Page 1

ITÄMAITO 1/2017

Nasevasta kättä pidempää vientiponnisteluihin s. 11 Kuokkaset osaavat laajentamisen s. 14 Aurinkoenergiaa navetan katolta s. 20

Vastuullisesti TILALTA TUOTTEEKSI


1/2017

Kansi Tikkasten karjaa Lapinlahdella. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

s. 14

Merja Kuokkasen työpaikka on toimiva robottinavetta.

MINNA JOLKKONEN

Tikkasten tila on ikkuna valiolaiseen maidontuotantoon.......................4 Valion arvot näkyvät tilavierailulla ....................................8 Vaativat asiakkaat kehittävät tehdasta.........................................10 Mitä jos Nasevaa ei olisi?............ 11 Tautisulkutempaus! ................... 13 Tekemisen meininkiä Kuokkasten navetanmäellä..... 14 Rahoituksen suunnittelu korostuu navettahankkeissa....17 Kasvetaan: Kaikki investoinnit ovat tärkeitä.................................. 18

Aurinkosähköllä lisää kannattavuutta............................ 20 Smart data auttaa kasvun tielle...................................22 Unelmat ovat pettymysten kivijalka............................................24 Uutispalat ..................................... 26 Reseptinurkka.............................. 26 Hiljainen mies mieltyi myyntityöhön.............................. 29 Huipputuotteita Joensuun juustolasta.................................... 30 Luomumaito sopii blues-naiselle............................... 31

s. 20 MIROTEX

s. 24

EEVA MÄKELÄINEN

Osuuskunta ItäMaito M AMI TO 7 17 A I TO1 / 210 / 21 0 2 2I TÄI TÄ

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Antti Huovinen, Marketta Laukkanen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2017. Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45, 2017.


PÄ Ä K I RJ O I T U S

Omistajilla on vastuu yrityksen menestyksestä

M

aidontuotannon kasvu maailmalla on ollut kulutuksen kasvua suurempaa. Kiintiöjärjestelmän päätyttyä kaksi vuotta sitten maitoalalla ei ole käytettävissä mitään kysyntää ja tarjontaa tasapainottavia työvälineitä. Tuottajahinnat Euroopassa ovat olleet alhaisia. Hintojen vaihtelu on suurta ja selvästi aiempaa nopeampaa. Suomessa maidon tuottajahinta on viimeisen kahden vuoden ajan ollut vakaa. ItäMaito maksoi maidosta viime vuoden aikana keskimäärin 38 senttiä litralta, mikä oli 5–8 senttiä Euroopan keskimääräistä tuottajahintaa enemmän. Saatu hinta ei ole tavoitteen mukainen, mutta siihen on tyytyminen toistaiseksi. ItäMaidon tilityskyky on riippuvainen Valion menestymisestä markkinoilla. Kilpailu on äärimmäisen kovaa. Valion liikevaihto laski viime vuonna runsaat neljä prosenttia 1,6 miljardiin euroon. Tilanne on saatava muuttumaan. Valio onkin asettanut tavoitteekseen liikevaihdon nostamisen kahteen miljardiin euroon lähivuosina. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta uusilla, innovatiivisilla tuotteilla. Tälle työlle hyvän pohjan luo meidän omistajayrittäjien tuottama huippulaatuinen maito. Valion brändiarvo on myös merkittävä ja edistää kaupankäyntiä joiltakin osin. KANSAINVÄLISESSÄ kaupassa ei kuitenkaan enää riitä, että jalostuksen perusraaka-aineena

oleva maito on laadukasta. Maidon laatu, tuotantotapa, olosuhteet ja esimerkiksi omavalvonta on kyettävä dokumentoimaan. Valion kanssa kauppaa tekevät yritykset asettavat myös omia vaatimuksiaan kaupoista neuvoteltaessa. Valioryhmässä onkin laadittu uusi vastuullisuusohjelma. Ohjelman myötä valiolainen alkutuotanto saadaan dokumentoitua. Vastuullisuusohjelma ja tämän myötä uusittavat tuotantotapaohjeistukset astuvat voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Osuuskuntien ja omistajayrittäjien väliset tuotantosopimukset uusitaan myös. Meillä maidontuottajilla on Valion omistajina oikeuksia, velvollisuuksia ja myös vastuu omistamastamme yrityksestä. Liittymällä mukaan vastuullisuusohjelmaan jokainen emäntä ja isäntä voi toteuttaa omistajavastuutaan Valiota kohtaan. MAIDONTUOTANNON rakennekehitys on voimakasta. Tilojen lukumäärä on puolittunut

viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vauhti kiihtyy edelleen. Ennusteen mukaan puolet maitotiloista olisi lopettamassa tuotantonsa seuraavan kuuden vuoden aikana. Jatkavien tilojen investoinnit ovat tähän saakka riittäneet pitämään maitomäärän ItäMaidon alueella vakaana. Olemme tuottaneet noin 540 miljoonaa kiloa maitoa vuodessa. Nyt tilanne on muuttumassa ja ennusteet ovat maitomäärien suhteen alenevat. ItäMaito on parhaillaan valmistelemassa maitotilojen kehittämisohjelmaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteemme on jatkossakin säilyttää 540 miljoonan kilon tuotanto. Vaikka maitoa on juuri nyt maailmalla liikaa, on meidän kuitenkin huolehdittava oman tuotantomme tulevaisuudesta. Tarvitsemme aiempaa enemmän uusia parsipaikkoja sekä muita tuotantoa tehostavia toimia alueemme maitotiloille. Osuuskunnalle kaikki tiloilla tehtävät investoinnit, lisäparret ja tuotannon tehostamistoimet ovat yhtä arvokkaita, tilan koosta ja sijainnista riippumatta. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia. ItäMaito tukee omalla toiminnallaan maitotilojen kehittämistyötä tilojen olosuhteet ja tarpeet huomioiden. Nyt on hyvä aika suunnitella ja myös toteuttaa uusia investointeja. Rakentamisen kustannukset ovat laskeneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Onnea alkavalle kasvukaudelle.

Mikko Heikkinen Lapinlahtelainen maitotilayrittäjä ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

3


Vasikoista kasvaa isännän rapsutellessa kesyjä ja heposti käsiteltäviä lypsikkejä.

Anita ja Vesa Tikkanen pitävät Valion asiakkaiden ja kuluttajien navettavierailuja tärkeinä oikean mielikuvan luojina nykypäivän maidontuotannosta.

Lapinlahden tehtaalla käyviä Valion asiakkaita kiinnostaa usein mistä ja millaisilta tiloilta maito tuotteisiin tulee. Muutamat tilat tehtaan läheisyydessä toimivat tällöin ikkunana valiolaiseen maidontuotantoon. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

TIKKASTEN TILA on ikkuna valiolaiseen maidontuotantoon

4

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7


VA S T U U L L I S U U S

L

apinlahden Martikkalassa tilaa pitävät Anita ja Vesa Tikkanen ovat esitelleet valiolaista maidontuotantoa sekä kotimaisille että ulkomaisille asiakasauditointiryhmille. Vierailijoita on ollut kotimaan lisäksi Kiinasta ja Venäjältä. Kiinnostuksen kohteissa on maittain selkeät erot. ”Kotimaisia vierailijoita kiinnostaa ehdottomasti eniten eläinten hyvinvointi. Sen ja siihen liittyvien asioiden, kuten esimerkiksi pihaton ja parsinavetan erojen käsittely ovat ykkösaiheita. Kiinalaisten kanssa hyvinvointia ei juuri käsitellä”, Tikkaset kertovat.

Asioiden dokumentointi kiinnostaa kaikkia, mutta erityisesti kiinalaisia. He myös kuvaavat runsaasti – ja kaikkea. ”Heidän kanssaan on käyty läpi lääkekirjanpito Nasevan ja lehmäkorttien kirjauksia myöten. Myös varoajat sekä niiden dokumentointi kiinnostivat”, Vesa Tikkanen muistelee vierailua. Tikkasten tila on käyttänyt Nasevaa heti sen perustamisesta lähtien, joten lääkekirjanpitoa on ollut helppo esitellä. Kirjanpidon tarkkuus onkin tehnyt kiinalaisiin vaikutuksen. Kiinalaiset hämmästelivät myös työvoiman ”vähyyttä”. Anita ja Vesa Tikka- 

Asioiden dokumentointi kiinnostaa etenkin kiinalaisia. He myös kuvaavat runsaasti – ja kaikkea. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

5


Sairaskarsinaan laitetun eläimen tila onkin aina selitetty vieraille tarkasti.

Anita Tikkanen kertoo vasikkatilojen kiinnostavan vierailijoita aina kansallisuudesta ja iästä riippumatta.

nen hoitavat 80 lehmän maitotilan työt kahdestaan. Vain rehunteossa käytetään kiireapua. Venäläisten vierailuilla ovat painottuneet maidon kuljetus, tilan olosuhteet sekä muut ulkoiset puitteet.

Uudet ohjeet tervetulleita Vierailujen myötä asiakkaiden vaatimukset ovat avautuneet Tikkasille ehkä hieman muita maitotiloja paremmin. Valion uusi vastuullisuusohjelma ja tuotantotapaohjeiden uudistus onkin Tikkasten mielestä hyvin tervetullut. ”Tuotantotapojen yhtenäistäminen kaikilla valiolaisilla tiloilla vastuullisuusohjelman ja tuotantotapaohjeiden kautta on tärkeää. Kehitys on nopeaa ja meidän on oltava kilpailijoiden suhteen samalla viivalla tai mieluummin jopa edellä. Erityisesti asi6

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

akkaiden suuntaan asioiden on oltava kunnossa”, Vesa Tikkanen painottaa. Uudet ohjeet eivät tuo heidän tilalleen juurikaan uutta, sillä monet asioista on hoidettu niiden mukaisesti jo nyt. Valmaan tuleva itsearviointi näyttäisi olevan ehkä ainoa merkittävämpi lisätyö. Ohjeet noudattavat pitkälti jo olemassa olevia sääntöjä ja suosituksia, joten Tikkaset eivät usko niihin sitoutumisen olevan muillekaan tiloille vaikeaa. Nasevaan liittyminen ja käyttö on jo nyt useimpien teurastamoiden suositus, samoin laidunnusta suositellaan tai vaaditaan myös muissa maataloutta säätelevissä ehdoissa.

Nurkat aina kunnossa Valion Lapinlahden tehtaalla käyviä asiakasauditointiryhmiä vierailee Tikkasten tilalla korkeintaan muutama vuodessa. Vie-

railutiloja on tehtaan lähettyvillä muutamia, ja ne voivat tarvittaessa ottaa vastaan nopeallakin aikataululla. Tikkasten pihaan pikkubussi on pyörähtänyt parhaimmillaan parin tunnin varoitusajalla. ”Ei siinä paljon puunailla etukäteen. Navetan perussiisteys, tilan ympäristö ja paikat muutenkin pyritään pitämään sellaisena, että meille voi tulla milloin vain”, Tikkaset sanovat. ”Eikä liika puunaaminen olisi hyväkään, sen huomaa ja tarkoitus on ymmärtääkseni kuitenkin esitellä normaalia tilaa ja olosuhteita. Ja käytännössäkin navetan pesu joka vierailua varten olisi mahdotonta”, Vesa Tikkanen sanoo. Sairaat eläimet voivat joskus vaatia selityksiä, sillä niistä voi helposti vetää vääriä johtopäätöksiä. Sairaskarsinaan laitetun eläimen tila onkin aina selitetty vieraille tarkasti, jotta he ymmärtävät, mitä asian takana on ja että eläin on hoidossa. Tikkasten tila peltoaukean keskellä järven rannalla on tehnyt vaikutuksen vieraisiin jo heti autosta ulos astuessa. Etenkin kiinalaisille hiljaisuus, aukea maisema ja kaukana olevat naapurit on hämmentävä kokemus. ”Heille puhtaus korostuu ehkä eniten”, Tikkaset arvelevat.

Palaute kiinnostaisi Kommentteja tai palautetta Tikkaset eivät vierailuista ole juuri saaneet. Vieraat kiittävät lähtiessään mahdollisuudesta käydä maitotilalla, mutta muuten palaute on yksittäisiä kommentteja. ”Ehkä palaute tulee sitten suoraan ItäMaidolle tai Valiolle, mutta kaiketi vierailut ovat hyvin menneet, kun useamman kerran ovat käyneet”, Tikkaset tuumivat. Vaikka vierailla on tulkki mukanaan ja yhdellä kiinalaisvierailulla tulkki käänsi suoraan suomesta kiinaksi, ei keskustelu ole ollut kovin vilkasta. ”Kiinalaisilla on ehkä lista kysymyksistä, joihin he haluavat vastauksia, sillä juttu ei yleensä juuri rönsyä. Tosin kun emme ymmärrä kiinaa, on hankala tietää, mitä vieraat puhuvat keskenään”, Vesa Tikkanen pohtii. Venäläisten kanssa keskustelua syntyy enemmän ja he usein vertaavat meikäläis-


VA S T U U L L I S U U S tä tuotantoa ja tapoja omiinsa. Mitään yllättäviä kysymyksiä tai keskusteluja vierailuilla ei ole käyty. Kotimaisten vieraiden kanssa keskustelu on vilkkaampaa, johtuen ehkä yhteisestä kielestä ja eri aiheesta. Hyvinvointikeskustelua käydään heidän kanssaan paljon. ”Onhan se vähän kuin tukitarkastus tulisi, kun asiakasauditoijat tilalle tulevat”, Anita Tikkanen luonnehtii.

