Page 1

ITÄMAITO 1/2016

Tiesitkö tämän laboratorio­ palveluista s. 8 Kännykällä Valmaan s. 12 Omasta kaupasta ostot joustavin ehdoin s. 16

NAVETASTA

tuli mieluinen työpaikka


1/2016

Kansi Saastamoiset Nurmeksesta. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka KUVA: MINNA JOLKKONEN

s. 22

Hannu Hämäläinen on ammatistaan ylpeä lomittaja Tohmajärveltä. Hyvät olosuhteet – hyvä tuotos.................................. 4 Vinkkejä ja kannustusta tilan kehittämiseen ............................... 7 Laboratoriopalvelut puhuttavat ...................................... 8 Maitonäyte matkustaa yölinjalla .......................................... 10 Uusi Valma tulee kännykkään.....................................12 Kate hupenee, mikä avuksi?.................................. 14 ItäMaidosta tullut merkittävä kauppias ......................................... 16 Valmakauppa on reilu kumppani....................................... 18

KUVA: JORMA RAJAKANGAS

Vaikeudet vahvistavat Valiota............................................ 20 Luotettu lomittaja tuntee talot .................................. 22 Sirpan neuvoilla lihakset kuntoon ......................................... 24 Uutispaloja ....................................26 Uusi neuvoja osaa robottilypsyn .............................. 29 Jauhetta ja juustoa Joensuusta .................................. 30 Maitomuistoja matkan varrelta............................31

s. 16 KUVA: TAINA VOUTILAINEN

s. 29 Osuuskunta ItäMaito M A I TO 1/2016 1 / 2016 22 I TÄItäMaito

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Jarno Kämäräinen, Marketta Laukkanen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2016. Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45, 2016.


PÄ Ä K I RJ O I T U S

Kasvun vuosi

V

iime vuoden kasvukauden ja maitomarkkinoiden kokemukset ovat haaleneva muisto. Valio on nimittänyt tämän vuoden ”Kasvun vuodeksi”. Viime vuonna otettiin lukua, mutta nyt on taas kasvu päämääränä. Valio hakee kasvua Ruotsin ja Tanskan viennissä, onnistumista Yhdysvaltojen ja Japanin vientiavauksissa sekä yleisesti maitomäärän siirtoa alempikatteisista tuotteista parempikatteisiin tuotteisiin. Tehtävä ei ole helppo, sillä maitoa tulvii markkinoille. Vähän yli vuosi sitten EU nollasi maitokiintiöt, mikä sysäsi markkinat kaaokseen; nyt puhutaan jo vapaehtoisesta tuotantomäärien hallinnasta. EU:n liberaaliin maito- ja kauppapolitiikkaan uskovat haluavat tehdä Euroopasta merkittävän maitotuotteiden viejän tällä vuosikymmenellä. Maitojauhekapasiteettia on rakennettu viime vuosina paljon. Meillä täällä herkillä alueilla ei ole edellytyksiä tuottaa maitoa siihen hintaan kuin Keski-Euroopassa, mutta luotamme Valion T&K:n kykyyn tuottaa sellaisia tuotteita, joilla pystymme saamaan edelleen EU:n korkeinta maidon hintaa. Kukaan ei tiedä, kauanko Venäjä on vielä kiinni. Pakotteiden purkamisen on venäläisten mielestä lähdettävä EU:sta, mutta maaliskuun ministerineuvoston kokouksessa oli käytetty vain yksi puheenvuoro purkamisen puolesta. Venäjällä ei maidontuotantoa ole saatu nousuun, kasvu vuonna 2015 oli vain 3,5 prosenttia. Suuret tilat satsaavat muunn muassa ulkomaiseen eläinainekseen, mutta toisaalta lopettavia tiloja on paljon. Maitotuotteista siirrytään muihin ravintoaineisiin ja kiisteltyä palmuöljyä sekoitetaan juuston ja voin sekaan. Valiolla on portti Venäjälle avautumassa lastenruokien osalta toivottavasti jo tänä vuonna. Laktoosittomien tuotteiden viennin esteet ovat poliittisia. MENEILLÄÄN on eräänlainen murros myös täällä ItäMaidon alueella. Mistä eväitä

tulevaisuuteen meille, jotka jatkamme? Henkisiä voimavaroja ja tietoja lisää usein keskustelu muiden tuottajien tai samanhenkisen naapurin kanssa, reissu kotimaassa tai ulkomaille tai osallistuminen hankkeisiin. ItäMaito on mukana monissa maakunnallisissa hankkeissa. Kehotan osallistumaan! Ennen ajatusta maidontuotannon alasajosta tilalla kannattaa huolella miettiä seikat, jotka mahdollistavat jatkamisen: keskustelut omien jälkeläisten kanssa, tilan vuokraus tai myynti ulkopuoliselle. Ammattilehdet esittelevät isoja, hienoja tuotantorakennuksia antaen ajatuksen, että vain laajentaminen kannattaa, mutta keskikokoinenkin tila voi tehdä tulosta oikeilla valinnoilla ja tuotantoa tehostamalla. Jaksamisen tueksi tarvitsemme ammattitaitosta maatalouslomitusta. Tuntuu kuitenkin siltä, että lomitusjärjestelmän uudet säännöt ovat erkaantuneet maitotilan arjesta. Isot lomituspalvelualueet ovat pääosin onnistuneet, mutta lomittajia ei saisi näännyttää pitkillä työmatkoilla eri puolille aluetta. Vuorovaikutusta Melan, johtavien lomittajien ja maitotilayrittäjien välillä voisikin olla enemmän. Taloustaitoja voi aina opiskella lisää. Osuuskunnan maksama maidon litrahinta on tärkeä, sen myönnän, mutta ehkä siihen kuitenkin tuijotetaan liikaa. Tulojen ja menojen suhde on vielä tärkeämpi. Nyt kun tilikirjat ovat vielä tuoreet, viime vuoden lukuihin kannattaa syventyä ja miettiä, missä on onnistunut ja missä on varoja valunut tuottamatta sijoitettua panosta takaisin. TOIVOTAN ItäMaito-lehden lukijoille hyviä hetkiä lehden

parissa! Koetetaan hengähtää kesän töiden lomassa ja tavataan kesätapahtumissa maakunnissa!

Jukka Hakkarainen Maitotilayrittäjä Valtimolta ItäMaidon hallituksen ja Valion hallintoneuvoston jäsen

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

3


Maitoautolla on ollut enemmän haettavaa Sari ja Mika Saastamoisen uudelta navetalta.

HYVÄT OLOSUHTEET – HYVÄ TUOTOS Hyvät olosuhteet antavat kovatuottoisellekin lehmälle mahdollisuuden kiriä tuotostaan. Tämän huomasivat nurmeslaiset Sari ja Mika Saastamoinen uuden navetan valmistuttua. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

4

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

S

ari ja Mika Saastamoinen ovat isännöineet Mikan kotitilaa Nurmeksessa reilut kahdeksan vuotta. Tuotanto aloitettiin vajaan 40 lehmän parsinavetassa, nyt lehmiä on liki tuplamäärä nelisen vuotta sitten valmistuneessa pihatossa. ”Mikan vanhemmilla oli jo hyvätuotoksinen karja. Keskituotos oli meidän ensimmäisenä vuonna 10 067 ja viime vuonna päästiin 11 232 kiloon”, Sari Saastamoinen kertoo. ”Meillä oli hyvä karja, josta jatkaa. Mikan äiti oli panostanut jalostukseen.” Keskituotoksen nousu reilulla tuhannella kilolla jo ennalta hyvätuottoisessa karjassa on isäntäväen mukaan eniten parantuneiden olosuhteiden ansiota. Valoisuus,

vapaus liikkua, parsipedit ja verhoseinien kautta tuleva raitis ilma ovat selvästi olleet lehmille mieleen. Viime vuonna robotilla lypsettiin yli 850 000 kiloa maitoa. Kymmenen sentin maidon hinnan lasku pudotti Saastamoisten tilalla liikevaihtoa 80 000 euroa. Tuotoksen kasvulla isäntä laskee siitä saadun kompensoitua noin 20 000 euroa.

Terveistä utareista maidot meijeriin Parsinavetan viimeisinä vuosina varsinkin aureus aiheutti ongelmia. Lypsykauden aikaisia hoitoja ja lehmien poistoja sen takia jouduttiin tekemään lukuisia.


I TÄ M A I D O N P A LV E L U T

Nykyinen 76 lehmän karja on Mika ja Sari Saastamoisen mielestä sopiva kahdelle hengelle, laajennus vaatisi työntekijöitä ja muuttaisi omaa työnkuvaa liikaa. Robottipihatto on antanut kaivattua joustoa työpäiviin.

Tuotoksen parantumisen yli tuhannella kilolla ja terveemmät utareet Saastamoiset laskevat uuden navetan parempien olosuhteiden ansioksi.

Ongelman syytä etsittiin meijerin neuvojien kanssa, mutta yhtä selkeää selitystä tilanteelle ei löytynyt. ”Kyllähän tulehduksia nytkin on, mutta aureusta on tainnut olla vain kolmesti koko aikana ja suurin osa hoidoista on umpihoitoja. Entiseen verrattuna ja lehmämäärään suhteutettuna tulehduksia on nyt paljon vähemmän”, Sari Saastamoinen kiittelee. Uuden navetan myötä parantunut utareterveys näkyy myös taloudessa. Umpikauden hoidot tulevat huomattavasti edullisemmiksi, kun maitoa ei mene hukkaan. Meijeriin lähtevän maidon määrä onkin noussut viiden vuoden takaisesta 93 prosentista viime vuoden 97 prosenttiin. Korkeatuottoisten lehmien tulehdusris- 

Parsipedit ovat olleet lehmille mieluiset, samoin karjaharjat. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

5


Jalostus on Sari Saastamoisen harteilla, hän jatkaa jo edellisen polven hyvällä uralla.

kiä pienentää varmasti myös robottilypsy. ”Kovamaitoisimmat pääsevät lypsylle useammin, jotkut käyvät jopa neljä kertaa vuorokaudessa”, Mika Saastamoinen lisää. Saastamoiset painottavat, että sekä lehmät että lypsyrobotti vaativat seurantaa ja tilanteiden ennakointia. ”Robotin toimintaa seurataan koko ajan ja vaihdetaan osia jo ennen kuin ne kuluvat loppuun tai menevät rikki. Näin huoltomiestä pitkän matkan takaa ei tarvitse kutsu hätiin kovin usein”, he kertovat. Eläinlääkäri sen sijaan kutsutaan tilalle melko herkästi, sillä nopea puuttuminen sairastumisiin on todettu tehokkaammaksi kuin ”katsellaan, jos se siitä” -käytäntö. Sorkanhoitaja käy tilalla kolmen kuukauden välein ja jokainen lehmä hoidetaan vähintään puolen vuoden välein. Hyvillä, terveillä sorkilla on myös olennainen merkitys tuotoksen kasvussa.

Tarkka ruokinta tuo tulosta Mika Saastamoinen nostaa hyvän tuotoksen tekijäksi myös vaimonsa tarkkuuden ruokinnassa. Automaattiruokinnalla vastaaviin tuloksiin tuskin päästäisiin. ”Sari seuraa koko ajan ruokintaa, lehmien syöntiä ja muuttaa väkirehuannoksia heti lehmäkohtaisesti, jos ongelmia näyttää olevan tulossa. Esimerkiksi poikimisen jälkeen Sari nostaa ruokintaa lehmää seuraten eikä kaavamaisesti. Hyvä huolenpito näkyy tuotoksissa”, hän kehuu. Ruokinta ei navetan myötä muuttunut, vaan erillisruokinta jatkui uudessakin navetassa. Apilapitoinen säilörehu jaetaan paaleista rehunjakovaunulla pöydälle kaksi kertaa päivässä. Kioskeista lehmät saavat viljaa ja puolitiivistettä. ”Nykyinen puolitiiviste on nostanut maidon rasvapitoisuutta. Maidon hinnan tiputtua vaihdoimme sen halvempaan, mutta samalla putosivat maidon pitoisuudet, joten palasimme entiseen takaisin”, Mika Saastamoinen kertoo. 6

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

Paremmat pitoisuudet tuovat paremman maitotilin ja varsinkin maidon paremman hinnan aikaan kalliimman rehun syöttö kannatti. Hyvät pitoisuudet kuittasivat isomman rehulaskun reilusti, nyt isäntä on laskenut tulojen ja menojen sen suhteen menevän aikalailla päikseen.

