Page 1

It채Maito 1/2015

Talous tarkalla investoinnin j채lkeen s. 6 Terveydenhuolto kohensi katetta s. 14 Lehm채t laitumelle s. 17

laadukas maito on Valion menestyksen edellytys


1/2015

Kuva: Niko Nyrhinen

Kesäteatterista virtaa arkeen lehmien parissa...........................4 Hyvällä tuotoksella hinnanlaskua vastaan...............6 Työkaluja talouden johtamiseen.................................8 Valion strategian kulmakivet ennallaan.....................................10 Hyvinvointi on hyödyllinen velvollisuus................................. 12 Terveydenhuollolla tuotosta ja hedelmällisyyttä .................. 14 Lehmät laitumelle.................... 16 Tuotosseuranta otti uuden asennon......................... 18 Laboratoriosta uusia palveluja....................................... 21

s. 14

Kuva: Timo Mikkola

Uusi rutiini paransi karjan hedelmällisyyttä ja tuotosta Taipaleen tilalla.

Kahden osuuskunnan taloushallinnot yhdistyvät.....23 Suomussalmen myymälään uusi vastuumyyjä..................... 24

Kuva:minna sarpila

Ajankohtaista............................ 26 MTK:n hommista omaan osuuskuntaan........................... 29 Kultaiset Walter Ehrström -mitalit jaettiin..........................30 Maitoparta serkkujen kanssa rehunteossa............................... 31

Kansi Vesa Kaunisto ja Annikka Hurme johtavat Valiota.

s. 24

Risto Heikkinen on Suomussalmen myymälän uusi kasvo.

s. 31 Heidi Pakarinen muistaa kesät mummolassa.

Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Mikko Heikkinen, Jarno Kämäräinen, Marketta Laukkanen, Ilpo Lukkarinen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, raila.aaltonen@ alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, päivi.liikamaa@phnet.fi Paino PunaMusta Oy, 2015. Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45, 2015.

2

ItäMaito 1 / 2015

ItäMaito


Pä ä kirjoit u s

Sykkeet koholla

H

uhtikuussa, kun jumpat loppuvat, aloitan lenkkeilykauden. Silloin puhallan pölyt sykemittaristani ja laitan sen ranteeseen. En suinkaan katsoakseni miten korkealla sykkeellä pystyn liikkumaan vaan tarkkaillakseni, että liikun tarpeeksi hitaasti saadakseni tasaisen sykkeen ainakin lenkin alkuun. Kuten meidän ihmisten, myös yritysten elinkaarissa on erilaisia sykealueita. Parhaimmillaan vallitseva taso on tasainen ja se kiihtyy vain omien toimien takia, ei ulkopuolisista syistä johtuen. Omistamissamme yrityksissä Valiolla, ItäMaidolla ja omilla tiloillamme on nyt sykkeet koholla maitomarkkinatilanteista johtuen. Kunnossa olevilla syke laskee nopeasti vastamäen jälkeen normaalitasolle. Näen mäenharjan jo olevan edessä, mutta matkaa sinne vielä on. Valio ja ItäMaito selviävät tästä hyväkuntoisina pian, silloin kun suunta muuttuu. Maitotiloilla tilanne vaihtelee suuresti. Jos kunto on ollut huono jo pidemmän aikaa, ”jaksaa, jaksaa” – kommentit eivät paljoa lohduta. Siinä tilanteessa tarvitaan apuvoimia ylös pääsemiseksi. Takaisin ei kuitenkaan kannata kääntyä. Tässä lehdessä päästään tutustumaan niin tilatason kuin Valionkin selviytymiskeinoihin. Katsausta luodaan myös siihen, miten ItäMaidossa toimintoja kehitetään koko ajan huonompinakin hetkinä. Eläinten hyvinvointiteemavuoden keskusteluissa liikunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Alkava laidunkausi avaa taas loistavat mahdollisuudet parantaa tilannetta. Etenkin nuoret eläimet nauttivat selvästi kunnon ”spurttailusta”. Meidän täytyy myös muistaa se suuri kuluttajajoukko, joka siirtyy kesäksi kaupungeista mökeilleen. He ovat entistä enemmän kiinnostuneita eläintemme ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksista. Lepo on yhtä tärkeää kuin liikunta. Eläinten hyvinvoinnissa keskustelemme siitä paljon, mutta yrittäjillä lepoaika tuntuu jäävän varsinkin kesällä vajaaksi. Työhuippuinakaan unettomilla öillä ei voita mitään. Tämän teemavuoden lehtijuttuja voi hyvin peilata eläinten lisäksi myös meidän yrittäjien hyvinvointiin. Tiedossahan kuitenkin on, että suurimmat eläinten hyvinvoinnin puutteet aiheutuvat huonosti voivista yrittäjistä. Oma hyvinvointia edistävä lenkkeilyharrastukseni on juoksuaskelista huolimatta enemmän ulkoilua kuin urheilua. Liikutan siinä samalla koiraa ja naapurin rouvaa, kerään vitamiineja auringosta ja tarkkailen kasvien kukintoja. Lenkin jälkeen minulle maistuu Valion luomukevytviili ja luettavaksi jotain mielenkiitoista, vaikkapa tämä uusi ItäMaito- lehti! Farmarissa Joensuussa tavataan!

Kaisa Kivivuori Maitotilan emäntä, Liperi ItäMaidon hallituksen jäsen


Teksti Vesa Martikainen

Kesäteatterista

E

virtaa arkeen lehmien parissa

lämässä pitää olla muutakin kuin työ ja uurastus, sanovat koillissavolaiset maidontuottajat Pentti Hakkarainen ja Hannu Koutonen. Ja se jotain muuta voi olla vaikka kesäteatteriharrastus, joka on varmasti erilaista kuin arkinen työ maatilalla. Vaikeina aikoina omalta tuntuva harrastus auttaa myös jaksamaan työssä ja uskomaan parempaan. Säyneinen on noin 500–600 asukkaan kyläalue Juankosken kaupungin pohjoisosassa. Säyneisen kesäteatteri vetää kesäi4

ItäMaito 1 / 2 015

”Ei näytteleminen loppujen lopuksi ole kovin kaukana arkielämästä.”

sin noin 2 000 katsojaa luonnon keskelle talkoovoimin rakennettuun katsomoon. Pentti Hakkarainen, 52, on ollut mukana Säyneisen kesäteatterin toiminnassa vuodesta 1993. Hän on nyt ohjaajana toimivan Pirkko Korhosen, 70, kanssa Säyneisen nykyisen teatteritoiminnan alullepanijoita. Tulevana kesänä Hakkarainen nähdään Joel Lehtosen Putkinotkossa Juutas Käkriäisen roolissa. Hannu Koutosen, 57, ura samassa kesäteatterissa on tähän saakka viiden kesän mittainen vuodesta 2008. Koutonen on

näytellyt, valokuvannut esityksiä ja vastannut musiikista ja esitysten äänimaailmasta. Nyt on menossa omin sanoin ”vuorotteluvapaa” teatterityöstä. Viljelijälle harrastusten lomittaminen työhön on joskus haastavaa. Lehmät kun eivät tee vasikoita kellon mukaan, ja sade voi läträtä pellot rapakoiksi kesken rehunteon. ”Kyllä se muutaman kerran on verenpainetta nostanut aika kovasti. Yhden vasikan olen tämän takia menettänyt viiden kesän aikana”, Hannu Koutonen kertoo.


u Ko Kuvat: Hann

Kuva: vesa martikainen

Pentti Hakkarainen hieman kosteissa tunnelmissa Kevätsavottanäytelmässä. Kesäteatterissa saa käsitellä tunteita ja murheita lämminhenkisen porukan kesken.

Hannu Koutonen (vas.) ja Pentti Hakkarainen hakevat harrastuksista vastapainoa arjen puurtamiselle. Ja kokemukset ovat hyviä.

Niin Koutonen kuin Hakkarainenkin vakuuttavat, että lopputulema harrastuksiin uhraamisesta on kuitenkin positiivinen. ”Kyllä uskoisin, että saatu virtapuoli on plussan puolella”, Hakkarainen pohtii. Hannu Koutonen ymmärtää omasta kokemuksesta, että etenkin nuorella yrittäjällä on pula ajasta. Heilläkin vaimon kanssa ensimmäinen kymmenvuotiskausi meni rakentaessa puitteita, eikä ollut aikaa edes käydä teatteria katsomassa. ”Kun oli saatu asiat kohtuulliseen kuntoon, niin rupesin katselemaan ympärille, että tätäkö tämä nyt on koko elämä. Ei, kyllä jotain muutakin täytyy tehdä.” Niinpä hän meni kansalaisopistoon opettelemaan poikkihuilun soittoa, ja sai elämäänsä musiikin. Onnistumisen tunteita ja itsetunto ylös Kesäteatteri on molemmille vain yksi harrastus. Hannu Koutonen valokuvaa, ja soittaa kitaraa juankoskelaisessa viiden mie-

utonen

Hannu Koutonen ja Pentti Hakkarainen Nurkkatansseissa. Henkinen harrastus tuo vastapainoa ruumiilliselle työlle maatilalla.

hen Fiilinki-tanssiorkesterissa. Hänellä on myös puolenkymmentä vanhaa moottoripyörää ajokunnossa. Ja niillä myös ajellaan kesäisin Mirja-vaimon kanssa. ”Joka kesä on yksi pitempi loma moottoripyöräreissua varten: on ajettu muun muassa Virossa, Venäjällä ja Pohjois-Norjassa. Siinäkin menee ensin kaksi päivää, että on lehmät mielessä. Mutta kolmantena ne jo unohtuu”, Koutonen naurahtaa. Pentti Hakkarainen pelaa lentopalloa, kalastaa kotitarpeiksi ja pohtii tykkäävänsä kokeilla melkein kaikkea mahdollista. Ompeluhommat eivät oikein iske, mutta takavuosina hän suoritti muun muassa laskuvarjohyppykurssin. Ihminen tarvitsee elämässään onnistumisen tunteita. Esimerkiksi yhdessä tehdyn teatteriesityksen onnistuminen antaa

”Pitää vain seistä pää pystyssä. Kaikki me olemme tasaarvoisia” positiivisia tunteita. Ja jos vielä pystyy auttamaan kaveria onnistumaan, niin samalla onnistuu itsekin, Hakkarainen pohtii. Hannu Koutonen arvioi, ettei näytteleminen loppujen lopuksi ole hyvin kaukana arkielämästä, jossa jokaisella on kuitenkin omat roolinsa. Esimerkiksi viljelijänä, luottamushenkilönä, isänä tai aviomiehenä. ”Kyllä näyttämöllä opittua pystyy hyödyntämään sitten muussakin esiintymisessä.” Pentti Hakkarainen kertoo jännittäneensä esiintymistä aikoinaan, mutta ei

Hannu Koutonen soittaa kitaraa myös Tanssiorkesteri Fiilingissä. Treenejä on ilta viikossa.

enää. Eikä sen enempää myöskään olla oma vahva itsensä. ”Teatterin kautta olen oppinut, että itseänsä ei pidä hävetä. Pitää vain seistä pää pystyssä. Kaikki me olemme tasa-arvoisia.” Nyt on tarvetta arjen vastapainolle Hannu ja Mirja Koutosella on Rautavaaralla 30 lypsävää ja 1990 rakennettu pihattonavetta. Peltoa on 42 hehtaaria, kaikki nurmella. Koutoset tuottavat maitoa noin 260 000 litraa vuodessa. Pentti ja Sirpa Hakkaraisella on hieman pienempi maitotila Säyneisen Pisankoskella. Peltoa on 40 hehtaaria, josta aavistuksen verran myös viljalla. Parsinavetassa on 24 lehmää, ja maitoa lähtee meijeriin noin 240 000 litraa vuodessa. Kummallakaan ei ole tavoitteena kasvattaa tilaa ja tuotantoa. Myöskään lapset eivät tällä hetkellä ole aikeissa jatkaa maidontuottamista näillä tiloilla. Molemmat sanovat suoraan, että tällä hetkellä maidontuotannon näkymät ovat hyvin ”mielenkiintoiset”. Maitotilit ovat pienentyneet sen verran, että Hannu Koutonen arvioi toisen yrittäjäpuoliskon palkan menneen lähes nollille. Harmittavaa on monen muuttujan sattuminen samaan saumaan yhtäaikaa. Mutta nyt on nyt, huomista on vaikea ennustaa. Molemmat uskovat, että vielä tästä noustaan. On se maidon hinta tipahdellut ennenkin, mutta ylös on aina tultu. Pentti Hakkaraisen mukaan muunlaisen mukavan tekeminen on vaikeana hetkenä entistä tärkeämpää. ”Ihmistä kun ahdistaa, niin silloin pitää olla harrastuksia, jotka antavat muuta ajattelemisen aihetta.” ItäMaito 1 / 2 015

5


Karjan hyvä tuotos ja terveys ovat Minna Kurtelius-Luttisen ase maidon hinnan laskua vastaan.

Esko Luttinen on hyvillään seosrehuruokinnan nostamasta maidon valkuaispitoisuudesta, sen merkitys on hinnan laskiessa kasvanut.