Navetan ovet avoinna Valion kautta tulevat asiakasauditoijat eivät ole ainoita vierailijoita Tikkasten tilalla. Maidontuotantoon ovat käyneet tutustumassa niin läheisen kyläkoulun oppilaat, eskarilaiset kuin yläkoululaiset ja maatalousopiskelijat. ”Pienimmiltä oppilailta tulee kysymyksiä ja jutellaan paljon. Enkä ole ikinä nähnyt niin montaa lasta yhtäaikaa traktorin kopissa”, Vesa Tikkanen nauraa. Erityisesti Tikkasille on jäänyt mieleen kehitysvammaisten ryhmän vierailu. Heidän kiinnostuksensa ja innostuksensa jätti erityisen hyvän mielen myös tilanväelle. Tikkaset ovat pitäneet tilan ovet avoin-

na vieraille, sillä he pitävät tila- ja navettavierailuja erittäin merkittävinä suomalaisen maidontuotannon ja maatalouden mielikuvien luojina. ”Oikealla mielikuvalla tuotannosta on suuri merkitys, sillä mielikuvien mukaan meille asetetaan vaatimuksia. Kun mielikuvat ovat oikeita, ovat vaatimuksetkin paremmin suhteessa todellisuuteen”, Vesa Tikkanen painottaa. Vierailut ovat isäntäväen mielestä oleellisia jo yleissivistyksen vuoksi ja sen vuoksi he pitävät juuri koululaisryhmien maatilavierailuja tärkeinä. Lasten ja nuorten kautta tietoa nykypäivän maataloudesta on lähdettävä viemään eteenpäin. ”Aina ei voi tietää vierailijoiden pohjatietoa. Esimerkiksi erään opettajaryhmän tiedot olivat selvästi jääneet viidenkymmenen vuoden taa”, Anita Tikkanen sanoo. Opeteltavaa alan julkikuvan ja mielikuvien suhteen on Tikkasten mielestä myös tuottajilla. ”Jokainen tuottaja on oman alansa kävelevä mainoskyltti. Oikeaa tietoa alasta on pyrittävä antamaan aina, kun siihen on mahdollisuus.”

HARJUN TILA zzAnita ja Vesa Tikkanen,

Lapinlahti zz80 lehmää sekä nuorkarja v. 2008 rakennetussa pihatossa zzKarusellilypsyasema zzKeskituotos 9 600 kg, rasva 4,3 %, valkuainen 3,44 % zzKeskipoikimakerta 2,5 zzVäkirehukioskeista kotoista viljaa, rypsiä ja täysrehua sekä säilörehua mattoruokkijan jakamana zzLaidunnus keskikesällä, muuten ulkoilu tarhassa zzpeltoa 112 ha, josta omaa 72 ha zzViljelyssä nurmi, ohra, kaura ja vehnä karjan evääksi.

Auditointivierailta tulee usein kysymyksiä myös rehujen alkuperästä ja ruokinnasta.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

7


Yili on suurimpia meijerialan yrityksiä koko maailmassa. Kiinalaisjätin edustajia kävi maitotilalla Lapinlahdella viime vuonna. Edessä selin kaupallinen johtaja Kari Finska Valiolta.

Valion arvot näkyvät tilavierailulla Valion tehtailla käy kuukausittain asiakkaita auditointikäynneillä varmistamassa paikan päällä tuotteen tuotantotavan ja elintarviketurvallisuuden. Monesti he haluavat todentaa tuotteen jäljitettävyyden maitotilalle asti. Teksti ja kuva Taina Voutilainen

8

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

K

un ulkomainen asiakas haluaa tulla todentamaan valiolaisen raaka-aineen turvallisuuden, hän on jo valinnut Valion tuotteen vaihtoehdoksi ostoslistalleen. Aiemmin toteutetussa riskiarviossa esimerkiksi Valion Lapinlahden tehtaassa valmistettu Valio DemiTM -jauhe on noussut raaka-ainevaihtoehdoksi vaikkapa kiinalaisen lastenruokatehtaan äidinmaidonkorvikkeeseen, kuvailee myynnintukipäällikkö Mila Nurminen asiakasauditoinnin lähtöasetelmaa. Ennen auditointia asiakas lähettää Valiolle kysymyskaavakkeita täytettäväksi. Valio välittää kysymykset auditoitavalle tehtaalle ja tarvittaessa myös


VA S T U U L L I S U U S

Dokumentointi todentaa työn Auditoinnissa todetaan, vastaavatko toimintatavat asiakkaalle annettua ennakkotietoa. Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on oleellista. Siksi auditoijaa koskevat samat säännöt kuin ketä tahansa tehtaalla tai tilalla vierailijaa: henkilöllisyys ja passi vaaditaan. Tautiriskien takia kysytään myös aiemmat tilavierailut matkan aikana, erityisesti ulkomailla. Tämä todistaa, että maitohuoneeseen tai tehtaaseen ei voi kävellä ilman suojavarusteita eikä asiaan kuulumattomia ihmisiä päästetä tuotantoon. Sekä tehdas- että tila-auditoinnissa vallitsee leppoisa ja keskusteleva ilmapiiri. Samalla oppivat niin auditoijat kuin mukana olevat Valion ja osuuskunnan edustajat, Mila Nurminen valottaa. ”Auditointien aikana kysytään erilaisia paperisia dokumentteja, tietoja sähköisistä järjestelmistä, kuvauksia toimintatavoista ja kirjauksia esimerkiksi antibioottitestien suorittamisesta tai eläinten lääkitsemisestä. Pelkkä puhe ei vakuuta; mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty. ” Tehtaalla auditoija saattaa jäljitettävyyden todistamiseksi pyytää todentamaan tehtaalle tulleet maitokuormat, auditoidun tilan maidon saapuminen ja mihin tuotteeseen kyseinen maitokuorma on käytetty. Valion tehtaiden säännöllisesti uusittava elintarviketurvallisuussertifikaatti todistaa, miten laadukkaalla toiminnalla laatumaidosta valmistetaan laatutuote. Näin asiakas tietää, mitä on ostanut. Jäljitettävyyttä, oppia ja elämyksiä ”Tila-auditoinneilla pääsemme näyttämään, mitä suomalainen maidontuotanto todellisuudessa on”, iloitsee Nurminen. ”Meillä valtaosa maidosta tuotetaan perhetiloilla, eläimet tunnetaan yksilöinä jopa nimeltä. Kilpailijoistaan poiketen Valio hankkii maitoa vain omien omistajayrittäjiensä tiloilta. Tuote on puhdasta, jäljitettävä elintarvikeketju kulkee pellolta pöytään, ja Valio-logo seuraa tuotetta alusta asti.” Asiakkaan esittämät kysymykset riippuvat esimerkiksi hänen kulttuuristaan. Nurmisen mukaan on tärkeää huomata kysymyksen perimmäinen tarkoitus ja punainen lanka. ”Lannan käsittelyä ja käyttöä saatetaan kysellä. Ehdottomia kilpailuetuja ovat lehmien vähäinen lääkitseminen ja vähäinen pestisidien käyttö. Joskus kysellään aika henkilökohtaisiakin, kuten tilan tuloja, omaisuutta ja varallisuutta. Asiakkaalla saattaa myös olla intressejä hakea oppia ja käytäntöjä omaan toimintaansa.” Tuhansien lehmien ”maitotehtaisiin” tottuneet kiinalaiset joskus ihmettelevät suomalaisten tilojen pientä kokoa, vanhaa kalustoa ja kuluneelta näyttä-

Pienessä navetassa on aikaa tarkkailla eläimiä, eikä niitä lääkitä turhaan. vää tuotantotilaa, koska Kiinassa kaikki on kiiltävää ja uutta ja työvoimaa riittää pitämään navetan seinätkin kiiltävinä. Suomen puhdas luonto sekä ihmisten maanläheisyys ovat vierailijoille elämys. Asiakkaille on vaikuttavaa, että maitoa tuotetaan näissä olosuhteissa kaksitoista kuukautta vuodessa, ja maitoauto kerää maidon 25 asteen pakkasessa tai helteessä joka toinen päivä.

Arvobrändit lisäävät vaatimuksia Asiakkaiden brändien arvo ja maailmalla tapahtuneet elintarvikekriisit ovat johtaneet siihen, että asiakasvaatimukset tiukentuvat jatkuvasti, Mila Nurminen sanoo. ”Kirjaamisvaatimus ja todistamistarve ovat lisääntyneet. Kirjaamisilla voidaan näyttää sovitut toimintatavat toteen ja turvata Valion maine mahdollisessa poikkeama- ja selvitystilanteessa.” Lastenruokiin ja muihin elintarvikkeisiin menevän raaka-aineen jäämien on pysyttävä lainsäädännön vaatimusten rajoissa. Siksi on olemassa valiolaiset ohjeistukset mm. pesuaineiden käytöstä. Eläinten ruokinnalla ja hoidolla on vaikutuksia maidon laatuun. Maidon kasvi- tai eläinperäisten hormonien pitoisuuksien takia asiakas saattaa kysyä esimerkiksi apilan käytöstä rehussa tai kiimojen synkronoinnista.

TERHI HONKONEN

tilalle. Tuotantoneuvojat valitsevat auditoitavan tilan vierailun aikatauluun sopivalta etäisyydeltä.

Mila Nurminen

Valiolainen tuotantotapa on vahvuus Valion vahvuuksiksi Mila Nurminen luettelee maidontuotantotavan, pienen tilakoon ja eläinten yksilöllisen huolenpidon. Pienessä navetassa on aikaa tarkkailla eläimiä, eikä niitä lääkitä turhaan. GMO-asiat pystytään huolehtimaan muita paremmin, koska lehmien tyypillinen ruokinta Suomessa perustuu nurmirehuun. Myös rehun valmistajat ovat aktiivisesti mukana ketjussa ja esimerkiksi sitoutuneet positiivilistaan. Maito on laadukasta 12 kuukautta vuodesta eikä laadusta tingitä sesongin tai vuodenajan takia. Laadukas lastenruoan raaka-aine Valiolta ostettuna ehkäisee myös ketjun loppupään laatuvirheitä. Kuluttajat ovat trenditietoisia ja arvot vaikuttavat loppukuluttajan ostospäätöksiin. Laiduntaminen ja eläinten hyvinvointi nousevat koko ajan tärkeämmiksi kysymyksiksi. Mila Nurminen kiittää ja kehuu suomalaista maitotilayrittäjää, joka on todellinen monialaosaaja. ”Olen ylpeä suomalaisesta maidontuotannosta ja on hienoa osoittaa se millä tahansa tilalla.” I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

9


Vaativat asiakkaat kehittävät tehdasta Lapinlahden jauhetehtaalla on usean vuosikymmenen kokemus sekä lastenruokien että niiden raaka-aineiden toimittajana. Maija-Leena Ylitalo Tuotantopäällikkö

DEMINERALISOITUJA herajauheita on

toimitettu lastenruokien raaka-aineeksi jo 70-luvun lopulta lähtien. Kymmenen vuoden markkinoilta poissaolon jälkeen lanseerasimme äidinmaidonkorvikkeet viime syksynä Venäjän kuluttajamarkkinoille Baby® -brändillä. Juuri se, että toimimme lastenruokien valmistajana ja lastenruokatehtaiden raaka-ainetoimittajana, saa meidät toimimaan erityisen vastuullisesti koko tuotantoketjussamme.

Laadun perusta ensiluokkainen maito Valmistusprosessissa raaka-aineiden laatu on ensiarvoisen tärkeää, joten hyvä suomalainen maito on kaiken perusta. Eri maiden lainsäädännöt ja asiakkaiden vaatimukset voivat tuoda maitoonkin lisävaatimuksia muun muassa säilytysajan tai mikrobiologisen laadun osalta.

Kaikki valmistuksessa käytettävät raakaaineet pitää hyväksyä tuotantoon ennen kuin valmistus voidaan aloittaa ja lisäksi kaikki raaka-aineet tulee olla jäljitettävissä. Prosessin luotettavuuden varmistamiseksi tehty HACCP-riskienarviointi (Hazard Analysis and Critical Control Points) on erityisen tärkeä, jotta kaikki elintarviketurvallisuuteen liittyvät riskit prosessin osalta saadaan minimoitua.