Venyminen rakennuskesänä kannatti Uutta navettaa varten Saastamoiset hankkivat lehmävasikoita Faban kautta sekä ostivat lopettavasta karjasta lehmiä, hiehoja ja vasikoita. Vasikat kasvatettiin muutaman kilometrin päästä vuokratussa navetassa. ”Rakennuskesästä ei ole oikein selkeitä muistikuvia. Lapset olivat pieniä, rakennuksen tavarahankinnasta oli huolehdittava, eläimet hoidettava kahdessa navetassa sekä tehtävä peltotyöt”, emäntä huokaa. Venyminen kannatti, sillä navetasta tuli mieleinen työpaikka, käyttöönotto sujui ilman suuria ongelmia ja se täyttyi nopeasti. ”Lokakuussa lypsettiin ensimmäisen kerran ja helmikuussa saimme jo 2 000 kilon päivätuotoksen rikki”, Sari Saasta-

SAASTAMOISEN TILA zzSari ja Mika Saastamoinen,

Nurmes zzHolstein- ja ay-lehmiä 76 sekä nuorkarja zzKeskituotos 11 232 kg, r-% 4.01, v-% 3.43 zzKeskipoikimakerta 2.43 zzElinikäistuotos 21 734 kg zz130 ha luomupeltoa, kaikki nurmella zzSukupolvenvaihdos 2008 zzRobottipihatto valmistunut lokakuussa 2012.

moinen hymyilee. ”Olin varautunut paljon suurempiin poistoihin, mutta hyvin vanhemmatkin lehmät sopeutuivat uusiin tiloihin ja robottilypsyyn.” Hiehoja on riittänyt jo useana vuonna myyntiin, mutta jatkossa ylimääräisten hiehojen kasvattamista pyritään välttämään. Jalostuksesta vastaava emäntä valikoi jo ennakkoon lehmät, joilta haluaa jälkeläisiä ja siemennyttää muut joko anguksella tai blondilla. ”Ei ole mitään järkeä kasvattaa turhia hiehoja, karsinta pitää tehdä jo siemennysvaiheessa”, Sari Saastamoinen linjaa. Liharotusiemennysten osuus on lähes 40 prosenttia. Saastamoiset ovat ottaneet tiukan karsintalinjan robotille sopimattomien lehmien suhteen, syystä tai toisesta autettavat lehmät lähtevät navetasta. Useita robottilypsyyn sopimattomia, mutta muuten hyviä lehmiä on myyty parsinavettatiloille. ”Robotin idea häviää, jos lehmissä on paljon autettavia”, Saastamoiset sanovat, sillä sen valinnalla lypsytavaksi haettiin nimenomaan joustoa työaikoihin. ”Aamulla voimme mennä navetalle vuorotellen ja toinen hoitaa lapset. Voimme myös harrastaa itse ja käyttää lapsia harrastuksissa, koska navettatyöt voi tarvittaessa hoitaa yksinkin”, tokaluokkalaisen Siirin ja viisivuotiaan Sallan vanhemmat sanovat.

Oma myymälä ahkerassa käytössä Tuottajamyymälän ovea Saastamoiset käyttävät ahkerasti sekä elintarvikkeiden että tuotantotarvikkeiden hankinnassa. Oman osuuskunnan palveluiden käyttäminen on osuustoimintaa kannattavalle isännälle itsestään selvää. Meijerin myymälä on osoittautunut myös luotettavaksi kumppaniksi, eikä ostoista kertyvä ostohyvityskään ole merkityksetön. ”Lähes kaikki hankinnnat on keskitetty sinne. Purut, rehut, säilöntäaineet, käärintämuovit ja muut tuotteet, mitä vain saa”, Mika Saastamoinen luettelee. Jo 14 vuotta luomuna viljeltyjen peltojen siemenhankinnat on isäntä tekee luomusiemeniin erikoistuneesta yrityksestä, mutta kalkin hankinta siirtynee sekin meijerin kautta tehtäväksi. Tilan 130 hehtaaria ovat kaikki nurmella, vaikka pinta-ala antaisikin myöten viljan viljelylle. ”Kun viljan viljelyyn ei ole omia koneita tai kuivuria, totesimme järkevämmäksi ja taloudellisemmaksi ostaa vilja lähitilalta”, Mika Saastamoinen laskee. ”Uudistettavilta lohkoilta voidaan siten ottaa yksi sato ja tehdä loppukesästä tarvittavia kunnostustoimia.”


I TÄ M A I D O N P A LV E L U T

Vinkkejä ja kannustusta tilan kehittämiseen Mitähän tekis? Jos tuon nurkan oikaisee ja laittaa hiehot tuohon ja vasikat tuonne, niin saisikohan siihen pari paikkaa lypsäville. Olisikohan tuossa järkeä..? Keneltähän sitä kysyisi? Teksti Eeva-Kaisa Pulkka

N

o ItäMaidon omalta kehittämisneuvoja Tero Kanalalta voisi löytyä vastauksia tai ainakin pähkäilyapua. ”Kaikki kehittäminen ei tarvitse olla rakentamista tai edes maksaa mitään. Joskus pelkkä huomion kiinnittäminen eri asioihin voi tuoda parempaa tulosta”, Kanala muistuttaa. ”Tärkeintä on, että tila kehittyy koko ajan eikä jää paikalleen odottamaan tulevaa.” Neuvoja pitää tärkeänä, että tilaa viedään tuotos- ja satotasojen osalta koko ajan eteenpäin. Näitä voi parantaa pienilläkin asioilla.

”Jatkuva kehitys parantaa myös jatkajan edellytyksiä aikanaan. ’Avoin pelikenttä’ ei välttämättä ole paras mahdollinen alku tuottajan uralla. Sukupolvenvaihdoksessa kertyy velkaa jo tilan hankinnasta, hyvä tuotanto mahdollistaa muut investoinnit”, Kanala huomauttaa. Omien työolosuhteiden kehittäminen puolestaan parantaa työviihtyvyyttä, -turvallisuutta ja -terveyttä ­– ja siten jaksamista. ”Jos on epävarma ideastaan, minut voi pyytää keskustelemaan. Oikeat vastaukset voivat löytyä yhteisessä keskustelussa. Tai tiedän keneltä apua ja neuvoja voi saada.” ”Haluan tietää, millaisena tuottajat itse näkevät tilansa kymmenen vuoden päästä. Se määrittää, mitä se tarkoittaisi investointien ja muun kehittäminen suhteen.” Kehittämispalvelut kuuluvat ItäMaidon tuottajapalveluihin ja ovat tuottajille maksuttomia. Suurin osa palveluista on Kanalan vastuulla ja hän tekee niitä sen minkä ehtii. Myös muut osuuskunnan neuvojat ovat käytettävissä.

Suuria linjoja tai viimeisiä viilauksia Eniten Tero Kanalaa työllistävät tuotantoa uutta rakentamalla tai entistä laajentamalla KUVA: JORMA RAJAKANGAS

Tero Kanala ei lupaa valmiita vastauksia, vaan pyrkii löytämään niitä yhteisessä keskustelussa tuottajien kanssa.

Kehitys TUKEA TILOJEN KEHITTÄMISEEN zzSukupolvenvaihdoksen

tehneiden tutustuttaminen osuuskuntaan ja Valioon zzTulevaisuuskeskustelu ja arvioinnit tiloilla zzMatkat, tilaisuudet, koulutukset zzInvestoinnin toiminnallinen suunnittelu painottuen lypsyyn, rehustukseen, logistiikkaan ja terveydenhuoltoon zzOsaamisen ja yrittäjyyden kehittäminen, mm. liiketoimintakoulutus ja LEAN.

lisäävät tilat sekä sukupolvenvaihdostilat. ”Olen kannustaja, vaihtoehtojen esittäjä ja ulkopuolisen näkökulman tuoja.” Kanalan kanssa voi miettiä vaihtoehtoja ja edellytyksiä tilan laajentamiseen, mitä ja miten sen voi toteuttaa tai vaikka tulevia lypsy- ja ruokintajärjestelmiä. Laskelmia tai piirustuksia kehityspalvelut eivät sisällä. ”Jos tilalla on jo valmiit suunnitelmat, pyrin kertomaan vinkkejä ja huomioita navetan toimivuuden ja työnkäytön suhteen.” Kaikessa kehitystyössä kulkee mukana talous. Se ja työn mielekkyys auttavat, että tilaan ja sen kehittämiseen jaksaa panostaa ja työtä ylipäätään tehdä. Uskoa maidontuotantoon on, sillä tulevanakin kesänä vasarat paukkuvat noin kymmenellä navettarakennuksella sekä lukuisissa laajennuksissa. ”Paljon tehdään muutaman paikan laajennuksia entisten seinien sisällä, vaihdetaan robottilypsyyn, tarkennetaan eri jalostuskeinoin hiehojen määrää”, Kanala luettelee kehityskohteita. ItäMaidon kehittämispalvelut järjestävät myös navettaseminaareja, yrittäjäpäiviä, koulutuksia, opintomatkoja ja navettakierroksia. Sitä mitä tuottajat kehittämispalveluiltaan toivovat. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

7


LABORATORIOPALVELUT Valion Seinäjoen maitolaboratorio automatisoitiin viime vuonna. Uudistus nosti esiin laboratoriopalvelujen tärkeyden omistajayrittäjille ja sitä seurattiin herkällä korvalla. Osuuskunta ItäMaidon neuvojat kokosivat eniten kysyttyjä kysymyksiä, joihin aluelaboratorion ryhmäpäällikkö Timo Latomäki vastasi.

Miksi tulokset tulevat eri aikaan samasta näytteestä (bakteerit ja solut) tai tuotosseurantanäytteiden tulokset useassa erässä?

Esikoodatussa tuotosseuranta­ näytepikarissa on lähetetty maitonäyte ja siitä pyydetty tiineystesti. Miksi tulosta ei tule?

Analysointilinjan automatisoinnin myötä tulosten raportointi analysaattoreilta muutettiin viime kesänä reaaliaikaiseksi, eli tulokset siirtyvät heti raportointijärjestelmiin. Hinnoittelunäytteistä analysoidaan aina ensin bakteerit ja vasta sen jälkeen koostumus ja solut.  Bakteeri- ja solumäärityksen välillä voi olla 1-2 tunnin ero ja sinä aikana bakteeritulokset ehtivät jo Valmaan.  Ison karjan tuotosseurantanäytteet voivat jakautua nykyisin kahdelle eri analysaattorille.  Tulokset voivat valmistua niiltä eri aikoihin ja myös raportoitua 1–3 erässä.  Jos tuotosseurantanäytteiden tuloksia puuttuu, eikä niitä tule Valmaan seuraavanakaan päivänä, on hyvä olla yhteydessä laboratorioon ja tarkistaa viivästyksen syy.  Aiemmin kaikki tulokset siirrettiin laboratoriosta eteenpäin isoina erinä.  Nykyisellä toimintamallilla tulokset ovat nopeammin luettavissa Valmasta.

Tuotosseurantanäytteistä analysoidaan ensin koostumus ja solut. Sen jälkeen maitolaboratorion automaatiojärjestelmä poimii muista näytteistä erilleen ne näytteet, joista on pyydetty tiineystesti.  Viime vuoden lopulla tässä näytteiden poiminnassa oli häiriöitä.  Järjestelmä ei aina tunnistanut kaikkia tiineystestipyyntöjä.  Viime vuoden joulukuun alkupuolella analysointilaitteiston toimittaja teki automaatiojärjestelmään korjauksia ja ohjelmistopäivityksiä.  Sen jälkeen tilanne tiineystestien osalta on ollut huomattavasti parempi.

Tila saa korkean bakteerituloksen eikä poikkeamaan löydy mitään syytä. Edellinen ja seuraava tulos ovat normaalitasossa. Voiko tulos olla väärä? Kaikkien analysaattoreiden tulostasojen oikeellisuutta seurataan jatkuvasti päivittäin. Lähdemme siitä, että laboratorion laitteiden toiminta on varmistettu niin, että tulokset ovat luotettavia.  Bakteeritulosten kohoamisen taustalla voi olla myös satunnainen tekijä, joka vaikuttaa vain yhden tankillisen tuloksiin.

Lehmän yhden neljänneksen maito soluttaa, siitä on lähetetty ut-näyte. Tulos kertoo, ettei kasvua löydy. Mistä tämä johtuu ja voiko bakteeri silti muhia neljänneksessä? Utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien tunnistaminen perustuu bakteerin dna:n eristämiseen ja monistamiseen. Menetelmä tunnistaa 16 yleisintä utaretulehdusta aiheuttavaa bakteeria.  Aiheuttaja on niin kauan tunnistettavissa, kun bakteerin dna:ta on löydettävissä maitonäytteestä.  Määritys voidaan tehdä myös näytteestä, joka on otettu antibioottihoidon aloituksen jälkeen. Jos näytteestä ei löydy tulehdusta aiheuttavia mikrobeja, tunnistettavien mikrobien dna:ta ei ole enää löydettävissä.  Toinen mahdollisuus on, että tulehduksen on aiheuttanut sellainen harvinaisempi mikrobi, jota menetelmällä ei voida todeta.

Maitolaboratoriossa kontrollinäyte mitataan 50–60 kertaa 8

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6


I TÄ M A I D O N P A LV E L U T

PUHUTTAVAT

työpäivän aikana.