Hyvällä tuotoksella hinnanlaskua vastaan Maidon tuottajahinnan raju notkahdus on yksi pahimmista uhkakuvista tuotantoon juuri investoineella tilalla. Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

V

ieremäläisten Minna Kurtelius-Luttisen ja Esko Luttisen navetta otettiin käyttöön vähän ennen joulua vuonna 2008. Vuoden vaihduttua tuottajahinta alkoi laskea ja putosi lopulta noin kahdeksan senttiä. ”Eipä siinä ollut paljon vaihtoehtoja. Piti saada mahdollisimman paljon maitoa mahdollisimman pian”, Minna KurteliusLuttinen sanoo. Esko selasi nautanettiä ja osti kaikenikäisiä lehmävasikoita ja hiehoja. Vuoden tyhjillään ollut vanha navetta otettiin uudelleen käyttöön. ”Halusimme uuden navetan myötä eroon kahden navetan loukusta ja vuodenhan sitä sitten kesti”, Luttiset hymähtävät. Uuden navetan hiehopaikkoja otettiin lypsäville ja alkuperäisen 89 lehmäpaikan sijaan navetassa on 120 lehmäpaikka. Vanhassa navetassa on nelisenkymmentä siemennysikäistä hiehoa. ”Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut jättää lehmävasikat ostamatta ja käyt6

ItäMaito 1 / 2 015

tää rahat poikiviin hiehoihin. Silloin ajateltiin, että kasvatetaan itse, kun tilaa on. Ehkä se kuitenkin oli virheistä pienimpiä”, Esko Luttinen miettii. Kovin paljon ostoeläinten sukua Hukkalan navettaan ei ole jäänyt. Kukkarolle sopivien eläinten kääntöpuolena oli, että noin puolesta ei jäänyt karjaan jälkeläisiä lainkaan, neljäsosa on siemennetty lihasonnilla ja viimeinen neljännes on hyvää karja-ainesta. ”Mutta se pelasti meidät, että saimme nopeasti maitomäärän nousemaan”, Luttiset sanovat. Vain yhden lainaerän maksua oli alkuvuosina siirrettävä. Samoihin aikoihin navetan täytön kanssa tulivat kalliit peltokaupat, mutta myös navetan avustukset tulivat tilille, eivätkä lainan lyhennykset olleet vielä alkaneet. Lisäksi osa investointituesta maksettiin viitenä vuonna navetan valmistumisen jälkeen. Lainan maksajan eduksi kääntyi myös korkotason tipahtaminen kolmella, neljällä prosenttiyksiköllä.

Lisähintaa valkuaispitoisuudella Mahdollisimman paljon maitoa lehmää kohti -periaatteeseen Luttiset luottavat myös nyt. Kun lehmät pysyvät terveinä ja tuottavat, ollaan hyvällä pohjalla. Mitään radikaaleja muutoksia tilalla tai tuotannossa ei ole tehty. Peltopuolella ratkaisut tehtiin jo ennen investointia, eikä niitä ole tarvetta tai juuri mahdollisuuttakaan muuttaa. Säilörehun tekee urakoitsija, kuten jo vanhan navetan aikaan. Myös lietteen levitys ja muita peltotöitä on osittain ulkoistettu. Karja ruokitaan säilörehu-vilja-rypsi -seosrehulla ja sen suhteen tarvitaan korkeintaan pientä viilausta, sillä lehmien tuotos ja maidon pitoisuudet ovat hyvät. Uuden navetan seosrehuruokinta toi nimittäin mukanaan odottamattoman nousun maidon valkuaispitoisuuteen, mikä tarkoittaa noin kahden sentin lisähintaa litraa kohti. Karjan keskituotos on noin 9 900 ja valkuaisprosentti 3,66. Meijeriin lähtee noin miljoona litraa vuodessa. ”Mitään selitystä nousulle ei keksitty,


Talo u s hallintaan mutta eipä tuosta kovin huolissaankaan tarvitse olla”, Esko Luttinen naurahtaa. Viime vuosi oli uuden navetan tuottoisin ja korvausinvestointeja uskallettiin viimein tehdä. Tuottajahinnan lasku laittoi kuitenkin hieman katumaan konekauppoja. ”Nyt on taas kassan pohjat kaivettu, mutta jos maidon hinta ei enää laske, kyllä tästä vuodesta lainan lyhennyksineenkin selvitään. Mihinkään investointiin ei kyllä ole varaa”, Esko Luttinen laskee. Investointilaskelmissa kauhuskenaario laskettiin 30 sentin litrahinnalla. Siihen ei sentään ole menty, mutta kustannuskehityksen rajua nousua ei laskelmissa osattu ennakoida. ”Esimerkiksi viljan hinta on vaihdellut sadasta kahteen sataan euroon tonnilta tänä aikana”, Esko kuvaa ja lisää, ettei kaikkea voikaan ennustaa. Koulun penkin kuluttajat Luttiset ovat opiskelleet koko viljelijäuransa ajan. Molemmat ovat lukeneet merkonomin paperit ja koulun penkkiä on kulutettu muun muassa englantia ja tietotekniikkaa opiskellen.

Pari vuotta sitten he osallistuivat Kehittävien maitotilayrittäjien johtamisvalmennukseen, josta suurin oppi tuli työn johtamiseen. ”Maatalouspuolella ei ole vielä riittävästi kokemusta työn teettämisestä ja parhaat luennot olivatkin ravintola- ja pankkialalla työskenteleviltä. Luulisi, ettei ravintolan pitämisellä Helsingin keskustassa ole yhteistä maatalouden kanssa, mutta sitä onkin yllättävän paljon”, Esko Luttinen sanoo. ”Tarjoilijan on nähtävä asiakkaan tarpeet ja karjanhoitajan lehmän tarpeet. Työnjohto on ohjaamista ja ohjeiden toistoa tarvitaan koko ajan”, hän lisää. Hukkalan navetassa on kaksi vakituista työntekijää, joista toinen on ollut tilalla jo neljä vuotta. Luttiset sanovat suoraan, että ilman heitä työtä olisi kahdelle liikaa. ”Pitkäaikainen työntekijä parantaa kannattavuutta ja onneksi myös lomittajat ovat pysyneet samoina”, he kiittävät. Ero tilan maksaman summan ja työntekijän saaman palkan välillä tuntuu kuitenkin Luttisista liian suurelta. Sivukulut nostavat työn hintaa melkoisesti.

Investointilaskelmissa kauhuskenaario laskettiin 30 sentin litrahinnalla.

Blogin kirjoittamisessa Minna noudatti äitinsä ohjetta ja kirjoitti hyvinä päivinä juttuja varastoon.

Blogi vahvisti valiolaisuutta zz Minna on kuvannut valiolai-

sen maitotilan arkea Maitoa maalta -blogissaan reilun kolmen vuoden ajan ja pitänyt yllä tilan nettisivuja. Hän sai viime syksynä Juustopöytä ry:n Kultainen juustohöylä -palkinnon nostaessaan esille suomalaista laatumaitoa ja siitä valmistettuja tuotteita. zz ”Kirjoittaessa olen kasvanut enemmän valiolaiseksi, yhteys yritykseen on tullut enemmän omaksi”, hän kertoo. ”Jokainen voisi tehdä samalla tavalla markkinointia meidän oman Valion suhteen.” zz Minna toivoo, että nykyisen maitomyllerryksen myötä tuottajat ymmärtäisivät, että he todellakin omistavat maitonsa jalostavan yrityksen. Tämä on eurooppalaisittain todella harvinaista.

Eskon kotitilalla oli sukupolvenvaihdoksen aikaan vuonna 1994 oli navetassa viitisentoista lehmää ja peltoa vajaa 30 hehtaaria, maitoa kymmenesosa nykyisestä. Pitkälle on siitä tultu. ItäMaito 1 / 2 015

7


Tuomo Rissanen Proagria Pohjois-Savo

Työkaluja

talouden johtamiseen Maitoyrittäjille on tarjolla paljon erilaisia laskelmia. On budjetti, Likwi-laskelma, maidon tuotantokustannus­laskelma, maitotilan korjattu tuloslaskelma, nurmen tuotantokustannuslaskelma ja viljan tuotanto­kustannus­laskelma. Mitä nämä kaikki laskelmat ovat? Mihin niitä tarvitaan? Miten niitä voidaan käyttää oman toiminnan kehittämiseen?

L

askelmat voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan: tuotantoa kehittävään, kassavirran riittävyyttä tarkastelevaan ja strategista päätöksentekoa tukevaan laskelmaan. Nämä laskelmat tukevat toinen toisiaan, mutta jokaisen tarkastelunäkökulma on erilainen. Laskelmia kannattaa käyttää apuna maitotilan johtamisessa, mutta on kyettävä erottamaan, millaista tietoa eri laskelmat antavat. Budjetilla kassavirta kuntoon Maitotilan kuukausibudjetti tai investoinnin budjettilaskelma on kassavirran riittävyyttä kuvaava laskelma. Budjettilaskelma on puhtaasti kassavirtaan perustuva, ja siihen vaikuttavat tilan valinnat muun muassa kausiveroilmoituksen antamisesta, ulkopuolisten rahoittajien kanssa sovitut lainanlyhennysaikataulut, yksityistalouden rahankäyttö ja investointien rahoituksien suunnittelu. Budjetin konkreettinen tunnusluku on, riittävätkö tilan tulot ja kassavarat kaikkien velvoitteiden maksuun esimerkiksi kuukausitasolla vai ei. Jos rahat eivät riitä, tulee tilan toimia niin, että lisäkuluilta vältytään esimerkiksi viivästyskorkojen osalta. Budjetti on täysin kassaperusteinen, joten se ei kerro tilan kannattavuudesta ollenkaan. Konkreettisesti tila voi siis olla kannattavuuden tunnusluvuilla mitattuna todella kannattava, mutta silti kassakriisissä johtuen lainojen lyhyistä maksuaikatauluista tai väärin suunnitelluista ostoista. 8

ItäMaito 1 / 2 015

Kehittävät tuotantokustannuslaskelmat Maitoyrityksen tuotantoa kehittäviä laskelmia ovat maidon tuotantokustannuslaskelma, tulosanalyysi sekä viljan ja nurmen tuotantokustannuslaskelmat. Näillä laskelmilla voi konkreettisesti tarkastella, kuinka tilan eri prosessit toimivat ja kuinka niitä voitaisiin vielä kehittää. Esimerkiksi nurmen tuotantokustannus antaa tiedon siitä, minkä hintaista tilan oma säilörehu on. Laskentaperiaatteet ovat kaikille samat, joten laskelmia voidaan verrata eri tilojen välillä. Mikäli tuotantokustannus on keskimääräistä korkeampi, nähdään kustannuserittelyn avulla heti, mistä korkeampi kustannus johtuu. Tämän jälkeen voidaan miettiä, millä toimenpiteillä muutos parempaan saadaan aikaiseksi. Käytännössä nurmen tuotantokustannusta on helpoin alentaa nostamalla satotasoa. Viljan tuotantokustannuslaskelmalla voidaan määrittää, kannattaako tuottaa itse rehuviljaa vai ostaa suoraan markkinoilta. Maitotilan tulosanalyysi on kaikkien eri prosessien yhdistetty laskelma, jossa on korjattu tilalle kuuluvat tulot ja menot suoriteperusteisesti. Esimerkiksi tuet, jälkitili sekä varastojen arvojen ja hintojen muutokset on korjattu sille vuodelle, mihin ne kuuluvat. Tulosanalyysissä poistot ovat vakioitu ja myös tässä laskelmassa laskentaperusteet ovat kaikille samat, joten laskelmia voidaan vertailla eri tilojen välillä esimerkiksi lehmämäärän mukaan. Tässä laskelmassa maidontuotannon


Talo u s hallintaan

Maitotila tarvitsee erilaisia laskelmia. Kaikkien pohjana on ajantasainen kirjanpito ja kahden vuoden aineisto.

Kokonaisvaltainen talouden johtaminen Budjetti Talouden kuukausittainen seuranta Tuotantokustannuslaskelmat Tuotannon kehittäminen

Likwi Pitkän aikavälin suunnittelu

sivutuotot vähennetään 1/1-periaatteella eli sivutuotoista yrittäjä saa tavoitteen mukaisen palkan. Sivutuottoja ovat esimerkiksi teuraseläinten myynti ja pintaalaperusteiset tuet. Loput tuloista ja menoista kohdistetaan maidolle. Mikäli maitotuotot ylittävät maidolle kohdistetut kustannukset, yrittäjä on saanut tavoitteen mukaisen palkan ja kaikki kustannukset on saatu katettua, voidaan osoittaa, että maidon tuotantokustannus on pienempi kuin maidosta saatu hinta. Likwillä suunnitellaan tulevaisuutta Likwi-laskelma on strategisen suunnittelun apuväline. Laskelmalla voidaan arvioida, kuinka tila selviää nykyisistä velvoitteista ja korvausinvestoinneista pitkällä aikavälillä. Laskelman konkreettinen tulos on vuosittainen yli-/alijäämä, joka kertoo, selviääkö yritys kaikista velvoitteistaan. Ylijäämä voidaan muuttaa esimerkiksi muotoon, millä maidon hinnalla kaikista velvoitteista selvitään, mutta kassaylijäämää ei kerry. Investointitilanteessa pankit vaativat yleisesti, että pitkällä aikavälillä tilan pitää kestää alle 40 sentin litrahintaa, jotta myönteistä rahoituspäätöstä investointiin tehdään. Mikäli Likwi näyttää pitkällä aikavälillä alijäämää, on syytä tarkastella tilan rahoitusrakennetta ja tarvittaessa neuvotella lainojen maksuohjelmat pankin kanssa uudelleen. Likwi ei kerro sitä, onko yrityksellä vuoden sisällä kassavajetta vai ei. Mihin kaikki perustuu? Niin budjettia, Likwiä kuin tuotantokustannuslaskelmia tehdessä tulee olla ajantasainen, hyvän kirjanpitotavan mukainen aineisto kahdelta vuodelta. Budjetin päivityksessä tarvitaan ajantasaista kirjanpitoaineistoa, joten kuukausikirjanpito on suositeltavaa. Hyvän kirjanpitoaineiston lisäksi laskelmat perustuvat yrittäjän tulevaisuudennäkymiin ja tavoitteisiin, tukiratkaisujen muutoksiin, vertailuaineistoihin sekä yrittäjän ja asiantuntijan näkemyksiin markkinoiden kehityksestä. ItäMaito 1 / 2 015

9


Valion strategian kulmakivet ennallaan Vaikeudet ja menestys ovat vuorotelleet kautta Valion koko 110-vuotisen historian. Kuluvan vuoden tarjoamaa vastamäkeä yritys tarpoo päättäväisenä. Sen takana odottaa seuraava myötäle. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

Hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto ja toimitusjohtaja Annikka Hurme aloittivat kautensa Valion johdossa tavallista haastavammassa tilanteessa. Perusasioiden, kuten maidon laadun, merkitys vain korostuu, he muistuttavat.