Jatkuva valvonta Toimintaa, kuten elintarviketurvallisuushavaintoja ja -poikkeamia, prosessipoikkeamia sekä henkilöstön hygieenisiä toimintatapoja valvotaan koko ajan. Tuotteiden laatua seurataan säännöllisesti, eli laboratorio tutkii tuotteet tuotekehittäjien laatimien laatusuunnitelmien mukaan ja joka aamu tarkastetaan edellisen vuorokauden aikana valmistuneet analyysitulokset. Palaverikäytännöt on luotu niin, että ne mahdollistavat asioihin tarttumisen ja korjaavat toimenpiteet mahdollisimman nopeasti. Toimitukseen ei lähde tuotetta ennen kuin kaikki analyysitulokset on tarkastettu ja täyttävät asiakkaan spesifikaation. Asiakkaat haluavat juuri omaan prosessiinsa soveltuvia räätälöityjä tuotteita, mikä asettaa meille omat haasteensa niin raaka-aineiden kuin koko prosessin osalta. Uuden asiakassuhteen luomiseen liitSEPPO SAARENTOLA

Tuotevalmistaja Ville Tiikkainen prosessin tarkastuskierroksella L4 jauhetehtaalla

10

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

LAPINLAHDEN TEHTAAN LAATUJÄRJESTELMÄT Lapinlahden tehtaalla on viisi laatujärjestelmäsertifikaattia, joita vasten auditoinnit tapahtuvat: zzFSSC 22000 – Elintarvike­ turvallisuus­järjestelmä zzISO 9001 Laatujärjestelmä zzISO 14001 Ympäristö­ järjestelmä zzGMP+ Rehujärjestelmä zzISO 17025 Laboratorio­ järjestelmä

tyy aina paljon viranomaisvaatimuksiin ja lainsäädäntöasioihin liittyvää kirjeenvaihtoa ja useimmat asiakkaat käyvät myös auditoimassa prosessin. Sitä kautta saamme lopullisen hyväksynnän ja pääsemme toimittajaksi.

Parhaimmillaan posiviivista yheteistyötä Olemme huomanneet, että vaativat asiakasauditoinnit, niin hankalalta kuin ne välillä tuntuvatkin, tukevat organisaatiomme oppimista ja kehittymistä. Auditoijan ja auditoitavan välinen inhimillinen kanssakäyminen on oivallinen tapa käydä läpi tehtaan toimintatapoja ja saada siitä vielä ulkopuolisen tahon puolueeton arvio. Parhaimmillaan se on positiivista yhteistyötä ja auttamista, joka perustuu avoimuuteen ja rehellisyyteen toimintatavoista. Auditoijalta saa aina tukea hyville asioille sekä uusia ideoita ja apua puutteiden poistamiseen. Kehittämisen kannalta asiakaspalautteet ja reklamaatiot, henkilöstön koulutus, viranomaistarkastukset sekä johdon katselmukset ovat myös tärkeitä osa-alueita, joiden pohjalta kehittämistiimit ja työryhmät toimivat jatkuvan parantamisen periaatteella. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin koko henkilöstön normaali, aktiivinen ja arkinen asioita näkevä toiminta.


VA S T U U L L I S U U S MAURI RATILAINEN

MITÄ JOS NASEVAA EI OLISI?

Suunnitelmallisen terveydenhuollon avulla voidaan kehittää karjan tuottavuutta ja vähentää sairastavuutta.

Karjan kunnollista terveydenhuoltoa ja Nasevaa voisi verrata lasten rokottamiseen – vastuullisten toiminnasta hyötyvät kaikki. Myös ne, jotka eivät vielä kanna korttaan yhteiseen kekoon.

H

yvin on pärjätty ilman Nasevaakin! Eikä niistä käynneistä ole meidän tilalle ollut mitään hyötyä, pelkkiä kuluja. – Tällaisen kommentin kuullessaan mieleen herää monta ajatusta. Kunnollinen, suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö tuottaa AINA jotain positiivista. Sen avulla voidaan lähes kaikilla tiloilla kehittää karjan tuottavuutta tai vähentää, jopa estää eläinten sairastavuutta. Näin vähennetään lääkitsemisen tarvetta, hoitokuluja ja työtä. Lääkitystarpeen väheneminen ja hallittu lääkkeiden käyttö hidastaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostumista. Antibioottiresistenssin on arvioitu olevan yksi ihmiskunnan suurimmista uhkista ihan lähitulevaisuudessa.

Vastuullista ja tuottavaa työtä Suuri tai laajakirjoisten antibioottien käyttö aiheuttaa ensimmäiseksi murhetta karjaa hoitaville tai heidän läheisilleen. Bakteerit vaihtavat resistenssigeenejä ihan surutta eläimen ja ihmisen ihoilla ja suolistoon päästessään.

Resistentit bakteerit voivat elää vastustuskyvyltään normaalin ihmisen elimistössä aiheuttamatta mitään oireita, mutta sairastuttaa vakavasti vastustuskyvyltään vajavaisen; vauvan, vanhuksen, syöpäsairaan, tai sairaalapotilaan. Kuluttajan lautaselle tai lasiin päätyvä tuote on kuitenkin turvallinen, kiitos varoaikojen ja raakamaidon testauksen. Terveydenhuollon avulla voidaan kehittää eläinten olosuhteita ja hoitoa, ja siten lisätä maitolitroja, tai vähentää erilleen lypsyn tai sairastavuuden aiheuttamia maitotappioita. Voidaan hioa tilan toimintatapoja paremmiksi, jolloin poikkeamatilanteet ja niiden aiheuttama stressi, työ, ja kustannukset vähenevät.

Kristiina Sarjokari Terveydenhuolto­ eläinlääkäri Valio Terveys -palvelut

Kerran vuodessa vai useammin? Kunnollinen terveydenhuoltotyö alkaa nykytilanteen tarkastelulla, tavoitteiden asettamisella ja tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavien käytännön toimenpiteiden pohtimisella; terveydenhuoltosuunnitelman tekemisellä. Yhdessä sovitaan, mitä tehdään, kuka tekee ja milloin, sekä miten etenemistä seurataan.  I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

11


Vuodeksi asetettuja tavoitteita ei saavuteta seuraamalla niitä vain kerran vuodessa. Säännöllisillä käynneillä tarkastellaan laaditun terveydenhuoltosuunnitelman toimivuutta. Sitä, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suhteen riittävästi. Suunnitelmaa kannattaa muuttaa, jos se ei tunnu toimivan! Samalla käynnillä hoidetaan nupoutukset, tarkastetaan tiineet, kiimattomat, valuttelevat ja muut erityistä huomiota vaativat eläimet. Toimitaan kustannus- ja aikatehokkaasti, kun käynnillä hoidetaan useampia ei-kiireisiä tapauksia ja toimenpiteitä. Tarkastetaan myös lääkekirjanpito, jos tilalle luovutetaan lääkkeitä tulevien sairastapausten varalle. Tilanne dokumentoidaan Nasevaan muun tekemisen ohessa.

täisi sitä, millä tiloilla esiintyy hankalia tarttuvia tauteja, ja vastuullisuus eläinten siirtelemisessä jäisi jokaisen yksittäisen tuottajan ja eläinlääkärin omantunnon varaan. Yrittäjä ja eläinlääkäri tallentaisivat sen minkä parhaaksi näkevät, kukin haluamallaan tavalla. Meitä kun on moneksi, niin yhden vastuuton toiminta voisi aiheuttaa murhetta useille vastuullisille.

Ihmiset ratkaisevat Naseva on terveydenhuollon työväline. Se ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvä. Valitettavasti Naseva toimii joillekin tekemättä jättämisen tekosyynä. Mutta ihmisethän ne päättävät, kuinka hyvin he terveydenhuoltoa tekevät, ja miten erilaisia työvälineitä ja tietoja hyödyntävät. Eihän vastuuttomasta toiminnasta voi syyttää tietokoneohjelmaa. Jos kokee, ettei nautojen terveydenhuollosta ole itselle ja omalle karjalle mitään hyötyä, kannattaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan syitä. Miksi ei ole? Miten käyntiin varattu aika on hyödynnetty? Onko itseltä tai yhteistyökumppanilta puuttunut motivaatiota tai osaamista asioiden kehittämiseksi? Vai eivätkö ”kemiat ole kohdanneet”? Vai puuttuuko laajempi ymmärrys terveydenhuollon hyödyistä - oman karjan, Valion, koko Suomen, tai globaalilla tasolla?

Ilman Nasevaa emme ole uskottavia Ilman Nasevaa meillä ei olisi yhteistä terveydenhuollon tietovarastoa. Emme voisi kertoa hyvistä valiolaisista toimintatavoista uskottavasti kenellekään. Yrityksen omiin väittämiin ei luoteta, ellei asioita voida todistaa luotettavasti, mieluummin ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Tässä asiassa terveydenhuoltoeläinlääkärit tekevät omistajayrittäjille arvokasta työtä, kun jaksavat laittaa numerot kohdilleen Nasevan vuosikäynneillä. Ilman Nasevaa tietäisimme vähemmän karjojen terveydestä. Emme esimerkiksi tie-

Bonsilage Pro

– hapanta pötsiä ja ketoosia vastaan Lehmien veren BHB-pitoisuus eri ruokintaryhmissä 1,2 1 BHB-pitoisuus, mmol/litra

Bonsilage Pro on uusi rehun säilöntäaine, jonka muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Bonsilage Pro muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde.

Piilevän ketoosin raja-arvo

0,8

 kontrolli 0,6

 Bonsilage Pro 0,4 0,2

Bonsilage Pro • kuiva-ainepitoisuussuositus 28-50% • pakkaus 100 g, 50 tonniin säilörehua • käy myös luomuun

0

3 päivää ennen poikimista

5 päivää poikimisen jälkeen

Bonsilage Pro säilörehuruokinnassa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan. Valmakaupoista ja alue-edustajiltamme kautta maan.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


VA S T U U L L I S U U S KUVAT: MARKKU PULKKINEN

Selkeät järjestelyt sisään tullessa ovat tautisulun avain. Jos tilaltasi tautisulku vielä puuttuu, osallistu arvontaan.

Tautisulkutempaus! Haluatko voittaa suojavaatteita ja tautisulun valmiiksi asennettuna? Osallistu kilpailuun toukokuun 15. päivään mennessä. TARTTUVA tauti voi tulla tilalle esi-

merkiksi ostoeläimen, eläinten tai rehujen kuljetusauton, likaantuneiden välineiden, haittaeläinten tai tilalla vierailevan ihmisen välityksellä. Tautisulku ja suojavaatteet ovat tehokkaita vierailijan mukana kulkeutuvien tautien torjunnassa. Oikein toimimalla jopa yli 95 % kaikista bakteereista ja viruksista jää tautisulun toiselle puolelle. Käytössä on yleisimmin kahta erilaista tautisulkumallia, penkkimalli ja yli tassuteltava malli. Kummassakin on

olennaista, ettei kävellä samalla kohdalla tulijan ja talon kengillä, eivätkä vaatteet ole toisiinsa kosketuksissa samassa naulakossa. Asian selkeyttämisessä voidaan hyödyntää värikoodeja. Punaisella merkitään niin sanottu likainen alue, jolle vierailija jättää omat jalkineensa ja ulkovaatteensa. Keltaisella merkitty alue on niin sanottu puhdistettava alue, tautisulkupenkki tai yli käveltävä vyöhyke (esimerkiksi muovitettu matto tai ritilä). Vierailija jättää ovesta tullessaan kenkänsä ja ulkovaatteensa lähelle navetan ovea (punainen alue). Sitten hän kulkee joko tautisulkupenkin tai yli käveltävän vyöhykkeen (keltainen alue) kautta paikkaan, jossa tilan suojavaatteet ovat (vihreä alue). Talon vaatteiden pukemisen jälkeen vierailija pesee vielä kätensä ja käyttää mielellään myös suojamyssyä ja kertakäyttökäsineitä.

