuin nurmea perustettaessa. Peltoja kunnostetaan ja huolletaan joka vuosi, jotta saadaan mahdollisimman hyvä satotaso ja laadukas säilörehu lypsylehmille. Salaojitukseen ja kalkitukseen satsataan tilalla vuosittain. Lietteen levitys on ulkoistettu urakoitsijalle. Lannanlevitys tapahtuu ensimmäisen rehunteon jälkeen heti. Mäkeläisten mielestä yhteistyö urakoitsijan kanssa toimii oikein hyvin. Lietekalusto lähtee Pohjanmaalta rehunteon jälkeen nousemaan ylöspäin Suomea ja on Puolangan kohdalla juuri ensimmäisen rehunteon jälkeen.

”Parhaimmillaan urakoitsija on tullut levittämään lietettä, kun aumaa olemme olleet sulkemassa. Kaikkea ei kannatakaan yrittää tehdä enää itse.” Rehun teko tärkein työvaihe Säilörehut tehdään aumaan. Auman pohjatyöt Mäkeläinen tekee huolellisesti, jotta säilörehuun ei mene sinne kuulumatonta ainesta. Pohjat kaivettiin auki ja lisättiin mursketta reilu kerros. Auman pohjiin tehtiin samalla laskua etulaitaan päin sentti metriä kohti, jotta puristeneste ja sadevedet eivät jää auman laitamille liettämään maata. Nesteet johdetaan salaojilla pohjalta puristenestekaivoon, joka tyhjennetään tarvittaessa.


R u okinta Parolan tila zz Eeva ja Tauno

Mäkeläinen, Puolanka

zz 62 lehmää

lypsyrobottinavetassa

zz Keskituotos 10 400 kg

zz Peltoalaa 100 hehtaaria,

josta 70 ha nurmella

Monipuoliset siemenseokset, nurmien haraus ja täydennyskylvö, huolella perustetut aumat ja tarkka korjuun ajoitus vaativat työtä, mutta sen palkitsee yli kymppitonnin keskituotos.

”Korjuuajan määritys on tärkeää. Jo muutaman päivän myöhästyminen maksaa rehun laadussa.”

”Ei ne aumanpohjat halvaksi tulleet, mutta nyt ei tarvitse vellissä rypeä”, Mäkeläinen kuvailee. Säilörehun teko aloitetaan Artturi-korjuuaikanäytteiden otolla keväällä. Näytteiden tarkoituksena on hakea oikea ajankohta aloittaa rehunteko. ”Korjuuajan määritys keväällä on tärkeää. Jo muutaman päivän myöhästyminen maksaa rehun laadussa”, sanoo isäntä. Tavoitteena on saada rehu tehtyä D-arvon ollessa 680–690 ja valkuaista tulisi olla 130–140 g/kg ka. Tällöin ruokinnan suunnittelu on helppoa ja täydennysrehujen määrät voidaan pitää kohtuullisina. Koneketjuna rehunteossa on niittomurskain, karhotin ja noukinvaunu. Aumalla rehu levitetään vuokrakaivinkoneella ja traktorilla. Rehuntekoon osallistuu isännän lisäksi kaksi työntekijää ja kaivinkoneurakoitsija. Kun korjuu sujuu nopeasti, rehusta saadaan mahdollisimman tasalaatuista. Korjuuseen menee keskimäärin kolme vuorokautta. Karhotuksella niittomurskauksen jälkeen on saatu työnopeutta nostettua ja noukinvaunulla ajoa vähennettyä. Rehun säilönnässä käytetään AIV Prima -happoa. Parolan tilalla on käytetty happoa useamman vuoden ajan ja tulokset ovat olleet hyviä. Aumatyöskentelyyn Mäkeläisillä kiinnitetään paljon huomiota. Kaivinkoneella levitetään ja poljetaan rehumassaa tiukkaan. Kun karhotus on tehty, karhottajalta vapautuva mies tulee tiivistämään rehua toisella koneella. Auma tiivistyy tehokkaasti ilmattomaksi. Noukinvaunulla ajetaan rehua noin 30 hehtaarin alalta vuorokaudessa. Jokaisesta kuormasta kerätään raaka-ainenäytettä, jotta säilörehun laatu saadaan heti tietoon.