KUVA: TAINA VOUTILAINEN

Ryhmäpäällikkö Timo Latomäki esittelee rehulaboratorion toimintaa tuottajaryhmälle Seinäjoella. KUVA: MINNA JOLKKONEN

Miten tulosten luotettavuutta seurataan? Laboratorion kaikkien mittalaitteiden toimintaa ja tulostasojen oikeellisuutta seurataan joka työpäivä. Esimerkiksi maitolaboratoriossa analysoidaan joka sadannen näytteen jälkeen niin sanottu kontrollinäyte.  Kontrollinäytteen koostumus- ja solutuloksille on asetettu hyväksymisrajat.  Mittaustulosten on oltava hyväksyttyjen rajojen sisällä.  Jos tulokset tai yksi tulos poikkeaa liikaa, laitteen toiminta on tarkistettava ja kaikki edellisen kontrollinäytteen jälkeen analysoidut näytteet analysoidaan uudelleen. Maitolaboratoriossa kontrollinäyte mitataan 50–60 kertaa työpäivän aikana.  Kaikille menetelmille on olemassa myös omat kalibrointinäytteet, joilla laitteiden tulostasot voidaan tarkistaa tarvittaessa päivittäin ja myös säätää uudelleen. Hinnoittelunäytteet saa analysoida laboratoriossa, jolla on toimintaansa Eviran hyväksyntä.  Seinäjoen aluelaboratorion maitolaboratoriolla on tämä hyväksyntä.  Eviran hyväksyntä perustuu kansallisen akkreditointielimen FINASin tekemiin auditointeihin.  Auditointien pääpaino on toimintatavoissa, joilla laboratorio varmistaa tulosten oikeellisuuden.

KUVA: TAINA VOUTILAINEN

Artturi-tulokset vaihtelevat, samasta siilosta samanlaista rehua näytteessä ja tulokset poikkeavat toisistaan. Mistä tämä johtuu? Rehunäytteiden osalta kahden tasalaatuisen, rinnakkaisen näytteen saaminen on hankalaa. Maitonäyte voidaan jakaa helposti kahteen osaa ja saada 0,01 %:n tarkkuudella sama tulos.  Rehunäytteiden koostumustuloksiin vaikuttaa se, kuinka paljon analysoidussa näytteessä on ollut lehti- ja korsiainesta.   Rehunäytteiden osalta usein todetaan, että tulosten mittaepävarmuuteen vaikuttaa eniten näytteenoton edustavuus.

Maitotilayrittäjien lähettämiä maitonäytteitä matkalla laboratorioon analysoitaviksi.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

9


Kuljettajat Veli-Pekka Airaksinen (oik.) ja Pekka Kuusela kuriiriautoineen Valion Lapinlahden tehtaalla.

Maitonäyte matkustaa

YÖLINJALLA Joka yö kuriiriautot kuljettavat maitotilayrittäjien lähettämiä näytteitä Valion Seinäjoen aluelaboratorioon. Seurasimme näytteen matkaa halki Suomen. Teksti ja kuvat Taina Voutilainen

10

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

K

uriirilinjoja Valiolla on yhteensä kolme. Itä-Suomen kuriiriauto lähtee liikkeelle Joensuusta ja ajaa Lapinlahden, Suonenjoen, Äänekosken ja Jyväskylän tehtaiden kautta Seinäjoelle. Oulusta lähtevä kuriiri ajaa Haapaveden ja Toholammin tehtaiden kautta ja Kouvolasta lähtevä Helsingin, Riihimäen ja Tampereen tehtaiden kautta. Autot lähtevät liikkeelle myöhään illalla ja saapuvat laboratorion ovelle aamuvarhaisella. Itä-Suomen alueen kuriirikuljetuksista vastaa V. P. Airaksinen Oy Nilsiästä. Airaksisen kuljetusliike hoitaa myös maidonke-

räilyä muutamilla reiteillä ItäMaidon alueella. Koko näytteiden toimitusketju on siten yritykselle tuttua ja vastuu kuljetusketjun toimimisesta nousee esiin Veli Airaksisen korostaessa Valion omistajayrittäjien palvelemisen merkitystä. Airaksisella on kolme autoa ja kuusi kuljettajaa. Hänen itsensä lisäksi autoja ajavat Pekka Kuusela, Pirjo Heinonen, Jenni Hietala, Ari Savolainen ja Toni Airaksinen. Ajovuoro osuu joka kolmannelle yölle ja yksi kuljettajista toimii varahenkilönä. Yön pimeydessä ja kaikilla keleillä ajavan kuriiriauton kuljettajan on tärkeää tauottaa ajomatkansa ja siihen on varattu mahdollisuus pysähdyspaikoissa.

Keräilyreittien saapuminen huomioidaan Kuriiriauto lähtee liikkeelle Joensuusta kahdeksalta illalla, kun tehtaan maitoautoruuhka on ohi ja kuljettajat ovat jättäneet keräilylinjoilta tulleet näytteet Joensuun vastaanottopisteeseen. Veli Airaksinen kertoo, että aikataulussa otetaan huo-


I TÄ M A I D O N P A LV E L U T

Näytteet kootaan kuriiriautoon kylmätiloista ja pakataan asianmukaisesti. Kylmätiloissa on ohjeet ja asianmukaiset paikat eri näytteiden jättämiselle.

Jokaiseen näyte-erään asetetaan mukaan kuljetuslämpötilaa mittaava loggeri, jonka tiedot puretaan kuljetuksen saavuttua laboratorioon.

mioon erityisesti pitkät keräilyreitit, joilta usein tulee paljon näytteitä. Kuriiriauto myös odottaa, mikäli tietää jonkin maitoauton saapuvan normaaliaikataulustaan myöhässä. Maitotilayrittäjät voivat myös itse tuoda näytteitä tehtaiden maidon vastaanottojen yhteydessä oleviin vastaanottopisteisiin, joissa näytteiden jättämiseen on omat ohjeistukset: Joensuussa näytteille varattu jääkaappi on vastaanoton ulkopuolella ja Lapinlahdella näytteen pääsee viemään kylmiöön soittamalla vastaanoton henkilökunnan avaamaan oven. Eri näytteet on tärkeää jättää niille merkittyihin paikkoihin, joista kuriiriauton kuljettajat näytteet kylmälaatikoihin keräävät. Kuriirikuski pakkaa näytteet ohjeiden mukaan tiiviisti suljettaviin, lämpötilanseurantaloggereilla varustettuihin näytelaatikoihin ja ajaa Lapinlahdelle. Lapinlahdella vaihtuu kuski, joka ajaa auton Seinäjoelle saakka. Kuriiriautojen aikataulut on laadittu niin, että ne ovat Seinäjoella viiden ja kuuden välillä aamulla.

Näytekylmiön lämpötilaa seurataan sekä lämpömittarin että taustalla näkyvän lämpötilaloggerin avulla.

Kuriiriauton kuljettaja seuraa kuriiriauton tavaratilan lämpötilaa auton kojelaudan mittarista.

Näin analysoitavat näytteet ovat laboratoriossa henkilökunnan aloittaessa päivän analysointityöt. Lapinlahden maidon vastaanotolta näytteitä Seinäjoelle kuljettaa myös kymmeneltä aamulla lähtevä siirtokuljetusrekka.

Kylmäketju säilyy Maitotilay rittäjän jätettyä maito- tai rehunäytteen maitoautoon näytteen asianmukaista säilymistä ja lämpötilaa seurataan maitoautojen Kamu-järjestelmän avulla. Maidon vastaanottojen yhteydessä olevissa näytekylmiöissä on loggerit, jotka tallentavat tiedot kylmiöiden olosuhteista. Jokaiseen kuriiriautoon lähtevän näytelaatikon keskiosaan laitetaan niitä pakattaessa seurantaloggeri, jonka tiedot tarkistetaan laboratoriossa. Kunkin näyte-erän mukana kulkee siten useampia loggereita, joiden tietoja poikkeamatilanteissa verrataan. Airaksisen kohdalle on kerran sattunut viallinen loggeri ja sen virheelliset tiedot pystyttiin kumoamaan tarkistamalla muiden loggerien tiedot.

Auton tavaratilan lämpötilatieto näkyy koko ajan kuriiriauton kojelautaan asennetussa mittarissa, joten kuljettaja voi tarpeen mukaan heti reagoida mahdollisiin poikkeamiin.

Kuljetusta toimipaikkojen välillä Kuriiriautossa kulkee paljon muutakin kuin maito- ja rehunäytteitä, sillä kuljetukset palvelevat myös Valion eri toimipaikkoja. Maitotilayrittäjien näytteet ovat kuitenkin aina etusijalla ja muuta tavaraa otetaan sen mukaan, miten tilaa jää. Rehunäytekampanjoiden aikana auto täyttyy säilörehunäytelaatikoista ja tuotosseurannan maitonäytteet täyttävät autoa loppukuusta. Seinäjoella auto tyhjentyy, mutta tilalle lastataan matkan varrella oleviin toimipaikkoihin jätettäviä tavaroita. Takaisin Lapinlahdella Itä-Suomen kuriiriauto on puolen päivän aikaan. Nilsiäläinen Veli Airaksinen palaa kotiinsa, ja illalla kahdeksalta lähtee uusi kuriirimatka toisen kuljettajan ohjaamana kohti Valion Seinäjoen aluelaboratoriota. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

11


Valman ulkoasu, logo ja väritys muuttuvat.

UUSI VALMA tulee kännykkään

Ote tilan monipuolistuvista perustiedoista. Aiempien tietojen lisäksi Valmaan tallennetaan tietoja mm. navetasta, laidunnuksesta ja jaloittelusta. Vaihtoehdot valitaan pudot usvalikoista. Tiedot pitää päivittää vuosittain.

Valiolaisten maitotilojen nettiportaali Valma uudistuu täysin vuoden 2016 aikana. Hanna Laitinen Laatupäällikkö, Valio Toomas Valjakka Tietojärjestelmä­ päällikkö Valio

V

alman uudistus on toteutettu Fujitsun Net-Community -tuotteella, joka on joustava ja sopii myös mobiilikäyttöön. Uutta Valmaa voi siten käyttää nykyistä paremmin älypuhelimella ja tabletilla. Myös käyttäjätunnus vaihtuu. Jatkossa kaikki kirjautuvat Valmaan henkilökohtaisella sähköpostiosoitteellaan. Jos sitä ei vielä ole, tämän jutun lopusta löydät esimerkkejä osoitteen hankinnasta. Ensimmäisellä kerralla Valmaan kirjautumisessa tarvitaan myös matkapuhelinta. Voimassa oleva sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero pitää tallentaa vanhaan Valmaan kohtaan Omat tiedot, jotta käyttöönotto sujuu ongelmitta.

Lisää sisältöä ja toimintoja Uuden Valman ulkoasu noudattaa valiolaista värimaailmaa. Päävärinä on sininen, mutta vihreätäkään ei ole unohdettu. Lehmälogo vaihtuu Valion 12

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

lehdykkään, johon Valma liittyy vihreänä. Ulkoasu pyritään pitämään mahdollisimman selkeänä ja yksinkertaisena. Valmassa säilyvät nykyiset, hyväksi todetut ominaisuudet. Lisäksi siihen toteutetaan täysin uusia toiminnallisuuksia. Tila voi selata omaa tuotantoaan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tilityksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita.

Kirjautuminen ja käyttäjähallinta uusiksi Jokaisella Valmaan kirjautuvalla on jatkossa henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Nykyisenkaltaiset rinnakkaistunnukset poistuvat käytöstä. Maitotilayrittäjä päättää, kenelle yhteistyötaholle oikeudet antaa ja millaiset oikeudet ovat. Käyttäjähallinta eli yhteistyökumppaneiden luvittaminen Valman käyttäjiksi tapahtuu uudessa Valmassa Ylläpito-valikon kautta.


I TÄ M A I D O N P A LV E L U T

Eri rehunäytteiden analyysituloksia voi vertailla keskenään samalla näytöllä.

UUSIA OMINAISUUKSIA zzLaajemmat perustiedot tilatietojen

ja ruokinnan osalta. Näiden ylläpito on osittain maitotilayrittäjän vastuulla. zzMonipuolisemmat tilastot, uutena maitobudjetti ja havainnolliset rehuanalyysien tulkinnat. zzOstojen tilanne päivittyy päivittäin ja portaaliin tuodaan muutkin kuin maitotilin yhteydessä laskutettavat ostot. zzLaatukäsikirja muuttuu hyvän tuotantotavan ohjeistoksi ja sen käytettävyys paranee. zzTila voi jatkossa tehdä itsearvioinnin Valmassa.