U

usi johtokaksikko ei vähättele tilanteen vakavuutta. Valion hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin vuoden alusta pohjalainen agronomi ja maidontuottaja Vesa Kaunisto. Taloa monissa johtotehtävissä palvellut Annikka Hurme aloitti toimitusjohtajana lokakuussa. Haastattelu osuu EU:n maitokiintiöjärjestelmän olemassaolon viimeiselle päivälle. Valiolla kiintiöiden poistumiseen on varauduttu jo pitkään painottamalla toimintaa entistä enemmän lisäarvotuotteisiin. Lisää haastetta tuo Venäjän EU:lle asettama elintarvikkeiden tuontikielto, joka on ollut voimassa jo kahdeksan kuukautta. ”Tästä tilanteesta ei selvitä, ellemme pysty tekemään asioita paremmin kuin muut”, Annikka Hurme linjaa. ”Innovatiiviset kuluttajatuotteet ovat aina olleet Valion osaaminen ja vahvuus. Tuotekehityksemme juuret ulottuvat A. I. Virtasen aikaan.” Vesa Kaunisto vakuuttaa, että Valion valitsema tuotekehitystä ja innovaatioita painottava strategia kantaa. ”Juuri nyt on vaikea aika, erityisesti tuottajille tilanne on hankalin pitkään aikaan. Mutta yritys on selvinnyt vaikeista kohdista monta kertaa ennenkin, ja tästäkin päästään yli.” Maidolle Euroopan paras hinta Valion maidonhankinnan strategiaan meneillään oleva tilanne ei vaikuta. Strategian kolme kulmakiveä ovat va-

10

ItäMaito 1 / 2 015

kaan ja Euroopan korkeimman tuottajahinnan maksaminen, tilojen menestyksen edistäminen ja oman hankintaosuuden säilyttäminen. ”Pitkän aikavälin tuottajahintatavoite on lähellä 50 senttiä”, Vesa Kaunisto linjaa. Lyhyellä aikavälillä yrityksen on varmistettava, että tuotanto ylipäätään on mahdollista, ja tasattava omilla toimillaan hinnan heilahduksia mahdollisimman hyvin. ”Valion oman valikoiman on oltava tasapainossa siten, että hintojen ennustettavuus säilyy”, Hurme toteaa. ”Bulkkituotteita valmistava ei yritys voi olla Euroopan paras maksaja. Teollisuusmarkkinoilla hinnat noteerataan kuukausittain ja muutokset saattavat olla suuria.” Maidon hinnan vakaaseen nousuun tottuneille tuottajille markkinoiden heittoisuus on tullut ikävänä yllätyksenä. Tuotantokustannuksia ei ole helppo saada alas maidon hintasuhdanteiden mukana. Tiukimmilla ovat investoineet tilat. ”Pankit ovat ymmärtäväisiä ja valmiita joustamaan. Muutkin kustannukset on tiloilla käytävä läpi ja varmistettava tuotannon kustannustehokkuus. Säästöjä on haettava sekä tiloilla että Valiossa”, Kaunisto sanoo. Laadusta pidettävä kiinni Omia selviytymisstrategioitaan miettiville maidontuottajille Valion johtokaksikolla on painokas vetoomus: maidon laadusta ei pidä tinkiä. ItäMaidolla tehtiin viime vuon-


Talo u s hallintaan

Laadukas alkutuotanto ja suuret maitomäärät luovat pohjan Valion kilpailukyvylle. na laatuennätys, kun lähes 96 prosenttia vastaanotetusta maidosta oli E-luokassa. ”Laadukas maito on Valion menestyksen perusedellytys. Jos E-luokasta lähdetään tietoisesti tinkimään säästöjen toivossa, tingitään juuri siitä, mistä kuluttaja on kiinnostunut”, Hurme toteaa. Laadukas alkutuotanto ja suuret maitomäärät luovat pohjan Valion kilpailukyvylle paitsi kotimarkkinoilla, myös viennissä. Toimitusjohtajalla on ehdotus, jolla valtiovallan kaipailema vienti saisi vielä lisävauhtia. Tällä hetkellä EU:n ulkopuolisiin maihin vientiä avaavan yrityksen on maksettava Eviralle vientitarkastuksen edellyttämät toimet omasta pussistaan. Jos tästä tulisi lakisääteistä toimintaa, uusille markkinoille lähtemisen kustannus olisi yritykselle pienempi. Samalla tulisi purkaa päällekkäistä valvontaa. ”Valvontaa pitää totta kai olla. Joskus vain tuntuu, että valvomme itsemme hengiltä. Asiakkaat auditoivat meitä erittäin tarkoin, ja lisäksi viranomaiset tekevät samaa verovaroilla”, Hurme huomauttaa. Kuluttaja päättää mitä ostaa Lyhyellä tähtäimellä Valio joutuu ohjaamaan tavallista suuremman osan maidosta markkinoille teollisuustuotteina. Hurmeen mukaan Lapinlahden jauhetehtaan laajennuksen ajoitus osui omistajien kannalta nappiin: kaikki maito pystyään jalostamaan myyntiin, vaikka markkinat sakkaavat koko EU:ssa. ”Painopiste on nyt pitkän säilyvyyden tuotteissa, vientiä on Aasiaan ja muualle Kiinaan. Toki siellä on kuluttajatuotteissakin mahdollisuuksia, mutta matka on niille pitkä.” Valio vie kuluttajatuotteita myös muun muassa Amerikkaan. USA:n suurilla markkinoilla GMO-vapaus on vahva etu, joka saattaa vielä tuoda kannattavan kokoisen siivun valiolaisille tuotteille. Kotimarkkinoilla tuottajia puhuttaa tänä keväänä halpuuttaminen ja sen vaikutus maitotuottoon. Annikka Hurme pitää kaupan kampanjaa ”loistavana mediatekona”, mutta arvioi sen vaikutuksen maitotuotteiden hintoihin pieneksi. ”Kohtaamme kotimarkkinoilla kansainvälisen tarjonnan joka päivä, ja sitä kautta hintakilpailu on tullut jäädäkseen.” Valion juoksua jarruttaa myös viranomaisten sille runsaat 20 vuotta sitten asettama ehto myydä raaka-ainetta kilpailijoille tiettyyn hintaan määräävän markkina-asemansa nojalla. Viranomaisen mielestä markkinoilla ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, joka johtaisi kilpailulain purkamiseen tältä osin. Hurme ja Kaunisto pitävät suurena epäkohtana sitä, että julkisten hankintojen ehdot eivät ole samat kuin mitä kotimaassa maataloudelta ja maidontuotannolta edellytetään. ”Nykyisessä tilanteessa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Kuluttaja päättää, mitä ostaa, ja säännöt, jotka eivät ole hänelle merkityksellisiä, eivät voi olla kansantaloudenkaan etu”, Hurme painottaa.

Kaksi viikkiläistä Valion puikoissa Toimitusjohtaja Annikka Hurme, 50 zz  ETM (1989) zz  Kotoisin Helsingistä zz  Työskennellyt Valiolla 25 vuotta

Hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, 46 zz  Agronomi, MMM (1994) zz  Isännöinyt kotitilaansa Vetelissä vaimonsa Kirsin kanssa vuodesta 1994 zz  Parsinavetassa 34 lehmän lypsykarja

zz Annikka Hurmetta ja Vesa Kaunistoa yhdistää paitsi

tutkinto maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, myös lähes saman ikäiset pojat, Kaunistolla 17- ja Hurmeella 18-vuotias. Annikka-äiti odottaa saavansa äitienpäivänä suklaista ja kermaista kakkua ja lahjatoivekin on ilmoitettu kotona asuvalle kuopukselle hyvissä ajoin. Kaunistoilla googlaillaan Valion sivulta helppo ja maukas ruokaohje äidille valmistettavaksi.

ItäMaito 1 / 2 015

11


Hyvinvoivat eläimet vahvistavat tilojen ja tuotteiden hyvää imagoa.

Kuva: Taina Voutilainen

Hyvinvointi

on hyödyllinen velvollisuus Eläinten olosuhteita parantamalla voidaan parantaa maitotuotosta ja maidon laatua. Sairastavuus vähenee ja kuolleisuus pienenee.

E

Teksti Taina Voutilainen

läinten hyvä hoito on yhteiskunnassamme jokaisen eläimiä pitävän eettinen ja moraalinen velvollisuus. Eläinten hyvinvointia raamittavat eläinsuojelulaki ja -asetus. Lisäksi esimerkiksi eri tukiin liittyen on annettu tarkentavia ja eläinten hyvinvoinnin tasoa parantavia suosituksia. Maidontuotannossa ja kuluttajan pöydässä eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään tärkeänä osana maidon kokonaislaatua, aiemman teknisen laadun korostamisen sijaan. Hyvin voivat eläimet liitetään tuotteiden, tilojen ja Valion imagoon. Eläinten olosuhteita ja hyvinvointia parantamalla voidaan parantaa tuotosta, mai12

ItäMaito 1 / 2 015

don laatua ja eläinten kasvua; sairastavuus vähenee ja kuolleisuus pienenee. Poikkeamatilanteiden vähentyessä karjanomistajan työ helpottuu ja talous kohenee. Esimerkiksi ontumista aiheuttavien sorkkasairauksien todellinen laatu ei näy suoranaisissa hoitokuluissa. Ontuminen on yleistä – keskivertopihattonavetassa 20–25 prosenttia lehmistä ontuu, ja noin puolet lehmistä kärsii jonkinlaisesta ontumisjaksostaesta lypsykauden aikana. Tuotantotappioita alkaa tulla jo paljon ennen kuin ontuminen näkyy. Tuotos palautuu normaalitasolle vasta viikkoja vian korjaavan sorkkahoidonhoitotapahtuman jälkeen. Ontumisesta syntyy helposti kierre eläimen syönnin ja tuotoksen sekä sekundääristen oireiden välillä.

Ontuminen saattaa haukata tilalta jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, sillä jokaisen tapauksen lasketaan aiheuttavan 200–1 000 euron tappiot. Painopisteet ja käytännön toimet Teemavuoden aikana hyvinvoinnin painopistealueiksi on nostettu mm. eläinten makuumukavuuteen, tilantarpeeseen, hygieenisiin oloihin ja tautipaineeseen, juoman ja rehun saantiin sekä eläinten ryhmittelyyn ja käsittelyyn liittyviä asioita. Käytännön toimin panostetaan mm. nautaketjun suunnitteluun, Nasevan, tuotannollisen terveydenhuollon ja taloudellisten työkalujen kehittämiseen, koulutukseen sekä tilakohtaiseen työhön.


H y vinvoinnin t e e mav u osi Teemavuoden tavoitteita tuodaan julki lisäksi lehtikirjoituksin, tietoiskuin ja tiedottein eri kanavissa. Teemavuosi antaa myös erinomaisen tilaisuuden lisätä ja tiivistää eri tahojen yhteistyötä. Hyödynnä Valio Terveys® Valion alkutuotannon ja osuuskuntien neuvonnassa kootaan tuottajapalvelut selkeiksi kokonaisuuksiksi. Yksi palvelupaketeista on Valio Terveys®, Valiolaisen lypsykarjatilan terveydenhuoltoon liittyvät palvelut, jonka tavoitteena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä tilan taloudellista kannattavuutta ja karjanomistajan työssä jaksamista. Palvelua toteuttavat Valion terveydenhuoltoeläinlääkärit ja osuuskuntien neuvojat, mutta tarvittaessa käytetään muitakin yhteistyökumppaneita. Valio Terveys® palvelu tarkoittaa neuvonnan hyödyntämistä muun muassa karjan tuotoksen parantamisessa, ongelmatilanteissa ja navettapiirrosten kommentoinnissa. Uutta tutkimustietoa viestitään esimerkiksi Maito ja Me-lehdessä, osuuskuntien tuottajalehdissä, Valmassa sekä sosiaalisessa mediassa. Valion tuottajalaboratoriossa otetaan käyttöön uusia palveluja, joista ensimmäinen ja merkittävä on tuotosseurantanäytteistä tehtävä lehmäkohtainen tiineystesti.

Tilan hyvinvointisuunnitelma Tiloja kannustetaan kirjaamaan hyvinvoinnin tila ja tavoitteet hyvinvointisuunnitelmaksi asti. Kirjaaminen auttaa viemään suunnitelmat käytännön toimiksi, muistuttavat eläinlääkärit. Kehittämisessä kannattaa edetä askel kerrallaan, aloittaa suurista asioista ja edetä yksityiskohtiin. Eläinten hyvinvointia arvioidaan Valiomaidon uuden laatujärjestelmän tavoitteiden ja suomalaisiin oloihin sovelletun Welfare Quality® -arvioinnin mukaisesti. Hyvinvoivat ihmiset ovat maitotilan tärkein voimavara ja paras tae tilan menestymiselle. Siksi henkilöstön hyvinvointi on osa hyvinvointisuunnitelmaa. Tilan väen hyvinvointi vaikuttaa aina myös eläinten hyvinvointiin. Tyytyväinen tuottaja jaksaa panostaa karjanhoitoon myös kiireessä ja ruuhkatilanteissa., ja toisaalta eläinsuojelullisten tragedioiden takana on lähes poikkeuksetta inhimillinen syy, useimmiten uupuminen. Muistathan, että valiolaiset ja oman osuuskunnan asiantuntijat ovat yhteistyökumppaneitasi ja aina käytettävissä. Laitetaan yhdessä hinkit kuntoon ja tankit täyteen! ItäMaito-päivissä puheenvuoroja Hyvinvoinnin teemavuodesta pitivät Valion terveydenhuoltoeläinlääkärit Laura Kulkas ja Kristiina Sarjokari sekä eläinlääkärit Reetta Lehtinen ja Kaisa Hartikainen.