Näin tilalla pystytään jo alustavasti miettimään tulevaa ruokintakautta ja rehustusta. Aumojen paikat on suunniteltu navetan taakse kohtiin, joihin pääsee noukinvaunulla helposti. Auma muotoillaan läpiajettavaksi, jottei vaunun kanssa tarvitse peruutella. ”Tänä vuonna ajettiin kevätsatoa 100 ja syyssatoa 50 kuormaa. Edellisvuotista säilörehua on onneksi jäljellä, joten rehut riittävät tulevalle sisäruokintakaudelle”, Mäkeläinen sanoo. Rehu maittaa lehmille Hyvin säilynyt, laadukas säilörehu maittaa lypsylehmille pihatossa. Rehu nostetaan ruokintapöydän päähän, josta se levitetään pienkuormaajalla lehmille. Proagrian maitotilaneuvoja tekee ruokintasuunnitelmat Artturi-analyysien pohjalta. Parolan tilalla otetaankin ahkerasti näytteitä ja ruokintasuunnitelmaa päivitetään rehuaumojen muuttuessa. Tällä hetkellä ruokinnan väkirehuprosentti on 45. ”Laadukkaalla säilörehulla lypsätetään lehmiä”, sanovat Mäkeläiset. Tuloksia onkin saatu aikaan: karjan keskituotos on 10 400 kiloa. Tulevaisuuden haasteista jutellessamme nousee esille huoli osaavasta työvoimasta. Isäntä pohtii, kuinka saadaan rehuntekoporukka kasaan tulevaisuudessa. Puolangalla on tuottajien välillä hyvä yhteishenki, ja maitotilayrittäjät ovat miettineet porukalla koneyhteistyön lisäämistä tilojen välillä. Tilalta lähtiessäni jäi päällimmäisenä mieleen positiivisuuden tunne vaikeinakin aikoina. Hyvälaatuisen säilörehun ja osaamisen varassa Parolan tilalla tuotetaan laatumaitoa jatkossakin. ItäMaito 2 / 2015

25


Kuva: Taina Voutilainen

Arki®goudaa Japaniin zz Valion aktiivinen uusien mark-

kinoiden etsintä tuotti Japanin osalta tulosta. Ensimmäiset kaupat tehtiin noin miljoonasta juustokilosta. Tuote on Arki®goudaa ja valmistus alkoi vuoden 2015 loppupuolella. Kaupat syntyivät hyvin nopeasti japanilaisten vieraiden käytyä heinäkuussa tutustumassa Joensuun tehtaaseen. He näkivät Valiolaisen juuston syntyvän laadukkaasta maidosta hyvän laatupolitiikan ohjatessa valmistusta.

Lapinlahtelaiset Vesa ja Anita Tikkanen esittelivät maitotilaansa Kotipizzan Anssi Koivulalle (takana) ja Heikki Sikströmille (kolmas oikealta) sekä Raimo Vehkojalle ja Katja Meriläiselle Valiolta.

Kuva: Kaisa Tikkanen

Kotipizza käyttää Lapinlahden juustoja l  Valio on tehnyt yhteistyötä Kotipiz-

Miljoona kiloa Arki® goudaa lähtee Joensuusta Japaniin.

zan kanssa useita vuosia. Kotipizza-juustoraastetta myytiin ketjulle viime vuonna yli 700 000 kiloa. Kotipizza Oyj:n Anssi Koivula ja Heikki Sikström kävivät syyskuussa tutustumassa juustoraasteen raaka-aineen alkutuotantoon Lapinlahdella Vesa ja Anita Tikkasen tilalla. Tilakäynnin pääteemana oli Kotipizzan arvopohjana oleva vastuullisuus myös

eläinten hyvinvoinnista. Tutustumiskierros oli erittäin antoisa, ja valiolainen vastuullinen tuotantotapa Tikkasen tilalla vastasi myös Kotipizza-ketjun vastuullisuutta. Tilavierailun jälkeen Kotipizzan edustajat tutustuivat myös itse juustovalmistukseen Lapinlahden tehtaalla. Kotipizza on suomalainen, vuonna 1987 perustettu ketju, jolla on tällä hetkellä lähes 270 ravintolaa.