Käyttäjätunnus, jolla Valmaan kirjaudutaan, tulee olemaan sähköpostiosoite. Jos yrittäjällä ei vielä ole käytössä sähköpostiosoitetta, se on syytä hankkia jo ennen uuden Valman käyttöönottoa ja tallettaa vanhaan Valmaan Omiin tietoihin. Kun maitotilayrittäjä kirjautuu uuteen Valmaan ensimmäistä kertaa, pitää avautuvaan kirjautumissivuun kirjoittaa sähköpostiosoite, joka toimii Valman käyttäjätunnuksena. Sen jälkeen painetaan kohtaa Vaihda salasana. Järjestelmä lähettää annettuun sähköpostiosoitteeseen kirjautumislinkin, jota klikkaamalla pääsee varsinaiseen kirjautumiseen. Tässä vaiheessa tulee varmistussoitto matkapuhelinnumeroon, joka on tallennettu Valmaan kohtaan Omat tiedot. Kirjautuminen etenee näytöllä tulevien ohjeiden mukaisesti. Kirjautumisesta ja käyttäjähallinannasta julkaistaan yksityiskohtaiset ohjeet muun muassa vanhassa Valmassa hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa.

Yleisimmät ilmaiset sähköpostit ovat Gmail ja Outlook.com. Gmail-tilin voi luoda osoitteessa www.google.com/intl/fi/mail/help/ about.html. Outlook-tilin voi luoda osoitteessa www.microsoft.com/fi-fi/outlookcom/   Kokeile Outlookia.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

13


KUVAT: VALION AINEISTOPANKKI

Suurimmat kustannussäästöt kotieläintuotannossa saadaan pitkälle viedyllä yhteistyöllä, kirjoittaa Timo Sipiläinen.

KATE HUPENEE, MIKÄ AVUKSI? Kannattavuuden heiketessä tärkein lyhyen aikavälin tavoite maitotilalla on maksuvalmiuden säilyttäminen. Tuotantoa voi sopeuttaa tietyissä rajoissa. Pitemmässä tarkastelussa on mahdollista puuttua myös kiinteisiin kustannuksiin. Timo Sipiläinen Maatalousekonomian professori Helsingin yliopisto

14

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

M

aidon tilityshinta on vuoden 2014 jälkeen laskenut yli 15 prosenttia. Omalle työlle ja pääomalle jäävä korvaus ohenee nopeasti, elleivät myös panoshinnat laske. Osa niistä onkin jonkin verran alentunut. Siitä huolimatta näin suuri tuotteen hinnan lasku aiheuttaa tarvetta sopeuttaa toimintaa. Yrittäjätuloksi jäävää erotusta voidaan kasvattaa tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä. Päätuotteen hinnan laskettua tuloja voi lisätä vain tuotosmäärän kautta tai kustannuksia karsimalla. Tuotoksen kasvattaminen edellyttää lisäpanoksia ja kannattaa vain, jos saatavat tulot ovat suuremmat kuin aiheutuneet menot. Tulojen lisäämiseksi käytettävissä olevat lehmäpaikat kannattaa hyödyntää,

etenkin jos rehuja on varastossa, koska eläinpaikan kustannukset eivät juuri muutu, oli siinä eläin tai ei. Panoshintojen taso tulee viljelijälle annettuna, vaikkakin hinnoista on mahdollista saada määräalennuksia. Kilpailutuksen kautta voidaan löytää edullisimmat tarjoukset vastaavista tuotteista.

Kokonaisuus ratkaisee Sopeuttamiseen liittyy tärkeänä osana maksuvalmiuden kehityksen ennakointi, jotta täydentäviä tai korjaavia toimia ehditään tehdä ajoissa. Keskeistä on myös se, että tilan tuotantoprosessit toimivat mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja toisiinsa yhteensopivasti niin viljelyssä kuin navetassa. Yksittäisten prosessien optimointi ei välttämät-


S O P E U T TA M I S T O I M E T tä riitä. Parhaaseen tulokseen pyrittäessä kokonaisuus ratkaisee. Korjaavat toimenpiteet edellyttävät, että tilan prosesseista ja taloudellisesta tilanteesta on riittävän selkeä kuva. Yksityistalous tulee erottaa omaksi tarkastelukseen. Samoin eri tulonlähteitä ja niissä tapahtuvia muutoksia on syytä seurata tiiviisti ainakin kuukausitasolla. Erityisesti kun marginaali kapenee, vuositason seurannasta on siirryttävä lyhyen ja pitkän aikavälin ennakoivaan tarkasteluun. Tarkempaa tarkastelua ja seurantaa olisi hyvä tehdä erikseen peltoviljelyn ja karjanhoidon osalta, jotta nähdään, jos jokin tuotantoprosessin osa ei toimi kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Navetassa katse ruokintaan Voiko tuotantoa sopeuttaa lyhyellä aikavälillä? Jos maidontuotannon panos-tuotossuhde on ollut optimaalinen aiemmin, hintasuhteiden heiketessä ruokinnan voimaperäisyyttä kannattaisi alentaa. Lyhyen aikavälin tarkastelussa säilörehulla ei ole juuri vaihtoehtoista käyttöä, joten sen hinta varastossa on alhainen. Myös rehuvilja on nyt edullista. Sitä kannattaa hankkia lähiseudun viljelijöiltä rahtien ja välityspalkkioidenkin minimoimiseksi. Kiintiörajoite hidasti tilojen tuotoksen ja eläinmäärän nostamista viime vuoteen asti. Nyt tämä tuotantopotentiaali on osin otettu käyttöön ja tilojen maitomäärä on kasvanut. Tilakohtaiset erot panos-tuotossuhteissa ovat edelleen huomattavia. Ainakin osalla tiloista panos-tuotossuhdetta lienee mahdollista parantaa nykyisilläkin hintasuhteilla. Panosten käyttöä voi tehostaa esimerkiksi tarkentamalla ruokintaa, sujuvoittamalla töitä tai kohentamalla navetan ilmastointia. Tuotannon lyhyen aikavälin sopeuttamisella ei voida kattaa suurta maidon hinnan laskua, mutta sillä voidaan jossain määrin pienentää tuloksen heikkenemistä. Ei-välttämättömiä investointeja voidaan lykätä ja kenties joistakin investointihyödykkeistä voidaan luopua. Yhteistyöllä suuruuden etuihin Pitemmällä aikavälillä voidaan miettiä, miten tuotanto kannattaa järjestää, jotta yksikkökustannus kullakin tuotostasolla olisi mahdollisimman alhainen. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi rakennuksia ja koneita sekä peltoalan suhdetta eläinmäärään. Kone- ja rakennuskustannukset tuotettua maitolitraa kohti alenevat yksikkökoon kasvaessa, mutta suhteellisesti vielä enemmän alenee ihmistyön kustannus. Tuotannon laajentamisen ongelmana on, että investointikustannukset, esimerkiksi lehmäpaikan ja pellon hinta, ovat usein korkeita. Vaikka lainakorot ovat alhaalla, lyhennykset rasittavat tilojen taloutta. Katteiden pienentyessä tuotannon laajentajat ajautuvat helposti taloudellisiin vaikeuksiin etenkin, jos tuotantoa ei ole saatu täysimääräisesti käyntiin. Kokoetuja voidaan saavuttaa myös yhteistyön

Eri tulonlähteitä ja niissä tapahtuvia muutoksia on syytä seurata tiiviisti ainakin kuukausitasolla.

kautta. Esimerkiksi rehun yksikkökustannus alenee, kun käytettävissä oleva kapasiteetti voidaan hyödyntää paremmin. Suurimmat kustannussäästöt saadaan vasta pitkälle viedyllä yhteistyöllä. Useimmiten se kytkeytyy peltoviljelyyn, mutta myös kotieläintuotannossa yhteisyritystä kannattaa harkita. Nämä edut syntyvät kuitenkin vasta ajan myötä eivätkä auta akuuttiin tilanteeseen.

Maitotilayrittäjän olisi siirryttävä vuositason seurannasta ennakoi­ vaan tarkasteluun, jotta maksuvalmius pysyy hallinnassa. Tuotannon lyhyen aikavälin sopeuttamisella voidaan jossain määrin pienentää tuloksen heikkenemistä.

Tulevaisuuden hahmottelua Pitemmällä aikavälillä tulee myös pohtia, miten tulevaisuudessa saavutetaan paras taloudellinen tulos. Kannattaisiko erikoistua maidontuotantoon ja viljelyttää rehut sopimuksin? Tai siirtyä luomutuotantoon, koska kansainvälisesti verrattuna suomalaisten tilojen kustannuskilpailukyky ei ole vahva? Kaikille luomusta ei ole ratkaisuksi, sillä tuotantomäärien kasvaessa luomumaidon hintaero tavanomaisesti tuotettuun saattaa kaventua. Tosin suomalaisesta tavanomaisesti tuotetusta maidostakin on onnistuttu tekemään monia kilpailukykyisiä tuotteita, mikä on osaltaan mahdollistanut EU-tasolla korkean maidon tilityshinnan. Jotta yleensä lähdetään investoimaan, kohtuullisen kannattavalle tuotannolle pitäisi olla edellytyksiä. Tärkeää olisi, ettei tuotannolle asetettaisi ainakaan lisää normeja ja ehtoja, ellei niillä vastaavasti saada lisähintaa markkinoilta. Ja kassavirran ennakoinnin kannalta tukien olisi hyvä tulla ajallaan. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

15


KUVA: TUOMO LINNAKALLIO

ItäMaidon kaupallisen toiminnan vetomiehet: Mikko Leinonen, kaupallisen toiminnan esimies ja Jorma Rajakangas, osto- ja markkinointivastaava.

ITÄMAIDOSTA

tullut merkittävä kauppias Osuuskunta ItäMaidon kauppatoiminta on kasvanut ja kehittynyt merkittävään mittaan, vaikka organisaatio on kevyt. Liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja lähestyy 60 miljoonaa euroa. Teksti Mikko Leinonen Jorma Rajakangas

16

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

T

oimintaa pyöritetään reilun 50 henkilön voimin 19 myymälässä ja Liperin Myllyssä. Organisaatiomme on tässä suhteessa kevyt ja kustannustehokas. Toiminto on jaettu karkeasti kolmeen osaan. Tärkeimmän työn tekevät myymälöiden myyjät ja myllytyöntekijät. Laskuntarkastuksen ja asiakaslaskutuksen hoitaa keskitetysti kolme henkilöä. Kaupan hallinnossa työtä tekevät kaupallisen toiminnan esimies Mikko Leinonen ja osto- ja markkinointivastaava Jorma Rajakangas. He tuottavat tarvittavia resursseja, työkaluja ja edellytyksiä aktiiviselle myyntityölle. ItäMaidon kaupallisen toiminnan tärkein tehtävä, tarjota jäsenilleen kilpailukykyisiä palveluja sekä muutoinkin tukea toiminta-alueensa maidontuotantoa, to-

teutuu monessa muodossa. Meijerin omat myymälät, Valmakaupat, tarjoavat maidontuottajille laajan valikoiman edullisia ja kilpailukykyisiä tuotantotarvikkeita sekä -panoksia. Toimintamme perusperiaate on maidontuottajajäsenten kohteleminen tasaarvoisesti. Tämä näkyy selvimmin hinnoissa. Hinta on kaikille jäsenille sama. Vain rahti ja ostomäärä voivat vaikuttaa hintaan. Kilpaileva kauppias voi toimia toisin, hän voi hinnoitella asiakaskohtaisesti.

Tavoitteena nollatulos Kaupallinen toiminta kokonaisuutena on ollut jokaisena toimintavuotenaan kannattavaa – maidon hintaa ei ole yhtenäkään vuonna käytetty toiminnan tukemiseen. Tulosta seurataan tarkasti myymäläkohtaisesti joka kuukausi. On myymälöi-


S O P E U T TA M I S T O I M E T

Kannattavuutta parannetaan ennen muuta myyntiä kasvattamalla. tä, jotka ovat hyvinkin kannattavia ja on myymälöitä, joiden toiminnoissa on vielä kehitettävää. Kuluja on karsittu ja toimintaa tehostettu, nyt kannattavuutta parannetaan ennen muuta myyntiä kasvattamalla. Oman osuuskunnan maitotilayrittäjissä on vielä paljon potentiaalia, koska osa omistajistamme käyttää tuottamiamme palveluja pienessä määrin. Soveltuvin osin tavoittelemme asiakkaiksi myös paikallisia kuluttajia. Myymälän kannattava toiminta on elinehto sen säilymiselle paikkakunnalla. Kaupallinen toiminta on kuulunut itäsuomalaisen maidonhankintaosuuskunnan toimintaan kymmenien vuosien ajan ja sitä halutaan ja täytyy kehittää edelleen. Maatalouden ja tilojen rakennemuutos on ollut suurta, ja sen mukaan toimintaakin on kehitetty. Tilojen koko, määrä, sijainti, ostot, tiedonkulku ja osaaminen muuttu-

vat ja meidän tulee kaupallisessa toiminnassamme ottaa muutokset huomioon ja osata myös ennakoida niitä.