Teemavuosi jatkuu ensi vuoden loppuun zz Vuodet 2015–2016 on ni-

metty Eläinten hyvinvoinnin teemavuodeksi. Teemavuosi avattiin yhteisellä seminaarilla Helsingissä tammikuussa ja sen takana ovat kaikki nautaelinkeinon sidosryhmät: Valio Alkutuotanto ja osuuskunnat, ProAgria, FABA, Maatalouden Laskentakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Evira, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY, Animalia, Eläinten hyvinvointikeskus, HKScan, Atria, Snellman, MTK, MELA, Eläinten terveys ETT, Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Maaseudun Tulevaisuus sekä yksityisiä tuottajia, tuotantoneuvojia. Tätä ennen teemavuosia on nimetty Vasikoiden ja Nuorkarjan hyvinvoinnin esiin nostamiseksi ja parantamiseksi.

Kuvat: Arja Rissanen

� Tenho Tirkkonen ja Taru Martiskin Juankoskelta olivat kuuntelemassa Laura Kulkaksen esitystä Nilsiän ItäMaito-päivässä. Heidän tilansa terveydenhuoltosuunnitelma päivitetään vuosittain ja eläinten hyvinvointiin panostetaan. Viimeksi tilan navetassa on parannettu juottoikäisten vasikoiden oloja remontoimalla karsinoita ja ottamalla vasikkapiika käyttöön. Seuraavana aiotaan korjata pikkuvasikoiden yksilökarsinoita, lisätä niihin juomanipat ja kunnon mahdollisuus tuttijuottoon. TirkkonenMartiskinin navetassa on tilat 46 lehmälle ja nuorkarjalle.

� Eila ja Veijo Rönkkö Leppävirralta keskustelivat Kristiina Sar-

jokarin kanssa Varkauden ItäMaito-päivässä. Rönkköjen tilalla Soisalon saaressa on 25 lehmää. Tila kuuluu Nasevaan ja tekee aktiivisesti ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Rönköt ulkoiluttavat lehmiä myös talvella ja hiehot pääsevät jatkuvasti ulos. Navetan ilmanvaihtoa on parannettu kennolevyikkunoilla. Rönkköjen mielestä eläinten hyvinvointia on hyvä tuoda esiin teemavuodella. Myös yrittäjien ja henkilöstön hyvinvoinnin huomioiminen hyvinvointisuunnitelmassa on tärkeää. ItäMaito 1 / 2 015

13


Hillevi, Jorma ja Kari Sihvonen vastaavat Taipaleen tilan töistä. Kesällä on lisäksi kausityöntekijä. Tuottajaperhe on tähän mennessä tuplannut tilan maitotuotoksen ja nelinkertaistanut eläinmäärän.

terveydenhuollolla tuotosta ja hedelmällisyyttä Taipaleen maitotila Juvalla otti pari vuotta sitten rutiiniksi eläinlääkärin kuukausikäynnit. Hillevi, Jorma ja Kari Sihvosen mukaan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on parantanut 73 lehmän karjan hedelmällisyyttä sekä nostanut keskituotosta. Teksti ja kuvat Leena Pakarinen

14

ItäMaito 1 / 2 015

T

yypillisellä käynnillä eläinlääkäri tekee tiineystarkastukset siemennetyille ja tutkii, onko kuukausi sitten poikineiden kiimakierto käynnistynyt normaalisti. Hedelmällisyyden ohessa käydään läpi muut ajankohtaiset asiat, kuten lehmävasikoiden nupouttaminen. ”Esimerkiksi nyt haasteena on kaksi kertaa poikinut lehmä, jota jo hiehona piti siementää useita kertoja. Kun se ei taaskaan näyttänyt kiimaa, eläinlääkäri piikitti sen tavoitteena kunnon kiima kymmenen päivän sisällä”, kertoo Hillevi Sihvonen. Sihvoset ovat käyttäneet myös Faban hedelmällisyyspalvelua, mutta kuukausikäynti on osoittautunut edullisemmaksi. Kuukausikäynnillä eläinlääkäri sekä toteaa että hoitaa ongelman. Peruskäyntiin kuluu aikaa tunnista puoleentoista ja eläinlääkärin tuntihinta on 60 euroa plus arvonlisävero. Matkakulut jäävät kohtuul-

lisiksi, sillä klinikalle on matkaa vain seitsemän kilometriä. Kun siemennys maksaa 47 euroa, ennaltaehkäisevä käynti kuittaa hintansa melkein jo yhdellä säästyneellä siemennyskerralla. Tärkeintä on kuitenkin kannattavuus tuotannon kautta. Taipaleen karjan keskituotos nousi viime vuonna 10 600 maitokiloon. Kaikki maito meijeriin Sihvoset sitoutuivat kuukausikäynteihin terveydenhuoltosopimuksessaan tuoreimman navettalaajennuksen jälkeen. Vakiokäyntejä on tehty vuodesta 2013 alkaen. Juvan eläinlääkäri Dietrich Kukowski pitää kuukausikäyntejä erittäin positiivisena asiana. Kun potilaana on koko karja, ei yksittäinen lehmä, on helpompi miettiä syitä hedelmällisyys- tai utareongelmiin ja hoito tulee halvemmaksi. Hän on tehnyt kuukausikäyntejä toista-


H y vinvoinnin t e e mav u osi Neljä vuotta sitten valmistuneessa laajennusosassa riittää valoa ja ruokintapöydässä pituutta. Lehmät osaavat tulla laitumelta omille paikoilleen.

kymmentä vuotta. Viime vuosina asiakasmäärä on lisääntynyt. Eniten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa käyttävät isot tilat, mutta keskikokoiset ja pienetkin tilat ovat huomanneet sen hyödyt. ”Suosittelen sitä kaikille tiloille. Parinkymmenen lehmän tilalla käyntiväli voi olla esimerkiksi kuusi viikkoa”, Kukowski sanoo. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on näkynyt Taipaleen tilan taloudessa tiineystulosten parantumisen lisäksi akuuttikäyntien harventumisena. Järjestelmällinen umpihoitojen käyttö on vähentänyt pitkään vaivannutta aureusongelmaa. Eläinlääkäri ja Sihvoset olivat viime keskustelussaan yhtä mieltä hoitolinjan jatkamisesta. ”Erillismaitoja ei nykyisin tule terni- ja välimaitoja lukuun ottamatta oikeastaan yhtään, vaan kaikki menee meijeriin”, sanoo Jorma Sihvonen ja koputtaa hartaasti puuta. Ruokinta on osa terveyttä Poikimahalvauksien varalle Taipaleessa on kolmen tilan yhteinen nostoteline. Halvaantunut lehmä saadaan saman tien ylös ja toipuminen alkuun. Kaikki tapaukset on saatu sillä keinolla hoidettua kuntoon. Jorma Sihvonen kertoo poikimahalvausten vähentyneen peltolannoituksen kautta. Kalia upotettiin peltoon ennen niin paljon kuin mahdollista ja lehmiä halvaantui. Nykyinen maltillisuus kalilannoituksessa heijastuu navettaan poikineiden terveytenä. Rehut analysoidaan ja täydennetään sen mukaisesti energialla ja valkuaisella. Energiavajeessa ei lehmä tule kantavaksi. Kari Sihvonen muistuttaa vitamiinien merkityksestä. ”Vitamiineilla on vaikutusta solutteluunkin”, hän toteaa. Sorkat hoidetaan koko karjalta kahdesti vuodessa. Sorkkahoitaja asuu kolmen kilometrin päässä, joten apu löytyy helposti nopeaankin tarpeeseen.

Sihvosen karjasta näkee, että eläinten kanssa seurustellaan paljon. Navetan tunnelma on rauhallinen ja vasikat ovat valmiita tekemään tuttavuutta.

Mukavuutta olkikuivituksesta Hillevi ja Jorma Sihvonen ovat vuonna 1994 alkaneen uransa aikana nelinkertaistaneet eläinmääränsä ja tuplanneet keskituotoksen. Alussa lypsylehmiä oli 16–17 ja sonnivasikat kasvatettiin tilalla. Parsinavettaan on tehty kaikkiaan viisi  ItäMaito 1 / 2 015

15


laajennusta. Ensimmäisessä vaihdettiin parsirakenteet ristikytkyiksi niskatukiparteen. Niissä lehmillä on liikkumatilaa nuolla hännänjuurta ja nousta ylös luonnollisella liikeradalla. Seuraavassa remontissa vuonna 2002 navetta laajeni 50 lehmän kokoiseksi ja kaikkiin parsipaikkoihin asennettiin matot. Parsirakenteiden uusiminen ja parsimatot vähensivät vedinpolkemia. Sukkularuokkijan ansiosta väkirehun päivittäiset jakokerrat lisääntyivät kuuteen. Neljä vuotta sitten oli suunnan tarkistuksen paikka: lisätäänkö eläinpaikkoja vai aletaanko supistaa tuotantoa. Nyt 22-vuotiaan Karin kiinnostus jatkaa tilaa ratkaisi asian. Hän asuu Juvan kirkonkylällä ja on Otavan maatalouskoulun ja armeijan jälkeen ollut toista vuotta työntekijänä kotitilalla. Yhtymän muodostaminen on lähivuosien suunnitelmissa. Vuonna 2011 laajennus tehtiin nuorkarjan ehdoin ja samalla lehmäpaikkojen määrä nousi reiluun 70:een. Uudessa osassa hiehot saivat hyvät karsinat, joiden makuualueella on parsimatot. Pikkuvasikoille on valoisa oma osasto. Sekä karsinoissa että parsissa käytetään runsaasti silputtua olkea ja lisäksi myös turvetta. ”Viisi olkipaalia ei riitä viikoksi”, nauravat Sihvoset. Laatu kantaa tulevaisuudessa Koko karja laiduntaa kesän. Lehmät ovat ulkona kahtena ryhmänä ja iltalypsyltä ne jäävät navettaan rehua syömään. Jokainen osaa tulla omalle paikalleen. Pihapiirissä on laidunalaa vajaat parikymmentä hehtaaria. ”Lehmän hyvinvointiin kuuluu ehdottomasti pääsy kesälaitumelle. Ihanne olisi käydä lumella talvellakin, mutta siihen meillä ei ole resursseja”, sanoo Hillevi. Maitokriisistä huolimatta Taipaleen tila luottaa tulevaisuuteen. Suomalaisen maidon puhtaudella ja laadulla on paikkansa Euroopassa. Sihvoset saivat vuonna 2012 hopeisen Walter Ehrström -mitalin. ”Maidon hinta tulee vaihtelemaan, mutta se kyllä nousee tästä. Valio on tehnyt paljon tuotekehitystä ja saanut sillä maidolle lisäarvoa. Suomen maitotilat pärjäävät laadulla. Toivottavasti maidontuottajien rivit eivät hajoa, ettei kannattavuudelle käy niin kuin lihapuolella”, sanoo Jorma Sihvonen. 16

ItäMaito 1 / 2 015

Lehmät laitumelle Suuren pihattokarjan laidunnuksen lopettamista perustellaan usein pinta-alan puutteella tai lehmien mahdollisella karkaamisella. Laiduntutkija torppaa molemmat perustelut kokemuksella ja tutkimustiedolla .

L

Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

aiduntamisen onnistuminen ei ole tutkija Auvo Sairasen mukaan kiinni karjan koosta vaan hyvästä suunnittelusta. Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteen, Halolan navetan satapäinen karja laiduntaa joka kesä suuremmitta ongelmitta. Sairanen pitää osa-aikalaidunnusta pihattonavetan lehmille parhaana laidunnusratkaisuna. Lehmät saavat suurimman osan ravinnontarpeestaan navetassa ja laidunnus voi olla enemmän hyvinvointilisää kuin ruokintaa. ”Laidunnusaikaa voi säätää olosuhteiden ja karjanhoitajan valinnan mukaan. Se voi olla muutama tunti tai koko lypsyväli, helteellä yöllä ja muuten päivällä. Ei joka päivä ole pakko orjallisesti laiduntaa samalla tavalla”, Sairanen huomauttaa. Vaikka laitumen ravintoarvo lehmälle jäisi pieneksi, muut arvot puoltavat laidunnusta. Laidunnus on lehmälle vaihtelua, elämän hyvinvointitekijä.

Laidunnuksen imagovaikutuksia maidontuotannolle ei Sairasen mukaan pidä väheksyä. Esimerkiksi broiler- tai sianlihantuotannolla vastaavaa etua ei ole. ”On ehdottomasti maidontuotannon etu, että lehmät laiduntavat suomalaisessa maisemassa. Hyvinvointi- ja imagotekijöillä on suuri vaikutus markkinoilla”, hän huomauttaa. Puoli aaria päivässä Osa-aikalaiduntamisessa pinta-alatarve on yllättävän pieni. Isollekin karjalle löytyy liki navetan kuin navetan ympäriltä sen verran peltoa, että laidunnus onnistuu ilman tuotantotappioita. ”Karkea nyrkkisääntö on, että osa-aikalaidunnuksessa lehmä tarvitsee laidunta noin puoli aaria vuorokaudessa eli sadalle lehmälle riittää puoli hehtaaria päivässä. Jos tästä mennään yli, laidunta polkeutuu lehmien jalkoihin”, Sairanen toteaa. Kun nuorta ruohoa kasvavalla laitumella on noin 2 000 kuiva-ainekiloa hehtaaril-

Halolan navetan satapäinen karja pääsee kesällä laitumelle. Auvo Sairasen mukaan laiduntaminen on maidontuotannon etu.