Ilpon grahampuuro Ainekset

Neljälle hengelle 1 litra vettä 2,5 dl Liperin myllyn luomu­ graham­jauhoja 1 tl suolaa

zz Olen ruoanlaitossa melko amatööri.

Tunnen suurta iloa, kun onnistun valmistamaan jotakin maistuvaa perheelleni, johon kuuluu kaksi alle viisivuotiasta. Makaronimössöni on lasten ehdoton suosikki, mutta myös grahampuuro maistuu. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää suola. (Suolan käyttöä on syytä pyrkiä vähentämään. Jos puurosta tulee oh-

26

ItäMaito 2 / 2015

Vinkki

zz Puuroon voi lisätä myös höysteitä, kuten

puolukoita, jotka varsinkin jäisinä antavat ruokaan mukavan kirpeän lisämaun. Grahamjauhot voi vaihteeksi korvata Liperin myllyn karkeilla ruisjauhoilla. Riihiruisjauhotkin käyvät, silloin puuroon tulee savun maku. Liperin myllyn jauhoja saa ItäMaito-myymälöistä ja muista hyvin varustelluista elintarvikekaupoista.

jeen määrällä tuimaa, suolaa voi lisätä lautaselle maun mukaan.) Sekoita jauhot veteen koko ajan kovasti vispaten. Minä kaadoin ensimmäisen kerran puuroa tehdessäni jauhot liian nopeasti tai vispasin liian hitaasti. Puuroon tuli paakkuja, jotka saatiin pois vasta kun vaimoni käsitteli puuron sauvasekoittimella. Anna puuron hautua lähes kiehuen

noin 10 minuuttia, välillä kapustalla sekoittaen. Varo liian kovaa kiehumista, puuro voi palaa pohjaan. Tarjoile puuro isohkon Valiovoisilmän kera. Puuro on mukavan pehmeää ja pitää näläntunteen poissa melko pitkään. Kyytipoikana erinomaista on Valiomaito tavallisena, Eilana tai luomuna. Puuroreseptinsä ja kokkaustarinansa jakoi Ilpo Lukkarinen.


U u tispaloja

l  ItäMaidon osastolla Kiuruveden heinä-

lahdelle lähetimme ItäMaito-sukat ja Veera Oikariselle Kempeleeseen ItäMaito-putkihuivin. Voittajaehdotusten keksijät saivat Valion lehmä-päähineen. Palkinnot on toimitettu saajille henkilökohtaisesti. Suuret kiitokset kaikille niksikilpailuun osallistuneille ja paljon onnea voittajille! Parhaat niksit zz Juottoletku/lääkepullon jatke, Anna Leena

Kemppainen, Pyhäntä ja Heikki Lappi, Kiuruvesi zz Veneen reunasuoja laituria vasten, Nelli Räsänen, Pöljä, Siilinjärvi ja Pekka Valta, Maaninka

Juottoletku/lääkepullon jatke.

Veneen reunasuoja.

Kuva: Tero kanala

Kuva: Janne Voutilainen

Kuva: Marja-Liisa Manninen

kuisilla Viljo-messuilla haettiin lypsykäytöstä poistetuille nännikumeille käyttövinkkejä. Kilpailun vastauslomakkeita jätettiin yhteensä 216 kappaletta. Eniten nännikumia ehdotettiin lehmän, mopon tai kärryjen sarviin (n. 60 kpl). Toiseksi eniten ehdotuksia tuli koiran leluksi (vajaat 40 kpl). Tasaväkisesti ehdotuksia (n. 20 kpl) tuli aidan eristeeksi, polttoaine- tai hydrauliletkujen suojiksi, vasikoiden leluksi, lasten leikkeihin sekä taiteen tekemiseen. Saman verran tuli myös tyhjiä vastauksia. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kaksi palkintoa. Markku Mässelille Viro-