Näin voit voittaa Viidessä valiolaisessa osuuskunnassa arvotaan tautisulku, joka käydään tekemässä valmiiksi paikan päällä. Pakettiin kuuluu voittajan valinnan mukaan joko penkkimallinen tai ylitassuteltava tautisulku naulakkoineen ja värikoodein merkattuine mattoineen. Voittajalle lahjoitetaan myös tautisulusta kertovat laminoidut kyltit oveen laitettavaksi, kahdet suojahaalarit ja saappaat, sekä kertakäyttökäsineitä, -päähineitä, -saapassuojia, ja käsidesiä. Jos haluat osallistua arvontaan, toimi 15. 5. 2017 mennessä. Osallistuminen onnistuu Valmassa Valiomaidon tekijät -ryhmässä tai lähettämällä oman osuuskuntasi neuvojalle tekstiviesti tai sähköpostia (etunimi.sukunimi@valio.fi ). Otsikoi sähköposti sanalla ”Tautisulkutempaus”. Ilmoita yhteystietosi, sekä se, miksi sinä haluaisit tautisulun.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

13


TEKEMISEN MEININKIÄ KUOKKASTEN NAVETANMÄELLÄ Ari ja Merja Kuokkanen ovat kehittäneet tilaansa ja laajentaneet maidontuotantoa päättäväisesti. Nyt tilalla on 125 lehmän karja. Lisääkin tekisi mieli. Teksti ja kuva Minna Jolkkonen

14

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

A

ri Kuokkasen vanhemmat olivat ostaneet tilan vuonna -65 ja tehneet siitä oman näköisensä. Tarjolla olisi ollut myös toinen tila Pielisen rannalla Nurmeksessa, mutta tämä tuntui sopivammalta. Tilalla oli vasta muutaman vuoden käytössä ollut parsinavetta. Navettaan mahtui 17 lehmää ja nuorkarja, ”joutokarja”, kuten tuolloin oli tapana tituleerata vasikoita ja hiehoja. Peltoa oli 20 hehtaaria ja siitä saatiin syömiset koko karjalle. Lehmät jatkoivat märehtimistään

uusien omistajien hoidossa ja uusi historian lehti alkoi muodostua tämän suvun tiimoilta. Vuonna -89 oli Arin vuoro tarttua remmiin ja aloittaa oma viljelijänuransa. Vuoden kuluttua mukana oli myös Merja-vaimo. Täysi huiske alkoi heti samana vuonna. Tilat navetassa olivat käyneet ahtaiksi. Talonväki päätyi säilyttämään navetan ulkoseinät ennallaan, mutta kaikki turhat väliseinät sisältä kaadettiin. Perhekin rupesi kasvamaan ja pienten jalkojen töminää oli luvassa, kun ensim-


I N V E S TO I N N I T K ÄY N T I I N

mäinen poika, Joonas syntyi -91. Vuonna -92 syntyi Juuso, vuonna 2000 Juho ja -03 tyttö Juulia, näin neljän J:n poppoo oli kasassa.

Aika ei ollut kypsä pihatolle Lehmät lypsivät tyytyväisenä remontoidussa navetassa, mutta kuinka ollakaan, taas alkoivat navetan seinät natista liitoksistaan ja tarvittiin lisää tilaa. Nyt vanhaa navettaa ei enää aiottu remontoida, saati laajentaa, vaan pihapiiristä alettiin etsiä sopivaa paikkaa seuraavalle navetalle.

Suunnittelijoihin otettiin yhteyttä ja päästiin tekemään luonnoksia. Risto Herranen teki piirustukset pihattonavetalle ja olisi vuorossa rahoituksen hakeminen. Erkki Sykkö DeLavalilta laski kustannusarviota ja laskelmien perusteella päädyttiin laittamaan piirustukset uusiksi. Jotenkin tuolloin vielä karsasti pihattonavetta, ja kun lehmämääräkin olisi jäänyt alle kolmenkymmenen, vaaka kallistui parsinavetan suuntaan. Kustannuslaskelmat osoittivat parsinavetan olevan kukkarollekin miellyttävämpi. 

KANKAANPÄÄN TILA zzAri ja Merja Kuokkanen zzEläimiä yhteensä 250,

joista lehmiä 125 zzKeskituotos 10 600 kg/v zzTyövoimana talonväki, 1 henkilö ympäri vuoden ja 1 henkilö kesällä zzPeltoala 100 ha omaa ja 75 ha vuokralla

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

15


Herranen toimitti uudet parsinavetan piirustukset Kuokkasille. Raha-asiat saatiin kuntoon joutuisasti paikallisessa Osuuspankissa ja rakentaminen saattoi alkaa. Rakentamisessa oli mukana talonväki, isännän veljet sekä palkattu kirvesmies. Betonielementit toimitti Lujabetoni ja kaikki kalusteet tulivat DeLavalilta. Kaikki eläimet siirtyivät uuteen parsinavettaan vuonna -98. Navettaan tuli tilat 27 lehmälle ja nuorkarjalle, ja se sijoittui sievästi vanhan navetan oikealle puolelle, hiukan takaviistoon. Pian rakentamisen jälkeen kahdeksan hiehojen partta saivat muuttua lehmien parsiksi ja kaikki hiehot kasvatettiin karsinoissa.

Lainat pois ja uutta kohti Rakentamisen ja peltoalan lisäämisen lomassa Ari päätti, ettei enää uutta navettaa rakenna. Mutta kun entiset lainat oli maksettu loppuun, tulikin ajatus, että voisihan uutta navettaakin ajatella. Suunnitteluvaihe päälle ja uusia tuulia kohti. Nyt suunnaksi otettiin kahden robotin pihattonavetta, erillisruokinnalla. Toiminta oli vauhdikasta. Puolen vuoden suunnittelun aikana Ari ja Merja kävivät katsomassa puolenkymmentä robottinavettaa. Robotiksi valikoitui VMS, joten suunnitteluakin tehtiin DeLavalin Erkki Sykön ja Risto Maaniityn kanssa. Pihattonavetoiden pohjapiirustuksia selailtaessa päästiin yhteisymmärrykseen, mitä uudelta navetalta halutaan. Alun suunnitelmasta poiketen pihatto sijoitettiin samansuuntaisesti aiempien navetoiden kanssa. Lehmien puoli tuli raken16

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

Arin vanhempien ostamalla tilalla oli navetta 17 lehmälle ja nuorkarjalle. Sen jäätyä pieneksi Kuokkaset rakensivat uuden parsinavetan 1998. Viimeisin investointi on taustalla näkyvä kahden robotin lypsykarjanavetta vuodelta 2010. Kuvat Kuokkasten kotialbumista.

Kolmas robotti jäi haaveeksi ISÄNTÄ kertoo, että vuoteen

rakentamisen jälkeen ei ollut ajatustakaan rakentamisesta. ”Mutta jos pankki olisi ollut suosiollinen, niin tänä kesänä navetta olisi jatkunut noin 50 metriä lisää ja kolmas robotti olisi tullut tilalle.” Piirustukset ja laskelmat oli toimitettu taas kerran Pielisen Osuuspankkiin siinä toivossa, että tulevana kesänä rakentamisen äänet jälleen kantautuisivat Kuokkasten tilalta. Rahoitusehdot olivatkin tässä vuosien saatossa tiukentuneet. Ja koska vielä ei ole varmaa, onko tilalla jatkajaa, pankissa oli lainanhakijoille todettu heidän olevan liian vanhoja. Ari on 52 vuotta ja Merja 50 vuotta. Mikäs se olikaan tämä nykyinen eläkeikä?

nuksen varjoisammalle puolelle. Viralliset piirustukset piirsi Pekka Hirvonen. Rahoituspäätöstä varten piti hakea ympäristölupa. Hakemus oli täytetty huolella eivätkä naapurit valittaneet suunnitelmasta, joten lupaa ei tarvinnut odotella edes puolta vuotta. Rahoituksesta oli käyty neuvotteluja Pielisen Osuuspankin pankinjohtajan kanssa. Kun edelliset lainat oli hoidettu hyvin, ei nytkään ollut vaikeutta saada uutta lainaa. Isäntä kertoikin, että ”antamalla annettiin rahaa”. Rakennusvaiheessa tuli yllätyksenä, ettei rahaa voinutkaan nostaa sitä mukaan, kun oli tarvetta, vaan jokainen korkotukilainan nostoerä vaati tietyn valmiusasteen. Viiden miehen porukka hoiti rakennustyöt.

Seitsemän robottivuotta takana Lehmiä oli omassa parsinavetassa odottamassa 38 ja nuorkarja, mutta lisääkin tarvittiin. Onneksi löytyi lopettava tila Nurmeksesta, josta saatiin ostettua eläimiä. Lisäksi jouduttiin vuokraamaan navetta. Vapaa navetta löytyi 3,5 kilometrin päästä. Yksi ostolehmistä lypsi satatonnariksi, ja Saralehmää juhlittiin tilalla maaliskuussa.


I N V E S TO I N N I T K ÄY N T I I N Pohjan kaivu alkoi 2009 keväällä ja 29. 4. 2010 navetta oli valmis. Rakennusaikana ei tullut muutoksia itse rakennukseen, mutta muuntajan muutostyöt ja 300 metrin linjan veto navetalle aiheuttivat 20 000 euron lisälaskun. Toimitusten ajoitus ei mennyt aivan nappiin: jotkut tavarat toimitettiin aivan liian aikaisin, kun taas robottitoimitus myöhästyi satamalakon vuoksi. Yhteistyökumppaneina olivat DeLaval, Lujabetoni sekä Hankkija. Yksi lietesäiliö on vuokrattuna tilalta, jonka pellotkin ovat Kuokkasilla vuokralla. Arin ja Merjan periaate oli tehdä navetassa kaikki täysin valmiiksi, ennen kuin rakennus otetaan käyttöön. Aloitus jaksotettiin useammalle päivälle. Ensin tuotiin uuteen navettaan vuokranavetassa olleet lehmät ja totuteltiin niiden kanssa uuteen systeemiin. Toisena päivänä tuotiin omasta navetasta 20 lehmää, jolloin yhden päivän uudessa olleet lehmät toimivat jo hiukan suunnannäyttäjinä uusille lehmille. Yöunet jäivät näinä kahtena päivänä tosi vähäisiksi, joten kolmantena päivänä yhtään uutta lehmää ei tuotu opettelemaan robottilypsyä. Neljäntenä päivänä tuotiin loput eläimet ja niin kaikki olivat saman katon alla.

Takuu kattoi mattojen vaihdon ”Onhan se aikamoinen muutos lehmillekin. Parsinavetassa huolto pelaa, ei tarvitse kuin olla paikoillaan. Ruoka tulee eteen valmiiksi ja lypsykin hoituu samalla paikalla. Robottipihatossa pitäisi yhtäkkiä olla omatoiminen, hakea ruoka itse ja vielä kulkea lypsyllekin”, miettii Merja. Alussa oli joitakin lehmiä, jotka nukkuivat lantakäytävällä. Niissä olikin opettaminen, että rouvat saatiin makuuparsiin. Pari viikkoa kaikkiaan meni opetellessa pihaton rutiineihin, jotta homma alkoi toimia hyvin. Työllistävä vaikutus oli silläkin, että vaikka jalostuksessa oli varauduttu tulevaan robottilypsyyn, oli lypsävien joukossa vielä 7–8 riippatissiä. Alussa solut nousivat, mutta asettuivat sitten normaalilukemiin. Lantakourun matot rupesivat kupruilemaan käytössä, ensimmäinen matto jo ensimmäisen vuoden aikana ja muut sitten heti perään. Aluksi kupruja propattiin kiinni, mutta vuosina 2014 ja 2015 kaikki matot vaihdettiin takuun turvin uusiin palamattoihin, lohenpyrstöliitoksella. Jotkut lehmät likasivat itseään, koska niskaputken säätö ei ollut aivan kohdillaan. Niskaputkea siirtämällä tämä ongelma korjaantui. Eläimiä on nyt yhteensä 250, joista lehmiä 125.

Rahoituksen suunnittelu korostuu navettahankkeissa MAIDONTUOTANNOSSA on tarve tehdä lähivuosina merkittävästi

investointeja tuotantoon. Usein hanketta suunnitellaankin pitkään. Näin varsinkin nyt, kun tuotannon kannattavuus on ollut koetuksella. On mietittävä investoinnin kannattavuutta ja ratkaistava monia käytännön asioita. Myös hankkeen rahoituksen hyvä suunnittelu on tärkeää. ”Maatalousyrittäjän kannattaa ottaa riittävän ajoissa yhteyttä rahoittajaan”, kertoo OP:n maa- ja metsätalousasiakkaista vastaava yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli. ”Liian usein suunnitelmissa ollaan jo melko pitkällä, kun tieto tulee pankkiin ensimmäistä kertaa. Rahoittaja kannattaa ottaa heti siinä vaiheessa mukaan suunnitteluun, kun hankeen kannattavuutta lähdetään miettimään esimerkiksi neuvojan tai suunnittelijan kanssa.” Rahoittaja arvostaa rahoituspäätöksessään hankkeen kannattavuuden lisäksi myös yhä enemmän viljelijän yrittäjäominaisuuksia. Maitotilalla on oltava nykyään monenlaista osaamista. ”Maatalousyrittäjällä tulee olla hyvät talouden johtamistaidot varsinaisen tuotanto-osaamisen lisäksi. Viljelijällä on tärkeää olla myös rakentamisprojektin johtamisosaamista”, Mäkikalli listaa tärkeimpiä. Verkostoitumisen merkitys korostuu sekä kokemusten vaihdon että tilojen välisen yhteistyön kannalta. ”Jos et itse osaa, on hyvä ottaa mukaan kumppaneita, jotka osaavat. Maatalousyrittäjät ovat OP:lle tärkeä asiakasryhmä ja haluamme olla mukana hyvissä maidontuotannon investointihankkeissa. Kannattavuus, maksuvalmius ja yrittäjän vakavaraisuus ovat keskeisiä asioita, kun rahoitushanketta arvioidaan”, toteaa Mäkikalli. Liian usein maitotilan investoinnin budjetti ylittyy suunnitellusta. Turhan usein myös arvioidaan investoinnin kautta tulevan tuotannon kasvun käynnistyvän nopeammin kuin se käytännössä toteutuu. Tuotannon kasvattamiseen liittyy myös paljon riskejä, joihin tulisi Mäkikallin mukaan varautua. ”Korkosuojaukset ja luoton takaisinmaksuturva, sekä yrittäjän vakuutukset ovat tärkeitä maatilojen investoinneissa, joissa on yleensä melko pitkä lainojen takaisinmaksuaika ja suuri yrittäjäriski.”