H y vinvoinnin t e e mav u osi

Laidunnusta kannattaisikin jatkaa edes osalla karjasta, jolloin rutiinit säilyvät. la, on puolen hehtaarin lohkolla tarjolla 10 kuiva-ainekiloa lehmää kohti. Kun lehmä yleensä syö puolet–kolmasosan tarjolla olevasta määrästä, saa se jo lähes puolet päivittäisestä karkearehun tarpeestaan laitumelta. ”Lehmä on tunnetusti mukavuudenhaluinen, joten jos sen haluaa syövän laidunta tehokkaasti, on navetassa tarjottavan rehun määrää tarvittaessa hieman rajoitettava”, Sairanen sanoo. Sama puoli aaria lehmää kohti päivässä riittää koko kesän, mutta loppukesää kohti laidunkiertoa on hidastettava nurmen kasvun hidastuessa. Halolassa laitumet ovat timotei-nurminatanurmia. Laitumen maittavuutta voi lisätä valkoapilalla. Halolassa tehdyn kokeen perusteella valkoapila maistuvan lehmille parhaiten. Suunnittele hyvin Laidunnuksessa onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa tilanteen seuraamista sekä siihen reagointia. Tässä kohtaa esteeksi voi nousta hoitajankin mukavuudenhalu. ”On suunnittelusta kiinni, ettei laidunnus heikennä tuotosta. Laidunnuksessa on helpompi mennä pieleen kuin sisäruokinnassa”, Sairanen varoittaa. Ensimmäinen kriittinen tekijä on usein väkirehun syönti ja riittävä aika sen syö-

miseen. Osa-aikalaidunnus on tässä suhteessa kokoaikaista parempi. ”Väkirehumäärä olisi hyvä pitää suhteellisen matalana laidunnettaessa, jotta lehmä ehtii sen syödä. Tosin määrää voikin pudottaa, koska laiduntavan lehmän väkirehun tarve on yleensä pienempi”, tutkija lisää. Seosrehutilalla väkirehut tulevat syötyä karkearehun mukana ja näillä tiloilla osa-aikalaidunnus on sen puolesta helpompi toteuttaa. Jos tuotosvaikutukset epäilyttävät, voi esimerkiksi vastapoikineet ja korkeatuotoksiset lehmät jättää sisäruokinnalle. Tosin korkea tuotos ei ole este laidunnukselle. Myös robottikarjassa osa-aikalaidunnus on mahdollista. Navetan läheisyydessä olevien laitumien hyödyntäminen onnistuu tunnistinportin kautta, jonka kautta ulos pääsevät lypsyllä jo käyneet. Jos edes nuoriso ulos Jos laiduntamisen lopettaa, on kynnys sen aloittamiseen Sairasen mukaan yleensä korkea. Laidunnusta kannattaisikin jatkaa edes osalla karjasta, jolloin rutiinit säilyvät ja laiduntamista on helpompi laajentaa. ”Ellei lypsäviä halua laiduntaa, voi laitumelle laittaa nuorkarjan ja umpilehmät. Halolassa on umpilehmiä laitettu nuorkarjan kanssa samaan laidunryhmään, mam-

mat pitävät nuoremmille jöötä”, Sairanen kertoo. Jos laidunnus on lopetettu, suosittelee Sairanen aloittamaan osa-aikalaiduntamisella. Kokoaikalaidunnus, jossa lehmillä ei ole ”puskuria” navetan ruokintapöydällä, vaatii karjaan katsomatta enemmän ajatusta. Jos laidunnuskokemusta on, onnistuu kokoaikalaidunnus hyvällä suunnittelulla isossakin karjassa. Toki nuorkarja on opetettava aitoihin ja se työllistää jonkin verran. Tässä voi käyttää vanhempia eläimiä hyväksi, esimerkiksi juuri umpilehmiä, sillä nuoremmat lehmät katsovat vanhemmista mallia. Lehmien karkailu on Sairasen mielestä kiinni aidoista. Kerralla kunnolla tehdyt aidat pitävät lehmät kyllä oikealla puolella. ”Minun Halolassa ollessani lehmät ovat yöllä karanneet kerran. Päivällä useamminkin, kun portit ovat jääneet auki”, hän naurahtaa. Ympärysaidat voi tehdä kyllästetyillä tolpilla, jolloin aita kestää pidempään. Väliaidoiksi riittävät kevyemmät tolpat. Myös hyviin veräjiin kannattaa Sairasen mukaan panostaa. Varmaa ja pitkäaikaista ratkaisua haluava voi rakentaa high tensile -aidat ympärysaidoiksi. Ne ovat hintavampi ja työläämpi investointi, mutta myös käyttöikä on pitkä. ItäMaito 1 / 2 015

17


Tuotosseuranta otti uuden asennon ProAgria kuunteli asiakkaitaan ja remontoi maitotilojen tuotosseurannan uuteen uskoon. Palvelussa on uusia hyödyllisiä ominaisuuksia ja entistä enemmän joustavuutta erilaisten yrittäjien tarpeisiin. Henna Mero Palveluryhmäpäällikkö Maito, Lihanauta ja Lammas ProAgria Keskusten Liitto

18

ItäMaito 1 / 2 015

T

uotosseurantaa on tehty Suomessa jo 117 vuotta ja tuona aikana olemme kehittyneet yhdeksi maailman korkeimpien tuotosten ja laadukkaimman eläinaineksen maista. Yrittäjän tekemien päätösten mm. siitä, milloin mikin eläin siemennetään, laitetaan umpeen tai poistetaan, tai miten kukin yksilö ruokitaan, pitää perustua riittävään ja oikeaan tietoon. Maailmalla – esimerkiksi Tanskan isoissa karjoissa – tuotosseuranta on itsestään selvä asia. Tanskalaisista maitotiloista noin 95 prosenttia on mukana tuotosseurannassa ja hyödyntää sitä tilan johtamisessa.


T u otoss e u ranta

Tuotosseurannan kustannukset * Tuotosseurannan hinta keskimäärin 145 € + 12,73 €/lehmä (2015) Karjakoko

30 lehmää

65 lehmää

120 lehmää

Uudistus -% 30 Siemennyksiä/poikiminen 2 kpl kaikki siemennetään VG:n sonneilla

137 €

128 €

113 €

Lehmää kohti, €

4,60 €

2,00 €

1€

*) siemenannosalennuksen jälkeen

Tuotosseurannan uudistusten myötä tilat saavat helpotusta työlääksi koettuun maidonmittaukseen ja näytteenottoon.

Suomessa vastaava luku on 70 prosenttia. Keskimääräistä isommista, yli 60 lehmän tiloista osuus on kuitenkin yli 90 prosenttia. Siksi Suomen lehmistä tuotosseurannan piirissä onkin suurempi osa kuin maitotiloista. Kun ProAgria teki asiakkailleen kyselyn tuotosseurannan hyödyntämisestä, palvelun tärkeimmäksi hyödyksi tilakoosta tai tuotantomuodosta riippumatta koettiin tieto lehmäkohtaisista maitomääristä, pitoisuuksista ja soluista. Näitä yksilö- ja ryhmätason tuloksia hyödynnetään ruokinnan onnistumisen seurannassa ja suunnittelussa sekä eläinaineksen valinnassa.

Kolmantena tärkeänä asiana asiakkaat pitivät tuotosseurannan raporttien hyödyntämistä tuotannon johtamisessa ennen kaikkea kuukausi- ja vuositasolla, mutta myös päivittäisen johtamisen tukena. Myös kokonaisuuden hallinta, karjojen välinen vertailutieto, tuotannon ja talouden tunnuslukujen yhdistäminen sekä hiehojen tunnusluvut nousivat hyötymaininnoissa esiin. Työläimpänä tuotosseurannassa koettiin maidonmittaus ja näytteenotto etenkin isoissa yksiköissä. Tähän toivottiin helpotusta. Kyselyyn vastanneet tilat kaipaavat käyttöönsä kumppania, joka sparraa ja kannustaa hyödyntämään tuotosseurannan tuloksia tehokkaasti ja antaa konkreettisia ohjeita oman tekemisen ja navetan tuotannon tehostamiseen. Uudet joustavat palvelut Otimme asiakkaidemme neuvoista vaarin ja teimme tuotosseurannalle perusteellisen peruskorjauksen. Tarjoamme nyt palvelua ja apua maidon mittaamiseen, näytteenottoon ja tiedonsiirtoon, helpotimme tietojen laadun seurantaa, uudistimme raportteja ja kehitimme koelypsynäytteistä tehtäviä lisäanalyyseja. Uudeksi palveluksi kehitettiin tuotannon ohjaus, jossa ProAgrian asiantuntija auttaa asiakastilaa hyödyntämään tuotosseurannan tuloksia tuotannon kehittämisessä. Yrittäjä voi valita palvelukokonaisuudesta itselleen sopivat palvelut. Ytimessä on tuotosseurannan jäsenyys ja sen ympärille tarjoamme palveluja, joiden avulla tähtäämme kohti entistä tuottavampaa tekemistä ja kilpailukykyä. Yrittäjä tekee päätöksen siitä, miten hyödyntää tuotosseurantaa omassa karjassa. Tavat voivat vaihdella suuresti yrityksen

tuotantotavan ja -tekniikan mukaan. Seurannasta löytyy kuitenkin hyötyjä myös tiloille, joilla on oma tuotannon hallintaohjelma ja sen lisäksi mahdollisesti erilaisia maidon laadullisia (solut, hedelmällisyys, pitoisuudet jne.) mittauksia. Tilatason lypsy- ja ruokinnanhallinnan ohjelmat keskittyvät lypsyssä oleviin lehmiin ja ovat erittäin hyviä jokapäiväisen johtamisen työkaluja. Tuotosseurannan

”Ilman tuotosseurantaa on lehmien laatu melko mahdotonta tietää. Jalostus ja ruokinnan optimointi ovat ongelmallisia ilman seurantaa. Lisäksi esim. työlistat helpottavat käytännön suunnittelutöitä. Mistään ei oikeastaan tule mitään ilman tuotosseurantaa.” tunnusluvut avaavat silmiä prosessien kokonaistehokkuuteen ja paljastavat mahdolliset ”hukat” ja tehottomuudet helposti. Luotettava tieto lehmäkohtaisista maidon pitoisuuksista auttaa tasapainoisen ruokinnan toteuttamisessa, eläimen taloudellisuuden parantamisessa ja eläinaineksen valinnassa. Tuotosseuranta antaa tehostamisen työkaluja myös hiehoprosessi in, jossa pyritään parantamaan poikimaiän, hedelmällisyyden ja vasikkakuolleisuuden tunnuslukuja. Lisäeuroja noukittavissa kotiin Meijeriin menevän maitomäärän osuutta  ItäMaito 1 / 2 015

19


Tuotosseuranta – laadukkaat tiedot ja raportit johtamisen avuksi

Kuvat: Kirsi Leppikorpi

l Järjestelmä, jossa seurataan systemaattisesti lehmien tuotosta

Saranakannellista näy­te­­­ pikaria voi käyttää TruTestin maitomittarien näytteen­ottolaitteissa sopivalla tiivisteellä.

kasvattamalla saat lisää euroja. Jos esimerkiksi 38 lehmän tila (keskituotos 9 000 kg) saa eläimiä karsimalla ja hoitamalla nostettua meijeriin menevän maidon osuuden 95:stä 97 prosenttiin, maitotili paranee 2 394 eurolla vuodessa maidon hinnan ollessa 35 senttiä litralta. Vastaava summa 120 lehmän tilalla, 9 500 kilon tuotoksella on 7 980 euroa! Lisäksi utareterveyden parantuminen helpottaa työn tekemistä. Yhden sairaan lehmän hoitaminen vie yhtä kauan aikaa kuin 20 terveen. Poistoprosentin, sorkkaterveyden ja sairauksien ja niiden hoitojen seuranta antaa eväitä kehittää karjan terveyttä ja parantaa lehmien kestävyyttä. Lisäksi palvelusta saa karjan kaikki eläinryhmät huomioivat työlistat, jotka helpottavat eläinkohtaisia päätöksiä esim. siemennysajankohdasta, poistosta, hoidosta jne. Pitkän aikavälin seurannassa ja johtamisessa tuotosseuranta on ehdoton työkalu. Karjan historia jää talteen, kehitystä voi seurata ja sille voi asettaa realistisia tavoitteita. Kattavan tietopankkiaineiston ansiosta jokaiselle yritykselle löytyy samaa kokoa, tuotantosuuntaa tai tekniikkaa edustava vertailuryhmä, jonka avulla voi määrittää oman ”tasonsa” ja tavoitteensa.