Kuva: Taina Voutilainen

Parhaat nännikuminiksit palkittiin

Nännikumikeilausta ehdotti Tarja Hartikainen Nilsiästä.

zz Seppo Tikka-

nen aloitti elokuussa työt ItäMaidon Kiteen myymälässä. Hänellä on kokemusta maatalouskaupasta K-Maatalouden myyjänä ja kylmälaitemyynnistä Kidex Oy:llä. Iso osa vapaa-ajasta kuluu liikunnan merkeissä.

Rakkaudesta suomalaiseen maitoon!

Lietelannan separointia kokeiltiin uutta, patentoitua lietelannan separointijärjestelmää, jonka tavoitteena on vähentää levitettävän lannan määrää. Separoidun lietteen nestejakeen esikäsittelyä testattiin Maatalousyhtymä Immosen tilalla Varpaisjärven Korpijärvellä syyskuussa 2015. Järjestelmä on toimiva laboratorio-olosuhteissa. Viimeiset kokeet prosessista tehtiin Luken Maaningan toimipaikassa lokakuussa 2015. Nyt järjestelmä pyritään rakentamaan tilatasolla toimivaksi. Projektissa tutkijana on toiminut Valion T&K -yksiköstä Antti-Pekka Partonen.

Kuva: Tero kanala

l  Valio on kehittämässä

Antti-Pekka Partonen Valiolta on kehittämässä separointimenetelmää lietelannalle. ItäMaito 2 / 2015

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon UUTUUS !

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI Tukeva halli esim vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • Tukeva runko • Vahvistetut kaksoiskaaret • Peite 610 g/m2 • Mitat 6000 x 6000 x 3700 • Aitaosan korkeus 1550 • Portin leveys 2700 • Vapaa korkeus 3400

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Hinta

3500,-

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

OLKIPAALIPEITE POLYTEX

EASYFIX-PARRENEROTIN

• Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen.ulkona • PolyTex-materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta. • Koko: 9,8 m x 25 m. • Materiaali: huopamainen, päättymätön PP-kuitu • Ei lähde lepattamaan tuulessa • Asennetaan 45 asteen kattokulmaan • Katso lisää www.finnlacto.fi

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

Hinta

305,-

Hinta alkaen

110,-

/parsipaikka

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

LAC-KARJAHARJA

Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Hinta

Hinta

2100,-

1200,-

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Säädettävä pään lukitus Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

Hinta

2350,alv 0%

Tervetuloa KoneAgriaan Tampereelle, osasto K206

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

1-4 kpl

450,/kpl

5+ kpl

430,/kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 31.10.2015 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT


H e nkilö

Minna toivoo yhteydenottoja Aloitin ItäMaidolla tuotantoneuvojana heinäkuun alussa, ja aika on mennyt todella nopeasti. Tässä työssä jokainen päivä on erilainen. Työhöni kuuluu tilakäyntien lisäksi esimerkiksi lomittajakoulutuksia ja tuottajatilaisuuksia. Kuva: Minna Jolkkonen