Oma-aloitteisuutta ja asennetta ItäMaidossa olemme onnistuneet tähän mennessä kokonaisuutena hyvin. Siihen, että hommat osaa ja pystyy hoitamaan, riittää kaksi asiaa – oikea asenne ja oma-aloitteisuus. Meillä on hyvä henki ja sitoutuneet työntekijät. Nykyisin kaupankäynnissä odotetaan mm. asiakaspalveluhenkisyyttä, alan tie-

tämystä, tuotetuntemusta, myyntihenkisyyttä ja tilanneherkkyyttä. Näitä painotetaan järjestämissämme koulutuksissa.

Sitoutuneet omistajat Tuottajien kasvanut sitoutuminen omistamansa yrityksen kaupallisen toiminnan palveluihin näkyy niin massatuotteiden myynnin kuin liikevaihdonkin merkittävänä kasvuna. Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuissa ostoskorivertailuissa olemme olleet aina edullisimpia. Olemme selkeästi saaneet markkinaosuutta kilpailijoilta. Tämä puolestaan luo lisää kilpailua, joka pitää hintojen nousun kurissa. Tästä hyötyvät kaikki tuotantopanosten ostajat. Ja niinhän se menee – oman yrityksen palveluja käytettäessä esimerkiksi rehukaupassa tulo jää omaan yritykseen, kilpailevan kauppiaan asiakkaana se siirtyy toisaalle. Viime vuosina yhä useammat ovat valinneet hankintakanavaksi oman ItäMaito-myymälänsä. ItäMaito tarjoaa omistajilleen monipuoliset ja joustavat rahoitusvaihtoehdot. Vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista saat lisää tietoa kysymällä myymälästä tai meiltä allekirjoittaneilta.

Parasta rehunsäilöntään

Toimitukset kätevästi maitoautossa tai noutona myymälöistä!

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


Jukka Komulainen hankkii kaikki tuotantopanokset maitotilalleen Valmakaupasta.

Tero Jokelainen Tuotantoneuvoja

Valmakauppa on

REILU KUMPPANI Kainuulainen maitotila suosii hankinnoissaan osuuskunnan omaa maatalouskauppaa. Tuotantopanosten hinnat on kilpailutettu maitotila­ yrittäjän puolesta ja rahoituksessa on joustoa.

J

ukka ja Sari Komulainen tuottavat maitoa Sotkamon Jormaskylällä. Navetassa on 125 lypsylehmää, jotka lypsetään kahdella lypsyrobotilla. Pariskunta on kehittänyt tilaansa koko ajan, mutta nyt maidon hinta laskettua ja yleisen taantuman vaivatessa maitosektoriakin on tilan kehittäminen vaikeaa. ”Tulorahoituksella ei pysty tilaa kehittämään tässä tilanteessa”, tuumii Jukka. Tilan pyörittämiseen menee pääomia tänä päivänä paljon. On mietittävä, milloin tilataan seuraavalle satokaudelle tuotantopanokset ja mistä ne tilataan. Tässä Komulaiset ovat huomanneet parhaaksi yhteistyökumppaniksi Valmakaupan. ”Viime vuoden ostot Valmakaupasta olivat arvoltaan noin 300 000 euroa. Käytän18

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

nössä kaikki tuotantopanokset tuli ostettua sieltä”, Komulaiset kertovat. Maitotilayrittäjien omistamaan Valmakauppaan on helppo mennä ja omasta kaupasta on myös helpompi ostaa. Valmakaupan myyjien palvelualttius ja halukkuus olla osuuskunnan jäsentilojen lähin kumppani ovat Komulaisten mielestä ihailtavalla tasolla. ”Ongelmatilanteissakin apua on saanut heti. Pientarvikkeiden tilaaminen Valmakaupasta on kätevää, soittaa vain myymälään ja maitoauto tuo ne seuraavalla kerralla. Ei tarvitse olla joka asiaa lähtemässä hakemaan kaupungista.”

Yhteisostot tuovat etua Valmakauppojen monipuoliset rahoitusmahdollisuudet ovat helpottaneet mai-

KURIKAN TILA zzJukka ja Sari

Komulainen zzPeltoa 306 ha zzLypsylehmiä 125, lisäksi ummessa olevat ja nuorikarja zzTyöntekijöitä 2


S O P E U T TA M I S T O I M E T

Yksittäisen tilan ostot eivät välttämättä kiinnosta teollisuutta samassa määrin kuin satojen tilojen hankinnat. totilan rahavirtojen suunnittelua. Nykyisin, kun ei aina tiedä milloin maksetaan tukia, on hankala sopia isompien ostosten maksua. Laskujen jakaminen tiukassa tilanteessa useampaan tiliin antaa pelivaraa kassavarantoon ja apua äkillisessä tilanteessa. Myös isompien ostosten maksujen jaksottaminen usealle kuukaudelle antaa mahdollisuuden suunnitella tilan kassavarantojen riittämistä vaikeina aikoina. Jukka Komulainen näkeekin osuuskuntien Valmakaupat luotettavina kumppanina niin maitotilayrittäjille kuin teollisuuden suuntaan. Valiolaiset osuuskunnat kilpailuttavat yhteistyökumppaninsa valmiiksi, jotta maitotilayrittäjän ei tarvitse kysellä saman tuotteen hintaa useasta eri paikasta. Työaikaa säästyy tähdellisempään. Myös tilojen välinen yhteistyö tarjousten pyytämisessä tuo lisäsäästöä hankittaessa tuotantopanoksia. ”Siemenet ja säilöntäaineet ostetaan useamman tilan yhteisostona, jolloin saadaan kilpailuetua hinnassa”, Jukka kommentoi. Yhteisostojen etuna hän näkee Komulaiset pyrkivät saamaan pienemmillä kustannuksilla enemmän maitoa tankkiin. Peltoviljelyn tehostaminen on avainasemassa.

myös työmäärän vähenemisen, kun ei tarvitse itse kilpailuttaa kaikkia tuotantopanoksia. Jukan mielestä voimaa teollisuuden suuntaan ei saa kuin yhdistymällä, sillä yksittäisen tilan ostot eivät välttämättä kiinnosta teollisuutta samassa määrin kuin satojen tilojen hankinnat. Osuuskuntien Valmakauppojen kannattaakin Jukan mielestä kilpailuttaa yhdessä suuremmat tuotantopanokset, jolloin saadaan teollisuuden mielenkiinto hereille. Tällöin myös maitotilayrittäjät hyötyvät ja saavat säästöjä aikaiseksi omalla tilallaan.

Nurmista enemmän satoa Oman tilansa kehitystä Jukka kuvailee tällä hetkellä pysähtyneeksi. Lähes kaikki isommat investoinnit on laitettu jäihin ja keskitytään parantamaan nykyistä toimintaa. Tarkoituksena on tehostaa peltoviljelyä ja saada sitä kautta säästöjä rehukustannukseen. ”Viljanviljelyä jatketaan vain parhaimmilla kasvulohkoilla ja pyritään ottamaan sieltä maksimaalinen sato. Nurmi kasvaa vähän heikoimmillakin lohkoilla paremmin kuin viljat.” Nurmipuolella Komulaiset ovat parantaneet satotasoja, lähinnä valitsemalla tarkoin kasvilajikkeet erilaisille kasvulohkoille. Monipuolistamalla lajikevalikoimaa saadaan tasaisempia satoja, vaikka viljelyolosuhteet ovat vaihtelevat. Tarkoitus on myös tehdä säilörehut hieman sulavampina, jolloin väkirehutasoa voi ruokinnassa alentaa. ”Tarkoitus ei ole samalla tiputtaa maidontuotantoa, vaan saamaan pienemmillä kustannuksilla enemmän maitoa tankkiin.” Yhteen hiileen puhaltamista Omien työmenetelmien kriittinen tarkastelu ja hyvä vertaistuki toisten maitotilayrittäjien kanssa ovat tärkeitä asioita vaikeina aikoina. Jukka Komulainen kertoo olevansa yhteydessä lähes päivittäin toisten maitotilayrittäjien kanssa ja silloin pohditaan ongelmatilanteita. ”Jos itse et keksi ratkaisua, kollegalta saattaa löytyä apu heti asiaan.” Vaikeina aikoina kaikkien maitotilayrittäjien pitää Jukan mielestä puhaltaa yhteen hiileen. Tällöin myös henkinen hyvinvointi nousee ja jaksaa painaa arjessa taas eteenpäin. Jukan ja Sarin kanssa keskusteltuani huomaan, että vaikka tuloksen tekeminen ja tilan jatkuva kehittäminen on näinä aikoina hankalaa, usko kotimaiseen ruoantuotantoon on luja. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

19


KUKA zzTuomas Salusjärvi (42)

zzFilosofian tohtori, biokemisti,

kauppa- ja insinööritieteen opintoja Aalto-yliopistossa zzTeki gradunsa Cultorille -98 ja jäi valmistuttuaan tutkijaksi zzValiolle 2007 ensin tuotekehitysosastolle, sitten juomat -tulosyksikköön zzJohtoryhmän jäseneksi 2016

V

enäjällä toimiminen oli Valiolle järkevää ja tuloksekasta, sillä Valio-brändi on naapurimaassa vahva ja tunnettu. Lisäksi markkinoiden läheisyys toi logistiikkaetua ja kustannuskilpailukykyä. ”Venäjä on meille luontainen ja hyvä markkina jatkossakin”, Valion tuoteryhmät ja markkinointi -toiminnon johtaja Tuomas Salusjärvi arvioi. Venäjä-painotteisuus on hänen mukaansa yleisemminkin suomalaisyritysten ongelma, sillä resurssit eivät riitä kaikille markkinoille. Valiollakaan ei varsinaisesti kehitetty varakanavia kuluttajatuotteiden viennille. Toki yllättäviin tilanteisiin oli varauduttu investoimalla muun muassa kuivauskapasiteettiin. Maito saadaan aina jalostettua, jos ei muuksi niin maitojauheeksi ja teollisuusvoiksi.

Litraakaan ei hukattu Venäjän rajan sulkeminen oli silti iso shokki. ”Se tapahtui nopeasti, vain muutamissa tunneissa ja loma-aikaan. Maidot käännettiin heti kulkemaan muualle, litraakaan ei mennyt hukkaan. Mutta kannattavuus tietenkin kärsi, ja kärsii edelleen.” Kotimaassa markkinajohtajan on vaikea kasvattaa kuluttajatuottemyyntiä ostovoiman ollessa heikko. Sen sijaan jalostusarvoltaan hyvää kasvua on saavutettu USA:ssa, Ruotsissa ja Tanskassa. Venäjän volyymeihin verrattuna myynti on silti pientä. Raakaainetta onkin ohjattu teollisuustuotteisiin ja parannettu kannattavuutta niissä. ”Rasvaton maitojauhe on bulkeista bulkein tuote. Haemme lisäarvoa jauhemarkkinoilla ja suuntaamme tuotteisiin, joista asiakas valmis maksamaan enemmän. Teollisuustuotteissakin voi erikoistumisen avulla löytää raon, jossa on enemmän elintilaa”, Salusjärvi uskoo. Maidon ylituotanto tosin rapauttaa hintatasoa Euroopassa kaikissa tuoteryhmis20

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

VAIKEUDET VAHVISTAVAT VALIOTA Olen varma siitä, että Valio nousee tästä entistä vahvempana. Tapahtuneesta otetaan opiksi ja se hyödyttää yritystä, kun Venäjän vienti aukeaa, puntaroi Tuomas Salusjärvi Valion viimeistä kahta vuotta. Teksti ja kuva Raila Aaltonen


V A L I O - K AT S A U S jalostettua. ”Maidoissakin on kahden sarjan ottelijoita: lisäarvomaitoja ovat Kiehu, Eila, Luomu ja Plussa. Arki-maitojen rooli on pitää tuotanto tehokkaana”, Salusjärvi kertoo. Peruskermat kulkevat käsi kädessä maidon kanssa: perinteisiä maitoja jalostaville kilpailijoille jää runsaasti kermaa, joka on myytävä hinnalla kotimaassa, usein kaupan merkillä. Valio on ainoa, joka vie rasvaa Suomesta. Kuluttajapakattua voita menee Ruotsiin ja Puolaan sekä Yhdysvaltoihin. Lastenruoat ovat Salusjärven mukaan mielenkiintoisessa vaiheessa. Myynti kasvaa ja vientiä aletaan kokeilla Venäjälle. Valio valmistaa äidinmaidonkorvikkeita ja vellejä Lapinlahden ja Turengin tehtailla. Monilla markkinoilla tuotetyyppi on uusi ja kilpailee jauhemaisten lastenruokien kanssa. ”Kokeillaan ja opitaan. Kategoria on tosi kiinnostava ja projekti on edennyt hyvin.”

Espoolaisen Tuomas Salusjärven tie on kulkenut Valion tutkimusosastolta liiketoiminnan johtoon. Hän vastaa tuoteryhmistä sekä T&K -toiminnasta.

sä. Suomessa se näkyy varsinkin juustohyllyssä. Juustoon menee paljon maitoa ja sen leima-aika on pitkä, joten se on kätevä tuote ylimääräisen maidon dumppaamiseksi.