”Todella tarpeellinen työkalu, jotta voin seurata eläinten terveyttä ja tuottavuutta ja samalla mittari omalle työlle, kehitymmekö vai poljemmeko paikallaan vai taannummeko ja millä osaalueella milloinkin. Mittarit on tärkeitä ja varsinkin tila/alue -vertailu on tärkeää.” 20

ItäMaito 1 / 2 015

kansainvälisten sääntöjen mukaan l Maidon mittaus ja näytteenotto sekä tiedon siirtäminen tietokantaan l Raportit ja verkkopalvelut (mm. Tilakunnon vertailutieto, Lehmätieto,

Lehmäkortti, ProTerveys) l Karjan eläinten historiatietojen säilytys tietokannassa l Asiakaspalvelu (Laskentakeskus ja ProAgria Keskus)

Tiedonkeruupalvelu l Apua koelypsyn maitomäärän sähköiseen tallennukseen toimistotyönä l Näytteenottopalvelu – helpotusta koelypsyyn ja tiedonsiirtoon l Apua koelypsyn tekoon tuotosseurantaan erikoistuneen teknikon tai työtä

helpottavien vuokrattavien mittalaitteiden avulla Tuotannon ohjaus – hyödynnä tuotos­seurannan tulokset täysimittaisesti l Tuotosseurannan tulosten ja raporttien tarkastelu ja yhdistäminen

navettahavaintoihin yhdessä asiantuntijan kanssa l Tuotannon suunnitelmallinen kehittäminen, tavoitteiden kirkastaminen ja

asettaminen à missä ollaan nyt, minne halutaan mennä? l Karjakohtainen kehittämissuunnitelma ja toimenpiteet à mitä pitää tehdä,

jotta tavoitteisiin päästään? l Tekemiset voivat liittyä

- karjan olosuhteisiin ja terveyteen - töiden sujuvuuden ja tehokkuuden tarkasteluun - uudistusprosessiin (ensikoiden määrä, tasaiset poikimiset, ensikoiden tuotos, hiehojen poikimaikä ja paino) - vasikka ja nuorkarjaprosessiin (työohjeet ja toimintatavat, olosuhteet, kasvut, ruokinta ja rehut) - tuotannon ennustamiseen ja talouteen

Ruokinnan, talouden ja nurmentuotannon ohjaus – askeleet kilpailu­kyvyn kasvattamiseen

Raportteja muuttuneisiin tarpeisiin Tuotosseurantaohjelman peruskorjauksessa raportteja uusittiin käyttäjien toiveiden mukaan. Kausiraportissa näkyy nyt suoraan kunkin eläinryhmän tuloksen vertailu yrittäjän asettamaan tavoitteeseen sekä tuotokset roduittain. Laatupisteet auttavat yrittäjää koelypsytyön onnistumisen ja tietojen oikeellisuuden seurannassa. Ohjelma laskee uutena tunnuslukuna maidon määrän (EKM kg) elinpäivää kohti. Koelypsyssä ja tuotosten laskennassa uutta on kahden viikon tai vähintään 10 päivän koelypsy- ja näytteenottoväli. Tämä mahdollistaa entistä nopeamman tulosten hyödyntämisen. Koelypsyssä on mahdollisuus pitää lomakuukausi ja muuttaa koelypsytiheyttä vuoden aikana. Tuotosseurantanäytteestä voi jo nyt tilata myös tiineystestit. Syksyn aikana käynnistyy ketoaineiden määritys kaikista tuotosseurannan näytteistä.

Muista myös nämä edut zz Faba Osuuskunta

antaa alennusta VG:n sonnien siemenannoksista 5 €/annos zz FabaJasu palvelun käytöstä saa lisäalennuksen 2 €/siemenannos zz Valio tarjoaa asiakkailleen tuotosseurannan analyysit sekä näytepikarit ja telineet


I tä maito t u t u ksi

Laboratoriosta uusia palveluja Valion maitolaboratoriossa Seinäjoella kevään aikana käyttöön otettu uusi järjestelmä tuo tuottajille lisää palveluita ja entistä nopeampia tuloksia. Teksti Eeva-Kaisa Pulkka

U

uden automatiikan myötä tuottajat voivat teettää tuotosseurantanäytteestä uusia analyyseja, hinnoittelunäytteiden ottoon tulee lisää varmuutta ja tulokset tutkimuksista saadaan entistä nopeammin. Laboratorion kehityspäällikkö Timo Latomäki on hyvillään uudesta tekniikasta, joka tuo hyötyjä sekä tuottajille että laboratorion henkilökunnalle ja meijerille. Hinnoittelu- ja Valma-tilausnäytteiden otossa siirrytään käyttämään esikoodattuja pulloja, jolloin näytteenoton onnistumiseen eivät enää vaikuta maidonkeräilyn äkilliset muutokset. Tähän asti meijereiden vastaanotoissa on tulostettu tarrat ja liimattu ne näytepulloihin, jotka maitoauto on ottanut reitille mukaan. Jos kuorma onkin suunnitelmasta poiketen ohjattu eri vastaanottoon, ovat näytteet jääneet seuraavalta reitiltä ottamatta, kun pullot ovat olleet odottamassa eri paikassa. ”Jatkossa kuljettajilla on esikoodatut pullot aina autossa mukana. Maitoauton laitteisto lukee pullon viivakoodin ja paikannusjärjestelmä antaa tilan tiedot, järjestelmä yhdistää nämä ja lähettää laboratorion järjestelmään odottamaan näytettä”, Latomäki selventää. Unohduksen tai keräilyreitin muutoksen vuoksi näytteitä ei jää enää ottamatta, mikä tuo suuren parannuksen näytteenottoon. Uudet näytepullot Tuottajille uusi järjestelmä näkyy konkreettisimmin uusina tuotosseurantapulloina. Ne muuttuvat saranakannellisiksi. Lähetyslaatikon koko kasvaa ja niihin tulee kierrätettävät näytetelineet, joissa pullot pakataan laatikkoon. Uudet näytepullot ja lähetyslaatikot ovat tuottajille maksuttomia. ”Vanhoissa pulloissa näytteitä voi lähettää meille toukokuun loppuun saakka. Kesäkuusta lähtien on käytettävä uusia”, Latomäki muistuttaa.

Kuva: Janne Viinanen

”Jatkossa kuljettajilla on esikoodatut pullot aina autossa mukana.”

Esikoodattujen pullojen ja maitoauton paikannusjärjestelmän ansiosta tarrojen tulostaminen meijerillä päättyy, Timo Latomäki kertoo.

Itse näytteenottotapaan ei tule muutoksia. Tilat voivat yhä käyttää joko itse liimattavia tarroja pulloissa tai esikoodattuja pulloja. Osa lypsyrobottien näytteenottolaitteista tarvitsee erilaisen näytteenottopillin, jonka tuottajat voivat tilata ilmaiseksi. Samoin manuaalista mittalaitetta käyttävät tilat saavat tilaamalla maksutta ylimääräisen tiivisterenkaan pullon kiinnittämiseen mittalaitteeseen. ProAgria on tehnyt videon uusien näytepullojen käytöstä ja näytteenottorutiineista. Saranakannellisen purkin käyttö voi ensimmäisellä kerralla opetteluttaa.

”Kuva kertoo varmasti enemmän kuin sanat, joten videoihin kannattaa tutustua”, Latomäki suosittaa. Muutoksista tulee lisätietoa tuottajakirjeissä, Valmassa sekä Maito ja Me -lehdessä. Tiineystesti maidosta Esikoodattuja pulloja käyttäville tiloille tulee uutena mahdollisuus teettää lehmäkohtainen tiineystutkimus tuotosseurantanäytteestä. Tila voi tilata tutkimuksen näytteestä sähköisesti, jolloin laboratorion järjestelmä poimii näytteen linjalta automaattisesti ja tekee tutkimuksen.  ItäMaito 1 / 2 015

21


Laboratorioon tulleet näytteet tutkitaan saman vuorokauden aikana.

Tuotosseurannan uudet näytepullot pakataan laatikoihin näissä telineissä. Saranallinen korkki on uutta näytepulloissa.

”Näytteestä tutkitaan muodostuvan istukan erittämää proteiinia, jota erittyy koko tiineyden ajan. Näyte voidaan tutkia aikaisintaan 28 vuorokautta siemennyksestä, muuten näyte ei vaadi tiettyä kiimakierron vaihetta”, Latomäki kertoo. Perinteisiä pulloja käyttävien on toimitettava laboratorioon erillinen maitonäyte kyseistä tutkimusta varten. Myös muiden analyysien tekemistä tuotosseurantanäytteistä on selvitetty. Latomäki kertoo ketoosimäärityksen olevan kehityksen alla ja sen tekeminen tullee mahdolliseksi loppuvuodesta. ”Utaretulehdusmääritysten tekemistä mietittiin, mutta sen analysointi tuotosseurantanäytteestä ei eläinlääkäreiden mukaan ollut järkevää. Tulosten tulkinta olisi hankalaa, sillä monet utaretuleh-

dusbakteerit ovat ympäristöperäisiä”, Latomäki perustelee. Maailmalla vastaavalla tekniikalla tutkitaan näytteistä hyvinkin laajasti muun muassa erilaisia virustauteja ja muita taudinaiheuttajia. Näistä monelle ei Suomessa olisi edes tarvetta, mutta järjestelmä mahdollistaa kaikenlaisten ylimääräisten tutkimusten tekemisen. Vähemmän käsityötä Laboratoriojärjestelmän muutos manuaalisesta automaattiseksi muuttaa työtä myös itse laboratoriossa. Pullojen avaaminen jää pois eikä eri näytteitä tarvitse poimia linjalta käsin. ”Manuaalisessa järjestelmässä nyt tulevien uusien tutkimusten tekeminen ei ole ollut mahdollista. Kun päivittäin tutkitaan

noin 5 000 näytettä, näytteiden poimiminen käsin erilleen on ollut mahdotonta”, Latomäki sanoo. ”Automatiikan ansiosta esimerkiksi yhden työntekijän sairastuminen ei vaikuta niin paljon töiden sujuvuuteen ja siten hidasta näytteiden analysointia”, hän lisää. Uuden järjestelmän automatiikka poimii lisänäytepyynnöt linjalta itse. Laboratoriossa tehdään töitä kahdessa vuorossa ja sinne tulleet näytteet tutkitaan saman vuorokauden aikana. Näytteitä kuljetetaan Seinäjoelle kolmella kuriirilinjalla kaksi kertaa päivässä. Itämaidon näytteitä kuljettava Joensuu-Lapinlahti-Äänekoski-Jyväskylä-Seinäjoki -linja kulkee siten, että ensimmäinen kyyti on perillä aamuyöllä ja toinen iltapäivällä kello 16 maissa.

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

KÄY TUTUSTUMASSA:

www.finnlacto.fi Tykkää meistä myös Facebookissa.

22

ItäMaito 1 / 2 015


I tä maito t u t u ksi

Kahden osuuskunnan taloushallinnot yhdistyvät ItäMaito ja Pohjolan Maito yhdistävät voimansa taloushallinnossa ensi vuoden alusta lukien. Uuden toimintamallin ansiosta asiantuntemus syvenee ja kustannukset osuuskuntaa kohden pienenevät. Tarja Hynynen Talouspäällikkö

Hanna Vaara ja Hanna Vanhatalo hoitavat Haapavedellä maidontilityksiä ja reskontraa sekä ItäMaidolle että Pohjolan Maidolle.

T

aloushallinnon tehtävänä on osuuskunnan lakisääteisten, säännöissä mainittujen sekä sisäisten talouden seurannan tehtävien hoitaminen. Sähköistäminen, automatisointi ja digitalisoituminen ovat päivän puheenaiheita taloushallinnon kehittämisessä. Taloushallinnossa kysytään monenlaista osaamista muun muassa kirjanpidosta, verotuksesta ja yhtiölainsäädännöstä. Rutiinitehtävien automatisointi vähentää virheitä ja antaa aikaa talouden seurantaan, analysointiin ja kehittämiseen. Se myös tehostaa koko taloushallinnon hoitoa sekä nopeuttaa tulosraportointia. Yhteistyöajatus Pohjolan Maidon kanssa syntyi, kun taloushallinnon henkilöitä jää lähivuosina kummastakin osuuskunnasta eläkkeelle ja samanaikaisesti tuottajamäärät laskevat. Molemmissa osuuskunnissa alettiin pohtia, onko kannattavampaa kehittää omaa taloushallintoa ja panostaa osaaviin henkilöihin, vai lähteä kehittämään yhteistyötä, jolla kehittämistoimet ja osaaminen saadaan samalla kummakin osuuskunnan käyttöön. Talouden seurantaan uutta tehoa Yhteistyön aloittamista edesauttavat osuuskuntien toimintojen samankaltaisuus. Samalla toimialalla ovat niin tietojärjestelmät ja työskentelymenetelmät kuin yhteistyöelimet ja koko toimintakulttuuri pitkälti samanlaiset.