O

len 49-vuotias, kahden aikuisen pojan äiti. Maatalous ja eläimet ovat aina vahvasti kuuluneet elämääni. Maatalousyrittäjänä Outokummussa sain nähdä maatalouden muutoksen sekä olla mukana kehittämässä ja laajentamassa maatilaa yli 20 vuoden ajan. Tilanpitoa jatkaa nyt nuorempi poikani avovaimonsa kanssa. On heidän vuoronsa tehdä maatilasta juuri oman näköisensä, mieluinen työpaikka. Vanhempi poika toimii konemyyjänä ja hänen avopuolisonsa toimii myös maatalousalalla. Maatalousyrittäjyyden jälkeen toimin Savon ammatti- ja aikuisopistolla Muuruvedellä karjanhoitajana. Oppilaiden kanssa oli hienoa perehtyä eläintenhoitoon ja nähdä, kuinka innostuneita he olivat eläimistä. Nyt osa näistä silloisista nuorista opiskelijoista on kotitilallaan jatkamassa tai muuten sidoksissa maatalouteen työssään. Ja parasta on, etteivät opiskelijat ole unohtaneet, vaan tulevat reippaasti juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Muuruvedellä työskennellessäni aloitin opiskelun Karelia ammattikorkeakoulussassa Joensuussa työn ohella. Työpaikka vaihtui Outokumpuun HKScanille. Asiakasneuvottelijan työ oli monipuolista ja työskennellessäni tuottajien kanssa opin paljon uusia asioita. Kävin muutamana päivänä kuukaudessa lähijaksoilla koululla, muuten tein koulujuttuja iltaisin ja viikonloppuisin. Lopputyötä tehdessäni oli välillä otettava lisätunteja myös yöstä käyttöön. Tein lopputyöni HKScanille aiheesta Tuottajapalvelun palvelukon-

Minna Jolkkonen on työskennellyt maatalousyrittäjänä, karjanhoitajana ja asiakasneuvottelijana. Heinäkuussa hän aloitti ItäMaidon tuotantoneuvojana.

septin suunnittelu. Valmistuin agrologiksi (amk) tammikuussa 2015. Opiskelu aikuisiällä oli mahtava, mutta myös aika rankka kokemus. Jotkin asiat ovat nuorisolle helpompia opiskelussa, mutta aikuisiällä opinnoissa voi hyödyntää kertynyttä käytännön kokemusta.

Kuulun Valio Terveys -tiimiin, jossa tavoitteena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, tilan kannattavuutta ja karjanomistajan työssä jaksamista. Elokuussa suoritin Welfare Quality -koulutuksen itävaltalaisten kouluttajien johdolla Maaningalla. Tällä menetelmällä voidaan havaita, mihin seikkoihin kannattaa panostaa eläinten hyvinvointia ajatellen. Tutkijoiden kehittämä mittarointimenetelmä ei riipu testin tekijästä, ja se perustuu määrättyihin eläimistä ja niiden käyttäytymisestä tehtäviin havaintoihin. Tuotantoneuvojan työssä voin konkreettisesti hyödyntää aiempaa kokemustani maatilalla. On paljon helpompaa kommunikoida tilan väen kanssa, kun on itsekin työskennellyt maatilalla. Osuuskunnan neuvontapalvelut ovat ilmaisia omille tuottajillemme, joten ei kannata jäädä yksin pähkäilemään pulmansa kanssa. Yhdessä pohtien ratkaisu voi löytyä helpostikin. Toivonkin, että tiloilta otetaan reippaasti yhteyttä, jos jokin asian askarruttaa. Me tuotantoneuvojat autamme mielellämme! Vapaa-aikana puuhailen mielelläni puutarhahommissa. Lisäksi luen paljon, niin hömppäkirjallisuutta kuin ammattiasiaakin. Musiikki kuuluu myös vapaa-aikaani, ei niinkään tanssin merkeissä, vaan kuuntelun ja musiikkitapahtumien muodossa.

”On helppo kommunikoida tilan väen kanssa, kun on itsekin työskennellyt maatilalla.” ItäMaito 2 / 2015

29


Kuva: Anu Artjoki

Näyttelyyn saapui tuottajaväkeä myös ItäMaidon alueen ulkopuolelta. Kuvassa Merja ja Ari Kantonen Taipalsaarelta testaamassa uudistuvaa Valmaa yhdessä laatupäällikkö Hanna Laitisen ja tietojärjestelmäpäällikkö Toomas Valjakan kanssa. Kuva: Kaisa Tikkanen

Kiira Korpi kiitti Valiota 8-vuotisesta sponsoroinnista ja Valio Akatemian® mahdollistamaa konkreettista yhteistyötä lasten ja nuorten kanssa. Haastattelemassa Maitojuhlan juontanut Ilpo Lukkarinen.