Korkeaa lisäarvoa etsimässä Valiolla on laaja tuotevalikoima, jossa yksittäisten tuotteiden kannattavuus vaihtelee, ja kokonaisuus ratkaisee maitolitrasta keskimäärin saatavan hinnan. Erittäin hyviä lisäarvotuotteita ovat Salusjärven mukaan herkuttelutuotteet. Syksyllä markkinoille tullut kermavanukas on hyvä esimerkki. ”Kysyntä nousi niin nopeasti, että pakkausvalmistajan kapasiteetti loppui kesken. Uskon, että kilpailua on tulossa piankin ja herkuttelutuotteissa tapahtuu sama kuin aiemmin rahkamarkkinoilla. Mikään ei ole ikuista, markkinat noudattavat tiettyä sykliä.” Bulkissa taas eri yritysten tuotteet ovat keskenään samanlaisia, ja kilpailu käydään lähinnä hinnalla. Silti bulkkituotteitakin tarvitaan, jotta kaikki maito saadaan aina

Kuluttaja rakastaa uutuuksia Välipalaboomi on tuttu ilmiö kaikkialla länsimaissa. Suomessakin kulutus siirtyy perustuotteista kohti välipalakategoriaa, ja Valio aikoo pysyä mukana kehityksessä. Uutuuksia on tuotava markkinoille nopeaan tahtiin, sillä kuluttaja rakastaa niitä. ”Kuluttaja on valmis kokeilemaan välipalauutuuksia. Ellei Valio lanseeraa uutuuksia, niitä tuo markkinoille joku muu. Välipaloissa Valion vahvuus nousee kukkaan: osaavan tuotekehityksen ansiosta pystymme olemaan edellä muita ja tekemään asiat paremmin kuin moni muu.” Näyttää siltä, että Valiolla haistettiin oikein ajan merkit kymmenen vuotta sitten. Uusi välipalatehdas Riihimäellä edustaa aivan uudenlaista ajattelua. Siellä tuotteet voidaan rakentaa maidon komponenteista, joita yhdistellään eri lämpötiloissa. Näin tuotteisiin saadaan kiinnostavia uusia ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja rakenteita. ”Ei ole yhtä asiaa, mitä kaikki haluavat,

vaan on tuotava erilaisten kuluttajaryhmien tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Yksi haluaa herkullista makua, toinen luonnonmukaisuutta ja kolmas niukasti kaloreita”, Salusjärvi perustelee.

Tuntosarvet heiluvat jatkuvasti Luodakseen aidosti uutta Valio tarkkailee kuluttajia heidän arjessaan. Jos joku asia näyttää hankalalta tai vaatii liiaksi aikaa, siihen pyritään T&K-osastolla löytämään ratkaisu. Lisäksi on seurattava trendejä. Monet uudet ideat löydetään USA:n itärannikolla, sieltä ne omaksutaan Länsi-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan. Suomi seuraa Ruotsia usein vuoden viiveellä, Salusjärvi kertoo. ”Kilpailijat käyttävät samaa menetelmää, joten pelkästään sen avulla on vaikea saada pitkäkestoista kilpailuetua.” Terveysasiat kiinnostavat kuluttajia, joten sillä suunnalla kannattaa kehitellä uutta. ”Kaikki haluavat syödä terveellisesti, jos se tehdään helpoksi. Valio on hyvä tunnistamaan tarpeita ja tekemään keksintöjä, laktoosittomuus oli tästä yksi esimerkki. Nyt on trendinä vähentää suolaa. Suolaton tuote on tehtävä hyvänmakuiseksi, jotta kuluttajan on helppo tehdä valinta.” Salusjärvi näkee ihmisten kiinnostuksen omaan terveyteensä vahvistuvan. Siitä kertovat Piilaakson monet start-up -yritykset, jotka kehittävät yksilöllisiä kuntoa ja aineenvaihduntaa seuraavia mittauslaitteita. ”USA:ssa sokerinkulutus on jo kääntynyt laskuun koulutetulla väestönosalla. Kysyntää on hyvänmakuisille tuotteille, joista on vähennetty sokeria.” Yksi keksintöjen lähde Valiolla on out of box -ajattelu: esimerkiksi oivallus, joka johti Kiehu-maitoon, syntyi sivutuotteena muun tuotekehityksen ohessa. ”Lopputulos on joskus yllätys. Tämä vaatii uteliaisuutta ja monien asioiden pitämistä mielessä yhtaikaa. Tuotteen kaupallistaminen on kuitenkin pitkä tie.”

Omistajien vuoksi haluamme onnistua TUOMAS SALUSJÄRVI työskenteli ennen Valiolle tuloaan pörssiyhtiössä. Hän kokee osuustoiminnallisen yrityksen toiminnan pitkäjänteisemmäksi kuin kvartaalien tasolla raportoivan osakeyhtiön. Koen että Valiolla omistajilla on kasvot ja työmme tuloksella on tärkeä merkitys. Haluamme onnistua, jotta voimme tilittää maidosta paremmin. Motivaatiota lisää, kun tietää konkreettisesti, kenen hyväksi työtä tehdään. Jos pörssiyhtiössä raadetaan hullun lailla ja osinko nousee, ei tunnu samal­ ta, hän pohtii.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

21


Hannu Hämäläinen on tyytyväinen työhönsä. Lähes 30-vuotisen työrupeamansa aikana hän on nähnyt karjatilojen tenavien varttuvan isänniksi ja emänniksi.

Tohmajärven karjatiloilla työskentelee tyytyväinen ja osaava mies. Hannu Hämäläinen tulee lomituspaikkaansa tarkasti kuin kello, ja silloin alkaa yrittäjän lomapäivä. Teksti ja kuvat Minna Jolkkonen

LUOTETTU LOMITTAJA TUNTEE TALOT

J

ukka ja Pertti Holopaisen tila kuuluu lomitusrenkaaseen ja Hannu Hämäläinen on heidän vakiolomittajansa. Veljekset ovat tehneet yhdessä kaikki tilan työt vuonna 1981 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Ulkopuolista työvoimaa Holopaiset eivät käytä kuin lomituksiin. Isännät ovat kohta eläkeiässä ja karjan pito loppumassa. Lomillaan he pistäytyvät tervehtimässä sukulaisia ja mökkeilevät. Vapaa-aika kuluu tv:n ja urheilun seuraamisen parissa. Hannu Hämäläinen on lomittanut tällä tilalla jo 29 vuoden ajan. Siinä ajassa talon tavat ovat tulleet tutuiksi. Siitä huolimatta eläimet merkitään hyvin rasvaliidulla,

22

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

Lomittaja juottaa vasikat tottuneesti Jukka ja Pentti Holopaisen seuratessa vierestä.


LO M I T U S

Ennen lomituksen alkua isännät käyvät Hannu Hämäläisen kanssa läpi rehusiilot, ruokinnan ja muut ajankohtaiset asiat.

Kunnon ohjeistus ja lehmien merkkaaminen selvästi kuuluvat asiaan, kun talon väki on lähdössä lomalle.

ettei vahinkoja pääse syntymään. Lomituksen aluksi käydään muutenkin läpi ajankohtaiset asiat navetassa. Hämäläisen mielestä ei ole mitenkään vaikeaa lypsää E-luokan maitoa. Kun ohjeet on tilalla annettu, joko kirjallisesti tai suullisesti, niin työskentelemällä huolellisesti homma onnistuu.

Tekniikka hallittava Hannu Hämäläisen työura alkoi, kun hän peruskoulun jälkeen lähti yhdeksän kuukauden lomittajakoulutukseen. Siitä asti töitä on riittänyt. Hämäläinen asuu itsekin Tohmajärvellä ja kaikki hänen lomitustilansa ovat ihanteellisesti alle 10 kilometrin säteellä kotoa. Välimatkan ajoon ei kulu häneltä päivän aikana turhan paljon aikaa. Hämäläiselle kaksiosainen työpäivä ei ole ollenkaan rasitus, vaan on hyvä, että päiväaikaan voi tehdä omia hommia kotosalla. Hannu Hämäläinen on nähnyt työvuosiensa aikana maatalouden muutoksen ja tilojen vähenemisen. Nykyisin työ on keventynyt tiloilla, mutta sitäkin enemmän täytyy hallita tekniikkaa. Pitkästä työrupeamasta samoilla tiloilla on sekin hyöty, että luottamus puolin ja toisin on syntynyt. Kun tilan väki lähtee lomalle, he voivat luottavaisin mielin jättää karjansa Hannun hoidettavaksi, tietäen, että homma hoituu. Taloissa ei tarvitse aamulla miettiä tuleeko lomittaja. ”Hannun tulosta voi vaikka kellon tarkistaa, niin tarkasti mies saapuu työpaikalleen”, Holopaiset kertovat.

”Hannun tulosta voi vaikka kellon tarkistaa, niin tarkasti mies saapuu työpaikalleen" Menestystä ammattikilpailussa Hannu Hämäläinen ylläpitää ammattitaitoaan lukemalla alan lehtiä ja osallistumalla työpaikan tarjoamiin koulutuksiin Lisäksi hän kiinnostui lähtemään mukaan lomittajakilpaluun, viime vuonna jo toisen kerran. Ensimmäisenä kisassa käytiin kirjallinen kuntakilpailu. Kysymykset mittasivat monipuolisesti lomitukseen kuuluvaa osaamista: aiheina olivat eläinten terveydenhuolto, ruokinta, lypsytyö, työturvallisuus, tuotelaatu, koneiden käsittely, asiakaspalvelu, lomituslainsäädäntö sekä työsuhdeasiat. Seuraavana vuorossa oli aluekilpailu, jossa oli sekä käytännön että kirjallisia tehtäviä. Hämäläisen voitto omalla alueellaan vei hänet kaksipäiväiseen loppukilpailuun, joka pidettiin Kiteen Ammattiopistolla ja Farmarimaatalousnäyttelyn yhteydessä Joensuussa viime kesänä. Loppukilpailussa testattiin lomittajien taitoja muun muassa traktorin ajossa sekä lypsämisessä. Tänä vuonna Hämäläinen sijoittui valtakunnallisessa lomittajakilpailussa neljänneksi. Parasta kisatehtävissä oli hänen mielestään se, että sai tehdä sellaisia töitä, joita ei ollut ennen tehnyt. Lomitustehtävissä hänelle ei ole tullut vielä vastaan robottitilan lomituksia, mutta hän arvasi, että kilpailussa sellainen tehtävä saattaa tulla. Siksi hän lähti pariksi päiväksi perehtymään robottilypsyn saloihin tohmajärveläiselle tilalle. Hän ei jatkossa pistä kättä eteen, jos robottilomituksia tarjotaan. Samoin appeenteko tuli eteen kilpailussa, vaikkei hän ole joutunut apetta koskaan tekemään. Sekin tehtävä onnistui hienosti, ilman etukäteisharjoittelua. Työtä ihmisten kanssa Hämäläinen saa vapaa-aikanaankin harrastaa maataloushommia veljensä maatilalla Tohmajärvellä. Savottahommat käyvätkin hyvin kunnon ylläpitoon talvisaikana. Lisäksi aktiivinen mies on kiinnostunut politiikasta. ”Lähdin politiikkaan mukaan 10 vuotta sitten ja silloin tuntui, että se vei pikkusormen. Mutta kun nyt asiaa katsoo, politiikka on vienyt jo koko käden. Olen iloinen, että työvuorot on pystynyt järjestelmään niin, että pystyn olemaan kokouksissa paikalla.” Tilojen väheneminen huolestuttaa Hannu Hämäläistä. ”Viiden vuoden sisällä tilojen lukumäärä pienenee rajusti. Voi olla, että lomitus ei montaa vuotta säily enää kunnilla, vaan siihenkin voi tulla muutoksia.” Omaan työhönsä Hämäläinen on tyytyväinen. Työssä on tultava hyvin toimeen ihmisten kanssa, ja niinhän hän tuleekin. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

23


Kaveria voi hyödyntää olkapään venytyksessä. Sirpa ja Teuvo Ikäheimonen näyttävät mallia.

Lihaksia on venyteltävä rasituksen jälkeen. Tämä liike venyttää pakaralihasta.

Reisi- ja selkälihasten säännöllinen huolto on tärkeää.

Tällä rauhallisella liikkeellä estetään niskan kipeytymistä.

SIRPAN NEUVOILLA LIHAKSET KUNTOON Teksti ja kuvat Arja Rissanen

Hyvä fyysinen kunto yhdistetään hyvään terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin, kiteyttää Sirpa Ikähei­ monen, joka toimii terveyden­hoitajana sekä työskentelee maitotilalla Rantasalmella. 24

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

Lapojen liikkuvuudesta pidetään huolta kurkottamalla sormet yhteen selän takana.