Yhteistyö jakaa kustannuksia, mutta samalla se mahdollistaa varahenkilöjärjestelmän ja töiden keskittämisen. Ammattitaito lisääntyy, kehittäminen ja asiantuntemus saadaan tehokkaasti kummankin osuuskunnan käyttöön. Merkittävä hyöty on myös talouden seurantatyövälineiden tehokkaampi käyttö. ItäMaito hoitaa kirjanpidon Tulevista tehtävävastuista on sovittu niin, että kummankin osuuskunnan vastuulle tulee selkeä kokonaisuus. Pohjolan Maito vastaa osuuskuntien maidon tilityksistä ja ItäMaito kummankin osuuskunnan kirjanpidosta. Osuuskuntien taloushallinnosta kokonaisvastuu on talouspäällikkö Tarja Hynysellä. Henkilöiden sijoittumisesta on sovittu, että molemmissa osuuskunnissa työskentelisi riittävä määrä henkilöitä varmistamaan osuuskunnan palvelut loma- ja muissa vastaavissa tilanteissa. Yhteistyö alkaa varsinaisesti vuoden 2016 alusta. Jo nyt olemme rekrytoineet yhteisiä työntekijöitä: reskontranhoitajaksi on nimitetty Hanna Vanhatalo ja maidontilityksiin siirtyy aiemmin muita tehtäviä Pohjolan Maidossa hoitanut Hanna Vaara. Molemmat työskentelevät Haapavedellä. Yhteistyön aloittaminen koetaan taloushallinnossa innostavana asiana, joka antaa työhön uudenlaisia mahdollisuuksia. ItäMaito 1 / 2 015

23


Suomussalmen myymälään uusi vastuumyyjä ItäMaito Suomussalmen myymälä on saanut uuden vastuumyyjän. Tehtävään on valittu Risto Heikkinen Suomussalmelta. Teksti ja kuvat Timo Mikkola

S

uomussalmen myymälä on pohjoisin Osuuskunta ItäMaidon 19 tuottajamyymälästä. Haastattelupäivänä maaliskuun puolivälissä Risto Heikkinen oli ollut ItäMaidon palveluksessa kaksi kuukautta. Hän kertoi päässeensä hiljalleen työhön sisään. ”Tietenkin tuotteet ovat uusia, joten tuotetietoutta pitää opiskella joka päivä. Asiakkaat ovat mukavia ja he tietävät mitä hakevat, jolloin myyminenkin on helpompaa”, Risto kertoo. Työkaverit saavat häneltä kiitosta hyvästä perehdyttämisestä uuteen tehtävään. Suomussalmen myymälä palvelee hyvin laajaa aluetta, alkaen Hyrynsalmelta ja päättyen Koillismaan pitäjiin Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle. Asiakkaat arvostavat myymälää paljon, koska lähiseudulta ei löydy maatalouden tavaravalikoiman suhteen niin monipuolista muuta liikettä. Asiakaskunta koostuu etenkin maidontuottajista, lisäksi myymälässä käy muita kyläläisistä ostamassa pääasiassa elintarvikkeita. Myymälästä löytyvät mm. piirakat, pasteijat ja tortut, jotka helpottavat juhlien järjestämistä. Myymälän liikevaihto on noin 2,7 miljoonaa euroa. Ostoksia karjalle ja kotiin Haastatteluhetkenä myymälään piipahti asioimaan Lauri Mulari Mty Korpelan Maidosta. Yhtymän neljä vuotta sitten valmistuneessa asemapihatossa on noin 160 lehmää ja nuorikarja päälle. Yhtymä hankkii meijerin myymälästä rehuja, kivennäisiä, vitamiineja, polttoainetta, pientarvikkeita ja elintarvikkeita. Lauri Mulari pitää meijerin myymälää hintakilpailukykyisenä ja erikoiskiitoksen saavat toimitukset, jotka pelaavat hyvin verrattuna muihin liikkeisiin. Kehuja saa myös uusi vastuumyyjä oikeasta asenteesta ja hyvästä palvelusta.

24

ItäMaito 1 / 2 015

Kunnon lypsypyyhkeellä varmistetaan laatumaidon tuotanto, Risto Heikkinen esittelee.

”Asiakkaista noin puolet on maidontuot­ ta­jia. Tuottajille tämä onkin tuttu paikka vuosikymmenten takaa. Kuluttaja-asiakkai­ den tietoisuudessa voi olla vielä käsitys, että myymälämme on tarkoitettu vain maidon­ tuottajille, mutta tämähän on avoinna kaikille ja pankkikortillakin voi maksaa. Tervetuloa tutustumaan”, Risto toteaa. Maidontuotanto on ollut Ristolle tuttua jo pienestä pitäen. Hän syntyi 49 vuotta sitten Suomussalmen Kerälän kylällä kuusilapsisen perheen

Essi Ronkainen on työkokeilussa ItäMaito Suomussalmen myymälässä.


I tä maito t u t u ksi

Risto Heikkinen zz 49-vuotias vastuumyyjä

ItäMaito Suomussalmen myymälästä zz Naimisissa, kahden lapsen isä zz Asuu Suomussalmen Pyykkölänvaaralla zz Harrastukset: musiikki, lentopallo, futsal, metsästys, moottoripyöräily

”Tämähän on avoinna kaikille ja pankkikortillakin voi maksaa. Tervetuloa tutustumaan.” ressa ja edelleen maatilateknisellä linjalla Kajaanin Seppälässä. Armeijan jälkeen Risto hakeutui töihin huonekaluliikkeeseen, jossa työskenteli yhteensä 28 vuotta. Tehtäviin kuului mm. maakunnassa asiakkaiden luona kulkemista, joten monet maidontuottajatkin tulivat tutuiksi jo silloin. Varsin aikaisessa vaiheessa Risto perusti perheen. Hän tuli isäksi alle kaksikymppisenä, kun kaksoset, tyttö ja poika syntyivät. Vuonna 1991 nuori lapsiperhe muutti itse rakentamaansa omakotitaloon.

Kaupat on tehty. Lauri Mulari on tyytyväinen meijerin myymälän kilpailukykyyn ja hankinnoista maksettaviin bonuksiin.

toiseksi nuorimpana. Perheen isä oli kirvesmies ja äiti hoiti kotona karjaa. Tilalla oli seitsemän lehmää ja nuorta karjaa. Läheisellä Pyykkölänvaaran koululla Risto sai ensi oppinsa. Opiskelu jatkui sitten yläasteella parinkymmenen kilometrin päässä Ämmänsaa-

Monipuolisia harrastuksia Yksi Riston rakkaimmista harrastuksista on laulaminen. Hän laulaa kahden orkesterin solistina. Toinen niistä on viisihenkinen Helmihumppa, jota hän oli perustamassa jo 15-vuotiaana. Lisäksi hän keikkailee Suomussalmen harmonikkakerhon merkeissä. Lentopallo ja futsal kuuluvat talven harrastuksiin. Hirvimetsälle ja pienriistan perään Riston tie käy syksyisin, ja kesällä 1 000-kuutioinen Apriliamoottoripyörä saa kyytiä noin 5 000 kilometrin verran. Yhdessä sisarusten kanssa perustetun metsäyhtymän puitteissa tehdään kesällä myös metsänhoidollisia töitä. ItäMaito 1 / 2 015

25


M567

Tarmokas Eevakaisa

Rakkaudesta suomalaiseen maitoon

on Vuoden ItäMaitolainen

Elämyksiä isoille ja pienille kävijöille Tervetuloa Valion osastolle!

l   Eevakaisa Parviainen valittiin Vuoden

Valio vahvasti Farmarissa zz Valio on vahvasti mukana Farma-

ri 2015 -maatalousnäyttelyssä Joensuussa. Tänä vuonna Valion kaikki teemat ja toiminnot, Alkutuotanto ja osuuskunnat mukaan lukien ovat sawww.farmari.net malla osastolla jäähallin ja pääravintolan välittömässä läheisyydessä. Osastolta Valiolaiset tuottajat voivat tuttuun tapaan käydä noutamassa tuottajalahjan. Valiolaisten tuottajien omaa, arvokasta Maitojuhlaa vietetään heti näyttelyn avauspäivänä torstaina 2.7. Tuottajille esitellään neuvonnan uudistuvia palvelupaketteja sekä osuuskuntien kauppatoiminnan uudistuksia. Tarjolla on maistiaisia Valion Joensuun tehtaan juustoista sekä muista Valion uutuustuotteista. Valion osastoon käyvät tutustumassa kierroksellaan myös kaikki näyttelyn arvovieraat.

ItäMaitolaiseksi 2014 Osuuskunta ItäMaidon henkilöstöpäivässä Joensuussa helmikuussa. Perusteluissa Eevakaisaa luonnehdittiin mm. seuraavasti: Eevakaisa on tehnyt pitkän työputken. Kuinka putki on tehty; päivä kerrallaan, joihin on kuulunut hänelle tyypillinen tehokkuus, ammattitaito, avuliaisuus, ystävällisyys, huumori ja kaverin tukeminen. Eevakaisa on tarmokas ja nopea tekemisissään, ei ”vatuloi”. Eevakaisalla on tietoa ja kokemusta. Hän on sopivin henkilö Vuoden ItäMaitolaiseksi! Eevakaisa kertoo 40-vuotisesta urastaan Valiolaisten osuuskuntien palveluksessa näin: ”Avasin oven Kuopion Osuusmeijerille Vapun jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä 5. 5. 1975. Tulin kesätöihin kuljetusosastolle loman tuuraajaksi laskemaan maitoautoliikennöitsijöiden palkkoja ja siitä se sitten lähti. Oltuani kuljetusosastolla muutaman vuoden minua pyydettiin myyntiosastolle äitiyslomaa tuuramaan ja siellä olin vuoden verran. Sitten minut kutsuttiin maitotiliosastolle lomia tuuraamaan. Tuolloin Kuopion Osuusmeijerillä oli 6 maidontilittäjää. Siihen sivuun tuli myös tuottajatapahtumien järjestelyt. Lopuksi olin yksin maidontilittäjänä ja edelleen hoitelin myös tuottajatapahtumat.

Helppo valko­ suklaakakku

Päälle/koristeluun 3 dl vadelmia, mustikoita, viinimarjoja, mansikoita  Kokeile myös tuoretta yrttiä, esim. sitruunamelissa tai pieniä mustaherukanlehtiä

26

ItäMaito 1 / 2 015

Vuonna 1994 tammikuussa tulin fuusion mukana Lapinlahdelle ja jatkoin samoja tehtäviä, kunnes Iisalmi liittyi Promilkiin ja Ella Sallasrinne tuli maidontilittäjäksi. Tusinan verran meijereitä olen työurani aikana käynyt tyhjentämässä ja sammuttamassa niistä valoja. Useiden organisaatio-, fuusio- ja yhdistymismuutosten jälkeen jään eläkkeelle 1. 6. 2015 ja sitä ennen pidän kesälomaa toukokuun.” Onnittelemme Eevakaisaa tunnustuksesta ja kiitollisina hänen pitkästä urastaan maidontuottajien hyväksi toivotamme hänelle mukavia eläkepäiviä!

� Sekoita huoneenlämpöisen tuore-

juuston joukkoon mikrossa varovasti sulatettu valkosuklaa. Käytä sekoitukseen lusikkaa tai sähkövatkainta. � Kaada seos vuokaan keksipohjan päälle. Anna jäähtyä 30 min jääkaapissa tai kunnes seos hyytyy. � Lisää päälle marjat tai hedelmät sekä yrttilehdet ennen tarjoilua.

Keksipohja 1 paketti  (195 g) Murokeksejä 75  g Valio voita sitruuna Täyte 2  rasiaa  (à 200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa   130  g  (1 levy) valkosuklaata

Kuva: Riikka Rissanen

Valmistusohje � Ota tuorejuusto hiukan ennen valmistusta huoneenlämpöön. � Leikkaa 22 cm:n irtopohjavuokaan leivinpaperista pohjan kokoinen pala. � Murskaa keksit. Sekoita joukkoon sulatettu sitruunavoi. � Taputtele seos vuokaan.

VINKKI

� Valio Viola® vanilja tuorejuustolla

syntyy lempeän makuinen kakku. Jos haluat sitruunaisen maun, käytä täytteessä Valio Viola® sitruuna tuorejuustoa. Valio.fi -sivuilta löytyvää kakkuohjetta testasi Tarja Hynynen.


U u tispaloja Kuva: Sari Vahla

Kiinalaisasiakas tutustumiskäynnillä zz Valion suurin kiinalainen demineralisoidun hera-

jauheen (Valio Demi™ 90) asiakas, lastenruokavalmistaja Feihe, kävi 9.4. vierailulla Valion Lapinlahden tehtaalla sekä Tapani ja Ritva Ollikaisen tilalla. Vierailulla oli mukana neljä Feihen edustajaa, kaksi henkeä Valion Shanghain toimistolta ja vientipäällikkö Sari Vahla Helsingistä. Ollikaisten 70 lehmän robottilypsypihatossa vieraita kiinnostivat eniten lehmien lääkitysten seuranta ja lääkemaidon erottelu. Vieraat olivat hyvin tyytyväisiä näkemäänsä ja vierailu oli kaikin puolin onnistunut. Kuva: taina voutilainen

Investointipäivä veti yleisöä zz Uusi investointitukikausi on käynnisty-

mässä ja sähköinen tukien hakupalvelu Hyrrä pyörähtää käyntiin kelien lämmettyä. Vakavasta taloustilanteesta huolimatta investoinnit jatkuvat. Hyvällä suunnittelulla voidaan saada aikaan säästöjä. Vaihtoehtoja on olemassa ja ne kiinnostivat ItäMaidon, ProAgrian ja Säästöpankki Optian Investointipäivässä Lapinlahdella. Kuva: Anu Artjoki

Uudet tuottajat perehtymisretkellä zz Valion Uusien tuottajien tilaisuus pidettiin tammikuussa Hel-

singissä. Osuuskunta ItäMaidolta Valion pääkonttorille sekä Valiolaiseen maito- ja omistajaketjuun tutustumassa oli ennätysmäärä uusia tuottajia, yli 70. Yhteensä Pitäjänmäelle kokoontui lähes 200 pääasiassa vuosina 2013 ja 2014 maidontuottajauransa aloittanutta tuottajaa.

Maitomarkkinakatsauksen lisäksi uusille tuottajille kerrottiin mm. Valion omistajuudesta ja hallinnosta, neuvonnasta sekä tuotekehityksestä. Yhteisen illanvieton aikana oli mahdollisuus tutustua muiden osuuskuntien tuottajiin. Uudet tuottajat pitivät tilaisuutta tärkeänä ja kehottavat tuleviakin uusia tuottajia osallistumaan vuosittain tammikuussa järjestettävään tilaisuuteen. ItäMaito 1 / 2 015

27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

Arjen helpottamiseen • VasikkaPhone ilmoittaa poikimisen alkamisesta tekstiviestillä halutuille henkilöille. • myös kiiman tarkkailu, syömisen ja pötsin lämpötilan seuranta

EASYFIX-PARRENEROTIN

LAC-VIILENNYSPUHALLIN

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

• • • •

Puhaltimen siivet RST:tä 3-vaihe moottori Kiinnityskorvakkeet ripustusvaijereille Kolme eri kokoa: 1100, 1380 ja 1530mm • Puhallustehot: 32 500, 44 000 ja 55 800 m3/h

LAC-RANCHBED-PARSIPETI • Saumaton rakenne • Hygieeninen • Helpostit puhdistettava • Liukkautta vähentävä pintamateriaali • Venymätön rakenne • DLG-testattu

Venymisen estävä verkko

LAC-KARJAHARJA 4 mm kumipäällyste 32 mm PU-patja päällystetty PE-muovilla

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Parsi

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Säädettävä pään lukitus Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT


H e nkilö Teksti Raila Aaltonen Kuva Soilimaria Korhonen

MTK:n hommista omaan osuuskuntaan ItäMaidon edustajiston uusi varapuheenjohtaja on osuuskunnan hallinnossa tuore kasvo, mutta tehtävään ovat koulineet aiemmat luottamustoimet tuottajajärjestössä.