Rahoittaja kannattaa ottaa jo vaiheessa mukaan suunnitteluun, kun hankeen kannattavuutta lähdetään miettimään.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

17


ARJA RISSANEN

VALIO/JANNE VIINANEN

Uutta rakennettaessa eläinten ryhmittely on helppo toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.

Maidontuotanto ja sen kehittäminen alkaa säilörehun tuotannosta.

KASVETAAN…

Kaikki investoinnit ovat tärkeitä Tero Kanala Kehittämisneuvoja Osuuskunta ItäMaito

Maitotilayrittäjän on huolehdittava yrityksensä rakenteellisesta ja tuloskunnosta tarvittavia investointeja tekemällä.

I

nvestointeja ovat pienetkin arkiset parannukset ilman isoja taloudellisia ponnistuksia, eivät ainoastaan isot rakennus- ja koneinvestoinnit. Jatkuvan parantamisen kehittämispolku suunnitellaan tilan omista lähtökohdista, omaan ammattitaitoon ja kokemukseen luottaen ja kaikki mahdolliset keinot hyödyntäen.

Pienillä asioilla valmiudet paranevat Pienet parannukset tuotantoon parantavat tilan investointivalmiutta uuteen yksikköön. Joskus voi olla paikallaan muutama harkintavuosi, jolloin tehostetaan olemassa olevaa tuotantoa ja haetaan oppia ja esimerkkejä isompaa investointia varten. Kun pienet asiat on saatu kuntoon, voidaan tehdä suurempaa. Nopeita päätöksiä on kyettävä tekemään vaikkapa rakennusten huonokuntoisuuden tai tarjolle tulleen pellon takia. Navetan kunnostus parantaa myös navetassa työskentelevien viihtyvyyttä, motivaatiota ja työ18

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

hyvinvointia. Pienikin satsaus motivoi työhön uudelta kannalta. Jaksatko pohtia, mitkä asiat omien päivittäisten rutiiniesi toteuttamisessa ovat tärkeitä tai eniten aikaa vieviä? Voisiko jotkut ruokinta- tai hoitotyöt tehdä helpommin tai nopeammin? Sijaitsevatko tarvittavat työvälineet oikeilla paikoillaan vai kertyykö lantakolan hakemisessa turhia askeleita päivittäin tai joudutko kenties jopa etsiskelemään hukkaamaasi merkitsemisvälineitä, päitsiä tai talikkoa? Navetan töiden sujuessa jaksaa miettiä, mitä vielä voisi tehdä helpommin.

Eläimet palkitsevat Lehmästä ei tarvitse ottaa ”kaikkea irti”, geneettisellä perimällään ja tuotantopotentiaalillaan se palkitsee hyvän hoidon ja olosuhteet korkealla tuotoksella, kuin itsestään. Hyvät olosuhteet myös pidentävät eläinten tuottavaa ikää. Paljonko lopulta siis tarvitsemme uudistuseläimiä? Eri eläinryhmien uudelleen järjestelyillä navetasta voidaankin löytää muutama tuottava paikka lisäseiniä siirtämättä. Samalla tarkastetaan, ovatko eläinpaikat riittävän kokoiset hyvin kasvaville ja korkean tuotospotentiaalin omaaville hiehoille. Oikea eläinten sijoittelu selkeyttää töitä. Jos umpilehmät saadaan sijoitettua omaan riviinsä, lypsyssä ei tarvitse hyppiä umpilehmien ohitse, vaan lypsy sujuu tehokkaasti. Umpilehmien erot-


I N V E S TO I N N I T K ÄY N T I I N TAINA VOUTILAINEN

TERO JOKELAINEN

Pikkuvasikatkin menestyvät viileässä, kun kuivitusta on riittävästi ja vetoa ei ole.

Selkeällä rakenteella ja järjestyksellä helpotetaan töiden sujumista. Päivittäiset pienet muutokset säästävät vuositasolla isoja askelmääriä.

tamisella varmistetaan oikeanlainen umpikauden ruokinta poikimista ja syöntikykyä varten. Hyvät, kuivat olosuhteet ja erityisesti asianmukainen ilmastointi edistävät eläinten terveyttä ja mm. ehkäisevät utaretulehduksia.

Lämmintä tai kylmää Navetan nykytilanne kannattaa käydä läpi ja miettiä, kenen paikka on lämpimässä navetassa. Naudat nauttivat viileästä. Hoitajan taas on miellyttävämpi työskennellä lämpimässä, joten aikaa vievät toimet on hyvä suunnitella lämpimään tai huolehtia vedottomuudesta kylmässä. Virikkeitä eläimille antaa olki kuivitusmateriaalina. Hiehoilla ja lehmillä on päivällä aikaa vaikkapa työstää rehupaalista evästä. Myös vasikat menestyvät kylmässä, kunhan niillä on riittävästi makuutilaa ja kuivikkeita niin, että maatessa jalat peittyvät kunnolla. Pikkuvasikoiden märät korvat on kuivattava ja suojattava. Hetkellisesti lämmitystä saadaan vasikkaliivillä ja oikein sijoitetulla lämpölampulla. Pikkuvasikan maito on erityisesti kylmässä lämmitettävä hyvin ja sitä on annettava niin paljon kuin vasikka juo. Juonnin jälkeen vasikka voi tyytyväisenä kaivautua kuivikkeisiin ja sulatella rauhassa päivän ateriaa. Uusi navetta on kasvun runko Uusi navetta luo pohjan, jonka päälle tuotantoa kehitetään taloudellisten resurssien mukaan. Uutta rakennettaessa tarvitaan ennen muuta varmuus siitä, että yrittäjä voi viedä yrityksen toimintaa eteenpäin ympäröivien olojen muuttuessa ja maitomarkkinoiden myllerryksessä. Rakentamisen laadusta ei voida tinkiä. Sen on kestettävä vuosikymmeniä ulkoisia ja tuotannon olosuhteita, kuten lantaa, raakaa ilmaa ja kemikaaleja. Navetassa pitää olla tilaa työskentelyyn ja eläinten hyvinvoinnin kannalta riittävästi, yksi-

tyiskohtiin kuten vaikkapa vesipetiin, käytävämattoihin tai ruokinnan automatisointiin ehtii paneutua myöhemmin. Riittävä tila auttaa pitämään paikat puhtaina ja helpottaa töiden sujumista. Tuotannon kasvaessa luota omaan ammattitaitoosi! Lehmän kiimat ovat samat pienessä kuin isommassakin karjassa, isompi eläinmäärä vain vaatii suunnittelua tarkkailun toteutukseen. Välttämättä kiimantarkkailuun tai soluluvun seurantaan ei tarvita automatiikkaa tai lisävarusteita. Erillisruokinta on varma toimintatapa tuotannon käynnistysvaiheessa. Suora ruokintapöytä ilman korkoeroja on varsin nopea täyttää vaikka pienkuormaajalla. Valmiudet ruokinnan automatisointiin tai aperuokintaan voidaan uuteen rakennukseen tehdä. Lehmältä ensimmäinen palkinto tulee siitä, että se pääsee liikkumaan ja valitsemaan rehunsa. Sinänsä uudet, tilavat, valoisat tuotantotilat ovat jo huikea parannus entisiin oloihin.

Kehittäminen alkaa pellolta Laadukas säilörehu on tehokkaan maidontuotannon perusta. Satsaukset peltojen kunnostukseen sekä säilörehun satotasoon ja laatuun nostavat maitomääriä ja maidon pitoisuuksia ilman navetassa tehtäviä muutoksia. Tiedätkö peltojesi todelliset satotasot? Lasketko tuotantokustannuksia? Onko säilörehun laatu tiedossa ja käytetäänkö tietoa reaaliaikaisen ruokinnan suunnittelun pohjana? Me ItäMaidossa haluamme panostaa maidontuotantoon ja olla aktiivisesti mukana omistajayrittäjiemme tuotannon kehittämisessä. Valiolla on Itä-Suomessa kaksi kehittyvää tuotantolaitosta, Lapinlahdella ja Joensuussa, ja ne tarvitsevat huippulaadukasta raaka-ainetta nyt ja tulevaisuudessa. Kysy rohkeasti mukaan miettimään, mikä voisi olla sinun yrityksessäsi seuraava askel tulevaan! I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

19


MIROTEX

Aurinkopaneelit asentuvat jämäkästi katolle asennetuille kiskoille, ja lumikuorma ei aiheuta ongelmia.

AURINKOSÄHKÖLLÄ lisää kannattavuutta

Aurinkosähkö kannattaa taloudellisesti, jos sillä pystyy korvaamaan tarpeeksi ostosähköä. Antti ja Kati Timosen maitotilalla Kiteellä jo viidennes maatilan sähköstä syntyy aurinkopaneeleilla. Teksti Vesa Martikainen

20

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

I

nvestoinnit aurinkosähköön ovat kasvussa maatiloillakin, sillä aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet ja investointituki pudottaa takaisinmaksuaikaa. Antti ja Kati Timosen aurinkosähkövoimalan 132 paneelia ovat suoraan etelään päin olevan kylmäpihaton katolla. Ensin katolle tuli 22 kW:n paneelit kolmisen vuotta sitten ja pari vuotta sitten lisää 11 kilowattia. Yhteenlaskettu teho on 33 kilowattia. Paneelien tuottama sähkö muuntuu kolmen invertterin kautta normaaliin sähkön käyttöön. Timosten maatilan sähkönkäyttö on vuodessa 120–130 000 kilowattituntia, josta nyt tarvitsee ostaa noin 100 000 kilowattituntia.

VESA MARTIKAINEN

Aurinkosähkössä pitää muistaa realiteetit. Sähkön tuotto alkaa maaliskuulla, mutta jo muutaman sentin lumi estää sen. Antti Timosen mukaan maaliskuu oli tänä vuonna jo hyvä sähkön saannin kannalta.


I N V E S TO I N N I T K ÄY N T I I N Hintaa kertyi paikoilleen asennettuna, mikä on Antti Timosen mukaan suositeltava tapa toimia, alvittomana noin 39 000 euroa. Siitä investointituki kattoi 30 prosenttia. ”Siitä se ajatus vähän virisi, kun aurinko paistoi nätisti katolle, että olisikohan tekniikka jo kehittynyt riittävästi ja järjestelmät järkihintaisia”, asioita laskimen kanssa arvioiva Timonen kertoo. ”Kolmen vuoden kokemuksella voin sanoa, että kannattaa. Tili tehdään tänä päivänä säästämällä. Kyllä takaisinmaksuaika on alle kymmenen vuotta, ja sitten tuottaa vielä sähköä 20–30 vuotta.” Timosten järjestelmän toimittaneen kiteeläisen Mirotex Oy:n yrittäjä Kimmo Karppanen kertoi hintojen kehittyneen investoijalle hyvään suuntaan. ”Tämän päivän alviton hintataso saman kokoluokan voimalalle on asennettuna noin 33 000 euroa.” Maatilalla investointitukea saa maksimissaan 40 prosenttia alvittomasta kustannuksesta.