S

irpa ja puolisonsa Teuvo Ikäheimonen pitävät huolta omasta fyysisestä hyvinvoinnistaan liikkumalla ja venyttelemällä aina kun se on mahdollista. Terveydenhoitajana Sirpalla on hyvä tieto siitä, miksi liikunta ja oma hyvinvointi ovat tärkeitä. ”Maitotilallisen fyysisesti raskas työ, työympäristö ja monipuoliset työtehtävät vaativat jokai-


selta maitotilayrittäjältä sen, että voimavaroja on löydyttävä jokaiselle päivälle, myös työhuippujen aikaan”, toteaa Sirpa. Maitotilayrittäjät liikkuvat ja tekevät raskaampaa työtä paljon enemmän verrattuna niin sanottuun keskivertotyöntekijään. Sirpa pitää tärkeinä työasentoja. Olisi tärkeää, että otetaan työssä myös hartialihas mukaan, eikä rasiteta pelkästään olkaniveltä, näin ehkäistään olka- ja hartiavaivoja, hän muistuttaa. Oikealla nostotekniikalla ennaltaehkäistään selän sairaudet. ”Selkä-, niska-, olka- ja hartiakivut ovat todella yleisiä vaivoja. Kunpa takaraivossa olisi aina mielessä ergonomia kaikessa tekemisessä, niin säästyttäisiin monelta vaivalta.” Työhön on kehitetty ja hankittu tiloilla helpottavia ja keventäviä laitteita ja koneita. Moni on saanut apuja mm. lypsyjakkarasta, lypsykiskoista, asemalla nostolattiasta, säilörehun jakokoneista sekä robottilypsystä.

Pelkkä hyötyliikunta ei riitä Jokaisella pitäisi olla aikaa ja halua oman hyvinvointinsa ja kuntonsa ylläpitämiseen. Se tarkoittaa sopivasti liikuntaa työn ohessa ja töitä tehdessä sekä työn ulkopuolella. Hyötyliikunta ei kuitenkaan pelkästään riitä. Liikuntasuositukset tulevat Sirpan kertomana sen enempää miettimättä. ”Terveysliikunnan suositus on, että 18–64-vuotiaan pitäisi liikkua reippaasti useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2 tuntia 30 minuuttia tai rasittavasti 1 tunti 15 minuuttia, jotta kestävyyskunto paranee. Lisäksi lihaskuntoa täytyy kohentaa ja liikehallintaa kehittää kaksi kertaa viikossa.” Kestävyyttä kohotetaan muun muassa hyötyliikunnalla, raskailla koti- ja pihatöillä, kävelyllä sauvojen kera tai ilman. Rasittavaa liikunnasta saadaan, kun esimerkiksi edellä mainittuihin lisätään ”tehoja” tai mennään vesijuoksuun, reippaalle lenkille tai hiihtämään. Hengästyminen on hyvä kestävyysliikunnan mittari. Kun syke nousee ja tulee hiki, niin liikunta on ollut kestävyyskunnon kannalta riittävän tehokasta. Liikehallintaa ylläpidetään taas esimerkiksi kuntosalilla, jumpalla, tanssilla ja venyttelyillä. Jokaiselle löytyy varmasti oma sopiva laji. Liikunnalla ennaltaehkäistään tulevia vaivoja ja liikkumalla pysytään kunnossa

Sirpa laittoi ItäMaito-päivässä Kuus-Hukkalassa osallistuneet maitotilayrittäjät venyttelemään.

mahdollisimman pitkään, liikunta on hyvä kortisonipiikki. Lenkille voi lähteä yksin, kaksin, porukassa tai vaikkapa koiran kanssa. Maitotilayrittäjät liikkuvat työssään paljon, mutta Sirpa laittaa miettimään, hikoillaanko silloin ja kuinka lihaksia rasitetaan. Muun muassa marjastus, kalastus ja metsästys ovat myös hyvää aivojumppaa ja saa liikkua luonnossa. Siitä tulee hyvä mieli, ajatukset lepäävät ja järkikin juoksee paremmin, toteaa Sirpa Nyt alkaa olla ajankohtaista kevään hyötytyöt: pihan haravointia, puutarha- ja kasvimaahommia, peltojen laidoilla kävelyä ja tarkastelua kestävätkö ne jo peltotöitä tai onko orastusta tapahtunut, polttopuiden varastoon ottamista, Sirpa luettelee.

Venyttelyllä lihashuoltoa Maitotilayrittäjä niin kuin kaikki muutkin tarvitsevat Sirpan mukaan päivittäin myös venyttelyä. Lypsytöiden lomassa hartioiden pyörittely ja peltotöiden ohessa jaloittelu ovat askeleita parempaan. Illalla televisiota katsellessa voi venytellä kireitä lihaksia tai jumppapallon päältä sitä katsoen kehittää myös vartalon hallintaa. ”Kaulimellekin voi ottaa uuden käytön hieromalla puolison hartioita”, opastaa Sirpa. Työasennot kuormittavat lihaksia, jolloin lihakset lyhentyvät. Kireät lihakset pidentyvät venyttelyllä takaisin. Liikunnassa löytyy aika usein uusia lihaksia, eli niitä joita ei ole käyttänyt pitkään aikaan tai lainkaan.

AHON TILA zzTeuvo ja Sirpa

Ikäheimonen zzLapset: Maiju 25 v, Simo 23 v ja Eetu 19 v zzNykyinen sukupolvi on tuottanut parsinavetassa maitoa vuodesta 1984 alkaen ja tämän vuoden huhtikuussa on saatu Walter Ehrströmin kultainen mitali zzPellot, omat ja vuokratut, sijaitsevat talouskeskuksen läheisyydessä zzNaapuriyhteistyö toimii, mm. peltoviljelykoneet yhteisiä zzTeuvolla päävastuu tilan hoidosta zzSirpa on käynyt vuodesta 1989 alkaen terveydenhoitajana Rantasalmen neuvolassa.

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

25


KUVAT:TAINA VOUTILAINEN

Maidon laadussa ennätysvuosi VUODEN 2015 maidon

Palkitut Jorma Takalo, Irma Pitkänen ja Raija Ojala. Janne Reijonen oli estynyt saapumasta paikalle.

Henkilöstöpäivillä palkittiin ansioituneita

I

täMaidon henkilöstöpäivillä helmikuussa luovutettiin palkintoja palvelusvuosista. Pronssinen paimenpoikapatsas 40 palvelusvuodesta luovutettiin aiemmin maidontilittäjänä toimineelle ja nyt laskuntarkastajana Joensuussa toimivalle Raija Ojalalle. Keraaminen paimenpoikapatsas 30 palvelusvuodesta luovutettiin

aiemmin maidontilittäjänä toimineelle ja nyt kirjanpitäjänä Lapinlahdella toimivalle Irma Pitkäselle. Hopeisen ansiomerkin 10 vuoden palveluksesta saivat mylläri Janne Reijonen Liperin Myllyltä ja vastuumyyjä Jorma Takalo Kestilästä. Vuoden ItäMaitolaiseksi valittiin myyjä Pasi Räisänen ItäMaidon Kajaanin myymälästä.

laatu E-luokkaisella mitta­ rilla mitattuna oli ItäMai­ dossa kaikkien aikojen kor­ kein. E-luokassa oli 96,47 prosenttia vastaanotetusta maidosta. Myös laatupal­ kitsemisissa vuosi oli ennä­ tyksellinen. Peräti 109 Itä­ Maidon tilaa saavutti vuo­ den 2015 lopussa kultaisen Walter Ehrström -laatu­ mitalin. Maidon laadusta palkittuja tiloja muistettiin ItäMaito-päivillä maalis­ kuussa ja Valtakunnallista WE-kultamitalijuhlaa vie­ tettiin Helsingin Yliopistolla maanantaina 18.4. Lista kaikista palkituis­ ta jaettiin omistajayrittäjille huhtikuun omistajakirjeen liitteenä. Paljon onnea kaikille mitalin saaneille ja kiitos kaikille ItäMaidon maitoti­ layrittäjille erinomaisesta maidosta ja laadun eteen tehdystä työstä!

Vuoden ItäMaitolainen Pasi Räisänen

RESEPTINURKKA AINEKSET Pohjalle erilaisia vihreitä salaatteja revittyinä tai valmista salaattisekoitusta Porkkanaa ja lanttua karkeaksi raastettuna Kurkkua kuutioituna ja tomaattia sekä paprikaa pilkottuna Kypsää avokadoa ja artisokan sydämiä pilkottuna Viinirypäleitä puolitettuina Purjoa viipaloituna Parsakaalin kukintoja pienittyinä Aurinkokuivattua tomaattia kuutioina Oliiveja Appelsiinia pilkottuna Päälle valkoviinietikkaa pirskotettuna Pinnalle Valio Eila® salaattijuustoa kuutioina

Päätoimittajan juhlasalaatti Taina Voutilainen

26

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

l

Kokoa salaatti kerroksittain ja anna

mehustua hetki. Nauti sellaisenaan tai pääruuan kanssa. l Kokeile vaihtelemalla ainesten suhteita ja pinnalle erilaisia Valiojuustoja, myös esim. Aura®tai valkosuklaa-muruset antavat suussasulavan salamaun! VIHREÄ LISUKE 1 Romana-salaatti ja 2 pientä sipulia silputtuna Mustapippurirouhetta 1 tlk suolaa Valkoviinietikkaa pirskotettuna 2 rkl balsamicokastiketta Silppua ainekset, lisää mausteet ja sekoita. l Lisuke sopii mainiosti salaatin lisämauksi tai liharuuan kanssa, vaikkapa äitienpäiväpöytään. l


KUVA: TAINA VOUTILAINEN

KUVA: NIKO LUOSTARINEN

U U T I S PA LOJ A

Merja voitti kyselyarvonnan

Suomen Yrittäjäopistosta kurssista vastaavat koulutuskoordinaattori Heli Pitkänen ja yritystoiminnan konsultti Veijo Leino, kuvassa etualalla.

MARRASKUUSSA ItäMaidossa toteutettuun

Maatilayrittäjien liiketoimin­tavalmennus alkoi OSUUSKUNTA ItäMaito aloitti muiden valiolaisten osuuskuntien

innostamana yhteistyön Suomen Yrittäjäopiston kanssa, kun maati­ layrittäjien Liiketoimintavalmennus alkoi Lapinlahdella maaliskuussa. Kaksivuotiset yrittäjän ammattitutkintoon tähtäävät opinnot aloitti 25 maitotilayrittäjää.

omistajayrittäjien palvelukyselyyn vastanneiden kesken arvotun moottorisahan voitti Merja Kiviniemi Liperistä. Palkintoa Kiitos hyvästä maidosta -päivässä Joensuun Valmakaupassa luovuttamassa vastuumyyjä Ari Peltotupa ja ItäMaidon hallituksen jäsen Kaisa Kivivuori. Paljon Onnea Merjalle ja vielä kerran kiitokset kai­ kille kyselyyn vastanneille! KUVA: PÄIVI PENNANEN

Kiuruveden Emäntien iltaan Sinisessä Helmessä kokoontui nelisenkymmentä emäntää.

Itäisimmässä Emäntien illassa Kiteellä Annin Kartanossa emännät istahtivat sohvalle ennen iltapalaa ja saunomista.

Emännät koolla saunailloissa

I

täMaidon alueella järjestettiin Emäntien iltoja eri puolilla toimialuetta loka–helmikuussa. Kokoonkutsujina ja järjestäjinä toimivat paikalliset edustajiston jäsenet, ja osuuskunnan ja Valion terveiset tilaisuuksiin toivat hallituksen jäsenet Kaisa Kivivuori, Mirja Koutonen ja Marketta Laukkanen. Yhdellätoista paikkakunnalla pidetyt tapaamiset kokosivat yhteensä parisataa emäntää keskustelemaan, nauttimaan

KUVA: TAINA VOUTILAINEN

Valio-uutuuksista ja saunomaan. Tyytyväistä puheensorinaa riitti, monissa illoissa aika vierähti lähelle puoltayötä ja uutta emäntien iltojen kierrosta jäätiin odottamaan. I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim hiehoille, vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • • • • • • •

Tukeva runko Vahvistetut kaksoiskaaret Peite 610 g/m2 Mitat 6000 x 6000 x 3700 Aitaosan korkeus 1550 Portin leveys 2700 Vapaa korkeus 3400

Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

Hinta

3900,-

EASYFIX-PARRENEROTIN

LAC-KARJAHARJA

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Hinta alkaen

110,-

Hinta

1200,-

/parsipaikka

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA

Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

Ennakkotilaajan alennus –10%

Hinta

2100,-

1-4 kpl

450,/kpl

5+ kpl

430,/kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 31.5.2016 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300


KUVA: RIIKKA RISSANEN

K O H TA U S P A I K K A

Varpaisjärveläinen Teija Tuovinen aloitti helmikuussa ItäMaidon tuotantoneuvojana ja ValioLypsy-tiimin jäsenenä.