Kuva: Anu Artjoki

Annie Aminoff briifaamassa Valion osaston väkeä näyttelyn avajaispäivänä. Kuva: Kaisa Tikkanen

Presidentin kanssa keskustelemassa Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen ja Valion Joensuun tehtaan johtaja Petri Liukka.

Joensuun Farmari-tunnelmia l  Sää suosi Farmari-maatalousnäyttelyvie-

raita Joensuussa 2.–4.7. Huolimatta kesän parhaista rehuntekokeleistä näyttelyn kävijätavoite ylittyi ja Valion osastolla jaettiin ennätysmäärä tuottajalahjoja. ItäMaito lahjoitti tuottajilleen pääsyliput Farmariin ja kutsui Maitojuhlaan. Valion uudistunut näyttelyosasto oli keskeisellä paikalla. Tuotemaistiaispisteet, alkutuotannon ja neuvonnan asiat sekä Valmakauppa sijaitsivat ikään kuin samassa pihassa. Alkutuotannon puolella esillä olivat Valion uudistetut tuottajapalvelut ja tuottajamyymälöiden uusi Valmakauppa-ilme esiteltiin Farmarissa ensi kertaa. Osaston ”pääarkkitehtina” toimi projektipäällikkö Anne-Brigitte Aminoff Va30

ItäMaito 2 / 2015

liolta. ItäMaidon tuotantoneuvojat ja hallituksen jäsenet olivat näyttelypäivinä kukin vuorollaan tuottajien tavattavissa. Myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö seurueineen vieraili osastolla. Presidentille kerrottiin muun muassa Valion suomalaisesta omistajuudesta ja sen merkityksestä, Valio-ryhmän toiminnasta ja maidontuottajien nykytilanteesta. Maitolähettiläs Anni Lehtonen kansallispuvussaan kertoi maidon merkityksestä ravitsemuksessa. Valio-maitojuhlaa vietettiin näyttelyn ensimmäisenä päivänä. Juhlan juonsi ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Valtiovallan tervehdyksen maidontuottajille toi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän totesi, että

maitotilat ovat maaseudun vetureita, jotka ovat avainasemassa mm. ruuan kauppataseen oikaisemisessa. Maitojuhlan paneelikeskustelussa Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander totesivat suomalaisella ruoalla olevan niin paljon lisäarvoa, että suomalaisten kannattaa olla ruoastaan yhtä ylpeitä kuin eteläeurooppalaiset osaavat olla omastaan. Annikka Hurme toi esille innovatiivisuuden Valion parhaana kilpailutekijänä kansainvälistyvillä markkinoilla. Mikko Helander muistutti, että Keskon valikoimissa 80 prosenttia tuotteista on kotimaisia. Valio akatemia® -kummi Kiira Korpi oli mukana maitojuhlassa ja jakoi osastolla nimikirjoituksella varustettuja kortteja.