Maitotilalla sähköä kuluu kesälläkin Timosten järjestelmä on toiminut erittäin luotettavasti, vailla huoltoa ja vaivaa, eikä isännällä ja emännällä ole siitä negatiivista sanottavaa. Yksi invertteri on pitänyt vaihtaa takuuseen. ”Maailmahan pelastuu pienistä virroista, ja kun se on vielä taloudellisesti järkevääkin”, Kati Timonen muistuttaa vihreämmistä näkökulmista. ”Ja tulevaisuudessa me kaikki olemme näyteikkunana omalle tuotteellemme”, Antti Timonen jatkaa. Voimalan vuosituotto on noin 28 000 kilowattituntia, josta noin 4 000 kilowattituntia ohjautuu myyntiin sähköyhtiön verkkoon. Tosin vain alle neljän sentin hinnalla kilowattitunnilta. Alkuperäiset tuotto- ja käyttöodotukset ovat likipitäen täyttyneet, mutta sähköyhtiön verkkoon on sähköä mennyt hieman ajateltua enemmän. Oma kulutus ei ole kesän hellepiikeillä ihan riittänyt kattamaan tuottoa. Sinänsä maitotilalla sähkön käyttö on tasaista läpi vuoden. Lypsy, maidon jäähdytys ja ilmastointi tarvitsevat yhtä lailla sähköä myös kesällä, jolloin aurinko antaa sitä eniten. ”Vielä riittää kattoja” Antti Timosen mukaan tällä hetkellä 33 kW:n teho riittää. Timoset kurkistavat kuitenkin tulevaisuuteen, jossa edulliset akut, älykkäät ohjausjärjestelmät ja sähkövarastoinakin toimivat hybridi/sähkö-

ALAVAN TILA zzAntti ja Kati Timonen, Kitee zzLypsylehmiä noin 60,

kokonaiseläinmäärä 120–130 zzKeskituotos 10–11 000 l/v zzLypsylehmät parsinavetassa, vasikoilla lämmin pihatto, nuorkarja ja umpilehmät kylmäpihatossa zzMaatilan sähköoma­varai­ suus noin 20 %

MIROTEX

Timosten 33 kW:n aurinkovoimala oli tuottanut maaliskuussa muutamaa päivää ennen kuun loppua jo yli 2 000 kilowattituntia sähköä.

autot ja sähköllä toimivat työkoneet olisivat arkea maatilallakin. ”Jos sähköä voisi varastoida helposti esimerkiksi puoleksi vuorokaudeksi, niin paneeleita pystyisi rakentamaan jopa lisääkin. Kattoja riittää, toisen mokoman voisi laittaa milloin vain.” Ilman älykästä ohjausjärjestelmää paneelien tuottama ylimääräinen sähkö ohjautuu tänä päivänä halvalla sähköverkkoon. Älykäs ohjausjärjestelmä haistelisi koko ajan sähkön tuottoa ja kulutusta, ja ohjaisi kulutuksen yli menevän sähkön esimerkiksi akkujärjestelmään tai sähköauton akkuun. Antti Timosen mukaan ohjausjärjestelmä on tulossa heillekin. ”Seuraava pienkuormaajan vaihto on parin-kolmen vuoden päästä. Kyllä sähköllä toimiva tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi siinä vaiheessa.” Kimmo Karppanen näkee, että esimerkiksi sähköauton akku olisi älykkään ohjausjärjestelmän kanssa otollinen paikka ladata energiaa. ”Se parantaisi järjestelmän hyötysuhdetta ja kannattavuutta. Ja voisi hankkia pikkuisen isomman järjestelmän, jos olisi kohde mihin syöttää sähköä.” Antti Timonen toteaa, että heilläkin voisi hybridiauto olla oiva valinta perheen lyhemmille ajomatkoille.

Lyhyesti aurinkosähköstä � Suomessa auringon säteilymäärä on vuositasolla samaa luokkaa kuin

Pohjois-Saksassa, mutta järkevä sähkön tuottoaika on valoisa aika maaliskuusta syyskuun loppuun. � Vain täydentävä energiamuoto, ei yksistään riitä energian lähteeksi. Sähkön varastointi toistaiseksi melko kannattamatonta. � Järjestelmä mitoitettava siten, että mahdollisimman suuri osa aurinkosähköstä tulee omaan käyttöön. Sähkön myyminen sähköyhtiölle ei ole kannattavaa. � Erittäin herkkä varjolle, iso järjestelmä vaatii paljon tilaa. Paras tuotto eteläsuunnalla, kun asennuskulma 40–45 astetta. Voidaan asentaa myös maahan, jolloin helppo puhdistaa lumesta. � Sitoutuminen pitkäaikaiseen investointiin suhteellisen pienin riskein, tuottoa voi verrata metsän kasvuun. Hyvin suunnattujen ja optimoitujen järjestelmien korkotuotto 3–10 prosenttia. � Ei muuttuvia kuluja, erittäin toimintavarma. Järjestelmät pitkäikäisiä, paneeleilla sähkön tuottotakuu 30–40 vuotta. � Järjestelmää helppo kasvattaa jälkikäteen. Älykkäät sähköverkot ja älyohjaus tuovat uusia mahdollisuuksia hyödyntää aurinkosähköä. Muun muassa sähköautot sähkön varastoina, ja myös sähkön myynti tullee kannattavaksi. � Hajuton, mauton ja ympäristöystävällinen energianlähde Lähde: Pikes Oy ja Kim Blomqvist, Karelia AMK Joensuu

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

21


Teksti Raila Aaltonen

SMART DATA

auttaa kasvun tielle Kasvaminen muuttuvilla markkinoilla vaatii notkeutta ja rohkeutta. Valio kehittää täysin uutta ohjaustyökalua, jonka avulla kaikki talon eri toiminnoissa kerättävä tieto pystytään yhdistämään ja hyödyntämään älykkäästi.

T

ehokasta tietomassojen keräämistä ja niiden älykästä hyödyntämistä kutsutaan nimellä smart data. Tiedon hyödyntämisestä Valiolla vastaava johtaja Elli Siltala näkee asiassa valtavan kehittymismahdollisuuden. ”Olemme rakentamassa ohjausjärjestelmää smart dataa varten. Meillä syntyy paljon tietoa mm. myynnistä ja markkinoinnista, joka on ollut hajallaan ja vaikeasti yhdisteltävissä. Nyt luodaan yhtenäistä alustaa, jonne kaikki tieto saadaan talteen ja käsiteltäväksi. Työhön tarvitaan ihan uudenlaista osaamista.” Siltalan johtamassa tiimissä työskentelee nyt myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten rinnalla yhdeksän datan käsittelyyn ja hyötykäyttöön keskittyvää asiantuntijaa. Tiedonkäyttöä on pystytty jo nyt tehostamaan. ”Aiemmin päiviä vaatinut tiedon haku ja käsittely vie koneelta muutaman minuutin, ja ihmisten työpanos voidaan käyttää tehtäviin, joissa tarvitaan ajattelua ja luovuutta”, Siltala avaa. ”Se on jännittävää, ja myös vähän pelottavaa, kuten muutos aina on.” Ohjausjärjestelmä sai nimekseen Optimus – monet äidit ja isät osaavat liittää sen Transformers-sarjaan, jonka hahmot muuttuvat hetkessä kulkuneuvoista roboteiksi. ”Meidänkin Optimus on hyvän puolella ja se pystyy muuntautumaan moneksi. Se on datapankki, joka osaa myös ehdottaa toimenpiteitä”, Siltala kertoo. Maitotiloillakin syntyy valtava määrä dataa eri toiminnoista. Uudella järjestel-

22

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

Järkiperusteiden rinnalle nousee tunteisiin vetoava viestintä, Elli Siltala sanoo. ”Ruoanlaiton helpottaminen, herkuttelu, mielihyvä, jakaminen ystävien kanssa… sieltä löytyvät Valion seuraavat uutuudet.”

mällä pystytään todennäköisesti myöhemmin helpottamaan myös maidontuottajien arkea.

Isot trendit ovat pysyviä Vaikka markkinat ovat muutoksessa, ruokaan vaikuttavat isot trendit ovat pysyviä: maku, hyvinvointi, käyttömukavuus ja järkevä hinta. ”Ne ovat ihmisillä aina mielessä. Markkinointiin ja tuotteiston kehittämiseen vaikuttaa sirpaloituminen, eli se, että ne merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Yhdellä uutuudella tai yhdellä toimenpiteellä ei enää niin helposti saada aikaan isoa vaikutusta.” Siltalan mielestä on kuvaavaa, että vaik-

ka viime vuonna puhuttiin esimerkiksi kasvissyönnistä ja luonnollisuuden vaatimuksesta valtavasti, niin luvut osoittavat lihan syönnin ja valmisruokien myynnin kasvaneen. Kasvisruokavaliota noudattaa viisi prosenttia väestöstä ja vegaaneja on edelleen noin prosentti. ”Se mistä kohkataan, on eri asia kuin se mitä ostetaan. Tarvitaan mittaamista, jolla erotetaan esimerkiksi somehälystä ne asiat, joilla on merkitystä ja joihin meidän tulee tarttua”, sanoo Siltala. Käyttömukavuutta arvostetaan, siksi valmisruokia ja puolivalmisteita käytetään. Kypsät pääruoan raaka-aineet, kuten Mifu ja Härkis olivat viime vuoden ilmiö.


KIMMO HAIMI

VA L I O

Aina ei riitä, että täytetään lain kirjain, meidän pitää tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista.

”Lihan kritiikkiä vastaan ei kannata taistella. Kuluttaja tekee valinnan, ja meidän tehtävä on palvella kuluttajaa tarjoamalla vaihtoehtoja. Mifu on noussut vaihtoehtoisista ruoan pääraaka-aineista kärkeen.”

Uutuuksissa ajoitus ratkaisee Siltalan tiimi analysoi trendejä valppaasti ja jatkuvasti. Maailmalta tulevaa, valmiiksi pureskeltua trenditietoa yhdistetään sosiaalisen median kuunteluun, jossa havainnoidaan esimerkiksi keskusteluvirrassa nousevia uusia sanoja. Omia kuluttajatutkimuksia tehdään, kun alkaa olla hajua jostain uudesta, mahdollisesti kiinnostavasta tuotteesta.

”Jotkin asiat näkyvät keskusteluissa jo vuosia aiemmin. Kun lasten välipalojen sisältämää sokeria alettiin kritisoida, trendi ei heti näkynyt vähäsokeristen tuotteiden kysynnässä. Me kehitimme lapsille vähäsokerisen Play-välipalan oikeaan aikaan.” Ideasta lanseeraukseen menee Valiolla tavallisesti noin vuosi. Joskus tuote on valmis jo ennen kuin sille on kysyntää markkinoilla – silloin pitää vain odottaa, kunnes aika on sopiva. Näin toimittiin Mifun kanssa, Siltala kertoo. ”Jo viisi vuotta sitten näimme, että aterian pääraaka-aineisiin tulee vaihtoehtoja lihan rinnalle. Paistettava raejuusto olisi ollut valmis tuote jo silloin, mutta kuluttajatutkimukset osoittivat, että markkina ei ollut valmis. Kun Härkis ja nyhtökaura loivat yleisen kiinnostuksen vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin, Valio sai nopeasti tehtyä ison lanseerauksen.”

Kasvu tulee uusilta alueilta Viime vuosi ei odotuksista huolimatta vielä tuonut Valiolle kasvua. Omistajat odottavat käännettä tänä vuonna, ja alkuvuosi onkin ollut lupaava. Food service - ja teollisuusmyynti ovat jo kirineet ohi viime vuoden vastaavan ajan myynnin. ”Perinteisillä tuotteilla ei kotimarkkinoilla pysty enää merkittävästi kasvamaan. Kasvu tulee uusista tuotekategorioista ja uusilta markkinoilta. Työ on hidasta, mutta vahvasti käynnissä”, vakuuttaa Elli Siltala. ”Meidän ydinosaamista on saumaton yhteistyö. Kun kuluttajatrendit on tunnistettu, tuotteet kehitetään, testataan ja lanseerataan nopeasti. Tällä reseptillä pärjäämme Suomessa ja tytäryhtiömaissa. Kaukaisemmissa maissa kuluttajatuotteiden markkinointi on haasteellista, ja niissä rahtivalmistus voi olla yksi keino edetä.” Vientinäkymistä puhuessaan Siltala ottaa esiin vastuullisuuden niin tiloilla kuin teollisuudessa. ”Vastuullisuus on edelleen kasvava vaatimus sekä kuluttajien että ostavien asiakkaiden taholta. Eläinbisneksessä asialla on valtava merkitys. Aina ei riitä, että täytetään lain kirjain, meidän pitää tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista: vastuullisesti ja kestävästi sekä luonnon että eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.” Vastuullisista toimintatavoista maitotiloilla on paljon hyvää kerrottavaa, mutta Siltalan mukaan kehitettävääkin on, ja myös työn alla olevista asioista on osattava viestiä. Sertifikaattien on oltava kunnossa. ”Asiakasvaatimukset viennissä ovat kovat, ja paperit ratkaisevat erityisesti kun mennään uusille markkinoille. Pitää pystyä osoittamaan, miten asiat meillä hoidetaan.” I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

23


Pessimismi on Kainuussa ja varsinkin Puolangalla saanut ihan omat käsityksensä. Puolangalla kuulee useasti sanonnan ”Mitä se hyvejää”. Tällä tarkoitetaan, ettei kyseinen asia tai tekeminen kannata ollenkaan.