Uusi neuvoja osaa robottilypsyn Aloitin ItäMaidon tuotantoneuvojana helmikuussa ja samalla aukeni uusi lehti elämässä.

O

len kotoisin Nurmeksesta ja siellä kävin ensin maatilateknisen koulun ja sen jälkeen toimin lomittajana. Halusin kuitenkin lisää koulutusta ja pääsin opiskelemaan Ylä-Savon ammattiopistoon Peltosalmelle agrologiksi ja valmistuin sieltä 1993. Tuossa vaiheessa oli jo lapsikin syntynyt, joten olin aluksi kotiäitinä, ja vuonna 1996 tehtiin sukupolvenvaihdos mieheni kotitilalla Varpaisjärvellä. Oman tilan lehmien hoitamisessa ja perheen lapsiluvun kasvaessa hujahti mennä seuraavat parikymmentä vuotta. Aluksi lehmiä hoidettiin parsinavetassa, mutta vuonna 2004 otettiin käyttöön uusi, lämmin parsipihatto. Lypsymenetelmäksi valikoitui robottilypsy, ja hyvin lehmät siihen sopeutuivat, vaikka itsellä oli epäilyjä asian suhteen. Lehmät olivat pääasiassa holsteinia, mutta joukossa oli myös ayshirejä. Molemmilla roduilla on omat hyvät puolensa. Jos jotain hyvää tuotannosta nostaisi esiin noilta vuosilta, niin se on eläinlääkärin kuukausikäynnit. Samalla kertaa hoituivat niin tiineystarkastukset kuin mahdolliset hoidot ja nupoutuksetkin. Tästä käytännöstä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Ruokinnasta sen verran, että erillisruokinnasta siirtyminen aperuokintaan kävi vaivattomasti. Vähäiset ruokintahäiriöt loppuivat kokonaan, voin suositella. Suurimpana vastoinkäymisenä oli klebsiella-epidemia vuosina 20092010. Mikä sen epidemian laukaisi, jäi epäselväksi, mutta siitäkin selvittiin, vaikka uudistusprosentti kävi 45:ssä. Pesualtaiden pesu harjalla joka päivä ja kuivituksen muuttaminen purusta turpeeseen saivat epidemian kuriin. Asun edelleen Varpaisjärvellä, mutta kirkolla, kuten

täällä on tapana sanoa. Lenkkeilymaastot ovat lähellä, lupsakat savolaiset naapurina ja muutenkin rauhallinen paikka asua. Niin ja unohtamatta ilmaista kuntosalia, joka pärjää vertailussa vallan hyvin kaupunkien saleille. Perheeseeni kuuluu kolme poikaa. 25-vuotias esikoinen opiskelee fysiikkaa Oulun yliopistossa, keskimmäinen, 22 vuotta, opiskelee Tornion ammattikorkeakoulussa kuvataiteita ja 13-vuotias kuopus on innokas yläkoululainen. Koska isommat pojat asuvat jo omillaan, ovat yhteiset kokoontumiset yhteisen ruokapöydän ympärille harventuneet, mutta muodostuneet sitäkin tärkeämmiksi. Onneksi nykytekniikka mahdollistaa yhteydenpidon vaivattomasti, soittelemmekin usein videopuheluita. Mieluisampia liikuntamuotoja minulle ovat lenkkeily, hiihto, kuntosalilla käynti ja lavatanssi. Tykkään lukemisesta, melkein kaikki käy, sanomalehdet, ammattijulkaisut ja kirjat. Avaan mieluummin kirjan kuin tv:n, sieltä ei tule katsottua kuin uutiset tai joskus elokuva. Kuuntelen aktiivisesti musiikkia radiosta tai spotifyn kautta. Lenkille otan ehdottomasti mukaan soittovälineen: kuulokkeet korville, volyymiä riittävästi ja ei kun menoksi!

”Lenkkeilymaastot ovat lähellä, lupsakat savolaiset naapurina.” Toimenkuvaani ItäMaidon tuotantoneuvojana kuuluvat lypsyhavainnot, lypsykoneet ja robotit. Olen myös Valio Lypsy-tiimin jäsen. Tuotantoneuvojan työ on monipuolista ja tämän parin kuukauden aikana, jonka olen kerinnyt kiertää tiloilla, ei kahta samanlaista päivää ole ollut. Viihdyn työssäni hyvin, tuottajat ovat ottaneet minut vastaan avoimin mielin ja tästä on hyvä jatkaa alkanutta yhteistyötä. ItäMaitolaiset tuottajat saavat olla ylpeitä laadukkaasta tuotannostaan, kiitos siitä! Neuvojat ovat sitä varten, että mahdollisten ongelmien kohdatessa niihin löydetään ratkaisut yhdessä. Eikä soittamisen kynnys neuvojalle saa olla liian korkea. Teija Tuovinen

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

29


Valio Polar® Saariston ja Valio Luomu™ gouda ovat Joensuun tehtaan uusia tuotteita. Valmistuksenohjaaja Maiju Ikäheimonen (vas.) ja tuotantovastaava Pauliina Annola sekä korillinen Viola tuorejuustoja.

KUVA: OLLI KEJONEN

Jauhetta ja juustoa Joensuusta Valion Joensuun tehtaalla otettiin maitoa vastaan 242,9 miljoonaa litraa vuonna 2015.

M

aitojauheen valmistus on kasvanut Joensuun tehtaalla merkittävästi johtuen Venäjän Euroopan unionille asettamista kauppapakotteista: kolme vuotta sitten jatkojalostukseen tuli 187,4 miljoonaa litraa. Maidosta valmistetaan kuitenkin muutakin kuin jauhetta. Tehtaalla on aloitettu entisten tuotteiden lisäksi muun muassa Valio Polar® Saariston ja Valio Luo-

30

I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

mu™ goudan valmistus. Juustonvalmistuksen kokonaisvolyymi oli viime vuonna 25,6 miljoonaa kiloa. Luku sisältää kuluttajapakatut juustot, viennin ja tuorejuuston valmistuksen. Tuorejuustola koki suuren muutoksen vuoden 2015 aikana. Lanseerasimme kotimaan markkinoille uuden linjan tuotteet tavoitteenamme olla markkinajohtaja. Tavoite täyttyikin oletettua nopeammin jo kolmen kuukauden kuluessa aloituksesta.

Miksipä ei täyttyisi, kun tuotteet ovat noin hyviä maultaan ja rakenteeltaan. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen edelleen on tehtaan avainasioita tänäkin vuonna. Tehokkuuden nostamiseksi olemme tehneet jo vuosia töitä. Vuonna 2015 tehtaalla pidettiin yt-neuvottelut, jonka tuloksena sen hetkiseen tuotantoon vähennettiin 15 henkilötyövuotta. Tehokkuutta alettiin uudelleen etsiä tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja toisella tavalla tekemisen kautta. Tehtävä ei ole ollut eikä tule olemaan helppo ja nopea, mutta yhdessä henkilöstön kanssa kuitenkin mahdollinen. Vaikka tehostamista on menossa koko ajan, on samalla katsottava koko ajan myös tulevaisuuteen. Laitteistojen ja henkilöstön pitää olla valmiita siihen hetkeen, kun myynnit alkavat kasvamaan. Uusimme laitteistoamme tarvittavilta osin ja koulutamme henkilöstöämme jatkuvasti. Juustomme edustavat maailmanluokan laatua, ja sitä sen on oltava, mikäli markkinoilta halutaan saada parempaa hintaa. Laadun tae on puhdas ja tasalaatuinen maito. Kiitos maailman parhaasta maidosta kuuluu tuottajille. Mennään yhdessä kohti parempaa huomista ja tehdään tästä vuodesta yhdessä kasvun vuosi 2016. Hyvää loppuvuotta, ja näin äitienpäivän lähestyessä: onnea kaikille äideille!

Petri Liukka Tehtaanjohtaja


M A I TO PA R TA

Maitomuistoja matkan varrelta Kansanedustaja ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on kasvanut, urheillut ja politikoinut maidon voimalla. Ja miksi ei olisi, kun syntymäkoti ja nykyinen asuinpaikka ovat Lapinlahdella.

KUVA: SAKARI RÖYSKÖ

L

apsuuteni maalaiskylässä 70-luvun taitteessa lehmät, lönttilavat ja liukumiinat eivät vielä olleet maalaisnostalgiaa, vaan elävää elämää. Mummoni tosin oli luopunut jo omasta parista lehmästään ja muutamista kanoistaan hyvissä ajoin ennen maatalouden ylituotantoongelmia ja tapporahoja. Navetasta ja ladosta oli tullut pihapiiriimme varastorakennuksia, ja sota-ajan kokeneella mummollani varastoitavaa riitti. ”Aika tavaran kaupihtee”, oli hänen lempisanontojaan. No, tonkkia, riimuja ja maitokärryt on edelleen jäljellä, vaikka aika on jo hänet jättänyt. Maitoa ostettiin tuolloin kauppa-autosta sinisissä ja punaisissa muovipusseissa, jotka silloin tällöin levisivät tai vuotivat lattialle. Kiertotaloudesta ei ollut kuultukaan, mutta emännät leikkasivat maitopusseista matonkuteita ja niistä saatiin tuvan lattialle kimaltelevat juhlamatot. Muuruveden Anni-täti meillekin sellaiset kutoi. Silloin tällöin kävin vielä peilarilla hakemassa maitoa suoraan naapurista lypsyaikaan, olisiko syynä ollut kauppalistan unohdus vai mikä. Ternimaitoa tai niin kuin meillä sanottiin juustomaitoa, tuotiin usein tuliaisina ja poikimisaikaan sitä oli tarjolla yllin kyllin. Joskus siitä tehtiin pannukakkua, mutta eniten valmistettiin uunijuustoa, joka maistui kanelin ja sokerin tai marjasopan kera suussa sulavalta. Jos joku olisi silloin sanonut, että ternimaitoa vielä kalliina urheilijoiden lisäravinteena myydään, niin pöhkönä olisi pidetty. Lapinlahdella kasvaneena maitojauhekin tuli tutuksi. Kuivamaidolla töissä olleet tuttavat toivat joskus työntekijöille annettuja näytepaketteja ja ”pulveritehtaan” erilaiset jauhekeitot ja -juomat sekä jälkiruokapussit tuli testattua. Poliittisesti korrektisti ilmaistuna ne silloisilla makusegmenteillä kelpasivat bilateraalikaupassa onneksi rajan taakse. Monet kirkonkylän koulun luokkakavereitteni vanhemmista olivat töissä Valiolla; joko juustolassa tai Kuivamaidolla. Hygieniavaatimukset olivat tuolloin löysemmät ja vierailimme luokkana useita kertoja tutustumassa taloon ja mm. juuston valmistuksen saloihin. Jopa luokkahengen syntymiseen oli maidolla osuutensa. Maito ja terveys ry:n Maitokannukisa hitsasi meistä kuudennen luokan kävijöistä hyvän joukkueen; Pohjois-Savon koulujen välisen kolmiottelumittelön toiseksi parhaan sinä vuonna. Yläasteelta ja lukiosta on jäänyt mieleeni maito ja näkkäri -välipalat, joita säästösyistä annettiin päivän viimeisellä välitunnilla vain meille koulukuljetusoppilaille. Urheilevalle ja kasvavalle nuorelle ne olivat enemmän kuin tarpeen, etenkin kun usein koulun jälkeen suuntasin suoraan harjoituksiin. Jugurtit ja viilit olivat myös oivia välipaloja kilpailumatkoilla, ja ulkomaan leireilläkin niitä uskalsi syödä ilman vatsatauti pelkoja. Niinpä, katsoessani tietä taaksepäin lapsuus- ja nuoruusvuosiin, maito on antanut monta makumuistoa, ja taival yhdessä jatkuu edelleen. Sari Essayah sari.essayah@eduskunta.fi

”Jos joku olisi silloin sanonut, että ternimaitoa vielä kalliina urheilijoiden lisäravinteena myydään, niin pöhkönä olisi pidetty.” I TÄ M A I TO 1 / 2 0 1 6

31


Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Correct Magnesium – nopea ensiapu laidunhalvauksen uhatessa Laidunhalvaus on vakava ja helposti lehmän kuolemaan johtava sairaus. Riski on suurin, kun lehmät saavat keväällä ja alkukesällä nuorta laidunruohoa. Magnesiumin puutosoireita voi ilmetä myös sisäruokinnassa käytettäessä magnesiumköyhää säilörehua. Correct Magnesium on nopeasti vaikuttava tehokas ensiapu, joka on tarkoitettu annettavaksi lehmälle heti, kun sillä havaitaan laidunhalvauksen oireita. Correct Magnesium putkilon voi helposti tyhjentää lehmän nieluun tavallisen silikonipistoolin avulla. Laidunhalvaustapauksissa ota aina yhteyttä myös eläinlääkäriin. Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi. Correct Calcium Pro

Correct Pötsi-Potku

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti

ItaMaito 1 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you