M

ikko Heikkinen pitää maitotilaa Lapinlahden Karsanlahdella yhdessä nuoremman veljensä Matin kanssa. Tilayhtymä perustettiin 2005. Sitä ennen Mikko ehti työskennellä kotitilallaan kymmenisen vuotta. Eväät ammattiin hän kävi hakemassa Peltosalmelta, ja perspektiiviä ovat antaneet myös maatalouslomittajan työt muilla tiloilla. Oma tila on kehittynyt vauhdilla kymmenen vuoden aikana. Tilakaupassa veljeksille siirtyi 20 lehmän parsinavetta ja 22 hehtaaria peltoa. Nyt lehmiä on sata ja peltoalaa kasvatettu niin vuokraamalla kuin raivaamallakin. ”Lehmämäärä on meidän aikana viisinkertaistunut, maitomäärä kuusinkertaistunut ja peltoala seitsenkertaistunut”, Mikko kuvaa määrätietoisen kasvun vuosia. Isäntien lisäksi tila työllistää ympärivuotisesti karjanhoitajan ja kesäaikaan sesonkityöntekijän. Myös Mikon opettajapuoliso, Soilimaria Korhonen, tekee tilan töitä varsinkin kesäisin. Nelivuotias Iljapoika teputtaa hänkin jo navetassa isän ja äidin perässä. Mikon ura ItäMaidon hallinnossa alkoi vasta viime vuonna. Hän oli ensi kertaa ehdolla edustajistoon keväällä 2014 ja tuli valituksi. Edustajiston syyskokouksessa hänestä leivottiinkin jo varapuheenjohtaja osuuskunnan hallitukseen siirtyneen Mirja Koutosen tilalle. Takana oli kuitenkin painokkaita edunvalvontatehtäviä. Mikko oli paikallisen MTK-yhdistyksen puheenjohtajana 2003–2004. Vuonna 2005, vasta 27-vuotiaana hänestä tuli MTKPohjois-Savon puheenjohtaja. ”Olin kaikkien aikojen nuorin pu-

Mikko Heikkinen aikoo jäädä pois MTK-liiton johtokunnasta löytääkseen aikaa ItäMaidon luottamustehtävän hoitoon, perheelle ja ison maitotilan isännyydelle.

heenjohtaja ja outo lintu niissä piireissä. Seitsemän vuoden aikana matkustin aika paljon ja tutustuin niin maitopuolen ihmisiin kuin muihinkin viljelijöihin. Kynnys ei ollut korkea lähteä oman osuuskunnan tehtäviin.” Mikon into ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon on kodin perintöä. Hän kertoo ukkinsa olleen ”aina siellä, missä miestä tarvittiin”. Päiväkirjat kertovat kokouspäiviä kertyneen

Into yhteisten asioiden hoitoon on kodin perintöä. ”Ukki oli aina siellä, missä miestä tarvittiin.”

vuodessa jopa 140. ”Ei kannata jäädä kotiin jurnuttamaan”, sopii myös Mikon motoksi. Hallintomiehenä hän näkee tärkeimmäksi haasteeksi osuuskunnan yhtenäisyyden säilyttämisen. Se takaa Valioryhmälle parhaan mahdollisen lähtökohdan, kun markkinoilla päästään taas suotuisampaan tilanteeseen. ”Omassa osuuskunnassa on keskityttävä toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. ItäMaito on merkittävä kaupallinen toimija, ja myymälä- ja muiden palvelujen kehittäminen on isossa roolissa.” Kotikylällään Heikkisen veljekset vannovat yhteistyön nimiin. ”Ostamme niittomurskauksen, kasvinsuojelun ja puinnin. Vuonna 2012 ulkoistimme hiehojen kasvatuksen ja pystyimme sen ansiosta tuplaamaan maitomäärän samojen seinien sisällä. Itse urakoimme muille mm. karhotusta ja lietteenajoa ja tarjoamme viljan rahtikuivausta.” ItäMaito 1 / 2015

29


Kuva: terhi Honkonen

Itämaitolaiset tuulettivat juhlallisen mitalienjakotilaisuuden jälkeen Finlandia-talossa. Osuuskunnassa oli viime vuonna 71 tilaa, joille tuli täyteen 25 vuotta yhtäjaksoisesti E-luokassa.

Kultaiset Walter Ehrström -mitalit jaettiin Takana yhteensä 25 vuotta ja 18 262 lypsykertaa. Tästä saavutuksesta 71 itämaitolaista maidontuottajaa palkittiin kultaisella Walter Ehrström -mitalilla huhtikuussa Finlandiatalolla järjestetyssä juhlallisessa tilaisuudessa. l Mitalit

luovutti maidontuottajille maaja metsätalousministeri Petteri Orpo ja Walter Ehrström -säätiön puheenjohtaja Matti Aho. ItäMaito hakee tuottajilleen nämä mitalit säätiöltä vuosittain. Säätiöllä on tarkat perusteet mitalien luovutukselle. Maidon

laadun täytyy olla huippuluokkaa koko ajan. 25 vuoden yhtäjaksoiseen laatumaidon tuottamiseen tarvitaan tiloilla osaamista, tietoa, taitoa, vastuullisuutta sekä onnea. Monella mitalin saajalla on menossa toinen sukupolvi jatkamassa hyvää maidon laatutyötä.

Maidontarkastuksen kehittäjä Walter Ehrström (1890–1966) opiskeli eläinlääkäriksi Saksassa ja väitteli tohtoriksi Leipzigissä 1920. Hän on ensimmäinen suomalainen maitohygienian alalta väitellyt tohtori, joka teki merkittävän työn Helsingin kaupungineläinlääkärinä vuosina 1918–1966. 1920-luvulla Ehrström loi Helsinkiin maidontarkastusjärjestelmän. Tämä piti sisällään mm. säännöllisen näytteenoton tuotantoketjun eri vaiheista tuottajalta kuluttajalle, maidontuotantotiloilla suoritettavan hygieenisen valvonnan sekä siihen liittyvän neuvontatyön. Hän otti järjestelmään mukaan 1920-luvulla palkitsemistoiminnan. Laatumaksutapa maidon hinnoitteluun otettiin käyttöön Helsingissä 1932 ja myöhemmin muissakin kaupungeissa ja kauppaloissa. Se oli mallina myös vuonna 1946 säädetylle maidontarkastuslaille, jonka valmistelussa ja toteutuksessa Ehrström oli mukana. Myös nykyinen EU-lainsäädäntö rakentuu samoille periaatteille. Ehrströmin aloitteesta on perustettu lukuisia terveydenhoitotyötä tekeviä yhdistyksiä, mm. nykypäivänäkin toimivat Maitohygienialiitto sekä Maito ja Terveys r.y. Tunnustuksena erityisesti maitohygienian hyväksi tekemästään työstä Ehrström promovoitiin kunniatohtoriksi Hannoverissa 1953 ja Helsingin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa 1965. Hänen nimeään kantava säätiö perustettiin 1958. ItäMaidon puolesta lämpimät onnittelut kaikille kultamitalin saajille ja kiitos hyvän maidon tuottamisesta! Onnea myös muille tänä vuonna palkituille sekä niille, jotka eivät olleet nyt palkittavien joukossa, mutta tuottivat hyvää maitoa. Hyvästä valiolaisesta raakamaidosta pystytään valmistamaan korkealuokkaisia Valio-brändillä olevia tuotteita kuluttajille. Arja Rissanen Tuotantoneuvoja

Laatujärjestelmä ja neuvonta uudistuvat zz Valiomaidon laatujärjestelmä on uudis-

tumassa. Se on osa Valion vastuullisuusohjelmaa, jonka tarkoituksena on tuoda lisäarvoa Valiolaiselle maidolle. Yrityksen tasolla Valiomaidon laatujärjestelmän tehtävä on vahvistaa valiolai-

30

ItäMaito 1 / 2 015

sen maidontuotannon hyvää mainetta ja auttaa luomaan uusia asiakassuhteita vaikeilla maitomarkkinoilla. Tilatasolla uusi laatujärjestelmä selkeyttää sääntöjä entisestään, tuo uusia toimintamalleja päivittäisen työn kehit-

tämiseen ja helpottaa virheiden välttämistä. Suhteessa asiakkaisiin uusi laatujärjestelmä huomioi vastuullisuuden osa-alueet aiempaa kattavammin ja pyrkii vastaamaan paremmin asiakkaiden odotuksiin.


maitoparta

Serkkujen kanssa rehunteossa Positiivisuutta minussa virtaa vieläkin näin aikuisena naisena.Sitä iloa on ihanaa jakaa oman suuren musiikkirakkauden kautta lauluina, yhteisinä hetkinä ja ihmiskohtaamisina. Muistan kuitenkin lapsuuden kesiä, jolloin oltiin mummoloissa Vesannolla, joissa oli eläintilat. Lähellä oli serkkupoikien koti ja siellä maitotila, joka on jäänyt muistoihin lämpiminä kesäpäivinä, navetan tuoksuna, heinäntekona, järvellä souteluna, punaisina mansikkapensaina sekä tietenkin lämpimänä maitona! Oltiin isosiskon kanssa jonain kesänä pidemmän aikaa serkkulassa, jolloin nautimme lämpimästä kesästä kaiken kivan maalla olon ja maalaistekemisen merkeissä! Tehtiin yhdessä serkkupoikain kanssa virtasta, ja saimme istua tuoreen heinäkasan päällä. Välillä vähän polttelikin jalkoja, mutta sekin tuntui kuuluvan ajanviettoon. Ei me lapset niitä lehmiä ruokittu, mutta katseltiin vierestä, kun ne söivät tuoretta heinää laitumella, nauttivat valoisista illoista ja öistä. Joskus kokeilin silittää lehmän turpaa ja sainkin koskettaa ennen kuin sähköaita räpsäytti pikkuisen käsille. Mutta ei se siihen jäänyt, pakko oli silittää uudelleenkin! Levollisia eläimiä, kauniita pitkine ripsineen ja kuvioineen. Minulle on jäänyt myös mieleeni, kuinka suuren tuvan pirtinpöytään kannettiin ruokajuomaksi juuri lypsettyä lehmänmaitoa. Se oli lämmintä, hyvää, se maistui makealta, ja rauhoittavalta, tuossa hetkessä juuri ainoalta oikealta juomalta. Ja että Elli-täti teki myös herkullista uunijuustoa! Saatiin me sitä joskus myös tuliaisina, kun maitotilan perhe tuli meille kotiin kylään. Sitä sitten maiskuteltiin, kuin olisi ollut paremmatkin pidot! Kaipaan joskus tuollaisia aikoja, kiireettömyyttä ja aitoa maalaistunnelmaa, sitä kun sai olla ja nautiskella luonnosta ja luonnollisuudesta. Maalaismaisemat kiehtovat minua edelleen, kun kierrän Suomen maata keikkaillen. Monesti juuri luonnon kauneus saa minut pysähtymään, olen

Minusta tuntuu, että olen saanut jo äidinmaidossa lapsena suuren annoksen rakkautta ja elämän lempeyttä, iloa ja positiivista virtaa, kirjoittaa tanssikansan tuntema ja rakastama vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen.

onnellinen, kun näen lehmät kesälaitumilla. Ja hyvin usein kesäisillä keikkaretkillä pysähdyn ikuistamaan hienoja maisemia ja luontoa. Autoilu ei ole siis pelkkää ajamista, vaan minulle se on nautinto. Meillä on valtavan kaunis Suomen luonto ihan lähellä, kun sille vain avaa silmänsä ja sydämensä. Näin matkat sujuvat hymy huulilla kohti seuraavaa pysähdystä ja luontokin on voimanlähde. Tuntein ja aistein avoimin kohti tulevaa, hyvää matkaa kaikille toivottaen, minne ikinä tienne viekin!

Kuva:minna sarpila

Joskus kokeilin silittää lehmän turpaa ja sainkin koskettaa ennen kuin sähköaita räpsäytti pikkuisen käsille.

ItäMaito 1 / 2 015

31


Correct Magnesium

– nopea ensiapu laidunhalvauksen uhatessa

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Ne saat maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Pötsin käynnistykseen

Correct Pötsi-Potku Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

4x325 g

Emon turvaksi

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Correct Calcium Pro

Laidunhalvaus on vakava ja helposti lehmän kuolemaan johtava sairaus. Riski on suurin, kun lehmät saavat keväällä ja alkukesällä nuorta laidunruohoa. Magnesiumin puutosoireita voi ilmetä myös sisäruokinnassa käytettäessä magnesiumköyhää säilörehua. Correct Magnesium on nopeasti vaikuttava tehokas ensiapu, joka on tarkoitettu annettavaksi lehmälle heti, kun sillä havaitaan laidunhalvauksen oireita. Correct Magnesium putkilon voi helposti tyhjentää lehmän nieluun tavallisen silikonipistoolin avulla. Laidunhalvaustapauksissa ota aina yhteyttä myös eläinlääkäriin.

Uuden sukupolven kalsiumlisä poikimisen turvaksi

4x340 g

Yllättävän ripulin iskiessä

Correct Hiili+tanniini Auttaa lehmää ripuliongelmissa

4x340 g

Pakkaus 4x345 g. ”Kun ei maistu mikään”

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

4x300 g

www.valio.fi/Startti

Itämaito 1 2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you