maitoparta

Maito vei Juvalta Brysseliin

Kuva: M. Serge Marteaux

Minulla on tunne, että Ukkoni – niin kuin isoisääni kuusikymmenluvun JuvalPekka Pesonen oppi la kutsuttiin – tiesi mitä oli tekemässä ottaessaan minut mukaansa lehmien uitjo pikkupoikana, että toon kesälaitumille. Eläinten saattaminen metsän halki, kellokkaan vieminen maitoon liittyy jotain veneen perässä veteen ja koko muun lauman seuraaminen jäivät pienen pojan elämälle tärkeää. mieleen lähtemättömästi. Kun eläimiä sitten lypsettiin kallioiselle niemelle tuoMaitomiehen ura alkoikin dulla koneella, sain seurata toimitusta moottorikopin suojasta. Koppiin majoittumisen syy oli Anetta-niminen suomenkarjan lehmä, joka ei kellokkaan uittamisesta pahemmin pikkupojista välittänyt. Sen äkäinen tuijotus nosti kylmän hien otkesälaitumelle. Sittemmin salle, kun lypsyn lopuksi piti juosta sitä vältellen lämpimien tonkien kylkeen vehän on tarkkaillut neeseen ja kotimatkalle. Oli selvää, että maitoon liittyi jotain elämälle tärkeää. maitoasioita tuottajan Koulu- ja opiskeluvuosina suhde maitoon tarkentui ja arkipäiväistyi. Kesän rehunkorjuu ja navettatyö olivat parhaimmillaan mielenkiintoista uuden kovinkkelistä monessa eri kemista ja vastuuta muista luontokappaleista. Iltalypsystä ensimmäisen kerran tehtävässä. yksin selviydyttyäni olin ylpeä pidemmän aikaa. Asia piti hoitaa kunnolla loppuun, eikä maidon laadusta voinut tinkiä. Menihän se ruuaksi muille, toisiin ruokapöytiin. Yliopiston opeilla maidosta sai irti vielä paljon enemmän. Maanviljelystalouden luennoilla analysoitiin katteita ja kannattavuuskertoimia, mutta niiden merkitys syventyi vasta käytännössä, kotitilalla ja Pohjois-Dakotan maitotilan harjoittelussa. Ekskursioilla meijereillä ja Valiolla heräsi kiinnostus maidon markkinaan. Opinnäytetyöni tein meijereiden tuottajapalveluista. Sen lopputulos oli, että varsinkin nuoret arvostivat meijereidensä palveluja tilityshinnan rinnalla. Ajattelin, että olisikohan tuossa osuusmeijerirakenteessa sittenkin jotakin kilpailukykyistä. Mahtaisiko siitä olla leveämmän leivän tarjoajaksi? Pääsin 1980-luvun lopulla Valion Pitäjänmäen myyntiin kesätöihin. Mukaviin työkavereihin on tullut pidettyä yhteyttä myöhemminkin, eikä vain maitoasioissa. Ystävystyin erään kovasti vilkkaan varsinaissuomalaisen nuoren naisen kanssa, joka mainitsi rauhallisemmasta sisarestaan. Tämän rauhallisemman kanssa on nyt tallattu pari vuosikymmentä yhteistä taivalta. Ja kasvatettu kotimaisella maidolla kolmea lasta Brysselissä. 1990-luvun alussa myynnin asiakkaat olivat kiinnostuneita tuoreudesta. Eräs suurkeittiöasiakas epäili maanantaiaamuna myymämme maidon tuoreutta. Kerroin hänelle lypsäneeni sen Pitäjänmäeltä toimitetun maidon sunnuntaina illalla kotitilallani ja ajaneeni samaa matkaa säiliöauton kanssa Helsinkiin. Takuutuoretta! EU-jäsenyyden alussa jouduimme Valion markkinointiosastolla uusimaan kaikki sopimuksemme vastaamaan uutta uljasta EU-aikaa. Monet vieläkin julkisuudessa vilahtelevat nimet tulivat silloin tutuiksi keskusliikeyhteyksistä. Ja samat ovat edelleen jututkin. Maidon hinta on kuulemma aina liian korkea. Brysselin-lobbausvuosia on kulunut tähän mennessä 18, kolmessa eri tehtävässä. Maidosta näkemys on nykyisessä hommassa laajentunut koko EU:n edunvalvontaan. Mutta se kotimainen perusajatus ei ole muuttunut. Maito on meille edelleen merkki hyvästä laadusta, kuluttajien kuuntelemisesta ja elämän tuomisesta maaseuduille niin Ranskassa, Tanskassa kuin Suomessakin. Ei ole sattumaa, etMaito on edelleen merkki hyvästä tä EU:n optimistinen maataloustuotteiden vientipolitiikka nojaa suurelta osin maitoon ja sen kilpailukylaadusta, kuluttajien kuuntelemisesta kyyn. ja elämän tuomisesta maaseuduille. Kiitos, Ukko, että otit minut sinne uittoon mukaan! ItäMaito 2 / 2015

31


Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Uhkaako kallis poikimahalvaus? Ota avuksi Correct-Calcium Pro Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin. 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria. Sisältää magnesiumia. Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Kätevästi omasta meijerimyymälästä tai maitoautotoimituksina. Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/Startti

ItaMaito 2 2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you