Puolankalaisella maitotilalla Keväinen aamu valkenee kuulaana ja kau24

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

i ja

v

uolankalaiset ovatkin kuuluisia pessimismistään ja sen saamasta julkisuudesta. Puolangan Pessimistit järjestivät useana vuotena pessimistipäivät, joissa kävi ihmisiä valtavasti, mutta päivät lopetettiin, kun ei kuulemma enää edes pessimismi kannata Puolangalla ja aina vaan paistoi aurinko, ei edes vettä satanut pessimisteille. Kaikesta huolimatta pessimismi on antanut Puolangalle paljon hauskoja hetkiä ja mukavia muistoja yleisen surkeuden kustannuksella. Kunta on osannut mainostaa pessimismiään hyvin. Esimerkiksi Puolangan torilla on kivi, jonka sanotaan olevan maailman kaiken pessimismin napa. Siitä kun lähtee ihan mihin tahansa suuntaan, niin olot vaan paranee. Ja nykyään Pessimistipäivät kestävät Puolangalla vuoden ensimmäisestä päivästä aina joulukuun viimeiseen päivään saakka. Peräänantamaton pessimismi on mahdollistanut ihmisten tuoda omat pahat olonsa julki humoristisella tavalla. ”Ei täällä ole mitään, ei edes työtä ”, ”unelmat ovat pettymysten kivijalka” ja ”kun luulet olevasi pohjalla, se onkin vasta välipohja” kuvaavat viiltävästi puolankalaisen pessimismin syvintä olemusta.

at n k i ste

a m l t e n ov U m y t t e y p P

Teksti Tero Jokelainen Kuvat Eeva Mäkeläinen

niina. Aurinko nousee järven takaa luoden säteitään kohti navetan seinää. Maitotilayrittäjäpariskunta nauttii keittiössä aamukahviaan rauhassa ennen lähtöä kohti päivän askareita. Voiko paremmin aamu alkaa, ilman kiirettä ja hälinää. Tuttua navettapolkua kävellessään miettii maitotilayrittäjä, että on tämä mukavaa hommaa, kun saa itse päättää mitä tekee milloinkin. Navetan oven aukaistuaan hän tietää mitä siellä odottaa. Lehmät märehtivät rauhallisesti ja odottavat pääsyä aamulypsylle. Oven takana kuitenkin odottaa yllätys. Yksi lehmä on päässyt yöllä irti ja sotkenut ruokintapöytää aika pahasti. ”Mites se noin on päässyt”, tokaisee emäntä ja miettii, miksi justiinsa tänä aamuna, kun pitäisi joutua. Isäntä lohduttaa, ettei kuitenkaan pahempaa ole käynyt, yksi lehmä vain pää-

lka

Puolankalaista pessimismiä dokumentoituna.


si irti ja pysyi navetan puolella. Yhdessä laittavat lehmän takaisin paikalleen ja jatkavat aamuaskareita normaaliin tapaan.

Vastusten aamulypsy Emäntä valmistelee lypsykonetta aamulypsyä varten. Kone ei kuitenkaan rupea nostamaan alipainetta, vaan jossain on vuoto. ”Ei se tämäkään toimi tietenkään”, hän tuumii ja huutaa isännän apuun. ”Eikö täällä mikään toimi tänä aamuna”, rouva tokaisee, ja isäntä miettii vian syytä. Yöllä irti pääsyt lehmä on tehnyt navetassa sen verran tuhojaan, että alipainelinjaan joutuu tekemään pienen korjauksen. ”Mitä se hyvejää korjata tuotakaan, kuitenkin se on rikki kohta uudelleen”, miettii emäntä auttaessaan isäntää koneen kuntoon laitossa.

”No nyt se on parempi kuin uusi”, tuumii isäntä ja aloittaa lypsyn. Aamulypsy meneekin ihan mukavasti ja ilman suurempia ongelmia. Lypsykonetta pesuun laittaessaan emäntä huomaakin, ettei pesuri ota ollenkaan vettä. ”Mitäpä tämäkin taas hyvejää tehdä, saman palkan saisi muualta helpommalla”, emäntä tuhahtelee samalla miettien, missä vika voisi olla. Isäntää apuun huutaessa hänelle tulee vahvasti tunne, ettei tästä tule yhtään mitään. Isännän ilme on mietteliäs. ”No tuossahan se vika on”, hän huomaa, ja hetkessä pesuri alkaakin taas toimia. Pesurin pestessä lypsykonetta ja isännän hyväntuulisuutta katsoessaan emännänkin mieli alkaa muuttua paremmaksi. ”Ehkä tämä ei olekaan elämäni huonoin päivä”, hän ajattelee ja lähtee takaisin tupaan. Aurinko paistaa ja kevät lähestyy vääjäämättä, mitäpä tässä enempiä surkeilemaan. Tämä tarina on täysin kuvitteellinen ja tarkoitus on saada lukijoille hieman käsitystä puolakalaisesta pessimismistä. Kiitän kaikkia pessimistejä, joita sain haastatella tätä kirjoitusta tehdessäni. Kertomanne asiat avasivat minulle tätä vaikeaa aihetta.

Kaikesta huolimatta puolankalaiset ihmiset ovat aivan mahtavia ja huumorilla otetaan suurin osa näistäkin vaikeista asioista. Kuvat kertovat enemmän kuin pystyn tässä kirjoittamaan, katsokaa kuvat ja ”mitäpä se hyvejää” tätä tekstiä lukea. Tämän pessimistisen kirjoitelman raapusteli kasaan tuotantoneuvoja Tero Jokelainen. http://www.puolanganpessimistit.fi/Tervetuloa.html


Huippumaidon vuosi 2016

O

MINNA JOLKKONEN

suuskuntamme omistajatiloilta kerättiin viime vuonna huippulaatuista maitoa. E-luokan osuus oli 97,08 prosenttia, mikä on paras tulos kautta aikojen. Helmikuun alussa omistajille järjestettiin Kiitos hyvästä mai-

dosta -tapahtuma kaikissa Valmakaupoissa, joissa saavutusta juhlistettiin kahvin ja kakkutarjoilun merkeissä. Paikalla oli tuottajia jututtamassa sekä osuuskunnan että hallinnon henkilöitä. Antibioottikuormapoikkeamia oli viime vuonna vähemmän kuin edellisenä vuonna, yhteismäärä oli seitsemän kappaletta kun edellisenä vuonna niitä oli 13. Huippulaatuisesta raakamaidosta on hyvä valmistaa maistuvia Valio-tuotteita sekä kehittää koko ajan myös uusia. Iso kiitos kaikille omistajillemme laadun eteen tehdystä työstä! TAINA VOUTILAINEN

ARJA RISSANEN

Teemu Suhonen sekä Jouni ja Elina Niskanen nauttimassa Kiitos hyvästä Maidosta -päivän kahvia ja täytekakkua Var­ kauden Valmakaupassa.

Hyvinvointipäivät kokosi väkeä Vuokattiin TAMMIKUUSSA Vuokatissa järjestetyt ItäMaidon

Valion kenttämyyntipäällikkö Jani Lamminperän valmistamaa herkullista Mifu-wokkia kävi maistamassa myös johtaja Elli Siltala.

ensimmäiset, kolmipäiväiset Hyvinvointipäivät kokosivat Katinkultaan noin 150 henkeä. Tarjolla oli monenmoista ajankohtaisesta maitomarkkinatiedosta Ponssen tarinaan sekä Tanskan maatilojen johtamismenetelmiin. Hyvinvointipäivien yhteydessä järjestetyssä messutapahtumassa olivat esillä ItäMaidon Valmakaupan tärkeimmät yhteistyökumppanit. Sää suosi hiihtämistä ja Vuokatin rinteet olivat huippukunnossa. Ohjattujen liikuntatuntien jälkeen oli mahdollisuus kylpylässä virkistäytymiseen.

RESEPTINURKKA

Marketta Laukkanen

Marketan muffinit 26

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

l Muffinien leivonta on helppoa ja yksinkertaista, yhdistät vain ainekset ja jaat taikinan pieniin paperivuokiin. Pehmeään ja löysähköön muffinitaikinaan sopivat tavalliset paperivuoat, joita ei tarvitse voidella. Perusohjeen appelsiinimehua vaihtamalla saat erimakuisia muffineita. Ohjeeseen voi käyttää myös hiivaleipäjauhoja. Ohjeen taikinasta saa noin 20 muffinia.

AINEKSET 3,5 dl Liperin Myllyn vehnäjauhoja 2 dl sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 1 dl Valio ruokakermaa 2 kananmunaa 100 g sulatettua Valio voita 1 dl appelsiinituoremehua 3 dl vadelmia/mustikoita/ herukoita/puolukoita 1 dl kookoshiutaleita

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteisen uunin keskitasolla 15–20 min. l

PÄÄLLE: 2 dl Valio kuohukermaa vatkataan vaahdoksi, johon lisätään 1 paketti Viola vadelma -tuorejuustoa. Pursotetaan koristeeksi. l

zzValion #yhdessä­pöydässä-kampanja innostaa

suomalaisia nauttimaan ruoasta yhdessä.


U U T I S PA LOJ A MINNA JOLKKONEN

Isäntien Illat ITÄMAIDON ja Atrian

yhteistyössä järjestämät lupsakkaat Isäntien Illat kokosi yhteensä yhteentoista saunailtaan mukavasti isäntiä. Tilaisuuksissa paikallisen ItäMaito Valmakaupan vastuumyyjä esitteli Valmakauppojen toimintaa ja kokosi kehittämisehdotuksia. ItäMaidon hallituksen jäsen toi osuuskunnan terveiset ja kertoi maitomarkkinoiden tilanteesta. Atrialta mukana olivat alueen Atria Nauta -asiakkuuspäällikkö ja Lihakunnan hallituksen jäsen. Tarjolla oli Atrian ja Valion tuotteita ja keskustelua jatkettiin saunomisen merkeissä.

ItäMaito-päivä Kiteellä

ItäMaito-päivät 2017 YHTÄ VARMASTI kuin kevät koittaa, järjestetään myös ItäMaito-päivät osuuskunnas­ samme. Maaliskuussa pidettyihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 maitotilayrittäjää. Mukana oli niin uusia, vasta sukupolvenvaihdoksen tehneitä kuin kauemmin yrittäjinä olleita maidontuottajia. Pääteemana tänä vuonna oli laatu- ja tuotantotapauudistus ja sen merkitys käytännössä. Lisäksi ItäMaito-päivillä muistettiin pitkään laatumaitoa tuottaneita tiloja kukkasin, kunniakirjoin ja mitalein.

KUVAT: TAINA VOUTILAINEN

Arja Rissasella, Seppo Korhosella, Mikko Sormusella, Ari Peltotuvalla ja Niko Luostarisella tuli täyteen pyöreä luku työvuosia Itämaidolla.

Henkilöstöpäivässä palkittuja

I

täMaidon henkilöstöpäivässä helmikuussa luovutettiin määrävuosipalkintoja pitkistä työurista. Keraamisen paimenpoikapatsaan 30 vuoden työurasta saivat neuvonnan esimies Arja Rissanen ja tilasäiliöpalvelun esimies Seppo Korhonen. Kultainen liikemerkki 20 vuoden työ-

urasta luovutettiin mylläri Mikko Sormuselle Liperin Myllystä ja vastuumyyjä Ari Peltotuvalle Joensuun Valmakaupasta. Hopeisen liikemerkin 10 vuoden työurasta sai myyjä Niko Luostarinen niin ikään Joensuun Valmakaupasta. ItäMaidon henkilöstön äänestyksen perusteella Vuoden ItäMaitolaiseksi valittiin

Riikka Rissanen valittiin Vuoden ItäMaitolaiseksi.

toimistosihteeri Riikka Rissanen. Valinta julkistettiin helmikuussa ItäMaidon henkilöstöpäivässä. Perusteluissa nousivat esiin mm. Riikan iloisuus, auttamisvalmius, kyky yhteishengen luomiseen eri toimintojen välille ja monipuolinen tieto osuuskunnan toiminnoista. Onnea Riikalle valinnasta! I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

KAUAN ODOTETUT TUOTESARJAT LYPSYROBOTEILLE – NYT SAATAVISSA!

HUIPPUMUOVI KÄÄRINTÄÄN

RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

POWER XL

POWER Stretch

Huippuluokan liimaantuvuus ja toimivat katkaisuterät takaavat hännättömät paalit. • UV-suoja 120-130 Kly • 5-kerrospuhallettu.

N PA KS

VO

N PA KS

S

22

S

25 mikronia µ

Hännättömiä paaleja

• Leveys: 750 mm • Värit: Musta ja valkoinen • Muovihylsy UU

VO

UU

 KA L

• Leveys: 750 mm • Värit: Musta ja valkoinen • Muovihylsy

L

RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

ROBO Blue

RoboRed®- ja RoboBlue®-tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi Suomessa valmistettuja. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä. Kaikki tuotteet ovat olleet testeissä tiloilla ja testatuista vaihtoehdoista on valittu parhaat tuotteet.

 KA

ROBO Red

mikronia µ

AUMA-/SIILOPEITE ZILLTEC 240, KUDOTTU HDPE • Materiaali HDPE • Mitat: pit. 194 cm, lev. 135cm, kork. 122 cm • Voidaan asentaa yksittäin, riviin tai kahteen riviin • Sis. juottosanko, vesisanko, tuttipullo, rehuastia

UUTUUS !

Koot: • 10 x 15 m • 8 x 12 m • 8 x 15 m • 12x15 m • Noin 240 g/m2 • Reunat taitettu ja neulottu • Kahvat • 10 v. UV-suoja • Vetolujuus: 1200 N / 5 cm Valmakaupoissa voi olla tuotekohtaisia eroja. Tarkista oman Valmakaupan tuotevalikoima.

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300


K O H TA U S P A I K K A TAINA VOUTILAINEN

Jouni Pehkosen työhuone on Lapinlahdella ItäMaidon konttorissa, mutta työkaverit ovat ympäri Suomea. Jouni on valiolaisten osuuskuntien yhteisen myymälätyöryhmän sihteeri.

Hiljainen mies mieltyi myyntityöhön Työ tuottajamyymälässä vaati Jouni Pehkoselta aluksi rohkeutta. Nyt hän kehittää Valmakauppaa osuuskuntien yhteisessä myymälätyöryhmässä.

O

len kesällä 30 vuotta täyttävä vieremäläinen. Samaisessa kunnassa, tarkemmin Valkeiskylällä sijaitsee myös synnyinkotini, jossa edelleen tulee vierailtua viikoittain. Lapsuuden ja nuoruuden vietin kotipaikan pienellä maitotilalla. Ylioppilaaksi kirjoitin vuonna 2006. Lukioaikana tein koulun ohella maatalouslomittajan hommia; aluksi kotona ja myöhemmin työskentelin myös toisilla tiloilla. Lukion ja armeijan jälkeen lähdin opiskelemaan Jalasjärvelle ja vuoden opintojen jälkeen valmistuin automaalariksi. En ole kuitenkaan juurikaan tehnyt koulutustani vastaavia hommia. Jonkin aikaa valmistumiseni jälkeen tuttuni oli kuullut, että Vieremän ItäMaito-myymälässä oli tarvetta apuvoimalle. Lähetin työhakemuksen ja pääsinkin firmaan töihin.

En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt myyntityötä, ja hiljaisen luonteen omaavana en ollut aikaisemmin ajatellutkaan tekeväni tämän tyylisiä hommia. Kun aikaa kului ja kokemusta karttui, huomasinkin pitäväni todella paljon myyntityöstä, eikä ihmisten kanssa keskustelu ja myyntitilanteissa oleminen tuntunut enää ollenkaan epävarmalta. Vuosien saatossa vieremäläiset tuottajat tulivat hyvinkin tutuiksi ja muistanpa edelleen monien tuttujen tuottajien tuottajanumerot ulkoa. Työskenneltyäni jonkin aikaa Vieremän myymälässä ajattelin vielä lähteä koulun penkille, sillä en ollut vieläkään täysin varma, että mitä haluaisin tehdä lop”Ihmisten kanssa puelämäni. Vaikka työpaikka myymälässä oli keskustelu erittäin hieno asia, sen hetkisessä elämäntilanja myynti­ teessa halusin vielä kartoittaa vaihtoehtoja elätilanteissa mänpolullani. Päädyin opiskelemaan oleminen ei teollista muotoilua Savotuntunut enää nia Ammattikorkeakouluun Kuopioon. Ammattiin kuuluu esimerkiksi te- ollenkaan ollisesti valmistettavien tuotteiden sekä niihin liit- epävarmalta.” tyvien käyttöliittymien suunnittelua, käyttäjätutkimusta ja konseptointia. Opiskeluaikana pääsin tekemään tuurauksia ja lyhyitä pätkiä ItäMaidon myymälöissä. Vuoden 2014 syksyllä aloitin työt ItäMaidolla Lapinlahden myymälässä. Työnkuva pysyi samana kuin ennen, lisäyksenä verkostojakelupisteille kuuluvat työt. Tämän vuoden helmikuussa aloitin uudessa työtehtävässäni Valion osuuskunnilla VKTR-assistenttina. VKTR tulee sanoista Valmakaupan työryhmä. Työryhmään kuuluvat myynnin kanssa tekemisissä olevat henkilöt Valion jokaisesta osuuskunnasta. VKTR:n tehtävänä on koordinoida osuuskuntien kaupallista yhteistyötä ja valmistella myyntikampanjoita. Yhteistyötä osuuskuntien välillä on tehty jo vuosia. Itse toimin VKTR:n sihteerinä. Lisäksi tehtäviini kuuluu Valma-verkkokaupan sekä tuoterekisterin ylläpitoon liittyviä töitä. Kevät on mennyt kiireen merkeissä ja pikkuhiljaa alan sisäistämään nykyisen työroolini. Uusi työni vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Vapaa-ajalla olen pyrkinyt käymään lenkillä useampana päivänä viikossa. Myös vanhaa lentopalloharrastusta oli tarkoitus aloitella uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

29


Huipputuotteita Joensuun juustolasta REETTA PASANEN

Uudet tuotteet ja laiteinvestoinnit ovat tuoneet Joensuun tehtaalle lisää kilpailukykyä. Myös laatusertifikaatin uudistus etenee suunnitellusti.

T

Tehtaan kilpailukyky paranee Joensuusta viedään vuosittain noin kolme miljoonaa kiloa juustoa eri maihin ympä30

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

Olemme myös uusineet siilorakenteita. Nyt meidän on mahdollista ottaa esimerkiksi luomumaito erilleen niin, että saamme valmistettua luomutuotteita sujuvasti tehtaan eri prosesseissa.

ri maailman. Eri vientimaissa asiakkailla on erilaisia, toinen toistaan tiukempia vaatimuksia juuston ja tekemisen laadulle. Tämän takia sekä laitteistojen että ihmisten toiminta on muutettava vastaamaan asiakkaan vaatimuksia. Parhaillaan olemme uudistamassa laatusertifikaattia FSSC 22000 -vaatimuksia vasten. Juustolan suolaamoon uusimme viime vuoden loka-marraskuun vaihteessa harkon käsittelylaitteistot. Entiset olivat jo elinkaarensa päässä, ja uusilla laitteilla pystymme vastaamaan nykyajan turvallisuus- ja laatuvaatimuksiin. Samalla nämä juustolan uudistukset mahdollistavat sen, että tuotteiden laatu vastaa vaativimpienkin asiakkaiden vaatimuksia globaalisti, sillä onhan meillä nyt ”uusi” juustola entisen paikalla.

Vahvaa uskoa tulevaisuuteen Haasteita on siis riittänyt ja varmasti niitä kohdataan jatkossakin. Kaikesta huolimatta uskoni tulevaisuuteen on vahva. Onhan meillä Valiolla maailmanluokan tuotekehitys, jonka ansiosta markkinoille tulee koko ajan lisää uusia houkuttelevia tuotteita, joista asiakas on valmis myös maksamaan. Valiossa on lisäksi vahvaa myyntiosaamista, joten odotan myönteistä myynnin kehittymistä. RISTO KUITTINEN

ilanne maailman maitomarkkinoilla ei näytä helpottavan lähitulevaisuudessa. Tuontijuustoja riittää ja hintoja halpuutetaan kuluttajaystävällisemmiksi. Tehtaan kustannustehokkuus onkin pidettävä tiukasti hyvänä – laatua, tuoteturvallisuutta ja työturvallisuutta unohtamatta. Miten pidämme Joensuun tehtaan ja Valion kilpailukykyisenä tiukassa markkinatilanteessa? Vaikka tilanne kokonaisuutena on vähintään haastava, on meidän kuitenkin koko ajan pystyttävä kehittämään ja tuottamaan uusia houkuttelevia tuotteita markkinoille. Tuotteiden on tuotettava asiakkaille lisäarvoa niin, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä hyvän hinnan. Valio ValSa® on erittäin hyvä esimerkki loistavasta tuoteinnovaatiosta. Sen ansiosta voidaan valmistaa tuotteita, joissa on merkittävästi vähemmän suolaa ja silti erinomainen maku. Harkko Polar®ValSa® juustoon valmistetaan tällä hetkellä Lapinlahden tehtaalla, ja maitosuola harkkoon valmistetaan Joensuussa. Toisena hyvänä uutuutena pidän Valio Viola® -tuorejuuston uusia makeita makuja , vadelmaa ja kinuskia. Tuorejuustoista on helppo valmistaa herkullisia leivonnaisia ja kakkuja sekä maukkaita jälkiruokia. Kolmas mainittava asia on viime lokakuussa Tampereen meijeriltä Joensuuhun siirtynyt Valio Eila® -kotijuusto, joka on makunsa ja terveellisyytensä puolesta liian vähän tunnettu kuluttajien keskuudessa. Onhan tuote kuitenkin monikäyttöinen esim. salaattien raaka-aineena. Maistakaa, jos ette ole vielä maistaneet!

Petri Liukka Tehtaanjohtaja


M A I TO PA R TA

Luomumaito sopii blues-naiselle Luonto ja luonnonläheisyys ovat tärkeitä arvoja kuopiolaislähtöiselle muusikolle Erja Lyytiselle.

TIINA KORHOLA

K

asvoin musikaalisessa perheessä, vanhemmillani oli tanssimusiikkiorkesteri. Aloitin viulun soiton opiskelun konservatoriossa 7-vuotiaana, mutta instrumentiksi vaihtui pian sähkökitara, ja 15-vuotiaana keikkailin vanhempien kanssa. Asuimme Kuopiossa haja-asutusalueella ja maaseutu oli lähellä. Sisarusten ja kaverien kanssa pääsimme takapihalta metsään. Aidan takana naapurissa oli hevosia. Olin poikatyttö ja kiipeilin puissa. Metsä maahisineen ja menninkäisineen oli fantasiamaailma, jossa keksimme satuja kavereiden kanssa. Janon yllättäessä kauhoimme vettä lähteestä tai purosta. Äidin kanssa kävimme marja- ja sieniretkillä. Toteutimme omavaraistaloutta, jota nykyään trendikkäästi juhlittaisiin. Kasvoin maidolla, punainen maito oli lapsena ainoa oikea ruokajuoma. Myöhemmin Mississipissä tilatessani ruuan yhteydessä maitoa paikallinen rouva räjähti nauramaan maitotytölle. Nyt minulla erinäisten koulutusten ja vaiheiden jälkeen on oma toimiva levy-yhtiö, ja keikkailen myös ulkomailla. Tämän kevään aikana keikkoja on ollut Suomen lisäksi mm. Saksassa, Alankomaissa ja Iso Britanniassa. Luonnolla ja metsällä lähteineen on minulle edelleen oma tärkeä, rauhoittava merkityksensä, joka on auttanut minua urallani. Luonnonläheisyys, rehtiys ja avoimuus ovat ohjanneet tekemistäni, ja yritän edelleen tehdä luonnonläheisiä valintoja. Lasten kanssa käymme puistoissa hakemassa erilaisia kokemuksia ja myös metsän tunnelmaa. Omassa mielessä maailmalle kulkee Suomesta mukana seesteisyys ja tila, mitä Euroopassa, vaikkapa Lontoossa, ei ole. Viime vuonna kävin Intiassa ja se oli järisyttävä kokemus teiden varsilla asuvine ihmismassoineen. On aina hienoa päästä suurkaupungin sykkeestä kotiin puhtaaseen ilmaan ja rauhallisuuteen. Täytyy käydä muualla tsekkaamassa, että muistaa arvostaa Suomen oloja. Olen onnellinen siitä, että olen näin pitkään pystynyt toimimaan ammatissa pelkästään musiikkia tekemällä. Erityisesti viimeisin albumi on merkittävä, koska sain siihen ulkomaisia tekijöitä ja tuottajaksi Chris Kimseyn. On avartavaa päästä tekemään musiikkia kotiympyröiden ulkopuolelle. Myös yksittäiset festarikeikat ovat helminä muistoissa. Menestyksekäs ura itsenäisenä artistina bluesrockgenressä on saavutus! Luonnonläheisen maitotytön perheessä käytetään erilaisia maitotuotteita. Lapsilleni valitsen punaista luomumaitoa. Luonnonjugurttia meillä syödään paljon, makumaailman voi rakentaa itse pähkinöillä, siemenillä, hilloilla tai marjoilla. Juustot ovat koko perheen intohimon kohde. Olen huomannut, että maitotalous on Suomessa muuttunut ja olosuhteet ovat tiukentuneet. On tärkeää, että täällä on maitotiloja, jotka toimittavat hyvää maitoa eteenpäin. Toivoisin että erityisesti luomutuotantoa edistettäisiin. Erja Lyytinen

Mississipissä tilatessani ruoan kanssa maitoa paikallinen rouva räjähti nauramaan maitotytölle. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 7

31


Kotimainen Startti uudistui Yhdistimme tuttujen Startti Maito Instantin ja Startti Auton parhaat ominaisuudet ja saimme täysin uudenlaisen juottorehun: uusi Startti-maitojuoma soveltuu sekä sanko- että automaattijuottoon. Uusi Startti-maitojuoma on luonnollisesti kotimainen tuote.

Uusi Startti-maitojuoma – parasta vasikan alkuruokintaan www.valio.fi/startti

Itamaito 1 2017  

Osuuskunta ItäMaidon tiedotuslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you